SAK:n työolobarometri 2009

420 views
331 views

Published on

SAK:n julkaisusarja

SAK:n työolobarometrin mukaan SAK:laisten ammattiliittojen jäsenet eivät lämpene pelkästään työpaikoilla tehtäville työehtosopimuksille. Työolobarometrilla kerätään tietoa SAK:laisten palkansaajien näkemyksistä ja kokemuksista muun muassa työaikajärjestelyistä, henkilöstökoulutuksesta, työnteon muodoista ja työoloista. Erkki Laukkanen.

Published in: News & Politics
0 Comments
0 Likes
Statistics
Notes
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

No Downloads
Views
Total views
420
On SlideShare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
11
Actions
Shares
0
Downloads
3
Comments
0
Likes
0
Embeds 0
No embeds

No notes for slide

SAK:n työolobarometri 2009

  1. 1. 4·2009SAK:n työolobarometri 2009
  2. 2. Elokuu 2009 Lisätiedot: Tilaukset: Erkki Laukkanen SAK erkki.laukkanen@sak.fi puh. 020 774 000 puh.020 774 0164 SAK, PL 157 00531 Helsinki
  3. 3. SAK · Työolobarometri 2009 1SISÄLLYSTiivistelmä................................................................................................... 3 Vastaajien työmarkkina-asema ................................................................. 5 Lisää vai vähemmän tunteja? ................................................................... 6 Työaikajoustot ja työaikapankki ............................................................... 7 Luottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu ................................................. 8 Henkilöstökoulutus .................................................................................... 9 Koettu työkyky iän mukaan ..................................................................... 11 Sairauslomat ja sairaana työskentely .................................................... 12 Poissaolot ilman lääkärintodistusta ....................................................... 13 Äkillisten poissaolojen seuraukset ........................................................ 14 Naisten ja miesten väliset palkkaerot .................................................... 15 Monimuotoinen sopiminen ..................................................................... 17 Työhyvinvoinnin ulottuvuudet ................................................................ 19 Työttömien toiminta ja turva ................................................................... 21 Liite 1. Muutokset pähkinänkuoressa .................................................... 22 Liite 2. Kyselylomake ............................................................................... 23 
  4. 4. 2 SAK · Työolobarometri 2009
  5. 5. SAK · Työolobarometri 2009 3TiivistelmäKäsissäsi on järjestyksessään toinen SAK:n työolobarometrin raportti. Ai-neiston kokosi Tilastokeskus puhelinhaastatteluilla tammi–helmikuussa2009. Otosjoukon muodosti 1346 SAK:n ammattiliiton jäsentä, joista 1020vastasi. Vastausprosentiksi tuli siten 75. Työssä olevia vastaajia oli 844. Ti-lastokeskuksen omien selvitysten mukaan vastaajien joukko on keskeisiltäominaisuuksiltaan SAK:n jäsenistön kaltainen. Toisin sanoen otoksen tu-lokset pätevät yleisesti koko SAK:laiseen kenttään.SAK:n työolobarometrilla kerätään tietoa SAK:laisten palkansaajien näke-myksistä ja kokemuksista työhön liittyvissä asioissa. Tällaisia kysymyksiäovat muun muassa työaikajärjestelyt, henkilöstökoulutus, erityisen työnteonmuodot ja työolot. Kysymykset toistetaan samankaltaisina kyselystä toi-seen, jotta kyettäisiin seuraamaan vastauksissa ajan myötä tapahtuviamuutoksia. Kyselyyn sisältyy syventävä osio jostakin ajankohtaisesta asias-ta. Tässä kyselyssä teemana oli paikallinen palkkasopiminen.Muutokset edellisestä mittauksestaTyöhyvinvointia kuvaavat tunnusluvut pysyivät viime vuoden tasolla. Kaksikolmesta vastaajasta antoi työnsä mielekkyydestä hyvän arvosanan. Jokatoinen antoi hyvän arvosanan myös työpaikan johdon ja alaisten välisillesuhteille. Vaikutusmahdollisuuksistaan töissä hyvän arvosanan antoi kui-tenkin vain 10–15 prosenttia vastaajista. Tästä voi päätellä, että työhyvin-voinnin heikko lenkki on vaikutusmahdollisuudet töissä. Havainto pätee eri-tyisesti ikäryhmässä yli 59-vuotiaat, jonka yleisesti toivottaisiin jaksavan ny-kyistä pitempään työelämässä. Vaikutusmahdollisuudet omaan työhön li-säävät työviihtyvyyttä ja voivat tarjota yhden avaimen pidempiin työuriin.Työvuodet nykyisen työnantajan palveluksessa olivat kasvaneet edellisestämittauksesta neljällä vuodella 11,7 vuodesta 15,8 vuoteen. Ero on suuri jakielii siitä, että lomautuksista ja irtisanomisista ovat kärsineet eniten viimek-si tulleet. Samalla määräaikaista työtä tekevien osuus on supistunut perätiviisi prosenttiyksikköä, 12 prosentista seitsemään. Tämän voi tulkita johtu-van siitä, että määräaikaisina työskentelevien sopimuksia on lamasta joh-tuen jätetty uusimatta. Pätkätyöläisiä on käytetty lamapuskurina.Laman myötä myös pitkien, yli 40-tuntisten työviikkojen osuus on pienenty-nyt. Samalla lisävapaan suosio palkankorotuksen vaihtoehtona on kasva-nut viisi prosenttiyksikköä 45 prosentista 50 prosenttiin. Säännöllistä ylityö-tä tekevien osuus on supistunut ja joustavien työaikamuotojen käyttö on li-sääntynyt. Erilaisten työaikatilien piirissä olevien osuus on kasvanut seit-semän prosenttiyksikköä. Työaikatilejä, joista voi nostaa kokonaisia päiviä,on nyt käytettävissä viidellä prosentilla enemmän kuin vuosi sitten.Henkilöstökoulutukseen on viimeisen vuoden aikana osallistunut joka toi-nen, mutta koulutus on lyhentynyt edelliseen barometriin verrattuna kol-mesta päivästä 2,3 päivään. Samalla yritysspesifin, vain kyseisellä työpai-kalla hyödynnettävän henkilöstökoulutuksen osuus on noussut selvästi. Tu-losta voi tulkita niin, että koulutusta kohdennetaan nyt aiempaa enemmänyrityksen ydinosaamiseen. Muu, yleisempi koulutus, jota voi hyödyntäämyös muilla työpaikoilla, on saanut väistyä.
  6. 6. 4 SAK · Työolobarometri 2009Kiristyneestä työmarkkinatilanteesta kertoo myös se, että sairaslomalla onedellisen vuoden aikana oltu selvästi aiempaa vähemmän. Nollatoleranssi– ei yhtään päivää poissa töistä ilman lääkärintodistusta – on lukujen valos-sa hieman helpottanut, vaikka edelleen sen piirissä on 41 prosenttia vas-taajista. Kuten edellisessä työolobarometrissä, 11 prosenttia vastaajistakertoo edelleen, että poissaolojen aikana työt kasaantuvat siihen asti, ettätyöntekijä palaa töihin esimerkiksi sairaslomalta.Palkat ja sopiminenMiesten ja naisten palkkaerot ovat vastausten perusteella oletettua suu-remmat ja kasvussa. Tuntipalkalla mitattuna naisten euro on keskimäärin75 senttiä. Työuran alussa naisten palkka on noin 87 prosenttia miestenpalkasta, mutta sittemmin ero kasvaa ja työuran lopulla naisten palkkaenää on noin 71 prosenttia miesten palkasta. Paljon on siis tehtävä töitä,jotta vuonna 2005 asetetut samapalkkaisuusohjelman tavoitteet voisivat to-teutua siten, että palkkaero kutistuisi 15 prosenttiin vuoteen 2015 mennes-sä.Kun kysyttiin, millä tasolla palkankorotusten suuruudesta ja palkankorotus-ten jakamisesta tulisi päättää, kärkeen nousi monimuotoinen sopiminen,jossa tilaa tehtiin sekä hajautetulle sopimiselle työpaikkatasolla että keskite-tylle sopimiselle liitto- tai keskusjärjestötasolla. Palkankorotusten suuruu-desta päätettäessä näin kuvatun monimuotoisen sopimisen kannatus oli 64prosenttia ja palkankorotusten jakamisesta päätettäessä 41 prosenttia. Toi-seksi eniten kannatusta sai keskitetty sopiminen, jonka rooli korostui pal-kankorotusten jakamisesta päätettäessä. Ainoastaan työpaikkatasolle ha-jautetun sopimisen kannatus jäi molemmissa kysytyissä asioissa 5–6 pro-sentin tasolle.Kolmanneksella vastaajista oli kokemusta oman työpaikkansa omaa am-mattiryhmää koskevista palkankorotuksista, ja kokemuksen myötä myösluottamusmiesten arvostus sopimustoiminnassa kasvoi. Noin kaksi kol-masosaa sopimuskokemusta saaneista koki, että palkankorotukset oli koh-dennettu oikeudenmukaisesti. Noin puolet koki, että palkkakuopassa olleetsaivat korotuksen. Sen sijaan vain joka neljäs koki, että korotukset pienen-sivät miesten ja naisten välistä palkkaeroa.Lomautetut ja työttömätTulosten mukaan neljä viidestä työttömästä sai ansiosidonnaista työttö-myyspäivärahaa. Tätä tulosta voi pitää tyydyttävänä. Huolestuttava tieto sesijaan on, että vain kolmannes työttömistä oli joko saanut tarjouksia avoi-milta markkinoilta tai päässyt työhallinnon toimenpiteiden piiriin. Työttö-myyden hoito näyttää vastausten perusteella lepäävän pääosin passiivisentuen varassa.
  7. 7. SAK · Työolobarometri 2009 5Vastaajien työmarkkina-asemaVastaajista 82 prosenttia kävi vastaushetkellä töissä, 18 prosenttia ei käy-nyt. Jälkimmäiset olivat joko työttömiä (13 %), lomautettuja (3 %) tai tilapäi-sesti poissa työelämästä (2 %). Työssä käyvien osuus oli suurin (91 %) jul-kisella sektorilla, missä työllisyystilanteen huonontuminen ei vielä toistai-seksi ole vaikuttanut samalla tavalla kuin muilla sektoreilla. Lomautettujenosuus (5 %) oli suurin teollisuudessa.Valtaosa työolobarometrin kysymyksistä suunnattiin työssä oleville, joitaotoksessa oli 844 henkilöä. Koska otokseen valikoitui myös 136 vastaajaa,jotka eivät vastaushetkellä olleet töissä, heiltä kysyttiin muun muassa työt-tömyyden aikaisesta turvasta ja osallistumisesta työhallinnon aktiivisiin toi-menpiteisiin. Näistä tuloksista on lyhyesti raportoitu tämän julkaisun lopus-sa.Millaisia haastateltujen palkansaajien työolot ovat? Työssä olevista 86 pro-senttia teki vakituista kokopäivätyötä, 7 prosenttia vakituista osa-aikatyötä,6 prosenttia määräaikaista kokopäivätyötä ja prosentti määräaikaista osa-aikatyötä. Näin laskien vakituisen kokopäivätyön osuus olisi likimain samal-la tasolla kuin vuosi sitten, mutta pari prosenttiyksikköä suurempi kuin Ti-lastokeskuksen työolotutkimuksen 2008 aineistossa SAK:laisille on arvioi-tavissa. Vastaajien työmarkkina-asema, % Kaikki vastaajat, % Töissä olevat vastaajat, % KAIKKI 82 3 13 KAIKKI 86 7 6 Julkinen 91 9 Julkinen 80 7 12 Yks.palvelut 78 3 16 Yks.palvelut 81 12 5 Teollisuus 81 5 14 Teollisuus 94 32 0 20 40 60 80 100 0 20 40 60 80 100 Työsuhteessa ja töissä Vakituinen kokoaikatyö Työsuhteessa, mutta tilapäisesti poissa työelämästä Vakituinen osa-aikatyö Lomautettuna vai Määräaikainen kokoaikatyö Työtön Määräaikainen osa-aikatyö
  8. 8. 6 SAK · Työolobarometri 2009Lisää vai vähemmän tunteja?Kaksi kolmesta työssä olevista oli tyytyväinen nykyiseen viikkotyöaikaansa,14 prosenttia halusi lisää tunteja ja 17 prosenttia vähemmän. Työaikatyyty-väisyys kasvaa iän myötä selvästi. Nuorilla korostuu tarve saada lisää työ-tunteja viikkoon. Vastaavasti ikääntyneillä työntekijöillä korostui toive ny-kyistä lyhyemmistä työviikoista – asia, joka varmasti kannattaa huomioidaikääntyvien työssä jaksamista arvioitaessa.Kun lisätunteja kaipaavilta kysyttiin, millä tavalla he haluaisivat lisätä työ-aikaansa, 73 prosenttia halusi tehdä enemmän tunteja nykyisessä työpai-kassaan ja 17 prosentille kelpasi mikä tahansa keino. Vain 10 prosenttiahaki lisätunteja erityisesti nykyisen työpaikan ulkopuolelta, esimerkiksi sivu-työn muodossa. Ylitöitä tekee kolme neljäsosaa vastaajista, mutta säännöl-lisesti vain 8 prosenttia. Siten valtaosa ylitöistä on satunnaista (54 %) taikausiluontoista (12 %) ylityötä.Jos vaihtoehtoina ovat palkankorotus tai enemmän vapaa-aikaa, puntit me-nevät tasan: 51 prosenttia valitsisi palkankorotuksen, 48 prosenttia enem-män vapaa-aikaa. Valinta riippuu iästä ja jossain määrin myös sukupuoles-ta. Nuoret ja naiset suosisivat palkankorotusta. Iän karttuessa vapaa-ajanmerkitys kasvaa. Parhaassa työiässä (35–50 vuotta) vapaa-ajan lisäys onjo lähes yhtä suosittu valinta kuin palkankorotus. Työajan lyhennystä kai-paavista 78 prosenttia ottaisi rahan sijasta vapaa-aikaa. Työaikatoiveet iän mukaan Toivottu* viikkotyöaika, % Palkankorotus vai vapaa-aikaa, % 100 % 100 % 11 11 16 20 18 32 33 80 % 6 80 % 26 13 46 33 10 55 60 60 % 60 % 40 % 40 % 75 70 69 67 67 63 56 52 45 20 % 20 % 40 0% 0% Alle 30 v 30 - 39 v 40 - 49 v 50 - 59 v Yli 60 v Alle 30 v 30 - 39 v 40 - 49 v 50 - 59 v Yli 60 v Ei osaa sanoa En osaa sanoa Vähemmän kuin nyt Lisää vapaa-aikaa Enemmän kuin nyt Sama tuntimäärän kuin nyt Palkankorotus *Jos palkka määräytyisi työtuntien mukaan, kuinka pitkää työviikkoa tekisitte?
  9. 9. SAK · Työolobarometri 2009 7Työaikajoustot ja työaikapankkiYli 30 prosentilla teollisuuden ja julkisen sektorin työntekijöistä oli käytössäliukuva työaika, jonka mukaisissa rajoissa työn aloittamista ja päättämistävoi oman tilanteensa mukaan itse säädellä. Yksityisillä palvelualoilla liukuvatyöaika oli harvinaisempi.Työaikatili, jossa normaalin työajan ylittävät tai alittavat työtunnit merkitäänylös ja josta ne voi myöhemmin pitää vapaana tai tehdä sisään, oli käytös-sä 75 prosentilla julkisen sektorin, 61 prosentilla teollisuuden ja 53 prosen-tilla yksityisten palvelualojen työntekijöistä. Vastaavasti työaikapankki, mää-riteltynä niin että työaikatilille kertyneitä säästöjä voi ottaa ulos kokonaisinavapaapäivinä, oli käytössä yli puolella teollisuuden ja julkisen sektorin työn-tekijöistä ja 45 prosentilla yksityisten palvelualojen työntekijöistä.Yllä kuvattu on yksi työaikapankin määritelmä. Tiukempien määritelmienmukaan työaikapankin tunnusmerkkeihin kuuluu, että työntekijä voi omaanharkintaansa perustuen päättää nostoista. Tällainen mahdollisuus oli vain12 prosentilla työntekijöistä, joita oli eniten julkisella sektorilla ja vähiten yk-sityisillä palvelualoilla. Siten kaikista SAK:laisista työaikapankin piirissä olisivain 7 prosenttia. Tyypillisesti nostosta sovitaan yhdessä esimiehen kans-sa. Yksipuolisesti, esimiehen harkintaan perustuen, nostot ovat harvinaisia. Työaikajoustot ja työaikapankki Työaikajoustot, % 100 % Nostot työaikapankista, % 100 2 2 Työaikapankki: voi käyttää säästöön kertyneitä 4 90 tunteja pitämällä kokonaisia vapaapäiviä. 90 % 80 75 80 % 70 70 % 61 60 54 53 55 60 % 85 81 50 45 50 % 86 40 36 40 % 32 30 30 % 19 20 20 % 10 10 % 16 12 9 0 0% Teollisuus Yks.palvelut Julkinen Teollisuus Yks.palvelut Julkinen Liukuva työaika Ei osaa sanoa Vai esimieheni sopivaksi katsomalla tavalla Työaikatili Sopimalla yhdessä esimieheni kanssa Työaikapankki Täysin oman harkintanne mukaan
  10. 10. 8 SAK · Työolobarometri 2009Luottamusmies ja työsuojeluvaltuutettuLuottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu löytyi varmuudella kolmelle työnte-kijälle neljästä. Joka neljännelle työntekijälle ei löytynyt tai vastaajat eivätosanneet varmuudella sanoa.Pienillä, alle 20 hengen työpaikoilla tilanne on ongelmallisin. Niissä luotta-musmies löytyi runsaalle puolelle työntekijöistä. Seuraavassa kokoluokas-sa, 21–50 hengen työpaikoilla, tilanne oli jo paljon parempi. Luottamushen-kilöt löytyivät kolmelle työntekijälle neljästä. Viimeisessä kokoluokassa, yli50 henkilön työpaikoilla, luottamushenkilöt löytyivät yhdeksälle työntekijällekymmenestä. Epävarmuus luottamushenkilöiden olemassaolosta korostuipienillä työpaikoilla ja erityisesti työsuojeluvaltuutetusta kysyttäessä.Vastaajia pyydettiin myös antamaan kouluarvosanat sekä luottamusmies-ten että työsuojeluvaltuutetun toiminnasta. Molempien luottamushenkilöi-den keskiarvosanaksi tuli 7,8. Se on täsmälleen sama arvosana kuin vuo-den 2008 mittauksessa, jolloin lamasta ja sen vaikutuksista työpaikkatasonedunvalvontaan ei ollut tietoa. Lama ei siis näyttäisi muuttaneen luottamus-toiminnan arvostusta suuntaan tai toiseen. Keskiarvo on likimain sama kai-killa sektoreilla. Luottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu % erikokoisista työpaikoista 100 % Luottamusmies 100 % Työsuojeluvaltuutettu 4 4 1 3 6 3 6 9 9 8 19 11 25 19 80 % 80 % 41 33 60 % 60 % 90 89 40 % 40 % 83 77 73 75 55 58 20 % 20 % 0% 0% 1 - 20 h 21 - 50 h yli 50 h KAIKKI 1 - 20 h 21 - 50 h yli 50 h KAIKKI Ei osaa sanoa Ei osaa sanoa Ei Ei Kyllä Kyllä
  11. 11. SAK · Työolobarometri 2009 9HenkilöstökoulutusHenkilöstökoulutus on etuus, jota SAK:laisille on viime vuosina kertynytselvästi enemmän kuin aiemmin, mutta edelleen vähemmän kuin muille,yleensä paremmin koulutetuille palkansaajille keskimäärin. Työssä olevista48 prosenttia oli edellisen vuoden aikana osallistunut työnantajan maksa-maan henkilöstökoulutukseen. Pienillä, alle 20 hengen työpaikoilla, osuusoli pienempi kuin suuremmilla työpaikoilla.Koulutusta oli tyypillisesti kaksi–kolme päivää palkansaajaa kohti ja noinviisi päivää osallistujaa kohti. Valtaosa koulutuksesta oli lyhyttä (1–3 päi-vää), mutta viisi prosenttia vastaajista oli saanut koulutusta yli 10 päivää.Tyypillisesti pitkäkestoisempi henkilöstökoulutus oli annettu teollisuudenpalvelukseen tulleille alle 30-vuotiaille. Ikääntymisen myötä henkilöstökou-lutuksen pituus laskee.1Ikääntymisen myötä myös koulutuksen luonne muuttuu. Alle 30-vuotiaidensaamasta henkilöstökoulutuksesta vain viidennes on yrityskohtaista (vainnykyisellä työpaikalla hyödynnettävää) ja loput yleistä koulutusta (myösmuilla työpaikoilla hyödynnettävää). Yli 50-vuotiailla yrityskohtaisen koulu-tuksen osuus oli jo yli 40 prosenttia. Tulosta voi tulkita niin, että työuran va-kiintumisen myötä koulutus kohdentuu yhä enemmän niille työntekijöille,joilta työantaja eniten odottaa. Samalla koulutuksen luonne täsmentyy yri-tyskohtaiseksi. Henkilöstökoulutus Koulutuspäivät Koulutuksen luonne, % 10 100 % 7,8 8 80 % 58 55 64 71 6 60 % 80 3,8 4 3,5 40 % 3,1 3,1 3 2,3 2 1,8 45 2 1,4 20 % 42 36 29 20 0 0% alle 30 v 30 - 39 v 40 - 49 v 50 - 59 v yli 59 v alle 30 v 30 - 39 v 40 - 49 v 50 - 59 v yli 59 v Ei osaa sanoa Teollisuus Yks.palvelut Julk.palvelut Yleistä Yrityskohtaista1 Viime vuodesta henkilöstökoulutus näyttäisi vähentyneen eniten teollisuuden alle 30-vuotitainen jou-kossa. Mutta koulutuspäivien vinon jakauman vuoksi, muutos ei ole tilastollisesti merkitsevä.
  12. 12. 10 SAK · Työolobarometri 2009Kiinnostus henkilöstökoulutukseenKiinnostus henkilöstökoulutukseen oli yleisesti suurta. Jossakin määrinkiinnostusta määritti sukupuoli. Miehistä 73 ja naisista 79 prosenttia kertoiolevansa kiinnostunut henkilöstökoulutuksesta. Työpaikan koolla ei ollutvaikutusta koulutuskiinnostukseen, vaan se oli suurta myös pienillä, alle 20hengen työpaikoilla, joilla koulutuksen tarjonta oli vaatimatonta. Koulutus-tarjonnan lisäykselle olisi siis kysyntää etenkin pienillä työpaikoilla. Kiinnos-tus koulutukseen olisi toki huomioitava muutenkin, sillä nyt koulutus näyt-täisi jakautuvan työntekijöiden välillä heidän kiinnostuksestaan riippumatta.Henkilöstökoulutuksesta kiinnostuneista koulutusta oli saanut 57 prosenttia,koulutuksesta kiinnostumattomista 53 prosenttia.Ensisijaisesti (69-prosenttisesti) koulutusta haluttaisiin nykyisessä tehtä-vässä. Tämä toive korostuu ikääntyneillä ja julkisella sektorilla. Toisena (19%) mainitaan koulutus muihin tehtäviin. Vastaus korostuu nuoremmilla jateollisuudessa. Kolmanneksi (9 %:n kannatus) sijoittuu koulutus esimies-tehtäviin, mitä toivoivat etenkin hyvän peruskoulutuksen saaneet sekä yksi-tyisillä palvelualoilla työskentelevät. Loput kolme prosenttia vastaajista eivätosanneet sanoa; eniten näitä vastaajia oli yli 50-vuotiaissa.Vastaajille annettiin myös mahdollisuus valita useampia edellä mainituistakoulutusvaihtoehdoista. Kuitenkin vain 13 prosenttia vastaajista nimesikaksi vaihtoehtoa ja kolme prosenttia kolme vaihtoehtoa. Tätä tulosta voitulkita siten, että ensisijainen suuntautuminen ei juuri jätä toissijaiselle tilaa.Ensisijaista on lisäkoulutus nykyisissä tehtävissä. Koulutuskiinnostus ja sen kohdentuminen % työpaikan koon ja sukupuolen mukaan Kiinnostunut koulutuksesta, % Kiinnostunut ensisijassa, % 90 100 % 82 78 78 79 9 10 8 9 80 74 74 73 70 13 70 80 % 19 21 24 60 60 % 50 40 40 % 74 69 30 66 65 20 20 % 10 0 0% 1 - 20 h 21 - 50 h yli 50 h KAIKKI 1 - 20 h 21 - 50 h yli 50 h KAIKKI Ei osaa sanoa Mies Nainen Koulutusta esimiestehtäviin Koulutuksesta muihin tehtäviin Koulutusta nykyisessä tehtävässäni
  13. 13. SAK · Työolobarometri 2009 11Koettu työkyky iän mukaanVastaajia pyydettiin arvioimaan oma työkykynsä siten, että huonoin mah-dollinen oli 0 ja paras mahdollinen 10. Vastaajia pyydettiin suhteuttamaanarvio elämänsä parhaimpaan työkykyyn.Keskiarvoksi tuli 8,1. Vastausten perusteella työkyky laskee hieman ikään-tymisen myötä. Alle 40-vuotiaiden työkyvyn keskiarvo oli 8,5, 50–59-vuotiaiden 8 ja sitä vanhempien 7,5. Miesten ja naisten työkyvyt olivat lähessamat aina 50 ikävuoteen saakka, minkä jälkeen miesten arvio omasta työ-kyvystään laski naisia nopeammin. Yli 59-vuotiailla ero oli jo selvä: naistenkeskiarvo oli 7,8, miesten 7,4.Keskiarvo eri kuitenkaan kerro kaikkea. Hajontaluvut keskiarvon ympärillävaihtelivat huomattavasti enemmän sekä ikäryhmien että sukupuolten välil-lä. Työuran alussa eroa ei ole. Naisten työkyvyn suhteellinen hajonta kas-vaa aina 40 ikävuoteen saakka, pysyy sitten vakaana ja kääntyy laskuun 50ikävuoden jälkeen.Miesten työkyvyn suhteellinen hajonta pysyy ensin varsin vakaana aina 40.ikävuoteen ja kasvaa sitten suoraviivaisesti työuran loppuun saakka. Yli 50-vuotiaiden joukossa miesten kokema työkyky vaihtelee todella runsaasti,sekä keskiarvon ala- että yläpuolella. Iäkkäät miehet ovat siis koetun työky-kynsä suhteen keskenään erilaisempia kuin naiset. Sekä hyvää että huo-noa työkykyä on naisia enemmän. Koettu työkyky elämän parhaimpaan verrattuna Elämän paras = 10, elämän huonoin = 0 Työkyky keskimäärin Työkykyvyn suhteellinen* hajonta, % 10 20 8 15 6 Mies Nainen 10 4 Mies Nainen 5 2 *Suhteellinen hajonta = variaatiokerroin 0 0 Alle 30 v 30 - 39 v 40 - 49 v 50 - 59 v Yli 60 v Alle 30 v 30 - 39 v 40 - 49 v 50 - 59 v Yli 60 v
  14. 14. 12 SAK · Työolobarometri 2009Sairauslomat ja sairaana työskentelyVastanneista 63 prosenttia oli edellisen vuoden aikana ollut poissa töistäoman sairautensa vuoksi. Tulos on peräti 6 prosenttiyksikköä vähemmänkuin vuosi sitten. Yli 50-vuotiailla sairauspoissaoloja on selvästi vähemmän.Esimerkiksi Tilastokeskuksen työolotutkimuksen perusteella tiedetään, ettäiän myötä sairauspoissaolot pidentyvät. Ikääntymisen myötä tapahtuu myösvalikoitumista siten, että eniten sairastavat karsiutuvat työstä pois.Kaikki sairastaminen ei ole kuitenkaan tapahtunut kotona. Puolet vastaajis-ta oli viimeisen vuoden aikana työskennellyt myös sairaana, 30 prosenttiauseamman kerran. Tästä ongelmasta on keskusteltu vasta viimeisten 10vuoden aikana, ja Suomessa sairaana työskentelyn syistä on tiettävästitehty vain yksi ekonometrinen tutkimus 2. Sen mukaan työssä sairastami-sen vähentämisessä keskeisessä asemassa ovat työaikajärjestelyt, sekätyöajan pituuden että työaikamuotojen ja sijaisjärjestelyjen osalta. Myösmahdollisuus olla poissa kolme päivää ilman lääkärintodistusta pienentääsairaana työskentelyn todennäköisyyttä.Sairauspoissaoloilla ja sairaana työskentelyllä on yksi yhteinen lähtökohta:sairaus. Tämänkin barometrin aineistosta näkyy, että ihmiset, jotka ovatusein poissa sairauden vuoksi, ovat myös usein töissä sairaana. Siten mo-lempia ongelmia on lähestyttävä laaja-alaisesti työhyvinvoinnin ja tervey-denhoitojärjestelmän kehittämisen näkökulmista. Sairaspoissaolot ja sairaana työskentely, % Viimeisten 12 kuukauden aikana Sairaspoissaolot, % Sairaana työskentely, % 100 % 100 % 22 32 80 % 38 80 % 38 47 46 50 56 60 % 41 60 % 34 30 40 % 22 40 % 40 36 33 28 20 % 37 20 % 34 30 33 22 18 17 15 0% 0% Alle 35 v 35 - 50 v Yli 50 v KAIKKI Alle 35 v 35 - 50 v Yli 50 v KAIKKI Et lainkaan Et lainkaan Useamman kerran Useamman kerran Kerran Kerran2 Ks. Petri Böckerman ja Erkki Laukkanen (2009). Miksi ihmiset sairastavat töissä? Talous & Yhteiskun-ta, 1/2009.
  15. 15. SAK · Työolobarometri 2009 13Poissaolot ilman lääkärintodistustaMahdollisuus poissaoloon ilman lääkärintodistusta vaihteli jonkin verransektorin mukaan. Noin puolet vastaajista ei voinut olla päivääkään poissailman lääkärintodistusta. Poikkeus tästä varsin tiukasta linjasta näyttäisiolevan julkinen sektori, jossa sovelletaan kolmen päivän sääntöä: vastakolmea päivää pitemmiltä sairauslomilta edellytetään lääkärintodistusta.Yksityisissä palveluissa ja teollisuudessa kolmen päivän säännön piirissäoli 25–26 prosenttia vastaajista. Yhden tai kahden päivän todistuksettomatpoissaolot olivat sallittuja 16 prosentille sekä teollisuudessa että yksityisilläpalvelualoilla. Teollisuudessa 9 prosenttia ja yksityisillä palvelualoilla 7 pro-senttia eivät osanneet sanoa, kuinka pitkään voi olla poissa ilman lääkärin-todistusta.Myös iän mukaan tarkasteltaessa erot olivat melko selviä. Nollatoleranssin– ei yhtään päivää poissa ilman lääkärintodistusta – piirissä olevien osuussupistui 51 prosentista 38 prosenttiin kun ikä nousi alle 35 vuodesta yli 50vuoteen. Kolmen päivän sääntö näyttäisi yleistyvän kuitenkin vasta 50 ikä-vuoden jälkeen. Iän myötä tosin kasvoi myös epävarmuus siitä, millaisenpoissaolo-oikeuden piirissä vastaaja on. Sairaspoissaolojen määrään pois-saolo-oikeuden pituus ei näyttäisi vaikuttavan. Voi olla poissa ilman lääkärintodistusta, oma sairaus Sektorin ja iän mukaan 100 % Sektorin mukaan, % 100 % Iän mukaan, % 80 % 26 80 % 34 25 35 42 8 7 60 % 10 74 60 % 8 6 7 6 7 10 40 % 40 % 4 50 52 51 20 % 20 % 44 9 36 14 0% 0% Teollisuus Yks.palvelut Julkinen Alle 35 v 35 - 50 v Yli 50 v Ei osaa sanoa Ei osaa sanoa 3 päivää 3 päivää 2 päivää 2 päivää Yhden päivän Yhden päivän Ei yhtään päivää Ei yhtään päivää
  16. 16. 14 SAK · Työolobarometri 2009Äkillisten poissaolojen seurauksetÄkillisten poissaolojen yhteydessä on ratkaistava, miten sairastuneen taimuusta syystä poissa olevan työt hoidetaan. Hankitaanko tilalle sijainen,jaetaanko työt työtovereiden kesken vai käykö niin, että työt kasautuvat sii-hen saakka, että työntekijä palaa esimerkiksi sairauslomalta? Kiinnostuk-sen kohteena oli lähinnä töiden mahdollisen kasautumisen ongelma.Tulosten mukaan työt jäävät kasaantumaan 11 prosentissa äkillisistä pois-saoloista. Sektoreiden ja ikäryhmien välisiä eroja ei juuri ollut. Poikkeuksenmuodostivat alle 30-vuotiaat, joiden keskuudessa töiden kasaantuminenpoissaolojen vuoksi oli keskimääräistä vähäisempää. Selvitettäessä töidenkasaantumisen syitä ilmeni, että olennaista on työpaikan johdon kyky huo-lehtia työmäärän oikeasta mitoituksesta.Teollisuudessa työt jaetaan työtovereiden kesken muita useammin, 69 pro-sentissa kaikista poissaoloista. Iän myötä tämä töiden jakamistapa näyttääyleistyvän yleisesti, kuitenkin siten, että vanhimmassa ikäryhmässä, yli 59-vuotiaiden joukossa, töiden jakaminen työtovereiden kesken on taas vähäi-sempää kuin 50–59-vuotiaiden joukossa. Iäkkäille hankitaan useammin si-jainen. Miten työsi yleensä hoidetaan poissa ollessasi Sektorin mukaan, % Iän mukaan, % 100 % 100 % 11 10 4 10 13 11 13 12 80 % 80 % 58 60 % 58 56 60 % 59 58 69 62 65 40 % 40 % 20 % 20 % 37 31 30 32 31 20 25 22 0% 0% Teollisuus Yks.palvelut Julkinen Alle 30 v 30 - 39 v 40 - 49 v 50 - 59 v Yli 60 v En osaa sanoa En osaa sanoa Työt kasautuvat ja jatkat palatessasi siitä mihin jäit Työt kasautuvat ja jatkat palatessasi siitä mihin jäit Työt jaetaan työtovereiden kesken Työt jaetaan työtovereiden kesken Tilallenne hankitaan sijainen Tilallenne hankitaan sijainen
  17. 17. SAK · Työolobarometri 2009 15Naisten ja miesten väliset palkkaerotVuonna 2005 valmistuneessa samapalkkaisuusohjelmassa tavoitteeksiasetettiin sukupuolten välisen palkkaeron supistaminen 15 prosenttiin vuo-teen 2015 mennessä. Tämän tavoitteen toteutumista on sittemmin seurattueri mittarein. Sosiaali- ja terveysministeriön mittarina on ollut säännöllisentyöajan keskiansioihin perustuva ansiotasoindeksi, joka ei kuitenkaan huo-mioi satunnaisia palkaneriä, kuten yli- ja lisätyötä. Siksi työmarkkinajärjestötovat käyttäneet myös muita mittareita, kuten veronalaista vuosiansiota ko-kopäivätyössä. Näissäkin tulokset tosin ovat herkkiä työtuntieroille palkan-saajien välillä.Jakamalla kuukausipalkat työtunneilla saadaan laskennallinen tuntipalkka,johon perustuen palkkaero on arvioitavissa työtuntia kohti. Näin menetellennaisten tuntipalkka oli 75 prosenttia miesten vastaavista, mukaan lukienpalkanlisät, jotka tuoreen tutkimuksen mukaan suosivat miehiä.3 Työuranalussa naisten tuntipalkka on noin 87 prosenttia miesten tuntipalkasta, mut-ta työuran lopulla naisten tuntipalkka enää on 70 prosenttia miesten palkas-ta. Iän myötä palkkaero siis kasvaa.Aineiston perusteella ei kuitenkaan ole mahdollista arvioida mahdollisiapalkkaeroja samassa tai samanarvoisessa työssä. Eräät tekijät, kuten kou-lutustaso ja työkokemus, oli kuitenkin mahdollista ottaa huomioon. Nämätaustamuuttujat huomioon ottaen palkkaero miesten ja naisten välillä supis-tui parilla prosenttiyksiköllä. Valtaosa palkkaerosta johtuu siis muista teki-jöistä, kuten ammateista, tehtävistä ja vastuualueista. Sukupuolten väliset tuntipalkkaerot, € ja % Laskennallisen bruttotuntipalkan mukaan Miesten ja naisten tuntipalkat, € Naisten tuntipalkka miesten palkasta,% 20 100 18 90 16 80 14 70 12 60 10 50 8 40 6 30 Mies 4 20 Nainen 2 10 0 0 Alle 30 v 30 - 39 v 40 - 49 v 50 - 59 v Yli 60 v Alle 30 v 30 - 39 v 40 - 49 v 50 - 59 v Yli 60 v3 Rita Asplund: Sukupuolten palkkaerot Suomessa - yksityisen sektorin miesten ja naisten palkkojen japalkkaerojen tarkastelu. ETLA, 2008.
  18. 18. 16 SAK · Työolobarometri 2009Palkkaerojen kehitys jaksolla 1995–2009Tuntipalkkavertailuista ei ole kaikkien SAK:laisten osalta koottavissa aika-sarjaa. Siksi muutosta yli ajan on arvioitava esimerkiksi kokoaikatyötä teke-vien kuukausipalkkojen avulla, kuten alla on tehty. Tiedot vertailuun tulevatSAK:n järjestötutkimuksista vuosilta 1995, 2000 ja 2005 sekä tästä työolo-barometrista, jossa kuukausipalkkaa on kysytty samalla tavalla.Tulosten mukaan miesten ja naisten välinen suhteellinen palkkaero olivuonna 1995 likimain vakio yli elinkaaren. Vuonna 2000 erot kasvoivat iänkarttuessa. Vuoden 2005 käyrä jää suurelta osin vuoden 2000 käyrän alle,eikä sitä siksi ole kuvioon piirretty. Vuonna 2009 sukupuolten välinen palk-kaero näyttäisi kasvaneen lisää ikäjakauman yläpäässä. Nuorten keskuu-dessa erot ovat voineet jopa supistua.Kaikissa mittauksissa on omat ongelmansa, mutta silti tältä pohjalta voiasettaa kaksi kysymystä: Olemmeko loitontumassa vuodelle 2015 asete-tusta tavoitteesta? Entä miksi palkkaero miesten ja naisten välillä kasvaaiän myötä? Vastaukset riippuvat osittain siitä, mitä palkkamittaa käytetään.Säännöllisen työajan keskiansioilla mitattuna palkkaerot ovat pienemmätkuin kokonaispalkkaan perustuvat palkkaerot4. Iän myötä palkkaero kasvaa.Lisätutkimuksen tehtävänä on selvittää, ovatko syynä palkanlisät ja 2000-luvulla tutuksi tulleet vaativuuspalkkajärjestelmät, kuten eräässä tuoreessatutkimuksessa on kysytty.5 Naisten kuukausipalkat miesten kuukausipalkoista, % Kokoaikatyö 100 95 90 Tavoitetaso vuodelle 2015 85 80 1995 75 2000 2009 70 65 60 55 50 Alle 30 v 30 - 39 v 40 - 49 v 50 - 59 v4 Jos tämän barometrin palkkajakaumasta poistettaisiin suuri- ja pienituloisin kymmenys, naisten kuu-kausipalkka olisi 80 % ja naisten tuntipalkka 84 prosenttia miesten vastaavista.5 Antti Kauhanen ja Sami Napari: Työurat Suomessa – onko sukupuolella merkitystä? ETLA, 2008.
  19. 19. SAK · Työolobarometri 2009 17Monimuotoinen sopiminenAjankohtaisosiossa vastaajilta tiedusteltiin, miten keskitetysti tai hajautetustia) palkankorotusten suuruudesta6 ja b) palkankorotusten jakamisesta näh-tiin mahdolliseksi päättää. Vastausvaihtoehtoina olivat tyypilliset keskitetynsopimisen muodot, kuten keskusjärjestöjen ja liittojen välinen sopiminen,7ja tyypilliset paikallisen sopimisen muodot, kuten luottamusmiehen ja työn-antajan välinen sopiminen ja itse sopiminen sekä monimuotoinen sopimi-nen, jossa on piirteitä sekä keskitetystä että hajautetusta sopimisesta.Palkankorotusten suuruudesta päätettäessä puhtaasti keskitetyn sopimisenkannalla on 31 prosenttia, puhtaasti hajautetun sopimisen kannalla viisiprosenttia ja loput 64 prosenttia sekä keskitetyn että hajautetun sopimisenkannalla. Tulos näyttäisi pätevän yleisesti. Erot sektoreiden välillä ovat pie-net. Yksityisissä palveluissa sopimisen ääripäiden – joko keskitetysti tai ha-jautetusti sopimisen – kannatus on hieman pienempää kuin muualla.Palkankorotusten jakamisesta päätettäessä puhtaasti keskitetyn sopimisenkannalla on 53 prosenttia, puhtaasti hajautetun sopimisen kannalla kuusiprosenttia ja loput 41 prosenttia sekä keskitetyn että hajautetun sopimisenkannalla. Erona edelliseen on suurempi keskitetyn sopimisen kannatus jasuuremmat erot sektoreiden välillä. Keskitetyn sopimisen kannatus on nytselvästi suurempaa kuin julkisella sektorilla, missä monimuotoisen sopimi-sen kannatus on muita korkeammalla tasolla.Tulokset näyttäisivät siis suosivan monimuotoista sopimista erityisesti pal-kankorotuksen suuruudesta päätettäessä. Keskitetty ja hajautettu sopiminen sektorin mukaan Millä tasolla palkankorotuksen suuruudesta ja jakamisesta tulisi sopia? Palkankorotuksen suuruudesta päättäminen, % Palkankorotuksen jakamisesta päättäminen, % 100 5 3 5 5 100 4 7 6 6 80 80 37 39 41 49 63 61 64 60 68 60 40 40 59 54 53 20 45 20 34 32 28 31 0 0 Teollisuus Yks. Julkinen KAIKKI Teollisuus Yks. Julkinen KAIKKI palvelut palvelut Hajautettu sopiminen Hajautettu sopiminen Keskitetty ja hajautettu sopiminen Keskitetty ja hajautettu sopiminen Keskitetty sopiminen Keskitetty sopiminen6 Huomaa, että yleiskorotuksesta päättämisestä emme tässä mitään kysyneet.7 Kuhunkin kohtaan vastaaja saattoi vastata kyllä tai ei. Tyypillisesti ne, jotka vastasivat kyllä keskusjär-jestöjen väliselle sopimiselle, vastasivat kyllä myös liittojen väliselle sopimiselle. Siksi keskitetyllä sopi-misella tarkoitetaan tässä sopimista joka voi olla sekä keskusjärjestöjen että liittojen välistä sopimista.
  20. 20. 18 SAK · Työolobarometri 2009Kokemuksia paikallisista palkankorotuksistaRunsas kolmannes (35 %) vastaajista kertoi, että hänen työpaikallaan ontehty hänen omaa ammattiryhmäänsä koskevia sopimuksia palkankorotuk-sista.8 Eniten niitä oli tehty teollisuudessa (42 %) ja vähiten julkisella sekto-rilla (29 %). Myös työpaikan koolla oli merkitystä. Eniten (42 %) sopimuksiaoli tehty yli 50 hengen työpaikoilla ja vähiten (28 %) alle 20 hengen työpai-koilla. Keskimääräinen kouluarvosana (välillä 4–10) sopimisesta oli 7,2.Arvosana oli paras (7,4) pienillä, alle 20-hengen työpaikoilla. Sitä suurem-milla työpaikoilla arvosana oli noin 7.Yli 60 prosenttia vastaajista katsoi, että näissä sopimuksissa korotuksetkohdennettiin oikeudenmukaisesti. Julkisella sektorilla tosin tämä kokemusoli alle puolella vastaajista. Noin puolet (48 %) kaikista vastaajista katsoi,että palkkakuopassa olleet saivat sopimisen yhteydessä korotuksen. Teolli-suudessa tämä kokemus oli hieman muita yleisempi.Vain neljännes vastaajista arvioi, että korotusten myötä naisten ja miestenväliset palkkaerot kapenivat. Teollisuudessa tämä kokemus on yleisin (kos-kee 29 % vastaajista) ja julkisella sektorilla heikoin (19 %). Miesten ja nais-ten välisten palkkaerojen kaventamisessa paikallista sopimista ei nähdäratkaisuna. Paikallinen palkkasopiminen ja vaikutukset, % 60 Sovittu paikallisesti, % Sopimisen vaikutukset, % 100 80 68 42 64 61 40 60 35 52 46 48 48 31 43 29 40 29 25 22 19 20 20 0 Teollisuus Yks.palv. Julkinen KAIKKI 0 Naisten ja miesten palkkaerot kapenivat Teollisuus Yksityiset Julkinen KAIKKI Palkkakuopassa olleet saivat korotuksen palvelut Korotukset kohdennettiin oikeudenmukaisesti8 Kaikki tämän sivun tulokset perustuvat näihin 306 vastaukseen. Siten sektorikohtaisia tuloksia tuleepitää lähinnä suuntaa-antavina.
  21. 21. SAK · Työolobarometri 2009 19Työhyvinvoinnin ulottuvuudetTyöhyvinvointia mitattiin kolmella asiakokonaisuudella: johdon asenteilla,työn mielekkyydellä ja vaikutusmahdollisuuksilla. Kutakin näistä arvioitiinjoukolla väittämiä. Vastaajan tehtäväksi jäi lausua, kuinka hyvin väittämätkuvasivat hänen omaa työtään. Vastausvaihtoehdot olivat hyvin, melko hy-vin, jossain määrin ja ei lainkaan.Työpaikan johdon asenteita väittämät kuvasivat tyypillisesti melko hyvin taijossain määrin. Työpaikan johto tosin arvosti työntekijöitä melko paljon jaluotti heihin vielä tätäkin enemmän. Työn mielekkyyttä koskevat väittämättuottivat huomattavasti paremman arvosanan, ja keskimääräinen arvosanajäi hyvän ja melko hyvän väliin. Viime vuoteen verrattuna mahdollisuushyödyntää omaa osaamistaan oli vastaajien mielestä parantunut.Työn vaikutusmahdollisuuksia arvioitaessa arvosanat vaihtelivat kysymyk-sen mukaan. Työmenetelmiin ja siihen missä järjestyksessä työnsä tekevätvastaajat kokivat voivansa vaikuttaa melko hyvin. Aikatauluihin ja töiden ja-kamiseen työtovereiden kesken vastaajat arvioivat voivansa sen sijaan vai-kuttaa vain jossain määrin. Palkkaan ei juurikaan voitu vaikuttaa. Vaiku-tusmahdollisuudet töiden ja palveluiden aikatauluihin, työaikoihin sekäpalkkaan olivat heikentyneet viime vuodesta (taulukossa merkitty miinus-merkillä.).9 Työhyvinvointi, miten asiat ovat keskimäärin? JOHDON ASENTEET Arvostaa työntekijöitä Luottaa teihin Huolehtii kehitysmahdollisuuksistanne Kannustaa teitä kokeilemaan uusia asioita Huolehtii työmääränne oikeasta mitoittamisesta Asettaa tehokkuuden kaiken muun edelle TYÖN MIELEKKYYS Työni on mielenkiintoinen Voin hyödyntää osaamistani hyvin + Työtäni arvostetaan Työtäni leimaa jatkuva kiire Työn ja yksityiselämän yhdistäminen onnistuu Koen työni yhteiskunnallisesti tärkeäksi VAIKUTUSMAHDOLLISUUDET Mitä työtehtäviinne kuuluu Missä järjestyksessä työnne teette Työtahtiinne Työmenetelmiinne Miten työt jaetaan työntekijöiden kesken Kenen kanssa työskentelette Töiden ja palveluiden aikatauluihin - Työaikoihinne - Palkkaanne - Väite kuvaa: Ei Jossain Melko Hyvin lainkaan määrin hyvin9 Ero viime vuoden keskiarvoon on tilastollisesti merkitsevä 5 prosentin riskitasolla. Työpaikan johdonsuhtautumista kysyimme nyt hieman edellisestä poikkeavalla tavalla, eivätkä tulokset siltä ole vertailu-kelpoisia.
  22. 22. 20 SAK · Työolobarometri 2009Työhyvinvointi iän mukaanTyöhyvinvointia tarkasteltiin erikseen iän mukaan. Tulkintojen helpottami-seksi vastaajat jaettiin kahteen ryhmään sen mukaan, miten hyvin tai huo-nosti kysytyt asiat koettiin. Oheisen kuvion vasen puoli kertoo niiden vas-taajien osuuden, jotka kokivat asioiden olevan keskimäärin hyvin tai melkohyvin. Kuvion oikea puoli kuvaa niiden vastaajien osuutta, jotka kokivat ettäasiat ovat kehnosti tai että asioihin voi vaikuttaa vain jonkin verran tai eilainkaan.Työn mielekkyys näytti olevan tyypillinen kokemus, joka iän myötä vielävoimistuu. Hyvän johtamisen piirissä koki olevansa noin puolet vastaajista,eikä huono johtaminenkaan näyttäisi yli 15 prosentin tason nousevan. Hy-vien vaikutusmahdollisuuksien puolesta liputti kuitenkin vain 10–15 prosent-tia vastaajista. Huonojen vaikutusmahdollisuuksien piirissä koki olevansavastaajista noin 40 prosenttia.Tulosten perusteella työhyvinvoinnin kehittämisen kannalta kriittinen kysy-mys on selvästi vaikutusmahdollisuudet työssä. Tämä kokemus voimistuuhuomattavasti työuran lopulla, yli 59-vuotiaiden joukossa. Erityisesti koros-tuivat vaikutusmahdollisuudet sellaisissa mitattavissa asioissa kuin palkka,työaika ja työaikataulut. Vaikutusmahdollisuuksien lisäksi merkitystä onmyös johtamisella, eikä ainoastaan iäkkäimpien kohdalla, vaan jo neli-kymppisten joukossa. Työhyvinvoinnin tekijät iän mukaan, % Asiat hyvin, % Asiat huonosti, % 100 100 80 80 Mielekäs työ 60 60 Hyvä johtaminen Huonot vaikutusmahdollisuudet 40 40 20 20 Hyvät vaikutusmahdollisuudet Huono johtaminen Epämielekäs työ 0 0 Alle 30 v 30 - 39 v 40 - 49 v 50 - 59 v Yli 60 v Alle 30 v 30 - 39 v 40 - 49 v 50 - 59 v Yli 60 v   
  23. 23. SAK · Työolobarometri 2009 21Työttömien toiminta ja turvaEdellä on kuvattu työssä olevien työoloja, mikä on luonnollisesti työoloba-rometrin tärkein painopiste. Koska otokseen valikoitui myös työelämän ul-kopuolella olevia, heiltä kysyttiin erikseen työttömyysturvasta, työtarjouksis-ta ja niin sanotuista aktiivitoimista, kuten muutosturvasta ja työhallinnontoimenpiteistä.Tulosten mukaan 32 prosenttia työttömistä oli työttömyysaikanaan jokosaanut työtarjouksia avoimilta työmarkkinoilta tai päässyt johonkin toimen-piteeseen. Työtarjouksia avoimilta työmarkkinoilta oli saanut vain 18 pro-senttia, muutosturvan piiriin oli päässyt 10 prosenttia ja työhallinnon toi-menpiteiden piiriin 16 prosenttia työttömistä.Työttömistä 44 prosenttia oli pitkäaikaistyöttömiä, yli vuoden työttömänä ol-leita. Pitkäaikaistyöttömien joukossa kaikki edellä mainittu aktivointi väheniselvästi. Valtaosa kaikista työhallinnon toimista kohdentui alle puoli vuottakestäneeseen työttömyyteen. Vielä 15–20 vuotta sitten pitkäaikaistyöttömätolivat ryhmä, johon toimenpiteitä ensisijaisesti kohdennettiin. Pitkäaikais-työttömien ”sivullisuus” ei siis ole mikään uusi ilmiö, mutta se voi vielä pa-hentua.Noin 80 prosentilla työttömyysturva koostuu ansiosidonnaisesta päivära-hasta. Kaksi prosenttia saa soviteltua päivärahaa, 12 prosenttia työmarkki-natukea ja seitsemän prosenttia ei mitään. Pitkäaikaistyöttömien joukossaansiosidonnaisen päivärahan osuus on keskimääräistä pienempi ja työ-markkinatukea nostavien osuus keskimääräistä suurempi. Työttömien toiminta ja turva, % Työtarjouksia ja toimenpiteitä, % Työttömyysturva, % 40 100 7 32 12 80 60 20 18 16 40 79 10 20 0 0 KAIKKI KAIKKI Tullut työtarjouksia Ei osaa sanoa Päässyt muutosturvan piiriin Ei mitään edellä mainituista Työmarkkinatukea Päässyt työhallinnon toimenpiteisiin Soviteltua päivärahaa Jotakin edellä mainituista Ansiosidonnaista päivärahaa
  24. 24. 22 SAK · Työolobarometri 2009 Liite 1. Muutokset pähkinänkuoressa Toistettavista kysymyksistä on saatavissa myös vertailutieto edelliseen mit- taukseen verrattuna. Ne on koottu alla olevaan taulukkoon. Muutossarake kertoo, mihin suuntaan ja kuinka paljon tulokset ovat jaksolla 2008–2009 muuttuneet. Tilastollisesti merkitsevänä muutoksena voi pitää muutosta jo- ka on vähintään kolme prosenttia. Tilastollisesti lähes merkitsevänä voi pi- tää muutosta joka on vähintään 2 prosenttia. Ei-prosenttiperusteisissa mit- tareissa vain muutos henkilöstökoulutuksen keskimääräisessä pituudessa on tilastollisesti merkitsevä. Seurannassa olevat asiat 2008 ja 2009 sekä muutosKys. Asia 2008 2009 Muutos*K2 Vuodet nykyisen työnantajan palveluksessa 11,7 15,8 4,0K3 Tekee osa-aikatyötä, % 9 8 -1K4 Tekee määräaikaista työtä, % 12 7 -5K5a Tekee vuoro- tai periodityötä, % 41 39 -2K5b-c Viikkotyöaika, tuntia 38,2 37,6 -0,7K5b-c Tekee yli 40 tuntia viikossa, % 9 5 -4K7 On vuokratyöntekijä, % 2 0 -1K8a Työpaikalla on luottamusmies, % 75 73 -2K8b Kouluarvosana (4-10) luottamusmiehelle 7,8 7,8 0,0K9a Työpaikalla on työsuojeluvaltuutettu, % 79 75 -4K9b Kouluarvosana (4-10) työsuojeluvaltuutetulle 7,9 7,8 -0,1K8-9 Työpaikalla on sekä luottamusmies että työsuojeluvaltuutettu, % 67 67 0K14 Osallistunut edellisen vuoden aikana henkilöstökoulutukseen, % 46 48 2K14 Päivät henkilökoulutuksessa keskimäärin 3,0 2,3 -0,7K15 Yritysspesifin koulutuksen osuus, % 32 37 5K18 Ottaisi mieluummin lisävapaata kuin palkankorotuksen, % 45 50 5K19 Tekee säännöllisesti ylitöitä, % 11 8 -3K21 Työpaikalla on liukuva työaika, % 28 29 1K22 Työpaikalla on työaikatili, % 55 62 7K23 Työpaikalla on työaikatili, josta voi nostaa kokonaisia päiviä, % 46 51 5K24a On ollut edellisen vuoden aikana sairaslomalla, % 69 63 -6K24b On ollut edellisen vuoden aikana sairaana töissä, % 50 50 0K25 Ei voi olla yhtään päivää poissa töistä ilman lääkärintodistusta, % 43 41 -2K30 Äkillisten sairas- ja muiden poissaolojen vuoksi työt kasautuvat, % 11 11 0 * Muutaman prosenttiyksikön muutokset mahtuvat otoksen koosta riippuvaan virhemarginaaliin.
  25. 25. SAK · Työolobarometri 2009 23Liite 2. KyselylomakeSAK:N TYÖOLOBAROMETRI 2009Kursiivit tekstit ovat ohjeita haastattelijalle. Mikäli EOS- ja KIELT-vaihtoehdot ovatkysymyskohtaisesti mainittu, niin niiden käyttö on sallitumpaa kuin yleensä.JOHDANTOKysymykset on tarkoitettu pääsääntöisesti palkansaajille, joilla on voimassa oleva työsuh-de. Tähän kuuluu myös työntekijät joilla on lisäksi tuloja yrittäjänä tai ammatin harjoitta-jana. ESIM: muusikko.Mukaan on otettu tällä kertaa myös työttömät(kts. TYTI:n työttömän määritelmä).Kysely on tarkoitettu vuonna 1941 syntyneille ja sitä nuoremmille.Lähetimme teille jokin aika sitten kirjeen, jossa kerroimme tekevämme tutkimustatyöelämän olosuhteista SAK:n (Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön) alaisilleammattijärjestöjen jäsenille.TAUSTAKYSYMYKSIÄ Aluksi esitän joitakin taustakysymyksiä tutkimuksesta.K1. Oletteko tällä hetkellä: 1 työsuhteessa ja töissä, --> K2 2 työsuhteessa, mutta olette poissa työelämästä opiskelun, äitiysloman, hoitovapaan yms. vuoksi, --> K1a 3 lomautettuna vai --> K1b 4 työtön? --> K33 5 Otokseen kuulumaton: eläkkeellä, liitosta eronnut tai ei voimassa olevaa työsuhdetta, mutta ei ole työtön--> K1muu .K1a. Oletteko ollut (poissa työelämästä) yhtäjaksoisesti alle 6 kuukautta vaikauemmin? 1 Alle 6 kk 2 Vähintään 6 kkK1b. Kuinka kauan olette ollut lomautettuna? Jos tarjoaa useita lomautuksia niin, viimeisimmän kesto. Merkitse täysinä viikkoina, esim. kuukausi = 4 viikkoa. Vuosi = 52 viikkoa. Jos lomautus on tehty lyhennetyiksi työviikoiksi eli päivittäistä tai viikoittaista työ- aikaa on lyhennetty , niin merkitse 0. |__|__| viikkoinaK1m. Kirjaa miksi ei enää kuuluu otokseen esimerkiksi: sairaseläke, työeläke, liitosta eronnut ym. ja merkitse otokseen kuulumaton katokoodille 60. ____________________________ 60 merkkiä.K2. Kuinka kauan olette ollut nykyisen työnantajan palveluksessa?Arvio, jos ei muista tai tiedä tarkasti. Jos haastateltava ilmoittaa, ettei ole ollut työssä täyt-tä vuotta, niin vähintään kolmen kuukauden työssäoloaika otetaan huomioon yhtenä työ-vuotena.Alle 15-vuotiaana tehtyjä töitä ei oteta huomioon.Poissaoloja ei oteta huomioon, jos työsuhde ei ole katkennut poissaolon ajaksi. |__|__| vuosia
  26. 26. 24 SAK · Työolobarometri 2009K3. Oletteko (päätyöpaikassanne):Työaikaa verrataan ko. alan tai ammatin säännölliseen työaikaan. Päätyö on se, johonkäyttää eniten aikaa tai josta saa eniten tuloja tai joka on jatkuva tai pysyvä tai joka vastaaparhaiten koulutusta.Työn muu järjestelty on esimerkiksi erikseen työhön kutsuttavilla.Jos tekee lomautuksen vuoksi lyhennettyä työviikkoa, niin merkitään kokoaikaiseksi. 1 kokoaikatyössä, 2 osa-aikatyössä (alle 30 tuntia viikossa) vai 3 muu järjestely (esim. erikseen työhön kutsuttava)?K4. Onko nykyinen työsuhteenne vakituinen vai määräaikainen?Tarvittaessa työhön kutsuttavat ovat työskennellessään määräaikaisessa työssä.Työsuhde tulkitaan heidän kohdallaan solmittavaksi erikseen jokaisen työjakson ajaksi. 1 Vakituinen (toistaiseksi voimassa oleva) 2 MääräaikainenK5a. Teettekö vuoro- tai periodityötä?Periodityö on sama kuin jaksotyö.Vuorotyö on työtä, jossa vuorot vaihtuvat säännöllisesti ennakolta sovituin ajanjaksoin.Jaksotyössä (aiemmin periodityö tai epäsäännöllinen vuorotyö) säännöllinen työaika voi-daan järjestää esimerkiksi siten, että se on kolmen viikon pituisena ajanjaksona enintään120 tuntia kahden viikon pituisena ajanjaksona enintään 80 tuntia. Näin jaksotyössäkintyöaika tasoittuu keskimäärin enintään 40 tuntiin viikossa. 1 Kyllä 2 EiK5b. Kuinka monta tuntia viikossa on säännöllinen tai tavanomainen työaikanne(säännöllinen palkaton tai palkallinen ylityö mukaan luettuna)?Puolet työtunnit pyöristetään parilliseen lukuun esim. 37 1/2 =38 ja 38 1/2=38,muutoin normaali pyöristyssääntö esim. 37t ja 45min = 38 tuntia.Jos ei ole säännöllistä työaikaa, (vaihtelee viikosta toiseen) merkitse 0 ja kysy K5c. _____ tuntia. --> K7 0 Ei säännöllistä työaikaa, koska se vaihtelee viikosta toiseenK5c. Voitteko arvioida keskimääräisen viikkotyöaikanne(esimerkiksi viimeksi kuluneen kuukauden ajalta)?Puolet työtunnit pyöristetään parilliseen lukuun esim. 37 1/2 =38 ja 38 1/2=38,muutoin normaali pyöristyssääntö esim. 37t ja 45min = 38 tuntia. _____ tuntiaK7. Oletteko vuokratyöntekijä? Työvoiman vuokraus tarkoittaa sitä, että henkilöstöpalveluyritys siirtää omia työn-tekijöitään asiakasyrityksen käyttöön. Työ tehdään asiakasyrityksen välineillä ja tiloissa jaasiakasyritys valvoo työtä. Henkilöstöpalveluyritys vastaa työntekijänsä palkasta, sosiaali-kuluista ja lakisääteisistä vakuutuksista. 1 Kyllä 2 EiK8a. Onko työpaikallanne luottamusmies?Jos ei osaa sanoa, niin käytä ohjelman (Ctrl+S) EOS-vaihtoehtoa. 1 Kyllä 2 Ei -->K9a Ei osaa sanoa -->K9aK8b(M). Minkä kouluarvosanan, neljästä kymmeneen, antaisitte luotta-musmiehenne toiminnalle?Merkitse kokonaislukuina eli pyöristä tarvittaessa esim. 8+ ja 8- =8 ja 81/2 =9.4 5 6 7 8 9 10K9a. Onko työpaikallanne työsuojeluvaltuutettu?Jos ei osaa sanoa, niin käytä ohjelman (Ctrl+S) EOS-vaihtoehtoa. 1 Kyllä 2 Ei -->K10
  27. 27. SAK · Työolobarometri 2009 25 Ei osaa sanoa -->K10K9b(M). Minkä kouluarvosanan, neljästä kymmeneen, antaisitte työsuojelu-valtuutetullenne toiminnalle?Merkitse kokonaislukuina eli pyöristä tarvittaessa esim. 8+ ja 8- =8 ja 81/2 =9.4 5 6 7 8 9 10K10. Mikä on henkilöstön kokonaismäärä työpaikallanne?Tässä tarkoitetaan toimipaikan tai -pisteen henkilöstömäärää.Toimipaikka eli paikallinen toimialayksikkö on yhden yrityksen tai yritystyyppisen yksikönomistama, yhdessä paikassa sijaitseva ja pääasiassa yhdenlaisia tavaroita tai palveluksiatuottava tuotantoyksikkö.Toimipaikkoja ovat esim. maatila, tehdas, myymälä, torikoju ja kioski. Julkishallinnon toi-mipaikkoja ovat mm. verotoimisto, kunnan kirjasto ja terveyskeskus. lkm ____henkilöäTYÖPAIKAN JOHTOSeuraavaksi esitän joukon väittämiä, jotka koskevat työpaikkanne tai toimipaikkan-ne johtotehtävissä toimivia henkilöitä.Kysymykset koskevat sen toimipaikanne johtotehtävissä toimivia henkilöitä, jossaolette työssä ei esim. ison yrityksen ylintä johtoa toisessa toimipaikassa, jos yri-tyksellä on useita toimipaikkoja.Katso tarvittaessa K10 määritelmä toimipaikasta.Kuvaako seuraavat väittämät mielestänne työpaikkanne tai toimipaikkanne johtoahyvin, melko hyvin, jonkin verran, ei lainkaan:K11a(M). Työpaikkanne tai toimipaikkanne johto arvostaa työntekijöitä:(Koskee sen toimipaikan johtotehtävissä toimivia henkilöitä, jossa olette työssä, eiesim.ison yrityksen ylintä johtoa toisessa toimipaikassa, jos yrityksellänne on usei-ta toimipaikkoja.)(Kuvaako seuraava väittämä mielestänne työpaikkanne tai toimipaikkanne johtoahyvin, melko hyvin, jonkin verran, ei lainkaan:)K11b(M). Toimipaikkanne johto luottaa teihin?K11c(M). Toimipaikkanne johto huolehtii kehittymismahdollisuuksistan-ne?K11d(M). Kannustaa teitä kokeilemaan uusia asioita?K11e(M). Huolehtii työmääränne oikeasta mitoittamisesta?K11f(M). Asettaa tehokkuuden kaiken muun edelle?TYÖN MIELEKKYYSK12a(M). Seuraavaksi esitän väittämiä koskien omaa työtänne.Kuvaako väittämä, työni on mielenkiintoinen,omaa työtänne mielestänne hyvin, melko hyvin, jonkin verran, ei lainkaan?K12b(M). Entä kuvaako väittämä, voin hyödyntää osaamistani hyvin,omaa työtänne mielestänne hyvin, melko hyvin, jonkin verran, ei lainkaan?(Kuvaako seuraava väittämä omaa työtänne mielestänne hyvin, melko hyvin, jon-kin verran, ei lainkaan:)K12c(M). Työtäni arvostetaan?K12d(M). Työtäni leimaa jatkuva kiire?K12e(M). Työn ja yksityiselämän yhdistäminen onnistuu työssäsi hyvin?K12f(M). Koen työni yhteiskunnallisesti tärkeäksi?OMAT VAIKUTTAMISMAHDOLLISUUDETK13a(M). Seuraavat väittämät koskevat omaan työhön vaikuttamisen mah-dollisuuksia.
  28. 28. 26 SAK · Työolobarometri 2009Voitteko mielestänne vaikuttaa paljon, melko paljon, jonkin verran, ette lainkaan:siihen, mitä työtehtäviinne kuuluu?(Voitteko omassa työssänne vaikuttaa paljon, melko paljon, jonkin verran, ette lain-kaan:)K13b(M). Siihen, missä järjestyksessä työnne teette?K13c(M). Työtahtiinne?K13d(M). Työmenetelmiinne?K13e(M). Siihen, miten työt jaetaan työntekijöiden kesken?K13f(M). Siihen, kenen kanssa työskentelette?K13g(M). Töiden ja palveluiden aikatauluihin?K13h(M). Työaikoihinne?K13i(M). Palkkaanne?KOULUTUSMAHDOLLISUUDETK14. Kuinka monta päivää olette viimeisten 12 kuukauden aikana ollut työnan-tajan maksamassa koulutuksessa?Vähintään neljän tunnin koulutus päivässä pyöristetään kokonaiseksi päiväksi. ______ päivää (0, jos et ollut lainkaan.) jos 0 --> K15bK15. (Jos olette viimeisten 12 kuukauden aikana ollut työnantajan maksamassakoulutuksessa:) Miten luonnehtisitte saamaasi koulutusta:1 se oli koulutusta, jonka tuloksia voit hyödyntää vain nykyisessä työpaikassa,2 se oli koulutusta, jonka tuloksia voit hyödyntää myös muissa työpaikoissa?K15b. Miten suhtaudutte työnantajan järjestämään ammatilliseen koulutukseen?Jos ei osaa sanoa, niin käytä ohjelman (Ctrl+S) EOS-vaihtoehtoa. 1 On kiinnostunut siitä 2 Ei ole kiinnostunut siitä --> K16K15c. Millaista koulutusta ensisijaisesti toivoisitte:Monivalinta. 1 koulutusta nykyisessä tehtävässäni 2 koulutuksesta muihin tehtäviin 3 koulutusta esimiestehtäviinPALKKAUS JA TYÖTUNNITK16. Määräytyykö palkkanne tehtyjen työtuntien mukaan? 1 Kyllä --> K17b 2 Ei --> K17aK17a(M). Jos palkkanne määräytyisi työtuntien määrän mukaan, tekisittekö sii- nä tapauksessa: 1 saman tuntimäärän kuin nyt, --> K18 2 enemmän kuin nyt, --> K17c 3 vähemmän kuin nyt? --> K18K17b(M). Haluaisitteko tehdä: 1 saman tuntimäärän kuin nyt, -->K18 2 enemmän kuin nyt, -->K17c 3 vähemmän kuin nyt? -->K18K17c(M). Millä lailla haluaisitte lisätä nykyistä työaikaanne, haluaisitteko: 1 sivutyön, 2 vaihtaa sellaiseen työhön, jossa on pidempi työaika, 3 tehdä enemmän työtunteja nykyisessä työssä, 4 vai sopivatko kaikki mainitut tavat?
  29. 29. SAK · Työolobarometri 2009 27K18 (M). Jos vaihtoehtona olisi palkankorotus tai lisää vapaa-aikaa, kumman valitsisitte: Jos ei osaa sanoa, niin käytä ohjelman (Ctrl+S) EOS-vaihtoehtoa. 1 palkankorotuksen, 2 lisää vapaa-aikaa?YLITYÖTK19. Teettekö ylitöitä: 1 säännöllisesti, 2 kausiluonteisesti, 3 satunnaisesti, 4 ette lainkaan?TYÖAIKAJÄRJESTELMÄK21. Onko käytössänne liukuva työaika, jonka mukaisissa rajoissa työnne aloittamista ja päättämistä voitte oman tilanteenne mukaan säädellä? Jos ei osaa sanoa, niin käytä ohjelman (Ctrl+S) EOS-vaihtoehtoa. 1 On 2 Ei oleK22. Onko käytettävissänne työaikajärjestelmä, jossa normaalin työajan ylittävät tai alittavat työtunnit merkitään ylös ja ne voi myöhemmin pi- tää vapaana tai tehdä sisään? Jos ei osaa sanoa, niin käytä ohjelman (Ctrl+S) EOS-vaihtoehtoa. 1 On 2 Ei ole --> K24 Ei osaa sanoa --> K24K23. Voitteko käyttää säästöön kertyneitä tunteja pitämällä kokonaisia va- paapäiviä? Jos ei osaa sanoa, niin käytä ohjelman (Ctrl+S) EOS-vaihtoehtoa. 1 Kyllä 2 Ei --> K24K23a. Miten vapaasti voitte itse päättää vapaiden pitoajoista: Jos ei osaa sanoa, niin käytä ohjelman (Ctrl+S) EOS-vaihtoehtoa. 1 täysin oman harkintanne mukaan 2 sopimalla yhdessä esimieheni kanssa 3 esimieheni sopivaksi katsomalla tavallaTYÖKYKY JA SAIRASTAMINENK24(M). Millä arvosanalla kuvaisitte omaa työkykyänne jos elämänne paras (arvosana) on 10 ja huonoin 0? Merkitse kokonaislukuina 0 - 10, pyöristä tarvittaessa esim. 8+ ja 8- =8 ja 8 1/2 = 9. HUONOIN 0 ___________________________________ 10 PARASK24a. Oletteko viimeisten 12 kuukauden aikana ollut poissa töistä oman sai- rauden takia: 1 kerran, 2 useamman kerran vai 3 et lainkaan?K24c. Entä oletteko viimeisten 12 kk:n aikana olleet sairaana töissä:
  30. 30. 28 SAK · Työolobarometri 2009 1 kerran, 2 useamman kerran vai 3 et lainkaan?K25a. Kuinka monta päivää voitte olla poissa yhtäjaksoisesti töistä ilman lääkärintodistusta: oman sairauden takia? |__|__| päivääSIJAISJÄRJESTELYK30. Jos joudutte jäämään äkillisesti sairauden tai muun syyn vuoksi pois työstä, miten työnne yleensä hoidetaan poissa ollessasi: 1 tilallenne hankitaan sijainen, 2 työt jaetaan työtovereiden kesken, 3 työt kasautuvat ja jatkat palatessasi siitä mihin jäit?PALKANKOROTUKSISTA SOPIMINEN (kyselyn ajankohtaisosio)Palkankorotuksen suuruudesta ja sen jakamisesta päättäminen ovat kaksi eri asi-aa. Seuraavilla kysymyksillä kartoitamme sitä, miten keskitetysti tai hajautetustinäistä kahdesta asiasta tulisi sinun mielestäsi sopia.Useammassa kohdassa (a-d) voi vastata kyllä.K30a. Millä paikallisella tasolla palkankorotuksen suuruudesta tulisi mie- lestänne sopia, haluatteko, että SAK sopii työnantajakeskusjärjestöjen kanssa?(Millä paikallisella tasolla palkankorotuksen suuruudesta tulisi mielestänne so-pia:)K30b. Haluatteko, että oma ammattiliitonne sopii työnantajaliiton kanssa?K30c. Haluatteko, että luottamusmies sopii puolestanne työnantajanne kanssa?K30d. Haluatteko itse sopia työnantajanne kanssa? Jos ei osaa sanoa, niin käytä ohjelman (Ctrl+S) EOS-vaihtoehtoa. 1 Kyllä 2 EiSeuraavat kysymykset koskevat palkankorotuksen jakamista palkansaajien kes-ken.Useammassa kohdassa (e-h) voi vastata kyllä.K30e. Millä tasolla palkankorotuksen jakamisesta palkansaajien keskentulisi mielestänne sopia, haluatteko, että SAK sopii korotusten jakamisestatyönantajakeskusjärjestöjen kanssa?(Millä tasolla palkankorotuksen jakamisesta palkansaajien kesken tulisi mieles-tänne sopia:)K30f. Haluatteko, että oma ammattiliitonne sopii työnantajaliiton kanssa ko- rotusten jakamisesta?K30g. Haluatteko, että luottamusmies ja työnantaja sopivat korotusten koh- dentumisesta?K30h. Työnantaja saa päättää korotusten jakamisesta? Jos ei osaa sanoa, niin käytä ohjelman (Ctrl+S) EOS-vaihtoehtoa. 1 Kyllä 2 Ei
  31. 31. SAK · Työolobarometri 2009 29K30i. Onko työpaikallanne sovittu omaa ammattiryhmäänne koskevista pal-kan korotuksista? Jos ei osaa sanoa, niin käytä ohjelman (Ctrl+S) EOS-vaihtoehtoa. 1 Kyllä 2 Ei -->K31K30j(M). Millaisen kouluarvosanan (4 – 10) antaisitte tälle sopimukselle, jos pa- ras arvosana on 10 ja huonoin 4? Merkitse kokonaislukuna 4 -10, pyöristä tarvittaessa esim. 8+ ja 8- =8 ja 81/2 =9.4 5 6 7 8 9 10K30k(M). Miten arvelette, oliko palkkaussopimuksella työpaikallanne seuraavia vaikutuksia: Naisten ja miesten palkkaerot kapenivat? Jos ei osaa sanoa, niin käytä ohjelman (Ctrl+S) EOS-vaihtoehtoa. 1 Kyllä 2 Ei(Miten arvelette, oliko palkkaussopimuksella työpaikallanne seuraavia vaikutuksia:)K30l(M). Palkkakuopassa olleet saivat korotuksen?K30m(M). Korotukset kohdennettiin oikeudenmukaisesti? Jos ei osaa sanoa, niin käytä ohjelman (Ctrl+S) EOS-vaihtoehtoa. 1 Kyllä 2 EiTAUSTAKYSYMYKSIÄK31. Mikä on ammatillinen koulutuksenne? 1 Ei ammatillista koulutusta 2 Ammatillinen perustutkinto (ammattioppilaitos, - kauppakoulu), oppisopimus- koulutus 3 Ammattikorkeakoulututkinto tai opistotason tutkinto (tekn. opisto, kauppa- opisto) 4 Yliopisto- tai korkeakoulututkintoK32. Kuinka suuret ovat keskimääräiset kuukausiansionne veroja vähen- tämättä (bruttotulot)? Mukaan lasketaan vain pelkkä oma ansiotulo, ei sosiaalietuuksia kuten esim. lapsilisät, asumistuki ym. Merkitään täysinä euroina. Jos ei osaa sanoa käytä ctrl+s, tai ei halua vastata käytä ctrl+k ja kysytään tuloluokat K32a. |__|__|__|__|__| €
  32. 32. 30 SAK · Työolobarometri 2009K32a. Entä voitteko kertoa mihin seuraavista tuloluokista keskimääräiset (brut- to)kuukausiansionne sijoittuvat: Mukaan lasketaan vain pelkkä oma ansiotulo, ei sosiaalietuuksia kuten esim. lapsilisät, asumistuki ym. Jos ei vieläkään osaa vastata, niin käytä ohjelman (Ctrl+S) EOS Jos kieltäytyy vastaamasta, niin käytä ohjelman (Ctrl+k) kieltäytyi vaihtoehtoa. 1 vähemmän kuin 1 000 euroa kuukaudessa, 2 1 000 – 1 499 € kuukaudessa, 3 1 500 – 1 999 € kuukaudessa, 4 2 000 – 2 499 € kuukaudessa, 5 2 500 – 2 999 € kuukaudessa, 6 3 000 – 3 499 € kuukaudessa, 7 3 500 – 3 999 € kuukaudessa, 8 vähintään 4 000 euroa kuukaudessa?KYSYMYKSIÄ TYÖTTÖMILLEK33. Kuinka monta viikkoa olette ollut yhtäjaksoisesti työttömänä? Jos vastaajaa kertoo määrät kuukausina tai vuosina, niin muuta kuukausi 4 vii- koksi ja vuosi on 52 viikkoa. Jos tarjoaa useita työttömyysaikoja, niin merkitse viimeisimmän kesto. |__|__|__| viikkoaK34a. Oletteko edellisen työsuhteesi päättymisen jälkeen saanut työtarjo- uksia avoimilta työmarkkinoilta tai työvoimatoimistosta?(Oletteko edellisen työsuhteesi päättymisen jälkeen:)K34b. Päässeet uudelleen työllistymistä helpottavan ns. muutosturvan pii- riin?K34c. Päässeet työhallinnon työllistämis- tai koulutustoimenpiteiden pii-riin? Jos ei osaa sanoa, niin käytä ohjelman (Ctrl+S) EOS-vaihtoehtoa. 1 Olen 2 En oleK35. Millaista työttömyysturvaa saatte: Jos ei osaa sanoa, niin käytä ohjelman (Ctrl+S) EOS-vaihtoehtoa. 1 ansiosidonnaista päivärahaa, 2 soviteltua päivärahaa, 3 työmarkkinatukea vai 4 ei mitään edellä mainituista?

×