Sovitaan yhdessä

1,068 views

Published on

Sopimuspolitiikan tavoitteet. SAK:n 16. edustajakokous 28.–30.5.2001

Tavoitteet koskevat palkkapolitiikkaa, työelämän laadullista kehittämistä, sopimus- ja neuvottelujärjestelmien kehittämistä sekä kansainvälistä sopimustoimintaa.

Published in: News & Politics
0 Comments
0 Likes
Statistics
Notes
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

No Downloads
Views
Total views
1,068
On SlideShare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
15
Actions
Shares
0
Downloads
4
Comments
0
Likes
0
Embeds 0
No embeds

No notes for slide

Sovitaan yhdessä

  1. 1. SAK yhdessä SovitaanSAK:n 16. edustajakokous 28.-30.5.2001 SAK yhdessä Sovitaan
  2. 2. Sisällys 1 JOHDANTO ..................................................................................................... 5 2 SAK:N SOPIMUSPOLITIIKAN TOIMINTA-AJATUS JA TOIMINTATAPA ...................... 7 2.1 SAK:N SOPIMUSTOIMINNAN TOIMINTA-AJATUS ..................................................................... 7 2.2 SAK:N SOPIMUSTOIMINNAN TOIMINTATAPA .......................................................................... 7 3 SOPIMUSPOLITIIKAN TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS ........................................ 9 3.1 SOPIMUSPOLITIIKKA MENNEEN VALOSSA ................................................................................ 9 3.1.1 PALKKA- JA HINTASÄÄNNÖSTELYSTÄ EURO-OLOIHIN .................................... 9 3.1.2 TYÖELÄMÄÄ JA SOSIAALITURVAA UUDISTETTU ............................................ 12 3.2 TALOUDEN GLOBALISAATIO JA TEKNOLOGINEN MUUTOS ....................................................... 13 3.3 SUOMEN STRATEGIA ........................................................................................................... 14 3.4 MAAILMANLAAJUISTUMINEN JA TULOEROT .......................................................................... 15 3.5 AMMATTIYHDISTYSLIIKKEEN TOIMINTA JA MAAILMANLAAJUISTUMINEN ................................ 16 3.6 EUROOPAN YHDENTYMISKEHITYS, TALOUS- JA RAHALIITTO EMU JA EU:N LAAJENEMINEN ..... 17 3.7 EU:N LAAJENEMINEN ......................................................................................................... 18 3.8 EMU, TYÖMARKKINAT JA PALKANMUODOSTUS ..................................................................... 18 3.9 SUOMEN TALOUDEN KEHITYSNÄKYMÄT JA TALOUSKASVUN VAIHTOEHDOT ............................. 20 3.10 TYÖELÄMÄN JA TUOTANTORAKENTEIDEN MUUTOS .............................................................24 3.11 YHTEISKUNNALLINEN TILANNE ......................................................................................... 26 3.12 TYÖNANTAJAPOLITIIKKA ................................................................................................... 26 3.13 MUUT PALKANSAAJAJÄRJESTÖT ......................................................................................... 28 4 SOPIMUSTOIMINNAN HAASTEET JA UUDELLEENARVIOINNIN TARPEET ............... 29 5 SOPIMUSPOLITIIKAN TOIMINNALLISET VAIHTOEHDOT ..................................... 33 5.1 SOPIMUSPOLITIIKAN PERUSTA .............................................................................................. 33 5.2 VALTIOVALLAN ROOLI ........................................................................................................ 33 5.3 PALKKAPOLITIIKAN PÄÄMÄÄRÄVAIHTOEHDOT ..................................................................... 35 Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry 5.4 SAK:N SOPIMUSTOIMINNAN PERUSVAIHTOEHDOT ............................................................... 38 Graafinen suunnittelu Mikko Huttunen 5.4.1 KESKITETTY TULOPOLIITTINEN SOPIMINEN .................................................. 39 Valkealan Painokarelia 2001 5.4.2 KESKUSJÄRJESTÖSOPIMINEN ...................................................................... 40 5.4.3 KESKUSJÄRJESTÖSUOSITUS SOPIMUSRATKAISUKSI ......................................... 41 ISBN 951-714-210-2SAK yhdessä Sovitaan 3 SAK yhdessä Sovitaan
  3. 3. Sisällys 1 JOHDANTO ..................................................................................................... 5 2 SAK:N SOPIMUSPOLITIIKAN TOIMINTA-AJATUS JA TOIMINTATAPA ...................... 7 2.1 SAK:N SOPIMUSTOIMINNAN TOIMINTA-AJATUS ..................................................................... 7 2.2 SAK:N SOPIMUSTOIMINNAN TOIMINTATAPA .......................................................................... 7 3 SOPIMUSPOLITIIKAN TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS ........................................ 9 3.1 SOPIMUSPOLITIIKKA MENNEEN VALOSSA ................................................................................ 9 3.1.1 PALKKA- JA HINTASÄÄNNÖSTELYSTÄ EURO-OLOIHIN .................................... 9 3.1.2 TYÖELÄMÄÄ JA SOSIAALITURVAA UUDISTETTU ............................................ 12 3.2 TALOUDEN GLOBALISAATIO JA TEKNOLOGINEN MUUTOS ....................................................... 13 3.3 SUOMEN STRATEGIA ........................................................................................................... 14 3.4 MAAILMANLAAJUISTUMINEN JA TULOEROT .......................................................................... 15 3.5 AMMATTIYHDISTYSLIIKKEEN TOIMINTA JA MAAILMANLAAJUISTUMINEN ................................ 16 3.6 EUROOPAN YHDENTYMISKEHITYS, TALOUS- JA RAHALIITTO EMU JA EU:N LAAJENEMINEN ..... 17 3.7 EU:N LAAJENEMINEN ......................................................................................................... 18 3.8 EMU, TYÖMARKKINAT JA PALKANMUODOSTUS ..................................................................... 18 3.9 SUOMEN TALOUDEN KEHITYSNÄKYMÄT JA TALOUSKASVUN VAIHTOEHDOT ............................. 20 3.10 TYÖELÄMÄN JA TUOTANTORAKENTEIDEN MUUTOS .............................................................24 3.11 YHTEISKUNNALLINEN TILANNE ......................................................................................... 26 3.12 TYÖNANTAJAPOLITIIKKA ................................................................................................... 26 3.13 MUUT PALKANSAAJAJÄRJESTÖT ......................................................................................... 28 4 SOPIMUSTOIMINNAN HAASTEET JA UUDELLEENARVIOINNIN TARPEET ............... 29 5 SOPIMUSPOLITIIKAN TOIMINNALLISET VAIHTOEHDOT ..................................... 33 5.1 SOPIMUSPOLITIIKAN PERUSTA .............................................................................................. 33 5.2 VALTIOVALLAN ROOLI ........................................................................................................ 33 5.3 PALKKAPOLITIIKAN PÄÄMÄÄRÄVAIHTOEHDOT ..................................................................... 35 Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry 5.4 SAK:N SOPIMUSTOIMINNAN PERUSVAIHTOEHDOT ............................................................... 38 Graafinen suunnittelu Mikko Huttunen 5.4.1 KESKITETTY TULOPOLIITTINEN SOPIMINEN .................................................. 39 Valkealan Painokarelia 2001 5.4.2 KESKUSJÄRJESTÖSOPIMINEN ...................................................................... 40 5.4.3 KESKUSJÄRJESTÖSUOSITUS SOPIMUSRATKAISUKSI ......................................... 41 ISBN 951-714-210-2SAK yhdessä Sovitaan 3 SAK yhdessä Sovitaan
  4. 4. 5.4.4 KOORDINOITU LIITTOSOPIMINEN ............................................................... 41 5.4.5 LIITTOTASON SOPIMINEN .......................................................................... 42 1 Johdanto 5.4.6 KONSERNISOPIMUKSET .............................................................................. 43 5.4.7 YRITYSKOHTAINEN JA PAIKALLINEN SOPIMINEN .......................................... 43 5.4.8 YKSILÖTASON SOPIMINEN ......................................................................... 46 Työmarkkinoiden neuvottelu- ja sopimustoiminta on ammattiyhdistys- 5.5 JAKOVARAN KÄYTTÖ AINEELLISEN ELINTASON NOSTAMISEEN JA VAPAA-AJAN LISÄÄMISEEN .... 46 liikkeen toiminnan ydinaluetta ja keskeinen vaikuttamisen osa. SAK:n 5.5.1 PALKANKOROTUSTEN MUOTO ................................................................... 47 sopimustoiminnan saavutukset ovat mittavat. Sopimuksin on pystytty 5.5.2 VAIHTOEHTOJA PALKKAKUSTANNUSTEN NIMELLISJOUSTOON ....................... 50 turvaamaan palkkojen myönteinen kehitys ja ostovoiman kasvu. Palkan- 5.5.3 TULOS- JA VOITTOPALKKIOT ...................................................................... 51 saajien ja heidän perheidensä hyvinvointi on lisääntynyt, ja sopimusten 5.5.4 TASASUHTAISEN ANSIOKEHITYKSEN TURVAAMISMAHDOLLISUUDET PITKÄLLÄ antama turva parantunut merkittävästi. Työajan lyhennykset, vuo- AIKAVÄLILLÄ ..................................................................................................... 52 silomaetuuksien lisääminen, perhepoliittiset uudistukset sekä kattava 5.6 TYÖEHTOSOPIMUKSET JA KILPAILULAINSÄÄDÄNTÖ ............................................................... 53 työeläke- ja työttömyysvakuutusjärjestelmä ovat vain esimerkkejä am- mattiyhdistysliikkeen ajamista uudistuksista ja sopimustoiminnan saa- 6 SOPIMUSTOIMINNAN ERITYISIÄ KEHITTÄMISKOHTEITA .................................... 55 vutuksista. 6.1 KANSAINVÄLISEN SOPIMUSYHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ....................................................... 55 Suomen vahvuudeksi ja menestystekijäksi on noussut työmarkkinaosa- 6.2 SOPIMUSJÄRJESTELYJEN NYKYAIKAISTAMINEN ....................................................................... 56 puolten ja valtiovallan laaja yhteistyö, kyky neuvotella ja sopia yhdessä 6.2.1 MENETTELYTAVAT YRITYS- JA TOIMIALARAKENTEIDEN MUUTTUESSA ............ 56 keskeisistä asioista. Tämä suomalaisen yhteiskunnan sopimisen toimin- 6.2.2 HENKILÖSTÖRYHMIEN YHTEISET TYÖEHDOT ............................................... 57 tatapa on luonut perustan yhteiskunnan vakaudelle ja eheydelle sekä 6.3 EPÄTYYPILLISET TYÖSUHTEET JA TASA-ARVO ........................................................................ 58 talouden kasvulle ja palkansaajien hyvinvoinnille. Suomi nousi talous- 6.4 LAATUTAVOITTEIDEN ASETTAMINEN .................................................................................... 59 kriisistä ja ylsi teollisuusmaiden nopeimpaan kasvuun pitkälti laaja-alais- 6.4.1 ELINIKÄISEN OPPIMISEN MAHDOLLISUUS .................................................... 60 ten, 1990-luvulla tehtyjen tulopoliittisten ratkaisujen ansiosta. 6.4.2 TYÖAIKA .................................................................................................. 60 6.5 SOPIMUSTEN NOUDATTAMISEN VALVONTA ........................................................................... 61 Taloudessa, tuotantorakenteissa ja työmarkkinoilla on viimeisten kym- 6.5.1 LUOTTAMUSHENKILÖIDEN TOIMINTAEDELLYTYKSET .................................... 61 menen vuoden aikana tapahtunut nopeita ja suuria muutoksia. Näistä 6.5.2 TYÖEHTO- JA VIRANOMAISVALVONNAN KEHITTÄMINEN .............................. 63 toimintaympäristön muutoksista nousevat monet kysymykset haastavat arvioimaan perusteellisesti SAK:laisen ammattiyhdistysliikkeen sopimus- 7 SAK:N EDUSTAJAKOKOUKSEN SOPIMUSPOLIITTISET PÄÄTÖKSET ...................... 67 politiikan tavoitteita, keinoja ja toimintalinjoja alkaneella uudella vuosi- tuhannella. 7.1 SOPIMUSPOLITIIKAN TAVOITETILA VUOSIKYMMENEN JÄLKIPUOLISKOLLA ................................ 67 7.2 SAK:N PALKKAPOLIITTISET TAVOITTEET .............................................................................. 68 Sopimustoiminnan haasteet ja uudelleenarvioinnin tarpeet voidaan ki- 7.3 TYÖELÄMÄN LAADULLISET TAVOITTEET ............................................................................... 68 teyttää esimerkiksi seuraaviin kysymyksiin, joihin tämä edustajakoko- 7.4 SAK:N TAVOITTEET SOPIMUS- JA NEUVOTTELUJÄRJESTELMIEN uksen käsiteltäväksi valmisteltu Sovitaan yhdessä – sopimuspolitiikan JA RAKENTEIDEN KEHITTÄMISEKSI ............................................................................................. 70 tavoitteet -asiakirja osaltaan pyrkii etsimään vastauksia. 7.5 TAVOITTEET KANSAINVÄLISELLE SOPIMUSTOIMINNALLE ........................................................ 73 - Pysyykö sopimusyhteiskunta Suomen mallina ja menestystekijänä LIITETIEDOSTOT myös tulevaisuudessa? - Millaiset ovat solidaarisen palkkapolitiikan mahdollisuudet ja tar- peet tuottavuuden kasvuerojen toimintaympäristössä? - Mitkä ovat kansallisen sopimustoiminnan edellytykset yhdenty- vässä Euroopassa? - Miten sopimustoimintaa tulee kehittää? - Mitä työmarkkinoiden sopimuspolitiikalle merkitsee se, että euro- valuutan oloissa kansallinen raha- ja valuuttapolitiikka on poistu- nut talouspolitiikan keinovalikoimasta?SAK yhdessä Sovitaan 4 5 SAK yhdessä Sovitaan
  5. 5. 5.4.4 KOORDINOITU LIITTOSOPIMINEN ............................................................... 41 5.4.5 LIITTOTASON SOPIMINEN .......................................................................... 42 1 Johdanto 5.4.6 KONSERNISOPIMUKSET .............................................................................. 43 5.4.7 YRITYSKOHTAINEN JA PAIKALLINEN SOPIMINEN .......................................... 43 5.4.8 YKSILÖTASON SOPIMINEN ......................................................................... 46 Työmarkkinoiden neuvottelu- ja sopimustoiminta on ammattiyhdistys- 5.5 JAKOVARAN KÄYTTÖ AINEELLISEN ELINTASON NOSTAMISEEN JA VAPAA-AJAN LISÄÄMISEEN .... 46 liikkeen toiminnan ydinaluetta ja keskeinen vaikuttamisen osa. SAK:n 5.5.1 PALKANKOROTUSTEN MUOTO ................................................................... 47 sopimustoiminnan saavutukset ovat mittavat. Sopimuksin on pystytty 5.5.2 VAIHTOEHTOJA PALKKAKUSTANNUSTEN NIMELLISJOUSTOON ....................... 50 turvaamaan palkkojen myönteinen kehitys ja ostovoiman kasvu. Palkan- 5.5.3 TULOS- JA VOITTOPALKKIOT ...................................................................... 51 saajien ja heidän perheidensä hyvinvointi on lisääntynyt, ja sopimusten 5.5.4 TASASUHTAISEN ANSIOKEHITYKSEN TURVAAMISMAHDOLLISUUDET PITKÄLLÄ antama turva parantunut merkittävästi. Työajan lyhennykset, vuo- AIKAVÄLILLÄ ..................................................................................................... 52 silomaetuuksien lisääminen, perhepoliittiset uudistukset sekä kattava 5.6 TYÖEHTOSOPIMUKSET JA KILPAILULAINSÄÄDÄNTÖ ............................................................... 53 työeläke- ja työttömyysvakuutusjärjestelmä ovat vain esimerkkejä am- mattiyhdistysliikkeen ajamista uudistuksista ja sopimustoiminnan saa- 6 SOPIMUSTOIMINNAN ERITYISIÄ KEHITTÄMISKOHTEITA .................................... 55 vutuksista. 6.1 KANSAINVÄLISEN SOPIMUSYHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ....................................................... 55 Suomen vahvuudeksi ja menestystekijäksi on noussut työmarkkinaosa- 6.2 SOPIMUSJÄRJESTELYJEN NYKYAIKAISTAMINEN ....................................................................... 56 puolten ja valtiovallan laaja yhteistyö, kyky neuvotella ja sopia yhdessä 6.2.1 MENETTELYTAVAT YRITYS- JA TOIMIALARAKENTEIDEN MUUTTUESSA ............ 56 keskeisistä asioista. Tämä suomalaisen yhteiskunnan sopimisen toimin- 6.2.2 HENKILÖSTÖRYHMIEN YHTEISET TYÖEHDOT ............................................... 57 tatapa on luonut perustan yhteiskunnan vakaudelle ja eheydelle sekä 6.3 EPÄTYYPILLISET TYÖSUHTEET JA TASA-ARVO ........................................................................ 58 talouden kasvulle ja palkansaajien hyvinvoinnille. Suomi nousi talous- 6.4 LAATUTAVOITTEIDEN ASETTAMINEN .................................................................................... 59 kriisistä ja ylsi teollisuusmaiden nopeimpaan kasvuun pitkälti laaja-alais- 6.4.1 ELINIKÄISEN OPPIMISEN MAHDOLLISUUS .................................................... 60 ten, 1990-luvulla tehtyjen tulopoliittisten ratkaisujen ansiosta. 6.4.2 TYÖAIKA .................................................................................................. 60 6.5 SOPIMUSTEN NOUDATTAMISEN VALVONTA ........................................................................... 61 Taloudessa, tuotantorakenteissa ja työmarkkinoilla on viimeisten kym- 6.5.1 LUOTTAMUSHENKILÖIDEN TOIMINTAEDELLYTYKSET .................................... 61 menen vuoden aikana tapahtunut nopeita ja suuria muutoksia. Näistä 6.5.2 TYÖEHTO- JA VIRANOMAISVALVONNAN KEHITTÄMINEN .............................. 63 toimintaympäristön muutoksista nousevat monet kysymykset haastavat arvioimaan perusteellisesti SAK:laisen ammattiyhdistysliikkeen sopimus- 7 SAK:N EDUSTAJAKOKOUKSEN SOPIMUSPOLIITTISET PÄÄTÖKSET ...................... 67 politiikan tavoitteita, keinoja ja toimintalinjoja alkaneella uudella vuosi- tuhannella. 7.1 SOPIMUSPOLITIIKAN TAVOITETILA VUOSIKYMMENEN JÄLKIPUOLISKOLLA ................................ 67 7.2 SAK:N PALKKAPOLIITTISET TAVOITTEET .............................................................................. 68 Sopimustoiminnan haasteet ja uudelleenarvioinnin tarpeet voidaan ki- 7.3 TYÖELÄMÄN LAADULLISET TAVOITTEET ............................................................................... 68 teyttää esimerkiksi seuraaviin kysymyksiin, joihin tämä edustajakoko- 7.4 SAK:N TAVOITTEET SOPIMUS- JA NEUVOTTELUJÄRJESTELMIEN uksen käsiteltäväksi valmisteltu Sovitaan yhdessä – sopimuspolitiikan JA RAKENTEIDEN KEHITTÄMISEKSI ............................................................................................. 70 tavoitteet -asiakirja osaltaan pyrkii etsimään vastauksia. 7.5 TAVOITTEET KANSAINVÄLISELLE SOPIMUSTOIMINNALLE ........................................................ 73 - Pysyykö sopimusyhteiskunta Suomen mallina ja menestystekijänä LIITETIEDOSTOT myös tulevaisuudessa? - Millaiset ovat solidaarisen palkkapolitiikan mahdollisuudet ja tar- peet tuottavuuden kasvuerojen toimintaympäristössä? - Mitkä ovat kansallisen sopimustoiminnan edellytykset yhdenty- vässä Euroopassa? - Miten sopimustoimintaa tulee kehittää? - Mitä työmarkkinoiden sopimuspolitiikalle merkitsee se, että euro- valuutan oloissa kansallinen raha- ja valuuttapolitiikka on poistu- nut talouspolitiikan keinovalikoimasta?SAK yhdessä Sovitaan 4 5 SAK yhdessä Sovitaan
  6. 6. Tämän asiakirjan aluksi on pyritty kiteyttämään SAK:n sopimuspolitii- kan toiminta-ajatus ja toimintatapa luvussa 2. Tämän jälkeen luvussa 3 2 SAK:n sopimuspolitiikan toiminta-ajatus käydään läpi toimintaympäristössä tapahtuneita ja tapahtuvia muutok- sia sekä arvioidaan muutosten vaikutuksia SAK:n sopimustoiminnalle. Lukuun 4 on tiivistetty toimintaympäristöanalyysissä esille nousseet ja toimintatapa keskeiset kysymykset. Tulevan edustajakokouskauden sopimuspolitiikkaa lähdetään pohtimaan 2.1 SAK:n sopimustoiminnan toiminta-ajatus luvusta 5 alkaen ja siinä käydään läpi sopimuspolitiikan toiminnallisia vaihtoehtoja. Sopimuspolitiikan erityiset kehittämiskohteet on esitetty SAK:lainen ammattiyhdistysliike tekee jäsentensä tarpeisiin, yhteistyö- luvussa 6. SAK:n sopimuspolitiikan painopisteet ja tavoitteet asetetaan tahtoon ja -voimaan perustuvia sopimuksia. Valtakunnalliset työ- ja virka- luvussa 7. Ne esitetään SAK:n edustajakokouksen päätettäväksi. Tavoit- ehtosopimukset turvaavat palkansaajille työnteon vähimmäisehdot ja teet koskevat palkkapolitiikkaa, työelämän laadullista kehittämistä, so- niiden parantamisen. Lisäksi sopimustoiminnalla turvataan palkansaaji- pimus- ja neuvottelujärjestelmien kehittämistä sekä kansainvälistä en ammatilliset, sosiaaliset ja taloudelliset edut sekä uudistetaan työelä- sopimustoimintaa. mää. Kansallisen sopimustoiminnan lisäksi SAK:lainen ay-liike osallis- tuu ja vaikuttaa myös kansainväliseen edunvalvontaan ja yhteistyöhön. Sopimuspolitiikassaan SAK kokoaa jäsenliitot yhteisten sopimustavoit- teiden taakse ja näin edistää yhteisten tavoitteiden toteutumista. SAK solmii toisaalta keskitettyjä (kokoavia) työmarkkinaratkaisuja mutta toi- saalta myötävaikuttaa koordinoitujen työmarkkinasopimuksien synty- miseen. SAK haluaa olla yhteiskuntaa kehittävä vaikuttaja. SAK:n sopimustoiminta ulottuu myös kansainvälisiin, erityisesti Eurooppa-ta- son työmarkkinasopimuksiin. 2.2 SAK:n sopimustoiminnan toimintatapa SAK:n työmarkkina- ja yhteiskuntapoliittinen painoarvo perustuu kor- keana pysyvään järjestäytymisasteeseen ja merkittävään edustavuuteen eri sopimusaloilla sekä kykyyn yhdistää jäsenistön tarpeet ja toiveet yh- teiseksi edunvalvontapolitiikaksi. SAK:n sopimustoiminta rakentuu kollektiivisen sopimuspolitiikan peri- aatteelle ja vähimmäisehdot sisältäville valtakunnallisille työ- ja virkaehtosopimuksille, jotka antavat puitteet paikallisen sopimus- toiminnan kehittämiselle. Yhdessä jäsenliittojensa kanssa SAK toimii myös kansalliset rajat ylittä- vän sopimustoiminnan kehittämiseksi ja koordinoimiseksi. SAK pyrkii tavoitteisiinsa ensisijaisesti neuvotellen ja sopien mutta on tarvittaessa valmis puolustamaan ja edistämään jäsenistönsä etuja eriasteisiin painostus- ja työtaistelutoimiin turvautuen. Työtaisteluoikeus on palkansaajien keskeinen perusoikeus.SAK yhdessä Sovitaan 6 7 SAK yhdessä Sovitaan
  7. 7. Tämän asiakirjan aluksi on pyritty kiteyttämään SAK:n sopimuspolitii- kan toiminta-ajatus ja toimintatapa luvussa 2. Tämän jälkeen luvussa 3 2 SAK:n sopimuspolitiikan toiminta-ajatus käydään läpi toimintaympäristössä tapahtuneita ja tapahtuvia muutok- sia sekä arvioidaan muutosten vaikutuksia SAK:n sopimustoiminnalle. Lukuun 4 on tiivistetty toimintaympäristöanalyysissä esille nousseet ja toimintatapa keskeiset kysymykset. Tulevan edustajakokouskauden sopimuspolitiikkaa lähdetään pohtimaan 2.1 SAK:n sopimustoiminnan toiminta-ajatus luvusta 5 alkaen ja siinä käydään läpi sopimuspolitiikan toiminnallisia vaihtoehtoja. Sopimuspolitiikan erityiset kehittämiskohteet on esitetty SAK:lainen ammattiyhdistysliike tekee jäsentensä tarpeisiin, yhteistyö- luvussa 6. SAK:n sopimuspolitiikan painopisteet ja tavoitteet asetetaan tahtoon ja -voimaan perustuvia sopimuksia. Valtakunnalliset työ- ja virka- luvussa 7. Ne esitetään SAK:n edustajakokouksen päätettäväksi. Tavoit- ehtosopimukset turvaavat palkansaajille työnteon vähimmäisehdot ja teet koskevat palkkapolitiikkaa, työelämän laadullista kehittämistä, so- niiden parantamisen. Lisäksi sopimustoiminnalla turvataan palkansaaji- pimus- ja neuvottelujärjestelmien kehittämistä sekä kansainvälistä en ammatilliset, sosiaaliset ja taloudelliset edut sekä uudistetaan työelä- sopimustoimintaa. mää. Kansallisen sopimustoiminnan lisäksi SAK:lainen ay-liike osallis- tuu ja vaikuttaa myös kansainväliseen edunvalvontaan ja yhteistyöhön. Sopimuspolitiikassaan SAK kokoaa jäsenliitot yhteisten sopimustavoit- teiden taakse ja näin edistää yhteisten tavoitteiden toteutumista. SAK solmii toisaalta keskitettyjä (kokoavia) työmarkkinaratkaisuja mutta toi- saalta myötävaikuttaa koordinoitujen työmarkkinasopimuksien synty- miseen. SAK haluaa olla yhteiskuntaa kehittävä vaikuttaja. SAK:n sopimustoiminta ulottuu myös kansainvälisiin, erityisesti Eurooppa-ta- son työmarkkinasopimuksiin. 2.2 SAK:n sopimustoiminnan toimintatapa SAK:n työmarkkina- ja yhteiskuntapoliittinen painoarvo perustuu kor- keana pysyvään järjestäytymisasteeseen ja merkittävään edustavuuteen eri sopimusaloilla sekä kykyyn yhdistää jäsenistön tarpeet ja toiveet yh- teiseksi edunvalvontapolitiikaksi. SAK:n sopimustoiminta rakentuu kollektiivisen sopimuspolitiikan peri- aatteelle ja vähimmäisehdot sisältäville valtakunnallisille työ- ja virkaehtosopimuksille, jotka antavat puitteet paikallisen sopimus- toiminnan kehittämiselle. Yhdessä jäsenliittojensa kanssa SAK toimii myös kansalliset rajat ylittä- vän sopimustoiminnan kehittämiseksi ja koordinoimiseksi. SAK pyrkii tavoitteisiinsa ensisijaisesti neuvotellen ja sopien mutta on tarvittaessa valmis puolustamaan ja edistämään jäsenistönsä etuja eriasteisiin painostus- ja työtaistelutoimiin turvautuen. Työtaisteluoikeus on palkansaajien keskeinen perusoikeus.SAK yhdessä Sovitaan 6 7 SAK yhdessä Sovitaan
  8. 8. SAK perustaa sopimuspoliittisen edunvalvontansa vahvaan asiantunte- mukseen sekä toimiviin ja asiallisiin neuvottelusuhteisiin niin työnanta- 3 Sopimuspolitiikan toimintaympäristön jien kuin poliittisten päättäjienkin kanssa. SAK toimii aloitteellisesti palkansaajajärjestöjen sopimuspoliittisen yhteistyön kehittämiseksi. muutos Menestyksellisen sopimuspolitiikan edellytyksenä on, että SAK vaikut- taa tarvittaessa yhtäaikaisesti kolmessa roolissa: puolustuksellisena ankkurina, turvallisuuden rakentajana ja ennakoivana uudistajana. 3.1 Sopimuspolitiikka menneen valossa SAK:lainen ammattiyhdistysliike on perustaltaan yhteisöllisten arvojen 3.1.1 Palkka- ja hintasäännöstelystä euro-oloihin ja yhteisöllisten toimintatapojen liikettä, jonka voima on jäsenistön yh- teistyö yhdessä asetettujen tavoitteiden toteuttamiseksi. Toisen maailmansodan aikana alkanut palkka- ja hintasäännöstely jatkui eri muodoissaan aina 1950-luvun puoliväliin saakka. Säännöstelyoikeudet olivat valtioneuvostolla, jonka antamien valtuuksien mukaisesti säännös- telyä hoiti sitä varten nimetty hinta- ja palkkaneuvosto, jossa työmarkki- najärjestöt olivat edustettuina. Palkankorotuksista päätettäessä oli ohje- nuorana sodanaikainen näkemys, jonka mukaan palkkapolitiikalla on turvattava palkansaajille elinkustannusten nousun mukaiset palkanko- rotukset. SAK:n vuoden 1956 edustajakokouksen asiakirjoissa palkkojen korotuk- sia perusteltiin myös työn tuottavuuden paranemisella. Käytännössä pal- kankorotuksia ei kuitenkaan vielä mitoitettu tuottavuuden kehityksen mukaan. Valtalain voimassaolon päätyttyä 1955 päättyi myös hintasäännöstely, ja sen seurauksena hinnat ja maksut nousivat. Vaikka työntekijöiden elin- taso nousi tilapäisesti vuoden 1956 yleislakolla saatujen palkankorotus- ten ansiosta, reaaliansiot alenivat, koska inflaatio kiihtyi. Taloudellinen tilanne helpotti vasta tultaessa 1960-luvulle. Keskitetyn so- pimuspolitiikan voidaan katsoa alkaneen 1960-luvun alkuvuosina. Vuon- na 1964 päästiin ensimmäisen kerran lähes kautta linjan kaksivuotisiin sopimuksiin, joissa palattiin reaalipalkkojen suojaamiseksi palkkojen indeksisidonnaisuuteen. Ammattiyhdistysliikkeen hajanaisuudesta huo- limatta 1960-luvun alussa saavutettiin merkittäviä sosiaalipoliittisia rat- kaisuja, kuten työeläkelaki, sairausvakuutuslaki ja yhteisymmärrys sii- tä, että ammattiliitot hoitavat työttömyyskassat. Syksyllä 1967 tehdyn devalvaation jälkihoidon yhteydessä maan hallitus aloitti etujärjestöjen kanssa neuvottelut tulopoliittisesta kokonaisrat- kaisusta. Vaarana oli, että laaja indeksisidonnaisuus käynnistää inflaa- tiokierteen, joka vie pohjan devalvaation vaikutuksilta. Hintojen nousun hillitsemiseksi ryhdyttiin tuloratkaisuja tehtäessä tarkastelemaan kansan- talouden keskimääräisen tuottavuuden kehitystä.SAK yhdessä Sovitaan 8 9 SAK yhdessä Sovitaan
  9. 9. SAK perustaa sopimuspoliittisen edunvalvontansa vahvaan asiantunte- mukseen sekä toimiviin ja asiallisiin neuvottelusuhteisiin niin työnanta- 3 Sopimuspolitiikan toimintaympäristön jien kuin poliittisten päättäjienkin kanssa. SAK toimii aloitteellisesti palkansaajajärjestöjen sopimuspoliittisen yhteistyön kehittämiseksi. muutos Menestyksellisen sopimuspolitiikan edellytyksenä on, että SAK vaikut- taa tarvittaessa yhtäaikaisesti kolmessa roolissa: puolustuksellisena ankkurina, turvallisuuden rakentajana ja ennakoivana uudistajana. 3.1 Sopimuspolitiikka menneen valossa SAK:lainen ammattiyhdistysliike on perustaltaan yhteisöllisten arvojen 3.1.1 Palkka- ja hintasäännöstelystä euro-oloihin ja yhteisöllisten toimintatapojen liikettä, jonka voima on jäsenistön yh- teistyö yhdessä asetettujen tavoitteiden toteuttamiseksi. Toisen maailmansodan aikana alkanut palkka- ja hintasäännöstely jatkui eri muodoissaan aina 1950-luvun puoliväliin saakka. Säännöstelyoikeudet olivat valtioneuvostolla, jonka antamien valtuuksien mukaisesti säännös- telyä hoiti sitä varten nimetty hinta- ja palkkaneuvosto, jossa työmarkki- najärjestöt olivat edustettuina. Palkankorotuksista päätettäessä oli ohje- nuorana sodanaikainen näkemys, jonka mukaan palkkapolitiikalla on turvattava palkansaajille elinkustannusten nousun mukaiset palkanko- rotukset. SAK:n vuoden 1956 edustajakokouksen asiakirjoissa palkkojen korotuk- sia perusteltiin myös työn tuottavuuden paranemisella. Käytännössä pal- kankorotuksia ei kuitenkaan vielä mitoitettu tuottavuuden kehityksen mukaan. Valtalain voimassaolon päätyttyä 1955 päättyi myös hintasäännöstely, ja sen seurauksena hinnat ja maksut nousivat. Vaikka työntekijöiden elin- taso nousi tilapäisesti vuoden 1956 yleislakolla saatujen palkankorotus- ten ansiosta, reaaliansiot alenivat, koska inflaatio kiihtyi. Taloudellinen tilanne helpotti vasta tultaessa 1960-luvulle. Keskitetyn so- pimuspolitiikan voidaan katsoa alkaneen 1960-luvun alkuvuosina. Vuon- na 1964 päästiin ensimmäisen kerran lähes kautta linjan kaksivuotisiin sopimuksiin, joissa palattiin reaalipalkkojen suojaamiseksi palkkojen indeksisidonnaisuuteen. Ammattiyhdistysliikkeen hajanaisuudesta huo- limatta 1960-luvun alussa saavutettiin merkittäviä sosiaalipoliittisia rat- kaisuja, kuten työeläkelaki, sairausvakuutuslaki ja yhteisymmärrys sii- tä, että ammattiliitot hoitavat työttömyyskassat. Syksyllä 1967 tehdyn devalvaation jälkihoidon yhteydessä maan hallitus aloitti etujärjestöjen kanssa neuvottelut tulopoliittisesta kokonaisrat- kaisusta. Vaarana oli, että laaja indeksisidonnaisuus käynnistää inflaa- tiokierteen, joka vie pohjan devalvaation vaikutuksilta. Hintojen nousun hillitsemiseksi ryhdyttiin tuloratkaisuja tehtäessä tarkastelemaan kansan- talouden keskimääräisen tuottavuuden kehitystä.SAK yhdessä Sovitaan 8 9 SAK yhdessä Sovitaan
  10. 10. Neuvottelut johtivat 27.3.1968 allekirjoitettuun sopimukseen (Liinamaa hallituksen ja ay-liikkeen välille syntyi ristiriitoja. Myös työnantajat ha- I). Sopimuksen osina olivat nimellispalkkojen nostaminen penni- lusivat mieluummin tehdä liittokohtaisia ratkaisuja: liittokohtaiset sopi- määräisesti kaikille samansuuruisina tuottavuuden nousua vastaavasti, mukset nähtiin askeleena kohti hajautetumpaa palkanmuodostusta. hintasäännöstely ja kaikkien indeksiehtojen purkaminen. Liittokohtaiset ratkaisut johtivat palkkakehityksen eriytymiseen toimialoittain sekä devalvaatioiden siivittämänä melko nopeaan palkko- Keskeinen osa tulopolitiikkaa on ollut huomion kiinnittäminen pelkki- jen nousuun teollisuudessa. en nimellisten palkkojen korottamisesta inflaation hillintään ja palkko- jen ostovoimaan. Tuottavuussidonnaisen palkkapolitiikan avulla on et- Kansainvälistyminen sekä valuutta- ja rahamarkkinoiden sääntelyn pur- sitty hyvää työllisyys- ja reaaliansiokehitystä. kaminen muuttivat talouden pelisääntöjä. Vuonna 1995 tulopoliittisen selvitystoimikunnan inflaatioraportissa asetettiin palkanmuodostuksen Ruotsissa kehitettiin ns. palkkanormia työntekijä- ja työnantajajärjestö- kiinnekohdaksi se, että palkkojen nousuvara kansantaloudessa on yhtä jen yhteistyönä. Tämän EFO-mallin mukaan työvoimakustannusten nou- kuin asetetun inflaatiotavoitteen ja arvioidun kansantalouden keskimää- sun tulisi tasapainotilanteessa määräytyä vientihintojen ja kilpailulle räisen tuottavuuskasvun summa, josta vähennetään työnantajan sosiaali- alttiin avoimen sektorin työn tuottavuuden kehityksen mukaan. vakuutusmaksujen vaikutus. Kun tuottavuuden kasvu suljetulla sektorilla on hitaampaa kuin avoi- Palkkanormin lähtökohtana on pitää kansantalouden funktionaalinen mella sektorilla, merkitsi tämän palkkanormin mukainen palkankoro- tulonjako (työtulojen kansantulo-osuus) ennallaan, kun reaaliset työvoi- tusten määräytymistapa sitä, että suljetulla sektorilla hinnat nousivat makustannukset nousevat työn tuottavuuskehityksen tahdissa. avointa sektoria nopeammin. Jos tämä ei ollut mahdollista, matalan tuottavuuskehityksen yritykset pyrkivät sopeutumaan tilanteeseen Pääministeri Paavo Lipposen I hallituksen aikana tehtiin kaksi tulopo- rationalisoimalla tai supistamalla toimintaansa. liittista sopimusta. Tulopoliittisilla ratkaisuilla pystyttiin merkittävästi tukemaan työllisyyttä. Vuosina 1995 ja 1997 tehdyillä tulopoliittisilla rat- Ensimmäisten tulopoliittisten ratkaisujen aikana palkansaajien reaali- kaisuilla turvattiin palkansaajan ostovoiman myönteinen kehitys ja näin ansiot kehittyivät nopeasti, koska inflaatio pysyi matalana. Talouskasvu saatiin aikaan tasaisempi palkankorotuslinja kuin sopimuksia edeltäneillä jatkuikin öljykriisiin asti. Nopea reaaliansioiden nousu päättyi 1970-lu- liittokohtaisilla ratkaisuilla. Lipposen II hallituksen aikana tehty tulorat- vun puolivälissä korkeaan inflaatioon, kilpailukyvyn heikkenemiseen, kaisu vuosille 2001–2002 on ensimmäinen euro-oloissa tehty tulopoliit- ulkomaisen velan jyrkkään kasvuun ja joukkotyöttömyyteen. tinen sopimus. Tulopolitiikan alkuvuosina ei tarkistettu valtion tuloveroasteikon markka- Keskitetyillä tulopoliittisilla ratkaisuilla on tuettu eri alojen yhtenäistä määräisiä tulorajoja. Tästä syystä ansioiden kasvu johti myös verotuksen ansiokehitystä ja näin on voitu välttyä palkkojen kilpajuoksulta, mikä kiristymiseen. Veroasteikkoja lievennettiin ensimmäisen kerran tulo- saattaisi olla edessä, jos sopimuskorotukset muodostuisivat kovin sopimuksen perusteella vuoden 1975 verotuksessa. Vuosina 1977 ja 1978 erilaiseksi eri aloilla. reaaliansiot alenivat ensimmäisen kerran vuoden 1957 jälkeen. Reaali- ansioiden alenemista lievitti kuitenkin verotuksen keveneminen. Euro-oloissa palkanmuodostukseen on tullut uusia piirteitä, kun kan- salliset valuuttahäiriöt ovat poistuneet ja hintakehitys on aiempaa pa- Tulopoliittiset ja liittokohtaiset ratkaisut vuorottelivat 1980-luvulla. Liitto- remmin ennakoitavissa. Toisaalta altistumme Euroopan keskuspankin kierroksilla purettiin järjestökohtaisia paineita ja pohjustettiin halukkuut- toimenpiteiden ja muiden maiden finanssipolitiikan vaikutuksille. Kan- ta palata tulopoliittisiin kokonaisratkaisuihin. Tuloratkaisuja murensi se, sallisen finanssipolitiikan ja työmarkkinapolitiikan merkitys kasvaa, kun että suuri joukko jäsenliitoista irtaantui tulosopimuksista. Rahailluusiosta ei ole kansallista valuuttakurssipolitiikkaa. Palkanmuodostuksen virhei- haluttiin päästä eroon. Reaaliansiot kehittyivät melko tasaisesti ja nope- den korjaaminen jälkeenpäin on entistä vaikeampaa. asti, etenkin jakson lopulla. Lamavuosien 1992–1993 tulopoliittisessa sopimuksessa voimassa olevia sopimuksia jatkettiin ilman sopimuskorotuksia. Vuosina 1993 ja 1994 teh- tiin 1–2-vuotisia liittokohtaisia sopimuksia. Talouskriisien hoidossa AhonSAK yhdessä Sovitaan 10 11 SAK yhdessä Sovitaan
  11. 11. Neuvottelut johtivat 27.3.1968 allekirjoitettuun sopimukseen (Liinamaa hallituksen ja ay-liikkeen välille syntyi ristiriitoja. Myös työnantajat ha- I). Sopimuksen osina olivat nimellispalkkojen nostaminen penni- lusivat mieluummin tehdä liittokohtaisia ratkaisuja: liittokohtaiset sopi- määräisesti kaikille samansuuruisina tuottavuuden nousua vastaavasti, mukset nähtiin askeleena kohti hajautetumpaa palkanmuodostusta. hintasäännöstely ja kaikkien indeksiehtojen purkaminen. Liittokohtaiset ratkaisut johtivat palkkakehityksen eriytymiseen toimialoittain sekä devalvaatioiden siivittämänä melko nopeaan palkko- Keskeinen osa tulopolitiikkaa on ollut huomion kiinnittäminen pelkki- jen nousuun teollisuudessa. en nimellisten palkkojen korottamisesta inflaation hillintään ja palkko- jen ostovoimaan. Tuottavuussidonnaisen palkkapolitiikan avulla on et- Kansainvälistyminen sekä valuutta- ja rahamarkkinoiden sääntelyn pur- sitty hyvää työllisyys- ja reaaliansiokehitystä. kaminen muuttivat talouden pelisääntöjä. Vuonna 1995 tulopoliittisen selvitystoimikunnan inflaatioraportissa asetettiin palkanmuodostuksen Ruotsissa kehitettiin ns. palkkanormia työntekijä- ja työnantajajärjestö- kiinnekohdaksi se, että palkkojen nousuvara kansantaloudessa on yhtä jen yhteistyönä. Tämän EFO-mallin mukaan työvoimakustannusten nou- kuin asetetun inflaatiotavoitteen ja arvioidun kansantalouden keskimää- sun tulisi tasapainotilanteessa määräytyä vientihintojen ja kilpailulle räisen tuottavuuskasvun summa, josta vähennetään työnantajan sosiaali- alttiin avoimen sektorin työn tuottavuuden kehityksen mukaan. vakuutusmaksujen vaikutus. Kun tuottavuuden kasvu suljetulla sektorilla on hitaampaa kuin avoi- Palkkanormin lähtökohtana on pitää kansantalouden funktionaalinen mella sektorilla, merkitsi tämän palkkanormin mukainen palkankoro- tulonjako (työtulojen kansantulo-osuus) ennallaan, kun reaaliset työvoi- tusten määräytymistapa sitä, että suljetulla sektorilla hinnat nousivat makustannukset nousevat työn tuottavuuskehityksen tahdissa. avointa sektoria nopeammin. Jos tämä ei ollut mahdollista, matalan tuottavuuskehityksen yritykset pyrkivät sopeutumaan tilanteeseen Pääministeri Paavo Lipposen I hallituksen aikana tehtiin kaksi tulopo- rationalisoimalla tai supistamalla toimintaansa. liittista sopimusta. Tulopoliittisilla ratkaisuilla pystyttiin merkittävästi tukemaan työllisyyttä. Vuosina 1995 ja 1997 tehdyillä tulopoliittisilla rat- Ensimmäisten tulopoliittisten ratkaisujen aikana palkansaajien reaali- kaisuilla turvattiin palkansaajan ostovoiman myönteinen kehitys ja näin ansiot kehittyivät nopeasti, koska inflaatio pysyi matalana. Talouskasvu saatiin aikaan tasaisempi palkankorotuslinja kuin sopimuksia edeltäneillä jatkuikin öljykriisiin asti. Nopea reaaliansioiden nousu päättyi 1970-lu- liittokohtaisilla ratkaisuilla. Lipposen II hallituksen aikana tehty tulorat- vun puolivälissä korkeaan inflaatioon, kilpailukyvyn heikkenemiseen, kaisu vuosille 2001–2002 on ensimmäinen euro-oloissa tehty tulopoliit- ulkomaisen velan jyrkkään kasvuun ja joukkotyöttömyyteen. tinen sopimus. Tulopolitiikan alkuvuosina ei tarkistettu valtion tuloveroasteikon markka- Keskitetyillä tulopoliittisilla ratkaisuilla on tuettu eri alojen yhtenäistä määräisiä tulorajoja. Tästä syystä ansioiden kasvu johti myös verotuksen ansiokehitystä ja näin on voitu välttyä palkkojen kilpajuoksulta, mikä kiristymiseen. Veroasteikkoja lievennettiin ensimmäisen kerran tulo- saattaisi olla edessä, jos sopimuskorotukset muodostuisivat kovin sopimuksen perusteella vuoden 1975 verotuksessa. Vuosina 1977 ja 1978 erilaiseksi eri aloilla. reaaliansiot alenivat ensimmäisen kerran vuoden 1957 jälkeen. Reaali- ansioiden alenemista lievitti kuitenkin verotuksen keveneminen. Euro-oloissa palkanmuodostukseen on tullut uusia piirteitä, kun kan- salliset valuuttahäiriöt ovat poistuneet ja hintakehitys on aiempaa pa- Tulopoliittiset ja liittokohtaiset ratkaisut vuorottelivat 1980-luvulla. Liitto- remmin ennakoitavissa. Toisaalta altistumme Euroopan keskuspankin kierroksilla purettiin järjestökohtaisia paineita ja pohjustettiin halukkuut- toimenpiteiden ja muiden maiden finanssipolitiikan vaikutuksille. Kan- ta palata tulopoliittisiin kokonaisratkaisuihin. Tuloratkaisuja murensi se, sallisen finanssipolitiikan ja työmarkkinapolitiikan merkitys kasvaa, kun että suuri joukko jäsenliitoista irtaantui tulosopimuksista. Rahailluusiosta ei ole kansallista valuuttakurssipolitiikkaa. Palkanmuodostuksen virhei- haluttiin päästä eroon. Reaaliansiot kehittyivät melko tasaisesti ja nope- den korjaaminen jälkeenpäin on entistä vaikeampaa. asti, etenkin jakson lopulla. Lamavuosien 1992–1993 tulopoliittisessa sopimuksessa voimassa olevia sopimuksia jatkettiin ilman sopimuskorotuksia. Vuosina 1993 ja 1994 teh- tiin 1–2-vuotisia liittokohtaisia sopimuksia. Talouskriisien hoidossa AhonSAK yhdessä Sovitaan 10 11 SAK yhdessä Sovitaan
  12. 12. 3.1.2 Työelämää ja sosiaaliturvaa uudistettu 3.2 Talouden globalisaatio ja teknologinen muutos Tulopoliittisessa sopimustoiminnassa valtiovalta ja työmarkkinaosapuolet Talouden ja työmarkkinoiden toimintaympäristö on viimeisen runsaan ovat voineet yhteen sovittaa erilaisia yhteiskunta- ja talouspoliittisia kymmenen vuoden aikana muuttunut nopeasti ja perusteellisesti. intressejään. SAK on katsonut tulopoliittisilla sopimuksilla voitavan par- Toimintaympäristön muutoksia ja niiden vaikutuksia arvioitaessa on toi- haiten hoitaa sellaisia jäsenistönsä kannalta merkittäviä asioita kuin soli- saalta aiheellista pitää mielessä, että useimmat jokapäiväiset arjen ja työ- daarinen palkanmääräytyminen, tasa-arvo, inflaation hillintä ja työlli- elämän kysymykset, erityisesti perustarpeisiin, toimeentuloon ja turval- syys sekä työelämän ja sosiaaliturvan uudistukset. Sitoutuminen kan- lisuuteen liittyvät asiat, ovat toimintaympäristön muuttuessakin pysy- santalouden mahdollisuuksiin sopeutuvaan maltilliseen palkka- neet ennallaan. politiikkaan on tuottanut laajoja sosiaalipoliittisia uudistuksia ja turvan- nut työelämän jatkuvan kehittämisen. Talouden toimintaympäristön muutokset ja niiden vaikutukset ovat ol- leet maailmanlaajuisia. Rahoitusmarkkinoiden ja pääoman liikkeiden Tulopoliittisten sopimusten anti on mittava kolmen vuosikymmenen ajal- säätely on purkautunut, ja pääomamarkkinat ovat muuttuneet ta. Ay-liikkeen yhteiskunnallisen painoarvon ja omien toiminta- maailmanlaajuisiksi. Teknologian, erityisesti informaatiotekniikan ja tie- edellytyksien kannalta vuoden 1968 sopimus oli erityisen merkittävä. toliikenteen, kehitys sekä monikansallisten yritysten kasvu ja laajenemi- Tuolloin sovittiin työnantajajärjestöjen kanssa ay-jäsenmaksun perinnästä nen ovat muuttaneet ja muuttavat kansainvälistä työnjakoa ja sen ehtoja. suoraan työntekijän palkasta. 1970-luvun keskeisiä uudistuksia olivat vuosilomaetuuksien pidentäminen, ns. lomaltapaluurahasta sopiminen, Maailmankauppa on viime vuosina kasvanut kaksinkertaista vauhtia ko- palkkaturvajärjestelmän luominen, eläkejärjestelmien kehittäminen, äi- konaistuotannon kasvuun verrattuna. Kansainväliset suorat sijoitukset tiysloman tuntuva pidentäminen, isyysloman toteuttaminen, sairausajan puolestaan ovat kasvaneet kaksinkertaisesti maailmankaupan lisäänty- palkan maksaminen ja sairaan lapsen hoitovapaa. Tulopoliittisten sopi- miseen suhteutettuna. Kansainvälinen valuutta- ja arvopaperikauppa on musten historiassa tämän vuosikymmenen ratkaisut olivat sisällöllisesti paisunut räjähdysmäisesti. kaikkein laajimpia. Talouden maailmanlaajuistuminen (globaalistuminen, globalisaatio), 1980-luvulla työaikaa lyhennettiin tuntuvasti vuosina 1984 ja 1986 (ns. tietoverkkojen erittäin nopea kasvu ja tästä seurannut tietoliikenne- pekkasvapailla työaika lyheni yhteensä 100 tuntia), parannettiin työttö- kustannusten halpeneminen ovat johtaneet tilanteeseen, jossa koko maa- mien työntekijöitten työttömyysturvaa, tehostettiin työsuhdeturvaa ja ilma voidaan nähdä yritysten tarvitsemien voimavarojen, kuten raaka- kehitettiin työehtosopimusjärjestelmää. 1990-luvun alussa ennen lamaa aineiden, osaamisen, komponenttien ja teknologioiden, hankintalähteenä. tulopoliittisella sopimuksella edistettiin aikuiskoulutusta ja työkykyä ylläpitävää toimintaa sekä uudistettiin luottamusmiesjärjestelmää. La- Kansallisen säätelyn purkaminen, teknologian kehitys ja informaatiotek- man aikaisissa sopimuksissa korostui työllisyys ja työpaikkojen luomi- nologian suhteellisen hinnan jyrkkä lasku ovat tehneet mahdolliseksi nen. Ne olivat puolustuksellisia sopimuksia, joilla torjuttiin sosiaalitur- tuotannon osittamisen ja eri tuotantovaiheiden sijoittamisen edul- van leikkauksia ja työlainsäädännön purkamista. Vuosikymmenen jälki- lisimpaan paikkaan. Kun uusien tuotteiden kehittäminen on yhtä tärke- puoliskon tulopoliittisten sopimuksien laadulliset uudistukset jäivät ää kuin niiden valmistus, yritysten päämääränä on parantaa kaikkia aiempaa vaatimattomammiksi. Niillä parannettiin epätyypillisessä työ- kilpailuetuja. Tällöin kyse on eri maissa toteutetun tutkimus- ja kehi- suhteessa työskentelevien asemaa, turvattiin ulkomaalaisten työntekijöi- tystyön, osien tuottamisen ja kokoamisen sekä jakelun kehittämisen den työehdot, luotiin vuorotteluvapaajärjestelmä sekä joustavoitettiin osa- yhdistelmästä. aikatyön ja osa-aikaeläkkeen yhteensovitusmahdollisuuksia. Teollisuusmaiden työmarkkinoilla on tapahtunut merkittäviä muutok- Tämän vuosituhannen ensimmäisellä tulopoliittisella sopimuksella edis- sia samaan aikaan, kun taloudellisen toiminnan maailmanlaajuistuminen tettiin työssä jaksamista, työ- ja perhe-elämän yhteensovittamista sekä on edennyt ja uusi teknologia sovelluksineen lisääntynyt. Työmarkki- työntekijöiden ammatillista lisäkoulutusta. Työelämää kehitettiin myös noilla kasvava kysyntä kohdistuu yhä enemmän ammattitaitoiseen, osaa- monin eri tavoin. vaan ja hyvin koulutettuun työvoimaan. Samalla myös tarjolla olevan työvoiman koulutustaso on parantunut. Toisaalta heikon ammattitaidonSAK yhdessä Sovitaan 12 13 SAK yhdessä Sovitaan
  13. 13. 3.1.2 Työelämää ja sosiaaliturvaa uudistettu 3.2 Talouden globalisaatio ja teknologinen muutos Tulopoliittisessa sopimustoiminnassa valtiovalta ja työmarkkinaosapuolet Talouden ja työmarkkinoiden toimintaympäristö on viimeisen runsaan ovat voineet yhteen sovittaa erilaisia yhteiskunta- ja talouspoliittisia kymmenen vuoden aikana muuttunut nopeasti ja perusteellisesti. intressejään. SAK on katsonut tulopoliittisilla sopimuksilla voitavan par- Toimintaympäristön muutoksia ja niiden vaikutuksia arvioitaessa on toi- haiten hoitaa sellaisia jäsenistönsä kannalta merkittäviä asioita kuin soli- saalta aiheellista pitää mielessä, että useimmat jokapäiväiset arjen ja työ- daarinen palkanmääräytyminen, tasa-arvo, inflaation hillintä ja työlli- elämän kysymykset, erityisesti perustarpeisiin, toimeentuloon ja turval- syys sekä työelämän ja sosiaaliturvan uudistukset. Sitoutuminen kan- lisuuteen liittyvät asiat, ovat toimintaympäristön muuttuessakin pysy- santalouden mahdollisuuksiin sopeutuvaan maltilliseen palkka- neet ennallaan. politiikkaan on tuottanut laajoja sosiaalipoliittisia uudistuksia ja turvan- nut työelämän jatkuvan kehittämisen. Talouden toimintaympäristön muutokset ja niiden vaikutukset ovat ol- leet maailmanlaajuisia. Rahoitusmarkkinoiden ja pääoman liikkeiden Tulopoliittisten sopimusten anti on mittava kolmen vuosikymmenen ajal- säätely on purkautunut, ja pääomamarkkinat ovat muuttuneet ta. Ay-liikkeen yhteiskunnallisen painoarvon ja omien toiminta- maailmanlaajuisiksi. Teknologian, erityisesti informaatiotekniikan ja tie- edellytyksien kannalta vuoden 1968 sopimus oli erityisen merkittävä. toliikenteen, kehitys sekä monikansallisten yritysten kasvu ja laajenemi- Tuolloin sovittiin työnantajajärjestöjen kanssa ay-jäsenmaksun perinnästä nen ovat muuttaneet ja muuttavat kansainvälistä työnjakoa ja sen ehtoja. suoraan työntekijän palkasta. 1970-luvun keskeisiä uudistuksia olivat vuosilomaetuuksien pidentäminen, ns. lomaltapaluurahasta sopiminen, Maailmankauppa on viime vuosina kasvanut kaksinkertaista vauhtia ko- palkkaturvajärjestelmän luominen, eläkejärjestelmien kehittäminen, äi- konaistuotannon kasvuun verrattuna. Kansainväliset suorat sijoitukset tiysloman tuntuva pidentäminen, isyysloman toteuttaminen, sairausajan puolestaan ovat kasvaneet kaksinkertaisesti maailmankaupan lisäänty- palkan maksaminen ja sairaan lapsen hoitovapaa. Tulopoliittisten sopi- miseen suhteutettuna. Kansainvälinen valuutta- ja arvopaperikauppa on musten historiassa tämän vuosikymmenen ratkaisut olivat sisällöllisesti paisunut räjähdysmäisesti. kaikkein laajimpia. Talouden maailmanlaajuistuminen (globaalistuminen, globalisaatio), 1980-luvulla työaikaa lyhennettiin tuntuvasti vuosina 1984 ja 1986 (ns. tietoverkkojen erittäin nopea kasvu ja tästä seurannut tietoliikenne- pekkasvapailla työaika lyheni yhteensä 100 tuntia), parannettiin työttö- kustannusten halpeneminen ovat johtaneet tilanteeseen, jossa koko maa- mien työntekijöitten työttömyysturvaa, tehostettiin työsuhdeturvaa ja ilma voidaan nähdä yritysten tarvitsemien voimavarojen, kuten raaka- kehitettiin työehtosopimusjärjestelmää. 1990-luvun alussa ennen lamaa aineiden, osaamisen, komponenttien ja teknologioiden, hankintalähteenä. tulopoliittisella sopimuksella edistettiin aikuiskoulutusta ja työkykyä ylläpitävää toimintaa sekä uudistettiin luottamusmiesjärjestelmää. La- Kansallisen säätelyn purkaminen, teknologian kehitys ja informaatiotek- man aikaisissa sopimuksissa korostui työllisyys ja työpaikkojen luomi- nologian suhteellisen hinnan jyrkkä lasku ovat tehneet mahdolliseksi nen. Ne olivat puolustuksellisia sopimuksia, joilla torjuttiin sosiaalitur- tuotannon osittamisen ja eri tuotantovaiheiden sijoittamisen edul- van leikkauksia ja työlainsäädännön purkamista. Vuosikymmenen jälki- lisimpaan paikkaan. Kun uusien tuotteiden kehittäminen on yhtä tärke- puoliskon tulopoliittisten sopimuksien laadulliset uudistukset jäivät ää kuin niiden valmistus, yritysten päämääränä on parantaa kaikkia aiempaa vaatimattomammiksi. Niillä parannettiin epätyypillisessä työ- kilpailuetuja. Tällöin kyse on eri maissa toteutetun tutkimus- ja kehi- suhteessa työskentelevien asemaa, turvattiin ulkomaalaisten työntekijöi- tystyön, osien tuottamisen ja kokoamisen sekä jakelun kehittämisen den työehdot, luotiin vuorotteluvapaajärjestelmä sekä joustavoitettiin osa- yhdistelmästä. aikatyön ja osa-aikaeläkkeen yhteensovitusmahdollisuuksia. Teollisuusmaiden työmarkkinoilla on tapahtunut merkittäviä muutok- Tämän vuosituhannen ensimmäisellä tulopoliittisella sopimuksella edis- sia samaan aikaan, kun taloudellisen toiminnan maailmanlaajuistuminen tettiin työssä jaksamista, työ- ja perhe-elämän yhteensovittamista sekä on edennyt ja uusi teknologia sovelluksineen lisääntynyt. Työmarkki- työntekijöiden ammatillista lisäkoulutusta. Työelämää kehitettiin myös noilla kasvava kysyntä kohdistuu yhä enemmän ammattitaitoiseen, osaa- monin eri tavoin. vaan ja hyvin koulutettuun työvoimaan. Samalla myös tarjolla olevan työvoiman koulutustaso on parantunut. Toisaalta heikon ammattitaidonSAK yhdessä Sovitaan 12 13 SAK yhdessä Sovitaan
  14. 14. omaavien ja vähän koulutettujen työntekijöiden työmarkkina-asema on Työllisyys on kasvanut erityisesti korkeaa osaamis- ja koulutustasoa vaati- heikentynyt teknologian kehityksen myötä, kun työvoiman kysynnän villa, korkean teknologian ja keskimääräistä korkeamman palkkatason rakenne on muuttunut tarjonnan rakennettakin nopeammin. aloilla. Toisaalta työllisyys on saattanut vähentyä ja työttömyysongelmia aiheutua matalan teknologian ja vähäisen ammattitaitovaatimuksen Väestön tosiasialliset koulutusmahdollisuudet ja niiden erot kansalais- aloilla. ten kesken vaikuttavat merkittävästi työmarkkinoilla ja kansantaloudes- sa muodostuviin palkka- ja tuloeroihin. Esimerkiksi USA:n työmarkki- Pitkällä aikavälillä paras ja toimivin ratkaisu torjua epätasa-arvoa ja sen noilla vallitsevien suurten palkkaerojen taustalla ovat pitkälti muun lisääntymistä työmarkkinoilla on se, että koko työvoiman osaamista pa- muassa koulutusmahdollisuuksien suuret erot kansalaisten kesken sekä rannetaan tehokkaasti laaja-alaisella koulutuksella ja sitä tukevilla hyvin erilaiset työmarkkinoiden neuvottelujärjestelmät ja sopimus- järjestelyillä sekä töiden organisointia, palkanmuodostusta ja työaikoja kulttuurit Eurooppaan ja erityisesti Pohjoismaihin verrattuna. koskevilla sekä muilla työelämään ja työoloihin liittyvillä järjestelyillä. Kun vähemmän koulutettujen asema on heikentynyt kaikilla toimialoilla, ei vain kansainvälisillä markkinoilla kilpailevilla aloilla, on tätä kehitys- 3.4 Maailmanlaajuistuminen ja tuloerot tä tulkittu niin, että teknologinen muutos sellaisenaan selittäisi suurim- man osan työvoiman kysynnän rakenteen muutoksista ja palkkaerojen Yhä laajemmin ollaan sitä mieltä, että markkinoiden hallitsematon maa- kasvusta. ilmanlaajuinen vapautuminen pitää yllä kansainväliseen talouskehityk- seen liittyvää epävarmuutta ja epävakautta. Talouden ja yritystoiminnan Globalisaatio ja teknologinen kehitys ovat kuitenkin keskinäisessä vuo- maailmanlaajuistuminen näyttää tehokkuushyötyjen rinnalla johtavan rovaikutuksessa, ja niiden vaikutuksia on vaikea erottaa toisistaan. Kan- siihen, että talouskilpailussa voittajien ja häviäjien välinen kuilu leviää ja sainvälisen kaupan lisääntyminen, suorat sijoitukset sekä informaatio- syvenee niin eri maiden välillä kuin niiden sisälläkin. ja kommunikaatiojärjestelmien yhdentyminen nopeuttavat uusien tek- nologioiden leviämistä. Myös esimerkiksi ulkomainen alihankinta tai Yksi näkyvä kansainvälinen kehityspiirre ollut tulonjaon muuttuminen jonkin tuotantovaiheen sijoittaminen ulkomaiseen tytäryhtiöön ovat tek- entistä epätasaisemmaksi. Työ- ja pääomatulojen välinen suhde on muut- nologisen muutoksen mahdollistamia mutta samalla kansainvälisen kil- tunut lähes kaikkialla, joskin eri maissa hieman eri tahtiin, pääomatulo- pailun vauhdittamaa tuotantotoiminnan uudelleenjärjestämistä. jen kansantulo-osuutta tuntuvasti kasvattaneeseen suuntaan. Tähän tu- lonjaon muutokseen ovat vaikuttaneet, monisyisesti ja myös toisiinsa Yritysten kannalta uudelleenjärjestely on voinut olla edellytys myös ko- kietoutuen, useat tekijät, muun muassa tuotannon rakenteeseen ja sen timaisen tuotannon ja työpaikkojen säilymiselle. Toisaalta matalapalkka- pääomavaltaistumiseen sekä työmarkkinatasapainoon ja työttömyyteen maiden suunnasta syntynyt kilpailun uhka on voinut kannustaa yrityk- liittyvät tekijät. siä kehittämään ja hyödyntämään sellaista tuotantotekniikkaa, joka tu- keutuu hyvin koulutetun työvoiman käyttöön. On ilmeistä, että rahoitusmarkkinoiden säätelyn purkaminen ja pääoman- liikkeiden maailmanlaajuinen vapauttaminen ovat rajanneet ammattiyh- distysliikkeen kansallisen tason neuvotteluasemia työmarkkinoilla ja 3.3 Suomen strategia sopimustoiminnassa niin, että sillä on ollut oma vaikutuksensa palkko- jen ja muiden työtulojen reaaliseen kehitykseen. Vastausta maailmanlaajuistuvaan kilpailuun Suomessa on haettu tuotta- vuutta nostavasta osaamisen strategiasta, eikä maassamme ole hyväk- Myös verotuksen ja tulonsiirtojen jälkeinen käytettävissä olevien tulojen sytty heikkoa tuottavuutta pönkittävää kilpailua matalilla palkoilla. jakauma on muuttunut useissa maissa aikaisempaa epätasaisemmaksi. Suomessa valittu osaamisen strategia on tuonut menestystä kansainväli- Kotitalouksien väliset tuloerot ovat eräissä maissa kasvaneet varsin no- sessä työnjaossa. Suomi on alkanut voimakkaasti erikoistua osaamista peasti. vaativiin tuotteisiin, sekä tavaroihin että palveluihin. Niin yksityinen kuin erityisesti julkinenkin sektori ovat lisänneet voimakkaasti tutkimus- ja Suomessa tuloerot ovat useita vuosia olleet ja ovat yhä teollisuusmaiden koulutuspanostuksiaan. pienimpiä. Meillä on 1990-luvun aikana tapahtuneiden tulonjaon muu- tosten seurauksena palattu 1970-luvun alussa vallinneeseen tilanteeseen.SAK yhdessä Sovitaan 14 15 SAK yhdessä Sovitaan
  15. 15. omaavien ja vähän koulutettujen työntekijöiden työmarkkina-asema on Työllisyys on kasvanut erityisesti korkeaa osaamis- ja koulutustasoa vaati- heikentynyt teknologian kehityksen myötä, kun työvoiman kysynnän villa, korkean teknologian ja keskimääräistä korkeamman palkkatason rakenne on muuttunut tarjonnan rakennettakin nopeammin. aloilla. Toisaalta työllisyys on saattanut vähentyä ja työttömyysongelmia aiheutua matalan teknologian ja vähäisen ammattitaitovaatimuksen Väestön tosiasialliset koulutusmahdollisuudet ja niiden erot kansalais- aloilla. ten kesken vaikuttavat merkittävästi työmarkkinoilla ja kansantaloudes- sa muodostuviin palkka- ja tuloeroihin. Esimerkiksi USA:n työmarkki- Pitkällä aikavälillä paras ja toimivin ratkaisu torjua epätasa-arvoa ja sen noilla vallitsevien suurten palkkaerojen taustalla ovat pitkälti muun lisääntymistä työmarkkinoilla on se, että koko työvoiman osaamista pa- muassa koulutusmahdollisuuksien suuret erot kansalaisten kesken sekä rannetaan tehokkaasti laaja-alaisella koulutuksella ja sitä tukevilla hyvin erilaiset työmarkkinoiden neuvottelujärjestelmät ja sopimus- järjestelyillä sekä töiden organisointia, palkanmuodostusta ja työaikoja kulttuurit Eurooppaan ja erityisesti Pohjoismaihin verrattuna. koskevilla sekä muilla työelämään ja työoloihin liittyvillä järjestelyillä. Kun vähemmän koulutettujen asema on heikentynyt kaikilla toimialoilla, ei vain kansainvälisillä markkinoilla kilpailevilla aloilla, on tätä kehitys- 3.4 Maailmanlaajuistuminen ja tuloerot tä tulkittu niin, että teknologinen muutos sellaisenaan selittäisi suurim- man osan työvoiman kysynnän rakenteen muutoksista ja palkkaerojen Yhä laajemmin ollaan sitä mieltä, että markkinoiden hallitsematon maa- kasvusta. ilmanlaajuinen vapautuminen pitää yllä kansainväliseen talouskehityk- seen liittyvää epävarmuutta ja epävakautta. Talouden ja yritystoiminnan Globalisaatio ja teknologinen kehitys ovat kuitenkin keskinäisessä vuo- maailmanlaajuistuminen näyttää tehokkuushyötyjen rinnalla johtavan rovaikutuksessa, ja niiden vaikutuksia on vaikea erottaa toisistaan. Kan- siihen, että talouskilpailussa voittajien ja häviäjien välinen kuilu leviää ja sainvälisen kaupan lisääntyminen, suorat sijoitukset sekä informaatio- syvenee niin eri maiden välillä kuin niiden sisälläkin. ja kommunikaatiojärjestelmien yhdentyminen nopeuttavat uusien tek- nologioiden leviämistä. Myös esimerkiksi ulkomainen alihankinta tai Yksi näkyvä kansainvälinen kehityspiirre ollut tulonjaon muuttuminen jonkin tuotantovaiheen sijoittaminen ulkomaiseen tytäryhtiöön ovat tek- entistä epätasaisemmaksi. Työ- ja pääomatulojen välinen suhde on muut- nologisen muutoksen mahdollistamia mutta samalla kansainvälisen kil- tunut lähes kaikkialla, joskin eri maissa hieman eri tahtiin, pääomatulo- pailun vauhdittamaa tuotantotoiminnan uudelleenjärjestämistä. jen kansantulo-osuutta tuntuvasti kasvattaneeseen suuntaan. Tähän tu- lonjaon muutokseen ovat vaikuttaneet, monisyisesti ja myös toisiinsa Yritysten kannalta uudelleenjärjestely on voinut olla edellytys myös ko- kietoutuen, useat tekijät, muun muassa tuotannon rakenteeseen ja sen timaisen tuotannon ja työpaikkojen säilymiselle. Toisaalta matalapalkka- pääomavaltaistumiseen sekä työmarkkinatasapainoon ja työttömyyteen maiden suunnasta syntynyt kilpailun uhka on voinut kannustaa yrityk- liittyvät tekijät. siä kehittämään ja hyödyntämään sellaista tuotantotekniikkaa, joka tu- keutuu hyvin koulutetun työvoiman käyttöön. On ilmeistä, että rahoitusmarkkinoiden säätelyn purkaminen ja pääoman- liikkeiden maailmanlaajuinen vapauttaminen ovat rajanneet ammattiyh- distysliikkeen kansallisen tason neuvotteluasemia työmarkkinoilla ja 3.3 Suomen strategia sopimustoiminnassa niin, että sillä on ollut oma vaikutuksensa palkko- jen ja muiden työtulojen reaaliseen kehitykseen. Vastausta maailmanlaajuistuvaan kilpailuun Suomessa on haettu tuotta- vuutta nostavasta osaamisen strategiasta, eikä maassamme ole hyväk- Myös verotuksen ja tulonsiirtojen jälkeinen käytettävissä olevien tulojen sytty heikkoa tuottavuutta pönkittävää kilpailua matalilla palkoilla. jakauma on muuttunut useissa maissa aikaisempaa epätasaisemmaksi. Suomessa valittu osaamisen strategia on tuonut menestystä kansainväli- Kotitalouksien väliset tuloerot ovat eräissä maissa kasvaneet varsin no- sessä työnjaossa. Suomi on alkanut voimakkaasti erikoistua osaamista peasti. vaativiin tuotteisiin, sekä tavaroihin että palveluihin. Niin yksityinen kuin erityisesti julkinenkin sektori ovat lisänneet voimakkaasti tutkimus- ja Suomessa tuloerot ovat useita vuosia olleet ja ovat yhä teollisuusmaiden koulutuspanostuksiaan. pienimpiä. Meillä on 1990-luvun aikana tapahtuneiden tulonjaon muu- tosten seurauksena palattu 1970-luvun alussa vallinneeseen tilanteeseen.SAK yhdessä Sovitaan 14 15 SAK yhdessä Sovitaan

×