Uploaded on

SAK:n puheenvuoro ikääntymisestä työelämässä. SAK:n julkaisusarja. …

SAK:n puheenvuoro ikääntymisestä työelämässä. SAK:n julkaisusarja.

SAK:n tavoitteita ja ehdotuksia, miten pystyttäisiin paremmin mitoittamaan työ ihmisen kokoiseksi sekä turvaamaan pitempi työura.

More in: News & Politics
  • Full Name Full Name Comment goes here.
    Are you sure you want to
    Your message goes here
    Be the first to comment
    Be the first to like this
No Downloads

Views

Total Views
738
On Slideshare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
1

Actions

Shares
Downloads
2
Comments
0
Likes
0

Embeds 0

No embeds

Report content

Flagged as inappropriate Flag as inappropriate
Flag as inappropriate

Select your reason for flagging this presentation as inappropriate.

Cancel
    No notes for slide

Transcript

  • 1. 4·2008Pitkä työura ja terve vanheneminen SAK:n puheenvuoro ikääntymisestä työelämässä Lokakuu 2008
  • 2. Lokakuu 2008 Lisätietoja: Tilaukset: Asiantuntijalääkäri Kari Haring SAK kari.haring@sak.fi puh. 020 774 000 puh. 020 774 0166 SAK, PL 157 00531 Helsinki
  • 3. SAK – Ikäpuheenvuoro 1Pitkä työura ja terve vanheneminen – SAK:n puheenvuoro ikääntymisestä työelämässäSISÄLLYS1. Johdanto ................................................................................................. 22.Taustaa..................................................................................................... 3  2.1 Väestö ikääntyy ja eläkeläisten osuus kasvaa .................................. 3  2.2 Terveyserot kasvaneet ...................................................................... 4  2.3 Suomalaista ikäkampanjointia ........................................................... 5  2.4 Miksi SAK:lta puheenvuoro ikääntymisestä? ..................................... 73. Miten ikääntyvän työkyky muuttuu? .................................................... 94. Mitä työelämän muutos vaatii työntekijöiltä? .................................... 11 Sairauspoissaolot hienoisessa nousussa .............................................. 11  Jako menestyjiin ja väliinputoajiin entistä selvempi ............................... 12  Odotukset työelämälle muuttuneet ........................................................ 125. Mitä siis pitäisi tehdä? ......................................................................... 14  5.1 Valtakunnalliset toimet ..................................................................... 14  5.2 Toimenpiteet työpaikoilla ................................................................. 17  Vaikuttaminen työhön ja työoloihin ..................................................... 17 Vaikuttaminen työntekijöiden terveydentilaan ja työkykyyn ................ 206. Tiivistelmä ............................................................................................. 25  SAK:n esitykset ..................................................................................... 26  Toimenpiteet valtakunnan tasolla ....................................................... 26 Toimenpiteet työpaikoilla .................................................................... 277. Lopuksi.................................................................................................. 29Kirjallisuutta ............................................................................................. 30Liitteet
  • 4. 2 SAK – Ikäpuheenvuoro1. JohdantoSuomen ja koko Euroopan väestörakenne muuttuu merkittävästi tulevinavuosikymmeninä. Suuret ikäluokat tulevat eläkeikään, ja eläkeläisten määräkasvaa myös pidentyneen eliniän myötä. Arvioiden mukaan ikärakenteenmuutos lisää terveyspalvelujen tarvetta Suomessa keskimäärin prosentinvuodessa ja sosiaalipalvelujen tarvetta 2,5 prosenttia vuodessa vuosina2005–2020.Samanaikaisesti myös työvoiman määrä alkaa pienentyä, koska työmarkki-noilta poistuu suurempia ikäluokkia kuin työmarkkinoille tulee. EU:n komis-sio on arvioinut, että työvoiman väheneminen aiheuttaa huomattavia painei-ta eläke- ja sosiaaliturvajärjestelmälle. Se voi painaa talouskasvun yhdenprosentin tasolle. Tähän liittyen Euroopan unioni asetti vuonna 2001 tavoit-teekseen nostaa 55–64-vuotiaiden työllisyysaste 50 prosenttiin. Siihen onmonilla Euroopan mailla matkaa, ja tällä hetkellä vain kuusi EU:n vanhoistajäsenmaista pääsee tavoitteeseen. Suomi saavutti tavoitteen vuonna 2004.Myös Suomessa tavoitteeksi on asetettu kokonaistyöllisyysasteen nostami-nen ja erityisesti eläkkeelle siirtymisen lykkääminen muutamalla vuodella.Toiveena on, että niin lievennetään jatkossa mahdollista työvoimapulaa jakevennetään ikääntymisen mukanaan tuomia kustannuksia yhteiskunnalle.Siksi eri tahoilla on korostettu kääntyneiden työntekijöiden osuutta ja merki-tystä työvoimana.Ikääntyneiden työntekijöiden pysyminen pitempään työelämässä edellyttäätoimenpiteitä liittyen mm. ikääntyneiden työllistymiseen ja taloudelliseenturvaan, terveyteen ja toimintakykyyn, ammatillisten valmiuksien paranta-miseen sekä työn ja vapaa-ajan yhteensovittamiseen. Tarvittavista toimen-piteistä osa on valtakunnan tason toimia, osa kohdistuu työpaikkoihin jatyöyhteisöihin, osa työntekijöihin itseensä ja osa myös työterveyshuoltoonja muuhun palvelujärjestelmään.Työllisyyden parantamisen ohella SAK on asettanut tavoitteekseen työtapa-turmien, ammattitautien, sairauspoissaolojen ja uusien työkyvyttömyyseläk-keiden määrän vähentämisen. SAK pyrkii tavoitteisiin vaikuttamalla työym-päristön laatuun, työoloihin ja työehtoihin. Tavoitteet hyvästä terveydestä jatoimintakyvystä koskevat koko työntekijäkenttää ja tarjoavat myös perustanhyvän suomalaisen työntekijälähtöisen ikäpolitiikan rakentamiselle.
  • 5. SAK – Ikäpuheenvuoro 32. Taustaa2.1 Väestö ikääntyy ja eläkeläisten osuus kasvaaIkääntymistä pidetään Suomessa ja koko Euroopassa merkittävänä poliitti-sena ja kansantaloudellisena haasteena. Suomi ikääntyy, ja suuret ikäluo-kat tulevat eläkeikään. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2000 yli 65-vuotiaita oli 15 prosenttia väestöstä. Vuonna 2010 heitä on ennusteen mu-kaan 17 prosenttia ja vuonna 2020 jo 23 prosenttia. Suurten ikäluokkienvanhenemisen lisäksi prosenttiosuuden kasvua selittää elinajan odotteenjatkuva kasvu ja alhainen syntyvyys.Vanhushuoltosuhde (65 täyttäneet per 20–64-vuotiaat) on Suomessa nyky-ään 27, joka on hieman matalampi kuin EU25-maissa keskimäärin. Suurtenikäluokkien vaikutuksesta tilanne kuitenkin muuttuu ja ennusteen mukaanreilussa 30 vuodessa suhde lähes kaksinkertaistuu. Yksikkö 2010 2020 2030 2040Väkiluku 1 000 5 310 5 412 5 443 5 3670–14 v. % 16 16 16 1515–64 v. % 66 61 58 5865– v. % 17 23 26 27Lähde: Tilastokeskus, väestötilastotEläkkeelle siirtyy aiempaa suurempi joukko ihmisiä, ja nuorten ikäluokkienkoko ei riitä korvaamaan eläkkeelle siirtyneen työvoiman määrää. Työvoi-ma vähenee, ja jo vuoden 2005 jälkeen työmarkkinoille tuleva ikäluokka onollut pienempi kuin työmarkkinoilta poistuva määrä. Työvoiman vähenemi-nen näyttäisi jatkuvan ainakin seuraavat 25 vuotta, jos siirtolaisuus Suo-meen ei merkittävästi lisäänny. Se asettaa suuren haasteen suomalaiselletyöelämälle ja koko yhteiskunnan kyvylle rahoittaa hyvinvointijärjestelmää.Eläketurvakeskuksen mukaan nykyisin sataa työllistä kohden on 50 eläk-keensaajaa, reilun 30 vuoden päästä määrä on noussut yli 70:een. • Suomalainen työvoima ikääntyy, työmarkkinoilta poistuvat ikäluokat ovat suurempia kuin työmarkkinoille tulevat ikäluokat. • Terveyserot ovat suuret väestöryhmien välillä. • Ikääntymisen ja terveyserojen inhimilliset ja taloudelliset vaikutukset ovat merkittävät koko yhteiskunnalle ja hyvinvointivaltion säilymiselle.
  • 6. 4 SAK – Ikäpuheenvuoro2.2 Terveyserot kasvaneetTerveys ei jakaannu Suomessa tasaisesti. Elinajan odote on kasvanut kai-kissa väestöryhmissä, mutta on merkillepantavaa, että alempiin sosiaali-ryhmiin kuuluvien elinajan odote on kasvanut hitaammin kuin korkeimmissasosiaaliryhmissä. Se tarkoittaa, että huolimatta sinällään myönteisestä kehi-tyksestä elinajan odotteessa, terveyserot ovat itse asiassa vain kasvaneetSuomessa. Huonosti palkattua ja raskasta työtä tekevät henkilöt kuolevatnuorempina kuin hyvin toimeentulevat palkansaajat. Vuonna 2004 ero 35-vuotiaiden jäljellä olevan elinajan odotteessa oli ylemmillä toimihenkilöillätyöntekijöihin verrattuna miesten osalta 6,1 ja naisten osalta 3,3 vuotta.Kaksikymmentä vuotta aikaisemmin erot olivat vuotta pienemmät.Kuolleisuus moniin kansantauteihin kuten sydän ja verisuonisairauksiin, tu-ki- ja liikuntaelinsairauksiin sekä alkoholisairauksiin on SAK:laisissa työnte-kijäryhmissä merkittävästi suurempaa kuin toimihenkilöillä. Sitä selittävätmonet tekijät, mutta yksi merkittävä tekijä on työ ja työympäristö. Fyysisestiraskas, kuormittava, usein pakkotahtinen vuorotyö ja altistuminen työympä-ristön fysikaalisille, kemiallisille ja biologisille haittatekijöille ovat monentyöntekijän arkipäivää. Osaltaan tilannetta selittävät myös terveystottumuk-siin liittyvät tekijät.Elinajan odotetta selvemmin ero sosioekonomisten ryhmien välillä tulee nä-kyviin terveen elinajan pituudessa. Korkeasti koulutetuilla 25-vuotiailla mie-hillä ja naisilla on keskimäärin luvassa 13 tervettä elinvuotta enemmän kuinpelkän perusasteen käyneillä. Vähiten koulutettujen ja ansaitsevien ihmis-ten joukossa on pitkäaikaissairauksia 50 prosenttia enemmän kuin ylimmis-sä sosiaaliryhmissä.Suomessa tapaturmien ja ammattitautien määrä on vuonna 2006 noussutedellisestä vuodesta, ja nousu näyttää ennakkotietojen mukaan jatkuneenvuonna 2007. Tapausten lukumäärä nousi 3,0 % ja vahinkotaajuus 1,5 %vuosina 2005–2006. Vuonna 2006 kaikkien korvattujen työtapaturmien jaammattitautien lukumäärä oli 138 194 ja tapausten lukumäärä miljoonaatyötuntia kohden 39,8. Suurimmat tapaturmataajuudet ovat rakentamises-sa, teollisuudessa ja liikenteessä, eli tapaturmatkin keskittyvät SAK:n liitto-jen jäsenille.Kelan korvaamien sairauspäivärahapäivien määrä kasvoi 64 ikävuoteensaakka sekä työssä olevien miesten että naisten osalta vuonna 2006. Tä-hän liittyy se, että ikääntyvillä ja ikääntyneillä työntekijöillä sairauslomienpituudet kasvavat. SAK:n työolobarometrin (2008) mukaan työntekijöidenikääntyessä niiden työntekijöiden osuus vähenee, jotka ovat sairaudenvuoksi olleet poissa töistä viimeisen vuoden aikana. Barometrin tiedot ker-tovat, että pienempi osa ikääntyneistä työntekijöistä kuin nuorista on saira-uslomilla, mutta jos joudutaan sairauslomalle, ikääntyneiden poissaolo kes-tää pidempään kuin nuorilla. Siihen ilmeisesti vaikuttaa ikääntyneiden sitou-tuminen työhön ja työn arvostus. Toisaalta iän karttuessa sairaimmat joutu-vat pois työelämästä.
  • 7. SAK – Ikäpuheenvuoro 5Terveyteen liittyy myös koettu työkyky. Tutkimusten mukaan koettu työkykyheikkenee iän myötä. Kun 30–34-vuotiaista vain viisi prosenttia arvioi työ-kyvyssään olevan rajoitteita, yli 60-vuotiaista niin arvioi yli puolet. Työelä-mässä vielä mukana olevien yli 60-vuotiaiden kokema työkyvyn rajoittumi-nen oli vähäisempää kuin työelämän ulkopuolella olevilla. On kuitenkin loh-dullista todeta, että Terveys 2000 -kyselyn tulosten analysoinnin perusteellaeläkkeellä olevista 63–68-vuotiaista yli kolmannes koki itsensä täysin työ-kykyiseksi.2.3 Suomalaista ikäkampanjointiaVäestön ikääntyminen ja siihen liittyvien ongelmien esille ottaminen ei oleuusi asia. Vuonna 1974 painetussa Työterveyslaitoksen Työsuojelu-kirjassa todetaan: ”Viime aikoina on yhä huolestuneemmassa äänensävys-sä ennustettu vanhusten ja eläkeläisten osuuden suhteellista kasvamistamaamme väestön keskuudessa. Toisaalta taas on todettu, miten elinkei-noelämän monimutkaistuminen edellyttää yhä pitempiaikaista koulutusta,jolloin yhä useampi nuori – ja myös vanhempi – istuu koulunpenkillä sensijaan että kävisi töissä.”Suomessa on pyritty vastaamaan ikääntymisen, työvoiman vähentymisenja työelämän muutosten tuomaan haasteeseen monin eri keinoin. Laajastiollaan sitä mieltä, että työelämää tulee kehittää vastaamaan eri-ikäistenihmisten, myös varttuneiden tarpeita. Taustalla ovat tutkimukset, joidenmukaan hyvät työolot, hyvä työilmapiiri ja oikeudenmukainen johtaminenkannustavat ihmisiä jatkamaan töissä ja lykkäämään eläkkeelle siirtymistä.Lisäksi painotetaan elinikäistä oppimista ja koulutuksen suunnittelua työ-uraa tukevaksi. Myös eläkelakien muutoksilla pyritään saamaan ihmiset jat-kamaan pitempään työelämässä. Eläkelaitosten vastuuta ammatillisestakuntoutuksesta on myös lisätty.Työeläkelakeja uudistettaessa tavoitteeksi asetettiin, että pitkällä aikavälilläeläkkeelle siirtymisen ikä lykkääntyisi Suomessa noin 2–3 vuodella. Tavoit-teessa on edistytty hyvin, ja yli 55- ja erityisesti yli 60-vuotiaiden työlli-syysasteet ovat nousseet merkittävästi viimeisten 10 vuoden aikana. Suomion saavuttanut EU:n tavoitteen 55–64-vuotiaiden työllisyysasteen nostami-sesta 50 prosenttiin. Tärkein selitys keskimääräisen eläkkeelle jäämisenmyöhentymiseen on kuitenkin Suomen suotuisa taloudellinen kehitys, jokaon pitänyt sisällään sen, että ikääntyviä työntekijöitä ei ole irtisanottu, vaanentistä useampi yli 54-vuotias työntekijä on säilyttänyt työpaikkansa.Suomessa kuten muissakin EU-maissa ikääntyneiden työllisyysaste vaihte-lee koulutustason mukaan. Korkeasti koulutettu 55 vuotta täyttänyt henkilöon todennäköisemmin työelämässä mukana kuin kouluttamaton. Miestentyöllisyys tässä ikäryhmässä on korkeampi kuin naisten, mutta Suomessaero on huomattavasti pienempi kuin yleensä Euroopassa.Nyt on alettu puhua entistä enemmän siitä, miten jo eläkkeellä olevat saa-daan palaamaan töihin edes ajoittain paikkaamaan työvoimapulaa. Voineetodeta, että monet niistä tekijöistä, jotka kannustavat ihmisiä jatkamaan
  • 8. 6 SAK – Ikäpuheenvuorotyöelämässä pitempään, kannustavat myös eläkeläisiä palaamaan takaisintyömarkkinoille.90-luvun innovaatio oli työkykyä ylläpitävän ns. tyky-toiminnan kehittämi-nen. Sen sisällöstä ja toteuttamisesta sovittiin varsin pitkälle työmarkkina-järjestöjen kesken tupo-neuvottelujen yhteydessä ennen 90-luvun lamaa.Lähtökohtana oli tukea työntekijöiden fyysisiä, psyykkisiä ja ammatillisiavalmiuksia työssä selviytymisessä. Työkykyä ylläpitävä ja edistävä toimintaannettiin myös yhdeksi työterveyshuollon tehtäväksi työterveyshuoltolakiauudistettaessa.Myös SAK järjesti 1990-luvun alkupuolella oman työkyky- ja työsuojelu-kampanjan. Työeläkevakuuttajat TELA on järjestänyt kampanjoita, joissatyömarkkinajärjestöt ovat olleet mukana (Työn iloa, Työkyky kunniaan).Työpaikkojen työhyvinvoinnin edistämiseksi on valtakunnallisesti toteutettuuseita ohjelmia. Ikääntyvä arvoonsa -ohjelma 1990–1996 oli ikääntyvientyöntekijöiden terveyden, työkyvyn ja hyvinvoinnin edistämisohjelma. Kan-sallisella ikäohjelmalla 1998–2002 herätettiin keskustelua työelämän tar-peiden ja ihmisten voimavarojen yhteensovittamisesta. Vuoden 2000 alus-sa käynnistynyt Työssä jaksamisen ohjelma päättyi vuoden 2003 lopussa.Se oli pääministeri Paavo Lipposen II hallituksen hanke, jonka tavoitteenaoli edistää työkykyä ja ylläpitää hyvinvointia työpaikoilla. Ohjelman toteut-tamisesta vastasivat työministeriö sekä sosiaali- ja terveysministeriö yhteis-toiminnassa opetusministeriön, kauppa- ja teollisuusministeriön sekä pal-kansaaja- ja työnantajajärjestöjen kanssa. Mukana olivat myös yrittäjät,maataloustuottajat, liikuntajärjestöt ja kirkko.Suomessa on ollut sen jälkeen useita työssä jaksamisen ohjelmia ja hank-keita, jotka ovat lähestyneet samaa asiaa hieman eri näkökulmista. Työky-vyn vaaliminen on eri tavoin esillä myös eri hallinnonalojen hankkeissa.Esimerkiksi työministeriöllä on ollut Tykes, sosiaali- ja terveysministeriölläVeto, opetusministeriöllä Noste, Valtiokonttorilla Kaiku ja Työterveys-laitoksella Kesto.Terveys 2015 – kansanterveysohjelmassa linjattiin vuonna 2001 kansallistaterveyspolitiikkaa seuraavalle 15 vuodelle. Ohjelma sisälsi useita tavoitteita,joista yksi oli ”työikäisten työ- ja toimintakyky sekä työelämän olosuhteetkehittyvät siten, että ne osaltaan mahdollistavat työelämässä jaksamisenpidempään ja työstä luopumisen noin kolme vuotta vuoden 2000 tasoamyöhemmin”.Ikääntymiskysymystä on lähestytty myös pyrkimällä parantamaan ihmistenkuntoa ja lisäämään liikunnan harrastamista, koska liikunnalla on kiistattamonia myönteisiä vaikutuksia terveydelle. Monilla työpaikoilla työkykyä yl-läpitävä toiminta on painottunut juuri liikunnan tukemiseen muun tyky-toiminnan jäädessä taka-alalle. Valtakunnallinen Kunnossa Kaiken Ikää -ohjelma (KKI) on opetusministeriön sekä sosiaali- ja terveysministeriön ra-hoittama liikuntahanke. Sen kolmannella viisivuotiskaudella 2005–2009
  • 9. SAK – Ikäpuheenvuoro 7KKI:n tavoitteena on auttaa yli 40-vuotiaita liikuntaharrastuksen alkuun se-kä luoda pysyviä liikuntapalveluja aikuisten lähipiiriin.Monet työnantajat ovat kansallisen ikäohjelman ja muun kampanjoinnin in-noittamina käynnistäneet työnantajakohtaisia ikäohjelmia eri nimillä. Ikäoh-jelmiin on usein sisältynyt ylimääräisiä palkallisia vapaapäiviä ja muita työs-sä jaksamista tukevia elementtejä. Pääsääntöisesti tulokset ovat olleet po-sitiivisia. Sairauslomat ovat vähentyneet, tuottavuus ja kannattavuus ovatparantuneet, eläköitymisikä on noussut ja työtyytyväisyys on lisääntynyt. • Suomessa on pyritty vaikuttamaan ikääntyneiden työssä jatkamiseen valtiovallan ja viranomaistahojen toimenpiteillä kuten eläkepolitiikalla ja kampanjoilla. • Myös monet työnantajat ovat käynnistäneet omia ikäkampanjoitaan, joiden tulokset ovat olleet positiivisia.2.4 Miksi SAK:lta puheenvuoro ikääntymisestä?Miksi ikääntyminen ja ikään liittyvät kysymykset ovat tärkeitä SAK:lle? Työ-elämän kehittäminen on osa edunvalvontaa. SAK:n edustamien työntekijöi-den sairastavuus, kuolleisuus ja tapaturmataajuus ovat korkeat. Työvoimaja väestö ikääntyvät nopeasti, ja ikääntymisen inhimilliset ja taloudellisetvaikutukset ovat merkittävät koko yhteiskunnalle. SAK:n lähtökohtana ei olekuitenkaan työntekijöiden velvollisuus vaan ensisijaisesti oikeus työhön japitkään työuraan.Suomessa hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen on perustunut taloudenkasvuun. On ennustettu, että uhkaava työvoiman supistuminen painaa ta-louden keskimääräisen kasvun puolentoista prosentin tasolle, jos tuotta-vuus ei kasva aiempaa paremmin. Näin ollen paineet tuottavuuden paran-tamiseen ovat melkoiset. Nostamalla sekä nuorten että jo työssä olevienkoulutustasoa on mahdollista parantaa tuottavuutta, jos koulutus kohdistuutodelliseen osaamisen lisäämiseen. Tähän liittyy oleellisesti ikääntyneidentyöntekijöiden kokemuksen ja hiljaisen tiedon hyödyntäminen työpaikoilla.Työvoiman vähenemistä voidaan hidastaa, jos eläkkeelle siirtymisikää pys-tytään kohottamaan. Se edellyttää työelämän kehittämistä terveyttä tuke-vaksi, työympäristön laadun parantamista sekä työehtojen muokkaamistaihmisten tarpeiden mukaisiksi.SAK:n lähtökohtana on kehittää työelämää niin, että ihmiset selviytyvät työ-elämässä terveyttään vaarantamatta normaaliin eläkeikään saakka. Valitet-tavasti tällä hetkellä vain osa SAK:n jäsenistöstä pystyy olemaan töissä niinpitkään, että voi hyödyntää joustavaa eläkeikää ja mahdollista suurempaaeläkkeen karttumisprosenttia.Työelämän kehittäminen pitää sisällään ajatuksen, että työelämän on jous-tettava siten, että kaikissa elämänvaiheissa, niin nuorena kuin vanhana,otetaan huomioon työntekijän elämäntilanne.
  • 10. 8 SAK – Ikäpuheenvuoro• SAK on toimintasuunnitelmassaan asettanut tavoitteekseen työtapaturmien, ammattitautien, sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden määrän vähentämisen.• SAK pyrkii tavoitteisiin vaikuttamalla ennaltaehkäisevästi työympäristön laatuun ja työehtoihin.• Vaikka tavoitteet hyvästä terveydestä ja toimintakyvystä koskevat kaikkia työntekijöitä, on tärkeää, että niitä tarkastellaan myös ikänäkökulmasta.
  • 11. SAK – Ikäpuheenvuoro 93. Miten ikääntyvän työkyky muuttuu?Minkä ikäinen ihminen on ikääntynyt? Tavallisessa puheessa vanhenemi-sella ja ikääntymisellä tarkoitetaan kutakuinkin samaa asiaa. On kuitenkinhyvä huomata, että hyvin monet eläkeikää lähestyvät henkilöt kokevat ole-vansa useita vuosia kalenteri-ikäänsä nuorempia. Tutkijat tarkoittavatikääntymisestä puhuessaan yleensä kalenterin mukaan tapahtuvaa iänkarttumista, ja vanhenemisesta puhuessaan tarkoittavat itse vanhenemisenprosessia.Ikäkomitean työn yhteydessä tulivat käyttöön termit ikääntyvä työntekijä jaikääntynyt työntekijä. Ikääntyvällä työntekijällä on tarkoitettu yli 45-vuotiastatyöntekijää ja ikääntyneellä työntekijällä yli 55-vuotiasta työntekijää. Van-huuden on katsottu alkavan Suomessa yleisestä eläkeiästä, ja yli 65-vuotiaita on edelleen luokiteltu eri vanhusryhmiin.Ihmisten kalenteri-ikä kasvaa kaikilla samalla vauhdilla, mutta iän muka-naan tuomat vanhenemismuutokset kehittyvät yksilöllisesti. Vanhenemi-seen ja vanhenemisnopeuteen vaikuttavat sekä ulkoiset että perinnöllisettekijät. Ulkoisista tekijöistä voi mainita elintavat ja työympäristön. Perinnölli-sistä tekijöistä kertoo se, että joissakin suvuissa ihmiset ovat pitkäikäisiä jajoissakin suvuissa kuollaan nuorena. Yleensä vanhenemismuutokset alka-vat hiljalleen ja lisääntyvät vähitellen vuosien kuluessa. On hyvä muistaa,että vanheneminen kuuluu luonnollisena osana ihmisen elämään.Normaaliin vanhenemiseen kuuluu fyysisiä, helposti näkyviä muutoksia jatoisaalta myös muutoksia, jotka tulevat esille vain poikkeavissa kuormitusti-lanteissa. Iän myötä ryhti muuttuu, lihasmassa vähenee, iho ohenee ja tu-lee ryppyjä. Myös luusto haurastuu, ilmaantuu nivelkulumiin liittyviä vaivojaja notkeus vähenee. Aivokudoksen määrä vähenee, lähinäkö heikkenee jakorkeita ääniä ei enää kuulla. Näön osalta on arvioitu, että esimerkiksi va-lontarve tarkassa lähityössä on 40-vuotiaalla kaksinkertainen ja 60-vuotiaalla kymmenkertainen 20-vuotiaaseen verrattuna.Vanhenemisen myötä elimistön kyky mukautua ympäristön muutoksiin jakuormitustekijöihin heikkenee. Aineenvaihdunnan hidastumisen myötämyös elimistön kyky eliminoida haitallisia tai myrkyllisiä aineita heikkenee.Iän myötä ihmisen fyysinen toimintakyky heikkenee, ja sama työmäärä ai-heuttaa entistä suuremman fyysisen rasituksen. Palautuminen fyysisen ra-situksen jälkeen kestää kauemmin kuin nuorena. On arvioitu, että 60-vuotiaan työkuorman pitäisi olla 20 prosenttia matalampi kuin 40-vuotiaan,mikäli tavoitellaan samanlaista kuormittumista työssä. Samoin erilaisistavammoista ja sairauksista toipuminen vie enemmän aikaa kuin nuoruudes-sa. Tästä käy esimerkiksi luunmurtuman parantumiseen kuluvan ajan eri-laisuus nuorilla ja vanhoilla.Fyysinen toimintakyky ja suorituskyky alenevat vuosien karttuessa, muttapsyykkinen ja sosiaalinen toimintakyky voi jopa parantua. Kokemuksen
  • 12. 10 SAK – Ikäpuheenvuoromyötä vanhemmilla työntekijöillä on taitoa tehdä asioita viisaasti, hallita ko-konaisuuksia ja ratkaista ongelmia. He ovat usein työhön sitoutuneita ja ot-tavat toiset työntekijät huomioon.Valitettavasti ikääntymisen myötä myös sairauksien määrä kasvaa. Tilasto-jen mukaan noin kahdella kolmasosalla 55–64-vuotiaista on jokin pitkäai-kaissairaus. Heistä liki 40 %:lla sairaudesta on haittaa työnteolle. Myös niil-lä, joilla ei ole pitkäaikaissairautta, työkyky heikkenee tutkimusten mukaaniän myötä. Silloin on ennen muuta kyse työkyvyn muiden osa-alueiden ku-ten osaamisen ja asenteiden sekä työhön liittyvien tekijöiden vaikutuksesta.Näyttää siltä, että työmarkkinoiden käytännöt ja sopivuusvaatimukset hei-jastuvat ikääntyneiden koettuun työkykyyn.Sairauslomia on tarkasteltu usein lähinnä kustannustekijänä työnantajannäkökulmasta. Sairauspoissaoloihin liittyy selkeästi myös terveydellistä en-nustearvoa. Sairauspoissaolot kertovat sairauksiin liittyvästä haitasta ja ra-joituksista. Lisäksi esimerkiksi kunta-alalla tehdyn tutkimuksen mukaan sai-rauspoissaolot ennustavat varhaista eläkkeelle siirtymistä ja kuoleman ris-kiä. Tutkimusten mukaan pitkien sairauslomien ja poissaolopäivien suurimäärä ennustaa jopa paremmin kuoleman riskiä kuin koettu terveys tai ter-veystarkastuksissa todetut pitkäaikaissairaudet. • Ikääntyminen ja vanheneminen ovat luonnollinen osa ihmisen elämää. • Vanhenemiseen liittyy normaalia elintoimintojen muutosta, mutta usein vuodet tuovat mukanaan myös sairauksia. • Yhdessä nämä vaikuttavat ihmisen edellytyksiin selviytyä työstään.
  • 13. SAK – Ikäpuheenvuoro 114. Mitä työelämän muutos vaatiityöntekijöiltä?Viime vuosikymmeninä suomalainen työelämä on muuttunut voimakkaasti.Maatalous- ja teollisuusyhteiskunnasta on siirrytty palvelu- ja tietoyhteis-kuntaan. Suomalaiset yritykset ja työpaikat ovat joutuneet sopeutumaanyhä kovenevaan kotimaiseen ja kansainväliseen kilpailuun.Työelämässä on otettu käyttöön uusia materiaaleja ja työmenetelmiä, ja tie-totekniikka on tullut mukaan moniin ammatteihin muodossa tai toisessa. Seasettaa lisääntyviä vaatimuksia osaamiselle ja uuden tiedon hallinnalle. Tie-totekniikan myötä osa töistä on helpottunut ja on syntynyt uusia, uudenlais-ta osaamista vaativia työpaikkoja, mutta toisaalla se on johtanut myös työ-voiman vähennyksiin. Osa ammateista on kuitenkin säilynyt työn sisällöl-tään liki ennallaan. Se koskee monia fyysisesti raskaita töitä. Työelämä onpolarisoitunut. On töitä, jotka kehittyvät ja töitä, joissa ei vuosikausiin oletapahtunut juurikaan muutoksia.Vaikka uuden tietotekniikan ja automaation käyttöönotto on muuttanut työ-elämää, se ei ole merkittävästi vähentänyt työn kuormittavuutta. Työvoimanvähentäminen sekä tuottavuus- ja laatuvaatimusten kasvu ovat lisänneettyön kuormittavuutta. Kokoaikatyössä työajat lyhentyivät parin kymmenenvuoden ajan, kunnes alkoivat uudelleen pidentyä 1990-luvulla. Ylitöidenmäärä on lisääntynyt selvästi: esimerkiksi työministeriön Työolobarometrinmukaan noin puolet palkansaajista teki ylitöitä elo- ja syyskuun aikanavuonna 2007. Samanaikaisesti työn henkinen kuormittavuus, stressi ja kiirenäyttävät lisääntyneen. Tutkimusten mukaan hieman yli puolet suomalaisis-ta palkansaajista joutui melko tai hyvin usein kiirehtimään saadakseentyönsä tehtyä.Lisäksi työn ja vapaa-ajan välinen raja on monen työntekijän kohdalla hä-märtynyt niin, että noin puolella palkansaajista työasiat jossain määrin tun-keutuvat vapaa-ajalle. Jos työn ja vapaa-ajan sekoittuminen ei ole hallin-nassa, työntekijä voi uupua.Myös uudet kemikaalit ja tekniset tuotteet, fysikaaliset ja biologiset altisteetsekä väkivallan uhka muodostavat haasteen työntekijöiden suojelulle.Sairauspoissaolot hienoisessa nousussaTyön perinteisiin vaaratekijöihin liittyvät ammattitaudit ja tapaturmat ovat li-sääntyneet viime vuosina Suomessa. Palkansaajien sairauspoissaolojenmäärä on koko 2000-luvun ollut hiljaisessa nousussa. Suomessa työstäpoissaolot sairauden vuoksi vastaavat kuitenkin EU:n keskiarvoa.SAK:n työolobarometrin mukaan puolet työntekijöistä on ollut sairaana töis-sä viimeisen vuoden aikana. Luku vastaa kansainvälisiä tutkimustuloksia.Ne työntekijät, jotka pystyvät vaikuttamaan omiin työtehtäviinsä, ovat vä-hemmän sairauslomilla ja myös vähemmän sairaana töissä verrattuna sel-
  • 14. 12 SAK – Ikäpuheenvuorolaisiin työntekijöihin, joilla on vähän vaikutusmahdollisuuksia. Sairaanatyössäolo on riski työntekijän terveydelle ja saattaa olla riski myös muilletyöntekijöille.Pitkän, vuosia samalle työnantajalle tehtävän, vakaan työuran tilalle ovatentistä useamman palkansaajan kohdalla tulleet toistuvat työnkuvan taiammatin muutokset ja määräaikaiset, tilapäiset tai osa-aikaiset työsuhteet.Myös kahden työn samanaikainen tekeminen on lisääntynyt. Työelämä onmuuttunut aiempaa nopearytmisemmäksi, ja jatkuva muutos sekä työn ke-hittäminen voivat kuormittaa palkansaajia. Ne eivät kuitenkaan ole auto-maattisia kuormitustekijöitä. Kun ihminen itse on mukana vaikuttamassaomaan työhönsä, muutokset koetaan yleensä positiivisesti ja turvallisiksi.Kuormitusta ja etenkin ahdistusta tuovat ennakoimattomat muutokset, joihinei pysty itse vaikuttamaan.Jako menestyjiin ja väliinputoajiin entistä selvempiTyömarkkinoilla on tunnistettavissa aiempaa selvemmin jako menestyjiin javäliinputoajiin. Kahtiajako näkyy koulutustasossa, ammatissa, työsuhteenehdoissa ja myös eri-ikäisten erilaisessa työmarkkina-asemassa. On ole-massa hyvän koulutuksen ja kovan ammattitaidon omaava, usein vakitui-sessa työsuhteessa olevien joukko, jolle työ voi vakaan ansiotason ohellatarjota haasteita ja mahdollisuuksia mielekkääseen työn tekemiseen. Kui-tenkin tulospaineet ja aikapula voivat kuormittaa tätäkin ryhmää niin henki-sesti kuin fyysisesti. Toisaalta on olemassa osa-aika- ja pätkätöitä tekevienryhmä, joiden työsuhteiden kesto, työajat, työpaikat ja palkkaus vaihtelevatsatunnaisesti. Suurin osa työntekijöistä jää näiden ääripäiden väliin. Heillä-kin työ ja vaatimukset ovat muuttuneet usein niin, että työ edellyttää yhäenemmän jatkuvan muutoksen hallintaa, uusien asioiden oppimista, sosiaa-lisia taitoja ja ennen muuta joustavuutta.Odotukset työelämälle muuttuneetTyöelämään vaikuttaa voimakkaasti myös yleinen asenteissa tapahtunutmuutos. Yksilökohtaiset tarpeet ja arvot painottuvat aiempaa enemmän.Odotukset työelämää kohtaan ovat muuttuneet, ja työltä odotetaan entistäenemmän haasteellisuutta ja itsenäisyyttä. Tämä johtaa helposti ristiriitoihintyöpaikalla.Asenteista kertoo myös se, että SAK:n työolobarometrin mukaan monettyöntekijät kaipaavat lisää vapaa-aikaa lisäpalkan sijasta. Yli 50-vuotiaistamiehistä 60 prosenttia ja naisista 50 prosenttia olisi halukkaita ottamaanmieluummin vapaa-aikaa kuin palkankorotuksen, jos ne olisivat toistensavaihtoehdot. Aiemmin (2005) SAK:n järjestötutkimuksen mukaan 55–60-vuotiaista työssä käyvistä SAK:laisista naisista 44 prosenttia ja miehistä 52prosenttia voisi hyvinkin ajatella lopettavansa työnteon. Liki puolet samastaikäryhmästä pelkää oman terveytensä heikkenevän niin paljon, ettei enääjatkossa selviä nykyisessä työssään.Suomen talous ajautui syvään lamaan 90-luvun alussa, ja sen seurauksenamaahamme syntyi suurtyöttömyys. Viime vuosien jatkuvasta talouskasvus-ta huolimatta Suomeen jäi laman seurauksena suuri pitkäaikaistyöttömien
  • 15. SAK – Ikäpuheenvuoro 13joukko. Joukossa oli paljon ikääntyneitä työikäisiä henkilöitä. Vuonna 2007pitkäaikaistyöttömistä 72 prosenttia oli 50 vuotta täyttäneitä. Pitkäaikaistyöt-tömyys väheni vuonna 2007 muutoin, mutta lisääntyi 60–64-vuotiaidenryhmässä. Vanhimmat laman aikana työttömäksi jääneet ovat jo siirtyneeteläkkeelle. Pitkäaikaistyöttömien joukossa on edelleen ikääntyneitä, joillaon terveydellisiä ja koulutuksellisia rajoitteita palata työelämään. • Kehitys on muuttanut työelämän rakenteita ja työn tekemistä. • Työsuhteet ja työpaikat ovat yhä useammin pirstoutuneet ja työmarkkinoille on tullut monen kerroksen väkeä.
  • 16. 14 SAK – Ikäpuheenvuoro5. Mitä siis pitäisi tehdä?Tavoite pitkästä työurasta ja ajatus eläkkeelle siirtymisiän noususta toteu-tuvat vain, jos eläkeikää lähestyvät, ikääntyneet työntekijät ovat työkykyisiäja halukkaita jatkamaan töissä ja heille on tarjolla sopivaa työtä. Tavoitetyöurien pidentymisestä edellyttää toimenpiteitä, joilla turvataan työvoimansäilyminen terveenä ja toimintakykyisenä, kannustetaan ja motivoidaantyöntekijöitä jatkamaan töissä ja sopeutetaan työelämän vaatimuksia vas-taamaan ihmisten voimavaroja. Toimenpiteitä tarvitaan valtakunnan tasolla,työpaikoilla ja työterveyshuollossa, mutta myös työntekijän itsensä on olta-va aktiivinen säilyttääkseen toimintakykynsä mahdollisimman pitkään.5.1 Valtakunnalliset toimetTyönanantajien asennetta korjattavaVaikka ikääntymisestä ja ikääntymisen huomioimisesta työelämässä onpuhuttu jo vuosia, ei tilanne yritystasolla välttämättä ole yhtä myönteinen.Selvitysten mukaan mm. yksityisen palvelualan työnantajat ovat pitäneetvajaakuntoisten ja vammaisten työllistämistä ongelmallisena. Heidän arvi-onsa mukaan tällaiset työntekijät vaativat enemmän aikaa tehtävistä suoriu-tumiseen ja työnantajan on vaikea arvioida heidän pätevyyttään. Monenmielestä vammaisen tai vajaakuntoisen työntekijän rekrytointi voi myös vai-kuttaa kielteisesti yrityskuvaan.Ikään perustuvaa syrjintää koetaan noin joka kymmenennellä työpaikalla.Sitä kokevat niin nuoret kuin ikääntyneetkin työntekijät. Syrjintä ja eriarvoi-nen kohtelu kohdistuvat erityisesti tilapäisiin tai osa-aikaisiin työntekijöihin.• Valtakunnan tasolla on käynnistettävä työnantajille suunnattu kampanja, jonka tavoitteena on muokata asennekulttuuria myönteiseksi ikääntynei- den ja osatyökykyisten huomioimiselle työelämässä. Työnantajien on muutettava käytäntöjä, joilla eläkeikää lähestyviä työntekijöitä työnnetään pois työelämästä.Työnantajien vastuuta työntekijöistä lisättäväUuden työllistymissopimuksen avulla työttömille on turvattava paluu työhön,kun työttömyys uhkaa pitkittyä. • Ikääntyville tulee tarjota työllisyystakuu, jossa tarjotaan aiempaan työ- kokemukseen nähden sopivaa työtä. Pitkän työhistorian jälkeen työn- tekijälle tulisi maksaa erorahatyyppinen sopeutumiskorvaus, joka maksettaisiin korotettuna muuttobonuksena työntekijän muuttaessa työhön toiselle paikkakunnalle. Työttömyysturvan lisäpäiväoikeus tulee säilyttää nykyisenä, ja ikääntyneiden irtisanomisia voidaan estää työnantajien omavastuuta korottamalla.
  • 17. SAK – Ikäpuheenvuoro 15Kuntoutusta jo ennen työkyvyttömyyden uhkaaTyökyvyttömyyden riskiä pyritään pienentämään ammatillisella kuntoutuk-sella. Kansaneläkelaitoksella ja työeläkelaitoksilla on ollut vuodesta 2004velvollisuus järjestää ammatillista kuntoutusta henkilölle, jolla voidaan tode-ta uhka joutua työkyvyttömäksi. Kaikki työkyvyttömyysuhan alla olevat eivätkuitenkaan saa kuntoutusta. Niistä, jotka vuonna 2006 tulivat työelämästätyöeläkekuntoutukseen, 67 prosenttia palasi takaisin työelämään. Voi ky-syä, olisiko prosenttiluku isompi, jos kuntoutus olisi toteutettu aikaisemmin.• On huolehdittava siitä, että kaikki, joita uhkaa työkyvyttömyys, saavat arvion ammatillisen kuntoutuksen tarpeesta ja heidät ohjataan tarvitta- vaan kuntoutukseen. Kuntoutusta on kehitettävä siten, että sitä voi saada jo ennen vakavaa työkyvyttömyyden uhkaa.Osatyökykyisten työllistymistä edistettäväIkääntyneitä, osatyökykyisiä työntekijöitä ajaa työmarkkinoiden ulkopuolelletyöaikojen joustamattomuus. Nykyinen lainsäädäntö ja työttömyysturvasuosivat kokopäivätyötä joustavien ja yksilöllisten osa-aikaratkaisujen si-jaan. Siinä mielessä työajat ovat jäykät. Kokoaikatyö kuitenkin joustaa vuo-rokausi- ja vuosikehikossa melko paljon.Useat vammaiset ja osatyökykyiset pystyisivät työskentelemään osan ta-vanomaisesta työajasta, jos sopivaa osa-aikatyötä olisi saatavilla ja tukijär-jestelmä kannustaisi osa-aikatyöhön.• Työ- ja sosiaalilainsäädäntöä on kehitettävä tukemaan osatyökykyisten työllistymistä. Osatyökyvyttömyyseläkkeellä oleville pitäisi turvata oikeus osa-aikaiseen työhön esimerkiksi siten, että osa-aikatyön järjestyminen selvitetään osatyökyvyttömyyseläkeratkaisun yhteydessä. Myös työpaikoilla tulee lisätä joustavuutta osatyökykyisten työllistymisen helpottamiseksi.Osatyökykyisten työssä jatkamista tuettavaTilastokeskuksen mukaan 60–64-vuotiaista oli vuonna 2005 eläkkeellä 120000 ja töissä 129 000 henkilöä. Se kertoo kyseisen ikäryhmän laajasta ve-täytymisestä pois työelämästä. Toisaalta ikäryhmässä työllisyys on lisään-tynyt huomattavasti aiempiin vuosiin verrattuna. Monilla ikäryhmään kuulu-villa on pitkäaikaissairaus, joka rajoittaa työssä selviytymistä. Työkyvyttö-myyden aiheuttava vamma tai sairaus merkitsee kuitenkin harvoin täydellis-tä työkyvyttömyyttä varsinkaan nuoremmissa ikäryhmissä. Tällä hetkellämonet kokevat, että on vaikeaa saada työkyvyttömyyseläkettä työkykyämerkittävästi rajoittavasta sairaudesta huolimatta.Moni pitkäaikaissairas kykenisi jatkamaan työelämässä, jos työpaikallaotettaisiin huomioon sairauden työntekijälle aiheuttamat rajoitteet ja työym-päristö ja vaatimukset mukautettaisiin niiden mukaisesti.
  • 18. 16 SAK – Ikäpuheenvuoro• Työmarkkinajärjestöjen ja valtiovallan kesken on sovittava pelisäännöistä, joilla edistetään konkreettisesti vajaatyökuntoisten työllistymistä ja työssä jatkamista. On kuitenkin tärkeää huolehtia myös siitä, että ei hankaloiteta työkyvyttömyyseläkkeiden myöntämistä siihen oikeutetuille.Senioreille ylimääräisiä vapaapäiviäIkääntymisen myötä tarve työajan lyhentämiseen lisääntyy hiljalleen. Eritutkimusten mukaan ikääntyneillä työntekijöillä on lyhyitä sairauslomia vä-hemmän kuin nuorilla työntekijöillä, mutta sen sijaan pitkiä sairaslomia heil-lä on enemmän kuin nuorilla. Taustalla on useita tekijöitä. Fyysinen kuormi-tus vaatii ikääntyneillä pitemmän palautumisajan kuin nuorilla, ja toisaaltatyökuormitus voi pahentaa olemassa olevaa sairautta niin, että se johtaatyökyvyttömyyteen. Joissakin yrityksissä on asia pyritty ratkaisemaan tar-joamalla ikääntyneille ylimääräisiä vapaita. Niiden seurauksena poissaolo-jen määrä on yleensä vähentynyt ja työtyytyväisyys lisääntynyt. On työnan-tajia, joiden palveluksessa voi saada ylimääräisiä palkallisia vapaapäiviäikäbonuksena ja palkintona työssä jatkamisesta.• Valtakunnallisissa työehtoneuvotteluissa on selvitettävä, voidaanko sopia järjestelyistä, joilla taataan työelämän senioreille ylimääräisiä palkallisia vapaapäiviä. Lisäksi on selvitettävä, miten osa-aikaeläkejärjestelmää ja muita yksilöllisiä työaikajärjestelmiä voidaan kehittää. Myös vuorottelu- vapaata on hyödynnettävä osana työaikajoustoja.Työttömien terveystarkastukset vakiinnutettavaIkääntyneillä pitkäaikaistyöttömillä on usein terveydellisiä ja koulutuksellisiarajoitteita sijoittua työelämään. Tutkimusten mukaan terveydentilan ja työ-kyvyn kartoituksilla ja terveystarkastuksilla sekä yksilöllisillä kuntoutus- jatyöllistämistoimenpiteillä on pystytty merkittävästi parantamaan heidän työl-listymistään.Työttömille suunnatut terveystarkastukset ovat otettu mukaan myös halli-tuksen terveyden edistämisen politiikkaohjelmaan. Työvoimaviranomaistenja työvoiman palvelukeskusten koordinoimien työttömille suunnattujen ter-veystarkastusten avulla on mahdollista puuttua ajoissa heidän työkykyäänuhkaaviin tekijöihin ja toisaalta ohjata heitä kuntoutus- ja sosiaalipalvelujenpiiriin. Tässä tarvitaan poikkihallinnollista yhteistyötä, eikä terveystarkastus-ten toteuttamista ei voi asettaa yksinomaan kuntien velvoitteeksi.• Työttömien terveystarkastukset on vakiinnutettava osaksi normaalia työvoimapolitiikkaa.Riskien arviointi työsuojelun painopisteeksiEurooppalaisen työolotutkimuksen mukaan ikääntyneiden työntekijöiden (yli55-vuotiaiden) altistuminen työpaikan haitallisille riskitekijöille on hiukan vä-häisempää kuin nuoremmissa ikäryhmissä. Miehillä altistuminen riskiteki-
  • 19. SAK – Ikäpuheenvuoro 17jöille on yleisempää kuin naisilla. Naisilla altistuminen on korkeinta 45–55-vuotiaiden ikäryhmässä. Näyttää siltä, että yli 55-vuotiaat poistuvat työelä-mästä niillä työpaikoilla, joissa on kaikkein eniten riskitekijöitä. Työ ja terve-ys Suomessa 2006 -tutkimuksen mukaan koettu altistuminen fysikaalisilleja kemiallisille tekijöille ei ole vähentynyt suomalaisilla työpaikoilla vuodesta2000 vuoteen 2006.Työelämän muutoksesta huolimatta monilla suomalaisilla työpaikoilla altis-tutaan siis edelleen riskitekijöille, jotka voivat vaarantaa työntekijän tervey-den. On tärkeää huomata, että ikääntyneillä sama altistus voi aiheuttaa sai-rastumisen helpommin kuin nuoremmilla johtuen iän mukanaan tuomistafysiologisista vaikutuksista ja myös mahdollisesta pitkään kestäneestä altis-tumisesta.• Valtakunnallisesti työsuojelun painopistealueeksi on otettava työn riskien arviointi, jossa huomioidaan kattavasti myös työn fyysinen ja psyykkinen kuormittavuus. Työsuojelupiirien on valvottava ja ohjattava työpaikkoja huolehtimaan työn riskien arvioinnista ja haittatekijöiden poistamisesta.Työterveyshoitajien ja työterveyslääkäreiden kuten muidenkin terveyden-huollon ammattihenkilöiden mahdollisuudet arvioida ikääntyneiden työnteki-jöiden työkykyä ovat sidoksissa heidän tietoonsa sairauksista, ikääntymi-sestä ja työolosuhteista.• Kaikkien terveydenhuollon ammattihenkilöiden koulutuksessa on perehdyttävä työympäristön ja ikääntymisen huomioimiseen työkykyä arvioitaessa aiempaa voimakkaammin. • Suomessa tarvitaan asennemuutosta suhtautumisessa osatyökykyisyyteen, ikääntymiseen ja työuran tukemiseen. • Tarvitaan uudenlaista johtamista sekä uusia malleja työkuorman vähentämiseen ja työajan joustavuuteen työntekijän ehdoilla. • On panostettava ikääntyneiden koulutukseen ja turvattava oikeus uuden oppimiseen. • Työterveyshuoltojärjestelmän ja muun palvelujärjestelmän on tuettava ikääntyneiden voimavaroja.5.2 Toimenpiteet työpaikoillaVAIKUTTAMINEN TYÖHÖN JA TYÖOLOIHINTyöpaikoilla tehtävä riskien arvioinnit ja altistemittauksetTyöpaikat ovat keskeisessä asemassa, kun pyritään estämään työntekijöi-den sairastuminen työpaikan olosuhteiden vuoksi. Monilla työpaikoilla työn-tekijät työskentelevät edelleen erityisen sairastumisen vaaraa aiheuttavissatöissä. Varsinkin pienillä työpaikoilla on usein tekemättä työpaikan riskienarviointi. Moni ikääntynyt työntekijä on altistunut työpaikan haitallisille teki-
  • 20. 18 SAK – Ikäpuheenvuorojöille vuosien ajan. Heidän elimistönsä kyky eliminoida ulkoisia haitallisiatekijöitä on usein heikompi kuin nuorilla työntekijöillä. Työympäristön haitta-tekijät ja työn fyysinen kuormittavuus muodostavat siis uhkan työkyvyn säi-lymiselle.• Työpaikoilla on tehtävä asianmukainen riskien arviointi ja tarvittavat altistemittaukset tilanteen niin vaatiessa. Tavoitteena on ennaltaehkäistä riskejä ja vähentää terveydelle haitallisia altisteita työympäristössä.Työn fyysistä kuormittavuutta vähennettävä ikääntyviltäIkääntyneiden työntekijöiden koulutustaso on keskimäärin alhaisempi kuinnuorilla työntekijöillä, ja osittain siksi monet ikääntyneet työntekijät työsken-televät fyysisesti raskaissa ja ergonomisesti kuormittavissa töissä. Iän myö-tä fyysinen toimintakyky yleensä heikkenee ja pitkäaikaissairauksien määräkasvaa. Tutkimusten mukaan monet ikääntyneet työntekijät ovat omaksu-neet ”viisaan tavan” tehdä työtä, jolloin he rytmittävät työtä ja työhön liitty-vää kuormitusta vastaamaan omia voimavarojaan. Turhat liikkeet ja työvai-heet ovat voineet vuosien oppimisen tuloksena karsiutua, ja työ on sillointehokasta, vaikka se voikin poiketa siitä, mihin nuoret työnjohtajat ovat tot-tuneet tai saaneet koulutuksensa.• Ikääntyvien työntekijöiden työn fyysistä kuormittavuutta on vähennettävä työtehtäviä keventämällä. Työn keventämiseen kuuluu työn sisällön kehittäminen, työkierto yksitoikkoisissa, yksipuolisesti kuormittavissa töissä sekä joustavien ja yksilöllisten työaikamallien käyttö. Lisäksi on huolehdittava ikääntyvien ja ikääntyneiden työntekijöiden täydennys- koulutuksesta, jotta mahdollistetaan siirtyminen kevyempiin tehtäviin.Esimiehiä valmennettava moninaisuuden johtamiseenTyöelämän muutos ja siihen liittyvä kiire kuormittavat työntekijöitä. Vaikkamonet ikääntyneet työntekijät työskentelevät fyysisesti kuormittavissa töis-sä, myös heihin kohdistuu vaatimuksia uuden oppimisesta ja toimintojentehostamisesta. Erilaiset työhön liittyvät vaatimukset aiheuttavat henkistäkuormittumista. Monet ikääntyneet työntekijät ovat vuosien myötä saavut-taneet korkean ammattitaidon, joka on merkittävä voimavara työ-paikoilla.• Psyykkistä työympäristöä kehittämällä on mahdollista tukea ikääntyneitä ja hyödyntää seniorien tietoa viisaasta työn tekemisestä. Ikääntyneet työntekijät voivat parhaimmillaan toimia mentoreina tai oppimestareina nuoremmille. Se edellyttää hyvää johtamista ja esimiestyötä. Esimiehiä tulee valmentaa arvostamaan moninaisuuden johtamista ja erilaisuutta.Vaikutusmahdollisuuksia omaan työhön lisättäväTutkimusten mukaan mahdollisuus vaikuttaa oman työn suunnitteluun jasäätelyyn on merkittävä työviihtyvyyttä ja työhyvinvointia lisäävä tekijä.Työssä jaksamista heikentää kiireinen ja pakkotahtinen työ ilman mahdolli-
  • 21. SAK – Ikäpuheenvuoro 19suuksia vaikuttaa taukoihin, työtapoihin ja -menetelmiin. TyöministeriönTyöolobarometrin (2006) mukaan johdon ja esimiesten suhteiden avoimuuson vähentynyt aiemmasta, ja esimiesten arvioidaan suhtautuvan aikaisem-paa kielteisemmin työntekijöiden tekemiin muutosesityksiin.• Työpaikoilla on panostettava viestintä- ja keskustelukulttuurin parantami- seen. Työntekijöiden mahdollisuuksia vaikuttaa omaan työhönsä on lisättävä.Tyky-toiminnan vastattava todellisiin tarpeisiinEri sosiaaliryhmien väliset terveyserot heijastuvat myös työelämässä työky-kyyn liittyvinä eroina. Erojen tiedostaminen mahdollistaa niiden ryhmientunnistamisen, joilla on muita suurempi vaara menettää työkykynsä ja eh-käisevien toimenpiteiden suuntaamisen näihin ryhmiin. Suomessa on pu-huttu työkyvyn edistämisestä ja tyky-toiminnasta vuosia. Työkykyä edistävätoiminta ei kuitenkaan ole kohdentunut tarvelähtöisesti, vaan tyky-toimintaon ollut monipuolisinta voimakkaimmin kasvavilla ja hyvin menestyvillä työ-paikoilla. Sen sijaan epätyypillisissä työsuhteissa tai heikosti menestyvillätyöpaikoilla työskentelevät työntekijät ovat jääneet useimmiten tyky-toiminnan ulkopuolelle. Toiminnan pitäisi perustua työpaikalla todettuihintarpeisiin.• Työkykyä ylläpitävää toimintaa on kehitettävä vastaamaan paremmin työpaikkojen todellisia työhön ja työkyvyn edistämiseen liittyviä tarpeita.Ikääntyvien vuorotyöhön joustavuuttaTutkimusten mukaan vuorotyö aiheuttaa ikääntyneille työntekijöille enem-män haitallista kuormitusta kuin nuorille. Vuorotyö on myös selkeä riskiteki-jä useiden sairauksien suhteen.• Ikääntyneiden työntekijöiden työvuorosuunnittelussa on siksi pyrittävä lisäämään joustavuutta, ja vuorojen välille on jätettävä riittävästi aikaa palautumiseen. On perusteltua vähentää sekä yötyön että peräkkäisten yövuorojen määrää. Vuorosuunnittelussa on tärkeä huomioida ihmisten erilaiset voimavarat ja yksilöllinen sopeutuminen yövuoroihin.Huomiota ikääntyvien erityistarpeisiin koulutuksessaNiillä työpaikoilla, joilla on yhteistoimintalain perusteella laadittu henkilöstö-suunnitelma ja koulutustavoitteet, henkilöstösuunnitelmassa pyritään enna-koimaan mahdollisesti tulevaisuudessa tapahtuvia asioita, niiden vaiku-tuksia ja vaadittavia toimenpiteitä. Koulutustavoitteet tulee laatia niin, ettäammattitaito kehittyy työtehtävien muuttuessa.• Jos tavoitteena pidetään ikääntyvien ja ikääntyneiden työntekijöiden jaksamista pitempään työelämässä, henkilöstösuunnitelmassa ja koulutustavoitteissa olisi kiinnitettävä huomiota heidän erityistarpeisiinsa.
  • 22. 20 SAK – IkäpuheenvuoroIkäsyrjintä karsittava työpaikoiltaTyöpaikoilla on eri-ikäisiä ihmisiä. Vapaa-ajan, perheen ja työn vaatima ai-ka vaihtelee elämäntilanteen mukaan. Työpaikoilla voi syntyä ristiriitatilan-teita erilaisten odotusten ja tarpeiden kohdatessa. Pahimmillaan se voi joh-taa ikäsyrjintään muodossa tai toisessa. Ikäsyrjintään voivat syyllistyä niinesimiehet kuin työkaveritkin.• Ikäsyrjintää ei saa hyväksyä työpaikoilla missään muodossa.VAIKUTTAMINEN TYÖNTEKIJÖIDEN TERVEYDENTILAAN JATYÖKYKYYNTyöpaikoille luotava terveyttä edistäviä toimintatapojaIhminen on osa työyhteisöään. Vaikka perinteisesti on puhuttu työntekijänterveydentilasta, yhtä lailla voidaan puhua myös työyhteisön terveydentilas-ta. Työyhteisö voi pahimmillaan pahentaa tai parhaimmillaan tukea yksittäi-sen työntekijän terveydentilaa. Työpaikan ilmapiirillä, sosiaalisilla suhteillaja fyysisellä ympäristöllä sekä toimintakulttuurilla on merkittävä vaikutustyöntekijöiden terveydentilaan.• On tärkeää, että työpaikoilla on valmiuksia luoda terveyttä edistäviä, yhteisöllisiä toimintatapoja kehittävän työotteen kautta.Mahdollisuuksia työpaikkaruokailuun lisättäväElintavat vaikuttavat merkittävästi ihmisten terveyteen ja toimintakykyyn.Terveenä vanhenemista voidaan edesauttaa terveellisillä elintavoilla. Ruo-kailu on yksi terveyteen ja työssä jaksamiseen merkittävästi vaikuttavistatekijöistä. Oikein suunnitellulla ruualla, jossa huomioidaan esimerkiksi suo-laa, rasvoja ja energiamäärää koskevat suositukset, pystytään vähentä-mään sydän- ja verisuonitautien ja diabeteksen riskitekijöitä merkittävästi.Työ ja Terveys Suomessa 2006 -tutkimuksen mukaan mahdollisuus työ-paikkaruokailuun oli vain kolmella viidestä kyselyyn vastanneesta, ja heistänoin puolella oli mahdollisuus ruokailuun työpaikkaruokalassa. Reilu kol-masosa söi omia eväitään. SAK:n edustamilla aloilla työpaikkaruokailu onkeskimäärin heikommin järjestetty kuin toimihenkilöammateissa.• On lisättävä työpaikkaruokailun piirissä olevien työntekijöiden määrää ja mahdollisuutta saada työaikana terveellinen ateria. Työpaikkaruokaa tarjoavia yrityksiä on painostettava kiinnittämään huomiota tarjottavan ruuan terveysvaikutuksiin.Tavoitteeksi savuton työpaikkaTupakointi on useiden ennenaikaista työkyvyttömyyttä ja eläköitymistä ai-heuttavien sairauksien riskitekijä. Tupakkalain ansiosta ja myös ravintoloi-den savuttomuuden myötä työntekijöiden altistuminen tupakansavulle on
  • 23. SAK – Ikäpuheenvuoro 21vähentynyt. On kuitenkin tärkeää pyrkiä edelleen vähentämään tupakoinninhaittoja. Monet työpaikat ovat Suomessa julistautuneet savuttomiksi työpai-koiksi. Tupakan nikotiini on kuitenkin riippuvuutta aiheuttava aine ja se voimuodostaa esteen tupakoinnin lopettamiselle. Monilla työpaikoilla on myön-teisiä kokemuksia työnantajien korvaamasta nikotiinivieroitushoidosta taivieroitushoidossa käytetyn lääkityksen korvaamisesta.• On tärkeää ottaa tavoitteeksi savuton työpaikka ja sopia siihen liittyvistä pelisäännöistä. Osana pelisääntöjä tulisi olla työterveyshuollon ja työpaikan tarjoama tuki tupakasta vieroittautumiseen.Työpaikoille päihdeohjelmaArvioiden mukaan jopa 500 000 suomalaista on alkoholin suurkuluttajia, jaheidän keskuudessaan kuolleisuus on muuta väestöä suurempaa. Alkoho-lisairaudet ovat tällä hetkellä työikäisten miesten yleisin kuolinsyy. Alkoholinsuurkuluttajia on yli 60 prosenttia 25–34-vuotiaista miehistä. Työpaikoilla jatyöterveyshuollossa on tärkeää tunnistaa suurkuluttajat.Työmarkkinajärjestöt ovat tammikuussa 2006 allekirjoittaneet suosituksenpäihdeongelmien ennaltaehkäisystä, päihdeasioiden käsittelystä ja hoitoon-ohjauksesta työpaikoilla.• Työpaikoilla on tuettava alkoholin riskikäytön tunnistamista, varhaista puuttumista ja hoitoon ohjausta. Työpaikoilla on syytä tehdä päihdeohjelma ja sopia hoitoonohjauksen pelisäännöistä.Tukea liikuntaharrastuksiinIän myötä lihasvoimat ja muu fyysinen kunto hiljalleen heikentyvät. Sitenihminen joutuu käyttämään entistä suuremman osan fyysisestä kapasitee-tistaan työn fyysisistä vaatimuksista selviytymiseen. On kuitenkin osoitettu,että lihasvoimaa ja fyysistä kuntoa on mahdollista parantaa harjoittelunavulla. Päivittäisen liikunnan lisäämisellä voidaan parantaa elimistön ha-penottokykyä ja parantaa suorituskykyä.• Työnantajia on kannustettava tukemaan työntekijöiden liikunnan harras- tamista. Työmatkaliikunnan edistäminen ja liikunnan esteiden poistami- sen on oltava osa johdon toimintaa. Työaikana tapahtuva taukoliikunta on osa työn monipuolistamista ja myös työelämän kehittämistä terveyttä tukevaksi.Työterveyshuolto järjestettävä asianmukaisestiVaikka edellä kuvatut terveyttä edistävät ja sairauksia ehkäisevät toimetovatkin tärkeitä, on kuitenkin oleellista huolehtia myös todettujen sairauksi-en ja vammojen oikea-aikaisesta ja tehokkaasta hoidosta sekä siihen liitty-västä kuntoutuksesta. Useiden sairauksien kohdalla sairausloman pitkitty-minen ennakoi pysyvää työkyvyttömyyttä ja eläkkeelle siirtymistä. Erityisestituki- ja liikuntaelinsairauksien kohdalla yhteys on vahva.
  • 24. 22 SAK – IkäpuheenvuoroYhteiskunnan kannalta sairauksien aiheuttamista kustannuksista vain pieniosa johtuu itse sairauden hoidosta. Suurimmat kustannukset tulevat saira-uslomista, eläkkeistä ja työpanoksen menetyksistä. Työpaikkojen ja yhteis-kunnan kannattaisi siis panostaa sairauksien oikea-aikaiseen hoitoon – va-roen kuitenkin ylihoitamista. Monilla työpaikoilla on kehitetty erilaisia ohjeitaja toimintamalleja, joilla pyritään nopeuttamaan hoitoa ja kuntoutusta tarvit-sevien työntekijöiden asianmukaista havaitsemista ja auttamista. Usein lä-hiesimies tai työntekijä itse havaitsee työkykyä ja terveyttä uhkaavan sei-kan, jota on mahdollista muuttaa. Monien sairauksien hoitoon ja vammoistatoipumiseen kuuluu oleellisen osana avo- tai laitoskuntoutus. Toisinaan onmyös tarvetta ammatilliseen kuntoutukseen. On tärkeää, että työntekijävoidaan ohjata tutkimuksiin ja kuntoutukseen mahdollisimman varhain.• Työnantajien on huolehdittava työterveyspalvelujen asianmukaisesta järjestämisestä. Työterveyshuollon on huolehdittava sairaiden ohjaami- sesta asianmukaiseen hoitoon ja kuntoutukseen. Havaitessaan toiminta- ja työkykyyn liittyvän vaikeuden työpaikat voivat myös itse toimia aktiivi- sesti odottamatta työterveyshuollon puuttumista asiaan.Työterveyspalvelut kaikille työntekijöilleTyöterveyshuollon kattavuus palkansaajien keskuudessa oli Kelan tilasto-jen mukaan 84 prosenttia vuonna 2006. Työterveyshuoltopalvelujen ulko-puolelle jää edelleen suuri joukko työntekijöitä, erityisesti pätkä-, vuokra- jamatkatöissä. Silloin työterveyshuoltolain tarkoittama terveyden ja työkyvynedistäminen jää hoitamatta. Työterveyshuollon pitää tehdä työnantajalleehdotuksia työolojen muutoksista ja mahdollisista vaihtoehtoisista työjärjes-telyistä huomioiden työntekijän terveydentila, fysiologinen tila ja myös ikä.Se jää toteutumatta, jos työpaikalla ei ole toimivaa työterveyshuoltoa.• Työterveyshuoltopalvelujen on oltava kaikkien työntekijöiden saatavilla.
  • 25. SAK – Ikäpuheenvuoro 23Ikääntyneiden terveystarkastuksia tehostettavaTyöterveyshuoltolain mukaan työterveyshuollon pitää selvittää ja arvioidatyöperäisiä terveysvaaroja ja haittoja, työntekijöiden terveydentilaa sekätyö- ja toimintakykyä ja tehdä toimenpide-ehdotuksia epäkohtien ja riskienkorjaamiseksi. Monilla ikääntyneillä työntekijöillä on pitkäaikaissairauksia,jotka voivat tuottaa ongelmia työssä selviytymisessä. Työterveyshuollonvelvollisuus on seurata vajaatyökykyisten työntekijöiden terveydentilaa jatyössä selviytymistä.• Työterveystarkastusten tekemistä ikääntyneiden keskuudessa on tehostettava. Tarkastusten yhteydessä työterveyshuollon asiantuntijoiden on tehtävä työnantajalle esityksiä, joilla edistetään työssä selviytymistä. Työterveyshuollon on työntekijän pyynnöstä ja perustellusta syystä arvioitava myös työn kuormittavuus. Lisäksi on tärkeää pyrkiä edistämään yksilöllisiä selviytymiskeinoja terveyskasvatuksen keinoin.Ikääntyneille tasavertaiset mahdollisuudet koulutukseenTyöelämän muutokset tuovat mukanaan uusia työmenetelmiä ja -tapoja.Uusia laitteita ja työkoneita otetaan käyttöön. Muutokset edellyttävät työn-tekijöiden koulutusta ja perehdyttämistä niihin. Puutteellinen koulutus jaopastus muodostavat tapaturmavaaran työpaikoilla. On tärkeää, että kaikki,jotka ovat tekemisissä esimerkiksi uusien laitteiden kanssa, saavat saman-laisen asiallisen koulutuksen. Usein ikääntyneet työntekijät sivuutetaan työ-paikoilla koulutusta järjestettäessä osin työnantajan toimesta mutta osinmyös työntekijöiden omasta halusta.SAK:laiset työntekijät saavat yleensä vähemmän henkilöstökoulutusta kuinmuut ammattiryhmät, ja iän myötä myös koulutuksen määrä vähenee. Sejohtaa työpaikoilla helposti tilanteeseen, jossa koulutuksen ulkopuolellejääneet työntekijät joutuvat huonompaan asemaan ja raskaampiin töihin.Tavoitteena tulisi sen sijaan olla ikääntymisen myötä tapahtuva työn keven-tyminen. Kokeneilla ja usein myös ikääntyneillä työntekijöillä on paljon ko-kemusta tehtävästä työstä, ja heidän ammattitaitoaan ja osaamistaan ontärkeää hyödyntää esimerkiksi uusia työvälineitä työpaikalle hankittaessa.• Työnantajien on huolehdittava siitä, että kaikki työntekijät – myös ikääntyneet – ovat samassa asemassa koulutuksen suhteen.
  • 26. 24 SAK – Ikäpuheenvuoro • Työpaikat ovat keskeisessä roolissa, kun puhutaan ikääntymisen huomioonottamisesta työelämässä. • Työterveyshuollon tehtävä on tukea ikääntyneiden työntekijöiden työssä jaksamista, mutta vastuu jaksamisesta kuuluu kaikille työpaikalla. Olennaista onkin työntekijöiden, työnantajan ja työterveyshuollon keskinäinen yhteistyö. • Terveys, taloudelliset tekijät sekä mielekäs, mielenkiintoinen ja haastava työ auttavat työntekijää jatkamaan ja jaksamaan erityisesti yli 45- vuotiaiden mielestä. • Myös työaikaan, työtahtiin ja työn kuormittavuuden vähentämiseen liittyvät tekijät kannustavat jatkamaan työssä mahdollisiman pitkään. • Joustavammat työajat, työsuhteen varmuus ja johtamistapojen parantaminen vahvistavat erityisesti 45–54-vuotiaiden jaksamista.
  • 27. SAK – Ikäpuheenvuoro 256. TiivistelmäSuomalaisille työllä on aina ollut suuri merkitys. Suomalaiseen perintee-seen on kuulunut työn tekemisen arvostus ja ammattiylpeys omasta työstä.Työ on rytmittänyt elämää, ja työhön on liittynyt toimeentulon lisäksi vahvo-ja sosiaalisia arvoja ja arvostuksia.Ammattiyhdistysliike on aina pitänyt työtä arvokkaana asiana ja puolustanutkaikkien ihmisten oikeutta työllistyä. Siihen on liittynyt myös työsuojelu javastuun kantaminen työntekijöiden terveydestä ja toimeentulosta.Viime vuosikymmeninä työelämässä on tapahtunut suuria muutoksia.Suomen elinkeinorakenne on muuttunut voimakkaasti, ja työelämän vaati-mukset ovat monilta osin erilaiset kuin aiemmin. Suuret ikäluokat ikäänty-vät, ja samalla myös työvoima vanhenee. Suurten ikäluokkien siirtyessäeläkeikään työvoiman alkaa määrä pienentyä. Kehityksen on nähty uhkaa-van suomalaisen yhteiskunnan hyvinvointia monella tapaa. Sitä on pyrittyratkaisemaan eri keinoin, ja yhtenä keskeisenä tavoitteena on ollut saadaihmiset pysymään työelämässä aiempaa pitempään. Tavoitteena on olluttyöllisyysasteen nostaminen ja toisaalta eläkkeelle siirtymisen lykkääminen2–3 vuodella.Työelämässä on siis tapahtunut muutoksia, mutta ihminen ei ole fysiologi-silta ominaisuuksiltaan juurikaan muuttunut näinä vuosikymmeninä. Kuinkasiis sovittaa yhteen työelämän ja yhteiskunnan tarpeet sekä ihmisten mah-dollisuudet ja voimavarat. Kysymys asettaa myös ammattiyhdistysliikkeelleselkeän haasteen. Toisaalta on kohdattava työn muuttumisen haaste ja toi-saalta huolehdittava ikääntyvän työvoiman tarpeista ja oikeudesta tehdätyötä turvallisesti.Tässä ikäpuheenvuorossa on tavoitteita ja ehdotuksia, miten jatkossa pys-tyttäisiin paremmin mitoittamaan työ ihmisen kokoiseksi sekä turvaamaanikääntyneiden työssä jaksaminen ja pitempi työura. Se edellyttää toimenpi-teitä valtakunnan tasolla, työpaikoilla ja työterveyshuoltoyksiköissä sekäihmisen omaa aktiivisuutta ja ratkaisuja. Tämän asiakirjan tarkoituksena onauttaa paitsi työpaikkojen aktiiveja myös ammattiyhdistysliikettä vastaa-maan tämän päivän ja vielä enemmän tulevaisuuden haasteisiin.Tavoitteena on lisätä tietoa ikääntymisen vaikutuksista työpaikoilla ja käyn-nistää keskustelu, mitä niissä voidaan asian eteen tehdä. On tärkeää huo-mata, että ikäohjelma ei tarkoita vain ikääntyneisiin kohdistuvia toimenpitei-tä, vaan samalla voidaan tarkastella monien kysymysten kohdalla koko ih-misen elinkaarta ja sen eri vaiheessa esiintyviä tarpeita. Terveenä ikäänty-minen alkaa jo nuoruudesta.Työelämän muutosten keskellä SAK asettaa tavoitteekseen työntekijöidenpitkän työuran turvaamisen ja mahdollisuuden terveeseen vanhenemiseen.
  • 28. 26 SAK – IkäpuheenvuoroSe edellyttää seuraavassa lueteltuja, monentasoisia ja moniin eri asioihinkohdistuvia toimenpiteitä.SAK:n esitykset:Toimenpiteet valtakunnan tasolla:• Valtakunnan tasolla on käynnistettävä työnantajille suunnattu kampanja, jonka tavoitteena on muokata asennekulttuuria myönteiseksi ikääntynei- den ja osatyökykyisten huomioimiselle työelämässä. Työnantajien on muutettava käytäntöjä, joilla eläkeikää lähestyviä työntekijöitä työnnetään pois työelämästä.• Ikääntyville tulee tarjota työllisyystakuu, jossa tarjotaan aiempaan työ- kokemukseen nähden sopivaa työtä. Pitkän työhistorian jälkeen työn- tekijälle tulisi maksaa erorahatyyppinen sopeutumiskorvaus, joka maksettaisiin korotettuna muuttobonuksena työntekijän muuttaessa työhön toiselle paikkakunnalle. Työttömyysturvan lisäpäiväoikeus tulee säilyttää nykyisenä, ja ikääntyneiden irtisanomisia voidaan estää työnantajien omavastuuta korottamalla.• On huolehdittava, että kaikki, joita uhkaa työkyvyttömyys, saavat arvion ammatillisen kuntoutuksen tarpeesta ja heidät ohjataan tarvittavaan kuntoutukseen. Kuntoutusta on kehitettävä siten, että sitä voi saada jo ennen vakavaa työkyvyttömyyden uhkaa.• Työ- ja sosiaalilainsäädäntöä on kehitettävä tukemaan osatyökykyisten työllistymistä. Osatyökyvyttömyyseläkkeellä oleville pitäisi turvata oikeus osa-aikaiseen työhön esimerkiksi niin, että osa-aikatyön järjestyminen selvitetään osatyökyvyttömyyseläkeratkaisun yhteydessä. Myös työpaikoilla tulee lisätä joustavuutta osatyökykyisten työllistymisen helpottamiseksi.• Työmarkkinajärjestöjen ja valtiovallan kesken on sovittava pelisäännöistä, joilla edistetään konkreettisesti vajaatyökuntoisten työllistymistä ja työssä jatkamista. On kuitenkin tärkeää huolehtia myös siitä, että ei hankaloiteta työkyvyttömyyseläkkeiden myöntämistä siihen oikeutetuille.• Työehtoneuvotteluissa on selvitettävä, voidaanko sopia järjestelyistä, joilla taataan työelämän senioreille ylimääräisiä palkallisia vapaapäiviä. Lisäksi on selvitettävä, miten voidaan kehittää osa-aikaeläkejärjestelmää ja muita yksilöllisiä työaikajärjestelmiä. Myös vuorotteluvapaata on hyödynnettävä osana työaikajoustoja.• Työttömien terveystarkastukset on vakiinnutettava osaksi normaalia työvoimapolitiikkaa.• Työsuojelun painopistealueeksi on otettava työn riskien arviointi, jossa huomioidaan kattavasti myös työn fyysinen ja psyykkinen kuormittavuus.
  • 29. SAK – Ikäpuheenvuoro 27 Työsuojelupiirien on valvottava ja ohjattava työpaikkoja huolehtimaan työn riskien arvioinnista ja haittatekijöiden poistamisesta.• Kaikkien terveydenhuollon ammattihenkilöiden koulutuksessa on perehdyttävä työympäristön ja ikääntymisen huomioimiseen työkykyä arvioitaessa aiempaa voimakkaammin.Toimenpiteet työpaikoilla:• Työpaikoilla on tehtävä asianmukainen riskien arviointi ja tarvittavat altistemittaukset tilanteen niin vaatiessa. Tavoitteena on ennaltaehkäistä riskejä ja vähentää terveydelle haitallisten altisteita työympäristössä.• Ikääntyvien työntekijöiden työn fyysistä kuormittavuutta on vähennettävä työtehtäviä keventämällä. Työn keventämiseen kuuluu työn sisällön kehittäminen, työkierto yksitoikkoisissa, yksipuolisesti kuormittavissa töissä sekä joustavien ja yksilöllisten työaikamallien käyttö. Lisäksi on huolehdittava ikääntyvien ja ikääntyneiden työntekijöiden täydennys- koulutuksesta, jotta mahdollistetaan siirtyminen kevyempiin tehtäviin.• Psyykkistä työympäristöä kehittämällä on mahdollista tukea ikääntyneitä t ja hyödyntää seniorien tietoa viisaasta työn tekemisestä. Ikääntyneet työntekijät voivat parhaimmillaan toimia mentoreina tai oppimestareina nuoremmille. Se edellyttää hyvää johtamista ja esimiestyötä. Esimiehiä tulee valmentaa moninaisuuden johtamiseen.• Työpaikoilla on panostettava viestintä- ja keskustelukulttuurin parantamiseen. Työntekijöiden mahdollisuuksia vaikuttaa omaan työhönsä on lisättävä.• Työkykyä ylläpitävää toimintaa on kehitettävä vastaamaan paremmin työpaikkojen todellisia työkyvyn edistämiseen liittyviä tarpeita.• Ikääntyneiden työvuorosuunnittelussa on pyrittävä lisäämään jousta- vuutta, ja vuorojen välille on jätettävä riittävästi aikaa palautumiseen. On perusteltua vähentää sekä yötyön että peräkkäisten yövuorojen määrää. Vuorosuunnittelussa on tärkeää huomioida ihmisten erilaiset voimavarat ja yksilöllinen sopeutuminen yövuoroihin.• Jos tavoitteena pidetään ikääntyvien ja ikääntyneiden työntekijöiden jaksamista pitempään työelämässä, henkilöstösuunnitelmassa ja koulutustavoitteissa olisi kiinnitettävä huomiota heidän erityistarpeisiinsa.• Ikäsyrjintää ei saa hyväksyä työpaikoilla missään muodossa.• Työpaikkaa kehittämällä on luotava valmiuksia synnyttää terveyttä edistäviä, yhteisöllisiä toimintatapoja.• On lisättävä työpaikkaruokailun piirissä olevien työntekijöiden määrää ja mahdollisuutta saada työaikana terveellinen ateria. Työpaikkaruokaa
  • 30. 28 SAK – Ikäpuheenvuoro tarjoavia yrityksiä on painostettava kiinnittämään huomiota tarjottavan ruuan terveysvaikutuksiin.• On tärkeää ottaa tavoitteeksi savuton työpaikka ja sopia siihen liittyvistä pelisäännöistä. Osana pelisääntöjä tulisi olla työterveyshuollon ja työpaikan tarjoama tuki tupakasta vieroittautumiseen.• Työpaikoilla on tuettava alkoholin riskikäytön tunnistamista, varhaista puuttumista ja hoitoon ohjausta. Työpaikoilla on syytä tehdä päihdeohjelma ja sopia hoitoonohjauksen pelisäännöistä.• Työnantajia on kannustettava tukemaan työntekijöiden liikunnan harrastamista. Työmatkaliikunnan edistämisen ja liikunnan esteiden poistamisen on oltava osa johdon toimintaa. Työaikana tapahtuva taukoliikunta on osa työn monipuolistamista ja työelämän kehittämistä terveyttä tukevaksi.• Työnantajien on huolehdittava työterveyshuoltopalvelujen asianmukai- sesta järjestämisestä. Työterveyshuollon on huolehdittava sairaiden ohjaamisesta asianmukaiseen hoitoon ja kuntoutukseen. Havaitessaan toiminta- ja työkykyyn liittyvän vaikeuden työpaikat voivat myös itse toimia aktiivisesti odottamatta työterveyshuollon puuttumista asiaan.• Työterveyshuoltopalvelujen on oltava kaikkien työntekijöiden saatavilla.• Työterveystarkastusten tekemistä ikääntyneiden keskuudessa on tehostettava. Tarkastusten yhteydessä työterveyshuollon asiantuntijoiden on tehtävä työnantajalle esityksiä, joilla edistetään työssä selviytymistä. Työterveyshuollon on työntekijän pyynnöstä ja perustellusta syystä arvioitava myös työn kuormittavuus. Lisäksi on tärkeää pyrkiä edistämään yksilöllisiä selviytymiskeinoja terveyskasvatuksen keinoin.• Työnantajien on huolehdittava siitä, että kaikki työntekijät – myös ikääntyneet – ovat samassa asemassa koulutuksen suhteen.
  • 31. SAK – Ikäpuheenvuoro 297. LopuksiIän myötä fyysinen toimintakyky heikentyy yksilöllisesti, mutta psyykkinen jasosiaalinen toimintakyky voi jopa parantua. Ikääntyneillä työntekijöillä onkokemusta, jonka siirtäminen nuoremmille on niin tuottavuuden kuin inhimil-lisyydenkin kannalta merkittävää. Kokemus näkyy kykynä ratkaista ongel-mia, kokonaisuuksien hallintana, vastuuntuntona, työn arvostuksena ja si-toutuneisuutena työhön. Ikääntymiseen liittyy siis monia myönteisiä asioita,joille suomalaisessa työelämässä on käyttöä.Eteran tutkimuksessa ”Työelämän tervaskannot” selvitettiin niitä myönteisiätekijöitä, jotka liittyvät pitkään työelämässä jaksamiseen. Lienee luonnollis-ta, että pitkään työssä jaksaneet kokevat omaavansa hyvän terveyden jatoimintakyvyn. Näitä ”tervaskantoja” eli pitkään työelämässä jaksavia luon-nehtii myös myönteinen elämänasenne, elämän hallinnan taito, kyky tehdätyötä viisaasti, ammatillinen osaaminen ja työn kokeminen merkittäväksi.Työssä pitkään jatkamista selitti myös tyytyväisyys työhön, työn mielek-kyys, vaikutusmahdollisuudet, esimiestyö ja tiedonkulku sekä työntekijääkohtaan osoitettu arvostus. Nämä tutkimukseen perustuvat asiat voivat tun-tua itsestään selvyyksiltä. Valitettavasti ne vain eivät aina toteudu suoma-laisessa työelämässä. Tarvitaan toimenpiteitä, joilla parannetaan työoloja jatyön hallittavuutta sekä muokataan työn kuormitustekijöitä. Tämä tarkoittaatyöaikajärjestelyjä, hyvää johtamista, ammattitaidosta huolehtimista ja en-nen muuta asenteellista valmiutta ottaa huomioon työpaikan eri-ikäisettyöntekijät.Lisäksi tarvitaan tietenkin asianmukaista sairauksien ja vammojen hoitoa jakuntoutusta. Siihen liittyy myös terveyden edistäminen ja esimerkiksi elin-tapoihin kuten liikuntaan ja ruokailuun liittyvä ohjaus. Siinä työterveyshuol-lolla on suuri merkitys.Työllä ja työn tekemisellä on keskeinen merkitys toimintakyvyn säilymiselle.Talouskasvun parantama työllisyys on tuonut mukanaan sen, että entistäuseampi yli 60-vuotias palkansaaja on edelleen töissä. Meidän on nyt huo-lehdittava siitä, että työelämässä huomioidaan ikääntymisen mukanaantuomat vaatimukset. Tavoitteena on, että työuran jälkeen eläkkeelle siirtyyterve tai ainakin mahdollisista sairauksistaan huolimatta toimintakykyinenihminen.Oleellinen osa hyvää ikäpolitiikkaa on myös ikääntyneiden toimeentulonturvaaminen. Se tarkoittaa ratkaisuja, jotka ottavat huomioon ikääntymisenmukanaan tuomat erityiskysymykset. Toisaalta se tarkoittaa myös eläkepo-litiikkaa, joka takaa kohtuullisen toimeentulon työuran loputtua. TässäSAK:lla yhdessä muiden palkansaajajärjestöjen kanssa on merkittävä rooli.
  • 32. 30 SAK – IkäpuheenvuoroKirjallisuutta:Gould R, Ilmarinen J, Järvisalo J, Koskinen S (toim.): Työkyvyn ulottuvuu-det. Terveys 2000 -tutkimuksen tuloksia. Eläketurvakeskus, Kansaneläke-laitos, Kansanterveyslaitos, Työterveyslaitos, Helsinki 2006Horppu R: Keskusteluja työssä jatkamisesta. Työ ja ihminen, tutkimusra-portti 32. Työterveyslaitos, Helsinki 2007Ilmarinen J: Pitkää työuraa. Ikääntymisen ja työelämän laatu Euroopanunionissa. Työterveyslaitos ja Sosiaali- ja terveysministeriö, Helsinki 2005Janhonen M, Husman P: Työterveyshuollot ja työelämän muutos – pohdin-toja työterveyshuollon roolista työyhteisöjen kehittäjänä. Työ ja ihminen,tutkimusraportti 29. Työterveyslaitos, Helsinki 2006Kansallisen ikäohjelman 1998–2002 loppuraportti. Sosiaali- ja terveysminis-teriön julkaisuja 2002:3. Sosiaali- ja terveysministeriö, Helsinki 2002Kauppinen T, Hanhela R, Heikkilä P, Kasvio A, Lehtinen S, Lindström K,Toikkanen J, Tossavainen A (toim.): Työ ja terveys Suomessa 2006. Työ-terveyslaitos, Helsinki 2007Manninen P, Laine V, Leino T, Mukala K, Husman K (toim.): Hyvä työ-terveyshuoltokäytäntö. Työterveyslaitos, Sosiaali- ja terveysministeriö,Helsinki 2007Rytkönen H, Hyttinen M, Suolanen S, Hänninen K, Juntunen J: Työelämäntervaskannot. Eteran tutkimuksia 6/2007, Helsinki 2007Working Conditions of an Ageing Workforce. European Foundation forImprovement of Living and Working Conditions, Dublin 2008
  • 33. 35‐vuotiaiden elinajan odote d l d 52 Vuotta   Ylemmät  50 toimihenkilöt Alemmat  toimihenkilöt 48 Naiset Maanviljelijät Työntekijä 46 Ylemmät  toimihenkilöt Alemmat  44 toimihenkilöt Miehet Maanviljelijät 42 40 Työntekijät 38 36 34 1984 1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 VuosiValkonen t, Martikainen P, Remes H Suomen Lääkärilehti 42/2007
  • 34. Palkansaajien työtapaturmat  j y p 100 000 palkansaajaa kohden  ammatin mukaan vuonna 2005 i kLähde: Tilastokeskus 2007 2005
  • 35. Burden of disease due to major risk  Burden of disease due to major risk factors in the European region Blood pressure Tobacco Alcohol Cholesterol Overweight Low fruit and vegetable intake Physical inactivity Environmental risks Occupational risks Illicit drugs g 0 2 4 6 8 10 12 14 16 18 20 DALYs %WHO, World health report 2002 – Reducing Risks, Promoting Healthy Life, http://www.who.int/whr/2002/en/ accessed on 25 May 2008
  • 36. Työvoiman tarjontapotentiaalin muutos 1945 2030  Työvoiman tarjontapotentiaalin muutos 1945–2030 Henkilöitä 100 000 Työmarkkinoille tulevat (20‐vuotiaat) 80 000 60 000 40 000 Työmarkkinoilta poistuvat (60‐vuotiaat) (60 ti t) 20 000 0 45 50 55 60 65 70 75 80 85 90 95 00 05 10 15 20 25 30 VuosiLähde: Tilastokeskus, väestötilasto, väestöennuste
  • 37. 12.6.07 ms 0 10 20 30 40 50 60 70 80 Norja Sveitsi Tanska Ruotsi Iso o-Britannia ViroLähde: Eurostat   ITASTA0607         t ölli Suomi Irlanti Kypros Portugali Latvia Liettua Ala ankomaat t Saksa Tsekki EU 15 Espanja EU 25 Kreikka Romania Ranska Bulgaria Unkari äi ä E Kroatia Belgia Itävalta maissa vuonna 2005 maissa vuonna 2005 Lu uxemburg Italia Malta Slovenia Slovakia Puola työllisyysaste eräissä Euroopan  Ikääntyneiden (55‐64‐vuotiaiden) 
  • 38. Henkilöstökoulutus10 8 6 4 2 0 alle 30 v 30 - 39 v 40 - 49 v 50 - 59 v yli 59 v Teollisuus T lli Yks.palvelut Yk l l t Julk.palvelut J lk l l t SAK:n työolobarometri 2008
  • 39. Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAKHakaniemenranta 1, PL 157FI-00531 Helsinkipuh. 020 774 000fax 020 774 0225www.sak.fi