Your SlideShare is downloading. ×
Paperimiehestä lähihoitajaksi?
Paperimiehestä lähihoitajaksi?
Paperimiehestä lähihoitajaksi?
Paperimiehestä lähihoitajaksi?
Paperimiehestä lähihoitajaksi?
Paperimiehestä lähihoitajaksi?
Paperimiehestä lähihoitajaksi?
Paperimiehestä lähihoitajaksi?
Paperimiehestä lähihoitajaksi?
Paperimiehestä lähihoitajaksi?
Paperimiehestä lähihoitajaksi?
Paperimiehestä lähihoitajaksi?
Paperimiehestä lähihoitajaksi?
Paperimiehestä lähihoitajaksi?
Paperimiehestä lähihoitajaksi?
Paperimiehestä lähihoitajaksi?
Paperimiehestä lähihoitajaksi?
Paperimiehestä lähihoitajaksi?
Paperimiehestä lähihoitajaksi?
Paperimiehestä lähihoitajaksi?
Paperimiehestä lähihoitajaksi?
Paperimiehestä lähihoitajaksi?
Paperimiehestä lähihoitajaksi?
Paperimiehestä lähihoitajaksi?
Paperimiehestä lähihoitajaksi?
Paperimiehestä lähihoitajaksi?
Paperimiehestä lähihoitajaksi?
Paperimiehestä lähihoitajaksi?
Paperimiehestä lähihoitajaksi?
Paperimiehestä lähihoitajaksi?
Paperimiehestä lähihoitajaksi?
Paperimiehestä lähihoitajaksi?
Paperimiehestä lähihoitajaksi?
Paperimiehestä lähihoitajaksi?
Paperimiehestä lähihoitajaksi?
Paperimiehestä lähihoitajaksi?
Paperimiehestä lähihoitajaksi?
Paperimiehestä lähihoitajaksi?
Paperimiehestä lähihoitajaksi?
Paperimiehestä lähihoitajaksi?
Paperimiehestä lähihoitajaksi?
Paperimiehestä lähihoitajaksi?
Paperimiehestä lähihoitajaksi?
Paperimiehestä lähihoitajaksi?
Upcoming SlideShare
Loading in...5
×

Thanks for flagging this SlideShare!

Oops! An error has occurred.

×
Saving this for later? Get the SlideShare app to save on your phone or tablet. Read anywhere, anytime – even offline.
Text the download link to your phone
Standard text messaging rates apply

Paperimiehestä lähihoitajaksi?

441

Published on

Lakkautettujen sellu- ja paperitehtaiden työntekijöiden työurien kehitys Haminassa, Kemijärvellä ja Kajaanissa. SAK:n julkaisusarja. …

Lakkautettujen sellu- ja paperitehtaiden työntekijöiden työurien kehitys Haminassa, Kemijärvellä ja Kajaanissa. SAK:n julkaisusarja.

Mediassa rakennemuutospaikkakunnilla työttömäksi joutuminen on usein nähty inhimillisen tragedian sijaan henkilökohtaisena mahdollisuutena. Onko todellisuus ollut näin ongelmaton?

Published in: News & Politics
0 Comments
0 Likes
Statistics
Notes
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

No Downloads
Views
Total Views
441
On Slideshare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
1
Actions
Shares
0
Downloads
4
Comments
0
Likes
0
Embeds 0
No embeds

Report content
Flagged as inappropriate Flag as inappropriate
Flag as inappropriate

Select your reason for flagging this presentation as inappropriate.

Cancel
No notes for slide

Transcript

  • 1. 2·2010 Paperimiehestä lähihoitajaksi? Lakkautettujen sellu- ja paperitehtaiden työntekijöidentyöurien kehitys Haminassa, Kemijärvellä ja Kajaanissa Joulukuu 2010
  • 2. Joulukuu 2010 Lisätiedot: Tekijä: Saana Siekkinen Ari-Matti Näätänen saana.siekkinen@sak.fi Puh. 020 774 0153 Tilaukset: SAK, PL 157 SAK 00531 Helsinki Puh. 020 774 000
  • 3. Paperimiehestä lähihoitajaksi? 1SISÄLTÖ1  JOHDANTO ..................................................................................... 2 2  TUTKIMUSASETELMA ................................................................... 4 2.1.  Kuntien keskeisiä piirteitä tutkimuksen kannalta .............................. 5 2.2  Mitä on tapahtunut? .......................................................................... 8 3  IRTISANOTTUJEN TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖURIEN KEHITYS...... 9 3.1 Työllistyneet ................................................................................... 10 3.2 Työttömät ....................................................................................... 143.2.1      Irtisanottujen kokemus työvoimapoliittisten toimien ulkopuolelle jäämisestä ............................................................................. 153.2.2      Irtisanottujen kokemus työvoimapoliittisiin toimiin osallistumisesta .......... 17 3.3 Työttömyysturvan lisäpäivillä olevat henkilöt ................................. 18 4  TULOKSET JA JOHTOPÄÄTÖKSET ........................................... 20 LÄHTEET ................................................................................................... 23 LIITTEET.................................................................................................... 24 
  • 4. 2 Paperimiehestä lähihoitajaksi?
  • 5. Paperimiehestä lähihoitajaksi? 31 JOHDANTORakennemuutospaikkakuntien selviämistarinat ovat olleet näkyvä osa sekäsuomalaisen että kansainvälisen työvoimapoliittisen tutkimuksen kenttääviime vuosina. Aihealueen vetovoimaa selittää sen ajankohtaisuus: yhteis-kunnallinen murros teollisuusyhteiskunnasta kohti palvelu- ja tietoyhteis-kuntaa ilmenee konkreettisesti massairtisanomisten yhteydessä sekä sosi-aalisesti että taloudellisesti. Murros on koskettanut vaihtelevalla voimak-kuudella kaikkia Pohjoismaita.Suomalaisessa mediassa on maalailtu mielikuvia, joissa rakennemuutos-paikkakunnilla työttömäksi joutuminen on nähty inhimillisen tragedian sijaanhenkilökohtaisena mahdollisuutena. Esimerkiksi televisiossa ja maakunta-lehdissä on uutisoitu, että tehtailta irtisanottujen kohtalot olisivat olleet posi-tiivisia, koska massairtisanomisen jälkihoito on hoidettu tehtaan ja julkisensektorin yhteistyönä erinomaisesti. ”Kemijärvellä ennakoidaan jopa työvoimapulaa” (Otsikko Kalevassa 14.8.2008.) ”Kajaanin toiminta paperitehtaan lakkautuksen jälkihoidossa on ol- lut aivan esimerkillistä. Lopputulos on omiaan luomaan pitkäksi ai- kaa myönteistä mielikuvaa kaupungista.” (Kaleva 12.9.2009.) ”Paperimies kouluttautuu lähihoitajaksi” (Otsikko YLE:n uutisissa 26.11.2009.)Tämän tutkimuksen keskeinen tavoite on selvittää, onko todellisuus raken-nemuutospaikkakunnilla ollut näin ongelmaton irtisanottujen kannalta. Tut-kimuksen tarkoituksena on siis tuoda tilastolliseen analyysiin perustuvaatietoa työvoimapoliittisen keskustelun kentälle työntekijän näkökulmasta.Kansainvälisissä tutkimuksissa on havaittu, että työpaikan menetyksellä onpitkä- ja lyhytaikaisia seurauksia työntekijöiden työuraan, tuloihin ja hyvin-vointiin (Gallo 2001; Eliason 2004; Lucas ym. 2004; Sullivan&von Wachter2006.) Suomessa tehdyt irtisanomistutkimukset ovat yleensä olleet tapaus-tutkimuksia1 (esim. Koistinen 2009; TEM 2009; Melin & Mamia 2010.)Suomessa laadittujen tutkimusten perusteella irtisanottujen uudelleen työl-listymiseen vaikuttavat talouden syklien lisäksi paikallisten työmarkkinoidenrakenne, työllisyystilanne, työnhakijaryhmien välinen kilpailu avautuvistatyöpaikoista sekä työnhakijoiden yksilölliset tekijät. Uudelleen työllistymi-seen vaikuttavat henkilökohtaiset tekijät ovat ammattiasema, koulutus,osaaminen, kotikunta, sukupuoli ja ikä. Aiemmissa tutkimuksissa on havait-tu, että uudelleen työllistyminen on sosiaalisesti valikoiva ilmiö. Massair-tisanomisen yhteydessä ensimmäiseksi jätetään uusimatta määräaikaisettyösuhteet sekä pyritään ohjaamaan ikääntyneet työntekijät eläkejärjeste-lyiden piiriin.Tehtaan purkutyöt voivat tarjota osalle työntekijöistä määräaikaista työtä.Lisäksi tutkimuksissa on havaittu, että irtisanomishetkellä korkea ikä korre-1 Tapaustutkimus on empiirinen tutkimus, jossa tulkitaan nykyajassa tapahtuvaa ilmiötä to-dellisessa elämäntilanteessa, sen omassa ympäristössä (Yin 1987, 23–25).
  • 6. 4 Paperimiehestä lähihoitajaksi?loi pitkittyneen työttömyyden kanssa. Varsinkin nuoremmille työntekijöillemuutto työn perässä tai pendelöinti ovat tarjonneet uralla etenemisen mah-dollisuuksia. Myös yrittäjyys tarjoaa toisille työuran, joskin se on marginaa-linen työllistäjä. (Koistinen 2009; TEM 2009; Melin & Mamia 2010) Irtisa-nomisesta suoriutumisen on havaittu olevan haastavaa. Esimerkiksi Myrs-kylä (2010) on laajan tilastoaineiston avulla havainnut, että keskimäärinvain puolet vuonna 2000 irtisanotuista on palannut takaisin työelämään.2 TUTKIMUSASETELMATutkimuksessa käytetään pääosin kvantitatiivisia menetelmiä. Kyselylo-makkeen avulla kerättyjä avovastauksia hyödynnetään silloin, kun ne edus-tavat kattavasti vastanneiden näkemyksiä. Avovastauksia on tarvittaessamuokattu kieliopillisesti lukemisen helpottamiseksi.Tutkimuksen aineisto on kerätty SAK:n ja Paperiliiton yhteistyönä syksyllä2010. Tutkimuksen tarkoitus on selvittää Haminan, Kemijärven ja Kajaaninsellu- ja paperitehtailta irtisanottujen työntekijöiden kohtaloita tehtaan sul-kemisen jälkeen.Tutkimuksen pääkysymys on seuraava:• Miten Haminan, Kemijärven ja Kajaanin tehtailta irtisanotut työntekijätovat työllistyneet irtisanomisen jälkeen?Pääkysymykseen vastaamiseksi apuna käytettävät alakysymykset ovatseuraavat:• Kuinka moni on työllistynyt ja mille alalle?• Mikä on ikääntyneiden irtisanottujen asema työmarkkinoilla?Haminaan lähetettiin 277, Kemijärvelle 85 ja Kajaaniin 490 kyselylomaket-ta. Haminan tehdas suljettiin 30.1.2008, Kemijärven 27.4.2008 ja Kajaanin17.12.2008. Näin ollen tehtaan sulkemisesta otoksen keräysaikaan(1.10.2010.) on kulunut Haminassa 32, Kemijärvellä 29 ja Kajaanissa 21kuukautta. Aineisto ei kata kaikkia tehtaiden työntekijöitä, vaan ainoastaanPaperiliittoon irtisanomishetkellä kuuluneet.Tutkimuksen kolmen paikkakunnan keskiarvoinen vastausprosentti on 38,kun esimerkiksi TEM:n (2009) tutkimuksessa ”Joustavuus ja turvallisuus ir-tisanomistilanteessa – Tapaustutkimus Perlos Oyj:n tuotannon lopettami-sesta Joensuun seudulla” vastausprosentti oli 42. Näin ollen selvityksenotos on lähes yhtä kattava kuin muissa aihealueen tutkimuksissa.Aineisto koostuu pääosin miesvastaajista (87 % miehiä), joiden keski-ikä on51 vuotta. Koulutustaustaltaan vastaajat ovat pääosin ensimmäisen tai toi-sen asteen koulutuksen omaavia. Vastaajat ovat työskennelleet tehtaassakeskimäärin 26 vuotta. Aineistoa on kuvailtu tarkemmin liitteessä 1.
  • 7. Paperimiehestä lähihoitajaksi? 52.1 KUNTIEN KESKEISIÄ PIIRTEITÄ TUTKIMUKSEN KANNALTAKyselyn vastausprosentit paikkakunnittain on esitetty taulukossa 1, ja kyse-lyyn vastanneiden jakauma iän mukaan verrattuna perusjoukkoon on esitet-ty taulukossa 2. Taulukossa 3 on esitetty ristiintaulukointi, jossa nykyinentyömarkkina-asema on vakioitu irtisanomista edeltäneen asuinpaikan mu-kaan. Taulukoiden tarkoituksena on perustella tutkimuksellista valintaa,jossa kolmen paikkakunnan vastaajia käytetään analyysissä toisistaan erot-telematta. Aineistoa käsitellään kokonaisuutena, koska tutkimuksen kannal-ta keskeiset jakaumat eivät eroa merkittävästi paikkakunnittain. Aineistonyhdistämistä puoltaa myös se, että vastauksien lukumäärien on oltava riit-täviä analyysiä varten.Taulukko 1: Kunta ja vastausprosentti Kunta/ vastausprosentti  Vastausprosentti*  Hamina  38 % (106/277)  Kemijärvi  39 % (33/85)  Kajaani  38 % (188/490) *Keskiarvo 38 % (327/852)Kunnittain vastausprosentit vaihtelivat taulukossa 1 esitetyllä tavalla. Melkoalhaiseksi jääneeseen vastausprosenttiin (keskimäärin 38) vaikutti tutki-muksen kiireinen aikataulu. Vastausintoa saattoi heikentää joidenkin vas-taamatta jättäneiden kohdalla myös se, että kysymyslomake oli melko pitkä(10 sivua). Toisaalta tutkimuksen kattavuutta lisäsi se, että sellaisilta henki-löiltä, joiden ei olisi pitänyt vastata kyselyyn, saatiin 11 vastausta. Tämäjohtuu siitä, että Paperiliitolta saaduissa osoitetiedoissa ei ollut eroteltu mm.työkyvyttömyyseläkeläisiä, joille kirje siis osoitettiin, mutta joiden ei pitänytvastata kyselyyn eikä kuulua perusjoukkoon. He olivat äitiyslomalla, sai-raseläkkeellä tai eläkkeellä. Näin ollen tutkimuksen aineisto on kattavampikuin vastausprosentti antaa ymmärtää. Aiemmissa tutkimuksissa on päästy40 prosentin vastaajaosuuteen.Taulukko 2: Vastaajien ikä kunnittain perusjoukossa sekä kyselyynvastanneiden keskuudessa     Tehtaan  vastaajien  Tehtaan  työnteki‐ keskimääräinen ikä  jöiden  keskimää‐ räinen ikä  Hamina  52  53  Kemijärvi  50  50  Kajaani  50  51 Kyselyyn vastanneet ovat hieman nuorempia kuin perusjoukko eli ne henki-löt, joille kysely osoitettiin. Perusjoukon koko on tässä tutkimuksessa 852henkilöä. Vastaajien ikien keskiarvot eri paikkakunnilla eivät eroa suurestitoisistaan, joten aineiston yhdistäminen oli mahdollista myös ikien puolesta.
  • 8. 6 Paperimiehestä lähihoitajaksi?Hamina, Kemijärvi ja Kajaani eroavat jonkin verran toisistaan elinkeinopo-liittisesti. Kajaani ja Kemijärvi ovat haasteellisempia elinkeinon harjoittami-sen ympäristöjä kuin Hamina, koska Hamina sijaitsee lähempänä pääkau-punkiseutua ja kaupungin elinkeinorakenne on monipuolisempi kuin Kajaa-nissa ja Kemijärvellä.Kuvio 1: Työttömyysaste kunnittain*Lähde: Tilastokeskus (2010)* Haminan tehdas suljettiin 30.1.2008, Kemijärven 27.4.2008 ja Kajaanin 17.12.2008.Työttömyysasteet tutkimuksen kohteena olevissa kunnissa ovat lähenty-neet toisiaan vuodesta 2007 vuoteen 2010. Havaintoa voi selittää se, ettäHaminassa suuret työllistäjät, kuten satama, ovat joutuneet mukautumaantalouskriisin seuraamuksiin. Näin ollen kolme tutkimuskuntaa ovat työllisty-misen kannalta nyt lähempänä toisiaan kuin ennen tehtaiden sulkemisia.Aineiston yhdistämistä voi perustella myös työmarkkina-aseman perusteel-la. Jos kunnittain esiintyvä variaatio on suurta, ei aineiston käsittelyä koko-naisuutena voida perustella. Kuviossa 3 on ristiintaulukon muodossa vakioi-tu irtisanomista edeltänyt kotikunta ja nykyinen työmarkkina-asema.
  • 9. Paperimiehestä lähihoitajaksi? 7Taulukko 3: Irtisanomista edeltänyt kotikunta nykyisellä työmarkkina-asemalla vakioituna   Työssä  Työtön  Joista työttö‐ Yhteensä  myysturvan lisä‐ päivillä2    N  %  N  %  N  %  N (100 %)  Hamina  33 31 72 67 25 35 105 Kemijärvi  11  33  22  66  12  54  33  Kajaani  52  29  130  71  52  40  182  Yhteensä  96  30  224  70  89  40  320 p=0,5383Taulukosta 3 havaitaan, että työmarkkina-asema ei vaihtele kovin paljonkuntien välillä. Kemijärven muita suurempi poikkeama keskiarvosta ei suljepois kuntien analysoimista kokonaisuutena, koska Kemijärven vastaajienlukumäärä on pienempi kuin muiden kuntien. Kemijärvi näyttäisi onnistu-neen parhaiten irtisanottujen työntekijöiden työllistämisessä, Hamina taashuonoiten. Tämä on mielenkiintoista, koska Hamina sijaitsee elinkeinonharjoittamisen kannalta Kemijärveä suotuisammin Etelä-Suomessa. Asuin-paikkakunta ei siis ole yhteydessä nykyiseen työtilanteeseen.2 Ansiosidonnaisen työttömyysturvan 500 päivärahapäivän jälkeen ihminen on oikeutettulisäpäiville 58-vuotiaana (s. 1952). Lisäpäiviä voi saada aina lakisääteiseen eläkeikäänsaakka. Tämä tarkoittaa, että tehtaasta irtisanotut ovat 57-vuotiaana työttömäksi jäädessäänoikeutettuja ansiosidonnaisen työttömyysturvan lisäpäiviin vuonna 2010, kun ansiosidonnai-sen työttömyysturvan päivät päättyvät. (SAK 2010).3 P-arvo viittaa Pearsonin tulomomenttikorrelaatiokertoimeen. Jos p-arvo on <0,001, on tu-los tilastollisesti erittäin merkitsevä. Jos se on <0,01 on tulos tilastollisesti merkitsevä. Alle0,5 arvo tarkoittaa, että tulos on tilastollisesti melkein merkitsevä. Muuttujien välillä ei oletilastollista riippuvuutta, jos p-arvo on suurempi kuin 0,5.
  • 10. 8 Paperimiehestä lähihoitajaksi?2.2 MITÄ ON TAPAHTUNUT?Tässä tutkimuksessa ollaan kiinnostuneita nykyhetken tilanteen kartoittami-sen lisäksi irtisanottujen työntekijöiden työmarkkinatilanteen muutoksestatehtaan lopettamisen jälkeen. Alla on kuvattu irtisanottujen työmarkkina-asemat syksyllä 2009 ja syksyllä 2010.Taulukko 4: Kajaanista irtisanottujen työmarkkinatilanne syksyllä2009 ja tutkimukseen vastanneiden työmarkkinatilanne syksyllä 2010 Työmarkkina‐asema  Kajaani 7.9.2009  Kajaani,  Summa,  Kemi‐ järvi 1.10.2010    N  %  N  %  Työssä  295  57  103  30  Joista  tehtaan  lopetus‐ 107  36  18  17  työssä  Joista yrittäjänä  22  7  7  7  Työttömänä  223  43  224  70  Joista  työttömyysturvan  31  14  89  40  lisäpäivillä  Yhteensä  518  100  327  100 Lähde: THL (2010), tämä tutkimusVuodessa näyttää tapahtuneen paljon. Työttömien prosentuaalinen osuuson kasvanut hieman vuoden aikana. Yrittämisen alkuinnostus näyttää laan-tuneen, kun yrittäjien prosenttiosuus on laskenut puoleen. Tavanomaisessapalkkatyössä olevien määrä on myös pienentynyt. Tehtaan lopetustöissäolevien määrä on pudonnut lähes yhtäläisesti kuin työttömyysturvan lisä-päivillä olevien määrä on lisääntynyt. Voi siis olla, että työttömyysturvan li-säpäivillä ja tehtaan purkutöillä on yhteys. Ilmeisesti työntekijöitä on valikoi-tu tehtaan lopetustyöhön iän perusteella. Tätä havaintoa tukevat myös tut-kimuksen taulukko 5 ja aiemmat tutkimukset (mm. THL 2010)
  • 11. Paperimiehestä lähihoitajaksi? 93 IRTISANOTTUJEN TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖURIEN KEHITYSIrtisanottujen työntekijöiden asema työelämässä on heikentynyt tehtaansulkemisen jälkeen. Tämä voi kertoa alueiden vaikeasta työllisyystilantees-ta, sillä uudelleen työllistyneitä on vain noin 30 prosenttia vastanneista.Kuvio 2: Kyselyyn vastanneiden työmarkkina-asemat syksyllä 2010Ikä näyttää vaikuttavan vahvasti työpaikan saamiseen. Tuloksia vahvistaase, että 55–57-vuotiaiden luokasta 164 henkilöä on työllistynyt tehtaan pur-kutyöhön, mitä voidaan pitää melkein eläkejärjestelynä. Tämä perustuu sii-hen, että tehtaanlopetustyöstä on jääty työttömyyteen silloin, kun työttö-myysturvan lisäpäivät ovat tulleet iän ja ansiosidonnaisen työttömyysturva-päivien puolesta mahdollisiksi. Samaan lopputulokseen on tultu myös Ter-veyden ja hyvinvoinnin laitoksen (2010) tutkimuksessa. Avoimille työmark-kinoille työllistyneiden osuus yli 54-vuotiaiden keskuudessa on siis hyvinvähäistä verrattuna nuorempiin vastaajiin.4 55–57-vuotiaiden ikäryhmästä 16 henkilöä oli työllistynyt tehtaan purkutyöhön. Loput kaksiolivat 58-vuotiaita.
  • 12. 10 Paperimiehestä lähihoitajaksi?Taulukko 5: Vastanneiden työmarkkina-asema ikäluokan mukaan  Työssä  Työtön  Joista  työt‐ Yhteensä  tömyystur‐ van  lisäpäi‐ villä   N  %  N  %  N  %  N (100 %) alle 46  34  41  48  58  2  4  82 47–54  29    41  40  58  2  5  70 55–57  23*  36  41  64  10  24  64 yli 58  10**  10  91  90  74  81  101 Yhteensä  96  30  221  70  89  40  317 p=0,000* joista 18 tehtaan purkutyössä** joista 2 tehtaan purkutyössäTaulukosta 5 havaitaan myös, että alle 55-vuotiaille työn saaminen onhuomattavasti helpompaa kuin sitä vanhemmille. Yli 58-vuotiaiden alhaistatyöllisyysastetta kuvaa se, että ikäluokan vastaajista yli 70 prosenttia ontyöttömyysturvan lisäpäivillä. Kun otetaan huomioon kaikki edellä mainitutseikat, voidaan todeta ikääntyneen irtisanotun syrjäytymisen työmarkkinoil-ta olevan useammin sääntö kuin poikkeus. Yli 55-vuotiaista on tavanomai-seen palkkatyöhön osallistunut alle 30 prosenttia.3.1 TYÖLLISTYNEETKyselyyn vastanneista 96 eli hieman yli 30 prosenttia oli työllistynyt. Paperi-ja sellutehtailta irtisanotut eivät siis ole työllistyneet kovin tehokkaasti. Seu-raavassa taulukossa on kuvattu viisi suurinta alaa, joille tutkimukseen vas-tanneet ovat työllistyneet.Taulukko 6: Työllistyneiden viisi suurinta työllistäjää Toimiala  N  %  Maa‐, metsä ja kalatalous  22  23  Tehtaan purkutyöt  20  21  Paperi‐ ja selluteollisuus  14  14  Metalliteollisuus  10  10  Sähkö‐, kaasu‐ ja jätehuolto  7  7  Muut*  23  23  Yhteensä  97  100 *ks. liite 2Maa-, metsä ja kalatalous sekä tehtaan purkutyöt edustavat yli 40 prosent-tia uuden työn antajista. Tehtaan purkutyöhön osallistuneista vastaajista 18oli 56- tai 57-vuotiaita ja kaksi oli 58-vuotiaita. Tässä vaiheessa sosiaali- jaterveysalalle ei ole työllistynyt kuin kaksi irtisanottua, joista molemmat ovatnaisia. Tosin alan koulutus kestää melko pitkään, joten tässä selvityksessäalalle päätyminen ei voi oikein vielä näkyäkään.
  • 13. Paperimiehestä lähihoitajaksi? 11Taulukko 7: Työllistyneiden nykyinen työmarkkina-asema entisentyönkuvan mukaan   Työssä  Työtön  Joista työttö‐ Yhteensä  myysturvan lisä‐ (100 %)  päivillä    N % N % N %  N Tuotannon työntekijä  44 23 147 77 44 30  191 Tukitoimen työnteki‐ 51 41 75 60 44 59  126 jä*  Yhteensä  95 30 222 42 88 40  317p=0,000* Tukitoimen työntekijöitä ovat keittiöhenkilöstö, vartijat, hitsaajat, korjaajat, siivoojat ja va-rastohenkilöstö.Tässä tutkimuksessa tehtiin sama havainto kuin aiemmissa aihealueen tut-kimuksissa: tehtaiden tukitoimissa työskennelleet työntekijät ovat työllisty-neet tuotannon työntekijöitä huomattavasti paremmin. Aiemmissa tutkimuk-sissa ilmiötä on perusteltu sillä, että tukitoimen työntekijän ammattitaito so-veltuu useampaan ammattiin kuin hyvin erikoistuneen tuotannon työnteki-jän. Siksi tukitoimen työntekijällä (esim. hitsaaja) on monipuolisemmat val-miudet työelämässä. (Melin & Mamia 2010.)Työvoimapoliittisiin toimiin osallistuminen näyttää vaihdelleen suuresti työtäsaaneiden keskuudessa. Kuviossa 3 on esitetty työvoimapoliittisiin voimiinosallistuminen iän mukaan. Selkeyden vuoksi siitä on jätetty pois suoraantyöllistyneet (esim. tehtaan purkutöissä olevat), koska he eivät ole olleetTE-toimistojen asiakkaina.
  • 14. 12 Paperimiehestä lähihoitajaksi?Kuvio 3: Työllistyneiden osallistuminen työvoimapoliittisiin toimii iänmukaan (vastaajina ne työllistyneet, jotka ovat olleet työttöminä irti-sanomisen jälkeen)* *Kyllä-vastauksia 27 kappaletta, ei-vastauksia 20 kappalettaYli puolet niistä työllistyneistä, jotka eivät työllistyneet suoraan irtisanomi-sen jälkeen, on osallistunut TE-toimiston hankkimaan koulutukseen, opis-keluun tai tukityöhön. Lisäksi huomataan, että ilman TE-toimiston palveluaovat jääneet useimmin 54-vuotiaat ja sitä vanhemmat työllistyneet.On siis perusteltua yhtyä muun muassa Myrskylän (2010) tekemään ha-vaintoon, että aktivointitoimet lisäävät työllistymisen todennäköisyyttä.Myrskylä havaitsi, että työvoimakoulutus lisää työllistymisen todennäköi-syyttä 30–40 prosenttia verrattuna työttömään, joka ei ole saanut koulutus-ta. Palkkatuettu työ paransi työllistymisen todennäköisyyttä vielä koulutus-takin enemmän. Myös kyselyyn vastanneet ovat tätä mieltä (taulukko 8).Taulukko 8: Vastaajien mielipide työvoimapoliittisen toimen hyödylli-syydestä työllistymisen kannalta   N % Paljon hyötyä  17 56 Jonkin verran hyötyä  5 19 Ei hyötyä, ei haittaa  5 19 Enemmän haittaa  2 6 Yhteensä  29 100Näyttää vahvasti siltä, että työllistyneiden mielestä työvoimapoliittisestatoimesta on ollut hyötyä työnsaannin kannalta. Tulos on tulkittavissa siten,että lähes 80 prosentin mielestä toimeen osallistuminen paransi työnsaan-timahdollisuuksia.
  • 15. Paperimiehestä lähihoitajaksi? 13Taulukko 9: Työllistyneiden työllistymisväylät   N % TE‐toimisto  10 11 Ystävä/sukulainen  9 10 Entinen työkaveri  9 9 Entinen työnantaja*  28 30 Yleinen rekrytointi  29 32 Aloitti yrityksen  7 8 Yhteensä  92 100*UPM tai Stora EnsoSuurimmat työllistymisväylät näyttäisivät olevan yleinen rekrytointi ja enti-nen työnantaja. Entisen työnantajan palveluksessa olevista noin puolet ontehtaan purkutyöhön palkattuja työntekijöitä. Tästä huolimatta UPM:n taiStora Enson rooli uuden työn luomisessa on merkittävä. Entisen työnanta-jansa kautta työllistyneistä 64 prosenttia siirtyi tehtaan purkutyöhön eli eivarsinaisesti avoimille työmarkkinoille.TE-toimiston kautta työllistyneitä on hieman yli kymmenen prosenttia. Sensijaan yleisen rekrytoinnin kautta työllistyi noin 30 prosenttia työn saaneista,mikä saattaa kertoa alueiden haasteellisesta työllisyystilanteesta: työtä eiyksinkertaisesti ole tarjolla.Epätyypilliset työsuhteet ovat lisääntyneet vastanneiden keskuudessa teh-taan sulkemisen jälkeen. Ennen irtisanomista työntekijöiden työsuhteet oli-vat lähes poikkeuksetta (92 %) vakituisia. Irtisanomisen jälkeen työllisty-neistä 62 prosenttia oli vakituisessa työssä.Seuraavassa kahdessa avovastauksessa tiivistyvät uuden työn kokemuk-set. Positiivisesti uuden työn koki noin 29 prosenttia työllistyneistä. Positii-viseen kokemukseen vaikutti eniten epävarmuuden vähentyminen uudentyön myötä. ”Edellisessä työssäni työilmapiiri alkoi olla loppuvuosina henkisesti todella raskas lukuisten YT-neuvottelujen yms. asioiden vuoksi, jo- ten ”löyhässä hirressä” oleminen ei ollut innostavaa eikä omiaan li- säämään työssä viihtymistäni. Nykyisessä työssäni saan olla ihmis- ten kanssa tekemisessä eikä tarvitse olla minkään pörssiyhtiön pe- linappula.”Uudelleen työllistyneistä noin kolmasosa viihtyi uudessa työssään parem-min kuin entisessä, kun taas muiden kokemus oli jossain määrin negatiivi-nen. Suurimmat syyt työviihtyvyyden heikentymiseen olivat huonompi palk-ka (22 %) ja huonommat työehdot (32 %). Seuraava sitaatti edustaa katta-vasti enemmistön mielipidettä. ”Huonompi palkka – etenemis- sekä vaihtelumahdollisuudet olemat- tomat – ison liiton turva puuttuu – me-hengen puuttuminen – sitou- tuminen työhön huonompaa”
  • 16. 14 Paperimiehestä lähihoitajaksi?3.2 TYÖTTÖMÄTKappaleen tarkoituksena on luoda yleiskuva niiden paperitehtaalta irtisanot-tujen asemasta työmarkkinoilla, jotka olivat kyselyhetkellä työttöminä. Työt-tömiä vastanneista on 42 prosenttia eli 130 henkilöä.Kuvio 4: Työ- ja elinkeinotoimiston palvelujen kohdentuminen työttö-män iän mukaan: Onko TE-toimisto tarjonnut koulutusta, palkkatuet-tua työtä, ammatinvalinnanohjausta tai opiskelua ylipäänsä? *Kyllä”-vastauksia 88 kappaletta, ”ei”-vastauksia 42 kappalettaJopa 32 prosenttia ei ole osallistunut mitenkään TE-toimiston tarjoamiin ak-tivointitoimiin tai opiskellut. Lisäksi TE-toimisto tarjoaa palvelua valikoivasti.Yli 54-vuotiaat jäävät useammin ilman palvelua kuin nuoremmat työttömät.Erityinen rajapyykki näyttäisi muodostuvan 58-vuoden iästä, josta lähtien ylipuolet ikäryhmästä palvelun jää TE-toimiston palvelun ulkopuolelle. Voi ol-la, että TE-toimisto ei katso iäkkään työttömän aktivointia kannattavaksi,koska laskennallisia työvuosia on jäljellä vähemmän kuin nuoremmalla työt-tömällä. Taulukossa ei ole huomioitu keskustelua TE-toimistossa, koska lä-hes kaikki työttömät olivat keskustelleet TE-toimiston työntekijän kanssa.Kun otetaan huomioon, että TE-toimiston tarjoamaan palveluun osallistu-minen parantaa työttömän työllistymistä huomattavasti (Myrskylä 2010), ontässä tutkimuksessa havaittu aktivointipalvelujen tarjoamisongelma merkit-tävä työurakeskustelun näkökulmasta.Työttömistä 52 prosenttia osallistui työvoimapoliittiseen koulutukseen, am-matinvalinnanohjaukseen 16 prosenttia, työnhakuryhmään 6 prosenttia japalkkatuettuun työhön 5 prosenttia. Lisäksi työttömistä 13 prosenttia opis-keli tai oli opiskellut irtisanomisen jälkeen.
  • 17. Paperimiehestä lähihoitajaksi? 15Mille aloille TE-toimisto sitten on ohjannut työttömiä? Onko suunta ollut se,että tehtailta irtisanotuista on alettu ennakkoluulottomasti kouluttaa työnte-kijöitä sosiaali- ja terveysalalle, missä on tarvetta työvoimasta? Näihin ky-symyksiin vastataan alla olevan taulukon avulla.Taulukko 11: Työttömät työvoimapoliittisen koulutuksen, opiskelun taipalkkatuetun työn viiden suurimman alan mukaan   N  %  En ole osallistunut  41  30  Teollisuus  20  15  Sosiaali‐ ja terveysala  18  13  Rakentaminen  11  8  Maa‐, metsä‐ ja kalatalous  8  6  Muut*  38  28  Yhteensä  136  100 *ks. liite 3Koulutuksen osalta perinteiset miesvaltaiset alat ovat siis houkutelleet hyvintehtaiden entisiä työntekijöitä. Sosiaali- ja terveysalan koulutukseen onpäädytty harvoin (13 % työttömistä). Koska sosiaali- ja terveysaloilla on tar-jolla työpaikkoja, voisi ajatella kouluttautumisen näille aloille olevan vieläyleisempää. Yli puolessa sosiaali- ja terveysalan koulutuspaikoista koulut-tautuja on nainen (10 kpl). Suhteutettuna tehtaiden sukupuolijakaumaan(tutkimuksen aineistosta 87 % miehiä), on naisten osuus sosiaali- ja terve-ysalan koulutuspaikoista huomattava. Näyttäisi siltä, että mediassa näky-västi esillä olleet ”paperimiehestä lähihoitajaksi” -tyyppiset sankaritarinat(YLE 2009) eivät edusta kokokuvaa tehtailta irtisanottujen kohtaloista.3.2.1 Irtisanottujen kokemus työvoimapoliittisten toimien ulko-puolelle jäämisestäMitkä tekijät selittävät työttömien mielestä sen, että TE-toimisto ei ole tar-jonnut aktivointiohjelmaa tai työtä? Analyysin perusteella vastaukset tähänkysymykseen on luokiteltavissa kolmeen luokkaan.
  • 18. 16 Paperimiehestä lähihoitajaksi?Taulukko 12: Työttömien näkemys siitä, miksi TE-toimisto ei ole tar-jonnut palvelua tai työtä faktorianalyysin mukaan.* Työttömän  vas‐ Ryhmän  piirteet:  tekijät,  miksi  työ‐ Ryhmän erityispiirteitä  tausryhmä  tön  koki  jääneensä  palvelun  ulko‐ puolelle  Vanhuus  - Vanhuus, sairaus  - Kokee ettei saisi  työtä,  vaikka  si‐ - Vastaaja yli 57‐vuotias  tä olisi tarjolla  5 - Selitysosuus 38  %  Työtä haluavat  - TE‐toimiston määrärahojen  - Kokee  olevansa  puute,  koulutuspaikkoja  ei  fyysisesti terve  ole  riittävästi,  liian  kauan  työttömänä  - Haluaa  vaihtaa  asuinpaik‐ kakuntaa  - Vastaajan ikä 43–53  - Selitysosuus 18 %  Kotikunta  si‐ - Ei  halua  vaihtaa  asuinpaik‐ - Kokee  olevansa  donnaiset  kakuntaa,  työtä  ei  ole  tar‐ fyysisesti terve  jolla (kotipaikkakunnalla)  - Ikä 53–56  - Selitysosuus 12 % * Faktorianalyysin lataumatulostus on liite 4.Vastaajan korkea ikä, koettu vanhuus ja sairaus selittävät 38 prosenttia sii-tä, miksi työtön kokee jääneensä ilman TE-toimiston palvelua. Tämän ryh-män vastaajat ovat 57–59-vuotiaita. He ovat siis huonokuntoisia ihmisiä,joiden pitäisi olla laskennallisesti työelämässä vielä 4–6 vuotta saavuttaak-seen 63 vuoden eläkeiän.Toinen ryhmä on mielenkiintoinen, sillä siellä pyrkimys työtön on vahva.Tämän ryhmän ihmisten mielestä koulutuspaikkojen riittämättömyys, TE-toimiston määrärahojen puute ja oma työttömyysjakson pituus selittävätsen, miksi heille ei ole tarjottu aktivointitoimea. Toisaalta työkyvyn koetaantässä ryhmässä olevan tallella, kun koettu sairaus ei lukeudu ryhmän eri-tyispiirteisiin. Toisen ryhmän vastaajat ovat 43–53-vuotiaita. Toisin sanoen18 prosenttia vastaajista, jotka eivät ole saaneet TE-toimistolta palvelua,olisivat mielestään siihen kelpaavia, jos määrärahoja olisi.Kotikuntasidonnaisille on tyypillistä, että he eivät halua muuttaa työn peräs-sä ja ajattelevat, että kotikunnalla ei ole tarjota heille työtä. Iältään tämä5 Selitysosuus kertoo, kuinka suuri osuus kaikkien mallissa mukana olevien havaittujenmuuttujien hajonnasta voidaan ryhmän avulla selittää. Mitä suurempi osuus on, sitä parempion ryhmän selitysvoima. Kun kaikkien ryhmien selitysosuudet lasketaan yhteen, saadaankoko analyysin selitysosuus. Se kertoo siis, kuinka suuri osuus kaikkien havaittujen muuttu-jien hajonnasta voidaan selittää kaikilla löydetyillä vastaajaryhmillä.
  • 19. Paperimiehestä lähihoitajaksi? 17ryhmä koostuu 53–56-vuotiaista. Kotikuntasidonnaisia on työttömistä kui-tenkin vain 12 prosenttia, eli he eivät edusta työttömien enemmistöä.3.2.2 Irtisanottujen kokemus työvoimapoliittisiin toimiin osallis-tumisestaTutkimuksessa selvitettiin myös ihmisten kokemusta työvoimapoliittisiintoimiin osallistumisesta.Taulukko 13. Kokemus työvoimapoliittisiin toimiin osallistumisesta   N % Positiivinen ko‐ 30 38 kemus  Negatiivinen ko‐ 49 62 kemus  Yhteensä  79 100Näyttäisi siltä, että 62 prosenttia vastaajista on kokenut työvoimapoliittiseentoimeen osallistumisen jossain määrin negatiivisena. Negatiivinen kokemusliittyi usein syrjintään työharjoittelussa, mikä käy ilmi seuraavasta lainauk-sesta: ”Joskus tuntuu, että näillä peitetään työttömien määrää. Varsinkin pitkät työharjoittelujaksot. Pientä natinaa sattui omalle kohdalle kun sanovat, että kohta työmaalla on pari vakituista ja loput työharjoitte- lussa (puhuvat täyttä asiaa). V***tti vaan kuunnella. Että sillä lailla. Ei se oo työttömällä helppoo, mutta onhan se kokemus tämäkin muitten kokemusten seassa.”Lisäksi työvoimapoliittinen koulutus on herättänyt kaksijakoisia tunteita, jot-ka tiivistyvät seuraavaan lainaukseen: ”Kokonaisuudessaan koulutus positiivinen, alussa meni monta kuu- kautta ”harakoille” huonon kouluttajan vuoksi. Tämä kaihertaa enemmän kuin työttömäksi joutuminen, sillä motivaatio hankkia uusi ammatti oli koko ryhmällä todella kova!”Kritiikki työvoimapoliittista koulutusta kohtaan liittyi juuri koulutuksen epäpä-tevyyteen. Toisaalta positiivisesti kokeneiden joukossa korostettiin koulu-tuksen tuomia uusia mahdollisuuksia (15 vastaajaa): ”Positiivinen. Saamani koulutuksen kautta on mahdollisuus työllistyä uudelleen.”Valmius muuttaa työn perässä vaihtelee suuresti. Ainoastaan 30 prosenttiatyöttömistä vastaajista olisi valmis muuttamaan työn vuoksi. Muuttohaluk-kaat olivat yleensä alle 51-vuotiaita. Sosiaalisten tekijöiden (kuten ystävienja perheen) lisäksi muuttohalukkuutta vähensi omistusasunto nykyiselläpaikkakunnalla. Voi olla, ettei omistusasunnon myyntiä nykyisille asunto-markkinoille koeta taloudellisesti viisaana ratkaisuna, koska myynnistä saa-
  • 20. 18 Paperimiehestä lähihoitajaksi?tavilla tuloilla ei kasvukeskuksista saa vastaavaa asuntoa. Lisäksi tutkimuk-sessa havaittiin, että vain viisi prosenttia kyselyyn vastanneista oli muutta-nut työn vuoksi toiselle paikkakunnalle irtisanomisen jälkeen.3.3 TYÖTTÖMYYSTURVAN LISÄPÄIVILLÄ OLEVAT HENKILÖTTässä kappaleessa tarkastellaan työttömyysturvan lisäpäiväläisiä eli yli 58-vuotiaita vastaajia. On syytä huomata, että yli 58-vuotiaista irtisanotuista yli70 prosenttia on irtisanomisen jälkeen joutunut työttömyysturvan lisäpäivil-le. Niin kutsuttu ”eläkeputki” on siis ollut hyvin monen ikääntyneen ratkaisuirtisanomisten jälkeen. Työttömyysturvan lisäpäiville on siirrytty usein teh-taan lopetustyöstä.On mielenkiintoista, että työttömyysturvan lisäpäivillä olevia henkilöitä esiin-tyi myös Kajaanissa (50 henkilöä), vaikka siellä irtisanotuilla on vielä ansio-sidonnaisen työttömyysturvan päiviä jäljellä. Nämä vastaajat siis tiesivätpäätyvänsä lisäpäiville, kun ansiosidonnaisen työttömyysturvan varsinaisetpäivät loppuvat. Havainto kertoo paikkakunnan työmarkkinatilanteesta sen,etteivät ikääntyneet työntekijät näe työllistymistä todennäköisenä tulevai-suudenkuvana. Edellä kuvatulla tavalla vastanneet on lisätty työttömyystur-van lisäpäivillä oleviin.Alla oleva taulukko antaa suuntaa-antavasti tietoa siitä, mikä on työttö-myysturvan lisäpäivällä olevien henkilöiden asema TE-toimistojen asiakkai-na ja heidän oma valmiutensa uudelleen koulutukseen.Taulukko 14: Työttömyysturvan lisäpäivillä olevat henkilöt, joille TE-toimisto on tarjonnut työtä ja jotka olisivat valmiita kouluttautumaanuudelle alalle   Kyllä   Ei    N  %  N  %  Onko  TE‐toimisto  tarjon‐ 4  4,5  84  95,5  nut työtä?  Olisitko  valmis  kouluttau‐ 3  3,4  71  81,6  tumaan uudelle alalle Yli 95 prosentille työttömyysturvan lisäpäivillä olevista henkilöistä TE-toimisto ei ole tarjonnut työtä. Kolme prosenttia työttömyysturvan lisäpäivilläolevista olisi valmis kouluttautumaan uudelle alalle. Avovastauksissa työt-tömyysturvan lisäpäivillä olevat henkilöt ilmaisivat usein sen, että ajatusuudelleen kouluttautumisesta on heidän kohdallaan mahdoton. Työttömyys-turvan lisäpäivillä olijoiden halu uudelleen kouluttautumiseen tai muuttami-seen työn vuoksi on erittäin pientä. Syy siihen, että henkilö ei halua koulut-tautua uudelleen on yleensä se, ettei hän ehtisi olla työelämässä kovinkauan ennen eläköitymistä. Muuttohaluttomuus selittyi kotikunnan vahvojensosiaalisten siteiden lisäksi usein sillä, että vastaajalla oli omistusasuntonykyisellä asuinkunnallaan. Työttömyysturvan lisäpäivillä olevista vastaajis-ta 69 prosenttia ei halunnut vaihtaa asuinpaikkakuntaa.
  • 21. Paperimiehestä lähihoitajaksi? 19Taulukossa 15 pureudutaan työntekijän näkökulmasta faktorianalyysinavulla niihin syihin, miksi TE-toimisto ei ole tarjonnut työntekijälle työtä. Sii-nä on esitetty vastaajien mielipiteiden faktorijakaumat, kun kysyttiin, miksiTE-toimisto ei ole tarjonnut heille työtä. Faktorianalyysin tuloksena saatiinkaksi vastaajaryhmää.Taulukko 15: Työttömyysturvan lisäpäivillä olevien näkemys siitä,miksi TE-toimisto ei ole tarjonnut heille työtä*   Ryhmän  piirteet:  tekijät,  Ryhmän erityispiirteitä  miksi  työtön  koki  jää‐   neensä  palvelun  ulkopuo‐ lelle *  Työhön kykenevät  ‐  Työtä  ei  ole  tarjolla,  ‐  Koettu  terveyden  tila  osaamiselle  ei  ole  tarvet‐ nähtiin hyvänä  ta,  vanhuus  ja  halutto‐ muus  vaihtaa  asuinpaik‐ kakuntaa  ‐ Selitysosuus 42 %  Haasteellisessa  työlli‐ ‐  Huono  kunto,  koulutuk‐ ‐  Kokivat,  etteivät  saisi  syystilanteessa olevat  sen  vanheneminen,  on  työtä  vaikka  sitä  olisi  ollut  liian  pitkään  työttö‐ tarjolla  mänä,  ‐ Selitysosuus 19 % * Faktorianalyysin lataumatulostus on liite 5Työhön kykenevien selitysosuus on 42 prosenttia, mikä on paljon verrattu-na toiseksi suurimpaan ryhmään. Tämän ryhmän ihmiset kokevat itsensävanhoiksi, mutta silti terveiksi. Ilmiötä voisi ymmärtää siten, että työttömyys-turvan lisäpäivillä olevat ihmiset olisivat kuntonsa puolesta työhön kykene-viä, mutta henkisesti työelämästä syrjäytyneitä. Työelämästä syrjäytymistävahvistaa myös se, että tämän ryhmän ihmiset kokevat, ettei heidän osaa-miselleen ole tarvetta ja että heille ei ole tarjolla työtä. Tämän perusteellavoisi päätellä, että suuri osa työttömyysturvan lisäpäivillä olijoista voisi pala-ta työelämään, jos sopiva työ asuinpaikkakunnalta löytyisi.Toinen ryhmä (selitysosuus 19 %) pitää sisällään huonokuntoisiksi itsensäkokevat. Heidän joukossaan vahvan latauksen saa kokemus oman koulu-tuksen vanhentuneisuudesta ja kokemus liian pitkästä työttömyydestä. Tä-män ryhmän jäsenet eivät ole mielestään työhön kykeneviä. He kokevatesimerkiksi, että vaikka työtä olisikin tarjolla, ei kukaan heitä ottaisi työhön.Työttömyysturvan lisäpäivillä oleminen on koettu yleisesti neutraalina asia-na: 38 prosenttia avokysymykseen vastanneista oli sitä mieltä. Eräs vastaa-ja kommentoi seuraavalla tavalla: ”Alkushokin jälkeen elämä on tasaantunut. Hyvin on lähtenyt suju- maan, tulot pienenivät, mutta omat tuntemukset ja terveys merkit- see nykyisin enemmän. Yli 34 vuotta kolmivuorotyössä alkoi jo pai- naa, vaikka olisinkin jatkanut vielä muutaman vuoden, jos tehdas olisi säilynyt.”
  • 22. 20 Paperimiehestä lähihoitajaksi? ”Alussa tietenkin oli turhautunut olo, mutta kyllä ihminen on näkö- jään melko sopeutuvainen elukka.”Positiivisesti työttömyysturvan lisäpäivät koki 32 % vastanneista ”Nyt pystyy nauttimaan elämästä, kun ei tarvitse elää kellon mu- kaan. Onhan tulot pienemmät kun työssä käyvällä, mutta pannaan menot pienemmiksi, ja toiseksi minä olin yli 40 vuotta kunnossapito- töissä hitsaajana. Tulihan sitä kiskottua kaikenliasta törkyä keuhkoi- hin kun kromi ja nikkeli meni punasille eli hälytysraja rikki, niin eikö- hän se riitä minun osalta.” Negatiivisesti kokeneista (30 %) suurinta harmia aiheutti lisäpäivien pitkä-veteisyys ja pienet tulot. ”Tunnen itseni köyhäksi ja turhautuneeksi.”4 TULOKSET JA JOHTOPÄÄTÖKSETPaperitehtailta irtisanottujen kohtaloista työmarkkinoilla ei voi piirtää kovinvaloisaa loppuyhteenvetoa: tutkimuksen tulokset on tiivistetty taulukkoon16. Tutkimus osoittaa, etteivät tehtaan lopettamiseen liittyvät työvoimapoliit-tiset toimet ole onnistuneet hyvin, koska merkittävä osa irtisanotuista onedelleen työmarkkinoiden ulkopuolella. Tässä kappaleessa esittelen tutki-muksen keskeiset tulokset ja niitä selittävät tekijät.Taulukko 16: Irtisanottujen työurien kehitys ja niihin vaikuttaneettekijät Mitä tapahtui?  Mitä  erityispiir‐ TE‐toimiston rooli?  Kokemus?  teitä?  Työllistyi  (30  %  Yli  54‐vuotiaat  Yli  54‐vuotiaat  jäivät  Negatiivinen:  vastanneista)  työllistyivät  sel‐ useammin  ilman  TE‐  Huonompi  keästi  nuorem‐ toimiston  tarjoamaa  palkka  ja  huo‐ pia  huonommin  aktivointitoimea  nommat  työ‐ avoimille  työ‐ ehdot  markkinoille  Jäi  työttömäksi  Työttömyys  Ikääntyneet  eivät  Negatiivinen,  (42 % vastanneis‐ kohdentui  tasai‐ päässeet  niin  usein  mutta  myös  ta)  sesti  alle  58‐ palvelun  piiriin  kuin  positiivisia  nä‐ vuotiaiden  kes‐ nuoremmat,  alle  55‐  kökulmia  kuudessa  vuotiaat  On  työttömyys‐ Valmius  työelä‐ Olematon  Näkemykset  turvan  lisäpäivillä  mään  palaami‐ vaihtelivat  (28 % vastanneis‐ seen  olemassa,  ta)  jos  työtä  löytyy  nykyiseltä  paik‐ kakunnalta 
  • 23. Paperimiehestä lähihoitajaksi? 21Myrskylän (2010; 74) tutkimus ja tämän tutkimuksen havainnot kertovatsynkkää tarinaa ikääntyneiden työntekijöiden työnsaantimahdollisuuksista.Molemmissa tutkimuksissa havaittiin, että yli 50-vuotiaana työttömäksi jää-neistä alle kolmasosa palaa työelämään noin kahden vuoden sisällä irtisa-nomisesta. Jo alle 54-vuotiaiden kohdalla palaaminen työhön on harvinais-ta ja yli 55-vuotiaiden keskuudessa vielä poikkeuksellisempaa.Tutkimustulosten perusteella näyttää siltä, että TE-toimisto suuntaa resurs-seja ensisijaisesti nuorempien työttömien työllistämiseen. Tämä ei tarkoita,että vanhemmille työntekijöille (yli 55-vuotialle) ei tarjottaisi ollenkaan työ-voimakoulutusta, palkkatuettua työtä tai muuta TE-toimiston tarjoamaa pal-velua. He vain jäävät nuorempia useammin ilman palvelua. Se on siinämielessä ongelmallista, että TE-toimiston tarjoama palvelu parantaa työt-tömän työnsaantimahdollisuuksia (Myrskylä 2010). Ongelmaa voisi helpot-taa TE-toimistojen määrärahojen lisääminen, sillä silloin jaettavaa voisi ollamyös ikääntyneille työntekijöille.Lisäksi on huomattava, että myös nuoremmat työttömät jäävät joskus ilmanTE-toimiston tarjoamaa koulutusta tai muita aktivointitoimia. Voisi olla tar-peen selvittää tarkemmin, miten työttömät valikoituvat koulutukseen ja tuki-työhön. Valikoitumiseen voi vaikuttaa TE-toimistojen toimenpiteiden vaikut-tavuusseuranta. Aktiivitoimien piiriin voivat sen myötä valikoitua ne työttö-mät, joiden työnsaantiedellytyksiä TE-toimistoissa pidetään hyvinä. Vaikut-tavuusseurannassa koulutukseen osallistuneiden työllistymistä arvioidaankolme kuukautta aktivointitoimen päättymisen jälkeen.TE-toimistojen järjestämä koulutus ja työharjoittelu saivat osakseen runsas-ta kritiikkiä: 62 prosenttia vastaajista esitti avovastauksissa asian suhteennegatiivisia mielipiteitä. Kritiikin mukaan työvoimakoulutuksen laatu onusein huonoa ja työnantajat käyttävät työharjoittelijoita ilmaisena työvoima-na. TE-toimistojen tarjoaman työvoimapoliittisen koulutuksen laadunvalvon-taa saattaisi olla syytä parantaa.Työttömyys kohdistui tuotannon työntekijöihin useammin kuin tehtaiden tu-kityöntekijöihin. Ilmiötä on selitetty siten, että tukityöntekijöiden ammattitai-dolle on käyttöä muissakin työpaikoissa kuin sellu- tai paperitehtaissa. Tut-kimustulosten valossa on syytä kysyä, pystyykö TE-toimisto vastaamaanpitkälle erikoistuneiden työntekijöiden koulutustarpeisiin, kun he jäävät use-ammin työttömiksi kuin sovellettavan ammattitaidon omaavat työntekijät.Tutkimuksessa havaittiin, että työttömyysturvan lisäpäivillä olevat työttömätkohtaavat erityisiä haasteita työmarkkinoilla. Avovastauksista ja tilasto-analyysistä ilmenee ikärasismin teema. Alla olevat lainaukset ovat noin 60-vuotiaiden irtisanottujen kirjoittamia. ”Summassa esiintyi hiomossa ikärasismia, ja sama jatkui seuraa- vassakin paikassa. Veisin joltain nuorelta työpaikan.” ”Kun tulin jatkopäiväputki-ikään, niin työpanokseni ei kelvannut edes Stora Ensolle, vaikka takaisinottovelvollisuus oli vielä voimassa.”Paperimiehistä ei ole tullut lähihoitajia nyt, kun tehtaiden sulkemisesta onkulunut yli puolitoista vuotta. Voi olla, että kehityskulku säilyy tulevaisuu-dessakin samankaltaisena, sillä sosiaali- ja terveysalan koulutuksessa ole-vien/olleiden osuus on vain 13 prosenttia työttömäksi joutuneista vastaajis-
  • 24. 22 Paperimiehestä lähihoitajaksi?ta. Tulosten perusteella näyttää siltä, että sellu- ja paperitehtaiden työnteki-jöitä on koulutettu eniten miesvaltaisille aloille, joiden työmarkkinatilanne onsosiaali- ja terveysalaa haastavampi. Näyttää siltä, että sosiaali- ja terveys-alan houkuttelevuus perustuu ”työntöön”, eli alalle hakeudutaan työpaikantoivossa, kun taas muun muassa metalli- ja rakennusteollisuus ”vetävät”entisiä tehtaan työntekijöitä sopivamman työnkuvan vuoksi. Eräs lähihoita-jakurssin keskeyttänyt kommentoi tilannettaan seuraavasti: ”… kaikista ei voi tulla lähihoitajia”
  • 25. Paperimiehestä lähihoitajaksi? 23LÄHTEETEliason, M. (2004): Lost Jobs, Broken Marriages. ISER Working Papers,Number 2004-21. University of Essex: Institute for Social & Economic Re-search.Gallo, W. T., Bradley E.H., Siegel, M. & Kasl, S. V. (2001) The Impact ofInvonluntary on Subsequent Alcohol Consumption by Older Workers. TheJournal of Gerontology Series B: Psychological Science and SocialSciences.Koistinen, P. (2009): Re(de)commodificaltion of Employment and SocialRisks in the Context Plant Closings. Research Plan for the Finnish Acade-my (manuscript).Lucas, R. E., Clark, A. E., Georgellis, Y & Diener, E. (2004): UnemploymentAlters the Setpoint for Life Satisfaction. Psychological Science, 15, 8–13.Melin, H. & Mamia, T. toim. (2010): Tapaus Voikkaa. Teollisuusyhteisömurroksessa. Tampereen yliopiston Porin yksikön julkaisuja 4.Myrskylä, P. (2010): Taantuma ja työttömyys. Helsinki: Työ- ja elinkeinomi-nisteriö.SAK (2010): Työttömyysturva [online] http://www.sak.fi/suomi/tyossa.jsp?location1=2&sl2=12&sl3=1&lang=fi&id=29945. Luettu 19.11.2010Sullivan, D. & Von Wachter, T. (2006): Mortality, Mass-Layoffs and CareerOutcomes: An Analysis using Administrative Data. Federal Reserve Bankof Chicago. Revised November 2007. Working Papers Series WP-06-21.TEM (2009): Joustavuus ja turvallisuus irtisanomistilanteessa. Tapaustut-kimus Perlos Oyj:n tuotannon lopettamisesta Joensuun seudulla. Työ- jaelinkeinoministeriön julkaisuja. Työ ja yrittäjyys 72/2009.THL (2010): Paperitehtaan varjossa. THL Raportit 27/2010. Helsinki: Yli-opistopaino.Yin, R. (1987): Case study research. London: SAGE.YLE (2009): Paperimies kouluttautuu lähihoitajaksi [online]http://yle.fi/alueet/teksti/kainuu/2009/11/paperimies_kouluttautuu_lahihoitajaksi_1192731.html. Luettu 29.11.2010.
  • 26. 24 Paperimiehestä lähihoitajaksi?LIITTEETLiite 1: Kyselyyn vastanneet sukupuolen, iän, työssäolovuosienja korkeimman koulutuksen mukaanKerätty aineisto on hyvin miesvaltainen ja se painottuu iän suhteen yli 50-vuotiaisiin. 87 % vastaajista on miehiä.Tehtaissa tehdyt työurat ovat olleet hyvin pitkiä. Tehtaisiin on menty nuore-na, noin 25-vuotiaana. Keskimääräinen tehtaassa työskentelyaika on 26vuotta.
  • 27. Paperimiehestä lähihoitajaksi? 25Lähes kaikilla tehtaiden työntekijöistä on ensimmäisen tai toisen asteenkoulutustausta.
  • 28. 26 Paperimiehestä lähihoitajaksi?Liite 2: Työllistyneiden alat Summa pro- N % sentti maa-, metsä ja kalatalous 22 22,7 22,7 kaivos 5 5,2 27,8 teollisuus 10 10,3 38,1 sähkö-, kaasu ja lämpöhuolto 7 7,2 45,4 vesi-, viemäri-, ja jätehuolto 2 2,1 47,4 rakentaminen 2 2,1 49,5 tukku- ja vähittäiskauppa 2 2,1 51,5 kuljetus ja varastointi 3 3,1 54,6 majoitus- ja ravitsemusliike- 1 1 55,7 toiminta tehtaan purku- ja lopetustyö 20 20,6 76,3 kiinteistöalan toiminta 2 2,1 78,4 koulutus 1 1 79,4 terveys- ja sosiaalipalvelut 2 2,1 81,4 muu palvelutoiminta 3 3,1 84,5 paperiteollisuus 15 15,5 100 yhteensä 97 100
  • 29. Paperimiehestä lähihoitajaksi? 27Liite 3: Työttömät työvoimapoliittisen koulutuksen, palkkatuetuntyön tai opiskellun alan mukaan N % Summaprosenttimaa-, metsä ja kalatalous 8 5,9 5,9kaivos 2 1,5 7,4teollisuus 20 14,7 22,1sähkö-, kaasu ja lämpöhuolto 8 5,9 27,9vesi-, viemäri-, ja jätehuolto 1 0,7 28,7rakentaminen 11 8,1 36,8tukku- ja vähittäiskauppa 3 2,2 39,0kuljetus ja varastointi 2 1,5 40,4majoitus- ja ravitsemusliiketoiminta 2 1,5 41,9informaatio ja viestintä 1 0,7 42,6kiinteistöalan toiminta 4 2,9 45,6ammatillinen ja tieteellinen toiminta 6 4,4 50,0hallinto- ja tukipalvelutoiminta 4 2,9 52,9terveys- ja sosiaalipalvelut 18 13,2 66,2muu palvelutoiminta 4 2,9 69,1kotitalouksien toiminta työnantajina 1 0,7 69,9ei ole osallistunut 41 30,1 100yhteensä 136 100
  • 30. 28 Paperimiehestä lähihoitajaksi?Liite 4: Faktorianalyysin lataumatulostus Ryhmä ”Työtä halua- ”Kotiseutu- ”Vanhuus” vat” rakkaat”johtuu vanhuudesta 0,873 0,255 0,107johtuu sairaudesta 0,736 0,046 0,133osaamiselle ei ole tarvetta 0,462 0,406 0,468liian kauan työttömänä 0,481 0,515 0,272työtä ei ole tarjolla 0,088 0,268 0,719ei halua vaihtaa asuinkuntaa 0,010 -0,038 0,850koulutuspaikkoja ei ole riittävästi 0,083 0,870 0,084TE-toimiston määrärahojen puute 0,005 0,868 0,098ikäluokat -0,826 0,075 0,086*Ensimmäisen ryhmän selitysosuus (% varianssista) on 38 %, toisen 17 % jakolmannen 12 %. Arvo on merkitsevä, jos se on suurempi kuin 0,5.Liite 5: Faktorianalyysin lataumatulostus Ryhmä ”Haasteellisessa työmarkkinatilan- ”Kykenevät” teessa olevat”vanhuus 0,639 0,358huono kunto 0,023 0,896osaamiselle ei tarvetta 0,722 0,175olen ollut työttömänä liian kauan 0,333 0,625työtä ei ole tarjolla 0,877 -0,035en halua vaihtaa nykyistä asuinkuntaani 0,690 0,209koen, että koulutukseni on vanhentunut 0,163 0,747Ensimmäisen ryhmän selitysosuus (% varianssista) on 42 % ja toisen 18 %.Arvo on merkitsevä, jos se on suurempi kuin 0,5.
  • 31. Paperimiehestä lähihoitajaksi? 29
  • 32. 30 Paperimiehestä lähihoitajaksi?
  • 33. Liite 6Sukupuoli: 1. Mies 2. NainenSyntymävuosi: 1. 19________Työskentelitkö ennen vuoden 2008 irtisanomista… 1. Haminassa 2. Kemijärvellä 3. KajaanissaNykyinen asuinkuntasi? 1. Hamina 2. Kemijärvi 3. Kajaani 4. Muu, mikä_____________Mikä on koulutuksesi? 1. Kansakoulu/ keskikoulu/ peruskoulu 2. Lukio/ ylioppilastutkinto 3. Ammattikoulu (ammatillinen oppilaitos)/ ammatillinen tutkinto 4. Opistotutkinto 5. Ammattikorkeakoulututkinto 6. Yliopistotutkinto 7. Muu, mikä? _____________________Oliko UPM:n tai Stora Enson palveluksessa vuonna 2008 loppunut työsuhteenne: 1. Määräaikainen 2. Toistaiseksi voimassa oleva 3. Tehtaan ulkopuolisen työnantajan palveluksessa 4. Muu, mikä? _________________
  • 34. Milloin työsuhteesi UPM:n tai Stora Enson tehtaalla päättyi? 1. Päivämäärä:_____________________ Kuinka monessa työpaikassa olet ollut tehtaan lopettamisen jälkeen? 1. En yhdessäkään 2. Yhdessä tai kahdessa 3. Kolmessa tai useammassa Kuinka monta vuotta olit töissä UPM:n tai Stora Enson tehtaalla ennen irtisanomista? 1. Työvuosien määrä:____________ Mikä oli ammattisi ennen irtisanomista? 1. Tuotannontyöntekijä 2. Kunnossapidontyöntekijä 3. Muu tukitoimi (esim. vartiointi-, siivous-, tai keittiötyö) 4. Tekninen toimihenkilö 5. Muu toimihenkilö 6. Muu, mikä? _______________________ Mitä teet tällä hetkellä? 1. Olen työssä 2. Olen työtön, työvoimapoliittisessa koulutuksessa, opiskelijana tai palkkatuetussa työssä 3. Olen työttömyysturvan lisäpäivillä tai työttömyyseläkkeellä 4. Teen muuta, mitä? __________________Seuraavan osion kysymykset on tarkoitettu kaikille vastaajille.
  • 35. Jos olet ollut yhteydessä Paperiliittoon irtisanomiseen liittyvissä asioissa, onko liitolta saamasiapu tyydyttänyt sinua? 1. En ole ollut yhteydessä Paperiliittoon. 2. Erittäin hyvin 3. Melko hyvin 4. En osaa sanoa 5. Melko huonosti 6. Erittäin huonostiMiten Paperiliitto onnistui mielestäsi tehtaan lopettamiseen liittyvässä toiminnassa? 1. Erittäin hyvin 2. Melko Hyvin 3. En osaa sanoa 4. Melko huonosti 5. Erittäin huonostiMiten tehtaan luottamusmiehet onnistuivat mielestäsi tehtaan lopettamiseen liittyvässätoiminnassa? 1. Erittäin hyvin 2. Melko hyvin 3. En osaa sanoa 4. Melko huonosti 5. Erittäin huonostiKuinka tyytyväinen olit työnantajan tarjoamaan muutosturvapakettiin? 1. En saanut irtisanomispakettia 2. Erittäin tyytyväinen 3. Melko tyytyväinen 4. En tyytyväinen mutta en tyytymätönkään 5. Melko tyytymätön 6. Erittäin tyytymätönKerro lyhyesti, kuinka Paperiliitto tai tehtaan luottamusmiehet olisivat voineet toimiaparemmin irtisanomistilanteessa.
  • 36. Jos olet tällä hetkellä työssä, vastaa tämän osion kysymyksiin. Mikäli olet tällähetkellä työtön, työvoimapoliittisessa koulutuksessa tai palkkatuetussa työssä siirrysivulle 6. Työttömyysturvan lisäpäivillä ja työttömyyseläkkeellä oleville tarkoitetutkysymykset alkavat sivulta 9.  Oletko tällä hetkellä saman yrityksen palveluksessa kuin ennen vuoden 2008 irtisanomista? 1. Kyllä 2. En Onko irtisanomisen jälkeinen työsuhteesi ollut pääasiallisesti… 1. Toistaiseksi voimassa oleva 2. Määräaikainen 3. Yrittäjä 4. Muu, mikä _________________ Vaihdoitko alaa? 1. En 2. Kyllä, mille alalle vaihdoit _____________ Kuinka monta kuukautta olet ollut työttömänä, palkkatuetussa työssä tai koulutuksessa viimeisen kahden vuoden aikana? (Merkitse kaikkiin) 1. Työttömänä?__________ kuukautta 2. Palkkatuetussa työssä? _________kuukautta 3. Työvoimapoliittisessa koulutuksessa? _________kuukautta 4. Omaehtoisessa koulutuksessa?__________kuukautta 5. En ole ollut työttömänä lainkaan Jos olet ollut koulutuksessa, oletko kouluttautunut… 1. Omalle alalle 2. Muulle alalle, mille?______________________ 3. En ole osallistunut koulutukseen (jätä seuraava kysymys väliin) 4   
  • 37. Jos olet ollut koulutuksessa, onko siihen osallistumisesta ollut työn saannin kannalta hyötyävai haittaa? 1. Paljon hyötyä 2. Jonkin verran hyötyä 3. Ei hyötyä, mutta ei haittaakaan 4. Melkein enemmän haittaaMitä kautta sait nykyisen työsi? 1. Työvoimatoimiston (TE-toimiston) kautta 2. Ystävän/ sukulaisen kautta 3. Entisen työkaverin kautta 4. Entisen työnantajan kautta 5. Yleisen rekrytoinnin kautta (esim. lehti-ilmoituksen kautta.) 6. Henkilöstöpalveluyrityksen kautta (esim. Barona, Varamiespalvelu) 7. Muuta kautta, mitä? _______________________Jos vertaat nykyistä työtäsi irtisanomista edeltäneeseen työhösi, viihdytkö nykyisessätyössäsi... 1. Huomattavasti paremmin 2. Jonkin verran paremmin 3. En huonommin enkä paremmin 4. Jonkin verran huonommin 5. Huomattavasti huonomminOnko olemassa erityisiä syitä siihen, että viihdyt nykyisessä työssäsi paremmin taihuonommin kuin tehtaan sulkemista edeltäneessä työssäsi? 5  
  • 38. Vastaa seuraavan osion kysymyksiin, mikäli olet tällä hetkellä työtön, työvoimapoliittisessa koulutuksessa, opiskelijana tai palkkatuetussa työssä. Jos olet työttömyysturvan lisäpäivillä tai työttömyyseläkkeellä, siirry sivulle 9.Kuinka monta kuukautta olet ollut töissä viimeisen kahden vuoden aikana? (Älä laskemukaan jaksoja palkkatuetussa työssä.) 1. __________ kuukautta 2. En ole ollut töissä lainkaanOletko ollut työvoimapoliittisessa koulutuksessa, opiskellut tai ollut palkkatuetussa työssä? 1. Omalle alalle 2. Jos muulle alalle niin mille? ______________ 3. En ole osallistunut edellä mainittuihin.Kuinka monta kuukautta tai päivää olet ollut viimeisen kahden vuoden aikana: (Merkitse kaikkiin, alleviivaa aika) 1. Työvoimapoliittisessa koulutuksessa? ________kuukautta/ päivää 2. Palkkatuetussa työssä? _____________ kuukautta/ päivää 3. Opiskelijana?_____________ kuukautta/ päivää 4. Työttömänä?___________ kuukautta/ päivääMitä työvoimatoimiston (TE-toimisto) palveluja olet käyttänyt viimeisen kahden vuodenaikana? (Voi valita useamman.) 1. Minulle ei ole tarjottu työtä, palkkatuettua työtä tai työvoimapoliittista koulutusta 2. Olen keskustellut työvoimaneuvojen kanssa 3. Olen ollut palkkatuetussa työssä 4. Olen ollut työvoimapoliittisessa koulutuksessa 5. Olen työnhakuryhmässä 6. Olen osallistunut ammatinvalinnanohjaukseen 7. Olen saanut työpaikan työvoimatoimiston (TE-toimisto) kautta 8. Olen käyttänyt muuta työvoimatoimiston palvelua. Mitä? ________________ 6  
  • 39. Onko työvoimatoimisto (TE-toimisto) tarjonnut sinulle työtä, palkkatuettua työtä taityövoimapoliittista koulutusta? Jos ei, mistä luulet sen johtuvan? Tärkeä syy Melko Ei niin Ei juurikaan Ei lainkaan kohdallani tärkeä syy tärkeä syy merkitystä merkitystä kohdallani kohdallani kohdallani kohdallani1. Olen liian vanha 1 2 3 4 52. Olen sairas tai 1 2 3 4 5 huonokuntoinen3. Koen, ettei osaamiselleni 1 2 3 4 5 ole tarvetta4. Olen ollut työttömänä 1 2 3 4 5 liian kauan5. Työtä ei ole tarjolla 1 2 3 4 56. Olen ilmoittanut, että en 1 2 3 4 5 halua vaihtaa asuinpaikkaa työn vuoksi7. Koulutuspaikkoja ei ole 1 2 3 4 5 riittävästi8. Työvoimatoimiston (TE- 1 2 3 4 5 toimisto) määrärahojen puuteOlisitko valmis kouluttautumaan uudelle alalle? 1. Kyllä 2. En (jätä seuraava kysymys väliin) 3. En osaa sanoaJos vastasit kyllä, mille alalle haluaisit kouluttautua? 1. Ala, jolle haluaisin kouluttautua: __________________ 2. En osaa sanoaJos et halua kouluttautua uudelle alalle, kerrotko muutamalla sanalla miksi? 7  
  • 40. Olisitko valmis muuttamaan toiselle paikkakunnalle työn vuoksi? 1. Kyllä 2. En 3. En osaa sanoaJos et halua muuttaa toiselle paikkakunnalle työn vuoksi, mistä se johtuu? Tärkeä syy Melko tärkeä Ei niin tärkeä Ei juurikaan Ei lainkaan kohdallani syy syy merkitystä merkitystä kohdallani kohdallani kohdallani kohdallaniPerheeni on 1 2 3 4 5nykyiselläpaikkakunnallaPuolisoni työ on 1 2 3 4 5nykyiselläpaikkakunnallaSukulaiset/ 1 2 3 4 5ystävät ovatnykyiselläpaikkakunnallaOmistusasunto 1 2 3 4 5on nykyiselläpaikkakunnallaHarrastukset 1 2 3 4 5ovat nykyiselläpaikkakunnallaLuulen, että en 1 2 3 4 5tottuisi asumaanvieraallapaikkakunnallaOnko kokemuksesi työvoimapoliittisesta koulutuksesta, opiskelusta tai palkkatuetusta työstäyleisesti ottaen positiivinen vai negatiivinen? Kerrotko tarkemmin miksi? 8  
  • 41. Jos olet tällä hetkellä työttömyysturvan lisäpäivillä tai työttömyyseläkkeellä, vastaa tämän osion kysymyksiin.Onko työvoimatoimisto (TE-toimisto) tarjonnut sinulle työtä? 1. Kyllä 2. EiOnko työvoimatoimisto (TE-toimisto) tarjonnut sinulle työtä? Jos ei, mistä luulet senjohtuvan? Erittäin Melko Ei niin Ei Ei lainkaan tärkeä syy tärkeä syy tärkeä syy juurikaan merkitystä kohdallani kohdallani kohdallani merkitystä kohdallani kohdallani1. Olen liian vanha 1 2 3 4 52. Olen sairas tai 1 2 3 4 5 huonokuntoinen3. Koen, ettei osaamiselleni 1 2 3 4 5 ole tarvetta4. Olen ollut työttömänä liian 1 2 3 4 5 kauan5. Työtä ei ole tarjolla 1 2 3 4 56. En halua vaihtaa nykyistä 1 2 3 4 5 asuinpaikkakuntaani7. Koen, että koulutukseni on 1 2 3 4 5 vanhentunutOlisitko valmis kouluttautumaan uudelle alalle? 1. Kyllä 2. En 3. En osaa sanoaJos vastasit kyllä, mille alalle haluaisit kouluttautua 1. Ala, jolle haluaisin kouluttautua: __________________ 2. En osaa sanoaJos et halua kouluttautua uudelle alalle, kerro muutamalla sanalla miksi? 9  
  • 42. Olisitko valmis muuttamaan toiselle paikkakunnalle työn vuoksi? 1. Kyllä 2. En 3. En osaa sanoaJos et halua muuttaa toiselle paikkakunnalle työn vuoksi, mistä se johtuu? Tärkeä syy Melko tärkeä Ei niin tärkeä Ei juurikaan Ei lainkaan kohdallani syy syy merkitystä merkitystä kohdallani kohdallani kohdallani kohdallaniPerheeni on 1 2 3 4 5nykyiselläpaikkakunnallaPuolisoni työ on 1 2 3 4 5nykyiselläpaikkakunnallaSukulaiset/ 1 2 3 4 5ystävät ovatnykyiselläpaikkakunnallaOmistusasunto 1 2 3 4 5on nykyiselläpaikkakunnallaHarrastukset 1 2 3 4 5ovat nykyiselläpaikkakunnallaLuulen, että en 1 2 3 4 5tottuisi asumaantoisellapaikkakunnallaMillaiseksi olet kokenut työttömyysturvan lisäpäivillä olemisen?     10  
  • 43.  Kiitoksia osallistumisestanne!Viidelle (5) nopeimmin vastanneelle, jotka haluavat osallistua jatkotutkimukseen,lähetetään Antti Kujalan 676-sivuinen ”Paperiliiton historia 1906–2005 :Paperiteollisuuden työmarkkinasuhteet ja suomalainen yhteiskunta (2006)”-kirja.Haluatteko osallistua aiheesta tehtävään jatkotutkimukseen? Se tarkoittaa, että voimmelähettää sinulle uuden kyselyn lähitulevaisuudessa. 1. Kyllä, nimi_________________________________ 2. EiMitä asioita haluaisit nostaa esille kyselyyn liittyen? 11  

×