SlideShare a Scribd company logo
1 of 16
Download to read offline
7/2003

        Näkemyksiä keskusteluun
     työllisyysasteen nostamisesta




SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ
Elokuu 2003

      Lisätietoja:
  Pertti Parmanne
pertti.parmanne@sak.fi
 puh. (09) 7721 310
   Kalle Räisänen
 kalle.raisanen@sak.fi
 puh. (09) 7721 449

    SAK, PL 157
 FIN-00531 Helsinki
Sisällys


Näkemyksiä keskusteluun
työllisyysasteen nostamisesta                                           3
 Lähtökohtia                                                             3

Hallituksen työllisyystavoitteiden vaatimia
toimenpiteitä                                                           6
 Kiireelliset työllisyystoimet                                           6
 1.    Uusi talouskasvu on saatava vauhtiin                              6
 2.    Elinkeinopolitiikkaa on tehostettava                              6
 3.    Aktiivisen työvoimapolitiikan keinoja ja voimavaroja
       on vahvistettava, työhallinnon velvoitteita on lisättävä          6
 4.    Vajaakuntoisten työllistämismahdollisuuksia on parannettava       7
 5.    Irtisanomisiin on puututtava                                      7

 Pidemmän aikavälin toimet työllisyysasteen nostamiseksi 8
 6.    Kasvua ja työllisyyttä sekä ostovoiman suotuisaa kehitystä
       tukevaa talous- ja työmarkkinapolitiikkaa on jatkettava           8
 7.    Nuorten pysyvää siirtymistä työmarkkinoille on nopeutettava       8
 8.    Nuorten yhteiskuntatakuu on toteutettava                          8
 9.    Työelämän on joustettava paremmin perheen ja opiskelun hyväksi    9
 10.   Aikuiskoulutuksesta on tehtävä todellinen vaihtoehto              9
 11.   Työelämän sukupolvenvaihdokseen on varauduttava
       kolmikantaisella toimintamallilla                                 9
 12.   Ikääntyvien työssäpysymistä on tuettava                          10
 13.   Työelämän laatua on kehitettävä                                  10
 14.   Yhteistoimintalain kokonaisuudistus on saatava valmiiksi         11

 Verotuksen on tuettava työllisyyttä
 ja oikeudenmukaisuutta                                                 12
 15. Työntekoa suosivaa vero- ja maksupolitiikkaa on jatkettava         12
 16. Yritys- ja pääomaverouudistus on saatettava loppuun                12
 17. Työvaltaisten palvelualojen arvonlisäveroa on alennettava          12



 LIITE
 Nuorten yhteiskuntatakuu                                               13




                                             SAK - PUHEENVUORO 7/2003 1
2 SAK – PUHEENVUORO 7/2003
Näkemyksiä keskusteluun
työllisyysasteen nostamisesta

Lähtökohtia

Hallitusohjelman tavoite 100 000 uudesta työpaikasta ja työllisyysasteen nostami-
sesta vaalikauden aikana 70%:in vaativat nyt sekä uusia irtisanomisia ehkäiseviä,
nopeavaikutteisia toimia että pitkäjänteistä työllisyyspolitiikkaa työllisyysasteen nos-
tamiseksi. SAK on valmis hallitusohjelman mukaiseen hallituksen ja työmarkkina-
osapuolten yhteistyöhön työllisyysasteen nostamiseksi.

Samalla kun työttömyyden kasvu on katkaistava ja käännettävä työttömyys laskuun,
on valmistauduttava voimakkaamman talouskasvun alkamiseen ja työelämässä pian
edessä olevaan suureen sukupolvenvaihdokseen. Työllisyyden hoidossa on suh-
dannepolitiikan lisäksi pidettävä mielessä työelämän pitkäjänteinen kehittämistyö ja
tulevaisuuden ennakointi.

Hallitusohjelman työllisyysastetavoitteissa tähdätään vuosien päähän. Monet tavoit-
teiden edellyttämät toimet vaikuttavat hitaasti, joten niitä on tarpeen aloittaa nyt, vaik-
ka tuloksia voi odottaa vasta vuosien päästä. Sama pitkäjänteisyys koskee myös
monia työelämässä jo toteutettuja uudistuksia ja sosiaalipakettia, johon sisältyvä
suuri eläkeuudistus tulee pääosin voimaan vuonna 2005. Nyt käytävässä työllisyys-
keskustelussa ei pidä romuttaa työllisyysasteen nostoon jo pitkään suuntautunutta
linjaa yksittäisillä silmänkääntötempuilla.

Johdonmukaisen linjan ansiosta Suomessa on pystytty monia muita EU-maita pa-
remmin varautumaan eläköitymisen lisääntymiseen ja tulevaisuuden haasteisiin.
Suurissa EU-maissa julkinen talous on ajautunut alijäämäongelmiin, joiden yhtenä
ratkaisuna on jouduttu esittämään leikkauksia eläkkeisiin. Monista EU-maista poike-
ten Suomessa lakisääteisiä eläkkeitä rahastoidaan etukäteen. Siksi Suomessa ei ole
samanlaista tarvetta eläkeleikkauksiin, vaikka julkinen talous kääntyisi alijäämäiseksi.
Kun tutkimusten mukaan myös kilpailukykymme on hyvä, suomalaisen työllisyys-
keskustelun lähtökohdat ovat erilaiset kuin useimmissa EU-maissa.

Suomen työllisyysasteen nostamisen ajankohtaiset rakenteelliset toimet aloitettiin
sosiaalipaketilla ja tuoreella suurella eläkeuudistuksella, jolla työuran loppupään so-
siaaliturvan perusteet uudistettiin. Nyt on vuorostaan keskityttävä vielä uudistamat-
tomiin alueisiin, kuten työurien pidentämiseen työhistorian alkupäässä, ja panostet-
tava voimaperäisesti työuran aikaisiin parannuksiin osaamista, työssäjaksamista ja
työntekijöiden muutosturvallisuutta parantavin toimin.




                                                  SAK - PUHEENVUORO 7/2003 3
Kiireellisiä toimia työttömyyden ehkäisemiseksi

    Hallitusohjelman työllisyystavoitteiden saavuttaminen edellyttää, että ajankohtainen
    lomautus- ja irtisanomisaalto saadaan käännettyä valmistautumiseksi uuteen nou-
    suun.

    Jotta työttömyyden kasvu ja irtisanomisten lisääntyminen saadaan estettyä on pikai-
    sesti keskityttävä ainakin seuraaviin asioihin:

    –   talouskasvua vauhditetaan,
    –   aktiivista elinkeinopolitiikkaa tehostetaan
    –   vajaakuntoisten työllistämismahdollisuuksia parannetaan
    –   irtisanomisiin puututaan, panostetaan työelämässä koulutukseen
    –   aktiivisen työvoimapolitiikan välineitä ja voimavaroja vahvistetaan, työhallinnon
        velvoitteita lisätään


    Työllisyysaste on saatava nousemaan

    Työllisyysasteen nostaminen edellyttää ennen kaikkea yhteistyötä ja laaja-alaista po-
    litiikkaa. Ilman vahvaa talouskasvua työllisyystavoitteiden saavuttamisessa ei onnis-
    tuta eikä hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohja ole turvattu. Suomen julkinen talous
    on ylijäämäinen ja yritysten taseet ja kilpailukyky ovat hyvässä kunnossa, kun kan-
    sainvälisestä taloudesta poistuu alavireisyys ja kasvu pääsee vauhtiin.

    Työllisyysasteen nostamiseksi tarvitaan toimia niin työuran alkupäässä, parhaassa
    työiässä olevien kuin työuran loppupäässä olevien keskuudessa. Keskimääräinen
    työmarkkinoilta poistumisikä on tilastointitavasta riippuen Suomessa 59-61 vuotta.
    Se on EU:n keskiarvoja korkeampi, mutta edellyttää edelleenkin – erityisesti työelä-
    mässä – ponnisteluja keskimääräisen työstälähtemisiän asteittaiseksi nostamiseksi.

    Harjoitettu työmarkkinapolitiikka on tukenut työllisyyttä, vakautta ja ennustettavuutta
    lisäävää politiikkaa. Työllisyysasteen kohottamiseen tarkoitetut komikantaisesti val-
    mistellut uudistukset aloitettiin jo edellisen vaalikauden aikana sopimalla isosta ja
    vaikutuksiltaan kauaskantoisesta sosiaalipaketista, joka sisälsi työttömyysturvauu-
    distuksen ja suuren eläkeuudistuksen. Yhteisenä tavoitteena on ollut, että suuressa
    eläkeuudistuksessa tehdyillä rakenteellisilla uudistuksilla keskimääräinen eläköity-
    misikä nousee 2-3 vuodella muutaman vuosikymmenen kuluessa.

    Niin ikään edellisten vuosien aikana ja työmarkkinaratkaisujen vauhdittamana tehtiin
    monia työelämään vaikuttavia uudistuksia, joiden tarkoituksena oli työllisyysasteen
    nousun mahdollistaminen. Näin toimittiin mm. panostamalla koulutukseen, työssä-
    jaksamiseen ja työn ja perhe-elämän kestävämpään yhteensovittamiseen.




4 SAK – PUHEENVUORO 7/2003
Hallituksen työllisyyspolitiikan pitkän aikavälin tavoitteiden saavuttaminen edellyttää
saman määrätietoisen linjan jatkamista. Työllisyysasteen nostamisessa on huomion
kiinnityttävä seuraaviin asioihin:

–   kasvua ja työllisyyttä tukevaa talous- ja työmarkkinapolitiikkaa jatketaan
–   nuorten siirtymistä työmarkkinoille nopeutetaan
–   nuorten yhteiskuntatakuu toteutetaan
–   työelämässä joustetaan paremmin opiskelun ja perheen hyväksi
–   aikuiskoulutuksesta tehdään todellinen vaihtoehto
–   sukupolvenvaihdokseen varaudutaan
–   ikääntyvien työssäpysymistä tuetaan
–   yhteistoimintalain kokonaisuudistus saatetaan valmiiksi
–   verotuksen rakenteita uudistetaan työllisyyttä tukeviksi ja oikeudenmukaisiksi
    • työntekoa suosivaa vero- ja maksupolitiikkaa jatketaan
    • yritys- ja pääomaverouudistus saatetaan loppuun
    • työvaltaisten palvelualojen arvonlisävero alennetaan




                                                SAK - PUHEENVUORO 7/2003 5
Hallituksen työllisyystavoitteiden
    vaatimia toimenpiteitä

    Kiireelliset työllisyystoimet

    Työllisyystilanteen heikkenemisen kääntämiseksi pikaisesti uuteen nousuun
    on otettava käyttöön nopeasti työllisyyteen vaikuttavia toimia

    1. Uusi talouskasvu on saatava vauhtiin

    Hallitus on jo tehnyt kotimarkkinakysynnän kasvua tehokkaasti elvyttäviä päätöksiä.
    Tarvittaessa on talouskasvun tukemiseksi tehtävä täydentäviä toimenpiteitä. Suomen
    Pankin ja Suomen edustajien Euroopan keskuspankissa on saatava aikaan tuloksia
    Euroopan keskuspankin inflaation torjumiseen urautuneen väärän suhdannepolitii-
    kan oikaisemisessa ja kasvua ja työllisyyttä tukevan talouspolitiikan edistämisessä.


    2. Elinkeinopolitiikkaa on tehostettava

    Valtion erityis- ja riskirahoituksen mahdollisuuksia (Finnvera, TeSi) laajennetaan se-
    kä lisätään TE-keskusten käytössä olevia kone- ja laiteinvestointeihin tarkoitettuja se-
    kä työllisyysperusteisia investointimäärärahoja. Suomen merenkulkuelinkeinolle luo-
    daan tasavertaiset kilpailuedellytykset tonnistoveroa ja matkustaja-alustukea uudis-
    tamalla. VR:n junavaunutilauksia kotimaasta vauhditetaan ja varmistetaan rataverkon
    kunnossapidon rahoitus. Palvelujen viennin edistämiseksi tulisi pikaisesti laatia
    KTM:n johdolla oma hanke.


    3. Aktiivisen työvoimapolitiikan keinoja ja voimavaroja on
       vahvistettava, työhallinnon velvoitteita on lisättävä

    SAK tukee työhallinnon palvelujen hallitusohjelmassa linjattua rakenneuudistusta,
    jossa vaikeasti työllistyvien yksilöllistä palvelua tukemaan perustetaan työvoiman
    palvelukeskukset. Vuoden 2004 aikana palvelukeskusten toiminta on käynnistettävä
    kaikilla niillä paikkakunnilla, joissa se nopealla aikataululla on mahdollista. Meneil-
    lään olevassa yhteispalvelukokeilussa on mukana 18 paikkakuntaa ja 25 yhteispal-
    velupistettä.

    Työvoiman palvelukeskusten keskeisin tavoite on löytää vaikeasti työllistyvien elä-
    mäntilanteeseen yksilöllisesti sopiva ratkaisu. Asiakkaiden työllistymistä vaikeutta-
    vista monista ongelmista huolimatta tavoitteena on oltava työllistyminen avoimille
    työmarkkinoille. Työ-, opetus- ja sosiaaliviranomaiset velvoitetaan yhteistyöhön osa-
    na palvelukeskusten toimintaa.

    Tosiasiallisesti työkyvyttömien pitkäaikaistyöttömien eläke-edellytysten arviointia jat-
    ketaan ja laajennetaan (Elma-projekti).




6 SAK – PUHEENVUORO 7/2003
Ikääntyvien ja vähäisen pohjakoulutuksen omaavien työntekijöiden työttömyyttä en-
naltaehkäistään muita tehokkaammin tarjoamalla aiempaa enemmän koulutus- ja
ohjauspalveluja yritysten muutostilanteissa, jotta uusi työllistyminen nopeutuisi.

Suomessa olevan ulkomaalaisen työvoiman keskuudessa työllisyysaste on vain noin
40%. Maahanmuuttajille räätälöityjä työvoimapalveluita lisätään. Työvoimahallinto
velvoitetaan selvittämään tarkemmin maahanmuuttajien kotimaassaan hankkiman
koulutuksen ja ammattitaidon laajuus ja se tunnustetaan nykyistä kattavammin.
Maahanmuuttopolitiikassa arvioidaan nykyistä kattavammin maahanmuuton vaiku-
tuksia tulonsiirtojen rahoituksen ja palvelutuotannon sekä työllisyysasteen kehityksen
kannalta.


4. Vajaakuntoisten työllistämismahdollisuuksia on parannettava

Vajaakuntoisten ja vaikeasti työllistyvien työllistämiseksi luodaan mahdollisuus sosi-
aaliseen yritystoimintaan ja uusi laki sosiaalisista yrityksistä on saatava pikaisesti
toimimaan myös käytännössä. Tämän lisäksi SAK esittää työmarkkinajärjestöjen yh-
teisen suosituksen antamista, jolla työelämän asenteita saadaan korjattua vajaakun-
toisten työmarkkina-aseman parantamiseksi.


5. Irtisanomisiin on puututtava

Sijoittajien lyhyen ajan tuotto-odotukset ovat tuoneet neljännesvuosikatsausten ym-
pärillä pyörivän kvarttaalitalouden myös työsuhdepolitiikkaan, vaikka onnistunut
henkilöstöpolitiikka edellyttää pitkäjänteisyyttä. Keskeinen ongelma työttömyyden
kasvun ehkäisemisessä on Suomessa tosiasiallisesti alhainen irtisanomiskynnys.
Tuotannon supistamisen ja irtisanomisten kustannukset työnantajille ovat Suomessa
merkittävästi alhaisemmat kuin useissa saman talousalueen maissa. Jos heikko
suhdannetilanne Euroopassa jatkuu, syntyy kansainvälisille yrityksille Euroopan laa-
juisia tuotannon supistamispaineita, jotka toteutetaan irtisanomisilla siellä, missä se
on edullisinta. Irtisanomiskynnyksen tosiasiallinen nostaminen tulee pitää mielessä
ainakin seuraavin tavoin:

–   Irtisanomis- ja lomautusuhan alaiseksi joutuneiden aseman parantamiseksi to-
    teutetaan kolmikantaisesti valmisteltavat työllistymisohjelmat sekä työvoima- ja
    koulutuspoliittiset toimet. Yhteistoimintalakiin sisällytettävillä työnantajien uusilla
    velvoitteilla lisätään työntekijöiden turvallisuutta muutoksessa (Markku Wallinin
    johtama tupotyöryhmä).

–   Työvoimahallinnon toimintatapoja muutetaan työttömyyttä ennaltaehkäisevään
    suuntaan. Työvoimahallinnon on kehitettävä valmiuksia selvittää yhdessä irtisa-
    nomis- ja lomautusaikeissa olevan työnantajan kanssa mahdollisuuksia sijoittaa
    työntekijöitä uudelleen. Tämä tapahtuisi työnantajan ja työvoimahallinnon yhdes-
    sä kustantaman ja järjestämän koulutuksen tai harjoittelun avulla. Työvoimahal-
    linto myös puuttuu irtisanomisia ehkäisevän työnantajan uudelleensijoitusvelvolli-
    suuden toteutumiseen.




                                                  SAK - PUHEENVUORO 7/2003 7
–   Selvitetään kolmikantaisesti, millä tavoin suomalaisten yrityksien irtisanomiskus-
        tannukset voidaan saattaa kansainvälisen vertailun kestäviksi.

    –   Lisätään työnantajien tietoutta taloudellisten ja tuotannollisten irtisanomisperus-
        teiden sisällöstä sekä irtisanomisiin nähden ensisijaisesta uudelleensijoittamis- ja
        uudelleenkouluttamisvelvollisuudesta



    Pidemmän aikavälin toimet
    työllisyysasteen nostamiseksi

    Seuraavilla toimilla on jatkettava edellytysten luomista työllisyysasteen nousemiseksi.

    6. Kasvua ja työllisyyttä sekä ostovoiman suotuisaa kehitystä tuke-
       vaa talous- ja työmarkkinapolitiikkaa on jatkettava.

    Työllisyyden myönteisen kehityksen tärkein edellytys on talouskasvu. Viimeisen kah-
    deksan vuoden aikana syntyneet noin 300 000 uutta työpaikkaa ovat määrätietoisen
    kasvupolitiikan ansiota, jossa kotimaisen ostovoiman vakaalla kasvulla on ollut rat-
    kaiseva merkitys. Tutkimuksen ja tuotekehittelyn julkista rahoitusta lisätään edelleen.
    Työmarkkinajärjestöjen tulee jatkossakin pyrkiä sellaisen sopimuspolitiikan toteutta-
    miseen, joka tukee työllisyyttä ja ostovoiman oikeudenmukaista kasvua.


    7. Nuorten pysyvää siirtymistä työmarkkinoille on nopeutettava

    Opiskeluaikoja lyhennetään lukukausien aikaista työskentelyä tehostamalla, kolmatta
    lukukautta kehittämällä, lisäämällä opintojen ohjausta ja aikaisempien opintojen hy-
    väksilukemista. Opintotukijärjestelmää muutetaan valmistumista kannustavaan
    suuntaan myös opintolainajärjestelmää kehittämällä. Oppilaitosten valintamenettelyä
    kehitetään niin että nuoret pääsevät ilman turhia välivuosia jatkamaan opintojaan.
    Uudistuksia toteutetaan opetusministerin asettaman työryhmän ehdotusten valmis-
    tuttua.

    8. Nuorten yhteiskuntatakuu on toteutettava

    Nuorten yhteiskuntatakuu on toteutettava nopealla aikataulululla. Kaikille alle 25-
    vuotiaille tarjotaan viimeistään kolmen kuukauden työttömyyden jälkeen koulutus-,
    harjoittelu- tai työpaikka. Yhteiskuntatakuun lähtökohtana on oltava koulutuksen jär-
    jestäjien, kuntien sosiaalitoimen, Kelan ja työvoimatoimistojen yhteistyö. Jokaiselle
    tukea tarvitsevalle nuorelle on pystyttävä tarjoamaan yksilöllisesti räätälöityjä, mie-
    lekkäitä ratkaisuja, jotka tukevat hänen selviytymistään yhteiskunnassa ja parantavat
    hänen ammatillisia valmiuksiaan.

    Yhteiskuntatakuun tulee pitää sisällään useita eri toimia. (liite)




8 SAK – PUHEENVUORO 7/2003
9. Työelämän on joustettava paremmin perheen
   ja opiskelun hyväksi

Työn ja perhe-elämän parempaa yhteensovittamista on jatkettava ja keskusteluun on
otettava uudenlaisia vaihtoehtoja pienten lasten vanhempien työaikamalleista.

Työllisyysasteen nostamistavoitteessa onnistuminen tarkoittaa erityisen huomion
kiinnittämistä naisten työssäkäynnin kehitykseen. Perhepoliittisia tukimuotoihin on
tehtävä rakenteellisia uudistuksia, jotta ne mahdollistaisivat paremmin työssäkäynnin
ja kannustaisivat siihen.

Aikuiskoulutuksen tarjonnan lisäämisen ohella on huolehdittava työelämän joustami-
sesta erityisesti tilanteissa, joissa työntekijä tahtoo hankkia ammatillista lisäkoulu-
tusta työnsä ohessa. Tätä varten on tarpeen kehittää malli osa-aikatyön ja koulutuk-
sen vuorotteluksi ja niveltämiseksi toimivaksi kokonaisuudeksi. Mallin käyttöönotta-
miseksi käynnistetään kolmikantaiset valmistelut.

Osa-aikatyöttömyyden aikaisesta toimeentulosta on huolehdittava varmistamalla
toimivan sovitellun työttömyyspäivärahamallin jatkuminen.


10. Aikuiskoulutuksesta on tehtävä todellinen vaihtoehto

Työelämän voimakas rakennemuutos edellyttää, että valmiuksia aikuisten täydennys-
ja jatkokoulutukseen lisätään. Ammatilliseen aikuiskoulutukseen erikoistuneiden op-
pilaitosten epävarma rahoituspohja kaipaa parannusta, jotta erityisesti ammatillisen
lisäkoulutuksen aloituspaikkoja voidaan lisätä. Säädetään laki työelämän aikuiskou-
lutuskeskuksista, jolla lailla yhtenäistetään ja varmistetaan aikuiskoulutuskeskusten
toimintaedellytykset.

Irtisanotuiksi tai lomautetuiksi tulleiden uudelleen työllistymistä nopeutetaan myös
omaehtoisen lisäkoulutuksen avulla. Aikuiskoulutustuen ohelle kehitetään erityinen
uudelleenkoulutustuki irtisanomisen jälkeen uudelleenkoulutukseen hakeutuville. Tu-
kien määrän ja hakumenettelyjen on oltava kouluttautumiseen kannustava.

Työelämässä vailla peruskoulun jälkeistä koulutusta oleville suunnattua Noste-
ohjelmaa on kehitettävä niin, että siihen voi osallistua vuosittain vähintään 10 000
opiskelijaa.


11. Työelämän sukupolvenvaihdokseen on varauduttava
    kolmikantaisella toimintamallilla

Hallittua ja inhimillistä sukupolvenvaihdosta varten hallitus valmistelee työmarkkina-
osapuolten kanssa toimintamallin sukupolvenvaihdoksen hoitamiseksi työyhteisöis-
sä. Ikääntyvien työntekijöiden kokemus ja ammattitaito on saatava tehokkaasti väli-
tettyä nuoremmille. Toimintamallilla autetaan hahmottamaan oman työpaikan lähi-
vuosien ikäjakauma ja lisätään johdon tietoisuutta ikääntyvien työntekijöiden vah-
vuuksista. Toimintamallin avulla voidaan ottaa paremmin huomioon myös ikäänty-
neiden erityistarpeet työn organisoinnin ja työolojen kehittämisen kannalta.




                                                SAK - PUHEENVUORO 7/2003 9
12. Ikääntyvien työssäpysymistä on tuettava

       Työllisyysasteen nostaminen ja ylläpitäminen edellyttävät, että ihmisten työuria voi-
       daan pidentää ennen kaikkea työssä jaksamista parantamalla. Keskimääräistä elä-
       köitymisikää on pystyttävä nostamaan. Työllisyysasteen nostaminen hallitusohjelman
       tavoitteiden mukaisesti edellyttää ainakin seuraavia asioita.

       –   Ikääntyvien työntekijöiden työllistämiskynnyksen madaltamiseksi riskiä työky-
           vyttömyystilanteiden varalta tasataan työntekijän kaikkien työnantajien kesken.
           Tämän työnantajien omavastuun tasaaminen valmistellaan kolmikantaisesti.

       –   Työnantajien tulisi tarkistaa asenteitaan ikääntyvien ihmisten työllistämisessä ja
           työssä pitämisessä. Työttömyyseläkeputki ei ole keino ikääntyvän henkilöstön
           karsimiseksi henkilöstön supistamistilanteissa. Sen tarkoitus on turvata iäkkäinä
           työttömiksi joutuneiden myöhempää toimeentuloa. Työmarkkinajärjestöt vaikut-
           tavat jäsentensä asenteiden muuttamiseksi ikääntyneiden syrjimisen estämiseksi
           henkilöstön supistamistilanteissa.

       –   Työmarkkinajärjestöt aloittavat hallituksen kanssa neuvottelut toimenpiteistä,
           joilla työelämää voidaan muuttaa ikääntyvien työssäjaksamista tukevaksi. Kaikki
           osapuolet sitoutuvat hyvien käytäntöjen levittämiseen. Valtion on kehitettävä TE -
           keskusten yhteyteen työnantajille ikääntyvien työssäjaksamista tukevia neuvon-
           tapalveluja. Työelämän johtamismenetelmiä ikääntyvien työssäjaksamista tuke-
           vaksi kehitetään edelleen tehostamalla työelämän ohjelmahankkeita (mm. TY-
           KES).

       –   Maatalousyrittäjien tilojen sukupolvenvaihdoksiin liittyviä ikärajoja muutetaan
           työssäpysymistä tukeviksi.

       –   Niin sanottujen ostoeläkkeiden verokohtelu on saatettava tukemaan myöhempää
           eläkkeelle siirtymistä.


       13. Työelämän laatua on kehitettävä

       Johtamismenetelmiä, työyhteisöjä ja työoloja on kehitettävä niin, että ne osaltaan tu-
       kevat työllisyyttä ja työssä jaksamista.

       –   Valmistellaan puitesopimus henkilöstön oikeasta mitoituksesta, jossa hankkees-
           sa otetaan huomioon uuden työturvallisuuslain velvoitteet. Työelämän kehittämi-
           seksi luodun uuden lainsäädännön tehokas käyttöönotto edellyttää, että työelä-
           män toimijat, erityisesti yksittäiset työnantajat sitoutuvat siihen nykyistä voimak-
           kaammin. Puitesopimuksella varmistetaan, että parempaa työssäjaksamista
           edesauttava työelämän laadullinen kehittäminen on tehokasta. Kytketään työ-
           suojelun ja työterveyshuollon asiantuntemus arvioimaan irtisanomistilanteissa ir-
           tisanomistoimien vaikutuksia työterveyteen ja työssä jaksamiseen erityisesti sil-
           loin, kun yrityksen toimintaa ei lakkauteta tai muutoin supisteta. Organisoidaan jo
           toteutettujen irtisanomisten jälkeen jäljelle jääneiden työntekijöiden työterveyden
           seuranta tietyksi määräajaksi.




10 S A K – P U H E E N V U O R O 7 / 2 0 0 3
–   Käynnistetään kolmikantaisesti yhteistyössä Työterveyslaitoksen kanssa työelä-
    män tutkimustuloksia hyödyntämällä hanke johtamisen apuna käytettävistä mal-
    leista, joiden avulla henkilöstön määrä voidaan mitoittaa haitallisen kuormituksen
    välttämiseksi.

–   Johtamisen apuvälineeksi ja suunnitelmallisen yhteistyön kehittämiseksi sovitaan
    laadittavaksi työpaikoille henkilöstöraportointijärjestelmä.

–   Työministeriön uudistetut työelämän kehittämisohjelmat (TYKES) tulee toteuttaa
    suunnitelmien mukaisesti.


14. Yhteistoimintalain kokonaisuudistus on saatava valmiiksi

Toteutetaan yhteistoimintalain kokonaisuudistus, jonka yhteydessä parannetaan
työntekijöiden vaikuttamismahdollisuuksia yritysjärjestelyissä ja muissa toiminnan
muutoksissa, töiden uudelleen organisoinnissa sekä työvoiman käyttötapoihin liitty-
vissä päätöksissä. Yhteistoimintalain on osaltaan tuettava työyhteisöjen kehittämistä
sekä työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksien parantamista työelämän muutoksissa
ja irtisanomistilanteissa.




                                              S A K - P U H E E N V U O R O 7 / 2 0 0 3 11
Verotuksen on tuettava työllisyyttä
       ja oikeudenmukaisuutta

       Työn verotusta on kevennettävä siirtämällä painopistettä pääomatulojen, kiinteistöva-
       rallisuuden ja ympäristöverotuksen suuntaan.

       Hallitus on tehnyt tänä vuonna merkittäviä suhdannepoliittisia ratkaisuja keventä-
       mällä verotusta. Verotuksen rakenteita on uudistettava jatkossa rakenteellisesti työlli-
       syyttä tukevalla tavalla.

       15. Työntekoa suosivaa vero- ja maksupolitiikkaa on jatkettava

       Palkansaajien verotus on eurooppalaisessa vertailussa Suomessa edelleen suhteel-
       lisesti kireämpää kuin yritysverotus vastaavissa vertailuissa. Hallitusohjelman työlli-
       syystavoitteisiin pääseminen edellyttää vastaisuudessa julkisen talouden veronke-
       vennysvaran käyttämistä juuri palkkaverotuksen keventämiseen. Edessä oleva Kan-
       saneläkelaitoksen rahoituksen uudistaminen hoidetaan niin, etteivät palkansaajille
       tulevat, työntekoa rasittavat maksut nouse.


       16. Yritys- ja pääomaverouudistus on saatettava loppuun

       Yritys- ja pääomaverouudistuksen linjoja koskeva poliittinen valmistelu on saatettava
       hallitusohjelman mukaisesti loppuun tämän vuoden puolella. Näin on yrityselämään
       luotava ennakoitavuutta, jotta yritysten investointi ja henkilöstön rekrytointipäätökset
       lisääntyisivät. Yritys- ja pääomaverouudistuksella ei saa pienentää näiden verolajien
       tuottoa ja uudistus on tehtävä kestämään vähintään kuluva vaalikausi.


       17. Työvaltaisten palvelualojen arvonlisäveroa on alennettava

       Suomen edustajien tulee toimia EU:ssa siten, että Suomessa voidaan toteuttaa työ-
       valtaisten palvelualojen arvolisäverokannan alennus. Työllisyyden takia ensimmäi-
       seksi on alennettava ravintoloiden ja henkilöstöruokailun ruokatarjoilun alv-kantaa.
       Työvaltaisten alojen suosimista arvonlisäverotuksessa on jatkettava.


       Näiden ehdotusten pohjalta SAK on valmis panostamaan yhteistyöhön hallituksen
       kanssa työllisyystavoitteiden saavuttamiseksi




12 S A K – P U H E E N V U O R O 7 / 2 0 0 3
LIITE

Nuorten yhteiskuntatakuu

–   Peruskoulussa ja toisen asteen koulutuksessa on varmistettava riittävät resurssit
    oppilashuoltoon, opintojen ohjaukseen ja erityisopetukseen.

–   Kaikille peruskoulun suorittaneille tarjotaan koulutuspaikka toisen asteen koulu-
    tuksessa tai peruskoulun lisäopetuksessa. Vailla toisen asteen koulutusta oleville
    koulutukseen ja harjoitteluun ohjaaminen on aina ensisijainen vaihtoehto työttö-
    myydelle. Näiden nuorten aktivointivastuu kuuluisi jatkossa työvoiman palvelu-
    keskuksille. Kunnissa, joissa ei ole palvelukeskusta, on yhteiskuntatakuun to-
    teutumisesta vastaaminen järjestettävä muutoin, esimerkiksi kunnan sosiaali- ja
    opetustoimen sekä työhallinnon yhteistyöllä. Olennainen osa toimintaa ovat työ-
    pajat, jotka tarjoavat nuorille hyvän mahdollisuuden tutustua työelämään ja opis-
    keluun. Toiminnan tavoitteena on aina tutkintoon johtavan koulutuksen aloittami-
    nen.

–   Turvataan kattava työpajaverkosto työssäkäyntialueittain (144) tai seutukunnittain
    (88). Työpajojen toiminta on vakinaistettava ja valtion on huolehdittava riittävästä
    rahoituksesta. Samalla työpajojen ja ammatillisen koulutuksen yhteistyötä on
    edistettävä niin, että nuori voi työpajassa suorittaa esimerkiksi jonkin näyttötut-
    kinnon osan.

–   Kaikkiin ammatillisiin oppilaitoksiin kehitetään toimivat ura- ja rekrytointipalvelut.
    Ura- ja rekrytointipalvelujen tarkoituksena on edistää oppilaitoksessa opiskelevi-
    en ja sieltä valmistuvien työllistymistä ja jatkokoulutukseen siirtymistä. Palvelut
    ovat osa opintojen ohjausta ja siihen sisältyy urasuunnittelun ohjaus koko opis-
    kelupolun ajalta.

–   Toisen asteen opiskelijoiden opintotuen epäkohdat korjataan. Toisen asteen
    opiskelijoiden opintotuen vanhempien tuloihin perustuvaa tuloharkintaa lieven-
    netään ja itsenäisesti asuvilta alle 20-vuotiailta toisen asteen opiskelijoilta van-
    hempien tuloharkinta poistetaan kokonaan.

–   Tutkinnon suorittaneille työttömille työnhakijoille tarjotaan kolmen kuukauden
    kuluessa työttömyyden alkamisesta nuoren omia odotuksia ja tulevaisuuden ta-
    voitteita tukeva opiskelu-, harjoittelu- tai työpaikka. Nuorille työmarkkinatuesta
    tehdään nuorten aktiiviraha, jonka turvin kolmen kuukauden työttömyyden jäl-
    keen nuori voi hakea työtä sekä yksityiseltä että julkiselta sektorilta. Nuoren työt-
    tömän työllistävä työnantaja saa työmarkkinatuen suuruisen tuen ( n. 500 E / kk),
    joka käytännössä riittää työnantajamaksujen maksamiseen.




                                                S A K - P U H E E N V U O R O 7 / 2 0 0 3 13
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry
 Hakaniemenranta 1, PL 157, FIN-00531 Helsinki, puh (09) 77211, fax (09) 7721 447, internet: http://www.sak.fi

                           Finlands Fackförbunds Centralorganisation FFC rf
   Hagnäskajen 1, PB 157, FIN-00531 Helsingfors, tel (09) 77211, fax (09) 7721 447, internet: http://www.sak.fi

                           The Central Organisation of Finnish Trade Unions SAK
Hakaniemenranta 1, P.O. Box157, FIN-00531 Helsinki, phone +358 9 77211, fax +358 9 7721 447, internet: http://www.sak.fi

More Related Content

What's hot

Pekka tiainen2442012esitys
Pekka tiainen2442012esitysPekka tiainen2442012esitys
Pekka tiainen2442012esitysTutuhesa
 
SAK:n esitykset valtion talousarvioon vuodelle 2005 ja vuosien 2005–2008 määr...
SAK:n esitykset valtion talousarvioon vuodelle 2005 ja vuosien 2005–2008 määr...SAK:n esitykset valtion talousarvioon vuodelle 2005 ja vuosien 2005–2008 määr...
SAK:n esitykset valtion talousarvioon vuodelle 2005 ja vuosien 2005–2008 määr...Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
SAK:n Akavan ja STTK:n tavoitteet yhteiskuntasopimusneuvotteluissa
SAK:n Akavan ja STTK:n tavoitteet yhteiskuntasopimusneuvotteluissaSAK:n Akavan ja STTK:n tavoitteet yhteiskuntasopimusneuvotteluissa
SAK:n Akavan ja STTK:n tavoitteet yhteiskuntasopimusneuvotteluissaPauli Vento
 
SDP:n vaihtoehtobudjetti 2011
SDP:n vaihtoehtobudjetti 2011SDP:n vaihtoehtobudjetti 2011
SDP:n vaihtoehtobudjetti 2011SDP
 
SAK:n tavoitteita valtiontalouden määrärahakehyksiin vuosille 2009–2012 sekä ...
SAK:n tavoitteita valtiontalouden määrärahakehyksiin vuosille 2009–2012 sekä ...SAK:n tavoitteita valtiontalouden määrärahakehyksiin vuosille 2009–2012 sekä ...
SAK:n tavoitteita valtiontalouden määrärahakehyksiin vuosille 2009–2012 sekä ...Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
SDP:n perhevapaamalli
SDP:n perhevapaamalliSDP:n perhevapaamalli
SDP:n perhevapaamalliSDP
 

What's hot (20)

Pekka tiainen2442012esitys
Pekka tiainen2442012esitysPekka tiainen2442012esitys
Pekka tiainen2442012esitys
 
Hyvää (t)yötä Suomi -tiivistelmä
Hyvää (t)yötä Suomi -tiivistelmäHyvää (t)yötä Suomi -tiivistelmä
Hyvää (t)yötä Suomi -tiivistelmä
 
SAK:n vuosikertomus 2020
SAK:n vuosikertomus 2020SAK:n vuosikertomus 2020
SAK:n vuosikertomus 2020
 
SAK:n esitykset valtion talousarvioon vuodelle 2005 ja vuosien 2005–2008 määr...
SAK:n esitykset valtion talousarvioon vuodelle 2005 ja vuosien 2005–2008 määr...SAK:n esitykset valtion talousarvioon vuodelle 2005 ja vuosien 2005–2008 määr...
SAK:n esitykset valtion talousarvioon vuodelle 2005 ja vuosien 2005–2008 määr...
 
SAK:n Akavan ja STTK:n tavoitteet yhteiskuntasopimusneuvotteluissa
SAK:n Akavan ja STTK:n tavoitteet yhteiskuntasopimusneuvotteluissaSAK:n Akavan ja STTK:n tavoitteet yhteiskuntasopimusneuvotteluissa
SAK:n Akavan ja STTK:n tavoitteet yhteiskuntasopimusneuvotteluissa
 
SDP:n vaihtoehtobudjetti 2011
SDP:n vaihtoehtobudjetti 2011SDP:n vaihtoehtobudjetti 2011
SDP:n vaihtoehtobudjetti 2011
 
Arvioita valtion vuoden 2004 talousarvioehdotuksesta
Arvioita valtion vuoden 2004 talousarvioehdotuksestaArvioita valtion vuoden 2004 talousarvioehdotuksesta
Arvioita valtion vuoden 2004 talousarvioehdotuksesta
 
Vahvaa sopimista Suomen työelämän hyväksi
Vahvaa sopimista Suomen työelämän hyväksiVahvaa sopimista Suomen työelämän hyväksi
Vahvaa sopimista Suomen työelämän hyväksi
 
Sosiaaliturvan uudistaminen
Sosiaaliturvan uudistaminenSosiaaliturvan uudistaminen
Sosiaaliturvan uudistaminen
 
SAK:n kärkiviestit hallituksen vuoden 2021 budjettineuvotteluihin
SAK:n kärkiviestit hallituksen vuoden 2021 budjettineuvotteluihinSAK:n kärkiviestit hallituksen vuoden 2021 budjettineuvotteluihin
SAK:n kärkiviestit hallituksen vuoden 2021 budjettineuvotteluihin
 
Ilmastotoimien vaikutus työhön ja työntekijöiden asemaan
Ilmastotoimien  vaikutus työhön ja työntekijöiden asemaanIlmastotoimien  vaikutus työhön ja työntekijöiden asemaan
Ilmastotoimien vaikutus työhön ja työntekijöiden asemaan
 
SAK:n ehdotukset hallituksen EU-linjauksiksi ja Euroopan komission ohjelmaan
SAK:n ehdotukset hallituksen EU-linjauksiksi ja Euroopan komission ohjelmaanSAK:n ehdotukset hallituksen EU-linjauksiksi ja Euroopan komission ohjelmaan
SAK:n ehdotukset hallituksen EU-linjauksiksi ja Euroopan komission ohjelmaan
 
Suomen malli – tuloksia luottamuksella ja yhteistyöllä
Suomen malli – tuloksia luottamuksella ja yhteistyölläSuomen malli – tuloksia luottamuksella ja yhteistyöllä
Suomen malli – tuloksia luottamuksella ja yhteistyöllä
 
Hyvä työ – Hyvinvointia elämään. SAK:n strategia vuosille 2020–2024
Hyvä työ – Hyvinvointia elämään. SAK:n strategia vuosille 2020–2024Hyvä työ – Hyvinvointia elämään. SAK:n strategia vuosille 2020–2024
Hyvä työ – Hyvinvointia elämään. SAK:n strategia vuosille 2020–2024
 
SAK:n tavoitteita valtiontalouden määrärahakehyksiin vuosille 2009–2012 sekä ...
SAK:n tavoitteita valtiontalouden määrärahakehyksiin vuosille 2009–2012 sekä ...SAK:n tavoitteita valtiontalouden määrärahakehyksiin vuosille 2009–2012 sekä ...
SAK:n tavoitteita valtiontalouden määrärahakehyksiin vuosille 2009–2012 sekä ...
 
SAK:n työmarkkinakatsaus kevät 2019
SAK:n työmarkkinakatsaus kevät 2019SAK:n työmarkkinakatsaus kevät 2019
SAK:n työmarkkinakatsaus kevät 2019
 
SDP:n perhevapaamalli
SDP:n perhevapaamalliSDP:n perhevapaamalli
SDP:n perhevapaamalli
 
Rakenna kanssamme luottamusyhteiskuntaa
Rakenna kanssamme luottamusyhteiskuntaaRakenna kanssamme luottamusyhteiskuntaa
Rakenna kanssamme luottamusyhteiskuntaa
 
Maahanmuuton vaikutus työelämään
Maahanmuuton vaikutus työelämäänMaahanmuuton vaikutus työelämään
Maahanmuuton vaikutus työelämään
 
Työmarkkinoiden ajankohtaiset asiat ja hallituksen puoliväliriihi
Työmarkkinoiden ajankohtaiset asiat ja hallituksen puoliväliriihiTyömarkkinoiden ajankohtaiset asiat ja hallituksen puoliväliriihi
Työmarkkinoiden ajankohtaiset asiat ja hallituksen puoliväliriihi
 

Viewers also liked

SAK:n tavoitteet hallitusohjelman välitarkistukseen ja kehyspäätökseen vuosil...
SAK:n tavoitteet hallitusohjelman välitarkistukseen ja kehyspäätökseen vuosil...SAK:n tavoitteet hallitusohjelman välitarkistukseen ja kehyspäätökseen vuosil...
SAK:n tavoitteet hallitusohjelman välitarkistukseen ja kehyspäätökseen vuosil...Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
Censo Hispanos En Usa
Censo Hispanos En UsaCenso Hispanos En Usa
Censo Hispanos En Usaguest47096e7
 

Viewers also liked (20)

Työmarkkinapoliittinen mielipideilmasto
Työmarkkinapoliittinen mielipideilmastoTyömarkkinapoliittinen mielipideilmasto
Työmarkkinapoliittinen mielipideilmasto
 
SAK Lakitietoa
SAK Lakitietoa SAK Lakitietoa
SAK Lakitietoa
 
Ay-järjestöjen julkilausuma 6. ASEM-huippukokouksen asialistasta
Ay-järjestöjen julkilausuma 6. ASEM-huippukokouksen asialistastaAy-järjestöjen julkilausuma 6. ASEM-huippukokouksen asialistasta
Ay-järjestöjen julkilausuma 6. ASEM-huippukokouksen asialistasta
 
SAK:n paikallisjärjestöjen säännöt ja aluetoiminnan toimintaohje
SAK:n paikallisjärjestöjen säännöt ja aluetoiminnan toimintaohjeSAK:n paikallisjärjestöjen säännöt ja aluetoiminnan toimintaohje
SAK:n paikallisjärjestöjen säännöt ja aluetoiminnan toimintaohje
 
Työmarkkinapoliittinen mielipideilmasto
Työmarkkinapoliittinen mielipideilmastoTyömarkkinapoliittinen mielipideilmasto
Työmarkkinapoliittinen mielipideilmasto
 
Viron työmarkkinailmasto
Viron työmarkkinailmastoViron työmarkkinailmasto
Viron työmarkkinailmasto
 
2010-luvulta kestävään kasvuun
2010-luvulta kestävään kasvuun2010-luvulta kestävään kasvuun
2010-luvulta kestävään kasvuun
 
SAK:n työolobarometri 2012 - osaraportti 4
SAK:n työolobarometri 2012 - osaraportti 4SAK:n työolobarometri 2012 - osaraportti 4
SAK:n työolobarometri 2012 - osaraportti 4
 
Työelämä ja ammattiyhdistysliike 2011
Työelämä ja ammattiyhdistysliike 2011Työelämä ja ammattiyhdistysliike 2011
Työelämä ja ammattiyhdistysliike 2011
 
SAK:n tavoitteet hallitusohjelman välitarkistukseen ja kehyspäätökseen vuosil...
SAK:n tavoitteet hallitusohjelman välitarkistukseen ja kehyspäätökseen vuosil...SAK:n tavoitteet hallitusohjelman välitarkistukseen ja kehyspäätökseen vuosil...
SAK:n tavoitteet hallitusohjelman välitarkistukseen ja kehyspäätökseen vuosil...
 
SAK:n kuuden kohdan ohjelma pätkätyöntekijöiden aseman parantamiseksi
SAK:n kuuden kohdan ohjelma pätkätyöntekijöiden aseman parantamiseksiSAK:n kuuden kohdan ohjelma pätkätyöntekijöiden aseman parantamiseksi
SAK:n kuuden kohdan ohjelma pätkätyöntekijöiden aseman parantamiseksi
 
Puolueiden verolinjaukset palkansaajan kannalta
Puolueiden verolinjaukset palkansaajan kannaltaPuolueiden verolinjaukset palkansaajan kannalta
Puolueiden verolinjaukset palkansaajan kannalta
 
Suomi paremmaksi investointikohteeksi
Suomi paremmaksi investointikohteeksiSuomi paremmaksi investointikohteeksi
Suomi paremmaksi investointikohteeksi
 
Irtisanomisia, lomautuksia ja yt-neuvotteluja 2012
Irtisanomisia, lomautuksia ja yt-neuvotteluja 2012Irtisanomisia, lomautuksia ja yt-neuvotteluja 2012
Irtisanomisia, lomautuksia ja yt-neuvotteluja 2012
 
Arbetskarriäravtal 2012
Arbetskarriäravtal 2012Arbetskarriäravtal 2012
Arbetskarriäravtal 2012
 
Avtal om att trygga konkurrenskraften och sysselsättningen i Finland
Avtal om att trygga konkurrenskraften och sysselsättningen i FinlandAvtal om att trygga konkurrenskraften och sysselsättningen i Finland
Avtal om att trygga konkurrenskraften och sysselsättningen i Finland
 
SAK:n tavoitteet vaalikauden puoliväliriiheen, valtiontalouden kehyksiin 2014...
SAK:n tavoitteet vaalikauden puoliväliriiheen, valtiontalouden kehyksiin 2014...SAK:n tavoitteet vaalikauden puoliväliriiheen, valtiontalouden kehyksiin 2014...
SAK:n tavoitteet vaalikauden puoliväliriiheen, valtiontalouden kehyksiin 2014...
 
Edunvalvonnan arkea pienillä työpaikoilla vuonna 2008
Edunvalvonnan arkea pienillä työpaikoilla vuonna 2008Edunvalvonnan arkea pienillä työpaikoilla vuonna 2008
Edunvalvonnan arkea pienillä työpaikoilla vuonna 2008
 
Civilização conflitos etnicos
Civilização conflitos etnicosCivilização conflitos etnicos
Civilização conflitos etnicos
 
Censo Hispanos En Usa
Censo Hispanos En UsaCenso Hispanos En Usa
Censo Hispanos En Usa
 

Similar to Näkemyksiä keskusteluun työllisyysasteen nostamisesta

Taloupoliittinen linja tiivistelmä
Taloupoliittinen linja tiivistelmäTaloupoliittinen linja tiivistelmä
Taloupoliittinen linja tiivistelmäSDP
 
Budjettiriihi 29.8.2013
Budjettiriihi 29.8.2013Budjettiriihi 29.8.2013
Budjettiriihi 29.8.2013SDP
 
Sdp 2015 kuusi_kohtaa_20.3.2015
Sdp 2015 kuusi_kohtaa_20.3.2015Sdp 2015 kuusi_kohtaa_20.3.2015
Sdp 2015 kuusi_kohtaa_20.3.2015SDP
 
Epävarmuus painaa talouskasvua – Suomi sopeutunut hyvin ammattirakenteiden mu...
Epävarmuus painaa talouskasvua – Suomi sopeutunut hyvin ammattirakenteiden mu...Epävarmuus painaa talouskasvua – Suomi sopeutunut hyvin ammattirakenteiden mu...
Epävarmuus painaa talouskasvua – Suomi sopeutunut hyvin ammattirakenteiden mu...Palkansaajien tutkimuslaitos
 
Valtiovarainministerin talousarvioehdotus vuodelle 2013
Valtiovarainministerin talousarvioehdotus vuodelle 2013Valtiovarainministerin talousarvioehdotus vuodelle 2013
Valtiovarainministerin talousarvioehdotus vuodelle 2013SDP
 
Uuden työn manifesti
Uuden työn manifestiUuden työn manifesti
Uuden työn manifestiSDP
 

Similar to Näkemyksiä keskusteluun työllisyysasteen nostamisesta (20)

SAK:n työllisyyspuheenvuoro
SAK:n työllisyyspuheenvuoroSAK:n työllisyyspuheenvuoro
SAK:n työllisyyspuheenvuoro
 
Talouspolitiikan arviointineuvosto: vuoden 2016 raportti
Talouspolitiikan arviointineuvosto: vuoden 2016 raporttiTalouspolitiikan arviointineuvosto: vuoden 2016 raportti
Talouspolitiikan arviointineuvosto: vuoden 2016 raportti
 
SAK:n esitykset hallitusohjelmaan ja hallituksen toimintasuunnitelmaan
SAK:n esitykset hallitusohjelmaan ja hallituksen toimintasuunnitelmaanSAK:n esitykset hallitusohjelmaan ja hallituksen toimintasuunnitelmaan
SAK:n esitykset hallitusohjelmaan ja hallituksen toimintasuunnitelmaan
 
SAK vastaa Juha Sipilän kysymyksiin yhteiskuntasopimuksesta
SAK vastaa Juha Sipilän kysymyksiin yhteiskuntasopimuksestaSAK vastaa Juha Sipilän kysymyksiin yhteiskuntasopimuksesta
SAK vastaa Juha Sipilän kysymyksiin yhteiskuntasopimuksesta
 
SAK:n lähtökohtia kolmikantavalmisteluun
SAK:n lähtökohtia kolmikantavalmisteluunSAK:n lähtökohtia kolmikantavalmisteluun
SAK:n lähtökohtia kolmikantavalmisteluun
 
Taloupoliittinen linja tiivistelmä
Taloupoliittinen linja tiivistelmäTaloupoliittinen linja tiivistelmä
Taloupoliittinen linja tiivistelmä
 
Budjettiriihi 29.8.2013
Budjettiriihi 29.8.2013Budjettiriihi 29.8.2013
Budjettiriihi 29.8.2013
 
Työlakien uudistus jatkuu
Työlakien uudistus jatkuuTyölakien uudistus jatkuu
Työlakien uudistus jatkuu
 
Selvityshenkilöiden esitys yrittäjyysstrategiaksi
Selvityshenkilöiden esitys yrittäjyysstrategiaksiSelvityshenkilöiden esitys yrittäjyysstrategiaksi
Selvityshenkilöiden esitys yrittäjyysstrategiaksi
 
Kestävä kehitys ja valtion talousarvio -seminaari 20.11.2017
Kestävä kehitys ja valtion talousarvio -seminaari 20.11.2017Kestävä kehitys ja valtion talousarvio -seminaari 20.11.2017
Kestävä kehitys ja valtion talousarvio -seminaari 20.11.2017
 
SAK:n keinot työllisyyden parantamiseksi
SAK:n keinot työllisyyden parantamiseksiSAK:n keinot työllisyyden parantamiseksi
SAK:n keinot työllisyyden parantamiseksi
 
SAK:n tavoitteet kevään 2018 kehysriiheen
SAK:n tavoitteet kevään 2018 kehysriiheenSAK:n tavoitteet kevään 2018 kehysriiheen
SAK:n tavoitteet kevään 2018 kehysriiheen
 
SAK:n tavoitteet puoliväliriiheen 2017–2019
SAK:n tavoitteet puoliväliriiheen 2017–2019SAK:n tavoitteet puoliväliriiheen 2017–2019
SAK:n tavoitteet puoliväliriiheen 2017–2019
 
Sdp 2015 kuusi_kohtaa_20.3.2015
Sdp 2015 kuusi_kohtaa_20.3.2015Sdp 2015 kuusi_kohtaa_20.3.2015
Sdp 2015 kuusi_kohtaa_20.3.2015
 
Ratkaisujen Suomi - SOSTEn näkökulmia hallitusohjelmaan
Ratkaisujen Suomi - SOSTEn näkökulmia hallitusohjelmaanRatkaisujen Suomi - SOSTEn näkökulmia hallitusohjelmaan
Ratkaisujen Suomi - SOSTEn näkökulmia hallitusohjelmaan
 
Työmarkkinakeskusjärjestöjen työurasopimuksen linjaukset
Työmarkkinakeskusjärjestöjen työurasopimuksen linjauksetTyömarkkinakeskusjärjestöjen työurasopimuksen linjaukset
Työmarkkinakeskusjärjestöjen työurasopimuksen linjaukset
 
Epävarmuus painaa talouskasvua – Suomi sopeutunut hyvin ammattirakenteiden mu...
Epävarmuus painaa talouskasvua – Suomi sopeutunut hyvin ammattirakenteiden mu...Epävarmuus painaa talouskasvua – Suomi sopeutunut hyvin ammattirakenteiden mu...
Epävarmuus painaa talouskasvua – Suomi sopeutunut hyvin ammattirakenteiden mu...
 
Valtiovarainministerin talousarvioehdotus vuodelle 2013
Valtiovarainministerin talousarvioehdotus vuodelle 2013Valtiovarainministerin talousarvioehdotus vuodelle 2013
Valtiovarainministerin talousarvioehdotus vuodelle 2013
 
Työllisyysaste 75 prosenttiin, mutta miten?
Työllisyysaste 75 prosenttiin, mutta miten?Työllisyysaste 75 prosenttiin, mutta miten?
Työllisyysaste 75 prosenttiin, mutta miten?
 
Uuden työn manifesti
Uuden työn manifestiUuden työn manifesti
Uuden työn manifesti
 

More from Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK

Arbetslivets spelregler 2024 – En guide om rättigheterna och skyldigheterna i...
Arbetslivets spelregler 2024 – En guide om rättigheterna och skyldigheterna i...Arbetslivets spelregler 2024 – En guide om rättigheterna och skyldigheterna i...
Arbetslivets spelregler 2024 – En guide om rättigheterna och skyldigheterna i...Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
Bargoeallima njuolggadusat – Pargoeellim njuolgâdusah – Reâuggjieʹllem õhttsa...
Bargoeallima njuolggadusat – Pargoeellim njuolgâdusah – Reâuggjieʹllem õhttsa...Bargoeallima njuolggadusat – Pargoeellim njuolgâdusah – Reâuggjieʹllem õhttsa...
Bargoeallima njuolggadusat – Pargoeellim njuolgâdusah – Reâuggjieʹllem õhttsa...Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 

More from Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK (20)

Verianin ja SAK:n lakkokysely maaliskuussa 2024
Verianin ja SAK:n lakkokysely maaliskuussa 2024Verianin ja SAK:n lakkokysely maaliskuussa 2024
Verianin ja SAK:n lakkokysely maaliskuussa 2024
 
Painava syy -esite 2024 - Orpon-Purran hallituksen leikkauslista
Painava syy -esite 2024 - Orpon-Purran hallituksen leikkauslistaPainava syy -esite 2024 - Orpon-Purran hallituksen leikkauslista
Painava syy -esite 2024 - Orpon-Purran hallituksen leikkauslista
 
Arbetslivets spelregler 2024 – En guide om rättigheterna och skyldigheterna i...
Arbetslivets spelregler 2024 – En guide om rättigheterna och skyldigheterna i...Arbetslivets spelregler 2024 – En guide om rättigheterna och skyldigheterna i...
Arbetslivets spelregler 2024 – En guide om rättigheterna och skyldigheterna i...
 
SAK:n tavoitteet vuoden 2024 europarlamenttivaaleissa
SAK:n tavoitteet vuoden 2024 europarlamenttivaaleissaSAK:n tavoitteet vuoden 2024 europarlamenttivaaleissa
SAK:n tavoitteet vuoden 2024 europarlamenttivaaleissa
 
Bargoeallima njuolggadusat – Pargoeellim njuolgâdusah – Reâuggjieʹllem õhttsa...
Bargoeallima njuolggadusat – Pargoeellim njuolgâdusah – Reâuggjieʹllem õhttsa...Bargoeallima njuolggadusat – Pargoeellim njuolgâdusah – Reâuggjieʹllem õhttsa...
Bargoeallima njuolggadusat – Pargoeellim njuolgâdusah – Reâuggjieʹllem õhttsa...
 
Kysely poliittisista työtaisteluista 14.12.2023
Kysely poliittisista työtaisteluista 14.12.2023Kysely poliittisista työtaisteluista 14.12.2023
Kysely poliittisista työtaisteluista 14.12.2023
 
SAK:n vero-ohjelma 2023–2027
SAK:n vero-ohjelma 2023–2027SAK:n vero-ohjelma 2023–2027
SAK:n vero-ohjelma 2023–2027
 
Ilmastonmuutoksen huomiointi SAK:laisilla aloilla 2019 ja 2023
Ilmastonmuutoksen huomiointi SAK:laisilla aloilla 2019 ja 2023Ilmastonmuutoksen huomiointi SAK:laisilla aloilla 2019 ja 2023
Ilmastonmuutoksen huomiointi SAK:laisilla aloilla 2019 ja 2023
 
koyhyysriski-sak-aloilla-jasentutkimus-2023.pdf
koyhyysriski-sak-aloilla-jasentutkimus-2023.pdfkoyhyysriski-sak-aloilla-jasentutkimus-2023.pdf
koyhyysriski-sak-aloilla-jasentutkimus-2023.pdf
 
haastattelututkimus-duunareiden-palkkakoyhyydesta.pdf
haastattelututkimus-duunareiden-palkkakoyhyydesta.pdfhaastattelututkimus-duunareiden-palkkakoyhyydesta.pdf
haastattelututkimus-duunareiden-palkkakoyhyydesta.pdf
 
Occupational health care in a nutshell
Occupational health care in a nutshellOccupational health care in a nutshell
Occupational health care in a nutshell
 
Företagshälsovården i ett nötskal
Företagshälsovården i ett nötskalFöretagshälsovården i ett nötskal
Företagshälsovården i ett nötskal
 
luottamus-tyopaikan-supervoima.pdf
luottamus-tyopaikan-supervoima.pdfluottamus-tyopaikan-supervoima.pdf
luottamus-tyopaikan-supervoima.pdf
 
A catalogue of Orpo-Purra Government cuts
A catalogue of Orpo-Purra Government cutsA catalogue of Orpo-Purra Government cuts
A catalogue of Orpo-Purra Government cuts
 
Regeringen Orpo-Purras lista över nedskärningar
Regeringen Orpo-Purras lista över nedskärningar Regeringen Orpo-Purras lista över nedskärningar
Regeringen Orpo-Purras lista över nedskärningar
 
Työterveyshuolto pähkinänkuoressa
Työterveyshuolto pähkinänkuoressaTyöterveyshuolto pähkinänkuoressa
Työterveyshuolto pähkinänkuoressa
 
Painava syy -esite
Painava syy -esitePainava syy -esite
Painava syy -esite
 
Pienituloisten ostovoiman lasku
Pienituloisten ostovoiman laskuPienituloisten ostovoiman lasku
Pienituloisten ostovoiman lasku
 
SAK:n tilinpäätöstiedot 2022
SAK:n tilinpäätöstiedot 2022SAK:n tilinpäätöstiedot 2022
SAK:n tilinpäätöstiedot 2022
 
SAK:n vuosikertomus 2022
SAK:n vuosikertomus 2022SAK:n vuosikertomus 2022
SAK:n vuosikertomus 2022
 

Näkemyksiä keskusteluun työllisyysasteen nostamisesta

  • 1. 7/2003 Näkemyksiä keskusteluun työllisyysasteen nostamisesta SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ
  • 2. Elokuu 2003 Lisätietoja: Pertti Parmanne pertti.parmanne@sak.fi puh. (09) 7721 310 Kalle Räisänen kalle.raisanen@sak.fi puh. (09) 7721 449 SAK, PL 157 FIN-00531 Helsinki
  • 3. Sisällys Näkemyksiä keskusteluun työllisyysasteen nostamisesta 3 Lähtökohtia 3 Hallituksen työllisyystavoitteiden vaatimia toimenpiteitä 6 Kiireelliset työllisyystoimet 6 1. Uusi talouskasvu on saatava vauhtiin 6 2. Elinkeinopolitiikkaa on tehostettava 6 3. Aktiivisen työvoimapolitiikan keinoja ja voimavaroja on vahvistettava, työhallinnon velvoitteita on lisättävä 6 4. Vajaakuntoisten työllistämismahdollisuuksia on parannettava 7 5. Irtisanomisiin on puututtava 7 Pidemmän aikavälin toimet työllisyysasteen nostamiseksi 8 6. Kasvua ja työllisyyttä sekä ostovoiman suotuisaa kehitystä tukevaa talous- ja työmarkkinapolitiikkaa on jatkettava 8 7. Nuorten pysyvää siirtymistä työmarkkinoille on nopeutettava 8 8. Nuorten yhteiskuntatakuu on toteutettava 8 9. Työelämän on joustettava paremmin perheen ja opiskelun hyväksi 9 10. Aikuiskoulutuksesta on tehtävä todellinen vaihtoehto 9 11. Työelämän sukupolvenvaihdokseen on varauduttava kolmikantaisella toimintamallilla 9 12. Ikääntyvien työssäpysymistä on tuettava 10 13. Työelämän laatua on kehitettävä 10 14. Yhteistoimintalain kokonaisuudistus on saatava valmiiksi 11 Verotuksen on tuettava työllisyyttä ja oikeudenmukaisuutta 12 15. Työntekoa suosivaa vero- ja maksupolitiikkaa on jatkettava 12 16. Yritys- ja pääomaverouudistus on saatettava loppuun 12 17. Työvaltaisten palvelualojen arvonlisäveroa on alennettava 12 LIITE Nuorten yhteiskuntatakuu 13 SAK - PUHEENVUORO 7/2003 1
  • 4. 2 SAK – PUHEENVUORO 7/2003
  • 5. Näkemyksiä keskusteluun työllisyysasteen nostamisesta Lähtökohtia Hallitusohjelman tavoite 100 000 uudesta työpaikasta ja työllisyysasteen nostami- sesta vaalikauden aikana 70%:in vaativat nyt sekä uusia irtisanomisia ehkäiseviä, nopeavaikutteisia toimia että pitkäjänteistä työllisyyspolitiikkaa työllisyysasteen nos- tamiseksi. SAK on valmis hallitusohjelman mukaiseen hallituksen ja työmarkkina- osapuolten yhteistyöhön työllisyysasteen nostamiseksi. Samalla kun työttömyyden kasvu on katkaistava ja käännettävä työttömyys laskuun, on valmistauduttava voimakkaamman talouskasvun alkamiseen ja työelämässä pian edessä olevaan suureen sukupolvenvaihdokseen. Työllisyyden hoidossa on suh- dannepolitiikan lisäksi pidettävä mielessä työelämän pitkäjänteinen kehittämistyö ja tulevaisuuden ennakointi. Hallitusohjelman työllisyysastetavoitteissa tähdätään vuosien päähän. Monet tavoit- teiden edellyttämät toimet vaikuttavat hitaasti, joten niitä on tarpeen aloittaa nyt, vaik- ka tuloksia voi odottaa vasta vuosien päästä. Sama pitkäjänteisyys koskee myös monia työelämässä jo toteutettuja uudistuksia ja sosiaalipakettia, johon sisältyvä suuri eläkeuudistus tulee pääosin voimaan vuonna 2005. Nyt käytävässä työllisyys- keskustelussa ei pidä romuttaa työllisyysasteen nostoon jo pitkään suuntautunutta linjaa yksittäisillä silmänkääntötempuilla. Johdonmukaisen linjan ansiosta Suomessa on pystytty monia muita EU-maita pa- remmin varautumaan eläköitymisen lisääntymiseen ja tulevaisuuden haasteisiin. Suurissa EU-maissa julkinen talous on ajautunut alijäämäongelmiin, joiden yhtenä ratkaisuna on jouduttu esittämään leikkauksia eläkkeisiin. Monista EU-maista poike- ten Suomessa lakisääteisiä eläkkeitä rahastoidaan etukäteen. Siksi Suomessa ei ole samanlaista tarvetta eläkeleikkauksiin, vaikka julkinen talous kääntyisi alijäämäiseksi. Kun tutkimusten mukaan myös kilpailukykymme on hyvä, suomalaisen työllisyys- keskustelun lähtökohdat ovat erilaiset kuin useimmissa EU-maissa. Suomen työllisyysasteen nostamisen ajankohtaiset rakenteelliset toimet aloitettiin sosiaalipaketilla ja tuoreella suurella eläkeuudistuksella, jolla työuran loppupään so- siaaliturvan perusteet uudistettiin. Nyt on vuorostaan keskityttävä vielä uudistamat- tomiin alueisiin, kuten työurien pidentämiseen työhistorian alkupäässä, ja panostet- tava voimaperäisesti työuran aikaisiin parannuksiin osaamista, työssäjaksamista ja työntekijöiden muutosturvallisuutta parantavin toimin. SAK - PUHEENVUORO 7/2003 3
  • 6. Kiireellisiä toimia työttömyyden ehkäisemiseksi Hallitusohjelman työllisyystavoitteiden saavuttaminen edellyttää, että ajankohtainen lomautus- ja irtisanomisaalto saadaan käännettyä valmistautumiseksi uuteen nou- suun. Jotta työttömyyden kasvu ja irtisanomisten lisääntyminen saadaan estettyä on pikai- sesti keskityttävä ainakin seuraaviin asioihin: – talouskasvua vauhditetaan, – aktiivista elinkeinopolitiikkaa tehostetaan – vajaakuntoisten työllistämismahdollisuuksia parannetaan – irtisanomisiin puututaan, panostetaan työelämässä koulutukseen – aktiivisen työvoimapolitiikan välineitä ja voimavaroja vahvistetaan, työhallinnon velvoitteita lisätään Työllisyysaste on saatava nousemaan Työllisyysasteen nostaminen edellyttää ennen kaikkea yhteistyötä ja laaja-alaista po- litiikkaa. Ilman vahvaa talouskasvua työllisyystavoitteiden saavuttamisessa ei onnis- tuta eikä hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohja ole turvattu. Suomen julkinen talous on ylijäämäinen ja yritysten taseet ja kilpailukyky ovat hyvässä kunnossa, kun kan- sainvälisestä taloudesta poistuu alavireisyys ja kasvu pääsee vauhtiin. Työllisyysasteen nostamiseksi tarvitaan toimia niin työuran alkupäässä, parhaassa työiässä olevien kuin työuran loppupäässä olevien keskuudessa. Keskimääräinen työmarkkinoilta poistumisikä on tilastointitavasta riippuen Suomessa 59-61 vuotta. Se on EU:n keskiarvoja korkeampi, mutta edellyttää edelleenkin – erityisesti työelä- mässä – ponnisteluja keskimääräisen työstälähtemisiän asteittaiseksi nostamiseksi. Harjoitettu työmarkkinapolitiikka on tukenut työllisyyttä, vakautta ja ennustettavuutta lisäävää politiikkaa. Työllisyysasteen kohottamiseen tarkoitetut komikantaisesti val- mistellut uudistukset aloitettiin jo edellisen vaalikauden aikana sopimalla isosta ja vaikutuksiltaan kauaskantoisesta sosiaalipaketista, joka sisälsi työttömyysturvauu- distuksen ja suuren eläkeuudistuksen. Yhteisenä tavoitteena on ollut, että suuressa eläkeuudistuksessa tehdyillä rakenteellisilla uudistuksilla keskimääräinen eläköity- misikä nousee 2-3 vuodella muutaman vuosikymmenen kuluessa. Niin ikään edellisten vuosien aikana ja työmarkkinaratkaisujen vauhdittamana tehtiin monia työelämään vaikuttavia uudistuksia, joiden tarkoituksena oli työllisyysasteen nousun mahdollistaminen. Näin toimittiin mm. panostamalla koulutukseen, työssä- jaksamiseen ja työn ja perhe-elämän kestävämpään yhteensovittamiseen. 4 SAK – PUHEENVUORO 7/2003
  • 7. Hallituksen työllisyyspolitiikan pitkän aikavälin tavoitteiden saavuttaminen edellyttää saman määrätietoisen linjan jatkamista. Työllisyysasteen nostamisessa on huomion kiinnityttävä seuraaviin asioihin: – kasvua ja työllisyyttä tukevaa talous- ja työmarkkinapolitiikkaa jatketaan – nuorten siirtymistä työmarkkinoille nopeutetaan – nuorten yhteiskuntatakuu toteutetaan – työelämässä joustetaan paremmin opiskelun ja perheen hyväksi – aikuiskoulutuksesta tehdään todellinen vaihtoehto – sukupolvenvaihdokseen varaudutaan – ikääntyvien työssäpysymistä tuetaan – yhteistoimintalain kokonaisuudistus saatetaan valmiiksi – verotuksen rakenteita uudistetaan työllisyyttä tukeviksi ja oikeudenmukaisiksi • työntekoa suosivaa vero- ja maksupolitiikkaa jatketaan • yritys- ja pääomaverouudistus saatetaan loppuun • työvaltaisten palvelualojen arvonlisävero alennetaan SAK - PUHEENVUORO 7/2003 5
  • 8. Hallituksen työllisyystavoitteiden vaatimia toimenpiteitä Kiireelliset työllisyystoimet Työllisyystilanteen heikkenemisen kääntämiseksi pikaisesti uuteen nousuun on otettava käyttöön nopeasti työllisyyteen vaikuttavia toimia 1. Uusi talouskasvu on saatava vauhtiin Hallitus on jo tehnyt kotimarkkinakysynnän kasvua tehokkaasti elvyttäviä päätöksiä. Tarvittaessa on talouskasvun tukemiseksi tehtävä täydentäviä toimenpiteitä. Suomen Pankin ja Suomen edustajien Euroopan keskuspankissa on saatava aikaan tuloksia Euroopan keskuspankin inflaation torjumiseen urautuneen väärän suhdannepolitii- kan oikaisemisessa ja kasvua ja työllisyyttä tukevan talouspolitiikan edistämisessä. 2. Elinkeinopolitiikkaa on tehostettava Valtion erityis- ja riskirahoituksen mahdollisuuksia (Finnvera, TeSi) laajennetaan se- kä lisätään TE-keskusten käytössä olevia kone- ja laiteinvestointeihin tarkoitettuja se- kä työllisyysperusteisia investointimäärärahoja. Suomen merenkulkuelinkeinolle luo- daan tasavertaiset kilpailuedellytykset tonnistoveroa ja matkustaja-alustukea uudis- tamalla. VR:n junavaunutilauksia kotimaasta vauhditetaan ja varmistetaan rataverkon kunnossapidon rahoitus. Palvelujen viennin edistämiseksi tulisi pikaisesti laatia KTM:n johdolla oma hanke. 3. Aktiivisen työvoimapolitiikan keinoja ja voimavaroja on vahvistettava, työhallinnon velvoitteita on lisättävä SAK tukee työhallinnon palvelujen hallitusohjelmassa linjattua rakenneuudistusta, jossa vaikeasti työllistyvien yksilöllistä palvelua tukemaan perustetaan työvoiman palvelukeskukset. Vuoden 2004 aikana palvelukeskusten toiminta on käynnistettävä kaikilla niillä paikkakunnilla, joissa se nopealla aikataululla on mahdollista. Meneil- lään olevassa yhteispalvelukokeilussa on mukana 18 paikkakuntaa ja 25 yhteispal- velupistettä. Työvoiman palvelukeskusten keskeisin tavoite on löytää vaikeasti työllistyvien elä- mäntilanteeseen yksilöllisesti sopiva ratkaisu. Asiakkaiden työllistymistä vaikeutta- vista monista ongelmista huolimatta tavoitteena on oltava työllistyminen avoimille työmarkkinoille. Työ-, opetus- ja sosiaaliviranomaiset velvoitetaan yhteistyöhön osa- na palvelukeskusten toimintaa. Tosiasiallisesti työkyvyttömien pitkäaikaistyöttömien eläke-edellytysten arviointia jat- ketaan ja laajennetaan (Elma-projekti). 6 SAK – PUHEENVUORO 7/2003
  • 9. Ikääntyvien ja vähäisen pohjakoulutuksen omaavien työntekijöiden työttömyyttä en- naltaehkäistään muita tehokkaammin tarjoamalla aiempaa enemmän koulutus- ja ohjauspalveluja yritysten muutostilanteissa, jotta uusi työllistyminen nopeutuisi. Suomessa olevan ulkomaalaisen työvoiman keskuudessa työllisyysaste on vain noin 40%. Maahanmuuttajille räätälöityjä työvoimapalveluita lisätään. Työvoimahallinto velvoitetaan selvittämään tarkemmin maahanmuuttajien kotimaassaan hankkiman koulutuksen ja ammattitaidon laajuus ja se tunnustetaan nykyistä kattavammin. Maahanmuuttopolitiikassa arvioidaan nykyistä kattavammin maahanmuuton vaiku- tuksia tulonsiirtojen rahoituksen ja palvelutuotannon sekä työllisyysasteen kehityksen kannalta. 4. Vajaakuntoisten työllistämismahdollisuuksia on parannettava Vajaakuntoisten ja vaikeasti työllistyvien työllistämiseksi luodaan mahdollisuus sosi- aaliseen yritystoimintaan ja uusi laki sosiaalisista yrityksistä on saatava pikaisesti toimimaan myös käytännössä. Tämän lisäksi SAK esittää työmarkkinajärjestöjen yh- teisen suosituksen antamista, jolla työelämän asenteita saadaan korjattua vajaakun- toisten työmarkkina-aseman parantamiseksi. 5. Irtisanomisiin on puututtava Sijoittajien lyhyen ajan tuotto-odotukset ovat tuoneet neljännesvuosikatsausten ym- pärillä pyörivän kvarttaalitalouden myös työsuhdepolitiikkaan, vaikka onnistunut henkilöstöpolitiikka edellyttää pitkäjänteisyyttä. Keskeinen ongelma työttömyyden kasvun ehkäisemisessä on Suomessa tosiasiallisesti alhainen irtisanomiskynnys. Tuotannon supistamisen ja irtisanomisten kustannukset työnantajille ovat Suomessa merkittävästi alhaisemmat kuin useissa saman talousalueen maissa. Jos heikko suhdannetilanne Euroopassa jatkuu, syntyy kansainvälisille yrityksille Euroopan laa- juisia tuotannon supistamispaineita, jotka toteutetaan irtisanomisilla siellä, missä se on edullisinta. Irtisanomiskynnyksen tosiasiallinen nostaminen tulee pitää mielessä ainakin seuraavin tavoin: – Irtisanomis- ja lomautusuhan alaiseksi joutuneiden aseman parantamiseksi to- teutetaan kolmikantaisesti valmisteltavat työllistymisohjelmat sekä työvoima- ja koulutuspoliittiset toimet. Yhteistoimintalakiin sisällytettävillä työnantajien uusilla velvoitteilla lisätään työntekijöiden turvallisuutta muutoksessa (Markku Wallinin johtama tupotyöryhmä). – Työvoimahallinnon toimintatapoja muutetaan työttömyyttä ennaltaehkäisevään suuntaan. Työvoimahallinnon on kehitettävä valmiuksia selvittää yhdessä irtisa- nomis- ja lomautusaikeissa olevan työnantajan kanssa mahdollisuuksia sijoittaa työntekijöitä uudelleen. Tämä tapahtuisi työnantajan ja työvoimahallinnon yhdes- sä kustantaman ja järjestämän koulutuksen tai harjoittelun avulla. Työvoimahal- linto myös puuttuu irtisanomisia ehkäisevän työnantajan uudelleensijoitusvelvolli- suuden toteutumiseen. SAK - PUHEENVUORO 7/2003 7
  • 10. Selvitetään kolmikantaisesti, millä tavoin suomalaisten yrityksien irtisanomiskus- tannukset voidaan saattaa kansainvälisen vertailun kestäviksi. – Lisätään työnantajien tietoutta taloudellisten ja tuotannollisten irtisanomisperus- teiden sisällöstä sekä irtisanomisiin nähden ensisijaisesta uudelleensijoittamis- ja uudelleenkouluttamisvelvollisuudesta Pidemmän aikavälin toimet työllisyysasteen nostamiseksi Seuraavilla toimilla on jatkettava edellytysten luomista työllisyysasteen nousemiseksi. 6. Kasvua ja työllisyyttä sekä ostovoiman suotuisaa kehitystä tuke- vaa talous- ja työmarkkinapolitiikkaa on jatkettava. Työllisyyden myönteisen kehityksen tärkein edellytys on talouskasvu. Viimeisen kah- deksan vuoden aikana syntyneet noin 300 000 uutta työpaikkaa ovat määrätietoisen kasvupolitiikan ansiota, jossa kotimaisen ostovoiman vakaalla kasvulla on ollut rat- kaiseva merkitys. Tutkimuksen ja tuotekehittelyn julkista rahoitusta lisätään edelleen. Työmarkkinajärjestöjen tulee jatkossakin pyrkiä sellaisen sopimuspolitiikan toteutta- miseen, joka tukee työllisyyttä ja ostovoiman oikeudenmukaista kasvua. 7. Nuorten pysyvää siirtymistä työmarkkinoille on nopeutettava Opiskeluaikoja lyhennetään lukukausien aikaista työskentelyä tehostamalla, kolmatta lukukautta kehittämällä, lisäämällä opintojen ohjausta ja aikaisempien opintojen hy- väksilukemista. Opintotukijärjestelmää muutetaan valmistumista kannustavaan suuntaan myös opintolainajärjestelmää kehittämällä. Oppilaitosten valintamenettelyä kehitetään niin että nuoret pääsevät ilman turhia välivuosia jatkamaan opintojaan. Uudistuksia toteutetaan opetusministerin asettaman työryhmän ehdotusten valmis- tuttua. 8. Nuorten yhteiskuntatakuu on toteutettava Nuorten yhteiskuntatakuu on toteutettava nopealla aikataulululla. Kaikille alle 25- vuotiaille tarjotaan viimeistään kolmen kuukauden työttömyyden jälkeen koulutus-, harjoittelu- tai työpaikka. Yhteiskuntatakuun lähtökohtana on oltava koulutuksen jär- jestäjien, kuntien sosiaalitoimen, Kelan ja työvoimatoimistojen yhteistyö. Jokaiselle tukea tarvitsevalle nuorelle on pystyttävä tarjoamaan yksilöllisesti räätälöityjä, mie- lekkäitä ratkaisuja, jotka tukevat hänen selviytymistään yhteiskunnassa ja parantavat hänen ammatillisia valmiuksiaan. Yhteiskuntatakuun tulee pitää sisällään useita eri toimia. (liite) 8 SAK – PUHEENVUORO 7/2003
  • 11. 9. Työelämän on joustettava paremmin perheen ja opiskelun hyväksi Työn ja perhe-elämän parempaa yhteensovittamista on jatkettava ja keskusteluun on otettava uudenlaisia vaihtoehtoja pienten lasten vanhempien työaikamalleista. Työllisyysasteen nostamistavoitteessa onnistuminen tarkoittaa erityisen huomion kiinnittämistä naisten työssäkäynnin kehitykseen. Perhepoliittisia tukimuotoihin on tehtävä rakenteellisia uudistuksia, jotta ne mahdollistaisivat paremmin työssäkäynnin ja kannustaisivat siihen. Aikuiskoulutuksen tarjonnan lisäämisen ohella on huolehdittava työelämän joustami- sesta erityisesti tilanteissa, joissa työntekijä tahtoo hankkia ammatillista lisäkoulu- tusta työnsä ohessa. Tätä varten on tarpeen kehittää malli osa-aikatyön ja koulutuk- sen vuorotteluksi ja niveltämiseksi toimivaksi kokonaisuudeksi. Mallin käyttöönotta- miseksi käynnistetään kolmikantaiset valmistelut. Osa-aikatyöttömyyden aikaisesta toimeentulosta on huolehdittava varmistamalla toimivan sovitellun työttömyyspäivärahamallin jatkuminen. 10. Aikuiskoulutuksesta on tehtävä todellinen vaihtoehto Työelämän voimakas rakennemuutos edellyttää, että valmiuksia aikuisten täydennys- ja jatkokoulutukseen lisätään. Ammatilliseen aikuiskoulutukseen erikoistuneiden op- pilaitosten epävarma rahoituspohja kaipaa parannusta, jotta erityisesti ammatillisen lisäkoulutuksen aloituspaikkoja voidaan lisätä. Säädetään laki työelämän aikuiskou- lutuskeskuksista, jolla lailla yhtenäistetään ja varmistetaan aikuiskoulutuskeskusten toimintaedellytykset. Irtisanotuiksi tai lomautetuiksi tulleiden uudelleen työllistymistä nopeutetaan myös omaehtoisen lisäkoulutuksen avulla. Aikuiskoulutustuen ohelle kehitetään erityinen uudelleenkoulutustuki irtisanomisen jälkeen uudelleenkoulutukseen hakeutuville. Tu- kien määrän ja hakumenettelyjen on oltava kouluttautumiseen kannustava. Työelämässä vailla peruskoulun jälkeistä koulutusta oleville suunnattua Noste- ohjelmaa on kehitettävä niin, että siihen voi osallistua vuosittain vähintään 10 000 opiskelijaa. 11. Työelämän sukupolvenvaihdokseen on varauduttava kolmikantaisella toimintamallilla Hallittua ja inhimillistä sukupolvenvaihdosta varten hallitus valmistelee työmarkkina- osapuolten kanssa toimintamallin sukupolvenvaihdoksen hoitamiseksi työyhteisöis- sä. Ikääntyvien työntekijöiden kokemus ja ammattitaito on saatava tehokkaasti väli- tettyä nuoremmille. Toimintamallilla autetaan hahmottamaan oman työpaikan lähi- vuosien ikäjakauma ja lisätään johdon tietoisuutta ikääntyvien työntekijöiden vah- vuuksista. Toimintamallin avulla voidaan ottaa paremmin huomioon myös ikäänty- neiden erityistarpeet työn organisoinnin ja työolojen kehittämisen kannalta. SAK - PUHEENVUORO 7/2003 9
  • 12. 12. Ikääntyvien työssäpysymistä on tuettava Työllisyysasteen nostaminen ja ylläpitäminen edellyttävät, että ihmisten työuria voi- daan pidentää ennen kaikkea työssä jaksamista parantamalla. Keskimääräistä elä- köitymisikää on pystyttävä nostamaan. Työllisyysasteen nostaminen hallitusohjelman tavoitteiden mukaisesti edellyttää ainakin seuraavia asioita. – Ikääntyvien työntekijöiden työllistämiskynnyksen madaltamiseksi riskiä työky- vyttömyystilanteiden varalta tasataan työntekijän kaikkien työnantajien kesken. Tämän työnantajien omavastuun tasaaminen valmistellaan kolmikantaisesti. – Työnantajien tulisi tarkistaa asenteitaan ikääntyvien ihmisten työllistämisessä ja työssä pitämisessä. Työttömyyseläkeputki ei ole keino ikääntyvän henkilöstön karsimiseksi henkilöstön supistamistilanteissa. Sen tarkoitus on turvata iäkkäinä työttömiksi joutuneiden myöhempää toimeentuloa. Työmarkkinajärjestöt vaikut- tavat jäsentensä asenteiden muuttamiseksi ikääntyneiden syrjimisen estämiseksi henkilöstön supistamistilanteissa. – Työmarkkinajärjestöt aloittavat hallituksen kanssa neuvottelut toimenpiteistä, joilla työelämää voidaan muuttaa ikääntyvien työssäjaksamista tukevaksi. Kaikki osapuolet sitoutuvat hyvien käytäntöjen levittämiseen. Valtion on kehitettävä TE - keskusten yhteyteen työnantajille ikääntyvien työssäjaksamista tukevia neuvon- tapalveluja. Työelämän johtamismenetelmiä ikääntyvien työssäjaksamista tuke- vaksi kehitetään edelleen tehostamalla työelämän ohjelmahankkeita (mm. TY- KES). – Maatalousyrittäjien tilojen sukupolvenvaihdoksiin liittyviä ikärajoja muutetaan työssäpysymistä tukeviksi. – Niin sanottujen ostoeläkkeiden verokohtelu on saatettava tukemaan myöhempää eläkkeelle siirtymistä. 13. Työelämän laatua on kehitettävä Johtamismenetelmiä, työyhteisöjä ja työoloja on kehitettävä niin, että ne osaltaan tu- kevat työllisyyttä ja työssä jaksamista. – Valmistellaan puitesopimus henkilöstön oikeasta mitoituksesta, jossa hankkees- sa otetaan huomioon uuden työturvallisuuslain velvoitteet. Työelämän kehittämi- seksi luodun uuden lainsäädännön tehokas käyttöönotto edellyttää, että työelä- män toimijat, erityisesti yksittäiset työnantajat sitoutuvat siihen nykyistä voimak- kaammin. Puitesopimuksella varmistetaan, että parempaa työssäjaksamista edesauttava työelämän laadullinen kehittäminen on tehokasta. Kytketään työ- suojelun ja työterveyshuollon asiantuntemus arvioimaan irtisanomistilanteissa ir- tisanomistoimien vaikutuksia työterveyteen ja työssä jaksamiseen erityisesti sil- loin, kun yrityksen toimintaa ei lakkauteta tai muutoin supisteta. Organisoidaan jo toteutettujen irtisanomisten jälkeen jäljelle jääneiden työntekijöiden työterveyden seuranta tietyksi määräajaksi. 10 S A K – P U H E E N V U O R O 7 / 2 0 0 3
  • 13. Käynnistetään kolmikantaisesti yhteistyössä Työterveyslaitoksen kanssa työelä- män tutkimustuloksia hyödyntämällä hanke johtamisen apuna käytettävistä mal- leista, joiden avulla henkilöstön määrä voidaan mitoittaa haitallisen kuormituksen välttämiseksi. – Johtamisen apuvälineeksi ja suunnitelmallisen yhteistyön kehittämiseksi sovitaan laadittavaksi työpaikoille henkilöstöraportointijärjestelmä. – Työministeriön uudistetut työelämän kehittämisohjelmat (TYKES) tulee toteuttaa suunnitelmien mukaisesti. 14. Yhteistoimintalain kokonaisuudistus on saatava valmiiksi Toteutetaan yhteistoimintalain kokonaisuudistus, jonka yhteydessä parannetaan työntekijöiden vaikuttamismahdollisuuksia yritysjärjestelyissä ja muissa toiminnan muutoksissa, töiden uudelleen organisoinnissa sekä työvoiman käyttötapoihin liitty- vissä päätöksissä. Yhteistoimintalain on osaltaan tuettava työyhteisöjen kehittämistä sekä työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksien parantamista työelämän muutoksissa ja irtisanomistilanteissa. S A K - P U H E E N V U O R O 7 / 2 0 0 3 11
  • 14. Verotuksen on tuettava työllisyyttä ja oikeudenmukaisuutta Työn verotusta on kevennettävä siirtämällä painopistettä pääomatulojen, kiinteistöva- rallisuuden ja ympäristöverotuksen suuntaan. Hallitus on tehnyt tänä vuonna merkittäviä suhdannepoliittisia ratkaisuja keventä- mällä verotusta. Verotuksen rakenteita on uudistettava jatkossa rakenteellisesti työlli- syyttä tukevalla tavalla. 15. Työntekoa suosivaa vero- ja maksupolitiikkaa on jatkettava Palkansaajien verotus on eurooppalaisessa vertailussa Suomessa edelleen suhteel- lisesti kireämpää kuin yritysverotus vastaavissa vertailuissa. Hallitusohjelman työlli- syystavoitteisiin pääseminen edellyttää vastaisuudessa julkisen talouden veronke- vennysvaran käyttämistä juuri palkkaverotuksen keventämiseen. Edessä oleva Kan- saneläkelaitoksen rahoituksen uudistaminen hoidetaan niin, etteivät palkansaajille tulevat, työntekoa rasittavat maksut nouse. 16. Yritys- ja pääomaverouudistus on saatettava loppuun Yritys- ja pääomaverouudistuksen linjoja koskeva poliittinen valmistelu on saatettava hallitusohjelman mukaisesti loppuun tämän vuoden puolella. Näin on yrityselämään luotava ennakoitavuutta, jotta yritysten investointi ja henkilöstön rekrytointipäätökset lisääntyisivät. Yritys- ja pääomaverouudistuksella ei saa pienentää näiden verolajien tuottoa ja uudistus on tehtävä kestämään vähintään kuluva vaalikausi. 17. Työvaltaisten palvelualojen arvonlisäveroa on alennettava Suomen edustajien tulee toimia EU:ssa siten, että Suomessa voidaan toteuttaa työ- valtaisten palvelualojen arvolisäverokannan alennus. Työllisyyden takia ensimmäi- seksi on alennettava ravintoloiden ja henkilöstöruokailun ruokatarjoilun alv-kantaa. Työvaltaisten alojen suosimista arvonlisäverotuksessa on jatkettava. Näiden ehdotusten pohjalta SAK on valmis panostamaan yhteistyöhön hallituksen kanssa työllisyystavoitteiden saavuttamiseksi 12 S A K – P U H E E N V U O R O 7 / 2 0 0 3
  • 15. LIITE Nuorten yhteiskuntatakuu – Peruskoulussa ja toisen asteen koulutuksessa on varmistettava riittävät resurssit oppilashuoltoon, opintojen ohjaukseen ja erityisopetukseen. – Kaikille peruskoulun suorittaneille tarjotaan koulutuspaikka toisen asteen koulu- tuksessa tai peruskoulun lisäopetuksessa. Vailla toisen asteen koulutusta oleville koulutukseen ja harjoitteluun ohjaaminen on aina ensisijainen vaihtoehto työttö- myydelle. Näiden nuorten aktivointivastuu kuuluisi jatkossa työvoiman palvelu- keskuksille. Kunnissa, joissa ei ole palvelukeskusta, on yhteiskuntatakuun to- teutumisesta vastaaminen järjestettävä muutoin, esimerkiksi kunnan sosiaali- ja opetustoimen sekä työhallinnon yhteistyöllä. Olennainen osa toimintaa ovat työ- pajat, jotka tarjoavat nuorille hyvän mahdollisuuden tutustua työelämään ja opis- keluun. Toiminnan tavoitteena on aina tutkintoon johtavan koulutuksen aloittami- nen. – Turvataan kattava työpajaverkosto työssäkäyntialueittain (144) tai seutukunnittain (88). Työpajojen toiminta on vakinaistettava ja valtion on huolehdittava riittävästä rahoituksesta. Samalla työpajojen ja ammatillisen koulutuksen yhteistyötä on edistettävä niin, että nuori voi työpajassa suorittaa esimerkiksi jonkin näyttötut- kinnon osan. – Kaikkiin ammatillisiin oppilaitoksiin kehitetään toimivat ura- ja rekrytointipalvelut. Ura- ja rekrytointipalvelujen tarkoituksena on edistää oppilaitoksessa opiskelevi- en ja sieltä valmistuvien työllistymistä ja jatkokoulutukseen siirtymistä. Palvelut ovat osa opintojen ohjausta ja siihen sisältyy urasuunnittelun ohjaus koko opis- kelupolun ajalta. – Toisen asteen opiskelijoiden opintotuen epäkohdat korjataan. Toisen asteen opiskelijoiden opintotuen vanhempien tuloihin perustuvaa tuloharkintaa lieven- netään ja itsenäisesti asuvilta alle 20-vuotiailta toisen asteen opiskelijoilta van- hempien tuloharkinta poistetaan kokonaan. – Tutkinnon suorittaneille työttömille työnhakijoille tarjotaan kolmen kuukauden kuluessa työttömyyden alkamisesta nuoren omia odotuksia ja tulevaisuuden ta- voitteita tukeva opiskelu-, harjoittelu- tai työpaikka. Nuorille työmarkkinatuesta tehdään nuorten aktiiviraha, jonka turvin kolmen kuukauden työttömyyden jäl- keen nuori voi hakea työtä sekä yksityiseltä että julkiselta sektorilta. Nuoren työt- tömän työllistävä työnantaja saa työmarkkinatuen suuruisen tuen ( n. 500 E / kk), joka käytännössä riittää työnantajamaksujen maksamiseen. S A K - P U H E E N V U O R O 7 / 2 0 0 3 13
  • 16. Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry Hakaniemenranta 1, PL 157, FIN-00531 Helsinki, puh (09) 77211, fax (09) 7721 447, internet: http://www.sak.fi Finlands Fackförbunds Centralorganisation FFC rf Hagnäskajen 1, PB 157, FIN-00531 Helsingfors, tel (09) 77211, fax (09) 7721 447, internet: http://www.sak.fi The Central Organisation of Finnish Trade Unions SAK Hakaniemenranta 1, P.O. Box157, FIN-00531 Helsinki, phone +358 9 77211, fax +358 9 7721 447, internet: http://www.sak.fi