SAK:n 18. edustajakokous 6.–8.6.2011                                                              Osaava ja            oik...
Katsaus edustajakokouskauteen 2006–2011                                             1SisällysESIPUHE ........................
2     Katsaus edustajakokouskauteen 2006–2011ESIPUHESAK:n vuoden 2006 edustajakokouksessa hyväksyttiin ohjelma-asiakirja M...
Katsaus edustajakokouskauteen 2006–2011         3YHTEISKUNNALLINEN TILANNE JATYÖMARKKINOIDEN MUUTOSLoppuvuonna 2006 Suomes...
4     Katsaus edustajakokouskauteen 2006–2011ankkurin eli yleiskorotusten maksimirajan suitsiakseen palkankorotuksia, mut-...
Katsaus edustajakokouskauteen 2006–2011       5Lisäksi SAK on vuosien varrella solminut yhteistyösopimuksia eri alojen lii...
6     Katsaus edustajakokouskauteen 2006–2011nyyteen liittyviä asioita, jäsenmaksutasauksen uudistamista sekä vakuutusval-...
Katsaus edustajakokouskauteen 2006–2011        7Tasa-arvoSAK osallistui vuosien aikana kolmikantaisen samapalkkaisuusohjel...
8     Katsaus edustajakokouskauteen 2006–2011Työelämän lainsäädännön kehittäminenLaki tilaajan selvitysvelvollisuudesta ja...
Katsaus edustajakokouskauteen 2006–2011       9Sairausvakuutuslaki uudistui vuoden 2011 alusta. Muutoksella kannustetaanty...
10    Katsaus edustajakokouskauteen 2006–2011SAK on jo vuosia pyrkinyt edistämään yleissitovien työehtosopimusten kään-täm...
Katsaus edustajakokouskauteen 2006–2011           11Kansainvälinen edunvalvontaEU-vaikuttaminen on olennainen osa SAK:n ed...
12    Katsaus edustajakokouskauteen 2006–2011Globalisaation vaikutusten hallinnassa ja maailmanlaajuisessa edunvalvonnas-s...
Katsaus edustajakokouskauteen 2006–2011         13loksena perustettiin sähköinen liittymiskanava liitot.fi, sekä vuonna 20...
14    Katsaus edustajakokouskauteen 2006–2011SAK on osallistunut aluekehittämisstrategian 2020 työhön ja antanut lausun-to...
Katsaus edustajakokouskauteen 2006–2011         15Ulkomailta työvoimaa palkattaessa Vanhasen II hallituksen tavoitteena ol...
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ryHakaniemenranta 1 , PL 15700531 Helsinkipuhelin 020 774 000www.sak.fi
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ryHakaniemenranta 1 , PL 15700531 Helsinkipuhelin 020 774 000www.sak.fi
Upcoming SlideShare
Loading in …5
×

Osaava ja oikeudenmukainen Suomi

395 views

Published on

Katsaus edustajakokouskauteen 2006–2011

Lyhyt katsaus SAK:n toimintaan viisivuotiskaudella 2006–2011.

Published in: News & Politics
0 Comments
0 Likes
Statistics
Notes
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

No Downloads
Views
Total views
395
On SlideShare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
8
Actions
Shares
0
Downloads
1
Comments
0
Likes
0
Embeds 0
No embeds

No notes for slide

Osaava ja oikeudenmukainen Suomi

  1. 1. SAK:n 18. edustajakokous 6.–8.6.2011                  Osaava ja oikeudenmukainen Suomi Katsaus edustajakokouskauteen 2006–2011 
  2. 2. Katsaus edustajakokouskauteen 2006–2011 1SisällysESIPUHE ................................................................................................................................ 2TALOUDELLINEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ ................................................................ 2YHTEISKUNNALLINEN TILANNE JA TYÖMARKKINOIDEN MUUTOS ............. 3JÄRJESTÖLLINEN KEHITYS ........................................................................................... 4EDUSTAJAKOKOUSKAUDEN SAAVUTUKSIA .......................................................... 5Työelämän kehittäminen ................................................................................................... 5Sosiaaliturva .......................................................................................................................... 5Työttömyysturva .................................................................................................................. 5Koulutus ................................................................................................................................. 6Tasa-arvo.................................................................................................................................7Työaika ....................................................................................................................................7Työsuojelu ja työterveyshuolto .........................................................................................7Työelämän lainsäädännön kehittäminen ........................................................................ 8Talous- ja elinkeinopolitiikka ........................................................................................... 10Ilmasto- ja energiapolitiikka ............................................................................................ 10Liittoyhteistyö- ja työehtosopimusasiat ....................................................................... 10Kansainvälinen edunvalvonta ........................................................................................... 11Yhteiskunnallinen vaikuttaminen..................................................................................... 11Järjestötoiminta .................................................................................................................. 12Nuorisotoiminta .................................................................................................................. 13Alueellinen toiminta ........................................................................................................... 13Paikallinen toiminta ............................................................................................................ 14Maahanmuuttajatoiminta .................................................................................................. 14
  3. 3. 2 Katsaus edustajakokouskauteen 2006–2011ESIPUHESAK:n vuoden 2006 edustajakokouksessa hyväksyttiin ohjelma-asiakirja Muu-toksen suunta – osaava ja oikeudenmukainen Suomi, jonka mukaisesti järjes-tössä on tehty työtä viime edustajakokouskaudella 2006–2011. Tässä raportis-sa luodaan tiivis katsaus menneeseen viisivuotiskauteen, ensin toimintaympä-ristöön ja isoihin linjoihin ja lopuksi yksityiskohtaisempiin ”saavutuksiin”.Edustajakokouskauden aikana Suomessa tapahtui merkittäviä muutoksia, jot-ka koskettivat koko yhteiskuntaa ja työmarkkinoita. Viiden vuoden aikana eh-dittiin järjestää monet vaalit ja taloudellinen tilanne vaihteli alun nousukau-desta taantumaan ja taas vähitellen kasvuun. Työmarkkinoilla talouden muu-tokset näkyivät voimakkaina työllisyystilanteen heilahteluina.Työmarkkinapolitiikassa puolestaan siirryttiin uuteen aikakauteen, kun työn-antajapuoli ilmoitti irtautuvansa pitkään vallinneista tulopoliittisista kokonais-ratkaisuista ja tukevansa tulevaisuudessa jäsenliitojensa neuvottelutoimintaatyöehtosopimusneuvotteluissa. On siirrytty liittokohtaisiin neuvotteluihin jasopimuskenttä on hajautunut niin sopimusten keston kuin sisällönkin osalta.TALOUDELLINEN TOIMINTAYMPÄRISTÖEdustajakokouskauden alkupuolella talous ja työllisyys kasvoivat ripeästi.Vuonna 2007 työllisyyden nopea kasvu ylitti Suomessa kaikki ennusteet: työl-listen määrä kasvoi silloin lähes 50 000 henkilöllä, ja työllisyysaste nousi 70prosenttiin. Erityisesti nuorten työllisyys parani. Työttömyysaste laski noin 6,8prosenttiin. Suuri osa työllisyyden kasvusta oli kuitenkin osa-aikatyötä, erityi-sesti palvelualoilla. Positiivista työllisyyskehitystä varjostivat joukkoirtisano-miset erityisesti pörssiyhtiöissä ja päätökset tehtaiden lopettamisista.Vuosi 2008 oli sekä Suomessa että kansainvälisessä taloudessa käännekohtapitkään jatkuneen nousukauden taittuessa taantumaksi. USA:n asuntomarkki-noilta jo edellisenä vuonna alkanut finanssikriisi muuttui laajaksi talous- jatyöllisyystaantumaksi. Talouskriisi kosketti Suomea erityisesti viestisektorinvaikeuksien kautta. Työllisyys lähti kuitenkin rajuun laskuun vasta vuonna2009, jolloin se romahti jopa nopeammin kuin 1990-luvun laman aikana. Työt-tömiä oli vuoden lopussa yli 220 000. Työpaikkansa säilyttäneiden tilannekuitenkin säilyi verraten hyvänä, koska reaaliansiot kasvoivat lähes neljä pro-senttia. Inflaatiota ei vuonna 2009 keskimäärin ollut.Vuonna 2010 Suomen talous- ja työllisyyskehitykseen vaikutti Euroopassaedelleen jatkunut finanssikriisi sekä Suomen oma julkisen talouden kestä-vyysvaje. Talous ja työllisyys alkoivat taantuman jälkeen vähitellen kasvaa,mutta toisaalta pitkäaikaistyöttömyys kääntyi jopa selvään nousuun. Samasuunta jatkui alkuvuonna 2011. Työllisyys vuonna 2010 oli vajaat 68 prosenttia.Edustajakokouskauden loppua kohti mentäessä inflaatio kasvoi ja palkansaa-jien ostovoiman säilyttäminen nousi tärkeäksi elementiksi palkankorotusneu-votteluissa.
  4. 4. Katsaus edustajakokouskauteen 2006–2011 3YHTEISKUNNALLINEN TILANNE JATYÖMARKKINOIDEN MUUTOSLoppuvuonna 2006 Suomessa valmistauduttiin jo maaliskuun 2007 eduskun-tavaaleihin. SAK julkisti omat vaalikauden tavoitteensa ja pyrki vaikuttamaanmyös äänestysaktiivisuuteen. Keväällä koottiin vaalituloksen pohjalta keskus-ta-oikeistolainen Vanhasen II hallitus, johon tulivat mukaan Keskusta, Kokoo-mus, Vihreät ja Ruotsalainen Kansanpuolue. SAK:n näkemyksiä otettiin osinhuomioon hallitusohjelmassa.Vuonna 2006 oli voimassa tulopoliittinen sopimus (tupo). Syksyllä SAK:ssaaloitettiin seuraavan neuvottelukierroksen valmistelut. Keväällä 2007 kävi il-mi, että neuvottelukierroksella ei ollut edellytyksiä tupoon, vaan neuvottelutjärjestettäisiin liittokohtaisina.EK:lta ei keskitetyille sopimuksilleVuoden 2007 neuvottelut saatiin päätökseen ilman suuria painostustoimia, jauseisiin sopimuksiin saatiin kirjauksia SAK:n ja liittojen yhteisesti sopimistalaadullisista tavoitteista kuten perhevapaista.Toukokuussa 2008 Elinkeinoelämän keskusliitto EK ilmoitti julkisesti, että senjäsenliitot neuvottelevat jatkossa työehtosopimukset toimiala- ja yritystasoillaja keskitettyjen sopimusten aika on ohi. SAK ja ToimihenkilökeskusjärjestöSTTK esittivät raamittavien kokonaisratkaisujen pitämistä mukana työkalupa-kissa, mutta EK:n linja oli ehdoton.Vuotta 2009 leimasikin taloudellisten haasteiden lisäksi sekä poliittisen ettätyömarkkinapoliittisen kentän epävarmuus. Vanhasen hallituksella ei ollut riit-tävää näkemystä, miten Suomea tulisi luotsata vaikeassa toimintaympäristös-sä. Hallitus joutui palkansaajajärjestöjen kanssa hankaukseen keväällä, kunpääministeri ilmoitti eläkeiän alaikärajaa nostettavan 63 vuodesta 65 vuoteen.SAK ja muut ay-järjestöt torjuivat kansalaisten tuella hallituksen yksipuolisenesityksen.Eläkeneuvottelut jatkuvat edelleenHallitus ja työmarkkinajärjestöt sopivat sen sijaan tavoitteesta nostaa keski-määräistä eläkkeelle siirtymisikää kolmella vuodella vuoteen 2025 mennessä.Neuvottelut työurien pidentämisestä ja keskimääräisen eläkkeelle siirtymisiännostamisesta jatkuvat edelleen jatkotyöryhmissä ja työmarkkinajärjestöjen vä-lillä. SAK ei ole suostunut painostukseen eläkeiän alarajan nostamisesta.Työehtosopimusneuvottelut jatkuivat liittokierroksina edustajakokouskaudenloppuun asti. Tosin kierros alkaa olla harhaanjohtava käsite, koska eri alojensopimukset alkavat ja päättyvät kovin eri aikoihin ja ovat eripituisia. Kyse onjatkuvasta neuvottelusta. Joillakin aloilla on viime vuosina tarvittu työtaistelu-toimia sopimukseen pääsemiseksi; laajimpia niistä olivat ahtaajien ja ilmai-lualan lakot vuonna 2010.SAK:n rooliksi liittotason neuvotteluissa on muotoutunut koordinointi yhteis-ten neuvottelutavoitteiden aikaansaamiseksi. Laadullisissa asioissa siinä onosittain onnistuttukin, mutta palkankorotustavoitteiden yhdenmukaistaminenon osoittautunut varsin hankalaksi. EK pyrki vuonna 2010 asettamaan palkka-
  5. 5. 4 Katsaus edustajakokouskauteen 2006–2011ankkurin eli yleiskorotusten maksimirajan suitsiakseen palkankorotuksia, mut-ta se onnistuttiin murtamaan monilla aloilla. Se oli tärkeää palkansaajien osto-voiman säilyttämiseksi inflaation kasvaessa.Maaliskuussa 2011 pidettiin jälleen eduskuntavaalit, jotka voitti Kokoomus.SDP nousi toiseksi suurimmaksi puolueeksi, ja on siten vahvasti mukana halli-tusneuvotteluissa samoin kuin vaalien yllätysnousija, kolmanneksi noussut Pe-russuomalaiset. Tätä raporttia kirjoitettaessa hallitusneuvottelut ovat vieläkesken, mutta ainakaan keskusta-oikeistolainen hallituspohja ei jatku.JÄRJESTÖLLINEN KEHITYSViime edustajakokouskaudella on suuntauduttu voimakkaasti tulevaisuuteenja pohdittu, miten SAK:n tulisi uudistaa tavoitteensa, roolinsa ja toimintata-pansa. Miten liikkeen tulisi uudistua, jotta se olisi elinvoimainen ja vaikutusval-tainen vielä kymmenenkin vuoden kuluttua? Vuonna 2007 käynnistetyssä ne-livuotisessa tulevaisuushankkeessa määriteltiin SAK:n tulevaisuutta vuoteen2025 asti. Hankkeessa laadittiin esitys SAK:n uudeksi strategiaperustaksi, jokasisältää toiminta-ajatuksen, arvot, vision ja strategiset päämäärät. Uusi strate-giaperusta käsitellään kesäkuun 2011 edustajakokouksessa.SAK:n puheenjohtaja vaihtui vuonna 2009, ja Lauri Lyly aloitti työnsä järjes-tön johdossa. Jo samana vuonna SAK:n toimisto-organisaatio uudistettiin vas-taamaan paremmin muuttuneisiin edunvalvontatarpeisiin.SAK:n liittojen yhteenlasketussa jäsenmäärässä ei kokonaisuutena tapahtunutedustajakokouskaudella merkittäviä muutoksia. Edelleen puhutaan yli miljoo-nan jäsenen SAK:sta.Jäsenliittojen lukumäärä on tällä hetkellä 21. Edustajakokouskauden aikana ontapahtunut muutamia muutoksia liittokentässä. Teatteri- ja mediatyöntekijöi-den liitto liittyi SAK:n jäseneksi vuonna 2007, ja Aliupseeriliitto liittyi JHL:nyhteisöjäseneksi vuonna 2008.Lisäksi Rautatieläisten Liitto päätti liittofuusiosta JHL:ään keväällä 2011, minkätuloksena 1.1.2012 perustetaan Raideammattilaisten yhteisjärjestö JHL ry.Liittojen yhteistyöhankkeita viritelläänJulkisen alan liittojen muodostaman JHL:n aloitettua toimintansa vuoden2006 alussa myös teollisuussektorilla ryhdyttiin selvittelemään mahdollisuuk-sia tiiviimmän yhteistyön aikaansaamiseksi. Teollisuusaloille kaavailtu laaja yh-teenliittymä ei kuitenkaan toteutunut. Vuoden 2010 alusta aloitti sen sijaantoimintansa suppeampi yhteenliittymä nimellä TEAM Teollisuusalojen ammat-tiliitto. Siinä yhdistivät voimansa Kemianliitto ja Viestintäalan ammattiliitto, jasiitä tuli SAK:n viidenneksi suurin jäsenliitto.Myös kuljetussektorilla on selvitelty yhteistyön tiivistämistä ja jopa liittojenyhdistymisiä, mutta projekti on edelleen kesken. Keväällä 2011 yhdentyivätSAK:lainen Merivartioliitto ja STTK:lainen Rajavartioliitto. Lopullinen liittofuu-sio toteutuu kevään 2012 Merivartioliiton varsinaisessa edustajakokouksessa.
  6. 6. Katsaus edustajakokouskauteen 2006–2011 5Lisäksi SAK on vuosien varrella solminut yhteistyösopimuksia eri alojen liitto-jen kanssa – enimmäkseen ammattiurheilijoiden. Vuonna 2007 sellainen sol-mittiin jalkapallon pelaajayhdistyksen kanssa, vuonna 2008 pesäpalloilijoidenkanssa. Vuonna 2010 yhteistyötä laajennettiin ilmailualalle ja solmittiin sopi-mus Suomen Lennonjohtajat ry:n ja Ilmailutietotekniset ry:n kanssa.EDUSTAJAKOKOUSKAUDEN SAAVUTUKSIASAK työskenteli edustajakokouskauden aikana määrätietoisesti työelämän eriosa-alueiden kehittämiseksi. Monien hankkeiden ja työryhmien kautta on vai-kutettu mm. työelämää, sosiaaliturvaa ja eläkkeitä koskevaan lainsäädäntöön,työpaikkojen arkeen sekä yhteiskuntapolitiikkaan.SAK:laista ay-liikettä on pyritty kehittämään työelämän parhaaksi asiantunti-jaksi, niin että olisimme vaikutusvaltainen edunvalvoja myös tulevaisuudessa.Liikkeen sisäistä eheyttä on pyritty edistämään ja yhteistyötä vahvistamaan.Työelämän kehittäminenIrtisanomistilanteissa uuden työn löytämistä helpottavan muutosturvan toi-mintamallia laajennettiin talouskriisin aikana vuonna 2009 koskemaan tietyinehdoin myös lomautettuja työntekijöitä. Myös määräaikaisessa työsuhteessaolleiden mahdollisuuksia päästä muutosturvan piiriin parannettiin.Tuottavuuden ja työelämän laadun samanaikainen kehittäminen nostettiinpysyvästi työpolitiikan agendalle. Perustettiin Tuottavuuden pyöreä pöytäsekä vakinaistettiin 2004 alkanut Työelämän kehittämisohjelma Tykes. Senresursseja lisättiin siirtämällä se osaksi Tekesin toimintaa vuonna 2008.Työmarkkinakeskusjärjestöt saavuttivat keväällä 2011 yhdessä hallituksenkanssa yhteisymmärryksen käännetyn arvonlisäveron käyttöönottamisestarakennusalalla.SosiaaliturvaKesällä 2007 käynnistyi sosiaaliturvaa laajasti uudistavan Sata-komitean työ,joka kuitenkin ajautui umpikujaan, koska palkansaajajärjestöt eivät voineethyväksyä komitean puheenjohtajan esittämiä palkansaajien sosiaaliturvaankohdistuvia leikkauksia. Tammikuussa 2009 työmarkkinajärjestöt solmivat lo-pulta ns. sosiaalitupon, joka päätettiin sisällyttää komitean peruslinjauksiin.Sosiaalitupossa sovittiin tietyistä työttömyys- ja eläketurvan kysymyksistä se-kä vakinaistettiin vuorotteluvapaajärjestelmä.Sata-komitea sai lopulta työnsä päätöksen vuoden 2009 lopussa, ja tietyistäuudistuksista sovittiin yksimielisesti, mutta keskustelu esim. työttömyysturvanuudistamisesta jatkuu.TyöttömyysturvaSAK:n, työttömyyskassojen ja liittojen yhteisessä työttömyyskassojen kehit-tämishankkeessa vuonna 2006 selvitettiin kassojen välistä yhteistyötä, jäse-
  7. 7. 6 Katsaus edustajakokouskauteen 2006–2011nyyteen liittyviä asioita, jäsenmaksutasauksen uudistamista sekä vakuutusval-vonnan toteutumista.Hankkeessa kehitettiin myös SAK:laisten työttömyyskassojen tietotekniik-kayhteistyötä, jossa vertailtiin sähköisiä maksatusjärjestelmiä sekä ideoitiinsähköistä jäseneksi liittymistä. Vuonna 2008 perustettiin sähköinen liittymis-kanava liitot.fi. Lisäksi toteutettiin hankkeen jatkoseuranta sähköisen asioin-nin, asiakaspalvelun ja yhteistyön etenemisestä työttömyyskassoissa.Sata-komitean yhteydessä vuonna 2009 solmitussa sosiaalitupossa tehtiinmuutoksia työttömyysturvaan. Parannuksia tuli erityisesti nuorten ja pätkä-työläisten turvaan, kun työssäoloehto lyheni kahdeksaan kuukauteen. Sovitel-lun päivärahan enimmäiskestosta luovuttiin. Työvoimapoliittisten aktiivitoi-menpiteiden piirissä olevien työttömyysturvaa parannettiin ja vuorotteluva-paa vakinaistettiin.Vuosien 2010–2011 aikana SAK jatkoi liittojen ja kassojen kanssa työttömyys-turvaetuuksien, rahoituksen sekä työttömyyskassojen toiminnan kehittämistäyhteisessä työttömyysturvaprojektissa. Sen tavoitteena on parantaa jäsentenpalvelua sekä selkiyttää ja parantaa työttömyysturvaa.KoulutusHallituskauden aikana toteutettiin ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulu-tuksen kokonaisuudistus. Sen mukaisesti aikuisten koulutusmahdollisuuksiaon lisätty ja oppisopimuskoulutuksen käyttö aikuisten koulutusväylänä on laa-jentunut. Uudistuksen merkittävin saavutus oli koulutuksen aikaisten toi-meentuloetuuksien parantaminen.Aikuiskoulutustuki nousi työttömyysajalta maksettavan työttömyyspäivära-han tasolle 1.8.2010. Kahdeksan vuoden työhistoriavaatimuksen täyttävä voisaada tukea 18 kuukaudeksi. Työntekijälle, joka siirtyy opintojen takia osa-aikatyöhön, voidaan maksaa soviteltua aikuiskoulutustukea.Työttömyyden aikaiseen opiskeluun tuli vuoden 2010 alusta lähtien vain yksituki, joka on sosiaalitupon linjausten mukaisesti aktiiviajan työttömyyspäivä-rahan suuruinen. Molemmat etuusuudistukset ovat lisänneet aikuisten opiske-lua ennakoituakin enemmän.Aikuisten koulutustason kohottamisohjelma Noste päättyi vuonna 2009. Oh-jelman mukaisiin opintoihin osallistui noin 25 000 opiskelijaa. SAK ja sen jä-senliitot olivat mukana Noste-ohjelmassa omalla Osaava pärjää -hankkeella.SAK:n hallinnoimassa Petmo-projektissa edistettiin työelämän tasa-arvoa, eri-tyisesti erilaisuuden ja monikulttuurisuuden hyväksymistä työyhteisössä. Pro-jektissa tuotettiin maahanmuuttajien ja työhön perehdyttäjien käyttöön tar-koitettu kirja Erilaisuus sallittu. Yhteistyössä TSL:n kanssa tuotettiin myösverkko-opintoaineisto Työelämätietoa maahanmuuttajille.Työelämän verkko-opiston toiminta käynnistettiin ja siihen tuotettiin useitaitseopiskelu- ja kurssiaineistoja. Vuoden 2010 aikana kävijämäärä kohosi yli10 000:een.
  8. 8. Katsaus edustajakokouskauteen 2006–2011 7Tasa-arvoSAK osallistui vuosien aikana kolmikantaisen samapalkkaisuusohjelman työs-kentelyyn useissa eri ryhmissä. Työryhmien työ on edennyt hitaasti. Miestenja naisten palkkaeron kaventuminen keskimäärin yhdellä prosenttiyksiköllä onvienyt aikaa noin viisi vuotta.Vuonna 2006 käynnistynyt tasa-arvoklinikka tuottaa työpaikkojen käyttööntasa-arvon materiaalipankin ja kysymys-vastaus-palvelun. Verkossa toimivatpalvelut vahvistavat työpaikan tasa-arvosuunnittelua.TyöaikaSAK laati työaikapankkiohjeistuksen vuonna 2007. Ohjeistuksissa on listaasioista, joita liitot voivat hyödyntää TES- ja VES-neuvotteluissa, jos työaika-pankki on neuvoteltavana asiana. Toisessa oppaassa annettiin käytännönneuvoja luottamusmiehille paikallisten työaikapankkisopimusten neuvottelui-hin.Yhdessä muiden palkansaajakeskusjärjestöjen kanssa laadittiin myös työaika-pankin palkkahallinnolliset ohjeet vuonna 2008. Niissä annettiin käytännönneuvoja palkanlaskennan avuksi.Työsuojelu ja työterveyshuoltoTyöhyvinvointikortin käyttöönotosta sovittiin työmarkkinajärjestöjen keskenvuonna 2010, ja se otettiin käyttöön vuonna 2011. Työturvallisuuskortti on va-kiintunut osaksi yritystoimintaa erityisesti rakennus- ja teollisuusaloilla.SAK julkaisi syksyllä 2008 ikäohjelman, joka sisältää tavoitteita ja ehdotuksia,miten tulevaisuudessa pystytään paremmin turvaamaan ikääntyneiden työssäjaksaminen ja pidempi työura sekä mitoittamaan työ ihmisen kokoiseksi.Terveydenhuollon neuvottelukunta antoi vuonna 2010 suosituksen hyvästäsairaanhoitokäytännöstä työterveyshuollossa.Työmarkkinakeskusjärjestöt uudistivat vuonna 2006 suosituksen päihdeon-gelmien ennaltaehkäisystä, päihdeasioiden käsittelystä ja hoitoonohjauksestatyöpaikoilla.EU-tason työmarkkinajärjestöt laativat vuonna 2007 häirintää ja väkivaltaatyöpaikalla koskevan puitesopimuksen. Sitä on toteutettu Suomessa yhteis-työssä Työturvallisuuskeskuksen kanssa.Työsuojeluhallinnon resursseja pohtinut kolmikantainen työryhmä julkaisi se-kä luovutti sosiaali- ja terveysministerille vuonna 2009 linjauksensa työsuoje-lun kehittämiseksi (Työsuojeluvalvonnan linjaukset vuoteen 2015).SAK julkaisi omat työsuojelulinjauksensa vuonna 2007, ja julkaisua päivitettiinvuonna 2008. Se sisältää joukon ehdotuksia työsuojelun kehittämiseksi sekälainsäädännön tasolla että yksittäisillä työpaikoilla.
  9. 9. 8 Katsaus edustajakokouskauteen 2006–2011Työelämän lainsäädännön kehittäminenLaki tilaajan selvitysvelvollisuudesta ja vastuusta ulkopuolista työvoimaa käy-tettäessä tuli voimaan vuonna 2007. Lailla edistetään yritysten välistä tasa-vertaista kilpailua ja työehtojen noudattamista erityisesti alihankintaa ja vuok-ratyötä käytettäessä.Laki yhteistoiminta-asiamiehestä ja tämän toimistosta tuli voimaan vuonna2010. Laissa säädetään yt-asiamiehestä, joka valvoo ja ohjeistaa mm. yt-lain jahenkilöstörahastolain soveltamista.Uudistettu henkilöstörahastolaki tuli voimaan vuonna 2011. Siinä määritelläänyrityksen tai viraston henkilöstön palkitsemiseen tarkoitettu henkilöstörahas-toerä, josta työnantaja päättää käytyään henkilöstön kanssa yt-neuvottelutpalkkion perusteista. Rahastoerä koskee koko henkilöstöä, ja sen enimmäis-määrä määräytyy kaikille yhdenmukaisten periaatteiden mukaan. Erä voi mää-räytyä myös henkilökohtaisena osuutena, kunhan määräytymisperusteet täyt-tävät edellä kuvat kriteerit.Korkein oikeus hyväksyi vuonna 2010 yli yhdeksän vuoden oikeudenkäynninpäätteeksi perusteiltaan ammattiliittojen ajamat hyvitysvaatimukset FujitsuSiemensin Kilon tietokonetehtaan ja tuotekehityksen lakkauttamisen yhtey-dessä. Siellä loukattiin henkilöstön yt-lain mukaisia neuvotteluoikeuksia.TyösuojeluTyösuojelun valvontalain kokonaisuudistus tuli voimaan vuonna 2006.Lisäksi muun muassa melupäätös, konepäätös ja rakennustyötä koskevatpäätökset on uusittu vastaamaan muuttuneita työelämän tarpeita.Tapaturmat ja ammattitauditTyötapaturma- ja ammattitautilainsäädännön uudistaminen käynnistettiinkolmikantaisena vuonna 2007. Kokonaisuudistuksen ensimmäinen vaihe val-mistui syksyllä 2008. Seuraavana vuonna alkoi edelleen käynnissä oleva uu-distustyön toinen vaihe, ja mittava työ yli 60-vuotiaan lainsäädännön ajan-tasaistamiseksi jatkuu edelleen.Vuonna 2009 uudistettiin tapaturmavakuutusmaksujen hinnoittelua koske-vaa lainsäädäntöä.Vuoden 2010 alusta uudistettiin työtapaturma- ja ammattitautilainsäädännönhaittaluokitusta, jonka perusteella maksetaan haittarahaa tapaturmavammanja ammattitaudin aiheuttamasta yleisestä pysyvästä haitasta.Urheilijoiden tapaturma- ja eläkevakuutuslainsäädäntöä uudistettiin vuonna2009. Uudistuksessa korostettiin uuteen ammattiin tähtäävää kuntoutustasekä parannettiin vakavasti vammautuneiden toimeentuloturvaa.Sairausvakuutus
  10. 10. Katsaus edustajakokouskauteen 2006–2011 9Sairausvakuutuslaki uudistui vuoden 2011 alusta. Muutoksella kannustetaantyöpaikkoja työkyvyn hallintaan.Osasairauspäivärahajärjestelmä tuli käyttöön vuoden 2007 alusta. Se helpot-taa töihin paluuta pitkähkön työstä poissaolon jälkeen. Vuoden 2010 alustaosasairauspäivärahaa on voinut saada heti omavastuuajan jälkeen.EläkeasiatVuoden 2007alussa tuli voimaan uusi työntekijän eläkelaki TyEL. Siinä yhdis-tettiin yksityisten alojen työntekijöiden eläkelait TEL, LEL ja TaEL sekä ajan-mukaistettiin työeläkelain säädökset vuonna 2005 voimaan tulleen eläkeuu-distuksen mukaisesti.TyEL:iin tuli myös säädös, jonka mukaan työntekijän rekisteröidyt työeläkean-siot kootaan työeläkeotteeksi. Vuonna 2008 käyttöön otetun otteen avullatyöntekijä voi itse tarkistaa, ovatko kaikki ansiot tulleet asianmukaisesti va-kuutetuiksi ja ilmoittaa mahdollisista puutteista eläkelaitoksille.Vuoden 2009 sosiaalitupon osana sovittiin yksityisten alojen työeläketurvanrahoituksen vahvistamisesta eli työeläkemaksujen noususta vuosina 2011–2014.PerhevapaatVuoden 2006 työsopimuslain perhevapaauudistuksessa etävanhempi sai oi-keuden sairaan lapsen hoitoon. Lisäksi laajennettiin ottovanhempien ja vaike-asti sairaan tai vammaisen lapsen vanhempien hoitovapaita sekä täsmennet-tiin perhevapaisiin liittyviä ilmoitusaikoja.Sairausvakuutuslain muutokset astuivat voimaan vuonna 2007 perhevapaa-kustannusten tasausta koskevan työryhmän työn tuloksena. Äitiyspäivärahantasoa korotettiin ensimmäiseltä 56 päivältä. Muutoksen jälkeen palkalliset äi-tiysvapaat saatiin useaan naisvaltaisen alan työehtosopimukseen uutena mää-räyksenä. Muita uudistuksia olivat vanhempainrahan korotus, isäkuukaudenjoustavoittaminen sekä työnantajien vuosilomakustannusten korottaminen.Myös vuoden 2011 vanhempainvapaatyöryhmä teki lukuisia uudistamisehdo-tuksia lainsäädäntöön. Joukossa oli monia SAK:lle tärkeitä asioita kuten isienvapaiden vahvistaminen ja joustavoittaminen sekä vanhempainvapaan piden-täminen. Työryhmän ehdotukset linjaavat tulevia uudistuksia.Vuonna 2011 tuli voimaan työsopimuslain muutos, joka koski poissaoloa per-heenjäsenen tai muun läheisen hoitamiseksi.YhdenvertaisuusVuonna 2008 tuli voimaan useita vuokratyöntekijöiden asemaa parantaneitalakimuutoksia. Muutoksilla parannettiin henkilöstön edustajien tiedonsaanti-oikeuksia ja selkeytettiin koeajan käyttöä vuokratyöntekijän siirtyessä käyttä-jäyrityksen palvelukseen.Vuonna 2010 tuli voimaan työsopimuslain muutos, joka koski perustellun syyntäsmentämistä, kun solmitaan määräaikainen työsopimus
  11. 11. 10 Katsaus edustajakokouskauteen 2006–2011SAK on jo vuosia pyrkinyt edistämään yleissitovien työehtosopimusten kään-tämistä ruotsiksi. Viime aikoina asia on edennyt vauhdikkaasti, ja ruotsinkie-listen TESsien saatavuuden takaavaa lakia on valmisteltu sosiaali- ja terveys-ministeriössä. Suurin osa TESseistä käännetään ruotsiksi vuoden 2011 aikana.Talous- ja elinkeinopolitiikkaTaloustaantuma iski voimakkaasti erityisesti vientiteollisuuteen. SAK perään-kuulutti voimakasta elvytystä ja aktiivista työvoimapolitiikkaa ja teki omiakeskustelunavauksia työllisyydestä, talouskasvusta ja verotuksesta.SAK:n vaatima valmiussuunnittelu ja valtiovallan aktiivinen toiminta isojen ir-tisanomistilanteiden hoitamisessa aloitettiin työ- ja elinkeinoministeriössä.SAK nosti harmaan talouden torjunnan vahvasti yhteiskunnalliseen keskuste-luun. Hallitus toteutti joitakin tarpeellisia uudistuksia, mutta tilaajavastuunlaajentaminen ja kanneoikeuden toteuttaminen jäivät vielä toteuttamatta.SAK:n aloitteet harmaan talouden torjumiseksi valmisteltiin harmaan taloudentutkijoiden ja SAK:n asiantuntijoiden välisenä yhteistyönä vuonna 2010.Palkansaajien ostovoima kasvoi koko edustajakokouskauden yhteensä 2,5prosenttia, mutta reaalinen palkansaajaa kohti käytettävissä oleva tulo kään-tyy inflaation kiihtyessä negatiiviseksi vuonna 2011.Ilmasto- ja energiapolitiikkaSAK vaikutti kohtuuhintaisten, vähäpäästöisten ja monipuolisten energiarat-kaisujen toteuttamiseksi. Tähän liittyi mm. uusiutuvan energian lisääminen,periaatepäätökset uusille ydinvoimahankkeille sekä Suomen aseman varmis-taminen EU:n energiapoliittisissa päätöksissä. Ilmastopolitiikan merkitysSAK:n edunvalvonnassa kasvoi sekä kotimaisissa että kansainvälisissä yhteyk-sissä. SAK laati myös oman ilmasto- ja energiapoliittisen puheenvuoron.Liittoyhteistyö- ja työehtosopimusasiatVuodesta 2007 lähtien työehtosopimusneuvottelujen liittokierroksilla on saa-vutettu yhteisiä laatutavoitteita, jotka on kirjattu useisiin työehtosopimuksiin.Sellaisia olivat mm. palkallinen isyysvapaa, parannukset sairaan lapsen hoito-mahdollisuuksiin sekä parannukset luottamushenkilöiden oikeuksiin ja toimin-tamahdollisuuksiin.SAK on tehnyt aktiivisesti työtä liikkeen sisäisen solidaarisuuden ja eheydenedistämiseksi. Vuonna 2009 perustettiin kaksi keskusjärjestön ja liittojen yh-teistä työryhmää, joista toinen arvioi SAK:n ja liittojen keskinäistä työnjakoa jatoinen ennaltaehkäisee sopimus- ja järjestörajaristiriitoja.Liittojen välistä yhteistyötä lisää myös keväällä 2011 perustettu turvallisuus-alan foorumi, joka osallistuu yhteiskunnan turvallisuutta ja turvallisuusalankehitysnäkymiä koskevaan keskusteluun. Se käsittelee myös alan henkilöstönerityiskysymyksiä, kuten koulutus-, työterveys- ja työturvallisuusasioita. Foo-rumi yhdistää ne SAK:laiset liitot, joilla on jäseninään turvallisuusalan työnte-kijöitä.
  12. 12. Katsaus edustajakokouskauteen 2006–2011 11Kansainvälinen edunvalvontaEU-vaikuttaminen on olennainen osa SAK:n edunvalvontaa kansallisesti jakansainvälisesti. Palkansaajien etuja EU:ssa valvoo Euroopan ammatillinen yh-teisjärjestö EAY, joka edustaa 60 miljoonaa palkansaajaa. SAK on osallistunutEAY:n työhön, jossa tärkeitä painopisteitä ovat olleet palkansaajien oikeuksi-en vahvistaminen ja Euroopan sosiaalisen mallin puolustaminen.Edustajakokouskauden aikana on tullut voimaan työelämää koskevia EU:n di-rektiivejä, kuten yritysneuvostodirektiivi, palveludirektiivi ja vuokratyödirek-tiivi. Vuokrayödirektiivin täytäntöönpano on Suomessa vielä kesken. Van-hempainvapaadirektiivi uudistettiin Euroopan tason työmarkkinajärjestöjenpuitesopimuksen perusteella. Se tuli voimaan 8.3.2010.Keväällä 2010 aloitettiin uusin yritys työaikadirektiivin uudistamiseksi, ja työjatkuu edelleen. Kuljetusyrittäjien työaikadirektiivissä päädyttiin ammattiyh-distysliikkeen ajamalle kannalle, jonka mukaan kuljetusyrittäjiin sovelletaansamoja työaikasäädöksiä kuin yritysten palveluksessa oleviin kuljettajiin.Raskaussuojeludirektiivin uudistaminen on kesken. Euroopan parlamenttihylkäsi komission esityksen lokakuussa 2010 ja käsittely jatkuu. Maahanmuut-toon liittyviä direktiiviesityksiä on ollut käsittelyssä viisi, ja niistä osa on eden-nyt kansallisen toimeenpanon asteelle. Lisäksi EAY on vaatinut lähetettyjätyöntekijöitä koskevan direktiivin uudistamista, mutta komissio ei ole toistai-seksi ryhtynyt toimenpiteisiin.Työmarkkinajärjestöjen vuoropuhelu on kehittynyt viime vuosina. Työssä ta-pahtuvaa häirintää ja väkivaltaa koskeva puitesopimus tehtiin vuonna 2007.Vuonna 2010 työmarkkinajärjestöt tekivät sopimuksen osallisuutta edistävistätyömarkkinoista.Sosiaalisessa vuoropuhelussa on tehty yhteinen analyysi työmarkkinoidenhaasteista ja selvitetty rakennemuutoksen vaikutuksia työmarkkinoihin. Asia-listalla ovat olleet myös talous- ja työllisyyskriisin vaikutukset, ilmastopolitii-kan vaikutukset työllisyyteen sekä työperäinen maahanmuutto. Euroopantyömarkkinakeskusjärjestöt tekivät yhteisen kannanoton Eurooppa 2020-strategiasta.Suomen ollessa EU:n puheenjohtajamaa vuoden 2006 jälkipuoliskolla SAKosallistui kolmikantaisen sosiaalisen huippukokouksen valmisteluun. Syksyllä2006 Helsingissä järjestettiin myös EAY:n, Venäjän ay-liikkeen ja Bastuninhuippukokous. Tavoitteena on ollut edistää sosiaalista ulottuvuutta Euroopanunionin ja Venäjän yhteistyössä.SAK, STTK ja Akava järjestivät ay-liikkeen huippukokouksen Aasian ja Euroo-pan unionin ASEMin kuudennen huippukokouksen edellä v. 2006. Valtionjoh-tajien ASEM-kokouksessa ay-liikkeen asettamat tavoitteet etenivät merkittä-västi, ja ASEM-prosessiin saatiin pysyvä vuoropuhelu työelämäasioissa.Euroopan parlamentin vaalit järjestettiin kesäkuussa 2009. SAK osallistui Eu-rooppalaisen Suomen vaalikampanjaan.
  13. 13. 12 Katsaus edustajakokouskauteen 2006–2011Globalisaation vaikutusten hallinnassa ja maailmanlaajuisessa edunvalvonnas-sa SAK:n tärkeimmät vaikutuskanavat ovat olleet ammattiyhdistysliikkeenmaailmanjärjestö ITUC sekä Kansainvälinen työjärjestö ILO. Kansainvälisenay-liikkeen historiassa alkoi vuonna 2006 uusi aikakausi, kun ITUC perustet-tiin. ITUCin jäseninä on 305 keskusjärjestöä 151 maasta, ja se edustaa 175 mil-joonaa työntekijää. SAK on osallistunut aktiivisesti uuden järjestön työhön.Vuonna 2006 ILO:n työkonferensseissa hyväksyttiin työsuojelun edistämistäkoskeva yleissopimus ja työntekosuhteita koskeva suositus. Vuonna 2007 hy-väksyttiin kalastusta koskeva sopimus ja suositus sekä vuonna 2008 velvoit-tava julkistus oikeudenmukaisuuden edistämisestä reilussa globalisaatiossa.Vuonna 2009 hyväksyttiin globaali työllisyyssopimus, jossa todettiin, että ta-louskriisistä selviäminen edellyttää maailmanlaajuisen talous- ja rahoitusra-kennelman uudistamista.SAK:lla on myös laajat kahdenväliset suhteet eri maiden ay-keskus-järjestöihin. Tällä edustajakokouskaudella on kehitetty suhteita myös Kiinanay-keskusjärjestön ACFTU:n kanssa.Pohjoismainen ammatillinen yhteisjärjestö PAY kokoaa yhteen kaikki Pohjo-lan palkansaajakeskusjärjestöt. SAK on vaikuttanut PAY:n hallituksessa ja työ-ryhmissä. Vuonna 2010 SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly toimi PAY:n puheen-johtajana. Samanaikaisesti SAK on vahvistanut yhteistyötään pohjoismaistenLO-järjestöjen kanssa.SAK on osallistunut Itämeren alueen ay-verkoston Bastunin toimintaan ja onollut mukana merkittävällä panoksella Baltic Sea Labour Networkin koulutus-,tutkimus- ja kehittämishankkeessa.SAK osallistuu ay-liikkeen solidaarisuustoimintaan ennen kaikkea Suomenammattiliittojen solidaarisuuskeskuksen SASKin kautta. SAK:lla on ollut hank-keita Afrikassa, Latinalaisessa Amerikassa ja Aasiassa. Tavoitteena on ollutedistää ay-oikeuksia ja vahvistaa ay-liikkeen toimintakykyä. SAK on suunnan-nut solidaarisuustyöhön SASKin ja myös ITUCin kautta tällä edustajakokous-kaudella noin 1,7 prosenttia jäsenmaksutuloista.Yhteiskunnallinen vaikuttaminenSAK järjesti vuosien 2007 ja 2011 eduskuntavaalien alla laajat kampanjat ää-nestysaktiivisuuden lisäämiseksi sekä työelämäkysymysten saamiseksi vaali-keskusteluun ja hallitusohjelmiin. Vuoden 2008 kuntavaalien ja vuoden 2009europarlamenttivaalien alla järjestettiin suppeammat kampanjat.JärjestötoimintaViime edustajakokouksessa yhdeksi keskeisistä asioista nousi pätkätyöläistenaseman korjaaminen ja ammattiliiton jäseneksi liittymisen helpottaminen.Myös nuorten järjestäytymistä päätettiin edistää. Näihin haasteisiin SAK:ssaon pyritty vastaamaan mm. vuoden 2007 Jäsenyyshankkeen avulla, jonka tu-
  14. 14. Katsaus edustajakokouskauteen 2006–2011 13loksena perustettiin sähköinen liittymiskanava liitot.fi, sekä vuonna 2010 alka-neen Työn teettäminen reiluksi – turvaa pätkittyyn työelämään -hankkeenkautta.Lisäksi SAK järjesti yhdessä jäsenliittojen kanssa kaksi onnistunutta jäsenhan-kintakampanjaa. Vuosina 2009 ja 2010 toteutetuissa nuorille suunnatuissakampanjoissa jäsenhankintaa vauhdittivat TV:stä tutut Duudsonit. Vuoden2009 kampanja sai Markkinointiviestinnän toimistojen liiton ja Suomen Mark-kinointiviestinnän liiton Bronze Effie -palkinnon.Valtakunnalliset SAK-päivät järjestettiin Jyväskylässä 2006, Porissa 2008 jaOulussa 2010. Jokaiseen osallistui viitisen sataa ay-aktiivia ympäri maata.SAK:n 100-vuotista taivalta juhlistettiin näyttävästi vuonna 2007. Juhlavuon-na järjestettiin 11 tapahtumaa eri puolilla Suomea.SAK:n viestintästrategia uudistettiin vuonna 2010. Samalla SAK meni järjes-telmällisesti ja aiempaa laajemmin mukaan sosiaaliseen mediaan.Jäsenistön tietoyhteiskuntavalmiuksia tukeva jäsenmikroprojekti saatettiinloppuun. Kaikkiaan jäsenille toimitettiin noin 20 000 jäsenmikroa.NuorisotoimintaSAK:n nuorisovaliokunta laati vuodesta 2003 voimassa olleen nuorisopoliitti-sen ohjelman rinnalle Muutos voimaksi – SAK Nuorten tavoiteohjelman vuo-siksi 2007–2011. Ohjelmassa otetaan kantaa nuorisotoiminnan resursseihin,asuntopolitiikkaan, pätkätöihin, paikalliseen sopimiseen, työelämän tasa-arvoon, nuorisoasteen koulutukseen sekä kansalaisvaikuttamisen kehittämi-seen verkossa.Alueellinen koulutiedotustoiminta ja Arvo-lehti ovat vakiintuneet merkittä-viksi ay-tietoisuuden välittämiskanaviksi nuorille. SAK ja liitot ovat lisäksi ke-hittäneet yhteistä nuorten koulutustoimintaa.Alueellinen toimintaAluetoiminnalla on tuettu järjestäytymisen kehitystä sekä paikallisjärjestöjentyötä. Edunvalvonnan kohteena on ollut viranomaisyhteistyö niin maakunnal-lisella kuin valtion piirihallinnon tasolla.Edustajakokouksessa 2006 hyväksyttiin uudet aluetoiminnan ohjesäännöt.Niiden perusteella siirryttiin 19:sta maakuntaryhmästä 13 aluetoimikuntaan,jotka muodostettiin SAK:n aluepalvelukeskusten toimialueiden pohjalle. Sa-maan aikaan aloitettiin epävirallinen yhteistyö neljällä toiminta-alueella.Alueiden yhteistoiminnan kokeilusta muotoutui edustajakokouskauden lopul-la viisi toiminta-aluetta, ja yhteistyö virallistui mm. toiminnan ja talouden osal-ta. Alueet ovat Pohjois-Suomi, Itä-Suomi, Länsi-Suomi, Lounais-Suomi ja Etelä-Suomi. SAK:n hallituksen päätöksen mukaan toimipisteverkosto tulee supis-tumaan 13:sta seitsemään tulevan edustajakokouskauden lopulla.
  15. 15. 14 Katsaus edustajakokouskauteen 2006–2011SAK on osallistunut aluekehittämisstrategian 2020 työhön ja antanut lausun-toja alueiden kehittämislaista ja aluehallinnon uudistamisesta. SAK on ilmais-sut tyytymättömyytensä työsuojeluhallinnon asemaan aluehallinnon uudistuk-sen yhteydessä.SAK on vaikuttanut alueiden hanke- ja kehittämistoimintaan maakuntien yh-teistyöryhmissä, ELY-keskusten neuvottelukunnissa ja rakennerahastojenseurantakomiteoissa. Rakennerahastojen mahdollisuuksia on tehty tunnetuksijäsenistölle yhdessä työ- ja elinkeinoministeriön kanssa järjestetyllä tiedotus-kampanjalla vuosina 2010–2011.Paikallinen toimintaPaikallisjärjestöjen kehittäminen on jatkunut paikallisjärjestöjä yhdistämällä.Vuonna 2006 SAK:n paikallisjärjestöjä oli 128 ja vuonna 2011 edustajakokouk-seen mennessä 106. Kehittämistyön tavoitteena on saada aikaan toimivat pai-kallisjärjestöt riittävän jäsenpohjan omaavalla alueella joko seutukuntakohtai-sesti tai työssäkäyntialueiden mukaisesti.Paikallisjärjestöjen toiminnan aktivoimiseksi SAK on Työväen sivistysliitonavulla kouluttanut paikallisjärjestöjen hallituksia ja muita asiasta kiinnostunei-ta. Koulutukseen on osallistunut kaikkiaan yli 60 paikallisjärjestöä. Jotkut pai-kallisjärjestöt ovat lisäksi hakeneet yhteistyötä toimialueensa ulkopuolelta jajärjestäneet yhteisiä sparrauspäiviä.MaahanmuuttajatoimintaVuoden 2006 edustajakokouksessa keskusteltiin laajasti maahanmuuttaja-asioista. Päätettiin, että SAK järjestää vuosittain yhdestä kahteen maahan-muuttajafoorumia. Tällä kaudella foorumi on kokoontunut kerran vuodessa.Maahanmuuttajafoorumien kautta on haluttu nostaa keskusteluun niitä työ-elämän asioita, joita maahanmuuttajajäsenet pitävät tärkeinä. Työllistymisenvaikeus, suomen kielen opetus ja vaadittava kielitaitotaso, tutkintojen vastaa-vuus sekä informaation saaminen työehtosopimuksista omalla äidinkielelläovat olleet keskeisiä viestejä foorumeista.Maahanmuuttajataustaisten jäsenten määrä on jäsenliitoissa noussut tälläedustajakokouskaudella melkein 18 000:een, kiitos liittojen aktiivisuuden.Vuonna 2007 elettiin työvoimapulan näkymissä. SAK, EK ja muut työmarkki-najärjestöt järjestivät Ulkomaalaiset työntekijät tervetuloa -kiertueen, jokaoli osa EU:n yhdenvertaisten mahdollisuuksien teemavuotta. Työmarkkinajär-jestöt julkaisivat kirjan Mahmoud, Mertsi ja Maija – Monimuotoinen työyhteisöja syrjimätön arki. Se on koulutusaineisto työpaikoille yhdenvertaisuudenedistämiseksi.SAK on ollut aktiivinen ulkomaisen työvoiman etujen ajamisessa ja saanut ai-kaan ohjelman maahanmuuttopolitiikan kehittämiseksi. SAK on ollut mukanavaltakunnallisissa maahanmuuttopoliittisissa hankkeissa ja osallistunut kotou-tumislainsäädännön valmisteluun.
  16. 16. Katsaus edustajakokouskauteen 2006–2011 15Ulkomailta työvoimaa palkattaessa Vanhasen II hallituksen tavoitteena oliluopua työvoiman saatavuusharkinnasta asteittain. Niin ei kuitenkaan tapah-tunut, vaan hallitus jatkoi SAK:n linjan mukaisesti työvoiman maahanmuutto-politiikkaa, joka on systemaattista, hallittua ja todellisiin tarpeisiin perustuvaa.
  17. 17. Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ryHakaniemenranta 1 , PL 15700531 Helsinkipuhelin 020 774 000www.sak.fi
  18. 18. Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ryHakaniemenranta 1 , PL 15700531 Helsinkipuhelin 020 774 000www.sak.fi

×