SAK:n työolobarometri 2008
Toukokuu 2008   Lisätiedot:              Tilaukset:                Erkki Laukkanen          SAK                erkki.laukk...
SAK – työolobarometri 2008                         1SISÄLLYSTiivistelmä......................................................
2           SAK – työolobarometri 2008TiivistelmäKäsissäsi on SAK:n ensimmäinen työolobarometri. Sen aineiston kokosi Tila...
SAK – työolobarometri 2008          3Kaikkiaan 91 prosenttia vastanneista kertoi olevansa työnantajan järjestämän työ-terv...
4             SAK – työolobarometri 2008TyöajatViikkotyöajasta ja siihen liittyvistä asioista, kuten sivutöistä ja ylitöis...
SAK – työolobarometri 2008                    5Lisää vai vähemmän tunteja?Kun lisätunteja kaipaavilta kysyttiin, millä tav...
6              SAK – työolobarometri 2008 Ylityöt ja niiden korvaaminen Ylitöitä tekee kolme neljäsosaa vastaajista, mutta...
SAK – työolobarometri 2008                 7Työaikajoustot ja työaikapankkiSeuraavassa työaikajoustoilla tarkoitetaan liuk...
8                      SAK – työolobarometri 2008HenkilöstökoulutusHenkilöstökoulutus on etuus, jota SAK:laisille on aina ...
SAK – työolobarometri 2008                     9Sairauslomat ja sairaana työskentelyTöistä poissaoloja kysyttiin sekä työn...
10             SAK – työolobarometri 2008Poissaolot ilman lääkärintodistustaSallittu poissaolo ilman lääkärintodistusta va...
SAK – työolobarometri 2008                           11Sairauslomien seurauksetYksi sairauslomiin liittyvä kysymys on se, ...
12              SAK – työolobarometri 2008TyöterveyshuoltoKaikkiaan 91 prosenttia vastanneista kertoi olevansa työnantajan...
SAK – työolobarometri 2008        13Arvio lähiesimiehestäLähiesimies on se taho, jonka myötävaikutuksella työt työpaikalla...
14            SAK – työolobarometri 2008                                        Lähiesimies                      Kuinka hy...
SAK – työolobarometri 2008                  15                              Työn mielekkyys                    Kuinka hyvi...
16            SAK – työolobarometri 2008Pahnan pohjalle tässä tarkastelussa jää palkkaan vaikuttaminen, joka onnistui hy-v...
SAK – työolobarometri 2008       17julkinen sektori voi siis edelleen olla työoloiltaan suhteellisen hyvä, vaikka tokisill...
18           SAK – työolobarometri 2008Se, että vakituisessa kokoaikatyössä työn mielekkyys ja vaikutusmahdollisuudetkoeta...
SAK – työolobarometri 2008      19myöskään yritysten kannalta. Valtaosa yritysten ja muiden työyhteisöjen maksa-masta henk...
SAK:N TYÖOLOBAROMETRI 2008Kursiivit tekstit ovat ohjeita haastattelijalle.JOHDANTOLähetimme teille jokin aika sitten kirje...
K5b.        Kuinka monta tuntia viikossa on säännöllinen tai tavanomainen työaikanne            (säännöllinen palkaton tai...
K10.       Mikä on henkilöstön kokonaismäärä työpaikallanne?           Tässä tarkoitetaan toimipaikan tai -pisteen henkilö...
K13b-i(M). (Voitteko omassa työssänne vaikuttaa paljon, melko paljon, jonkin verran, ette           lainkaan:)            ...
K18.      Jos vaihtoehtona olisi palkankorotus tai lisää vapaa-aikaa, kumman valitsisitte:          Jos ei osaa sanoa, nii...
SAIRAUSPOISSAOLOTK24a.       Oletteko viimeisten 12 kuukauden aikana ollut poissa töistä oman sairauden takia:            ...
K29a.     Oletteko viimeisten 12 kuukauden aikana saanut työterveyshuollosta työhön liittyvää          neuvontaa ja opastu...
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAKHakaniemenranta 1, PL 157FI-00531 Helsinkipuh.	020 774 000fax	 020 774 0225www.s...
Upcoming SlideShare
Loading in...5
×

SAK:n työolobarometri 2008

231

Published on

SAK:n julkaisusarja

SAK:n ensimmäisellä työolobarometrilla kerätään tietoa SAK:laisten palkansaajien näkemyksistä ja kokemuksista mm. työaikajärjestelyistä, henkilöstökoulutuksesta, työnteon muodoista ja työoloista. Erkki Laukkanen.

Published in: News & Politics
0 Comments
0 Likes
Statistics
Notes
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

No Downloads
Views
Total Views
231
On Slideshare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
1
Actions
Shares
0
Downloads
1
Comments
0
Likes
0
Embeds 0
No embeds

No notes for slide

SAK:n työolobarometri 2008

  1. 1. SAK:n työolobarometri 2008
  2. 2. Toukokuu 2008 Lisätiedot: Tilaukset: Erkki Laukkanen SAK erkki.laukkanen@sak.fi puh. 020 774 000 puh. 020 774 0164 SAK, PL 157 00531, Helsinki
  3. 3. SAK – työolobarometri 2008 1SISÄLLYSTiivistelmä............................................................................................................ 2Työajat .................................................................................................................. 4Lisää vai vähemmän tunteja?............................................................................. 5Ylityöt ja niiden korvaaminen............................................................................. 6Työaikajoustot ja työaikapankki ........................................................................ 7Henkilöstökoulutus ............................................................................................. 8Sairauslomat ja sairaana työskentely................................................................ 9Poissaolot ilman lääkärintodistusta ................................................................ 10Sairauslomien seuraukset ................................................................................ 11Työterveyshuolto .............................................................................................. 12Arvio lähiesimiehestä ....................................................................................... 13Työn mielekkyys................................................................................................ 14Omat vaikutusmahdollisuudet ......................................................................... 15Vakioituja tuloksia ............................................................................................. 16LIITE: Kysymyslomake
  4. 4. 2 SAK – työolobarometri 2008TiivistelmäKäsissäsi on SAK:n ensimmäinen työolobarometri. Sen aineiston kokosi Tilasto-keskus puhelinhaastatteluilla helmikuussa 2008. Haastattelut perustuivat oheiseenkyselylomakkeeseen. Otosjoukon muodosti 1044 SAK:n ammattiliiton jäsentä,joista 726 vastasi. Vastausprosentiksi tuli siten 70. Tilastokeskuksen omien selvi-tysten mukaan vastaajien joukko on keskeisiltä ominaisuuksiltaan SAK:n jäsenis-tön kaltainen. Toisin sanoen otoksen tulokset pätevät yleisesti koko SAK:hon.Barometrilla on kaksi tarkoitusta. Sillä kerätään tietoa SAK:laisten palkansaajiennäkemyksistä ja kokemuksista heidän työhönsä liittyvissä asioissa. Tällaisia ky-symyksiä ovat työaikajärjestelyt, henkilöstökoulutus, erityisen työnteon muodot jatyöolot. Nämä kysymykset on tarkoitus säilyttää samankaltaisina kyselystä toi-seen, jotta ajan myötä tapahtuvat muutokset olisivat jollakin tarkkuustasolla mitat-tavissa. Toiseksi jokaiseen kyselyyn on tarkoitus sisällyttää syventävä osio josta-kin ajankohtaisesta asiasta. Tässä kyselyssä sellaiseksi valikoitui vastaajien sairas-taminen ja työterveyshuolto.Tulosten mukaan noin kaksi kolmasosaa SAK:laisista palkansaajista on joko liu-kuvan työaikajärjestelmän tai työaikapankin piirissä. Liukuvalla työajalla tarkoite-taan tässä järjestelyä, jossa palkansaaja voi tietyissä rajoissa säädellä työnsä aloit-tamista ja päättämistä oman tilanteensa mukaan. Työaikapankin piirissä on jokatoinen, kun työaikapankilla tarkoitetaan järjestelyä, jossa säästöön kertyneitä työ-ajan osia voi ottaa myöhemmin ulos kokonaisina työpäivinä. Lisäksi joka kym-menes on sellaisen työaikapankin piirissä, josta voi nostaa vain vajaita päiviä.Kaksi kolmasosaa vastaajista on tyytyväinen viikkotyöaikansa pituuteen, yksikolmasosa ei ole: 20 prosenttia haluaisi tehdä nykyistä lyhyempää ja 14 prosenttianykyistä pitempää työviikkoa. Puolet lisätunteja kaipaavista haluaisi tehdä lisäänykyisessä työssään ja vain kymmenesosa vaihtaisi mieluummin sellaiseen työ-hön, jossa on pidempi työaika. Työajan lyhennystä kaipaavista taas lähes puoletottaisi mieluummin lisää vapaa-aikaa kuin palkankorotuksen. Näitä tuloksia voitulkita vain siten, että palkansaajalähtöisille työaikajoustoille on edelleen runsaastitilaa.Henkilöstökoulutusta on viimeisen vuoden aikana saanut 46 prosenttiaSAK:laisista. Koulutus oli keskimäärin kolme päivää palkansaajaa kohti ja kuusipäivää osallistujaa kohti. Valtaosa koulutuksesta oli lyhyttä 1–3 päivän koulutus-ta, mutta viisi prosenttia vastaajista oli saanut koulutusta yli 10 päivää. Tyypilli-sesti pitkäkestoisempi henkilöstökoulutus oli annettu teollisuuden palvelukseentulleille alle 30-vuotiaille. Uusi tieto on se, että kaksi kolmasosaa saadusta henki-löstökoulutuksesta on luonteeltaan yleistä, myös muissa yrityksissä hyödynnettä-vää koulutusta. Yrityksillä ja muilla työyhteisöillä näyttäisi siten olevan tarvekehittää henkilöstökoulutusta laajemminkin kuin vain oman yrityksen tuotannolli-sista tarpeista lähtien.
  5. 5. SAK – työolobarometri 2008 3Kaikkiaan 91 prosenttia vastanneista kertoi olevansa työnantajan järjestämän työ-terveyshuollon piirissä. Loput yhdeksän prosenttia eivät olleet tai olivat asiastaepätietoisia. Näitä ihmisiä oli parikymmentä prosenttia alle 20 hengen työpaikko-jen työntekijöistä. Noin 40 prosenttia vastaajista tiesi kertoa, että työterveyshuoltooli viimeisen vuoden aikana tehnyt työpaikkakäynnin. Sama osuus tai hiemanenemmän kertoi myös saaneensa työterveyshuollolta työhön liittyvää neuvontaa jaopastusta. Työterveyshuollon kattavuuden huomioiden tämän osuuden olisi voinutodottaa olevan suurempi.Tärkein sairastamista koskeva tulos on kuitenkin se, että joka toinen vastaaja ker-toi olleensa edellisen vuoden aikana sairaan töissä ainakin kerran. Vain kolman-neksella vastaajista sairastaminen on rajoittunut sairauslomiin, loput kaksi kol-masosaa on ollut myös sairaana töissä. Sairauslomat ja sairaana työskentely liitty-vät siis samoihin ihmisiin, runsaasti sairastaviin, jotka näiden tulosten mukaaneivät syystä tai toisesta täysimääräisesti hyödynnä oikeuttaan olla poissa töistäsairauden kohdatessa. Tämän ihmisryhmän tilanne ja tarpeet muodostavat sitentyöterveyshuollon ensisijaisen kohdejoukon.Mallissa, jossa hyviä työoloja selitettiin käytettävissä olevilla muuttujilla, työaika-järjestelyt ja henkilöstökoulutus nousivat kärkeen. Jos henkilö teki vakinaista ko-koaikatyötä, oli liukuvan työajan tai työaikapankin piirissä ja oli saanut edellisenvuoden aikana työnantajan maksamaa henkilöstökoulutusta, hänen arvionsa lä-hiesimiehen toiminnasta, oman työnsä mielekkyydestä sekä omista vaikutusmah-dollisuuksistaan oli selvästi muita parempi. Siten näiden asioiden vahvistaminennäyttäisi luonnolliselta tieltä SAK:laisten palkansaajien työolojen parantamiseen.Työviikon pituus ei näyttäisi selittävän työoloja suuntaan tai toiseen. Mutta vuoro-ja jaksotyö, joita joka neljäs SAK:lainen tekee, on oma pähkinänsä. Vuorotyössäja sitä suuresti muistuttavassa jaksotyössä työajat ovat varsin kiinteitä sovituntarkastelujakson puitteissa. Näissä olosuhteissa palkansaajalähtöisten joustojensoveltaminen on tietysti ongelmallista, mutta tuskin kuitenkaan mahdotonta. Työ-olojen kehittämisen kannalta olisi toivottavaa, että näihinkin rajoituksiin löydet-täisiin ratkaisuja.
  6. 6. 4 SAK – työolobarometri 2008TyöajatViikkotyöajasta ja siihen liittyvistä asioista, kuten sivutöistä ja ylitöistä, kysyim-me usealla kysymyksellä, joista seuraavassa tulokset tiivistäen.Teollisuudessa säännöllinen tai tavanomainen viikkotyöaika on keskimäärin 39tuntia, julkisella sektorilla ja yksityisissä palveluissa noin 37 tuntia. Teollisuudes-sa ja julkisella sektorilla työajat keskittyvät 39–40 tunnin ja 37–38 tunnin haaruk-kaan varsin hyvin, mutta yksityisissä palveluissa hajontaa on enemmän sekä kes-kimääräistä lyhyemmän että pitemmän työviikon suuntaan.Alle 35 tunnin työviikkoa tekee 15 prosenttia, alle 30 tunnin 10 prosenttia ja alle20 tunnin viikkoa kolme prosenttia vastaajista. Vastaavasti yli 40 tunnin työviik-koa tekee yhdeksän prosenttia ja yli 48 tunnin ylipitkää työviikkoa 3–4 prosenttiavastaajista. Ylipitkäksi työviikon tekee tässä se, että voimassa oleva EU:n työ-aikadirektiivi vuodelta 1993 säätää maksimiviikkotyöajaksi 48 tuntia.1 Ylipitkäätyöviikkoa tehdään eniten nuorena ja parhaassa työiässä, mutta varsin vähän 50ikävuoden jälkeen.Kaksi kolmasosaa on viikkotyöaikaansa tyytyväinen, mutta kolmasosa ei ole.Tyytymättömien kolmasosa on jaettavissa niihin 20 prosenttiin, jotka haluaisivattehdä vähemmän tunteja kuin nyt, ja niihin 14 prosenttiin, jotka haluaisivat tehdäenemmän kuin nyt. Osa siis haluaisi lisätuntien myötä lisää palkkaa, osa taas olisivalmis tinkimään nykyisestä palkkatasostaan saadakseen lisää vapaa-aikaa. Viikkotyöaika sektorin mukaan % palkansaajista 80 Teollisuus 70 70 Yks.palveut 62 60 Julk.palvelut 50 40 34 30 25 20 11 12 12 10 8 7 10 7 6 7 4 5 5 4 3 4 4 1 0 alle 30 h 30 - 34 h 35 - 36 h 37 - 38 h 39 - 40 h 41 - 48 h yli 48 h1 Uudesta työaikadirektiivistä on viime vuodet käyty kiistaa ja yksi keskeinen kantokaskessa on suhtautuminen em. maksimiviikkotyöaikaan, josta eräät maat, kutenIso-Britannia, haluaisivat vapautua.
  7. 7. SAK – työolobarometri 2008 5Lisää vai vähemmän tunteja?Kun lisätunteja kaipaavilta kysyttiin, millä tavalla he haluaisivat lisätä työaikaan-sa, puolet halusi tehdä enemmän tunteja nykyisessä työpaikassaan. Tämä toive olikeskimääräistä suurempi (65 %) yksityisillä palvelualoilla ja keskimääräistä pie-nempi (38 %) julkisella sektorilla.Muina lisätuntien mahdollisina lähteinä mainittiin sivutyö jossakin toisessa työ-paikassa (12 %) tai toinen työpaikka, jossa on pitempi työaika (10 %). Sivutyöjossakin toisessa työpaikassa oli suosituin toive julkisella sektorilla, (14 %) jatoinen työpaikka, jossa olisi pidempi työaika, oli suosituin teollisuudessa (21 %).Julkisella sektorilla, jossa keskimääräinen viikkotyöaika on lyhyempi kuin muillasektoreilla, ei tuntunut olevan niin väliä, miten työtunteja saadaan lisää, kunhansaadaan ja samalla saavutetaan korkeampi ansiotaso.Jos vaihtoehtoina olisivat palkankorotus tai enemmän vapaa-aikaa, 54 prosenttiavalitsisi palkankorotuksen ja 45 prosenttia enemmän vapaa-aikaa. Valinta kuiten-kin riippuu iästä, ja jossain määrin myös sukupuolesta. Nuoret ja naiset suosisivatpalkankorotusta. Iän karttuessa vapaa-ajan merkitys kasvaa. Parhaassa työiässä,jolla alan kirjallisuudessa yleensä tarkoitetaan 35–50 vuoden ikäisiä ihmisiä, va-paa-ajan lisäys on jo lähes yhtä suosittu valinta kuin palkankorotus. Yli 50-vuotiaista miehistä enemmistö ja naisista puolet ottaisi palkankorotuksen sijastalisää vapaa-aikaa. Palkankorotus vai lisää vapaa-aikaa Iän ja sukupuolen mukaan Miehet 100 % Naiset 100 % 90 % 90 % 21 34 80 % 80 % 45 50 46 70 % 60 70 % 60 % 60 % 50 % 50 % 40 % 40 % 77 66 30 % 30 % 54 51 50 20 % 40 20 % 10 % 10 % 0% 0% alle 35 v 35 - 50 v yli 50 v alle 35 v 35 - 50 v yli 50 v En osaa sanoa En osaa sanoa Lisää vapaa-aikaa Lisää vapaa-aikaa Palkankorotus Palkankorotus
  8. 8. 6 SAK – työolobarometri 2008 Ylityöt ja niiden korvaaminen Ylitöitä tekee kolme neljäsosaa vastaajista, mutta säännöllisesti vain 11 prosenttia. Siten valtaosa ylitöistä on satunnaista (49 %) tai kausiluontoista (16 %). Ylityöt jakautuvat varsin tasaisesti kaikille talouden sektoreille. Ainoa merkitsevä ero on se, että teollisuudessa on muita enemmän satunnaisia ylitöitä. Myös ikäryhmien välillä erot ovat pienet. Eroa syntyy lähinnä siten, että nuoret tekevät säännöllistä tai kausiluontoista ylityötä muita enemmän. Tätä taustaa vasten sektorikohtaiset erot ylitöiden korvaamisessa ovat yllättävän- kin suuret. Teollisuudessa ylityökorvaukset tulevat 84-prosenttisesti rahana ja 14- prosenttisesti vapaa-aikana. Yksityisillä palvelualoilla vapaa-ajan osuus on 27 prosenttia, ja julkisella sektorilla enemmistö ylitöistä (61 %) korvataan vapaa- aikana. Sektorista riippuen 2–5 prosentilla vastaajista ylityöt jäävät kokonaan kor- vaamatta, eniten yksityisissä palveluissa. Ikääntymisen myötä vapaa-ajan merkitys kasvaa, ja niin näyttää kasvavan myös vapaa-ajan käyttö ylitöiden korvaamismuotona. Kun alle 35-vuotiaista vain 22 prosenttia ottaa ylityökorvauksensa enimmäkseen vapaa-aikana, niin yli 50- vuotiaista niin tekee joka kolmas. Ylityöt ja niiden korvaaminen Tekee ylitöitä, % Ylitöiden korvaamistapa, %100 % 100 % 590 % 20 90 % 14 27 2980 % 80 % 2770 % 70 % 6160 % 60 % 5350 % 46 46 50 %40 % 40 % 84 6730 % 30 %20 % 18 15 13 20 % 3410 % 10 % 10 12 12 0% 0% Teollisuus Yks.palvelut Julk.palvelut Teollisuus Yks.palvelut Julk.palvelut Ei lainkaan En osaa sanoa Satunnaisesti Jäät yleensä ilman ylityökorvausta Kausiluontoisesti Enimmäkseen vapaa-aikana Säännöllisesti Enimmäkseen rahana
  9. 9. SAK – työolobarometri 2008 7Työaikajoustot ja työaikapankkiSeuraavassa työaikajoustoilla tarkoitetaan liukuvan työajan ja työaikapankinmuodostamaa kokonaisuutta. Ristiintaulukoimalla liukuva työaikajärjestelmä,joka on tai ei ole olemassa, työaikapankin kanssa, joka on tai ei ole olemassa, saa-daan neljä vaihtoehtoa. Näin tarkastellen 19 prosentilla vastaajista on käytössäänsekä liukuva työaika että työaikapankki, 35 prosentilla työaikapankki ilman liuku-vaa työaikaa ja yhdeksällä prosentilla liukuva työaika ilman työaikapankkia. Siten36 prosenttia vastaajista on tässä tarkasteltujen joustavien työaikajärjestelyjenulkopuolella. Osuus on huomattavan korkea ja johtuu osittain vuoro- ja periodi-työn laajuudesta. Näissä työaikamuodoissa liukuvan työajan järjestäminen tuottaaomat hankaluutensa.2Työaikapankki voidaan määritellä hyvinkin eri tavoin riippuen mm. siitä, voikopalkansaaja nostaa pankista kokonaisia työpäiviä. Jos työaikapankiksi hyväksy-tään sellainen järjestely, jossa työaikatalletuksia voi ylipäänsä nostaa myöhemminkäytettäväksi, työaikapankin piirissä on 54 prosenttia vastaajista. Mutta jos työ-aikapankiksi hyväksytään vain sellainen järjestely, josta nostetaan kokonaisia päi-viä, työaikapankin piirissä on sektorista riippuen 43–49 prosenttia vastaajista. Työaikajoustot ja työaikapankki Työaikajoustot, % 100 % Työaikapankki, %100 %90 % 15 20 90 % 2280 % 80 % 43 46 4970 % 34 70 %60 % 31 60 % 46 650 % 50 % 5 1040 % 9 40 % 1730 % 6 30 % 46 5120 % 37 41 20 % 33 2710 % 10 % 0% 0% Teollisuus Yks.palvelut Julk.palvelut Teollisuus Yks.palvelut Julk.palvelut Liukuva työaika ja työaikapankki En osaa sanoa Työaikapankki, ei liukuvaa työaikaa Työaikapankki, josta voi nostaa kokonaisia päiviä Liukuva työaika, ei työaikapankkia Työaikapankki, josta voi nostaa vajaita päiviä Ei liukuvaa työaikaa, ei työaikapankkia Ei työaikapankkia2Erkki Laukkanen (2003). Palkansaajien viikkotyöajat, toiveet ja todellisuus. Pal-kansaajakeskusjärjestöjen tutkimus. http://netti.sak.fi/sak/pdf/vkot-aik.pdf
  10. 10. 8 SAK – työolobarometri 2008HenkilöstökoulutusHenkilöstökoulutus on etuus, jota SAK:laisille on aina edellisen vuoden aikanakertynyt selvästi vähemmän kuin paremmin koulutetuille ammattiryhmille. Yleen-sä henkilöstökoulutusta on tilastoitu tapahtumina, ei koulutuspäivinä. Seuraavassakoulutuspäivät ovat kuitenkin mukana. Lisäksi on selvitetty, millaista koulutustaon hankittu: onko se ollut yleistä koulutusta, jonka tuloksia voi hyödyntää myösmuilla työpaikoilla, vai yrityskohtaista koulutusta, jonka tuloksia voi hyödyntäävain kyseisellä työpaikalla.Tulosten mukaan 46 prosenttia vastaajista oli edellisen vuoden aikana osallistunuttyönantajan maksamaan henkilöstökoulutukseen. Koulutusta oli keskimäärin kol-me päivää palkansaajaa kohti ja kuusi päivää osallistujaa kohti. Valtaosa koulu-tuksesta oli lyhyttä (1–3 päivää), mutta viisi prosenttia vastaajista oli saanut kou-lutusta yli 10 päivää. Tyypillisesti pitkäkestoisempi henkilöstökoulutus oli annettuteollisuuden palvelukseen tulleille alle 30-vuotiaille. Ikääntymisen myötä koulu-tuksen pituus laskee, ja erityisen nopeasti teollisuudessa.Ikääntymisen myötä myös koulutuksen laatu muuttuu: alle 30-vuotiaiden saamas-ta henkilöstökoulutuksesta vain viidennes on yrityskohtaista ja loput 80 prosenttiayleistä koulutusta. Sen sijaan 50–59-vuotiailla molempia koulutusmuotoja on käy-tetty lähes yhtä paljon. Yli 60-vuotailla yrityskohtaista koulutusta on ollut vä-hemmän. On kuitenkin vaikea sanoa kuinka paljon vähemmän, sillä 10 prosenttiaei ole osannut arvioida koulutuksensa laatua. Henkilöstökoulutus 10 Koulutuspäivät 100 % Koulutuksen luonne, % 8 80 % 52 74 67 6 60 % 79 62 4 40 % 47 2 20 % 32 29 21 26 0 0% alle 30 v 30 - 39 v 40 - 49 v 50 - 59 v yli 59 v alle 30 v 30 - 39 v 40 - 49 v 50 - 59 v yli 59 v Ei osaa sanoa Teollisuus Yks.palvelut Julk.palvelut Yleistä Yrityskohtaista
  11. 11. SAK – työolobarometri 2008 9Sairauslomat ja sairaana työskentelyTöistä poissaoloja kysyttiin sekä työntekijän omaan että lapsen sairauteen liittyen.Lisäksi kysyttiin monia muita sairastamiseen ja työterveydenhuoltoon liittyviäasioita.Vastanneista 69 prosenttia oli edellisen vuoden aikana ollut poissa töistä omansairautensa vuoksi, 37 prosenttia kerran ja 32 prosenttia useammin. Oman lapsen-sa sairauden vuoksi oli ollut poissa töistä 14 prosenttia kaikista palkansaajista janoin 25 prosenttia lapsiperheiden palkansaajista. Naiset ovat olleet poissa hiemanmiehiä useammin ja yli 50-vuotiaat luonnollisesti harvoin lasten aikuistuttua.On kuitenkin tärkeää huomata, että suuri osa vastaajista on työskennellyt myössairaana. Tästä ongelmasta on harvemmin keskusteltu, vaikka tulosten mukaan ylipuolet vastaajista on viimeisen vuoden aikana ollut sairaana töissä, kolmannesjopa useamman kerran. Vain kolmanneksella vastaajista sairastaminen on rajoit-tunut sairauslomiin, loput kaksi kolmasosaa on ollut myös sairaana töissä. Tämäongelma tosin pienenee jonkin verran iän karttuessa sekä työn ja työajan organi-sointiin liittyvästä neuvokkuudesta riippuen.3 Mutta ongelma säilyy iäkkäidenkinihmisten joukossa. Yli 50-vuotiaista 12 prosenttia ei ole viimeisen vuoden aikanaollut sairauslomalla, mutta on ollut sairaana töissä. Sen lisäksi 31 prosenttia onollut sekä sairauslomalla että sairaana töissä.Sairauslomat ja sairaana työskentely viimeisten 12 kk aikana Vaihtoehdot keskimäärin Oma sairastaminen iän mukaan 100 % 100 % 31 80 % 42 31 50 80 % 42 39 46 60 % 32 12 60 % 40 % 11 44 8 12 30 40 % 30 20 % 37 30 27 8 20 34 0% 6 20 % poissa poissa ollut 27 20 20 oman lapsen sairaana 12 sairauden sairauden töissä 0% vuoksi vuoksi alle 35 v 35 - 50 v yli 50 v KAIKKI ei lapsia sekä sairauslomalla että sairaana töissä et lainkaan ei sairauslomalla, mutta sairaana töissä useamman kerran sairauslomalla, mutta ei sairaana töissä kerran ei sairauslomalla eikä sairaana töissä3Paula Liukkonen (2006). Työhyvinvoinnin mittarit - Menetelmät eurot ja menetel-mät.
  12. 12. 10 SAK – työolobarometri 2008Poissaolot ilman lääkärintodistustaSallittu poissaolo ilman lääkärintodistusta vaihtelee jonkin verran talouden sekto-rin mukaan. Noin puolet vastaajista ei voi olla päivääkään poissa ilman lääkärin-todistusta riippumatta siitä, onko kyseessä oma vai oman lapsen sairaus. Muuten-kin näyttäisi siltä, että sallittu poissaolon pituus ei juuri riipu siitä, aiheuttaakosairausloman työntekijä itse vai hänen lapsensa.Poikkeus tästä varsin tiukasta linjasta näyttäisi olevan julkinen sektori, jossa val-litsee kolmen päivän sääntö: vasta sitä pidemmiltä sairauslomilta edellytetään lää-kärintodistusta. Yksityisissä palveluissa ja teollisuudessa kolmen päivän säännönpiirissä on 26–29 prosenttia vastaajista. Sitä pidempiä poissaoloja sallitaan vainyhdessä tapauksessa sadasta. Yksityisissä palveluissa tunnetaan myös yhden jakahden päivän sääntö siten, että viidennes voi olla poissa töistä sen verran ilmanlääkärintodistusta. Teollisuudessa yhden ja kahden päivän sääntö koskee jokakymmenettä vastaajaa.Tarkasteltaessa tarkemmin oikeutta olla pois 1–3 päivää ilman lääkärintodistusta,ilmeni että oma ilmoitus riitti 78 prosentin kohdalla. Muut 22 prosenttia tarvitsivatjonkin muun luvan kuin lääkärintodistuksen. Oman esimiehen lupa riitti 86 pro-sentissa tapauksista, oman terveydenhoitajan todistus riitti 98 prosentissa tapauk-sista ja muun terveydenhoitajan todistus 91 prosentissa tapauksista. Voi olla poissa ilman lääkärintodistusta Sektorin mukaan Oma sairaus, päiviä Lapsen sairaus, päiviä100 % 100 % 90 % 90 % 17 29 26 30 80 % 80 % 7 70 % 70 % 5 7 11 10 60 % 5 60 % 70 10 76 9 50 % 50 % 40 % 40 % 70 30 % 60 30 % 52 51 20 % 4 20 % 10 % 10 % 24 15 0% 0% Teollisuus Yks.palvelut Julk.palvelut Teollisuus Yks.palvelut Julk.palvelut 4 päivää tai enemmän 4 päivää tai enemmän 3 päivää 3 päivää 2 päivää 2 päivää Päivän Päivän 0 päivää 0 päivää
  13. 13. SAK – työolobarometri 2008 11Sairauslomien seurauksetYksi sairauslomiin liittyvä kysymys on se, miten työt yleensä hoidetaan sairaanpoissa ollessa. Hankitaanko tilalle sijainen, jaetaanko työt työtovereiden kesken,vai käykö niin, että työt kasautuvat siten, että sairauslomalta aikanaan palaava saajatkaa siitä, mihin ennen sairauslomaansa jäi. Kysymys on sikäli ongelmallinen,että sijaisen palkkaaminen toki edellyttää varsin pitkäkestoista sairauslomaa. Mei-tä kuitenkin kiinnosti lähinnä töiden mahdollisen kasautumisen ongelma, jonkakoon arvioimiseksi myös mahdollisen sijaisen palkkaamista oli kysyttävä.Tulosten mukaan työt tuppaavat kasaantumaan 11 prosentissa äkillisistä sairausta-pauksista, vuorotyö- ja jaksotyö poissulkien 16 prosentissa tapauksista. Hiemankeskimääräistä useammin niin käy teollisuudessa ja julkisella sektorilla. Iän mu-kaan tarkasteltuna niin käy keskimääräistä useammin parhaassa työiässä, 35–50-vuotiaiden joukossa. Muita eroja esimerkiksi työpaikan koon tai työsuhdemuodonmukaan emme aineistosta löytäneet. Tulosten mukaan työn kasautumiseen vaikut-taa myös tapa järjestää työpaikan työt. Olennaista on esimiehen kyky huolehtiatyömäärän oikeasta mitoituksesta.Tyypillinen tapa jakaa työt sairausloman aikana näyttäisi olevan se, että työt jae-taan työtovereiden kesken. Näin menetellään lähes 60 prosentissa äkillisistä saira-ustapauksista. Kolmasosassa tapauksista palkataan tilalle sijainen. Yksityisilläpalvelualoilla sijaisen käyttö korostuu. Miten työsi yleensä hoidetaan poissa ollessasi Sektorin mukaan, % Iän mukaan, % 100 % 100 % 7 8 8 14 13 15 90 % 90 % 80 % 80 % 70 % 50 70 % 56 55 60 % 53 60 % 61 56 50 % 50 % 40 % 40 % 30 % 30 % 20 % 43 20 % 34 35 37 25 28 10 % 10 % 0% 0% Teollisuus Yks.palvelut Julk.palvelut alle 35 v 35 - 50 v yli 50 v Työt kasautuvat ja jatkat palattuasi siitä mihin jäit Työt kasautuvat ja jatkat palattuasi siitä mihin jäit Työt jaetaan työtovereidenne kesken Työt jaetaan työtovereidenne kesken Tilallenne hankitaan sijainen Tilallenne hankitaan sijainen
  14. 14. 12 SAK – työolobarometri 2008TyöterveyshuoltoKaikkiaan 91 prosenttia vastanneista kertoi olevansa työnantajan järjestämän työ-terveyshuollon piirissä. Loput 9 prosenttia eivät olleet sen piirissä tai olivat asiastaepätietoisia. Näitä ihmisiä oli parikymmentä prosenttia alle 20 hengen työpaikko-jen työntekijöistä. Sitä suuremmilla työpaikoilla lähes kaikki tiesivät olevansatyöterveyshuollon piirissä.Seuraavaksi työnantajan järjestämän työterveyshuollon piirissä olevilta kysyttiin,millaisia palveluja he olivat saaneet työterveyshuollolta viimeisen vuoden aikana.Kaikkiaan 42 prosenttia raportoi, että työterveyshuolto oli tehnyt työpaikkakäyn-nin hänen työpaikalleen. Tulosten mukaan tämä osuus näyttäisi kasvavan työpai-kan koon kasvaessa siten, että alle 20 hengen työpaikoilla työpaikkakäynnin olihavainnut 29 prosenttia vastaajista ja yli 50 hengen työpaikoilla 52 prosenttia.Tuloksen mukaan siis pienet työpaikat ovat laiminlyöneet työterveyshuollon jär-jestämisen (ks. ed. sivu), ja lisäksi työterveyshuolto on toiminut puutteellisesti.Muissa palveluissa työpaikan kokoon liittyvä ominaisuus kuitenkin katoaa, ja pal-veluja on hyödynnetty likimain samalla tavalla työpaikan koosta riippumatta.Noin 40 prosenttia on saanut työhön liittyvää neuvontaa ja opastusta, noin 40 pro-senttia on ollut lääkärin tai työterveyshoitajan suorittamassa terveystarkastuksessaja noin 70 prosenttia työterveyshoitajan tai työterveyslääkärin vastaanotolla.Kun näiden palvelujen käyttöä tarkastelee työsuhdemuodon mukaan, tulos on aikayllättävä: vakituista kokopäivätyötä tekevät käyttävät kaikkia palveluja selvästivähemmän kuin määrä- ja/tai osa-aikaista työtä tekevät. Työterveyshuollon palvelut viimeisen vuoden aikana Prosenttia työpaikan koon mukaan 100 90 80 75 70 71 67 70 60 52 47 45 50 50 42 41 39 42 39 43 40 34 29 30 20 10 0 1 - 20 h 21 - 50 h yli 50 h KAIKKI Työtrerveyshuolto on tehnyt työpaikkakäynnin On saanut työhön liittyvää neuvontaa ja opastusta On ollut lääkärin tai työterveyshoitajan suorittamassa työterveystarkastuksessa On ollut työterveyshoitajan tai työterveyslääkärin vastaanotolla
  15. 15. SAK – työolobarometri 2008 13Arvio lähiesimiehestäLähiesimies on se taho, jonka myötävaikutuksella työt työpaikalla organisoidaan.Siten yksi tapa hahmottaa palkansaajan työoloihin liittyvä mahdollisuuksia ja ra-joituksia on pyytää palkansaajia arvioimaan lähiesimiestensä suhtautumista alai-siinsa ja heidän asioihinsa.Tulosten mukaan lähiesimiehet luottavat ja arvostavat alaisiaan varsin paljon.Keskimäärin 91 koki että väite, jonka mukaan lähiesimies luottaa alaisiinsa, kuva-si heidän omaa esimiestään hyvin tai melko hyvin. Vastaava osuus väitteelle, jon-ka mukaan lähiesimies arvostaa työntekijöitä, oli 78 prosenttia. Muissa kysytyissäasioissa prosentit olivat huomattavasti pienemmät.Noin 60 prosenttia vastaajista koki, että lähiesimies huolehtii kehittymismahdolli-suuksista hyvin tai melko hyvin. Likimain yhtä laajalti koettiin, että lähiesimieskannustaa kokeilemaan uusia asioita ja huolehtii työmäärän oikeasta mitoitukses-ta. Loput noin 40 prosenttia vastaajista koki, että lähiesimies tuki näissä asioissajonkin verran tai ei lainkaan. Sitä, ovatko nämä prosentit korkeita, on vaikea sa-noa, koska tiettävästi näitä lähiesimieheen liittyviä asioita ei ole aiemmin kysytty.4Yksi asia on kuitenkin selvä: joka toisen lähiesimiehen koettiin asettavan tehok-kuuden kaiken muun edelle. Näin kokivat usein myös vastaajat, jotka näkivätoman lähiesimiehensä roolin kaikissa edellä mainituissa asioissa myönteisenä.4 Viiden vuoden välein tehtävissä järjestötutkimuksissa olemme pyytäneet vastaa-jia arvioimaan johdon suhtautumista. Näin tehden tulokset poikkeavat seuraavistasiten, että johdon arvioidaan suhtautuvan huomattavasti negatiivisemmin vastaa-jiin ja heidän asioihinsa. Vastaavasti työministeriön työolobarometrissa vastaajiltakysytään esimiesten suhtautumista. Nämä tulokset ovat huomattavasti lähempä-nä tässä esitettyjä.
  16. 16. 14 SAK – työolobarometri 2008 Lähiesimies Kuinka hyvin väite kuvaa omaa lähiesimiestänne? Asettaa tehokkuuden kaiken 24 25 33 15 muun edelle Huolehtii työmääränne 32 31 24 12 oikeasta mitoittamisesta Kannustaa teitä kokeilemaan 27 30 25 15 uusia asioita Huolehtii 27 33 26 11 kehitysmahdollisuuksistanne Luottaa teihin 61 30 7 1 Arvostaa työntekijöitä 45 33 16 4 0% 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Hyvin Melko hyvin Jonkin verran Ei lainkaan Ei osaa sanoaTyön mielekkyysToinen työolojen kannalta merkityksellinen asia on työn mielekkyys. Sitä vastaa-jat pääsivät arvioimaan viiden väittämän perusteella, jossa vastausvaihtoehdotolivat samat kuin edellä.Väite, jonka mukaan työ on mielenkiinoista, kuvasi 80-prosenttisesti hyvin taimelko hyvin vastaajien työtä. Kokemus siitä, että vastaajan työtä arvostetaan jaettä työssä voi hyödyntää osaamistaan hyvin, nousi likimain samalle tasolle. Jäl-jelle jäänyt viidennes näki asiassa suurempia puutteita.Kiire työpaikoilla näyttäisi säilyneen yleisenä ongelmana, vaikka sen määrä onkinmahdollisesti jonkin verran laskenut 1990-luvun lopulta.5 Väite, jonka mukaantyötäni leimaa jatkuva kiire, vastaa 62 prosentin mielestä hyvin tai melko hyvinheidän työtään. Vastaajista 29 prosenttia koki kiireen vaivaavan jonkin verran javain 9 prosenttia ei lainkaan.Työn ja yksityiselämän yhdistäminen onnistuu pääosin ihan hyvin. Kuitenkin 16prosentin mielestä asiassa on toivomisen varaa ja kuuden prosentin mielestä työnja yksityiselämän yhdistäminen ei onnistu lainkaan.5Tilastokeskuksen työolotutkimuksen mukaan kiire oli todella mittava ongelmavuoden 1997 aineistossa, mutta ei enää niin polttava ongelma vuoden 2003 ai-neistossa. Työolotutkimus kattaa kaikki palkansaajat, SAK:laiset mukaan lukien.
  17. 17. SAK – työolobarometri 2008 15 Työn mielekkyys Kuinka hyvin väite kuvaa omaa työtänne?Työn ja yksityiselämän yhdistäminen 51 26 16 6 onnistuu työssäni hyvin Työtäni leimaa jatkuva kiire 38 24 29 9 Työtäni arvostetaan 38 40 19 3 Voin hyödyntää osaamistani hyvin 47 35 14 4 Työni on mielenkiintoinen 44 36 17 3 0% 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Hyvin Melko hyvin Jonkin verran Ei lainkaan Ei osaa sanoaOmat vaikutusmahdollisuudetKolmas työoloihin vaikuttava asia on työntekijän omat vaikutusmahdollisuudettyössä ja siihen läheisesti liittyvissä asioissa. Tätä asiaa arvioitiin yhdeksällä ky-symyksellä, joihin vastaaja saattoi yhtyä tai olla niistä eri mieltä alla kuvatullatavalla.Tulosten mukaan noin 60 prosenttia vastaajista katsoi voivansa vaikuttaa paljontai melko paljon työmenetelmiinsä ja siihen, missä järjestyksessä työnsä tekee.Työtahtiin katsoi samassa määrin voivansa vaikuttaa noin puolet vastaajista. Sii-hen, mitä työtehtäviin kuuluu, katsoi voivansa vaikuttaa reilusti alle puolet ja sii-hen, miten työt jaetaan työntekijöiden kesken noin 40 prosenttia.6Muihin tässä kysyttyihin asioihin työntekijän ote oli selvästi huonompi. Työaikoi-hin ja siihen, kenen kanssa töitä tehdään, 29 prosenttia katsoi voivansa vaikuttaapaljon. Töiden ja palveluiden aikatauluihin – asiaan, josta edellä mainittu kiirenäyttäisi pääosin johtuvan – katsoi voivansa vaikuttaa vain 25 prosenttia.6Kaikki nämä luvut ovat likimain samalla tasolla kuin vuoden 2005 tammikuussakootussa SAK:n järjestötutkimuksen aineistossa. Toisin sanoen: ei olennaista muu-tosta kumpaankaan suuntaan.
  18. 18. 16 SAK – työolobarometri 2008Pahnan pohjalle tässä tarkastelussa jää palkkaan vaikuttaminen, joka onnistui hy-vin vain kahdeksalta prosentilta vastaajista. Tätä prosenttia voi pitää varsin vaati-mattomana kahdesta syystä, joista toinen on kannustavuuden runsas esillä olotyön kehittämistä koskevassa keskustelussa. Toinen on se, että kaksi kolmasosaaei tämän kyselyn mukaan voi mielestään lainkaan vaikuttaa palkkaansa. Omat vaikutusmahdollisuudet Missä määrin voitte vaikuttaa… Palkkaanne 2 6 27 65 Työaikoihinne 11 19 34 36 Töiden ja palveluiden aikatauluihin 9 16 34 40 Kenen kanssa työskentelette 11 17 23 48 Miten työt jaetaan työntekijöiden kesken 14 25 31 29 Työmenetelmiinne 26 32 32 9 Työtahtiinne 21 31 33 14 Missä järjestyksessä työnne teette 29 33 24 14 Mitä työtehtäviinne kuuluu 14 34 36 16 0% 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Paljon Melko paljon Jonkin verran Ette lainkaan Ei osaa sanoaVakioituja tuloksiaKaikki edellä sanottu on perustunut ristiintaulukointiin kahden tai kolmen muuttu-jan välillä. Siten tulokset ovat ehdollisia sille, että kontrolloimattomat taustamuut-tujat eivät sotke päätelmiä. Tämän asian varmistamiseksi teimme vielä suppeanmallitarkastelun, jossa selitettävänä olivat edellä esitetyt arviot lähiesimiehestä,työn mielekkyydestä ja omista vaikutusmahdollisuuksista työssä.Alan kirjallisuutta mukaillen vastaajien arvoitukset laskettiin yhteen ja skaalakäännettiin vastakkaiseksi siten, että hyvää arvostusta kuvasi iso luku ja huonoaarvostusta pieni luku. Näin menetellen taulukon +-merkki kuvaa kunkin avainteki-jän myönteistä vaikutusta arvion kohteena olevaan asiaan, ja –-merkki kuvaapäinvastaista vaikutusta. Mallissa on vakioitu myös palkkatasoa ja eräitä muitatekijöitä, joilla ei kuitenkaan tässä mallissa ollut olennaista vaikutusta arvioinninkohteena olevaan asiaan.Tulosten mukaan talouden sektorilla on vaikutusta. Esimerkiksi lähiesimiehet jatyön mielekkyys arvioidaan teollisuudessa ja yksityisissä palveluissa huonommik-si kuin vertailukohteena olevalla julkisella sektorilla. Näiden tulosten mukaan
  19. 19. SAK – työolobarometri 2008 17julkinen sektori voi siis edelleen olla työoloiltaan suhteellisen hyvä, vaikka tokisilläkin esiintyy ongelmia. Työolojen avaintekijöitä Regressiomallilla vakioituja vaikutuksia arvion kohteena olevaan asiaan + merkitsevä positiivinen ja – merkitsevä negatiivinen vaikutus Arvion kohteena Arvion k ohteena Arvion kohteena Avaintekijät Lähiesimies Työn mielekkyys Vaikutusmahdollisuudet Teollisuus* - - Yks ityiset palvelut* - - Mies - Ikä yli 50 vuotta** - Vak ituinen kok oaikatyö + + Vuoro-tai periodityö - - - Yli 50 hengen työpaikka*** - - Liukuva työaika + + Ty öaikapankki + + + Ty öterveyshuolto + Henkilös tök oulutus + + + • Julkiseen sektoriin verrattuna ** Alle 35-vuotiaisiin verrattuna *** Alle 20-hengen työpaikkoihin verrattuna
  20. 20. 18 SAK – työolobarometri 2008Se, että vakituisessa kokoaikatyössä työn mielekkyys ja vaikutusmahdollisuudetkoetaan paremmiksi kuin määrä- tai osa-aikaista työtä tekevillä, on yleisen käsi-tyksen mukainen tulos. Mutta se, että miehet arvioivat vaikutusmahdollisuutensanaisia huonommiksi ja yli 50-vuotiaat alle 35-vuotiaita huonommiksi, poikkeaakäsityksestä jonka mukaan asemansa vakiinnuttaneet miehet olisivat työelämässäjonkinlaisella piikkipaikalla. Syystä tai toisesta ikääntyneet miehet odottavat työ-oloiltaan selvästi enemmän kuin saavat.Myös se, että yli 50 hengen työpaikoilla sekä työn mielekkyys että vaikutusmah-dollisuudet arvioidaan heikommiksi kuin alle 20 hengen työpaikoilla, poikkeaasiitä yleisestä käsityksestä että työelämän laatu paranisi työpaikan koon kasvaessa.Pienillä työpaikoilla viihdytään ihan hyvin. Vastaava tulos nousi esiin myös Irlan-nin kansallista työelämän kehittämisstrategiaa varten tehdyssä tutkimustyössävuonna 2005. 7Kiinnostavin tulos lienee kuitenkin se, että työntekijän mahdollisuus vaikuttaaomiin työaikoihinsa on olennainen työoloja parantava tekijä. Liukuva työaika pa-rantaa sekä työn mielekkyydestä että omista vaikutusmahdollisuuksista annettujaarvioita. Sen lisäksi työaikapankki näyttäisi parantavan myös lähiesimiehestä an-nettua arviota. Vuoro- tai periodityötä tekevät pystyvät näistä mahdollisuuksistaharvemmin hyötymään, ja siksi heidän kokemuksensa kaikista kolmesta arvioin-nin kohteena olevasta asiasta on muita heikompi.8Näiden tulosten mukaan työaika ja palkansaajan mahdollisuudet vaikuttaa siihenovat keskeisiä työoloihin vaikuttavia tekijöitä. Eräät vaikutusmahdollisuuksia li-säävät järjestelyt, kuten liukuva työaika ja työaikapankki, parantavat selvästi pal-kansaajien arviota työoloistaan. Mutta nämäkään järjestelmät eivät ole myötävai-kuttaneet ongelmaksi koetun kiireen tai sairaana työskentelyn vähenemiseen.Toinen työolojen kannalta merkityksellinen tekijä on henkilöstökoulutus. Jo vä-häinenkin henkilöstökoulutus näyttäisi parantavan arviota lähiesimiehestä. Työnmielekkyyden ja vaikutusmahdollisuuksien kannalta parilla saadulla koulutuspäi-vällä ei näyttäisi olevan merkitystä. Mutta jos edellisen vuoden aikana koulutus-päiviä on kertynyt yli kolme, myös työn mielekkyys ja omat vaikutusmahdolli-suudet työssä arvioidaan paremmiksi kuin ne muuten olisivat.Se, onko koulutus ollut yrityskohtaista vai muissakin yrityksissä hyödynnettävääei ole juurikaan vaikuttanut arvioihin. Asialla ei näyttäisi olevan merkitystä7 http://www.workplacestrategy.ie/8 Vuoden 2001 keväällä 36 prosenttia SAK:laisista oli erilaisissa vuorotyön muodois-sa. Valtaosin se oli periodityötä, säännöllisen työajan poikkeuksellista järjestelyä,jossa työ järjestetään esimerkiksi kahden tai kolmen viikon pituisena 80 – 120 tunninjaksona, mutta toki jaksotyötä muutenkin tehdään kuin vuorotyötä. Lähde: ErkkiLaukkanen (2003). Palkansaajien viikkotyöajat, toiveet ja todellisuus.
  21. 21. SAK – työolobarometri 2008 19myöskään yritysten kannalta. Valtaosa yritysten ja muiden työyhteisöjen maksa-masta henkilöstökoulutuksesta on yleistä koulutusta, vaikka kustannussyistä yri-tyksillä olisi varmasti kiinnostusta rajoittua vain yrityskohtaiseen koulutukseen.Mutta työolojen näkökulmasta rajoittuminen yrityskohtaiseen koulutukseen olisiongelmallista ja johtaisi ilmeisesti nykyistä useammin työpaikan vaihtoon.
  22. 22. SAK:N TYÖOLOBAROMETRI 2008Kursiivit tekstit ovat ohjeita haastattelijalle.JOHDANTOLähetimme teille jokin aika sitten kirjeen, jossa kerroimme tekevämme tutkimusta työelämän olo-suhteista SAK:n (Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön) alaisille ammattijärjestöjen jäsenille.TAUSTAKYSYMYKSIÄK1. Aluksi esitän joitakin taustakysymyksiä tutkimuksesta. Kuinka monta vuotta olette ollut yhteensä ansiotyössä elämänne aikana? Arvio, jos ei muista tai tiedä tarkasti. Jos haastateltava ilmoittaa, ettei ole ollut työssä täyttä vuotta, vähintään kolmen kuukauden työssäoloaika otetaan huomioon yhtenä työvuotena. Alle 15-vuotiaana tehtyjä töitä ei oteta huomioon. |__|__| vuosiaK2. Kuinka kauan olette ollut nykyisen työnantajan palveluksessa? Arvio, jos ei muista tai tiedä tarkasti. Jos haastateltava ilmoittaa, ettei ole ollut työssä täyttä vuotta, vähintään kolmen kuukauden työssäoloaika otetaan huomioon yhtenä työvuotena. Alle 15-vuotiaana tehtyjä töitä ei oteta huomioon. Poissaoloja ei oteta huomioon, jos työsuhde ei ole katkennut poissaolon ajaksi. |__|__| vuosiaK3. Oletteko (päätyöpaikassanne): Työaikaa verrataan ko. alan tai ammatin säännölliseen työaikaan. Päätyö on se, johon käyttää eniten aikaa tai josta saa eniten tuloja tai joka on jatkuva tai pysyvä tai joka vastaa parhaiten koulutusta. 1 kokoaikatyössä, 2 osa-aikatyössä (alle 30 tuntia viikossa) vai 3 muu järjestely (esim. erikseen työhön kutsuttava)?K4. Onko nykyinen työsuhteenne vakituinen vai määräaikainen? Tarvittaessa työhön kutsuttavat ovat työskennellessään määräaikaisessa työssä. Työsuhde tulki- taan heidän kohdallaan solmittavaksi erikseen jokaisen työjakson ajaksi. 1 Vakituinen (toistaiseksi voimassa oleva) 2 MääräaikainenK5a. Teettekö vuoro- tai periodityötä? Periodityö on sama kuin jaksotyö. Vuorotyö on työtä, jossa vuorot vaihtuvat säännöllisesti en- nakolta sovituin ajanjaksoin. Jaksotyössä (aiemmin periodityö tai epäsäännöllinen vuorotyö) säännöllinen työaika voidaan järjestää esimerkiksi siten, että se on kolmen viikon pituisena ajanjaksona enintään 120 tuntia kahden viikon pituisena ajanjaksona enintään 80 tuntia. Näin jaksotyössäkin työaika tasoittuu keskimäärin enintään 40 tuntiin viikossa. 1 Kyllä 2 Ei 1 ©Tilastokeskus
  23. 23. K5b. Kuinka monta tuntia viikossa on säännöllinen tai tavanomainen työaikanne (säännöllinen palkaton tai palkallinen ylityö mukaan luettuna)? Puolet työtunnit pyöristetään parilliseen lukuun esim. 37 1/2 =38 ja 38 1/2=38. _____ tuntia. --> K6 0 Ei säännöllistä työaikaa, koska se vaihtelee viikosta toiseenK5c. Voitteko arvioida keskimääräisen viikkotyöaikanne (esimerkiksi viimeksi kuluneen kuukauden ajalta)? Puolet työtunnit pyöristetään parilliseen lukuun esim. 37 1/2 =38 ja 38 1/2=38. _____ tuntiaK6. Teettekö säännöllisesti etätyötä? Etätyöllä tarkoitetaan ansiotyötä, jota tehdään varsinaisen työpaikan ulkopuolella. Olennaista etätyölle ovat ajasta ja paikasta riippumattomat työjärjestelyt. Etätyöstä on sovittu työnantajan kanssa. 1 Kyllä 2 EiK7. Oletteko vuokratyöntekijä? Työvoiman vuokraus tarkoittaa sitä, että henkilöstöpalveluyritys siirtää omia työntekijöitään asiakasyrityksen käyttöön. Työ tehdään asiakasyrityksen välineillä ja tiloissa ja asiakasyritys valvoo työtä. Henkilöstöpalveluyritys vastaa työntekijänsä palkasta, sosiaalikuluista ja lakisää- teisistä vakuutuksista. 1 Kyllä 2 EiK8a. Onko työpaikallanne luottamusmies? Jos ei osaa sanoa, niin käytä ohjelman (Ctrl+S) EOS-vaihtoehtoa. 1 Kyllä 2 Ei -->K9a Ei osaa sanoa -->K9aK8b(M). Minkä kouluarvosanan, neljästä kymmeneen, antaisitte luottamusmiehenne toiminnalle? 4 5 6 7 8 9 10K9a. Onko työpaikallanne työsuojeluvaltuutettu? Jos ei osaa sanoa, niin käytä ohjelman (Ctrl+S) EOS-vaihtoehtoa. 1 Kyllä 2 Ei -->K10 Ei osaa sanoa -->K10K9b (M). Minkä kouluarvosanan, neljästä kymmeneen, antaisitte työsuojeluvaltuutetullenne toi- minnalle? 4 5 6 7 8 9 10©Tilastokeskus 2
  24. 24. K10. Mikä on henkilöstön kokonaismäärä työpaikallanne? Tässä tarkoitetaan toimipaikan tai -pisteen henkilöstömäärää. Toimipaikka eli paikallinen toi- mialayksikkö on yhden yrityksen tai yritystyyppisen yksikön omistama, yhdessä paikassa sijait- seva ja pääasiassa yhdenlaisia tavaroita tai palveluksia tuottava tuotantoyksikkö. Toimipaikko- ja ovat esim. maatila, tehdas, myymälä, torikoju ja kioski. Julkishallinnon toimipaikkoja ovat mm. verotoimisto, kunnan kirjasto ja terveyskeskus. lkm ____henkilöäLÄHIESIMIESK11a(M). Seuraavaksi esitän joukon väittämiä, jotka koskevat lähiesimiestänne. Kuvaako ne mie- lestänne lähiesimiestänne hyvin, melko hyvin, jonkin verran, ei lainkaan: lähiesimiehenne arvostaa työntekijöitä?K11b(M). Kuvaako seuraava väittämä mielestänne lähiesimiestänne hyvin, melko hyvin, jonkin verran, ei lainkaan: lähiesimiehenne luottaa teihin?K11c-f(M). (Kuvaako seuraava väittämä lähiesimiestänne hyvin, melko hyvin, jonkin verran, ei lainkaan:) lähiesimiehenne huolehtii kehittymismahdollisuuksistanne? kannustaa teitä kokeilemaan uusia asioita? huolehtii työmääränne oikeasta mitoittamisesta? asettaa tehokkuuden kaiken muun edelle?TYÖN MIELEKKYYSK12a(M). Seuraavaksi esitän väittämiä koskien omaa työtänne. Kuvaako väittämä, työni on mielenkiintoinen, omaa työtänne mielestänne hyvin, melko hyvin, jonkin verran, ei lainkaan?K12b(M). Entä kuvaako väittämä, voin hyödyntää osaamistani hyvin, omaa työtänne mielestänne hyvin, melko hyvin, jonkin verran, ei lainkaan?K12c-e(M). (Kuvaako seuraava väittämä omaa työtänne mielestänne hyvin, melko hyvin, jonkin verran, ei lainkaan:) työtäni arvostetaan? työtäni leimaa jatkuva kiire? työn ja yksityiselämän yhdistäminen onnistuu työssäsi hyvin?OMAT VAIKUTTAMISMAHDOLLISUUDETK13a(M). Seuraavat väittämät koskevat omaan työhön vaikuttamisen mahdollisuuksia. Voitteko mielestänne vaikuttaa paljon, melko paljon, jonkin verran, ette lainkaan: siihen, mitä työtehtäviinne kuuluu? 3 ©Tilastokeskus
  25. 25. K13b-i(M). (Voitteko omassa työssänne vaikuttaa paljon, melko paljon, jonkin verran, ette lainkaan:) siihen, missä järjestyksessä työnne teette? työtahtiinne? työmenetelmiinne? siihen, miten työt jaetaan työntekijöiden kesken? siihen, kenen kanssa työskentelette? töiden ja palveluiden aikatauluihin? työaikoihinne? palkkaanne?KOULUTUSMAHDOLLISUUDETK14. Kuinka monta päivää olette viimeisten 12 kuukauden aikana ollut työnantajan maksa- massa koulutuksessa? Vähintään neljän tunnin koulutus päivässä pyöristetään kokonaiseksi päiväksi. ______ päivää (0, jos et ollut lainkaan.) jos 0 --> K16K15. Jos olette viimeisten 12 kuukauden aikana ollut työnantajan maksamassa koulutukses- sa, miten luonnehtisitte saamaasi koulutusta: 1 se oli koulutusta, jonka tuloksia voit hyödyntää vain nykyisessä työpaikassa, 2 se oli koulutusta, jonka tuloksia voit hyödyntää myös muissa työpaikoissa?K16. Määräytyykö palkkanne tehtyjen työtuntien mukaan? 1 Kyllä --> K17b 2 Ei --> K17aPALKKAUS JA TYÖTUNNITK17a(M). Jos palkkanne määräytyisi työtuntien määrän mukaan, tekisittekö siinä tapauksessa: 1 saman tuntimäärän kuin nyt, --> K18 2 enemmän kuin nyt, --> K17c 3 vähemmän kuin nyt? --> K18K17b(M). Haluaisitteko tehdä: 1 saman tuntimäärän kuin nyt, --> K18 2 enemmän kuin nyt, --> K17c 3 vähemmän kuin nyt? --> K18K17c(M). Millä lailla haluaisitte lisätä nykyistä työaikaanne? Haluaisitteko: 1 sivutyön, 2 vaihtaa sellaiseen työhön, jossa on pidempi työaika, 3 tehdä enemmän työtunteja nykyisessä työssä, 4 vai sopivatko kaikki mainitut tavat?©Tilastokeskus 4
  26. 26. K18. Jos vaihtoehtona olisi palkankorotus tai lisää vapaa-aikaa, kumman valitsisitte: Jos ei osaa sanoa, niin käytä ohjelman (Ctrl+S) EOS-vaihtoehtoa. 1 palkankorotuksen, 2 lisää vapaa-aikaa?YLITYÖTK19. Teettekö ylitöitä: 1 säännöllisesti, 2 kausiluonteisesti, 3 satunnaisesti, 4 et lainkaan? ---> K21K20. Miten ylityönne on yleensä korvattu: 1 enimmäkseen rahana, 2 enimmäkseen vapaa-aikana vai 3 jäät yleensä ilman ylityökorvausta?TYÖAIKAJÄRJESTELMÄK21. Onko käytössänne liukuva työaika, jonka mukaisissa rajoissa työnne aloittamista ja päättämistä voitte oman tilanteenne mukaan säädellä? Jos ei osaa sanoa, niin käytä ohjelman (Ctrl+S) EOS-vaihtoehtoa. 1 On 2 Ei oleK22. Onko käytettävissänne työaikajärjestelmä, jossa normaalin työajan ylittävät tai alittavat työtunnit merkitään ylös ja ne voi myöhemmin pitää vapaana tai tehdä sisään? Jos ei osaa sanoa, niin käytä ohjelman (Ctrl+S) EOS-vaihtoehtoa. 1 On 2 Ei ole --> K24a Ei osaa sanoa --> K24aK23. Voitteko käyttää säästöön kertyneitä tunteja pitämällä kokonaisia vapaapäiviä? Jos ei osaa sanoa, niin käytä ohjelman (Ctrl+S) EOS-vaihtoehtoa. 1 Kyllä 2 Ei 5 ©Tilastokeskus
  27. 27. SAIRAUSPOISSAOLOTK24a. Oletteko viimeisten 12 kuukauden aikana ollut poissa töistä oman sairauden takia: 1 kerran, 2 useamman kerran vai 3 et lainkaan?K24b. (Oletteko viimeisten 12 kuukauden aikana ollut poissa töistä:) lapsen sairauden takia: 1 kerran, 2 useamman kerran vai 3 et lainkaan? 4 Ei ole lapsiaK24c. Entä oletteko viimeisten 12 kk:n aikana olleet sairaana töissä: 1 kerran, 2 useamman kerran vai 3 et lainkaan?K25a-b. Kuinka monta päivää voitte olla poissa yhtäjaksoisesti töistä ilman lääkärintodistusta: oman sairauden takia? ____ päivää K24b = 4 --> K26a lapsen sairauden takia? ____ päivääK26a. Voitteko äkillisen sairauden vuoksi olla poissa töistä 1 - 3 päivää: omalla ilmoituksella?K26b-d. (Voitteko äkillisen sairauden vuoksi olla poissa töistä 1 - 3 päivää:) esimiehen luvalla? oman työterveyshoitajan todistuksella? muun sairaan- tai terveydenhoitajan todistuksella? 1 Kyllä 2 EiTYÖTERVEYSHUOLTOK27. Onko työnantajanne järjestänyt teille työterveyshuollon? Jos ei osaa sanoa, niin käytä ohjelman (Ctrl+S) EOS-vaihtoehtoa. 1 Kyllä 2 Ei -->K30 Ei osaa sanoa -->K30K28. Onko työterveyshuolto viimeisten 12 kuukauden aikana tehnyt työpaikallenne työ- paikkakäynnin työolojen selvittämiseksi? 1 On tehty 2 Ei ole tehty©Tilastokeskus 6
  28. 28. K29a. Oletteko viimeisten 12 kuukauden aikana saanut työterveyshuollosta työhön liittyvää neuvontaa ja opastusta?K29b-c. (Oletteko viimeisten 12 kuukauden aikana:) ollut lääkärin tai työterveyshoitajan suorittamassa työterveystarkastuksessa? ollut työterveyshoitajan tai työterveyslääkärin vastaanotolla? 1 Kyllä 2 EiSIJAISJÄRJESTELYK30. Jos joudutte jäämään äkillisesti sairauden tai muun syyn vuoksi pois työstä, miten työnne yleensä hoidetaan poissa ollessasi: 1 tilallenne hankitaan sijainen, 2 työt jaetaan työtovereiden kesken, 3 työt kasautuvat ja jatkat palatessasi siitä mihin jäit?TAUSTAKYSYMYKSIÄK31. Mikä on ammatillinen koulutuksenne? 1 Ei ammatillista koulutusta 2 Ammatillinen perustutkinto (ammattioppilaitos, kauppakoulu), oppisopimus- koulutus 3 Ammattikorkeakoulututkinto tai opistotason tutkinto (tekn. opisto, kauppa- opisto) 4 Yliopisto- tai korkeakoulututkintoK32. Kuinka suuret ovat keskimääräiset kuukausiansionne veroja vähentämättä (bruttotulot): Mukaan lasketaan vain pelkkä oma ansiotulo, ei sosiaalietuuksia kuten esim. lapsilisät, asumis- tuki ym. Jos ei osaa sanoa, niin käytä ohjelman (Ctrl+S) EOS vaihtoehtoa. Jos kieltäytyy vastaamasta, niin käytä ohjelman (Ctrl+k) kieltäytyi vaihtoehtoa. 1 vähemmän kuin 999 euroa kuukaudessa, 2 1 000 – 1 499 € kuukaudessa, 3 1 500 – 1 999 € kuukaudessa, 4 2 000 – 2 499 € kuukaudessa, 5 2 500 – 2 999 € kuukaudessa, 6 3 000 – 3 499 € kuukaudessa, 7 3 500 – 3 999 € kuukaudessa, 8 vähintään 4 000 euroa kuukaudessa? 7 ©Tilastokeskus
  29. 29. Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAKHakaniemenranta 1, PL 157FI-00531 Helsinkipuh. 020 774 000fax 020 774 0225www.sak.fi

×