SUOMEN MALLI– t uloksia luot ta m uksella ja yht eist yöllä EDUSKUNTAVAALIT 2003
Varauduttava suuren suomalaisen sukupolven-vaihdoksen hallintaanTulevan hallituksen ja eduskunnan keskeinen tehtävä on ryh...
Työllisyysaste 75 prosenttiinVaikka Suomeen on kolmikantayhteistyöllä luotu yli 300 000 uuttatyöpaikkaa 90-luvun puoliväli...
ulkomaalaislakiin. Työluvilla keinottelu on estettävä. Työluvanmyöntämisen on perustuttava todelliseen työvoimatarpeeseen,...
Ratkaisun avaimet osaamisessaSekä ennakoitavissa olevan työvoimapulan että työttömien työllis-tämisen ratkaisun avaimet lö...
Enemmän aikaa lapsilleTyöelämästä on tullut entistä kiivaampaa. Työ vie yhä enemmän ai-kaa ja lapset ovat pitkiä aikoja pä...
On myös varmistettava, että Suomessa tehtävään työhön sovelle-taan suomalaisia vähimmäistyöehtoja kansalaisuudesta riippum...
Ihmisen puolellaSuomen Ammattilittojen Keskusjärjestö SAK ry             Hakaniemenranta 1            PL 157, 00531 Helsin...
Upcoming SlideShare
Loading in...5
×

Suomen malli – tuloksia luottamuksella ja yhteistyöllä

255

Published on

Eduskuntavaalit 2003

Published in: News & Politics
0 Comments
0 Likes
Statistics
Notes
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

No Downloads
Views
Total Views
255
On Slideshare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
1
Actions
Shares
0
Downloads
2
Comments
0
Likes
0
Embeds 0
No embeds

No notes for slide

Transcript of "Suomen malli – tuloksia luottamuksella ja yhteistyöllä"

  1. 1. SUOMEN MALLI– t uloksia luot ta m uksella ja yht eist yöllä EDUSKUNTAVAALIT 2003
  2. 2. Varauduttava suuren suomalaisen sukupolven-vaihdoksen hallintaanTulevan hallituksen ja eduskunnan keskeinen tehtävä on ryhtyä toi-menpiteisiin suuren suomalaisen sukupolvenvaihdoksen hallitsemi-seksi. Suomella on edessään ennen näkemätön sukupolvenvaihdostyöelämässä ja sotien jälkeen suurin muutos väestön ikärakenteessa.Jo tämän vuosikymmenen aikana työelämästä poistuu 700 000 - 800000 työntekijää, eli kolmannes suomalaisista työntekijöistä vaihtuuvuoteen 2010 mennessä. Suomen väestön ikärakenteen muutos seuraavien vuosikymmenienaikana on uhka hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohjalle, sillä sevähentää verotuloja, kasvattaa eläkemenoja ja sairaudesta aiheutu-via kustannuksia sekä luo tarpeen lisätä hoivapalveluja. Väestönikään-tymisen aiheuttamien menojen kasvun ja myös auto-,alkoholijuoma- ja tupakkaverojen tuottojen vähentymisen takia jul-kisen talouden tasapaino vaarantuu ja esimerkiksi maatalous- jamuut elinkeinotuet on arvioitava uudelleen.
  3. 3. Työllisyysaste 75 prosenttiinVaikka Suomeen on kolmikantayhteistyöllä luotu yli 300 000 uuttatyöpaikkaa 90-luvun puolivälin jälkeen, työttömyys on edelleen suurinongelmamme. Siksi lähivuosien tärkeimpänä tehtävänä on oltavatyöllisyyden parantaminen. Tulevan hallituksen on asetettava tavoit-teekseen työllisyysasteen nostaminen 75 prosenttiin ja työttömyydenpainaminen viiteen prosenttiin vuosikymmenen loppuun mennessä.Tavoitteen saavuttamiseen tarvittava menestyksen kehä syntyy, kuntalouskasvu jatkuu ripeänä, mikä parantaa verokertymää, vahvistaajulkista taloutta, turvaa laadukkaat julkiset palvelut ja kohtuullisensosiaaliturvan sekä mahdollistaa työn verotuksen maltillisenkeventämisen. Työn verotusta on kevennettävä siirtämällä verotuksen painopistettäpääomatulojen, kiinteistövarallisuuden ja ympäristöverojen suuntaan.Yhtiöveron hyvitysjärjestelmää on vähintäänkin supistettava,kiinteistöveroprosentin ylärajaa nostettava ja kiinteistöverotus ulotet-tava maa- ja metsätalousmaahan. Verotuksen ja tulonsiirtojen kehit-tämisen lähtökohtana on oltava, että työnteko on aina kannattavaa. Työllisyysasteen nostamistavoitteessa onnistuminen edellyttää jat-kossakin naisten korkeaa työssäkäyntiastetta. Onkin luotava malleja,jotka tarjoavat nykyistä paremmin pienten lasten vanhemmillemahdollisuuden todelliseen työ- ja perhe-elämän yhteensovittamiseen. Työllisyysasteen nostaminen vaatii myös aktiivisen työvoimapo-litiikan keinoja. Siksi aktiivisia toimenpiteitä varten on taattava riit-tävät voimavarat. Nuorille on rakennettava ns. yhteiskuntatakuu si-ten, että koulutus-, harjoittelu- tai työpaikka on aina ensisijainenvaihtoehto pelkkään passiiviseen rahanjakoon verrattuna. Työvoimatarve voidaan jatkossakin tyydyttää pääosin kotimai-sin voimin. Kansainvälistymisen edetessä työelämä ja koko Suomi muut-tuu kuitenkin yhä monikulttuurisemmaksi. Siihen on varauduttavaharkitulla maahanmuuttopolitiikalla, jonka suuntaviivoista on so-vittava viimeistään seuraavassa hallitusohjelmassa. Työlupamenettelyja työvoimapoliittinen harkinta työlupien myöntämisen lähtökohtanaon pidettävä voimassa samalla, kun tehdään tarpeelliset muutokset
  4. 4. ulkomaalaislakiin. Työluvilla keinottelu on estettävä. Työluvanmyöntämisen on perustuttava todelliseen työvoimatarpeeseen, jon-ka arviointi suoritetaan kolmikantaisesti. Laissa on taattava luotta-mushenkilöille tiedonsaantioikeus noudettavista työehdoista. Elinkeinopolitiikalla on suuri merkitys myönteisen työllisyys-kehityksen aikaansaamisessa. Päättäjien on huolehdittava teollisuudenja palveluelinkeinojen suotuisista toimintaedellytyksistä Suomessa. Tuo-tannon sijoittumisen kannalta on tärkeää taata taloudellisen ja yhteis-kunnallisen perusrakenteen, kuten liikenteen, hallintopalvelujen ja kou-lutuksen korkea laatu sekä tarvittavat asunnot ja viihtyisä ympäristö. Ratkaisevaa talouskasvun kannalta on myös panostaminen tut-kimukseen ja tuotekehitykseen. Tutkimus- ja kehitystoiminnan jul-kinen rahoitus (Tekes, VTT, Suomen Akatemia, yliopistot) onkäännettävä uudelleen nousuun samalla kun huolehditaan varojenkäytön tuloksellisuuden ja laadun valvonnasta. Valtion omistaja-ohjausta on parannettava. Luontevin paikka omistajaohjauksenkeskittämiseen olisi kauppa- ja teollisuusministeriön omistaja-politiikan yksikkö.
  5. 5. Ratkaisun avaimet osaamisessaSekä ennakoitavissa olevan työvoimapulan että työttömien työllis-tämisen ratkaisun avaimet löytyvät osaamisen parantamisesta. Työ-elämässä on tällä hetkellä noin 650 000 henkilöä vailla perusasteenjälkeistä koulutusta. Kymmenen vuoden kuluessa siirtyy lähes miljoo-na palkansaajaa työvoiman ulkopuolelle. Pula osaavasta työvoimastaon edessä. Nyt tarvitaankin erityisesti aikuisväestön osaamistasonkohottamista. Ammatillisen tutkinnon hankkiminen on asetettavakoko väestöä koskevaksi vähimmäistavoitteeksi. Voimavaroja on erityi-sesti kohdennettava sinne, missä työttömyysriskit ovat merkittäviä sekäniiden alojen koulutukseen, joissa ennakoidaan pulaa osaavasta työ-voimasta. Aikuiskoulutustukea ja työttömien koulutuspäivärahanehtoja on parannettava. Työelämäläheisenä vaihtoehtona on kehi-tettävä myös näyttötutkintoja ja niihin valmistavaa koulutusta.Toimintamalli työpaikoillesukupolvenvaihdosta vartenSukupolvenvaihdoksen hallitseminen edellyttää myös sitä, että kes-kimääräinen eläkkeellesiirtymisikä on saatava nousemaan. Työeläke-uudistus on saatettava pikaisesti loppuun. Uudistuksen yhtenä läh-tökohtana on se, että ihmisillä on mahdollisuus jatkaa 2 - 3 vuottanykyistä pidempään työssä. Tämä edellyttää erityisesti työelämänkehittämistä ja työssä jaksamisen parantamiseen tähtääviä toimia.Suomalaisen työelämän kehittämistä on jatkettava niin, että kaikkityöikäiset voivat olla panoksellaan mukana rakentamassa suomalaistayhteiskuntaa. Keski-ikäiset tarvitsevat mahdollisuuden vaihtaa ammattiaaikuiskoulutuksen kautta ja myöhentää eläkkeellesiirtymistäänsapattivapaiden avulla. Jotta ikääntyvät työntekijät jaksaisivat nykyistäpidempään työelämässä, työoloja ja -ympäristöä on parannettavasiten, että ikääntyvien työntekijöiden erityistarpeet otetaan huomioon. SAK:n tavoitteena on edistää työpaikoilla eri sukupolvien välistäyhteistyötä. Hallittua ja inhimillistä sukupolvenvaihdosta varten ontarpeen valmistella kolmikantaisesti sukupolvenvaihdosjärjestelyjäkoskeva toimintamalli työyhteisöjä varten.
  6. 6. Enemmän aikaa lapsilleTyöelämästä on tullut entistä kiivaampaa. Työ vie yhä enemmän ai-kaa ja lapset ovat pitkiä aikoja päivähoidossa tai yksin kotona. Työ-elämän kehitys on osaltaan ollut aiheuttamassa lasten ja nuortenpahaa oloa ja turvattomuutta yhteiskunnassa. Ympärivuorokaudentoimiva 24-tuntinen yhteiskunta on vaikeuttanut työ- ja perhe-elä-män yhteensovittamista. Perheiden epävarmuus toimeentulosta onlisääntynyt mm. työsuhteiden katkonaisuuden ja pätkittymisen takia. Suomen tulevista sukupolvista huolehtiminen on tärkeää paitsilasten ja perheiden hyvinvoinnin, myös väestön vähentymisuhkantakia. Työelämän pitää joustaa niin, että vanhemmilla on mahdolli-suus kantaa oma hoito- ja kasvatusvastuunsa lapsistaan. Pienten las-ten vanhemmille on annettava paremmat mahdollisuudet työ- japerhe-elämän yhteensovittamiseen työaika- ja työjärjestelyjen avulla.Mm. osittaista hoitovapaata ja osittaista hoitorahaa on uudistettavaniin, että ne nykyistä paremmin tarjoavat työssäkäyville pienten las-ten vanhemmille todellisen vaihtoehdon. Työajan lyhentämismah-dollisuuksia on lisättävä myös pienten koululaisten vanhemmille.Lapsiperheiden palveluja on kehitettävä mukaan lukien koululais-ten iltapäivä- ja kerhotoiminta.Turvallisuutta muutoksissaSuomen sopeutuminen maailmanmarkkinoihin - globalisaation voi-mistuminen - ei saa merkitä ihmisten unohtamista ja markkinavoimi-en sanelua. Muuttuvassa maailmassa on tärkeää yhdistää muutos jaturvallisuus. Yritysten yhteiskunnallinen vastuu korostuu erityisestikilpailuttamiseen liittyvien toimintaperiaatteiden kehittämisessä,alihankintaketjujen muodostamisessa ja muissa vastaavissa muutos-tilanteissa. SAK vaatii lainsäädäntötoimia, jotka turvaavat palkansaaji-en oikeudet kilpailuttamistilanteissa. Päähankkijalle tai -urakoitsijalleon myös säädettävä vastuuta lainsäädännön tai työehtosopimustenvähimmäisehtojen toteuttamisesta koko alihankintaketjussa.
  7. 7. On myös varmistettava, että Suomessa tehtävään työhön sovelle-taan suomalaisia vähimmäistyöehtoja kansalaisuudesta riippumat-ta. Työehtojen viranomaisvalvontaa on tehostettava lisäämällä vi-ranomaisten toimivaltuuksia ja voimavaroja. Ammattiliitoilla jaluottamushenkilöillä on oltava tehokkaat keinot osallistua valvontaan. Työntekijöiden turvallisuuden kannalta yhteistoimintamenettelyssäon korostuttava työnantajien vastuu henkilöstönsä työllistämisestä.Yhteistoimintamenettelyssä on käsiteltävä myös mahdollisuuksiatarjota muuta työtä, koulutusta ja uudelleensijoittumisohjausta.Nykyinen YT-laki on muodostunut käytännössä pelkäksi irtisanomis-menettelylaiksi. YT-lakia on uudistettava koskemaan myös työn si-sältöä ja organisointia, henkilöstön osaamista ja jaksamista sekä työ-yhteisöjen kehittämistä. Kansainvälisten ja kotimaisten konsernienja yritysten velvoitteita on lisättävä erityisesti silloin, kun yritystoi-mintaa siirretään ulkomaille. Osallistumisjärjestelmien kehittämisessäSAK korostaa todellisen yritysdemokratian toteutumista työpaikoilla.Kolmikantaa jatkettavaSuomen malli, sopimiseen, yhteistyöhön ja luottamukseen perustu-va yhteiskunta on osoittanut toimivuutensa erityisesti nostettaessaSuomea lamasta. Suomen vahvuudeksi ja menestystekijäksi on nous-sut työmarkkinaosapuolten ja valtiovallan laaja yhteistyö, kyky neu-votella ja sopia yhdessä keskeisistä asioista. Kolmikantayhteistyölläon luotu yli kolmesataatuhatta työpaikkaa sekä kehitetty työelämääja sosiaaliturvaa. Suomalaisen yhteiskunnan kestävään kehitykseen tarvitaankumppanuutta ja luottamusta. Tähän sosiaaliseen pääomaan kuu-luu, että kaikki voivat hyötyä yhteisestä menestyksestä ja ketään eijätetä heitteille. SAK:n tavoitteena on tehdä kolmikantayhteistyölläSuomesta maa, jossa palkansaajan on hyvä elää ja johon tuotannonon hyvä sijoittua.
  8. 8. Ihmisen puolellaSuomen Ammattilittojen Keskusjärjestö SAK ry Hakaniemenranta 1 PL 157, 00531 Helsinki puh. (09) 772 11, fax (09) 7721 447 www.sak.fi

×