SAK:n julkaisusarja.
SAK on keväästä 1992 lähtien kerännyt pääluottamusmiehille suunnatulla kyselyllä
tietoa siitä, mitä työpaikoilla on viimeisen puolen vuoden aikana tapahtunut. Erkki Laukkanen.
5. SAK · Tutkimustieto 1/2007 3
TIIVISTELMÄ
SAK on keväästä 1992 lähtien kerännyt pääluottamusmiehille suunnatulla
kyselyllä tietoa siitä, mitä työpaikoilla on viimeisen vuoden aikana tapahtu-
nut. Tiedustelun teemat liittyvät työpaikkatason edunvalvontaan, kuten yh-
teistyösuhteisiin, paikalliseen sopimiseen, työvoiman saantivaikeuksiin ja
henkilöstön kehittämistoimintaan. Tässä raportoitavaan, maaliskuussa
2007 tehtyyn kyselyyn vastasi 389 luottamusmiestä, jotka edustavat työpai-
koillaan noin 100 000 palkansaajaa.1
Tulosten mukaan viimeinen vuosi on tuonut mukanaan ainakin seuraavia
muutoksia:
• johdon ja henkilöstön yhteistyösuhteita kuvaava saldoluku on pakkasella,
• puute laaja-alaisista yleisosaajista on kasvanut ja
• paikallisten sopimusten soveltamisongelmat ovat lisääntyneet.
Kouluarvosanaksi paikallisesta sopimisesta luottamusmiehet antavat tyy-
dyttävän 7,1. Ongelmana paikallisessa sopimisessa näyttäisi kuitenkin ole-
van palkkaa koskeva sopiminen. Sen tuottamat soveltamisongelmat hei-
kentävät olennaisesti paikallisen sopimisen arvostusta. Siten luonnollinen
tie paikallisen sopimisen kehittämiseen on soveltamisongelmien vähentä-
minen palkasta paikallisesti sovittaessa.
Lakisääteiset työsuojelu- ja työterveyssuunnitelmat ovat yleisiä, mutta
muut työpaikkatason suunnitelmat ovat edelleen vajaakäytössä. Tasa-
arvolain edellyttämä tasa-arvosuunnitelma on tehty joka toisella lain piiriin
kuuluvalla, yli 30 työntekijän työpaikalla. Tasa-arvosuunnitelmien määrä ei
siten ole viimeisen vuoden aikana lainkaan lisääntynyt. Tulos on yllättävä,
sillä syksyllä 2005 suunnitelmien määrä lisääntyi huomattavasti – kiitos ke-
sällä 2005 tasa-arvolakiin sisällytetyn kirjauksen suunnitelman tekemisen
velvoittavuudesta.
Lain mukaan tasa-arvosuunnitelmaan tulee myös sisällyttää palkkakartoitus
eri tehtäväluokituksissa ja -ryhmissä työskentelevien naisten ja miesten
palkoista. Tulosten mukaan tällainen palkkakartoitus on kuitenkin tehty vain
joka kolmannella lain piiriin kuuluvalla työpaikalla. Hyvää tietoa palkka-
tasoista katsoi saaneensa joka kolmas palkkakartoitukseen osallistuneista
luottamusmiehistä. Palkkasyrjintää paljastui 13 prosentissa palkkakartoi-
tuksista.
Tulosten mukaan töiden uudelleenjärjestelyt ovat olleet varsin mittavia: 80
prosentilla työpaikoista on viimeisen vuoden aikana palkattu uutta työvoi-
maa, ja 60 prosentilla on väkeä koulutettu joko uusiin tai vanhoihin tehtä-
1
Vastausprosentiksi tuli noin 42, mikä on noin viisi prosenttiyksikköä vähemmän kuin viime vuoden
kyselyssä. Syy normaalia suurempaan katoon saattaa liittyä luottamusmiesvaalien ajoittumiseen kyse-
lyjaksolle. Teollisuudessa vastausprosentti oli 44, yksityisillä palveluakoilla 39 ja julkisella sektorilla 42.
6. 4 SAK · Tutkimustieto 1/2007
viin. Mutta uuden työvoiman palkkaamisesta huolimatta irtisanomisia ja lo-
mautuksia on edelleen toimeenpantu joka kolmannella työpaikalla. Työvoi-
man vaihtuvuus on näin ollen säilynyt korkeana. Viidennes työpaikoista on
viimeisen vuoden aikana sekä vähentänyt että lisännyt työvoimaansa.
Luottamusmiesten mielestä seuraavan työmarkkinaratkaisun tärkeimmät
asiat ovat palkankorotukset ja työsuhdeturva. Nämä asiat kattoivat yli puo-
let vastauksista. Paljon julkisuudessa esillä olleet alakohtaiset ongelmat
nousivat esiin joka viidennessä vastauksessa.
7. SAK · Tutkimustieto 1/2007 5
KEHITYS VIIMEISEN VUODEN AIKANA
Arvosana liitolle
Yksi tapa hahmottaa niitä lähtökohtia, joilta työpaikkatason edunvalvonta
ponnistaa, on liiton onnistuminen työaika- ja palkkapolitiikassaan. Jos liitto
on onnistunut hyvin, mahdollisuudet onnistua työpaikkatason toiminnassa
ovat todennäköisesti myös hyvät, ja päinvastoin. Koska liitot varsin hyvin
tuntevat kenttänsä, alakohtaiset sopimukset on varmasti yritetty kirjoittaa
siten, että niiden toimeenpano työpaikoilla ei tuota ongelmia.
Liitot saavat pääluottamusmiehiltä tyydyttävän kouluarvosanan sekä työ-
aika- että palkka-asioiden hoidosta: 7,6 työaika-asioiden ja 7,0 palkka-
asioiden hoidosta. Arvosana työaika-asioiden hoidosta on ollut parempi
kuin palkka-asioiden hoidosta annettu arvosana aina vuodesta 1999 lähti-
en, kun arvosanoja ensimmäisen kerran kysyttiin.
Tyydyttävän keskiarvon alle mahtuu tosin joukko huonompiakin arvosanoja:
18 prosenttia työaika-asioiden hoidosta annetuista arvosanoista ja 35 pro-
senttia palkka-asioiden hoidosta annetuista arvosanoista oli korkeintaan
välttävä 6. Lisäksi, kuten kuviosta näkyy, palkka-asioiden hoidosta annet-
tujen arvosanojen hajonta on varsin suuri. Palkka-asioiden hoito näyttäisi
siis jakavan mielipiteitä voimakkaammin kuin työaika-asioiden hoito.
Kouluarvosana liitolle työaika- ja palkka-asioiden hoidosta
% luottamusmiehistä
40
35
18 % työaika-arvosanoista ja
30
35 % palkka-arvosanoista
korkeintaan välttävä 6
25
20
15
10 Työaika-asiat
Palkka-asiat
5
0
4 5 6 7 8 9 10
Arvosana
SAK:n luottamusmieskysely 2007
8. 6 SAK · Tutkimustieto 1/2007
Epätyypilliset työsuhteet
Toinen työpaikkatason edunvalvontaan vaikuttava asia on epätyypillisten –
muiden kuin vakinaista kokopäivätyötä tekevien - työsuhteiden osuus hen-
kilöstön kokonaisvahvuudesta. Voidaanhan olettaa, että jos lähes koko
henkilöstö tekee vakinaista kokopäivätyötä, paikallisen edunvalvonnan jär-
jestäminen on helpompaa kuin siinä tapauksessa, että suuri osa henkilös-
töstä tekee osa-aikatyötä, määräaikaista työtä tai näiden yhdistelmää, mää-
räaikaista osa-aikatyötä.
Epätyypillisiä työsuhteita on perinteisesti käytetty eräänlaisena puskurityö-
voimana, joka laman kohdatessa on saanut lähteä. Näin tapahtui myös vii-
me vuosikymmenen alun lamassa aina vuoteen 1994 saakka. Keväästä
1994 lähtien epätyypillisten työsuhteiden osuus kasvoi aina vuoden 1996
alun "minilamaan" saakka, jolloin puskurin kasvattaminen pysähtyi. "Mini-
lamasta" toivuttiin kuitenkin pian, ja sen jälkeen kehitys on ollut varsin kak-
sijakoinen: epätyypillisten työsuhteiden osuus on kasvanut yksityisillä pal-
velualoilla ja laskenut teollisuudessa. Julkisella sektorilla tilanne näyttäisi
vakaantuneen.
Viimeisen vuoden aikana epätyypillisten työsuhteiden osuus on kasvanut
hieman palvelualoilla ja laskenut teollisuudessa.
Epätyypillisiä työsuhteita
% henkilöstöstä
50
45 Yksityiset
40 palvelut
35
30
25 KAIKKI
20
Julkinen
15
10
5 Teollisuus
0
92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06
SAK:n luottamusmieskysely 2007
9. SAK · Tutkimustieto 1/2007 7
Yhteistyö johdon ja henkilöstön välillä
Yhteistyö henkilöstön ja työpaikan johdon välillä on viimeisten kymmenen
vuoden aikana nähnyt monia käänteitä ja erot talouden eri sektoreiden vä-
lillä ovat olleet suuria. Yhteistyö heikentyi 1990-luvun alkupuolella, kun maa
kävi syvässä lamassa. Vuosina 1995-98 yhteistyö kuitenkin elpyi, heikenty-
äkseen sitten uudestaan vuodesta 2004 eteenpäin.
Kaksijakoinen kehitys kielii siitä, että uudelleenjärjestelyt työpaikoilla jatku-
vat edelleen laajoina, ja niiden yhteydessä yhteistyösuhteet voivat joko pa-
rantua tai huonontua riippuen siitä, mikä rooli työntekijäpuolelle näissä jär-
jestelyissä annetaan. Aivan viime vuosina työntekijöiden vaikutusmahdolli-
suudet ovat ilmeisesti jonkin verran heikentyneet.
Vuonna 2006 työpaikkoja, joilla yhteistyö on huonontunut, on ollut selvästi
enemmän (22 %) kuin työpaikkoja, joilla yhteistyö on parantunut.(15 %).
Julkisella sektorilla yhteistyötä koskeva saldoluku on huonontunut selvästi
(-18 %) ja teollisuudessa jonkin verran (-7 %). Yksityisillä palvelualoilla ti-
lanne on pysynyt ennallaan.
Henkilöstöryhmien välillä yhteistyö, jota kysyttiin nyt ensimmäistä kertaa, on
parantunut 15 prosentilla ja heikentynyt 10 prosentilla työpaikoista, joilla on
ollut useampia henkilöstöryhmiä. Kaksi kolmasosaa SAK:laisista työpai-
koista on tällaisia työpaikkoja.
Yhteistyö johdon ja henkilöstön välillä
% työpaikoista
40
35
30
25
Yhteistyö parantunut
20
15
10 Yhteistyö huonontunut
5
0
92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06
SAK:n luottamusmieskysely 2007
10. 8 SAK · Tutkimustieto 1/2007
Henkilöstön uudelleenjärjestelyt
Viime vuosikymmenen alun laman aikana uudelleenjärjestelyille oli tyypil-
listä runsas lomauttaminen ja irtisanominen. Vuodesta 1995 eteenpäin tyy-
pillistä on ollut uuden työvoiman palkkaaminen. Viime vuosina myös kou-
lutus uusiin tai vanhoihin tehtäviin on lisääntynyt.
Jaksolla 1995-2001 vuoden aikana tapahtuneet lomautukset ja irtisanomi-
set koskivat vajaata kolmasosaa työpaikoista. Minilaman myötä ne tilapäi-
sesti lisääntyivät, vähetäkseen sitten takaisin aiemmalle tasolleen. Ongel-
ma korostuu teollisuudessa, jossa viimeisen vuoden aikana joka kolmas
työpaikka on irtisanonut tai lomauttanut.
Varsin korkealle tasolle noussut työvoiman kierrätys on viimeisen vuoden
pysynyt korkeana: 20 prosenttia työpaikoista on palkannut uutta työvoi-
maa, vaikka vanhaa on saman tarkastelujakson aikana lomautettu tai irti-
sanottu. Ongelma on suurin (23 %) teollisuudessa ja pienin julkisella sekto-
rilla (16 %).
Henkilöstön uudelleenjärjestelyt, % työpaikoista
(Kierrätys = Palkattu uusia, vaikka tarkastelujaksolla myös lomautettu tai irtisanottu)
90
80
Otettu uusia
70
60
Koulutettu
50
40 Lomautettu tai irtisanottu
30
20
Kierrätetty
10
0
93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06
SAK:n luottamusmieskysely 2007
11. SAK · Tutkimustieto 1/2007 9
Työvoimavaje
Luottamusmiestiedustelussa työvoimavajauksen laajuutta on mitattu vuo-
desta 1999. Julkinen keskustelu työvoimapulasta on kuitenkin käyty Tilas-
tokeskuksen ja työnantajien työnantajahaastattelujen pohjalta, joissa läh-
tökohtana on ollut auki julistettujen paikkojen täyttäminen. Luottamusmies-
ten mielestä puutetta työvoimasta voi esiintyä, vaikka uutta työvoimaa ei
olisi haettukaan. Siksi tässä yhteydessä pulan sijasta puhutaan työvoima-
vajeesta.
Luottamusmiesten mielestä viime työvoimavajetta on esiintynyt joka toisella
työpaikalla. Tilanne on siis varsin ongelmallinen. Samanaikaisesti laajan
työttömyyden kanssa meillä on käsissämme työpaikkojen työvoimavaje.
Asetelma ilmentää 1990-luvun ongelmallista perintöä: työpaikkansa säilyt-
täneet tekevät töitä varsin suuren suorituspaineen alla. Lisätyövoimaa ei
palkata, ellei ole aivan pakko.
Luottamusmiesten mielestä lisätyövoimavaje on yleinen ja suurelta osin
ammattitaidon tasosta riippumaton ilmiö. Joka toisella työpaikalla on viimei-
sen vuoden aikana esiintynyt vajetta laaja-alaisista yleisosaajista, noin 40
prosentilla kausi- ja sijaistyön tekijöistä, joka kolmannella työpaikalla sup-
pean alan erityisasiantuntijoista ja vajaalla 30 prosentilla aputyön tekijöistä.
Nopeimmin on kuitenkin kasvanut vajaus laaja-alaisista yleisosaajista.
Työvoimavajauksen esiintyminen
% työpaikoista
60
Suppean alan erityisasiantuntijoista
Laaja-alaisista yleisosaajista
50 Aputyön tekijöistä (ei ammatillista koulutusta)
Kausi- ja sijaistyön tekijöistä
40
30
20
10
0
2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006
SAK:n luottamusmieskysely 2007
12. 10 SAK · Tutkimustieto 1/2007
Paikallisen sopimisen kattavuus
Uusien paikallisten sopimusten määrää on kysytty vuodesta 1995, josta
lähtien paikallinen sopiminen on lisääntynyt hitaasti mutta varmasti. Kasvun
taustalla ovat vuosikymmenen puoliväliin ajoittuneet muutokset, jolloin mo-
net liitot uusivat palkkausjärjestelmiään jättäen enemmän tilaa paikalliselle
sopimiselle. Jo pari vuotta aiemmin monet liitot olivat lisänneet toisin sopi-
misen mahdollisuuksia erityisesti työaika-asioissa.
Jaksolla 1996-2001 painopiste on ollut palkoista sopimisen puolella, mutta
viime vuosina lähes yhtä laajaa on ollut työajoista sopiminen.2 Lisäksi laaja-
alainen sopiminen siten, että sovitaan sekä palkkaan että työaikaan liitty-
vistä asioista, on lisääntynyt. Vaikka paikallinen sopiminen ei sinänsä ole
hyvä tai huono asia, niin huolestuttavaa on se, että paikallisen sopimisen
laajenemisen myötä myös sopimusten soveltamisongelmat ovat lisäänty-
neet.
Viimeisten kolmen vuoden aikana paikallinen palkkasopiminen on vähenty-
nyt, mutta työaikasopiminen näyttäisi viimeisen vuoden aikana kääntyneen
uuteen kasvuun. Aineistosta ei kuitenkaan ilmene, mistä kasvu johtuu. Toi-
saalta myös soveltamisongelmat näyttäisivät kuitenkin jonkin verran li-
sääntyneen.
Viimeisen vuoden aikana tehdyt paikalliset sopimukset
% työpaikoista
40
sovittu
35 työajoista
sovittu palkoista
30
25
20
15
syntynyt soveltamisongelmia
10
5
0
95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06
SAK:n luottamusmieskysely 2007
2
Aikasarja ei sisällä erittelyä sen mukaan, onko kyseessä ollut TES:n soveltaminen, TES:n parantami-
nen tai toisin sopiminen.
13. SAK · Tutkimustieto 1/2007 11
Soveltamisongelmat
Viimeisen vuoden aikana paikallisen sopimisen soveltamisongelmat ovat
jakautuneet varsin tasaisesti työaika- ja palkkasopimuksiin: soveltamison-
gelmia on ollut kummassakin tapauksessa noin kymmenellä prosentilla
työpaikoista. Alla olevassa taulukossa on tiivistelmä tyypillisistä, luotta-
musmiesten avovastauksista kootuista, soveltamisongelmista.
Työaikasopimusten soveltamisongelmat liittyvät usein erilaisiin vuorolisiin.
Ei ole aina selvää keihin sopimusta sovelletaan, onko puheena oleva työ
vuorotyötä tai mitä liukumilla käytännössä tarkoitetaan. Ongelmaa on myös
työajan riittämättömyydestä ja työajan seurannasta.
Palkkasopimuksissa ongelmana on usein se, että urakkatyötä joudutaan
tekemään tuntipalkalla. Tai sitten ongelmaa on sopimuksen vinosta sovel-
tamisesta, samanmielisten suosimisesta ja henkilökohtaisten korotusten ja-
kautumisesta.
Usein käy myös niin, että työaikasopimuksella on epäsuoria ja epämiellyt-
täviä palkkavaikutuksia, tai toisinpäin. Tai että sopimukseen – koski se sit-
ten työaikaa tai palkkaa – liittyy töiden organisointia, josta työnantaja työn-
johto-oikeutensa nojalla päättää yksipuolisesti itse, työtekijäpuolen sivuut-
taen.
Esimerkkejä paikallisten sopimusten soveltamisongelmista
Työaikasopimukset Palkkasopimukset
• Aika ei riitä. • Provisiopalkkaisten koulutus-
• Suulliset sopimukset eivät päde. korvaukset.
• Tulkintaongelmia, luovuttiin • Erilaiset lisät, kenelle maksetaan.
sopimuksesta. • Henkilöstöryhmien välisiä
• Työnantaja rikkoo jatkuvasti ongelmia.
sopimusta • Palkat maksetaan ulkonäön
• Ylityötunteja ei saa tulla, tuntien perusteella
vähennetään. • Takuupalkan suuruudesta.
• Vuorotyön • Tulospalkkauksen soveltamis-
vuorojenvaihto/viikonloppuylityö ongelmia henkilökohtaisen palkan
arkipyhät. osalta.
• Vapaapäivien saanti ja anto. • Työnvaativuusmääritykset eivät ole
toimineet.
SAK:n luottamusmieskysely 2007
14. 12 SAK · Tutkimustieto 1/2007
Kouluarvosana paikallisen sopimisen tuloksista
Miten soveltamisongelmat ovat sitten vaikuttaneet siihen, miten luottamus-
miehet ovat paikallisen sopimisen kokeneet. Soveltamisongelmien esiinty-
minenhän ei välttämättä ole huono asia, vaan seuraus ”hyvästä yritykses-
tä”. Tätä mahdollisuuden arviointia varten luottamusmiehiltä pyydettiin nyt
ensimmäistä kertaa kouluarvosanaa paikallisen sopimisen tuloksista työ-
paikalla.
Keskimääräiseksi arvosanaksi tuli tyydyttävä 7,1. Korkeintaan välttävän
kuutosen antoi 29 prosenttia luottamusmiehistä ja kiitettävän vähintään yh-
deksikön antoi 13 prosenttia luottamusmiehistä. Työaikasopimuksia teh-
neille työpaikoille arvosana oli keskimäärin 7,5 ja palkkasopimuksia teh-
neille työpaikoille 6,3. Ero arvosanoissa on siis varsin selvä, ja kielii on-
gelmista palkkasopimisen puolella.
Toinen ero koskee paikallisen sopimisen seurauksia. Jos paikallisen palk-
kasopimisen seurauksena on tullut soveltamisongelmia, luottamusmiesten
kouluarvosana paikalliselle sopimiselle on 5,8 – muuten 7,1. Paikallisen
työaikasopimisen vastaavaa eroa ei ole.
Ongelmana paikallisessa sopimisessa on siten palkkaa koskeva sopiminen.
Sen tuottamat soveltamisongelmat heikentävät olennaisesti paikallisen so-
pimisen arvostusta. Siten oikea tie paikallisen sopimisen lisäämiseen on
paikalliseen palkkasopimiseen liittyvien soveltamisongelmien vähentämi-
nen.
Kouluarvosana paikallisen sopimisen tuloksista sopimisen
seurausten mukaan
9
7.5 7.7 7.4
8 7.1
7 6.5
5.8
6
5
4
3
2
1
0
Arvosana työajoista Arvosana palkoista Arvosana työajoista tai
sopineilla työpaikoilla sopineilla työpaikoilla palkoista sopineilla
työpaikoilla
Kun sopimisesta ei ole seurannut soveltamisongelmia
Kun sopimisesta on seurannut soveltamisongelmia
SAK:n luottamusmieskysely 2007
15. SAK · Tutkimustieto 1/2007 13
Henkilöstön kehittämissuunnitelmat ja ohjelmat
Hyvin toimivilla työpaikoilla tulisi olla henkilöstö- ja koulutussuunnitelma3,
tasa-arvo-suunnitelma4, työterveyshuollon toimintasuunnitelma ja siihen
liittyvä työpaikkaselvitys5 ja työsuojelun toimintaohjelma6. Henkilöstö- ja
koulutussuunnitelmien ja tasa-arvosuunnitelmien olemassaoloa edellyte-
tään yrityksiltä, joissa henkilöstöä on vähintään 30. Terveydenhuollon ja
työsuojelun puolella tällaista rajoitetta ei ole.
Keväällä 2007 työterveyshuollon ja työsuojelun ohjelmat, suunnitelmat ja
selvitykset löytyivät useimmilta työpaikoilta, mutta havainnot muista suun-
nitelmista ovat vähäisemmät. Ja pienillä työpaikoilla esim. tasa-
arvosuunnitelmat on perin harvinaisia.
Työpaikkatason ohjelmien ja järjestelmien olemassaolo
% eri kokoisista työpaikoista
Voittopalkkiojärjestelmä
15
3 yli 29 henkilöä
50 alle 30 henkilöä
Tulospalkkiojärjestelmä
19
Työterveyshuollon 85
työpaikkaselvitys 67
Työterveyshuollon 92
toimintasuunntelma 73
Työsuojelun toimintaohjelma
90
62
Tasa-arvolain mukainen 35
palkkakartoitus 12
Tasa-arvosuunnitelma
53
9
Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmat
59
30
0 20 40 60 80 100
SAK:n luottamusmieskysely 2007
3
Yhteistoimintalain (1978/725) 6 b §:ään tehtiin jo 29.7.1988 täsmennys, jonka mukaan ”yrityksen tulee
vuosittain vahvistaa henkilöstö- ja koulutussuunnitelma ennen tilikauden alkua”. Henkilöstösuunnitel-
maan tulee sisällyttää mm. ”henkilöstön määrässä ja laadussa odotettavissa olevat muutokset”, ja kou-
lutussuunnitelmaan henkilöstösuunnitelmasta johtuvat yleiset koulutustarpeet sekä koulutuksen vuosit-
tainen toteuttamissuunnitelma henkilöstöryhmittäin.
4
Tasa-arvolain (2005/232) 6a §:n mukaan "työnantajan on toteutettava tasa-arvoa edistävät toimet
vuosittain laadittavan, erityisesti palkkausta ja muita palvelussuhteen ehtoja koskevan tasa-
arvosuunnitelman mukaisesti”.
5
Työterveyshuoltolain (2001/1383) 2:11 §:n mukaan ”työnantajalla on oltava työterveyshuollosta kirjal-
linen toimintasuunnitelma, jonka tulee sisältää työterveyshuollon yleiset tavoitteet sekä työpaikan olo-
suhteisiin perustuvat tarpeet ja niistä johtuvat toimenpiteet”.
6
Työturvallisuuslain 9 §:n mukaan ”työnantajalla on oltava turvallisuuden ja terveellisyyden edistämi-
seksi ja työntekijöiden työkyvyn ylläpitämiseksi tarpeellista toimintaa varten ohjelma, joka kattaa työpai-
kan työolojen kehittämistarpeet ja työympäristöön liittyvien tekijöiden vaikutukset työsuojelun toiminta-
ohjelma”.
16. 14 SAK · Tutkimustieto 1/2007
Tasa-arvolain mukainen palkkakartoitus
Ensimmäistä kertaa kysyimme nyt luottamusmiehiltä siitä, miten tasa-
arvolain mukainen palkkakartoitus on tehty. Millaista tietoa palkkakartoitus
antoi? Nousiko esiin palkkasyrjintää?
Tulosten mukaan 31 prosenttia palkkakartoitukseen osallistuneista luotta-
musmiehistä katsoi saaneensa hyvää tietoa palkkatasoista. Teollisuudessa
hyvää tietoa oli tarjolla enemmän (37 % palkkakartoituksista) ja yksityisissä
palveluissa vähemmän (17 % palkkakartoituksista). Tyydyttävää tietoa sai
48 prosenttia luottamusmiehistä, ja huonoa tietoa 21 prosenttia luottamus-
miehistä.
Palkkasyrjintää nousi esiin 13 prosentilla palkkakartoituksen tehneistä työ-
paikoista, ja erot sektoreiden välillä ovat tässä asiassa pienet. Silmiinpistä-
vän usein (27 % vastaajista) vastaaja kuitenkin kertoo, että hän ei osaa sa-
noa syrjinnän ilmenemisestä mitään varmaa. Luku on niin suuri, että se he-
rättää kysymyksen palkkakartoituksen laadusta. Oliko se sittenkään riittä-
vällä tarkkuudella tehty?
Jos tasa-arvolain mukainen palkkakartoitus on tehty, niin
millaista tietoa palkkatasoista sait? nousiko esiin palkkasyrjintää?
KAIKKI 31 48 21 KAIKKI 13 61 27
Julkinen 35 48 16 Julkinen 15 64 21
Yks. Yks.
17 50 33 10 63 28
palvelut palvelut
Teollisuus 37 46 17 Teollisuus 13 59 29
0 20 40 60 80 100 0 20 40 60 80 100
hyvää tyydyttävää huonoa nousi ei noussut en osaa sanoa
SAK:n luottamusmieskysely 2007
17. SAK · Tutkimustieto 1/2007 15
MUUT AJANKOHTAISET ASIAT
Luottamusmiesten oikeus toimistotekniikkaan
Tupo-sopimuksen 2003-2004 kohta 6.3 kuuluu seuraavasti:
Keskusjärjestösopimuksissa on pääluottamusmiehelle ja työsuojelu-
valtuutetulle annettu oikeus käyttää yrityksen ja yhteisön tavanomai-
sia toimisto- yms. välineitä. Keskusjärjestöt toteavat yhteisenä tulkin-
tanaan, että tavanomaisten toimistovälineiden käsitteen piiriin kuuluu
myös yrityksessä ja yhteisössä yleisesti käytössä olevat atk-laitteet ja
niihin liittyvät ohjelmat sekä internet-yhteys (sähköposti). Arvioinnissa
voidaan ottaa huomioon mm. yrityksen ja yhteisön koko, pääluotta-
musmiehen tai työsuojeluvaltuutetun tehtävien laajuus ja edellyttämä
tarve sekä ajankäytön määrä. Käytännön järjestelyistä sovitaan pai-
kallisesti.
Nyt saadun tiedon mukaan tämä oikeus toteutuu noin 80-90 prosenttisesti
julkisella sektorilla, mutta vain 60-70 –prosenttisesti teollisuudessa ja yksi-
tyisillä palvelualoilla. Suurimmat puutteet näyttäisivät koskevan sähköpos-
tia, joka puuttuu joka kolmannelta yksityisen sektorin luottamusmiehiltä.
Luottamusmiesten käyttöoikeus toimistovälineisiin
Tupo-sopimuksen kohdan 6.3. toteutuminen
82
sähköposti 60
62
85
internet-yhteys 66
69
86
atk-laitteet ja
74
ohjelmat
71
0 20 40 60 80 100
teollisuus yks.palv julkinen
SAK:n luottamusmieskysely 2007
18. 16 SAK · Tutkimustieto 1/2007
Työmarkkinaratkaisun tärkeimmät asiat
Seuraavan työmarkkinaratkaisun tärkeimpiä asioita luottamusmiehiltä tie-
dusteltiin avoimella kysymyksellä, ilman mitään johdatusta. Ja vastauksia
tulikin varsin runsaasti, noin 250 kappaletta, jotka tutkija oman harkintansa
perusteella luokitteli alla olevaan taulukkoon.
Sen mukaisesti tärkeimmiksi asioiksi nousivat palkankorotukset ja työsuh-
deturva. Yleensä palkankorotuksissa painotettiin reipasta yleiskorotusta,
mutta myös minimipalkat ja ns. solidaarisuuserät mainittiin usein. Jos pai-
kallinen sopiminen tässä yhteydessä mainittiin, niin kriittisesti tyyliin ”ei lisää
paikallista sopimista”.
Vastaavasti työsuhdeturvassa korostettiin irtisanomissuojaa ja muutostur-
vaa. Samaa tarkoittaen puhuttiin myös henkilöstön asemasta määräaikais-
ten vakinaistamisesta ja osa-aikaisten lisätunneista.
Alakohtaisista asioista maininnat koskivat yleensä jonkin palkkaluokan jäl-
keenjääneisyyden korjaamista tai vieläkin yksityiskohtaisempaa asiaa.
Seuraavan työmarkkinaratkaisun tärkeimmät asiat
% avovastauksista
Tärkeimmät asiat %
1 Palkankorotukset 30
yleiskorotus
minimipalkat
muut korotuserät
ei paikallista sopimista
2 Työsuhdeturva 25
irtisanomissuoja
muutosturva
määräaikaisten vakinaistaminen
lisää tunteja, osa-aikatyö
3 Alakohtaiset asiat 20
4 Luottamushenkilöiden asema 10
5 Muut asiat 15
YHTEENSÄ 100
SAK:n luottamusmieskysely 2007
19. SAK · Tutkimustieto 1/2007 17 17
Liite
SAK:n luottamusmiestiedustelun kyselylomake
1. Taustatiedot
a ammattiliittosi nimi on:______________________________________________
b sähköpostiosoitteesi on: _________________________ (vain tutkijan käyttöön)
c ikäsi on ____ vuotta
d olet 1 mies 2 nainen
2. Työpaikkasi
a henkilöstön kokonaismäärä on _____, joista
b vakinaista kokoaikatyötä tekee _____ henkilöä
3. Kuinka yhteistyö työpaikallasi on kehittynyt viimeisen vuoden aikana?
(b-kohtaan vastaat vain jos työpaikallasi on useampia henkilöstöryhmiä).
a johdon ja henkilöstön välillä 1 parantunut 2 ennallaan 3 huonontunut
b henkilöstöryhmien välillä (jos on) 1 parantunut 2 ennallaan 3 huonontunut
4. Onko työpaikallasi viimeisen vuoden aikana tehty paikallisia sopimuksia
a työajoista 1 kyllä 2 ei 3 en osaa sanoa
b palkkauksesta 1 kyllä 2 ei 3 en osaa sanoa
5. Jos paikallisia sopimuksia työajoista on tehty, onko niistä seurannut soveltamison-
gelmia? (Kuvaa tarvittaessa avainsanoin)
1 ei ole seurannut
2 on seurannut, millaisia:______________________________________________
6. Jos paikallisia sopimuksia palkoista on tehty, onko niistä seurannut soveltamison-
gelmia? (Kuvaa tarvittaessa avainsanoin)
1 ei ole seurannut
2 on seurannut, millaisia:______________________________________________
7. Kouluarvosanasi (4-10) paikallisen sopimisen tuloksista työpaikallasi on ____
8. Minkä kouluarvosanan (4-10) antaisit omalle liitollesi
a työaika-asioiden hoidosta:____
b palkka-asioiden hoidosta:____
9. Onko työpaikallasi viimeisen vuoden aikana toteutettu seuraavia järjestelyjä?
a Henkilöstöä on irtisanottu tai lomautettu 1 on 2 ei ole
b On otettu uutta henkilöstöä 1 on 2 ei ole
c Henkilöstöä on koulutettu uusiin tehtäviin 1 on 2 ei ole
d Henkilöstöä on koulutettu vanhoihin tehtäviin 1 on 2 ei ole
10. Onko työpaikallasi viimeisen vuoden aikana esiintynyt työvoimavajausta
a suppean alan erityisasiantuntijoista 1 on 2 ei ole
b laaja-alaisista yleisosaajista 1 on 2 ei ole
c aputyön tekijöistä (ei ammatillista koulutusta) 1 on 2 ei ole
d kausi- ja sijaistyön tekijöistä 1 on 2 ei ole
20. 18 SAK · Tutkimustieto 1/2007
11. Onko työpaikallasi on ei ole en tiedä
a henkilöstö- ja koulutussuunnitelmat 1 2 3
b tasa-arvosuunnitelma 1 2 3
c tasa-arvolain mukainen palkkakartoitus 1 2 3
d työsuojelun toimintaohjelma 1 2 3
e työterveyshuollon toimintasuunnitelma 1 2 3
f työterveyshuollon työpaikkaselvitys 1 2 3
g tulospalkkiojärjestelmä 1 2 3
h voittopalkkiojärjestelmä 1 2 3
12. Jos tasa-arvolain mukainen palkkakartoitus on tehty,
a millaista tietoa palkkatasoista sait 1 hyvää 2 tyydyttävää 3 huonoa
b nousiko esiin palkkasyrjintää 1 kyllä nousi 2 ei noussut 3 en osaa sanoa
13. Tupo-sopimuksen 2003-2004 (kohta 6.3) mukaan luottamushenkilöillä on käyttöoike-
us seuraaviin työpaikkasi järjestelmiin. Onko sinulla käyttöoikeus seuraaviin:
a atk-laitteet ja ohjelmat 1 on 2 ei ole 3 ei ylipäänsä käytössä työpaikallani
b internet-yhteys 1 on 2 ei ole 3 ei ylipäänsä käytössä työpaikallani
c sähköposti 1 on 2 ei ole 3 ei ylipäänsä käytössä työpaikallani
14. Onko työpaikallasi viimeisen vuoden aikana ollut
a Vuokratyövoimaa 1 on ollut 2 ei ole ollut 3 en osaa sanoa
b Alihankintatyövoimaa 1 on ollut 2 ei ole ollut 3 en osaa sanoa
c Muuta määräaikaista työvoimaa 1 on ollut 2 ei ole ollut 3 en osaa sanoa
15. Onko näiden ryhmien työsuojelussa ollut erityisiä ongelmia
1 ei ole ollut
2 on ollut, millaisia
________________________________________________________________________
________________________________________________________________________
16. Seuraavan työmarkkinaratkaisun tärkeimmät asiat:
1.______________________________________________________________________
2.______________________________________________________________________
3.______________________________________________________________________
17. Muita täydentäviä huomautuksia:
________________________________________________________________________
________________________________________________________________________
________________________________________________________________________
________________________________________________________________________