Pätkätyöntekijöiden asemaa parannettava edelleen
Upcoming SlideShare
Loading in...5
×
 

Pätkätyöntekijöiden asemaa parannettava edelleen

on

  • 523 views

SAK:n julkaisusarja

SAK:n julkaisusarja

Julkaisussa esitellään pätkätyöläisten asemaan tehtyjä parannuksia Suomen lainsäädännössä.

Statistics

Views

Total Views
523
Views on SlideShare
522
Embed Views
1

Actions

Likes
0
Downloads
0
Comments
0

1 Embed 1

http://www.sak.fi 1

Accessibility

Categories

Upload Details

Uploaded via as Adobe PDF

Usage Rights

CC Attribution-NonCommercial-ShareAlike LicenseCC Attribution-NonCommercial-ShareAlike LicenseCC Attribution-NonCommercial-ShareAlike License

Report content

Flagged as inappropriate Flag as inappropriate
Flag as inappropriate

Select your reason for flagging this presentation as inappropriate.

Cancel
  • Full Name Full Name Comment goes here.
    Are you sure you want to
    Your message goes here
    Processing…
Post Comment
Edit your comment

Pätkätyöntekijöiden asemaa parannettava edelleen Pätkätyöntekijöiden asemaa parannettava edelleen Document Transcript

  • Pätkätyöntekijöiden asemaa parannettava edelleen TaustamuistioSUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ
  • Heinäkuu 2005
  • Pätkätyöläisten asemaaparannettava edelleenSAK:n lähtökohta on, että työntekijöitä on kohdeltava tasa-arvoisesti työsuhteenmuodosta riippumatta. Niin sanotuissa epätyypillisissä työsuhteissa työskentelevil-lä kuten osa-aikaisilla, määräaikaisilla tai vuokratyöntekijöillä on oltava samat oi-keudet ja velvollisuudet kuin vakinaisessa työsuhteessa olevilla kokopäivätyötätekevillä työntekijöillä.SAK:n mielestä vakituisten ja kokoaikaisten työsuhteiden on edelleen oltava ensi-sijaisia. Useiden selvitysten mukaan pätkätöitä tekevistä valtaosa haluaisi tehdävakituista kokoaikatyötä.Määräaikaiset työsuhteet ja osa-aikatyö yleistyivät Suomessa laman jälkeen 1990-luvulla erityisesti palvelualoilla ja julkisella sektorilla. SAK esitti jo Paavo Lipposenykköshallitukselle (1995—1999) listan uudistuksista, joiden avulla pätkätyöläistenasemaa voitaisiin parantaa ja epätyypillisen työn yleistymistä ehkäistä. SAK onollutkin vuosien varrella aloitteellinen monissa lakiuudistuksissa, joilla pätkätyöläis-ten asemaa on saatu parannettua ja toisaalta pätkätöiden lisääntymistä suitsittua.SAK oli myös se taho, joka 1990-luvun loppupuolella toi julkisuuteen käsitteen”pätkätyö”.Työministeriön arvion mukaan suomalaisista palkansaajista nykyään noin puolimiljoonaa työskentelee epätyypillisissä työsuhteissa. Vuonna 2003 määräaikai-sessa työsuhteessa oli 16,4 prosenttia palkansaajista. Määrä on EU-maiden kol-manneksi suurin Espanjan ja Portugalin jälkeen. Monien SAK:laisten ammattiliitto-jen jäsenkunnasta ns. epätyypillistä työtä tekevät muodostavat jo huomattavanosan. Esimerkiksi Palvelualojen ammattiliiton PAM:n noin 200 000 jäsenestä osa-aikaista työtä tekee noin kolmannes. Onkin selvää, että pätkätyöntekijöiden ase-man parantaminen on yksi ammattiyhdistysliikkeen keskeisistä tavoitteista.Ammattiliittojen päivittäistä työtä pätkätyöntekijöiden hyväksi hankaloittaa etenkinnuorten pätkätyöntekijöiden heikko järjestäytyminen. Liittoon liittyminen tapahtuuusein vasta siinä vaiheessa kun asema työmarkkinoilla vakiintuu ja työsuhteetvakinaistuvat. Kuitenkin juuri pätkätyöntekijät usein tarvitsisivat työpaikalla ammat-tiliiton tukea.Vielä 1990-luvun puolivälissä pätkätyöntekijöillä oli kovin vähän oikeuksia. Työ-elämässä kohistiin vuokratyöfirmoista, jotka kierrättivät työntekijöitä alle kuukau-den välein yrityksestä toiseen, jolloin työntekijälle ei ehtinyt kertyä sen kummem-min oikeutta eläkkeeseen kuin vaikkapa sairasajan palkkaan. Vaikka työnantajannimi työsopimuksessa vaihtui muutaman viikon välein, saattoi työntekijä käytän-nössä työskennellä vuosia samassa työspisteessä. Pätkätyöntekijöiden asemaaon kuitenkin pystytty viimeisen 10 vuoden aikana parantamaan monien lakimuu-tosten ja sopimusten yhteydessä. SAK 2005 1
  • Työsopimuslaki kieltää työsuhteidenperusteettoman ketjuttamisenTyösopimuslakia voidaan kutsua työelämän perustuslaiksi. Se määrittelee työnte-kijän ja työnantajan oikeudet ja velvollisuudet työsuhteessa. Laki määrittelee työ-suhteen ehdot ja koskee käytännössä kaikkia työntekijöitä ja työnantajia. Nykyinentyösopimuslaki astui voimaan vuonna 2001. Uudistuksen yhtenä keskeisenä ta-voitteena oli saattaa laki vastaamaan paremmin työelämässä tapahtuneita muu-toksia, mm. pätkätöiden yleistymistä.Uusi työsopimuslaki tiukensi mahdollisuutta solmia perättäisiä määräaikaisia työ-sopimuksia. Työsopimuslain mukaan pääsääntö on, että työtä on teetettävä pysy-vissä työsuhteissa, eikä määräaikaisia työsopimuksia saa toistuvasti solmia ilmanperusteltua syytä. Esimerkiksi jatkuvissa sijaisuusketjuissa olevien työntekijöidentyösuhde on lain mukaan vakinaistettava.Työnantajat eivät ole kaikissa tapauksissa noudattaneet työsopimuslain määräys-tä, vaan esimerkiksi kuntasektorilla on uuden lain voimaan tulon jälkeenkin solmit-tu määräaikaisia työsopimuksia, joita on perusteettomasti ketjutettu. Kunta-alanammattiliitto KTV on vienyt joitakin tällaisia tapauksia oikeuteen.Uudistettu työsopimuslaki paransi myös vuokratyöntekijöiden työehtoja. Lain mu-kaan vuokratatyöntekijöille on taattava samat työehdot, joita vuokratyöntekijöitäkäyttävä yritys soveltaa omiin työntekijöihinsä. Jos alalla on olemassa erillinenvuokratyötä koskeva työehtosopimus, noudatetaan sitä. Käytännössä tällaisia työ-ehtosopimuksia ei juuri ole.Myös lyhyissä työsuhteissa maksettavasairausajalta palkkaaTyösopimuslain mukaan työntekijällä on oikeus sairausajan palkkaan myös allekuukauden mittaisissa työsuhteissa. Alle kuukauden työsuhteessa sairausajalta onmaksettava 50 prosenttia palkasta yhdeksän arkipäivän ajalta.Pätkätyöstäkin kertyy työeläkettäSuomalainen työeläkejärjestelmä uudistettiin 2000-luvun alussa ja uusi järjestelmäastui voimaan tämän vuoden alusta. SAK:n yhtenä keskeisenä tavoitteena uudis-tuksessa oli työeläkkeiden laskennan muuttaminen aiempaa oikeudenmukaisem-maksi siten, että työsuhteiden määrä ei enää ratkaise eläkkeen määrää. Vanhas-sa järjestelmässä ne, jotka olivat työskennelleet useissa työsuhteissa saivat suh-teessa huonomman työeläkkeen kuin yhdessä tai vain muutamassa pitkässä työ-suhteessa työskennelleet.Vuonna 1998 tehtiin SAK:n aloitteesta eläkelainsäädäntöön muutos, jonka myötäalle kuukauden kestäneet työsuhteet tulivat työeläkevakuuttamisen piiriin. Juuritämän uudistuksen yhteydessä SAK lanseerasi käsitteen ”pätkätyö”. Uudistuksentaustalla oli tieto siitä, että erityisesti palvelualojen yrityksissä työsuhteita pätkittiintarkoituksellisesti alle kuukauden mittaisiksi, jotta vältyttäisiin eläkemaksuilta.Pätkätyöntekijöiden eläketurvaa korjaava muutos oli erittäin merkittävä, sillä senjälkeen käytännössä kaikki palkkatyö tuli eläkevakuuttamisen piiriin. SAK 2005 2
  • Pätkätyöläisillä oikeus työterveyshuoltoonLain mukaan työterveyshuolto on järjestettävä kaikille työntekijöille työsuhdemuo-dosta riippumatta. Etuudet voidaan kuitenkin suhteuttaa työajan ja työsuhteenpituuteen. Vuoden 2002—2004 tuposopimuksessa sovittiin kolmikantaisesta työ-ryhmästä, jonka tehtävänä oli selvittää mm. osa- ja määräaikaista sekä vuokratyö-tä tekevien työntekijöiden työterveyshuollon toteutumista.Työryhmän selvityksen mukaan etenkin lyhyissä osa- ja määräaikaisissa työsuh-teissa olevien työntekijöiden työterveyshuollon järjestämisessä on puutteita. Osit-tain kyse on työnantajan laiminlyönneistä, osittain tiedon puutteesta lain velvoit-teista. Samassa selvityksessä myös vuokratyöntekijöiden työterveyshuollossapaljastui puutteita.Työryhmässä työnantajapuoli sitoutui tiedottamaan ja ohjeistamaan jäsenyrityksi-ään työterveyshuoltolain velvoitteista.Uusi vuosilomalaki parantaapätkätyöläisten lomaoikeuksiaUusi vuosilomalaki tuli voimaan huhtikuun alussa. Laki parantaa pätkätyöläistenlomanansaintaa sekä lomapalkkaa ja –korvausta. Lakia uudistaneessa komiteas-sa näistä kysymyksistä käytiin palkansaajapuolen ja työnantajien edustajien välillätiukka taistelu.Osa-aikaiset työntekijät ansaitsevat uuden lain mukaan lomaa samalla tavalla kuinkokoaikaiset työntekijät. Tuntipalkkaisten osa-aikatyöntekijöiden oikeutta loma-palkkaan ja lomakorvaukseen parannettiin mm. nostamalla laskentaprosentteja jalaajentamalla palkkapohjaa, josta lomapalkka ja –korvaus lasketaan. Lomapalkkaakertyy myös eräiden työssäolon veroisten poissaolojen ajalta kuten sairausloman,lomautuksen sekä äitiys-,isyys- ja vanhempainvapaan ajalta.Ketjutetuissa määräaikaisissa työsuhteissa työntekijä voi uuden lain mukaan sopiakertyneiden lomaetuuksien siirtämisestä seuraavaan työsuhteeseen ja pitää nelomakautena lomana. Tällaisella työntekijällä on myös oikeus vuosilomaa vastaa-vaan vapaaseen ja lomakorvaukseen, jos työnantaja ei suostu etuuksien siirtämi-seen.SAK:n vaatimuksesta pätkätyöntekijöiden lomaoikeuksia parannettiin lain osamuu-toksin jo 1980- ja 1990-luvulla. Vanhaan lakiin jäi kuitenkin eräitä lomaoikeudenrajoituksia ja ansaintakynnyksiä. Uusi laki turvaa nyt kaikille työntekijöille palkalli-sen vuosiloman tai vuosilomaa vastaavan vapaan eli käytännössä kaikesta teh-dystä työstä kertyy vuosilomaa tai lomakorvausta, joka maksetaan lyhyiden työ-suhteiden päättyessä. SAK 2005 3
  • Joustavuutta vanhempainpäivärahojenmääräytymiseenSAK on pitkään ajanut joustavampaa ja oikeudenmukaisempaa päivärahojenmääräytymistä mm. äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaissa. Sairausvakuutuslakiauudistettaessa päivärahojen määräytymisperusteita muutettiin niin, että erilaisiaminimipäivärahalle putoamistilanteita poistettiin. Tämä sairausvakuutuslakiin tehtymuutos astuu voimaan 1.10.2005 alkaen.Lokakuun alusta lähtien vanhempainpäiväraha voi määräytyä myös edellisen van-hempainpäivärahan perusteena olevan työtulon mukaan. Edellytyksenä on, ettälapsi, jonka perusteella vanhempainpäivärahaa on maksettu, ei ole täyttänyt kol-mea vuotta ennen uuden raskauden laskettua synnytysaikaa. Aiemmin esimerkiksipätkätyöntekijä, jolla vanhempainvapaan jälkeen ei ollut työpaikkaa, mihin palatatullessaan uudelleen raskaaksi, sai vain minimipäivärahaa.Pätkätyöläisten työttömyysturvaa parannettuTyöttömyysturvaan tehtiin useita korjauksia 2000-luvun alussa. Vuoden 2003alussa voimaan astuneissa uudistuksissa myös pätkätyöläisten asema parani.Ansiosidonnaisen päivärahan piiriin pääsy helpottui, kun ns. työssäoloehdon pa-luu- ja nollausehto lyheni SAK:n vaatimuksesta 10 kuukaudesta kahdeksaan kuu-kauteen. Tämä tarkoittaa, että työttömyyden jälkeen ansiosidonnaisen turvan pii-riin voi uudestaan päästä kahdeksan kuukauden työssäolon jälkeen.Työttömyysturvan ns. alkuehto, jonka täyttymistä edellytetään, jotta ensimmäistäkertaa voisi päästä ansiosidonnaisen työttömyysturvan piiriin säilyi uudistuksessaSAK:n vaatimuksista huolimatta 10 kuukaudessa. Aika, jonka kuluessa 10 kuu-kauden työssäolon on kerryttävä piteni kuitenkin 28 kuukauteen.Työttömyysturvauudistuksen yhteydessä lyhytaikaisten töiden vastaanottaminenhelpottui. SAK:n vaatimuksesta soviteltua päivärahaa maksetaan myös niille, joillaon töitä vain alle puolet kuukaudesta. SAK on myös osaltaan huolehtinut siitä, ettäsovitellun päivärahan maksamisella ei käytännössä ole ollut enimmäiskestoa.Muutosturva koskee myös osaa pätkätyöläisistäJoulukuussa 2004 solmitussa tuposopimuksessa sovittiin palkansaajien muutos-turvaa parantavasta toimenpidepaketista. Muutosturva oli SAK:n keskeinen laadul-linen tavoite neuvotteluissa.Tupossa sovittu muutosturva parantaa myös määräai-kaisten työntekijöiden mahdollisuuksia työllistyä uudestaan. Muutosturvan sisäl-tämään työllistymisohjelmaan ja korotettuun työttömyysturvaan ovat oikeutettujamääräaikaiset työntekijät, joiden työsuhde samaan työnantajaan on kestänyt vä-hintään kolme vuotta joko yhdessä tai useammassa työsuhteessa. Muutosturvaastuu voimaan heinäkuun alussa.Neljän tunnin vähimmäistyöaikaTyöelämässä on yleistynyt pyrkimys maksaa työntekijöille palkkaa ainoastaan”kiiretunneista”. Kerrotaan esimerkiksi, että Iso-Britanniassa olisi joissain pubeissavaadittu työntekijöitä leimaamaan kellokorttinsa ”ulos”, jos pubissa ei ole yhtäänasiakasta. Suomessa on tavallista, että esimerkiksi myyjiä haluttaisiin töihin lou-nastunnin aikaan ja illalla, kun taas päivän hiljaisina tunteina työntekijämäärä halu- SAK 2005 4
  • taan minimoida. Tämä on johtanut silpputyöhön, jossa työntekijän työpäivä koos-tuu useista tunnin, parin työjaksoista. Esimerkiksi työmatkojen ja työmatkakulujenosuus nousee tällöin päivän aikana helposti kohtuuttomaksi. Lasten päivähoidonjärjestäminen ei myöskään ole helppoa silpputyöntekijälle.Vuoden 2002—2004 tupossa työmarkkinaosapuolet sopivat SAK:n aloitteesta nel-jän tunnin vähimmäistyöajasta. Erityisesti palvelualoille tärkeän sopimuksen mu-kaan alle neljän tunnin työaikoja ei tule käyttää ilman erittäin painavia perusteita,ja jos työntekijä ei itse näin lyhyttä työaikaa toivo.Pätkätyöntekijöiden asemaa on suojattu myös työehtosopimusten määräyksillä.Esimerkiksi majoitus- ja ravitsemisalan työehtosopimukseen on kirjattu työsopi-muslain määräys työnantajan velvollisuudesta tarjota ensisijaisesti lisätunteja osa-aikatyöntekijälle sen sijaan, että työnantaja palkkaa uuden työntekijän.Pätkätyöntekijöiden asemaan tehtyjä parannuksia:- määäraikaisten työsuhteita ei saa perusteetta ketjuttaa- vuokratyöntekijöihin sovellettava samoja työehtoja kuin vakinaisiin työntekijöi- hin- sairausajalta maksettava palkkaa myös alle kuukauden työsuhteissa- lyhyistäkin työsuhteista kertyy työeläkettä- vanhempainvapaissa poistetaan väliinputoamisia minipäivärahalle- ansiosidonnaisen työttömyysturvan piiriin pääsyä helpotettu- soviteltu päiväraha helpottaa lyhytaikaisen työn vastaanottamista- myös osa pätkätyöntekijöistä muutosturvan piiriin- neljän tunnin vähimmäistyöaika SAK 2005 5
  • Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry Hakaniemenranta 1, PL 157, FIN-00531 Helsinki, puh (09) 77211, fax (09) 7721 447,: www.sak.fi Finlands Fackförbunds Centralorganisation FFC rf Hagnäskajen 1, PB 157, FIN-00531 Helsingfors, tel (09) 77211, fax (09) 7721 447, www.sak.fi The Central Organisation of Finnish Trade Unions SAKHakaniemenranta 1, P.O. Box157, FIN-00531 Helsinki, phone +358 9 77211, fax +358 9 7721 447, www.sak.fi