• Share
  • Email
  • Embed
  • Like
  • Save
  • Private Content
Oikeudet ja velvollisuudet hallussa? Selvitys ammattiin opiskelevien työelämätiedoista
 

Oikeudet ja velvollisuudet hallussa? Selvitys ammattiin opiskelevien työelämätiedoista

on

  • 525 views

SAK:n teettämästä selvityksestä käy ilmi, että opettajat kokevat opetukseen käytettävän ajan liian vähäiseksi. Vastaavasti opiskelijoiden tieto työelämästä jää puutteelliseksi. ...

SAK:n teettämästä selvityksestä käy ilmi, että opettajat kokevat opetukseen käytettävän ajan liian vähäiseksi. Vastaavasti opiskelijoiden tieto työelämästä jää puutteelliseksi. Selvityksen on tehnyt Juha Häkkinen.

Statistics

Views

Total Views
525
Views on SlideShare
414
Embed Views
111

Actions

Likes
0
Downloads
2
Comments
0

1 Embed 111

http://www.sak.fi 111

Accessibility

Upload Details

Uploaded via as Adobe PDF

Usage Rights

CC Attribution-NonCommercial-ShareAlike LicenseCC Attribution-NonCommercial-ShareAlike LicenseCC Attribution-NonCommercial-ShareAlike License

Report content

Flagged as inappropriate Flag as inappropriate
Flag as inappropriate

Select your reason for flagging this presentation as inappropriate.

Cancel
  • Full Name Full Name Comment goes here.
    Are you sure you want to
    Your message goes here
    Processing…
Post Comment
Edit your comment

    Oikeudet ja velvollisuudet hallussa? Selvitys ammattiin opiskelevien työelämätiedoista Oikeudet ja velvollisuudet hallussa? Selvitys ammattiin opiskelevien työelämätiedoista Document Transcript

    • 1·2014                         Oikeudet ja velvollisuudet hallussa? Selvitys ammattiin opiskelevien työelämätiedoista
    • Helmikuu 2014 Juha Häkkinen Lisätiedot: Mikko Koskinen mikko.koskinen@sak.fi puhelin 020 774 0158 Tilaukset: SAK puhelin 020 774 000
    • Oikeudet ja velvollisuudet hallussa? 1 SISÄLTÖ   1 JOHDANTO ..................................................................................................... 2  Selvityksen lähtökohdat .......................................................................................... 2  Työelämätieto ja ‐taito – kiistanalaisten käsitteiden viidakossa ............................ 2  Aiempi tutkimus sekä tutkimustehtävä ja ‐menetelmä  ......................................... 5  . Aineiston kuvaus ..................................................................................................... 6  2 NÄKÖKULMA I: OPETUKSEN RAAMIT  ............................................................. 8  . 3 NÄKÖKULMA II: OPETTAJIEN NÄKEMYS TYÖELÄMÄTIETOJEN OPETUKSESTA  JA OPISKELIJOIDEN TIETÄMYKSESTÄ ............................................................... 10  Tavoitteiden tulkinta, työelämätiedon käsite ja opetuksen painottuminen –  kurssin opettajat ................................................................................................... 10  Tavoitteiden tulkinta, työelämätiedon käsite ja opetuksen painottuminen –  opinto‐ohjaajat  ..................................................................................................... 11  . Onko työelämätiedon opetukseen käytettävä aika riittävä? ............................... 12  Opetuksen toteutus ja materiaali ......................................................................... 13  Opettajien näkemys opiskelijoiden työelämätietoihin liittyvistä puutteista ....... 14  . Yhteiskunta‐, yritys‐ ja työelämätiedon suhde muihin opintoihin ja työelämään 16  4 NÄKÖKULMA III: OPISKELIJOIDEN TYÖELÄMÄTIEDOT JA ‐ASENTEET  ............ 17  . Opiskelijoiden tietämystasoissa ja kurssiin suhtautumisessa eroja ..................... 17  Työsopimus ja työehtosopimus ............................................................................ 18  Työelämän pelisääntöjen tuntemus ..................................................................... 20  Opiskelijoiden tietämys koskien muita työelämäasioita ja suhtautuminen  työntekoon ............................................................................................................ 21  Kurssiin liittyviä toiveita ........................................................................................ 22  5 YHTEENVETO ................................................................................................ 24  LÄHTEET .......................................................................................................... 26  VIITTAUKSET  ................................................................................................... 30  .
    • 2 Selvitys ammattiin opiskelevien työelämätiedoista 1 JOHDANTO Selvityksen lähtökohdat Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittämishanke (TUTKE 2) on siirtymässä loppusuoralle vuonna 2014. Sekä hallitusohjelmassa että opetus- ja kulttuuriministeriön koulutuksen ja tutkimuksen kehityssuunnitelmassa on tervetulleita uusia linjauksia, joita hanke vie käytäntöön. Hankkeen perusperiaatteita ovat osaamisperustaisuus, työelämälähtöisyys, reagointikyky, selkeys, johdonmukaisuus, valinnaisuus, joustavuus sekä yksilöllisyys opinto- ja tutkintopoluissa1. Ammatillisen perustutkinnon2 merkittävimmän kokonaisuuden muodostavat ammatilliset tutkinnonosat. Tämä on luonnollista, sillä ammatillisen koulutuksen päätehtävänä on tuottaa osaavaa työvoimaa työmarkkinoille. Työelämä kuitenkin muuttuu nopeasti. Tutkintojärjestelmän kehittämishankkeessa otetaan huomioon se, että ammatillinen koulutus pystyy reagoimaan nopeammin ja joustavammin syntyviin muutoksiin ja uusiin tarpeisiin. Tästä kertoo erityisesti se, että tutkintorakenne ja tutkinnot tulevat selkeytymään ja vastaamaan paremmin työelämän vaatimuksiin. Pärjääminen työelämässä vaatii ennen kaikkea kullekin alalle soveltuvan ammattitaidon, mutta myös kyvyn elinikäiseen oppimiseen. Näin ollen uudistushankkeen yhtenä huomion kohteena ovat perustellusti nykyiset ammattitaitoa tukevat opinnot (nykyisin ”atto”-aineet ja tulevaisuudessa ”yhteiset tutkinnon osat”) ja niiden tavoitteisiin sisällytetyt elinikäisen oppimisen avaintaidot3. Nämä yleiset ja kaikilla aloilla pätevät taidot muodostavat tärkeät perusvalmiudet niin oppimiselle kuin työelämässä tarvittavalle osaamiselle. Työelämän järjestöt ja toimijat jakavat yhteisen huolen siitä, että nuorten työelämätiedot, -valmiudet tai -taidot eivät ole aina riittävällä tasolla. Tällaisten väitteiden kanssa on oltava varovainen, jottei osin olettamuksiin perustuvaa arviota yleistetä kaikkiin nuoriin. Niin kuin monessa muussakin asiassa, tarkastelu lukkiutuu usein ääritapauksiin tai vähemmistöön, jotka poikkeavat hyväksytyistä ja tavoiteltavista normeista. Kun tarkastelemme työelämätaitoja ja niiden riittävyyttä, ensin on määriteltävä mitä käsitteellä itse asiassa tarkoitetaan. Puhuvatko eri intressiryhmät samaa kieltä, vaikka huoli on yhteinen? Työelämätieto ja -taito – kiistanalaisten käsitteiden viidakossa Työelämätieto ja -taito ovat monitahoisia käsitteitä, joita on syytä tarkastella lähemmin. Tähän käsiteperheeseen linkittyvät lisäksi työelämävalmiudet. Useissa yhteyksissä termejä käytetään rinnakkain ja ristiin, ja niille annetaan eri merkityssisältöjä. Voidaanko tämän perusteella tulkita, että käsitteisiin liittyy tietynlaista ”poliittisuutta”? Jos termejä katsoo työnantajan näkökulmasta, monesti korostetaan työntekijän varsinaista ammattiosaamista/ammattitaitoa sekä työntekijöiden kykyä noudattaa työpaikkojen sääntöjä. Näkökulmassa tuodaan esille, aivan oikein, kaksi työelämätiedon ja -taidon perusasiaa. Mutta eräs perustekijä jää vähemmälle huomiolle. Tarkoitan sitä, ettei työelämätiedoista ja -taidoista puhuttaessa oteta huomioon
    • Oikeudet ja velvollisuudet hallussa? 3 tietämystä työntekijän oikeuksista tai käänteisesti työnantajan velvollisuuksista. Tuovatko työnantajat esille työntekijän oikeuksia aktiivisesti? Millaisena asia näyttäytyy esimerkiksi tutustuttaessa päällisin puolin työnantajien tuottamaan oppimateriaaliin ja heidän esittämiinsä mielipiteisiin. Elinkeinoelämän Taloudellinen tiedotustoimiston (TAT) julkaisuissa on paljon hyvää, ja TAT tekee arvokasta työtä työelämätaitojen parantamiseksi yhteistyössä koulujen kanssa. Tästä huolimatta materiaalia vaivaa oikeuksien häivyttäminen työelämätaidon sisällöstä. Jos oikeuksista puhutaan, ne on lyöty teksteissä marginaaliseen asemaan. Ilmiöstä saa paremman käsityksen materiaaliin tutustuttaessa. Seuraava lyhyt lainaus on kuvaava: ”TATin yrityksille laatimassa nuoren työntekijän perehdytysmateriaalissa työelämätaidot jaetaan neljään osaan: 1. Uranhallintataidot: itsetuntemus, työnhakutaidot ja työelämätuntemus 2. Työtehtävään liittyvä ammattitaito ja osaaminen 3. Esimies–alaistaidot 4. Työelämässä tarvittavat muut valmiudet ja taidot: esimerkiksi työaikojen ja yhteisten sääntöjen noudattaminen”.4 Kohta neljä kattaa loogisesti ajateltuna työelämätaitoihin lukeutuvat työelämän pelisäännöt. Samassa artikkelissa kuitenkin yhteisiksi pelisäännöiksi luettiin työaikojen noudattaminen, sairauspoissaoloista ilmoittaminen, muiden poissaolojen etukäteen sopiminen sekä työpaikkojen käytänteet esimerkiksi työvaatteisiin ja kännyköihin liittyen. Tässä tapauksessa pelisääntöjä tarkastellaan siis pelkästään velvollisuuksien näkökulmasta. Päällisin puolin tilanne näyttää oudolta – työntekijöiden oikeuksista ei yksinkertaisesti puhuta.5 Tilanne parantuu, kun aineistoa alkaa tutkia syvällisemmin. Esimerkiksi TATin Opetin.fi-palvelussa Kun työ alkaa -osiosta6 löytyvät muistilista työsuhteeseen liittyvistä asioista sekä linkit materiaaliin, jossa käsitellään myös oikeuksia. Tässä tapauksessa niiden tarkempi määrittely ja niihin liittyvä materiaali jäävät kuitenkin pitkälti SAK:n ja STTK:n vastuulle.7 Suomen Yrittäjien materiaalissa työelämätaitoihin viittaaminen jää monesti merkitykseltään epäselväksi. Esimerkiksi kevään 2012 Pk-yritysbarometrissa ei eritellä nuorten työelämävalmiuksia ja niiden riittämättömyyttä.8 Yrityssanomien kyseisen barometrin tuloksia puineesta artikkelista pääsee kuitenkin jäljille, mitä käsitteellä itse asiassa tarkoitetaan. Tutkimuksessa kerrottiin suurimmasta tekijästä, joka oli nuorten työllistämisen esteenä. Lehdessä viitattiin näihin työelämätaitojen puutteisiin, joita Samuli Suonpää kuvasi seuraavasti: Ei osata kelloa tai ei tiedetä, miten vastataan puhelimeen. Ei ehkä myös ymmärretä, että töissä pitäisi olla ihan joka päivä – – Parempaa ajankäyttöä olisi se, että kertoisimme koko ikäluokalle kouluissa, miten työelämä toimii, miten haetaan töitä ja miten töissä pitäisi käyttäytyä.9
    • 4 Selvitys ammattiin opiskelevien työelämätiedoista Näin määriteltynä työelämätaidot lähestyvät yleisiä taitoja; ammatillisen koulutuksen näkökulmasta elinikäisen oppimisen avaintaitoja.10 Lainauksen loppu puolestaan linkittyy selvemmin työelämään. Huomio kiinnittyy jälleen kouluille suunnattuun kritiikkiin. Tämän selvityksen tärkeä liikkeelle pannut voima olivat juuri tämän kaltaiset tunnevetoiset mielipiteet, joilla ei ole uskottavaa faktapohjaa. Käsitys nuorten kyvyttömyydestä niin ammattiosaamisessa kuin yleisimmissäkin taidoissa on tuomitseva ja yleistävä. Monesti myös nuorten työelämäasenteisiin suhtaudutaan epäilevästi.11 Herääkin kysymyksiä siitä, mitä kouluissa sitten opetetaan ja ovatko opiskelijat valmiita työelämään. Tarkastelukulma, josta Elinkeinoelämän keskusliitto ja Suomen Yrittäjät lähestyvät työelämätaitoja, on luonnollinen. Järjestöjen tavoite ja etu on saada osaavaa työvoimaa. Työnantajia ja yrittäjiä edustavien järjestöjen keskeinen intressi on myös yrittäjyyden merkityksen korostaminen. Yrittäjäkasvatus onkin tärkeä asia, ja sitä on korostettu nykyisissä perustutkintojen perusteissa.12 Sekin voidaan lukea osaksi työelämätietoja ja -taitoja. On kuitenkin kyseenalaista, jos työelämään liittyvät tiedot ja taidot aletaan käsittää yhä enemmän yrittäjyyteen liittyvinä asioina. Nykyisten opetussuunnitelmien yrittäjyysosuuden kasvu kertonee tästä ilmiöstä.13 Onko se tarkoituksenmukaista kaikilla koulutusaloilla? On lisäksi muistettava kaksi tosiasiaa: Ensinnäkään kaikista ei tule yrittäjiä. Toiseksi myös yrittäjät tarvitsevat tietoa työelämään liittyvistä vastuista ja velvollisuuksista. Onko viisasta häivyttää monesti työmarkkinoiden heikoimmassa asemassa olevilta nuorilta heidän oikeutensa? Myös yrittäjäksi aikovan ja yrittäjän on tunnettava pelisäännöt, jottei hän riko niitä tietämättään ja jottei niiden tuntemattomuus johda sanktioihin. Jos tarkastellaan ammattiliittojen oppilaitoksiin suunnattua materiaalia, työelämätietojen ydin muodostuu työelämän pelisäännöistä. Ne kattavat niin oikeudet kuin velvollisuudet. Ay-liike painottaa kuitenkin enemmän oikeuksia tuottamassaan materiaalissa. Ammattiliittojen päätehtävänä on huolehtia työntekijöiden edunvalvonnasta ja siitä, ettei työntekijöiden oikeuksia rikota. Ammattiliittoja voidaan syyllä pitää työelämän pelisääntöjen asiantuntijoina. Opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Opetushallituksen näkemykset siitä, mitä työelämätiedolla tai -taidolla tarkoitetaan, ovat laajahkoja.14 Palaan ministeriön ja viraston käsitteen tulkintoihin seuraavassa luvussa. Tässä yhteydessä voidaan kuitenkin mainita, että niiden on otettava huomioon eri intressiryhmien näkemykset esimerkiksi meneillään olevassa uudistushankkeessa. Voidaan vielä kysyä, millaisia yhteiskunnan jäseniä ammatillisen koulutuksen on tarkoitus tuottaa. Nähtävästi tavoitteena on kouluttaa sitoutuneita, osallistuvia, yhteistyökykyisiä ja hyvillä vuorovaikutustaidoilla varustettuja työelämään astuvia nuoria. Näin ollen ei voida tinkiä ammattitaidosta, eikä yleisistä taidoista, joihin sisältyvät niin työelämän perusvalmiudet kuin pelisäännöt. Työelämätietojen ja -taitojen opetuksessa ja sisällössä pitäisi löytää yhteinen päämäärä. Tämä yhteinen urakka vaatii oppilaitosten ja työelämän toimijoiden yhteistyötä. Ammattitaidon opettaminen on ammatillisen koulutuksen tärkein teh-
    • Oikeudet ja velvollisuudet hallussa? 5 tävä. Tällöin on luonnollista, että suurin mielenkiinto suuntautuu nuorten ammattitaitoon. Tässä selvityksessä huomio kuitenkin kiinnitetään vähemmän tutkittuun ulottuvuuteen: tarkastelun kohteena on nuorten työelämätieto tai -tietous15, joilla viittaan tässä selvityksessä pääasiassa työntekijän oikeuksien ja velvollisuuksien (työelämän pelisääntöjen) tuntemukseen. Aiempi tutkimus sekä tutkimustehtävä ja -menetelmä Tämän selvityksen tavoitteena on tarkastella ammatillisen perustutkinnon aikana karttuvia työelämätietoja opettajien ja opiskelijoiden näkökulmasta. Lähestymistapa on perusteltu ensinnäkin siksi, että vastaavanlaista tutkimusta ei ole tehty. Aihetta on sivuttu eräissä hiljattain tehdyissä raporteissa ja tutkimuksissa, mutta teemaan ei ole keskitytty perusteellisemmin.16 Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiö Otus teki vuonna 2012 tutkimuksen Rahkeet Duuniin. Työllistymisen laatu ammatillisella toisella asteella. Tässä kyselytutkimuksessa tiedusteltiin myös vuonna 2008 valmistuneiden saamaa opetusta työelämän pelisäännöistä sekä heidän työelämäasenteitaan.17 Niiden käsittely oli kuitenkin melko vähäistä. Nuorten työelämätietoja koskevista laadullisista seikoista ei saa käsitystä. Otus on toisaalla keskittynyt myös yliopisto-opiskelijoiden työelämäorientoitumiseen.18 Korkeakouluopiskelijoiden työelämätiedot ovat herättäneet kiinnostusta. Esimerkiksi Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenian raportissa työelämätietoja lähestytään mielenkiintoisilla tavoilla.19 Jotkut teemoista ovat samoja, joihin pyrin tässä selvityksessä pureutumaan. Työelämän pelisäännöt hanskassa? -raportissa ollaan vielä lähempänä tämän selvityksen tutkimuskohdetta.20 Mutta sekin tarkastelee työelämätietoa ammattikorkeakouluopiskelijoiden näkökulmasta. Opetushallitus puolestaan on tarkastellut Demokratiakasvatusselvitysraportissaan ammatillisessa koulutuksessa annettavaa kasvatusta. Näkökulma on vaikuttamisessa ja osallistumisessa, joten se linkittyy osin myös tämän selvityksen pääkohteeseen. Raportti pureutuu yhteiskunta-, yritys- ja työelämätieto -kurssin (YYT) yhteiskunnallisten aihealueiden osuuteen. Vaikka nuorten työelämätietojen tarkastelu jää tutkimuksen ulkopuolelle, selvityksessä käsitellään myös työelämätietoihin lukeutuvia kansalaistaitoja.21 Tutkimusten ja selvitysten puuttuminen aiheuttaa ongelman. Voidaan syyllä kysyä, voidaanko työelämätiedoista ja niiden kehittämistarpeesta sanoa oikeastaan mitään ilman kuvaa reaalimaailmasta. Käsitteen työelämätieto sisältö, siihen liittyvät tavoitteet ja niiden todentuminen saattavat näyttäytyä poikkeavasti eri näkökulmista. Keskiöön pitääkin nostaa sekä opetusta toteuttavan tahon kokemukset että opiskelijoiden omaksumat tiedot ja taidot. Tämän selvityksen tarkoitus on tarkastella ensisijaisesti ammatillisen koulutuksen yhteisten opintojen yhteiskunta-, yritys- ja työelämä -kurssia. Opettaja- ja opiskelijahaastatteluiden avulla pureudutaan kurssin tavoitteiden tulkintaan, tavoittei-
    • 6 Selvitys ammattiin opiskelevien työelämätiedoista siin, materiaaliin, sisältöön, opetukseen, ajoittumiseen ja tietysti siihen, millaisella tasolla opiskelijoiden työelämätiedot ovat. Haastatteludatan perusteella voidaan myös arvioida työelämätietojen karttumista tutkinnon muissa osissa. Selvityksessä käytetään pääasiassa laadullista tutkimusotetta, niin sanottua teemahaastattelua. Teemahaastattelun avulla tutkijalla on mahdollisuus saada selville häntä kiinnostavat tai tutkimuksen aihepiiriin kuuluvat asiat, haastateltavien mielipiteet ja kokemukset. Kyseisessä haastattelutavassa vain aihepiirit (teema-alueet) on ennalta määrätty, jolloin kysymysten tarkka muoto ja järjestys puuttuvat.22 Tutkimuskysymykset Tehtävää ratkaistaessa voidaan etsiä vastauksia seuraaviin tutkimuskysymyksiin: 1. Miten opettajat tulkitsevat työelämätiedon opetuksen tavoitteet? Opetetaanko ammatillisessa koulutuksessa työelämän pelisääntöjä? 2. Liittyykö työelämätietojen opetukseen haasteita? 3. Ovatko ammatillisesta oppilaitoksesta valmistuvan työelämätiedot ja -taidot sellaisella tasolla, mitä työelämässä pärjääminen edellyttää? 4. Minkälaiset tiedot nuorilla on työntekijöiden oikeuksista ja velvollisuuksista – työelämän pelisäännöistä ja lainalaisuuksista? 5. Jos opiskelijoiden työelämätiedot ovat puutteellisia, mistä se johtuu? 6. Millaiset asenteet opiskelijoilla on työelämää kohtaan? Aineiston kuvaus Hahmottaessani työelämätietojen opetukselle annettuja raameja haastattelin aluksi opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Opetushallituksen virkamiehiä. Työelämätietojen opetuksesta ja nuorten työelämätiedoista saa kuitenkin parhaan käsityksen suoraan opettajilta ja opiskelijoilta. Selvityksen pääasiallisena pyrkimyksenä onkin valaista sekä opettajien että opiskelijoiden näkemyksiä ja kokemuksia työelämätietoudesta ja sen opetuksesta. Haastattelin yhteensä 16 henkilöä: kahta virkamiestä, seitsemää opettajaa ja seitsemää opiskelijaa. Otin tarkasteluun kolme perustutkintoa: 1. liiketalouden perustutkinto 2. kone- ja metallialan perustutkinto 3. sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Selvityksen kohdistaminen juuri niihin on perusteltavissa. Ensinnäkin rajaukseen vaikutti järjestöpoliittinen näkökulma. Tutkintojen kautta tullaan töihin SAK:n suurille toimialoille (julkinen terveydenhuolto, yksityinen palvelusektori sekä teollisuus). Toiseksi kyseisten perustutkintojen suorittajamäärät ovat suuria. Tällöin
    • Oikeudet ja velvollisuudet hallussa? 7 tulokset ovat helpommin yleistettävissä. Lopulta myös selvitystyölle varattu rajallinen aika vaikutti siihen, että keskityin vain kyseisiin perustutkinto-opiskelijoihin ja heidän opettajiinsa. Ammatillisten oppilaitosten kartoittamisen aloitin siten, että tiedustelin eri oppilaitoksista halukkuutta osallistua nuorten työelämätietoihin liittyvään tutkimukseen. Päädyin kolmeen yhteistyöhaluisimpaan opinahjoon. Tässä yhteydessä haluan jo tähdentää, että aineiston koossa olisi toivomisen varaa. Onkin syytä puhua selvityksestä tutkimuksen sijaan. Näen kuitenkin, että kerätty data antaa väläyksen siitä todellisuudesta, jossa niin opettajat kuin opiskelijatkin toimivat. Haastateltavat opettajat olivat sekä perustutkinto-opiskelijoiden opinto-ohjaajia että yhteiskunta-, yritys- ja työelämätieto -kurssin (YYT) opettajia. Lisäksi haastattelin yhtä ammattialan opettajaa. Opettajat valitsivat haastateltavaksi opiskelijoita, jotka olivat edenneet koulutuksessa kolmannelle vuodelle ja olivat lähitulevaisuudessa astumassa työelämään. Keskeiseksi ratkaisuksi osoittautui se, että pidin niin oppilaitokset kuin haastateltavat nimettöminä. Näin sain rehellisiä ja paikoin kriittisiä mielipiteitä esille. Lopuksi päätin hyödyntää myös Suomen Ammattiin Opiskelevien Liiton (SAKKI) tekemää kyselyä ammatillisesta koulutuksesta syksyn 2013 ja kevään 2014 aikana valmistuvien työelämätiedoista (edellä mainittujen tutkintojen osalta). Tähän ratkaisuun päädyin, koska pyrin saamaan laajemman kuvan valmistuvien opiskelijoiden työelämätiedoista. On kuitenkin huomattava, että kyselyn vastausprosentti jäi äärimmäisen pieneksi, joten sen tuloksiin on suhtauduttava varauksin.23
    • 8 Selvitys ammattiin opiskelevien työelämätiedoista 2 NÄKÖKULMA I: OPETUKSEN RAAMIT Suomalainen koulutusjärjestelmä tukeutuu opettajien korkeaan ammattitaitoon. Opetusta toteuttavalla taholla, tässä tapauksessa ammatillisilla oppilaitoksilla, on suuri autonomia opetuksen järjestämisessä sekä menetelmien ja materiaalin valinnassa. Kehikon opetukselle antaa Opetushallituksen laatimat opintosuunnitelmien ja tutkintojen perusteet.24 Nykyisten perustukintojen opintosuunnitelmiin on sisällytetty 1–1,5 opintoviikon kokonaisuus työelämäasioille. Kyseessä on Yhteiskunta-, yrittäjyys- ja työelämätieto -kurssi, joka jo nimensäkin perusteella pitää sisällään laajan asiakokonaisuuden. Työelämätietojen opetuksen käytettävä aika on hyvin rajallinen; yhden opintoviikon työmäärä kun on 40 tuntia.25 Kurssin voi suorittaa myös lukiossa, mutta selvitykseen osallistuvissa oppilaitoksissa tämä oli varsin harvinaista (liiketalouden puolella hieman yleisempää). YYT:n korvaavat lukiossa YH1- ja YH2-kurssit.26 Vaikken tämän selvityksen puitteissa keskity lukioiden työelämään liittyvien opintojen sisältöön ja tavoitteiden toteutumiseen, myös niiden lähempi tarkastelu olisi tervetullutta. Oletettavasti lukio-opetuksessa työelämäasiat jäävät ammatilliseen koulutukseen verrattuna vähemmälle huomiolle. YYT:n nykyisiin tavoitteisiin on kirjattu, että opiskelijan tulee muun muassa osallistua ”oppilaitoksessa ja työssäoppimispaikassa yhteisten asioiden hoitamiseen”, osata käyttää ”yhteiskunnan tarjoamia palveluita” ja arvioida ”toiminnanmahdollisuuksiaan aktiivisena kansalaisena”.27 Tavoitteet kuuluvat työelämävalmiuksiin ja elinikäisen oppimisen avaintaitoihin. Opetus ja kulttuuriministeriön opetusneuvos Seija Raskun oma näkemys kurssin ytimestä oli seuraavanlainen: Jos puhutaan yhteiskunta-, yritys- ja työelämätiedosta yleensä, tavoite on se, että ammatillisen koulutuksen käyneet osaavat toimia yhteiskunnassa, osaavat vaikuttaa asioihin, tietävät miten niihin vaikutetaan, osaavat toimia työpaikalla, tuntevat työlainsäädännön, tuntevat omat oikeutensa ja velvollisuutensa niin yhteiskunnassa kuin työpaikalla – – Työssä oppimisessakin opitaan näitä taitoja. Toisaalta, jos työssä oppimispaikkaan mennään ilman perustietoja, miten työelämässä toimitaan, niin työssä oppiminenkaan ei suju parhaalla tavalla.28 Tästä näkökulmasta työelämätietojen katsotaan karttuvan läpi tutkinnon, mutta perusvalmiudet niihin saadaan YYT-kurssilla. Rasku vielä tähdensi, ettei ammattikoulutukselle tehdä oikeutta, jos tarkastellaan vain tämän kurssin evästystä työelämässä selviytymisen valmiuksiin. Kuten sanottua, kurssi on kuitenkin avainasemassa suhteessa työssäoppimiseen ja työelämään. Ilman sitä nuoret eivät saisi esimerkiksi perustietoja velvollisuuksistaan ja oikeuksistaan työntekijöinä. Rasku erittelee tavoitteet ytimekkäästi. Herää kysymys siitä, miten tavoitteet tulkitaan ja käsitetään oppilaitoksissa. Jälleen ollaan sellaisen asian edessä, jota on tiedusteltava suoraan kurssin opettajilta. Opetushallitus vastaa YYT-kurssin tavoitteiden määrittelystä. Haastattelemani opetusneuvos Rajamäki ei ollut asiantuntija kurssin osalta, ja hän kehotti käänty-
    • Oikeudet ja velvollisuudet hallussa? 9 mään oikean tahon puoleen. Tiedustelin asiaa Opetushallituksen ammattikoulutus/ammatillinen peruskoulutus -yksiköstä. Opetusneuvos Ulla Aunola esitti näkemyksensä kurssin tavoitteiden määrittelyn haastavuudesta: Kovin tarkkaan tässä kohden ei ole esimerkiksi yhteisten asioiden hoitamista avattu, sillä se vaihtelee hyvin paljon alan, työssäoppimispaikan tai oppilaitoksen työtapojen mukaan. Se voi olla hyvinkin konkreettista yhteistä tekemistä. Tavoitteet on tarkoituksella pidetty melko yleisellä tasolla, jotta koulutuksen toteutuksessa voidaan hieman ’soveltaa’ paikallisesti opettajan vastuun ja ammattitaidon mukaan. Toteutustapoja on monia.29 Työelämätiedon opetukselle annetut raamit jättävät suuren tulkintavapauden opetuksen järjestäjälle. Tavoitteiden linjaamisessa on kyse tietynlaisesta tasapainoilusta liian syvälle yksityiskohtiin menevien ja liian laveiden määrittelyjen välillä. Kuinka opetushallituksen tavoitteiden perusteiden linjaukset ovat onnistuneet? Miten opettajat tulkitsevat opetustavoitteet? Muun muassa näihin kysymyksiin etsitään vastauksia seuraavassa luvussa.
    • 10 Selvitys ammattiin opiskelevien työelämätiedoista 3 NÄKÖKULMA II: OPETTAJIEN NÄKEMYS TYÖELÄMÄTIETOJEN OPETUKSESTA JA OPISKELIJOIDEN TIETÄMYKSESTÄ Haastattelin yhteensä seitsemää opettajaa, joista neljä oli opinto-ohjaajia, kaksi YYT-kurssin opettajia ja yksi ammattialan opettaja. Opinto-ohjaajien haastattelun näin erittäin tarpeelliseksi, sillä heillä on oletettavasti laaja-alaista näkemystä esimerkiksi opiskelijoiden työelämään liittyvistä kokemuksista ja haasteista. YYT:n30 opettajat luonnollisesti ovat vastuualansa asiantuntijoita. Ammattialan opettajan otin mukaan, sillä halusin saada siitäkin tarkastelukulmasta mielipiteen käsiteltävään aiheeseen. Aineiston vähäisyyden takia eri perustutkintojen väliseen vertailuun tai yleistyksiin pitää suhtautua varauksin. Tavoitteiden tulkinta, työelämätiedon käsite ja opetuksen painottuminen – kurssin opettajat Kysyin opettajilta, miten he käsittävät YYT-kurssin tavoitteet. Lähihoitajien työelämätiedon opettaja muotoili asian kriittisesti pohtiessaan kurssin tavoitteiden kohtaa ”opiskelija osallistuu oppilaitoksessa ja työssäoppimispaikassa yhteisten asioiden hoitamiseen”: Tämä kaikille yhteinen kurssi kuitenkin pitäisi hoitaa siinä aika alussa. Se on enemmänkin yleistä yhteiskuntatietoa. Tässä osassa, joka on viimeisenä vuonna, puhutaan enemmän työelämästä. ’Osallistuu työpaikalla’ on niin kummallinen juttu. Mistä siinä on kysymys? Sen pitäisi viitata sellaiseen, joka on kokenut työelämän konkari ja joka on jossain luottamustehtävässä. Meillä on vaikeuksia saada opiskelijoita edes opiskelijajärjestötoimintaan, jotta saataisiin se pyörimään. Työelämä on vielä niin kaukainen ja etäinen. Jotkut ovat olleet kesätöissä tai tehneet keikkaa ensimmäisenä vuonna. Se [määritelmä] on vaan koristeena, eikä sillä ole todellista sisältöä31 Hänelle itselleen tavoitteet olivat kuitenkin selkeitä, eikä hänellä ollut tavoitteiden määrittelyyn ”erityisiä toiveita”. Silti hän huomautti, että ”nuorempana opettajana olisin joutunut paniikkiin tämän kanssa, mutta nyt tilanne on erilainen, kun olen opettanut 20 vuotta”.32 Myös merkonomien opettajalle kurssin yleiset tavoitteet olivat selkeät. Mutta pohtiessaan lyhyesti tavoitteita suhteessa opiskelijoihin, hänen mielipiteensä oli jyrkempi: Ne [tavoitteet] ovat laajoja ja ne ovat opiskelijoille vaikeasti hahmottuvia. Tavoitteet olivat varsinkin aiemmassa opetussuunnitelmassa mielestäni mahdottomat. Opetettavien asioiden määrä oli niin valtava, ettei tuntimäärä meinannut riittää. Vuonna 2010 tuli tutkinnonuudistus ja ne [opetettavat asiat] hiukan pienenivät. Nytkin ongelma on se, että nämä asiat ovat nuorille aika vaikeita – yllättävän vaikeita33 Jos tarkastellaan kurssin opettajien tulkintoja, ne ovat hyvin samankaltaiset. Kritiikki suuntautui lähinnä oppimistavoitteiden haastavuuteen. Tavoitteiden löy-
    • Oikeudet ja velvollisuudet hallussa? 11 hään määrittelyyn he kuitenkin suhtautuivat myönteisesti, sillä he luottivat omaan ammattitaitoonsa ja kokemukseensa opettajina. Kurssin tarkempi määrittely veisi tilaa opetuksen sisällön soveltamiselta. Mitä työelämätieto-käsite piti sisällään opettajien mielestä? Vastaus kysymykseen selvisi parhaiten siitä, mitä opettajat opettivat kurssilla. Yhteiskuntaopin ja yritystiedon lisäksi kurssilla keskityttiin työelämäasioihin. Haastattelujen perusteella saa sellaisen käsityksen, että opettajien opetuksen painotuksissa oli eroja. Yhteistä oli, että yhteiskuntaan liittyvät asiat (demokratia, valtion ja kuntien toiminta, kansalaisuus jne.) olivat kaikissa oppilaitoksissa kurssilla keskeisessä asemassa. Yrittäjyyden opetusta on pintapuolisen tiedustelun perusteella vaikea arvioida, mutta merkonomeilla yrittäjyyttä opetetaan jo tutkintorakenteen perusteella enemmän.34 Työelämätietojen opetus näyttäytyi opettajille seuraavasti: Se on tietoa siitä, mitä työ on, mitä siellä tehdään, kuka sitä tekee ja mikä on palkan merkitys – – Kyse ei ole ainoastaan siitä, että teet työtä vaan mitä siellä tapahtuu. Sanoinkin monille, jotka ovat työelämässä koko ajan, haluavani kuulla mitä siellä töissä tapahtuu. Opetan sitä, miten asioiden pitäisi olla, ja he voivat kertovat, mitä siellä on oikeasti. Jos se on erilaista, se on mielenkiintoista – – Opetan [työelämän pelisääntöjä] niin paljon kuin on ajan puitteissa aikaa. Työehtosopimukset ovat massiivisia opuksia, jotka ovat toki verkossa. Valikoin sieltä asiat, joita itse pidän tärkeimpinä uuvuttamatta liioilla yksityiskohdilla.35 Me olemme käsitelleet työelämän pelisääntöjä hiukan. Niitä olemme käsitelleet. Merkonomin koulutuksessa tulee työelämän pelisääntöjä asiakaspalvelussa. Työlainsäädäntö kuuluu merkonomiopintoihin. Se siis kuuluu asiakaspalvelutuki -kurssiin.36 Lainaukset osoittavat, että työelämän pelisäännöt on huomioitu opetuksessa. Niiden opetukseen käytettävä aika on kuitenkin hyvin rajallinen. Työelämän pelisääntöjen – työntekijän oikeuksien ja velvollisuuksien – opetuksen sisältö perustui kolmeen ydinasiaan: työlainsäädäntöön, työsopimukseen ja työehtosopimukseen. Kaikkien haastatteluiden ja vastausten perusteella (myös opiskelijahaastattelut) saadaan sellainen kuva, että lähihoitajat olivat käsitelleet pelisääntöjä kattavimmin. Niitä opetettiin kaikissa oppilaitoksissa, joten työelämän pelisäännöt tulkittiin osaksi kurssin tavoitteita, vaikkei niitä ollut tarkemmin nimetty opetussuunnitelman perusteissa. Tavoitteiden tulkinta, työelämätiedon käsite ja opetuksen painottuminen – opinto-ohjaajat Opinto-ohjaajien näkemykset sekä kurssin tavoitteista että työelämätiedon käsitteestä olivat pitkälti yhtenevät YYT-kurssin opettajien kanssa. He korostivat, että YYT-kurssilla saadaan perustiedot työntekijän oikeuksista ja velvollisuuksista. Opinto-ohjaajien asema opiskelijoiden opintopolulla on merkittävä, sillä juuri he seuraavat laajemmin esimerkiksi opiskelijoiden pärjäämistä työssäoppimisjaksoilla. Opinto-ohjaajien toimenkuvaan kuului myös työelämätietojen opettaminen opiskelijoille. Tämä tehtävä korostui työelämään liittyneissä tilanteissa, joissa opiskelijoilla oli ollut ongelmia.37
    • 12 Selvitys ammattiin opiskelevien työelämätiedoista Opinto-ohjaajat kiinnittivät huomiota kurssin tavoitteiden määrittelyyn ja järjestämiseen. Opintosuunnitelmassa kirjattuihin tavoitteisiin merkonomien opintoohjaaja suhtautui pragmaattisesti: Meidän opettajien on nojauduttava siihen meidän opetussuunnitelmaan, joka puolestaan nojautuu OPH:n ’suureen pyhään tietoon’. Mitä selkeämmin tavoitteet on ilmaistu, sitä vähemmän on tulkintaepäselvyyksiä. Mutta opettajille on toki hyvä jättää vapaat kädet, jotta opettaja voi arvioida, miten opiskelijoiden tietoja voi täydentää. Opiskelijoilla saattaa olla hyvin erilainen tietämystaso, esimerkiksi jos he ovat käyneet muita kursseja ja työssäoppimassa. – – Minua yllättää se, ettei tuolla [opetussuunnitelmassa] ollut konkreettisia asioita. Konkreettisia asioita siitä, mitä liittyy työntekijöiden oikeuksiin ja velvollisuuksiin.38 Lähihoitajien opinto-ohjaaja oli samaa mieltä tavoitteiden laveasta määrittelystä ja sanoi ytimekkäästi, että ”se voisi olla selkeämpää”.39 Merkonomien opintoohjaajan näkemys oli kuitenkin samanlainen Opetushallituksen kanssa siinä mielessä, että opettajille oli hyvä jättää ”vapaat kädet” opetuksen toteutuksessa. Koneja metallialan opinto-ohjaaja ei suoranaisesti kommenteissaan puuttunut kurssin tavoitteiden määrittelyyn, mutta hänellä oli itsellään vahva näkemys kurssin keskeisestä sisällöstä (työlainsäädäntö sekä työntekijän oikeudet ja velvollisuudet). Hän näki kurssin opettamisen haastavana vastuussa olevalle opettajalle.40 Vaikka kurssin määrittelyyn toivottiin konkretiaa, sekä kurssin opettajat että opinto-ohjaajat pitivät silti tärkeänä, että kurssin opettajalla olisi liikkumatilaa kurssiin sisällön tulkinnassa ja opetuksessa. Tähän tutkimukseen otetuissa kolmessa oppilaitoksessa työelämäasioihin pureuduttiin monipuolisesti. Olisi ollut mielenkiintoista tutkia laajemmin sitä, mitä kyseisellä kurssilla opetetaan eri oppilaitoksissa. Näin saataisiin kattavampaa kuvaa siitä, kuinka kurssin tavoitteet käsitetään ja kuinka ne toteutuvat. Onko työelämätiedon opetukseen käytettävä aika riittävä? Yksi asia sai huomiota kaikissa opettajahaastatteluissa: YYT-kurssiin käytettävä aika on hyvin rajallinen. Riittääkö yksi opintoviikko laajan asiakokonaisuuden opettamiseen? Opinto-ohjaajat olivat sitä mieltä, että aikaresurssi saisi olla suurempi. Heidän näkemyksensä perustuivat kokemuksiin, joita kurssin vastuuopettajat olivat esittäneet. Onkin luonnollista tarkastella, miten vastuuopettajat arvioivat käytettävän ajan riittävyyttä. Seuraavat kommentit kuvaavat todellisuutta, jossa opettajat toimivat. Jos sanon suoraan mielipiteeni, niin ei ole [riittävästi aikaa]. Se saisi olla vähintään kaksi opintoviikkoa. Nyt joutuu väistämättä käsittelemään teemoja nopeasti; osa jää vähän pinnalliseksi ja osaan ei ehditä paneutua syvällisesti. Opiskelijat eivät pysty oppimaan, koska vauhti on liian kova.41 [Opetukseen käytettävää aikaa] on liian vähän, mistä me aina valitamme. Se on hirmuisen laaja [asiakokonaisuus], kun lukee niitä tavoitteitakin. Mutta tähän on pakko sopeutua. Katsotaan tätä kuviota. Aluksi puhutaan kansalaisuudesta, joka on tärkeä asia ja johon liittyy itseä lähellä olevia
    • Oikeudet ja velvollisuudet hallussa? 13 konkreettisia oikeuksia. Sitten mennään kuntiin ja sitten puhutaan perheestä ja yrityksistä. Loppu on aikamoista kiriä, jossa tulee valtio, EU ja YK sekä media. Se on sellaista laukkaamista. Olen keskittynyt ydinkohtiin. Katson, että nuorten on tärkeä tietää, mitä minä osaan tehdä ja mitä minun pitää tehdä – se rakentuu kansalaisuudesta. – – Lopuksi tulevat vielä työelämäasiat.42 Opetukseen käytettävä aika on haastava. Laajan asiakokonaisuuden syvällinen läpikäyminen ei ole mahdollista. Kurssin kuitenkin tulisi antaa perustiedot yhteiskunnasta sekä yritys- ja työelämätiedosta. Yritystiedon osalta yksikään opettaja tai opinto-ohjaaja ei ollut huolestunut, sillä edellisessä tutkintorakenteen uudistuksessa yrittäjäkasvatus oli saanut merkittävän aseman.43 Huoli oli pikemminkin yhteiskunnallisen vaikuttamisen ja työelämän pelisääntöjen opetukseen käytettävän ajan riittämättömyydessä.44 Haastateltu ammattialan opettaja sanoi myös, ettei opetukseen varattu aika ole riittävä ”aihealueen laajuuden ja sen tärkeyden takia”. Hän kuitenkin epäili, saavutettaisiinko tavoitteet opetusaikaa lisäämällä. Hänen mielestään tuli olla varovainen siinä, miten opetusta mahdollisesti lisättäisiin. Hänen mielestään teoriapainotteisen opetuksen lisääminen saattaisi kääntyä itseään vastaan.45 Opetuksen toteutus ja materiaali Kurssilla käytettävä materiaali vaihtelee oppilaitoksesta toiseen. Opetusmateriaalin koostaminen on vastuuopettajan tehtävä. Haastatteluissa selvisi, että monipuolinen nettimateriaali ja tietokoneiden hyödyntäminen olivat oleellisessa osassa opetuksessa kaikissa vierailun kohteena olleissa ammattioppilaitoksissa. Varsinaisia oppikirjoja ei käytetty. Kurssin nimellä on kuitenkin julkaistu Suunta. Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätieto -oppi- ja harjoituskirja.46 Se muodostaa tiiviin tietopaketin yhteiskunnasta, työelämästä ja taloudesta. Opettaja- ja oppilashaastatteluista selvisi, että kurssilla käytävät aihealueet olivat pitkälti samat kaikkialla, vaikkei yhteistä opetusmateriaalilähdettä käytetty. Opettajat tiesivät, että kurssille soveltuvia kirjoja on markkinoilla. Osa heistä kuitenkin mainitsi kirjoihin liittyvän ongelman. Kirjojen tiedot vanhenevat nopeasti, jolloin joustavampi nettimateriaali on osoittautunut parhaaksi tietolähteeksi. Kaikki opettajat näkivät työelämätahojen vierailut tervetulleena lisänä opetukseen. Ammattioppilaitoksissa oli vieraillut niin työnantajien kuin ammattiliittojenkin edustajia. He toivat arvokasta tietoa sekä työllistymisestä, työpaikoista, työelämästä että työelämän pelisäännöistä. Opettajat olivat lähes yksimielisiä siitä, että vierailut olivat hyödyllisiä ja niitä voisi olla lisää. Osa opettajista kuitenkin muistutti, että työelämätahojen vierailut olisi hyvä toteuttaa järjestelmällisesti. YYT-kurssin opettaja suhtautui vierailuihin muuten positiivisesti, kunhan ”niistä voidaan sopia”. Hän kuitenkin näki vierailujen suurimmaksi esteeksi koordinointi- ja lukujärjestysongelmat. Liiketalouden opintoohjaajat puolestaan pohtivat oppilaitoksensa monialaisuutta ja sitä, ”ketä kaikkia tänne kutsuttaisiin”.47
    • 14 Selvitys ammattiin opiskelevien työelämätiedoista Vierailujen järjestämiseen liittyy ilmeisiä haasteita. Joka tapauksessa yhteistyön lisäämistä peräänkuulutetaan myös koulutuksen ja tutkimuksen kehityssuunnitelmassa. Kun otetaan vielä huomioon oppilaiden myönteinen suhtautuminen vierailuihin, yhteistyön lisäämistä työelämätahojen kanssa olisi syytä kehittää. Kurssin ajoittumisessa oli oppilaitoskohtaisia eroja. Lähihoitaja- ja merkonomiopiskelijoilla kurssi sijoittui työssäoppimisjaksojen väliin. Kone- ja metallialan opiskelijat suorittivat sen ennen pitkää (6 kk) työssäoppimisjaksoa. Opettajien näkemykset kurssin sijoittumisesta opintopolulle vaihtelivat. Toisaalta nähtiin, että työelämätieto-osio olisi hyvä käydä ennen ensimmäistä työelämäkokemusta. Toisaalta, opettajat kuitenkin pohtivat opiskelijoiden parantunutta valmiutta oppia työelämään liittyviä asioita työssäoppimisjaksojen jälkeen. Työkokemukset ja siellä mahdollisesti ilmenneet ongelmat auttoivat niin opintoohjaajien kuin kurssin opettajien mielestä tietojen sisäistämisessä. Haastattelujen aikana vahvistui näkemys siitä, että oppimisen kannalta tehokkain käytäntö on sijoittaa kurssi työharjoittelujaksojen väliin. Teoriaopintojen ja käytännön kokemusten sopiva vuorottelu näkyi myös opiskelijoiden työelämäasioiden omaksumisessa. Työelämän pelisääntöjen merkitys ei ollut täysin selvillä. Teoriapainotteinen opiskelu puuduttaa opettajien mielestä opiskelijoita, mutta asioiden tärkeys aukeaa opiskelijoille vasta työelämässä. Kone- ja metallialan opiskelijoiden opinto-ohjaajana toiminut opettaja kuvasi asiaa osuvasti: Eikä tuota kurssia mielletä sellaiseksi, että sitä odotettaisiin ja että sieltä saataisiin tärkeää tietoa. Tätä ei tiedosteta, että kurssi on hirmu tärkeä. Olisikin hyvä, että yksi ’toppi’48 olisi käyty ennen kyseistä kurssia, jotta asiat sisäistettäisiin paremmin.49 Opettajien näkemys opiskelijoiden työelämätietoihin liittyvistä puutteista Puutteita pohtiessaan muutama opettajaa otti mielenkiintoisen asian esille. Oli ilmennyt, etteivät monetkaan nykynuorista käy kesätöissä.50 Merkonomien opintoohjaaja muotoili asian näin: Minulla on aika pitkä kokemus asiasta. Ero aiempaan on se, että nykynuoret eivät ole käyneet kesätöissä. Nyt nuoren ensimmäinen kokemus on ensimmäinen työssäoppiminen. Tällöin he oppivat pelisäännöt oikeasti tämän koulutuksen aikana – – Siellä ne [asiat] napsahtavat kohdilleen. Monesti kun he tulevat ensimmäisestä työstä he ovat ammatillisesti kasvaneet ja ymmärtävät, miksi opeteltuja asioita tarvitsee. Koulu mielletään kouluksi ja työ on työtä.51 Tällainen käsitys linkittyy jo edellä esitettyyn huomioon siitä, miten kurssi olisi viisainta sijoittaa. On hyvin luonnollista, että opettajat näkivät opiskelijoiden tiedot sitä paremmiksi mitä enemmän he olivat olleet töissä. Tietämys myös parani opintojen lähestyessä loppua. Lähihoitajien YYT-kurssin opettaja huomautti, että Niin, se, ettei nuoret osaa tulla ajoissa paikalle yms. Tällöin on mielestäni enemmänkin kyse yleisistä ja kansalaisvalmiuksista, jotka voivat olla ko-
    • Oikeudet ja velvollisuudet hallussa? 15 tonakin retuperällä. Puhutaan enemmänkin kasvattamisesta. Täytyy muuten muistaa, että viimeisen vuoden opiskelijat ovat jo seuloutuneet. He, joilla ei ole riittävästi näitä perusvalmiuksia, ovat jo jääneet matkan varrelle.52 Opettajat olivat yksimielisiä siitä, että opiskelijoilla oli puutteita työelämätiedoissa. Heidän huolensa oli kuitenkin enemmänkin ammattitaidoissa olevissa puutteissa, eikä niinkään työelämän pelisääntöjen tuntemattomuudessa. Puutteet jälkimmäisissä koituvat ennemminkin opiskelijan ”omaksi haitaksi”.53 Osa opettajista katsoi, että opiskelijoiden merkittävämmät puutteet työelämätiedoissa olivat työntekijän oikeuksien tuntemuksessa. Opettajat kertoivat esimerkkejä tilanteista, joissa opiskelijat eivät olleet tienneet oikeuksiaan ja joissa he olivat kärsineet epäoikeudenmukaisesta kohtelusta. Opiskelijat eivät opettajien mukaan osanneet linkittää työlainsäädännön, työsopimuksen ja työehtosopimuksen sisältöä omiin työelämätilanteisiinsa. Osa opettajista arvioi, että suurin puute opiskelijoiden tiedoissa liittyi siihen, ettei työsopimuksen merkittävyyttä tiedostettu.54 Opettajat kuitenkin jakautuivat mielipiteissään selvästi. Toiset olivat vakuuttuneita ja painottivat sitä, että vakavimmat puutteet olivat velvollisuuksien ymmärtämisessä. Yksi opettajista muotoili asian niin, että ”oikeuksista halutaan tietää ja niistä pidetään kiinni. Velvollisuudet tahtovat monesti jäädä unholaan.”55 Puhuessaan työntekijän velvollisuuksista opettajat viittasivat lähinnä työaikojen noudattamiseen, käytöstapoihin ja työnsuorittamiseen. Lähihoitajien YYT-kurssin opettaja kuitenkin huomautti, että opiskelijoiden puutteet liittyivät pikemminkin yleisten kansalaisvelvollisuuksien riittämättömyyteen.56 Niiden juurruttamisessa kouluilla on vain osavastuu. Tiedustelin myös, kuinka yleistä oli tietämättömyys työelämän pelisäännöistä. Haastattelujen perusteella voi sanoa, että suurin osa opiskelijoista hoitaa asiansa hyvin ja tietää niin oikeutensa kuin velvollisuutensa pääpiirteissään. Opettajien oli vaikea arvioida, kuinka suurella joukolla meni heikommin. Merkonomien opintoohjaajat eivät pitäneet ryhmää kuitenkaan marginaalisena. Heidän kokemuksensa oli, että lähes jokaisesta 20 opiskelijan ryhmästä löytyi muutama vaikea tapaus.57 Kone- ja metallialan opettaja näki ryhmän ajoittain vieläkin isommaksi.58 Lähihoitajien opettajat puhuivat vain yksittäistapauksista, joissa opiskelijan tiedot olivat erittäin huonot.59 Haastatteluista sai käsityksen, että kaikilla nuorilla oli pääsääntöisesti täydet mahdollisuudet oppia sekä ammattitaitoa että työelämätietoa. Jos ongelmia oli, ne olivat lähinnä nuorten negatiivisessa suhtautumisessa koulunkäyntiin. Opettajat kuvasivat tällaisia opiskelijoita ”kouluallergisiksi” tai henkilöiksi, joilla oli ”hällä väliä -asenne” koulunkäyntiä kohtaan.60 Lähihoitajien opinto-ohjaaja totesi, että ammattikoulutuksen teoriaopinnot olivat monesti yllättäneet nuoret. Vaikka ammattikoulutuksessa keskitytään käytäntöön, hänen mielestään teoriatunnit ovat tärkeitä jo ammattitaitoa ajatellen ja niistä saatavat perustaidot voivat osoittautua erittäin tärkeiksi elämän aikana.61 Nuorten asenteet työelämää kohtaan olivat opettajien ja opinto-ohjaajien mielestä hyvät. Heidän mielestään opiskelijat odottivat innolla töihin pääsyä. Tämä näkyi erityisesti siinä, että myös huonomman opiskelumotivaation omaavat nuoret läh-
    • 16 Selvitys ammattiin opiskelevien työelämätiedoista tivät mielellään työssäoppimaan. Opinto-ohjaajat olivat saaneet ilokseen huomata, että koulussa ”täysin vetämättömät”62 nuoret olivat pärjänneet odotuksiin nähden hyvin työharjoittelussa. Merkonomien opinto-ohjaajat toivat esille myös vähemmälle huomiolle jääneen ongelman. He olivat kohdanneet ohjaustyössä nuoria, joiden edellytykset menestyä koulumaailmassa olivat kyseenalaiset. Toinen opinto-ohjaajista kuvaili asiaa seuraavasti: Tähän liittyy asia, josta ei kauheasti haluta keskustella. Olemme oppilaitos, mutta meitä kohdellaan usein siten, kuin olisimme kuntouttava laitos. Meillä hirvittävästi opiskelijoita, jotka eivät ole opiskelu- tai työkunnossa. – – Heidän pitäisi olla muualla saadakseen itsensä kuntoon.63 Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätiedon suhde muihin opintoihin ja työelämään YYT-kurssin sisältö on laaja, ja on selvää, ettei kurssin puitteissa voida oppia syvällisesti kaikkia asioita. Kurssi on kuitenkin tärkeä, sillä sen suorittamisen kautta opiskelijan tulisi saada perustiedot esimerkiksi työelämän pelisäännöistä. Kurssin tarkasteleminen irrallaan muusta opetuksesta on kuitenkin keinotekoista. Työelämätiedot (laajasti tulkittuna) karttuvat läpi perustutkinnon. Kuten mainittu, opiskelijoiden työssäoppimisjaksolla tai muilla käytännön kokemuksilla oli ollut merkittävä vaikutus työelämäasioiden sisäistämisessä. Tämän vuoksi työssäoppimisella ja kurssin teemoilla olisi perusteltua olla selvä linkki toisiinsa. Merkonomien opinto-ohjaajilla olikin näkemys siitä että YYT tarvitsisi ”pöllytystä”, ja osa kurssin tavoitteista ja sisällöstä voitaisiin siirtää laajennettuun työssäoppimiseen. Muutos kuitenkin vaatisi sekä työnantajien suurempaa vastuunottoa, toimivaa järjestelyä työelämätietojen opetuksesta työpaikoilla että valvontaa opetettavien asioiden ja tavoitteiden toteutumisesta. Näiden edellytysten täyttäminen on haastavaa. Joka tapauksessa olisi vakavasti pohdittava sitä, kuinka teoria ja käytäntö saataisiin kytkettyä lähemmin toisiinsa myös työelämätietojen opetuksessa.
    • Oikeudet ja velvollisuudet hallussa? 17 4 NÄKÖKULMA III: OPISKELIJOIDEN TYÖELÄMÄTIEDOT JA -ASENTEET Opettajien näkökulman jälkeen on perusteltua keskittyä siihen, millaiset ovat lähitulevaisuudessa työelämään siirtyvien nuorten työelämätiedot. Rajausten mukaisesti tiedustelin opiskelijoilta lähinnä työelämän pelisääntöihin liittyviä asioita. Näin ollen päähuomioni kiinnittyi työsopimuksen, työehtosopimuksen ja työlainsäädännön tuntemukseen.64 Seitsemän opiskelijan otos on äärimmäisen pieni, mutta vastaukset olivat suuntaa antavia ja vastasivat muita tutkimustuloksia verrattaessa niitä esimerkiksi SAKKI ry:n tekemään kyselyyn ja ammattikorkeakouluopiskelijoiden työelämäkyselyyn. Opiskelijoiden tietämystasoissa ja kurssiin suhtautumisessa eroja Opiskelijoiden vastaukset olivat lyhyehköjä, mikä jo sinällään kertoo kysyttyjen asioiden haastavuudesta. Yleistä huomioitavaa oli se, että kaikki haastatellut nuoret olivat käyneet YYT-kurssin ja heillä oli työkokemusta työharjoittelusta tai kesä-/osa-aikatöistä. Useimmat opiskelijat tiesivät ydinasiat melko hyvin, mutta lähihoitajat erottautuivat selvästi edukseen työelämän pelisääntöjen tuntemuksessa. Haastavin asema oli metalli- ja konealan opiskelijoilla, joiden kuuden kuukauden työssäoppimisjakso oli vasta alkamassa. Opiskelijat olivat kuitenkin käyneet kesätöissä, jolloin he näkivät kurssin sisällön ja työelämän yhteyden. Tästä huolimatta opetetut asiat eivät olleet jäsentyneet hyvin – lukuun ottamatta työsopimuksen ja keskeisten pelisääntöjen ymmärtämistä. Merkonomiopiskelijat taas tiesivät perusasiat hyvin, mutta näiden haastattelujen perusteella heidän syvällisempi tietämystasonsa oli selvästi lähempänä levyseppähitsaajien kuin lähihoitajien tasoa. Oivalsin ennen haastattelujen tekemistä, ettei työelämäasioihin liittyvää tietämystä voisi arvioida yhden kurssin perusteella. Siksi lähestyin asiaa työelämäkokemusten kautta ja peilasin näitä kokemuksia kurssilla (tai muissa yhteyksissä) käsiteltyihin työelämäasioihin. Tämä oli onnistunut ratkaisu. Työelämätietoja on mahdollista opetella ulkoa oppimatta aidosti mitään. Nuoren työntekijän toiminta työmaailmassa kertoo paremmin siitä, onko asioita käyty ylipäänsä läpi koulussa tai jossain muualla65 ja ovatko asiat sisäistetty. Huomiota herätti se, ettei kurssin teemoista ja opeista muistettu aluksi juuri mitään tai ne koettiin turhina tai itsestään selvinä.66 Jyrkimmän kommentin mainitsi levyseppähitsaajaksi valmistuva opiskelija, jonka mukaan ”tuskin siitä [kurssista] hyötyä on tai tulee olemaan. Eihän se liity mitenkään metallitöihin. Tuskin mitään.” Hieman lievemmin asiaa katsoi merkonomiopiskelija: ” En ole nähnyt, että sillä olisi ollut suurtakaan merkitystä. Kurssilla ei ole tullut niin paljon uutta asiaa. Ei ole tullut mitään erityisiä oivalluksia.”67 Useimmilla opiskelijoilla asenne ei ollut yhtä jyrkkä, vaan kurssilla käsiteltävät asiat nähtiin hyödyllisinä. Osalle opiskelijoista kurssin aihealueet olivat itsestään selviä, mistä edellinen merkonomiopiskelijan kommenttikin kertonee. Asiat olivat tuttuja myös lähihoitajaopiskelijoille, mutta heidän mielestään:
    • 18 Selvitys ammattiin opiskelevien työelämätiedoista Olen ehtinyt tekemään töitä jo ennen tätä kurssia. Minulle se oli aikaisemman kertausta. Mutta siellä oli hyviä lakitietoja esimerkiksi työajoista yms. Niistä on varmasti tulevaisuudessa hyötyä. – – Jokaisen on hyvä tietää oikeutensa ja velvollisuutensa, ja vähän syvemminkin niistä. – – Luulen, että tiesin jo entuudestaan paljon. Kurssi oli ihan hyvä ja tiivis paketti. Mutta nuorille, jotka eivät ole olleet töissä, voisi olla kattavampi paketti.68 Minun mielestä kurssilla oli paljon itsestään selviä asioita, jotka kaikkien pitäisi tietää. Joillekin muille siellä on tullut uutta. Ne ovat hyödyllisiä asioita ja hyvä kerrata, mutta minulle ne eivät olleet uusia. Ehkä työehtosopimuksessa oli sellaisia tärkeitä uusia asioita, mitkä on hyvä tietää omalla alalla.69 Molemmat opiskelijat katsoivat, että kurssi oli hyödyllinen kertausmielessä. He pohtivat kurssin merkitystä kuitenkin laajemmin, ja katsoivat sen olevan tärkeä ja hyödyllinen niille opiskelijatovereille, joilla ei ollut mahdollisesti aiempaa tietoutta työelämäasioita Haastatteluiden loppupuolella monien opiskelijoiden asennoituminen kurssiin muuttui erilaiseksi. Ratkaisevaan osaan nousi se, oliko opiskelija pystynyt linkittämään kurssin asioita reaalimaailmaan ja näkemään ne tärkeänä osana omaa työelämää. Kaikki selvänä pidetyt asiat eivät ollutkaan niin helppoja kuin opiskelijat olivat olettaneet. Haastattelemani opiskelijat olivat kiinnostuneita lähes kaikista käsitellyistä teemoista. Jopa aluksi varauksellisesti kurssiin suhtautuneet olivat lopulta sitä mieltä, että kurssilla käydyt asiat olivat tärkeitä ja hyödyllisiä. Työsopimus ja työehtosopimus Nuoren ja uuden työntekijän kannalta yksi tärkeimmistä työelämään liittyvistä asioista on kirjallisen työsopimuksen tekeminen ja sen merkityksen ymmärtäminen. Opiskelijat tiesivät hyvin työsopimuksen solmijaosapuolet (työntekijä ja työnantaja) ja sopimuksen keskeiset sisällöt (palkka, työajat, lomien kertyminen, työtehtävät jne.). He myös näkivät, että kirjallisen sopimuksen tekeminen oli tärkeää, jotta olisi ”mustaa valkoisella” siitä, mistä on sovittu. Työsopimukseen liittyvän tietämyksen korkea taso kertoo siitä, että asia oli ollut kurssilla keskeisellä sijalla ja suurin osa opiskelijoista oli tehnyt ensimmäisen työsopimuksensa.70 SAKKI ry:n teettämä kysely tukee myös arviota, että työsopimukseen liittyvät asiat tunnetaan varsin hyvin. Kyselyssä kaikki yhtä lukuun ottamatta vastasivat tietävänsä, mikä työsopimus on ja kuka sen solmii. Mainitut työsopimukseen sisältyvät kolme tärkeintä kohtaa vastasivat haastatteluissa ilmenneitä asioita.71 Siirryttyäni käsittelemään haastatteluissa työehtosopimusta72 opiskelijoiden tietämystaso suorastaan romahti. Nuorten olisi hyvä tuntea työehtosopimuksen merkitys. Lyhyesti sanottuna kullakin alalla noudatettavissa työehtosopimuksissa löytyvät vähimmäisehdot, joita työehtosopimuksen soveltamisalalla noudatetaan. Jos näitä ehtoja ei pääpiirteittäin tunneta tai ääritapauksessa ei tiedetä niiden olemassa olosta lainkaan, työntekijä voi tulla kohdelluksi epäoikeudenmukaisesti. Täysi tietämättömyys on huolestuttavinta juuri työsopimusta solmittaessa. Jos työsopi-
    • Oikeudet ja velvollisuudet hallussa? 19 muksessa oleva ehto on ristiriidassa työehtosopimuksen määräyksen kanssa, ehto on mitätön ja yleissitovan työehtosopimuksen määräys astuu voimaan. Opiskelijoiden tietämättömyydestä kertoi jo se, ettei suurimmalla osalla haastatelluista ollut käsitystä, ketkä solmivat työehtosopimuksen. Sen keskeinen merkitys (vähimmäisehdot) oli niin ikään tuntematon. Myöskään luottamusmiehen valvontaroolia työpaikalla työehtosopimuksen noudattamisessa ei tunnettu. Työehtosopimus sekoitettiin muutamassa tapauksessa työsopimukseen tai (epämääräisesti) lakiin. Eräs opiskelija oli jopa sitä mieltä, ettei sellaisesta ”ole tarpeellista tietää”. Lähes kaikki muistivat kuitenkin, että työehtosopimuksista oli puhuttu YYTkurssilla.73 Kaksi lähihoitajaopiskelijoista tiesi, että ammattiliitto ja työnantaja74 solmivat työehtosopimuksen. He olivat kuitenkin vastauksistaan epävarmoja. Työehtosopimuksen sisällöstä he eivät osanneet suoranaisesti kertoa. Rivien välistä oli luettavissa, että työehtosopimus osattiin linkittää työsopimukseen niin, ettei sopimuksia sekoitettu keskenään.75 Toinen opiskelijoista huomautti työehtosopimuksen sisältöön liittyviä asioita pohtiessaan: Kyseisen kurssin aikana siitä puhuttiin, mutta se on mennyt toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Meillä oli kurssissa aineisto koe ja saimme käyttää tätä vihkoa, joka sisälsi kaiken läpikäydyn. Siellä oli useita meidän alan työehtosopimuksia. Sote on aika laaja kenttä.76 Kommentti muistuttaa oleellisesta asiasta, joka pitää ottaa huomioon opiskelijoiden työehtosopimukseen liittyvässä epäröinnissä. On runsaasti ammattialoja, joilla noudatettavia työehtosopimuksia on useita. Tällainen tilanne voi näyttäytyä varsinkin juuri valmistuvalle työntekijälle erityisen epäselvänä. SAKKI ry:n työelämätietokyselyssä peräti 80,5 prosenttia sanoi tietävänsä, mikä työehtosopimus on. Mutta lisäkysymykset paljastivat, ettei asia ollutkaan niin selvä. Vastauksissa, joissa tiedusteltiin sopijaosapuolia, oli hajontaa seuraavasti: Työntekijä ja työnantaja (12,6 %), ammattiliitto ja työnantajaliitto (56,3 %), luottamusmies ja työnantaja (1,1 %), SAK ja EK (3,4 %) ja en osaa sanoa (26,4 %).77 Opiskelijoista hieman yli puolet osasi vastata oikein. Haastatteluissa en antanut vaihtoehtoja opiskelijoille, joten heille vastaaminen oli haastavampaa. Jos verkkokyselyn kohta olisi ollut avoin, oikein vastanneiden määrä olisi mahdollisesti ollut huomattavasti pienempi. SAKKI ry:n kyselyssä oli lisäksi avokysymys siitä, mistä työehtosopimuksessa on sovittu. Noin puolet vastasi kysymykseen.78 Vastanneista osa toi kohtuullisen hyvin esille sen, että siinä sovitaan työsopimukselle vähimmäisehtoja liittyen muun muassa palkkoihin, lomiin, työaikoihin jne. Useista vastauksista kuulsi silti epävarmuus. Mielenkiintoista on myös se, että noin puolet jätti vastaamatta kysymykseen. Kommenttiin ”en tiedä mitä eroa on työ- ja työehtosopimuksella, vai onko mitään?” kiteytyy oleellinen asia, johon käsiksi pääseminen vaatisi uutta kysymyksenasettelua. Näyttäisi siltä, että työsopimuksen ja työehtosopimuksen suhteen ja eron hahmottaminen oli monelle nuorelle epäselvää.79
    • 20 Selvitys ammattiin opiskelevien työelämätiedoista Työelämän pelisääntöjen tuntemus Työelämän pelisäännöt perustuvat pääperiaatteiltaan työlainsäädäntöön. Ne tarkentuvat tavallisesti työ- ja työehtosopimuksissa. Haastattelemilleni opiskelijoille oli selvää, että työelämää koskevat tietyt pelisäännöt ja niistä on ensisijassa säädetty laissa. Opiskelijoiden vastaukset olivat kauttaaltaan hyvin samanlaisia. Opiskelijat tiesivät, että kaikille työntekijöille kuului työelämään liittyviä oikeuksia. Selvästi tärkeimmäksi oikeudeksi nähtiin se, että työntekijä saa sovitun palkan ajallaan. Suurin osa muistakin mainituista oikeuksista liittyi lakisääteisiin tai työsopimuksessa sovittuihin asioihin.80 Osa opiskelijoista näki myös työhyvinvoinnin ja viihtyvyyden tärkeinä asioina, joista työnantajalla katsottiin olevan merkittävä vastuu. SAKKI ry:n kyselyssä mainittiin lukuisia oikeuksia. Suurin osa mainituista asioista vastasi haastatteluissa ilmenneitä seikkoja.81 Muutamalle opiskelijalle työntekijän oikeudet olivat avautuneet joko ystävien tai omien vastoinkäymisten kautta. Esimerkiksi lähihoitajaopiskelija kommentoi, että Yksi tärkeä asia on se, että palkan on tultava ajoissa. Minulle kävi niin, ettei sitä maksettu ajoissa. Minun piti soittaa koko ajan pomolle ja kysyä: voitko maksaa, voitko maksaa… Sama opiskelija kertoi myös muista työsopimukseen liittyneistä epäselvyyksistä (työaika ja työtehtävät). Hän myönsi, ettei tuntenut kaikkia oikeuksiaan. Opiskelija oli osannut hakea tilanteeseensa apua. Tässä tapauksessa avunantaja oli ollut YYT-kurssin opettaja. Haastatteluun osallistuneille nuorille oli selvää, että työntekijöiden oikeudet ja velvollisuudet kulkivat käsi kädessä. Seuraavassa merkonomiopiskelijan kommentissa kiteytyy opiskelijoiden näkemys keskeisistä velvollisuuksista: Työntekijä [tekee] tunnollisesti hommat, mitä on annettu. [Hän] varmistaa, että tekee ne oikein. [Työntekijä] pitää kiinni pelisäännöistä ja on oikeaan aikaan oikeassa paikassa jne.82 Velvollisuuksia lueteltiin runsaasti myös SAKKI ry:n verkkokyselyn vastauksissa. Näkemykset velvollisuuksista vastasivat toisiaan haastatteluissa ja kyselyssä – aivan kuten oikeuksistakin. Huomioitavaa on myös se, että oikeuksiin ja velvollisuuksiin liittyviin kysymyksiin vastasivat kaikki. Tämän selvityksen perusteella opettajien huoleen työelämän pelisääntöjen – joko oikeuksiin tai velvollisuuksiin – tuntemuksesta ei ollut aihetta. Mutta tuloksia ei voi tietenkään yleistää otoksen äärimmäinen pienuuden vuoksi. Tosin opettajatkin olivat vahvasti sitä mieltä, että suurin osa nuorista tiesi keskeiset työelämäasiat hyvin ja hoiti työnsä kunnolla. On huomattava, että opettajat arvioivat todennäköisesti kaikkia opettamiaan nuoria. Korostan, että tarkasteluni kohdistui kolmannen vuoden opiskelijoihin, joiden tiedot ja taidot olivat karttuneet opintopolulla. Lähihoitajien opinto-ohjaajan kommentti olikin osuva: ”Opiskelijoiden kasvun huomaa tässä kolmen vuoden aikana. He kehittyvät valtavasti.”83
    • Oikeudet ja velvollisuudet hallussa? 21 Opiskelijoiden tietämys koskien muita työelämäasioita ja suhtautuminen työntekoon Edellä toin jo esiin, että työehtosopimuksen pääasiallisen merkityksen käsittäminen oli opiskelijoille haastavaa. Millainen tietämys opiskelijoilla oli muista työelämään liittyvistä keskeisistä asioista? Päätin haastatteluissa pysytellä yleisellä tasolla enkä tiedustellut esimerkiksi työlainsäädäntöön liittyviä yksityiskohtia. Esitin kuitenkin jokaiselle opiskelijalle kysymykset työnhausta, työturvallisuudesta ja työttömyysturvasta. Kahden ensiksi mainitun asian osalta oppilaiden tiedot olivat kohtuullisella tasolla. Opiskelijat osasivat etsiä töitä, ja he olivat niitä myös saaneet. Työssäoppimisjakson merkitystä kesä-, osa-aika tai vakinaisen työn saannissa ei voi väheksyä. Monesti työharjoittelu oli poikinut työpaikan. Tätä korostivat erityisesti lähihoitajaja merkonomiopiskelijat sekä heidän opettajansa. Työturvallisuusasiat olivat tutuimpia haastattelemilleni levyseppähitsaajille. Tämä on luonnollista, sillä metallialalla työskentelevät toimivat usein vaarallisissa työympäristöissä ja työturvallisuusasiat nousevat todennäköisesti toistuvasti esille sekä työssäoppimispaikoissa että pitkin opintoja. Liiketalouden opiskelijoille puolestaan työturvallisuusasiat olivat tuttuja lähinnä työssäoppimisjaksoilta tai muista työkokemuksista. Lähihoitajat olivat niin ikään tietoisia alansa työturvallisuuskysymyksistä.84 Kurssin opettaja huomautti: Työsuojelu on sellainen asia, jota en [tällä kurssilla] opeta. Katson, että esimerkiksi potilasturvallisuus, ergonomia sekä käytäntö, miten nostetaan potilasta yms. tulevat siellä käytännöissä. Työtapaturmia sivuan jonkin verran, koska sillä on kosketuspintaa sosiaaliturvaan.85 Työttömyysturva osoittautui vaikeasti hahmottuvaksi kokonaisuudeksi ja käsitteeksi. Opiskelijat eivät osanneet eritellä työttömyyskorvausten kolmea päämuotoa (ansio- ja peruspäiväraha sekä työmarkkinatuki). Kysyessäni, milloin ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahaa voi saada, kaksi lähihoitajaopiskelijaa oli kuitenkin tietoisia, että piti kuulua työttömyyskassaan.86 Työttömyysturvan tuntemattomuuden voi nähdä seuraavalla tavalla: opiskelijat eivät olleet perehtyneet työttömyysturvaan, sillä he eivät olleet joutuneet tilanteisiin, joissa sitä olisi tarvittu.87 Seuraavat lainaukset kertovat hyvin opiskelijoiden työttömyysturvaan liittyvästä tietämyksestä: Kun muistaisinkin. Ei ole ollut tarvetta työttömyysturvaan. Muistan, että työttömyysturvasta ja työttömyyskassasta oli puhetta88 En tiedä, kun en ole koskaan tällaista saanut. Olen ollut Suomessa työttömänä, mutta olen opiskellut. En ole hakenut mitään tällaisia.89 Yleisesti ottaen voisi todeta, että asiat tiedettiin sitä paremmin mitä lähempänä ne olivat käytäntöä. Tämä näkyi siinä, että työsopimus, työelämän pelisäännöt, työn hakeminen ja työturvallisuusasiat olivat melko tuttuja. Opiskelijoilla oli niistä käytännön kokemuksia. Sen sijaan vaikeasti hahmottuvia käsitteitä olivat työehtoso-
    • 22 Selvitys ammattiin opiskelevien työelämätiedoista pimus- ja työttömyysturva-asiat, joita nuoret eivät osanneet linkittää suoranaisesti omaan työelämään. Ne eivät siis olleet tulleet tutuiksi käytännön kautta. On syytä huomauttaa, että haastattelemieni nuorten suhtautuminen työntekoon oli innokasta. Opiskelijat olivat juuri saavuttamassa opintojensa tavoitteen: pätevyyden tietylle ammattialalle. Myös opettajat olivat sitä mieltä, että suurin osa opiskelijoista odotti töihin pääsyä pitkän opiskeluajan jälkeen. Suhtautuminen työntekoa kohtaan oli tämän selvityksen perusteella varsin hyvää. Tällaisia tulkintoja on tehty myös useissa muissa yhteyksissä.90 Kurssiin liittyviä toiveita Kaikki opiskelijat vastasivat samalla tavalla kysymykseeni siitä, olivatko haastattelussa esiin tulleet työelämään liittyvät asiat tärkeitä. Työelämäasiat ja niiden opetus koettiin tärkeiksi. Jälkeenpäin ymmärsin, että olisin voinut selvemmin kysyä, mikä työelämätietojen opetuksessa toimi ja mikä ei toiminut. Haastattelujen muistiinpanoista kuitenkin löytyy muutamia kurssiin liittyviä huomioita ja toiveita. Liiketalouden opiskelija pohti haastattelun loppupuolella työelämäasioiden opetuksen onnistumista kriittisesti. Hän muisti, että kaikkia haastattelussa tiedusteltuja asioita oli jossain määrin käsitelty kurssilla. Opiskelija oli kuitenkin harmissaan, ettei tiennyt monia tärkeiksi kokemiaan asioitaan. Hän kommentoi seuraavasti: Siis olisi näitä asioita pitänyt selkeämmin esittää. Mielestäni meidän opettaja kävi kaikki asiat tosi nopeasti. Hän kiinnitti enemmän huomiota ylipäänsä EU-asioihin.91 Lainauksesta käy ilmi jälleen kerran kurssiin käytettävän ajan rajallisuus. Opettajat ovat haasteellisen tehtävän edessä opettaessaan yhden opintoviikon puitteissa laajoja asiakokonaisuuksia. Opiskelijat eivät kuitenkaan kommenteissaan halunneet kurssiin käytettävän lisää aikaa. Esimerkiksi sama liiketalouden opiskelija suhtautui kurssin mahdolliseen pidentämiseen varauksellisesti ja sanoi, että ”se on vaan järjestetty täällä huonosti. Kurssissa olisi parannettavaa.” Parannusehdotuksia hän ei esittänyt. Lähihoitajaopiskelija puolestaan tarttui kurssin ajoittumiseen pohtiessaan ensimmäisiä työkokemuksiaan: Olisin halunnut, että ne [työelämäsiat] olisivat tulleet aikaisemmin. Minulla kävi työharjoittelussa niin, etten tiennyt oikeuksiani. – – Voitaisiin aloittaa jo perusopinnoissa siitä, että mitkä ovat sinun oikeudet opiskelijana työpaikalla ja vähitellen siirryttäisiin lähemmäksi työelämää ja varsinaisia työntekijän oikeuksia. Työharjoittelupaikalla oli niin, että jäin opiskelijana yksin.92 Kurssin ajoittamiseen liittyy problematiikkaa. Tulisiko muun muassa työelämän pelisääntöjä opetella ennen ensimmäistä työharjoittelujaksoa? Lähihoitajaopiskelijan kokemus puoltaisi tällaista käytäntöä. Toisaalta näyttää siltä, että työelämäasiat sisäistetään tehokkaammin, jos opiskelijoilla on entuudestaan työkokemusta. Tässä mielessä oikealta ratkaisulta tuntuisi se, että kurssi suoritettaisiin työharjoittelu-
    • Oikeudet ja velvollisuudet hallussa? 23 jaksojen välissä. Myös työelämäasioiden opettelemista työssäoppimisen yhteydessä olisi syytä pohtia. On vielä todettava, että ammatillinen koulutus tarjoaa vain tiedollisen perustan työelämäasioista. Ne syventyvät opiskelijoiden siirtyessä työelämään. Työelämän pelisääntöjen noudattaminen on lopulta työntekijöiden ja työnantajien vastuulla. Lähihoitajaopiskelija heittikin osuvasti haasteen työnantajalle: Tämä (näyttää materiaalia) oli aika kattava ja hyvä. Mutta sitten kun menen työpaikalle, silloin haluan tietää enemmän. Haluaisin puhua pomon kanssa näistä jutuista.93 Eräs asia oli jäänyt oppilaiden mieleen. Työelämätahojen – niin työnantajien kuin ammattiliittojen edustajien – vierailut muistettiin, ja opiskelijat olivat saaneet niiden kautta tietoa esimerkiksi mahdollisista työpaikoista, työntekijän oikeuksista ja velvollisuuksista sekä ammattiliiton jäsenyydestä. Kun puhutaan oppimista tukevista vierailuista, ei tule unohtaa myöskään esimerkiksi yrityksiin suuntautuvia vierailuja. Työelämätahojen kanssa olisi syytä kehittää kiinteämpää yhteistyötä.
    • 24 Selvitys ammattiin opiskelevien työelämätiedoista 5 YHTEENVETO Työelämätieto on monitulkintainen käsite. Laajasti määriteltynä siihen lukeutuvat ammattiosaaminen, useat elinikäisen oppimisen avaintaidot, työnhakuun liittyvä osaaminen ja työelämän pelisäännöt. Tässä selvityksessä olen keskittynyt pääasiassa työelämän pelisääntöihin. Tarkastelin ammatillisessa koulutuksessa kertyviä työelämätietoja opettaja- ja opiskelijahaastatteluiden avulla. Pyrin selvityksessä antamaan äänen kone- ja metallialan, sosiaali- ja terveysalan sekä liiketalouden opinto-ohjaajille; yhteiskunta-, yritys- ja työelämätieto -kurssin opettajille sekä perustutkinto-opiskelijoille. Vaikka päähuomio on YYT-kurssilta saatavissa tiedoissa, selvityksessä tulen käsitelleeksi myös muita tietolähteitä, joista opiskelijoiden työelämätietous rakentuu. Analysoitava otos (haastattelemani henkilöt ja SAKKI ry:n kyselyyn vastanneet) on suhteellisen pieni. Tästä huolimatta laadullisiin seikkoihin pureutuvan selvityksen tulokset ovat suuntaa antavia. YYT:n opetuksen tavoitteet on määritelty melko laveasti, mikä on osoitus luottamuksesta opettajien ammattitaitoon ja antaa mahdollisuuksia luovalle ja soveltavalle opetusmateriaalin käytölle ja opetukselle. Opettajat kokivat tavoitteet haasteellisina, mutta esimerkiksi niiden tarkempaan määrittelyyn he suhtautuivat varauksin. Sekä kurssin opettajat että opinto-ohjaajat näkivät työelämätiedon keskeisenä perustana työelämän pelisäännöt. Onko kyseinen tulkinta yleistettävissä laajemmin? Kaikkien työelämässä toimivien on tunnettava työelämän keskeiset pelisäännöt. Onko niiden sisältyminen työelämätiedon opetukseen itsestään selvää vai pitäisikö pelisäännöt mainita perustutkintojen perusteiden määrittelyissä? Kurssin aihealueet ovat laajoja. Niiden opetuksessa on selviä haasteita. Suurimmaksi ongelmaksi opettajat kokivat opetukseen käytettävän ajan vähyyden (1 ov) Toisaalta opettajat näkivät opiskelijoiden asenteissa toivomisen varaa, sillä opiskelijat eivät monesti pitäneet kurssin teemoja tärkeinä itselleen. Haastattelemani opiskelijat kuitenkin kokivat kurssilta saamansa opit tärkeiksi varsinkin silloin, kun heillä oli kokemuksia työelämästä. Opituista työelämäasioista oli ollut opiskelijoille konkreettista hyötyä. Opinto-ohjaajat ymmärsivät YYT:n opettamiseen liittyvän haasteita, ja osa heistä oli sitä mieltä, että kurssin toteuttamistapaa tulisi kehittää. Haastatteluista ilmeni, että nuoret olivat varsin valmiita työelämään. He odottivat töihin pääsyä ja olivat kiteytetysti innoissaan. Opettajat ja opinto-ohjaajat arvioivat työelämään siirtyvien opiskelijoiden valmiuksia. Opettajasta riippuen huomio kiinnittyi joko ammattiosaamisen, työntekijän oikeuksien tai velvollisuuksien riittävyyteen. He arvioivat, että suurimmalla osalla kyseiset osaamisalueet olivat varsin hyvällä mallilla. Mutta opetusryhmistä löytyi aina sellaisia opiskelijoita, joiden osaaminen sekä opiskelumotivaatio ja asenne olivat puutteellisia. Yleensä opiskelijat olivat kuitenkin pärjänneet työssäoppimisjaksoilla hyvin, mikä oli selvä indikaattori valmiudesta työntekoon. Opiskelijoiden tietämystaso keskeisistä työelämän pelisäännöistä ja siitä mihin ne perustuivat oli kohtuullinen. Paremmin sisäistettyjä asioita olivat haastattelujen
    • Oikeudet ja velvollisuudet hallussa? 25 perusteella työsopimuksen merkitys sekä työntekijöiden tiettyjen oikeuksien ja velvollisuuksien tuntemus. Sen sijaan työehtosopimuksen keskeinen merkitys ja työttömyysturvaan liittyneet seikat eivät olleet opiskelijoille tuttuja. Yleisesti voidaan sanoa, että työssäoppimisella tai muilla työkokemuksilla oli ollut suuri merkitys työelämään liittyvien asioiden sisäistämisessä. Erityisesti työehtosopimuksen merkitystä ja sisältöä koskeva tietous on useilla nuorilla puutteellista. Pitäisikö työehtosopimus tuoda selvemmin esille opetuksessa? Se olisi toivottavaa. En kuitenkaan tarkoita, että sopimusten sisältöä kahlattaisiin läpi orjallisesti, vaan tärkeää olisi työehtosopimuksen pääasiallisen tarkoituksen tähdentäminen opiskelijoille. Selvityksen kohteena olevan asian merkittävyyden vuoksi olisi syytä harkita kattavamman tutkimuksen tekemistä nuorten työelämätiedoista. Tämä selvitys raapaisee vain tutkimuskohteen pintaa. Syvemmälle pureutuvassa selvitystyössä olisi syytä käyttää laajempaa kyselytutkimusta unohtamatta kuitenkaan laadullisen tutkimusotteen mahdollisuuksia ja hedelmällisyyttä. Uskottavin tulos syntyy tutkimuksessa, jossa hyödynnetään sekä kvantitatiivisia että kvalitatiivisia menetelmiä. Kattavalla tutkimuksella olisi selvä tehtävä. Sen avulla voisi hahmottaa opiskelijoille vaikeita työelämäasioita ja sitä kautta auttaa opetuksen kehittämisessä.
    • 26 Selvitys ammattiin opiskelevien työelämätiedoista LÄHTEET Julkaistut lähteet Kirjallisuus Aaltola, Juhani – Valli Raine (toim.) (2007): Ikkunoita tutkimusmetodeihin I. Metodin valinta ja aineiston keruu: virikkeitä aloittavalle tutkijalle. 2. uud.p. PSkustannus, Jyväskylä. Lavikainen, Elina – Mikkonen, Janne (2012): Rahkeet Duuniin. Työllistymisen laatu ammatillisella toisella asteella. Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiö OTUS, Helsinki Penttilä, Johanna (2009): Yliopisto-opiskelijoiden työelämään orientoituminen. Opintosisällöt, uraohjaus ja tulevaisuuskuvat. Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiö OTUS rs, Helsinki. Tulkki, Heikki – Vakkuri, Minna (2012): Suunta. Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätieto. Kustannusosakeyhtiö Otava, Helsinki. Tulkki, Heikki – Vakkuri, Minna (2012): Suunta. Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätieto. Harjoituskirja. Kustannusosakeyhtiö Otava, Helsinki. Tuomola, Anita (2013): Sinun, minun vai meidän nuoret. Y2 – yritysselvitys nuorisotakuusta-projekti. Länsi-Uudenmaan Aikuisopisto, Lohja. Lehdet TATtalks 2013 Yrittäjäsanomat 2012 WWW-julkaisut Helve, Helena (2012): Valmistu töihin – mihin? Nuoret matkalla koulutuksesta työelämään. Taloudellinen tiedotustoimista, Nuorisofoorumi 2012, Helsinki. <http://www.tat.fi/digilehti/nuorisofoorumi2012/Nuorisofoorumi_2012.pdf>, ladattu 9.1.2014. Kunnari, Mia – Mustalahti, Aino-Maija – Pylkkänen, Aura (2012): Korkeakouluopiskelijat ja työelämätieto – Katsaus nykytilaan ja tarpeisiin. Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia, Ykkösketju -hankkeen väliraportti, Helsinki. <http://blogs.helsinki.fi/ykkosketju/files/2012/01/RAPORTTIVALMIS4.pdf>, ladattu 9.1.2014. Myllyniemi, Sami (2009): Taidekohtia. Nuorisobarometri 2009. Opetusministeriö, Nuorisoasiain neuvottelukunta julkaisuja 41, Helsinki. <http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Nuoriso/nuorisoasiain_neuvott
    • Oikeudet ja velvollisuudet hallussa? 27 elukunta/julkaisut/barometrit/liitteet/Nuorisobarometri_2009.pdf>, ladattu 9.1.2014. Opetushallituksen julkaisuja (2012): Ammatillisten perustutkintojen perusteiden toimeenpano ammatillisena perustutkintona ja näyttötutkintona. Opetushallitus, oppaat ja käsikirjat 2012:10, Helsinki. <http://www.oph.fi/download/142550_Ammatillisten_perustutkintojen_perusteid en_toimeenpano.pdf>, (OPH 2012). Opetushallituksen julkaisuja (2011): Demokratiakasvatusselvitys. Opetushallitus, Helsinki. <http://www.oph.fi/download/139654_Demokratiakasvatusselvitys.pdf>, ladattu 9.1.2014. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja (2011): Koulutus ja tutkimus vuosina 2011–2016. Kehittämissuunnitelma. Opetus- ja kulttuuriministeriö, Helsinki. <http://www.minedu.fi/OPM/Koulutus/koulutuspolitiikka/asiakirjat/Kesu_2011_ 2016_fi.pdf>, ladattu 9.1.2014 (OKM 2011). Pk-yritysbarometri (1/2012). Suomen Yrittäjät ry, Finnvera Oyj, Työ- ja elinkeinoministeriö, Helsinki. <http://www.yrittajat.fi/File/17345e9d-ffba-4333-a4494f8c4a573608/Pk-yritysbarometri%20kev%C3%A4t%202012.pdf>, Ladattu 9.1.2014. Valtioneuvoston julkaisuja (2011): Jyrki Kataisen hallitusohjelma. Valtioneuvoston kanslia, Helsinki. <http://valtioneuvosto.fi/hallitus/hallitusohjelma/pdf/fi.pdf>, ladattu 9.1.2014. Vanha-Aho, Marjut (2010): Työelämäkysely ammattikorkeakouluopiskelijoille: Työelämän pelisäännöt hanskassa? STTK ja Samok, Helsinki. <http://samok.fi/uploads/2012/10/tyoelamakyselyn_raportti.pdf>, ladattu 9.1.2014. Julkaisemattomat lähteet Henkilöhaastattelut Opiskelijat Kone- ja metallialan opiskelija A:n haastattelu 19.11.2013, muistiinpanot SAK:n hallussa (Kone- ja metallialan opiskelija A). Kone- ja metallialan opiskelija B:n haastattelu 19.11.2013, muistiinpanot SAK:n hallussa (Kone- ja metallialan opiskelija B). Liiketalouden opiskelija A:n haastattelu 3.12.2013, muistiinpanot SAK:n hallussa (Liiketalouden opiskelija A). Liiketalouden opiskelija B:n haastattelu 3.12.2013, muistiinpanot SAK:n hallussa (Liiketalouden opiskelija B).
    • 28 Selvitys ammattiin opiskelevien työelämätiedoista Sosiaali- ja terveysalan opiskelija A:n haastattelu 22.11.2013, muistiinpanot SAK:n hallussa (Sosiaali- ja terveysalan opiskelija A). Sosiaali- ja terveysalan opiskelija B:n haastattelu 22.11.2013, muistiinpanot SAK:n hallussa (Sosiaali- ja terveysalan opiskelija B). Sosiaali- ja terveysalan opiskelija C:n haastattelu 4.12.2013, muistiinpanot SAK:n hallussa (Sosiaali- ja terveysalan opiskelija C). Opettajat Ammattialan opettaja A:n haastattelu 19.11.2013, muistiinpanot SAK:n hallussa (Ammattialan opettaja A). Kone- ja metallialan opinto-ohjaaja A:n haastattelu 19.11.2013, muistiinpanot SAK:n hallussa (Kone- ja metallialan opinto-ohjaaja A). Liiketalouden opinto-ohjaaja A:n haastattelu 3.12.2013, muistiinpanot SAK:n hallussa (Liiketalouden opinto-ohjaaja A). Liiketalouden opinto-ohjaaja emerita B:n haastattelu 3.12.2013, muistiinpanot SAK:n hallussa (Liiketalouden opinto-ohjaaja B). Sosiaali- ja terveysalan opinto-ohjaaja A:n haastattelu 26.11.2013, muistiinpanot SAK:n hallussa (Sosiaali- ja terveysalan opinto-ohjaaja A). Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätiedon opettaja A:n haastattelu 22.11.2013, muistiinpanot SAK:n hallussa (YYT:n opettaja A). Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätiedon opettaja B:n haastattelu 3.12.2013, muistiinpanot SAK:n hallussa (YYT:n opettaja B). Virkamieshaastattelut ja tiedonannot Opetushallituksen opetusneuvos Ulla Aunolan henkilökohtainen tiedonanto selvityksen tekijälle 10.1.2014, sähköpostiviesti selvityksen tekijän hallussa. Opetushallituksen opetusneuvos Aira Rajamäen haastattelu 23.10.2013, muistiinpanot SAK:n hallussa (Rajamäki 23.10.2013). Opetus- ja kulttuuriministeriön opetusneuvos Seija Raskun haastattelu, 29.10.2013, muistiinpanot SAK:n hallussa (Rasku 29.10.2013). Kyselyt Suomen Ammattiin opiskelevienliiton SAKKI ry:n työelämäkysely 18.12.2013– 8.1.2014. Kyselyn tulokset Sakki ry:n hallussa (SAKKI ry:n kysely). Verkkosivut Opetin.fi-palvelun kotisivut. <http://opetin.fi/>, viitattu 9.1,2014
    • Oikeudet ja velvollisuudet hallussa? 29 Opetushallituksen koulutusnetti-sivusto. <http://www02.oph.fi/koulutusoppaat/Staattiset/ajankohtaista.html>, viitattu 9.1.2013 Opetushallituksen kotisivut. <http://www.oph.fi/>, viitattu 9.1.2014.
    • 30 Selvitys ammattiin opiskelevien työelämätiedoista VIITTAUKSET 1 Ks. tarkemmin Valtioneuvoston julkaisuja (2011): Jyrki Kataisen hallitusohjelma. Valtioneuvoston kanslia, Helsinki, 31, 34. <http://valtioneuvosto.fi/hallitus/hallitusohjelma/pdf/fi.pdf>, ladattu 9.1.2014; Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja (2011): Koulutus ja tutkimus vuosina 2011– 2016. Kehittämissuunnitelma. Opetus- ja kulttuuriministeriö, Helsinki. 14–15. <http://www.minedu.fi/OPM/Koulutus/koulutuspolitiikka/asiakirjat/Kesu_2011_201 6_fi.pdf>, ladattu 9.1.2014 (OKM 2011). 2 Selvityksessä ei tarkastella ammattitutkintoja ja erikoisammattitutkintoja. 3 Elinikäisen oppimisen avaintaitoja ovat mm. oppiminen ja ongelmanratkaisu, vuorovaikutus ja yhteistyö, ammattietiikka, aloitekyky ja yrittäjyys sekä aktiivinen kansalaisuus ja eri kulttuurit. Ks. tarkemmin Opetushallituksen julkaisuja (2012): Ammatillisten perustutkintojen perusteiden toimeenpano ammatillisena perustutkintona ja näyttötutkintona. Opetushallitus, oppaat ja käsikirjat 2012:10, Helsinki, 18. (<http://www.oph.fi/download/142550_Ammatillisten_perustutkintojen_perusteiden _toimeenpano.pdf>, (OPH 2012). 4 Matala-aho, Jorma: Työelämätaitojen harjoittelu koulussa, TATtalks 2/2013, 16. 5 Vrt. Helve, Helena (2012): Valmistu töihin – mihin? Nuoret matkalla koulutuksesta työelämään. Taloudellinen tiedotustoimista, Nuorisofoorumi 2012, Helsinki, 47–48. 6 Ks. Opetin.fi-palvelun kotisivut. <http://opetin.fi/>, viitattu 9.1,2014. 7 Sama. 8 Pk-yritysbarometri (1/2012). Suomen Yrittäjät ry, Finnvera Oyj, Työ- ja elinkeinoministeriö, Helsinki, 24. <http://www.yrittajat.fi/File/17345e9d-ffba-4333-a4494f8c4a573608/Pk-yritysbarometri%20kev%C3%A4t%202012.pdf>, Ladattu 9.1.2014. 9 Tammelin, Lotta: Työelämän taidot hukassa, Yrittäjäsanomat 2/2012. 10 ks. myös Tuomola, Anita (2013): Sinun, minun vai meidän nuoret. Y2 – yritysselvitys nuorisotakuusta-projekti. Länsi-Uudenmaan Aikuisopisto, Lohja, 8, 10, 12, 54. 11 Vrt. kuitenkin Myllyniemi, Sami (2009): Taidekohtia. Nuorisobarometri 2009. Opetusministeriö, Nuorisoasiain neuvottelukunta julkaisuja 41, Helsinki, 106–123. <http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Nuoriso/nuorisoasiain_neuvottelu kunta/julkaisut/barometrit/liitteet/Nuorisobarometri_2009.pdf>, ladattu 9.1.2014. 12 13 OPH 2012, 18–19, 32–35. ”Kuhunkin tutkintoon sisältyy yrittäjyysosaamiseen ja yrittäjävalmiuksiin liittyviä ammattitaitovaatimuksia joko sisällytettynä tutkinnon osien tavoitteisiin tai erillisenä tutkinnon osana nimellislaajuudeltaan vähintään 5 opintoviikkoa tutkinnolle luonteenomaisella tavalla.” OPH 2012, 18–19.
    • Oikeudet ja velvollisuudet hallussa? 31 14 Ks. sivut 12–13. 15 Käytän selvityksessä yleisterminä ”työelämätietoa”. 16 Myös edellisessä alaluvussa mainitut tutkimukset linkittyvät osittain aihealueeseen. 17 Lavikainen, Elina – Mikkonen, Janne (2012): Rahkeet Duuniin. Työllistymisen laatu ammatillisella toisella asteella. Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiö OTUS, Helsinki, 65–73. 18 Penttilä, Johanna (2009): Yliopisto-opiskelijoiden työelämään orientoituminen. Opintosisällöt, uraohjaus ja tulevaisuuskuvat. Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiö OTUS rs, Helsinki. 19 Kunnari, Mia – Mustalahti, Aino-Maija – Pylkkänen, Aura (2012): Korkeakouluopiskelijat ja työelämätieto – Katsaus nykytilaan ja tarpeisiin. Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia, Ykkösketju -hankkeen väliraportti, Helsinki. <http://blogs.helsinki.fi/ykkosketju/files/2012/01/RAPORTTIVALMIS4.pdf>, ladattu 9.1.2014. 20 Vanha-Aho, Marjut (2010): Työelämäkysely ammattikorkeakouluopiskelijoille: Työelämän pelisäännöt hanskassa? STTK ja Samok, Helsinki. <http://samok.fi/uploads/2012/10/tyoelamakyselyn_raportti.pdf>, ladattu 9.1.2014. 21 Opetushallituksen julkaisuja (2011): Demokratiakasvatusselvitys. Opetushallitus, Helsinki, 58–70. <http://www.oph.fi/download/139654_Demokratiakasvatusselvitys.pdf>, ladattu 9.1.2014. 22 Aaltola, Juhani – Valli Raine (toim.) (2007): Ikkunoita tutkimusmetodeihin I. Metodin valinta ja aineiston keruu: virikkeitä aloittavalle tutkijalle. 2. uud. p. PSkustannus, Jyväskylä, 25–27, 34. 23 Vastanneiden määrä jäi myös SAKKI ry:n tekemässä kyselyssä pieneksi. Kysely lähetettiin 1033 opiskelijalle, joista vastasi vain 87 opiskelijaa. Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto SAKKI ry:n työelämäkysely 18.12.2013-8.1.2014. Kyselyn tulokset SAKKI ry:n hallussa (SAKKI ry:n kysely). 24 Opetus- ja kulttuuriministeriön opetusneuvos Seija Raskun haastattelu, 29.10.2013, muistiinpanot SAK:n hallussa (Rasku 29.10.2013); OPH 2012. 25 Ks. esim. Opetushallituksen koulutusnetti -sivusto. <http://www02.oph.fi/koulutusoppaat/Staattiset/ajankohtaista.html>, viitattu 9.1.2013; Opetushallituksen opetusneuvos Aira Rajamäen haastattelu 23.10.2013, muistiinpanot SAK:n hallussa (Rajamäki 23.10.2013). 26 Ks. esim. ammatillisten perustutkintojen perusteet. Opetushallituksen kotisivut. <http://www.oph.fi/>, viitattu 9.1.2014. 27 Sama.
    • 32 28 Selvitys ammattiin opiskelevien työelämätiedoista Rasku 29.10.2013. 29 Opetusneuvos Ulla Aunolan henkilökohtainen tiedonanto selvityksen tekijälle 10.1.2014, sähköpostiviesti selvityksen tekijän hallussa. 30 Kurssin nimi saattaa vaihdella oppilaitoksesta riippuen. Lähihoitajilla yhden opintoviikon kokonaisuus oli jakautunut kahteen osaan, joista ”Työelämän pelisäännöt” oli jälkimmäinen osa. Merkonomeilla ko. kurssia kutsuttiin ”Aktiivisena kansalaisena”. Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätiedon opettaja A:n haastattelu 22.11.2013, muistiinpanot SAK:n hallussa (YYT:n opettaja A); Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätiedon opettaja B:n haastattelu 3.12.2013, muistiinpanot SAK:n hallussa (YYT:n opettaja B). 31 YYT:n opettaja A. 32 Sama. 33 YYT:n opettaja B. 34 Liiketalouden opinto-ohjaaja A:n haastattelu 3.12.2013, muistiinpanot SAK:n hallussa (Liiketalouden opinto-ohjaaja A). 35 YYT:n opettaja A. 36 YYT:n opettaja B 37 Ks. esim. Sosiaali- ja terveysalan opinto-ohjaaja A:n haastattelu 26.11.2013, muistiinpanot SAK:n hallussa (Sosiaali- ja terveysalan opinto-ohjaaja A); Liiketalouden opinto-ohjaaja A. 38 Liiketalouden opinto-ohjaaja A. 39 Sosiaali- ja terveysalan opinto-ohjaaja A 40 Kone- ja metallialan opinto-ohjaaja A:n haastattelu 19.11.2013, muistiinpanot SAK:n hallussa (Kone- ja metallialan opinto-ohjaaja A). 41 YYT:n opettaja B. 42 YYT:n opettaja A. 43 Ks. viite 13. 44 Ks. esim. YYT:n opettaja A; YYT:n opettaja B; Liiketalouden opinto-ohjaaja A. 45 Ammattialan opettaja A:n haastattelu 19.11.2013, muistiinpanot SAK:n hallussa (Ammattialan opettaja A). 46 Tulkki, Heikki – Vakkuri, Minna (2012): Suunta. Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätieto. Kustannusosakeyhtiö Otava, Helsinki; Tulkki, Heikki – Vakkuri, Minna (2012): Suunta. Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätieto. Harjoituskirja. Kustannusosakeyhtiö Otava, Helsinki.
    • Oikeudet ja velvollisuudet hallussa? 33 47 Ks. esimerkiksi YYT:n opettaja A; Liiketalouden opinto-ohjaaja A; Liiketalouden opinto-ohjaaja B:n haastattelu 3.12.2013, muistiinpanot SAK:n hallussa (Liiketalouden opinto-ohjaaja B). 48 Ks. esimerkiksi YYT:n opettaja A; Liiketalouden opinto-ohjaaja A; Liiketalouden opinto-ohjaaja B:n haastattelu 3.12.2013, muistiinpanot SAK:n hallussa (Liiketalouden opinto-ohjaaja B). 49 Kone- ja metallialan opinto-ohjaaja A. 50 Huom. haastattelemani opiskelijat olivat kuitenkin yhtä lukuun ottamatta olleet kesätöissä tai tehneet töitä opiskelun ohella. Tämä heijastui siihen, että he olivat sisäistäneet melko hyvin työelämän pelisääntöjä. 51 Liiketalouden opinto-ohjaaja B. 52 YYT:n opettaja A. 53 Ks. esim. YYT:n opettaja A. 54 Ks. esim. YYT:n opettaja A; Liiketalouden opinto-ohjaaja A; Sosiaali- ja terveysalan opinto-ohjaaja A. 55 Kone- ja metallialan opinto-ohjaaja A. 56 Ks. viite 51. 57 Liiketalouden opinto-ohjaaja A; Liiketalouden opinto-ohjaaja B. 58 Ammattialan opettaja A. 59 YYT:n opettaja A; Sosiaali- ja terveysalan opinto-ohjaaja A. 60 Liiketalouden opinto-ohjaaja B; Kone- ja metallialan opinto-ohjaaja A. 61 Sosiaali- ja terveysalan opinto-ohjaaja A. 62 Kone- ja metallialan opinto-ohjaaja A. 63 Liiketalouden opinto-ohjaaja B. 64 Huom. tiedusteltavat asiat olivat samoja, joita sekä kurssin opettajat että opintoohjaajat pitivät tärkeänä osana työelämätietoa. 65 Osa opiskelijoista oli saanut tietoa työelämään liittyvistä asioista yläasteelta, puolisoltaan tai järjestöaktiivitoiminnasta. 66 Asiasta tekee vieläkin mielenkiintoisemman se, että kaikki opiskelijat olivat joko kurssin loppusuoralla tai juuri suorittaneet kurssin.
    • 34 Selvitys ammattiin opiskelevien työelämätiedoista 67 Kone- ja metallialan opiskelija B:n haastattelu 19.11.2013, muistiinpanot SAK:n hallussa (Kone- ja metallialan opiskelija B); Liiketalouden opiskelija B:n haastattelu 3.12.2013, muistiinpanot SAK:n hallussa (Liiketalouden opiskelija B). 68 Sosiaali- ja terveysalan opiskelija B:n haastattelu 22.11.2013, muistiinpanot SAK:n hallussa (Sosiaali- ja terveysalan opiskelija B). 69 Sosiaali- ja terveysalan opiskelija C:n haastattelu 4.12.2013, muistiinpanot SAK:n hallussa (sosiaali- ja terveysalan opiskelija C). 70 Toinen merkonomiopiskelijoista ei ollut tehnyt työsopimusta, koska hän ei ollut tehnyt kesätöitä. Tästä huolimatta hän tiesi hyvin työsopimuksen merkityksen. Samoin levyseppähitsaajaksi opiskeleva ymmärsi työsopimuksen tekemisen tärkeyden, muttei katsonut sen tekemisen olevan itselleen oleellista, sillä hän työskenteli sukulaisen yrityksessä. Liiketalouden opiskelija B; Kone- ja metallialan opiskelija A:n haastattelu 19.11.2013, muistiinpanot SAK:n hallussa (kone- ja metallialan opiskelija A). 71 SAKKI ry:n kysely. 72 Työehtosopimuksesta puhuessani muistutin, että monesti käytetään myös lyhennettä TES. 73 Ks. esim. liiketalouden opiskelija A; Liiketalouden opiskelija B; Kone- ja metallialan opiskelija B; Sosiaali- ja terveysalan opiskelija A:n haastattelu 22.11.2013, muistiinpanot SAK:n hallussa (sosiaali- ja terveysalan opiskelija A). 74 Tarkoittivatko he ”työnantajalla” työnantajaliittoa? 75 ks. viite 68. 76 Sosiaali- ja terveysalan opiskelija C. 77 SAKKI ry:n kysely. 78 Huom. työsopimusta koskeneeseen avokysymykseen vastasivat lähes kaikki. 79 SAKKI ry:n kysely. 80 Opiskelijat mainitsivat esimerkiksi tauot, lomat, palkkalisät, työvaatteet ja sovittu työaika ja tehtävät. 81 Kaikki opiskelijahaastattelut ja SAKKI ry:n kysely. 82 Liiketalouden opiskelija B. 83 Sosiaali- ja terveysalan opinto-ohjaaja A. 84 Opiskelijat mainitsivat tällaisiksi kysymyksiksi esimerkiksi aggressiiviset asiakkaat, neuloihin liittyvät riskit ja paloturvallisuuden. Sosiaali- ja terveysalan opiskelija B; Sosiaali- ja terveysalan opiskelija C.
    • Oikeudet ja velvollisuudet hallussa? 85 35 YYT- kurssin opettaja A. 86 Heidän lisäksi muutama opiskelija oli jäljillä arvellessaan, että kyseiseen työttömyyskorvaukseen oli oikeutettu kuuluessaan ammattiliittoon. Ks. esim. Sosiaali- ja terveysalan opiskelija B; Sosiaali- ja terveysalan opiskelija C; Kone- ja metallialan opiskelija B; Liiketalouden opiskelija A. 87 Vrt. Vanha-aho, 10–11, 33. 88 Sosiaali- ja terveysalan opiskelija B. 89 Sosiaali- ja terveysalan opiskelija A. 90 Ks. esim. Myllyniemi, 106–123. 91 Liiketalouden opiskelija B. 92 Sosiaali- ja terveysalan opiskelija C. 93 Sosiaali- ja terveysalan opiskelija A.
    • Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry Hakaniemenranta 1 , PL 157 00531 Helsinki puhelin 020 774 000 www.sak.fi