SAK:n tavoitteita valtiontalouden määrärahakehyksiin vuosille 2009–2012 sekä valtion vuoden 2009 talousarvioesitykseen
Upcoming SlideShare
Loading in...5
×
 

SAK:n tavoitteita valtiontalouden määrärahakehyksiin vuosille 2009–2012 sekä valtion vuoden 2009 talousarvioesitykseen

on

  • 581 views

SAK:n julkaisusarja

SAK:n julkaisusarja

Kasvanut epävarmuus sekä maailmantaloudessa että Suomessa korostavat kotimaisen vakauttavan talouspolitiikan tärkeyttä.

Statistics

Views

Total Views
581
Views on SlideShare
580
Embed Views
1

Actions

Likes
0
Downloads
0
Comments
0

1 Embed 1

http://www.sak.fi 1

Accessibility

Categories

Upload Details

Uploaded via as Adobe PDF

Usage Rights

CC Attribution-NonCommercial-ShareAlike LicenseCC Attribution-NonCommercial-ShareAlike LicenseCC Attribution-NonCommercial-ShareAlike License

Report content

Flagged as inappropriate Flag as inappropriate
Flag as inappropriate

Select your reason for flagging this presentation as inappropriate.

Cancel
  • Full Name Full Name Comment goes here.
    Are you sure you want to
    Your message goes here
    Processing…
Post Comment
Edit your comment

    SAK:n tavoitteita valtiontalouden määrärahakehyksiin vuosille 2009–2012 sekä valtion vuoden 2009 talousarvioesitykseen SAK:n tavoitteita valtiontalouden määrärahakehyksiin vuosille 2009–2012 sekä valtion vuoden 2009 talousarvioesitykseen Document Transcript

    • 1·2008 SAK:n tavoitteita valtiontaloudenmäärärahakehyksiin vuosille 2009-2012 sekä valtion vuoden 2009 talousarvioesitykseen
    • Helmikuu 2008 Lisätietoja: Tilaukset: SAK:n budjettivastaava, SAK ekonomisti Olli Koski puh. 020 774 000 olli.koski@sak.fi puh. 020 774 000 SAK, PL 157 00531, Helsinki
    • SAK:n budjettitavoitteet 1SAK:n tavoitteita valtiontaloudenmäärärahakehyksiin vuosille 2009-2012sekä valtion vuoden 2009talousarvioesitykseen1 Miten työllisyyden kasvu saadaan jatkumaan ........................................... 32 Talouden tila ja finanssipolitiikan linja ....................................................... 33 Veropolitiikka............................................................................................. 4 3.1 Työn verotukseen tarvitaan kevennyksiä .......................................... 4 3.2 Oikeudenmukaisuutta veropolitiikkaan .............................................. 5 3.3 Tarjotun ruoan arvonlisäveroa alennettava ....................................... 6 3.4 Muuta veropolitiikkaa......................................................................... 64 Kasvupolitiikka .......................................................................................... 7 4.1 Elinkeinopolitiikka .............................................................................. 7 4.2 Ilmastopolitiikka ................................................................................. 8 4.3 Liikennepolitiikka ............................................................................... 8 4.4 Asuntopolitiikka.................................................................................. 9 4.5 Omistajapolitiikka............................................................................... 9 4.6 Valtion tuottavuusohjelmaan malttia................................................ 10 4.7 Harmaa talous ................................................................................. 105 Työvoimapolitiikka ja työelämän kehittäminen ........................................ 10 5.1 Aktiivinen työvoimapolitiikka ja muutosturva ................................... 10 5.2 Maahanmuutto................................................................................. 11 5.3 Työelämän kehittäminen ................................................................. 126 Koulutuspolitiikka .................................................................................... 12 6.1 Ammatillinen aikuiskoulutus ............................................................ 12 6.2 Nuorten ammatillinen peruskoulutus ............................................... 13 6.3 Kulttuuripolitiikka.............................................................................. 147 Sosiaali- ja terveyspolitiikka ................................................................... 15 7.1 Palvelut osa suomalaista sosiaaliturvaa.......................................... 15 7.2 Lapsiperheiden turvaa parannettava ............................................... 15 7.3 Sosiaaliturvaan tarvitaan parannuksia............................................. 158 Työsuojelu ja työterveys.......................................................................... 179 Tasa-arvo ................................................................................................ 1810 Kansainvälisyys..................................................................................... 19
    • 2 SAK:n budjettitavoitteet
    • SAK:n budjettitavoitteet 31 Miten työllisyyden kasvu saadaanjatkumaanVuosia 2005-2007 koskeneen tulopoliittisen kokonaisratkaisun aikana syn-tyi yli 110 000 uutta työpaikkaa. Yhtä hyvän työllisyyskasvun ylläpitäminenon nykyisen sinivihreän hallituksen kovin haaste. Hallituksen tulee panos-taa nykyistä enemmän laadukkaisiin työvoimapalveluihin, kestävään elin-keinopolitiikkaan ja muutettava veropolitiikkaansa paremmin työllisyyttäedistäväksi, jotta tähän haasteeseen voitaisiin vastata.Kasvanut epävarmuus sekä maailmantaloudessa että Suomessa korosta-vat kotimaisen vakauttavan talouspolitiikan tärkeyttä. Hyväksi havaittu kei-no olisi koordinoida talous-, työllisyys- ja palkkapolitiikkaa, kuten aikaisem-pinakin epävakauden aikoina on tehty. Hallituksella tulisi olla tarpeen vaati-essa valmiutta, halua ja kykyä koota laajempaa työmarkkina- ja talouspoliit-tista ratkaisua tämän kehyskauden aikana.Sosiaaliturvan kokonaisuudistus on lähtenyt käyntiin. Tämän uudistuksenpitäisi johtaa sellaiseen sosiaaliturvaan, joka on nykyistä työlähtöisempi,aktiivisempi ja tasoltaan parempi. Työvoimapalveluja ja aktiivista sosiaali-politiikkaa on kehitettävä yhdessä työttömyysturvan kanssa. Suomalainentyöttömyysturva sekä työvoimapalvelut ovat tasoltaan ja laadultaan edel-leen jäljessä muista Pohjoismaista. Myös pätkätyöntekijöiden sosiaalitur-vassa on edelleen parannettavaa.Viime tulopoliittisen sopimuksen osana luodusta muutosturvan toimintamal-lista on tullut kiinteä osa suomalaista työllisyyspolitiikkaa. Viimeaikaisetjoukkoirtisanomiset korostavat muutosturvan kehittämisen ja vahvistamisenvälttämättömyyttä. Muutosturvan osia tulee vahvistaa niin, että mallin enna-koivuus paranee, pidempikestoinen kouluttautuminen tulee mahdolliseksi jaalueellinen liikkuvuus helpottuu.Verotuksessa pitäisi palauttaa kunniaan 1990-luvun puolivälistä vallinnuttyöllisyyttä edistävä linja. Pienten ansiotulojen verotuksen keventäminen onedelleen perusteltua, eikä rajallista veronkevennysvaraa tulisi käyttää juurimuuhun kuin työn verotukseen. Nykyisen hallituksen verohankkeita näyttääyhdistävän se, ettei niillä ole työllisyyden kanssa paljoakaan tekemistä.2 Talouden tila ja finanssipolitiikan linjaMaailmantalouden epävakaus on kasvanut viime aikoina selvästi. Näyttääsiltä, että parhaat kasvun vuodet ovat nyt takanapäin ja edessä on jon-kinasteinen kasvun hidastuminen. Vielä ei tiedetä ajaudutaanko maailman-laajuiseen taloustaantumaan. Ongelmat ovat suurelta osin peräisin Yhdys-valtojen taloudesta, jossa velkavetoinen kasvu on johtanut sen suuntaisiinongelmiin joista pitkään jo varoiteltiinkin. Holtiton luotonanto asuntoluotto-
    • 4 SAK:n budjettitavoitteetmarkkinoilla, joka osin oli seurausta liian keveästä rahapolitiikasta, on aja-nut suuria globaalisti toimivia pankkeja talousahdinkoon. Vielä ei tiedetäkuinka vakavia seuraamuksia ns. roskaluottokriisistä pankkisektorille lopul-ta on.Pitkäkestoisempi taloustaantuma Yhdysvalloissa heijastuu koko maailman-talouteen. Suomen vientinäkymät näyttävät nyt heikkenevän ja tällä voi ollatyöllisyysvaikutuksia. Suomalaiskotitalouksien luottamus on suuremmallakoetuksella kuin viime vuosina, mutta toistaiseksi se on säilynyt (perustel-lustikin) kohtuullisen vahvana. Tämä antaa aiheen olettaa että kotimainenkysyntä kuitenkin jatkunee kohtuullisen hyvänä. Suomen talous saattaisikinselvitä maailmantalouden kasvun hidastumisesta verraten hyvin, sillä vien-timme suuntautuu nykyisin aiempaa enemmän Venäjälle ja Aasiaan, joidenodotetaan jatkavan kasvuaan.Maailmantalouden epävarmuus asettaa lisää haasteita kotimaiselle talous-politiikalle. Nyt olisi tärkeintä vahvistaa kuluttajien luottamusta sekä toteut-taa elinkeinopolitiikkaa, jolla suomalaisen vientiteollisuuden kilpailukykyävahvistetaan. Näiden asioiden rinnalla tulisi talouspolitiikassa koko ajan ot-taa vakavammin väestön ikääntymiskehityksen aiheuttama haaste julkiselletaloudelle.Finanssipolitiikassa tulisi varautua vuonna 2009, ja kenties jo kuluvanavuonna, kokonaiskysyntää lisääviin toimiin. Niitä tarvitaan jos maailmanta-louden kasvu merkittävästi hidastuu. Pienten ja keskisuurten ansiotulojenverotuksen keventäminen on perustelluin tapa lisätä kotimaista kysyntää.Kasvanut epävarmuus sekä maailmalla että Suomessa korostavat kotimai-sen vakauttavan talouspolitiikan tärkeyttä. Hyväksi havaittu keino olisikoordinoida talous-, työllisyys- ja palkkapolitiikkaa, kuten aikaisempinakinepävakauden aikoina on tehty. Hallituksella tulisi olla valmiutta, halua ja ky-kyä koota laajempaa työmarkkina- ja talouspoliittista ratkaisua, kun nytsolmitut työehtosopimukset päättyvät.3 VeropolitiikkaVerotuksen rakennetta tulee kehittää niin, että verotuksen painopistettä siir-retään asteittain pois työn verotuksesta muihin veromuotoihin. Kokonaisve-roastetta ei voida Suomessa enää juurikaan alentaa, vaan enemmänkinkyse on verorakenteen muuttamisesta. Verojärjestelmän yhtenä periaat-teena pitää säilyttää progressiivisuus, jonka mukaan verot suhteutetaan ve-ronmaksukykyyn. Kokonaisuutena Suomen verojärjestelmä ei ole nykypäi-vänä enää mitenkään erityisen progressiivinen.3.1 Työn verotukseen tarvitaan kevennyksiäHallitus on ilmoittanut, että vaalikauden kuluessa tehdään ns. puolivälitar-kistus tuloverotuksen tasoon. Tarkistuksessa otetaan huomioon palkkarat-kaisujen ja veroratkaisujen yhteisvaikutus ostovoimaan sekä hallituksen
    • SAK:n budjettitavoitteet 5pyrkimys lisätä työnteon kannustavuutta veronkevennyksillä. Suomessaonkin olemassa edelleen selvä tarve sekä työllisyys- että oikeudenmukai-suuslähtökohdista alentaa pieni- ja keskipalkkaisten ansiotuloverotusta.Pienituloisten veronkevennykset tulee tehdä niin, ettei kuntien rahoitus-asemaa heikennetä.Matti Vanhasen toisen hallituksen ohjelman mukaan työn verotusta keven-netään vaalikauden aikana 1,1 mrd. euroa. Tähän lukuun eivät sisälly neansiotuloverojen tarkistukset, joiden avulla verotus pidetään keskimäärinennallaan ansiotulojen noustessa. Myös inflaatiosta aiheutuva verotuksenkiristyminen poistetaan. Ansiotulojen verotuksen muutokset on toteutettuviime vuosina kunnallisverotuksen ja valtionverotuksen ansiotulovähennyk-siä sekä valtion tuloveroasteikon marginaaliveroprosentteja muuttamalla.Veroratkaisut on pyritty toteuttamaan neutraalisti kuntatalouden kannalta.Kuntien veromenetysten kompensointiin liittyvien ongelmien piti kokonaanpoistua, kun vuoden 2006 verotuksessa otettiin käyttöön valtionverotuksenansiotulovähennys. Uusi vähennys on kuitenkin osoittautunut ongelmalli-seksi perustuslain näkökulmasta. Perustuslain mukaan kaikki tulot ja menottulee merkitä näkyviin. Valtion ansiotulovähennyksen kohdalla tulee tilantei-ta, joissa valtio maksaa muiden veronsaajien veroja, jos verovelvollisellemäärätty valtion tuloveron määrä on pienempi kuin vähennyksen määrä.Valtionverotuksen ansiotulovähennyksen käyttäminen jatkossa edellyttäävähennyksen teknistä korjaamista.Ansiotuloverotuksen tarkistaminen ja keventäminen voidaan osin toteuttaamatkakuluvähennystä kehittämällä. Näin veronkevennyksiä voidaan suun-nata myös mataliin tuloihin.Komennusmiesten verokohtelussa on vielä korjattavaa. Lisäksi on selvitet-tävä, voidaanko vierailevien taiteilijoiden työ rinnastaa komennusmiestentyöhön siten, että kulukorvaukset voitaisiin maksaa verottomina, jos vierailuei kestä yli kahta vuotta.Parhaillaan on menossa kolme maksuvapautuskokeilua, joissa työnantajaton vapautettu maksamasta työnantajan sosiaaliturvamaksua. Matti Vanha-sen toisen hallituksen ohjelman mukaan ”jatketaan kokeilua työnantajienvapauttamisesta sosiaaliturvamaksuista”. Väliaikainen työnantajan matala-palkkatuki jatkuu vuoden 2010 loppuun. Kokeilujen ei ole missään todettuedistäneen työllisyyttä, vaikka asiaa on selvitetty ja tutkittu.3.2 Oikeudenmukaisuutta veropolitiikkaanEriytettyyn tuloverojärjestelmään liittyviä oikeudenmukaisuusongelmia tuleekorjata. Suurten ansio- ja pääomatulojen välistä verokuilua on kavennetta-va, jotta ansiotulojen muuttamista kevyemmin verotetuiksi pääomatuloiksivoidaan hillitä. Listaamattomista yrityksistä saatavien verovapaiden osinko-jen rajaa tulisikin kohtuullistaa. Hallitusohjelman mukainen pienten pörs-
    • 6 SAK:n budjettitavoitteetsiosinkojen vapauttaminen verotuksesta lisää aukkoja pääomaveropohjaan.Muutokseen liittyy useita ongelmia.Hallituksen tavoitteena on, että perintö- ja lahjaverotus poistettaisiin koko-naan yritysten sekä maa- ja metsätilojen sukupolvenvaihdoksilta vuoden2008 kesäkuun alusta alkaen. Perintö- ja lahjaveron poistaminen yritysva-rallisuudelta ei ole oikeudenmukaista. Uudistus lisää verosuunnittelua, kunperinnön tai lahjan kohteena olevaa omaisuutta siirretään yritys-, maatalo-us- ja metsävarallisuuteen. Lisäksi uudistus saattaa yrityksen omistajat eri-laiseen asemaan ja aiheuttaa kilpailun vääristymiä. Uudistus saattaakinvaarantaa koko perintö- ja lahjaverotuksen yhteiskunnallisen hyväksyttä-vyydenKunnallisverotuksen perusvähennyksen korjaaminen vähintään inflaatiotar-kistuksen verran parantaisi erityisesti sosiaaliturvan varassa olevien tilan-netta.3.3 Tarjotun ruoan arvonlisäveroa alennettavaElintarvikkeiden arvonlisäveron alentaminen 12 prosenttiin lokakuussa2009 kasvattaa kaupasta ostetun ja ravintolaruuan veroeron nykyisestä 5prosentista 10 prosenttiin. Samassa yhteydessä tulisi alentaa ravintoloidenja henkilöstöruokailun arvonlisäverokantaa, mutta tämä edellyttää EU-säännösten muuttamista. Suomen tulee tehostaa toimintaansa EU:ssa jottaasiaa koskeva ratkaisu saadaan aikaan. Mikäli työllisyysvaikutuksia ravit-semusalalla alkaa esiintyä eikä EU:ssa olla edistytty, on hallituksen harkit-tava myös muita toimenpiteitä.Suomi on mukana EU-maiden kokeilussa, jossa selvitetään alemman ar-vonlisäverokannan vaikutuksia työvaltaisten palvelujen hintoihin ja palvelu-jen kysyntään. Samalla tutkitaan myös verotuksen vaikutusta harmaaseentalouteen. Suomi liittyi kokeiluun vuoden 2007 alusta, jolloin parturien,kampaajien ja pienkorjaamojen arvonlisäverokantaa alennettiin 22 %:sta 8%:iin. Kokeilu jatkuu vuoden 2010 loppuun.3.4 Muuta veropolitiikkaaKiinteistöverotusta tulisi laajentaa maa- ja metsätalousmaahan. Toimenpi-teellä voidaan parantaa metsätalousvaltaisten kuntien rahoitustilannetta jaedistää puun myyntiä.Hallituksen tulee käynnistää kattava selvitys tuulen tuomien ns. Windfall-voittojen verotuksesta. Uudella päästökauppakaudella päästöoikeuksillemuodostuu edellistä kautta korkeampi hinta, jolloin windfall-vero tulee jäl-leen ajankohtaiseksi.Tonnistoveron uudistaminen ja merenkulun nettopalkkajärjestelmän laajen-nus vahvistaisivat merenkulun toimintaedellytyksiä. Raskaan kumipyörälii-kenteen, varsinkin joukkoliikenteen tuottajien, toiminnan turvaamiseksi tu-lee harkita kohdennettua polttoaineveron alentamista. Yksi mahdollisuus on
    • SAK:n budjettitavoitteet 7palauttaa ainakin osa ko. alan maksamista polttoaineveroista saman tyyp-pisen mallin avulla kuin maataloudessa.4 Kasvupolitiikka4.1 ElinkeinopolitiikkaTyöllisyysasteen nostaminen edellyttää lisäpanostuksia elinkeinopolitiik-kaan ja riski- ja teknologiarahoitukseen. Suurten tuotantolaitosten lopetuk-set monilla paikkakunnilla vaativat valtiovallalta aktiivisia toimenpiteitä uusi-en työtilaisuuksien ja koulutusmahdollisuuksien tarjoamiseksi näillä paikka-kunnille ja työntekijöille. Erityisesti uudelta työ- ja elinkeinoministeriöltäodotetaan nyt tehokkaita toimenpiteitä valtakunnallisesti ja alueellisesti.Vuoden 2009 talousarviossa on nostettava tuntuvasti rakennemuutoksenkohteena olevien paikkakuntien tukea ja varauduttava siihen, että tukea tar-vitsevien alueiden määrä on nykyistä suurempi.Teknologia- ja riskirahoitukseen on varattava riittävät voimavarat, kutenmm. tiede- ja teknologianeuvosto on esittänyt. Tieteellisen tutkimuksen laa-dusta tulee huolehtia koko korkeakouluverkon laajuisesti. Työelämätutki-muksen riittävä toteutuminen on tärkeää. Valtion tuottavuusohjelmalla ei tu-le heikentää korkeakoulujen kykyä saavuttaa laatutavoitteitaan.Tutkimus- ja tuotekehitysrahoitusta on suunnattava nykyistä enemmänmyös palvelualoille, unohtamatta teollisuuden jalostusarvon nostamista se-kä tarvittavia ilmasto- ja energiahankkeita. Työvoiman niukkenemisen uha-tessa on uutena asiana panostettava hankkeisiin nostaa tuottavuutta tekno-logian ja työhyvinvoinnin yhdistämisen keinoin.Puuraaka-aineen saannin turvaamisesta on pyrittävä huolehtimaan ja otet-tava käyttöön keinot, joilla puun saantia voidaan lisätä. Metsäteollisuudentoimintaedellytyksiä selvittävän työryhmän ehdotukset tulee huomioida har-kiten kehyspäätöstä tehtäessä.Suomeen ollaan parhaillaan avaamassa useita kansainvälisestikin merkit-täviä malmikaivoksia. Ne nostavat metallikaivostemme louhintamäärät yli30 miljoonaan tonniin vuodessa. Meneillään oleva kaivosten perustamisaal-to tuo tullessaan lukuisia haasteita. Näistä merkittävimmäksi nousee osaa-van työvoiman saanti. Arvioiden mukaan lähivuosina kaivannaisteollisuustarvitsee jopa tuhansia uusia alan ammattilaisia. Valtion on huolehdittavasiitä, että tarvittavaa koulutusta on riittävästi tarjolla. Myös Geologian tutki-muskeskuksen toimintaa on kehitettävä ja varmistettava toiminnalle riittävätresurssit.Valtion omien riskirahoitusyhtiöiden toimintaedellytyksiä ja työnjakoa onedelleen parannettava sekä selkeytettävä. Keskeistä on lisätä niiden ris-kinottokykyä nykyisestä selvästi. On jatkettava Teollisuussijoitus Oy:n pää-omittamista ja toiminnan suuntaamista entistä selvemmin suoriin yrityssijoi-tuksiin. Teollisuussijoitus Oy:llä on merkittävä rooli erityisesti yritystoimin-
    • 8 SAK:n budjettitavoitteetnan aloitusvaiheen rahoituksessa. Pääomasijoituksia tarvitaan myös koh-deyritysten kasvun rahoitukseen, merkittäviin teollisiin investointeihin sekätoimiala- ja yritysjärjestelyihin.4.2 IlmastopolitiikkaKansainvälisessä ilmastopolitiikassa on ensisijaista pyrkiä globaaleihin rat-kaisuihin koska ongelmakin on globaali. EU:n ilmasto- ja energiapakettiasettaa Suomelle kovia vaatimuksia. Suomelle asetetut vaatimukset onpantava täytäntöön siten, että turvataan teollisuuden toimintaedellytykseteikä aseteta palkansaajia energialaskun maksajiksi. Uusiutuvien energia-muotojen lisääminen on tehtävä kustannustehokkaasti ja koko elinkaarenpäästöt huomioon ottaen.Ilmasto- ja energiapolitiikan merkitys kasvaa ja vaikuttaa myös keskeisellätavalla Suomen teollisuuden kilpailukykyyn. Ympäristöteknologia on nope-asti kehittyvä ala. Hallituksen tulee varata määrärahakehyksissä merkittävämääräraha ympäristöteknologiaan liittyvän liiketoiminnan vauhdittamiseenSuomessa. Määräraha tulisi käyttää suomalaisen ympäristöteknologian t&k-klusterin luomiseen, käynnistämiseen ja ylläpitoon. Klusterin rungon muo-dostaisi työ- ja elinkeinoministeriön johtama organisaatio tai sidosryhmä,joka kokoaisi organisoidusti yhteen kaikki suomalaiset ympäristöteknologi-an kannalta keskeiset toimialat ja niiden toimijat. Klusterin neuvottelukun-taan kutsuttaisiin kaikkien keskeisten sidosryhmien edustus.Klusterin ensimmäinen tehtävä olisi ympäristöteknologisen kokonaisselvi-tyksen tekeminen, jossa selvitetään ympäristöteknologian mahdollisuudetSuomen elinkeino- ja työelämän näkökulmasta. Selvityksen pohjalta kluste-ri organisoituisi t&k-ohjelmiksi, joihin liitettäisiin tähän mennessä käynniste-tyt TEM:n alaisuudessa toimivat ympäristöteknologiaprojektit.4.3 LiikennepolitiikkaHallituksen tulee sitoutua tulevassa liikennepoliittisessa selonteossa liiken-nemäärärahojen nostamiseen riittävälle tasolle. Erityisesti liikenneväylienylläpidon määrärahat sekä uusien välttämättömien liikennehankkeidenedellyttämät määrärahat on otettava mukaan kehykseen. Väyläinvestoin-tien vähimmäistasona on pidettävä kehyskaudella 1,2 miljardia, mitä myöslogistiikka-alan vuoropuhelun raportti esitti.Pääkaupunkiseudun kannalta tärkeiden länsimetron ja kehäradan rahoituson turvattava kehyksissä. Nämä raideliikennehankkeet ovat perusteltuja to-teuttaa mahdollisimman nopeasti niin ilmastopolitiikan kuin asuntopolitiikannäkökulmasta samalla kun ne myös lisäävät talouden ja työllisyyden kas-vun edellytyksiä. Joukkoliikenteen tukea on nostettava myös koko maassajoukkoliikenteen oston määrärahoja lisäämällä noin 35 miljoonalla.Uusiin tieinvestointeihin on oltava käytössä riittävät määrärahat, jotta tie-verkkoa voidaan kehittää suunnitelmallisesti. Keskeinen tiehanke Suomenlogistisen järjestelmän kannalta on erityisesti E 18-tiehankkeen toteuttami-nen.
    • SAK:n budjettitavoitteet 9Perustienpitoon on varattava nykyistä enemmän voimavaroja. Liikennepo-liittisesti on kestävämpää ja halvempaa huolehtia väylien ylläpidosta ajois-sa.Junaliikenteen lisääminen nousee väistämättä esiin kun etsitään keinojavähentää liikenteen kasvihuonekaasupäästöjä. Tämä edellyttää erityisestiperusradanpidon määrärahojen selvää lisäämistä, jotta rataverkon kuntoavoidaan ylläpitää ja turvallisuutta lisätä. Myös uusiin ratainvestointeihin tu-lee varautua. Sekä tien- että radanpitoon tarvittaisiin arviolta n. 150 miljoo-nan tasokorotus.4.4 AsuntopolitiikkaAsuntopolitiikassa on saatu aikaan päätöksiä, joilla voidaan lisätä tontti-maan tarjontaa ja vuokra-asuntojen rakentamista erityisesti niillä alueilla,joilla on työpaikkoja, muttei riittävästi kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja.Vuokra-asuntojen rakentamiseksi on korkotuen määrää nostettava selvästisiten, että vuosittainen 6000 ARA-tuetun vuokra-asunnon rakentaminenmahdollistuu.Asuntopoliittisen ohjelman investointiavustusmäärärahaa on nostettava 100miljoonaan euroon, jotta voidaan parantaa kehitysvammaisten asumista,vähentää asunnottomuutta sekä parantaa palveluasumista.Asumisen energiatehokkuutta on lisättävä. Asuntojen korjausavustuksiin jaenergia-avustuksiin tarvitaan lisäyksiä, jotta väestön ikääntymisen, vanhanasuntokannan korjaustarpeiden ja ilmastonmuutoksen edellyttämiä toimen-piteitä voidaan toteuttaa.4.5 OmistajapolitiikkaValtion omistajaohjauksen on oltava nykyistä aktiivisempaa. On tarpeenluoda aktiivisen omistajapolitiikan pelisäännöt. Työllisyys-, elinkeino- jaaluepoliittiset näkökohdat on otettava omistajaohjauksessa nykyistä pa-remmin huomioon. Omistajaohjauksen kautta tulee vaikuttaa erityisesti sii-hen, että muutostilanteiden ennakointi paranee yrityksissä. Toiminnan muu-tosten varalta tulee olla riittävät toimenpidesuunnitelmat, joilla turvataanhenkilöstön asema muutostilanteissa.Valtion tulee yritysomaisuutensa hoidossa pyrkiä mahdollisimman hyvääntaloudelliseen ja yhteiskunnalliseen kokonaistulokseen. Pohdittaessa omis-tajuuden perustaa – strateginen intressi tai pitkäjänteinen sijoittaminen – ontarpeen arvioida linjauksia myös mahdollisten uusien julkisyhteisöjen(osa)omistamien yhtiöiden osalta. Esimerkiksi valtion ja kuntien liikelaitok-sia ollaan parhaillaan yhtiöittämässä, joten aktiivinen pohdinta niitä koske-vista omistajapolitiikan linjauksista on paikallaan.Valtion omistamissa yhtiöissä on varmistettava henkilöstön osallistuminenyrityksen hallintoon riittävällä tasolla. Periaatteena on oltava, että henkilös-
    • 10 SAK:n budjettitavoitteettöä on mukana niissä elimissä (hallitus mukaan lukien), joissa tehdään kes-keisiä yritystä koskevia päätöksiä.4.6 Valtion tuottavuusohjelmaan malttiaValtionhallinnon tuottavuusohjelman toteuttamista on arvioitava jatkuvasti.Tärkeintä on, että turvataan virastojen ja laitosten kyky huolehtia tehtävis-tään laadukkaasti. Henkilöstön mitoituksessa on noudatettavaa tarkkaaharkintaa, varovaisuutta ja nykyistä hitaampaa aikataulua. Henkilöstön no-pea ja mittava vähentäminen voi heijastua kielteisesti työssä jaksamiseenja palveluiden laatuun.Tuottavuuden kohottaminen myös valtion palveluissa on työvoiman niuken-tuessa välttämätöntä, mutta sitä ei pidä toteuttaa palveluiden yhteiskunnal-lisen vaikuttavuuden kustannuksella. Palvelujen tuottavuutta tulee nostaaensisijassa toimintoja ja organisaatioita järkeistämällä, hyödyntämällä uuttateknologiaa sekä lisäämällä sähköisen asioinnin mahdollisuuksia. Irtisano-misten ja itsetarkoituksellinen palvelujen ulkoistamisen tie on väärä. Viras-tojen uusien tehtävien pitää mahdollistaa myös lisähenkilöstön rekrytointi.4.7 Harmaa talousHarmaan talouden kooksi on arvioitu noin 6 – 8 miljardia euroa, josta noinpuolet on siten veromenetystä. Yksi nopeimmin kasvavista harmaan talou-den muodoista on arvonlisäveropetokset pitkissä urakkaketjuissa, joissaverovastuilla on tapana hämärtyä ja veroilla jäädä kokonaan maksamatta.Osana harmaan talouden torjuntaa olisi selvitettävä mahdollisuutta siirtyäkäännetyn arvonlisäverojärjestelmän käyttöön rakennus- ja asennusaloilla.Selvityksessä tulisi ottaa huomioon mm. Hollannissa, Saksassa ja Itäval-lassa saadut kokemukset järjestelmän verotuksellisista ja rikostorjunnalli-sista vaikutuksista.5 Työvoimapolitiikka ja työelämänkehittäminen5.1 Aktiivinen työvoimapolitiikka ja muutosturvaTarvitaan lisää voimavaroja työvoimapalveluihin sekä eri tahojen sauma-tonta yhteistyötä, jotta työttömyys voidaan katkaista mahdollisimman aikai-sin. Erityishuomiota tulee kiinnittää koulutuksen ja työpaikanvaihdon siirty-mävaiheisiin sekä työelämässä jatkamiseen nykyistä pitempään.Aktiivisen työvoimapolitiikan määrärahat on turvattava. Työvoimapalveluihintarvitaan lisää voimavaroja, jotta työttömyys voidaan katkaista nopeasti jatoisaalta turvata työttömyyden pitkittyessä tarvittavat palvelut. Työvoima-toimistojen palveluja on oltava hyvin saatavilla koko maassa. Työvoimapal-velut tulee nähdä kiinteänä osana nykyaikaista ja toimivaa työttömyystur-van kokonaisuutta. Työvoimapalveluja ja työttömyysturvaa tulee kehittääyhdessä.
    • SAK:n budjettitavoitteet 11Muutosturvan toimintamalli tuli voimaan 1.7.2005. Tämän jälkeen noin 30000 työpaikkansa menettäneelle on tehty työllistymisohjelma. Muutosturvantoimintamallin voimaan tulon jälkeen Suomessa on myös ollut useita suuriairtisanomistilanteita, kuten UPM-Kymmenen, Perloksen ja StoraEnson toi-mintojen supistaminen ja kokonaisten tehtaiden sulkeminen. Muutosturvaon tärkeä uudistus työmarkkinoiden toimivuuden ja työnsä menettäneidennopean uudelleen työllistymisen tukemisessa.Ensimmäisten selvitysten perusteella voidaan sanoa, että muutosturva onnopeuttanut toimintaa irtisanomistilanteissa ja lisännyt yhteistyötä eri taho-jen välillä. Toimintamalli on myös jonkin verran nopeuttanut uudelleen työl-listymistä. Ongelmana on edelleen puutteellinen tietämys ja osaaminenmuutosturvaan liittyen työpaikoille, erityisesti pk-yrityksissä ja julkisella sek-torilla. Esille ovat myös nousseet erityisesti koulutusmahdollisuudet työpai-kan menettämisen jälkeen.Muutosturvan toimintamallista on rakennettava laajempi ja kattavampi turvatyönsä menettäneille palkansaajille. Muutosturvan piiriin kuuluvien palkan-saajien koulutusmahdollisuuksia on lisättävä, erityisesti vähäisen koulutus-taustan omaaville. Lisäksi määräaikaisten työntekijöiden muutosturvan pii-riin pääsyä on helpotettava lyhentämällä työhistoriavaatimusta sekä luopu-malla saman työnantajan vaatimuksesta. Lisäksi määräaikaisille työnteki-jöille olisi mahdollistettava työllistymisvapaan käyttö työsuhteen päättymi-sen lähestyessä.Muutosturvan laajentamiseen on varattava riittävät voimavarat.5.2 MaahanmuuttoMahdollinen työperäisen maahanmuuton lisääminen edellyttää riittävää työ-ehtojen valvontaa. Suomeen ei tule päästää syntymään kahden kerroksentyömarkkinoita, joista toinen ei toimisi työelämän pelisääntöjen mukaan.Tällainen kehitys tekisi maahanmuuttajien asemasta entistä heikomman.Maahanmuuttopoliittinen ohjelma hyväksyttiin syksyllä 2006 valtioneuvos-ton periaatepäätöksenä eikä hyväksymisen yhteydessä päätetty sen toi-meenpanoon kohdennettavista määrärahoista. Tuolloin todettiin, että moni-vuotista ohjelmaa toteutetaan määrärahakehysten ja talousarvion puitteissaja että ohjelman taloudelliset vaikutukset kohdentuvat työministeriön, ope-tusministeriön, sisäasiainministeriön sekä sosiaali- ja terveysministeriönhallinnonaloille. Ohjelmaan ei ole panostettu vaikka se sisältää merkittäviäpolitiikkalinjauksia ja toimenpiteitä.Maahanmuuttopoliittisen ohjelman toimeenpano edellyttää eri toimijoiden,kuten valtionhallinnon eri sektoreiden, kuntien sekä työmarkkina- ja muidenjärjestöjen keskinäisen yhteistyön jatkuvaa kehittämistä.
    • 12 SAK:n budjettitavoitteet5.3 Työelämän kehittäminenTyöministeriön hallinnoima työelämän kehittämisohjelma Tykes on siirtynyttyö- ja elinkeinoministeriöön ja sen toiminnat yhdistetään Tekesin kanssa.Uudistuksessa on tärkeää turvata valtion tuottavuusohjelmasta huolimattatyöelämän kehittämistoiminnan riittävät resurssit niin henkilöstön kuin työ-organisaatioille jaettavien kehittämisrahojen suhteen.Tekesin ja Tykesin yhdistymisen tulisi tuottaa lisäarvoa työpaikkojen kehit-tämisessä niin, että teknologisen kehittämisen rinnalla huolehditaan työnte-kijöiden osaamisesta, hyvinvoinnista ja työn mielekkyydestä. Erityistä huo-miota on kiinnitettävä työelämän laadun kehittäjäverkoston lisäämiseen.Työministeriön kolmikantainen työryhmä jätti yksimielisen esityksen kansal-liseksi ohjelmaksi tuottavuuden ja työelämän laadun samanaikaiseksi pa-rantamiseksi tammikuussa 2007.Ohjelmassa esitetään, että TE-keskuksiin perustetaan työelämän kehittä-mispäälliköiden virat, jotka toimisivat alueilla yhteistyössä Tekesin henkilös-tön kanssa. Uudistuksen myötä julkisia työelämän kehittämisrahoja tulisikohdentaa erityisesti niille työpaikoille, joilla ei itsellään ole voimavaroja ke-hittää toimintojaan.6 Koulutuspolitiikka6.1 Ammatillinen aikuiskoulutusOpetusministeriö on asettanut hallitusohjelman mukaisesti johtoryhmänvalmistelemaan ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonais-uudistusta. Johtoryhmän tavoitteena on jättää kokonaisuudistuksen keskei-set linjaukset ja ehdotukset sisältävän raporttinsa toukokuussa niin, että sevoidaan ottaa toimeksiannon mukaisesti huomioon vuoden 2009 talousar-vion ja lainsäädännön valmistelussa. Hallituksen on varauduttava lisää-mään panostuksia ammatillisen aikuiskoulutukseen sekä opetusministeriönettä työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalla.Suomeen on luotava kattava kysyntälähtöinen, työelämän tarpeita vastaavaammatillisen aikuiskoulutuksen koulutusjärjestelmä. Suomi on monella mit-tarilla mitattuna koulutuksen mallimaa. Peruskoulun jälkeen kansalaistenkoulutusurat kuitenkin eriytyvät ja koulutus kasautuu ennestään hyvin kou-lutetuille. Koulutuksen kasautuminen jatkuu työelämässä. Monien palkan-saajien koulutus ei enää vastaa tämän päivän työelämän vaatimuksia.Työmarkkinoilla tapahtuvien muutosten takia ja toisaalta työikäisen väestönikääntyessä, ammatilliselle aikuiskoulutukselle tulee vastattavaksi aivanuudenlaisia haasteita. Toisaalta on pystyttävä turvaamaan osaavan työ-voiman saatavuus ja samalla, kun perinteisiä työpaikkoja katoaa, pitäisipystyä työllistämään nykyistä suurempi osa työikäisestä väestöstä. Siksiammatillista aikuiskoulutusta on laajennettava niin, että osaavan työvoimansaatavuus voidaan turvata ja työmarkkinoiden toimivuutta parantaa.
    • SAK:n budjettitavoitteet 13Kaikilla työmarkkinoilla olevilla on oltava mahdollisuus säännöllisesti työs-sään päivittää ja täydentää omaa ammatillista osaamistaan. Julkisen vallanon huolehdittava riittävästä koulutustarjonnasta ja tuettava erityistoimin työ-ja elinkeinoelämää tässä työssä. Koko henkilöstön osaamisen parantami-sesta on tultava kiinteä osa yritysten strategista kehittämistä. SAK ehdot-taa, että Suomeen rakennetaan ennakoivan muutosturvan malli, jossa tue-taan pk-yrityksiä kasvun tukemiseksi koulutuksen järjestäjille ja työpaikoillesuunnataan tähän tarkoitukseen rahoitusta, jolla tuetaan yritysten osaamis-tarpeiden selvittämistä. Työntekijöiden oppimisesta merkittävän osan tulisitapahtua työpaikoilla. Samalla parannetaan työntekijöiden taloudellisiakannustimia osaamisen parantamiseen ja uudistettaisiin myös työehtoso-pimuksia tukemaan osaamisen parantamista. Vailla ammatillista koulutustaoleville suunnataan erityistoimia koulutukseen hakeutumiseen kannustami-seksi. Koulutuksen järjestäjiä tuetaan osoittamalla lisärahoitusta oppilaitos-ten työelämän kehittämis- ja palvelutehtävään.Näyttötutkintoihin valmistavaan koulutukseen osallistui vuonna 2006 yli 130000 henkilöä. Näyttötutkinnon suoritti 30 000 henkilöä ja osatutkinnon yli 40000 henkilöä. Näyttötutkintojärjestelmästä on tullut työikäiselle väestöllemerkittävä väylä uudistaa, täydentää ja päivittää ammatillista osaamistavastamaan tämän päivän työelämän vaatimuksia.Tutkintotoimikunnat johtavat näyttötutkintojen järjestämistä. Näyttötutkinto-järjestelmän toimivuutta selvittänyt arviointi osoittaa, että tutkintotoimikunta-työhön kohdistuu monia haasteita, erityisesti tutkintojärjestelmän jatkuvastilaajentuessa. Arvioinnin johtopäätöksissä todetaan, että näin laaja järjes-telmä ei voi toimia talkoohengellä ja toimikuntien jäsenten vastuuntunnonvarassa. Monet työntekijäpuolen edustajat osallistuvat toimikuntatyöhönomalla ajallaan ja nimennyt taho (ammattiliitto) maksaa tältä ajalta ansio-menetyskorvauksia.Näyttötutkintojärjestelmän ja tutkintotoimikuntatyön kehittäminen on otetta-va ammatillisen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistusta valmistelevan johto-ryhmän työohjelmaan. Tutkintotoimikuntien toimintaedellytykset on saatet-tava vastaamaan järjestelmän laajuutta ja tarpeita. Tähän työhön on varat-tava lisää määrärahaa valtion talousarviossa.6.2 Nuorten ammatillinen peruskoulutusTyömarkkinoilla ja yhteiskunnassa pärjäämisen edellytyksenä voi nykyäänpitää vähintään ammatillisen perustutkinnon suorittamista. Työmarkkinoillaon enää hyvin harvoja tehtäviä, joissa työntekijä voi pärjätä ilman ammatil-lista koulutusta. Hyvät ammatilliset valmiudet helpottavat myös sopeutumis-ta työmarkkinoiden muutostilanteisiin ja uuden oppimiseen. Kaikille nuorilleonkin taattava peruskoulun jälkeen koulutuspaikka toisella asteella lukiossatai ammatillisessa koulutuksessa. Tämä edellyttää ammatillisen koulutuk-sen aloituspaikkojen lisäämistä koulutuksen suosion lisääntyessä.
    • 14 SAK:n budjettitavoitteetVuoden 2006 peruskoulun 9. luokan päättäneistä jatkoi opiskeluaan toisenasteen koulutuksessa 93 prosenttia. Heistä puolet jatkoi opintojaan lukiossaja 40 prosenttia siirtyi ammatilliseen peruskoulutukseen. Ammatillisen kou-lutuksen suosio on edelleen kasvanut. Jatko-opintojen ulkopuolelle jäävienosuus kasvoi kahdella prosenttiyksiköllä. Osittain on kysymys siitä, ettäammatillisen koulutuksen suosion kasvun myötä koulutuspaikat eivät enääriitä täyttämään tarpeita. Ammatillisen koulutuksen järjestäjien opiskelija-määrä määritellään opetusministeriössä.Opetusministeriö on lisännyt ammatillisen koulutuksen opiskelijapaikka-määrää erityisesti kasvukeskuksiin. Tämä ei kuitenkaan vielä riitä. SAK eh-dottaa, että opetusministeriö edelleen lisää opiskelijapaikkamäärää erityi-sesti kasvukeskuksissa vähintään 3000 opiskelijalla. Lisäys maksaa noin12 miljoonaa euroa vuodessa. Myös kohtaantotyöryhmä on tehnyt vastaa-van ehdotuksen.Hallitus päätti luopua hallitusohjelmassa sovitusta matalapalkkatuen laajen-tamisesta koskemaan myös nuoria työntekijöitä. Tähän varatut määrärahatkäytetään nuorten työllistämiseen ja koulutukseen, vammaisten työllistämi-seen sekä oppisopimuskoulutuksen laajentamiseen. SAK pitää tehtyä pää-töstä hyvänä. Hallituksen on tarkoin seurattava miten nyt päätetyt toimettoimivat käytännössä ja toimia on varauduttava tarvittaessa laajentamaan.Toisen asteen ammattiin opiskelevien opintotuen epäkohdat on korjattava.Opintotuessa vanhempien tulojen vaikutus itsenäisesti asuvien alle 20-vuotiaiden opintotukeen on poistettava. Opintotukijärjestelmää kokonaisuu-tena on varsinkin6.3 KulttuuripolitiikkaKulttuurin rahoituksessa olennaista on, että veikkausvoittovaroista ei rahoi-teta lakisääteisiä menoja tai sellaisia menoja, jotka aikaisempien eduskun-nan päätösten perusteella on siirretty budjetin puolelle. Kehyskaudella tulisielokuvatuotannon tukea nostaa merkittävästi ja tämän lisäksi nostaa voi-mavaroja näyttämötaiteen, sirkuksen ja tanssitaiteen tukemiseksi. Valtiontukea tulee suunnata vain sellaisille yhteisöille, jotka ovat sitoutuneet alantyöehtosopimuksiin.Kuntarakenne ja -talous ovat suurten muutosten keskellä. Järjestelmiä jarakenteita uudistettaessa tulee huolehtia, että kunnilla on riittävät voimava-rat kulttuuripalvelujen tuotantoon ja terveet kannustimet niitä tuottaa.Työn ja yhteiskunnan nopean muutoksen vuoksi useat ammatit, työtavat ja-ympäristöt katoavat. Työn perinteen tallentamiseen ja työympäristöjen kult-tuuriperinnön huomioimiseen niin museoissa kuin kaavoituksessa on pa-nostettava aiempaa enemmän.
    • SAK:n budjettitavoitteet 157 Sosiaali- ja terveyspolitiikkaSAK kannattaa syyperusteista sosiaaliturvajärjestelmää, jossa tukea mak-setaan erilaisten elämäntilanteiden (esim. työttömyys, työkyvyttömyys, lap-sen hoitaminen) perusteella, ja jossa ansioturva ja vähimmäisturva muo-dostavat toimivan ja oikeudenmukaisen kokonaisuuden.Väestön ikääntyminen, eläkeläisten ja vanhusten määrän lisääntyminen,muutosten vauhdin kiihtyminen työmarkkinoilla sekä työvoiman rekrytoin-tiongelmat pakottavat yhteiskunnan hakemaan uusia ratkaisuja sosiaalitur-van kehittämisessä.7.1 Palvelut osa suomalaista sosiaaliturvaaHyvinvointipalvelut ovat tärkeä osa suomalaisten sosiaaliturvaa. Hyvinvoin-tipalvelujen järjestäminen on ja tulee jatkossakin olla enimmäkseen kuntienvastuulla. Asiakasmaksujen tulee pysyä sellaisella tasolla, että myös pieni-tuloisten mahdollisuus käyttää palveluja ei vaarannu. Päivähoitomaksujatulee kehittää niin, että ne huomioivat nykyistä paremmin esimerkiksi osa-päivähoidon käytön. Päivähoidon ns. 0-maksuluokka on säilytettävä tule-vaisuudessakin.Terveydenhuollon palveluketjuja tulee parantaa nopean hoidon turvaami-seksi. Työterveyshuollon kattavuutta ja laatua on parannettava ja saatavapainopiste ennaltaehkäisyyn. Syrjäytymisen ehkäisemiseksi on lisättäväsosiaali-, kuntoutus- ja päihdehuollon palveluja.Köyhyyden ja syrjäytyminen ehkäiseminen edellyttää entistä enemmän var-haista puuttumista sekä räätälöityjä palveluja. Muutosturva on hyvä esi-merkki varhaisesta puuttumisesta ja sitä tulee edelleen kehittää mm. siten,että se mahdollistaa pitempiaikaisen koulutuksen.7.2 Lapsiperheiden turvaa parannettavaTyö- ja perhe-elämän paremmaksi yhteensovittamiseksi tarvitaan työaika-joustoja, työajan lyhentämismahdollisuuksia ja taloudellisten tukien paran-tamista sekä lasten ja nuorten palvelujen kehittämistä. Vanhempainraha-kautta tulee pidentää siihen saakka, kun lapsi täyttää vuoden. Työhön pa-luun edistämiseksi on kehitettävä osittaista hoitovapaata ja parannettavaosittaista hoitorahaa.Vanhempainetuudet on syytä eriyttää sairausvakuutuksesta erilliseksi van-hempainvakuutukseksi. Mahdolliset perhevapaakustannusten lisätasauksettulee rahoittaa työnantajien keskinäisillä maksuilla.7.3 Sosiaaliturvaan tarvitaan parannuksiaAktiivista työvoima- ja sosiaalipolitiikkaa sekä työttömyysturvaa on kehitet-tävä yhdessä. Edelleen on vahvistettava varhaista puuttumista työttömyy-teen sekä eri viranomaisten yhteistyötä mm. työvoiman palvelukeskuksissa.
    • 16 SAK:n budjettitavoitteetMuutosturvan toimivuutta on parannettava. Työttömyysturvan toimivuuttaon parannettava tukemaan myös lyhytaikaisen työn vastaanottamista. Työt-tömyysturvan on nykyistä paremmin tuettava omaehtoista ammattitaidonkehittämistä.Työttömyysturvan taso on pohjoismaisittain verrattuna vaatimaton. Työttö-myysturvaa voidaan kehittää mm. tekemällä päivärahaan tasokorotus, ly-hentämällä omavastuuaikaa ja pidentämällä tarkasteluaikaa, poistamallalomakorvausten jaksotus, lyhentämällä työssäoloehtoa ja paluuehtoa sekäparantamalla sovitellun päivärahan toimivuutta ja poistamalla enimmäisai-ka. Päivärahojen lapsikorotusten rahoitus on siirrettävä valtiolle myös an-siopäivärahoissa. Työnantajan työttömyysvakuutusmaksusta on poistettavaporrastus.Ikääntyville tulee tarjota työllisyystakuu, jossa tarjotaan aiempaan työkoke-mukseen nähden sopivaa työtä. Pitkän työhistorian jälkeen työntekijälle tu-lisi maksaa erorahatyyppinen sopeutumiskorvaus, joka maksettaisiin koro-tettuna muuttobonuksena työntekijän muuttaessa työhön toiselle paikka-kunnalle.Oikeus työttömyysturvaan työsuhteen aikaisten palkattomien jaksojen ajalta(mm. kausityöntekijät ja koulunkäyntiavustajat) on selkiytettävä. He ovat to-siasiassa työttömiä ja tämän takia heidät on rinnastettava lomautettuihin.Sivutoimisen opiskelijan käsitettä on täsmennettävä.Osa-aikatyön ja osa-aikaisen koulutuksen yhdistäminen esimerkiksi koulu-tuspäivärahan avulla tulee selvittää. Vuorotteluvapaajärjestelmä ja nykyi-nen rahoituspohja tulee vakinaistaa.Pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseksi tulee edelleen toteuttaa toimenpi-teitä. Asumis- ja muiden tukien yhteensovittamista tulee edelleen lieventääniissä tapauksissa, kun pitkäaikaistyötön saa työpaikan.Sairaus-, työttömyys- ja tapaturmavakuutukseen tehtiin lamavuosina päivä-rahoja leikkaava prosenttivähennys. Tästä vähennyksestä on luovuttavaasteittain. Perusteltua olisi myös työnantajien osallistuminen sairaanhoito-vakuutuksen rahoitukseen. Työnantajillekin on hyödyllistä, että asianmukai-sen lääkehoidon avulla työntekijät pystyvät jatkamaan työelämässä. Lisäksisairaanhoitovakuutus on sairausvakuutuksen se osa, jossa menokehitys onselvästi nouseva, johtuen mm. ikärakenteen kehityksestä. Asiaa koskevavalmistelu tulisi käynnistää.Työeläkemaksuista neuvotellaan vuonna 2008. Työantajien kansaneläke-maksusta tulisi päättää tässä yhteydessä.
    • SAK:n budjettitavoitteet 178 Työsuojelu ja työterveysTyösuojelun valvontatehtävät ovat lakiuudistusten myötä kaiken aikaa li-sääntyneet. Työsuojelupiireihin on viime vuosina saatu tästä johtuen lisä-resursseja mm. ulkomaalaistarkastukseen ja tilaajavastuuseen. Työsuoje-lupiirien tulostavoitteissa 2008 – 2011 on tavoitteena lisätä työsuojelutar-kastusten määrää 50 prosentilla. Henkilöstöresurssien karsimisen sijaan onpanostettava toimivaan työsuojelun alueorganisaatioon, jolla taataan riittä-vä asiantuntemus ja yhtenäinen valvontakäytäntö maan eri osissa. Työsuo-jelun laadun ja tehon arvioimiseksi on toteutettava kattava selvitys työsuo-jeluviranomaisvalvonnasta ja sen perusteella kehitettävä kokonaisvaltai-sesti valvontaviranomaisen toimintaa kansainvälisten vaatimusten mukai-seksi. EU:n työturvallisuus- ja työterveysstrategia 2007-2012 edellyttää jä-senvaltioilta työsuojeluvalvonnan riittävien resurssien varmistamista ja lain-säädännön noudattamisen tehokkaampaa valvontaa. Komission tiedonan-nossa (KOM(2007)62) edellytetään lisäksi tiukempia pakkokeinoja sekävalvonnan vaikuttavuuden parantamista. EU:n parlamentti korostaa mietin-nössään EU:n strategiasta (A6-0518/2008) valvontaviranomaisen avain-asemaa ja kehottaa jäsenvaltioita mm. kovempiin seuraamuksiin, lainsää-dännön täytäntöönpanon parempaan arviointiin ja työsuojelutarkastajienosaamisen varmistamiseen.Valtion tuottavuusohjelman nimissä ollaan työsuojeluhallinnosta nyt kuiten-kin suunnittelemassa 50 – 100 henkilötyövuoden vähentämistä. Näistähenkilöstövähennyssuunnitelmista on luovuttava. Työtapaturmat ja ammat-titaudit ovat lisääntyneet ja ne aiheuttavat useiden miljardien eurojen kus-tannukset kansantaloudelle. Kehitys on ristiriidassa hallitusohjelman tavoit-teen kanssa, että työntekijöiden työuria tulee pidentää sekä alku- että lop-pupäästä. Toimiva työsuojeluvalvonta on keskeinen edellytys työolojen pa-ranemiseen ja tätä kautta työvoiman riittävyydestä ja tuottavuudesta huo-lehtimiseen.STM:n alaisten virastojen ja laitosten uudelleen suuntaamisesta on tehtyselvitys. Siinä ehdotetaan kemikaalilainsäädäntöön liittyvien tehtävien siir-tämistä uuteen kemikaalivirastoon, johon keskitettäisiin myös muiden minis-teriöiden kemikaalivalvonta. Ehdotusta tulee harkita, koska kemikaalival-vonnan tehostamiseen on tarvetta. Joka tapauksessa eri toimijoiden yhteis-työtä kemikaalivalvonnassa tulee tiivistää.Lähes 40 prosenttia työterveyshuollon palvelujen piirissä olevista henkilöis-tä saa työterveyspalvelut kuntien työterveyshuollosta. Kunnallisissa palve-luissa on suurta laatuvaihtelua. Kehityssuunta näyttää olevan, että yhä use-ampi työnantaja ostaa työterveyspalvelut yksityiseltä palvelun tuottajalta japalvelut ovat sairaanhoitopainotteisia. Kuntien Paras-hankkeen yhteydessäon lisäksi vaarana, että kunnalliset työterveyspalvelut eivät ole kehittämisenpainopisteessä. Valtion tulee osaltaan huolehtia siitä, että kuntien työterve-yshuollon palvelut turvataan ja niiden laatua parannetaan.
    • 18 SAK:n budjettitavoitteetErityisesti pienillä työpaikoilla on vaikeuksia noudattaa työturvallisuuslainmukaisia selvitys- ja mittausvelvoitteita. Valtion rahoituksella tulisi käynnis-tää valtakunnallinen hanke pientyöpaikkojen työhygieenisten mittaustentarpeen arvioimiseksi ja toteuttamiseksi. Tavoitteena on nostaa työhygieni-an tasoa erityisesti niillä työpaikoilla, joilla ei ole omia resursseja.Työntekijöille, jotka ovat vuokra-, osa-aikaisessa tai määräaikaisessa työs-sä on varmistettava sama työturvallisuuden ja työterveyden suojelun tasokuin vakinaisessa työssä oleville. Nämä työntekijä ryhmät jäävät pääsään-töisesti ilman lakisääteistä työterveyshuoltoa ja työnantajan vapaaehtoisestiosittain kustantamaa sairaanhoitoa. Samoin työttömät, työkyvyttömyyseläk-keellä olevat ja eläkeläiset, jotka ovat työelämässään altistuneet esim. syö-pävaarallisille aineille, joutuvat pääsääntöisesti itse kustantamaan terveys-tarkastukset tai ne jäävät tekemättä. Näiden ryhmien työterveyden seuran-nan turvaamiseksi tulisi selvittää tarkoituksenmukainen rahoitusmalli.Työttömät eivät kuulu säännönmukaisten työterveystarkastusten piiriin jahe muutoinkin käyttävät terveyspalveluja vähemmän kuin työssäkäyvät.Jotta työttömät eivät syrjäydy terveyden tilan vuoksi, tulee heidän ter-veydestään huolehtia nykyistä paremmin. Työvoimahallinnolle tulisi ohjatariittävä lisärahoitus työttömien terveystarkastusten koordinointiin ja ostami-seen julkiselta työterveyshuollolta tai yksityisiltä palvelun tuottajilta.Suomessa on suuri määrä julkisia rakennuksia kuten sairaaloita, kouluja japäiväkoteja, joissa on kosteusvaurioita ja homeongelmia. Valtiovallan tuleevarata korjausrahat sisäilmaongelmista kärsivien julkisten kiinteistöjen saat-tamiseen terveelliselle tasolle.Koko terveydenhuollon tutkimus- ja koulutustoiminnan turvaamiseksi on eri-tyisvaltionosuuden rahoituksen tasoa korotettava vastaamaan 1990-luvuntodellista arvoa.Valtion tuottavuusohjelman suunnitelmissa on vähentää Työterveyslaitok-sen henkilöstöä 80 henkilötyövuotta. Tämä vähennys ei saa vaarantaa kor-keatasoisen tutkimus- ja kehitystyön jatkumista. Suomessa tarvitaan työ-ympäristöjen, työprosessien ja työyhteisöjen kehittämiseen keskittynyt yk-sikkö, joka osaltaan auttaa kansantalouden tavoitteita työurien pidentämi-sessä ja terveyden lisäämisessä.9 Tasa-arvoHallitusohjelmassa on sitouduttu kolmikantaisen samapalkkaisuusohjelmantoteuttamiseen. Ohjelmalle on osoitettu hallituskaudeksi määrärahat, jotkatulee turvata, jotta samapalkkaisuustavoitteissa voidaan edistyä vuoteen2015 mennessä.On seurattava palkkaerojen kehitystä ja harkittava tarvittaessa palkkaoh-jelmien kehittämistä edelleen näillä aloilla. Osalla kunnista taloustilanne onvaikea, joten samapalkkaisuuden toteuttaminen ja perusteettomien määrä-aikaisuuksien poistaminen voi joillekin kunnille olla ylivoimaista ilman kunta-
    • SAK:n budjettitavoitteet 19talouden ja -rakenteiden uudistamista. Tähän on varauduttava. Palkannou-suvaraa voidaan saada julkisella sektorilla myös toimintoja uudelleen orga-nisoimalla ja kehittämällä työtapoja yhteistyössä työntekijöiden kanssa.Toimintojen kehittämisessä on kuitenkin huomioitava, ettei työntekijöidenkuormitus tule liialliseksi ja että työ on motivoivaa ja mielekästä. Vain tällätavoin voidaan lisätä tuottavuutta ja parantaa työelämän laatua samanai-kaisesti.Tasa-arvolain vuoden 2005 uudistuksen myötä tulleiden lisävelvoitteidenjälkeen tasa-arvoviranomaisten valvontaresurssit ovat osoittautuneet täysinriittämättömiksi. Tuottavuusohjelman paineissa on huolehdittava siitä, etteiresursseja vähennetä tästä valvontatehtävästä, jonka keskiössä on sama-palkkaisuuden edistäminen. Mikäli lisäresursseja olisi, voitaisiin hyödyntääRuotsin kokemuksia tasa-arvoviranomaisten tarkastuksista työpaikoille eri-tyisenä kohteena tasa-arvosuunnitelmien ja palkkakartoitusten lainmukai-suus.Suomessa ei ole toistaiseksi pysyvää tasa-arvon tietopalvelua niin kuinmuissa Pohjoismaissa. Sosiaali- ja terveysministeriö on toistuvasti esittänytpysyvää rahoitusta tietopalvelulle. Sen perustaminen on edellytys sukupuo-linäkökulman valtavirtaistamiselle, jota hallitusohjelmassa korostetaan.EU:n tasa-arvoinstituutti aloittaa toimintansa tänä vuonna ja se vaatii kus-sakin jäsenmaassa kansallisen vastineensa. Myös Suomessa on oltava yk-si keskitetty taho, joka sekä kokoaa ja välittää tasa-arvotietoa SuomestaEU-tasolle että instituutin tuottamaa tietoa Suomeen.Vuokratyötä selvittänyt työryhmä teki lukuisia vuokratyöntekijän asemaaparantavia ehdotuksia. On huolehdittava näiden ehdotusten toteutumisesta.10 KansainvälisyysOn tärkeää, että valtion talousarvio vuodelle 2009 sekä määrärahakehyksetvuosille 2009-2012 mahdollistavat valtioneuvoston kehityspoliittiseen oh-jelmaan 2007 kirjattujen sitoumusten täyttämisen. Näiden Eurooppa-neuvoston päätökseen pohjautuvien sitoumusten mukaisesti Suomen onsaavutettava kehitysyhteistyömäärärahojen 0,51 prosentin osuus brutto-kansantulosta vuoteen 2010 mennessä ja 0,7 prosentin osuus vuoteen2015 mennessä.
    • Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAKHakaniemenranta 1, PL 157FI-00531 Helsinkipuh. +358 20 774 000fax +358 20 774 0225www.sak.fi