• Share
  • Email
  • Embed
  • Like
  • Save
  • Private Content
Muistelemalla kerrottu oppiminen
 

Muistelemalla kerrottu oppiminen

on

  • 673 views

Selvitys Aikuinen ja työ -opintojen vaikutuksista. SAK:n julkaisusarja....

Selvitys Aikuinen ja työ -opintojen vaikutuksista. SAK:n julkaisusarja.

Minkä merkityksen Aikuinen ja työ -opiskelijat antavat opiskelukokemuksilleen yli kymmenen
vuotta niiden jälkeen? Liisa Korhonen ja Ulla Puro.

Statistics

Views

Total Views
673
Views on SlideShare
672
Embed Views
1

Actions

Likes
0
Downloads
0
Comments
0

1 Embed 1

http://www.sak.fi 1

Accessibility

Categories

Upload Details

Uploaded via as Adobe PDF

Usage Rights

CC Attribution-NonCommercial-ShareAlike LicenseCC Attribution-NonCommercial-ShareAlike LicenseCC Attribution-NonCommercial-ShareAlike License

Report content

Flagged as inappropriate Flag as inappropriate
Flag as inappropriate

Select your reason for flagging this presentation as inappropriate.

Cancel
  • Full Name Full Name Comment goes here.
    Are you sure you want to
    Your message goes here
    Processing…
Post Comment
Edit your comment

    Muistelemalla kerrottu oppiminen Muistelemalla kerrottu oppiminen Presentation Transcript

    • 3.2007 Muistelemalla kerrottu oppiminen Selvitys Aikuinen ja työ -opintojen vaikutuksista Liisa Korhonen - Ulla PuroSuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAKHakaniemenranta 1, PL 157FI-00531 Helsinki Tutkimustietopuh. +358 20 774 000fax +358 20 774 0225www.sak.fi
    • SAK · Tutkimustietoa 3/2007 1SISÄLLYSJohdanto ...................................................................................................... 3Aikuinen ja työ –opinnot monimuoto-opiskeluna.......................................... 4 At-opinto-ohjelman peruskivet ................................................................. 5 Sopimusopiskelu ryhmässä.............................................................. 5 Kokemusperäisen oppimisen malli................................................... 6 Tutorit ryhmien tukena...................................................................... 7 Lopputyö opintojen kohokohtana ..................................................... 9 At-opintojen vaikutukset kymmenen vuotta sitten ................................. 10 Keskeyttäneiden at-opiskelijoiden kokemukset ..................................... 11Kymmenen vuotta myöhemmin:Opiskelijoiden kokemusten kerääminen ja kuvaus .................................... 13 Haastattelumenetelmän muotoutuminen............................................... 13 At-opintoryhmien valikoituminen haastatteluun ..................................... 15 Haastattelujen toteuttaminen ryhmissä ................................................. 15 Ensivaikutelmat tuloksista ..................................................................... 16 Haastatteluaineiston käsittely ................................................................ 17 Kirjalliset yksilövastaukset ..................................................................... 18Tulokset ja tulosten erittely......................................................................... 20 Yksilökysymysten vastaukset vahvistivat haastattelun tulosta .............. 22 Selvitystyön arviointia ............................................................................ 22 Päätelmät .............................................................................................. 24Yhteenveto: tulkintoja hyvästä oppimisesta ay-koulutuksessa .................. 25Lähteet ....................................................................................................... 27Liitteet......................................................................................................... 28 1 At-opetussuunnitelma......................................................................... 28 2 At-koulutusohjelman rakenne ............................................................. 30 3 At-opinto-ohjelman kulku .................................................................... 31 4 At-opintoryhmät suomen kartalla....................................................... 32 5 Kokemusperäisen oppimisen malli Kolbin mukaan ............................ 33 6 At-ryhmien haastattelut: ryhmien kuvaus ........................................... 34
    • 2 SAK · Tutkimustietoa 3/2007
    • SAK · Tutkimustietoa 3/2007 3JOHDANTOVuonna 1992 valmistui raportti aikuiskoulutuskokeilusta, jossa osoitettiin,että itsenäisesti toimiva, tutorin avustama opintoryhmä – opintokerho –pystyy sopimusopiskeluksi nimitetyllä menetelmällä yltämään vaativiin, jopayliopistollisiin opintosuorituksiin lyhyenkin peruskoulutuksen pohjalta. Ko-keilu oli Kansan Sivistystyön Liiton ja Työväen Sivistysliiton panos ryhmä-opiskelun laadun kehittämiseksi. Sen tulokset osoittivat, että vaativan ja pit-käkestoisen ”opiskelun kuluessa opiskelijoiden käsitykset itsestään oppijoi-na muuttuivat positiivisiksi” (Korhonen & Puro, 1992). Tämä hanke muo-dostui tavallaan pilotiksi myöhemmille at-opinnoille.Samoihin aikoihin myös Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön koulutus-osastolla oli virinnyt innostus tutorin avustaman koulutuksen kehittämiseen.Eine Mikkonen ja Hannu Rosengrén olivat osallistuneet Jyväskylän Yli-opiston tutorkoulutukseen. Seurauksena oli, että SAK, ammattiliitot ja mo-lemmat sivistysliitot kehittivät yhdessä uuden ay-koulutusohjelman. Sentarkoitus oli kokeilla, miten pitkäkestoinen ryhmäopiskelu sopii ay-koulutukseen ja miten se edistää opiskelijoiden motivaatiota jatkuvaan op-pimiseen.Aikuinen ja työ, at-koulutusohjelma edellytti 1,5 – 2 vuoden opintoja tutorinja etäopettajien tuella. Kaikkiaan 24 ryhmää eri puolella Suomea suorittiopintonsa loppuun. At-ryhmien sijainnit ovat Suomen kartalla liitteessä 4.Opiskelijoiden kokemuksista tehtiin 1990-luvun puolivälissä kaksi selvitystä(Hakanen, 1995, Matikainen, 1996). Niissä at-opintoryhmä, tutorit, etä-opettajat ja uudenlaiset oppimistehtävät saivat huomattavan myönteiset ar-viot.Minkä merkityksen at-opiskelijat antavat opiskelukokemuksilleen yli kym-menen vuotta niiden jälkeen? Kysymyksen esittivät Eine Mikkonen ja Han-nu Rosengrén, jotka molemmat olivat toimineet at-koulutusohjelman johto-ryhmän jäseninä. Selvityksen tekijät, Liisa Korhonen ja Ulla Puro taas olivattehneet at-koulutusohjelmaa edeltävän pilotin ja olleet at-koulutuksen etä-opettajina ja johtoryhmän jäseninä.Selvityksen tehtävänä oli at-opiskelukokemusten merkitysten ja vaikutustentutkiminen oppijoiden elämässä siinä tarkoituksessa, että näistä kokemuk-sista saattaisi kasvaa ideoita ay-koulutukselle tänä päivänä.At-opiskelun pitkäaikaisten vaikutusten selvittämiseen sopi niin sanottu laa-dullinen lähestymistapa. Opintojen vaikutuksia kartoitettiin keskustelemallaat-opintoryhmien kanssa. Kymmenen at-ryhmän kertomat oppimiskoke-mukset ovat tämän raportin aineistona. Jotta lukija voi asettaa tarinat oikei-siin kehyksiin, seuraavassa luvussa on ensin kuvattu at-koulutusohjelmanperuskivet ja sisältö.
    • 4 SAK · Tutkimustietoa 3/2007AIKUINEN JA TYÖ –OPINNOTMONIMUOTO-OPISKELUNASAK:n, ammattiliittojen sekä KSL:n ja TSL:n yhteistyössä syntyneen Aikui-nen ja työ - koulutusohjelman yhtenä innoittajana olivat tulokset, jotka saa-tiin aiemmasta opintokerhotyön kehittämiskokeilusta. Ne on julkaistu rapor-tissa Gurut pois ja kirja käteen (1992). Kokeilussa selvitettiin, miten pitkä-kestoinen, sisällöltään vaativa, yliopistolliseen arvosanaankin tähtääväopiskelu soveltuu opintokerhoon.Kokeilun tarkoituksena oli etsiä keinoja opintokerho-opiskelun laadun ke-hittämiseksi. Laadun tärkeänä kriteerinä pidettiin sitä, miten hyvin opinto-kerhossa opiskelu tuottaa ja kehittää opiskelijoiden kykyä jatkuviin itsenäi-siin opintoihin ja itsensä kehittämiseen.Kokeiluun osallistui kahden vuoden ajan kuudessa opintokerhossa yhteen-sä 29 opiskelijaa. Opiskelijat olivat työelämässä olevia aikuisopiskelijoita,29 – 52-vuotiaita, keski-iältään noin 40 vuotta.Opintosuunnitelma muodostui siten, että opintokeskusten laatimiin koulu-tusohjelmiin liitettiin osia yliopistojen opetusohjelmista. Sisällöltään ohjelmakäsitteli työelämään ja ihmisten omaan elämään ja oppimiseen liittyviä ai-heita. Osa opinnoista oli kaikille yhteisiä ja pakollisia, kuten osat aikuiskas-vatustieteen a-arvosanan suorituksista, osa valinnaisia. Opinnot olivat laa-juudeltaan vajaat 20 opintoviikkoa.Ohjelman sisällölliset oppimistavoitteet kirjattiin seuraavasti:• lisätä työelämän ja siihen vaikuttavien tekijöiden tuntemusta• lisätä opiskelijoiden opiskeluvalmiuksia• tarjota mahdollisuuksia itsensä kehittämiseen omaan työympäristöön välittömästi tai välillisesti liittyvissä asioissa.Työmuodoiltaan opinnot olivat monimuoto-opiskelua: opintokerhomuotoi-seen ryhmäopiskeluun liittyi itseopiskelua, lähiopetusta kursseilla, yliopis-totenttejä, tutorin ja etäopettajien ohjausta. Kokeiluprojektin aikana kehitet-tiin omaehtoisten ryhmien ohjausta varten tutorit, ryhmien ulkopuoliset oh-jaajat, tukemaan ryhmien opiskelua ja oppimista. Tutor on henkilö, joka onryhmänsä käytettävissä silloin, kun ryhmä tarvitsee apua ja avusta sovitaanyhdessä.Kokeilun päätulos oli havainto, että opiskelijoiden käsitys itsestä oppijanamuuttui myönteiseen suuntaan. Oman itsen suhde muihin ihmisiin selkiintyija vankistui: olen tullut rohkeammaksi, uskallan sanoa ja esittää. Tätä ko-keilua käytettiin hyväksi at-opintojen suunnittelussa.
    • SAK · Tutkimustietoa 3/2007 5At-opinto-ohjelman peruskivetPilottiprojektiksi muodostunut ensimmäinen at-kokeilu oli tuottanut useitakehitysideoita ja havaintoja, joiden pohjalta ryhdyttiin suunnittelemaan uuttaopintokokonaisuutta SAK:laisten ammattiliittojen käyttöön yhteistyössä liit-tojen kanssa. Merkittäviksi, käyttökelpoisiksi ja kehittelemisen arvoisiksiasioiksi todettiin 1. sopimusopiskelu ryhmässä 2. kokemusperäisen oppimisen malli 3. tutor ryhmän tukena 4. soveltavan lopputyön tekeminen.Liitteissä 1 - 3 on esitetty at-koulutusohjelman sisällöt, rakenne ja kulku.Sopimusopiskelu ryhmässäAt-opintojen suunnittelun aikoina aikuiskasvatuksessa keskusteltiin vilk-kaasti aikuiskasvatuksen arvoista: opiskelun välineellisyydestä ja itsearvoi-suudesta, opiskelun omaehtoisuudesta ja ulkoa ohjautuvuudesta, yhdessäoppimisesta ja yksin oppimisesta. Opintokeskusten käyttämä opintokerhoopiskelumuotona sisälsi sinänsä kauan koetellun ja laajasti hyväksytyn yh-teisöllisyyden sekä arvona että välineenä.Sopimusopiskeluksi nimitetyssä koulutusohjelmassa sopimuksellisuus luo-tiin seuraavin keinoin: ryhmän jäsenten keskinäinen kirjallinen sopimus yh-dessä oppimisesta, ryhmän osittain itsensä neuvottelema koulutusohjelma,tutorin avustama oppiminen ja yksinopiskelu yhdistyneenä ryhmän työhön.Pilottiprojektissa yliopisto-opinnot olivat antaneet opinnoille paitsi opetus-resursseja myös ulkoista arvovaltaa. At-opinnot suunniteltiin myös vaativik-si ja niille antoi resursseja ja ulkoista pätevyyttä ammattiliittojen, SAK:n, ay-opistojen opettajien ja sivistysjärjestöjen mukanaolo. Kirjallisen sopimuksenesimerkkinä at-opintoryhmät saivat pilottiprojektista Vantaan tietoleidit -ryhmän keskinäisen yhteistyön sopimuksen, johon he olivat muotoilleetsäännöt: 1. Yhteisvastuu opintojen etenemisestä sovitussa tahdissa. 2. Koko ryhmä tukee yksilöä opinnoissa. 3. Jokaisella oikeus tuoda mielipiteensä julki ja toiset ottavat sen huomioon. 4. Jokainen valmistautuu, alustaja arvotaan, ei kahta kertaa pe- räkkäin. 5. Poissaoloista ilmoitetaan toiselle ryhmän jäsenelle. 6. Vaikeudet otetaan haasteina.Sopimusopiskeluun innoittajina ja auktoriteetteina olivat yhteisöllisyyttä jaitsenäisyyttä korostaneet tutkijat David Boud, Lucy Guglielmino, John He-ron, Viljo
    • 6 SAK · Tutkimustietoa 3/2007Kohonen, Dave O´Reilly muiden muassa. Heidän kasvatukselliset ajatuk-sena, näkemyksensä ja teoriansa tekivät oikeutusta opintokerhojen työstävuosikymmenien aikana saaduille kokemuksille; ne antoivat teorian nimensille, mikä tiedettiin kokemuksena jo ennalta.Opintojen tavoitteena oli, että opiskelijan itsenäisyys ja itsensä kehittyminenedistyisivät oppimisprosessin kuluessa. Itseohjautuvuuden teema nousi hy-vän oppimisen kriteeriksi ja päämääräksi, jota tavoiteltiin eri tahojen yh-teistyössä: ryhmän sisäisessä toiminnassa, opetuksessa, tutorin ohjauk-sessa, opintokeskusten antamassa ohjauksessa ja neuvonnassa.Pilottiprojektissa itseohjautuvuutta oli edistetty myös opastamalla oppimis-päiväkirjojen pitämistä.. Opiskelijat olivat kokeneet sen hankalaksi ja at-opintosuunnitelmasta se jätettiin pois. Sen sijaan ryhmien väliseksi yhdys-siteeksi julkaistiin Atviini-lehti, johon ryhmät kirjoittivat itsestään. Karsituksituli myös tuolloin vielä lapsenkengissä ollut tietokonevälitteinen viestintä,vaikka viimemainitusta oli pilottiryhmissä todettu:Tulevaisuudessa ne, jotka hallitsevat välineet, opiskelevat enemmän.Valitettavasti.Kokemusperäisen oppimisen malliDavid A. Kolbin kehittämän kokemusperäisen oppimisen mallin avulla pys-tyttiin kuvaamaan ja kehittämään ihanteellista oppimisympäristöä ryhmälleja sen yksityisille jäsenille. Oppimisen mallin ytimenä on käsitys, että oppijatitse tuottavat oppimisensa pohtimalla arkipäivässään ja elämässään koh-taamiaan ongelmia ja ratkaisevat niitä yhteisissä keskusteluissa.Kokemusperäisessä oppimisessa jokaisen oppijan omakohtainen kokemuson oppimisen perusta (Liite 5). Kokemusten kertominen ja välittäminen toi-sille ei kuitenkaan riitä oppimistulosten aikaan saamiseksi. Jotta kokemuk-sista tulee oppimista, kokemuksia täytyy pohdiskella ja eritellä monipuoli-sesti. Tämä on ryhmän ydintehtävä. Pohdiskelevan havainnoinnin avulla jaaikana kasvaa myös oppijan itsetuntemus, rohkeus tuoda esille omat ha-vaintonsa ja näkemyksensä ja osallistua yhteisen ajattelun kehittämiseen.Kuten opiskelijoiden haastatteluista ja kertomuksista myöhemmin käy ilmi,pohdintavaihe on usein ollut pitkä ja tuottanut jopa tuskaa ja epätietoisuut-ta.Pohdinta niin kuin ei oma tai yhteinen kokemuskaan yksin riitä oppimisenaikaansaamiseen. Pohdinnasta on päästävä yleisemmälle, tietoisemmalletasolle. Kolbin oppimismallissa tämä vaihe on käsitteellistämisen vaihe: yk-silö tai ryhmä etsii kokemukselle selittävän tulkinnan ja sitä kautta luo tie-tämisen teoriaa. Vaihe on oppimisprosessin looginen, kovaa ajattelua jakeskittymistä vaativa vaihe. Näin edetään arkikokemuksesta jäsennellym-pään kuvaan asiasta: arkikokemus voidaan tulkita ja ymmärtää.
    • SAK · Tutkimustietoa 3/2007 7Oppimiskehän viimeinen vaihe on ajatuksissa saavutetun näkemyksen ja”teorian” soveltaminen käytäntöön, kokeileminen ja testaus. Tässä vai-heessa etsitään käytännön sovellutuksia, uskalletaan ottaa riskejä, kokeil-laan, uudistetaan toimintarutiineja ja -käytäntöjä. Tämä vaihe on päämää-rähakuinen ja aktiivisen toiminnan vaihe. Tästä seuraa uusia kokemuksia jauudet oppimisen kehät. Kyseessä on parhaimmillaan jatkuva, eliniän kestä-vä oppiminen.Kokemusperäisessä oppimisessa arkipäivän havainnoista ja tapahtumistaja ajattelusta juontuva lähtökohta nousee yhteisten pohdintojen kohteeksi.Ilman näitä pohdintoja kokemukset jäävät vaille ymmärtämistä ja pohdinto-jen tulokset sattumanvaraisiksi ja aiemmin opittujen ajatusten toistamiseksi.Teoriaa tarvitaan oppimisen nostamiseen yleisemmälle, selittävämmälle jauseisiin kokemuksiin sopivammalle tasolle. Tätä ymmärrystä seuraa aktiivi-sen kokeilemisen halu, soveltaminen ja kehittämistyö.Tästä havainnosta saattaa kummuta yksi oletus lyhytkestoisen, kurssi-muotoisen ja pitkäkestoisen yhteistoiminnallisen oppimisprosessin erosta:pitkäkestoinen, yhdessä työskennellen tapahtuva oppiminen avaa huo-maamaan sekä älyllisiä että erityisesti yhteistoiminnallisia oppimishaasteitaomassa toiminnassa. Nämä kokemukset muistuvat arvioinnissa mieleenmyönteisinä oppimiskokemuksina. Kokemusperäinen oppimisen malli asettaa lyhytkestoiset koulutus- tuokiot haasteiden eteen: Miten turvata opittavan asian ja opiskelijoi- den arkikokemusten liittyminen yhteen oppimistuokion aikana? Miten turvata opiskelijoille riittävästi aikaa kokemustensa yhteiseen pohdin- taan?Tutorit ryhmien tukenaRyhmien oppimisen ja työskentelyn tueksi kehitettiin tutor-verkosto: jokai-nen at-ryhmä sai oman tutorin, oppimisen tukijan, joka auttoi vaikeuksissaja innosti työssä. Tutortoiminnan malli oli otettu pilottiprojektiin yliopisto-maailmasta ja englantilaisista collegeista, missä tutor oli yksityisen opiske-lijan opintojen ohjaaja.At-opinnoissa tutor oli ryhmän opintojen ohjaaja. Asemansa perusteella hänei ollut ryhmän varsinainen jäsen eikä auktoriteetti. Kokemuksensa perus-teella hänellä oli ryhmän tarvitsemaa tietoa ja osaamista ryhmien toiminta-edellytysten turvaamisessa.Tutorit koulutettiin tehtäväänsä kursseilla. Tarkoituksena oli yhtenäistää kä-sityksiä aikuisen oppimisesta ja ryhmän toiminnasta. Edellä kuvattu koke-musperäisen oppimisen malli muodosti yhteisen viitekehyksen tutorienohjaustyölle. Mottona toistui usein Maria Montessorin ajatus: ”Auta meitä
    • 8 SAK · Tutkimustietoa 3/2007tekemään itse.” Oppimisen kehän eri vaiheissa tutorin tehtävätkin muuntu-vat toiminnan mukana.Tutorin tehtävät määriteltiin monipuolisiksi:• ryhmän tehtävän edistäminen• jäsenten välisen vuorovaikutuksen edistäminen• opastaminen vaikeissa tilanteissa• yhteistyökumppanuus ja myös yksityisen jäsenen tukeminen• palautteen antaminen• ryhmän ja sen jäsenten vahvuuksien vahvistaminen• informointi, vihjeiden välittäminen, tietolähteille ohjaaminen• innostaminen ja itsenäisyyteen kannustaminen.Tutorin ja ryhmän yhteistyössä korostuu sopimuksellisuus: yhdessä sovi-taan työn käytännöistä, muodoista, työnjaosta ja tehtävistä. Ryhmän työnedistyessä ja itsenäisyyden kasvaessa tutorin näkyvyys ryhmässä vähe-nee; tutor seuraa etäältä ryhmän edistymistä.Tutorin tehtäväkenttä sijoittuu oppimiskehän ympärille auttamaan pohtivaa,reflektoivaa keskustelua, innostamaan tutkivaan, sisällölliseen keskuste-luun, kannustamaan ja rohkaisemaan itsenäisyyteen ja yhteiseen toimin-taan.Tutorien koulutuksessa yksi pääteemoista oli väite, että tutor on hyvä kes-kustelija. Korostettiin taitoa tunnustaa ryhmien osanottajat vastuullisiksi ih-misiksi, joilla on arvokasta elämänkokemusta ja tietoa. Harjoiteltiin perus-televaa ja perusteluja etsivää, kriittistä keskustelua. Opeteltiin dialogin tai-toa ja palautteen antamista. Taito tehdä oikeita, hyviä kysymyksiä on hyvänkeskusteluttajan tunnus:Millaisia esimerkkejä voimme esittää? Miksi näin pääsi tapahtumaan? Milläperusteilla tämä ajatus voidaan kiistää? Mikä puhuu sen puolesta että…?Mitä vaaroja asiaan liittyy?Tutorin päiväkirjasta löytyy keskustelun pätkä:– Mihin tutoria tarvitaan?– Tukipilariksi. Kannustamaan!– Onko aivan välttämätön?– On. Ehdottoman välttämätön.Jari Hakanen, yksi at-opintojen etäopettajista ja oppimateriaalin tekijöistä,esitteli aikuiskasvatusalan Meeting in Finland -seminaarissa vuonna 1995at-koulutusohjelman ja sen arvioinnista saatuja tuloksia. Yksi opiskelijoilleesitetyistä kysymyksistä käsitteli tutorin merkitystä oppimisessa. Vastauk-sista ilmenee, että tutor oli ryhmälle hyvin merkittävä henkilö.Tutor oli meille elintärkeä auttaessaan meitä saamaan realistisen kuvanopinnoista niiden alussa ja jokaisen uuden jakson alkaessa. Hän sai meidätuskomaan, että me pystymme tekemään työn. Hän oli henkinen tukemme,motivaatiomme vahvistaja ja luoja, kun aloimme väsyä.
    • SAK · Tutkimustietoa 3/2007 9Tutoria tarvittiin opiskelijoiden lausuntojen mukaan• opintojen alussa opastamaan opintojen ja yhteistyön alkuun• ryhmän rohkaisemiseen ja motivoimiseen• oppisisältöjen ja oppimisen ja ryhmätaitojen opastamiseen• tukemaan ryhmän konflikteissa ja sen jäsenten kriiseissä• antamaan palautetta ja arvioimaan. At-ryhmien osanottajat pitivät arvioinneissaan tutorin osuutta monella ta- valla merkittävänä opintojen onnistumiselle. Tästä havainnosta voitaneen nostaa aineksia myös kurssimuotoisten opintojen kehittämiseen. Millaisia vaikutuksia kouluttajien tutoroivalla työotteella on opiskelijoiden motivoi- tumiseen ja oppimisen laatuun?Lopputyö opintojen kohokohtanaPilottiprojektissa saatujen, vahvasti myönteisten kokemusten perusteella at-koulutusohjelmaan otettiin lopputyö. Lopputyön tekemisen ansioksi oli pilot-tiprojektissa osoittautunut tiedon hankinnan ja sen jäsentämisen taidon, tut-kivan ajattelutavan ja keskustelutaidon kehittyminen sekä toisten näkökul-miin paneutuminen. At-opintojen kohokohdaksi muodostuikin ensimmäi-sessä osiossa olleen käsitteiden määrittelytehtävän ja tietoa koskeneen ar-tikkelin ohella lopputyön laatiminen. Ensimmäisen osion vaativuus oli at-johtoryhmän taholta tietoinen valinta. Opintoryhmälle haluttiin antaa hetiopintojen alussa kokemus vaikeiden asioiden voittamisesta yhteistyön voi-min.Pilottiprojektissa lopputyö oli ollut yksilötyö, at-opinnoissa se oli ryhmäkoh-tainen, yhdessä tehty. Aiheen tuli kummuta työelämästä, omasta työstä jasen tuli osoittaa itsenäistä taitoa tietojen hankintaan, niiden jäsentämiseenja käsittelyyn.Yhdessä laadittava lopputyö yhdisti toisiinsa kokemusperäisen oppimiske-hän eri vaiheet. Se antoi mahdollisuuden soveltaa opittuja asioita omassatyö- ja toimintaympäristössä havaittujen ongelmien ymmärtämiseen ja rat-kaisemiseen.Lopputyön tavoitteena oli yhdessä hankkia tietoa työelämän kehityksestä jaoppia itsenäisesti arvioimaan työn muutostarpeita ja etsimään niihin ratkai-suja. Lopputyön tekemisen avulla kehitettiin taitoa ja halua työyhteisönomaehtoiseen, yhteistoiminnan kautta syntyvään kehittämistyöhön. Yhtei-sen tuotoksen aikaansaaminen edellytti kypsyneitä yhteistyön taitoja. At-opintojen päätteeksi ryhmä sai at-johtoryhmältä kirjallisen arvion työstään.
    • 10 SAK · Tutkimustietoa 3/2007At-opintojen vaikutukset kymmenen vuottasittenAt-opintojen päätyttyä Jari Hakanen teki opiskelijoille kirjallisen kyselyn hei-dän kokemuksistaan ryhmässä opiskelusta. Kysyttiin, kuinka at-opinnotovat vaikuttaneet tai muuttaneet heidän elämäänsä. Vastauksista muo-dostuu neljä ryhmää:1. Persoonallisuuden kehitys ja itseluottamus• Olen oppinut ymmärtämään ja analysoimaan omaa ja toisen tapaa ajatella ja toimia.• Olen nyt avaramielisempi ja arvomaailmani on muuttunut.• Opin, että ihminen voi muuttaa vain itseään, ei toisia.• Tunnen itseäni nyt aikaisempaa paremmin.• Olen mieleltäni avartunut, luotan itseeni ja rohkenen esittää ajatuksiani.• Kun olen keskustellut ja kuunnellut toisia ryhmässä, opin yhden itselleni hyvin tärkeän asian: elämässä on vain hyvin harvasta asiasta yksi ja ehdoton totuus2. Sosiaaliset taidot• Opin arvostamaan toisia ja heidän mielipiteitään.• Opin työskentelemään toisten kanssa ja todella kuuntelemaan heitä.• Olen samaan aikaan hyvin itsenäinen ja vilpitön toisia kohtaan.• Opin löytämän aikaa itselleni kotoa.3. Elinikäinen oppiminen• Tiedonjanoni päivittäisessä elämässäni on kasvanut.• Innostuin aloittamaan päätoimiset opinnot uudelleen.• Minulla oli alussa vaikeuksia ymmärtää tekstiä. Sitten tein itselleni sanakirjan vierassanoista.4. Kirjoittamisen ja lukemisen taidot• Aloitin jopa kirjoittaa ajatuksiani ja luin niitä jälkeenpäin• Kirjoitin elämänhistoriani, mikä oli fantastinen kokemus.Kysyttäessä ryhmän merkitystä oppimisessa tavallisimmat vastaukset oli-vat:1. ryhmä motivoi ja auttaa jatkamaan vaikeuksienkin kautta opintojen lop- puun2. ryhmä tukee, on opastajana ja jakaa vastuun3. monipuolistaa ja syventää oppimista4. muodostaa myönteisen ja luottamuksellisen oppimisilmaston.At- opiskelijoiden aiemmista opinnoista oli kulunut jo vuosia, ja vain har-voilla oli pitkäkestoisia opintoja ennen at-opintoja. Loppuarvioinnissa tie-
    • SAK · Tutkimustietoa 3/2007 11dusteltiin myös vaikeuksista, joita opiskelijat olivat opiskelussaan kohdan-neet. Vaikeuksien listasta muodostui seuraavanlainen:1. vaikeus lukea ja kirjoittaa, ymmärtää vierasperäisiä sanoja ja käsitteitä2. vaikeus kirjoittaa vastauksia tehtäviin ja panna ajatuksia paperille3. vaikeus pitää mielessä ryhmän keskusteluissa opintojen päämäärä4. vaikeus löytää ryhmän kokoontumisille kaikille sopivaa yhteistä aikaa5. vaikeus sovittaa yhteen ryhmän jäsenten erilainen halukkuus työhön6. vaikeus kohdata ryhmän jäsenten erilaisia elämänkriisejä7. vaikeus lopputyön tekemisessä, tehtävän määrittelyssä, aiheen rajaa- misessa8. vaikeus saada enemmän ja lisää tutorin apua9. tarve kohdata etäopettajat kasvokkain.Tässä seurantatutkimuksessa mielenkiintoinen tehtävä on verrata näitä ar-viointeja runsaat kymmenen vuotta myöhemmin tehtyihin.Keskeyttäneiden at-opiskelijoidenkokemuksetMyös opintonsa keskeyttäneille ja keskeneräisessä vaiheessa oleville opis-kelijoille kohdennettiin vuonna 1996 kysely at-opintojen merkityksestä jaopiskelussa koetuista vaikeuksista (Matikainen, 1996). Tarkoituksena olisaada tietoa at-koulutusohjelman kehittämiseksi ja samalla auttaa opiskeli-joita saattamaan opintonsa loppuun.Kyselyn vastausprosentti kehotuskirjeidenkin jälkeen jäi varsin alhaiseksi,22 %. Lähes puolet vastaajista olivat edenneet opinnoissaan jo lopputyö-vaiheeseen ja jumiutuneet siihen.Lähes kaikki opintonsa keskeyttäneet pitivät hyvinä tai erittäin hyvinä opin-tosuunnitelman niitä jaksoja, jotka käsittelivät aikuisen persoonallisuudenkehittymistä, vuorovaikutusta ja yhteistoimintaa työelämässä. Opinnot arvi-oitiin erittäin hyödyllisiksi; hyvin tärkeinä pidettiin oppimistaitojen, kirjoitus-taidon ja ryhmätaitojen opiskelua, itseluottamuksen kasvua ja uusien tieto-jen ja yleissivistyksen hankintaa. Vähiten hyötyä opinnoista oli ammatillisiintaitoihin, ay-toimintaan liittyviin taitoihin sekä jatko-opintoihin motivoitumi-selle.Kaiken kaikkiaan keskeyttäneetkin opiskelijat pitivät at-opintojen antia jahyötyä suurena. Opinnot koettiin antoisiksi ja kehittäviksi ja erityisesti asioi-den pohtimisen ja ymmärtämisen koettiin lisääntyneen.
    • 12 SAK · Tutkimustietoa 3/2007Muut kyselyn tulokset kiteytyvät seuraavasti:• Ryhmässä opiskelu koettiin mielekkääksi ja ryhmä opiskelua tukevaksi.• Tutorin merkitys ohjauksessa ja neuvossa koettiin tärkeäksi.• Etäopettajat olivat tärkeitä opiskelijoiden rohkaisijoita, innostajia ja motivoijia, ryhmän henkisiä tukijoita ja palautteen antajia.• Oppimateriaalit olivat pääasiassa hyviä joskin vaikeita.Vaikeuksina koettiin• yhteisen ajankohdan löytäminen ja ryhmän jäsenten poissaolot• ryhmän toimintaan liittyvät heikkoudet• vaikeus ymmärtää vaikeita asioita, opiskelutaidon puute• liian pitkä opiskeluaika• etäopettajat liian etäisiä.Kysymykseen, aikooko vastaaja jatkaa opintojaan loppuun saakka, vainharva vastasi. Opintojen keskeytymisen syiksi mainittiin opiskeluajan pi-tuus, ajan puute, motivaation loppuminen ja oma elämäntilanne.Kyselyn perusteella voitiin tehdä johtopäätös, että at-opintojen perusra-kenne ja toimintatavat ovat olleet onnistuneita. Tutorin ja ryhmän merkitysopintojen edistymisessä korostui.
    • SAK · Tutkimustietoa 3/2007 13KYMMENEN VUOTTA MYÖHEMMIN:OPISKELIJOIDEN KOKEMUSTENKERÄÄMINEN JA KUVAUSAt-opiskelun vaikutusten seurannassa oli tarkoitus selvittää hyvän oppimi-sen edellytyksiä. Valitsimme siihen laadullisen lähestymistavan, koskameillä ei ollut lukkoon lyötyjä olettamuksia siitä, mikä at-opinnoissa oli ollutratkaisevaa vaikuttavuuden kannalta. Emme myöskään voineet tietää, mitäopiskelijat yli kymmenen vuoden jälkeen kokemuksestaan muistaisivat.Oletimme kuitenkin, että opiskelijoiden oli mahdollista tunnistaa at:n vaiku-tuksia elämästään, koska se oli ollut pitkäkestoista ja vaativaa. Opiskelijatsaattaisivat pohtia at:n merkityksiä sen valossa, mitä ratkaisuja he myö-hemmin elämässään olivat tehneet. Kuten Jack Mezirow asian ilmaisee:”Merkityksen antaminen tarkoittaa kokemuksen ymmärtämistä: tietynlaisentulkinnan laatimista siitä. Kun sitten myöhemmin käytämme tätä tulkintaapäätöksentekomme tai toimintamme ohjenuorana, merkityksen antaminenmuuttuu oppimiseksi.” (Mezirow 1996, 17) Näin tapahtuu, jos opiskelija ontulkinnut at-kokemuksiaan siten, että ”minähän selvisin isosta urakasta” jakäyttää tätä myönteistä tulkintaa uusia haasteita vastaanottaessaan. Aina-kin tässä mielessä seurantatutkimus kartoitti at:stä saatua oppimista.Emme olettaneet, että opiskelijat olisivat olleet tietoisia kaikista at-opiskelunvaikutuksista tai muistaisivat kokemuksestaan kaiken. Oletimme kuitenkin,että se,mille he tänä päivänä antaisivat merkityksiä, olisi olennaista. Koska at-opintojen kokonaisuus oli 11 opintoviikkoa eli lähes 400 tuntia, se oli riittä-vän suuri ja vaativajäädäkseen osanottajien mieliin niin, että kokemus kantoi yli kymmenenvuoden päähän.At-opintokokemusten keräämiseen valitsimme ryhmähaastattelun, jota täy-densimme kirjallisella yksilökyselyllä. Ryhmähaastattelu puolsi paikkaansasillä, että at oli ollut ryhmäopiskelua. Olimme molemmat toimineet etäopet-tajina at-opintojen ensimmäisessä osiossa ja keskustelleet ryhmien kanssakaiutinpuhelimen välityksellä, joten jompaa kumpaa meistä yhdisti haasta-teltaviin tämä yhteinen kokemus.Tähtäsimme siihen, että haastatteluaineiston perusteella muotoilisimme tii-vistetyn kuvauksen at-opintojen koetuista vaikutuksista.Haastattelumenetelmän muotoutuminenSelvityksen suunnitteluvaiheessa olimme kiinnostuneita myös siitä, mitenpilottiprojektiin osallistuneiden oppijanelämä on edennyt opintojen jälkeen.Kutsuimme koolle haastattelu- ja muisteluistuntoon Vantaan tietoleidit –ryhmän, joka koostui sosiaalitoimen henkilökunnasta. Seitsemänryhmäläisen ja tutorin muisteluista muodostui tarina, joka palautti mieleen
    • 14 SAK · Tutkimustietoa 3/2007ja tutorin muisteluista muodostui tarina, joka palautti mieleen 15 vuoden ta-kaiset ja niiden jälkeiset oppimistapahtumat.Keskustelussa tuli esiin, että omassa itsessä tapahtui oppimisen ja opiske-lun ansiosta kehitystä, joka edelleen vaikuttaa elämässä:• tuli rohkeutta ammatissa• oli valmiimpi etsimään uutta tietoa• uskallusta• itsetunto koheni, on yliopistollisia suorituksia --- Nuoremman tyttären opettaja lainasi minun lopputyötäni.Kansalaistaitojen edistymistä kuvaavat oppimiskokemukset kertovat myösuskalluksen kasvusta:• kielitaidon käyttö kaikkialla• lisäopiskelu helpompaa – Kun on pystynyt tähän, niin kyllä mihin tahansa.• autonajotaidon uudelleen oppiminen 30 vuoden jälkeen• hyötyä luottamusmiestoiminnassa.Monet olivat suorittaneet at-opintojen jälkeen lisäopintoja ja tutkintoja:• peruskoulu• lähihoitajatutkinto• uusi ammatti 50-vuotiaana.Tapaamisesta huokui ylpeys ryhmästä ja yhteinen huumori sävytti muiste-lemista. Avausrepliikki oli ”Eiköhän taas perusteta joku ryhmä!” Paritunti-sessa keskustelussa korostuivat opiskelun avainkokemukset ja niihin palat-tiin illan kuluessa useasti. Parhaita hetkiä kerrottiin anekdootteina:Minä kun luin antaumuksella Jorma Palon neurologian kirjaa, niin sanoinsaunassa miehelle, että kun olen tuon kirjan lukenut, niin minä olen lääkäri,johon mies vastasi: ja minä hullu!Tässä tapaamisessa saatoimme havainnoida kertomalla muistamisen pro-sessia ja tarkentaa haastatteluteemoja. Meille kiteytyi toimintatapa, jotakäytimme myös at-ryhmissä: Toinen meistä johdatteli keskustelua ja toinenkirjoitti puhetta muistiin, nauhoitti haastattelun ja jälkeenpäin tuotti tekstinpaperille.Laadimme pilottiryhmän tapaamisen pohjalta kysymyslistan, joita käytimmerunkona myöhemmissä ryhmähaastatteluissa.
    • SAK · Tutkimustietoa 3/2007 15At-opintoryhmien valikoituminenhaastatteluunAt-opintoihin osallistuneille lähetettiin kirje, jossa ehdotimme tapaamista jaryhmähaastattelua. Oli odotettavissa, että kutsuun vastaisivat ne, joille at oliollut myönteisesti merkittävä kokemus. Haastateltavien valikoituminen po-sitiiviseen suuntaan oli tässä tapauksessa perusteltavissa sillä, että oli ar-vokasta saada tietoa hyvän oppimisen edellytyksistä.Saimme kontaktin kymmeneen opintoryhmään eri puolilla Suomea, ja py-rimme saamaan mahdollisimman monta ryhmän jäsentä haastatteluun.Kaikkiaan ryhmähaastatteluihin saapui 28 opiskelijaa, millä perusteella ar-vioimme, että haastatteluissa ilmenisi riittävästi vaihtelua ja myös peruste-luja johtopäätöksiin, jos tietyt asiat korostuisivat useimmissa ryhmissä. Yh-destä ryhmästä tuli haastatteluun vain sen tutor. Haastatellut ryhmät, läs-näolijoiden lukumäärä ja ryhmien lopputöiden aiheet ovat liitteessä (Liite 6).Tutoreita oli haastatteluissa läsnä viisi.Haastattelujen toteuttaminen ryhmissäHaastattelut järjestettiin kahviloissa, toimistotiloissa tai ravintoloiden ka-bineteissa. Kahdessa haastattelutilaisuudessa oli mukana useampi kuinyksi opintoryhmä.Haastattelut kestivät puolestatoista tunnista kahteen tuntiin. Kuulumistenvaihdon ja kahvien tai muun tarjoilun aikana läsnäolijoille kerrottiin seuran-tahaastattelun tarkoitus ja aloitettiin keskustelu. Tilaisuuksissa sovellettukysymyslista oli seuraava:• Mitä ajatuksia heräsi, kun sait kirjeen / puhelinsoiton• Mitä muistoja päällimmäisinä?• Miten at vaikutti elämääsi? Muuttiko se jotain? Mitä kestävää siinä oli?• Kun ajattelet koko elämäsi varrella olleita koulutuksia / merkittäviä oppimiskokemuksia, kuuluiko at-opiskelussa jokin tapahtuma niihin?• Mikä oli oman ryhmän merkitys? Ryhmän nimen? Millainen teidän ryhmä oli?• Entä toisten ryhmien olemassaolo – vaikuttiko se toimintaanne?• Oliko at:stä jotain hyötyä? Elämässä – ammatissa – ay-toiminnassa?• Oliko at:n vaikeustaso viritetty kyllin / liian korkealle? Ylitittekö itsenne jollain tavoin?• Onko at:stä siirrettävissä jotain tämän päivän ay-koulutukseen?Muistelua autettiin väliin kertomalla omia kokemuksia etäopettajana. Kes-kustelu saattoi palata ryhmälle merkittäviin kohtiin uudelleen ja uudelleen.Yhdessä tilaisuudessa keskustelua hallitsi kokemus lopputyön tekemisestä.
    • 16 SAK · Tutkimustietoa 3/2007Ensivaikutelmat tuloksistaSelvitimme haastatteluaineistosta, miten ja millaisiin seikkoihin haastatelta-vat olivat at-kokemuksesta puhuessaan kiinnittäneet huomiota ja mihin ei-vät olleet lainkaan puuttuneet. Haastatteluissa on paljon ryhmän työsken-telyä kuvaavaa puhetta ja sen kuvaamista, mitä itse on tehnyt, miltä se ontuntunut, ja mitä on yhdessä aikaansaatu. Huomattavasti vähemmän onpuhetta opiskelun sisällöistä.Oli tietenkin luonnollista, että samoihin asioihin saatettiin palata keskuste-lussa uudelleen, kun muistamisen prosessi eteni. Ne seikat, joihin palattiintoistamiseen, olivat tunteilla ladattuja:• tuli ensimmäisenä taka-ajatus, että missä tuo [pian selvisi, että tuo tarkoitti lopputyötä] on, mitä kaikkea me teimme [nauraa] …• emmekö olleet tukkanuottasilla, että miten saadaan järkevästi niin sanotusti yhdelle paperille monet, monet vastaukset? (sama henkilö myöhemmin)• … että kyllä minulla se [lopputyö] jossain on … ja sitten, että en jatka enää… uutta urakkaa en ota! (saman ryhmän toinen jäsen)• Kun aloitettiin käsitteiden määrittelyn merkityksestä, niin kuulin radiosta haastattelun jostain muusta asiasta ja yhtäkkiä oivalsin, että tätähän se on…• … että kun on näitä hetkiä elämässä, jolloin muistaa, että on oppinut jotakin, niin minä muistan sen kun yhtäkkiä tajusin, mitä se Venkula- Vauraste yritti kertoa. Radio oli päällä ja olin lähdössä keittiöstä pois (sama henkilö hiukan myöhemmin; tämä avainkokemus kertautuu muissakin yhteyksissä)• Käsitteiden määrittely! Minulla eli pitkän aikaa, ennen kuin se alkoi mennä tuonne takaraivoon, mitä se tarkoittaa … Monelta viisaalta kysyin… mutta ei ne sitä osanneet selittää, ja minä entistä pöllähtäneempi sen jälkeen.• Mutta sitä asiaa tehtiin me itse, ei ollut opettajaa, tai aina kun ne sai jonkin pyörimään, ne jätti meidän hiottavaksi, kun ne käynnisti jotain … Niin kuin käsitteiden määrittelyn! (Käsitteiden määrittelyyn palataan kahdeksan kertaa tämän at-ryhmän haastattelussa)Kysymyksiin saattoi vastaukseksi tulla yllättäen puhetta aivan muusta kuinkysymyksen aiheesta – ikään kuin puhujat olisivat jättäneet repliikistäänpois ”Sitä en muista, mutta sen sijaan …”. Kysymyksen uusiminen hiukantoisin sanoin ei välttämättä tuottanut siihen vastausta. Vastaajat eivät siiskohteliaisuuttaan suostuneet kysyjän johdateltaviksi, vaan toteuttivat omiakertomisen tarpeitaan.
    • SAK · Tutkimustietoa 3/2007 17Haastatteluaineiston käsittelyPoimimme haastatteluaineistosta at-opiskelua koskevat ilmaisut ja ryhmit-telimme ne kohteiden mukaan. Ilmaisut koskivat 1) lopputyötä, sen teke-mistä ja sen tuottamia tuloksia – 13 kuvausta, 2) ryhmää, sen toimintata-paa ja merkitystä – 9 kuvausta, 3) oman ajattelun muutoksia – 20 to-teamusta, 4) oman persoonan muutoksia – 13 luonnehdintaa, 5) opinto-jen tuottamia hyötyjä – 9 toteamusta, 6) opintokokonaisuutta – 4 arviotaja 7) oppimaan oppimista ja at-kokemuksen vaikutuksia oman opiskelu-uran löytymiseen – 16 mainintaa.Kuvausten määrät antavat tietenkin vain alustavan kuvan kertojien anta-mista merkityksistä opiskelukokemuksensa eri puolille.Lopputyö sai haastatteluissa korostetun merkityksen, ja siihen liittyi sekämyönteisiä että hankalia kokemuksia. Yhden haastattelun aikana selattiinlopputyötä ja kahdessa tapaamisessa puhe alkoi välittömästi siitä:Sen lopputyön jälkeenhän johto alkoi pitää niitä isoja tiedotustilaisuuksia…(avausrepliikki takkia naulakkoon pannessa)Minulle tuli ensimmäinen taka-ajatus puhelimessa, että missä tuo [lopputyö]on… (avausrepliikki)Myönteisiin kokemuksiin kuului muun muassa, että lopputyön tuloksia jasiinä esitettyjä ehdotuksia oli käytetty ja arvostettu työyhteisössä (johto olialoittanut tiedotustilaisuuksien pidon, johtaja oli puhunut työstä arvostavastikokouksissa) ja että haastateltavat saattoivat todeta olleensa edelläkävijöitäsitä tehdessään (aloite eri ammattiliittoihin kuuluvien henkilöstöryhmienyhteistyöstä, aloite talon sisäisistä siirroista pattitilanteessa), tai läheisiltä olitullut arvostusta:Muistan kun veljelle näytin tätä, niin se kysyi, että ”ootteko muka tehny?”Hankaliin kokemuksiin kuuluivat lopputyössä koetut umpikujat ja ryhmänyhteistyön vaikeudet sekä valmiin lopputyön kohtaama välinpitämättömyys:Kukaan ei ottanut kantaa tuonkaan raamatun eteen --- Ai te olette vähänkaivelleet näitä asioita..Lopputyö mainittiin perusteena, kun omasta ryhmästä oltiin ylpeitä:Iso juttu, kun saatiin aikaiseksi, me oltiin ylpeitä --- [muistelee ketkä am-mattiliitosta ja SAK:sta olivat päätösjuhlissa] --- Kyllä he arvostivat meidäntuotostamme.Jälkeenpäin sitä mietti, kun ---- mikähän professori teki sairaalatutkimuk-sen, se kesti monta vuotta! Ja me saatiin jo kyselyllä aikaiseksi.
    • 18 SAK · Tutkimustietoa 3/2007Lopputyön erityislaatua kuvattiin esimerkiksi näin:Meillähän on tässä ihan oma tuotos, joka on sinänsä arvo, itse ihan oikeastituotettu, itse opiskeltu, että ei ole sitä kannettua vettä.Ryhmän merkityksestä virisi vilkasta sananvaihtoa:Ei sitä yksinään olisi ruvennut sellaiseen!Ei missään tapauksessa!Ei olisi jaksanut eikä olisi riittänyt motivaatio ainakaan minulla.Opiskelumuotona varttuneemmalla iällä kyllä se on yksi niitä parhaita.Ne tekstit eivät olisi avautuneet yksinään --- Ne olisi lukenut ja jättänyt tä-män tästä, että ei mahda mitään, ei ymmärrä!Monta kertaa meilläkin tahtoi mennä yli hilseen ---Se lähti joka tapauksessa, kun luki --- että ei voi olla totta!Tieto toisten ryhmien olemassaolosta toimi joskus kannustimena:[---] nekin muut olivat kokeneet alkuvaikeuksia, että se oli ihan normaalia. --- Kun tiesi että on muitakin ryhmiä, ei voitu antaa periksi. Sanottiin, ettäainakin tehdään tämä loppuun. ---Että ei varmana jätetä kesken --- Olisi ol-lut typerää lopettaa.Haastatteluissa tuli opiskelusta esiin myös kielteisiä kokemuksia:[---] se [sisältö] oli niin etäinen, ettei se koskettanut, --- olisi ollut joku käy-tännön asia, --- siinä ei ollut mitään sen kummempaa kuin että piti moneltakantilta, että mitä se on, kun ei lähtenyt juoksemaan…[--- Etäopettajan palaute oli] aika mitäänsanomatonta oli joskus. Hyvin pienikommentti. Kun itse oli ponnistellut kamalasti ja kovasti odotti palautetta,niin oli tosi pettynyt!Kirjalliset yksilövastauksetHaastattelun yhteydessä osanottajat vastasivat myös kirjallisiin kysymyksiinja kiteyttivät niissä ajatuksensa at-opiskelusta. Kysymykset oli muokattuAaro Harjun kansalaistoiminnan motiiveja kuvaavasta kartoituksesta (Harju,2003). Tehtävä oli yksilötehtävä. Ensiksi tiedusteltiin opiskeluun ryhtymisensyytä: valmiiksi annetuista vaihtoehdoista piti valita kolme tärkeintä. Vasta-uksista muodostui seuraava lista: 1. halu tietää enemmän, oppia 23 valintaa 2. halu rikkoa omia rajoja 16 3. halu olla mukana, yhdessä toisten kanssa 14 4. halu harrastaa itselle mielenkiintoisia asioita 10 5. vastapaino työlle, vaihtelun halu 8 6. oman elämänlaadun parantaminen 5 7. halu tavata uusia ihmisiä 4 8. halu vaikuttaa ja päteä 3 9. muu syy: Liisa pakotti 1
    • SAK · Tutkimustietoa 3/2007 19Seuraava tehtävä oli kuvata sanalla tai sanaparilla opiskeluaikaa. Vastauk-sista muodostui kolme ryhmää:• mielenkiintoinen 12 mainintaa, haastava 8, mukavaa, antoisaa 2, kehittävä• vaikeata 4 mainintaa, välillä raskastakin, alku hankala, työläs 2, välillä tuskaista, alkuhämmennys, kiireistä• onnistumisen hetkiä, lopussa tosi hyvä, opetti ajattelemaan monelta kantilta, lopussa kiitos seisoo, itsensä voittaminen.Kysyttäessä ”Mistä annat kiitosta? Kenelle/keille?” useimmat kiitokset me-nivät omalle ryhmälle tai sen osalle 10 ja opiskelutovereille 5, tutorille nimiämainiten 15, opettajille 2, opintokokonaisuudelle, laadukkaalle oppimateri-aalille, uusille oppimistavoille ja itselle 3.Kysymykseen ”Mitkä asiat jäivät harmittamaan?” vastasi 8 opiskelijaa, etteiharmittavia asioita ollut. Ryhmän jäsenten poissaolot ja keskeyttäminenharmitti 7 vastaajaa. Muita yksittäisiä harmituksen aiheita olivat: odotinenemmän porukalta tehtävistä, palautetta liian vähän, olisi pitänyt paneutuaasiaan paremmin 2, oma ajankäytön rajallisuus 2, väsymys meinasi yllät-tää, opiskelun päättyminen, kaivataan jatkoa.Lopuksi vastaajat saivat esittää vapaasti kommentteja ja niitä kirjattiin pal-jon:• Mukavat muistot• Opin ajattelemaan asioita monelta kantilta.• Opinnot olivat erittäin antoisat ja antoivat uutta näkökantaa elämään.• Tämän tyyppistä opiskelua kannattaa jalostaa ja soveltaa käytännön aloillekin.• Hyvä opiskelumuoto aikuiselle työssä olevalle.• Joskus voisi pohtia vaikka samoja asioita kertauksena ehkä lyhyempänä kurssina.• At-ryhmiä voisi perustaa esim. nuorten yhdistysaktiivien kanssa. Me voisimme olla ohjaajia.• Olen tyytyväinen, että olen voinut olla mukana.• Suosittelen jatkettavaksi samantapaisia koulutuksia eri teemoilla.• Koko ikä ja elämä on oppimista.• Palaute ja yhteen kokoontuminen 10 vuoden jälkeen oli mukava ja antoisa juttu.• Tehtiin iso kysely lopputyötä varten. Siitä on hyötyä myös työnantajalle.• Ryhmän hyvä henki.• En aloittaisi uudelleen.• Oli upeata aikaa opiskella.Kirjallisissa arvioinneissa ilmeni tiiviisti ja lyhyesti, mitkä olivat merkittäviäkokemuksia at-opinnoissa, mikä on tuottanut tyydytystä ja iloa. Vuorovai-kutuksen ja yhteisöllisyyden tärkeys korostuu, oman ryhmän ja tutoreidenantama kannustus ja rohkaisu muistetaan. Opintojen haastavuus, vaikeusja monipuolisuus on edistänyt myönteisiä kokemuksia muistoissa.
    • 20 SAK · Tutkimustietoa 3/2007TULOKSET JA TULOSTEN ERITTELYPitkäkestoisessa porukalla työskentelyssä opiskelijoille syntyi kokemus,että on mukana isossa asiassa varttuneella iällä. Sen vaikutuksesta ihmisethavaitsivat itsessään positiivisia löytöjä, oivalluksia omasta persoonasta,joita muistetaan vuosien jälkeen. Käytännössä vaikutukset näkyivät roh-keuden kasvuna, uskalluksena, uusiin oppimisiin mukaan lähtönä:Oppi, että pystyy suoriutumaan vaativista asioista.Kyllä se semmoinen koulu oli, etteivät pienet muutokset sävähdytä ollen-kaan!Uskaltaa lähteä hulluunkin mukaan.Itseä koskevan ajattelun positiivinen muutos johti uusiin muutoksiin, jot-ka ilmenivät lähtemisenä seuraaville väylille:• Kansalaistaitojen opiskeluun, ja siinä oli helppo käyttää opittua työtapaa tutorin tuella oppimisesta• Työväen Akatemiaan opiskelemaan ja aktiivisesti politiikkaan• uusien ammattien opiskelemiseen, kuten lähihoitajaksi tai kirjapainoalan ammattilaiseksi, hammasteknikoksi• erityisammattitutkinnon suorittamiseen omalta alalta• oman työpaikan uuteen projektiin• aloitteiden tekemiseen kaupungin viranomaisille ja oman alueen kansanedustajille, kommenttien kirjoitteluun lehdille.Haastatteluissa mainittiin seuraavia at:ssä kehittyneitä oppimisen taitoja:• lukee enemmän ja keskustelee• kirjoittaminen on kivaa• oppi onkimaan tietoa• oppi uudelleen oppimaan• oppi panemaan ajatuksia paperille• oppi näkemään pääkohdan jutussa; lehtiä helppo lukea.Monille valkeni lopputyötä tehdessä uudenlainen jatkuvan oppimisenura:• syntyi varmuus, että vanhanakin on mahdollisuus oppia• haluaa opiskella vieläkin – vaikka nuortenkin joukossaHaastateltavilla oli yksityiskohtaisia kuvauksia siitä, että he olivat kokeneetajattelussaan muutoksen.– Oli jännää se, että kun aloitettiin, tuntui siltä, ettemme mitenkään pääsekäsiksi, ja sitten kun ruvettiin pohtimaan, se meni syvemmälle ja syvem-mälle --- Koskaan ei riittänyt aika, joka oli varattu.
    • SAK · Tutkimustietoa 3/2007 21– Juuri se, että oppi pohtimaan, kun me keskenämme mietittiin ja toiseltatuli vähän erilainen näkökanta, oppi, että pitäisi vähän laajemmin, ettei seole niin mustavalkoista tämä maailma.– Olin ajatellut, että yliopisto on tämmöinen ja ammattiosasto tuommoinen,ja yhtäkkiä: kun tässä olen minä ja tuossa toisella puolella istuu toinen mi-nä, jonka yliopisto on tämmöinen ja ammattiosasto tämmöinen, se oli se.Käsitteiden määrittelemisen oppiminen on kertomuksista päätellen ollutkestävä saavutus at-opinnoissa:Tämä on säilynyt kirkkaana mielessä ja se vaikuttaa vielä tänäänkin ---kuinka tärkeää on, että kun puhutaan jostakin, kumpikin puhuu samastaasiasta -- - syvätkin kuilut häviäisivät, jos puhuttaisiin samasta asiasta. Seon rauhoittanut omaa suhtautumista – vaikka olisi minkälainen kiista, rupe-aa miettimään, että mistä tässä on kysymys...Oman ajattelun muuttumista kuvataan monin esimerkein: opiskelija sa-noo oppineensa ottamaan selvää käsitteistä, ajattelemaan syvällisemmin,näkemään laajempia asioita, sen että pitäisi ajatella syvemmin, laajemmin,monipuolisemmin, olevansa vähän kriittinen. Käytettiin myös seuraavia il-maisuja:• Voi puhua syvällisesti ja aremmistakin asioita.• Kehitti hiukan ajattelukykyä.• Syntyi oivalluksia, että asiat voi käsitellä eri tavalla.• Oivallan asioita, joita en ennen tullut ajatelleeksi.• Avarsi näkymiä; monet asiat vasta avautuivat.• Ehdottomia totuuksia ei ole olemassakaan; ei olekaan ihan mustavalkoista.• Kyseenalaistaminen.• Tuonut paljon ajatuksia; tulee syvällisiä ajatuksia.• Ei usko kaikkeen, mitä kirjoitetaan (lehdissä).• Oppi sisäistämään muutoksia.Yhteinen työskentelyprosessi hioi kuuntelemisen taitoa ja toisen näkö-kulman huomioimista:• Oppi tulemaan toimeen monenlaisten ihmisten kanssa työelämässä• Oppi kuuntelemaan toisia• Oppi katselemaan toisella tavalla ympäristöä• Oppi näkemään puhujan näkökulman läpi• Oppi näkemään toistenkin mielipiteet• Oppi toisen asemaan paneutumisen.Kaikkia edellä mainittuja muutoksia voidaan pitää ihmisen kehityksessä ää-rimmäisen tärkeinä.
    • 22 SAK · Tutkimustietoa 3/2007Luottamusmiestoimessa oli havaittu seuraavia hyötyjä at-opinnoista:• neuvottelussa paremmin toisen (esim. työnantajan) näkökulman• talousarviot tuli tutkittua tarkkaan• oppi näkemään työyhteisössä erilaisia tarpeitaOpintosuunnitelmaa koskevissa arvioinneissa korostuu opintokokonai-suuden yhteiskunnallinen luonne ja ihmisläheisyys. Ryhmän keskus-teluissa opintosisällöt laajenevat ja ajankohtaistuvat.Tämmöistä varmaan työelämästä puuttuu tänä päivänä.Siitä tuli vahva yhteiskunnallinen kannanotto.Aiheet oli hirmu mielenkiintoisia.At-opintojen pitkäkestoisuus ja vaativuus tuntuvat jälkeenpäin motivoi-valta ja arvokkaalta:Oppi että isot asiat eivät tapahdu, eivät tule valmiiksi hetkessäOppi että kaikki joskus loppuu, koska tämäkin.Yksilökysymysten vastaukset vahvistivathaastattelun tulostaOpiskelijoiden antamissa kirjallisissa arvioinneissa opiskeluaikaa kuvaavatsanat tai sanaparit olivat voittopuolisesti myönteisiä, vaikka toisaalta kuva-uksista tuli esiin myös opiskelun vaikeus ja työläys. Myönteistä kokonaisku-vaa täydentää se, että moni vastasi, ettei mikään jäänyt harmittamaan.Tutorit ja opettajat yhdessä saivat kiitosta saman verran kuin oma ryhmä,opiskelutoverit ja itse.Nämä tulokset ovat yhdenmukaisia sen kanssa, mitä haastatteluissa ilmeni.Selvitystyön arviointiaSelvitystyö toi uutta tietoa oppimistulosten koetusta pysyvyydestä jamyönteisistä vaikutuksista ihmisten elämään. Pysyvyys ja myönteiset vai-kutukset liittyvät toisaalta niihin sisältöihin, joita opinnoissa käsiteltiin, toi-saalta tapaan, jolla työskenneltiin: ryhmäkeskusteluihin, yksilötyöskente-lyyn, tutorin ohjaukseen, etäopettajien antamaan palautteeseen ja koke-mukseen oman oppimisen edistymisestä. Tulosten yleistettävyys puoles-taan liittyy kysymyksiin, jotka koskevat haastateltujen joukkoa, haastattelu-tapaa ja aineiston käsittelyä.Millä tavoin haastateltavat edustavat at-opiskelijoiden joukkoa? Tulikomukaan vain sellaisia joille at oli kokonaisuutena myönteinen kokemus?Vaikka haastatteluun ilmoittautuivat ensisijaisesti ne, joilla oli at:stä myön-teistä sanottavaa, heidän kokemuksensa ovat arvokkaita, kun halutaan tut-
    • SAK · Tutkimustietoa 3/2007 23kia hyvän oppimisen edellytyksiä. Sitä paitsi kontaktikirjeeseen oli saatuyleensä vastaus vain yhdeltä opintoryhmän jäseneltä, joten asennoitumisenerilaisuutta oli odotettavissa samankin ryhmän sisältä.Muistettakoon, että kymmenen vuotta sitten at-opintojen päättyessä taikeskeytyessä annetut arviot olivat myös hyvin myönteisiä.Oliko haastateltavia tarpeeksi ja edustivatko he kyllin erilaisia lähtö-kohtia?Kontaktikirjeitä lähti kaikkiin opintoryhmiin ja haastattelimme 28 at-opiskelijaa, jotka edustivat yhdeksää at-ryhmää. Liitteessä 6 on lueteltuhaastatellut ryhmät, jotka olivat eri puolilta Suomea. Ammattiliitoista olivatedustettuina JHL, Metallityöväen liitto, PAM ja Rakennusliitto. At-opiskelijoiden työpaikkojen erilaisuudesta kertovat myös samassa liitteessämainitut lopputyön aiheet. Ryhmien erilaisuutta voidaan näillä perusteillapitää riittävänä.Antoivatko haastateltavat myönteisiä kuvauksia at:n vaikutuksistakohteliaisuuttaan?Opiskelijat kertoivat myös kielteisistä kokemuksista – joku piti sisältöjä it-selleen liian etäisinä ja käytännölle vieraina, joillekin oli etäopettajien pa-laute tai ryhmän hajoaminen heti alussa tuottanut pettymyksiä. Puheissamuisteltiin monesti opiskelun tuskaa ja ponnistelua, mutta ponnistelun tu-loksena olleet saavutukset kuvattiin sitäkin vaikuttavammiksi (esimerkiksilopputyölle oli ryhmän piirissä annettu nimeksi ”Tuo”). Ei kerrottu enempääkuin muistettiin:--- me emme nyt vaan muista, kun hän ei käynyt meidän luonamme, emmeme kirjeitä muista!Se mitä muistettiin, oli todennäköisesti itselle merkittävää. Haastatellutmuistivat eniten oman ajattelunsa muutoksia (20 kuvausta) ja oman per-soonansa muuttumista (13 luonnehdintaa). Näiden tulosten merkittävyyttäkorostaa se, että molempia muutoksia kuvasivat myös sen ryhmän jäsenet,joka ei ollut saanut at-opintojaan loppuun.Olivatko kysymykset viisaita ja kuinka osuvaa on aineiston käsittely?Kuten edellä on mainittu, haastatteluissa käytetty kysymyslista perustui nii-hin havaintoihin, joita teimme pilottiryhmän jäsenten muisteluprosessista.Kysymyksissä joustettiin aina opintoryhmän puhumisen tarpeiden mukaan.Vaikutelmamme oli myös, että opintoryhmissä aktivoitui haastattelutilan-teessa oma, tietyllä tapaa sisäpiirin puhe, jonka sisältämiä viittauksia emmeaina pystyneet tulkitsemaan.At-kokemusten kuvausten ryhmittelyssä olemme pitäytyneet lähellä alkupe-räispuhetta, tosin muuttaneet sen yleiskielelle.
    • 24 SAK · Tutkimustietoa 3/2007PäätelmätSeurannassa hankitusta aineistosta on mahdollista päätellä kaksi kestävääat-opiskelukokemusten vaikutusta: oppijan itsessään havaitsema muu-tos ja ryhmän merkityksen ymmärtäminen.Itseä koskevassa ajattelussa, omassa persoonassa, ajattelussa yleensä jaoppimistaidoissa tapahtuneista muutoksista opiskelijat kertoivat runsaastinäyttöjä, niin kuin jo edellä on todettu. Siinäkin tapauksessa, että ryhmä eiollut saanut at-opintojaan päätökseen, opintoihin liittyi omassa itsessä ha-vaittuja myönteisiä muutoksia. Tämä on sopusoinnussa sen kanssa, ettäkymmenen vuotta aiemmin at-opintojen jälkeen tehdyissä kyselyissä sekäopinnot päätökseen saaneiden että keskeyttäneiden arviot at:stä olivat hy-vin myönteisiä.Ryhmä paljastui haastatteluissa juuri siksi areenaksi, jossa at-opintojensuunnittelun pohjana ollut kokemusperäisen oppimisen kehä saattoi toteu-tua.Haastatteluissa ryhmää kuvataan usein hyväksi ryhmäksi sillä perusteella,että se oli tosissaan pohdiskeleva; keskustelu laajeni ja laajeni tai meni sy-vemmälle ja syvemmälle.Niin kuin aiemmin on mainittu, at-opinnot olivat sisällöltään niin vaativia,että ilman ryhmää ne olisivat useimmilta jääneet kesken. Toisin sanoen neolivat riittävän vaativia, jotta ryhmä oli välttämätön ja yhteinen työskentelykehittyi pohdinnaksi. Ryhmän vuorovaikutuksessa pystyttiin havaitsemaanoma kasvu.Moni totesi, että kasvaminen vuorovaikutukselliseen oppimistapaan ryh-mässä vaati oman aikansa myös silloin, kun ryhmän jäsenet tunsivat toi-sensa ennalta. Jotta kokemuksia voi reflektoida, niistä on uskallettavakertoa oma tarina ja oma näkökanta. On rohjettava ilmaista itseään ja poh-dittava ääneen. Sen vuoksi pitkäkestoisessa, vaativassa työskentelyssäsyntyy kestävä yhteisymmärrys ryhmän sisällä, jonka ulkopuolisetkin toisi-naan havaitsevat. Kaiken kaikkiaan näyttää siltä, että at-opinnot muodostuivat osanottajille merkittäväksi elämänvaiheeksi, jossa ihmiset huomasivat oman itsensä kasvun ja oppivat ymmärtämään yhteistyön voiman.
    • SAK · Tutkimustietoa 3/2007 25YHTEENVETO: TULKINTOJA HYVÄSTÄOPPIMISESTA AY-KOULUTUKSESSASelvitystyön yhtenä tavoitteena oli etsiä opiskelijoiden kokemuksista tietoa,ideoita ja päätelmiä ay-koulutuksen suunnittelijoiden ja toteuttajien työhön.Oletettiin, että muistetut ja kerrotut oppimiskokemukset sisältävät viestejäoppimista edistävistä ja estävistä tapahtumista oppimistilanteissa. Haas-tattelussa kysyttiin myös suoraan, mitä ajatuksia at-opinnoista seuraa ny-kypäivän ay-koulutukseen.At-opintojen johtoajatukset kiteytyvät sanoihin yhdessä, itsenäisesti, ko-kemusperäisesti ja päämäärätietoisesti. Miten nämä pitkäkestoisissaryhmäopinnoissa koetut, oppimista edistävät tekijät voivat entistä paremmintoteutua myös kurssimuotoisessa ja lyhytkestoisessa koulutuksessa? Ky-seessä on koulutuksen suunnittelun ja opettamisen haaste. Seuraavassapohditaan, mitä mahdollisuuksia haasteet tarjoavat ay-koulutukselle.Kurssi samoin kuin ryhmä on siihen osallistuvien ihmisten yhteenliittymä,joka saa yhdessä olemisensa perusteen oppimisen päämäärästä käsin.Tietoisuus tavoitteesta ja vastuu kaikkien hyvästä oppimisesta on jäsentenyhteinen etu. Tämä edellyttää osallisuuteen suostumista ja sen ehdoista,pelisäännöistä, sopimista. Kyseessä on oppimisen sopimuksellinenluonne.Haastatteluissa korostui monin eri tavoin ja sanoin ilmaistuna ryhmän jä-senten merkitys yksityisen jäsenen persoonallisten taitojen kehittymisessäja omien näkökulmien avartumisessa. Keskinäisessä vuorovaikutukses-sa tapahtuva oppiminen edellyttää avoimuutta, luottamuksen ilmapiiriä jarohkeutta. Tässä mielessä osanottajien yhdenvertaisuutta ja osallistumistakorostavat työtavat ovat avainasemassa.Kokemusperäisyyden vahvistamisella arvostetaan jokaisen oppijanomakohtaista kokemusta oppimisen osana ja perustana. Kokemusten poh-diskelu tarvitsee tilaa ja aikaa. Omien näkemysten esille tuominen lisää op-pijan kokemusta siitä, että hän tulee kuulluksi ja sen ansiosta oppijan itse-tunto ja itsearvostus kehittyvät.Itsenäinen ja omakohtainen oppiminen on elämän läheisyyttä, valinnanvapautta ja ylpeyttä siitä, että ”teimme sen itse”. Kursseilla omakohtainenkokemus vahvistuu vaativissa ja itsenäisyyttä korostavissa tehtävissä.Oman älyn käyttämisestä syntyy merkitsevä ja kauan säilyvä oppimis-muisto.On viisasta harjaantua selvittämään oppimisessa käytettyjä käsitteitäja ilmaisuja. Se auttaa ymmärtämään teoreettistakin keskustelua ja roh-kaisee tuomaan omat ajatukset julki. On annettava omassa mielessä mah-dollisuus maailman avartumiselle.
    • 26 SAK · Tutkimustietoa 3/2007Mitä enemmän opiskelijat ovat uurastaneet oppimistehtävänsä parissa, sitäenemmän he myös kaipaavat tietoa ja palautetta työnsä onnistuneisuu-desta. Kyseessä on tilan ja mahdollisuuden antaminen arvioinnille. Itsearvi-oinnin taitojen kehittyminen, palautteen antaminen toisille, palautteen vas-taanottaminen ja siihen reagoiminen ovat vastavuoroisen oppimiskeskus-telun taitoja.Kouluttajan ja opettajan työn kehittämiselle tarjoutuu malliksi at-opintojenneuvojina ja auttajina olleiden tutorien työ, ns. tutoroiva työote. Se tar-koittaa innostamista oppimistehtävään, rohkaisua osallisuuteen, neuvo-mista vaikeissa paikoissa, auttamista arvioimaan omaa ja toisten työtä sekäpalautteen antamista. Tärkeä kouluttajan taito on keskustelemisen ja kes-kusteluttamisen taito, taito auttaa kysymyksin syventymään oppimisen yti-miin. Kouluttajan työ perustuu tutorin tavoin tasavertaiseen kanssakäymi-seen, jonka tavoitteena on opiskelijoiden oman toiminnan tukeminen jakunnioittaminen.
    • SAK · Tutkimustietoa 3/2007 27LÄHTEETHakanen, Jari. 1995. A classroom without walls and teachers. Paper pre-sented in 27th meeting in Finland Seminar.Harju, Aaro. 2003. Yhteisellä asialla. Kansalaistoiminta ja sen haasteet.Helsinki: Kansanvalistusseura.Korhonen, Liisa & Ulla Puro. 1992. Gurut pois ja kirja käteen. Sopimusopis-kelu opintokerhossa. Kokeilun loppuraportti. Helsinki: TSL-opintokeskusMatikainen, Janne. 1996. Kysely At-opiskelijoille. Helsinki: TSL-opintokeskusMezirow, Jack et al. 1996. Uudistava oppiminen. Kriittinen reflektio aikuis-koulutuksessa. Helsingin yliopiston Lahden koulutus- ja tutkimuskeskus.Smith, M. K. 2001. David A. Kolb on experiential learning. The encyclope-dia of informal education, http://www.infed.org/b-explrn.htm. Tulostettu26.1.2007
    • 28 SAK · Tutkimustietoa 3/2007LIITTEETLiite 1At-opetussuunnitelmaTavoite ● kehittää aikuisten kykyä ymmärtää ja hallita muutosta ● kehittää oppimis- ja yhteistyötaitoja1. Opintojen ohjaus, 1 ov.1.1. Johdatus opintoihin1.2. Johdatus tietoon2. Aikuisen persoonallisuus, vuorovaikutus ja yhteistoiminta 2 ov.2.1. Aikuisen minuuden kehittyminen ja persoonallisuus • Ihmisyyden sosiaalinen perusta • Persoonallisuuden eri ulottuvuuksien kehittyminen aikuisiässä • Elämänkaari, elämäntapa ja persoonallisuus2.2. Vuorovaikutus ja yhteistoiminta työelämässä • Persoonallisuuden ja ihmissuhteiden kehitysmahdollisuudet työssä • Vuorovaikutus ja viestintä • Miten kohdata ristiriidat, kriisit ja ”muukalaiset” Oppikirja: Nasenius, Arkipäivän dramatiikaa3. Mitä on hyvä elämä? 1 ov. • Elämän mielekkyys ja tarkoitus • Arvot, normit ja moraali • Humanismi elämänasenteena • Hyvä elämä • Hyvä työelämä osana hyvää elämää • Suhde ympäristöön • Maailmankuva ja elämänkatsomus • Ihminen yhteiskunnassa Oppikirja: Airaksinen – Kuusela, Etiikka, hyvän elämän tiede4. Toiminta- ja vaikutustarpeet työelämässä, 4 ov.4.1. Muutoksen hallinnan perusteet4.2. Työ ja ihminen, työn kehittäminen • Työn historiallisen kehityksen kulku • Mitä työ toimintana tarkoittaa? • Ihmiskäsitysten merkitykset • Työn ja työprosessin kehittäminen ja tutkiminen Oppikirja: Työihminen, henkisen hyvinvoinnin edellytyksiä
    • SAK · Tutkimustietoa 3/2007 294.3. Yhteistoiminta työpaikalla • Johdatus yhteistoiminnan sisältöön • Muutosprosessi työpaikalla • Yhteistoiminta • Kehittyvä työlainsäädäntö ja sopimustoiminta Oppikirjat: Puura-Mäkinen, Työpaikan lakitietoa 1 Hallittu muutos – yhteinen haaste, Kehittämiskoulutuksen toimikunta, Teollisuuden kustannus Oy4.4. Työpaikan toiminnan ja talouden sekä toimintaympäristön arviointi • Yrityksen/yksikön toiminnan ja talouden asema • Yrityksen/yksikön toiminta-ajatus ja strategia • Ulkoisen toimintaympäristön analyysi • Tuotantotoiminta ja sen arviointi Oheismateriaali: Lehtonen, Reino, Taloustiedolla tulosta (soveltuvin osin)Jakson aikana osanottajat valitsevat lopputyötään varten jonkin työyhtei-söönsä tai työhönsä liittyvän kysymyksen, johon perehtyvät syvemmin.Lopputyö voi olla useamman ryhmän jäsenen yhteinen tai yksilötyö.5. Yhteiskunnan vallankäytön tunnuspiirteet ja rakenteet, 1 ov. • Mitä valta on? Valta yhteiskunnassa • Yksilö ja valta. Valta lähipiirissä • Yksilö ja järjestelmä • Vapaa kansalaistoiminta ja työelämä • Kunta ja valtio • Maailma Oppikirja: Valta, opintokansio, TSL-opintokeskus6. Lopputyö, 2 ov.Opetussuunnitelman laajuus 11 opintoviikkoa
    • 30 SAK · Tutkimustietoa 3/2007Liite 2At-koulutusohjelman rakenne
    • SAK · Tutkimustietoa 3/2007 31 Liite 3 At-opinto-ohjelman kulku 0,5 ov 1,5 ov 2 ov 2 ov 3 ov Opintojen Johdatus Persoonallisuus Vaihtoehto 1. Lopputyö aloittaminen: tietoon ja minuus + Filosofia ja Vuorovaikutus arvot, Tutkielma oman • Perehtyminen • Ryhmävastaus ja yhteistyö hyvä elämä työn, työpaikan, ryhmään ja kootaan ammattiosaston yhteistoiminnal- prosessikirjoit- Vaihtoehto 2. ajankohtaisesta liseen oppimiseen tamisen Oppiva aiheesta tai • Perehtyminen menetelmällä. organisaatio; ongelmasta, koulutusohjel- työyhteisön jossa tulee maan: kehittäminen käyttää -tavoitteet aiempien -toimintatavat Vaihtoehto 3. jaksojen -sisällöt Yritystalous oppimista. -aikataulut TUTOR ---------- --------------- - - - - -- -- --- --- - - 1. etätehtävä 2. etätehtävä 3. ja 4. etätehtävä 5. etätehtäväTavoitteet: yhteistyötaidot oppimistaidot → → → → kirjoitustaito → → → avartunut tietokäsitys ja oppimiskäsitys itsetuntemus → → tiimitaito teemakohtaisen → tiedon omaksuminen itsenäinen tiedon hankinta, käsittely ja kokeileminen
    • 32 SAK · Tutkimustietoa 3/2007Liite 4At-opintoryhmät suomen kartalla
    • SAK · Tutkimustietoa 3/2007 33Liite 5Kokemusperäisen oppimisen malli Kolbinmukaan
    • 34 SAK · Tutkimustietoa 3/2007 Liite 6 At-ryhmien haastattelut: ryhmien kuvaus Ryhmä/mukanaRyhmä haastattelussa Lopputyön aihe Valmis HaastattelutHämeen 6/4 Muutoksen hallinta ja Kesäkuu 1995 28.12.2006Itsenaiset vastuun ottaminen työelämässäKaikki pelissä 8/4 Työtyytyväisyys Touko 1995 15.12.2006Kalakukkolaiset 7/3 Kesken 14.12.2006Karjalan kynttilät 74/ Ihmisen suhde itseensä Marras 1994 15.12.2006 ja ympäristöönsä työelämän pyörteissä työpaikoilla ja vapaa- aikanaKiteen 6/4 Laman vaikutukset Joulu 1996 16.12.2006mietiskelijät Kiteen kaupungin kotipalveluun, päivähoitoon ja tekniseen sektoriinLamavälkyt 7/- Paikallinen Kesäkuu 1995 14.12.2006 edunvalvontaMaster 6/3 Ihmissuhteet Kevät 1996 10.12.2006 työyhteisössä: Henkisestä väkiallasta henkiseen hyvinvointiinMustekalat 7/3 Ihmissuhteet Pvm puuttuu 02.12.2006 työyhteisössä: Tiedonkulku, kiire ja suosikkijärjestelmätTiimat 8/1 Rakennemuutos kaupan Marras 1998 15.12.2006 alalla 1985-95Timantit 9/2 Henkinen hyvinvointi Helmikuu 1995 11.12.2006 Turun yliopistossa
    • 3.2007 Muistelemalla kerrottu oppiminen Selvitys Aikuinen ja työ -opintojen vaikutuksista Liisa Korhonen - Ulla PuroSuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAKHakaniemenranta 1, PL 157FI-00531 Helsinki Tutkimustietopuh. +358 20 774 000fax +358 20 774 0225www.sak.fi