SAK:n tasa-arvosuunnitelma ja opas valtavirtaistamiseen
Upcoming SlideShare
Loading in...5
×
 

Like this? Share it with your network

Share

SAK:n tasa-arvosuunnitelma ja opas valtavirtaistamiseen

on

  • 1,094 views

Suunnitelman ensimmäinen osa käsittelee sukupuolten välisen tasa-arvon edistämistä koko SAK:laisen ay-liikkeen toiminnassa, toinen keskittyy SAK:n henkilöstöön.

Suunnitelman ensimmäinen osa käsittelee sukupuolten välisen tasa-arvon edistämistä koko SAK:laisen ay-liikkeen toiminnassa, toinen keskittyy SAK:n henkilöstöön.

Statistics

Views

Total Views
1,094
Views on SlideShare
1,049
Embed Views
45

Actions

Likes
0
Downloads
1
Comments
0

2 Embeds 45

http://virtualbox 44
http://www.sak.fi 1

Accessibility

Categories

Upload Details

Uploaded via as Adobe PDF

Usage Rights

CC Attribution-NonCommercial-ShareAlike LicenseCC Attribution-NonCommercial-ShareAlike LicenseCC Attribution-NonCommercial-ShareAlike License

Report content

Flagged as inappropriate Flag as inappropriate
Flag as inappropriate

Select your reason for flagging this presentation as inappropriate.

Cancel
  • Full Name Full Name Comment goes here.
    Are you sure you want to
    Your message goes here
    Processing…
Post Comment
Edit your comment

SAK:n tasa-arvosuunnitelma ja opas valtavirtaistamiseen Document Transcript

  • 1. SAK:n tasa-arvosuunnitelma
  • 2. Marja Erkkilä ISBN 951-714-233-1 Ulkoasun suunnittelu ja taitto: Tero Valtonen, Vihreä Peto Oy Paino: Kalevaprint 20042 SAK
  • 3. SAK:N TASA-ARVOSUUNNITELMA ja opas valtavirtaistamiseen1 Suunnitelma sukupuolten välisen tasa-arvon edistämisestä SAK:n toiminnassa- SAK:n toiminnallinen tasa-arvosuunnitelma 6Tavoite 1: Poistaa naisten edustusvaje päätöksentekoelimissäTavoite 2: Ottaa käyttöön tasa-arvon valtavirtaistaminen liikkeen työtapanaTavoite 3: Torjua mahdollinen sukupuoleen perustuva syrjintä ja häirintä SAK:laisessa ammattiyhdistysliikkeessä2 Suunnitelma sukupuolten välisen tasa-arvon edistämisestä SAK:n toimistossa- SAK:n henkilöstöpoliittinen tasa-arvosuunnitelma 81. Johdanto2. Rekrytointi ja työtehtävien tasapuolinen jakaantuminen3. Koulutus, työtehtävien monipuolistaminen ja uralla eteneminen4. Samapalkkaisuus5. Johtaminen ja työolosuhteet6. Muuta6.1. Työn ja yksityiselämän yhteensovittaminen6.2. Sukupuolisen häirinnän ehkäisy7. Seuranta3 Tasa-arvon valtavirtaistaminen SAK:laisessa ay-liikkeessä ja edunvalvonnassa- Opas sukupuolten tasa-arvon edistämisestä ammattiyhdistysliikkeen toiminnassa 123.1 Oppaan tarkoitus3.2 SAK:n tavoitteena tasa-arvo3.3 Mitä sukupuolten välisellä tasa-arvolla tarkoitetaan?3.4 Tasa-arvon edistämisen näkökulmia3.5 Mitä tasa-arvon edistämisen valtavirtaistamisella tarkoitetaan ja miksi sitä tarvitaan?3.6 Miten valtavirtaistamista voi tehdä?3.7 Sukupuolten tasa-arvon edistäminen ammattiyhdistysliikkeen eri toiminta-alueillaLiitteet 191 Sukupuolten välisen tasa-arvon valtavirtaistamisen perussanasto2 Luettelo sukupuolten tasa-arvoa koskevista säädöksistä3 SAK:laisten liittojen nais- ja miesjäsenten jakautuminen eri aloille4 Naisten osuus SAK:n päätöksentekoelimissä 1981–2004Kirjallisuus 25 SAK 3
  • 4. 4 SAK
  • 5. N aisten ja miesten tasa-arvon edistäminen työelämässä on edelleen keskeisiä ammattiyhdistysliikkeen haastei- ta. Niin lainsäädännön kautta kuin sopimusteitsekin on vuosikymmenten kuluessa saatu aikaan merkittä-viä tasa-arvoa edistäviä uudistuksia. Kuitenkin sukupuoleen liitty-vää tahallista ja tahatonta syrjintää esiintyy työpaikoilla edelleenjatkuvasti. Tasa-arvosuunnitelmien teko on ollut pakollista yli 30 hengentyöpaikoilla jo vuodesta 1995. Käytännössä suunnitelmia on tehtyvain harvoilla työpaikoilla. Uusi tasa-arvolaki kuitenkin velvoittaatyöpaikat entistä tiukemmin tasa-arvosuunnitelmien tekoon. SAKonkin esittänyt, että vuosi 2005 nimettäisiin tasa-arvosuunnittelunteemavuodeksi. Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK on ollut keskei-nen toimija suomalaisissa tasa-arvohankkeissa. SAK:ssa laadittiinensimmäinen oma tasa-arvosuunnitelma jo vuonna 1991. SAK:ntasa-arvosuunnitelma uudistettiin kesällä 2004, ja se vahvistettiinSAK:n hallituksessa syyskuussa 2004. Suunnitelma koostuu kahdesta osasta, joista toinen käsittelee su-kupuolten välisen tasa-arvon edistämistä koko SAK:laisen ay-liik-keen toiminnassa, toinen puolestaan keskittyy SAK:n henkilöstöön.Järjestössä on toivottu, että nämä suunnitelmat voisivat rohkaistaorganisaatioita, joiden omien tasa-arvosuunnitelmien laadinta onvasta käynnistymässä. SAK 5
  • 6. 1 SUUNNITELMA SUKUPUOLTEN VÄLISEN TASA-ARVON EDISTÄMISESTÄ SAK:N TOIMINNASSA -SAK:n toiminnallinen tasa-arvosuunnitelma T oiminnallinen tasa-arvo- ● edustajakokousedustajista vähin- Tavoite 2: suunnitelma kohdistuu tään 42 prosenttia tulee olla naisia Ottaa käyttöön tasa-arvon SAK:laisen ammattiyhdis- (v. 2001 38% oli naisia) valtavirtaistaminen liikkeen tysliikkeen luottamushen- työtapana kilöihin, jäseniin ja edunval- ● SAK:n valtuustossa vähintään 38 vontaan. Tavoitteet perustuvat EAY:n prosenttia varsinaisista jäsenistä tulee SAK:laisessa ammattiyhdistysliikkeessä tasa-arvosuunnitelman vaatimuksiin olla naisia (v. 2004 30% naisia) tavoitteena on, että sukupuoli- ja tasa- sekä uudistetun tasa-arvolain pykälään arvonäkökohdat otetaan huomioon koskien syrjintää etujärjestöissä. ● SAK:n hallituksessa vähintään 31 kaikissa toimintalinjoissa ja toimen- Tasa-arvolla tässä suunnitelmassa prosenttia varsinaisista jäsenistä tulee piteissä. tarkoitetaan tasa-arvolain mukaista olla naisia (v. 2004 16% naisia). Naisten ja miesten työmarkkina- naisten ja miesten välistä tasa-arvoa. asemassa on eroja, koska työmarkkinat SAK:laisessa ammattiyhdistysliikkees- Määrällisten tavoitteiden saavut- ovat voimakkaasti jakautuneet naisten sä tulee noudattaa myös yhdenvertai- taminen edellyttää liittojen aktiivista ja miesten töihin. SAK:laisista naisista suuslain mukaista tasa-arvoa, jonka otetta tasa-arvonäkökulman huomioi- 74 prosenttia työskentelee palvelutehtä- mukaan ketään ei saa syrjiä iän, etni- misessa omissa henkilövalinnoissaan. vissä joko yksityisellä tai julkisella sek- sen alkuperän, kielen, uskonnon, va- Naisten osuuden lisääminen SAK:n torilla. SAK:laisista miehistä puolestaan kaumuksen, mielipiteen, terveyden- edustajakokouksessa ja valtuustossa on 65 prosenttia toimii teollisuudessa. Vain tilan, vammaisuuden, sukupuolisen realistista. Sen sijaan naisvajeen um- 12 prosenttia SAK:laisista työskentelee suuntautumisen tai muun henkilöön peen kurominen SAK:n hallituksessa ammatissa, jossa on yhtä paljon naisia liittyvän syyn perusteella. on vaikeampaa. Hallituksen jäsenet ja miehiä. ovat liittojen johtajia, jotka puolestaan Jäsenillä on oikeus tasa-arvoiseen ja Tavoite 1: ovat jäsenten valitsemia. Siitä huoli- laadukkaaseen edunvalvontaan. Tämä Poistaa naisten edustusvaje matta EAY:n edellyttämää tavoitetta edellyttää, että kaikessa ammattiyhdis- päätöksentekoelimissä vajeen puolittamisesta tulee pitää pyr- tysliikkeen toiminnassa, tavoitteiden ja kimyksenä. toiminnan suunnittelussa, selvitysten SAK:laisessa ammattiyhdistysliikkeessä Tavoitteena on tasapainottaa su- laatimisessa, annetuissa lausunnoissa tavoitteena on, että liikkeen päätöksen- kupuolten edustavuus vastaamaan jä- ja tehdyissä päätöksissä tulee arvioida tekoelinten kokoonpanot vastaavat su- senrakennetta myös muissa SAK:n ja onko sukupuolella merkitystä käsitel- kupuolijakautumaltaan jäsenrakennet- liittojen yhteistyöelimissä (valiokunnat, tävän tai toteutettavan asian kannalta. ta organisaation kaikilla tasoilla SAK:n työryhmät, SAK:n paikallisjärjestöjen Sukupuolella on merkitystä, jos naisten edustajakokouksesta ammattiosastojen hallitukset yms.). Tällöin tulee huo- ja miesten välillä on eroa kyseisessä toimikuntiin saakka. mioida myös se, että osassa elimistä asiassa. Tietoa tasa-arvon tilasta tulee Lähtökohtana sukupuolen mukai- naisilla on yliedustus. tuottaa määrällisin tilastoin ja laadul- selle edustavuudelle keskusjärjestön SAK:n vuoden 2001 edustajakoko- lisella analyysillä. Jos naisten ja miesten organisaatiossa on se, että liittojen jäse- uksen päätöksen mukaisesti naisten asemassa havaitaan epätasa-arvoa, tulee nistä 46 prosenttia on naisia. Tavoitteen osuuden kehitystä päätöksentekoeli- etsiä keinot millä epäkohdat poistetaan. saavuttamiseksi SAK:n jäsenliittojen missä seurataan tilastoin edustajako- Tavoitteena tulee olla, että SAK:laises- tulee mahdollisuuksien mukaan esittää kouskauden aikana. sa liikkeessä sukupuolten tasa-arvon päätöksentekoelimiin sekä varsinaisiksi Sekä naisilla että miehillä on oltava huomioon ottaminen kuuluu jokaisen että varajäseniksi naisia ja miehiä jä- yhtäläiset mahdollisuudet saada äänen- toimitsijan ja luottamushenkilön teh- senmääriensä suhteessa. sä kuuluville ja osallistua tosiasialliseen täviin ja osaamisvaatimuksiin. EAY:n tasa-arvosuunnitelman mu- päätöksentekoon. Sukupuolinäkökulman huomioon kaisesti ensimmäisenä tavoitteena on ottamisen tulee näkyä edunvalvon- puolittaa naisten edustusvaje päätök- nassa ja järjestön toiminnassa kaikilla sentekoelimissä. Tämän mukaisesti sektoreilla: talous-, työllisyys- ja elin- tavoitteet SAK:n vuoden 2006 edus- keinopolitiikassa, sopimus- ja palk- tajakokoukselle ovat: kapolitiikassa, koulutuspolitiikassa,6 SAK
  • 7. sosiaalipolitiikassa, työaika- ja työsuo- Tavoite 3: loukataan henkilön arvoa erityisestijelupolitiikassa, järjestötoiminnassa, Torjua mahdollinen luomalla uhkaava, vihamielinen, hal-ammattiyhdistyskoulutuksessa, liik- sukupuoleen perustuva ventava, nöyryyttävä tai hyökkääväkeen sisäisessä ja ulkoisessa viestinnäs- syrjintä ja häirintä SAK: ilmapiiri.sä sekä kansainvälisessä toiminnassa. Liikkeen luottamustehtävissä toimi- laisessa ammattiyhdistys-Tasa-arvon valtavirtaistamisen avuksi vilta odotetaan erityistä vastuullisuuttaon laadittu erillinen SAK:laisen ammat- liikkeessä omassa käytöksessään. Ammattiyh-tiyhdistysliikkeen opas sukupuolten SAK:laisen ammattiyhdistysliikkeen distystoimintaan ei kuulu minkään-tasa-arvon edistämisestä ammattiyh- ensisijainen periaate on, ettei kukaan lainen häirintä tai kiusaaminen. Am-distysliikkeen toiminnassa. tule syrjityksi sukupuolensa perusteella mattiyhdistystehtävissä toimiessaan ja ammattiliiton jäsenenä tai luottamus- matkustaessaan ay-luottamushenki-Esimerkkejä tasa-arvon tehtävien hoitajana. löltä edellytetään vastuullista käytöstäedistämisen valtavirtaistamisen Ammattiliittojen jäseneksi pääsys- myös yhteistyökumppaneiden kanssakeinoista: sä tai sen tarjoamissa jäsenetuuksissa sekä suhtautumisessa seksipalvelujen ei tule sallia sukupuoleen perustu- käyttöön.● Tuotetaan jäseniä koskevat tilastot, vaa välitöntä eikä välillistä syrjintää. Ammattiyhdistysliikkeen eri tasoil-tutkimukset, rekisterit sukupuolen Jäsenetuudet tulee suunnitella niin, la (ammattiosastot, paikallisjärjestöt,mukaan. Jos eroja ilmenee, tehdään että ne soveltuvat ja kiinnostavat tasa- ammattiliitot, keskusjärjestö) sen toi-sukupuolivaikutusten arviointi. puolisesti sekä nais- että miesjäseniä. mivaltaiset edustajat (puheenjohtaja, Liikkeen sisäisten työtapojen tulee olla hallituksen jäsenet) ovat velvollisia ryh-● Arvioidaan suunnitelmat, päätökset, sellaiset, että kummallakin sukupuolel- tymään toimiin syrjinnän tai häirin-lausunnot ja toimenpiteet sukupuolen la on tasapuoliset kehittymis- ja vai- nän poistamiseksi, kun se on saatettumukaan. Sukupuolivaikutusten arvi- kutusmahdollisuudet. Rakenteelliset asianomaisten tietoon.ointi koskee myös työehtosopimuksia. esteet tai sukupuoleen liittyvät normit ja odotukset eivät saa estää tasa-ar- Vastuu● Huomioidaan sekä naisten että voa. Kumpikin sukupuoli on koettava Toiminnallisen tasa-arvosuunnitelmanmiesten mielipiteet, kokemukset yhtä arvokkaaksi. Naisten ja miesten toteutumisesta vastaa SAK:n johto.ja tarpeet kaikissa prosesseissa ja erilaisuus ja erilaiset kokemukset täy-toiminnoissa. dentävät toisiaan. Erilaisuuden tuoma Seuranta lisäarvo tulee hyödyntää liikkeen vah- Suunnitelman toteutumista seurataan● Huomioidaan sukupuoli puheissa ja vistamisessa. kaksi kertaa edustajakokouskaudella.teksteissä, silloin kun selvä ero nais- Sukupuoleen perustuvaksi syrjin- Tällöin laaditaan sukupuolen mukaisetten ja miesten asemassa ja toimien näksi katsotaan tasa-arvodirektiivin tilastot päätöksentekoelinten kokoon-kohdistumisessa. mukaisesti myös häirintä ja sukupuo- panosta. linen häirintä.● Huolehditaan, että seminaareissa, Häirinnällä tarkoitetaan tilannetta, Suositus jäsenliitoilletilaisuuksissa ja koulutuksessa on pu- jossa ilmenee henkilön sukupuoleen SAK:n hallitus suosittaa jäsenliitoillehujina sekä kutsuttuina osanottajina liittyvää ei-toivottua käytöstä, jolla vastaavan tasa-arvosuunnitelman laa-tasapuolisesti naisia ja miehiä. tarkoituksellisesti tai tosiasiallisesti timista. loukataan henkilön arvoa ja tällä ta-● Huolehditaan, että ay-liikkeen voin luodaan uhkaava, vihamielinen,ulkopuolisissa työryhmissä, neu- halventava, nöyryyttävä tai hyökkäävävottelukunnissa, komiteoissa yms. ilmapiiri.edustuksissa on liikkeen edustajina Sukupuolinen häirintä tarkoittaatasapuolisesti naisia ja miehiä. tilannetta, jossa ilmenee ei-toivottua sanallista, sanatonta tai fyysistä, luon- Hyväksytty SAK:n hallituksessa 6.9.2004 teeltaan sukupuolista käytöstä, jolla Käsitelty YT-neuvottelukunnassa tarkoituksellisesti tai tosiasiallisesti 31.8.2004 SAK 7
  • 8. 2 SUUNNITELMA SUKUPUOLTEN VÄLISEN TASA-ARVON EDISTÄMISESTÄ SAK:N TOIMISTOSSA - SAK:n henkilöstöpoliittinen tasa-arvosuunnitelma 2.1 Johdanto lain mukaista tasa-arvoa, jonka mukaan on naisia. Naisten määrä esimiestehtä- S ketään ei saa syrjiä iän, etnisen alkupe- vissä ja erityisesti toimitsijatehtävissä AK:n johtoryhmä hyväksyi rän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, on lisääntynyt merkittävästi viimeisten lokakuussa 2003 henkilös- mielipiteen, terveydentilan, vammai- kymmenen vuoden aikana. töstrategian. Sen tavoitteena suuden, sukupuolisen suuntautumisen Henkilöstöstä pääosa on vakinai- on varmistaa, että SAK on tai muun henkilöön liittyvän syyn pe- sessa työsuhteessa, määräaikaisia on jatkossakin organisaatio, rusteella. SAK:n henkilöstöpolitiikassa kuusi prosenttia. Määräaikaisista nai- joka pystyy asiantuntevasti, ennakoi- ja henkilöstön kehittämisessä kiinni- sia ja miehiä on yhtä paljon. Viime den ja nopeasti reagoiden huolehti- tetään huomio myös näihin muihin vuosina SAK:hon on palkattu uusia maan jäsenistön hyvinvoinnin edis- syrjinnän muotoihin ja korjataan yh- työntekijöitä vain muutama vuodes- tämisestä ja jäsenliittojen palvelusta. denvertaisuuden esteitä. sa. Rekrytointitavat ovat vaihdelleet Tämä edellyttää paitsi korkeatasoista Työilmapiirikartoituksessa vuonna tapauskohtaisesti avoimesta ulkoisesta asiantuntemusta niin myös panosta- 2003 henkilöstö arvioi, että eri ikäisten lehti-ilmoittelusta liikkeen sisäiseen mista organisaation yhteisöllisyyteen työntekijöiden tasa-arvo on toteutunut hakuun ja hakevaan toimintaan. Paik- ja sosiaaliseen pääomaan, toiminnan SAK:ssa melko hyvin (41% mukaan kaa hakeneista ei ole laadittu tilastoja tuloksellisuuteen sekä henkilöstön hy- hyvin tai melko hyvin). Sukupuolen sukupuolen mukaan. Valintaprosessit vinvointiin. mukaisen tasa-arvon toteutumiseen ei ovat vaihdelleet osastokohtaisesti. Jois- Osana henkilöstöstrategiaa todettiin oltu yhtä tyytyväisiä (31% arvioi sen sakin tapauksissa on käytetty soveltu- yhdeksän SAK:n henkilöstön kehittä- toteutuneen hyvin tai melko hyvin, 24 vuustestejä. misen keskeistä periaatetta, joista yksi % huonosti tai melko huonosti). on tasa-arvon edistäminen. Tasa-arvon Tasa-arvosuunnitelmaa varten laa- Tavoitteet ja oikeudenmukaisuuden edistäminen dittiin perusselvityksiä henkilöstön ra- Tavoitteena on, että kaikkiin avoinna on SAK:n perusarvoja. Tasa-arvoiset kenteeseen, koulutukseen, palkkauk- oleviin tehtäviin hakeutuisi sekä naisia oikeudet ja mahdollisuudet on toteu- seen, vaihtuvuuteen, työolosuhteisiin ja että miehiä. Haku- ja valintamenette- tettava sukupuolesta, iästä ja etnisestä perhevapaisiin liittyen. Niiden pohjalta lyjen tulee kohdella naisia ja miehiä taustasta riippumatta. Oikeudenmu- valittiin kohteet, joihin tasa-arvoarvo- tasapuolisesti niin avoimessa kuin ha- kaista palkkausta ja tasa-arvoisia vaiku- suunnitelma keskittyy. Lähestymistapa kevassakin hakutilanteessa. Eri tehtävä- tus- ja kehittymismahdollisuuksia on on siis ratkaisukeskeinen, suunnitel- ryhmissä kaikilla hierarkiatasoilla tulisi edistettävä myös henkilöstöpolitiikassa. massa keskitytään tasa-arvon esteiden olla tasapuolisesti naisia ja miehiä. Ta- Kysymys on ihmisarvosta ja myös siitä, poistamiseen. voitteena on, että esimiestehtävissä on että erilaisuuden hyödyntäminen työ- kymmenen vuoden kuluttua vähintään yhteisössä on voimavara. SAK:ssa on 2.2 Rekrytointi ja 40 prosenttia naisia. huolehdittava henkilöstön ikä- ja suku- työtehtävien tasapuolinen puolirakenteen tasapainoisuudesta. jakaantuminen Toimenpiteet Tässä suunnitelmassa esitetään toi- ● Kehitetään ja yhtenäistetään rek- menpide-esitykset tasa-arvon edistä- rytointikäytäntöjä tasapuolisuutta ja miseksi. Edellinen SAK:n tasa-arvo- Nykytila avoimuutta lisäävään suuntaan. suunnitelma on laadittu vuonna 1991. SAK:n henkilöstöstä 66 prosenttia on ● Laaditaan syksystä 2004 alkaen hen- Siinä esitetyistä toimenpiteistä useat naisia ja 34 prosenttia miehiä. Toimis- kilöstötilinpäätöksen yhteyteen rekry- ovat toteutuneet. Naisten määrä toimit- totyöntekijöistä 96 prosenttia ja toimit- tointitilastot sukupuolen mukaan. sijoissa ja esimiehissä on lisääntynyt. sijoista 46 prosenttia on naisia. Toi- ● Kiinnitetään huomiota siihen, että Palkkauksellisen samanarvoisuuden mitsijoiden jakautuminen sukupuolen haastattelutilanteet ja soveltuvuustestit edistämiseksi toteutettiin työn vaati- mukaan eri osastoilla on tasapainossa kohtelevat tasapuolisesti naisia ja mie- vuuden arviointijärjestelmä. lukuun ottamatta työympäristöosastoa hiä. Haastattelijoiden tulisi olla kum- Tasa-arvolla tässä suunnitelmassa ja kokonaistoimintojen johtoa, joissa paakin sukupuolta ja kysymysten ja tarkoitetaan tasa-arvolain mukaista on miesenemmistö. Johtotehtävissä testien sellaisia, että ne eivät suosi toista naisten ja miesten välistä tasa-arvoa. miehet ovat enemmistönä. Johtoryh- sukupuolta. SAK:laisessa ammattiyhdistysliikkeessä män jäsenistä 37 prosenttia on naisia ● Laaditaan työpaikkailmoitukset tar- tulee noudattaa myös yhdenvertaisuus- ja esimiehistä kaikkiaan 29 prosenttia vittaessa siten, että niissä mainitaan8 SAK
  • 9. erikseen, että sekä naisten että miesten sihteerityössä ovat lisääntyneet. Toimitsijoiden tyypilliset palkkaryhmättoivotaan hakevan tehtävää tai kan- Tehtävien sisältöön liittyen tuli- ovat 11-15. Toimitsijoista naiset sijoit-nustetaan erityisesti siinä tehtävässä si myös kartoittaa naisten ja miesten tuvat keskimäärin alempiin palkkaryh-vähemmistönä olevaa sukupuolta ha- edustukset. Joihinkin edustuksiin liittyy miin kuin miehet. Toimitsijamiehistäkemaan. taloudellisia tai työtehtävien hoidon 90 prosenttia sijoittuu palkkaryhmiin● Suositaan kahdesta yhtä ansioitu- kannalta muuten tärkeitä etuja. Edus- 11-15. Naistoimitsijoilla vastaava osuusneesta hakijasta aliedustetun sukupuo- tuksien jakautumista ei kuitenkaan ole on 70 prosenttia. Koska palkkaryh-len edustajaa. Aliedustusta (alle 40%) nyt kyetty kartoittamaan, mutta tähän mittely perustuu vaativuusarviointiin,tarkastellaan tehtävittäin tai tehtävä- tulee jatkossa kiinnittää huomiota. näyttää siltä, että naiset tosiasiallisestialueittain. tekevät vähemmän vaativia töitä kuin Tavoitteet miehet tai että heidän työnsä on arvi-2.3 Koulutus, työtehtävien Naisille ja miehille sekä eri henkilöstö- oitu vähemmän vaativiksi.monipuolistaminen ja uralla ryhmissä oleville taataan tasavertaiset Samantapainen mutta pienempieteneminen mahdollisuudet hakeutua henkilöstö- ero on nähtävissä toimitsijamiesten ja koulutukseen, uralla etenemiseen ja -naisten pätevyysprosenteissa. Mies- työtehtävien monipuolistamiseen. toimitsijoista 23 prosenttia ja naistoi-Nykytila Tasa-arvon edistämiseksi ja suku- mitsijoista 9 prosenttia saa korkeimmatNaisten ja miesten ammatillisen pe- polven vaihdokseen liittyen kiinni- pätevyysprosentit 12-14 %. Osittain eroruskoulutuksen tasossa ei SAK:n hen- tetään erityistä huomiota siihen, että voi johtua työkokemuksesta: naistoi-kilöstön keskuudessa ole huomattavia toimistotyöntekijöiden tehtäviä moni- mitsijoiden keskipalveluaika on vuodeneroja. puolistetaan ja tuetaan toimistotyön- ja neljä kuukautta miehiä lyhyempi. Henkilöstökoulutukseen osallistui tekijöitä hakeutumaan koulutukseen Toimistotyöntekijöiden keskipalvelu-vuonna 2003 naisista 69% ja miehis- ja toimitsijatehtäviin. aika on pitkä, 19 vuotta. Kuitenkin hetä 87%. Miesten suuri osuus selittyy Naisia ja miehiä kohdellaan tasa- pääosin sijoittuvat alempiin pätevyys-osittain esimieskoulutuksella. Vuosina vertaisesti SAK:n edustajia eri tahoille ryhmiin.1999-2003 on miehistä osallistunut nimettäessä.koulutukseen prosentuaalisesti enem- Tavoitteetmän kuin naisista. Toimistotyöntekijät Toimenpiteet SAK yleinen palkkatavoite on samakouluttautuivat vuonna 2003 selvästi ● Koulutussuunnitelmassa huomioi- palkka samasta ja samanarvoisestavähemmän kuin toimitsijat. Toimis- daan eri henkilöstöryhmien erityis- työstä. Palkkatavoitteen tulee koskeatotyöntekijöistä 44% ei osallistunut tarpeet. molempia palkkajärjestelmän osia, niinhenkilöstökoulutukseen vuonna 2003 ● Järjestetään mahdollisuus mento- henkilö- kuin tehtäväkohtaistakin pal-(toimitsijoista 13%). rointiin sekä toimistotyöntekijöille että kanosaa. Toimitsijanaisten ja -miesten osal- toimitsijoille talon sisäisten tehtäväsiir-listumisessa henkilöstökoulutukseen tojen yhteydessä. Toimenpiteetei ole eroja. ● Kehittämiskeskusteluissa kiinnitetään ● Selvitetään ja korjataan sukupuolten Tehtävämuutoksia on tapahtunut erityistä huomiota toimistotyöntekijöi- tasa-arvoiseen kohteluun liittyvät palk-toimitsijanaisilla ja -miehillä sekä toi- den mahdollisuuksiin monipuolistaa kausjärjestelmän ongelmat.mistotyöntekijöillä melko tasaisesti työtehtäviään ja hakeutua koulutuk- ● Työnarviointijärjestelmää uudistet-vuosina 1999-2003. Tosin määräaikaisia seen. taessa kiinnitetään erikseen huomiotatehtävämuutoksia on toimistotyönteki- ● Edustuksia nimettäessä ehdotetaan siihen, että järjestelmä on neutraalijöillä useampia kuin toimitsijoilla. Kar- mahdollisuuksien mukaan sekä naista sukupuolen suhteen. Myös pätevyy-toituksessa ei selvitetty, ovatko tehtä- että miestä. Kehitetään edustusrekiste- den arviointia kehitetään niin, että ar-vämuutokset tarkoittaneet hierarkiassa riä ja seurataan edustusten sukupuo- vioinnin mahdollisimman hyvä ob-etenemistä vai muutoksia tehtävissä lenmukaista jakautumista. jektiivisuus ja sukupuolineutraaliussamalla tasolla. varmistuu. Henkilöstön rakenne on viime 2.4 Samapalkkaisuus ● Selvitetään ja korjataan naisten ura-vuosina monipuolistunut, kun nais- kehityksen tiellä olevia esteitä siten, ettäten määrä esimiestehtävissä ja erityi- nykyistä useammin naisia valikoituisisesti toimitsijatehtävissä on lisääntynyt. Nykytila vaativimpiin tehtäviin.Myös toimitsijoiden ja toimistotyönte- Palkkaryhmittelyssä toimistotyönte-kijöiden raja on jossain määrin liuku- kijät, jotka lähes kaikki ovat naisia, si-nut, kun assistenttityyppiset tehtävät joittuvat valtaosin palkkaryhmiin 1-7. SAK 9
  • 10. 2.5 Johtaminen ja to sitoutuu tasa-arvon edistämiseen. vapaita. Niitä ovat vanhempainvapaa, työolosuhteet Henkilöstöä kohdellaan tasa-ar- osittainen hoitovapaa ja myös oman voisesti työtehtävien kehittämisessä äkillisesti sairastuneen lapsen hoidon ja jakamisessa, työhyvinvoinnin edis- järjestämiseksi käytettävä tilapäinen Nykytila tämisessä sekä työtilojen ja työvälinei- hoitovapaa. Tasa-arvokysymyksiin ei SAK:n joh- den hankinnassa. Vastuu, arvostus ja ● Henkilöstön sukupolven vaihdok- tamista kehitettäessä ole kiinnitetty kannustus on tasapuolista. sen myötä perheellisten työntekijöiden erityistä huomiota. Toiminnallisesti Tasa-arvoa edistetään valtavirtais- määrä tulee lisääntymään ja lisää myös ja edunvalvontatyössä tasa-arvokysy- tamisen ajatuksen mukaisesti niin, että erilaisten työaikojen sekä vapaiden mykset ovat kuitenkin olleet vahvasti tasa-arvokysymykset huomioidaan käyttöä. On myös tärkeää seurata mää- esillä ja sitä kautta ne ovat heijastuneet osana kaikkea toimintaa ja edunval- räaikaisten työsuhteiden lisääntymistä, talon sisälläkin. Toiminnallisesti on vontaa. sillä ne heikentävät etenkin nuorten painotettu tasa-arvokysymysten val- naisten työmarkkina-asemaa. tavirtaistamisen ajatusta. Sen mukai- Toimenpiteet ● SAK edistää etätyön käyttöön ot- sesti tasa-arvoulottuvuus tulee ottaa ● Järjestetään tasa-arvokysymyksiin tamista niissä työtehtävissä, joissa se huomioon kaikessa päätöksenteossa ja liittyvää koulutusta sekä esimiehille työn luonne ja järjestelyn vaatimat edunvalvonnassa. Tasa-arvonäkemys- että asiantuntijoille. Koulutuksen si- kustannukset huomioon ottaen on ten huomioimiseksi tulisi kuitenkin sällössä huomioidaan sekä tasa-arvoi- perusteltua. Etätyön käytölle luodaan tehdä myös tietoista työtä mahdollisten sen johtamisen taidot että tasa-arvon sopimusta täydentävät pelisäännöt. ongelmien havaitsemiseksi ja painotus- sisältökysymykset. ten valitsemiseksi. Tämä on strateginen ● Työsuojelutoimenpiteitä laadittaessa 2.6.2 Sukupuolisen häirinnän kysymys, jonka hoitamisessa esimiehet kiinnitetään erityistä huomiota naisten ehkäisy ovat avainasemassa. ja miesten sekä toimistotyöntekijöiden Tasa-arvoisen johtamiskulttuurin ja toimitsijoiden erilaisiin tarpeisiin Nykytila aikaansaamiseksi tulee erityisesti kiin- työhyvinvoinnin edistämisessä. Henkilöstön mahdollisista sukupuo- nittää huomiota naisten ja miesten sekä lisen häirinnän kokemuksista ei ole toimitsijoiden ja toimistotyöntekijöi- kerättyä tietoa. Työsuojeluhenkilöstön den tasavertaiseen kohteluun esim. työ- 2.6 Muuta tietoon ei kuitenkaan ole viime vuosina tehtävien jaossa, koulutuksessa, edus- tullut häirintää koskevia tapauksia. tusten jaossa, kannustamisessa. SAK: Vuonna 2001 henkilöstölle on jaettu n järjestämissä tilaisuuksissa ja semi- 2.6.1 Työn ja yksityiselämän toimintaohje henkisen väkivallan ja naareissa tulee olla mahdollisuuksien yhteensovittaminen työssä kiusaamisen estämiseksi SAK: mukaan sekä naisia että miehiä. ssa. Ohje koskee myös sukupuolisen Työolosuhteita sukupuolinäkökul- Nykytila häirinnän ja ahdistelun tilanteita. masta tarkasteltaessa huomio kiinnittyy Työn ja perheen yhteensovittamiseksi Vuonna 2002 henkilöstölle jaettiin li- naisten suurempaan sairastavuuteen. on järjestetty mahdollisuuksia työaiko- säksi työmarkkinajärjestöjen yhteinen Sekä naistoimitsijoilla että toimisto- jen joustoihin. Perhevapaiden käyttö ohjeisto Hyvä käytös sallittu - häirintä työntekijöillä on keskimäärin enem- on henkilöstörakenteen vuoksi kasau- kielletty!. Siinä annetaan käyttäytymis- män sairauspoissaoloja kuin miehillä. tunut toimistotyöntekijänaisille. ohjeita häirinnän kohteeksi joutuneelle, Vuonna 2002 toimistotyöntekijöillä häiritsijälle ja työnantajalle. oli keskimäärin 11,9 sairauspäivää, Tavoitteet Seksuaalisuus on voimavara ja kuu- toimitsijanaisilla 6,6 ja toimitsijamie- Työn ja yksityiselämän yhteensovitta- luu luonnollisena osana ihmisten kans- hillä 2,7. mista helpotetaan ottamalla huomioon sakäymiseen. Sukupuolinen huomio Työhyvinvointi on monitahoinen muuttuvat elämäntilanteet erilaisin muuttuu kuitenkin häirinnäksi, kun se asia eikä sitä voida riittävästi kuva- joustavin työaikajärjestelyin. on ei-toivottua ja yksipuolista ja jatkuu, ta vain sairauspoissaoloja tarkastele- Kummallekin sukupuolelle taataan vaikka kohteeksi joutunut on ilmaissut malla. Ne näyttävät kuitenkin selvän tasapuoliset mahdollisuudet käyttää pitävänsä sitä loukkaavana tai vasten- sukupuolenmukaisen eron, johon on vanhempain- ja hoitovapaita tai hoitaa mielisenä. Lähtökohtana on henkilön jatkossa kiinnitettävä huomiota. ikääntyviä vanhempia. oma kokemus. Häirintä voi ilmetä mm. seuraavin tavoin: Tavoitteet Toimenpiteet ● sukupuolisesti tunkeilevat eleet tai SAK:ssa edistetään tasa-arvoista johta- ● Esimiehiä kehoitetaan rohkaisemaan ilmeet, miskulttuuria. Keskusjärjestön ylin joh- etenkin isiä käyttämään perhepoliittisia ● härskit puheet, kaksimieliset10 SAK
  • 11. vitsit sekä vartaloa, pukeutumista tai että ennakolta ehkäistään sukupuoleen 2.7 Seurantayksityiselämää koskevat asiattomat perustuva syrjintä. Seksuaalinen häirin-huomautukset tai kysymykset, tä ja häirintä sukupuolen perusteella on Tasa-arvosuunnitelman toteuttamisesta● esille asetetut pornoaineistot, laissa tarkoitettua syrjintää. on vastuussa SAK:n johto (=johtoryh-seksuaalisesti värittyneet kirjeet, puhe- mä). Tasa-arvosuunnitelman toteutu-linviestit ja sähköpostit, Toimenpiteet mista seurataan vuosittain henkilöstö-● käpälöinti ja muu ei-toivottu fyysi- ● Parannetaan tietämystä häirinnän tilinpäätöksen yhteydessä.nen koskettelu, yleisyydestä lisäämällä työilmapiiriky-● sukupuolista kanssakäymistä koske- selyyn sukupuolista häirintää koskevavat ehdotukset tai vaatimukset, kysymys. Hyväksytty SAK:n hallituksessa 6.9.2004● seksipalveluiden käyttö esim. ● Rohkaistaan henkilöstöä mahdolli- Käsitelty YT-neuvottelukunnassatyömatkoilla. sessa häirintätilanteessa puuttumaan 31.8.2004 siihen heti. Asia tulee ilmaista häirit-Tavoite sijälle ja mikäli häirintä jatkuu, tuleeTavoitteena on vahvistaa työyhteisön kääntyä esimiehen, työsuojeluvaltuute-tasa-arvotietoisuutta sekä työtovereita tun tai luottamusmiehen puoleen.ja yhteistyökumppaneita arvostavaa ● Kiinnitetään huomiota siihen, ettäasennetta. SAK:ssa ei hyväksytä min- henkilöstöltä odotetaan vastuullistakäänlaista sukupuolista häirintää ja käytöstä myös työpaikan ulkopuolellaahdistelua. Uudistetun tasa-arvolain toimiessaan.mukaan työnantajan tulee toimia siten, SAK 11
  • 12. 3 TASA-ARVON VALTAVIRTAISTAMINEN SAK:LAISESSA AY-LIIKKEESSÄ JA EDUNVALVONNASSA Opas sukupuolten tasa-arvon edistämisestä ammattiyhdistysliikkeen toiminnassa vaikutusten arvioimiseksi lainsäädän- ta, kansalaisuudesta, poliittisesta tai 3.1 Oppaan tarkoitus töhankkeissa. Myös eurooppalainen muusta mielipiteestä, maailmankat- Y ammattiyhdistysliike edellyttää EAY: somuksesta, ruumiillisista tai henki- hteiskunta ja työelämä ovat n tasa-arvosuunnitelman mukaises- sistä kyvyistä tai yhteiskunnallisesta jatkuvassa muutoksessa. ti valtavirtaistamisen käyttöönottoa asemasta.” Myös Suomen perustuslaki Ammattiyhdistysliikkeen on ammattiyhdistysliikkeessä. ja monet muut lait sekä kansainväliset vastattava ajan haasteisiin. Tasa-arvon edistämisen valtavir- sopimukset edellyttävät ihmisten tasa- Yksi yhteiskuntaa ja työelä- taistaminen työtapana edellyttää, että arvoista kohtelua edellä mainituista mää määrittävä perusilmiö on vallitse- kukin virkamies valtionhallinnossa tai seikoista riippumatta. Tasa-arvo on va sukupuolijärjestelmä, joka juontuu toimitsija ammattiyhdistysliikkeessä ihmisoikeus. ihmiskunnan historiasta ja määrittää ottaa sukupuolinäkökulman huomi- Tasa-arvon eri ulottuvuuksista eri- naisille ja miehille omat paikkansa ja oon omassa työssään. Päänavaus su- tyisesti sukupuoli aiheuttaa huomat- roolinsa. Vaikka naisten ja miesten kupuolivaikutusten arviointiin työ- tavia eroja suomalaisilla työmarkki- perinteiset roolit ovat lieventyneet, markkinoilla saatiin vuosien 2003 noilla. Työmarkkinoiden eriytyminen on naisten ja miesten asema työelä- - 2004 tulopoliittisessa sopimuksessa, sukupuolen mukaan (segregaatio) mässä ja kotona usein vielä erilainen. jossa työmarkkinoiden keskusjärjestöt on Suomessa voimakkaampaa kuin Osittain työntekijöiden ongelmat ovat suosittelevat jäsenliitoilleen työ- ja vir- useimmissa muissa maissa. Kaikista yhteisiä, mutta osittain on nähtävissä kaehtosopimusmääräysten arviointia palkansaajista 18 prosenttia ja sak:lais- eroja naisten ja miesten työalojen on- sukupuolen mukaan. Ruotsin LO:ssa, ten liittojen jäsenistä vain 12 prosenttia gelmissa. Tämän oppaan tarkoitus on SAK:n sisarjärjestössä, on jo vuosia työskentelee ns. tasa-ammatissa, jossa auttaa tekemään sukupuoli näkyväksi ollut toimintatapana, että kaikkiin kes- on naisia ja miehiä lähes yhtä paljon. silloin, kun naisten ja miesten asemassa kusjärjestön johtoryhmään meneviin Segregaatiosta seuraa useimmat työelä- on eroja ja näin edistää mahdollisen päätösasioihin on asiaa esittelevän toi- män epätasa-arvoa tuottavat ilmiöt: erot epätasa-arvoisen kohtelun poistamis- mitsijan liitettävä sukupuolivaikutusten palkkauksessa, työsuhteiden muodois- ta, koskee se sitten naisia tai miehiä. arviointi. Tavoitteena tulee myös SAK: sa, työoloissa, koulutukseen pääsyssä ja Opas on työväline tasa-arvonäkökul- laisessa liikkeessä olla, että sukupuol- uralla etenemisessä. Myös ammattiyh- man huomioon ottamiseksi ammatti- ten tasa-arvon huomioon ottaminen distysliikkeen sisäisessä toiminnassa ja yhdistysliikkeen toiminnassa. Samalla kuuluu jokaisen toimitsijan tehtäviin päätöksenteossa ilmenee eroja: miehet se vastaa ajan haasteeseen tasa-arvon ja osaamisvaatimuksiin. ovat yliedustettuina luottamustoimissa edistämisen valtavirtaistamisesta ja su- ja päätöksentekoelimissä. kupuolivaikutusten arvioinnista. 3.2 SAK:n tavoitteena SAK:n jäsenliittojen jäsenistä 54 Kansainväliset sopimukset edel- tasa-arvo prosenttia on miehiä ja 46 prosenttia lyttävät valtioilta ja myös työmarkki- naisia. Miesten enemmistö työskentelee najärjestöiltä sukupuolten tasa-arvon SAK:n yksi perusarvoista on aina ollut teollisuudessa. Miehille tyypillisiä ilmi- saattamista läpäisyperiaatteella kaik- tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden öitä ovat pitkä keskeytymätön työura, keen toimintaan. Maan hallituksen edistäminen yhteiskunnassa, niin työ- työskentely koneiden parissa, fyysises- 14.4.2003 neuvottelema hallitusohjel- elämässä kuin järjestötoiminnassakin. ti kuormittava ja tapaturma-altis työ, ma edellyttää, että hallitus toimeen- Periaateohjelman mukaan SAK:n toi- työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen panee sukupuolten välisen tasa-arvon minta perustuu vapauden, solidaari- varhemmin kuin naiset ja naisia suu- valtavirtaistamisen koko valtionhal- suuden, tasa-arvon, demokratian ja rempi halu hakeutua eläkkeelle. Mie- linnossa. Ohjelmassa on sovittu myös, rauhan ihanteisiin kaikkea riistoa ja het myös kuolevat naisia nuorempi- että sukupuolivaikutusten arviointime- sortoa vastaan. na. Naisten enemmistö työskentelee netelmiä kehitetään ja arviointi ote- SAK:n periaateohjelma määrittelee palvelutehtävissä joko yksityisellä tai taan osaksi lainsäädännön ja valtion tasa-arvon näin: “Tasa-arvo toteuttaa julkisella sektorilla. Naisten työuraan talousarvion valmistelua. Sosiaali- ja kaikkien ihmisten yhtäläisen mahdol- liittyy usein vuorovaikutusta ihmisten terveysministeriö on pilottihankkeena lisuuden kehittää itseään yksilönä ja kanssa, henkistä kuormitusta, kiirettä laatinut virkamiehilleen valtavirtais- yhteisön jäsenenä riippumatta suku- sekä määräaikaisia ja osa-aikaisia työ- tamisohjeen sekä oppaan sukupuoli- puolesta, iästä, äidinkielestä, rodus- suhteita. Yleensä naisten työssäoloon12 SAK
  • 13. Oikeudenmukainen kohtelu ja vaiku- VALTAVIRTA PÄHKINÄNKUORESSA tusmahdollisuudet työhön vähentävät ● Tuotetaan tilastot, tutkimukset, rekisterit sukupuolen mukaan ➠ jos eroja myös sairauspoissaoloja. Tasa-arvon ilmenee, tehdään sukupuolivaikutusten arviointi. edistäminen hyödyttää sekä työnteki- ● Arvioidaan suunnitelmat, päätökset, lausunnot ja toimenpiteet sukupuo- jöitä että työnantajia. len mukaan. Tulevaisuudessa tasa-arvo on ny- ● Huomioidaan sekä naisten että miesten mielipiteet, kokemukset ja kyistä useammin myös työpaikan tarpeet kaikissa prosesseissa ja toiminnoissa. imagoasia asiakkaiden suuntaan sekä ● Huomioidaan sukupuoli puheissa ja teksteissä, silloin kun selvä ero rekrytointivaltti kilpailtaessa päteväs- naisten ja miesten asemassa, toimien kohdistumisessa ➠ irti sukupuoli- tä työvoimasta. Henkilöstön tasa-ar- neutraalista tekstistä ja puheesta. voinen ja oikeudenmukainen kohtelu ● Huolehditaan siitä, että seminaareissa, tilaisuuksissa ja koulutuksessa on tulisi ottaa merkittäväksi kriteeriksi puhujina sekä kutsuttuina osanottajina tasapuolisesti naisia ja miehiä. organisaatioiden laatusertifikaateissa. ● Huolehditaan, että työryhmissä, komiteoissa, valiokunnissa yms. edus- Ammattiyhdistystoiminnassa toimi- tuksissa ay-liikkeen sisällä ja ulkopuolella on edustajina tasapuolisesti nai- vien, sekä luottamushenkilöiden että sia ja miehiä. Keinoina mm. se, että esitetään itse ja pyydetään nimittäviä palkatun henkilöstön, tasainen suku- tahoja esittämään sekä nais- että miesehdokkaita eri elimiin. puolijakautuma voisi tehostaa eri työn- ● Asetetaan tavoitteeksi, että SAK:n ja liittojen päätöksentekoelimissä tekijäryhmien edunvalvontaa, parantaa naisia ja miehiä on jäsenmäärien suhteissa. liikkeen julkisuuskuvaa ja sitä kautta ● Seurataan kuinka sukupuolten välinen tasa-arvo edistyy edellä mainituilla edistää liikkeen vaikutusvaltaa ja ve- toimilla. tovoimaisuutta. HYÖTYÄ 3.3 Mitä sukupuolten välisellä tasa-arvolla ● SAK:lle ja liitoille tarkoitetaan ● tuottavuus ja tehokkuus lisääntyvät, kun sekä naisten että miesten osaami- nen ja kokemukset otetaan käyttöön Sukupuolten välisellä tasa-arvolla ● lisäarvoa erilaisuudesta ➠ palvelujen ja edunvalvonnan laatu, innovatiivi- tarkoitetaan sitä, että ihmiset voivat suus paranevat kehittää kykyjään ja tehdä valintoja ● imagohyöty tasa-arvosta: vetovoimaisuus ja kilpailukyky jäsenten ja ilman sukupuolesta johtuvia tiukkoja potentiaalisten jäsenten silmissä kasvaa, vaikutus yleiseen mielipiteeseen rajoituksia ja että naisten ja miesten modernina tasa-arvon liikkeenä erilaiset käyttäytymistavat, pyrki- mykset ja tarpeet ovat yhtä arvos- ● Ay-liikkeen työntekijöille ja päätöksentekijöille tettuja ja samassa asemassa. ● oikeudenmukainen, tasa-arvoinen kohtelu, kehittymis- ja vaikutusmah- dollisuudet ➠ motivaatio, sitoutuminen, työviihtyvyys lisääntyvät Tasa-arvo voidaan ymmärtää ainakin kolmella eri tavalla. Voidaan puhua ● Jäsenille muodollisesta tasa-arvosta, tasa-arvoi- ● edunvalvonnan laatu paranee ➠ jäsentyytyväisyys lisääntyy sista mahdollisuuksista ja tosiasiallises- ● jäsenten oikeudenmukainen ja tasa-arvoinen kohtelu lisääntyvät, kun ta, toteutuneesta tasa-arvosta. Leena naisten ja miesten alojen erilaisuus otetaan huomioon Lahti-Kotilaisen (1996, 14) mukaan mainitut tasa-arvokäsitykset poikke- avat toisistaan seuraavasti:tulee lyhyitä lastenhoitoon liittyviä kat- pilareita. Jokaisella tulee olla oikeuskoja. Tutkimusten mukaan SAK:laiset mielekkääseen työhön ja riittävään toi- Muodollinen tasa-arvonaiset ovat kuitenkin ikääntyneinäkin meentuloon. Tasa-arvon ja oikeuden- Muodollinen tasa-arvo sukupuoltenmiehiä kiinnostuneempia pysymään mukaisuuden edistämisen on todettu välillä toteutuu silloin, kun säädöksettyöelämässä. lisäävän työpaikoilla työntekijöiden hy- ja ohjeet koskevat samalla tavalla nai- Tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus vinvointia, sitoutumista työhön ja sitä sia ja miehiä. Taustalla on käsitys siitä,ovat hyvinvointiyhteiskunnan perus- kautta tuottavuutta ja kilpailukykyä. että naiset ja miehet ovat samanlaisia SAK 13
  • 14. ihmisiä. Muodollisia oikeuksia ovat 3.4 Tasa-arvon edistämisen Sukupuolinäkökulma - esimerkiksi kansalaisoikeudet, ääni- näkökulmia yksilöllisyyden ja erilaisuuden oikeus, oikeus opiskella jne. Säädökset arvostaminen eivät kuitenkaan ole yksinään taanneet Tasa-arvosta puhuttaessa tulee erottaa Tämä ajattelumalli pyrkii purkamaan kaikille tasa-arvoisia mahdollisuuksia seuraavat kolme näkökulmaa: ovatko perinteisiä sukupuolistereotypioita nais- eivätkä tasa-arvoista lopputulosta. naiset ja miehet keskenään samanarvoi- ten ja miesten rooleista. Kukin voi olla sia vai eriarvoisia, ovatko sukupuolten yksilö ilman sukupuolen mukaista kah- Mahdollisuuksien tasa-arvo tehtävät samoja vai erilaisia ja toisiaan letta ja toteuttaa itseään taipumustensa Tasa-arvoisten mahdollisuuksien mal- täydentäviä sekä käsitetäänkö naiset ja mukaan. Sekä naiset että miehet saat- lissa oletuksena on, että vaikka naisilla miehet ominaisuuksiltaan ja olemuk- tavat kärsiä kuvitelluista tai todellisista ja miehillä on samat muodolliset oikeu- seltaan samanlaisiksi vai erilaisiksi. heihin kohdistuvista feminiinisyyden det, tasa-arvoiset mahdollisuudet eivät Tasa-arvokeskustelussa on eri aikoina tai maskuliinisuuden kaavamaisista toteudu kaikkien kohdalla mm. sosiaa- ollut erilaisia vaiheita. Puhutaan suku- odotuksista (sosiaalinen sukupuoli). lisesta tuesta, koulutuksesta, perhetilan- puolisopimuksesta, joka on kirjoittama- Strategiana on tasa-arvon valtavirtais- teesta tai muista olosuhteista johtuen. ton sopimus naisten ja miesten välisestä taminen. Esimerkiksi nuorilla naisilla ja miehillä asemasta ja suhteesta yhteiskunnassa. on periaatteessa samat mahdollisuudet Sukupuolten välisen tasa-arvon osoittaa kiinnostusta ay-liikkeen luot- Tasa-arvoisen kohtelun edistämisellä ei pyritä muokkaamaan tamustehtäviä kohtaan. Usein käytän- näkökulma naisista ja miehistä samankaltaisia. nön elämässä vastuu lapsen hoidosta Viime vuosisadan alkupuolella ns. en- Naisten ja miesten erilaisuus tulee ja kodista painottuu naiselle, jolloin simmäisen aallon naisliike perustui nähdä lisäarvona, joka kannattaa naisen tosiasialliset mahdollisuudet ot- tasa-arvoisen kohtelun vaatimukselle. hyödyntää ammattiyhdistysliikkeen taa vastaan työajan ulkopuolella aikaa Sen toimet antoivat naisille äänioikeu- sisäisessäkin työssä. vieviä luottamustehtäviä ovat heikom- den ja monia muitakin oikeuksia sekä mat kuin miehellä. äitiyteen liittyviä etuja. Tasa-arvoisen kohtelun näkökulmassa korostetaan Lopputuloksen tasa-arvo ihmisoikeuksia ja yhtäläisiä oikeuksia. 3.5 Mitä tasa- Toteutuneen tasa-arvon tilan määritte- Tämä takaa muodollisen tasa-arvon. arvon edistämisen lemiseksi tarvitaan sopimus siitä, mikä Ihanteena on kuitenkin miehen mallit. valtavirtaistamisella on tavoiteltu tila ja miten sen saavutta- Mallin mukaan nainen saavuttaa tasa- tarkoitetaan ja miksi sitä mista mitataan. Esimerkiksi ay-liikkeen arvon, kun hän toimii samoin kuin tarvitaan? päätöksentekoelimissä voidaan ajatel- mies ja osoittaa olevansa “hyvä jätkä”. la tasa-arvon toteutuneen silloin kun Koska sukupuolten välinen tasa-arvo naisia ja miehiä on päätöksentekijöinä Naisnäkökulma on edennyt melko hitaasti, on kehitetty samassa suhteessa kuin jäseninä on Toisen aallon naisliike (1960-1980) vaa- menetelmiä, joilla tasa-arvoa voitaisiin naisia ja miehiä. Samoin tasa-arvo on ti naisnäkökulman huomioon ottamis- tehokkaammin edistää. Eräs keino on toteutunut silloin, kun naiset ja miehet ta kaikilla yhteiskunnan tasoilla. Tämä tasa-arvon valtavirtaistaminen läpäi- todella saavat samaa palkkaa samanar- näkökulma pyrkii säilyttämään naisten syperiaatteella kaikkiin toimintoihin. voisesta työstä. ja miesten erityisroolit. Naisten ansio- Tällä pyritään konkretisoimaan mitä työn yleistymisen myötä kehittyivät tasa-arvonäkökulma kussakin asiassa Epätasa-arvon poistamiseksi naisten ja miesten erilaiset koulutus-, voisi merkitä. naisten ja miesten samanlainen koh- työ- ja palkkamarkkinat. Tavoitteena telu ei aina ole riittävä toimenpide, on heikommassa olevien tukeminen Tasa-arvon edistämisen valtavir- vaan tarvitaan ns. positiivisia erityis- erityistoimilla. Lähtökohtana on, että taistamisella tarkoitetaan sitä, että toimia. Esimerkiksi kahdesta yhtä vaikka naiset ja miehet ovat erilaisia, sukupuoli- ja tasa-arvonäkökohdat pätevästä työnhakijasta valitaan se, ovat naisten ominaisuudet ja kyvyt yhtä otetaan huomioon kaikissa toimin- joka edustaa vähemmistönä olevaa arvokkaita kuin miesten. Viime aikoina talinjoissa ja toimenpiteissä. Tämä sukupuolta. on myös alettu puhumaan miesnäkö- koskee yhtä hyvin suunnittelua, to- kulmasta. Pyrkimyksenä on miehen teuttamista, seurantaa ja arviointia. roolin laajentaminen perinteisestä.14 SAK
  • 15. Suomi on sitoutunut noudattamaan Tasa-arvon edistämiseen ei rii- Sukupuolivaikutustennaisten aseman edistämisen toimin- tä määrällinen edustavuus, vaan on arviointi ja tasa-arvontaohjelmaa, joka hyväksyttiin YK:n huolehdittava siitä, että kummankin edistäminenneljännessä maailmankonferenssissa sukupuolen mielipiteitä kuullaan jaPekingissä 1995. Ohjelmassa pyydetään että kummallakin on todellista vaiku-ottamaan sukupuolinäkökulma osak- tusvaltaa päätöksenteossa. Olennaista Arvioinnin kriteerit:si kaikkia toimintalinjoja ja ohjelmia tasapuolisen edustuksen lisäksi on ta-siten, että ennen päätösten tekemistä voitteiden ja toiminnan sisällöt. Myös a) Määrällinen osallistuminenarvioidaan niiden vaikutukset naisiin miehet edunvalvojina voivat parantaa ● naisten ja miesten osuudet toimi-ja miehiin erikseen. Ohjelma velvoittaa naisten asemaa työelämässä ja naiset joina (päättäjinä, valmistelijoina, erihallitusten lisäksi mm. työnantajien ja puolestaan ajaa erityisesti miehille tär- elinten kokoonpanot) tai toiminnantyöntekijöiden järjestöjä. Sen jälkeen keitä asioita. Tasa-arvon saavuttaminen kohteinamyös Euroopan Unioni on sitoutu- edellyttää naisten ja miesten keskinäistänut tasa-arvon valtavirtaistamiseen. yhteistyötä. b) Resurssien jakautuminen mää-Amsterdamin sopimuksen 2 ja 3 ar- rällisestitiklassa mainitaan erikseen, että tasa- 3.6 Miten valtavirtaistamista ● kuinka rahat, aika, tilat, palvelutarvon esteiden poistaminen ja miesten voi tehdä? jakautuvat naisten ja miesten keskenja naisten välisen tasa-arvon edistä- (esim. palkkaerot, naisten ja miestenminen kuuluvat yhteisön tehtäviin ja puheaika kokouksissa jne.)tavoitteisiin. Myös kansallisella tasolla Milloin toimenpiteellä onkuten esimerkiksi hallitusohjelmassa merkitystä sukupuolen c) Laadullinen arviointiedellytetään valtavirtaistamista sekä kannalta? ● mitkä ovat ne normit ja arvot, jotkalainsäädännön sukupuolivaikutusten Ensimmäinen askel tasa-arvon val- vaikuttavat sukupuolirooleihin, su-arviointia (suva). Tulopoliittisessa tavirtaistamisessa on arvioida, onko kupuolten työnjakoon sekä naistensopimuksessa 2003-2004 työmarkki- sukupuolella merkitystä käsiteltävän ja miesten asenteisiin ja käyttäyty-noiden keskusjärjestöt suosittelevat asian kannalta. Tämän selvittämisek- miseenjäsenliitoilleen, että liittokohtaisissa si on hankittava sukupuolen mukaan ● onko naisilla ja miehillä muodolli-neuvotteluissa arvioidaan sopimusalan jäsenneltyjä tietoja ja esitettävä oikeita sesti samat oikeudet ja velvollisuudettyöehtosopimusmääräysten sukupuo- kysymyksiä. - entä tosiasiallisesti?livaikutuksia suhteessa miesten ja nais-ten asemaan. ● Onko ehdotuksella yksi tai useampi Peruskysymykset: kohderyhmä? Miten toimenpide Kaikessa ammattiyhdistysliikkeen kohtelee keskimääräistä naisjäsentä 1. Mikä on tällä hetkellä tilanne toiminnassa, toiminnan suunnitte- ja miesjäsentä? Vastaako toimenpide tarkasteltavalla toiminta-alueel- lussa, selvitysten laatimisessa, an- sekä naisten että miesten tarpeisiin? la? (a+b) netuissa lausunnoissa ja tehdyissä ● Ovatko naiset ja miehet edustet- 2. Miksi tilanne on se mikä on? päätöksissä tulee arvioida onko su- tuina tasapuolisesti, jäsenmäärien (c ) kupuolella merkitystä käsiteltävän suhteessa, päätöksenteon eri tasoilla? 3. Mitkä ovat tasa-arvon edistä- tai toteutettavan asian kannalta. Su- Jakautuvatko panostukset, rahat, misen esteet? kupuolella on merkitystä, jos naisten palvelut jne. tasapuolisesti naisten ja 4. Miten esteitä voidaan poistaa ja ja miesten välillä on eroa kyseisessä miesten kesken? tasa-arvoa edistää? asiassa. Tietoa tasa-arvon tilasta voi- ● Onko naisilla ja miehillä yhtäläi- daan tuottaa määrällisin tilastoin ja set mahdollisuudet saada äänensä laadullisella analyysillä. Jos naisten kuuluville ja osallistua tosiasialliseen a) Osallistuminen ja miesten asemassa havaitaan epä- päätöksentekoon? - määrälliset kriteerit tasa-arvoa, tulee etsiä keinot millä SAK:n edustajakokous linjasi Liikkeessä epäkohdat poistetaan. tulevaisuuteen -asiakirjassa, että jä- sentensä näköinen SAK:lainen liike toimii jäsenten tarpeet huomioon ot- taen, mutta se on myös rakenteeltaan SAK 15
  • 16. jäsenistöään vastaava. Päätöksenteossa b) Resurssien jakautuminen kattuja. Vähitellen osa miesten am- ja hallinnossa voi parhaiten välittyä - määrälliset kriteetit mateista on naisistunut, mutta naisten jäsenten ääni, kun niiden kokoonpano ammatit eivät miehisty. Miehillä on vastaa jäsenrakennetta. Sukupuolen mukaan eritellyt perinteisten asenteiden vuoksi monasti tilastot ja tutkimukset naisia vähemmän valinnan varaa am- Edustajakokouspäätöksen mu- Sukupuolen mukaan eritellyt tilastot mattia suunnitel- kaan on lisättävä tuntuvasti nuorten antavat kuvan vallitsevasta sukupuo- lessaan. ja naisten osuutta liittojen päätök- lijärjestelmästä ja sukupuolten kesken sentekoelimissä ja luottamushenki- vallitsevista eroista kuten esim. eroista löinä. Edustajakokouskauden aikana jäsenten ammattijakautumissa, palk- tätä kehitystä on seurattava ja sen kauksessa, työajoissa, työsuhdemuo- mukaan tarvittaessa harkittava kiin- doissa ja perhevapaiden pitämisessä. tiöiden käyttöönottoa. Tilastot ja tutkimukset ovat su- kupuolinäkökulman huomioon Se, että ay-liikkeen toimijat - luotta- ottamisen ja sukupuolten välisen mushenkilöt ja henkilöstö - edustavat tasa-arvon ehdoton edellytys. määrällisesti jäsenmäärien suhteissa Ne tekevät mahdollisesti nä- kumpaakin sukupuolta, vaikuttaa en- kymättömän eriarvoisuuden nen pitkää myös naisjäseniin ja miesjä- näkyväksi eli tuovat suku- seniin kohdistuvan edunvalvonnan laa- puolierityiset ongelmat esiin tuun. Kummankin sukupuolen edustus käsiteltäviksi, keskusteltaviksi ja ke- ja kuuleminen valmistelussa ja päätök- hitettäviksi. senteossa on tärkeää, jotta naisvaltais- ten ja miesvaltaisten ammattiryhmien ● Ammattiyhdistysliikkeen omista jä- ongelmat ja eri sukupuolten elämän- senrekistereistä, tilastoista, mielipide- piirin kokemukset tulevat esiin. kyselyistä ja jäsentutkimuksista tulee tehdä myös sukupuolen mukaiset Naisten ja miesten määrällistä tulostukset. osuutta on tarkasteltava ● Ammattiyhdistysliikkeen toimijoiden tulee toimiessaan edustajina erilai- ● ay-liikkeen jäsenistössä, sissa liikkeen ulkopuolisissa elimissä ● ay-liikkeen päätöksentekoelimissä ja vaatia tilasto- ja tutkimustietoa myös luottamushenkilöstössä, sukupuolen mukaan. ● ay-liikkeen henkilöstössä, ● ay-liikkeen sisäisissä valmistelueli- c) Laadullinen arviointi missä ja liikkeen ulkopuolisissa yh- Työelämää jäsentää vahvasti ns. su- teiskunnallisissa edustuksissa. kupuolijärjestelmä, joka määrittelee naisen ja miehen aseman. Suku- Euroopan Ammatillisen Yhteisjärjestön puolijärjestelmä ylläpitää rakenteel- EAY:n tasa-arvosuunnitelma edellyt- lista epätasa-arvoa ja se on vaikeasti tää, että kaikissa jäsenjärjestöissä tulee murrettavissa. Miehet ovat yleisesti poistaa naisten edustusvaje päätök- organisaatioiden hierarkioissa naisia sentekoelimissä. Tämä edellyttää, että ylemmissä asemissa johto- ja esimies- SAK ja jäsenliitot asettavat määrälli- tehtävissä (segregaatio, vertikaalinen). set tavoitteet aikatauluineen naisten Järjestelmä jakaa työmarkkinat myös osuuksien lisäämiseksi (positiiviset vahvasti sukupuolen mukaan eri aloille erityistoimet). Sekä EAY:n että SAK:n ja erilaisiin ammatteihin (segregaatio, edustajakokoukset velvoittavat sään- horisontaalinen). Naisille sopivina pi- nölliseen tilastoseurantaan naisten ja detään hoivaa ja palvelemista, kun taas miesten osuuksien kehittymisestä jä- koneet kuuluvat miesten maailmaan. senistössä sekä eri luottamustehtävissä Perinteisesti naisten alat ja ammatit kaikilla ay-liikkeen tasoilla. ovat vähemmän arvostettuja ja alipal-16 SAK
  • 17. Lastenhoitajaksi hakeutuva mies saa- ● Lisätään omaa aloitteellisuutta tusten arviointiin.tetaan leimata naismaiseksi ja epäon- palvelualojen innovaatioiden kehittä- ● Kehitetään työn vaativuudennistuneeksi mieheksi, joka ei pärjää misessä. arviointijärjestelmiä siten, että nemiesten töissä. Hitsaajanaista puoles- ● Monipuolistetaan elinkeinopoliittista nykyistä paremmin soveltuvat samantaan saatetaan pitää “hyvänä jätkänä”, edunvalvontaa siten, että eri toimi- työnantajan palveluksessa olevien erimikä koetaan hyväksyttävänä asiana. alojen tärkeät kysymykset otetaan henkilöstöryhmien töiden arviointiin.Segregaatiosta johtuen useimmissa työ- huomioon. ● Tuotetaan tasa-arvon edistämisenelämän asioissa naiset ja miehet ovat ● Turvataan talous- ja veropolitiikan välineitä työpaikoille ja lisätään työ-erilaisessa asemassa on sitten kyse so- keinoin yritysten ja kotitalouksien paikka-aktiivien osaamista tasa-arvo-pimuspolitiikasta, työaikapolitiikasta vakavaraisuus ja suunnataan vero- ja suunnittelussa, palkkakartoituksissa jatai työsuojelusta. Naisvaltaisten alojen maksukevennykset matalapalkkaisille. työn vaativuuden arvioinnissa.matala palkkataso ei myöskään houkut- ● Kehitetään tutkimusta ja tilastointia ● Puututaan havaittuihin syrjintäta-tele miehiä näille aloille, vaikka kiin- liittyen muuttuvien palkka- ja tuloero- pauksiin nykyistä pontevammin sekänostusta saattaisi ollakin. jen (tulos- ja voittopalkkiot, henkilös- työpaikka- että liittotasolla. Laadullisessa arvioinnissa tulisi törahastot ym.) vaikutuksiin naisten jakyetä hahmottamaan ne arvostukset, miesten palkanmuodostukseen. Koulutuspolitiikka:asenteet ja käytännöt, jotka vaikuttavat ● Vaikutetaan työvoimapoliittisessa ● Vaikutetaan opetusviranomaistennaisten ja miesten erilaiseen asemaan edunvalvonnassa segregaation lieven- toimiin, että sukupuolten tasa-arvotarkasteltavassa asiassa. tämiseen työvoima- ja opetusviran- tulee riittävästi huomioon otetuksi omaisten toimesta. opetussisällöissä, - menetelmissä3.7. Sukupuolten tasa- ● Vaaditaan työsopimuslain ja tasa-ar- ja oppilaanohjauksessa. Tavoitteenaarvon edistäminen volain noudattamisen tehokkaampaa tulee olla sukupuolen mukaisenammattiyhdistysliikkeen eri valvontaa, jotta voidaan puuttua mää- segregaation lieventäminen koulutus-toiminta-alueilla räaikaisilla työsuhteilla keinotteluun ja valinnoissa. mm. raskaana olevien määräaikaisten ● Vaikutetaan ay-liikkeen keinoin työ-Mietittäessä kuinka ammattiyhdis- irtisanomisiin. yhteisöjen asenteisiin, jotta kukin voitysliikkeen toimilla voidaan poistaa hakeutua yksilöllisten taipumustensa,tasa-arvon esteitä ja edistää naisten Sopimus- ja palkkapolitiikka: ei sukupuolensa, mukaisesti itselleenja miesten tasa-arvoa, tulee jokaiselta ● Turvataan kolmikantaisen neuvotte- sopivaan ammattiin.toiminta-alueelta tehdä edellä kuvattu lu- ja sopimusjärjestelmän säilyminen ● Edellytetään työnantajia tarjoamaanarviointi osallistumisen ja resurssien ja toimivuus. tasapuoliset mahdollisuudet nais- jajakautumisen suhteen sekä laadullinen ● Tavoitellaan tuloratkaisuissa edel- miestyöntekijöille osallistua työnanta-arvio. Edellä mainitut peruskysymyk- leen europohjaista ja taulukkopalkkoi- jan kustantamaan jatko- ja täydennys-set auttavat hahmottamaan tilannetta. hin painottuvaa palkkaprofiilia. koulutukseen sekä kehittämään työnAsioita tulisi tarkastella mahdollisuuk- ● Yhtenäistetään työehtosopimuksia sisältöjä niin, että työntekijän koulutussien mukaan ay-liikkeen henkilöstön, ja pyritään alakohtaisiin runkosopi- ja osaaminen voidaan hyödyntää.luottamushenkilöiden, jäsenten ja si- muksiin. ● Painotetaan koulutuspoliittisessadosryhmien kannalta. ● Otetaan liitto- ja paikallistason edunvalvonnassa toisen asteen Tässä luvussa esitellään esimerkkejä neuvotteluissa ratkaisujen sukupuo- ammatillisen koulutuksen kehittämistätoimenpide-ehdotuksista, joita valta- livaikutus huomioon ja edistetään niin, että käytännön ammatteihin joh-virtaistaminen ja sukupuolivaikutusten sopimusten oikeudenmukaisuutta. tavat opinnot houkuttelevat hakijoiksiarviointi on tuottanut ammattiyhdis- ● Kiinnitetään huomiota sukupuo- sekä tyttöjä että poikia. Vähennetääntysliikkeen eräillä keskeisillä toimin- livaikutusten arviointiin palkkaus- ammatillisen koulutuksen keskeyttä-ta-alueilla. järjestelmiä kehitettäessä. Kaikkien mistä mm. räätälöidyllä koulutuksella. palkanosien: tehtäväkohtaisen, henki- ● Korostetaan palvelualojen merkitys-Talous-, työllisyys- ja lökohtaisen ja tulokseen perustuvan tä koulutuspolitiikan linjavalinnoissa.elinkeinopolitiikka: palkanosan, tulee olla syrjimättömiä.● Turvataan julkisten palvelujen ● Lisätään naisten määrää neuvot- Sosiaalipolitiikka:säilyminen ja tätä kautta toisaalta telijoina kaikilla tasoilla. Seurataan ● Otetaan sukupuolinäkökulmanaisten työpaikat julkisella sektorilla ja kehitystä säännöllisillä tilastoilla. huomioon nykyistä paremmin sosi-toisaalta naisten mahdollisuus käydä ● Koulutetaan neuvottelijoita tasa- aalipoliittisessa edunvalvonnassa jakodin ulkopuolella töissä. arvo-osaamiseen ja sukupuolivaiku- lainvalmistelussa. SAK 17
  • 18. ● Lisätään naistoimijoiden määrää korvaamiseen ammattitautina. Viestintä: vakuutuslaitosten hallinnossa. Tämä ● Vaikutetaan ammattitautilain uudis- ● Otetaan viestittävissä asioissa esille edellyttää naisten määrän lisäämistä tukseen siten, että ammattitaudiksi myös sukupuolinäkökulma, silloin kun ay-liikkeen johtopaikoilla. luetaan myös sosiaalisen ja psyykki- se on selvästi nähtävissä. sen tekijän aiheuttama sairaus. ● Nostetaan tasa-arvoasioita esille Työaikapolitiikka: myös miestoimijoiden puheissa ja ● Turvataan oikeus toimeentulon Järjestötoiminta: teksteissä. Miesten kautta asia voi takaavaan työtuntimäärään. ● Kohdennetaan jäsenhankintaa erityi- tulla vakavasti otettavaksi “kovaksi” ● Kannustetaan isiä perhevapaiden pi- sesti nuoriin miehiin ja pätkätyöläisiin, asiaksi. tämiseen ja kotivastuun lisäämiseen. joista enemmistö on nuoria naisia. ● Nostetaan tasapuolisesti nais- ja ● Selvitetään mahdollisuuksia tasata ● Parannetaan naisten edellytyksiä miestoimijoita julkisuuteen. perhevapaista, erityisesti sairaan ryhtyä ay-aktiiveiksi kehittämällä toi- ● Otetaan aktiivisesti yhteyttä alalle lapsen hoidosta, aiheutuvia työnanta- mintatapoja esim. projekti-, verkosto- tuleviin naistoimittajiin. jakustannuksia nais- ja miesvaltaisten ja nettitoimintaa lisäämällä. ● Toimitaan tietoisesti järjestön ima- alojen kesken. ● Lisätään naisten määrää ay-liikkeen gon saattamiseksi monimuotoiseksi, ● Turvataan joustavat työaikamallit päätöksentekoelimissä vastaamaan jä- jäsentensä näköiseksi: puolet naisia, työntekijöiden elämän tilanteiden senosuuksia ottamalla tasa-arvokritee- jäsenten enemmistö palvelutehtävissä mukaan. ri yhdeksi keskeiseksi valintatekijäksi. - unohtamatta liikkeen perusjoukkoa ● Lisätään työpaikkojen luottamus- ● Kehitetään sukupuolten mukaisia teollisuudessa. henkilöiden tietämystä työaikoihin tilastoja järjestötoimijoiden määrien liittyvistä säännöksistä ja rohkaistaan kehityksestä kaikilla tasoilla. Lehdet puuttumaan epäkohtiin. ● Huolehditaan, että tilaisuuksissa ja ● Tehdään jäsenten näköistä lehteä. ● Tehostetaan lakien valvontaa - irti seminaareissa on tasapuolisesti naisia ● Käytetään SAK:n ja liittojen naisasi- laittomista pätkittämisistä ja ketjutuk- ja miehiä puhujina ja kutsuttuina antuntijoita, jotka pääsevät valta- sista, työaikakirjan pidon valvonta ja osanottajina. lehdistössä huonommin esille sekä noudattaminen. ● Sallitaan erillinen naistoiminta etsitään työelämän arjen asiantuntijoi- paikallisten tarpeiden mukaan ja ta työpaikoilta. Työsuojelu: tuetaan erityisesti naisten itsetuntoa ● Suvataan juttuideat ja juttukokonai- ● Vaaditaan työsuojelupiirien resurssi- ja valtaistamista lisäävien verkostojen suudet tai teemat. en ja tasa-arvo-osaamisen lisäämistä syntymistä. niin, että pienet naisvaltaiset työpai- katkin saadaan tarkastusten piiriin ja Ammattiyhdistyskoulutus: tunnistetaan naisalojen ongelmat. ● Vähennetään koulutukseen osal- ● Kehitetään sukupuolen mukaista listumisen esteitä mm. parantamalla tilastointia kaikilla tasoilla. palvelualojen koulutussopimuksia ja ● Parannetaan työsuojeluvaltuu- lisäämällä esim. verkko-opetusta. tettujen toimintaedellytyksiä mm. ● Sisällytetään sukupuolinäkökulma tuottamalla uusia tiedonhankinta- kaikkien kurssien opetussuunnitelmiin. välineitä (esim. verkko-oppiminen ● Järjestetään erillistä tasa-arvokou- ja nettisivut )sekä tasapuolistamalla lutusta, johon osallistujiksi pyritään naisalojen työsuojeluvaltuutettujen saamaan myös miehiä. ajankäyttömahdollisuudet vastaamaan ● Jatketaan nais- ja mieserityisen miesalojen ajankäyttöä. (osanottajat vain yhtä sukupuolta) ● Vaikutetaan työnantajan asenteisiin koulutuksen järjestämistä. työsuojeluyhteistoiminnassa painot- ● Edellytetään opettajilta tasa-arvo- taen erityisesti oikeudenmukaisen osaamista ja lisätään naisten määrää johtamisen ja työhön vaikutusmah- edunvalvontakoulutuksessa. dollisuuksien yhteyttä hyvinvointiin ja ● Käytetään opetusmenetelmiä, jotka vähentyneisiin sairaspoissaoloihin. rohkaisevat naisten ja muiden huo- ● Vaikutetaan hitaasti syntyvien työpe- nossa työmarkkina-asemassa olevien räisten sairauksien tunnistamiseen ja äänen kuulumista.18 SAK
  • 19. LIITE 1SUKUPUOLTEN VÄLISEN TASA-ARVONVALTAVIRTAISTAMISEN PERUSSANASTO(Lähde: Horelli - Saari: Tasa-arvoa valtavirtaan.Tasa-arvon valtavirtaistamisen menetelmiä ja käytäntöjä.STM:n selvityksiä 2002:11)Biologinen sukupuoliIhmisen biologista sukupuolta on pidetty yleismaail- Diversiteetti ja sen huomioon ottaminen on mo-mallisena, ilmiselvänä ja muuttumattomana. Sen on ninaisuuksien kunnioittamista ja vaalimista. Esimer-katsottu rakentuvan biologisista ominaisuuksista, jotka kiksi työyhteisön tasa-arvosuunnittelussa diversiteetinliittyvät suvunjatkamiseen ja erottavat ihmiset naisiksi huomioiminen sekä ryhmien välillä että niiden sisälläja miehiksi.1990- luvulla on kritisoitu jakoa biologiseen tuottaa positiivisempaa työilmapiiriä ja motivoi jokaistaja sosiaaliseen sukupuoleen. Jako korostaa biologisen antamaan oman, ainutlaatuisen ja erilaisen panoksensasukupuolen “luonnollista” olemusta vastakohtanaan työorganisaation kehittämiseen. Nyky-yhteiskunnassaopittu ja tuotettu sosiaalinen sukupuoli. Uuden ajattelun diversiteetti ja sen huomioon ottaminen ovat myösmukaan ruumiillinen eli biologinen sukupuoliero voi kilpailuvaltteja, jotka lisäävät viihtyvyyttä, kehitys- jaolla sosiaalisen sukupuolieron kaltaisesti tuotettua. Se kilpailumahdollisuuksia sekä vahvistavat organisaati-voisi olla toisin toisenlaisessa kulttuurissa. on tulostaErityiskohtelu Näkymättömät esteetYksilön tai yksilöryhmän kohtelua tavalla, joka toden- Asenteet ja niissä piilevät perinteiset odotukset, normitnäköisesti johtaa parempiin etuihin, oikeuksiin, mah- ja arvot, jotka estävät (naisten) vaikutusvallan lisää-dollisuuksiin tai asemaan kuin mitä muilla yksilöillä tai misen ja täysimittaisen osallistumisen yhteiskunnanyksilöryhmillä on. Sitä voidaan käyttää positiivisesti. toimintaan.Silloin sillä tarkoitetaan positiivisia erityistoimia, joidentarkoituksena on poistaa aikaisempi syrjivä käytäntö. OikeudenmukaisuusErityiskohtelua voidaan myös toteuttaa negatiivisesti, Sukupuolten oikeudenmukainen ja yhdenvertainenjolloin sen tarkoituksena on säilyttää eroavuudet tai kohtelu tarkoittaa resurssien ja etujen oikeudenmukaistayhden yksilön/yksilöryhmän edut muihin verrattuna. jakamista sukupuolten välillä, kuitenkin ottamalla huo- mioon kulttuurisesti vallitsevat sukupuolta koskevatKiintiö normit ja arvot. Käsitteellä on erilaiset implikaatiotMääritelty osuus (prosentti tai lukumäärä) paikoista eri maissa, koska se perustuu erilaisiin kulttuurisiintai resursseista, jotka on tarkoitettu tietyn ryhmän standardeihin. Useimmiten käsitteen käyttö perustuukäyttöön yleensä tiettyjen sääntöjen tai kriteereiden olettamukselle, että naisten ja miesten tarpeet eivät oleperusteella ja joiden tarkoituksena on korjata aikai- samat, eivätkä siis myöskään oikeudet.sempi epätasapaino päätöksenteossa tai koulutus- jatyöpaikkojen saannissa. Positiiviset erityistoimet Positiiviset erityistoimet tarkoittavat toimenpiteitä, jotkaMonimuotoisuus on suunnattu tiettyä ryhmää kohtaan ja joiden tarkoi-Diversiteetillä eli monimuotoisuudella viitataan naisten tuksena on poistaa ja estää syrjintää. Tietyn ryhmänja miesten sekä erilaisten ryhmien erilaisiin arvoihin, (esim. naisten) syrjintä, joka synnyttää epätasa-arvoisetasenteisiin, kulttuurisiin näkökulmiin, uskomuksiin, lähtökohdat yhteiskunnalliseen ja yksilölliseen itsen-etnisiin taustoihin, seksuaaliseen suuntautumiseen, sä toteuttamiseen ja sosiaaliseen toimintaan, nouseekykyihin, tietoon ja elämänkokemuksiin. Poliittisena yhteiskunnassa vallalla olevista asenteista, käyttäy-lähtökohtana kulttuurinen diversiteetti merkitsee erilai- tymistavoista ja sosiaalisista rakenteista. Positiivisiasuuden näkemistä voimavarana, sen hyväksymistä ja tie- erityistoimia tarvitaan epätasa-arvoisten lähtökohtientoista tukemista, vaihtoehtona sulauttamispolitiikalle. tasoittamiseksi. SAK 19
  • 20. Suomen tasa-arvolaissa 1995 positiiviset erityistoimet syntymästä saakka tytöille ja pojille erilaisia odotuksia. mainitaan tasa-arvosuunnitelmassa. Positiivisia erityis- Yhteiskuntaan sosiaalistuminen edellyttää yksilöltä yh- toimia voi ilmetä esim. siten, että aliedustettuna olevan teiskunnan sukupuoliroolien ja sukupuolijärjestelmän sukupuolen lähes yhtä pätevää edustajaa voidaan suosia omaksumista, jotka määrittävät sukupuolten työnjakoa, työhönotossa. Positiivisista erityistoimista käytetään myös vallanjakoa ja hoivavastuuta. nimikettä positiivinen suosinta. Suunnitelmallista suosin- taa voidaan käyttää vain niin kauan kuin se on tarpeen Sukupuolten välinen kuilu tasa-arvolain tarkoituksen toteuttamiseksi. Kun päämäärä Naisten ja miesten välinen eriarvoisuuskuilu millä ta- on saavutettu tulee erityiskohtelusta luopua. hansa alueella, kun otetaan huomioon osallistumisaste, resurssien saanti, palkkaus ja etuudet. Segregaatio Työmarkkinoiden eriytyminen sukupuolten mukaan. Sukupuolijärjestelmä Naisten ja miesten keskittyminen erilaisiin ja eritasoisiin Naisten ja miesten erillisiä sukupuolirooleja ylläpitävä ja toimiin ja ammatteihin. Horisontaalilla eriytymisellä (kes- tuottava taloudellisten, yhteiskunnallisten ja poliittisten kittymisellä) tarkoitetaan naisten ja miesten jakautumista rakenteiden järjestelmä. Naiset ja miehet tuottavat ja uu- työmarkkinoilla eri sektoreille ja ammattialoille. Naisten ja sintavat sukupuolijärjestelmää itsessään, toisissaan sekä miesten työt keskittyvät selvästi eri aloihin, ammatteihin sosiaalisissa ja kulttuurisissa rakenteissa. Sukupuolijär- ja sektoreihin (yksityinen ja julkinen sektori). jestelmälle voidaan hahmottaa kaksi periaatetta: erillään Suomalaiset työmarkkinat ovat horisontaalisesti segre- pitämisen (horisontaalinen) ja hierarkian (vertikaalinen) goituneet tiukemmin kuin muiden OECD-maiden työ- periaate. Erillään pitämisen periaate jakaa miehet ja naiset markkinat. Vertikaalilla eriytymisellä tarkoitetaan naisten selvästi toisistaan erottuviksi ryhmiksi. Hierarkian periaate ja miesten erilaista jakautumista yhtäältä esimies- ja joh- puolestaan pitää mieheyttä normina. Sukupuolijärjestel- totehtäviin sekä toisaalta muihin työntekijöihin. Naisten män kokonaishierarkiassa naisten työt ja toiminta-alueet ja miesten asema eli status on työelämässä yleisesti ottaen ovat vähemmän arvostettuja kuin miesten. Vallitseva su- erilainen. Naiset ovat yliedustettuina työelämän hierarkian kupuolijärjestelmä ilmenee mm. vertikaalisesti ja horison- alemmilla tasoilla ja vastaavasti miehet ovat yliedustet- taalisesti eriytyneinä työmarkkinoina. Ilmiö tulee näkyviin tuinajohtopaikoilla. sukupuolen mukaan eriteltyjen tilastojen avulla. Horisontaalinen ja vertikaalinen eriytyminen eriar- voistavat sukupuolia, sillä ne ylläpitävät rakenteellisia Sukupuoliroolit palkkaeroja naisten ja miesten välillä. Naisvaltaisia am- Sukupuoliroolit muodostuvat yhteiskunnan sosiaali- matteja arvostetaan tilastojen mukaan palkkauksellisesti sissa rakenteissa eivätkä ne ole yksilön ominaisuuksia. vähemmän kuin miesvaltaisia, vaikka ammatit olisivat Sukupuoliroolit ovat sellaista käyttäytymistä, mitä muut edellyttäneet haltijaltaan yhtä paljon koulutusta. Naisval- ihmiset odottavat, rooli on siis johonkin asemaan koh- taiset alat ja ammatit ovat aliarvostettuja ja alipalkattuja. distuvien odotusten kokonaisuus. Sukupuoliroolit ovat Työmarkkinoiden eriytymistä voidaan tarkastella myös opittuja käyttäytymismalleja ja odotuksia naiseudesta ja sen mukaan, miten naiset ja miehet jakautuvat työvoi- mieheydestä. Niiden taustalta voi löytää ajatuksen suku- maan ja työvoiman ulkopuolelle hoitamaan omaa kotia puolten biologisista eroista, jotka saavat aikaan erilaiset ja lapsia. Omaa kotia ja lapsia hoitavat puolisot vapaut- ihmisenä olemisen ja toimimisen tavat naisille ja miehille. tavat toisen puolisoista täysimääräisesti työmarkkinoille. Sukupuoliroolit ovat tiiviissä yhteydessä sukupuolistreo- Kun työnjako toistuu sukupuolten välillä samalla tavalla, typioihin, sillä kummatkin luokittelevat ja yleistävät su- työnjako uusintaa naisiin ja miehiin kohdistuvia erilaisia kupuolten välisiä eroja ja yhtäläisyyksiä. Tytöt ja pojat odotuksia työmarkkinoilla. oppivat naisellisen ja miehisen käyttäytymisen tavat mm. mallioppimisen, sosialisaation ja sisäistämisen kautta. Sosiaalinen sukupuoli Oppimisen ja sosialisaation tärkeimpiä välittäjiä ovat Käsitteellä halutaan korostaa, että sukupuoli on paitsi äidit, isät, perheet, opettajat ja tiedotusvälineet. biologinen (sex) myös vahvasti yhteiskunnallinen käsite (gender). Genderin ajatellaan tarkoittavan sosiaalista Sukupuolisensitiivisyys sukupuolta eli joko koettua sukupuoli-identiteettiä tai Sukupuolisensitiivisyys tarkoittaa sukupuolinäkökulman sukupuoliroolia. Gender viittaa miesten ja naisten väli- huomioon ottamista. Sukupuolinäkökulman huomioon siin sosiaalisiin eroihin, jotka ovat kulttuurisesti opittuja, ottaminen kaikilla yhteiskunnan tasoilla ja toiminnoissa muuttuvat ajan myötä ja jotka vaihtelevat kulttuurien on todellisen sukupuolten välisen tasa-arvon edellytys. sisällä ja niiden välillä. Naisen ja miehen identiteetit muo- dostuvat erilaisiksi, koska ympäröivä kulttuuri asettaa jo20 SAK
  • 21. Sukupuolisokeus syvälle kulttuuriin iskostuneita itsestäänselvyyksiä, jotkaVäheksyvä asenne sukupuoleen liittyvissä kysymyksissä ohjaavat ja kahlitsevat yksilöllisiä valintoja ja elämänmah-voi ilmetä sukupuolisokeutena, sukupuolikuuroutena ja dollisuuksia, sillä miehisiksi miellettyjä ominaisuuksiasukupuolimykkyytenä. Niillä tarkoitetaan sitä tapaa, jolla arvostetaan yhteiskunnassamme enemmän.ihmiset organisaatioissa kieltäytyvät näkemästä, kuule- Sukupuolivaikutusten arviointi eli suvamasta ja puhumasta sukupuolesta ja sen merkityksestä. Sukupuolivaikutusten arviointia käytetään tarkastettaes-Sukupuolineutraalius, joka voi olla myös sukupuolisoke- sa poliittisia ehdotuksia ja niiden oletettuja vaikutuksiautta, on tyypillistä nimenomaan Pohjoismaisessa kulttuu- naisten ja miesten asemaan, resursseihin ja intresseihin.rissa, jossa se kytketään kuvitelmaan jo toteutuneesta ja Tämän perusteella voidaan tehdä korjaavia ehdotuksiatäydestä sukupuolten välisestä tasa-arvosta. niin että syrjinnän vaikutukset poistuvat tai jäävät mah- dollisimman vähäisiksi.SukupuolisopimusSukupuolisopimuksella tarkoitetaan joukkoa selvästi il- Syrjintämaistuja ja piileviä sääntöjä, velvollisuuksia ja oikeuksia, Eroava, haittaava kohtelu, joka liittyy ikään, sukupuoleen,jotka hallitsevat sukupuolten välistä suhdetta. Ne jäsen- seksuaaliseen suuntautuneisuuteen, etniseen taustaan,tävät naisille ja miehille eri työt ja arvot, vastuualueet vammaisuuteen tai muihin vastaaviin tekijöihin, eikäja velvoitteet. Sukupuolisopimusta ylläpidetään neljällä yksilön omiin ansioihin. Tasa-arvolaki kieltää sukupuo-eri ulottuvuudella: kulttuurinen ylärakenne (yhteiskun- leen perustuvan välittömän tai välillisen syrjinnän. Su-nan normit ja arvot), taloudelliset voimavarat (resurssien kupuoleen perustuvaa syrjintää on naisten ja miestenjakautuminen naisten ja miesten kesken), instituutiot asettaminen sukupuolen vuoksi eri asemaan.(perheen hyvinvointi, koulutus- ja työllisyysjärjestelmät),sekä sosialisaatioprosessit (erityisesti perheen sisällä). Tasa-arvoLähihistoriasta voidaan määrittää kolme erilaista suku- Sukupuolten välinen tasa-arvo: käsite, jolla tarkoitetaan,puolisopimusta, jotka ovat syntyneet naisten ryhtyessä että kaikki ihmiset ovat vapaita kehittämään henkilökoh-vaatimaan oikeuksiaan. Ensimmäisen naisasialiikkeen taisia kykyjään ja tekemään valintoja ilman tiukkojenaallon seurauksena (vuodesta 1890 lähtien) naiset neu- sukupuoliroolien asettamia rajoituksia. Naisten ja mies-vottelivat miesten kanssa sukupuolisopimuksen, joka ten erilaista käyttäytymistä, haluja ja tarpeita arvioidaan,rakentui tasa-arvoisen kohtelun vaatimukselle ja tätä arvostetaan ja suositaan tasa-arvoisesti. Muodollinen (desukupuolisopimusta voidaan kutsua nimellä “kotiäiti- jure) tasa-arvo on vain askel kohti käytännön (de facto)naisten sosiaalinen äitiys”. Perusoikeuksien saavuttami- tasa-arvoa. Erityisiä positiivisia toimenpiteitä tarvitaansen jälkeen toisen aallon naisasialiike(1960-1980) vaati usein, jotta kyettäisiin kumoamaan nykyisen ja aiemmannaisnäkökulman huomioon ottamista kaikilla yhteiskun- syrjinnän vaikutukset.nan tasoilla. Tämän vaatimuksen pohjalta neuvoteltiin“tasa-arvosopimus”. Tasa-arvosopimuksen painopiste oli Tasa-arvosuunnittelupalkansaajaäitiydessä. Vuodesta 1980 on ollut liikkeellä Tasa-arvosuunnittelu on toimintaa, jolla pyritään tasa-ar-naisasialiikkeen kolmas aalto, jonka esittämistä vaati- von edistämiseen tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti.muksista neuvotellaan yhä ja uusin sukupuolisopimus Tasa-arvolaissa määritellään työnantajan velvollisuu-on vasta rakentumassa. det henkilöstöpoliittisen tasa-arvosuunnitelman teke- miseksi.Sukupuolistereotypia Viranomaisten ja erilaisten järjestöjen on hyvä tehdäSukupuolistereotypiat ovat yksinkertaistuksia, kaava- ns. toiminnallinen tasa-arvosuunnitelma. Toiminnalli-maisia ja vanhakantaisia uskomuksia ja odotuksia siitä, sessa suunnitelmassa asetetaan tavoitteet ja toimenpiteetminkälaisia miehet ‘yleensä’ ja naiset ‘yleensä’ ovat, miten asianomaisen viranomaisen tai järjestön jäsenten (esim.naisyksilöiden ja miesyksilöiden tulee käyttäytyä täyttääk- kansalaisten, kuntalaisten, ammattiyhdistyksen jäsenten)seen ‘oikeanlaisen naiseuden ja miehekkyyden kriteerit. tasa-arvoiseksi kohtelemiseksi ja mahdollisen syrjinnänSukupuolistereotyyppistä ajattelua kuvastavat väitteet, että poistamiseksi.miehet ovat loogisempia, naiset tunteellisempia, miehetovat parempia johtotehtävissä ja naiset ovat luonnostaan Valtaistaminenhelliä ja hoivaavia. Sukupuolistereotypia korostaa nais- Vaikutusvallan lisääminen, valtaistaminen (empowerment):ten keskinäistä samankaltaisuutta, samoin kuin kaikkien käsitteellä viitataan sisäiseen ja ulkoiseen muutokseen,miesten samanlaisuutta ja vähättelee yksilöiden välisiä jonka tuloksena aiemmin heikommassa asemassa olleeteroja kummankin sukupuolen sisällä. naiset, miehet tai muut ryhmät, esimerkiksi vammaiset, Sukupuolistereotypiat ovat pitkälti tiedostamattomia, lisäävät valmiuksiaan ja resurssejaan osallistua erilaiseen SAK 21
  • 22. LIITE 2 Sukupuolten tasa-arvoon liittyvää suomalaista itseään ja yhteisöä koskevaan päätöksentekoon. Sisäiseen lainsäädäntöä muutokseen liittyy olennaisesti tietoisuus omasta arvosta ja vaikutusmahdollisuuksista. Suomen perustuslaki (731/1999) Valtavirtaistaminen Työsopimuslaki (55/2001) Sukupuolten välisen tasa-arvon valtavirtaistaminen on muutosstrategia, jolla tarkoitetaan politiikkaprosessien Työturvallisuuslaki (738/2002) uudelleen organisoimista, kehittämistä ja arvioimista siten, että eri alojen toimijat edistävät tasa-arvoa kaikil- Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta la tasoilla, kaikissa vaiheissa ja erityisesti työelämän ja (609/1986) arjen käytännöissä. Valtavirtaistamista kutsutaan myös läpäisyperiaatteeksi, joka kuvastaa valtavirtaistamisen Rikoslaki (39/1889) luonnetta kaikki tasot läpäisevänä toimintana. Tasa-arvon edistäminen ei näin ollen ole oma erillinen osionsa pää- töksenteossa, vaan sen tulee sisältyä kaikkeen toimintaan Sukupuolten tasa-arvoon liittyviä kaikilla tasoilla. kansainvälisiä sopimuksia ja suosituksia Valtavirtaistamisessa on kyse muutosprosessista. Val- tavirtaistaminen edellyttää alussa lisäresursseja ja val- YK mennusta taitotietoon, joka liittyy sekä kyseessä olevaan erityisalaan, tasa-arvoon että muutosmenetelmiin. Valta- Kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koskeva yleis- virtaistamisen onnistumiselle on ominaista, että poliitikot sopimus, 1979, voimaan 1981, Suomi ratifioinut 1989 ja johtajat tukevat sitä, mutta käytännön työtä olevat henkilöt vastaavat itse valtavirtaistamisprosessista. Pekingin julistus ja toimintaohjelma, 1995. (YK:n neljäs maailmankonferenssi naisten aseman edistämiseksi) Välillinen sukupuolisyrjintä Kohtelu, jossa näennäisesti neutraalilla lainsäädännöllä, ILO:n yleissopimukset: säännöillä, politiikalla tai käytännöillä on suhteettoman epäedullinen vaikutus toisen sukupuolen edustajiin, ellei nro 100 Samanarvoisesta työstä miehille ja nai- kohtelun eroavuutta voida perustella puolueettomilla sille maksettava sama palkka, 1951, voimaan 1953, Suomi tekijöillä. Esimerkiksi osa-aikaisissa ja määräaikaisissa ratifioi 1963. työsuhteissa olevista enemmistö on naisia. EU:n oikeus- käytännön mukaan kyse on sukupuoleen perustuvasta nro 111 Työmarkkinoilla ja ammatin harjoitta- välillisestä syrjinnästä, jos osa- tai määräaikaisilla työnte- misen yhteydessä tapahtuva syrjintä, 1958, voimaan 1960, kijöillä on muita huonommat työehdot. Käytetään myös Suomi ratifioi 1970. termiä epäsuora syrjintä. nro 156 Perhehuoltovelvollisuuksia omaavien Välitön sukupuolisyrjintä mies- ja naistyöntekijöiden samanlaiset mahdollisuudet Tilanne, jossa henkilöä kohdellaan sukupuolen perusteella ja yhdenvertainen kohtelu, 1981, voimaan 1983, Suomi epäsuotuisammin kuin jotakuta muuta kohdellaan. Käy- ratifioi 1983. tetään myös termiä suora syrjintä.22 SAK
  • 23. EU ammatinharjoittajat mukaan lukien, ja itsenäisinä am-● Rooman sopimus 1957, sisältää samapalkkaisuusar- matinharjoittajina toimivien naisten suojeluun raskaudentiklan (141) ja synnytyksen perusteella.● Amsterdamin sopimus 1997, antaa yhteisölle mahdol- 92/85/ETY Neuvoston direktiivi toimenpiteistä ras-lisuuden ryhtyä toimenpiteisiin sukupuoleen perustuvan kaana olevien ja äskettäin synnyttäneiden tai imettäviensyrjinnän torjumiseksi ja miesten ja naisten tasa-arvon työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden parantamisenedistämiseksi sekä sitoutuu tasa-arvon valtavirtaista- kannustamiseksi työssä.miseen 96/34/EY Neuvoston direktiivi UNICE:n, CEEP:n● Direktiivit ja EAY:n tekemästä vanhempainlomaa koskevasta puite- sopimuksesta.75/117/ETY Neuvoston direktiivi miesten ja naistensamapalkkaisuuden periaatteen soveltamista koskevan 97/80/EY Neuvoston direktiivi todistustaakastajäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä. sukupuoleen perustuvissa syrjintätapauksissa.76/207/ETY Neuvoston direktiivi miesten ja nais- 97/81/EY Neuvoston direktiivi Euroopan teolli-ten tasa-arvoisen kohtelun periaatteen toteuttamisesta suuden ja työnantajain keskusjärjestö (UNICE), julkistenmahdollisuuksissa työhön, ammatilliseen koulutukseen yritysten Euroopan keskuksen (CEEP) ja Euroopan am-ja uralla etenemiseen sekä työoloissa. matillisen yhteisjärjestön (EAY) tekemästä osa-aikatyötä koskevasta puitesopimuksesta. ja siihen liittyen2002/73/EY Euroopan parlamentin ja neuvoston 1999/70/EY Neuvoston direktiivi Euroopan amma-direktiivi miesten ja naisten tasa-arvoisen kohtelun to- tillisen yhteisjärjestön (EAY), Euroopan teollisuuden jateuttamisesta mahdollisuuksissa työhön, ammatilliseen työnantajain keskusjärjestön (UNICE) ja julkisten yritys-koulutukseen ja uralla etenemiseen sekä työoloissa anne- ten Euroopan keskuksen (CEEP) tekemästä määräaikaistatun neuvoston direktiivin 76/207/ETY muuttamisesta. työtä koskevasta puitesopimuksesta.79/7/ETY Neuvoston direktiivi miesten ja naisten 2000/78/EY Neuvoston direktiivi yhdenvertaista koh-tasa-arvoisen kohtelun periaatteen asteittaisesta toteut- telua työssä ja ammatissa koskevista yleisistä puitteista.tamisesta sosiaaliturvaa koskevissa kysymyksissä. ● EYT - Euroopan Yhteisön Tuomioistuin - tulkinnat86/378/ETY Neuvoston direktiivi miesten ja naisten sitovat jäsenmaitatasa-arvoisen kohtelun periaatteen toteuttamisesta am-matillisissa sosiaaliturvajärjestelmissä. ● EU-komission käyttäytymissäännöstö naisten ja mies- ja siihen liittyen ten samanarvoisen työn samapalkkaisuuden toteuttami-96/97/EY Neuvoston direktiivi miesten ja naisten seksi, 1996tasa-arvoisen kohtelun periaatteen toteuttamisesta am-matillisissa sosiaaliturvajärjestelmissä annetun direktiivin ● Euroopan parlamentin päätöslauselma naisten edustuk-86/378/ETY muuttamisesta sesta Euroopan unionin työmarkkinaosapuolissa, 200286/613/ETY Neuvoston direktiivi miesten ja naisten ● EU:n tasa-arvo-ohjelmattasa-arvoisen kohtelun periaatteen soveltamisesta itse-näisiin ammatinharjoittajiin, maatalousalalla toimivat ● EU:n työllisyyssuuntaviivat SAK 23
  • 24. LIITE 3 SAK:laisten liittojen nais- ja miesjäsenten jakautuminen eri aloille SAK:laiset naiset (46 %) SAK:laiset miehet (54 %) Teollisuus ■ siivoojat ■ ompelijat Yksityiset palvelut ■ neulojat ■ auto/konemyyjä ■ käyttötarkkailijat ■ vahtimestarit Teollisuus ■ kokoonpanotehtävät Julkinen ■ autonkuljettajat ■ offsetpainajat ■ pakkaajat perhepäivähoitajat ■ varastoesimiehet ■ ■ eineskeittäjät ■ sorvaajat ■ keittiöapulaiset ■ asentajat ■ postittajat ■ laitosapulaiset ■ hitsaajat ■ sairaala-apulaiset Julkinen ■ koneenhoitajat ■ kotiavustajat ■ palomiehet ■ valvomonhoitajat ■ kodinhoitajat ■ autonkuljettajat ■ toimistovirkailijat Yksityiset palvelut ■ talonmiehet ■ metsätyöntekijät ■ konttorityöntekijät ■ kirvesmiehet ■ trukinkuljettajat ■ konttoristit ■ myyjät ■ huoltoasentajat ■ lihanleikkaajat ■ siivoojat ■ parturi-kampaajat ■ varastomiehet ■ teurastajat ■ emännät ■ tarjoilijat ■ laitosmiehet ■ linja-autonkuljettajat ■ hotellivirkailijat ■ autonkuljettajat ■ kunnossapitotyöntekijät ■ keittiötyöntekijät ■ varastomiehet ■ siivoojat ■ puusepät ■ apteekin tekniset ■ lentoemännät LIITE 4 Naisten osuus SAK:n päätöksentekoelimissä 1981-2004 NAISTEN OSUUS SAK:N PÄÄTÖKSENTEKOELIMISSÄ 1981-2004 % 50 45 46 46 46 43 44 40 41 38 36 36 36 33 33 33 30 29 30 30 22 20 20 20 15 16 10 8 0 1981 1986 1991 1996 2001 2004 Edustajakokous Valtuusto Hallitus Jäsenistö24 SAK
  • 25. KirjallisuusAhtiainen, L (2003): Palkansaajien järjestäytyminen Melkas, T (2001): Tasa-arvobarometri 2001. Tasa-ar-Suomessa vuonna 2001. Työministeriö. Työpoliittinen voasiainneuvottelukunta, Tasa-arvojulkaisuja 2001:9,tutkimus no 246. Tilastokeskus. Helsinki.Aro, A (2001): On niin kiire ettei ehdi tehdä Pääkkönen, H & Niemi, I (2002): Suomalainen arki vuosituhannen vaihteessa. Tilastokeskus. Kulttuuri jaAula, M-K: Talousarvion sukupuolivaikutusten arvi- viestintä. Helsinki.ointi kansainvälisten esimerkkien valossa, Naistutki- www.tilastokeskus.fimus1/2003. Sosiaali- ja terveysministeriö (2002): Naisten ja mies-Euroopan komissio (1997): Opas sukupuolivaikutus- ten tasa-arvon edistäminen sosiaali- ja terveysministeri-ten arvioimiseksi ön hallinnonalalla. Valtavirtaistamisohje. Pilottihanke.Erkkilä, M (2001): Erilaisuus arjessa. Raportti SAK: Tasa-arvovaltuutetun toimisto, STM (2000): Vaikut-laisista naisista ja miehistä. SAK:n järjestötutkimus 2000. taako sukupuoli? Työehtosopimuslakiesityksen arviointiaJyväskylä. tasa-arvonäkökulmasta. Tasa-arvojulkaisuja 2000:8. Helsinki.Horelli, L & Saari, M (2002): Tasa-arvoa valtavirtaan. www.tasa-arvo.fiValtavirtaistamisen menetelmiä ja käytäntöjä. Helsinki:Sosiaali- ja terveysministeriö. Selvityksiä 2002:11. Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliitto: Naiset jawww.eurofem.net/valtavirtaan miehet työmarkkinoilla. Huhtikuu 2003.Ilmakunnas S & Julkunen R: Euroopan talous- ja Työministeriö: Työvoima 2020 - loppuraportti (mm.rahaliitto - sukupuolten tasa-arvon näkökulma, Valtioneu- työllisten määrän kehityksen arviointia ammattiryhmittäinvoston kanslian julkaisu 14/1997 2000-2015, s. 177- 191) www.mol.fi/tiedotus/tilastot.htmlKauhanen, M (2002): Määräaikaiset työsuhteet jatoimeentulon riskit. KELA Sosiaali- ja terveysturvan tutki- Työterveyslaitos -STM: Tyky-barometri 2001. Helsinkimuksia 69, Helsinki. Ulkoasiainministeriö (1996): Pekingin julistus ja toi-Lahti-Kotilainen, L (1996): Työsuojelu ja tasa-arvo. mintaohjelma. YK:n neljäs maailmankonferenssi naistenTampere. Työministeriö. aseman edistämiseksi Peking 4-15.9.1995. Helsinki: UM:n julkaisuja 6/1996.Laukkanen, E (2003): Palkansaajien viikkotyöajat, http://global.finland.fi/julkaisut/taustat/toiveet ja todellisuus. Palkansaajakeskusjärjestöjen Peking/index.htmtutkimus. www.tasa-arvotietopankki.fi Faktatietoja naisista ja mie-Lehto, A-M, &Sutela, H (1999): Tasa-arvo työoloissa. histä Suomen kunnissaTilastokeskus. Työmarkkinat 1999:19. Helsinki.Martikainen,R & Yli-Pietilä, P (1992): Työehdot jasukupuoli - sokeat sopimukset, Tampereen yliopisto.Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos. Tampere. SAK 25
  • 26. muistiinpanoja26 SAK
  • 27. muistiinpanoja SAK 27
  • 28. Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry Hakaniemenranta 1, PL 157, 00531 Helsinki Puh. (09) 772 11 www.sak.fi