SAK:n Lakitietoa

769 views

Published on

SAK:n julkaisusarja

Lisäeläkkeet liikkeen luovutuksessa, lasten kanssa työskentelevän rikostaustan selvittäminen ja tulevaa lainsäädäntöä työoikeuden alalla. Katja Lehto-Komulainen.

Published in: News & Politics
0 Comments
0 Likes
Statistics
Notes
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

No Downloads
Views
Total views
769
On SlideShare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
4
Actions
Shares
0
Downloads
3
Comments
0
Likes
0
Embeds 0
No embeds

No notes for slide

SAK:n Lakitietoa

  1. 1. T y ö e l ä m ä tieto 1/2003 SAK Lakitietoa Lisäeläkkeet liikkeen luovutuksessa, lasten kanssa työskentelevän rikostaustan selvittäminen ja tulevaa lainsäädäntöä työoikeuden alalla SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ
  2. 2. Helmikuu 2003 Lisätietoja:Katja Lehto-Komulainen katja.lehto @sak.fi puh. (09) 7721 405 SAK, PL 157 FIN-00531 Helsinki Tilaukset: SAK/postitus puh. (09) 7721 344
  3. 3. SAK LakitietoaSisällys1 Lisäeläkkeet liikkeen luovutuksessa 4 1.1 Lyhyesti ............................................................................................... 4 1.2 Työsopimuslain 1:10 ........................................................................... 4 1.3 Lähteet ................................................................................................ 62 Lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittäminen 7 2.1 Lyhyesti ............................................................................................... 7 2.2 Laki lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä........ 7 2.3 Eduskunnan lausuma ....................................................................... 20 2.4 Rikosrekisterilaki ............................................................................... 21 2.5 Lähteet .............................................................................................. 233 Tulevaa lainsäädäntöä työoikeuden alalla 24 3.1 Yhdenvertaisuuslaki .......................................................................... 24 3.1.1 Lähteet 24 3.2 Vanhentumislainsäädännön uudistus ............................................... 25 3.2.1 Lähteet 25 SAK –TYÖELÄMÄTIETO 1/2003 1
  4. 4. 2 SAK – TYÖELÄMÄTIETO 1/2003
  5. 5. SAK LakitietoaLisäeläkkeet liikkeen luovutuksessa,lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittäminenja tulevaa lainsäädäntöä työoikeuden alallaNyt käsillä olevaan monisteeseen on koottu tuoreita voimaan tulleita säännöksiätyöoikeuden alalta. Lisäksi siinä käsitellään lyhyesti eduskuntakäsittelyssä par-haillaan olevaa kahta hallituksen esitystä (yhdenvertaisuuslaki ja vanhentumislain-säädännön uudistaminen).Työsopimuslain liikkeen luovutusta koskevaa pykälää on täsmennetty. Täsmen-nyksellä on varmistettu aikaisemman oikeustilan pysyminen eli että työntekijätsäilyttävät vapaaehtoiset yrityskohtaiset lisäeläkkeensä liikkeen luovutuksen jäl-keen samoin kuin muutkin työsuhde-etuutensa. Täsmennyksen taustalla on kor-keimman oikeuden lisäeläkettä koskenut ennakkoratkaisu vuodelta 2001.Lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä annettu laki on uusiSuomessa. Muualla Euroopassa vastaavaa lainsäädäntöä on ollut jo aiemmin.Lain säätämisen taustalla on julkinen keskustelu ja tutkimukset siitä, että lastenseksuaalista hyväksikäyttöä koskevat epäilyt ovat viimeisen vuosikymmenen ai-kana moninkertaistuneet.Tämä moniste on osa SAK:n tuottamaa koulutusmateriaalia ay-liikkeen käyttöön.Aineistossa on käytetty apuna hallituksen esityksiä ja eduskuntakäsittelyssä syn-tynyttä materiaalia. Toimitus- ja kirjoitustyön on tehnyt lakimies Katja Lehto-Komulainen.Helsingissä 4. päivänä helmikuuta 2003Kirsti Palanko-Laaka Jorma RusanenJohtaja Vastaava lakimies SAK –TYÖELÄMÄTIETO 1/2003 3
  6. 6. 1 Lisäeläkkeet liikkeen luovutuksessa 1.1 Lyhyesti Työsopimuslain täsmentämisellä on varmistettu aikaisemman oikeustilan pysymi- nen eli työntekijät säilyttävät vapaaehtoiset yrityskohtaiset lisäeläkkeensä liikkeen luovutuksen jälkeen samoin kuin muutkin työsuhde-etuutensa. He siirtyvät myös lisäeläkkeiden osalta vanhoina työntekijöinä uuden työnantajan palvelukseen. Tehty täsmennys on tullut voimaan 1 päivänä joulukuuta 2002 ja se vastaa liik- keen luovutusdirektiivin sisältöä. Korkein oikeus teki vuonna 2001 asiaa koskevan ratkaisun. Sen mukaan henkilö, jolle liike luovutettiin, ei ollut työsopimuslain perusteella vastuussa luovuttajan työntekijöilleen järjestämästä vapaaehtoisesta lisäeläketurvasta, vaikka lisäeläke- turva olisi ollut liikkeen luovuttajan ja työntekijän välisen työsuhteen ehto. Tämä ratkaisu oli ristiriidassa sen kanssa, että työsopimuslain liikkeen luovutussään- nösten oli katsottu kattavan myös lisäeläkesitoumukset. Korkeimman oikeuden ratkaisun seurauksena syntynyt tilanne piti saada nopeasti ratkaistua niin, että yksityiset kansalaiset eivät liikkeen luovutustilanteissa menet- täneet ansaitsemiaan eläke-etuuksia. Lainvalmistelu tapahtui kolmikantaisesti. 1.2 Työsopimuslain 1:10 Laki työsopimuslain 1 luvun 10 §:n muuttamisesta 1 luku Yleiset säännökset 10 § Liikkeen luovutus Edellä 1 momentissa tarkoitetussa liikkeen luovutuksessa työnantajan luo- vutushetkellä voimassa olevista työsuhteista johtuvat oikeudet ja velvolli- suudet sekä niihin liittyvät työsuhde-etuudet siirtyvät liikkeen uudelle omis- tajalle tai haltijalle. Ennen luovutusta erääntyneestä työntekijän palkka- tai muusta työsuhteesta johtuvasta saatavasta vastaavat luovuttaja ja luovu- tuksensaaja yhteisvastuullisesti. Luovuttaja on kuitenkin luovutuksensaa- jalle vastuussa ennen luovutusta erääntyneestä työntekijän saatavasta, jollei muuta ole sovittu. Selostus: Työsopimuslain 1 luvun 10 §:n 2 momenttia on täsmennetty lisäämällä siihen työ- suhde-etuuksien siirtyminen. Lainkohta näin kuuluvana on tullut voimaan 1 päivä- nä joulukuuta 2002. Liikkeen luovutusdirektiivin 3 artiklan 1 kohdan mukaan ne luovuttajan oikeudet ja velvoitteet, jotka johtuvat luovutuksen tapahtuessa voimassa olleesta työsopimuk- sesta tai työsuhteesta, siirtyvät luovutuksen seurauksena luovutuksensaajalle.4 SAK – TYÖELÄMÄTIETO 1/2003
  7. 7. Liikkeen luovutusdirektiivin artiklan 4 a kohdan mukaan, jolleivät jäsenvaltiot toisinsäädä, 1 kohta ei kuitenkaan koske työntekijöiden oikeuksia jäsenvaltion lakisää-teiseen sosiaaliturvajärjestelmään kuulumattomiin, yhtiön tai saman toimialan yh-tiöiden yhteisen lisäeläkejärjestelmän mukaisiin vanhuus-, työkyvyttömyys- taiperhe- etuuksiin. Alun perin liikkeen luovutusdirektiivi 77/187/ETY täytäntöönpan-tiin kansallisesti vuonna 1992 Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksenvuoksi muuttamalla aiempaa työsopimuslakia (320/1970). Tällöin yritys-kohtaisia lisäeläkkeitä ei erikseen käsitelty, vaan niiden katsottiin siirtyvänluovuttajalta luovutuksensaajalle samojen periaatteiden mukaisesti kuinmuidenkin työsuhteeseen liittyvien etuuksien, minkä vuoksi lain 7 §:ää eitarvinnut yrityskohtaisten lisäeläkkeiden vuoksi muuttaa.Työoikeudellisesti kyseiset lisäeläkkeet ovat työsuhteen ehtoina liikkeenluovutuksen yhteydessä samassa asemassa kuin muutkin työsuhteen eh-dot. Asiaa koskevan hallituksen esityksen (HE 109/1992) mukaan tarkoi-tuksena oli täytäntöönpanna kyseinen vähimmäisdirektiivi kansallisesti si-ten, että direktiivin edellyttämä vähimmäistaso työntekijän oikeuksien tur-vaamiseksi toteutetaan. Tämän vuoksi voimassa ollutta lainsäädäntöämuutettiin kolmikantaiseen lainvalmisteluun perustuen vain niiltä osin kuindirektiivissä oli työntekijälle edullisempia säännöksiä. Liikkeen luovutusdi-rektiivin mahdollistama sääntely, jonka mukaan yrityskohtaisten lisäeläk-keiden ei tarvitsisi siirtyä uuden työnantajan vastuulle, olisi merkinnyttyöntekijän kannalta heikennystä kansalliseen oikeustilaan. Tällainensääntely ei olisi ollut yhteisön työoikeudellisten vähimmäissäädösten täy-täntöönpanossa yleisesti noudatetun lainvalmistelukäytännön mukaista.Mikäli lisäeläketurva olisi asetettu eri asemaan kuin muut työsuhteen ehdot,kyseistä työsopimuslain säännöstä olisi esitetty muutettavaksi.Korkein oikeus on kuitenkin ratkaisussaan KKO 2001: 72 päätynyt lähinnäkansallista täytäntöönpanoa koskevan lainvalmistelun esitöitä tulkitsemallasiihen, että liikkeen luovutuksensaaja ei ole työsopimuslain perusteellavastuussa luovuttajan työntekijöilleen järjestämästä vapaaehtoisesta lisä-eläketurvasta, vaikka lisäeläketurva olisi liikkeen luovuttajan ja työntekijänvälisen työsuhteen ehto. Ratkaisussa lisäeläketurva on siten asetettu eriasemaan kuin muut työsuhteeseen liittyvät etuudet.Korkeimman oikeuden ennakkoratkaisun vuoksi voimassa olevaa työsopi-muslakia on nyt siis täsmennetty siten, että lain 1 luvun 10 §:n 2 momentinsäännös työsuhteesta johtuvien oikeuksien ja velvollisuuksien siirtymisestäkoskee lisäeläketurvaa, jolla tarkoitetaan neuvoston asetuksen 1408/71mukaiseen pakolliseen ja lakisääteiseen sosiaaliturvajärjestelmään kuulu-mattomia etuuksia, samalla tavoin kuin muitakin työsuhteeseen liittyviäetuuksia. Nyt säännökseen on nimenomaisesti sisällytetty luovutuksen-saajan velvollisuus noudattaa työsuhteista johtuvia oikeuksia ja velvolli-suuksia sekä niihin liittyviä työsuhde-etuuksia, sellaisina kuin luovuttaja oliniitä velvollinen noudattamaan. SAK –TYÖELÄMÄTIETO 1/2003 5
  8. 8. Työsopimuslain 1:10 täsmentäminen tarkoittaa sitä, että ennen korkeim- man oikeuden ratkaisua vallinneen oikeustilan pysyminen on varmistettu eli työsopimusperusteiset lisäeläkkeet siirtyvät lain nojalla luovutuksen- saajan (jatkajatyönantajan) vastuulle. Eduskuntakäsittelyssä työ- ja tasa-arvoasiain valiokunta piti täsmennystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puolsi asiaa koskevan hallituksen esityksen hyväksymistä muuttamattomana niin kuin tapahtuikin. Hallituksen esitystä edelsi valmistelu kolmikantaisessa työryhmässä. Suomessa ei eläkelainsäädännöllä ole huolehdittu lisäeläketurvasta luo- vutustilanteissa, vaan muun muassa komissiolle annetuissa raporteissa on katsottu liikkeen luovutusdirektiivin vaatimusten tulleen täytetyiksi sillä, että työsopimuslain liikkeen luovutussäännökset kattavat myös lisäelä- kesitoumukset. Työsopimuslakia uudistettaessa asia ei ollut mitenkään esillä. Työ- ja tasa-arvoasiain valiokunta piti tärkeänä, että hallitus yhdessä työ- markkinajärjestöjen kanssa selvittää, miten käytännössä voidaan mahdolli- simman hyvin huolehtia lisäeläke-etuuksien turvaamisesta liikkeen luovu- tustilanteissa ja edellyttääkö direktiivi työsopimuslain säännösten lisäksi eläkelainsäädäntöön säännöksiä lisäeläke-etuuksien turvaamisesta erityi- sesti niiden henkilöiden osalta, jotka eivät enää työskentele luovuttajan liik- keessä luovutuksen tapahtuessa. Korkeimman oikeuden ratkaisuun KKO 2001:72 on haettu purkua. Korkein oikeus kuitenkin hylkäsi purkuhakemuksen joulun alla 2002. Parhaillaan selvitetään mihin muihin toimenpiteisiin on ryhdyttävä, jotta oikeusjuttua ajanut työntekijä saa yli 30 vuotta ansaitsemansa lisäeläkkeen. 1.3 Lähteet Virallislähteet: Laki työsopimuslain 1 luvun 10 §:n muuttamisesta (943/2002) HE 97/2002 TyVM 5/2002 EV 133/2002 Neuvoston direktiivi 2001/23/EY; EYVL N:o L 82, 22.3.2001, s. 16. Neuvoston asetus 1971/1408/ETY; EYVL N:o L 149, 5.7.1971, s.. 2 sekä siihen tehdyt myöhemmät muutokset KKO 2001:72 Muut: Niklas Bruun: EG-rätten, den tredje vågen och dyningarna i HD, JFT, Tidskrift ut- given av Juridiska Föreningen i Finland, 2001, s. 543-562. Jari Hellsten, Muistio 2.10.2002: Hallituksen esitys työsopimuslain liikkeenluovu- tussäännöksen muuttamiseksi.6 SAK – TYÖELÄMÄTIETO 1/2003
  9. 9. 2 Lasten kanssa työskentelevienrikostaustan selvittäminen2.1 LyhyestiVuoden 2003 alusta tuli voimaan laki menettelystä, jolla lasten kanssa työskente-lemään valittavien henkilöiden rikostausta voidaan selvittää. Lain tarkoituksena onvähentää lasten riskiä joutua seksuaalisesti hyväksikäytetyksi, väkivallan kohteek-si tai houkutelluksi huumausaineiden käyttöön. Samassa yhteydessä muutettiinrikosrekisterilakia.Rikostaustan selvittäminen koskee mm. päivähoidon kasvatus- ja opetushenki-löstöä sekä opetuspuolella esiopetuksen, peruskoulun ja lukion sekä toisen as-teen ammatillisen koulutuksen opetushenkilöstöä. Tällaiseen työhön hakeutuvasaa itseään koskevan rekisteriotteen maksutta rikosrekisteristä. Rikosrekisteriot-teen tilaa työnhakija itse Oikeusrekisterikeskukselta. Työnantajalla ei ole oikeuttatilata otetta.Tammikuussa 2003 rikosrekisteriotteen pyyntöjä on tullut päivittäin noin 300 Oi-keusrekisterikeskukseen. Eniten otteita ovat pyytäneet eri lastenhoitotehtäviä jaopetustehtäviä hakeneet henkilöt.2.2 Laki lasten kanssa työskentelevien rikostaustanselvittämisestäSeuraavassa käsitellään lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämi-sestä annettua lakia säännös säännökseltä. Säännöksen jälkeen alkaa selos-tusosa. 1§ Lain tarkoitusTämän lain tarkoituksena on suojella alaikäisten henkilökohtaista koskemat-tomuutta ja edistää heidän henkilökohtaista turvallisuuttaan. Laissa sääde-tään menettelystä, jolla alaikäisten kanssa työskentelemään valittavien hen-kilöiden rikostaustaa selvitetään.Selostus:Aikaisemman lainsäädännön sallimia työntekijöiden taustojen tarkistamismenet-telyjä ei ole tarkoitettu, lasten huostaanottoa lukuun ottamatta, lasten suojelemi-seksi vaan muunlaisen turvallisuuden takaamiseksi. Ne säännökset eivät mahdol-listaneet rikostietojen tarkastamista tilanteissa, jossa tällä tavoin haluttiin osaltaanvähentää lapsen riskiä joutua hyväksikäytön kohteeksi. Työnantajalla ei ole aikai-semmin ollut mahdollisuutta tarkistaa työnhakijan taustaa silloinkaan, kun hänelläolisi ollut siihen perusteltu tarve.Hallituksen esityksessä on todettu, että seksuaalisella hyväksikäytöllä on hyvinvakavat seuraukset lapsen kasvulle ja kehitykselle. Lapsia tulee suojella myösmuulta hyväksikäytöltä, väkivallalta ja huumeiden käytön houkuttelulta päivähoi-dossa, koulussa ja muussa kasvatus-, opetus-, hoito- ja huolenpitotyössä. Lapsenhyvinvointia voidaan edistää sillä, että lasten parissa eivät voi työskennellä henki-löt, joiden voidaan perustellusti arvioida olevan uhka lapsen turvallisuudelle. SAK –TYÖELÄMÄTIETO 1/2003 7
  10. 10. 2§ Soveltamisala Tätä lakia sovelletaan työ- ja virkasuhteessa tehtävään työhön, johon pysy- väisluontoisesti ja olennaisesti kuuluu ilman huoltajan läsnäoloa tapahtuvaa alaikäisen kasvatusta, opetusta, hoitoa tai muuta huolenpitoa taikka muuta työskentelyä henkilökohtaisessa vuorovaikutuksessa alaikäisen kanssa. Lakia sovelletaan 1 momentissa säädetyin edellytyksin myös: 1) siviilipalveluslain (1723/1991) 1 §:ssä tarkoitetun siviilipalvelusvelvollisen työpalveluun; 2) työllisyyslaissa (275/1987) tarkoitetun työelämävalmennuksessa olevan henkilön työhön työpaikalla; 3) työmarkkinatuesta annetussa laissa (1542/1993) tarkoitetun työharjoitte- lijan ja työelämävalmennuksessa olevan henkilön työhön työpaikalla; 4) työvoimapalvelulaissa (1005/1993) tarkoitetun henkilön työhön työko- keilussa työpaikalla; 5) perhehoitajalain (312/1992) 1 §:ssä tarkoitetun perhehoitajan antamaan perhehoitoon; 6) yksityisten sosiaalipalvelujen valvonnasta annetussa laissa (603/1996) tarkoitettuun palvelun tuottajaan; ja 7) yksityisestä terveydenhuollosta annetussa laissa (152/1990) tarkoitettuun palvelun tuottajaan. Tätä lakia ei kuitenkaan sovelleta 1 ja 2 momentissa tarkoitettuihin tehtäviin, jotka yhden vuoden aikana yhteensä kestävät enintään kolme kuukautta. Li- säksi siviilipalveluskeskus ei voi määrätä henkilöä tämän lain mukaisiin teh- täviin eikä työvoimaviranomainen voi tehdä työkokeilua, työelämävalmen- nusta tai työharjoittelua koskevaa sopimusta tässä laissa tarkoitetuista teh- tävistä, jos henkilö ei halua ottaa vastaan tällaisia tehtäviä. Selostus: Lakia sovelletaan yleisesti eri palvelussuhteissa. Sitä sovelletaan kuitenkin vain uusiin palvelussuhteisiin eli lain voimaan tulon jälkeen solmittaviin palvelussuhtei- siin (ks. selostus 11 §:n kohdalla). Lain piiriin tulevat työsopimuslain (55/2001), merimieslain (423/1978), kotitalous- työntekijäin työsuhteesta annetun lain (951/1977) ja ammatillisesta koulutuksesta annetun lain mukaiset oppisopimusta koskevat työsuhteet. Lisäksi lakia sovelle- taan virkasuhteisiin, joista säädetään valtion virkamieslaissa (750/1994), kunta- laissa (365/1995) ja kirkkolaissa (1054/1993). Laki siis koskee myös valtion, kun- nan, kuntayhtymän ja seurakunnan palveluksessa olevia. Työntekijöiden ammattinimikkeitä ei ole lueteltu säännöksessä. Kysymyksessä olevilla toimialoilla toimivien työnantajien tulee määritellä ne työtehtävät, jotka kuuluvat laissa säädetyn menettelyn piiriin. Arvioitaessa ”pysyväisluontoisesti ja olennaisesti” ehdon täyttymistä on molempien ehtojen täytyttävä. Hallituksen esi- tyksen mukaan vaatimus pysyväisluontoisuudesta ei täyty, jos työtehtävät kestä- vät esimerkiksi vain viikon ajan. Arvio on tehtävä työtä tai tehtäviä annettaessa ti- lanteen mukaan.8 SAK – TYÖELÄMÄTIETO 1/2003
  11. 11. Yhteydenpito lapsiin satunnaistaLaissa säädetyn menettelyn ulkopuolelle jäävät työtehtävät, joissa yhteydenpitolapsiin on satunnaista tai vastaanottotoiminnan luonteista ja voidaan olettaa, etteilapsen ja työntekijän välille synny sellaista henkilökohtaista tai luottamuksellistasuhdetta, joka voisi johtaa esimerkiksi seksuaaliseen hyväksikäyttöön tai houkut-teluun huumausaineiden kokeiluun. Tällaisia tehtäviä ovat mm. lääkärin vastaan-ottotilanteet, virastossa työskentelevän sosiaalityöntekijän työ, kasvatus- ja perhe-neuvolassa tehtävä työ, lastenneuvolatoiminta ja kirjastoissa tehtävä työ. Näissätilanteissa lapsi tapaa kyseisen työntekijän usein vanhempansa seurassa.Ketä menettely koskee?Henkilöstöryhmiä, joita menettely ainakin koskee, ovat päivähoidon hoito- ja kas-vatushenkilöstö, lastensuojelun laitoshuollon hoito- ja kasvatushenkilöstö ja yksi-tyisten perhekotien hoito- ja kasvatushenkilöstö. Koulutuksen ja harrastustoimin-nan osalta menettelyn piiriin kuuluvat ainakin esiopetuksen, perusopetuksen, lu-kiokoulutuksen ja toisen asteen ammatillisen koulutuksen opetushenkilöstö, nuo-risotoimen ohjaushenkilöstö sekä osittain liikuntatoimen ohjaushenkilöstö. Lisäksimenettely koskee sairaaloiden lastenosastojen ja lastenpsykiatristen ja nuoriso-psykiatristen osastojen hoitohenkilökuntaa.Kasvatus-, opetus-, hoito ja huolenpitotehtävien lisäksi menettely koskee myösmuuta sellaista henkilöä, jonka työtehtäviin pysyväisluontoisesti ja olennaisestikuuluu muuta työskentelyä henkilökohtaisessa vuorovaikutuksessa alaikäisenkanssa ilman huoltajan läsnäoloa. Esimerkkinä voidaan mainita lastensuojelulai-toksen tai sisäoppilaitoksen tekninen tai hallinnollinen henkilökunta. Muita me-nettelyn piiriin kuuluvia tehtäviä voivat olla koulujen ja lastensuojelulaitosten sosi-aalityöntekijät ja psykologit. Pykälän 2 momentin mukaan lakia sovelletaan 1 mo-mentissa mainituin edellytyksin palvelussuhteiden lisäksi myös momentin 1 koh-dan mukaan siviilipalveluslain 1 §:ssä tarkoitetun siviilipalvelusvelvollisen työpal-veluun. Momentin 2 kohdan mukaan lakia sovelletaan työllisyyslaissa tarkoitetuntyöelämävalmennuksessa olevan henkilön työhön työpaikalla. Kohdan 3 mukaanmenettelyä sovelletaan työmarkkinatuesta annetussa laissa tarkoitetun työharjoit-telijan tai työelämävalmennuksessa olevan henkilön työhön ja 4 kohdan mukaantyö- voimapalvelulaissa tarkoitetun henkilön työhön työkokeilussa työpaikalla.Momentin 5 kohdan mukaan lakia sovelletaan perhehoitajalain 1 §:ssä tarkoitetunperhehoitajan antamaan perhehoitoon. Momentin 6 kohdan mukaan lakia sovel-letaan yksityisten sosiaalipalvelujen valvonnasta annetussa laissa tarkoitettuunpalvelun tuottajaan ja kohdan 7 mukaan yksityisestä terveydenhuollosta annetus-sa laissa tarkoitettuun palvelun tuottajaan.Palveluksen tai tehtävän lyhytaikaisuusPykälän 3 momentissa rajataan lain soveltamisalaa palveluksen, tehtävän tai toi-meksiannon pituuden perusteella. Työnantajalla, valvontaviranomaisella tai muullarikostaustan selvittämisvelvollisella ei ole velvollisuutta eikä liioin oikeutta vaatiarikosrekisteriotetta silloin, kun henkilön työ- tai virkasuhde, palvelus- tai harjoitte-lusuhde, toimeksiantosopimus taikka palvelujen antaminen kestää vuoden aikanaenintään kolme kuukautta. Hallituksen esityksessä todetaan, että lyhytaikaisetpalvelussuhteet ovat yleensä sijaisuuksia ja että usein lyhytaikaiset sijaisuusjär-jestelyt joudutaan tekemään nopeasti, jolloin käytettävissä olevan ajan puitteissaei olisi edes mahdollista hankkia rekisteriotetta. Jos henkilöllä on useita alle kolmekuukautta kestäviä määräaikaisia työ- tai virkasuhteita samaan työnantajaan, ote SAK –TYÖELÄMÄTIETO 1/2003 9
  12. 12. tulee hallituksen esityksen mukaan pyytää siinä vaiheessa, kun työ- tai virkasuh- teitten yhteenlaskettu kesto vuoden aikana ylittää yhteensä kolme kuukautta. Rikostaustan selvittämismenettelyä ei myöskään edellytetä, jos toimeksiantoso- pimus tehdään olemaan voimassa yhden vuoden aikana yhteensä enintään kol- men kuukauden ajan. Hallituksen esityksen mukaan vuodella ei tässä tarkoiteta kalenterivuotta, vaan aika lasketaan ensimmäisen työ- tai virkasuhteen alkami- sesta eteenpäin. Työnantajan on siis henkilöä uudelleen palkattaessa tarkistetta- va, kuinka pitkän ajan henkilö on uuden työ- tai virkasuhteen alkamista edeltävän vuoden aikana työskennellyt työnantajan palveluksessa sellaisissa tehtävissä, joita kyseessä oleva menettely koskee. Jos kolmen kuukauden aika täyttyy uuden palvelussuhteen alkaessa tai sen aikana, henkilön on työnantajan vaatimuksesta esitettävä ote rikosrekisteristä ennen työ- tai virkasuhteen alkamista. Oikeus kieltäytyä Siviilipalveluskeskus ei voi määrätä henkilöä lain tarkoittamiin tehtäviin eikä työ- voimaviranomainen voi tehdä työharjoittelua, työelämävalmennusta tai työkokei- lua koskevaa sopimusta lain tarkoittamista tehtävistä, jos henkilö ei halua ottaa vastaan tällaisia tehtäviä (3 momentti). Henkilö ei ole velvollinen millään tavoin pe- rustelemaan kieltäytymistään näiden tehtävien vastaanottamisesta. Tällä menet- telyllä varmistetaan sekä siviilipalvelusta suorittavien henkilöiden että työvoimapo- liittisiin toimenpiteisiin osallistuvien henkilöiden mahdollisuus ilman seuraamuksia (työttömyyspäivärahan tai työmarkkinatuen menettäminen) kieltäytyä rikostaustan selvittämismenettelyn piiriin kuuluvista tehtävistä. Samanaikaisuus Eduskuntakäsittelyssä perustuslakivaliokunta oli sitä mieltä, että tähän pykälään olisi tullut lisätä maininta siitä, että lakia ei sovelleta silloin, kun työ kohdistuu sa- manaikaisesti sekä aikuisiin että lapsiin. Hallituksen esityksen perusteluissa on otettu tämä kanta. Työ- ja tasa-arvoasiain valiokunta oli kuitenkin sitä mieltä, että samanaikaisuutta koskevan säännöksen ottaminen pykälään olisi aiheuttanut se- kaannusta ja lisäongelmia käytännön soveltamisessa. Valiokunnan mielestä on parempi, että tällaisissa tilanteissa rikostaustan selvittämismenettelyn tarpeelli- suus harkitaan erikseen tapauskohtaisesti. Ei taloudellisen aseman huonontamiselle Työ- ja tasa-arvoasiain valiokunta on mietinnössään kiinnittänyt huomiota siihen, että hallituksen perusteluissa on korostettu, että esityksellä ei ole tarkoitettu huo- nontaa työntekijöiden taloudellista asemaa työttömyystilanteessa. Valiokunta piti mietinnössään välttämättömänä, että hallitus huolehtii tarvittaessa säännöksiä muuttamalla siitä, että rikostaustan selvittämismenettelyn käyttöönotto ei aiheuta perustetta karenssiajan määräämiselle myöskään muissa kuin 3 momentissa tar- koitetuissa tilanteissa esimerkiksi työvoimatoimiston osoittaessa työpaikan tai työnantajan sitä tarjotessa. Valiokunnan mielestä työvoimaviranomaisen koulutuk- sessa ja ohjeistuksessa tulee huolehtia siitä, että lain soveltamisessa ei aiheuteta uusia toimeentulo-ongelmia työttömille.10 S A K – T Y Ö E L Ä M Ä T I E T O 1 / 2 0 0 3
  13. 13. 3§ Työnantajan velvollisuus pyytää rikos- rekisteriote nähtäväksiTyönantajan tulee pyytää henkilöltä nähtäväksi rikosrekisterilain (770/1993) 6§:n 2 momentissa tarkoitettu ote rikosrekisteristä, kun henkilö ensi kerranotetaan tai nimitetään sellaiseen työ- tai virkasuhteeseen, johon kuuluu 2§:ssä tarkoitettuja tehtäviä taikka annettaessa henkilölle näitä tehtäviä ensikerran. Työnantajalla tarkoitetaan tässä laissa myös siviilipalveluslain 8§:ssä tarkoitettua siviilipalveluskeskusta sekä työvoimaviranomaista, jokatekee työharjoittelua, työelämävalmennusta ja työkokeilua koskevan sopi-muksen.Jollei kunnan tai kuntayhtymän virkaa täytettäessä ole käytettävissä rikosre-kisteriotetta, valinta on suoritettava ehdollisena ja valinnan vahvistaminenon ratkaistava vasta sitten, kun ote on esitetty. Virkaan ehdollisesti valitunon esitettävä nähtäväksi rikosrekisteriote viimeistään 30 päivän tai virantäyttävän viranomaisen erityisestä syystä myöntämän pidemmän määräajankuluessa valitsemispäätöksen tiedoksisaannista lukien uhalla, että valintamuutoin raukeaa. Valinnan vahvistamisesta tai sen raukeamisesta päättääehdollisen valinnan suorittanut viranomainen tai vahvistamisesta asian-omainen alempi täytäntöönpaneva viranomainen.Valtion virkamieslain (750/1994) mukaiseen virkaan tai virkasuhteeseen ni-mittämisen edellytyksenä on edellä 2 §:ssä tarkoitetuissa tapauksissa, ettähenkilö on pyynnöstä toimittanut viranomaiselle nähtäväksi otteen rikosre-kisteristä.Selostus:Työnantajan tulee pyytää työnhakijalta ennen tehtävään ottamista tai laissa tar-koitettuja tehtäviä henkilölle ensi kertaa annettaessa nähtäväksi rikosrekisteriote,johon on merkitty, onko henkilö tuomittu sellaisesta sukupuolisiveellisyyttä louk-kaavasta teosta taikka seksuaali-, väkivalta- tai huumausainerikoksesta, joka mai-nitaan rikosrekisterilain 6 §:n 2 momentissa. Menettely koskee vain sitä henkilöä,joka on tullut tehtävään valituksi.Pykälän mukaan työnantajan tulee ennen työsopimuksen solmimista tai henkilönnimittämistä pyytää nähtäväksi työn- tai viranhakijaa koskeva ote rikosrekisteristä.Ote on tämän jälkeen palautettava viipymättä työnhakijalle. Menettelyn laimin-lyönti on työnantajan menettelyvirhe, joka ei sinänsä vaikuta jo solmittuun työ-suhteeseen tai virkasuhteeseen. Otteen kelpoisuusajasta säädetään lain 6 §:ssäsekä otteesta tehtävästä merkinnästä ja otteen palauttamisesta henkilölle 7 §:ssä.Siviilipalveluskeskus ja työvoimaviranomainenTyönantajalla tarkoitetaan tässä laissa myös siviilipalveluslain 8 §:ssä tarkoitettuasiviilipalveluskeskusta ja työvoimaviranomaista, joka tekee työharjoittelua, työelä-mävalmennusta ja työkokeilua koskevan sopimuksen. Siviilipalveluskeskus antaapalvelusvelvolliselle määräyksen siviilipalvelukseen ja määrää siviilipalveluslaitok-sen, jossa henkilö suorittaa työpalvelun. Siviilipalveluskeskus määrää siviilipalve-lusmiehen tai –laitoksen hakemuksesta myös siirrosta toiseen laitokseen työpal-velun aikana. Siviilipalveluskeskus ja työvoimaviranomainen rinnastetaan tässälaissa työnantajaan, joiden velvollisuutena on pyytää nähtäväksi ote rikosrekiste-ristä. Siviilipalveluskeskuksen tulee pyytää palvelusvelvolliselta nähtäväksi S A K – T Y Ö E L Ä M Ä T I E T O 1 / 2 0 0 3 11
  14. 14. rikosrekisteriote ennen henkilön määräämistä sellaiseen siviilipalveluslaitokseen, joissa työskennellään ehdotuksen 2 §:n tarkoittamissa tehtävissä. Koska ote pyydetään? Työvoimaviranomaisen on pyydettävä henkilöltä nähtäväksi rikosrekisteriote en- nen työharjoittelua, työelämävalmennusta tai työkokeilua koskevan sopimuksen tekemistä, jos harjoittelu, valmennus tai kokeilu tapahtuu lain 2 §:n tarkoittamissa tehtävissä. Ennen nimittämistä tapahtuva ansiovertailu tehdään normaalia me- nettelyä noudattaen. Ansiovertailun perusteella ansioituneimmalta viranhakijalta tulee pyytää nähtäväksi rikosrekisteriote. Mikäli esitetyn otteen perusteella työn- antaja arvioi yleisten nimittämisperusteiden nojalla (kyky, taito ja koeteltu kansa- laiskunto) hakijan soveltuvuudessa virkaan olevan este, voidaan hakija jättää ni- mittämättä. Tämän jälkeen pyydetään ansiovertailussa toiseksi parhaalta hakijalta ote nähtäväksi. Otteen sisällöstä ei ole 7 §:ssä annettu oikeutta merkitä rikosre- kisteritietoja henkilöä koskeviin asiakirjoihin. Oikeusrekisterikeskuksesta on mah- dollisuus rikosrekisteriotteen tunnistetietojen avulla tarkistaa lain mukaisen otteen antaminen henkilölle työn- tai viranhakua varten. Vasta uudet tehtävät lain piiriin Menettely koskee vain uuteen tehtävään valittavaa henkilöä eikä alaikäisten kans- sa lain voimaantullessa 1.1.2003 jo työskennelleitä työntekijöitä. Rikosrekisteriote tulee kuitenkin vaatia samaan työnantajaan jo työ- tai virkasuhteessa olevalta henkilöltä silloin, kun henkilölle annetaan sellaisia uusia tehtäviä, joissa rekiste- riote on lain mukaan vaadittava. Jo kertaalleen otteen toimittaneita saman työn- antajan palveluksessa toisiin tehtäviin siirtyviä henkilöitä menettely ei koske. Vir- kamies on myös viranomaisen pyynnöstä velvollinen antamaan tälle nähtäväksi rikosrekisteriotteen, jos viran tehtäviä muutetaan 2 §:ssä tarkoitetuiksi tai hänelle muutoin osoitetaan siinä tarkoitettuja tehtäviä. Laissa ei ole käsitelty erikseen tilannetta, jossa vasta tehtävien antamisen jälkeen ilmenee, että tehtävät ovatkin lain 2 §:ssä tarkoitettuja. Lainsäätäjän tarkoitus on, että velvollisuus pyytää rikosrekisteriote ulottuu näihinkin tilanteisiin. Työnhakijan rikosrekisteriotteen merkintää ei sinänsä voida pitää työhönoton esteenä. Hakijan soveltuvuus tehtävään jää olosuhteiden mukaan aina työnantajan harkintaan. Menettely kunnan tehtävässä Pykälän 2 momentissa säädetään tarkemmin noudatettavasta menettelystä valit- taessa uusi viranhaltija kunnan tai kuntayhtymän palvelukseen. Menettely koskee 1 momentissa esitetyn mukaisesti sekä uuteen virkasuhteeseen ottamista että vir- kasuhteesta toiseen siirtämistä samoin kuin säännöksessä tarkoitettujen virka- tehtävien antamista viranhaltijan nykyisessä virassa. Menettely koskee sekä vaki- naisia että väliaikaisia ja tilapäisiä viranhaltijoita. Taustojen tarkistamismenettely merkitsee käytännössä sitä, että päätös henkilön siirtämisestä tai hänen tehtävi- ensä muuttamisesta voidaan tehdä vasta sen jälkeen, kun rikosrekisteriote on toimitettu nähtäväksi. Viranhaltijan valinta voi olla joko vaali tai yksittäisen viran- haltijan toimivaltansa puitteissa tekemä viranhaltijapäätös.12 S A K – T Y Ö E L Ä M Ä T I E T O 1 / 2 0 0 3
  15. 15. Otetta ei vaadita kaikilta vaan vain valittavaltaSäännöksen tarkoituksena on, että rikosrekisteriote pyydetään ainoastaan vir-kasuhteeseen otettavalta tai siirrettävältä henkilöltä, valintaa tai päätöstä tehtäessäote pyydetään ainoastaan siltä henkilöltä, joka tulee valituksi.Ehdollinen valintapäätös joudutaan antamaan tiedoksi valitulle ja mahdollisille va-rahenkilöille uhalla, että jollei otetta toimiteta säädetyssä tai pyydetyssä määrä-ajassa, valinta raukeaa. Jos määräajassa toimitetusta otteesta ilmenee sellaisiaseikkoja, ettei valinnan vahvistava viranomainen katso voivansa vahvistaa valintaa,valinta on todettava rauenneeksi. Ehdollisen valinnan vahvistamatta jättämisessävirkasuhde lakkaa ilman irtisanomista ja irtisanomisaikaa kunnallisen viranhaltijanpalvelussuhdeturvasta annetun lain (484/ 1996) 10 §:n 1 momentin 5 kohdan mu-kaisesti. Ehdollisesti suoritettu valinta on erikseen vahvistettava tai todettava rau-enneeksi. Menettelystä ja viranhoitomääräyksen antamisesta on tarkempia mää-räyksiä Kunnallisen työmarkkinalaitoksen valtuuskunnan 12 päivänä kesäkuuta1996 hyväksymän virkasäännön mallin 10 §:ssä. Kun pyydetty rikosrekisteriote ontoimitettu nähtäväksi, tämä voidaan todeta esimerkiksi virantäyttöä koskevissaasiakirjoissa ja viranomaisen on huolehdittava otteen palauttamisesta henkilölletakaisin viipymättä asian käsittelyn jälkeen.Työ- ja tasa-arvoasiain valiokunta halusi eduskuntakäsittelyn aikana, että tätä py-kälää selvennettiin. Valiokunta piti hakijan oikeusturvan kannalta perusteltuna, ettävalinnan raukeamisesta tehdään aina päätös. Ehdollinen päätös ei voi itsestäänraueta.Valtion virkaan nimittämisetPykälän 3 momentissa säädetään 1 momentin mukaisen menettelyn soveltami-sesta nimitettäessä henkilö valtion virkamieslain mukaiseen virkaan tai virkasuh-teeseen. Perustuslain 125 §:n 2 momentin mukaan yleiset nimitysperusteet julki-siin virkoihin ovat taito, kyky ja koeteltu kansalaiskunto. Rikosrekisteriotteessaoleva merkintä ei siis merkitse sinänsä estettä nimitykselle, vaan sen merkitysharkitaan säädettyjen nimitysperusteiden mukaisesti.Rikosrekisteriote pyydetään vasta sen jälkeen kun nimitysharkinta muilta osin ontehty. Rikosrekisteriote pyydetään vain nimitysperusteiden valossa muutoin ansi-oituneimmalta henkilöltä. Näin saavutetaan mahdollisimman suuri yksityisyydensuoja siten, ettei sellaisten virkaa hakeneiden tai siihen ilmoittautuneiden henkilöi-den, joita ei ehdoteta nimitettäväksi, ole tarpeettomasti toimitettava rikosrekiste-riotetta. Käytännössä nimitettäväksi ehdotettava henkilö saattaa perustellustasyystä vaihtua ennen nimitystä. Näissä tilanteissa rikosrekisteriote on pyydettäväluonnollisesti siltä, joka vaihtoehtona ehdotetaan virkaan nimitettäväksi. Nimitettä-vän henkilön rikosrekisteritiedot ovat nimitysperusteiden arviointiin vaikuttavaseikka, jonka nimittävän viranomaisen tulee tietää ennen nimityspäätöksen teke-mistä. Otteen esittämisestä tehdään merkintä esimerkiksi nimitysmuistioon ja ri-kosrekisteriote palautetaan viipymättä henkilölle. Tarkastusmenettely koskeevastaavasti määräaikaiseen virkasuhteeseen nimittämistä ja annettaessa virka-miehelle muutoin ensimmäistä kertaa tässä tarkoitettuja tehtäviä. S A K – T Y Ö E L Ä M Ä T I E T O 1 / 2 0 0 3 13
  16. 16. 4§ Yksityisten sosiaalipalvelujen tai yksityisten terveydenhuollon palvelujen tuottajan rikosrekisteriote Jos yksityisten sosiaalipalvelujen tai yksityisten terveydenhuollon palvelu- jen tuottajan toimialaan kuuluu palvelujen antaminen alaikäiselle, tulee lää- ninhallituksen ennen luvan myöntämistä pyytää muuhun kuin työsopimus- suhteiseen henkilökuntaan kuuluvalta henkilöltä, jolle kuuluu 2 §:ssä tarkoi- tettuja tehtäviä, nähtäväksi rikosrekisterilain 6 §:n 2 momentissa tarkoitettu ote rikosrekisteristä. Mitä 1 momentissa säädetään, koskee myös kuntaa, jonka tulee vastaanotet- tuaan yksityisten sosiaalipalvelujen valvonnasta annetun lain 6 §:n tai lasten päivähoidosta annetun lain (36/1973) 28 §:n 1 momentin mukaisen ilmoituk- sen, pyytää henkilöltä viipymättä nähtäväksi ote rikosrekisteristä. Tässä pykälässä tarkoitettu ote on pyydettävä nähtäväksi myös ennen kuin muu kuin lupahakemuksessa tai ilmoituksessa määritelty henkilö otetaan 2 §:ssä tarkoitettuihin tehtäviin. Palvelun tuottajan on ilmoitettava asiasta asi- anomaiselle lääninhallitukselle tai kunnalle. Selostus: Pykälän 1 momentissa säädetään lääninhallituksen velvollisuudesta pyytää näh- täväksi rikosrekisterilain 6 §:n 2 momentin mukainen rikosrekisteriote. Ote tulee pyytää ennen yksityisten sosiaalipalvelujen valvonnasta annetun lain 5 §:ssä tai yksityisestä terveydenhuollosta annetun lain 4 §:ssä tarkoitetun toimiluvan myön- tämistä, jos ympärivuorokautisia sosiaalipalveluja antavan yksityisten sosiaalipal- velujen tuottajan tai yksityisen terveydenhuollon palvelun tuottajan toimialaan kuuluu palvelujen antaminen alaikäiselle. Rikosrekisteriote tulee pyytää nähtäväk- si muulta kuin työsopimussuhteiseen henkilökuntaan kuuluvalta henkilöltä, jolle kuuluu ehdotuksen 2 §:ssä tarkoitettuja tehtäviä. Viranomaisen kautta tapahtuva rikostaustan selvittäminen kohdistuu sellaiseen henkilöön, joka ei ole työsuhteessa palvelun tuottajaan. Menettely vastaa näin työ- ja virkasuhteisten osalta noudatettavaksi ehdotettua. Yksityisten sosiaalipalvelujen valvonnasta annetun lain 5 §:n perusteella lääninhallitus toimii lupaviranomaisena silloin, kun sosiaalipalvelujen tuottaja antaa ympärivuorokautisia sosiaalipalveluja. Lääninhallitus toimii myös yksityistä terveydenhuoltoa koskevan lain mukaisena lupaviranomaisena. Rekisteriotteessa oleva merkintä ei merkitse automaattisesti toimiluvan epäämistä tai muuta toiminnan estettä, vaan toiminnan asianmukai- suus-harkinta jää aina lääninhallituksen harkintaan. Merkintä otteessa Jos rikosrekisteriotteesta ilmenee, että henkilö on tuomittu sellaisesta sukupuo- lisiveellisyyttä loukkaavasta teosta taikka seksuaali-, väkivalta- tai huumausaineri- koksesta, joka mainitaan rikosrekisterilain 6 §:n 2 momentissa, tulee harkita, onko kysymyksessä sellainen epäkohta, ettei toimilupaa voida myöntää tai että läänin- hallituksen tule ryhtyä edellä mainittujen yksityisiä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja sääntelevien lakien mukaisiin erityisiin valvontatoimiin.14 S A K – T Y Ö E L Ä M Ä T I E T O 1 / 2 0 0 3
  17. 17. Otteen sisällöstä ei saa tehdä merkintöjäTyönantaja tai viranomainen voivat tehdä rikosrekisteriotteen nähtäväksi esittä-neen henkilön asiakirjoihin merkinnän otteen esittämisestä tarkastusvelvollisuu-den täyttämisen osoittamiseksi. Otteen sisällöstä ei ole oikeutta merkitä rikosre-kisteritietoja henkilöä koskeviin asiakirjoihin. Laki yksityisestä terveydenhuollostaei koske itsenäisenä ammatinharjoittajana toimivaa henkilöä. Itsenäisellä amma-tinharjoittajalla tarkoitetaan henkilöä, joka terveydenhuollon ammattihenkilöistäannetun lain nojalla harjoittaa itsenäisesti ammattiaan. Ennen toiminnan aloitta-mista itsenäisen ammatinharjoittajan tulee kuitenkin tehdä terveydenhuollon oike-usturvakeskukselle ilmoitus ammatin harjoittamisesta itsenäisesti.Terveydenhuollon oikeusturvakeskus ja lääninhallitus valvovat terveydenhuollonammattihenkilöitä. Käytännössä tämä tapahtuu lähinnä kanteluiden perusteella.Itsenäisenä ammatinharjoittajana toimii jonkin verran muun muassa lastenlääkä-reitä ja –psykiatreja. Toiminta on pääsääntöisesti luonteeltaan vastaanottotoimin-taa, jossa ollaan vain satunnaisesti kontaktissa lapseen. Tämän vuoksi velvolli-suus rikosrekisteriotteen toimittamiseen ei koske itsenäistä ammatinharjoittajaa.Kunnan velvollisuus pyytää oteMitä 1 momentissa säädetään lupaviranomaisen velvollisuudesta tietyin edellytyk-sin pyytää nähtäväksi ote rikosrekisteristä, koskee vastaavasti 2 momentin mu-kaan myös kuntaa. Kunnan tulee vastaanotettuaan yksityisten sosiaalipalvelujenvalvonnasta annetun lain 6 §:n tai lasten päivähoidosta annetun lain 28 §:n 1 mo-mentin mukaisen ilmoituksen pyytää henkilöltä viipymättä nähtäväksi ote rikosre-kisteristä. Pykälän 3 momentin mukaan 1 ja 2 momentissa tarkoitettu ote on pyy-dettävä nähtäväksi myös ennen kuin muu kuin lupahakemuksessa tai ilmoituk-sessa määritelty henkilö otetaan 2 §:ssä tarkoitettuihin tehtäviin. Säännös koskeetilanteita, joissa uusi henkilö, joka ei ole työsuhteessa palvelun tuottajaan, otetaantai hänelle ensi kertaa toiminnan kestäessä annetaan näitä tehtäviä.Palvelun tuottajan velvollisuusPalvelun tuottaja on velvollinen ilmoittamaan asiasta asianomaiselle lääninhalli-tukselle tai kunnalle. Palvelun tuottajan ilmoitusvelvollisuus kuuluu palveluja tuot-tavalle yksityiselle henkilölle tai palvelujen tuottajan lainmukaiselle edustajalle pal-velun tuottajan ollessa yhteisö. Tällä mahdollistetaan se, että lääninhallitus taikunta selvittävät rikostaustan tilanteessa, jossa ilmoituksessa tai lupahakemuk-sessa määritelty henkilö vaihtuu tai uusi henkilö otetaan 2 §:ssä tarkoitettuihintehtäviin.Työsuhteisten henkilöiden rikostaustan selvittämisvelvollinen on palvelun tuottajatyönantajana ehdotuksen 3 §:n perusteella. S A K – T Y Ö E L Ä M Ä T I E T O 1 / 2 0 0 3 15
  18. 18. 5§ Perhehoitajan rikosrekisteriote Jos perhehoitajalain 1 §:ssä tarkoitettu toimeksiantosopimus koskee perhe- hoidon antamista alaikäiselle, tulee kunnan tai kuntayhtymän ennen toimek- siantosopimuksen tekemistä pyytää henkilöltä nähtäväksi rikosrekisterilain 6 §:n 2 momentissa tarkoitettu ote rikosrekisteristä. Selostus: Pykälässä säädetään kunnan tai kuntayhtymän velvollisuudesta pyytää alaikäi- selle annettavan perhehoidon toimeksiantosopimusta valmistellessaan perhehoi- tajaksi aikovalta henkilöltä rikosrekisteriote, johon on merkitty, onko henkilö tuo- mittu sellaisesta sukupuolisiveellisyyttä loukkaavasta teosta taikka seksuaali-, vä- kivalta- tai huumausainerikoksesta, joka mainitaan rikosrekisterilain 6 §:n 2 mo- mentissa. Rikosrekisteriote tulee pyytää aina valmisteltaessa toimeksiantosopi- musta alaikäiselle annettavasta perhehoidosta huolimatta siitä, että kyseinen kunta olisi aiemminkin sijoittanut alaikäisen kyseisen henkilön hoidettavaksi. Re- kisteriotteessa oleva merkintä ei merkitse sitä, että toimeksiantosopimusta ei ky- seisen henkilön kanssa voida solmia, vaan asia jää kuten nykyisinkin, viimekä- dessä aina kunnan tai kuntayhtymän harkintaan. 6§ Rikosrekisteriotteen kelpoisuusaika Rikostaustan selvittämiseksi tämän lain nojalla esitetty rikosrekisteriote ei saa olla kuutta kuukautta vanhempi. Selostus: Pykälässä säädetään esitettäväksi vaadittavan rikosrekisteriotteen kelpoisuus- ajasta. Rikosrekisteriote ei saa olla kuutta kuukautta vanhempi. Työnantaja tai vi- ranomainen voivat siten hyväksyä enintään kuusi kuukautta vanhan otteen. Kun henkilö hakeutuu työhön ensimmäistä kertaa tai palaa työmarkkinoille pitkän tau- on jälkeen, hän joutuu hankkimaan otteen nimenomaan tätä tehtävää varten. Jos taas on kyseessä usein toistuvissa lyhytaikaisissa työsuhteissa toimiva henkilö, hän voi käyttää jo aiemmin esittämäänsä otetta, kunhan se ei ole kuutta kuukautta vanhempi. Työ- ja tasa-arvoasiainvaliokunnan kannan mukaisesti pykälässä on säädetty, että ote ei saa olla kuutta kuukautta vanhempi silloin, kun se esitetään.16 S A K – T Y Ö E L Ä M Ä T I E T O 1 / 2 0 0 3
  19. 19. 7§ Merkintä rikosrekisteriotteen esittämisestä ja otteen palauttaminenRekisteriotteen nähtäväksi esittäneen henkilön henkilötietoihin saadaantehdä ainoastaan merkinnät rikosrekisteriotteen esittämisestä ja otteen tun-nistetiedoista. Työnantaja tai muu henkilö, joka on tämän lain mukaan saa-nut rikosrekisteriotteen nähtäväksi, ei saa ottaa siitä jäljennöstä. Rikosrekis-teriote on palautettava otteen esittäneelle henkilölle viipymättä.Selostus:Pykälän mukaan työnantaja tai viranomainen saavat tehdä rikosrekisteriotteennähtäväksi esittäneen henkilön asiakirjoihin ainoastaan merkinnän otteen esittä-misestä ja otteen tunnistetiedoista. Tunnistetiedoilla tarkoitetaan lähinnä henkilöntäydellistä nimeä ja päiväystä. Laissa ei anneta oikeutta merkitä rikosrekisteriot-teen sisältöä asiakirjoihin. Tällä menettelyllä turvataan työnhakijoiden oikeus yk-sityisyyteen. Henkilötietolain 11 §:n mukaan arkaluonteisena tietona pidetäänhenkilötietoja, jotka kuvaavat tai on tarkoitettu kuvaamaan rikollista tekoa, ran-gaistusta tai muuta rikoksen seuraamusta. Laissa ei anneta työnantajalle oikeuttakäsitellä arkaluonteisia henkilötietoja. Henkilötietolain 3 §:n 1 momentin 2 kohdanmukaan henkilötietojen käsittelyllä tarkoitetaan henkilötietojen keräämistä, tallet-tamista, järjestämistä, käyttöä, siirtämistä, luovuttamista, säilyttämistä, muutta-mista, yhdistämistä, suojaamista, poistamista, tuhoamista sekä muita henkilötie-toihin kohdistuvia toimenpiteitä. Käytännössä esimerkiksi rikosrekisteriotteen ko-pioiminen ja liittäminen asianomaista henkilöä koskeviin asiakirjoihin on henkilö-tietolain tarkoittamaa henkilötietojen käsittelemistä, mikä ei ole sallittua. Nähtä-väksi pyydetty ote on viipymättä palautettava henkilölle.Pykälään on eduskuntakäsittelyssä perustuslakivaliokunnan esittämällä tavalla li-sätty työnantajalle tai muulle henkilölle, joka on saanut otteen nähtäväksi, nimen-omainen kielto ottaa siitä jäljennöstä. 8§ VaitiolovelvollisuusRikosrekisteriotteesta ilmeneviä tietoja ei saa ilmaista muille kuin sellaisillehenkilöille, jotka välttämättä tarvitsevat niitä tehdessään päätöstä siitä, an-netaanko henkilölle tämän lain soveltamisalaan kuuluvia tehtäviä. Vaitiolo-velvollisuuden piiriin kuuluvaa tietoa ei saa paljastaa sivulliselle senkäänjälkeen, kun henkilö ei enää hoida sitä tehtävää, jossa hän on tiedon saanut.Selostus:Tämä pykälä on täsmentynyt ja tarkentunut huomattavasti eduskuntakäsittelyssä.Perustuslakivaliokunnan lausunnon mukaisesti työ- ja tasa-arvoasiain valiokunnanmietinnön pohjalta eduskunta sääti, että rikosrekisteritietoja ei saa ilmaista muillekuin sellaisille henkilöille, jotka välttämättä tarvitsevat niitä tehdessään päätöstäsiitä, annetaanko henkilölle tämän lain soveltamisalaan kuuluvia tehtäviä. Lisäksipykälään lisättiin eduskuntakäsittelyssä säännös, jonka mukaan henkilön vaitiolo-velvollisuus jatkuu, vaikka henkilö ei olisikaan siinä tehtävässä, jossa hän on saa-nut tiedon rikosrekisteriotteen sisällöstä. S A K – T Y Ö E L Ä M Ä T I E T O 1 / 2 0 0 3 17
  20. 20. 9§ Hakuilmoitus Kun tässä laissa tarkoitettuja tehtäviä ilmoitetaan haettavaksi, hakuilmoituk- sessa on mainittava siitä, että tehtävään otettavan henkilön on esitettävä nähtäväksi rikosrekisterilain 6 §:n 2 momentissa tarkoitettu rikosrekisteriote. Selostus: Tämä pykälä ei ollut vielä hallituksen esityksessä vaan se lisättiin eduskuntakäsit- telyssä perustuslakivaliokunnan lausuntoon pohjautuen. Asiasta oli ollut maininta vain hallituksen esityksen perusteluissa. Työnantajan on mainittava rikosrekisteriotteen esittämisvelvollisuudesta työnha- kuilmoituksessa, jolloin työnhakijat ovat jo tehtäviä hakiessaan tietoisia tällaisesta velvollisuudesta. Työnantajan tällaisen velvollisuuden perusteista oli perustuslain 80 §:n 1 momentissa olevan lain alaa koskevan säännöksen (yksilön velvollisuu- den perusteet) takia säädettävä lailla. Siksi asia ei voinut jäädä pelkkien peruste- lujen varaan. 10 § Rangaistussäännökset Joka tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta 1) rikkoo 3, 4 tai 5 §:ssä säädetyn velvollisuuden pyytää nähtäväksi rikos- rekisterilain 6 §:n 2 momentissa tarkoitettu ote rikosrekisteristä, 2) rikkoo 4 §:n 3 momentissa säädetyn velvollisuuden ilmoittaa lääninhalli- tukselle tai kunnalle muun kuin lupahakemuksessa tai ilmoituksessa määritellyn henkilön ottamisesta lain tarkoittamiin tehtäviin tai 3) rikkoo 7 §:ssä säädetyn velvollisuuden viipymättä palauttaa rikosrekiste- riote otteen esittäneelle henkilölle, on tuomittava, jollei teosta muualla laissa säädetä ankarampaa rangaistusta, rikostaustan selvittämisrikkomuksesta sakkoon. Työnantajan tai tämän edustajan vastuu määräytyy rikoslain (39/1889) 47 luvun 7 §:ssä säädettyjen perusteiden mukaan. Rangaistus 8 §:ssä säädetyn vaitiolovelvollisuuden rikkomisesta tuomitaan rikoslain 38 luvun 1 tai 2 §:n mukaan, jollei teko ole rangaistava rikoslain 40 luvun 5 §:n mukaan tai siitä muualla laissa säädetä ankarampaa rangaistus- ta. Rangaistus henkilörekisteririkoksesta säädetään rikoslain 38 luvun 9 §:ssä. Selostus: Rangaistussäännöksiä koskevan pykälän 1 momentissa ovat säännökset rikos- taustan selvittämisrikkomuksesta. Momentissa tarkoitettujen velvollisuuksien rik- komiseen voivat syyllistyä työnantaja tai tämän edustaja taikka muu laissa tarkoi- tettu rikosrekisteriotteen nähtäväksi pyytämiseen velvollinen sekä palvelujen tuottaja. Työnantajaan rinnastettavat tahot, jotka ovat velvolliset pyytämään rikos- rekisteriotteen nähtäväksi, on määritelty lain 3 §:n 1 momentissa. Muita rikosre- kisteriotteen nähtäväksi pyytämiseen velvollisia ovat kunta, kuntayhtymä ja lää- ninhallitus, kun ne toimivat lupaviranomaisena, ottavat vastaan lain mukaisia18 S A K – T Y Ö E L Ä M Ä T I E T O 1 / 2 0 0 3
  21. 21. ilmoituksia tai tekevät toimeksiantosopimusta perhehoidosta. Momentissa tarkoi-tettujen velvollisuuksien rikkominen on rangaistavaa paitsi tahallisena myös tör-keästä huolimattomuudesta. Koska kyse on lapsen turvallisuudesta, myös vaka-vammat huolellisuusvelvollisuuden rikkomiset on säädetty rangaistavaksi. Rikok-sentekijöinä kysymykseen tulevat useimmiten työnantaja tai tämän edustaja. Täl-löin työnantajan tai tämän edustajan vastuu määräytyy rikoslain 47 luvun 7 §:ssäsäädettyjen perusteiden mukaan. Mainitun rikoslain säännöksen mukaan työn-antajan tai tämän edustajan menettelystä tuomitaan rangaistukseen se, jonka vel-vollisuuksien vastainen teko tai laiminlyönti on. Tätä arvioitaessa on otettavahuomioon asianomaisen asema, hänen tehtäviensä ja toimivaltuuksiensa laatu jalaajuus sekä muutenkin hänen osuutensa lainvastaisen tilan syntyyn ja jatkumi-seen.Lain mukaan on rangaistava sitä, joka rikkoo 3, 4 tai 5 §:n mukaista velvoitettapyytää nähtäväksi rikosrekisterilain 6 §:n 2 momentissa tarkoitettu ote rikosrekiste-ristä, rikkoo 4 §:n 3 momentissa säädetyn velvollisuuden ilmoittaa lääninhallituk-selle tai kunnalle muun kuin lupahakemuksessa tai ilmoituksessa määritellyn hen-kilön ottamisesta lain tarkoittamiin tehtäviin tai rikkoo 7 §:ssä säädetyn velvolli-suuden palauttaa rikosrekisteriote henkilölle viipymättä. Rikostaustan selvittämis-rikkomuksesta rangaistus on sakkoa. Tätä rangaistussäännöstä on sovellettava,jollei teosta muualla laissa säädetä ankarampaa rangaistusta. Rangaistussään-nöksen on hallituksen esityksen mukaan arveltu käytännössä tulevan melko har-voin sovellettavaksi virkamiehiin, joihin sovelletaan ensisijaisesti ankarampia ri-koslain 40 luvun säännöksiä virkarikoksista. Lisäksi virkamiesten rikosoikeudelli-nen vastuu voi tulla kyseeseen virkarikoksia koskevan rikoslain 40 luvun 11 §:nsäännösten perusteella jo törkeätä lievemmänkin tuottamuksen perusteella. Toi-saalta taas rikoslain 40 luvun 10 ja 11 §:n virkavelvollisuuksien rikkomista koske-vien säännösten soveltaminen ei tule kysymykseen, mikäli teko kokonaisuutenaarvostellen on vähäinen. Käytännössä tällöin voivat tulla sovellettavaksi tämän lainmukaiset rangaistussäännökset.Hallituksen esitykseen eduskunnalle HE 77/2001 vp sisältyvässä ehdotuksessarikoslain muuttamisesta ehdotetaan muutettavaksi rikoslain 40 luvun virkarikoksiakoskevia säännöksiä siten, että julkisyhteisöön työsuhteessa olevan henkilön ri-kosoikeudellinen vastuu olisi yhteneväinen virkamiehen rikosoikeudellisen vas-tuun kanssa, kun työntekijä käyttää julkista valtaa. Tällöin esimerkiksi lupa- ja val-vontaviranomaisessa päätöstä valmistelevan työsuhteisen henkilön menettelyyntulisivatkin yleensä sovellettavaksi mainitussa hallituksen esityksessä muutettavik-si ehdotetut rikoslain 40 luvun virkavelvollisuuksien rikkomista koskevat säännök-set.Eduskuntakäsittelyssä momenttia tarkennettiin siten, että siihen lisättiin sana vii-pymättä kohtaan, jossa säädetään otteen palauttamisesta. Työ- ja tasa-arvoasiainvaliokunta totesi mietinnössään, että rikosrekisteriote sisältää arkaluonteisia tieto-ja, ja sen käsittelyssä on noudatettava erityistä huolellisuutta. Otteen palautta-matta jättäminen voi tulla rangaistavaksi rikostaustan selvittämisrikkomuksenasilloin, kun kyse on viivyttelystä otteen palauttamisessa. Jos otetta ei palautetalainkaan, kyseessä on rikoslain 38 luvun 9 §:n mukainen henkilörekisteririkos sa-malla tavoin kuin silloin, jos otteesta otetaan jäljennös. S A K – T Y Ö E L Ä M Ä T I E T O 1 / 2 0 0 3 19
  22. 22. Vaitiolovelvollisuuden rikkominen Pykälän 2 momentti on informatiivinen säännös siitä, että lain 8 §:n vaitiolovelvolli- suuden rikkominen tulee rangaistavaksi rikoslain säännösten mukaan. Vaitiolovel- vollisuuden rikkomisesta tuomitaan rikoslain 38 luvun 1 ja 2 §:n mukaan, jollei teko ole rangaistavaa rikoslain 40 luvun 5 §:n mukaan tai siitä muualla laissa sää- detä ankarampaa rangaistusta. Henkilörekisteririkos Eduskuntakäsittelyssä lisättiin pykälään kolmas momentti. Momentti sisältää viit- tauksen henkilörekisteririkosta koskevaan rikoslain säännökseen, jonka mukaan tulee rangaistavaksi arkaluonteisten henkilötietojen käsittelykiellon rikkominen esimerkiksi ottamalla kopio rikosrekisteriotteesta tai tekemällä siitä muita kuin tä- män lain sallimia merkintöjä henkilöä koskeviin tietoihin. 11 § Voimaantulo Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2003. Selostus: Lain mukaista menettelyä noudatetaan otettaessa henkilö palvelussuhteeseen, tehtäessä työharjoittelua, työelämävalmennusta tai työkokeilua koskeva sopimus, määrätessä palvelusvelvollinen palveluspaikkaan, tehtäessä toimeksiantosopimus perhehoidon antamisesta tai päätettäessä toimiluvan myöntämisestä sekä vas- taanotettaessa ilmoitus toiminnan aloittamisesta lain voimaantulon jälkeen. Me- nettelyä ei sovelleta ennen lain voimaantuloa aloitettuihin rekrytointeihin tai vireillä oleviin asioihin viranomaisessa. 2.3 Eduskunnan lausuma Päättäessään hyväksyä lain eduskunta hyväksyi myös seuraavan lausuman. Eduskunta edellyttää, että hallitus selvittää mahdolliset lainsäädän- nölliset ja muut toimenpiteet, joilla lapsiin kohdistuvaa seksuaalista hyväksikäyttöä voidaan ennaltaehkäistä myös vapaaehtoistyössä. Työ-ja tasa-arvoasiain valiokunta otti esille sen, että hallituksen esityksen perus- teluissa on viitattu lasten parissa tapahtuvan kansalaistoiminnan laajuuteen. Va- liokunnan kuulemat monet asiantuntijat arvostelivat lakiesitystä juuri siitä syystä, että lain soveltamisalan ulkopuolelle jää vapaaehtoinen kansalaistoiminta. Koska asia vaatii hallituksen esityksen perustelujen mukaan erillistä selvitystä, valiokunta ehdotti että se myös tehtäisiin.20 S A K – T Y Ö E L Ä M Ä T I E T O 1 / 2 0 0 3
  23. 23. 2.4 Rikosrekisterilaki Laki rikosrekisterilain 6 ja 7 §:n muuttamisesta 6§Yksityinen henkilö saa itseään koskevan otteen rikosrekisteristä viisumia,työlupaa, oleskelulupaa tai muuta niihin verrattavaa syytä varten.Sen lisäksi, mitä 1 momentissa säädetään, yksityinen henkilö saa itseäänkoskevan otteen rikosrekisteristä voidakseen ryhtyä sellaiseen tehtävään,johon pysyväisluontoisesti ja olennaisesti kuuluu työskentelyä alaikäistenparissa ja jossa ote on lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittä-misestä annetun lain (504/2002) mukaan toimitettava työnantajalle tai viran-omaiselle. Otteeseen merkitään tiedot päätöksestä, jolla henkilö on tuomitturikoslain 17 luvun 18 tai 19 §:ssä tarkoitetusta sukupuolisiveellisyyttä louk-kaavasta teosta, 20 luvussa tarkoitetusta seksuaalirikoksesta, 21 luvun 1 §:nnojalla taposta, 2 §:n nojalla murhasta, 3 §:n nojalla surmasta tai 6 §:n no-jalla törkeästä pahoinpitelystä, 31 luvun 2 §:n nojalla törkeästä ryöstöstätaikka 50 luvussa tarkoitetuista huumausainerikoksista. Otteeseen merkitäänmyös tiedot päätöksestä, jolla henkilö on aikaisemmin voimassa olleen lainnojalla tuomittu vastaavasta rikoksesta. Ote on maksuton.Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitettua tietoa pyydettäessä on ilmoitettava tar-koitus, johon sitä tarvitaan. Ote, jota tarkoitetaan 2 momentissa, toimitetaanvain henkilölle, jota ote koskee.Selostus:Pykälän 1 momenttia tarkistetaan niin, että rikosrekisteriotteen pyytäjälle kuulu-vasta velvollisuudesta ilmoittaa otteen käyttötarkoitus säädetään 3 momentissa.Pykälään lisätään uusi 2 momentti, jolloin entinen 2 momentti siirtyy 4 momentik-si. Uuden 2 momentin nojalla yksityinen henkilö voi saada maksutta itseään kos-kevia tietoja rikosrekisteristä ryhtyäkseen tehtävään, johon pysyväisluontoisesti jaolennaisesti kuuluu työskentelyä alaikäisten parissa ja jossa ote on lasten kanssatyöskentelevien rikostaustan selvittämisestä annetun lain (504/2002) mukaan toi-mitettava työnantajalle tai viranomaiselle. Otteeseen merkitään tiedot päätöksestä,jolla henkilö on tuomittu rikoslain 17 luvun 18 tai 19 §:ssä tarkoitetusta sukupuo-lisiveellisyyttä loukkaavasta teosta, 20 luvussa tarkoitetusta seksuaalirikoksesta,21 luvun 1 §:n nojalla taposta, 2 §:n nojalla murhasta, 3 §:n nojalla surmasta tai 6§:n nojalla törkeästä pahoinpitelystä, 31 luvun 2 §:n nojalla törkeästä ryöstöstätaikka 50 luvussa tarkoitetuista huumausainerikoksista. Kun rikosrekisteristä an-netaan ote, otteesta käyvät aina ilmi tuomitun rangaistuksen lisäksi tiedot vapaus-rangaistuksen kärsimisestä samoin kuin tieto mahdollisesta armahduksesta. Nä-mä tiedot ovatkin olennaisia työntekijän valintapäätöstä tehtäessä.Jos henkilö on tuomittu useasta teosta yhteiseen rangaistukseen, otteesta näky-vät tiedot kaikista syyksi luetuista rikoksista ja niistä tuomittu yhteinen rangaistus.Työnantajan tehtävä on näiden tietojen valossa harkita sitä, minkälaisen merkityk-sen hän antaa otteesta ilmi käyvälle rikokselle. Sitä, että otteeseen merkitään tie-dot koko päätöksestä, voidaan pitää sekä työnantajan että työnhakijan edun mu-kaisena, koska otteesta on tällöin pääteltävissä sen rikoksen suhteellinen S A K – T Y Ö E L Ä M Ä T I E T O 1 / 2 0 0 3 21
  24. 24. painoarvo, joka on lasten kanssa työskentelyn kannalta erityisen merkityksellinen. Pelkän rikosnimikkeen ilmaiseminen ei kerro teon vakavuudesta mitään, mutta jos siihen lisätään tieto rangaistuksesta, tieto johtaa harhaan silloin, kun kysymys on yhteisestä rangaistuksesta. Jos esimerkiksi yhden vuoden yhteinen vankeusran- gaistus on tuomittu seksuaalisesta hyväksikäytöstä ja lievästä petoksesta, ote kertoo, että ensin mainittu, työsuhteen kannalta keskeinen rikos on ollut vakava. Jos taas yhden vuoden yhteinen rangaistus on tuomittu esimerkiksi törkeästä var- kaudesta ja sukupuolisiveellisyyttä loukkaavasta teosta, ote osoittaa jälkimmäisen rikoksen olleen varsin lievä. Pykälässä on rikosnimikkeittäin ja lainkohdittain lue- teltu ne rikokset, joita koskevat päätökset merkitään rikosrekisteriotteeseen. Ri- koslain muutosten huomioon ottamiseksi otteeseen tulee merkitä myös tiedot päätöksestä, jolla henkilö on aikaisemmin voimassa olleen lain nojalla tuomittu vastaavasta teosta. Oikeusrekisterikeskuksen tehtävänä on huolehtia siitä, että myös aikaisemman lain nojalla tuomitut vastaavat teot merkitään otteeseen. Rikoslaki on muuttunut niin, että 17 luvun 18 §:ssä tarkoitettu sukupuolisiveellisyyttä koskeva rikos (suku- puolisiveellisyyttä loukkaavan kuvan levittäminen) on aikaisemmin ollut rangaista- va epäsiveellisten julkaisujen levittämisen ehkäisemisestä annetun lain (23/1927) nojalla ja 19 § on uusi säännös. Aikaisemmat rikoslain 20 luvun säännökset ovat muuten voimassa olevia asiallisesti vastaavia, mutta osaa tunnusmerkistöistä ei enää ole 20 luvussa eikä niitä siten merkitä otteeseen. Näitä ovat 20 luvun 7 §:ssä ollut sukurutsa (sitä osittain vastaavat säännökset ovat 17 luvun 22 §:ssä) ja 20 lu- vun 9 §:n 1 momentissa tarkoitettu sukupuolisiveellisyyden julkinen loukkaaminen (nykyisin 17 luvun 21 §). Entisen 20 luvun 9 §:n 2 momentin mukainen teko ei puolestaan ole enää rangaistava lainkaan. Rikoslain 21 luvun 1 §:n tarkoittama tappo, 2 §:n murha ja 6 §:n törkeä pahoinpitely vastaavat rikosnimikkeeltään ja sijainniltaan aikaisempia säännöksiä. Sen sijaan 21 luvun 3 §:n tarkoittama surma on uusi rikosnimike, jota asiallisesti vastaavat aikaisemman lain tarkoittamat erit- täin lieventävien asianhaarojen vallitessa tehty tappo ja 3 §:ssä ollut pyynnöstä surmaaminen. Rikoslain 31 luvun 2 §:n tarkoittama törkeä ryöstö on ollut saman- niminen ja samassa lainkohdassa ennen rikoslain muuttamisesta annettua lakia 769/1990. Rikoslain 50 luvussa olevat huumausainerikokset olivat ennen rikoslain muuttamisesta annettua lakia 1304/1993 huumausainelain (41/1972) 2—6 §:ssä. Jos rikosrekisteriin ei ole merkitty edellä mainittuja tietoja henkilöstä, oikeusrekis- terikeskus antaa todistuksen, jossa todetaan, ettei rikosrekisteriin ole merkitty henkilöstä sellaisia tietoja sellaisesta päätöksestä, jota 6 §:n 2 momentissa tar- koitetaan. Jos henkilöstä on merkitty tieto rikosrekisteriin muusta kuin 6 §:n 2 momentissa mainitusta rikoksesta, sellainen tieto ei siis kävisi ilmi henkilölle an- nettavasta rikosrekisteriotteesta. Miten ote tilataan? Otteen hankkiminen on palvelussuhteeseen otettavan henkilön, siviilipalvelusvel- vollisen, työvoimapoliittiseen toimenpiteeseen osallistuvan henkilön, perhehoita- jan taikka palvelun tuottajan tehtävä. Ote tilataan oikeusrekisterikeskukselta sa- maa menettelyä noudattaen kuin muukin ote, joka rekisteristä voidaan yksityis- henkilölle luovuttaa. Otteen tilaaminen tapahtuu allekirjoitetulla kirjallisella pyyn- nöllä, jossa ilmoitetaan otteen käyttötarkoitus. Oikeusrekisterikeskus lähettää ot- teen henkilölle postitse. Ote on maksuton. Uuden 3 momentin mukaan 1 ja 2 momenteissa tarkoitettua tietoa pyydettäessä on ilmoitettava tarkoitus, johon sitä tarvitaan. Käyttötarkoitus on nykyisinkin ilmoitettava pyydettäessä ote 1 momentin22 S A K – T Y Ö E L Ä M Ä T I E T O 1 / 2 0 0 3
  25. 25. nojalla esimerkiksi työlupaa varten. Vastaava ilmoitusvelvollisuus koskee uuden 3momentin mukaan myös pyyntöä, jonka henkilö esittää 6 §:n 2 momentissa tar-koitetun otteen saamiseksi. Rikosrekisterin pitäjän on rikosrekisterilain 7 §:n 2momentin mukaisesti merkittävä otteeseen, mitä tarkoitusta varten se on annettu. 7§Sen lisäksi, mitä 6 §:n 2 momentissa säädetään, rikosrekisterin otteeseenvoidaan merkitä vain osa rekisteriin talletetuista 2 §:ssä tarkoitetuista tie-doista siten kuin siitä valtioneuvoston asetuksella tarkemmin säädetään.Selostus:Pykälään sisältyvät säännökset osaotteen antamisesta rikosrekisteristä. Pykälän 1momentin mukaan rikosrekisterin otteeseen voidaan merkitä vain osa rekisteriintalletetuista 2 §:ssä tarkoitetuista tiedoista siten kuin siitä asetuksella tarkemminsäädetään. Pykälää on tarkistettu niin, että rikosrekisteristä on mahdollista antaamyös ehdotetussa 6 §:n 2 momentissa tarkoitettu ote.2.5 LähteetVirallislähteet:Laki lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä (504/2002)Laki rikosrekisterilain 6 ja 7 §:n muuttamisesta (505/2002)HE 3/2002TyVM 1/2002EV 61/2002. S A K – T Y Ö E L Ä M Ä T I E T O 1 / 2 0 0 3 23
  26. 26. 3 Tulevaa lainsäädäntöä työoikeuden alalla 3.1 Yhdenvertaisuuslaki Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen laiksi yhdenvertaisuuden turvaami- sesta sekä eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta joulun alla 2002. Hallituk- sen esitystä käsitellään parhaillaan perustuslakivaliokunnassa. On mahdollista, että hallituksen esitykseen sisältyvät lakiehdotukset ehditään hyväksyä istuvassa eduskunnassa. Lakiehdotuksilla pantaisiin toimeen rodusta tai etnisestä alkuperästä riippumatto- man yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta (ns. syrjintädirektiivi) sekä yhdenvertaista kohtelua työssä ja ammatissa koskevista yleisistä puitteista (ns. työsyrjintädirektiivi) annetut Euroopan unionin direktiivit. Direktiivien tarkoituk- sena on luoda puitteet kiellettyihin syrjintäperusteisiin perustuvan syrjinnän torju- miselle. Ehdotetussa yhdenvertaisuuslaissa säädettäisiin ikään, alkuperään, kieleen, us- kontoon, vakaumukseen, mielipiteeseen, terveydentilaan, vammaisuuteen, suku- puoliseen suuntautumiseen tai muuhun henkilöön liittyvään syyhyn perustuvasta syrjinnän kiellosta. Lakiehdotuksessa syrjinnäksi määritellään välitön ja välillinen syrjintä sekä kiellet- tyyn syrjintäperusteeseen liittyvä häirintä, ohje tai käsky syrjiä. Lain soveltamisalan piiriin kuuluva työn tarjoaja, joka on rikkonut syrjinnän kieltoa, voitaisiin tuomita maksamaan loukatulle aiheuttamastaan kärsimyksestä hyvitystä, jonka enimmäismäärä olisi 15000 euroa. Työ- ja virkasuhteissa yhdenvertaisuuslain valvonta kuuluisi työsuojeluviranomai- sille. Työ- ja virkasuhteiden ulkopuolella etniseen alkuperään perustuvan syrjin- nän kiellon valvonta säädettäisiin vähemmistövaltuutetun sekä uuden oikeustur- vaelimen, syrjintälautakunnan, tehtäväksi. Hallituksen esityksessä ehdotetaan muutettavaksi myös työsopimuslain, meri- mieslain ja valtion virkamieslain syrjinnän kieltoa koskevia säännöksiä. 3.1.1 Lähteet Virallislähteet: HE 269/2002 TyVL 24/200224 S A K – T Y Ö E L Ä M Ä T I E T O 1 / 2 0 0 3
  27. 27. 3.2 Vanhentumislainsäädännön uudistusEduskunta käsittelee parhaillaan velan vanhentumista ja julkista haastetta koske-van lainsäädännön uudistamista. Hallituksen esitys on annettu eduskunnalle18.10.2002. On mahdollista, että hallituksen esitykseen sisältyviä lakiehdotuksia eiehditä hyväksyä istuvassa eduskunnassa.Hallituksen esityksen mukaan yleinen vanhentumisaika lyhenisi 10 vuodesta kol-meen vuoteen.Lakipaketissa ehdotetaan muutosta myös työsopimuslain kanneaikasäännökseen(13:9). Työntekijän palkkasaatava ja muu työsopimuslakiin perustuva saatavavanhentuisi viiden vuoden kuluttua erääntymispäivästä, jollei vanhentumista olesitä ennen katkaistu.Hallituksen esityksen mukaan työntekijälle aiheutuneen henkilövahingon korvaa-misessa vanhentumisaika olisi kymmenen vuotta kuten tähänkin asti.3.2.1 LähteetVirallislähteet:HE 187/2002 S A K – T Y Ö E L Ä M Ä T I E T O 1 / 2 0 0 3 25

×