0
SAK:n järjestötutkimus 2005                                                                                               ...
Graafinen suunnittelu Suunnittelutoimisto Unique OyTaitto ja paino Kalevaprint Oy, Oulu 2006ISBN 951-714-241-2
SAK:n järjestötutkimus 2005                                  PerusraporttiErkki LaukkanenMurroksesta muutokseen
2   MUUTOS . LIIKE .                       TIIVISTELMÄ _________________________________________________________ 5        ...
M U R R O KS E STA M U UTO KS E E N 2 0 0 5     36. TYÖSUHDE _____________________________________________________ 45  Har...
4   MUUTOS . LIIKE .                       ESIPUHE                       SAK on vuodesta 1984 lähtien kartoittanut noin vi...
M U R RO KS E STA M U UTO KS E E N 2 0 0 5          5TIIVISTELMÄMoni asia suomalaisessa työelämässä on viimeisen 15 vuoden...
6   MUUTOS . LIIKE .                           vastaajista, eli koko SAK:n kentässä noin 45 000 jäsentä, joista kaksi kolm...
M U R RO KS E STA M U UTO KS E E N 2 0 0 5       7Jos kannatusluvut lasketaan kantansa ilmaisseista, vasemmiston kannattaj...
8   MUUTOS . LIIKE .                       sivutyötä tehdään yksityisillä palvelualoilla ja vähiten teollisuudessa. Puolet...
M U R RO KS E STA M U UTO KS E E N 2 0 0 5         9   Kansainvälistymisen vaikutus työhön ja asemaan on suurelta osin ikä...
10   MUUTOS . LIIKE .                        1. KATSAUS AINEISTOON JA SEN KÄSITTELYYN                        Perusraportin...
M U R RO KS E STA M U UTO KS E E N 2 0 0 5                          11                                  Yksi tärkeä osa jä...
12   MUUTOS . LIIKE .                             Monissa asioissa sektoreiden sisäiset erot voivat olla suurempia kuin se...
M U R RO KS E STA M U UTO KS E E N 2 0 0 5       13tarkastella samanaikaisesti. Niiden avulla on myös ollut mahdollista su...
14                MUUTOS . LIIKE .                                     2. KEITÄ ME OLEMME?                                ...
M U R RO KS E STA M U UTO KS E E N 2 0 0 5                        15                          Peruskoulutuksena kansakoulu...
16            MUUTOS . LIIKE .                                 Ammatillinen koulutus ammattikoulusta                      ...
M U R RO KS E STA M U UTO KS E E N 2 0 0 5                            17                          Kolmannes kahden palkans...
18                  MUUTOS . LIIKE .                                       Yhtä suurta perhettä                           ...
M U R RO KS E STA M U UTO KS E E N 2 0 0 5              19                         Kaksi prosenttia maahanmuuttajia       ...
20                MUUTOS . LIIKE .                                     Ruotsinkielisten toiveita                          ...
M U R RO KS E STA M U UTO KS E E N 2 0 0 5                         21                     Vapaa-ajan merkitys on kasvanut ...
22               MUUTOS . LIIKE .                                    3. JÄSENYYDEN KIINNIKKEET JA TOIMINTAAN              ...
M U R RO KS E STA M U UTO KS E E N 2 0 0 5              23                        Sukupolven mittaisia jäsenyyksiä        ...
24              MUUTOS . LIIKE .                                      Liiton jäseneksi hakeudutaan                        ...
M U R RO KS E STA M U UTO KS E E N 2 0 0 5        25                                Työttömyysturvan ja etujen vuoksi     ...
26          MUUTOS . LIIKE .                               Joka neljännellä on kokemusta luottamustehtävistä              ...
M U R RO KS E STA M U UTO KS E E N 2 0 0 5   27                              Viidennes osallistunut ay-liikkeen järjestämä...
28            MUUTOS . LIIKE .                                     Joka neljäs osallistunut ammattiosaston kokouksiin     ...
M U R RO KS E STA M U UTO KS E E N 2 0 0 5                     29                                Tiedonsaanti motivoi osal...
30             MUUTOS . LIIKE .                                     Yhteisöllisyydestä ammattiosaston tehtävä             ...
Murroksesta muutokseen
Murroksesta muutokseen
Murroksesta muutokseen
Murroksesta muutokseen
Murroksesta muutokseen
Murroksesta muutokseen
Murroksesta muutokseen
Murroksesta muutokseen
Murroksesta muutokseen
Murroksesta muutokseen
Murroksesta muutokseen
Murroksesta muutokseen
Murroksesta muutokseen
Murroksesta muutokseen
Murroksesta muutokseen
Murroksesta muutokseen
Murroksesta muutokseen
Murroksesta muutokseen
Murroksesta muutokseen
Murroksesta muutokseen
Murroksesta muutokseen
Murroksesta muutokseen
Murroksesta muutokseen
Murroksesta muutokseen
Murroksesta muutokseen
Murroksesta muutokseen
Murroksesta muutokseen
Murroksesta muutokseen
Murroksesta muutokseen
Murroksesta muutokseen
Murroksesta muutokseen
Murroksesta muutokseen
Murroksesta muutokseen
Murroksesta muutokseen
Murroksesta muutokseen
Murroksesta muutokseen
Murroksesta muutokseen
Murroksesta muutokseen
Murroksesta muutokseen
Murroksesta muutokseen
Murroksesta muutokseen
Murroksesta muutokseen
Murroksesta muutokseen
Murroksesta muutokseen
Murroksesta muutokseen
Murroksesta muutokseen
Murroksesta muutokseen
Murroksesta muutokseen
Murroksesta muutokseen
Murroksesta muutokseen
Murroksesta muutokseen
Murroksesta muutokseen
Murroksesta muutokseen
Murroksesta muutokseen
Murroksesta muutokseen
Murroksesta muutokseen
Murroksesta muutokseen
Murroksesta muutokseen
Murroksesta muutokseen
Murroksesta muutokseen
Murroksesta muutokseen
Murroksesta muutokseen
Murroksesta muutokseen
Murroksesta muutokseen
Murroksesta muutokseen
Murroksesta muutokseen
Murroksesta muutokseen
Murroksesta muutokseen
Upcoming SlideShare
Loading in...5
×

Murroksesta muutokseen

575

Published on

SAK:n järjestötutkimus 2005. Perusraportti.

SAK on vuodesta 1984 selvittänyt viiden vuoden välein liittojensa jäsenten työoloja, edunvalvontaan kohdistuvia odotuksia ja suhdetta ay-liikkeeseen. Erkki Laukkanen

Published in: News & Politics
0 Comments
0 Likes
Statistics
Notes
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

No Downloads
Views
Total Views
575
On Slideshare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
1
Actions
Shares
0
Downloads
2
Comments
0
Likes
0
Embeds 0
No embeds

No notes for slide

Transcript of "Murroksesta muutokseen"

  1. 1. SAK:n järjestötutkimus 2005 PerusraporttiSAK on noin viiden vuoden välein kysellyt laajalla otoksella Murroksesta muutokseenihmisten kokemuksista ja näkemyksistä. Ensimmäinen kyselyaineistokoottiin talvella 1984 ja viimeinen tammi–helmikuussa 2005.Tällä tarkasteluajanjaksolla työpaikat ovat pienentyneet, ja sellaistentyöpaikkojen määrä, jolla ei ole luottamusmiestä, on lisääntynyt.Jaksolla 2000–2005 nämä kaksi trendiä ovat murtuneet: hyvinpienten työpaikkojen määrä on supistunut, ja luottamusmies taivastaava löytyy nykyään 71 prosentilla SAK:laisista työpaikoista.Näillä muutoksilla on ollut vaikutuksensa myös siihen, kuinkayhtenäisen ja toimintavalmiin joukon työntekijät luottamusmiehentukena muodostavat.Monet muutkin tulokset viittaavat siihen, että jaksolla 2000–2005olemme eläneet murroskautta, jonka aikana eräät pitkään voimassaolleet trendit ovat joko murtuneet tai muuttaneet luonnettaan.Aineisto ei kuitenkaan kerro, mitä tästä seuraa. Muutoksen luonnetästä eteenpäin riippuu paljolti meistä itsestämme, kyvystämmevaikuttaa kehityksen kulkuun. Erkki Laukkanen Murroksesta muutokseen
  2. 2. Graafinen suunnittelu Suunnittelutoimisto Unique OyTaitto ja paino Kalevaprint Oy, Oulu 2006ISBN 951-714-241-2
  3. 3. SAK:n järjestötutkimus 2005 PerusraporttiErkki LaukkanenMurroksesta muutokseen
  4. 4. 2 MUUTOS . LIIKE . TIIVISTELMÄ _________________________________________________________ 5 1. KATSAUS AINEISTOON JA SEN KÄSITTELYYN ________________________ 10 Otoshenkilöt _____________________________________________________ 10 Vanhoja ja uusia näkökulmia _______________________________________ 11 Tutkimusmenetelmistä ____________________________________________ 12 2. KEITÄ ME OLEMME? _____________________________________________ 14 Suurten ikäluokkien vahva asema __________________________________ 14 Peruskoulutuksena kansakoulu tai vähemmän _______________________ 15 Ammatillinen koulutus ammattikoulusta ____________________________ 16 Kolmannes kahden palkansaajan talouksia __________________________ 17 Kaksi prosenttia maahanmuuttajia __________________________________ 19 Ruotsinkielisten toiveita ___________________________________________ 20 Vapaa-ajan merkitys on kasvanut ___________________________________ 21 3. JÄSENYYDEN KIINNIKKEET JA TOIMINTAAN OSALLISTUMINEN _______ 22 Samaistumiskohde on työväenluokka _______________________________ 22 Sukupolven mittaisia jäsenyyksiä ___________________________________ 23 Liiton jäseneksi hakeudutaan ______________________________________ 24 Työttömyysturvan ja etujen vuoksi __________________________________ 25 Joka neljännellä on kokemusta luottamustehtävistä ___________________ 26 Viidennes osallistunut ay-liikkeen järjestämään koulutukseen _________ 27 Joka neljäs osallistunut ammattiosaston kokouksiin __________________ 28 Tiedonsaanti motivoi osallistumaan ________________________________ 29 Yhteisöllisyydestä ammattiosaston tehtävä __________________________ 30 Ay-liikkeen näkyvyys ja toimivuus työpaikoilla parantunut ______________ 31 4. LIITTO, SAK JA YHTEISKUNTA _____________________________________ 32 Liitot onnistuneet parhaiten kassapalveluissa, työaika-asioissa ja työsuojelussa ____________________________________ 32 Tärkein tehtävä on taistella työttömyyttä vastaan _____________________ 33 Työttömyyskassapalvelut tärkein jäsenpalvelu ________________________ 34 Puolueiden kannatuksessa pieniä muutoksia ________________________ 35 Liiton lehti ja ammattiosaston tiedote ykkösmediat työelämäasioissa ___ 36 Työttömyyskassapalveluille kouluarvosanaksi 7.9 _____________________ 37 5. TYÖTTÖMYYS ____________________________________________________ 38 Työttömyysaste on laskenut erityisesti nuorilla ________________________ 38 Työttömyysjaksot lyhentyneet ______________________________________ 39 Joka kolmas työtön edelleen pitkäaikaistyötön ______________________ 40 Myös toistuvaistyöttömyys on lisääntynyt ____________________________ 41 Seitsemän kymmenestä työttömästä saa ansiosidonnaista päivärahaa __ 42 Työllistämistuki tärkein toimenpide ________________________________ 43 Työllistymisodotukset heikot ______________________________________ 44
  5. 5. M U R R O KS E STA M U UTO KS E E N 2 0 0 5 36. TYÖSUHDE _____________________________________________________ 45 Harmaa ja itsenäinen työ _________________________________________ 45 Epätyypilliset työsuhteet lisääntyneet nopeasti ______________________ 46 Työsuhteet entistä pitempiä ________________________________________ 47 Säännöllisen päivätyön osuus ei enää laskenut ______________________ 48 Etätyötä tehdään vähän __________________________________________ 49 Sivutyön määrä ei ole lisääntynyt ___________________________________ 50 Kaksi päivää työnantajan järjestämässä ammatillisessa koulutuksessa ___ 51 Yli puolet käyttää työssään ATK-tekniikkaan perustuvia laitteita _________ 52 Suuren paineen alla työskentely yleistä ______________________________ 537. VAIKUTUSMAHDOLLISUUDET _____________________________________ 54 Vaikutusmahdollisuudet omaan työhön heikentyneet _________________ 54 Luottamusmies kahdella kolmesta työpaikasta _______________________ 55 Toimintavalmiuden heikentyminen päättynyt _________________________ 57 Johdon asenteissa toivomisen varaa ________________________________ 59 Kiinnostus työnantajan asioihin ei ole lisääntynyt ____________________ 608. TYÖPAIKKA _____________________________________________________ 61 Joka toinen tekee töitä alle 30 hengen työpaikalla ____________________ 61 Työpaikan pysyvyys on yhä tärkein tavoite __________________________ 62 Koulutussuunnitelmia haudotaan __________________________________ 63 Kansainvälistymisen vaikutukset on ikäkysymys _____________________ 64 Yritysten voitosta osa työntekijöille _________________________________ 659. TULOT JA VELAT ________________________________________________ 66 Tuloerot lähestyneet maan keskiarvoa ______________________________ 66 Koulutuksen vaikutus ansioihin pieni _______________________________ 67 Kotitalouksien velat 30 000 euroa _________________________________ 68 Kahdella kolmesta muitakin rahoituslähteitä ________________________ 69 Kaksi kolmesta asuu omistusasunnossa _____________________________ 70 Kirjallisuus _______________________________________________________ 71LIITE 1: Aineisto ____________________________________________________ 72LIITE 2: Liitetaulukot ________________________________________________ 73LIITE 3: Kyselylomake ______________________________________________ 83Viitteet ___________________________________________________________ 82
  6. 6. 4 MUUTOS . LIIKE . ESIPUHE SAK on vuodesta 1984 lähtien kartoittanut noin viiden vuoden välein jäsenliit- tojensa jäsenten mielipiteitä ammattiyhdistysliikkeen toiminnasta, vaikutus- mahdollisuuksista, työstä ja työelämään liittyvistä odotuksista. Ajan saatossa kyselylomakkeen kysymykset ovat muuttuneet ja täsmentyneet, mutta vertailun vuoksi osa kysymyksistä on pyritty pitämään alkuperäisessä muodossaan. Tämä julkaisu sisältää siten paitsi tätä päivää myös viime vuosia ja jopa vuo- sikymmeniä kuvaavia tietoja työelämästä SAK:laisilla aloilla. Raportti on osa SAK:n ja sen jäsenliittojen järjestötutkimusprojektia, jonka tietoja on käytetty mm. SAK:n edustajakokousasiakirjojen valmisteluun. Projektin seurantaryh- mässä ovat asioiden kulkuun myötävaikuttaneet Eija Hietanen (puheenjohtaja), Lauri Lyly, Markku Liljeström ja Sinikka Näätsaari. Projektin sihteerinä kiitokset on ansainnut Kaisa Sember. Muut julkaistavat raportit ovat Pirjo Pajusen tasa-arvoraportti ja Jyrki Helinin luottamusmiesraportti, ja ne julkaistaan kevään 2006 aikana. Helsingissä helmikuussa 2006 Erkki Laukkanen
  7. 7. M U R RO KS E STA M U UTO KS E E N 2 0 0 5 5TIIVISTELMÄMoni asia suomalaisessa työelämässä on viimeisen 15 vuoden aikana muuttunut.1990-luvun alkupuolella elimme taloushistoriamme syvintä lamaa, josta sittem-min on pikku hiljaa toivuttu. Silti laman jäljet ovat edelleen nähtävissä. Työt-tömyys SAK:ssa on edelleen yleistä, pitkäkestoista ja toistuvaa, ja työssä olevientyösuhteet ovat edelleen varsin usein määrä- tai osa-aikaisia. Siten SAK:laistenarviot työelämästä ovat usein ongelmallisia, eivätkä aina anna yhtä hyvää kuvaatyöpaikkatason sosiaalisista suhteista kuin maassa keskimäärin.1 Jo pitemmän aikaa työelämän murroksessa on korostunut kaksi piirrettä:pienten työpaikkojen ja epätyypillisten työsuhteiden osuus on kasvanut. Nytnämä kaksi kehityssuuntaa näyttäisivät ainakin osittain murtuneen. Epätyypil-listen työsuhteiden osuus on kääntynyt laskuun ja alle 10 hengen työpaikkojensijasta kasvu on viimeisen viiden vuoden aikana painottunut 10–19 hengentyöpaikoille. Silti puolet SAK:laisista työskentelee työpaikoilla, joissa on alle 30työntekijää. Alle 30 hengen yritykset eivät ole yhteistoimintamenettelyn piirissä. Se, miten ay-liike järjestää toimintansa näillä pienillä työpaikoilla, on edelleenSAK:laisen edunvalvonnan ydinkysymyksiä. Epätyypillisiä työsuhteitakaan ei voijättää huomiotta, sillä niitä tekee edelleen 23 prosenttia SAK:n liittojen jäsenistä.Epätyypilliset työsuhteet ovat kestoltaan pidentyneet pysyväisluontoisiksi järjes-telyiksi. Esimerkiksi määräaikaisessa kokopäivätyössä on viimeisellä työnantajallaoltu keskimäärin neljä vuotta – joko yhdessä tai useammassa ”pätkässä”. Koko maan työvoimasta SAK:laiset erottuvat keski-ikänsä ja ammatillisenkoulutuksensa osalta. Kolme neljäsosaa jäsenistöstä on 35-vuotiaita tai vanhem-pia, neljällä kymmenestä peruskoulutus on korkeintaan kansa- tai kansalaiskouluja joka kolmannelta puuttuu ammatillinen tutkinto. Viiden vuoden takaiseenverrattuna tilanne on kuitenkin huomattavasti parempi. Syynä tähän on vähiten koulutusta saaneiden työstä poistuminen. Ja tämänmuutoksen voi ennustaa jatkuvan vahvana. Tähän suureen muutokseen on lii-toissa syytä alkaa varautua jo tänään.Jäsenkiinnittyminen ja arvostuksetViimeisen viiden vuoden aikana jäsenkiinnittymistä kuvaavissa luvuissa on ta-pahtunut vain pieniä muutoksia. Ammattiliittoon liittymisen tapoja on edelleenkaksi ylitse muiden: liiton jäseneksi on joko hakeuduttu oma-aloitteisesti tai joku,esimerkiksi luottamusmies, on ehdottanut jäsenyyttä. Vastaavasti tärkeimmät,jokseenkin tasavahvat, syyt ammattiliiton jäsenyydelle ovat ansiosidonnainentyöttömyysturva ja palkansaajan etujen ajaminen järjestäytymällä.Tiivistäen tilanne nyt ja muutokset edellisistä mittauksista, ovat seuraavat:• Nyt 62 prosenttia vastaajista samaistuu työväenluokkaan, 16 prosenttia keski- luokkaan, 13 prosenttia ei mihinkään luokkaan ja 9 prosenttia ei osaa sanoa. Ei muutosta edelliseen mittaukseen.• Ay-koulutuksen laajuus on likimain samalla tasolla kuin viisi vuotta sitten. Viimeisten kahden vuoden aikana ay-koulutuksessa on ollut viisi prosenttia
  8. 8. 6 MUUTOS . LIIKE . vastaajista, eli koko SAK:n kentässä noin 45 000 jäsentä, joista kaksi kolmasosaa nykyisiä tai entisiä luottamusmiehiä. • Myös ay-toimintaan osallistumista koskevat luvut ovat hyvin lähellä edellisessä mittauksessa vuonna 2000 saatuja lukuja. Osallistumisen tärkein syy on tarve tietää paremmin työntekijöiden oikeuksista. Näin kokee edelleen puolet jäse- nistöstä. Sen sijaan näkemys, että tuloksia saadaan vain yhteistoiminnalla on heikentynyt. • Viimeisen viiden vuoden aikana luottamustehtävissä olevien osuus on su- pistunut 8,3 prosentista 7,8 prosenttiin. Pääluottamusmiesten ja muiden luottamusmiesten osuus ei ole laskenut, mutta työsuojeluvaltuutettujen sekä varaluottamusmiesten ja erilaisissa yhteistoimintaelimissä työskentelevien osuus on laskenut. • Ammattiosaston asema nähdään nyt lähes samalla tavalla kuin viisi vuotta sitten. Kolme neljäsosaa vastanneista on sitä mieltä, että ammattiosaston yksi keskeisin tehtävä etujen valvomisen ohella on yhteenkuuluvuutta lisäävän toi- minnan järjestäminen. • Työmarkkinapoliittisissa asioissa liiton lehti ja ammattiosaston lehti tai tiedote ovat säilyttäneet asemansa ykkösmedioina, vaikka pientä laskua vuoden 2000 tasosta onkin tapahtunut. Sen sijaan sanomalehden, television ja radion arvo on olennaisesti laskenut. Liitto, SAK ja yhteiskunta Jäsenet odottavat jäsenmaksujen vastineeksi liitoilta ja SAK:lta turvaa. Turvaa tarvitaan työttömyyden vastaiseen taisteluun, työttömyysturvan puolustamiseen sekä sitä tukevaan toimintaan, kuten työttömyyskassapalveluiden kehittämiseen, koulutusmahdollisuuksien lisäämiseen jne. Liittojen onnistuminen on hieman parantunut. Yli puolet jäsenistöstä on sitä mieltä, että liitot ovat onnistuneet hyvin työttömyyskassapalveluissa, työaika- asioissa ja työsuojelun parantamisessa. Lisäksi liki puolet on sitä mieltä, että liitot ovat onnistuneet hyvin myös palkkaehtojen parantamisessa. Ainoa asia, jossa onnistumisprosentti on laskenut on työntekijän osallistumismahdollisuuksien lisääminen työn kehittämisessä. Jäsenistön mielestä SAK:laisen ay-liikkeen ensisijainen tehtävä on edelleen taistelu työttömyyttä vastaan. Toisella sijalla on työttömyysturvan puolustami- nen. Näiden tehtävien merkitys on vuodesta 2000 jopa hieman kasvanut. Sen sijaan palkansaajien verotuksen pitäminen kohtuullisella tasolla sekä eläke-edut ja sosiaaliturva eivät ole enää niin tärkeitä tavoitteita kuin viisi vuotta sitten. Tärkein jäsenpalvelu on työttömyyskassapalvelut, toiseksi tärkein liiton neu- vonta ja asiantuntijapalvelut ja kolmanneksi tärkein ammatillinen jatko- ja täydennyskoulutus – aivan samalla tavalla kuin viisi vuotta sitten. Oikeusaputoi- minnan merkitys on kasvanut ja vakuutusturvan merkitys laskenut. Viimeisen viiden vuoden aikana Vasemmistoliittoa, Keskustapuoluetta ja Perussuomalaisia äänestävien osuus on kasvanut pari prosenttia. Vastaavasti So- sialidemokraatteja äänestävien osuus on supistunut noin viisi prosenttiyksikköä.
  9. 9. M U R RO KS E STA M U UTO KS E E N 2 0 0 5 7Jos kannatusluvut lasketaan kantansa ilmaisseista, vasemmiston kannattajia onedelleen selvä enemmistö, lähes kaksi kolmasosaa jäsenistä.TyöttömyysSAK:n kyselyissä työttömyydestä on kysytty ns. laajan tulkinnan mukaan, ja työt-tömiin on laskettu myös työllistämistuella ja työvoimapoliittisessa tai omaehtoi-sessa koulutuksessa olevat henkilöt. Näin laskettuna työttömyysaste on viimeisenviiden vuoden aikana laskenut 16 prosentista 15 prosenttiin. SAK:lainen työttömyys on pitkäkestoista, mutta on viimeisten vuosien aikanalyhentynyt erityisesti yli 54-vuotiaiden keskuudessa. Sen sijaan toistuvaistyöt-tömyys – ilmiö, jossa nykyiset työttömät ovat myös aiemmin edeltävien viidenvuoden aikana olleet työttöminä – ei ole vähentynyt. Alle 25-vuotiaiden joukossatoistuvaistyöttömyys on lisääntynyt. Työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin SAK:laiset työttömät ovat valikoituneethieman aiempaa useammin. Vastaushetkellä joka viides työtön oli työllistettynätyöllistämistuella, työvoimapoliittisessa koulutuksessa tai omaehtoisessa koulu-tuksessa. Se on likimain sama osuus kuin maassa keskimäärin. Tulosten mukaantoimenpiteisiin valikoituminen on suosinut nuoria, alle 35-vuotiaita työttömiä. Ansiosidonnaista päivärahaa saa 69 prosenttia SAK:laisista työttömistä.TyösuhdeKolmella neljästä SAK:laisesta on ns. tyypillinen työsuhde, eli työsuhde perus-tuu vakituiseen kokopäivätyöhön. Loput työsuhteista ovat ns. epätyypillisiätyösuhteita, eli työsuhteet ovat joko osa- tai määräaikaisia tai muita normaalistapoikkeavia järjestelyjä. Näin määriteltynä on epätyypillisten työsuhteiden osuusviimeisten viiden vuoden aikana laskenut 26 prosentista 23 prosenttiin. Osuus onlikimain sama kuin maan palkansaajilla keskimäärin. SAK:laisten tyypillinen työaikamuoto on säännöllinen päivätyö. Viimeisen 21vuoden aikana säännöllistä päivätyötä tekevien osuus on kuitenkin supistunut 71prosentista 56 prosenttiin. Vastaavasti vuorotyö ja muut joustavat työaikamuodotovat lisääntyneet. 1990-luvulla lisääntyi ensin 3-vuorotyö ja sitten 2-vuorotyö.Ilta- ja yötyön osuus on myös kasvanut, mutta paljon hitaammin kuin vuorotyönosuus. Etätyötä varsinaisen työpaikan ulkopuolella tehdään SAK:laisten keskuudes-sa vähän, eikä etätyö ole vuodesta 2000 lisääntynyt. Parhaillaan sitä tekee kaksiprosenttia vastanneista, minkä lisäksi neljällä prosentilla on aiempia kokemuksiaetätyöstä. Suurin osa SAK:laisesta etätyöstä tehdään ilman sähköpostia ja inter-netiä. Sen sijaan ATK-tekniikkaan perustuvat laitteet, kuten tietokoneeseen yhdis-tetty kassa, ohjelmoitavat työstökoneet, atk-valvontalaitteet, mikrotietokoneetja tietokonepäätteet, ovat yleistyneet myös SAK:laisten työssä. Kun viisi vuottasitten ATK-laitteiden käyttäjiä oli 43 prosenttia, nyt osuus on 52 prosenttia. Sivutyön tekeminen ei viimeisen viiden vuoden aikana ole yleistynyt. Varsinai-sen ansiotyön lisäksi muuta ansiotyötä tekee viisi prosenttia jäsenistöstä. Eniten
  10. 10. 8 MUUTOS . LIIKE . sivutyötä tehdään yksityisillä palvelualoilla ja vähiten teollisuudessa. Puolet sivu- työstä tehdään toisen työnantajan palveluksessa. Työnantajan järjestämä ammatillinen koulutus on hieman vähentynyt. Nyt 28 prosenttia jäsenistä kertoo osallistuneensa viimeisen vuoden aikana työnantajan järjestämään ammatilliseen koulutukseen. Maan keskiarvo on lähes kaksinker- tainen. Vaikutusmahdollisuudet Yhä edelleen neljä kymmenestä työskentelee yli puolet työajasta suuren paineen alla ja toistotyön osuus on saattanut jopa hieman kasvaa. Joka toinen vastaaja joutuu työssään toistamaan yhtä ja samaa työvaihetta. Tässä on mahdollisesti yksi syy siihen, että työelämä ei kiinnosta työntekijöitä siinä määrin kuin yleisesti toivotaan. Työtehtävien hallintaa vaikeuttaa myös se, että vaikutusmahdollisuudet omaa työtä koskeviin asioihin eivät ole parantuneet. Takapakkia on tullut työmenetel- miä ja työjärjestystä koskevissa asioissa. Tässä saattaa olla toinen syy siihen, että työelämä ei kiinnosta SAK:laisia toivotulla tavalla. Luottamusmiesjärjestelmän kattavuus on heikentynyt tasaisesti tarkastelujak- solla 1984–2000. Nyt tämä huono suuntaus näyttää katkenneen, ja kääntyneen parempaan suuntaan. Tulosten mukaan luottamusmies tai vastaava löytyy nyky- ään 71 prosentilta työpaikoista. Toinen myönteinen muutos on se, että ammattiliittojen jäsenet muodostavat nyt aiempaa yhtenäisemmän, ja luottamusmiehiä tukevan joukon. Ainakin tois- taiseksi kyse on kuitenkin vain pienestä parannuksesta, ja yhtenäisyyttä kuvaavat luvut ovat edelleen kaukana vuoden 1984 tilanteesta. Mitalin toiselta puolelta löytyy kuitenkin edelleen vankka usko siihen, että työnantaja asettaa tuottavuuden kaiken muun ”yhteistoiminnallisen” edelle. Työntekijöiden kiinnostus työnantajan asioista ole myöskään viidessä vuodessa kasvanut. Työpaikka Jaksolla 1990–2000 kehitys suosi pieniä työpaikkoja siten, että alle 30 henkilön työpaikoilla töitä tekevien osuus lisääntyi. Nyt tämä kasvu näyttää tyrehtyneen. Lisäksi näyttää siltä, että alle 10 hengen työpaikoilla työskentelee vähemmän ihmisiä kuin viisi vuotta sitten. Kasvu onkin nyt suuntautunut 10–29 hengen työpaikoille. Kun vastaajia pyydettiin yhdeksän vaihtoehdon joukosta valitsemaan asia, jota eniten tavoittelee työssään, ehdoton ykkönen oli työpaikan pysyvyys ja varmuus. Se oli joka toisen vastaajan tärkein asia. Toiseksi tärkein asia, hyvä palkka, koettiin selvästi tärkeämmäksi asiaksi kuin viisi vuotta sitten. SAK:laisten huoli tulevaisuudesta on jonkin verran hellittänyt, vaikka joka toinen vastaaja tuntee edelleen jonkin verran huolta tulevaisuudesta. Aiempaa harvempi kokee tarvitsevansa lisäkoulutusta, ja SAK:laisten ajatukset suuntautu- vat aiempaa useammin työn lopettamiseen ja oman yrityksen perustamiseen.
  11. 11. M U R RO KS E STA M U UTO KS E E N 2 0 0 5 9 Kansainvälistymisen vaikutus työhön ja asemaan on suurelta osin ikäkysymys.Mitä nuorempi vastaaja on, sitä myönteisemmin hän vaikutuksia arvioi, ja päin-vastoin. Tämä näkyy selvästi kaikissa muissa kysytyissä asioissa paitsi mahdolli-suuksissa vaikuttaa asioihin: ikäryhmästä riippumatta vaikutusmahdollisuuksienarvioidaan heikentyvän.Tulot ja velatSAK:laisen palkansaajan keskikuukausiansio oli kyselyhetkellä 1 790 euroa, javakinaista kokopäivätyötä tekevän palkansaajan keskikuukausiansio 2 055 euroa.Tulot ovat pienempiä, mutta jakautuvat tasaisemmin kuin maassa keskimää-rin. Ero näkyy selvimmin tulojakauman yläpäässä: suurituloisin 20 prosenttiaSAK:laisista saa 29 prosenttia kaikista SAK:laisten tuloista. Kaikilla Suomenpalkansaajilla tämä osuus oli 34 prosenttia vuonna 2003. Kotitalouksien velat, jotka tässä tarkastelussa kattavat vastaajan ja hänen puo-lisonsa lainat ja velat yhteensä, ovat viimeisen viiden vuoden aikana lisääntyneetroimasti. Keskimääräinen velka oli vuonna 2000 noin 20 000 euroa, nyt se onnoin 30 000 euroa. Valtaosin tämä on seurausta kahdesta asiasta. Ensinnäkin kokonaan velatto-mien kotitalouksien määrä on supistunut 41 prosentista 22 prosenttiin. Toiseksisuurivelkaisten kotitalouksien, joilla on velkaa yli 50 400 euroa, osuus on kasva-nut yhdeksästä prosentista 21 prosenttiin.
  12. 12. 10 MUUTOS . LIIKE . 1. KATSAUS AINEISTOON JA SEN KÄSITTELYYN Perusraportin lisäksi järjestötutkimuksen aineistosta julkaistaan sukupuolta käsittelevä raportti ja luottamusmiestoimintaa koskeva raportti sekä mahdolli- sesti eräitä muita selvityksiä. Kaikki julkaisut perustuvat samaan aineistoon, joka koottiin lomaketiedustelulla vuoden 2005 tammikuussa. Aineiston kokoamisen vaiheet, kato ja lopullisen otoksen edustavuus on kuvattu liitteessä 1. Jäsentutkimuksen kysymyslomaketta on kehitetty vuosikymmenien aikana siten, että se antaisi SAK:n ja sen liittojen käyttöön mahdollisimman laaja-alaisen kuvan jäsenistön työstä, työttömyydestä, vapaa-ajasta ja arvostuksista. Peruskysy- mys on kuitenkin ollut, miten SAK:n ja sen liittojen tulisi eri tasoilla tapahtuvaa edunvalvontaansa kehittää. Pelkästään perusraportin lomakkeessa oli 68 kysy- mystä, joista valtaosa monikohtaisia. (Kysymyslomake liitteenä 3). Otoshenkilöt Vastaajat muodostavat liittojen koon mukaan edustavan joukon ja vastaukset kuvaavat siten tilannetta koko SAK:n jäsenistössä. On kuitenkin syytä huomata, että liittojen jäseninä on muitakin kuin vastaushetkellä palkkatyössä olevia. Kun palkkatyössä oli 72 prosenttia ja äitiyslomalla, hoitovapaalla, pitkällä sairaslomal- la tai muulla palkattomalla vapaalla viisi prosenttia, niin kaikista vastaajista 77 prosenttia oli työsuhteessa. Muita kuin palkkatyössä olevia oli 28 prosenttia vastaajista. Suurin osa heistä – kaikkiaan 15 prosenttia – oli vastaushetkellä työttömänä, työssä työllistämistu- ella tai työvoimapoliittisessa koulutuksessa. Lomautettuna oli kolme prosenttia ja eläkkeellä kolme prosenttia. Siten työvoimaan, johon lasketaan sekä työssä että työttömänä olevat, kuului 87 prosenttia vastaajista. Loput 13 prosenttia vastaajis- ta ei kuulu työvoimaan, eikä heitä ole myöskään huomioitu niissä tulostuksissa, jotka on tarkoitettu vain työvoimaan kuuluville. Otoshenkilöiden asema vastaushetkellä (%) _______________________________________________________________ Tilanne vastaushetkellä: 1995 _______________________________________________________________ 2000 2005 Työssä 64 71 72 Äitiys- tai sairasloma, hoitovapaa 4 4 5 Muu palkaton vapaa 0 0 0 Lomautettu osa-/määräaikaisesti 1 1 1 Opiskelemassa 3 3 2 Eläkkeellä 3 3 3 Työttömänä, työssä työllistämistuella tai työvoimapoliittisessa koulutuksessa 23 16 15 Lomautettuna toistaiseksi 2 1 2 KAIKKI 100 100 100 Vastanneet 4 186 _______________________________________________________________ 9 948 6 236
  13. 13. M U R RO KS E STA M U UTO KS E E N 2 0 0 5 11 Yksi tärkeä osa jäsentutkimusta on ajassa tapahtuneiden muutosten arviointi. Tätä tarkoitusta varten kysymyslomakkeessa on koko joukko kysymyksiä, joita on toistettu useammassa jäsentutkimuksessa. Vanhimmat vertailutiedot tulevat vuosilta 1984 ja 1990, ja ovat saatavissa vain paperilla. Siksi näitä kysymyksiä koskevat tiedot on tulostettu mahdollisimman vertailukelpoisella tavalla, vaikka nyt käytettävissä olevan tiedon mukaan tulostus tulisi tehdä hieman eri tavalla, esimerkiksi jonkin toisen luokittelevan asian mukaan. Tärkein vertailukohde on vuosi 2000, koska viimeaikaisesta kehityksestä ei muita tietoja juuri ole. Kahden viimeisen mittauksen lukuja verrattaessa on kuitenkin muistettava, että kuluneen viiden vuoden aikana vastaajien joukko on edellä kuvatulla tavalla hieman muuttunut. Nämä pienet muutokset ovat mah- dollisesti vaikuttaneet eri asioista annettuihin arvioihin. Vanhoja ja uusia näkökulmia Järjestötutkimuksessa asioita on perinteisesti tarkastelu sektorin mukaan. Sek- torit on muodostettu SAK:n liitoista siten, että kunta-alalle ja valtion virastoi- hin pääosin järjestäytyneet liitot muodostavat julkisen sektorin ja palvelualan yrityksiin järjestäytyneet liitot muodostavat sektorin, jota kutsutaan yksityisiksi palvelualoiksi. Teollisuuden, perustuotannon tai rakennusalan yrityksiin pääosin järjestäytyneet liitot muodostat teollisuussektorin.2 Sektorijako ei kuitenkaan ole yksiselitteinen, kuten oheisesta kuviosta voi nähdä. Esimerkiksi julkisen sektorin työpaikoista 85 prosenttia vastasi julkisten palveluiden ylläpitämisestä joko kunnan tai valtion toimesta. Loput 15 prosenttia olivat mm. säätiöiden ja palvelualan yritysten ylläpitämiä työpaikkoja. Saman- tapaista tulkinnanvaraisuutta on myös yksityisten palveluajojen ja teollisuuden luvuissa.Työnantajat, % Miehet 8 3 3 55 20 9 Kunta/kuntayhtymä Naiset 34 3 18 30 4 8 Valtion virasto/laitos Valtion/kunnan liikelaitos Julkinen 72 9 4 4 5 5 Teollisuus/perus- tuotanto/rakennusala Palvelualan yritys Yks. palvelut 5 3 4 72 3 11 Säätiö, yhdistys jne. Työvoiman vuokraaja Teollisuus 3 77 7 9 Muu työnantaja v. 2005 20 3 39 24 9 v. 2000 15 6 5 34 28 3 10 v. 1995 21 5 5 34 25 7 0 20 40 60 80 100
  14. 14. 12 MUUTOS . LIIKE . Monissa asioissa sektoreiden sisäiset erot voivat olla suurempia kuin sekto- reiden väliset erot. Siksi sektorijakoa on tässä julkaisussa käytetty vähemmän ja tapauskohtaisesti harkiten vain siellä, missä sektorijako ohjaa päätelmiä oikeaan suuntaan. On haluttu välttää sitä, että liitot mekaanisesti tulkitsisivat oman sektorinsa tiedon omaa liittoaan koskevaksi tiedoksi. Tämä puute on korvattu liittokohtaisilla tiedoilla, jotka on esitetty vain liitetaulukossa liitteessä 2. Myös sukupuolijakoa vastauksia luokittelevana muuttujana on käytetty säästeliäästi mm. siksi, että aineistosta kirjoitetaan erillinen julkaisu, jossa asioita tarkastellaan sukupuolen mukaan. Sukupuolijako on kuitenkin otettu huomi- oon siellä, missä se osana perusraporttia on tuntunut luontevalta. Samoin on menetelty vastaajien luottamustoimien osalta, josta myös kirjoitetaan erillinen luottamusmiesraportti. Sukupuolten osallistumista ja luottamushenkilöiden toiminnan laajuutta kuvaavat perusasiat on eräin osin käyty läpi yhdessä eri raporttien kirjoittajien kanssa. Tutkimusmenetelmistä Siitä miten asioita on lomakkeella kysytty, seuraa myös varsin vahvoja rajoitteita sille, miten asioita voi tutkia, ja mihin tutkimusmenetelmiin kannattaa turvau- tua. Asiaa voi havainnollistaa Pertti Tötön (2000) esittämällä nelikentällä, jossa yhtenä kysymysluokkana ovat kuvaileva ja selittävä, ja toisena kysymysluokkana laadullinen ja määrällinen. Näitä vaihtoehtoja varioimalla vastattavaksi tulee neljä kysymystä: mitä? - miten paljon? - miten? ja miksi? Kysymysten nelikenttä _______________________________________________________________ Kysymys Kuvaileva _______________________________________________________________ Selittävä Laadullinen MITÄ? MITEN? Määrällinen MITEN PALJON? _______________________________________________________________ MIKSI? Jäsentutkimuksen lomakkeen kysymyksistä valtaosa on kuvailevia, joissa tiedustellaan, mitä mieltä vastaajat asioista ovat, ja miten paljon he jotakin asiaa arvostavat. Selittäviä kysymyksiä, joissa tiedustellaan, miten tähän on päädytty ja miksi jokin asia on niin tärkeä, kysytään hyvin vähän. Tämä on ollut jäsentutki- muksen perinne, ja vaikka kysymyslomaketta on vuosien saatossa kehitelty, sen yksinkertaisuus on haluttu säilyttää. Valitusta tavasta kysyä seuraa kuitenkin se, että aineistosta nousevat havainnot jäävät väkisinkin hieman irrallisiksi, ja tulok- sia ei voi oikein liittää niihin suurin linjoihin, joista alan teoreettinen kirjallisuus kertoo. Siten jäsentutkimusta voidaan luonnehtia SAK:n jäsenkuntaa kuvailevaksi empiiriseksi, jäsenten kokemuksista kertovaksi tutkimukseksi. Sana jäsentutkimus on velvoittanut kahdella tavalla. Ensinnäkin tulosten pitäisi olla siinä muodossa, että tavallinen jäsen voi ne ymmärtää. Toisaalta kysy- mys on kuitenkin tutkimusaineistosta, jonka informaatio tulisi mahdollisimman hyvin hyödyntää. Siksi ristiintaulukoinnin lisäksi on turvauduttu myös eräisiin muihin menetelmiin, joiden avulla useampien asioiden välisiä riippuvuuksia voi
  15. 15. M U R RO KS E STA M U UTO KS E E N 2 0 0 5 13tarkastella samanaikaisesti. Niiden avulla on myös ollut mahdollista sulkea poiseräitä taustamuuttujia, jotka vääristävät tulosta suuntaan tai toiseen. Myös tulosten esitystapa on pyritty pitämään yksinkertaisena. Kustakin kysy-myksestä on laadittu sivun mittainen tiivistelmä, ja tärkeimmistä kysymyksistäon kirjoitettu useampia sivuja. Tiivistelmänomaisella tyylillä on tavoiteltu sitä,että taulukkoproosa tyyliin ”kuten taulukosta se ja se näkyy” voitaisiin rajataminimiin. Kun kukin sivu muodostaa oman kokonaisuutensa, niin siitä pitäisikaiken olennaisen näkyä kerralla. Kirjallisuusviitteet ja selventävät huomautukseton kirjoitettu loppuviitteiksi. Tilastollisesti tuloksia voidaan pitää erittäin luotettavina. Kun otoskoko on6 236 vastaajaa, useimmat sektorikohtaisetkin tulokset ovat tilastollisesti merkit-seviä muutaman prosentin riskitasolla. Koko SAK:ta koskevan tuloksen riskitasoon alle prosentin.3
  16. 16. 14 MUUTOS . LIIKE . 2. KEITÄ ME OLEMME? Suurten ikäluokkien vahva asema Jäsentutkimuksen otos on rajattu siten, että vanhimmat otoshenkilöt ovat 60- vuotiaita. Tämä valinta tehtiin jo 1980-luvulla lähinnä siksi, että yli 60-vuotaiden joukossa vaikeasti otoksesta poistettavien vapaajäsenten määrä on suuri. Siten vertailut SAK:laisen palkansaajan ja muiden palkansaajien välillä ovat hieman ongelmallisia. Ikäluokittainen tarkastelu perättäisten kyselyjen välillä on tietenkin mahdollista. Alle 35-vuotiaita SAK:ssa on yhtä paljon kuin viisi vuotta sitten, mutta 55-60- vuotiaita yhdeksän prosenttiyksikköä enemmän kuin viisi vuotta sitten. Näiden ikäryhmien väliin jäävien, ”parhaassa työiässä olevien”, osuus on vastaavasti supistunut kahdeksalla prosenttiyksiköllä. Iäkkäintä jäsenistö näyttäisi olevan julkisella sektorilla, missä 63 prosenttia on yli 44-vuotiaita. Vuoden 2005 tammikuussa otoshenkilöiden keski-ikä oli 44 vuotta. Vuodesta 1995 keski-ikä on kasvanut noin kolmella vuodella. Seuraavien kymmenen viiden vuoden aikana, kun suuret ikäluokat suurelta osin siirtyvät pois työelämästä, ikärakenne muuttuu tavalla, jonka seurauksena keski-ikä voi jopa laskea. Tämä tosin riippuu siitä, missä määrin tilalle tulee nuoria jäseniä.Jäsenistön ikärakenne, % Julkinen 13 22 35 28 alle 25 v. Yks. palvelut 5 26 24 23 22 25–34 v. 35–44 v. Teollisuus 5 21 23 28 23 45–54 v. 55–60 v. Mies 5 21 24 28 22 Nainen 4 20 22 29 26 v. 2005 4 21 23 28 24 v. 2000 5 20 27 32 15 v. 1995 7 23 28 29 12 0 20 40 60 80 100
  17. 17. M U R RO KS E STA M U UTO KS E E N 2 0 0 5 15 Peruskoulutuksena kansakoulu tai vähemmän SAK:laisten peruskoulutus on parantunut sitä mukaa kun vanhemmat ikäluokat ovat siirtyneet pois työelämästä. Silti edelleen 39 prosentilla SAK:laisista perus- koulutus lepää korkeintaan kansakoulun varassa.4 Perus- tai keskikoulu on 48 prosentilla ja ylioppilastodistus on 13 prosentilla jäsenistä. Naisista ylioppilastut- kinnon on suorittanut 18 prosenttia ja miehistä kahdeksan prosenttia. Muuten naisten ja miesten peruskoulutus on hyvin samankaltainen. Ajan vaikutus SAK:laisten peruskoulutuksessa on ollut varsin suoraviivainen. Jaksolla 1984–2005 kansakoulun tai supistetun kansakoulun käyneiden osuus on laskenut 40 prosenttiyksikköä (79 prosentista 39 prosenttiin). Vastaavasti perus- tai keskikoulun käyneiden osuus on kasvanut 31 prosenttiyksikköä (17 prosentista 48 prosenttiin) ja ylioppilastutkinnon suorittaneiden osuus yhdeksän prosenttiyksikköä (4 prosentista 13 prosenttiin). Ikäryhmittäisen tarkastelun perusteella voi ennakoida, että seuraavien viiden vuoden aikana peruskoulutusta kuvaava jakauma tulee olennaisesti muuttumaan. Yli 54-vuotiaista 83 prosentilla peruskoulutus on kansakoulu tai vähemmän. Vuoteen 2010 mennessä valtaosa heistä siirtyy pois työelämästä. Pelkästään tämä muutos laskee korkeintaan kansakoulun käyneiden osuuden 25 prosentin tasolle.SAK:laisten 55–60 v. 83 14 3peruskoulutus, % 45–54 v. 62 29 9 Kansakoulu tai vähemmän 35–44 v. 6 76 17 Perus- tai keskikoulu Ylioppilas 25–34 v. 75 24 alle 25 v. 79 20 Mies 39 52 8 Nainen 38 43 18 v. 2005 39 48 13 v. 2000 47 42 11 v. 1995 56 35 9 v. 1990 66 28 6 v. 1984 79 17 4 0 20 40 60 80 100
  18. 18. 16 MUUTOS . LIIKE . Ammatillinen koulutus ammattikoulusta Tyypillinen SAK:lainen on hankkinut ammatillisen koulutuksensa ammattikou- lusta. Vuonna 2005 ammattikoulun suorittaneita oli 50 prosenttia SAK:laisista. Lisäksi 15 prosenttia oli käynyt vähintään neljän viikon pituisen ammattikurssin, neljä prosenttia oppisopimuskoulutuksen, yhdeksän prosenttia opiston, kaksi prosenttia ammattikorkeakoulun ja prosentti yliopiston tai korkeakoulun. Täysin vailla ammatillista koulutusta oli edelleen 16 prosenttia, eli lähes joka viides SAK: lainen. He ovat siis oppineet ammattinsa työtä tekemällä. (Tulokset liiton mukaan liitetaulukossa LT 1). Viimeisten viiden vuoden aikana ammattikoulun käyneiden osuus on kasva- nut seitsemän prosenttiyksikköä, ja ammattikurssin osuus supistunut neljä pro- senttia. Muutokset muissa koulutusmuodoissa ovat olleet vähäisiä. Ongelmallista tässä kehityksessä on se, että pitempikestoisen koulutuksen osuus on kasvanut vain vähän. Vastaavasti hyvänä voi pitää sitä, että täysin vailla ammatillista kou- lutusta olevien osuuden supistuminen on ollut selvästi ripeämpää kuin edellisten viiden vuoden aikana. Ammatillista koulutusta kuvaavan jakauman voi ennakoida olennaisesti muuttuvan seuraavien viiden vuoden aikana. Kun yli 54-vuotiaat siirtyvät suu- relta osin eläkkeelle ja tilalle tulee hyvin koulutettuja nuoria, täysin ilman amma- tillista koulutusta olevien osuus supistuu noin 10 prosenttiin.5SAK:laisten 55–60 v. 29 28 4 29 5 4ammatillinen koulutus, % 45–54 v. 18 20 4 44 8 3 Ei mitään Ammattikurssi 35–44 v. 10 7 4 58 15 3 2 Oppisopimus Ammattikoulu 7 3 4 66 10 6 25–34 v. Opisto Ammattikorkea 13 3 75 4 2 2 alle 25 v. Yliopisto/korkeakoulu Muu koulutus 16 15 3 55 6 2 Mies Nainen 17 14 5 43 13 4 23 v. 2005 16 15 4 50 9 2 3 v. 2000 21 19 4 43 9 22 v. 1995 23 21 4 38 9 4 v. 1990 32 23 3 31 6 3 0 20 40 60 80 100
  19. 19. M U R RO KS E STA M U UTO KS E E N 2 0 0 5 17 Kolmannes kahden palkansaajan talouksia Naimisissa tai avoliitossa vastaajista on 74 prosenttia, saman verran kuin viisi vuotta sitten. Puolisoista 65 prosenttia oli vastaushetkellä palkkatyössä. Siten noin 35 prosenttia kaikista vastaajista eli taloudessa, jossa oli parhaillaan kaksi työssä olevaa palkansaajaa. Vastaajien puolisoista seitsemän prosenttia oli yrittäjiä, yh- deksän prosenttia työttömiä tai lomautettuja, neljä prosenttia opiskelijoita ja 16 prosenttia oli kotona. Perhetilanne vaihtee jonkin verran iän mukaan. Opiskelijapuolisoiden osuus on ymmärrettävästi suuri nuorilla ja vähenee sitten nopeasti 35 ikävuoteen men- nessä. Työttömien puolisoiden osuus kasvaa hieman iän myötä, mutta kaksinker- taistuu siirryttäessä ikäryhmästä 35–54 vuotta ikäryhmään yli 54 vuotta. Samalla kotona olevien puolisoiden osuus lähes kolminkertaistuu. SAK:laisten puolisoista yrittäjiä on varsin tasaisesti kaikissa ikäryhmissä. Keskimääräistä enemmän yrittäjäpuolisoita on hyvin koulutettujen vastaajien joukossa.Puolisoiden alle 25 v. 60 4 6 23 7työmarkkina-asema, % 25–34 v. 63 6 7 9 15 Palkkatyössä Yrittäjä 73 8 8 3 8 35–44 v. Työtön tai lomautettu Opiskelija 71 8 7 13 45–54 v. Kotona yli 54 v. 51 7 13 29 0 20 40 60 80 100
  20. 20. 18 MUUTOS . LIIKE . Yhtä suurta perhettä Kolme neljästä vastaajasta on naimisissa tai avoliitossa. Palkkatyössä puoliso on 65 prosentilla. Seitsemällä prosentilla puoliso on yrittäjä, yhdeksällä prosentilla työtön, neljällä prosentilla opiskelija ja 16 prosentilla puoliso on kotona. Verrat- tuna tilanteeseen viisi vuotta sitten, työttömien puolisoiden osuus on laskenut kolme prosenttiyksikköä. SAK:laiset ovat edelleenkin yhtä suurta perhettä, sillä puolet SAK:laisten puo- lisoista on itsekin jonkin SAK:n liiton jäsen: naisten puolisoista hieman yli puolet ja miesten puolisoista hieman alle puolet. STTK:hon järjestäytyneitä SAK:laisten puolisoista on yhdeksän prosenttia ja Akavaan viisi prosenttia. Joka viides alle 35-vuotias vastaaja ei tiedä puolisonsa keskusjärjestöä. Tilanteessa ei ole taphtunut suuria muutoksia viimeisen viiden vuoden aikana. STTK:laisten puolisoiden osuus on hieman laskenut, mutta samalla en tiedä -vastausten määrä on selvästi lisääntynyt. Tarkkaa kuvaa muutoksesta onkin vaikea saada. Ikäryhmittäin tarkastellen näyttää kuitenkin siltä, että alle 35-vuo- tiaiden SAK:laisten keskuudessa puoliso on nykyään yleisemmin Akavasta kuin STTK:sta. Alle 18-vuotiaita kotona asuvia lapsia oli 39 prosentilla ja yli 18-vuotiaita kotona asuvia lapsia 14 prosentilla vastaajista. Molemmat prosenttiosuudet ovat laskeneet neljä prosenttiyksikköä viiden vuoden takaisesta tilanteesta. Alaikäisiä lapsia yksin huoltavien osuus on kasvanut yhdeksästä prosentista 11 prosenttiin.Puolison ammatillinen yli 54 v. 56 12 3 9 13 6keskusjärjestö, % 35–54 v. 51 11 6 14 14 4 SAK STTK alle 35 v. 36 3 6 22 20 12 Akava on, muttei tiedä Mies 47 12 7 15 14 6 ei ole järj. ei tiedä Nainen 52 6 4 14 18 7 v. 2005 49 9 5 15 15 6 v. 2000 51 11 5 14 15 4 v. 1995 55 11 5 11 14 4 0 20 40 60 80 100
  21. 21. M U R RO KS E STA M U UTO KS E E N 2 0 0 5 19 Kaksi prosenttia maahanmuuttajia Vastaajilta kysyttiin nyt myös kansalaisuutta ja äidinkieltä. Nämä tiedot ris- tiintaulukoimalla on saatu alla esitetty asetelma, jonka mukaan noin prosentti jäsenistöstä on ulkomailla syntyneitä, joiden äidinkieli on muu kuin suomi tai ruotsi. Tämän verran SAK:ssa voi tämän tutkimuksen mukaan sanoa olevan ul- komaalaistaustaisia ihmisiä, maahanmuuttajia. Osuus on pari prosenttiyksikköä pienempi kuin maassa keskimäärin.6 Syntyperäisiä suomen kansalaisia, joiden äidinkieli on suomi, on jäsenistöstä 93 prosenttia. Suomalaisia, joiden äidinkieli on ruotsi on noin viisi prosenttia. Lisäksi 0,9 prosenttia jäsenistä on syntynyt ulkomailla, mutta heidän äidinkie- lensä on joko suomi tai ruotsi. Heitä ei voi siten kiistatta laskea ulkomaalaisiksi maahanmuuttajiksi. Jäljelle jäävää prosenttia jäsenistä, jotka ovat syntyneet ulkomailla ja joiden äidinkieli on jokin muu kuin suomi tai ruotsi, voi pitää ulkomaalaisena maa- hanmuuttajana. Prosentti jäsenistöstä on noin 9 000 ihmistä. Jos tämän päälle lasketaan vielä ne 3 000, jotka ovat syntyneet ulkomailla, ja joiden äidinkieli on ruotsi, saadaan maahanmuuttajien kokonaismääräksi noin 12 000 jäsentä. Jäsentutkimuksesta saatu SAK:laisten maahanmuuttajajäsenten osuus on kui- tenkin vain suuntaa-antava. On todennäköistä, että kysymyslomakkeen saaneista maahanmuuttajajäsenistä osa on jättänyt vastaamatta kielivaikeuksien takia.Jäsenet synnyinmaan ja 100 93,1 %äidinkielen mukaan, % 80 60 40 20 1% 0,4 % 0,5 % 0,1 % 4,8 % 0 Syntynyt Syntynyt Syntynyt Syntynyt Syntynyt Syntynyt muualla ja muualla ja muualla ja Suomessa Suomessa Suomessa äidinkieli äidinkieli äidinkieli ja äidinkieli ja äidinkieli ja äidinkieli jokin muu ruotsi suomi jokin muu ruotsi suomi
  22. 22. 20 MUUTOS . LIIKE . Ruotsinkielisten toiveita Ruotsinkieliset ovat edellä esitetyllä tavalla SAK:n suurin ei-suomenkielinen ryh- mittymä. Heidän asemansa on periaatteessa turvattu asetuksella kaksikielisestä maasta, jossa kaikkia palveluja tulee saada myös ruotsin kielellä. Esimerkkinä oman kielen merkityksestä edunvalvonnassa on seuraavassa kuvattu joitakin ruotsinkielisten jäsenten toiveita. Valtaosa ruotsia äidinkielenään puhuvista SAK:laisista ymmärtää, puhuu ja lukee suomea vähintään välttävästi. Vain 5–10 prosenttia ruotsinkielisistä ei ymmärrä, puhu tai edes lue suomea. Kirjoittaminen on hankalin asia: peräti 31 prosenttia ruotsinkielisistä ilmoittaa, ettei lainkaan kirjoita suomen kielellä. Tämä selittänee myös alla olevia tietoja, joiden mukaan 92 prosenttia ruotsin- kielisistä haluaa kaiken ay-materiaalin ruotsinkielisenä. Osittain suhtautuminen on periaatteellista, sillä 41 prosentille asialla ei ole merkitystä ”omalta osalta”. Ruotsinkielisistä vastaajista 40 prosenttia on kuitenkin sitä mieltä, että jos mate- riaalia ei voi lähettää ruotsiksi, sitä ei sitä tarvitse lähettää lainkaan. Oletettavasti muilla kieliryhmillä on samansuuntaisia toiveita.Ruotsinkielisten 100 92suhtautumineneräisiin väittämiin, % 80Väitteen kanssa 63 63 57 58samaa tai eri mieltä. 60 40 41 Eri mieltä 40 36 35 Samaa mieltä 20 6 0 A B C D E A Koska on työlästä kääntää kyselylomake, voin vastata myös suomenkieliseen. B Jos materiaalia ei voi lähettää ruotsiksi, ei sitä tarvitse lainkaan lähettää. C Jos materiaalin voi saada ruotsiksi on lisäksi hyvä käyttää suomea. D Omalta osaltani kielellä ei ole suurempaa merkitystä. E Ruotsinkielisten täytyy saada kaikki materiaali ruotsiksi.
  23. 23. M U R RO KS E STA M U UTO KS E E N 2 0 0 5 21 Vapaa-ajan merkitys on kasvanut SAK:laisille tärkeät asiat ovat viimeisten viiden vuoden aikana muuttuneet. Ko- tielämä, harrastukset ja vapaa-aika ovat lisänneet merkitystään työn kustannuk- sella. Seitsemän kymmenestä pitää kotielämää erittäin tärkeänä asiana omassa elämässään. Kotielämän arvostus nousee aina ikäryhmään 45–54 vuotta, jonka jälkeen sen arvostus laskee. Toiseksi tärkein asia on jokin harrastus vapaa-aikana. Erittäin tärkeänä sitä pi- tää kaksi kolmesta jäsenestä. Vapaa-ajan harrastuksen arvostus on kaksihuippui- nen siten, että se on suurta nuorilla alle 35-vuotiailla ja taas 44–54-vuotiailla. Kolmantena tulee työ, jota erittäin tärkeänä pitää 40 prosenttia vastaajista. Työn arvostus kasvaa aina ikäryhmään 44–54 vuotta, mutta sen jälkeen se laskee. Työ on naisille tärkeämpää kuin miehille. Peräti 53 prosenttia naisista ja 43 pro- senttia miehistä pitää työtä erittäin tärkeänä asiana elämässään. Oma vapaa-aika kodin ulkopuolella on selvästi vähemmän tärkeä kuin edellä mainitut asiat, mutta erittäin tärkeänä sitä pitää 29 prosenttia vastaajista. Kodin ulkopuolisen vapaa-ajan arvostus laskee ikääntymisen myötä eikä tässä ole su- kupuolten välillä eroja.Erittäin tärkeät yli 54 v. 62 23 70 44asiat elämässä, % 45–54 v. 67 27 75 47 Jokin harrastus Oma vapaa-aika 35–44 v. 63 29 75 36 Kotielämä Työ 25–34 v. 67 33 74 33 alle 25 v. 82 49 64 32 Mies 65 28 65 38 Nainen 67 29 83 45 v. 2005 66 29 73 40 v. 2000 62 26 71 48 v. 1995 63 28 72 54 0 20 40 60 80 100 120 140 160 180 200 220 240
  24. 24. 22 MUUTOS . LIIKE . 3. JÄSENYYDEN KIINNIKKEET JA TOIMINTAAN OSALLISTUMINEN Samaistumiskohde on työväenluokka Kun vastaajilta kysyttiin, mihin luokkaan he samaistuvat, jaksolla 1984–1990 ”ei mikään luokka” oli hienoisessa nousussa. Jaksolla 1990–2000 tämä kehitys kuitenkin katkesi, ja nyt 62 prosenttia jäsenistöstä samaistuu työväenluokkaan, 16 prosenttia keskiluokkaan, 13 prosenttia ei mihinkään luokkaan ja yhdeksän prosenttia vastaajista ei osaa sanoa. Luokkasamaistumisessa on jonkin verran eroja sukupuolen mukaan. Naiset samaistuvat hieman miehiä useammin keskiluokkaan eivätkä he ota luokka- asemaansa yhtä selvästi kantaa kuin miehet. Myös nuoret samaistuvat työväen- luokkaan iäkkäämpiä vastaajia harvemmin. Ero kaventunee iän myötä, sillä alle 25-vuotiaista 19 prosenttia ei vielä osaa lausua asiasta varmaa kantaansa. Koulutuksella on jonkin verran merkitystä luokkasamaistumisessa. Mitä pa- rempi vastaajan ammatillinen peruskoulutus on, sitä harvemmin hän samaistuu työväenluokkaan, ja vastaavasti sitä useammin hän samaistuu keskiluokkaan tai ei mihinkään luokkaan. Esimerkiksi vähintään opistotason tutkinnon suoritta- neista kolmannes samaistuu työväenluokkaan ja kolmannes keskiluokkaan.Luokkasamaistuminen, % miehet 66 14 12 7 Työväenluokka naiset 56 19 14 11 Keskiluokka Yläluokka 55–60 v. 68 15 11 7 Ei mikään luokka Ei osaa sanoa alle 25 v. 50 17 14 19 v. 2005 62 16 13 9 v. 2000 61 16 15 8 v. 1990 60 13 19 8 v. 1984 69 8 15 8 0 20 40 60 80 100
  25. 25. M U R RO KS E STA M U UTO KS E E N 2 0 0 5 23 Sukupolven mittaisia jäsenyyksiä Vuonna 2000 peräti 45 prosenttia jäsenistä oli ollut liiton jäsen yli 20 vuotta. Pi- simpiä jäsenyydet ovat teollisuudessa ja lyhimpiä yksityisillä palvelualoilla, mutta erot eri toimialojen välillä eivät ole suuria. SAK:laisten jäsenyyden pituus kasvoi erityisesti vuosina 1984–1995. Tämän jälkeenkin jäsenyysaika on kasvanut mutta aiempaa hitaammin. Muutos seuraa suoraan jäsenistön ikääntymisestä, sillä vastaavalla ajanjaksolla jäsenten keski-ikä on noussut 39 vuodesta 43 vuoteen. Näin pitääkin olla, sillä jär- jestäytymisasteessa ei tarkasteluajanjakson aikana ole tapahtunut oleellisia muu- toksia. Miehet tosin ovat kuuluneet ammattiliittoon hieman naisia kauemmin, vaikka miesten ja naisten keski-iät ovat likimain samat. Tämä pieni ero johtunee siitä, että naisten työuraa liittyy yleensä enemmän mm. perheen perustamiseen liittyviä katkoksia kuin miehillä. Jatkossa liittojäsenyyden keskipituuden voi ennakoida lyhenevän, kun van- himmat ihmiset, joille erittäin pitkä liittojäsenyys on tyypillistä, siirtyvät pois työvoimasta. Kun tilalle tulee nuoria ja erittäin pitkäkestoiset työsuhteet vähene- vät, keskimääräisen jäsenyydenkin pituus tulee laskemaan.Kuinka kauan kuulunut Julkinen 7 10 30 52ammattiliittoon, % Yks. palvelut 15 15 27 41 alle vuoden 1–5 vuotta Teollisuus 10 13 25 51 6–10 vuotta 11–20 vuotta 12 15 24 47 Mies yli 20 vuotta Nainen 13 13 28 43 v. 2005 13 14 26 45 v. 2000 3 13 15 29 40 v. 1995 3 16 18 29 34 v. 1984 6 25 26 32 11 0 20 40 60 80 100
  26. 26. 24 MUUTOS . LIIKE . Liiton jäseneksi hakeudutaan Tyypillisiä ammattiliittoon liittymisen tapoja on ollut kaksi: liiton jäseneksi on joko hakeuduttu oma-aloitteisesti tai joku, esimerkiksi luottamusmies, on eh- dottanut jäsenyyttä. Tällä tavoin liittoon on ensimmäistä kertaa liittynyt noin 70 prosenttia jäsenistä. Oma-aloitteinen liittoon hakeutuminen korostuu yksityisillä palvelualoilla ja julkisella sektorilla. Vastaavasti luottamusmiehen ohjaava toimin- ta korostuu teollisuudessa. Viimeisten viiden vuoden aikana oma-aloitteinen liittoon hakeutuminen on vähentynyt kuudella prosenttiyksiköllä. Vastaavasti oppilasjäsenyyden ja perheen tai ystävien kannustuksen merkitys väylänä jäsenyyteen on lisääntynyt erityisesti pitempikestoisen koulutuksen saaneiden keskuudessa. Liittymistavat vaihtelevat myös jäsenyyden keston mukaan. Uusille jäsenille ovat olleet tärkeitä perheen ja ystävien kannustus sekä liiton oppilasjäsenyys. Yli 20 vuotta jäsenenä olleet ovat tulleet liittoon tyypillisesti luottamusmiehen esityksestä. Luottamusmiehen merkitys korostuu miehillä, kun taas naisten ratkaisuihin ovat miehiä useammin vaikuttaneet työtovereiden maininnat ja muut yhteisölli- set kanavat, kuten perhe ja oppilasjäsenyys.Miten tuli liittyneeksi Yli 20 v. 34 15 43 3ammattiliittoonensimmäisen kerran, 11–20 v. 39 16 29 4 5 6merkittävin tekijä, % 6–10 v. 38 16 21 6 9 9 Hakeuduin oma-aloitteisesti Työtoveri mainitsi asiasta 38 15 21 5 9 10 1–5 v. Luottamusmies/ay-hlö esitti Työnantaja ehdotti liittymistä Alle v. 36 24 13 5 5 14 4 Olin liiton oppilasjäsen aiemmin v. 2005 36 16 33 3 5 6 Perheeni/ystäväni kannustivat liittymään v. 2000 40 16 32 3 3 5 Muu tapa 0 20 40 60 80 100
  27. 27. M U R RO KS E STA M U UTO KS E E N 2 0 0 5 25 Työttömyysturvan ja etujen vuoksi Syitä ammattiliittoon kuulumiselle on kysytty vuodesta 1984 lähtien. Vuosien varrella vaihtoehdot ovat hieman täsmentyneet, mutta tärkeimmiksi koetut syyt ovat koko ajan olleet vastausvaihtoehtoina. Niitä vertailemalla voi todeta, että tärkeimmät syyt ammattiliittoon kuulumiselle ovat tarkasteluajanjakson aikana muuttuneet varsin vähän. Ne ovat koko ajan olleet ammattiliiton jäsenyyteen liittyvä työttömyysturva ja tarve ajaa tehokkaasti palkka- ja työsuhde-etuja. Vuo- desta 1984, josta lähtien jäsentutkimuksia on tehty, 70–80 prosenttia vastaajista on rankannut nämä tärkeimmiksi syiksi liittoon kuulumiselle. (Liiton mukaan liitetaulukossa LT 2). Vuoden 2005 kyselyssä tärkeimmäksi ammattiliittoon kuulumisen syyksi ilmoitettiin työttömyysturva, ja lähes samoin numeroin kuin viisi vuotta ai- emmin. Jäsenistä 41 prosenttia piti sitä tärkeimpänä syynä. Etujen ajamista piti tärkeimpänä syynä 38 prosenttia vastaajista. Ajatus siitä, että kuka tahansa meistä voi jäädä työttömäksi, ei siis näytä viimeisen viiden vuoden aikana heikenneen. Ajatus siitä, että liittoa tarvitaan etujen ajamiseen, ei myöskään ole heikentynyt. Erilaiset sosiaaliset tai muut pakot jäsenyyden syynä eivät ole lisääntyneert vuodesta 1995, josta lähtien asiasta on kysytty täsmälleen samalla tavalla. Tarve osallistua työpaikan työolojen kehittämiseen tai ay-liikkeen tavoitteet yhteis- kuntapolitiikan puolella eivät myöskään ole kasvattaneet merkitystään liitty- missyynä.Tärkein syy ammatti- Julk. palvelut 35 41 15 4 4liittoon kuulumiselle, % Yks. palv. 37 41 15 3 3 Tehokkaasti puolustaa/ ja liikenne ajaa palkansaajien etua Varmistaa Teollisuus 40 41 10 4 3 työttömyysturvani Antaa turvallisuutta Mies 42 38 10 4 4 elämään Tukea ay-liikkeen Nainen 32 45 17 3 3 tavoitteita yhteiskunnassa Työtoverinikin kuuluvat liittoon v. 2005 38 41 13 3 3 Olla ammattiliiton jäsen tullakseen hyväksytyksi v. 2000 38 40 13 3 4 Osallistua työpaikan olojen kehittämiseen v. 1995 41 39 11 4 3 0 20 40 60 80 100
  28. 28. 26 MUUTOS . LIIKE . Joka neljännellä on kokemusta luottamustehtävistä Vastaushetkellä luottamustehtävissä olleiden osuus on supistunut puolella pro- senttiyksiköllä 7,8 prosenttiin. Tämän lisäksi noin 24 prosenttia jäsenistöstä on aiemmin toiminut jossakin luottamustehtävässä. Vastaushetkellä luottamus- tehtävässä olleiden keski-ikä oli 46 vuotta, mikä on kaksi vuotta yli jäsenistön keski-iän. Jäsenistä 1,2 prosenttia oli vastaushetkellä pääluottamusmiehenä, 1,7 pro- senttia muuna luottamusmiehenä, 2,3 prosenttia työsuojeluvaltuutettuna ja 4,1 prosenttia jossakin muussa luottamustehtävässä esimerkiksi ammattiosastossa, paikallisjärjestössä tai hallintoneuvostossa. Vuoteen 2000 verrattuna osuudet ovat laskeneet yllättävän vähän, kun ottaa huomioon, miten suuri määrä ikääntyneitä ”veteraaneja” on siirtynyt eläkkeelle. Työsuojeluvaltuutettujen osuus – mukaan lukien työsuojeluasiamiehet – on kuitenkin hieman supistunut. Miehet ovat luottamustehtävissä selvästi yliedustettuna. Kun naisista luotta- mustehtäviä oli viidellä prosentilla, miehistä luottamustehtäviä oli 10 prosentilla. Ero on miesten eduksi kaikissa kysytyissä luottamustehtävissä, pääluottamus- miehistä työsuojeluvaltuutettuihin. Lisäksi ero miesten eduksi näyttää vuodesta 2000 kasvaneen kolmella prosenttiyksiköllä. Nyt kaikista luottamushenkilöistä 69 prosenttia on miehiä.Luottamustehtäviä 10 a) (ml. yhdyshenkilöt, 0,8 %)vastaushetkellä, % 8,3 b) (ml. työsuojeluasiamiehet, 0,7 %) 7,8 8 2005 6 a) 4,9 2000 4,1 4 b) 2,6 2,3 2 1,7 1,6 1,2 1,2 0 Yhteensä Muu luotta- Työsuojelu- Muu luotta- Pääluotta- mustehtävä valtuutettu musmies musmies
  29. 29. M U R RO KS E STA M U UTO KS E E N 2 0 0 5 27 Viidennes osallistunut ay-liikkeen järjestämään koulutukseen Ay-liikkeen opistoissa ay-koulutusta on viimeisten kahden vuoden aikana hank- kinut kolme prosenttia ja muualla neljä prosenttia jäsenistöstä. Kun päällekkäi- nen koulutus poistetaan, viimeisten kahden vuoden aikana ay-koulutusta on hankkinut viisi prosenttia vastaajista. Siten ay-koulutus näyttää olevan lähes yhtä kattavaa kuin vuoden 2000 mittauksessa. Luvut kasvavat moninkertaisiksi, kun huomioon otetaan myös aiemmin han- kittu koulutus. Viimeisen kahden vuoden aikana tai aiemmin on ay-liikkeen jär- jestämään koulutukseen osallistunut kaikkiaan 21 prosenttia jäsenistöstä. Heistä noin 40 prosenttia on osallistunut sekä ay-opistoissa että muualla järjestettyyn ay-koulutukseen.7 Viimeisen kahden vuoden aikana miehet ja naiset ovat osallistuneet yhtä ak- tiivisesti ay-koulutukseen. Osallistumisaktiivisuus näyttäisi lisääntyvän iän myötä aina ikäryhmään 44–54 vuotta asti, ja laskevan sitten hieman. Alle 34-vuotiaista on viimeisen kahden vuden aikana osallistunut neljä prosenttia ja 45–54-vuoti- aista kuusi prosenttia. Muita ahkerammin ay-koulutukseen ovat osallistuneet ammatillisen perustut- kinnon tai oppisopimuskoulutuksen suorittaneet. (Liiton mukaan liitetaulukossa LT 3).Ay-koulutukseen v. 2005 5 16osallistuminen, % A v. 2000 5 16 On osallistunut 2 viime vuoden aikana On osallistunut v. 1995 5 16 aiemmin v. 2005 4 12A YhteensäB Muualla järjestetty ay-koulutus B v. 2000 4 11C Ay-liikkeen opistossa järjestetty koulutus v. 1995 4 12 v. 2005 3 11 C v. 2000 3 10 v. 1995 2 10 0 6 12 18 24
  30. 30. 28 MUUTOS . LIIKE . Joka neljäs osallistunut ammattiosaston kokouksiin Myös ay-toimintaan osallistumista selvittävät luvut ovat hyvin lähellä edellisessä mittauksessa vuonna 2000 saatuja lukuja. Viimeisen 12 kuukauden aikana 24 pro- senttia on osallistunut vähintään kerran ay-liikkeen virkistystilaisuuksiin, 22 pro- senttia ammattiosaston kokouksiin ja 16 prosenttia ay-liikkeen tiedotustilaisuuk- siin. Johonkin edellä mainituista kolmesta on osallistunut joka kolmas jäsen.1 Suurimmat erot osallistumisessa löytyvät ikäryhmien väliltä. Alle 35-vuoti- aista johonkin edellä mainituista tilaisuuksista oli vuoden aikana osallistunut joka neljäs, 35–44-vuotiaista joka kolmas ja yli 44-vuotiaista yli 40 prosenttia. Tulosten mukaan osallistumismuotojen suosio näyttäisi kuitenkin kasvavan ta- saisesti ikääntymisen myötä. Yli 54-vuotiaiden joukossa tosin virkistystoimintaan osallistuminen lisääntyy muita osallistumismuotoja nopeammin. Julkisella sektorilla ay-toiminta on selvästi kattavampaa kuin muilla sektoreil- la. Sukupuolen mukaan tarkasteltuna ainoaksi eroksi jää se, että ammattiosaston, työhuonekunnan, työpaikka-osaston tai vastaavan kokouksiin miehet osallistuvat naisia useammin. (Liiton mukaan liitetaulukossa LT 4)Ay-toimintaan yli 54 v. 27 22 31osallistuminen, %Vähintään kerran viimeksi 45–54 v. 27 19 27kuluneen 12 kk:n aikana 35–44 v. 21 13 22 Ammattiosaston, työhuonekunnan, työpaikkaosaston tai 25–34 v. 14 9 16 vastaavan kokouksiin Ay-liikkeen järjestämiin alle 25 v. 9 6 12 tiedotus-, luento- ja keskustelutilaisuuksiin Julkinen 26 21 30 Ay-liikkeen järjestämiin virkistystilaisuuksiin Yksityiset palvelut 17 13 16 Teollisuus 23 14 25 Miehet 25 16 23 Naiset 18 15 24 v. 2005 22 16 24 v. 2000 23 16 24 v. 1995 26 18 23 0 20 40 60 80 1 Karkea arvio, sillä tähän kysymykseen oli vastattu puutteellisesti.
  31. 31. M U R RO KS E STA M U UTO KS E E N 2 0 0 5 29 Tiedonsaanti motivoi osallistumaan Ay-toimintaan osallistumisen tärkein syy on tarve tietää paremmin työnteki- jöiden oikeuksista. Näin kokee puolet jäsenistöstä. Tulos oli samansuuntainen myös edellisissä mittauksissa vuonna 1995 ja 2000, mutta ei vielä 1984, jolloin asiaa kysyttiin ensimmäisen kerran. Toimintaan osallistumismotiivit ovat siis muuttuneet oikeuksien peräämisen suuntaan. Samaan aikaan yhteistoiminnan merkitys on vähentynyt. Erityisen selvästi se on vähentynyt kuluneen viiden vuoden aikana. Nyt vajaa viidennes kokee tärkeimmäksi osallistumisen syyksi sen, että yhteistoiminnalla saa tuloksia. Vas- taavasti vajaa viidennes osallistuu vaikuttaakseen yhteisiin etuihin. Ikäryhmien osallistumismotiivit poikkeavat jonkin verran toisistaan. Nuo- remmat painottavat muita enemmän tarvetta tietää paremmin työntekijöiden oikeuksista, työtovereiden kehotusta ja mahdollisuutta tutustua uusiin ihmisiin. Vanhemmat painottavat enemmän yhteistoimintaa eli sitä, että tuloksia saavute- taan vain yhteistoiminnalla. Naiset painottavat tarvetta tietää paremmin omista oikeuksistaan, miehet yhteistoiminnalla saatavia tuloksia.Ay-toimintaan osallis-tumisen tärkein syy, % yli 54 v. 3 48 17 22 5 alle 25 v. 10 7 57 13 10 3 Työtovereiden kehotuksesta Mahdollisuus tutustua Mies 4 4 44 20 21 3 4 uusiin ihmisiin Tietää paremmin Nainen 4 4 59 15 13 22 työntekijöiden oikeuksista Vaikuttaa omien/työtove- reiden etujen ajamiseen v. 2005 4 4 51 18 18 3 3 Tuloksia saavutetaan vain yhteistoiminnalla v. 2000 3 3 48 18 22 33 Ay-toiminta osa yhteis- kunnallista vaikuttamista v. 1995 4 3 47 18 22 33 Muu syy v. 1984 10 5 27 25 28 5 2 0 20 40 60 80 100
  32. 32. 30 MUUTOS . LIIKE . Yhteisöllisyydestä ammattiosaston tehtävä Ammattiosaston asema nähdään nyt lähes samalla tavalla kuin viisi vuotta sitten. Kolme neljäsosaa jäsenistöstä on sitä mieltä, että ammattiosaston yksi keskeisin tehtävä on yhteenkuuluvuutta lisäävän toiminnan järjestäminen. Lähes yhtä suuri yksimielisyys vallitsee siitä, että ammattiosaston kokoukset ovat jäsenille tärkeä keskustelufoorumi, jossa he evästävät luottamushenkilöitä. Tätä varsin suurta yksituumaisuutta kuitenkin varjostaa se, että 28 prosent- tia jäsenistöstä ei anna ammattiosastoille kovin suurta merkitystä työpaikan asioiden hoidossa, koska asiat hoidetaan ilman ammattiosastoja. Lisäksi 22 prosenttia jäsenistöstä on sitä mieltä, ettei ammattiosastoa välttämättä tarvita, sillä tehokkaaseen etujen valvomiseen riittää, että työpaikalla on luottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu. Mitä iäkkäämpi jäsen, sitä tärkeämpänä hän näkee ammattiosaston toimin- nan tarjoamat mahdollisuudet sekä yhteenkuuluvuutta lisäävänä tekijänä että keskustelufoorumina. Sen sijaan kaksi muuta esitettyä väittämää eivät näytä korreloivan iän kanssa. Luottamusmieheen ja työsuojeluvaltuutettuun ammat- tiosastoa korvaavana järjestelynä luotetaan yhtä vankasti kaikissa ikäryhmissä. Myös näkemys, ettei ammattiosastoa tarvita koska asiat hoidetaan työpaikoilla, on iästä riippumaton.Samaa mieltä ammatti- Yli 54 v. 79 80 25 23osaston tehtävistä, %Täysin tai jokseenkin samaa mieltä 35–54 v. 73 70 29 22 Yksi keskeinen tehtävä on 66 59 28 23 alle 35 v. jäsenten yhteenkuulu- vuutta lisäävän toiminnan järjestäminen Julkinen 74 74 25 21 Kokoukset jäsenille tärkeä keskustelufoorumi, Yks. palvelut 70 67 27 22 jossa he evästävät luottamushenkilöitä Teollisuus 74 69 29 23 Ei suurtakaan merkitystä, koska asiat hoidetaan pääasiassa työpaikoilla Miehet 72 69 29 23 Tehokkaaseen etujen valvontaan riittää luotta- Naiset 74 70 26 22 musmies ja työsuojelu- valtuutettu v. 2005 73 69 28 22 v. 2000 70 67 28 21 v. 1995 76 74 27 22 0 35 70 105 140 175 210
  1. A particular slide catching your eye?

    Clipping is a handy way to collect important slides you want to go back to later.

×