Your SlideShare is downloading. ×
0
SAK:n 17. edustajakokous 5.–7.6.2006Muutoksen suunta – osaava ja oikeudenmukainen Suomi                                   ...
Graafinen suunnittelu Suunnittelutoimisto Unique OyTaitto ja paino Valkealan Painokarelia Oy 2006ISBN 951-714-246-3
SAK:n 17. edustajakokous 5.–7.6.2006Muutoksen suunta– osaava ja oikeudenmukainen Suomi
2       MUUTOS . LIIKE .    1 SAK:N TOIMINTASTRATEGIA ________________________________________ 3    2 EDUNVALVONTAYMPÄRIST...
M U U T O KS E N S U U N TA – OS A AVA J A O I K E U D E N M U K A I N E N S U O M I   31 SAK:N TOIMINTASTRATEGIASAK:n ede...
4        MUUTOS . LIIKE .        Osallisuuden edistäminen yhteiskunnassa, työelämässä ja ammattiyhdis-    tysliikkeen omas...
M U U T O KS E N S U U N TA – OS A AVA J A O I K E U D E N M U K A I N E N S U O M I    5   – perusoikeudet ja turvan työe...
6        MUUTOS . LIIKE .    2 EDUNVALVONTAYMPÄRISTÖN MUUTOSSUUNNAT    2.1 Globalisaatio ja teknologian kehitys muuttavat ...
M U U T O KS E N S U U N TA – OS A AVA J A O I K E U D E N M U K A I N E N S U O M I   7valuuttakurssipolitiikkaan pohjaut...
8        MUUTOS . LIIKE .    nopeimmin on kasvanut liike-elämän palveluiden työllisyys. Osittain kyse    on teollisuusyrit...
M U U T O KS E N S U U N TA – OS A AVA J A O I K E U D E N M U K A I N E N S U O M I       9   Maailmantalouden avautumine...
10        MUUTOS . LIIKE .     palkkatason alenemiseen ja työsuhteen vakauden heikkenemiseen. Julkisen     ja yksityisen p...
M U U T O KS E N S U U N TA – OS A AVA J A O I K E U D E N M U K A I N E N S U O M I   11Eläkeläisväestöstä tulee entistä ...
12        MUUTOS . LIIKE .     2.3 Työelämän laadun ristiriitainen kehitys     Edustajakokouskaudella 2001–2006 työlainsää...
M U U T O KS E N S U U N TA – OS A AVA J A O I K E U D E N M U K A I N E N S U O M I   13kasvu voimistui 1990-luvulla ja e...
14        MUUTOS . LIIKE .        Palkansaajien tutkimuslaitos PT:n syyskuussa 2005 julkaistu järjestäyty-     mistutkimus...
M U U T O KS E N S U U N TA – OS A AVA J A O I K E U D E N M U K A I N E N S U O M I   15   Työelämässä rakennemuutoksen n...
16        MUUTOS . LIIKE .        Toimialojen edunvalvonnan vahvistamiseksi ja sopimusrakenteen yksin-     kertaistamiseks...
M U U T O KS E N S U U N TA – OS A AVA J A O I K E U D E N M U K A I N E N S U O M I   17mahdollisuuksia aktiiviselle kans...
18        MUUTOS . LIIKE .     3 SUOMALAISEN TYÖN TULEVAISUUS     3.1 Talouspolitiikka työllisyyden edistäjänä     Talousp...
M U U T O KS E N S U U N TA – OS A AVA J A O I K E U D E N M U K A I N E N S U O M I         19   Talouspolitiikan keskeis...
20        MUUTOS . LIIKE .        Työvoiman liikkuvuuden helpottaminen on edelleen tärkeää työllisyyden     parantamiseksi...
M U U T O KS E N S U U N TA – OS A AVA J A O I K E U D E N M U K A I N E N S U O M I       21   Suomeen työvoimaa lähettäv...
22        MUUTOS . LIIKE .     turvaamiseksi myös hyvä mahdollisuus parantaa edelleen julkisen palvelu-     tuotannon laat...
M U U T O KS E N S U U N TA – OS A AVA J A O I K E U D E N M U K A I N E N S U O M I      23sijaintipaikka ja kykenisimme ...
24        MUUTOS . LIIKE .        Eri toimialojen työmarkkinajärjestöjen keskinäinen vuoropuhelu alan työllistämis-       ...
M U U T O KS E N S U U N TA – OS A AVA J A O I K E U D E N M U K A I N E N S U O M I        25   Yritysten vastuullisuus o...
26        MUUTOS . LIIKE .     3.4 Muutosten ennakoiminen ja ay-liikkeen toimintamallit     yritysten kriisitilanteissa   ...
M U U T O KS E N S U U N TA – OS A AVA J A O I K E U D E N M U K A I N E N S U O M I        27jääneitä ja sitä, miten työi...
28        MUUTOS . LIIKE .     Suomessa, vaikka työttömyys on Tanskassa puolet pienempää. Tanska käyttää     Suomeen verra...
M U U T O KS E N S U U N TA – OS A AVA J A O I K E U D E N M U K A I N E N S U O M I          29   Varhaisella puuttumisel...
30        MUUTOS . LIIKE .     parantavat palkkakehitystä ja työllistymismahdollisuuksia sekä lisäävät mah-     dollisuuks...
M U U T O KS E N S U U N TA – OS A AVA J A O I K E U D E N M U K A I N E N S U O M I       31taan koko työuran ajan. Työnt...
32        MUUTOS . LIIKE .        työttömiin sekä niihin, joilla on työelämässä vanhentunut ammatillinen tutkinto.        ...
M U U T O KS E N S U U N TA – OS A AVA J A O I K E U D E N M U K A I N E N S U O M I        33kautta tulee voida myös velv...
34        MUUTOS . LIIKE .     kaan muodollista, työehtosopimusten turvaamaa asemaa ja siten työnantajan     tunnustamaa r...
M U U T O KS E N S U U N TA – OS A AVA J A O I K E U D E N M U K A I N E N S U O M I    35   Aikuisten ammatillisessa koul...
Muutoksen suunta
Muutoksen suunta
Muutoksen suunta
Muutoksen suunta
Muutoksen suunta
Muutoksen suunta
Muutoksen suunta
Muutoksen suunta
Muutoksen suunta
Muutoksen suunta
Muutoksen suunta
Muutoksen suunta
Muutoksen suunta
Muutoksen suunta
Muutoksen suunta
Muutoksen suunta
Muutoksen suunta
Muutoksen suunta
Muutoksen suunta
Muutoksen suunta
Muutoksen suunta
Muutoksen suunta
Muutoksen suunta
Muutoksen suunta
Muutoksen suunta
Muutoksen suunta
Muutoksen suunta
Muutoksen suunta
Muutoksen suunta
Muutoksen suunta
Muutoksen suunta
Muutoksen suunta
Muutoksen suunta
Muutoksen suunta
Muutoksen suunta
Muutoksen suunta
Muutoksen suunta
Muutoksen suunta
Muutoksen suunta
Muutoksen suunta
Muutoksen suunta
Muutoksen suunta
Muutoksen suunta
Muutoksen suunta
Muutoksen suunta
Muutoksen suunta
Muutoksen suunta
Upcoming SlideShare
Loading in...5
×

Muutoksen suunta

1,526

Published on

– osaava ja oikeudenmukaisen Suomi

SAK:n 17. edustajakokouksen ohjelma-asiakirja

Published in: News & Politics
0 Comments
0 Likes
Statistics
Notes
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

No Downloads
Views
Total Views
1,526
On Slideshare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
2
Actions
Shares
0
Downloads
4
Comments
0
Likes
0
Embeds 0
No embeds

No notes for slide

Transcript of "Muutoksen suunta"

  1. 1. SAK:n 17. edustajakokous 5.–7.6.2006Muutoksen suunta – osaava ja oikeudenmukainen Suomi Muutoksen suunta – osaava ja oikeudenmukainen Suomi
  2. 2. Graafinen suunnittelu Suunnittelutoimisto Unique OyTaitto ja paino Valkealan Painokarelia Oy 2006ISBN 951-714-246-3
  3. 3. SAK:n 17. edustajakokous 5.–7.6.2006Muutoksen suunta– osaava ja oikeudenmukainen Suomi
  4. 4. 2 MUUTOS . LIIKE . 1 SAK:N TOIMINTASTRATEGIA ________________________________________ 3 2 EDUNVALVONTAYMPÄRISTÖN MUUTOSSUUNNAT _____________________ 6 2.1 Globalisaatio ja teknologian kehitys muuttavat rakenteita ___________ 6 2.2 Väestön ikääntyminen haasteena ja mahdollisuutena _____________ 10 2.3 Työelämän laadun ristiriitainen kehitys __________________________ 12 2.4 Työnantajien painotukset muuttumassa _________________________ 15 2.5 Yhteiskunnallisen kehityksen suunnat ___________________________ 16 3 SUOMALAISEN TYÖN TULEVAISUUS ________________________________ 18 3.1 Talouspolitiikka työllisyyden edistäjänä __________________________ 18 3.2 Elinkeinopoliittinen vaikuttaminen osana edunvalvontaa ___________ 21 3.3 Kestävä kehitys _______________________________________________ 24 3.4 Muutosten ennakoiminen ja ay-liikkeen toimintamallit yritysten kriisitilanteissa ________________________________________ 26 3.5 Aktiivisempaa työvoimapolitiikkaa ______________________________ 27 3.6 Osaamisella työtä ja hyvinvointia _______________________________ 29 3.7 Terveelliset ja turvalliset työolot lisäävät työhyvinvointia ja tuottavuutta __________________________________ 35 4 SUOMALAISEN SOPIMUSYHTEISKUNNAN TULEVAISUUS _____________ 40 4.1 Solidaarinen palkkapolitiikka ___________________________________ 41 4.2 Oikeudenmukaiset palkkajärjestelmät ___________________________ 44 4.3 Luottamusmiesjärjestelmä ja paikallinen sopiminen muutoksen hallinnan välineenä ________________________________ 47 4.4 Työtaisteluoikeus työntekijöiden perusoikeutena __________________ 50 5 TASA-ARVON EDISTÄMINEN _______________________________________ 51 5.1 Tuloerojen tasoittaminen ______________________________________ 51 5.2 Tasavertaiset mahdollisuudet erilaisissa työsuhteissa ______________ 52 5.3 Yhteiskunnallisen tasa-arvon edistäminen ________________________ 55 5.3.1 Sosiaalivakuutuksen kehittäminen ________________________ 56 5.3.2 Hyvinvointipalveluiden kehittäminen ______________________ 59 5.3.3 Perheiden hyvinvoinnin tukeminen _______________________ 60 5.4 Monikulttuurisuus työelämässä ja ay-liikkeessä ___________________ 62 6 OSALLISUUDEN EDISTÄMINEN ____________________________________ 65 6.1 Oikeus työhön osallisuuden perusta_____________________________ 65 6.2 Järjestäytymisen edistäminen __________________________________ 66 6.3 Uudet vaikuttamisen mahdollisuudet ay-liikkeessä _______________ 68 6.4 Edustavuus ay-liikkeessä _______________________________________ 71 6.5 Liittoyhteistyön kehittäminen ___________________________________ 73 6.6 SAK osana kansainvälistä ammattiyhdistysliikettä _________________ 75
  5. 5. M U U T O KS E N S U U N TA – OS A AVA J A O I K E U D E N M U K A I N E N S U O M I 31 SAK:N TOIMINTASTRATEGIASAK:n edellisessä, 16. edustajakokouksessa vuonna 2001 hyväksyttiin kolmeohjelma-asiakirjaa. Sovitaan yhdessä -asiakirjassa tarkasteltiin sopimus- janeuvottelujärjestelmään kohdistuvia paineita ja hahmotettiin SAK:laisen am-mattiyhdistysliikkeen sopimuspoliittisia linjauksia. Hyvinvointi syntyy työstä-asiakirjassa linjattiin tavoitteita sekä suomalaisen yhteiskuntapolitiikan erilohkoilla että kansainvälisessä edunvalvonnassa. Liikkeessä-asiakirjassa pei-lattiin järjestölliseen toimintaan liittyviä haasteita ja asetettiin tavoitteita am-mattiyhdistysliikkeen omalle toiminnalle. Monessa suhteessa näiden kolmenohjelma-asiakirjan linjaukset ovat edelleen ajankohtaisia ja viitoittavat toi-minnan ja edunvalvonnan tavoitteita tänäkin päivänä. SAK:n perustehtävänja arvojen määrittely on tehty edelleen voimassa olevassa periaateohjelmassa,joka on hyväksytty vuoden 1991 edustajakokouksessa. Muutoksen suunta – osaava ja oikeudenmukainen Suomi -asiakirjanluvussa 2 tarkastellaan palkansaajien hyvinvoinnin turvaamisen kannaltakeskeisiä toimintaympäristön muutossuuntia. Globalisaatio, ikärakenteenja työelämän laadun kehitys sekä työnantajapolitiikan painotukset ja yhteis-kunnallinen kehitys haastavat SAK:ta terävöittämään edunvalvontaansa jatoimintaansa. SAK:n 17. edustajakokoukselle esitettävät tavoitteet ja linjaukset raken-tuvat asiakirjassa neljän kokonaisuuden ympärille: suomalaisen työn tule-vaisuus, sopimusyhteiskunnan toimivuus sekä tasa-arvon ja osallisuudenedistäminen. Suhteessa toimintaympäristön muutossuuntiin tulee ammat-tiyhdistysliikkeen toimia niin, että suomalainen työ tulevaisuudessakin pär-jää. Palkansaajan hyvinvointi syntyy työstä. Työn on taattava toimeentulo,sen on oltava inhimillisesti järjestettyä ja mielekästä. Työn on myös oltavatuottavaa ja kannattavaa. Työn ja tuotannon kehittymisen edellytykset onvarmistettava. Suomalainen työmarkkinamalli on ollut toimiva erilaisissakin tilanteissa.Sopimusyhteiskunta on tulevaisuudessakin vahvuus palkansaajien etujen jatyöelämän kehittämisessä. Sopimus- ja neuvottelujärjestelmää on kehitettäväennakoimaan työelämän muutoksia ja vastaamaan jäsenistön odotuksia. Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistäminen työelämässä on SAK:nperusarvoja. Tasa-arvo -tavoitetta on tarkasteltava laajasti. Pätkätyöntekijöi-den tasavertaisissa mahdollisuuksissa ja oikeuksissa on edelleen kehitettä-vää – monista jo tehdyistä toimenpiteistä huolimatta. Myös sukupuolten,ikäryhmien ja monikulttuurisuuden huomioiminen liittyvät tasa-arvon jayhdenvertaisuuden edistämiseen.
  6. 6. 4 MUUTOS . LIIKE . Osallisuuden edistäminen yhteiskunnassa, työelämässä ja ammattiyhdis- tysliikkeen omassa toiminnassa liittyy myös SAK:n perusarvoihin. Oikeus työhön on yhteiskunnallisen osallisuuden kulmakivi. Vaikutusmahdolli- suuksien parantaminen omassa työssä – työn hallinnan parantaminen – on inhimillisen elämän perusteita. Osallisuutta on edistettävä myös niin yh- teiskunnallisessa osallistumisessa kuin ammattiyhdistysliikkeen omassakin toiminnassa. Edustajakokouksen päätettäväksi esitettävät linjaukset on asiakirjassa merkitty kursiivilla ja ne on sisäänvedetty tekstiosasta, jossa linjauksia perus- tellaan. Muutoksen suunta – osaava ja oikeudenmukainen Suomi -asiakirjassa esi- tettävät linjaukset täsmentävät SAK:n toimintastrategiaa. Toimintastrategian tarkoituksena on vahvistaa tuloksellista edunvalvontaa ja varmistaa, että SAK keskusjärjestönä keskittyy jäsenliittojensa tuen ja palvelun sekä palkansaajien hyvinvoinnin edistämisen kannalta olennaisiin kysymyksiin. Toimintastrate- gia on keskusjärjestön johtamisen apuväline. Sen rakentamisen pohjana ovat olleet sekä edellisen edustajakokouksen linjaukset että SAK:n hallituksen näkemykset. SAK:n hallitus täsmentää toimintastrategiaa tarvittaessa tämän viitekehyksen pohjalta edustajakokouksen hyväksymän ohjelma-asiakirjan linjausten mukaisesti. Toiminta-ajatus määrittelee SAK:n perustehtävän työmarkkinoilla ja yhteiskunnassa. Sen mukaisesti SAK:n roolina on olla ensisijaisesti edunval- vontajärjestö, jonka toiminnassa korostuvat sopimuspohjaiset vähimmäis- työehdot, palkkaperusteinen sosiaaliturva sekä työelämän perusoikeudet. Kansalaisjärjestönä SAK on myös vaikutusväylä työelämään ja yhteiskuntaan. Toiminnassa ja edunvalvonnassa korostuu asiantuntijuus, uudistajuus, luo- tettavuus ja vastuullisuus. SAK:n toiminta-ajatus SAK on jäsenliittojensa tavoitteita ja toimintaa yhteensovittava ja kehittävä edun- valvontajärjestö perustanaan jäsenistön ja luottamushenkilöiden osallistuminen ja yhteisöllisyys. Ammatillisena keskusjärjestönä SAK on palkansaajien asiantunteva edunvalvoja, yhteiskunnallinen uudistaja sekä luotettava ja vastuullinen sopimus- ja yhteistyö- kumppani. Muuttuvassa kansallisessa ja kansainvälisessä toimintaympäristössä SAK takaa – jäsenliitoilleen mahdollisuuden huolehtia jäsentensä sopimuspohjaisista vähimmäistyöehdoista
  7. 7. M U U T O KS E N S U U N TA – OS A AVA J A O I K E U D E N M U K A I N E N S U O M I 5 – perusoikeudet ja turvan työelämässä – palkkaperusteisen sosiaaliturvan – vaikutusväylän työelämän ja yhteiskunnan kehittämiseen. Visio määrittelee sen, millaista Suomea SAK haluaa olla rakentamassasekä sen, millaisena SAK oman asemansa tulevaisuudessa näkee. Visiossanäkyvät SAK:laisen ammattiyhdistysliikkeen arvot: tasa-arvo, demokratia,työ ja oikeudenmukaisuus. Yhteistyön toimintamalli luo Suomen menestyk-sen pohjan. SAK keskusjärjestönä on yhteiskunta- ja työmarkkinapolitiikansuunnannäyttäjä ja tarjoaa laajan järjestäytymispohjan suomalaisille pal-kansaajille. Visiossa on myös määritelty SAK:laisen ammattiyhdistysliikkeenvahvuuden perusteet, jotka muodostavat pohjan keskusjärjestön toiminnansuuntaamiselle ja kehittämiselle. SAK:n visio SAK – ihmisen puolella Suomi on tasa-arvoinen, demokraattinen ja vauras hyvinvointiyhteiskunta. Sen kulmakiviä ovat täystyöllisyys, kunnolliset työsuhteet sekä oikeudenmukaisuus työelämässä, palkkauksessa ja tulonjaossa. Maamme kilpailukykyä ja menestystä tukee vahva demokraattisen yhteistyön malli ja tuloksellinen kolmikantayhteistyö. SAK on uudistuskykyinen työntekijöiden ja toimihenkilöiden keskusjärjestö sekä arvostettu yhteiskunta- ja työmarkkinapolitiikan suunnannäyttäjä. SAK:n vaikutusvalta perustuu – korkeaan järjestäytymisasteeseen – jäsenliittojen hyvään yhteistyöhön – tulokselliseen edunvalvontaan – jäsenistön tukeen ja aktiivisuuteen työpaikoilla sekä vahvaan ja osaavaan luot- tamushenkilöverkostoon – vahvaan kansainväliseen yhteistoimintaan – kykyyn neuvotella, sopia ja tarvittaessa toteuttaa järjestöllisiä toimia yhdessä liittojen kanssa – tulosten ja julkisuuden tuomaan vahvaan ja luotettavaan maineeseen – lisääntyvään palkansaajajärjestöjen yhteistyöhön – kykyyn yhteistoiminnan ja yhteiskuntavaikuttamisen kautta tuottaa perustaa Suomen menestykselle.
  8. 8. 6 MUUTOS . LIIKE . 2 EDUNVALVONTAYMPÄRISTÖN MUUTOSSUUNNAT 2.1 Globalisaatio ja teknologian kehitys muuttavat rakenteita Maailmantaloudessa on käynnissä suuri murros teollisuustuotannon kasvaes- sa Kiinassa, Intiassa ja muissa maissa, jotka vielä hiljattain olivat kehitysmai- ta. Jonkin verran tuotantoa on jo siirtynyt näihin maihin. Enemmän on kuitenkin kyse kasvuvauhtien eroista: perinteiset teollisuusmaat kasvavat näitä maita hitaammin. Kehittyvien talouksien hyvin nopea kasvuvauhti johtuu matalasta lähtöta- sosta ja siitä, että niillä on mahdollisuus ottaa suoraan käyttöön muualla kehitettyä korkeaa teknologiaa. Tuotantokustannukset voidaan myös pitää alhaisempina puutteellisen sosiaaliturvan ja rajoitettujen ay-oikeuksien vuoksi. Kehittyvien talouksien kasvu merkitsee myös rajallisten luonnonvarojen kysynnän kasvua. Ympäristönsuojelu ja luonnonvarojen käyttö tulevat ole- maan suuria kysymyksiä kansainvälisessä politiikassa ja taloudessa. Maail- mantalouden kasvun tulisi olla nykyistä ekologisesti kestävämpää. Suomelle Venäjän talouskehitys on merkittävä asia. Öljytulojen vauhdit- tamana Venäjän talous on kasvanut viime aikoina ripeästi. Jatkossa Venäjän menestys riippuu pitkälti siitä, kykeneekö se luomaan kasvulleen öljysektoria laajemman pohjan. Joka tapauksessa Venäjän markkinat tarjoavat jo nyt mahdollisuuksia, joita suomalaisten kannattaa ja pitää hyödyntää. Tuotannonsiirrot Suomesta halvemman kustannustason maihin ovat tähän mennessä koskeneet pääosin joko yksinkertaista valmistustyötä, jossa henkilöstön osaamisvaatimukset ovat olleet suhteellisen alhaiset tai tuotan- toa, jossa työvoimakustannusten osuus tuotteen loppuhinnasta on korkea. Ensin mainitusta esimerkkinä voi mainita elektroniikan kokoonpanotehtävät ja jälkimmäisestä metalliteollisuuden hitsausalihankinnan. Tulevaisuudessa etenkin Kiina ja Intia osallistuvat enenevässä määrin kansainvälisesti vaihdettujen palveluiden, kuten muotoilun ja suunnittelun tarjontaan. Kilpailu on siten kiristymässä myös niillä aloilla, joilla Suomi on tähän asti ollut vahvoilla. Liittyminen Euroopan unioniin runsaat kymmenen vuotta sitten ja myö- hemmin tapahtunut liittyminen Talous- ja rahaliitto EMUun ovat olleet merkittäviä yhteiskunnallisia ja taloudellisia linjauksia Suomen politiikassa. Kymmenen vuoden kuluessa Euroopan unioni on ollut Suomelle paitsi ta- loudellisesti, myös sosiaalisesti ja kulttuurisesti tärkeä viitekehys. Talouden sisämarkkinakehitykseen ja EMUn puitteissa tapahtuvaan yhteiseen raha- ja
  9. 9. M U U T O KS E N S U U N TA – OS A AVA J A O I K E U D E N M U K A I N E N S U O M I 7valuuttakurssipolitiikkaan pohjautuva unioni on avannut Suomen viennilleja yrityksille uusia kasvumahdollisuuksia. Vastikään tapahtunut unioninitälaajentuminen ja jatkossa tapahtuva edelleen laajeneminen vahvistavatpitemmällä aikavälillä EU:n kasvupotentiaalia. Nopeasti edenneen talousintegraation syventyminen ja laajentuminenovat aiheuttaneet unionille taloudellisia ja muita paineita, eikä tilannetta olehelpottanut maailmantalouden nopean rakennemuutoksen muun muassaSaksalle ja Ranskalle aiheuttamat ongelmat. Talousvaikeudet ovat heijastu-neet työllisyys- ja budjettiongelmina ja johtaneet ay-liikkeen voimakkaisiinprotesteihin monissa jäsenmaissa. Myös laajentumisen ja siitä seuranneentyövoiman liikkuvuuden on monissa maissa katsottu aiheuttavan ongelmia,jotka ovat näkyneet EU-vastaisuutena, kuten EU:n perustalaista pidettykansanäänestys osoitti. Näiden akuuttien ongelmien ei kuitenkaan saisi antaa vaikuttaa kielteisestiniiden mahdollisuuksien hyödyntämiseen, joita yhteinen Eurooppa tarjoaa.Ammattiyhdistysliikkeen kannalta suurimmat uhat liittyvät globalisaationkielteisiin vaikutuksiin, joista pohjimmiltaan myös monet Euroopan tämänpäivän ongelmat aiheutuvat. Suomelle ja suomalaiselle ay-liikkeelle tärkeim-mät yhteistyökumppanit globalisaation hallinnassa löytyvät pohjoisesta jaItämeren alueelta sekä Euroopan unionin piiristä. Maailmanlaajuisen rakennemuutoksen aiheuttajana globalisaatiota mer-kittävämpi tekijä on teknologinen kehitys. Nykytaloudessa ne nivoutuvat yh-teen ja vahvistavat toisiaan. Teknologinen kehitys ja tuotantotapojen muutosnostavat tuottavuutta ja siten aineellista elintasoa, mutta samalla tuotantora-kenteet ovat jatkuvassa muutoksessa: työpaikkoja karsiutuu koneellistumisenja erikoistumisen myötä samaan aikaan kun niitä syntyy muualle talouteen. Hyvinvointivaltio ja sopimusyhteiskunta ovat rakennemuutokseen sopeu-tumisessa välttämättömiä. Globalisaation ja sopimusyhteiskunnan välillä eiole ristiriitaa, vaan ne tukevat toisiaan. Sopimusyhteiskuntaa ja hyvinvointi-järjestelmiä tarvitaan riskien hallintaan. Turvallisuus luo tehokkuutta. Suomen tuotanto- ja toimialarakenteen muutos on selvästi nähtävissä pi-demmällä aikavälillä, mutta myös 2000-luvun kehityksessä. Jalostuksen osuuskokonaistuotannosta on edelleen alentunut, palveluiden osuus kasvanut jaalkutuotannon osuus supistunut. Muutokset toimialarakenteessa eivät olekovin nopeita, mutta suunta on selvä ja se jatkuu myös tulevaisuudessa. Toimialarakenteen muutos heijastuu työllisyyteen. Valmistavan teolli-suuden työllisyys todennäköisesti jatkaa hitaasti supistumistaan ja vastaa-vasti palvelutoiminnan työllisyys kasvaa. Palvelutoiminnassa suhteellisesti
  10. 10. 8 MUUTOS . LIIKE . nopeimmin on kasvanut liike-elämän palveluiden työllisyys. Osittain kyse on teollisuusyritysten harjoittamasta ulkoistamisesta. Teollisuusyritykset ovat keskittyneet ns. ydintoimintaansa ja ulkoistaneet sellaisia toimintoja, jotka ulkoistamisen jälkeen lasketaan liike-elämän palveluihin. Koska ne ovat kuitenkin läheisesti kytköksissä teolliseen toimintaan, liioittelee tilas- toissa havaittava toimialarakenteen muutos hieman todellista työllisyyden rakenteen muutosta. Toisaalta myös teollisuusyritysten sisällä työtehtävien rakenne on muut- tumassa. Teollisiin tuotteisiin liittyvien palvelujen tarjoamisesta on tullut monien perinteisten teollisuusyritysten liiketoiminnassa merkittävää. Suun- nittelu-, huolto- ja tukipalvelujen tarjoaminen voi nykyisin muodostaa teol- lisuusyrityksen liikevaihdosta suuremman osan kuin varsinainen tuotteiden valmistus. Huolehtimalla hintakilpailukyvystämme oikein mitoitetulla tulopolitii- kalla sekä tukeutumalla osaamiseen perustuvaan kasvustrategiaan voidaan teollisuustuotannon supistumista vähentää ja hidastaa. On kuitenkin huo- mattava, että tuottavuuden kehitys osaamiseen perustuvilla huipputek- nologian aloilla on nopeaa. Vaikka tuotantoa voitaisiin lisätä, sen vaatima työvoima ei välttämättä kasva. Palvelutyö siis lisääntyy sekä teollisuuden sisällä että toimialojen osuuk- sien muuttuessa. Tuottavuuserot palvelusektorin sisällä ovat suuret. Toinen ääripää ovat hoiva- ja henkilökohtaiset palvelut ja toinen yrityspalvelut. Jälkimmäisissä on parhaimmillaan kysymys hyödykkeistä, joiden markkinat ovat globaalit. ATK, rahoitus-, oikeusapu-, logistiikka- ja konsultointipalve- lujen markkinoiden kasvu on nopeaa. Suomessa on pyrittävä siihen, että kansainväliset yrityspalvelut ylläpitävät vientituloamme jatkossa aiempaa suuremmassa määrin. Samalla suurin työl- lisyyden kasvuvara on henkilökohtaisissa palveluissa. Tulevaisuuden Suomi ei ole yksinomaan korkean teknologian tietoyhteiskunta, vaan sen rinnalla myös inhimillinen palveluiden yhteiskunta. Julkiset palvelut muodostavat merkittävän osan palvelusektorista, jonka sisällä tapahtuu muutoksia yksityisen ja julkisen palvelutuottajan välillä. Julkisten palveluiden ulkoistaminen lisääntyy siirryttäessä yhä enemmän ostopalveluihin tai yhtiöitettäessä palvelutuotantoa. Oleellista on, miten palveluiden tuotantovastuuta muotillaan uudelleen yksityisen ja julkisen sektorin välillä.
  11. 11. M U U T O KS E N S U U N TA – OS A AVA J A O I K E U D E N M U K A I N E N S U O M I 9 Maailmantalouden avautuminen ja teknologian kehitys merkitsevät muutosten nopeutumista. Työpaikkoja syntyy ja tuhoutuu kiivaassa tahdissa. Yhä harvemmat palkansaajat ovat koko työuransa ajan saman työnantajan palveluksessa. Muutoksessa hyvinvointiyhteiskunnan ja työmarkkinasopimusten on tarjottava aktiivista tukea. Hyvinvointijärjestelmiin on panostettava riittävästi. Ammattiyhdis- tysliikkeen on panostettava palkansaajien etujen kehittämisen ja puolustamiseen. Hyvinvointivaltio ja sopimusyhteiskunta ovat ay-liikkeen tavoitteita maailmanlaa- juisesti. Teollisuuden perustyöt näyttävät olevan pitkällä aikavälillä vähenemässä sekä tuotantotapojen kehityksen että globalisaation vuoksi. Pitkälle erikoistunut ja kan- sainvälisesti kilpaileva huipputuotanto sekä liike-elämän palvelut pitävät jatkossa yllä vientituloamme, samaan aikaan kun suurin työllisyyspotentiaali on henkilökoh- taisissa palveluissa.Globalisaation vaikutukset SAK:laisille palkansaajilleTeollisuudessa tuotantotyöntekijöiden tarve vähenee hitaasti ja työllisyydenrakenne muuttuu. Vähän ammattitaitoa vaativan työn kysyntä supistuuselvästi, kun taas ammatillisen koulutuksen vaativan työn kysyntä pysyneesuunnilleen ennallaan. Tämä merkitsee sitä, että eläkkeelle siirtyvän työ-voiman korvaamisessa painopiste on selvästi ammatillisen koulutuksensaaneessa työvoimassa. Ilman ammatillista koulutusta olevien työntekijöidenmahdollisuudet saada työtä teollisuudessa heikkenevät olennaisesti tulevai-suudessa. Myös palvelualoilla osaamisvaatimukset muuttuvat ja tehtävät laaja-alaistuvat. Palveluissa työskentelevien haasteita tulevat olemaan esimerkiksimonipuolinen asiakaspalvelu, tuotetietous, kestävä kehitys, teknologiaosaa-minen ja nopea tuotekehitys. Yhä useammalta alalla työskentelevältä vaadi-taan vähintään ammatillinen peruskoulutus ja vailla ammatillista koulutustaolevien työllistymismahdollisuudet ovat vähäiset myös palvelualoilla. Yksityisillä palvelualoilla SAK:laisten palkansaajien työn kysyntä kasvaaerityisesti kaupan alalla sekä ravitsemis- ja majoitustoiminnassa. Näillä aloil-la työntekijöiden palkkataso on keskimäärin alhaisempi kuin teollisuudessaja selvästi suurempi osa työntekijöistä työskentelee määräaikaisessa tai osa-aikaisessa työsuhteessa eli heidän työsuhteensa vakaus on selvästi heikompi. Myös julkisen sektorin palvelualoilla SAK:laisten palkkataso on alhaisem-pi kuin teollisuudessa keskimäärin. Julkisen sektorin toimintojen yksityis-täminen vähentää julkisen sektorin työllisten määrää ja saattaa johtaa yksi-tyistämisen myötä yksityiselle palvelusektorille siirtyneiden työntekijöiden
  12. 12. 10 MUUTOS . LIIKE . palkkatason alenemiseen ja työsuhteen vakauden heikkenemiseen. Julkisen ja yksityisen palvelusektorin työntekijöiden työsuhteen ehtojen – erityisesti palkkauksen – yhdenvertaisuuden edistäminen on tärkeää. Talous on kehittymässä aiempaa palveluvaltaisemmaksi, millä on näiden alojen palkansaajille myönteisiä vaikutuksia. Nähtävissä on, että kotitalouk- sien kulutusmenoista aiempaa suurempi osuus käytetään palveluihin. Eri- tyisosaamista vaativilla palvelualoilla palkkataso noussee ja palvelusektorille muodostuu nykyistä enemmän paremmin palkattuja ryhmiä. Työllisyyden rakenteen muutoksilla voi olla merkittäviä vaikutuksia sekä SAK:laisten palkansaajien työllisyyteen, SAK:laisten liittojen jäsenmäärän kehitykseen, SAK:n liittorakenteeseen sekä edunvalvonnan tehokkuuteen. Perinteisesti vahvimmin järjestäytyneillä aloilla, julkisella sektorilla ja teolli- suudessa, työllisten määrä ei todennäköisesti kasva kun taas heikoimmin jär- jestäytyneillä aloilla, yksityisissä palveluissa, työllisyys paranee. Tämä asettaa tulevaisuudessa suuria haasteita jäsenhankintatyölle: erityisesti yksityisillä palvelualoilla järjestäytymistä on lisättävä. Näillä aloilla järjestäytymällä olisi myös eniten voitettavaa. Liittoyhteistyön kehittäminen toimialarakenteen muutoksen myötä on välttämätöntä. Osaamisvaatimukset nousevat talouden kaikilla sektoreilla. Hyvän ammatillisen koulutuksen lisäksi tietoja ja taitoja on päivitettävä jatkuvasti. Ammatillisten ja so- siaalisten taitojen kohottaminen nostaa tuottavuutta, palkkatasoa sekä parantaa valmiuksia sopeutua talouden muutoksiin. Talouskehitys on viemässä suuntaan, jossa työllisten määrä perinteisillä korkean jär- jestäytymisasteen aloilla ei pitkällä aikavälillä kasva. Työllisten määrä on nousussa aloilla, joissa järjestäytymisaste on tällä hetkellä alempi. Ammattiyhdistysliikkeellä on suuri mahdollisuus lisätä jäseniään yksityisillä palvelualoilla, joiden palkansaajilla olisi myös eniten voitettavaa järjestäytymisestä. Julkisen sektorin toimintojen yksityistäminen sekä muut tuotanto- ja toimialara- kenteen muutokset saattavat johtaa työntekijöiden työehtojen heikentymiseen ja työsuhteiden vakauden heikkenemiseen. Tällaisten seurausten torjuminen on ammattiyhdistysliikkeen tulevaisuuden suuria tehtäviä. 2.2 Väestön ikääntyminen haasteena ja mahdollisuutena Useimmissa teollisuusmaissa ja etenkin Euroopan unionin maissa väestön ikääntyminen aiheuttaa suuria yhteiskunnallisia muutoksia. Suomessa muu- tos on poikkeuksellisen jyrkkä sotien jälkeen syntyneiden suurten ikäluokki- en vuoksi. Talous- ja työelämän kannalta väestön ikääntyminen luo kiistatta haasteita, mutta samalla se avaa myös uusia myönteisiä mahdollisuuksia.
  13. 13. M U U T O KS E N S U U N TA – OS A AVA J A O I K E U D E N M U K A I N E N S U O M I 11Eläkeläisväestöstä tulee entistä merkittävämpi kuluttajaryhmä, jonka varalli-suuden ja kulutuksen taso ovat keskimäärin nykyistä korkeampia. Kokonaisuutena ikääntyminen uhkaa pienentää taloutemme kasvumah-dollisuuksia. Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD:n arvionmukaan työvoiman tarjonnan supistumisesta johtuen kasvuvauhtimme hi-dastuisi ensi vuosikymmenellä jopa prosenttiyksikön vuositasolla. Synkkiinarvioihin ei ole kuitenkaan syytä alistua, vaan työn tarjonnan supistumisenvaikutusta on pyrittävä vaimentamaan. Ensisijaiset keinot ovat tuottavuudenparantaminen koko taloudessa sekä työllisyysasteen nostaminen. Sukupol-venvaihdoksen myötä monilla työpaikoilla avautuu mahdollisuus organisoi-da töitä uudelleen siten, että työvoimapulaa voidaan ennaltaehkäistä. Julkisen sektorin rahoituksen turvaamisessa keskeisiä tekijöitä ovat tuot-tavuuden parantamisen lisäksi työllisyysasteen kohottaminen ja eläkkeellejäämisiän nostaminen. Työllisyyden kasvu lisää verotuloja ja vähentää jul-kisten menojen tarvetta. Työuran pidentyminen taas vähentää paineita sekäeläkejärjestelmässä että hoivamenoissa. Työurien pidentäminen on haastekaikille työelämän osapuolille: ikääntyneiden työtehtävät on mitoitettavakohtuullisesti, työkykyä on ylläpidettävä ja motivaatiosta on huolehdittava.Työhyvinvoinnin parantaminen on keskeinen haaste. Maahanmuuton lisääminen ei yksin tarjoa ratkaisua ikärakenteen muu-toksesta aiheutuviin sopeutumistarpeisiin. Hallitulla työperusteisella maa-hanmuutolla on kuitenkin tulevaisuudessa entistä tärkeämpi täydentävärooli paikallisten työmarkkinakapeikkojen hoitamisessa. Maahanmuutonlisääminen edellyttää, että kohtelemme maahamme tulevia oikeudenmukai-sesti ja turvaamme heidän toimeentulonsa. Suomessa väestön ikääntymiseen on varauduttu. Eläkejärjestelmä onperusteiltaan kunnossa eikä eläkkeiden rahoittamiseen tämän hetken asian-tuntija-arvioiden perusteella kohdistu vakavaa uhkaa. Työeläkemaksujennousupaine on sitä pienempi, mitä nopeammin talous kasvaa, mitä suurempion ikääntyneiden työllisyysaste ja mitä paremmin eläkerahastojen sijoituksettuottavat. Väestön ikääntyminen on Suomelle sekä haaste että mahdollisuus. Ikääntymiseen varaudutaan parhaiten talouden kasvukykyä vahvistamalla, työllisyyttä paranta- malla ja julkisen talouden kestävyydestä huolehtimalla. Työurien pidentämiseksi työhyvinvoinnin parantaminen on keskeinen haaste. Ikääntymiseen liittyvien hy- vinvointipalvelujen tuottaminen ja maailmanmarkkinoille vieminen on kasvava elinkeinomahdollisuus.
  14. 14. 12 MUUTOS . LIIKE . 2.3 Työelämän laadun ristiriitainen kehitys Edustajakokouskaudella 2001–2006 työlainsäädäntöä on kehitetty monil- ta osin. Uusittu työsopimuslaki on astunut voimaan, työturvallisuus- ja työterveyshuoltolainsäädäntöä on kehitetty merkittävästi, työelämän tieto- suoja on saanut säädöksensä, vuosilomalainsäädäntöä on uudistettu ja uusi tasa-arvolaki on tullut voimaan. Kevään 2006 aikana saatetaan päätökseen yhteistoimintalain uudistus. Edustajakokouskauden sopimusratkaisuissa on edistetty työelämän laatua kehittämällä yhteisiä menettelytapoja. Lainsää- däntö ja työehtosopimukset muodostavat kivijalan työelämän kehittämiselle, mutta niiden muuttuminen työelämän uusiksi käytännöiksi vaatii aktiivista työtä työpaikoilla. Työpaikkojen välillä on suuria eroja työelämän laadun kehittämisessä ja työntekijöiden kohtelussa. Parhailla työpaikoilla on ymmärretty, että panostaminen yhteistoimintaan ja työhyvinvointiin lisäävät työntekijöiden työmotivaatiota ja tuottavuutta. Huonoimmilla työpaikoilla työnantaja ei arvosta työntekijöitä lainkaan. Työilmapiiriä huonontaa entisestään pyrki- mys siirtää yrittäjäriskiä työntekijöille. Välitön tuloksen tavoittelu tuntuu yhä välittömämmin työntekijöiden arkipäivässä. Talouden ja tuotannon rakennemuutos heijastuu palkansaajien työhön kohdistuviin odotuksiin. Työn merkitys palkansaajien elämän sisältönä on vähentynyt. Kymmenessä vuodessa työtä erittäin tärkeänä elämänsisältönä pitävien SAK:laisten naisten osuus on vähentynyt 58 prosentista 44 pro- senttiin ja miesten 51 prosentista 37 prosenttiin. Sekä naisilla että miehillä kotielämän ja harrastusten merkitys on kasvanut. Työministeriön työoloba- rometrin mukaan yhä useampi palkansaajista katsoo, että työn teon mielek- kyys on muuttumassa huonoon suuntaan. Myös SAK:laisten palkansaajien mahdollisuudet vaikuttaa omaan työhönsä – esimerkiksi työmenetelmiin tai työtahtiin – ovat heikentyneet vuodesta 1995. Palkansaajien koulutustaso on sen sijaan parantunut merkittävästi. SAK:laisista enää 16 prosenttia on vailla mitään ammatillista koulutusta. Vuonna 1990 vastaava osuus oli 32 prosenttia. Naiset ja miehet ovat yhtä koulutettuja. Vähiten koulutusta on yli 55-vuotiailla ja eniten 25–34-vuo- tiailla. Työnantajan työntekijöille järjestämät koulutusmahdollisuudet pa- rantuivat 1990-luvun loppupuolella, mutta kasvu on hiipunut 2000-luvun alkuvuosina. Kolme neljäsosaa suomalaisista tekee töitä kokopäiväisesti ja toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa. Neljännes palkansaajista tekee ns. epä- tyypillistä työtä, joka voi olla joko määräaikaista työtä, osa-aikaista työtä, määräaikaista osa-aikatyötä tai vuokratyötä. Näin määritelty pätkätyö on lisääntynyt viimeisten parinkymmenen vuoden aikana kaikkialla. Suomessa
  15. 15. M U U T O KS E N S U U N TA – OS A AVA J A O I K E U D E N M U K A I N E N S U O M I 13kasvu voimistui 1990-luvulla ja erityisesti vuodesta 1994 lähtien. Suuri osatuolloin alkaneen talouskasvun aikana luoduista työsuhteista oli joko mää-räaikaisia tai osa-aikaisia. Suuri osa pätkätyöstä on vastentahtoista. Määräaikaista työtä tekeväthaluaisivat vakinaisen työsuhteen ja osa-aikatyötä tekevät haluaisivat koko-päiväisen työsuhteen. Sekä määrä- että osa-aikaisten työsuhteiden kesto onviimeisten viiden vuoden aikana pidentynyt. Pätkätyössä työntekijöiden vaikutusmahdollisuudet työhönsä ovat hei-kommat kuin vakituisessa työsuhteessa työskentelevien. Määräaikaista työtätekevät valikoituvat muita harvemmin kehittämistoimenpiteiden piiriin jaluottamustehtäviin. Vastaavasti osa-aikaiset työntekijät harvemmin saavatomalla työpaikallaan haluttua tuntimäärää, vaan joutuvat etsimään lisätun-teja useammalta työpaikalta, sivutoimisena yrittäjänä ja harmaasta talou-desta. Pätkätöistä ovat kärsineet erityisesti nuoret, työuransa alussa olevattyöntekijät. Työelämän rakennemuutokset ovat heikentäneet työntekijöiden turval-lisuutta ja terveyttä. Työtapaturmien määrää ei ole saatu kääntymään las-kuun. Altistuminen kemiallisille, biologisille ja psykososiaalisille tekijöille onlisääntynyt. Henkilöstöresurssien väärä mitoitus lisää tutkimusten mukaansydänkuolemien riskiä. SAK:laisilla aloilla perinteisten fyysisten seurausten lisäksi uhattuna onhenkinen hyvinvointi. Työn vaatimusten kasvaessa erityisesti ikääntyväntyövoiman työkyky on uhattu. Työssä jaksamisen ongelmia on kuitenkinyhä enemmän myös nuoremmissa ikäluokissa. Tämä näkyy muun muassasairauspoissaolojen lisääntymisenä ja pidentymisenä. Työelämän koventunuttahti on tuonut pintaan työpaikoilla olevan eriarvoisen kohtelun, syrjinnänja kiusaamisen. Eniten on havaittu heikoimmassa työmarkkina-asemassaolevien tilapäisten ja osa-aikaisten työntekijöiden syrjintää.Pätkätyöt ja sukupolvenvaihdos haaste osallisuudelle ja järjestäytymiselleSuomi on ammatillisen järjestäytymisen kärkimaita. Palkansaajista kolmeneljästä kuuluu oman alansa ammattiliittoon. Järjestäytymisaste on laskenutlamavuosien noin 85 prosentin huipputasosta lamaa edeltäneisiin lukemiintai muutaman prosenttiyksikön sen alle. Tulevan edustajakokouskauden aikana suomalaisessa työelämässä jaammattiyhdistysliikkeessä tapahtuu ennennäkemätön sukupolvenvaihdos.SAK:n jäsenkunnasta yli 52-vuotiaita on noin 400 000. Tästä joukosta 50 000siirtyy joka vuosi eläkkeelle. Työelämään tulee samaan aikaan selvästi pienem-piä ikäluokkia.
  16. 16. 14 MUUTOS . LIIKE . Palkansaajien tutkimuslaitos PT:n syyskuussa 2005 julkaistu järjestäyty- mistutkimus kertoo, että 1960-luvulla ja sen jälkeen syntyneet ikäluokat eivät enää järjestäydy yhtä aktiivisesti kuin vanhempansa. Tuloksista voi lisäksi havaita, että ammattiliittoon liittymisen kynnys nousee 30 ikävuoden jälkeen. Samanaikaisesti opiskeluaikojen pitkittyminen ja työelämän muutos on johtanut siihen, että päätös ammattiliiton jäsenyydestä tehdään aikaisempaa myöhemmin. Onkin erityisen olennaista, miten nuori aikuinen kohtaa am- mattiliitot sen jakson aikana, jolloin liittyminen on hänelle ajankohtaista. SAK:n järjestötutkimuksen tulosten mukaan luottamusmiehet kaikilla aloilla kokevat ammattiliittoon järjestäytymisen olevan työpaikoilla kasvussa. Ristiriitaiset tulokset eri tutkimuksissa kuvaavat työmarkkinoiden jakautu- neisuutta: työpaikoilla, joilla on luottamusmiehet ja edunvalvontakoneisto, järjestäytyminen on nousussa. Järjestäytymisen ongelmat puolestaan ka- sautuvat pienille työpaikoille, joissa ei ole ay-organisaatiota. SAK:laisista naisista 57 prosenttia ja miehistä 44 prosenttia on töissä alle 30 työntekijän työpaikassa. Järjestötutkimuksen mukaan sellaisia työpaikkoja, joissa on luottamusmies, on kuitenkin aiempaa enemmän. Yhteys ammattiyhdistysliikkeeseen rakennetaan työpaikoilla, joissa am- mattiosastot ja luottamushenkilöt ovat avainasemassa. Järjestäytymisen perustaa luodaan kuitenkin myös kodeissa ja kouluissa. Vaikuttaa siltä, että perinne ei enää siirry vanhemmilta lapsille eikä ammatillinen järjestäyty- minen ja sen merkitys myöskään välity kouluopetuksessa oppilaille. Tämä asettaa ammattiyhdistysliikkeelle lisähaasteita. Selvitykset osoittavat, ettei nuorilla ole asenteellista vastarintaa ammat- tiliittoja tai ammatillista järjestäytymistä kohtaan. Toisaalta nuorilla ei ole tietoa ay-liikkeestä ja sen merkityksestä. Yksilöllistymiskehitykseen liittyy myös usko omaan pärjäämiseen. Liittyminen kollektiiviseen liikkeeseen yh- teisten oikeuksien ajamiseksi ei ole samanlainen perusarvo ja itsestäänselvyys kuin aikaisemmin. Ay-liikkeen luottamushenkilöt ovat keskimäärin iäkkäämpiä kuin jäsenet. Tämä merkitsee, että ay-liikkeen aktiivien sukupolvenvaihdos on tulevina vuosina voimakkaampaa kuin jäsenten, mistä syntyy paineita luottamushen- kilöiden kouluttamiseen ja heidän työnsä tukemiseen. Aktiivien tekemällä työllä on olennainen vaikutus jäsenkunnan sukupolvenvaihdokseen – on tärkeää varmistaa, että työpaikoilla jatkossakin syntyy luottamushenkilöiden kautta yhteys uusiin työntekijöihin Suomalaisen työelämän suurin muutos tulevina vuosina liittyy ikäpolvimurrokseen. Sillä on merkittäviä vaikutuksia sekä työpaikoilla että ammattiyhdistysliikkeessä.
  17. 17. M U U T O KS E N S U U N TA – OS A AVA J A O I K E U D E N M U K A I N E N S U O M I 15 Työelämässä rakennemuutoksen nopeutuminen on merkinnyt työsuhteiden pätkit- tymistä, vaatimustason kasvua työssä ja epävarmuuden lisääntymistä. Haasteena on muutoksen hallinta: työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksien lisääminen omas- sa työssään, osaamisen kehittäminen ja jaksamisen tukeminen.2.4 Työnantajien painotukset muuttumassaTyönantajien perustavoitteena on vähentää työehtojen tarkkaa sääntelyätyöehtosopimuksin ja työlaein. Samalla tulisi lisätä työehtojen päättämistäpaikallisella tasolla. Näin yritykset pystyisivät parhaiten vastaamaan resurs-siensa mukaisesti kotimaiseen ja kansainväliseen kilpailutilanteeseen. Työnantajien tavoitteena on viedä paikalliselle tasolle asiakokonaisuuksia,joissa ay-liikkeellä on tällä hetkellä tasavertainen neuvotteluvoima keskusjär-jestö- ja/tai liittotasolla. Tällaisia kysymyksiä ovat esimerkiksi työajoista japalkoista sopiminen. Korostaessaan paikallisen tason tärkeyttä työnantajienpainotuksissa jää vähälle huomiolle aito ja tasavertainen sopiminen. Sopimis-ta tulisi tehdä työrauhan vallitessa. Työmarkkinoiden ja talouden ennustettavuuden vuoksi työnantajilla onkuitenkin valmius tehdä nykyistä pidempikestoisia keskitettyjä raamisopi-muksia. Työnantajat tavoittelevat sopimuksiin nykyistä enemmän ala- ja yri-tyskohtaista liikkumatilaa sekä vähemmän laadullisia asioita. Yleiskorotustentulisi olla tasoltaan hyvin matalia ja valtaosa palkankorotusten jakamisestatulisi tehdä yrityksissä. Työnantajien mielestä yleiskorotusten yhteydessäpäätettävien yrityskohtaisten pottien jakaminen tulisi siirtää ohi liittojentyöpaikoille päätettäväksi, eivätkä matalapalkka- ja tasa-arvoerät kuuluisienää sopimuskorotusten yhteyteen. Sopimista ei tulisi myöskään laajentaatulos- ja voittopalkkiojärjestelmiin. Työnantajat ovat edelleen mukana kehittämässä työn vaativuuteen poh-jautuvia palkkajärjestelmiä. Tavoitteena on kuitenkin henkilökohtaisenosuuden kasvattaminen suhteessa työn vaativuuteen. Työehtosopimusten työaikamääräysten laventaminen kuuluu olennaisenaosana työnantajien tavoitteisiin. Työaikojen tulisi joustaa tuotanto- ja palve-lutarpeiden mukaan ja tasoittumisjaksojen olla vuotta pidempiä. Työajanlyhentämispäiviä tulisi käyttää koulutuksen järjestämiseen. Työhyvinvoinnin ja työelämän laadun kehittämisessä työnantajat pyrkiväthyödyntämään yksittäisiä ohjelmia. Työn ja perheen yhteensovittamisessaedetään pääosin lainsäädäntöteitse.
  18. 18. 16 MUUTOS . LIIKE . Toimialojen edunvalvonnan vahvistamiseksi ja sopimusrakenteen yksin- kertaistamiseksi työnantajat hakevat suurempia työnantajaorganisaatioita. Tavoitteena on työnantajaliittojen lukumäärän pudottaminen 12–15:een sekä työehtosopimusten lukumäärän vähentäminen puoleen eli noin sataan so- pimukseen. Uusien työehtosopimusten tulisi olla kattavuudeltaan laajempia, sisältää suppeampia asiakokonaisuuksia ja nykyistä väljempiä sääntöjä. Työnantajien työvoimapoliittisten linjausten taustalla on halu vaikuttaa työn hintaan. He haluavat torjua työvoimapulan aiheuttamaa palkkakilpailua lisäämällä työvoiman tarjontaa esimerkiksi ulkomaalaisen työvoiman avulla. Suomessa toimivien kansainvälisten yritysten kiinnostus koko Suomen me- nestymisestä on puolestaan verraten vähäistä. Suomessa on pitkät perinteet lakisääteisen eläke- ja muun sosiaalivakuu- tuksen kehittämisestä kolmikantaisesti. Jo 1960-luvulla vakiintui käytäntö, jonka mukaan työeläke-, sairaus-, tapaturma- ja työttömyysvakuutuksen muutoksille haetaan ratkaisut työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen neuvotte- luissa ja lainvalmistelu tehdään valtiovallan johdolla. Myös työnantajat ovat tähän asti sitoutuneet lakisääteisen kattavan so- siaaliturvan kehittämiseen. Tästä huolimatta työnantajajärjestöt nostavat säännöllisin väliajoin esille vaatimuksia sosiaaliturvan leikkauksista ja kus- tannusvastuunsa siirtämisestä palkansaajille. Viime vuosina työnantajajär- jestöjen puolelta on kansainvälisten oppien mukaisesti toistuvasti painotettu vapaaehtoisten vakuutusten lisäämistä keinona sosiaalivakuutuksen rahoi- tuksen hallinnassa. Työnantajapolitiikan painotuksissa korostuu tarkan sääntelyn purku ja paikallisen toisinsopimisen selvä laajentaminen ja lisääminen. Ammattiyhdistysliikkeelle keskeistä on varmistaa tasavertaisen sopimisen edellytykset ja valtakunnallisten sopimusten minimiehdot. 2.5 Yhteiskunnallisen kehityksen suunnat Suomalainen yhteiskuntarauha perustuu pitkälti vakaaseen poliittiseen kehi- tykseen ja vahvaan kansalaisyhteiskuntaan. Demokraattisessa yhteiskunnassa keskeistä on kansalaisten aktiivinen osallistuminen sekä vaaleissa että vaalien välisinä aikoina. Palkansaajajärjestöjen, työnantajien ja valtion toimiva kol- mikantayhteistyö on osaltaan vahvistanut kansalaisten luottamusta yhteis- kunnalliseen päätöksentekoon ja rakentanut tätä kautta yhteiskuntarauhaa. Edustuksellisen demokratian kannalta äänestysaktiivisuuden hiipuminen on ollut huolestuttava ilmiö. Puhutaan jopa lähestyvästä edustuksellisen demokratian kriisistä. Toisaalta tietoyhteiskuntakehitys on tarjonnut uusia
  19. 19. M U U T O KS E N S U U N TA – OS A AVA J A O I K E U D E N M U K A I N E N S U O M I 17mahdollisuuksia aktiiviselle kansalaisuudelle ja suoralle osallistumiselle. Suo-ra osallistuminen on kuitenkin äänestämisen tavoin sidoksissa koulutukseenja sosioekonomiseen asemaan. Työstä syrjäytymisellä on taloudellisten seurausten ohella myös poliittisiavaikutuksia; syrjäytyminen työelämästä johtaa helposti yhteiskunnalliseensyrjäytymiseen. Vaaleissa äänestysaktiivisuus nousee korkeaksi koulutettu-jen ja hyvätuloisten keskuudessa kun taas heikommassa sosioekonomisessaasemassa olevat jättävät äänioikeutensa käyttämättä. SAK:laisten palkansaa-jien äänestysaktiivisuus jää vaaleista toiseen selvästi esimerkiksi toimihen-kilöäänestäjiä heikommaksi. SAK on pitänyt ensiarvoisen tärkeänä toimiapalkansaajien äänestysaktiivisuuden vahvistamiseksi. Palkansaajien äänes-tysaktiivisuudella on suuri merkitys paitsi demokratian toteutumiselle myöskoko poliittisen järjestelmän uskottavuudelle. Ammattiyhdistysliikkeellä on tärkeä merkitys palkansaajien tarpeiden janäkemysten esille nostajana. Ammattiyhdistysliike tarjoaa väylän palkansaa-jien yhteiskunnalliselle osallistumiselle ja vaikuttamiselle sekä paikallisellaettä valtakunnallisella, jopa globaalilla tasolla. Kolmikantayhteistyön ohella SAK pitää tärkeänä yhteistyötä niin poliittis-ten puolueiden kuin kansalaisjärjestöjen kanssa. Esimerkiksi yhteistyö ympä-ristö- ja kuluttajajärjestöjen kanssa ja toiminen niissä lisäävät palkansaajienarkipäivän vaikuttamisen mahdollisuuksia. Suomalaisen yhteiskunnan vahvuuksia on ollut vahva kansalaisyhteiskunta ja kan- salaisten luottamus yhteiskunnan demokraattiseen kehitykseen. Yhteiskunnallisen osallisuuden ja kansalaisyhteiskunnan vahvistaminen vaativat jatkossa erityistä huomiota.
  20. 20. 18 MUUTOS . LIIKE . 3 SUOMALAISEN TYÖN TULEVAISUUS 3.1 Talouspolitiikka työllisyyden edistäjänä Talouspolitiikan keskeinen tehtävä on tukea vakaata taloudellista kasvua ja työllisyyttä. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi on huolehdittava siitä, että sekä yksityisen että julkisen sektorin toimintaedellytykset pysyvät vahvalla pohjalla. Seuraavan edustajakokouskauden aikana talouden kasvu tulee perustumaan aiempaa suuremmassa määrin tuottavuuden kasvuun, sillä työpanoksen määrä kääntyy asteittain laskuun väestön ikääntymisen vuoksi. Ikääntymisen vaikutuksia kansantaloudessa voidaan vaimentaa työllisyyttä parantamalla ja tuottavuuskehityksestä huolehtimalla. Suomen korkeaan osaamiseen perustuva kasvustrategia on ollut oikea valinta. Sen toimivuus edellyttää muun muassa koulutus- ja innovaatiojär- jestelmien toiminnasta huolehtimista, terveen kilpailun edellytysten ylläpi- tämistä sekä riittävää panostusta aktiiviseen työvoimapolitiikkaan. Suomen lähivuosien yhtenä haasteena on parantaa tuottavuuskehitystä niillä toimi- aloilla, joilla se ei ole ollut hyvää vertailumaihin nähden. Hyvä talouskasvu ja korkea työllisyys helpottavat julkisen sektorin rahoi- tusasemaa ratkaisevasti. Kasvun vaikutus on nähty myös viime vuosina, kun veronkevennyksistä huolimatta julkinen sektori on ollut selvästi ylijäämäinen, minkä seurauksena julkisen sektorin bruttovelka on supistunut voimakkaas- ti. Suomen julkinen talous on kokonaisuudessaan kansainvälisesti verrattuna hyvässä kunnossa ja ikääntymisen vaikutuksiin on pyritty varautumaan. Suomessa on pohjoismaiseen tapaan suhteellisen suuri julkinen sektori, minkä ansiosta julkiset hyvinvointipalvelut ovat hyvin kehittyneitä. SAK:n jä- senet antavat tukensa laajalle hyvinvointivaltiolle ja sen tuottamille palveluille. Julkisen sektorin suurimmat ongelmat ovat kuntataloudessa. Kunnat ovat Suomessa laajasti vastuussa julkisten palvelujen järjestämisestä ja näin ollen ikääntymisen seurauksena kasvava hyvinvointipalvelujen kysyntä tulee näky- mään selvimmin kuntasektorilla. On selvää, että nykyisellä kuntarakenteella ja menokehityksellä kuntien talous ei ole kestävällä pohjalla. Kunta- ja palve- lurakennehankkeen tärkein tavoite tulee olla kuntatalouden vakauttaminen ja saattaminen kestävälle uralle sekä kuntien palvelutuotannon turvaaminen. Kuntien henkilöstöä on kuultava hankkeen onnistumisen takaamiseksi. Julkisia menoja ja tuloja koskevat ratkaisut on yhtäältä syytä sovittaa pidemmän ajan vaatimuksiin, mutta toisaalta ne on tehtävä suhdannetilanne huomioonottaen. Näin voidaan ajoissa välttää ajautuminen epätasapainoon julkisten menojen tason ja sen rahoittamiseksi tarvittavan veroasteen välillä. Epätasapaino kaventaisi talouspolitiikan liikkumavaraa ja heikentäisi hyvin- vointivaltion toimintakykyä.
  21. 21. M U U T O KS E N S U U N TA – OS A AVA J A O I K E U D E N M U K A I N E N S U O M I 19 Talouspolitiikan keskeisenä tavoitteena tulee olla täystyöllisyyden saavuttaminen. Talouspolitiikalla tulee huolehtia siitä, että Suomi on palkansaajille hyvä paikka elää ja yrityksille hyvä paikka toimia. Vakaata talouskasvua ja työllisyyttä edistämällä turvataan julkisen talouden kestävyys ja toimintaedellytykset.VerotusTalouden kansainvälistyminen ja verokilpailu vaikuttavat mahdollisuuksiinkerätä veroja julkiselle sektorille ja tasoittaa tulonjakoa. Vaikka olisi ollutperusteltua siirtää verotuksen painopistettä pääomatulojen, varallisuudenja ympäristöverojen suuntaan, viime vuosina toteutetut veroratkaisut ovatvaikuttaneet myös toiseen suuntaan. Verokilpailuun vedoten on alennettuyritys- ja pääomatulojen verotusta. Varallisuusverosta on luovuttu vuoden2006 alusta lukien. Tulonjaon tasoittaminen verotuksella on osoittautunutentistä vaikeammaksi. Mitä herkemmin veropohja liikkuu maasta toiseen, sitä alttiimpaa se onverokilpailulle. Kiinteistöt sekä maa- ja metsätalousmaa ovat liikkumattomiaverokohteita ja siksi niiden merkitys verotulojen kerryttäjänä voisi olla ny-kyistä suurempi. Toisaalta asumiseen kohdistuvalla verotuksella on haitallisiatulonjakovaikutuksia. Matalat verokannat edellyttävät laajaa veropohjaa. Veroasioissa eteneminen on hidasta, koska EU:ssa verotukseen liittyvätpäätökset edellyttävät yksimielisyyttä. Toisaalta verotus on yhtenäistynytEY:n tuomioistuimen ratkaisujen kautta. Arvonlisäverotuksessa EU:ssa pyr-kimyksenä on sopia alennettujen arvonlisäverokantojen listan muuttamises-ta, mikä mahdollistaisi myös Suomessa ravintoloiden ja henkilöstöruokailunarvonlisäverokannan alentamisen. Välittömän verotuksen puolella EU:ntavoitteena on yritysten veropohjan yhtenäistäminen. Suomessa on työmarkkinajärjestöjen palkkaneuvotteluissa perinteisestiotettu huomioon lakisääteisten sosiaalivakuutusmaksujen kehitys. Työmark-kinaneuvottelujen yhteydessä on tehty myös veroratkaisuja, joiden tavoit-teena on ollut sovittaa yhteen verotuksen ja palkkaratkaisujen yhteisvaiku-tuksesta muodostuvaa ostovoimaa. Pääministeri Matti Vanhasen hallituksenpäättämät ansiotuloverojen kevennykset ovat kaikkiaan 2,8 miljardia euroa(ilman inflaatiotarkistuksia). Jatkossa veronkevennyksiin käytettävissä ole-va julkisen talouden liikkumavara jää vähäisemmäksi. Pitkällä aikavälilläreaalinen ansioiden nousu ei saisi johtaa verotuksen kiristymiseen, muttavuosittaisissa ratkaisuissa on otettava huomioon kulloinenkin talous-tilan-ne. Ostovoimankasvun tulee aikaisempaa suuremmassa määrin perustuapalkankorotuksiin veronkevennysten sijaan.
  22. 22. 20 MUUTOS . LIIKE . Työvoiman liikkuvuuden helpottaminen on edelleen tärkeää työllisyyden parantamiseksi. Liikkuvuuteen voidaan vaikuttaa kehittämällä asunnon ja työpaikan välisten matkakustannusten perusteella myönnettävää matkaku- luvähennystä. Nykyoloissa oman auton käytön hyväksymisen edellytykset voivat tuntua kohtuuttomilta. Mahdollisimman laaja veropohja on osoittautunut oikeaksi linjaksi. Vero- tuksen oikeudenmukaisuuden takia on verotuksen progressiivisuudesta huo- lehtiminen tärkeää. Julkisten palvelujen kehittämisen kannalta on tarpeen turvata niiden rahoitus ja tarvittaessa arvioida uudelleen valtion ja kuntien välistä työnjakoa rahoitussuhteita. Työvaltaisen toiminnan tukemiseksi kokeillaan työnantajan sosiaaliturva- maksusta vapauttamista joissakin Lapin ja Kainuun kunnissa sekä saaristo- kunnissa. Sosiaaliturvamaksun poistaminen ei selvitysten mukaan ainakaan parin vuoden kokeilun jälkeen ole vaikuttanut työllisyyteen Pohjois-Lapin ja saaristokuntien alueella. Työnantajan matalapalkkatukea kokeillaan vuosina 2006–2010 koko maassa. Varallisuusverosta luopuminen ei poista tarvetta kerätä varallisuuteen liittyviä tietoja. Varallisuustietoja tarvitsevat muutkin kuin veroviranomai- set ja tietoja tarvitaan myös harmaan talouden ja rahanpesun torjumiseksi. Harmaa talous supistaa verokertymää, rapauttaa hyvinvointipalvelujen ja so- siaaliturvan rahoituspohjaa, vääristää elinkeinoelämän kilpailua ja murentaa yhteiskuntamoraalia. Lähtökohtana harmaan talouden ja talousrikollisuuden vastaiselle toiminnalle on valtionneuvoston talousrikollisuuden ja harmaan talouden torjuntaohjelma. Verotus on säädettävä sellaiselle tasolle, että julkisen sektorin rahoitus ja julkiset palvelut voidaan turvata ja kehittää niitä. Mahdollisia veronkevennyksiä ei tule ra- hoittaa julkisia palveluja karsimalla. Siten ansiotulojen verotusta voidaan keventää julkisen talouden sallimissa rajoissa. Matkakuluvähennystä on kehitettävä työvoiman liikkuvuutta suosivaan suuntaan. Kiinteistöveropohjaa on laajennettava maa- ja metsätalousmaahan. Toimenpiteellä voidaan parantaa erityisesti metsätalousvaltaisten kuntien rahoitustilannetta. Suomen on edelleen toimittava EU:n sääntöjen muuttamiseksi siten, että ravinto- loiden ja henkilöstöruokailun ruokatarjoilun arvonlisäverokanta voidaan alentaa elintarvikkeiden arvonlisäveron tasolle. Suomen on toimittava alkoholijuomavero- tuksen tason nostamiseksi EU:ssa.
  23. 23. M U U T O KS E N S U U N TA – OS A AVA J A O I K E U D E N M U K A I N E N S U O M I 21 Suomeen työvoimaa lähettävien ulkomaalaisten yritysten on rekisteröidyttävä välittömästi Suomeen, jotta verottaja saa reaaliaikaisen tiedon maassa elinkeinotoi- mintaa harjoittavista yrityksistä. Suomessa kaikkien työntekijöiden on heti työnteon ensimmäisestä päivästä lukien ryhdyttävä maksamaan veroa Suomeen. Harmaan talouden ja muun talousrikollisuuden toimintaohjelman toteuttamista on jatkettava ja ohjelmaan sisältyviin hankkeisiin on varattava riittävästi voimavaroja.3.2 Elinkeinopoliittinen vaikuttaminen osana edunvalvontaaSAK:laisten liittojen jäsenten työllisyys, palkkakehitys ja muut työehdot riip-puvat ratkaisevasti siitä, miten suomalainen työ pärjää. Hyvinvointi syntyytyöstä. Ilman suorituskykyistä ja kansainvälisessä kilpailussa menestyvääkansantaloutta ja talouskasvua ei voida ylläpitää ja rahoittaa hyvinvointiyh-teiskuntaa. Siksi huolenpito suomalaisen teollisuus- ja palvelutyön menesty-misestä on tärkeä osa ay-liikkeen edunvalvontatyötä. Hyvä hallinto, laadukasjulkinen infrastruktuuri ja julkinen palvelutuotanto ovat välttämättömiäedellytyksiä kansantalouden menestykselle ja kilpailukyvylle. Niin voidaanmyös edistää alueellista tasa-arvoa. Elinkeinopolitiikassa SAK:n yleisenä tavoitteena on työpaikkojen ja in-vestointien lisääminen Suomessa. Parhaiten ay-liike voi edesauttaa näitätavoitteita myötävaikuttamalla vakaiden työmarkkinaolojen jatkumiseenSuomessa. Niiden merkitys korostuu maailmanlaajuisen verkostotaloudenoloissa, sillä toimitukset ja tuotanto niveltyvät toisiinsa yhä enemmän re-aaliaikaisesti. Useampivuotiset tulopoliittiset kokonaisratkaisut ovat tässäsuhteessa avainasemassa. Julkisia panostuksia tutkimukseen ja tuotekehitykseen sekä riskirahoi-tukseen on edelleenkin välttämätöntä lisätä. On huolehdittava myös siitä,että yritykset kantavat entistä enemmän vastuuta tutkimus- ja tuotekehitys-resursseista. Tutkimus- ja kehitysvaroja on suunnattava riittävästi perinteisten toimi-alojen kilpailukyvyn kohottamiseen. Samoin valtion riskirahoituspanoksiapääomasijoitukset mukaan lukien on käytettävä aikaisempaa enemmän joolemassa olevan yrityskannan kasvun tukemiseen, eikä ainoastaan alkavientai vasta aihiovaiheessa olevien yritysten perustamiseen. Rakentamisessa ja osin teollisuudessakin sekä varsinkin palvelualoilla pa-nostukset innovaatiotoimintaan, kilpailuun ja tutkimuksen sekä osaamisenkehittämiseen ovat olleet riittämättömiä. Tämän takia tuottavuuden kehityson näillä aloilla jäänyt jälkeen muista. Käynnistynyt kunta- ja palveluraken-neuudistus on paitsi välttämätön hyvinvointipalvelujen kestävän rahoituksen
  24. 24. 22 MUUTOS . LIIKE . turvaamiseksi myös hyvä mahdollisuus parantaa edelleen julkisen palvelu- tuotannon laatua ja kustannustehokkuutta. SAK:n jäsenliittojen käymä toimialakohtainen vuoropuhelu, josta tulee tehdä pysyvä käytäntö, tähtää kunkin toimialan työllistämis- ja palkanmak- suvaran kasvattamiseen. SAK:n aluepalvelukeskuksilla on tärkeä rooli elin- keinopoliittisten hankkeiden edistämisessä ja toteutuksessa. Vaikutusväylän tähän tarjoaa yhteistyö työvoima- ja elinkeinokeskusten, maakuntaliittojen ja seudullisten kehitysyhtiöiden kanssa. Pienenä ja avoimena kansantaloutena Suomi on vahvasti riippuvainen viennistä, jonka osuus kansantulosta oli vuonna 2004 noin 37 prosenttia. Venäjä on jälleen noussut tärkeimmäksi kauppakumppaniksemme Saksan ja Ruotsin rinnalle. Myös Viron ja muiden uusien EU-maiden talouskasvu sekä suomalaisyritysten vahva asema eniten kasvavilla markkinoilla Kiinassa ja muualla Aasiassa avaavat jatkuvasti uusia mahdollisuuksia. Tuottamalla jatkossakin erittäin korkealaatuisia teollisuustuotteita maail- manmarkkinoille kilpailukykyiseen hintaan ja panostamalla aikaisempaa enemmän palveluiden vientiin voimme lisätä työllisyyttä ja hyvinvointia Suo- messa. EU:n sisämarkkinat ovat tärkein markkina-alue, mutta sijaintimme Venäjän naapurina tarjoaa lisämahdollisuuksia. Suomen on aktiivisesti hyödynnettävä kasvavia maailmanmarkkinoita. Se edellyttää korkeaa teknologiaa, suunnittelu- ja muotoilutaitoja sekä logistiikan hyvää hallintaa. Tarvitaan myös aikaisempaa parempaa liiketoi- mintaosaamista, joka vaatii myös eri kulttuurien tuntemusta ja laajaa yleis- sivistystä. Samalla kun pidetään huolta suomalaisen teollisuuden toimintaedellytys- ten turvaamisesta, on entistä suurempi huomio julkisessakin elinkeinopoli- tiikassa kiinnitettävä palveluelinkeinojen kehittämiseen. Suurin työllistämis- potentiaali piilee juuri yksityisissä yrityspalveluissa sekä henkilökohtaisissa hoiva- ja muissa palveluissa. Myös matkailu on kasvuala, jossa Suomella on edelleen paljon hyödyntämättömiä mahdollisuuksia. Tuotekehitys- ja ris- kirahoitusta on suunnattava enemmän palvelualoille sekä käytettävä myös verotuksellisia keinoja, kuten alv-kantojen alentamista, palvelujen kysynnän vauhdittamiseen. Teknologiarahoituksen tuloksellisuuteen ja kohdentami- seen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Maa- ja metsätalouden, samoin kuin maaseudun menestysedellytyksistä on pidettävä huolta. Perustuotan- nolla on edelleen merkittävä työllisyysvaikutus. Satamien, teiden, rautatieverkon sekä lentoliikenteen ja muun infrastruk- tuurin on oltava ensiluokkaisessa kunnossa, jotta Suomi olisi varteenotettava
  25. 25. M U U T O KS E N S U U N TA – OS A AVA J A O I K E U D E N M U K A I N E N S U O M I 23sijaintipaikka ja kykenisimme hyödyntämään paremmin logistista asemaam-me. Kiireellisten väylähankkeiden toteuttamisen nopeuttamiseksi on hyväk-syttävä pitkäjänteinen rahoitussuunnitelma, johon hallitus ja eduskuntasitoutuvat. Valtion kuljetusyritysten tehtävänä tulee olla valtakunnallisenhenkilö- ja tavaraliikenteen ylläpito ja harjoittaminen. Sujuva ja turvallinenliikennejärjestelmä on olennainen osa toimivaa hyvinvointiyhteiskuntaa.Myös postipalveluiden tasapuolinen saatavuus koko maan alueella on tur-vattava. Kylmän ilmaston ja pitkien etäisyyksien aiheuttamien haittojen kompen-soimiseksi Suomessa on välttämätöntä taata kaikissa olosuhteissa kohtuu-hintaisen energian riittävä saanti sekä teollisuudelle, palvelusektorille ettäkotitalouksille. Energiaomavaraisuudesta erityisesti sähkön tuotannossaon huolehdittava jatkamalla monipuolisen energiapolitiikan linjaa, mikämahdollistaa tarvittavan lisäkapasiteetin rakentamisen. Ilmasto- ja kustan-nussyistä etusijalle on asetettava päästöttömät vaihtoehdot (ydin-, vesi- jabioenergia). Mahdollisimman suuren päätösvallan säilyttäminen kotimaisissa käsissäon asia, joka koskettaa yritysten omistajien lisäksi myös työntekijöitä. Ulko-maiset tuotannolliset investoinnit Suomeen ovat tervetulleita ja niistä onollut monasti myönteisiä kokemuksia. Tuotannollisia sijoituksia on pyrittäväaktiivisesti hankkimaan lisää. Kansantaloudelle on hyväksi, jos omistusrakenne on monipuolinen. Tar-vitaan paitsi vahvaa ja aloitekykyistä perhe- ja yksityisyritteliäisyyttä myösmerkittäviä osuustoiminnallisia yrityksiä. Valtion pörssiomistusten arvo olivuoden 2005 lopussa yli 20 miljardia euroa, mikä osaltaan tukee yhdessähuomattavien työeläkesijoitusten kanssa taloudellisen päätösvallan pysy-mistä Suomessa. Valtion on pysyttävä aktiivisena ja vahvana omistajana suo-malaisessa talouselämässä ja pidettävä strategisesti tärkeät ja erityistehtäviäsuorittavat yritykset määräysvallassaan. Elinkeinopoliittisessa vaikuttamisessa SAK:n yleisenä tavoitteena on työpaikkojen ja investointien lisääminen Suomessa. Siksi elinkeinopolitiikka on yksi tärkeä SAK:n yhteiskuntavaikuttamisen kohde. Suomen liikenneväylien tulee olla ensiluokkaisessa kunnossa. Merkittävien infra- struktuurihankkeiden toteuttamiseksi tarvitaan pitkäjänteinen rahoitussuunnitelma. Kohtuuhintaisen sähköenergian saanti on turvattava huolehtimalla riittävästä omavaraisuudesta ja jatkamalla monipuolisen energiatuotannon linjaa. Ilmasto- ja kustannussyistä etusijalle on asetettava päästöttömät vaihtoehdot.
  26. 26. 24 MUUTOS . LIIKE . Eri toimialojen työmarkkinajärjestöjen keskinäinen vuoropuhelu alan työllistämis- mahdollisuuksien ja kilpailukyvyn kohentamiseksi on osoittautunut hyväksi käy- tännöksi. Sitä on jatkettava muodostamalla elinkeinopoliittisesta vuoropuhelusta ammattiliittojen ja työnantajajärjestöjen pysyvä yhteistyön muoto. SAK vaikuttaa aloitteellisesti valtion harjoittamaan elinkeinopolitiikkaan. Valtion teknologia- ja riskirahoituksen sekä pääomasijoitustoiminnan ja valtion oman omis- tajaohjauksen on edistettävä kasvua ja uusien innovaatioiden käyttöönottoa sekä taloudellisen päätösvallan ja tuotannollisen toiminnan pysymistä kotimaassa. SAK:n aluepalvelukeskukset vaikuttavat yhdessä liittojen, maakuntaryhmien ja paikallisjärjestöjen kanssa alueellisesti ottamalla kantaa maakuntaohjelmiin sekä seudullisin kehittämisohjelmiin kehittääkseen alueellista elinkeinotoimintaa. 3.3 Kestävä kehitys Suomi on toistuvasti kansainvälisesti mitattu kestävän kehityksen mallimaak- si. Ykköstilasta on pidettävä kiinni jatkossakin. Se edellyttää määrätietoisia kestävän kehityksen strategian mukaisia päätöksiä. Hyväksytyt kansalliset ja EU- sekä YK-tason ohjelmat kestävien tuotanto- ja kulutustapojen edistä- miseksi, köyhyyden vähentämiseksi sekä ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi tarjoavat suuntaviivat kestävän kehityksen periaatteiden toteuttamiseksi. Avainasemassa on aina parhaan käytettävissä olevan teknologian ja uusien innovaatioiden hyödyntäminen. Palkansaajien näkökulmasta on tärkeää, että kestävän kehityksen kaikki kolme perustekijää, taloudellinen ja sosiaalinen edistys sekä ympäristöstä huolehtiminen ovat keskenään tasapainossa. Soveltamalla puhtainta tekno- logiaa ja parhaita käytäntöjä voidaan hyvinvoinnin, talouskasvun ja ympäris- tönsuojelun välinen ristiriita voittaa. Vahva ja kasvava talous on ehto maail- manlaajuiselle köyhyyden voittamiselle ja tehokkaalle ympäristönsuojelulle. Kestävän kehityksen toimenpideohjelmien tulee lisätä, ei vähentää työ- paikkoja Suomessa. Tuotannon ja työpaikkojen siirto Suomesta ulkomaille ei edusta kestävää kehitystä, sillä useissa muissa maissa teollisuustuotannon ominaispäästöt ovat Suomea korkeammat. Verotukselliset ja muut ohjauskei- not, kuten päästökauppa, on sovitettava tähän tosiasiaan. Talouskasvu, työpaikat sekä tuotanto- ja kulutustapojen muutos on sovi- tettava yhteen niin, että kestävän kehityksen kaikki kolme näkökulmaa vah- vistuvat. Työllisyyden parantamisen, työntekijöiden hyvinvoinnin lisäämisen sekä työsuojelun ja työterveydenhuollon korkean tason tulee olla olennainen osa kestävän kehityksen kansallisen tason toimenpideohjelmia.
  27. 27. M U U T O KS E N S U U N TA – OS A AVA J A O I K E U D E N M U K A I N E N S U O M I 25 Yritysten vastuullisuus on tärkeä osa kestävää kehitystä. Suomalaistenpalkansaajien mutta myös rehellisten suomalaisten yritysten kannalta onolennaista, että yritykset ja elinkeinoelämä kaikkialla noudattavat yhteisiätyöelämän pelisääntöjä, joista on kolmikantaisesti sovittu Kansainvälisessätyöjärjestö ILO:ssa. Näitä ovat muun muassa oikeus järjestäytymiseen, työ-ehtosopimustoimintaan, tasavertaiseen kohteluun ja syrjimättömyyteen sekäpakkotyön ja lapsityövoiman käytön kiellot. Ympäristön huomioimisessa uusi ja ekotehokas teknologia on käytännös-sä toimivin tapa vähentää uusiutumattomien luonnonvarojen kulutustaja muuttaa kansalaisten kulutustapoja entistä ekologisempaan suuntaan.Suomessa julkiset panostukset ympäristöteknologiaan sekä ennen muutateollisuuden omat ympäristöinvestoinnit ovat jo tuottaneet huomattaviatuloksia. Energiatuotannon ja liikenteen sekä asumisen päästöjen vähentämisen tu-lee olla sekä kansallisen että EU-tason energia- ja ilmastopolitiikan keskiössä.Suomen on EU:ssa vaikutettava niin, että uudet Kioton jälkeiset sitoumuksetovat jatkossa mahdollisimman kustannustehokkaita ja globaaleja, jotta maa-pallon ilmaston lämpenemistä pystytään hidastamaan. Jätteiden määrän vähentäminen, niiden kierrätyksen edistäminen sekäjätteiden hyötykäytön lisääminen esimerkiksi lämmön tuotannossa ovattärkeitä askeleita kestävän kehityksen tiellä. Näihin toimiin sisältyy mah-dollisuuksia myös luoda uusia kannattavia työpaikkoja. Uuden teknologiansoveltamisen jätteiden hyötykäyttöön tulee olla mahdollista ilman liiallisiahallinnollisia esteitä. Ekologisesti kestävästi järjestetty tuotanto ja työpaikkojen lisäys ratkaise-vat pitkälle sen, kuinka koko ihmiskunnalle voidaan taata parempi tulevai-suus. Köyhyyden vähentäminen maailmassa edellyttää taloudellista kasvuaja työttömyyden voittamista. Ay-liike on sekä Suomessa että kansainvälisesti valmis työskentelemään entistä aktiivisemmin aidon kestävän kehityksen hyväksi ja ilmastonmuutoksen hillitsemi- seksi. Tarvitaan paitsi lainsäädännön ja taloudellisten ohjauskeinojen käyttöä myös jatkuvaa asenteisiin ja tottumuksiin vaikuttamista työyhteisöissä. Yritysten yhteiskuntavastuuta on vahvistettava. Yritysten on kaikkialla kunnioitettava ILO:n työelämän perusoikeuksia. Ay-liikkeen on yhdessä työnantajien ja muiden sidosryhmien kanssa kannustettava yrityksiä vastuullisuuteen niin talouden, ympä- ristön kuin sosiaalisen ulottuvuudenkin asioissa.
  28. 28. 26 MUUTOS . LIIKE . 3.4 Muutosten ennakoiminen ja ay-liikkeen toimintamallit yritysten kriisitilanteissa Elinkeinoelämän ja tuotannon kansainvälistyminen etenee ja talouden liikkeet ovat yhä nopeampia. Tuotannon siirtäminen maan rajojen ulkopuo- lelle joko kokonaan tai osittain tulee työntekijöille usein yllättäen. Myös kotimaisista tuotannon uudelleenjärjestelyistä työntekijät saavat usein tietää ensimmäisen kerran tiedotusvälineistä, jolloin päätökset on jo tosiasiallisesti tehty. Tämä merkitsee työntekijöille epävarmuuden lisääntymistä ja elämän- hallinnan vaikeutumista. Ay-liikkeen tavoitteena on turvattu työsuhde ja työsuhteiden jatkumista koskevien muutosten ennakoiminen ja ehkäiseminen siten, että lomautta- misten ja irtisanomisten työntekijöille aiheuttamat vaikutukset olisivat mah- dollisimman vähäisiä. Toiminnan painopisteen tulee olla mahdollisimman varhaisessa muutoksen ennakoimisessa. Sekä kotimaista yhteistoimintaa että kansainvälistä, rajat ylittävää yhteistoimintaa tulee järjestelmällisesti kehittää sellaiseksi, että työntekijöiden tiedonsaanti turvataan ja tiedonsaantia aikais- tetaan ja että työntekijät voivat tosiasiallisesti vaikuttaa yritysten toimintaan. Myös työehtosopimuksissa on turvattava henkilöstön edustajien tiedonsaan- ti- ja osallistumisoikeudet. Yhteistoimintavelvoitteiden ja tiedonsaantioikeu- den tulee koskea myös alihankintatilanteita. Paikkakunnilla, joissa yhden yrityksen tai tuotantolaitoksen toiminnalla on huomattava vaikutus koko seudun työllisyyteen, elinkeinorakenteeseen ja kuntien verotuloihin on laadittava valmiussuunnitelmat siltä varalta, että tuotanto lopetetaan tai sitä olennaisesti supistetaan. Rakennemuutoksiin varautuminen edellyttää valmiuksia, panostuksia ja aitoa yhteistyötä sekä yritykseltä itseltään, alueen kunnilta että valtion viranomaisilta. Myös ay- liikkeen on voitava osallistua suunnitelmien laadintaan ja niiden toimeenpa- noon. Suunnitelmilla ja niiden toteutuksella on pehmennettävä muutosten aiheuttamia vaurioita, luotava edellytyksiä henkilöstön uudelleentyöllisty- miselle sekä synnytettävä alueelle korvaavaa yritystoimintaa. TE-keskusten voimavaroja samoin kuin EU-rahastojen ja ohjelmien mahdollisuuksia on käytettävä nykyistä tehokkaammin näiden rakennemuutospaikkakuntien auttamiseen. Lainsäädännössä ja työehtosopimuksissa on sovittava työnantajien toi- menpiteistä irtisanomisten ja lomautusten vaikutusten vähentämiseksi, muun muassa suunnitelman laatimisesta edellä mainittuja tilanteita varten. Suunnitelmien on oltava alueellisesti oikein mitoitettuja ja ne on tehtävä yhteistyössä työmarkkinajärjestöjen, paikallisviranomaisten sekä valtion kanssa. Tiettyä työpaikkaa koskevaa suunnitelmaa laadittaessa työterveys- huolto tulee ottaa mukaan. Suunnitelmassa on tällöin otettava huomioon sosiaaliset ja psykologiset palvelut. Suunnitelman tulee koskea myös töihin
  29. 29. M U U T O KS E N S U U N TA – OS A AVA J A O I K E U D E N M U K A I N E N S U O M I 27jääneitä ja sitä, miten työilmapiiristä huolehditaan lomautusten ja irtisano-misten jälkeen. Muutoksien ennakoiminen ja niiden hallitseminen edellyttää henkilöstönedustajilta hyvää ja laaja-alaista osaamista, muun muassa yritystaloudentuntemista ja hyviä neuvottelu- ja vuorovaikutustaitoja. Myös työnantajiltavoidaan edellyttää nykyistä parempia johtamis- ja vuorovaikutustaitoja sekämuutostilanteitten parempaa hallitsemista. Tämä tarkoittaa muun muassasitä, että työntekijöitä kohdellaan asiallisesti, että heille annetaan oikeat jatarpeelliset tiedot ja että muutostilanteissa heidän kanssaan käydään todelli-set eikä vain näennäiset neuvottelut. Yhteistoiminta- ja osallistumisjärjestelmiä on kehitettävä paitsi Suomessa ja EU-ta- solla myös maailmanlaajuisesti sellaisiksi, että työntekijöiden tiedonsaanti turvataan ja aikaistetaan ja että työntekijät voivat osallistua tasavertaisemmin neuvottelu- kumppaneina yritysten toimintaan. SAK vaikuttaa yhdessä jäsenliittojensa kanssa siihen, että lainsäädännössä ja muussa yhteiskunnallisessa päätöksenteossa sekä työehtosopimuksissa sovitaan työnantajan ja viranomaisten velvoitteista ja toimenpiteistä, joilla rakennemuutok- siin voidaan ennalta varautua. Toimenpiteiden tulee ehkäistä irtisanomisia sekä taata henkilöstön tiedonsaanti, kuuleminen ja osallistuminen valmiussuunnitelmien laadintaan ja toteutukseen SAK laatii yhdessä jäsenliittojensa kanssa koulutusohjelman henkilöstön edustajien tietämyksen ja neuvottelutaitojen parantamiseksi sekä tukee luottamushenkilöitä, jotta heillä olisi paremmat edellytykset ennakoida muutoksia ja selviytyä muutos- tilanteissa.3.5 Aktiivisempaa työvoimapolitiikkaaNiin yksilön kuin yhteiskunnan hyvinvointi perustuu työhön. Siksi yhteis-kunta- ja talouspolitiikan lähtökohtana on oltava työllisyyden parantaminenja työttömien työllistymisen tukeminen. Työmarkkinoilla muutokset ovatnopeita, työvoiman kysyntä ja tarjonta eivät aina kohtaa ja työvoiman liik-kuvuuden tiellä on esteitä. Tulevina vuosina erityisesti ikärakenteen muutoshaastaa etsimään uusia keinoja saada yhä useampi henkilö mukaan työmark-kinoille. Myös pitkäaikaistyöttömyyden ehkäisemiseen on panostettava. Siksitarvitaan aktiivista työvoimapolitiikkaa. Vanhoista EU jäsenmaista vain Iso-Britanniassa työttömien aktiivitoimiaon vähemmän tarjolla kuin Suomessa. Esimerkiksi Tanskassa aktiiviseentyövoimapolitiikkaan käytetään kolme kertaa enemmän voimavaroja kuin
  30. 30. 28 MUUTOS . LIIKE . Suomessa, vaikka työttömyys on Tanskassa puolet pienempää. Tanska käyttää Suomeen verrattuna työtöntä kohden aktiivitoimiin 2,5-kertaisen summan. Työmarkkinoiden toimivuuden parantamiseksi on aktiivisen työvoimapolitiikan pa- nostukset nostettava asteittain pohjoismaiselle tasolle ja työllistymistä helpottavia toimenpiteitä on oltava tarjolla vähintään 30 prosentille työttömistä. Ikärakenteen muutoksesta johtuen lähivuosina aktiivisen työvoimapolitiikan voimavaroja on lisättävä määräaikaisesti. Tanskan työmarkkinamalli on onnistunut esimerkki siitä, miten turval- lisuus ja muutokset voidaan yhdistää. Työttömyys ei siellä tarkoita koko työmarkkinauran vaarantumista ja taloudellista ahdinkoa. Tanskassa työt- tömyysturvaa saa pitkään ja sen taso on erittäin korkea. Yhteiskunnan tehtävänä on tarjota sopivia aktiivitoimia työttömälle ja toimia on myös runsaasti tarjolla. Työmarkkinoiden liikkuvuus on suurta, mikä on nostanut työllisyysasteen erittäin korkealle. Jatkuvasti muuttuvilla työmarkkinoilla muutoksen hallinta ja yksilön tur- vallisuuden lisääminen ovat keskeisin osa työvoimapolitiikkaa. Jos emme voi turvata pysyvää, työuran kestävää työpaikkaa, on etsittävä turvallisia polkuja työstä työhön. On kaikkien osapuolien etu, jos siirtyminen työstä toiseen voi tapahtua joustavasti, turvatusti ja mahdollisimman nopeasti. Osana tuloratkaisua sovittu muutosturvan toimintamalli on edistysas- kel työttömyyden ennaltaehkäisemisessä yhteistyössä eri tahojen kesken. Tällä tiellä on jatkettava, sillä jo kolmen kuukauden työttömyyden jälkeen työllistymismahdollisuudet heikkenevät merkittävästi. Työhallinnon palve- luja ja tukea tarvitaan jo siinä vaiheessa, kun työttömyys uhkaa. Työttömien työllistymismahdollisuudet ja työhallinnon palvelujen tarve on selvitettävä nopeasti. Tämän jälkeen työllistymistä tukevia aktiivitoimia on oltava tarjolla heti, kun se työttömän kannalta on tarpeellista ja tarkoituksenmukaista. Työmarkkinoiden muutoksessa moni SAK:lainen joutuu työuransa ai- kana vaihtamaan työtehtäviä, ammattialaa tai jää aika ajoin työttömäksi. Tämä on huomioitava myös SAK:n ja jäsenliittojen edunvalvonnassa. Osa edunvalvontaosaamista on hallita työvoimapolitiikan toimet sekä työttömän työnhakijan oikeudet ja velvollisuudet. SAK valmistelee yhdessä jäsenliittojensa kanssa toimintamalleja, joilla voidaan tu- kea liittojen jäseniä muutostilanteissa. Tämä edellyttää työttömyysuhan alla olevien ja työttömien jäsenten palveluiden parantamista, jotta he ovat paremmin selvillä omista oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan.
  31. 31. M U U T O KS E N S U U N TA – OS A AVA J A O I K E U D E N M U K A I N E N S U O M I 29 Varhaisella puuttumisella työttömyyteen on voitava tukea nopeaa uudelleen työllistymistä ja estää ajautuminen pitkäaikaistyöttömyyteen. Työvoimatoimistojen on kartoitettava kattavasti ja nopeasti työttömän työllistymismahdollisuudet. Työl- listymisohjelmat on tehtävä jo ennen työttömyyden alkua tai heti työttömyyden alkuvaiheessa. Ohjelmien laatua on olennaisesti parannettava. Samalla on tuettava työttömyysuhan alaisten tai työttömien omaa aktiivisuutta työllistymisohjelmien laatimisessa. Työttömille työnhakijoille on oltava riittävästi tarjolla yksilön kannalta tarkoituksen- mukaisia osaamista ja työllistymistä parantavia toimia, kuten tukityötä ja koulutusta. Tätä varten eri viranomaisten sekä muiden palvelujen tarjoajien yhteistyötä on tiivistettävä. Erityistoimia on kohdennettava nuoriin ja maahanmuuttajiin. Alueellisen liikkuvuuden tehostamiseksi ja työhallinnon toimintatapojen yhtenäis- tämiseksi on työvoimatoimistojen verkkoa syytä koota suuremmiksi yksiköiksi. Samalla on huolehdittava, että henkilökohtainen palvelu voidaan turvata kaikille työttömyysuhan alaisille ja työttömille työnhakijoille. Työssäkäyntialueet voidaan ottaa nykyistä tehokkaammin käyttöön, kun huomioi- daan työnhakijan elämäntilanne. Samalla työvoimatoimistojen on myös edistettävä työnhakua toisella työssäkäyntialueella, jos tämä sijaitsee työnhakijan kannalta järkevällä etäisyydellä. Vaatimattoman aktiivisen työvoimapolitiikan ohella työvoiman liikku-vuuden suuri este on asuntomarkkinoiden tila. Asuntojen hintojen nopeanousu kasvukeskuksissa ja erityisesti pääkaupunkiseudulla vaikeuttaa työvoi-man liikkuvuutta taantuvilta alueilta kasvualueille. SAK:laisen palkansaajanostovoima ei riitä perheen asumistarpeet tyydyttävän omistusasunnon han-kintaan pääkaupunkiseudulla. Asuntopolitiikassa on panostettava kasvukeskusten asuntojen tarjonnan lisäämi- seen. Kasvukunnille on luotava kannusteet ja mahdollisuudet lisätä voimakkaasti tonttitarjontaa. Kunnallistekniikka-avustusta on kehitettävä tukemaan erityisesti Helsingin seudun kuntien yhteistyötä kuntarajat ylittävien asuntoalueiden toteut- tamiseksi. Valtion asuntorahaston myöntämien vuokra- ja asumisoikeusasuntojen lainojen ehtoja on parannettava. Myös väestöltään vähenevien alueiden asunto- ongelmia on lievennettävä.3.6 Osaamisella työtä ja hyvinvointiaInvestoinnit yleissivistykseen, ammattitaitoon, huipputeknologiaan, tut-kimukseen, tuotekehitykseen sekä tuotteiden ja palvelujen markkinointiinratkaisevat Suomen menestyksen maailmantalouden kilpailussa. Koulutuson kannattava investointi sekä koko kansantaloudelle että yksittäisille yri-tyksille ja työntekijöille. Yksilön näkökulmasta koulutus ja hyvä osaaminen
  32. 32. 30 MUUTOS . LIIKE . parantavat palkkakehitystä ja työllistymismahdollisuuksia sekä lisäävät mah- dollisuuksia ammatilliseen liikkuvuuteen. Työttömyys kohdistuu useimmi- ten vähän koulutusta saaneisiin. Kouluttautuminen näyttää myös lisäävän työssäkäyntiä työuran loppupäässä ja toisaalta lyhentävän työttömyysjaksoja työuran aikana. Panostukset osaamiseen parantavat myös yritysten tuotta- vuutta, kun työntekijät pystyvät nopeasti omaksumaan uutta teknologiaa ja uusia toimintatapoja sekä kehittämään omaa työtään. Työelämän rakenteet muuttuvat niin, että monilla toimialoilla tiukat raja- aidat eri työtehtävien välillä katoavat. Koulutuksen ja työn vastaavuus ei enää ole yksiselitteinen. Koulutus ei valmista vain tiettyihin tiukasti määriteltyihin ammatillisiin tehtäviin. Korkean osaamisen perusta luodaan peruskoulussa ja yleissivistävässä koulutuksessa. Ammatillisen peruskoulutuksen on voitava tarjota työelämän muutoksissa ja vaativissa ammattitehtävissä tarvittava am- mattisivistys ja -pätevyys. Varsinaisen ammattiosaamisen lisäksi keskeisiksi ovat tulleet työelämässä tarvittavat taidot kuten sosiaaliset ja yhteistyötaidot. Korkeaa ammatillista osaamista tarvitaan koko työyhteisössä, siksi huip- puosaamista ei pidä ymmärtää vain korkeakoulutuksen haasteeksi. Korkea- tasoinen perusosaaminen turvaa parhaiten myös mahdollisuuden liikkuvuu- teen työmarkkinoilla. Ajattelutavan muutos on haaste kaikille, jotta nuorille ei muodostu jo koulutukseen hakeutuessa kohtuuttomia odotuksia tulevasta työurasta. Osaamispolitiikkaa on näistä lähtökohdista uudistettava. Onnistuneessa osaamispolitiikassa kyetään yhdistämään yksilön, työelämän ja yhteiskunnan tarpeet. SAK ja jäsenliitot toimivat ammatti- ja yleissivistyksen sekä ammat- titaidon nostamiseksi. Jokainen työntekijä on oman tehtävänsä asiantuntija ja mahdollisuuden saatuaan myös työyhteisön huippuosaaja. Suomen me- nestymiseen tarvitaan käytännön ammattilaisia. Koulutusta kaikille Huippuosaamisen ohella osaamispolitiikan toisena kivijalkana tulee olla koko väestön kouluttaminen. Suuri osa ikäluokasta jatkaa opintojaan perus- koulun jälkeen toisen asteen koulutuksessa ja yhä suurempi osa suorittaa korkea-asteen tutkinnon. Koulutuksen keskeyttäminen on edelleen iso ongel- ma, esimerkiksi 30–34-vuotiaiden ikäryhmässä yli 20 prosenttia on vailla ammatillista tai korkea-asteen tutkintoa (vuonna 2003). Naiset suorittavat tutkintoja miehiä innokkaammin. Yhteiskunnassa ja työelämässä selviytymi- sen edellytyksenä on pidettävä vähintään ammatillista perustutkintoa. Aikuisilla on vastaavasti oltava aito mahdollisuus hankkia puuttuva am- matillinen pohjakoulutus ja täydentää sekä päivittää ammatillista osaamis-
  33. 33. M U U T O KS E N S U U N TA – OS A AVA J A O I K E U D E N M U K A I N E N S U O M I 31taan koko työuran ajan. Työntekijällä tulee olla mahdollisuus myös perus-teelliseen osaamisensa uudistamiseen. Työaikaa on jatkossa voitava käyttääyhä enemmän työntekijöiden osaamisen kohottamiseen. Tämä edellyttäätyöpäivän ja työajan käsitteiden uudelleenmäärittelyä siten, että organisoituja tuettu oppiminen työssä tai koulutus työn ulkopuolella ovat luonteva osatyöaikaa. Työntekijöiden on myös voitava käyttää työaikaa nykyistä enem-män itsensä kouluttamiseen. Aikuiskoulutukseen osallistuu hieman yli puolet aikuisväestöstä. Työnan-tajan tukema henkilöstökoulutus on tärkeä osa tätä osallisuutta. KuitenkinSAK:n jäsenliittojen jäsenistä 72 prosenttia ei ole osallistunut työantajantukemaan koulutukseen viimeisen vuoden aikana. Suomessa on edelleenmerkittävät erot aikuiskoulutukseen osallistumisessa sosiaalisen aseman,työsuhteen, iän ja sukupuolen mukaan. Lisäksi pienissä yrityksissä ja työpai-koilla osallistumisen mahdollisuudet ovat selvästi vähäisemmät kuin suurillatyöpaikoilla. Viisivuotinen Noste-ohjelma pyrkii osaltaan lisäämään vähitenkoulutukseen osallistuneiden osallisuutta. Ilman pitkäaikaisia erityistoimiatyöelämässä tulee jatkossakin olemaan huomattava määrä henkilöitä vaillaperusasteen jälkeistä tutkintoa. Työn ohella tapahtuvien opintojen edistämiseksi tarvitaan toimia myösomaehtoisen koulutuksen tukemiseksi. Joustavia koulutusmahdollisuuksiaon voitava tarjota silloin kun työntekijä haluaa omista lähtökohdistaan kä-sin täydentää pätevyyttään työssä, parantaa yleissivistäviä valmiuksiaan taikouluttautua uuteen ammattiin. Valtiovalta ei ole riittävästi rahoittanut ja tukenut työstä käsin tapahtuvaaopiskelua. Vastaavasti työnantajat ovat kohdistaneet osaamisinvestointinsavarsin valikoivasti ja usein unohtaneet työtekijöiden koulutuksen. Mah-dollisuudet kehittää omaa pätevyyttä vaihtelevat eri yrityksissä ja työpai-koilla tuntuvasti. Nykyiset rahoitusmallit eivät välttämättä lainkaan tue eritoimialoilla tarpeellista kehittämis- ja innovaatiotoimintaa. Koulutukseenosallistumisastetta sekä koulutuksen oikeudenmukaisempaa kohdentumistavoitaisiin parantaa aikuiskoulutuksen rahoituspohjaa uudistamalla. Ilmantyöntekijöiden koulutuksen rahoituspohjan uudistamista ei osaamiseenkohdistuviin haasteisiin pystytä vastaamaan. Valmistelutyö rahoituspohjanuudistamiseksi tulisikin aloittaa pikaisesti. Työelämän osaamispolitiikkaan on saatava suunnanmuutos. Aikuisten osallistumis- ta koulutukseen on tuntuvasti lisättävä, erityisesti on lisättävä vähiten koulutusta saaneiden mahdollisuuksia osallistua koulutukseen. Tämä edellyttää kohdennettu- ja, pitkäaikaisia Noste-ohjelman kaltaisia erityistoimia. Niitä on kohdennettava myös
  34. 34. 32 MUUTOS . LIIKE . työttömiin sekä niihin, joilla on työelämässä vanhentunut ammatillinen tutkinto. Työnantajan sitoutumista koko henkilöstön koulutukseen on lisättävä. On käynnistettävä kolmikantainen valmistelutyö, jossa selvitetään mahdollisuudet palkansaajien ammatillisen osaamisen parantamiseksi ja siihen tarkoitetun koulu- tuksen rahoittamiseksi niin, että osa yritysten ja työpaikkakohtaisen kannattavuuden kasvusta sijoitetaan inhimillisen pääoman kehittämiseen ja henkilöstön kouluttami- seen. Valmistelun yhteydessä on selvitettävä, voisiko Työttömyysvakuutusrahaston yhteydessä toimiva koulutusrahasto tukea tällaista työpaikoilla tapahtuvaa oppi- mista. Lisäksi on selvitettävä, voidaanko koulutus ja osa-aikatyö yhdistää nykyistä joustavammin. Omaehtoisen koulutuksen tukimuotoja on parannettava siten, etteivät ne muodostu esteeksi koulutukseen hakeutumiselle. Ammatillisen koulutuksen on tarjottava nuorille korkeatasoinen ammattisivistys ja -taito työmarkkinoilla, yhteiskunnassa ja vaativissa ammattitehtävissä selviytymi- seksi. Ammatillisen koulutuksen on oltava houkutteleva vaihtoehto kaikille nuorille. Tavoitteen toteutuminen edellyttää ammatillisen koulutuksen laadun parantamista, mm. käytännön lähiopetusta lisäämällä, tutkintojen kolmivuotisuudesta kiinni pitä- mistä ja valinnan mahdollisuuksien lisäämistä ammatillisessa koulutuksessa. Toisen asteen koulutusta on ikäluokkien pienentyessä koottava seudullisiksi, isommiksi kokonaisuuksiksi. Vaikeuksissa olevat nuoret tarvitsevat lisää tukitoimia peruskoulussa ja toisen as- teen koulutuksessa. Tukitoimilla parannetaan elämänhallintaa ja vastuunottoa. On syytä harkita oppivelvollisuusiän pidentämistä koskemaan toisen asteen koulutusta. Erityisesti itsenäisesti asuvien toisen asteen opiskelijoiden opintososiaalisia etuja on parannettava. Erityisesti tarvitaan toimia koulutuksen keskeyttämisen vähentämi- seksi ja sukupuolten välisen koulutuskuilun pienentämiseksi. Koulutusväylien on oltava avoimia ammatillista tietä eteneville korkea-asteen kou- lutukseen saakka. Tämä edellyttää myös ammattikorkeakoulujen omaleimaisuuden kehittämistä korkea-asteen koulutuksen toisena pilarina. Työehtosopimukset tukemaan osaamista Merkittävä osa työnantajan tukemasta henkilöstökoulutuksesta suunnataan tällä hetkellä ylemmille toimihenkilöille. Työntekijöiden koulutus on usein uuteen teknologiaan tai työjärjestelyihin liittyvää lyhytkestoista, päivittävää koulutusta. Työehtosopimusten tulee kannustaa aktiiviseen ja suunnitel- malliseen osaamisen kehittämiseen niin, että se turvaa koko henkilöstön osallisuuden. Työehtosopimusten kautta tulee voida palkita taloudellisesti ammatillisen näyttötutkinnon suorittamisesta, jossa osaaminen voidaan osoittaa jo tutkintotilaisuudessa. Työehtosopimusten tai lainsäädännön
  35. 35. M U U T O KS E N S U U N TA – OS A AVA J A O I K E U D E N M U K A I N E N S U O M I 33kautta tulee voida myös velvoittaa siihen, että tietty osa työajasta käytetäänvuosittain koulutukseen ja organisoituun työssä oppimiseen. SAK valmistelee yhdessä jäsenliittojensa kanssa esityksen työehtosopimusten kehit- tämiseksi osaamisen hankkimista ja sen jatkuvaa ylläpitämistä tukevaan suuntaan. Työehtosopimuksin on parannettava pätkätyöntekijöiden mahdollisuuksia osallistua osaamista kehittävään koulutukseen. Työajan lyhentämisellä ja työn uudelleen järjestelyillä on tavoiteltava parempaa ammatinhallintaa ja tuettava työssäoppimista. Ammatillisen koulutuksen ja työelämän yhteistyötä on syvennettävä,jotta koulutus voi joustavasti vastata työelämän muuttuviin tarpeisiin. Pitkä-jänteisen koulutuksen määrällisen suunnittelun pohjana on monipuolinenennakointitieto. Merkittävä osa ammatillisesta koulutuksesta tapahtuu työ-paikoilla. Yhä useampi SAK:lainen ohjaa ja arvioi ammattiin opiskelevienosaamista työpaikkaohjaajana. Tämä tulee ottaa huomioon työpaikkaohjaa-jien ajankäytössä, palkkauksessa ja koulutuksessa. Työelämän koulutustarpeiden ennakoimiseksi tarvitaan sekä valtakunnallista että alue- ja seutukuntakohtaista tiivistä yhteistyötä työ- ja elinkeinoelämän, koulutuksen järjestäjien ja työhallinnon kesken. Työpaikkaohjaus on sisällytettävä osaksi ammatillisten perustutkintojen opetussuun- nitelmia ja näyttötutkintojen valinnaiseksi osaksi. Työpaikoilla tapahtuvan oppimisen pelisäännöistä on sovittava työehtosopimusten osana. Työpaikkaohjaajien, näytön vastaanottajien ja näyttötutkintomestareiden asemaa tulee parantaa.Pätevyysluotseista osaamisvaltuutetuiksiOsana Noste-ohjelmaa on toteutettu SAK:n ja jäsenliittojen yhteistä Osaa-va pärjää -hanketta. Sen yhteydessä on koulutettu satoja pätevyysluotseja.Pätevyysluotsien tehtävänä on ollut kannustaa työntekijöitä hakeutumaanammattitaitoa kohottavaan koulutukseen, tiedottaa koulutusmahdolli-suuksista sekä kehittää työelämän ja koulutuksen järjestäjien yhteistyötä.Pätevyysluotsit ovat kannustaneet työnantajia käyttämään Noste-ohjelmanmahdollisuuksia ja pitäneet yllä yhteyksiä koulutusta järjestäviin oppilai-toksiin sekä paikallisiin ay-organisaatioihin. Pätevyysluotsien toiminnastasaadut kokemukset ovat myönteisiä. Pätevyysluotsit ovat saaneet peruskoulutuksen tehtäväänsä ja osalle onvoitu tarjota myös täydentävää koulutusta. Pätevyysluotseilla ei ole kuiten-
  36. 36. 34 MUUTOS . LIIKE . kaan muodollista, työehtosopimusten turvaamaa asemaa ja siten työnantajan tunnustamaa roolia. Erityisesti työajan käyttö tehtävän hoitoon on ollut pul- mallista, vaikka noin kolmasosa luotseista on luottamusmiehiä. Osaamisen merkityksen kasvu työelämässä edellyttää myös ammattiyh- distysliikkeeltä uusia avauksia työpaikalla tapahtuvan toiminnan ja työnan- tajayhteistyön kehittämiseksi korkeaa osaamista tukevaksi. Tähän työhön tarvitaan henkilöstön edustajaa, joka on erityisesti paneutunut työntekijöi- den osaamisen kehittämiseen ja sen mahdollisuuksiin sekä työntekijöiden kannustamiseen. Henkilöstön edustajat tukevat toiminnallaan työpaikan ja koulutuksen järjestäjien yhteistyön onnistumista ja suunnitelmallista henki- löstön osaamisen kehittämistä. Pienillä työpaikoilla osaamisen kehittämisestä vastaavan luottamushenkilön tehtävä voisi olla yhdistetty joko luottamus- miehen tai työsuojeluvaltuutetun tehtävään. Tehtävän asianmukainen hoito edellyttää siihen sopimuksella turvattua aikaa sekä myös oikeutta saada teh- tävän mukaista koulutusta. SAK valmistelee yhteistyössä jäsenliittojensa kanssa esityksen osaamisvaltuutettu- jen valitsemisesta työpaikoille sekä heidän asemansa tunnustamisesta työehtoso- pimuksissa. Joustavuutta ja henkilökohtaista tukea koulutukseen Korkean osaamisen turvaaminen ja työstä käsin tapahtuvien opintojen kehittäminen eivät ole mahdollisia ilman uusia koulutusratkaisuja. Koko työuran ajan tapahtuva työn ja koulutuksen vuorottelu vaatii onnistuakseen uutta joustavuutta niin työnantajilta kuin koulutuksen järjestäjiltä. Erityisen haasteelliseksi tulee pk-yritysten henkilöstön saaminen nykyistä tuntuvasti laajemmin osalliseksi henkilöstökoulutuksesta. Osaamisen kehittäminen on välttämätöntä, jotta nykyistä useampi pk-yritys voisi suuntautua kasvuun ja siten uusien työpaikkojen luomiseen. Koulutus on tällöin voitava tuoda työpaikalle ja hoitaa joustavin järjestelyin. Pk-yrityksissä toimivien työntekijöiden osaamisen kohottamiseksi on käynnistettävä erityisohjelma yhteistyössä työmarkkinajärjestöjen kanssa. Työelämälähtöinen näyttötutkintojärjestelmä on ollut tärkeä aikuisten osaamista tukeva innovaatio. Tutkinnot ovat sekä suosittuja että työelämässä arvostettuja. Niiden jatkuva kehittäminen edellyttää valtiovallan ja työmark- kinaosapuolten yhteistyötä.
  37. 37. M U U T O KS E N S U U N TA – OS A AVA J A O I K E U D E N M U K A I N E N S U O M I 35 Aikuisten ammatillisessa koulutuksessa painopisteen on oltava työelämäläheisessä koulutustarjonnassa. Aikuisille soveltuvia ammatti- ja erikoisammattitutkintoja on jatkossakin kehitettävä keskeisenä osaamisen hankkimisen väylänä. Tutkintojen, näyttöjen ja valmistavan koulutuksen toteuttamiseen tarvitaan korkeatasoista ja erikoistunutta aikuiskoulutuksen osaamista. Merkittävällä osalla aikuisväestöä on jonkinasteisia pulmia lukemisessa jakirjoittamisessa. SAK:n liittojen jäsenistä tällaisia henkilöitä on mahdollisestijopa 20 prosenttia. SAK:n opistoilla tehdyt selvitykset viittaavat siihen, ettäluottamusmiehistä lukiongelmia olisi joka viidennellä. Nykytietämyksenmukaan lukiongelmat on voitettavissa siten, etteivät ne muodostu esteeksikoulutukseen hakeutumiselle kuten usein aiemmin on käynyt. Työntekijäl-le itselleen on tärkeää tietää, ettei asialla ole yhteyttä älykkyyteen. Oikeushenkilökohtaiseen tukeen on tärkeä viesti koulutukseen hakeutumista har-kitsevalle. Aikuisten opintojen onnistuminen edellyttää erilaisten oppijoiden tukemista ja opintojen henkilökohtaistamista sen kaikissa vaiheissa. Myös ay-koulutuksessa on oltava mahdollisuus lukiongelmien tunnistamiseen ja sen huomioimiseen koulu- tuksen sisällössä.3.7 Terveelliset ja turvalliset työolot lisäävät työhyvinvointia jatuottavuuttaHyvä työ ja tuottavuusHyvän työn tunnusmerkkejä ovat:– toimeentulo on riittävä ja oikeudenmukainen– työ on tuottavaa, kannattavaa ja hyödyllistä– arvokkuus säilyy, ihmistä ei nöyryytetä– tekijä itse määrää, ihmistä ei alisteta– voi käyttää taitojaan ja tietojaan, työ ei ole köyhdytetty– kehittymis- ja etenemismahdollisuudet ovat hyvät– työstä saa palautetta ja ilmapiiri on avoin ja luottamuksellinen– työpaikalla toimitaan solidaarisesti, ei kilpaillen tai syrjien– työntekijän terveydestä ja turvallisuudesta huolehditaan; työ kuormittaa kohtuullisesti, ei kohtuuttomasti, sairaana tai puolikuntoisena ei työsken- nellä– työ ja yksityiselämä nähdään kokonaisuutena– ihminen antaa jotakin itsestään, ei ole väline– työntekijään luotetaan, eikä valvota. Mitä paremmin tunnusmerkit toteutuvat sitä tehokkaampi, laadukkaam-pi, tuottavampi ja kilpailukykyisempi työorganisaatio on. Johtamisella ja
  1. A particular slide catching your eye?

    Clipping is a handy way to collect important slides you want to go back to later.

×