SAK:n kuuden kohdan ohjelma pätkätyöntekijöiden aseman parantamiseksi

  • 221 views
Uploaded on

SAK:n julkaisusarja …

SAK:n julkaisusarja

SAK esittää kuuden kohdan toimintaohjelmaa, jonka toteuttamiseen työmarkkinajärjestöjen ja hallituksen tulisi sitoutua.

More in: News & Politics
  • Full Name Full Name Comment goes here.
    Are you sure you want to
    Your message goes here
    Be the first to comment
    Be the first to like this
No Downloads

Views

Total Views
221
On Slideshare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
1

Actions

Shares
Downloads
1
Comments
0
Likes
0

Embeds 0

No embeds

Report content

Flagged as inappropriate Flag as inappropriate
Flag as inappropriate

Select your reason for flagging this presentation as inappropriate.

Cancel
    No notes for slide

Transcript

  • 1. SAK:n kuuden kohdan ohjelma pätkätyöntekijöiden aseman parantamiseksi Kesäkuu 2008
  • 2. SAK · Pätkätyöohjelma 1JohdantoEpätyypilliset työsuhteet ovat tulleet viime vuosina yhä tyypillisemmiksi Suomessa.Esimerkiksi vuokratyö on nopeasti kasvava pätkätyön muoto. Määräaikaisuuksia käyte-tään eniten julkisella sektorilla ja osa-aikaisuutta yksityisissä palveluissa. Nykyaikaankuuluu sekin, että opiskelua ja työtä yhdistetään yhä enemmän: joka seitsemäs työllinenon samanaikaisesti kirjoilla jossakin oppilaitoksessa. Jako vakinaisiin ja pirstoutuviintyösuhteisiin on totta myös Suomessa. Lisäksi Suomessa on pakkoyrittäjyyttä.Suomen työelämässä on aiempaa enemmän maahanmuuttajia. Monet heistä joutuvat te-kemään pätkätöitä. Lisäksi monen maahanmuuttajan palkka ja muut työehdot jäävät allelain ja sopimusten vähimmäisehtojen.Monilla aloilla voi lähivuosina olla pulaa työvoimasta. Kilpailussa osaavasta työvoi-masta pärjäävät ne työnantajat, jotka tarjoavat pysyviä ja kokoaikaisia työsuhteita.Pätkätyöntekijöiden asemaan on 1990-luvun jälkeen saatu aikaan monia SAK:n ajamiaparannuksia. Muun muassa työeläkkeen kertyminen koko työhistoriasta ja pätkätyönte-kijöiden sairausajan palkka ovat merkittävästi parantaneet pätkätyöntekijöitten toimeen-tuloa. Työsopimuslakia on uudistettu myös pätkätyöntekijöiden eduksi. Lisäksi pätkä-työhön liittyviä epäkohtia on korjattu sopimusteitse työehtosopimusten avulla.Tämä ei kuitenkaan riitä, sillä edelleen on tarvetta parantaa pätkätyöntekijöiden asemaasekä edistää oikeudenmukaisuutta ja tasa-arvoa erimuotoisissa työsuhteissa työskente-levien välillä.Seuraavana askeleena pätkätyöntekijöiden aseman parantamiseksi SAK esittää kuudenkohdan toimintaohjelmaa, jonka toteuttamiseen työmarkkinajärjestöjen ja hallituksentulisi sitoutua. Ohjelman toteuttamisesta pitäisi tehdä linjallisia päätöksiä jo syksyllä2008, ja niiden kolmikantainen valmistelu tulisi käynnistää mahdollisimman pian.Tässä raportissa kuvataan ensin palkansaajien työsuhteita viime vuosina, ja esitetään sit-ten kuusi parannusehdotusta pätkätyöläisten asemaan.
  • 3. 2 SAK · PätkätyöohjelmaTyösuhteet Suomessa viime vuosinaEpätyypilliset työsuhteet yleistyivät huomattavasti laman jälkeen. Määräaikaisten työ-suhteiden huippu koettiin vuonna 1997, jolloin määräaikaisuuksia oli noin 18 prosenttiakaikista työsuhteista. Epätyypilliset työsuhteet ovat merkittävästi yleisempiä naistenkuin miesten keskuudessa. Eniten määräaikaisuuksia on julkisissa ja yksityisissä palve-luissa.Viime vuosina määräaikaisten työsuhteiden osuus on hitaasti alentunut ja osa-aikaistenkasvanut. Kaikesta huolimatta jatkuva kokoaikatyö on pysynyt koko ajan suomalaistentyömarkkinoiden perustana. Uusista (alle 1 vuotta) työsuhteista valtaosa on kuitenkinmäärä- tai osa-aikaisia.Lähde: TilastokeskusEpätyypilliset työsuhteet ovat yleisempiä naisten kuin miesten kohdalla.
  • 4. SAK · Pätkätyöohjelma 3Miesten ja naisten työsuhteet vuonna 2007
  • 5. 4 SAK · Pätkätyöohjelma1. Työttömyys- ja muutosturvaa parannettavaPätkätyöntekijöiden pääsyä muutosturvan ja työttömyysturvan piiriin on parannettava.Myös määräaikaisten työntekijöiden tulisi päästä käyttämään työnhakuvapaata. Määrä-aikaisten tulisi päästä nykyistä paremmin muutosturvan piiriin, vaikka työhistoria olisikertynyt useamman työnantajan palveluksessa.Työttömyysturvan piiriin pääseminen on pätkätöissä usein vaikeaa. Siksi työttömyys-turvan työssäoloehtoa on lyhennettävä nykyisestä 10 kuukaudesta esimerkiksi 6 kuu-kauteen. Sovitellun työttömyysturvan enimmäisaika on poistettava ja sovitellun päivä-rahan piiriin pääsyä helpotettava.Nykyisin työttömyysturvan ulkopuolelle on suljettu työntekijät, joille ei ole tarjolla työ-tä toiminnan keskeytyksen ajaksi, vaan heidät on lomautettu. Sellaisia työntekijöitä ovatmuun muassa tuhannet koulunkäyntiavustajat. Työttömyysturvalakia on tarpeen muut-taa siten, että työnteon keskeytykset rinnastetaan työttömyyspäivärahaan oikeuttavaanlomautukseen.Pätkätyöntekijöiden toimeentulo tulisi varmistaa helpottamalla pääsyä ansioturvan pii-riin. Se vähentää eri etuusjärjestelmien yhteensovitusongelmia ja byrokratiaa. Ansiotur-van parantaminen on myös tehokas tapa vähentää köyhyyttä. Pätkätyöntekijöiden prio-risoiminen ansioturvaa kehitettäessä edistää myös sukupolvien ja sukupuolten välistäoikeudenmukaisuutta.2. Osa-aikaisen koulutuksen ja osa-aikatyön pa-rempi yhteensovittaminenTyönantajien koulutuspanostukset kohdentuvat etupäässä korkeasti koulutettuihinylempiin toimihenkilöihin. Työntekijätason tehtävissä toimivien ja vähemmän koulutus-ta saaneiden osaamisesta huolehtiminen jää vuodesta toiseen yksilön omalle vastuulle.Myös pätkätyöläisyys vaikeuttaa ammattitaidon ylläpitämistä ja kehittämistä. Määräai-kaisissa ja osa-aikaisissa työsuhteissa työskentelevät pääsevät vakituisessa kokoaika-työssä työskenteleviä työtovereitaan harvemmin koulutukseen.Ammatillisen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistuksessa yhdeksi keskeiseksi teemaksion otettava pätkätyöntekijöiden mahdollisuudet koulutukseen ja osaamisen parantami-seen. Ensimmäiseksi on syytä uudistaa aikuiskoulutustukea. Tuen on jatkossa mahdol-listettava nykyistä joustavammin osa-aikainen, työn ohessa tapahtuva opiskelu. Samalla
  • 6. SAK · Pätkätyöohjelma 5tukea olisi uudistettava niin, että lyhyetkin poissaolot työstä opintojen takia onnistuvatjoustavasti ilman kohtuuttomia ansionmenetyksiä.3. Lisätyötä osa-aikaisille ja vuokratyöntekijöilleVuokratyöntekijöille ja osa-aikaisille työntekijöille on saatu vakituisia kokoaikaisia työ-suhteita ns. poolimallin avulla. Se tarkoittaa sitä, että he tekevät työtä eri aikoina eri yri-tyksille, mutta heillä on vain yksi muodollinen työnantaja. Työmarkkinajärjestöjen onyhdessä poistettava esteitä, jotta poolimallin kaltaiset, ammatillista koulutusta ja työjak-soja vuorottelevat kokoaikaista työsuhdetta tukevat mallit voivat toteutua laajemmin.Myös vuokratyössä uusia malleja voidaan käyttää hyväksi, jotta päästään käytännössäeroon vuokratyössä vallitsevista pätkätyön muodoista.Työsopimuslain lisätyöoikeutta koskevan säännöksen toimivuus olisi pikaisesti selvitet-tävä kolmikantaisesti ja pyrittävä löytämään yhdessä keinot, jolla lisätyön tarjoamisenajatus täyttyisi käytännössä paremmin. Selvityksen tulisi myös esittää parannuksia nii-hin epäkohtiin, joita lisätyön tarjoamisen osalta tällä hetkellä on.Työ- ja elinkeinoministeriö on yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa tarkastellut vuok-ratyöhön liittyviä työsopimuslain soveltamisongelmia. Yhteinen johtopäätös oli, ettävuokratyötä koskevat samat säännöt kuin muitakin työsuhdemalleja.Tästä syystä on kiinnitettävä erityistä huomiota määräaikaisten työsopimusten suureenmäärään vuokratyössä. On selvää, että osa määräaikaisista työsuhteista voisi olla vaki-tuisia eikä perusteita kaikille määräajoille ole. Työmarkkinajärjestöjen ja hallituksen onyhdessä seurattava määräaikaisten työsuhteiden perusteiden täyttymistä vuokratyössä,jotta yhdenvertaisuus muiden työsuhteiden kanssa toteutuu. Jos vuokratyön käyttö pe-rustuu tulevaisuudessakin lähes yksinomaan määräaikaisin työsuhteisiin, on hallituksenryhdyttävä hallitusohjelman mukaisesti toimiin, joilla pätkätöitä vähennetään myösvuokratyössä.4. Lapsiystävällisempään työelämään ja yhteis-kuntaanNykyajan lapsiperheet ovat entistä tiukemmalla työn ja perhe-elämän puristuksessa.Suomessa kuitenkin syntyvyys on pysynyt eurooppalaisittain verrattuna korkealla tasol-la, koska työn ja perheen yhdistäminen on meillä mahdollista. Työelämässä tarvitaankuitenkin entistä parempia joustoja perhe-elämän hyväksi.
  • 7. 6 SAK · PätkätyöohjelmaErityisesti nuorten naisten kohdalla pätkätyösuhteet ovat yleinen ilmiö. Toisaalta monihaluaa viettää enemmän aikaa lastensa kanssa. Naisten työssä käymisen tukeminen ontärkeää sekä naisten itsensä kannalta että työllisyysasteen kohottamiseksi. Valtiovalta jatyömarkkinajärjestöt voisivat yhdessä sopia keinoista, joilla työ- ja perhe-elämä voitai-siin paremmin yhdistää tarvitsematta valita vain jompaakumpaa.Vanhempainvapaata tulisi pidentää nykyisestä reilusti, jotta lapsen pitempi kotihoitotehtäisiin kaikille taloudellisesti mahdolliseksi. Samalla tulee toimia sen hyväksi, ettävanhempainvapaita jaettaisiin nykyistä tasapuolisemmin äidin ja isän kesken. Se edel-lyttää lapsiystävällisempiä työpaikkoja. Se edellyttää myös nuorten naisten työsuhteidenvakinaisuutta ja parempia palkkoja. Lisäksi työnantajien ja palkansaajien on sopimuksiatehdessään huomioitava myös pätkätyötä tekevät naiset (pienten lasten vanhemmat)niin, että palkallisille vapaille pääsyä helpotetaan. Monissa sopimuksissa vaaditaan pit-kiä työssäoloaikoja palkallisen äitiys- tai isyysvapaan ehtona.Osa-aikatyöstä ja osittaisesta lastenhoidosta on tehtävä todellinen vaihtoehto kokonaantyöstä poissaolemiselle. Osittainen hoitoraha on ensi vuoden alusta nostettava 100 eu-roon kuukaudessa, ja se tulee ulottaa maksettavaksi kaikista lapsista toisen luokan päät-tymiseen saakka. On huomattava, että kyse ei ole osa-aikatyön pysyvästä lisäämisestä,koska osa-aikatyön mahdollisuus kytketään lapsen ikään.Hyvät palvelut mahdollistavat työssäkäynnin. Päivähoitopalveluja tulee joustavoittaasiten, että niitä olisi paremmin tarjolla myös muille kuin päivätyössä kävijöille. Pienitu-loisille tulee jatkossakin säilyttää mahdollisuus maksuttomaan päivähoitoon. Osapäivä-hoitoa ja osapäivähoidon maksuja tulee kehittää todelliseksi vaihtoehdoksi. Koululais-ten aamu- ja iltapäivähoito on merkittävä tuki pienten koululaisten vanhemmille, ja niitäpalveluja tulee parantaa.5. Kuntien vähennettävä pätkätöitäKuntasektori on edelleen maamme merkittävin pätkätöiden teettäjä. Samaan aikaan, kunsuhdanteille alttiissa teollisuudessa työntekijöistä alle kymmenesosa on määräaikaisessatyösuhteessa, julkisissa palveluissa lähes joka neljäs työntekijä on määräaikainen.Tämä vuosi on kunnallisvaalivuosi. Toivottavasti kunnallinen työnantajapolitiikka japyrkimykset pätkätyön vähentämiseksi saavat keskeisen osan tulevassa vaalikeskuste-lussa. SAK kannustaa kaikkia puolueita ottamaan pätkätyön vähentämisen haasteen va-kavasti ja sisällyttämään sen omiin vaaliohjelmiinsa. Yksi tärkeä avain pätkätyöongel-man ratkaisemiseksi on varmasti kuntakoon suurentaminen ja siten paremman työn or-ganisoinnin mahdollistaminen. Suuremmissa kunnissa on mahdollista esimerkiksi pe-
  • 8. SAK · Pätkätyöohjelma 7rustaa sijaispankkeja tai tehdä muita järjestelyjä, joilla pätkätyötä muutetaan kokopäi-väiseksi ja vakituiseksi.6. Pätkätyöntekijöiden verotukseen oikeudenmu-kaisuuttaHallitusohjelman mukaan ansiotuloverotusta kevennetään vaalikaudella 1,1 miljardillaeurolla. Palkkaverotuksen keventämistä koskevat päätökset ovat nyt tulossa ajankohtai-siksi kansainvälisen talouden suhdannetilanteen muuttuessa. On perusteltua painottaapalkkaverotuksen kevennykset pieni- ja keskipalkkaisille, jotta pätkätyöntekijöiden jamuiden pienipalkkaisten asema paranee, oikeudenmukaisuus yhteiskunnassa lisääntyyja voidaan turvata työllisyyskehitys.Toisin sanoen pienipalkkaisten palkansaajien verotuksen tulee keventyä jo ensi vuodenbudjetissa. Se olisi nykyiseltä hallitukselta kohtuullinen kädenojennus. Tähän asti vero-politiikassa on tarjottu palkansaajille lähinnä välillisten verojen, kuten energiaverojen,korotuksia ja kevennetty rikkaiden verotusta. Ensi vuonna on sopiva aika toteuttaa myöskunnallisverotuksen perusvähennyksen nostaminen 2000 euroon. Tämä toimenpide, jo-ka on kirjattu hallitusohjelmaankin, parantaisi kaikkein pienituloisimpien pätkätyönteki-jöiden sekä sosiaaliturvan varassa olevien asemaa.
  • 9. Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAKHakaniemenranta 1, PL 157FI-00531 Helsinkipuh. 020 774 000fax 020 774 0225www.sak.fi