• Share
  • Email
  • Embed
  • Like
  • Save
  • Private Content
Liikkeessä tulevaisuuteen
 

Liikkeessä tulevaisuuteen

on

  • 1,262 views

SAK:n 16. edustajakokous 28.–30.5.2001

SAK:n 16. edustajakokous 28.–30.5.2001

Asiakirjassa SAK ottaa kantaa yhteiskuntamme ilmiöihin sekä oman toimintansa tulevaisuuteen.

Statistics

Views

Total Views
1,262
Views on SlideShare
1,256
Embed Views
6

Actions

Likes
0
Downloads
3
Comments
0

1 Embed 6

http://www.sak.fi 6

Accessibility

Categories

Upload Details

Uploaded via as Adobe PDF

Usage Rights

CC Attribution-NonCommercial-ShareAlike LicenseCC Attribution-NonCommercial-ShareAlike LicenseCC Attribution-NonCommercial-ShareAlike License

Report content

Flagged as inappropriate Flag as inappropriate
Flag as inappropriate

Select your reason for flagging this presentation as inappropriate.

Cancel
  • Full Name Full Name Comment goes here.
    Are you sure you want to
    Your message goes here
    Processing…
Post Comment
Edit your comment

    Liikkeessä tulevaisuuteen Liikkeessä tulevaisuuteen Document Transcript

    • SAK tulevaisuuteen Liikkeessä SAK:n 16. edustajakokous 28.-30.5.2001 SAK tulevaisuuteen Liikkeessä
    • Sisällys 1 IHMISTEN YHTEISKUNTA ................................................................................. 5 2 DEMOKRATIA ................................................................................................. 9 3 ARVOJAAN SEURAAVA LIIKE .......................................................................... 11 3.1 KANSANLIIKE VAI VAKUUTUSLAITOS .................................................................................... 11 3.2 TYÖN LIIKE ........................................................................................................................ 13 3.3 TURVALLISUUDEN LIIKE ...................................................................................................... 14 3.4 OIKEUDENMUKAISEN HYVINVOINTIYHTEISKUNNAN LIIKE ..................................................... 15 4 TYÖELÄMÄN MUUTOS VAATII UUDISTUMISTA .................................................. 17 5 HYVÄKSYMME ERILAISUUDEN ....................................................................... 21 6 SINÄ - MINÄ - ME ......................................................................................... 25 6.1 YHTEISÖ SAA VOIMANSA JÄSENISTÄÄN ................................................................................ 25 6.1.1 KORKEAN JÄRJESTÄYTYMISASTEEN SÄILYTTÄMINEN .................................... 25 6.1.2 RAJARIIDOISTA YHTEISTYÖHÖN .................................................................. 29 6.1.3 VAHVOJA LIITTOJA .................................................................................... 29 6.2 SUKUPOLVI VAIHTUU JA ME MUUTUMME .............................................................................. 30 6.3 JÄSENTENSÄ NÄKÖINEN ...................................................................................................... 32 6.3.1 ERILAISUUS VOIMAVARANA ....................................................................... 32 6.3.2 YHTEYS NUORIIN NUORTEN EHDOILLA ....................................................... 33 6.3.3 RUOTSINKIELINEN TOIMINTA ..................................................................... 36 6.4 KAVERIA EI JÄTETÄ ............................................................................................................. 37 6.5 KAUKANA JA KOTONA ........................................................................................................ 39 6.6 PERINTEESTÄ MODERNIIN ................................................................................................... 41 7 VAHVA VAIKUTTAJA ..................................................................................... 43 Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry 7.1 NEUVOTTELEMALLA ........................................................................................................... 43 Graafinen suunnittelu Mikko Huttunen 7.2 YHTEISKUNTAAN VAIKUTTAMALLA ...................................................................................... 43 Valkealan Painokarelia 2001 ISBN 951-714-212-9SAK tulevaisuuteen Liikkeessä 3 SAK tulevaisuuteen Liikkeessä
    • Sisällys 1 IHMISTEN YHTEISKUNTA ................................................................................. 5 2 DEMOKRATIA ................................................................................................. 9 3 ARVOJAAN SEURAAVA LIIKE .......................................................................... 11 3.1 KANSANLIIKE VAI VAKUUTUSLAITOS .................................................................................... 11 3.2 TYÖN LIIKE ........................................................................................................................ 13 3.3 TURVALLISUUDEN LIIKE ...................................................................................................... 14 3.4 OIKEUDENMUKAISEN HYVINVOINTIYHTEISKUNNAN LIIKE ..................................................... 15 4 TYÖELÄMÄN MUUTOS VAATII UUDISTUMISTA .................................................. 17 5 HYVÄKSYMME ERILAISUUDEN ....................................................................... 21 6 SINÄ - MINÄ - ME ......................................................................................... 25 6.1 YHTEISÖ SAA VOIMANSA JÄSENISTÄÄN ................................................................................ 25 6.1.1 KORKEAN JÄRJESTÄYTYMISASTEEN SÄILYTTÄMINEN .................................... 25 6.1.2 RAJARIIDOISTA YHTEISTYÖHÖN .................................................................. 29 6.1.3 VAHVOJA LIITTOJA .................................................................................... 29 6.2 SUKUPOLVI VAIHTUU JA ME MUUTUMME .............................................................................. 30 6.3 JÄSENTENSÄ NÄKÖINEN ...................................................................................................... 32 6.3.1 ERILAISUUS VOIMAVARANA ....................................................................... 32 6.3.2 YHTEYS NUORIIN NUORTEN EHDOILLA ....................................................... 33 6.3.3 RUOTSINKIELINEN TOIMINTA ..................................................................... 36 6.4 KAVERIA EI JÄTETÄ ............................................................................................................. 37 6.5 KAUKANA JA KOTONA ........................................................................................................ 39 6.6 PERINTEESTÄ MODERNIIN ................................................................................................... 41 7 VAHVA VAIKUTTAJA ..................................................................................... 43 Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry 7.1 NEUVOTTELEMALLA ........................................................................................................... 43 Graafinen suunnittelu Mikko Huttunen 7.2 YHTEISKUNTAAN VAIKUTTAMALLA ...................................................................................... 43 Valkealan Painokarelia 2001 ISBN 951-714-212-9SAK tulevaisuuteen Liikkeessä 3 SAK tulevaisuuteen Liikkeessä
    • 7.3 MEDIAN KAUTTA ............................................................................................................... 44 7.3.1 TIEDOTUSVÄLINEET .................................................................................. 44 1 Ihmisten yhteiskunta 7.3.2 ALUEELLINEN VIESTINTÄ ........................................................................... 44 7.3.3 PALKANSAAJALEHDET ............................................................................... 45 7.3.4 OMAT LEHDET .......................................................................................... 45 Suomi tuli 1990-luvun aikana kiinteäksi osaksi eurooppalaista ja maail- 7.3.5 VERKKOVIESTINTÄ .................................................................................... 45 manlaajuista taloutta. Sen on sanottu kaventaneen meidän mahdollisuuk- 7.4. TYÖTAISTELUT .................................................................................................................. 47 siamme valita yhteiskunnan tuleva kehityssuunta. Monimutkaistunut ja 7.5 EETTINEN VALVONTA .......................................................................................................... 48 kansainvälistynyt maailma on tehnyt kehityksestä epävarman ja vaikeasti hallittavan. Se ei oikeuta vähättelemään omien valintojemme ja kansalli- 8 VASTAKKAINASETTELUA VAI KUMPPANUUTTA ................................................ 51 sen hyvinvointipolitiikan merkitystä. Myös tulevaisuuden suomalaista yhteiskuntaa muokataan ihmisten omilla päätöksillä. 8.1 VALTIO .............................................................................................................................. 51 8.2 TYÖNANTAJAT ................................................................................................................... 52 Niin yksittäisten ihmisten elämä kuin hyvinvointiyhteiskunnan raken- taminen edellyttävät jatkuvia valintoja. Ammattiyhdistysliike ei voi hy- 9 PALKANSAAJIEN YHTEISTYÖ .......................................................................... 55 väksyä yhden totuuden yhteiskuntaa. Demokratiaan kuuluvat vaihtoeh- dot ja valinnat. Politiikka ja ihmisten yhteisöllinen toiminta, kansa- 10 YHTEISET ASIAT JA KUMPPANIT ....................................................................57 laisyhteiskunta, on vastavoima markkinoiden vallalle. 10.1 POLITIIKKA JA PUOLUEET .................................................................................................. 57 Markkinatalous on osoittautunut tehokkaaksi tavaksi organisoida tuo- 10.2 KANSALAISJÄRJESTÖT ....................................................................................................... 58 tantoa, mutta sen säätely on välttämätöntä. 1990-luvun raskaat lama- 10.3 KIRKKO ........................................................................................................................... 60 vuodet muistuttavat yksilön turvattomuudesta yhteiskunnan muutok- sissa. Vain ihmisten yhteisöllinen toiminta ja demokraattinen vaikutta- 11 OSAAVAT IHMISET, OSAAVA AY-LIIKE ............................................................ 61 minen voivat luoda turvallisuutta myös tulevissa työelämän ja yhteis- kunnan muutoksissa. Pyrkimykset syrjäyttää valtio, politiikka ja ammat- 11.1 JÄSENTEN KOULUTUS ........................................................................................................ 61 tiyhdistysliike luovat markkinoiden yhteiskunnan, ei ihmisten yhteis- 11.2 LUOTTAMUSHENKILÖIDEN JA AKTIIVIEN KOULUTUS ............................................................ 62 kuntaa. Markkinoiden, valtion ja kansalaisyhteiskunnan kolmiossa on 11.3 HENKILÖSTÖN KEHITTÄMINEN .......................................................................................... 65 kansalaisyhteiskunta jäänyt puristuksiin. Se vaatii omat puolustajansa. 11.4 JÄSENTEN AMMATILLINEN OSAAMINEN .............................................................................. 67 11.5 TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISTOIMINTA ................................................................................. 68 Suomalainen yhteiskunta ei ole kehittynyt valmiiksi. Tasa-arvossa ja oi- keudenmukaisuudessa on suuria puutteita niin työelämässä kuin muual- lakin. Sosiaaliset ja yhteiskuntaluokkiin liittyvät eriarvoisuudet eivät ole 12 TOIMINTA JA TALOUS .................................................................................. 71 yhteiskunnasta hävinneet. Yhteiskunnallinen asema, varallisuus ja syn- typerä vaikuttavat edelleen ihmisten oikeuksiin ja mahdollisuuksiin. 13 DEMOKRATIAN MAHDOLLISUUDET .............................................................. 73 Suomalaisen yhteiskunnan tulevassa kehityksessä on kysymys valinnas- 13.1 YHTEYS IHMISIIN .............................................................................................................. 73 ta kahden suunnan kesken: 13.2 LUOTTAMUSHENKILÖT ...................................................................................................... 74 13.3 AMMATTIOSASTOT ........................................................................................................... 79 1) Yritysten ja suuromistajien hallitsema yhteiskunta, jossa demokratian 13.4 PAIKALLISJÄRJESTÖT, ALUEELLINEN TOIMINTA JA ALUEVAIKUTTAMINEN ............................... 81 ja politiikan alue on supistunut ja omistajien sekä markkinoiden valta 13.5 TIETOYHTEISKUNNAN VERKKODEMOKRATIA ....................................................................... 82 kasvanut. Jatkuva yhteiskuntaa ohjaavien normien purku ja yksityistä- minen luo markkinoiden ylivallan, heikon valtion ja eriarvoisuuden. 2) Ihmisten yhteiskunta, jossa toimii vahva kansalaisyhteiskunta etujärjestöineen ja kansalaisliikkeineen ja jossa päätöksiä tekevätSAK tulevaisuuteen Liikkeessä 4 5 SAK tulevaisuuteen Liikkeessä
    • 7.3 MEDIAN KAUTTA ............................................................................................................... 44 7.3.1 TIEDOTUSVÄLINEET .................................................................................. 44 1 Ihmisten yhteiskunta 7.3.2 ALUEELLINEN VIESTINTÄ ........................................................................... 44 7.3.3 PALKANSAAJALEHDET ............................................................................... 45 7.3.4 OMAT LEHDET .......................................................................................... 45 Suomi tuli 1990-luvun aikana kiinteäksi osaksi eurooppalaista ja maail- 7.3.5 VERKKOVIESTINTÄ .................................................................................... 45 manlaajuista taloutta. Sen on sanottu kaventaneen meidän mahdollisuuk- 7.4. TYÖTAISTELUT .................................................................................................................. 47 siamme valita yhteiskunnan tuleva kehityssuunta. Monimutkaistunut ja 7.5 EETTINEN VALVONTA .......................................................................................................... 48 kansainvälistynyt maailma on tehnyt kehityksestä epävarman ja vaikeasti hallittavan. Se ei oikeuta vähättelemään omien valintojemme ja kansalli- 8 VASTAKKAINASETTELUA VAI KUMPPANUUTTA ................................................ 51 sen hyvinvointipolitiikan merkitystä. Myös tulevaisuuden suomalaista yhteiskuntaa muokataan ihmisten omilla päätöksillä. 8.1 VALTIO .............................................................................................................................. 51 8.2 TYÖNANTAJAT ................................................................................................................... 52 Niin yksittäisten ihmisten elämä kuin hyvinvointiyhteiskunnan raken- taminen edellyttävät jatkuvia valintoja. Ammattiyhdistysliike ei voi hy- 9 PALKANSAAJIEN YHTEISTYÖ .......................................................................... 55 väksyä yhden totuuden yhteiskuntaa. Demokratiaan kuuluvat vaihtoeh- dot ja valinnat. Politiikka ja ihmisten yhteisöllinen toiminta, kansa- 10 YHTEISET ASIAT JA KUMPPANIT ....................................................................57 laisyhteiskunta, on vastavoima markkinoiden vallalle. 10.1 POLITIIKKA JA PUOLUEET .................................................................................................. 57 Markkinatalous on osoittautunut tehokkaaksi tavaksi organisoida tuo- 10.2 KANSALAISJÄRJESTÖT ....................................................................................................... 58 tantoa, mutta sen säätely on välttämätöntä. 1990-luvun raskaat lama- 10.3 KIRKKO ........................................................................................................................... 60 vuodet muistuttavat yksilön turvattomuudesta yhteiskunnan muutok- sissa. Vain ihmisten yhteisöllinen toiminta ja demokraattinen vaikutta- 11 OSAAVAT IHMISET, OSAAVA AY-LIIKE ............................................................ 61 minen voivat luoda turvallisuutta myös tulevissa työelämän ja yhteis- kunnan muutoksissa. Pyrkimykset syrjäyttää valtio, politiikka ja ammat- 11.1 JÄSENTEN KOULUTUS ........................................................................................................ 61 tiyhdistysliike luovat markkinoiden yhteiskunnan, ei ihmisten yhteis- 11.2 LUOTTAMUSHENKILÖIDEN JA AKTIIVIEN KOULUTUS ............................................................ 62 kuntaa. Markkinoiden, valtion ja kansalaisyhteiskunnan kolmiossa on 11.3 HENKILÖSTÖN KEHITTÄMINEN .......................................................................................... 65 kansalaisyhteiskunta jäänyt puristuksiin. Se vaatii omat puolustajansa. 11.4 JÄSENTEN AMMATILLINEN OSAAMINEN .............................................................................. 67 11.5 TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISTOIMINTA ................................................................................. 68 Suomalainen yhteiskunta ei ole kehittynyt valmiiksi. Tasa-arvossa ja oi- keudenmukaisuudessa on suuria puutteita niin työelämässä kuin muual- lakin. Sosiaaliset ja yhteiskuntaluokkiin liittyvät eriarvoisuudet eivät ole 12 TOIMINTA JA TALOUS .................................................................................. 71 yhteiskunnasta hävinneet. Yhteiskunnallinen asema, varallisuus ja syn- typerä vaikuttavat edelleen ihmisten oikeuksiin ja mahdollisuuksiin. 13 DEMOKRATIAN MAHDOLLISUUDET .............................................................. 73 Suomalaisen yhteiskunnan tulevassa kehityksessä on kysymys valinnas- 13.1 YHTEYS IHMISIIN .............................................................................................................. 73 ta kahden suunnan kesken: 13.2 LUOTTAMUSHENKILÖT ...................................................................................................... 74 13.3 AMMATTIOSASTOT ........................................................................................................... 79 1) Yritysten ja suuromistajien hallitsema yhteiskunta, jossa demokratian 13.4 PAIKALLISJÄRJESTÖT, ALUEELLINEN TOIMINTA JA ALUEVAIKUTTAMINEN ............................... 81 ja politiikan alue on supistunut ja omistajien sekä markkinoiden valta 13.5 TIETOYHTEISKUNNAN VERKKODEMOKRATIA ....................................................................... 82 kasvanut. Jatkuva yhteiskuntaa ohjaavien normien purku ja yksityistä- minen luo markkinoiden ylivallan, heikon valtion ja eriarvoisuuden. 2) Ihmisten yhteiskunta, jossa toimii vahva kansalaisyhteiskunta etujärjestöineen ja kansalaisliikkeineen ja jossa päätöksiä tekevätSAK tulevaisuuteen Liikkeessä 4 5 SAK tulevaisuuteen Liikkeessä
    • demokraattisesti valitut edustuselimet kansalaisten hyvinvointi ensisi- järjestäytynyt ammattiliittoihin. Ay-liikkeessä jäsenet käyttävät valtaa jaisena lähtökohtanaan. Ihmisten yhteiskunnassa tarvitaan vahvaa, de- henkilö ja ääni -periaatteen mukaisesti. mokraattisessa valvonnassa olevaa valtiota, jolla on kyky asettaa rajoja ja eettisiä vaatimuksia markkinavoimille. Kannanotto 2 Viime vuosina suomalaiseen yhteiskuntaan on tullut piirteitä, jotka ovat Järjestöjemme edustavuus ja jäsenlähtöinen demokratia luovat sekä oi- merkinneet takaiskua hyvinvointiyhteiskunnalle: korkeana jatkuva työt- keutuksen että myös velvollisuuden vaikuttaa palkansaajia ja heidän tömyys, tuloerojen kasvu, köyhyyden lisääntyminen, julkisten palvelu- perheitään koskettaviin asioihin. jen yksityistäminen ideologisilla syillä. Yhteiskunnallisesta tasa-arvosta on peräännytty. Ahneudesta on tullut myös julkista. Tämä kaikki on tapahtunut sen uusliberalistisen opin mukaan, jossa hyvinvointiyhteiskunta ja ammattiyhdistysliike nähdään kehityksen esteeksi. Myös ihmisten elämäntavassa on tapahtunut muu- toksia. Arkielämä on yksityistynyt ja on tullut tavanomaisemmaksi ko- rostaa yksilöllisiä elämyksiä. Monet näistä tekijöistä saattavat kääntää kansalaismielipiteen kehityk- sen myös demokratiaa vastaan ja jopa ääriliikkeitä suosiviksi. Siihen voi- vat luoda aineksia myös maahanmuuton lisääntyminen ja Euroopan uni- onin sekä päättäjien koettu etääntyminen kansalaisista. Ei ole mitenkään itsestään selvää, että sosiaalinen rauha ja eheys säilyy. Sen eteen on myös tehtävä työtä. Yhteiskunnallisista epäkohdista voi muodostua sytykkeitä ja yhteiskunnan vastaisia protestiliikkeitä, jotka kääntyvät jopa väki- valtaisiksi. Ihmisten usko auktoriteetteihin ja luottamus päättäjiin näyttää heikenty- neen. Ratkaisevaa on se, voivatko kansalaiset luottaa politiikan mahdol- lisuuksiin sekä päättäjien kyvykkyyteen ja haluun jakaa hyvinvoinnin hedelmiä oikeudenmukaisesti. Sosiaalisen eheyden rikkoutumisesta jou- duttaisiin maksamaan kova hinta. Kannanotto 1 Kansalaiset kannattavat laajasti hyvinvointiyhteiskuntaa. Myös me olem- me siihen sitoutuneet. SAK:lainen ammattiyhdistysliike on ollut viime vuosien murroksessa keskeinen hyvinvointiyhteiskunnan takaaja. Ay-lii- ke on edustanut sosiaalisen eheyden ja oikeudenmukaisuuden politiik- kaa. Tämä rooli meillä on myös tulevaisuudessa, mutta entistä vaativampana. Keinoina meillä ovat vapaus ja demokraattiset oikeudet aktiiviseen kansalaisuuteen. Ammattiyhdistysliike on kansalaisyhteiskunnan muodostavista järjestöis- tä ja liikkeistä laajin yhteiskunnallinen liike. Valtaosa palkansaajista onSAK tulevaisuuteen Liikkeessä 6 7 SAK tulevaisuuteen Liikkeessä
    • demokraattisesti valitut edustuselimet kansalaisten hyvinvointi ensisi- järjestäytynyt ammattiliittoihin. Ay-liikkeessä jäsenet käyttävät valtaa jaisena lähtökohtanaan. Ihmisten yhteiskunnassa tarvitaan vahvaa, de- henkilö ja ääni -periaatteen mukaisesti. mokraattisessa valvonnassa olevaa valtiota, jolla on kyky asettaa rajoja ja eettisiä vaatimuksia markkinavoimille. Kannanotto 2 Viime vuosina suomalaiseen yhteiskuntaan on tullut piirteitä, jotka ovat Järjestöjemme edustavuus ja jäsenlähtöinen demokratia luovat sekä oi- merkinneet takaiskua hyvinvointiyhteiskunnalle: korkeana jatkuva työt- keutuksen että myös velvollisuuden vaikuttaa palkansaajia ja heidän tömyys, tuloerojen kasvu, köyhyyden lisääntyminen, julkisten palvelu- perheitään koskettaviin asioihin. jen yksityistäminen ideologisilla syillä. Yhteiskunnallisesta tasa-arvosta on peräännytty. Ahneudesta on tullut myös julkista. Tämä kaikki on tapahtunut sen uusliberalistisen opin mukaan, jossa hyvinvointiyhteiskunta ja ammattiyhdistysliike nähdään kehityksen esteeksi. Myös ihmisten elämäntavassa on tapahtunut muu- toksia. Arkielämä on yksityistynyt ja on tullut tavanomaisemmaksi ko- rostaa yksilöllisiä elämyksiä. Monet näistä tekijöistä saattavat kääntää kansalaismielipiteen kehityk- sen myös demokratiaa vastaan ja jopa ääriliikkeitä suosiviksi. Siihen voi- vat luoda aineksia myös maahanmuuton lisääntyminen ja Euroopan uni- onin sekä päättäjien koettu etääntyminen kansalaisista. Ei ole mitenkään itsestään selvää, että sosiaalinen rauha ja eheys säilyy. Sen eteen on myös tehtävä työtä. Yhteiskunnallisista epäkohdista voi muodostua sytykkeitä ja yhteiskunnan vastaisia protestiliikkeitä, jotka kääntyvät jopa väki- valtaisiksi. Ihmisten usko auktoriteetteihin ja luottamus päättäjiin näyttää heikenty- neen. Ratkaisevaa on se, voivatko kansalaiset luottaa politiikan mahdol- lisuuksiin sekä päättäjien kyvykkyyteen ja haluun jakaa hyvinvoinnin hedelmiä oikeudenmukaisesti. Sosiaalisen eheyden rikkoutumisesta jou- duttaisiin maksamaan kova hinta. Kannanotto 1 Kansalaiset kannattavat laajasti hyvinvointiyhteiskuntaa. Myös me olem- me siihen sitoutuneet. SAK:lainen ammattiyhdistysliike on ollut viime vuosien murroksessa keskeinen hyvinvointiyhteiskunnan takaaja. Ay-lii- ke on edustanut sosiaalisen eheyden ja oikeudenmukaisuuden politiik- kaa. Tämä rooli meillä on myös tulevaisuudessa, mutta entistä vaativampana. Keinoina meillä ovat vapaus ja demokraattiset oikeudet aktiiviseen kansalaisuuteen. Ammattiyhdistysliike on kansalaisyhteiskunnan muodostavista järjestöis- tä ja liikkeistä laajin yhteiskunnallinen liike. Valtaosa palkansaajista onSAK tulevaisuuteen Liikkeessä 6 7 SAK tulevaisuuteen Liikkeessä
    • 2 Demokratia Demokratia, kansanvalta, antaa ihmisille mahdollisuuden vaikuttaa yh- teiskuntaan ja oman elämänsä ehtoihin. Se luo ihmisille mahdollisuu- den toteuttaa täysivaltaista kansalaisuutta. Se on myös tarkoitettu rajoit- tamaan vahvojen oikeutta ja vallankäyttäjien mielivaltaa. Demokratiaan kuuluu ajatus vallan uudelleenjaosta. Demokratia antaa meille mahdollisuuden organisoitua, vaikuttaa yhdessä. Organisoitumi- sen ohella äänioikeus on demokratian olennainen osa. Vaikka periaat- teelliset mahdollisuudet ovat olemassa, demokratiaa käyttävät vähiten hyväksi juuri ne, jotka sen tukea eniten tarvitsisivat. Vain ihmisten yhteisöllinen toiminta, kuten organisoituminen ammatti- yhdistysliikkeeksi, on saanut valtaeliitin ja omistajat ottamaan huomi- oon myös demokratian, tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden vaatimuk- sia. Yhdessä toimiminen antaa vahvemman aseman kuin mitä yksittäisi- nä ihmisinä voisimme yksin saavuttaa. Ammattiyhdistysliikkeen keskei- nen tehtävä on puolustaa demokratiaa niin työelämässä kuin koko yh- teiskunnassa. Siihen kuuluu aktiivisen kansalaisuuden edistäminen. Demokratian puolustaminen edellyttää koko palkansaajaliikkeen yhteistä toimintaa. Niin työelämässä kuin sen ulkopuolella syntyy väistämättä myös ristiriitoja. Niiden ratkaisemiseksi tarvitaan demokraattisia menet- telytapoja. Demokratia on myös tapa toimia. Se merkitsee ihmisten kuuntelua ja osallisuutta erilaisten etupyrkimysten sovittelussa. Vasta silloin syntyy luottamus tehtäviin päätöksiin. Suomessa on tapahtunut vallan uudelleenjakoa taloudellista valtaa käyt- tävän eliitin ja omistajien hyväksi. Ihmisten yhteisöllistä toimintaa, oikeut- ta organisoitua ammattiyhdistysliikkeeseen, pyritään myös estämään turvattomuutta ja pelkoa ylläpitäen. Demokratia ei toimi siellä, missä on pelkoa. Sivistys, oikeus oppimiseen ja demokratia kuuluvat yhteen. Jotta jäsentemme ääni kuuluisi yhteiskunnassa, sillä on oltava kyky ilmaista itsensä vaikuttavasti. Meidän on myös kyettävä pureutumaan siihen val- lan kieleen, jota valtaeliitti ja asiantuntijat käyttävät. Tarvitsemme myös kykyä ja uskallusta kyseenalaistaa sitä. Omien jäsentemme val- mentaminen elinikäiseen oppimiseen on tietoyhteiskunnassa entistä tär- keämpää.SAK tulevaisuuteen Liikkeessä 8 9 SAK tulevaisuuteen Liikkeessä
    • 2 Demokratia Demokratia, kansanvalta, antaa ihmisille mahdollisuuden vaikuttaa yh- teiskuntaan ja oman elämänsä ehtoihin. Se luo ihmisille mahdollisuu- den toteuttaa täysivaltaista kansalaisuutta. Se on myös tarkoitettu rajoit- tamaan vahvojen oikeutta ja vallankäyttäjien mielivaltaa. Demokratiaan kuuluu ajatus vallan uudelleenjaosta. Demokratia antaa meille mahdollisuuden organisoitua, vaikuttaa yhdessä. Organisoitumi- sen ohella äänioikeus on demokratian olennainen osa. Vaikka periaat- teelliset mahdollisuudet ovat olemassa, demokratiaa käyttävät vähiten hyväksi juuri ne, jotka sen tukea eniten tarvitsisivat. Vain ihmisten yhteisöllinen toiminta, kuten organisoituminen ammatti- yhdistysliikkeeksi, on saanut valtaeliitin ja omistajat ottamaan huomi- oon myös demokratian, tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden vaatimuk- sia. Yhdessä toimiminen antaa vahvemman aseman kuin mitä yksittäisi- nä ihmisinä voisimme yksin saavuttaa. Ammattiyhdistysliikkeen keskei- nen tehtävä on puolustaa demokratiaa niin työelämässä kuin koko yh- teiskunnassa. Siihen kuuluu aktiivisen kansalaisuuden edistäminen. Demokratian puolustaminen edellyttää koko palkansaajaliikkeen yhteistä toimintaa. Niin työelämässä kuin sen ulkopuolella syntyy väistämättä myös ristiriitoja. Niiden ratkaisemiseksi tarvitaan demokraattisia menet- telytapoja. Demokratia on myös tapa toimia. Se merkitsee ihmisten kuuntelua ja osallisuutta erilaisten etupyrkimysten sovittelussa. Vasta silloin syntyy luottamus tehtäviin päätöksiin. Suomessa on tapahtunut vallan uudelleenjakoa taloudellista valtaa käyt- tävän eliitin ja omistajien hyväksi. Ihmisten yhteisöllistä toimintaa, oikeut- ta organisoitua ammattiyhdistysliikkeeseen, pyritään myös estämään turvattomuutta ja pelkoa ylläpitäen. Demokratia ei toimi siellä, missä on pelkoa. Sivistys, oikeus oppimiseen ja demokratia kuuluvat yhteen. Jotta jäsentemme ääni kuuluisi yhteiskunnassa, sillä on oltava kyky ilmaista itsensä vaikuttavasti. Meidän on myös kyettävä pureutumaan siihen val- lan kieleen, jota valtaeliitti ja asiantuntijat käyttävät. Tarvitsemme myös kykyä ja uskallusta kyseenalaistaa sitä. Omien jäsentemme val- mentaminen elinikäiseen oppimiseen on tietoyhteiskunnassa entistä tär- keämpää.SAK tulevaisuuteen Liikkeessä 8 9 SAK tulevaisuuteen Liikkeessä
    • Kannanotto 3 3 Arvojaan seuraava liike Ammattiyhdistysliikkeen, valtiovallan ja työnantajien kolmikantainen yhteistyö on ollut tuloksellista. Hyvinvointiyhteiskunnan demokraatti- sessa kehittämisessä se on jatkossakin keskeinen toimintatapa. Oikeudenmukaisuus, tasa-arvo, solidaarisuus ja vapaus ovat osoittautu- neet kestäviksi perusarvoiksi ammattiyhdistysliikkeelle. Arvot toimivat ja niiden tuleekin toimia valintaperusteina päätöksiä tehtäessä. Meidän on tuotava esille valintojen arvoperusta myös taloutta ja yritystoimintaa koskevassa vaikuttamisessa. Arvot luovat toiminnalle yhteisöllistä vakaumusta. ”Arvoista vapaa” pää- töksenteko ja toiminta merkitsisivät byrokraattista hallinnoimista, jossa tärkeää on vain tehokkuus, sujuvuus ja etevimmän teknis-hallinnollisen ratkaisun löytäminen. Arvopohjan kuihtuminen edunvalvonnassa ja yh- teiskuntaan vaikuttamisessa näivettäisi ay-liikkeen etujärjestö- ja kansalaisjärjestöluonteen. Ay-liike on toiminut yhteiskunnallisena liikkeenä yli sata vuotta. Sen elinkaarelle on jo monesti pyritty antamaan ennustettavissa oleva loppu. SAK on liittoineen kuitenkin osoittautunut muuntumiskykyiseksi, ajas- sa ja ihmisten arjessa eläväksi liikkeeksi. Tämän kokonaiskuvan rinnalla on kuitenkin havainto, että SAK:n jäsenliitot ovat jäsentensä mielestä hyvin eri tavoin menestyneet etujärjestötyössään. Keskeinen uhka ay-liikkeen tavoitteissa menestymiselle on sen luottamus- henkilöverkoston ja paikallisen toiminnan heikentyminen. Yhteys ihmi- siin työpaikoilla on toiminnan perusta. 3.1 Kansanliike vai vakuutuslaitos Läheinen suhde valtiovaltaan ja pyrkimys neuvotteluteitse saatavaan yh- teisymmärrykseen tuo monia etuja, mutta myös pulmia ay-liikkeen kansalaisjärjestöluonteelle. SAK:lla ja sen jäsenliitoilla on lukuisia edustuksia valtion eri organisaatioissa. Tämä antaa mahdollisuuden seu- rata ja ennakoida työelämää koskevia suunnitelmia. Samalla se luo väy- län ennalta vaikuttamiseen. Valtion ja työmarkkinajärjestöjen ns. kolmikantayhteistyössä pyritään si- tomaan osapuolet neuvotteluteitse tapahtuviin ratkaisuihin. Ristiriidat käsitellään neuvotteluammattilaisten toimesta ja yhteisesti sovittuja pe- lisääntöjä noudattaen. Tällainen työmarkkinoiden toimintamalli tekee jopa työtaisteluista ennustettavia. Työmarkkinamallin keskeinen seu- raus onkin vakaus.SAK tulevaisuuteen Liikkeessä 10 11 SAK tulevaisuuteen Liikkeessä
    • Kannanotto 3 3 Arvojaan seuraava liike Ammattiyhdistysliikkeen, valtiovallan ja työnantajien kolmikantainen yhteistyö on ollut tuloksellista. Hyvinvointiyhteiskunnan demokraatti- sessa kehittämisessä se on jatkossakin keskeinen toimintatapa. Oikeudenmukaisuus, tasa-arvo, solidaarisuus ja vapaus ovat osoittautu- neet kestäviksi perusarvoiksi ammattiyhdistysliikkeelle. Arvot toimivat ja niiden tuleekin toimia valintaperusteina päätöksiä tehtäessä. Meidän on tuotava esille valintojen arvoperusta myös taloutta ja yritystoimintaa koskevassa vaikuttamisessa. Arvot luovat toiminnalle yhteisöllistä vakaumusta. ”Arvoista vapaa” pää- töksenteko ja toiminta merkitsisivät byrokraattista hallinnoimista, jossa tärkeää on vain tehokkuus, sujuvuus ja etevimmän teknis-hallinnollisen ratkaisun löytäminen. Arvopohjan kuihtuminen edunvalvonnassa ja yh- teiskuntaan vaikuttamisessa näivettäisi ay-liikkeen etujärjestö- ja kansalaisjärjestöluonteen. Ay-liike on toiminut yhteiskunnallisena liikkeenä yli sata vuotta. Sen elinkaarelle on jo monesti pyritty antamaan ennustettavissa oleva loppu. SAK on liittoineen kuitenkin osoittautunut muuntumiskykyiseksi, ajas- sa ja ihmisten arjessa eläväksi liikkeeksi. Tämän kokonaiskuvan rinnalla on kuitenkin havainto, että SAK:n jäsenliitot ovat jäsentensä mielestä hyvin eri tavoin menestyneet etujärjestötyössään. Keskeinen uhka ay-liikkeen tavoitteissa menestymiselle on sen luottamus- henkilöverkoston ja paikallisen toiminnan heikentyminen. Yhteys ihmi- siin työpaikoilla on toiminnan perusta. 3.1 Kansanliike vai vakuutuslaitos Läheinen suhde valtiovaltaan ja pyrkimys neuvotteluteitse saatavaan yh- teisymmärrykseen tuo monia etuja, mutta myös pulmia ay-liikkeen kansalaisjärjestöluonteelle. SAK:lla ja sen jäsenliitoilla on lukuisia edustuksia valtion eri organisaatioissa. Tämä antaa mahdollisuuden seu- rata ja ennakoida työelämää koskevia suunnitelmia. Samalla se luo väy- län ennalta vaikuttamiseen. Valtion ja työmarkkinajärjestöjen ns. kolmikantayhteistyössä pyritään si- tomaan osapuolet neuvotteluteitse tapahtuviin ratkaisuihin. Ristiriidat käsitellään neuvotteluammattilaisten toimesta ja yhteisesti sovittuja pe- lisääntöjä noudattaen. Tällainen työmarkkinoiden toimintamalli tekee jopa työtaisteluista ennustettavia. Työmarkkinamallin keskeinen seu- raus onkin vakaus.SAK tulevaisuuteen Liikkeessä 10 11 SAK tulevaisuuteen Liikkeessä
    • Keskitetty neuvottelutoiminta, kompromissihakuisuus ja vakaus jättä- Vakuutuslaitos vät jäsenistön helposti sivustakatsojan rooliin. Tämä näyttää tapahtuvan siitäkin huolimatta, että paikallinen sopimistoiminta yleistyy. Hyvätkään Vakuutuslaitoksessa toiminta painottuu johdon ja palkatun henkilöstön neuvottelutulokset eivät välttämättä aktivoi jäseniä, vaan saattavat jopa työhön. Asiantuntijat korjaavat epäkohtia ja neuvottelevat. Jäsenistö on vahvistaa kuvitelmaa siitä, että jäsenen myötävaikutusta ei tarvita asian- passiivista ja odottaa etujen kehittyvän ilman omaa myötävaikutusta. tuntijoiden hoitaessa asiat heidän puolestaan. Tavoitteet lähtevät kuiten- Viestintä on ylhäältä alas tapahtuvaa tiedottamista, ei niinkään vuoro- kin jäsenten tarpeista. vaikutusta. Organisaatiorakenne on keskitetty. Liikkeen identiteetti pe- rustuu ”palvelujen myymiseen”. Ay-liikkeen vaikutusvalta perustuu viime kädessä siihen voimaan, joka sillä on jäsenissään. Vastapuoli arvioi ennen muuta kyvyn aktivoida jä- Tulevaisuudessa korostuu järjestöjemme kyky toimia yhteydessä senistö työtaisteluun tai muuhun vastarintaan. Jos tätä kykyä ei ole, ei jäseniinsä. Toiminnan organisointi on jäänyt liian vähälle huomiolle. ole myöskään vaikutusvaltaa. Vahvan asiantuntemuksen ja jäsenpalvelujen tulee kuitenkin kehittyä tämän rinnalla. Tärkein jäsenpalvelu on jatkossakin sopimus jäsenten Olemme monin tavoin karsineet ay-liikkeen puoluepoliittista leimaa mm. työehdoista. Sitä tukevat muut keskeiset palvelut, kuten neuvonta-, tie- purkamalla kaksoismiehityksen liitoissa ja vähentämällä tai kokonaan dotus- ja koulutuspalvelut. lopettamalla puoluepoliittisten ryhmäkokousten pitämisen. Samaan ai- kaan on haluttu korostaa liikkeen arvopohjaa ja aatteellisuutta. Kannanotto 4 Ammattiyhdistysliikkeen tehtäviä voi pelkistetysti tarkastella kahden SAK:laisen ammattiyhdistysliikkeen on säilyttävä vahvana kansa- mallin avulla. Toista mallia voidaan kutsua organisoivaksi, kansa- laisjärjestönä ja todellisena kansanliikkeenä. Liikkeen elinvoima edellyt- laistoiminnan malliksi ja toisessa mallissa ay-liike ymmärretään ensisi- tää jäsenten omaa osallistumista ja jatkuvaa organisaation sisäistä vuo- jassa asiantuntijoiden muodostamaksi palveluorganisaatioksi. rovaikutusta. Järjestötutkimuksen havaintojen mukaan näyttää siltä, ettei ay-liikkeen päättäjillä ole täysin yhdenmukaista näkemystä liikkeen identiteetistä: Kannanotto 5 tulisiko sen olla nykyistä enemmän palveluorganisaatio vai enemmän kansalaisliike, jäsenten liike. Liitoilla on myös erilaisia odotuksia kes- Meidän on aika palata perusasioihin: yhteys jäseniin, heidän kusjärjestön edunvalvontapolitiikasta ja palveluroolista. kuulemisensa ja osallistuminen niin päätöksentekoon kuin toimintaan on kaiken ay-toiminnan lähtökohta. Samanaikaisesti on kyettävä kehit- tämään myös sisäistä kulttuuria ja palveluhenkisyyttä jäsenten tarpeita Kansalaistoiminnan organisointi kunnioittavaan suuntaan. Toiminnan organisointi ja palvelut on saatava tukemaan toisiaan. Tässä mallissa organisaatio on vahvasti sitoutunut jäsenten osallistumi- sen edistämiseen, toiminnan organisointiin ja koulutukseen. Harjoitetaan aktiivista sopimustoimintaa ja yhteiskuntavaikuttamista. Jäseniä 3.2 Työn liike aktivoidaan ratkaisemaan yhteisiä ongelmia ja asiantuntijoita käytetään tiedon välittämiseen sekä taitojen kehittämiseen. Organisaatiorakenne Oikeudenmukaisessa hyvinvointiyhteiskunnassa työ on vaurauden ja hy- on hajautettu. Jäsenhankinnasta huolehtivat paikalliset toimijat, kuten vinvoinnin perusta. Työn liikkeenä olemme sitoutuneet toimimaan täys- luottamusmiehet. Organisaation viestintä on monitahoista ja verkosto- työllisyyden saavuttamiseksi. Perinnöt, omistus ja osakekauppa eivät voi maista. olla ainoa vaurastumisen väylä. Palkansaajalla ja hänen perheellään on mahdollisuus ja oikeus vaurastua työnteolla. Se edellyttää oikeudenmu- Toiminnassa korostuvat ja siihen motivoivat yhteisöllisyys, yhteiset ar- kaista työtulojen ja pääomatulojen keskinäistä suhdetta. vot ja vakaumus. Hyvä työ ja työympäristö merkitsevät mahdollisuutta kehittymiseen, so- siaaliseen yhteisyyteen ja vaikuttamiseen. Mielekäs ja oikein kuormitettu työ tukee ihmisen terveyttä ja hyvinvointia.SAK tulevaisuuteen Liikkeessä 12 13 SAK tulevaisuuteen Liikkeessä
    • Keskitetty neuvottelutoiminta, kompromissihakuisuus ja vakaus jättä- Vakuutuslaitos vät jäsenistön helposti sivustakatsojan rooliin. Tämä näyttää tapahtuvan siitäkin huolimatta, että paikallinen sopimistoiminta yleistyy. Hyvätkään Vakuutuslaitoksessa toiminta painottuu johdon ja palkatun henkilöstön neuvottelutulokset eivät välttämättä aktivoi jäseniä, vaan saattavat jopa työhön. Asiantuntijat korjaavat epäkohtia ja neuvottelevat. Jäsenistö on vahvistaa kuvitelmaa siitä, että jäsenen myötävaikutusta ei tarvita asian- passiivista ja odottaa etujen kehittyvän ilman omaa myötävaikutusta. tuntijoiden hoitaessa asiat heidän puolestaan. Tavoitteet lähtevät kuiten- Viestintä on ylhäältä alas tapahtuvaa tiedottamista, ei niinkään vuoro- kin jäsenten tarpeista. vaikutusta. Organisaatiorakenne on keskitetty. Liikkeen identiteetti pe- rustuu ”palvelujen myymiseen”. Ay-liikkeen vaikutusvalta perustuu viime kädessä siihen voimaan, joka sillä on jäsenissään. Vastapuoli arvioi ennen muuta kyvyn aktivoida jä- Tulevaisuudessa korostuu järjestöjemme kyky toimia yhteydessä senistö työtaisteluun tai muuhun vastarintaan. Jos tätä kykyä ei ole, ei jäseniinsä. Toiminnan organisointi on jäänyt liian vähälle huomiolle. ole myöskään vaikutusvaltaa. Vahvan asiantuntemuksen ja jäsenpalvelujen tulee kuitenkin kehittyä tämän rinnalla. Tärkein jäsenpalvelu on jatkossakin sopimus jäsenten Olemme monin tavoin karsineet ay-liikkeen puoluepoliittista leimaa mm. työehdoista. Sitä tukevat muut keskeiset palvelut, kuten neuvonta-, tie- purkamalla kaksoismiehityksen liitoissa ja vähentämällä tai kokonaan dotus- ja koulutuspalvelut. lopettamalla puoluepoliittisten ryhmäkokousten pitämisen. Samaan ai- kaan on haluttu korostaa liikkeen arvopohjaa ja aatteellisuutta. Kannanotto 4 Ammattiyhdistysliikkeen tehtäviä voi pelkistetysti tarkastella kahden SAK:laisen ammattiyhdistysliikkeen on säilyttävä vahvana kansa- mallin avulla. Toista mallia voidaan kutsua organisoivaksi, kansa- laisjärjestönä ja todellisena kansanliikkeenä. Liikkeen elinvoima edellyt- laistoiminnan malliksi ja toisessa mallissa ay-liike ymmärretään ensisi- tää jäsenten omaa osallistumista ja jatkuvaa organisaation sisäistä vuo- jassa asiantuntijoiden muodostamaksi palveluorganisaatioksi. rovaikutusta. Järjestötutkimuksen havaintojen mukaan näyttää siltä, ettei ay-liikkeen päättäjillä ole täysin yhdenmukaista näkemystä liikkeen identiteetistä: Kannanotto 5 tulisiko sen olla nykyistä enemmän palveluorganisaatio vai enemmän kansalaisliike, jäsenten liike. Liitoilla on myös erilaisia odotuksia kes- Meidän on aika palata perusasioihin: yhteys jäseniin, heidän kusjärjestön edunvalvontapolitiikasta ja palveluroolista. kuulemisensa ja osallistuminen niin päätöksentekoon kuin toimintaan on kaiken ay-toiminnan lähtökohta. Samanaikaisesti on kyettävä kehit- tämään myös sisäistä kulttuuria ja palveluhenkisyyttä jäsenten tarpeita Kansalaistoiminnan organisointi kunnioittavaan suuntaan. Toiminnan organisointi ja palvelut on saatava tukemaan toisiaan. Tässä mallissa organisaatio on vahvasti sitoutunut jäsenten osallistumi- sen edistämiseen, toiminnan organisointiin ja koulutukseen. Harjoitetaan aktiivista sopimustoimintaa ja yhteiskuntavaikuttamista. Jäseniä 3.2 Työn liike aktivoidaan ratkaisemaan yhteisiä ongelmia ja asiantuntijoita käytetään tiedon välittämiseen sekä taitojen kehittämiseen. Organisaatiorakenne Oikeudenmukaisessa hyvinvointiyhteiskunnassa työ on vaurauden ja hy- on hajautettu. Jäsenhankinnasta huolehtivat paikalliset toimijat, kuten vinvoinnin perusta. Työn liikkeenä olemme sitoutuneet toimimaan täys- luottamusmiehet. Organisaation viestintä on monitahoista ja verkosto- työllisyyden saavuttamiseksi. Perinnöt, omistus ja osakekauppa eivät voi maista. olla ainoa vaurastumisen väylä. Palkansaajalla ja hänen perheellään on mahdollisuus ja oikeus vaurastua työnteolla. Se edellyttää oikeudenmu- Toiminnassa korostuvat ja siihen motivoivat yhteisöllisyys, yhteiset ar- kaista työtulojen ja pääomatulojen keskinäistä suhdetta. vot ja vakaumus. Hyvä työ ja työympäristö merkitsevät mahdollisuutta kehittymiseen, so- siaaliseen yhteisyyteen ja vaikuttamiseen. Mielekäs ja oikein kuormitettu työ tukee ihmisen terveyttä ja hyvinvointia.SAK tulevaisuuteen Liikkeessä 12 13 SAK tulevaisuuteen Liikkeessä
    • Monelle jäsenellemme yksipuolinen työ on edelleen arkipäivää. Työn ja- den ja epäjatkuvuuden aika muuttaa ihmisten elämänkulun perusteita ja kamiseen ja osittamiseen perustuva, taylorismiksi kutsuttu tapa organi- koko palkkatyöhön kiinnittymisen luonnetta. soida työtä, on edelleen varsin yleistä. Liittojemme jäsenistä joka toinen tekee enemmän tai vähemmän yksipuolista toistotyötä. Työn kuormitta- Kannanotto 7 vuus on pikemminkin kasvanut kuin helpottunut. Myös vaikutusmah- dollisuudet omaan työhön koetaan heikentyneiksi. SAK:lainen liike on murroksen ja epävarmuuden yhteiskunnassa entistä enemmän turvallisuuden liike. Se merkitsee vaikuttamista muutosten Työelämän kehittämisessä koetut takaiskut vaativat jatkossa ponnistele- ehtoihin ja niiden inhimillisten seurausten huomioonottamista. maan enemmän hyvän työn ja työympäristön puolesta. Se edellyttää jat- kuvaa aktiivisuutta ja osallisuutta työelämän kehittämishankkeissa. Jot- Kannanotto 8 ta oma-aloitteisuutemme voisi lisääntyä, on erityisesti työpaikka-aktii- vien osaamista parannettava. Eettiset säännöt sekä arvot ovat 2000-luvun SAK:lle yhä tärkeämpiä edun- valvonnan perusteita. Edellytämme niin itseltämme kuin työnantajilta, Kannanotto 6 omistajilta ja poliittisilta päättäjiltä vastuullisuutta ja kestäviä arvo- valintoja oikeudenmukaisuuden, tasa-arvon ja hyvinvoinnin turvaami- Työ- ja virkaehtosopimukset ovat työlainsäädännön rinnalla työelämän seksi. suhteiden perusta. Ammattiliittojen tärkein tehtävä on neuvotella jäse- nilleen työehdot valtakunnallisilla työ- tai virkaehtosopimuksilla. Sopi- musten tehtävä on taata työntekijöille yhtäläinen työehtojen vähim- 3.4 Oikeudenmukaisen hyvinvointiyhteiskunnan liike mäisturva. Ne estävät keinottelua työehdoilla ja rajoittavat omistajien ja työnantajien valtaa. Kattavat ja laajat työehtosopimukset ovat osa suo- Etujärjestönä ammattiliitto ei ole vain palkkaliike, vaan myös yhteiskun- malaista hyvinvointiyhteiskuntaa. nallinen uudistusliike, joka pyrkii laaja-alaiseen vaikuttamiseen. Ammat- tiyhdistysliike ei voi laajasta tehtävästään huolimatta olla mukana kai- 3.3 Turvallisuuden liike kessa, eikä se voi toimia puolueen kaltaisena liikkeenä, joka on vastuus- sa koko yhteiskunnan päätöksenteosta. Jäsenten odotukset järjestöiltään näkyvät vahvasti jäsentutkimuk- Valintojen ja arvojen painottaminen muuttaa poliittista kulttuuria. Kan- sissamme. SAK:lainen ammattiyhdistysliike mielletään ennen muuta salaiset voivat paremmin hyväksyä päätökset, jotka perustellaan ja joille turvallisuuden liikkeenä. Siltä odotetaan edunvalvonnan painottumista on esitetty myös vaihtoehtoja. Puolueiden ja puoluepolitiikan heikko työttömyyden vastaiseen taisteluun ja työttömyysturvan sekä työttömyys- arvostus ei parane viihteellistämällä politiikka. Uskottavuus kansalais- kassapalvelujen kehittämistä. Tämän taustalla ovat monien jäsenten hen- ten silmissä edellyttää päättäjien ja poliittisten organisaatioiden kilökohtaiset työttömyyskokemukset. arvokkuuden säilymistä. Työn pysyvyys on edelleen jäsentemme tärkein tavoite työssä. Hyvän Ammattiyhdistysliikkeen kannalta ei olisi hyväksi, jos taloudellista ja palkan merkitys työhön verrattuna on menettänyt tuntuvasti merkitys- poliittista valtaa käyttävien päättäjien ja kansalaisten välinen kuilu tään. Peräti 28 prosenttia jäsenistä pelkää joutuvansa työttömäksi. suurenisi. Kansalaiset kannattavat laajasti hyvinvointiyhteiskuntaa ja sen julkisia palveluja. Ne ovat tärkeitä edunvalvonnan kohteita. Kansalais- SAK:laisten työttömyys on ollut pitkäkestoisempaa kuin koko maassa ten mielipidettä ei ole kuitenkaan kuunneltu, kun kuntien ja valtion päät- keskimäärin (v. 1999), eli 16 kuukautta. Työttömistä jäsenistämme on li- täjät ovat laajasti organisoineet palveluja yksityisen sektorin varaan. Suuri säksi toistuvasti ollut työttömänä 75 prosenttia. Vain 64 prosenttia työt- osa hyvinvointiyhteiskunnan palveluista tuotetaan kunnissa. tömistä jäsenistä saa ansiosidonnaista päivärahaa. Hyvinvointiyhteiskunta on ollut tehokkain yhteiskunnallinen malli so- Erilaiset epävakausilmiöt koskevat arvioiden mukaan jopa noin kolmat- siaalisten epäkohtien ja köyhyyden torjumisessa. Se ei ole kuitenkaan ta osaa työvoimasta. Ydintyövoimaan tai marginaalityövoimaan kuulu- vain turvaverkko, vaan myös tasapainoista taloudellista ja yhteiskunnal- minen jakaa ihmiset eriarvoisiin työmarkkina-asemiin. Uusi epävarmuu-SAK tulevaisuuteen Liikkeessä 14 15 SAK tulevaisuuteen Liikkeessä
    • Monelle jäsenellemme yksipuolinen työ on edelleen arkipäivää. Työn ja- den ja epäjatkuvuuden aika muuttaa ihmisten elämänkulun perusteita ja kamiseen ja osittamiseen perustuva, taylorismiksi kutsuttu tapa organi- koko palkkatyöhön kiinnittymisen luonnetta. soida työtä, on edelleen varsin yleistä. Liittojemme jäsenistä joka toinen tekee enemmän tai vähemmän yksipuolista toistotyötä. Työn kuormitta- Kannanotto 7 vuus on pikemminkin kasvanut kuin helpottunut. Myös vaikutusmah- dollisuudet omaan työhön koetaan heikentyneiksi. SAK:lainen liike on murroksen ja epävarmuuden yhteiskunnassa entistä enemmän turvallisuuden liike. Se merkitsee vaikuttamista muutosten Työelämän kehittämisessä koetut takaiskut vaativat jatkossa ponnistele- ehtoihin ja niiden inhimillisten seurausten huomioonottamista. maan enemmän hyvän työn ja työympäristön puolesta. Se edellyttää jat- kuvaa aktiivisuutta ja osallisuutta työelämän kehittämishankkeissa. Jot- Kannanotto 8 ta oma-aloitteisuutemme voisi lisääntyä, on erityisesti työpaikka-aktii- vien osaamista parannettava. Eettiset säännöt sekä arvot ovat 2000-luvun SAK:lle yhä tärkeämpiä edun- valvonnan perusteita. Edellytämme niin itseltämme kuin työnantajilta, Kannanotto 6 omistajilta ja poliittisilta päättäjiltä vastuullisuutta ja kestäviä arvo- valintoja oikeudenmukaisuuden, tasa-arvon ja hyvinvoinnin turvaami- Työ- ja virkaehtosopimukset ovat työlainsäädännön rinnalla työelämän seksi. suhteiden perusta. Ammattiliittojen tärkein tehtävä on neuvotella jäse- nilleen työehdot valtakunnallisilla työ- tai virkaehtosopimuksilla. Sopi- musten tehtävä on taata työntekijöille yhtäläinen työehtojen vähim- 3.4 Oikeudenmukaisen hyvinvointiyhteiskunnan liike mäisturva. Ne estävät keinottelua työehdoilla ja rajoittavat omistajien ja työnantajien valtaa. Kattavat ja laajat työehtosopimukset ovat osa suo- Etujärjestönä ammattiliitto ei ole vain palkkaliike, vaan myös yhteiskun- malaista hyvinvointiyhteiskuntaa. nallinen uudistusliike, joka pyrkii laaja-alaiseen vaikuttamiseen. Ammat- tiyhdistysliike ei voi laajasta tehtävästään huolimatta olla mukana kai- 3.3 Turvallisuuden liike kessa, eikä se voi toimia puolueen kaltaisena liikkeenä, joka on vastuus- sa koko yhteiskunnan päätöksenteosta. Jäsenten odotukset järjestöiltään näkyvät vahvasti jäsentutkimuk- Valintojen ja arvojen painottaminen muuttaa poliittista kulttuuria. Kan- sissamme. SAK:lainen ammattiyhdistysliike mielletään ennen muuta salaiset voivat paremmin hyväksyä päätökset, jotka perustellaan ja joille turvallisuuden liikkeenä. Siltä odotetaan edunvalvonnan painottumista on esitetty myös vaihtoehtoja. Puolueiden ja puoluepolitiikan heikko työttömyyden vastaiseen taisteluun ja työttömyysturvan sekä työttömyys- arvostus ei parane viihteellistämällä politiikka. Uskottavuus kansalais- kassapalvelujen kehittämistä. Tämän taustalla ovat monien jäsenten hen- ten silmissä edellyttää päättäjien ja poliittisten organisaatioiden kilökohtaiset työttömyyskokemukset. arvokkuuden säilymistä. Työn pysyvyys on edelleen jäsentemme tärkein tavoite työssä. Hyvän Ammattiyhdistysliikkeen kannalta ei olisi hyväksi, jos taloudellista ja palkan merkitys työhön verrattuna on menettänyt tuntuvasti merkitys- poliittista valtaa käyttävien päättäjien ja kansalaisten välinen kuilu tään. Peräti 28 prosenttia jäsenistä pelkää joutuvansa työttömäksi. suurenisi. Kansalaiset kannattavat laajasti hyvinvointiyhteiskuntaa ja sen julkisia palveluja. Ne ovat tärkeitä edunvalvonnan kohteita. Kansalais- SAK:laisten työttömyys on ollut pitkäkestoisempaa kuin koko maassa ten mielipidettä ei ole kuitenkaan kuunneltu, kun kuntien ja valtion päät- keskimäärin (v. 1999), eli 16 kuukautta. Työttömistä jäsenistämme on li- täjät ovat laajasti organisoineet palveluja yksityisen sektorin varaan. Suuri säksi toistuvasti ollut työttömänä 75 prosenttia. Vain 64 prosenttia työt- osa hyvinvointiyhteiskunnan palveluista tuotetaan kunnissa. tömistä jäsenistä saa ansiosidonnaista päivärahaa. Hyvinvointiyhteiskunta on ollut tehokkain yhteiskunnallinen malli so- Erilaiset epävakausilmiöt koskevat arvioiden mukaan jopa noin kolmat- siaalisten epäkohtien ja köyhyyden torjumisessa. Se ei ole kuitenkaan ta osaa työvoimasta. Ydintyövoimaan tai marginaalityövoimaan kuulu- vain turvaverkko, vaan myös tasapainoista taloudellista ja yhteiskunnal- minen jakaa ihmiset eriarvoisiin työmarkkina-asemiin. Uusi epävarmuu-SAK tulevaisuuteen Liikkeessä 14 15 SAK tulevaisuuteen Liikkeessä
    • lista kehitystä tukeva yhteiskuntamalli. Oikeudenmukaisen ja riittävän laajan veropohjan säilyttäminen on myös hyvinvointiyhteiskunnan edel- 4 Työelämän muutos vaatii uudistumista lytys. Hyvinvointiyhteiskunnan arvostelijat puhuvat ”jakopolitiikan” paluus- Työelämän kehityksen kokonaiskuva on laman jäljiltä ollut monin osin ta, kun sosiaalisia etuuksia ja hyvinvointipalveluja on ryhdytty elvyttä- kielteinen. Lukemattomat julkisuuteen tulleet työelämän myönteiset mään laman jäljiltä. Tasa-arvo ei hyvinvointiyhteiskunnan vastustajia kehityshankkeet eivät ole voineet kääntää tätä kokonaisarviota myöntei- kiinnosta. seksi. Sen sijaan ne kertovat työelämän voimakkaasta kahtia- jakautumisesta: toisaalta hyviin ja kehittyviin työpaikkoihin ja toisaalta Tulojen ja varallisuuden oikeudenmukainen uudelleenjako on tärkeim- ahdistaviin, köyhdytettyjen töiden ja turvattomuuden työpaikkoihin. piä tulevaisuuden tehtäviä. Korkea työttömyys ei kuulu hyvinvointi- Hyville työpaikoille on ominaista myös hyvät yhteistoimintasuhteet työn- yhteiskuntaan. Olemme sitoutuneet hyvinvointiyhteiskuntaan, jossa hy- antajan ja työntekijöiden kesken. vinvointi kuuluu kaikille. Olemme olleet toteuttamassa monia tasa-arvoa edistäviä hankkeita. Eri- Hyvinvointiyhteiskunta ei ole vain etuuksien jakaja. Kansalaisella on arvoisuus työelämässä määräytyy kuitenkin vielä sukupuolen mukaan. hyvinvointipalvelujen käyttäjänä niin oikeuksia kuin velvollisuuksia. Naisten palkat ovat kokopäivätyössä 77 prosenttia miesten palkoista. Erityisesti lamavuodet ovat saattaneet synnyttää sellaista uutta käsitystä Työmarkkinat ovat vahvasti eriytyneet sukupuolen mukaan. Eriarvoisuus kansalaisuudesta, jossa ihminen ymmärretään valtion asiakkaana. näkyy myös ikäsyrjintänä sekä esimerkiksi maahanmuuttajien ja vam- Kansalaistoiminnassa on aina myös kysyttävä, mitä yksilöinä ja yhdessä maisten kokemina ongelmina työelämässä. voimme tehdä yhteiskunnan ja toisten kansalaisten hyväksi. Globalisoituminen (maapalloistuminen) murtaa valtioiden rajoja ja syn- Kannanotto 9 nyttää maailmanlaajuisia työmarkkinoita. Monikansalliset yritykset luo- vat maailmanlaajuisia toimintatapoja työvoiman käyttöön ja henkilöstö- Oikeudenmukaisessa hyvinvointiyhteiskunnassa on vahva ammattiyh- politiikkaan. Työmarkkinat pysyvät valtaosaltaan kuitenkin paikallisina. distysliike ja toimiva kansalaisyhteiskunta. SAK liittoineen toimii hyvin- voinnin edistämisen liikkeenä ja toiminnallaan se kaventaa omistajien Maailmanlaajuinen työpaikkakilpailu asettaa kansainvälisen ay-liikkeen ahneutta ja etuoikeuksia. Tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden vaatimuk- solidaarisuuden ja toimintamallit koetukselle. SAK etsii uusia toiminta- set ohjaavat ihmisten mahdollisuuksia kunnolliseen toimeentuloon, ak- malleja kansainvälisten keskusjärjestöjen ja liittojen yhteistyön tiiviseen kansalaisuuteen, kehittymiseen ja oppimiseen. syventämiseksi. Keskeiset järjestötoimintaan vaikuttavat muutokset työelämässä ovat: - sukupolven vaihtuminen - ammattitaitovaatimusten ja työvoiman koulutustason kohoaminen - työntekijöiden ja toimihenkilöiden raja-aitojen madaltuminen - pienten työpaikkojen lisääntyminen - suurten kansainvälisten konsernien vaikutusvallan kasvu - omistajien etujen korostuminen - julkisen sektorin töiden yksityistäminen ja kilpailuttaminen - epätyypillisten töiden lisääntyminen - työvoiman jakaminen ydintyövoimaan ja reunatyövoimaan - katkeilevat työuratSAK tulevaisuuteen Liikkeessä 16 17 SAK tulevaisuuteen Liikkeessä
    • lista kehitystä tukeva yhteiskuntamalli. Oikeudenmukaisen ja riittävän laajan veropohjan säilyttäminen on myös hyvinvointiyhteiskunnan edel- 4 Työelämän muutos vaatii uudistumista lytys. Hyvinvointiyhteiskunnan arvostelijat puhuvat ”jakopolitiikan” paluus- Työelämän kehityksen kokonaiskuva on laman jäljiltä ollut monin osin ta, kun sosiaalisia etuuksia ja hyvinvointipalveluja on ryhdytty elvyttä- kielteinen. Lukemattomat julkisuuteen tulleet työelämän myönteiset mään laman jäljiltä. Tasa-arvo ei hyvinvointiyhteiskunnan vastustajia kehityshankkeet eivät ole voineet kääntää tätä kokonaisarviota myöntei- kiinnosta. seksi. Sen sijaan ne kertovat työelämän voimakkaasta kahtia- jakautumisesta: toisaalta hyviin ja kehittyviin työpaikkoihin ja toisaalta Tulojen ja varallisuuden oikeudenmukainen uudelleenjako on tärkeim- ahdistaviin, köyhdytettyjen töiden ja turvattomuuden työpaikkoihin. piä tulevaisuuden tehtäviä. Korkea työttömyys ei kuulu hyvinvointi- Hyville työpaikoille on ominaista myös hyvät yhteistoimintasuhteet työn- yhteiskuntaan. Olemme sitoutuneet hyvinvointiyhteiskuntaan, jossa hy- antajan ja työntekijöiden kesken. vinvointi kuuluu kaikille. Olemme olleet toteuttamassa monia tasa-arvoa edistäviä hankkeita. Eri- Hyvinvointiyhteiskunta ei ole vain etuuksien jakaja. Kansalaisella on arvoisuus työelämässä määräytyy kuitenkin vielä sukupuolen mukaan. hyvinvointipalvelujen käyttäjänä niin oikeuksia kuin velvollisuuksia. Naisten palkat ovat kokopäivätyössä 77 prosenttia miesten palkoista. Erityisesti lamavuodet ovat saattaneet synnyttää sellaista uutta käsitystä Työmarkkinat ovat vahvasti eriytyneet sukupuolen mukaan. Eriarvoisuus kansalaisuudesta, jossa ihminen ymmärretään valtion asiakkaana. näkyy myös ikäsyrjintänä sekä esimerkiksi maahanmuuttajien ja vam- Kansalaistoiminnassa on aina myös kysyttävä, mitä yksilöinä ja yhdessä maisten kokemina ongelmina työelämässä. voimme tehdä yhteiskunnan ja toisten kansalaisten hyväksi. Globalisoituminen (maapalloistuminen) murtaa valtioiden rajoja ja syn- Kannanotto 9 nyttää maailmanlaajuisia työmarkkinoita. Monikansalliset yritykset luo- vat maailmanlaajuisia toimintatapoja työvoiman käyttöön ja henkilöstö- Oikeudenmukaisessa hyvinvointiyhteiskunnassa on vahva ammattiyh- politiikkaan. Työmarkkinat pysyvät valtaosaltaan kuitenkin paikallisina. distysliike ja toimiva kansalaisyhteiskunta. SAK liittoineen toimii hyvin- voinnin edistämisen liikkeenä ja toiminnallaan se kaventaa omistajien Maailmanlaajuinen työpaikkakilpailu asettaa kansainvälisen ay-liikkeen ahneutta ja etuoikeuksia. Tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden vaatimuk- solidaarisuuden ja toimintamallit koetukselle. SAK etsii uusia toiminta- set ohjaavat ihmisten mahdollisuuksia kunnolliseen toimeentuloon, ak- malleja kansainvälisten keskusjärjestöjen ja liittojen yhteistyön tiiviseen kansalaisuuteen, kehittymiseen ja oppimiseen. syventämiseksi. Keskeiset järjestötoimintaan vaikuttavat muutokset työelämässä ovat: - sukupolven vaihtuminen - ammattitaitovaatimusten ja työvoiman koulutustason kohoaminen - työntekijöiden ja toimihenkilöiden raja-aitojen madaltuminen - pienten työpaikkojen lisääntyminen - suurten kansainvälisten konsernien vaikutusvallan kasvu - omistajien etujen korostuminen - julkisen sektorin töiden yksityistäminen ja kilpailuttaminen - epätyypillisten töiden lisääntyminen - työvoiman jakaminen ydintyövoimaan ja reunatyövoimaan - katkeilevat työuratSAK tulevaisuuteen Liikkeessä 16 17 SAK tulevaisuuteen Liikkeessä
    • - sukupuolen mukaan eriytyneet koulutus- ja työmarkkinat nistä samastuu edelleen työväenluokkaan, on työväenluokan käsite saa- - palkkaerojen säilyminen miesten ja naisten kesken nut uuden, moniulotteisen sisällön. Työväestön sosiaalinen perusta muut- tuu koulutustason kohoamisen myötä ja ammattien saadessa - työn henkisen kuormituksen ja kiireen lisääntyminen toimihenkilötyön piirteitä. Jäsenten eriytymistä edistää myös elämänta- - joustavien työaikamuotojen lisääntyminen pojen ja elämäntyylien erilaistuminen. SAK:n ja sen liittojen myötävaikutuksella on toteutettu laajoja työelä- Vain viisi prosenttia jäsenistä pitää itseään toimihenkilöinä. Toimihenkilö- män laadun kehityshankkeita, joista on saatu rohkaisevia kokemuksia. identiteetti ei ole syntynyt, vaikka toimihenkilötyyppisissä ammateissa Ne ovat mahdollisuus niin meille kuin työnantajille. on huomattava määrä liittojemme jäsenistä. Ammattiliittoihin kuuluvis- ta alemmista toimihenkilöistä on peräti 32 prosenttia järjestäytynyt Mahdollisuutemme on: SAK:laisiin liittoihin, ylemmistä toimihenkilöistä 5 prosenttia. Tilasto- keskuksen luokituksen mukaan 31 prosenttia jäsenistämme on toimihen- - osaavissa luottamusmiehissä, työsuojeluvaltuutetuissa ja muissa kilöitä. aktiiveissa - muutostahdossa ja aloitteellisuudessa Työpaikkojen koko on pienentynyt, ja se on heikentänyt mahdollisuuk- - hyvien kokemusten levittämisessä sia hoitaa perinteisin keinoin tehokasta edunvalvontaa. Liki puolet - vahvassa vaikutuksessa työnantajiin ja viranomaisiin jäsenistämme tekee työtä alle 30 hengen työpaikoilla. Luottamushenkilö- verkosto on aikaisempaa aukollisempi juuri näillä työpaikoilla. Työelämän muutosten seurauksena jäsenistömme rakenne muuttuu mer- kittävästi. 1990-luvun alkupuolella Suomen työvoima oli vielä suhteellisen vähän koulutettua. Viime vuosina koulutustaso on noussut nopeasti. Samalla Työelämän muutokset ovat pirstoneet jäsenkenttää entistä erilaisempiin avoimien työpaikkojen koulutustasovaatimukset ovat kohonneet. Kun työmarkkina-asemiin. Epätyypillisissä työsuhteissa, erityisesti määräai- 1990-luvun alussa vielä alle 10 prosentissa avoimista työpaikoista edel- kaisissa työsuhteissa olevien jäsenten osuus on tuntuvasti lisääntynyt ja lytettiin korkea-asteen koulutusta ja keskiasteen koulutusta noin heitä on 26 prosenttia jäsenistä. Voimme olla heille turvallisuuden liike kolmanneksessa työpaikoista, oli tilanne vuosikymmenen toiselle puo- vain siinä tapauksessa, että he voivat kokea asemansa parantuvan juuri liskolle tultaessa muuttunut radikaalisti. Vuonna 1996 korkea-asteen ay-liikkeen edunvalvontatoimin. Tämä taas edellyttää vahvempaa koulutusta vaadittiin jo neljänneksessä avoimista työpaikoista ja keskias- kiinnittymistä ay-jäsenyyteen ja edunvalvonnan kohdentamista erityi- teen koulutus yli puolessa. Työnhakijoista oli samaan aikaan vielä yli 40 sesti heille. prosenttia vailla perusasteen jälkeistä koulutusta. Kolmasosalla SAK:n liittojen naisjäsenistä ja yli puolella nuorista jäse- Työttömien koulutustaso on jäänyt jälkeen näistä vaatimuksista. Kerran nistä on epätyypillinen työsuhde. Epätyypilliset työsuhteet ovat tulleet hankittu ammatti ei enää riitä koko elinikäiseksi työuran turvaksi. merkittäväksi työsuhdemuodoksi palvelualoilla ja julkisella sektorilla. Tätä ei voi jättää edunvalvonnan ulkopuolelle. Eriytyminen erilaisiin työmarkkina-asemiin aiheuttaa eriytyneitä etu- pyrkimyksiä, palvelutarpeita ja odotuksia järjestöiltämme. Juuri epätyypillisissä työsuhteissa olevat uhkaavat jäädä edunvalvonnan reu- na-alueille. Heillä on heikko edustus ammattiliittojen päättävissä elimis- sä ja liittojen päätöksentekoa pyrkivät hallitsemaan vahvat, ns. ydintyö- voimaan kuuluvat ryhmät. Edunvalvonnan näkökulma painottuu hel- posti pysyvissä ja kokoaikaisissa työsuhteissa olevien tarpeisiin. Yhtenäiset työväestön asuinalueet ovat pirstoutuneet. Samoin on käynyt monille tehdastyön työläisyhteisöille. Vaikka liki kaksi kolmasosaa jäse-SAK tulevaisuuteen Liikkeessä 18 19 SAK tulevaisuuteen Liikkeessä
    • - sukupuolen mukaan eriytyneet koulutus- ja työmarkkinat nistä samastuu edelleen työväenluokkaan, on työväenluokan käsite saa- - palkkaerojen säilyminen miesten ja naisten kesken nut uuden, moniulotteisen sisällön. Työväestön sosiaalinen perusta muut- tuu koulutustason kohoamisen myötä ja ammattien saadessa - työn henkisen kuormituksen ja kiireen lisääntyminen toimihenkilötyön piirteitä. Jäsenten eriytymistä edistää myös elämänta- - joustavien työaikamuotojen lisääntyminen pojen ja elämäntyylien erilaistuminen. SAK:n ja sen liittojen myötävaikutuksella on toteutettu laajoja työelä- Vain viisi prosenttia jäsenistä pitää itseään toimihenkilöinä. Toimihenkilö- män laadun kehityshankkeita, joista on saatu rohkaisevia kokemuksia. identiteetti ei ole syntynyt, vaikka toimihenkilötyyppisissä ammateissa Ne ovat mahdollisuus niin meille kuin työnantajille. on huomattava määrä liittojemme jäsenistä. Ammattiliittoihin kuuluvis- ta alemmista toimihenkilöistä on peräti 32 prosenttia järjestäytynyt Mahdollisuutemme on: SAK:laisiin liittoihin, ylemmistä toimihenkilöistä 5 prosenttia. Tilasto- keskuksen luokituksen mukaan 31 prosenttia jäsenistämme on toimihen- - osaavissa luottamusmiehissä, työsuojeluvaltuutetuissa ja muissa kilöitä. aktiiveissa - muutostahdossa ja aloitteellisuudessa Työpaikkojen koko on pienentynyt, ja se on heikentänyt mahdollisuuk- - hyvien kokemusten levittämisessä sia hoitaa perinteisin keinoin tehokasta edunvalvontaa. Liki puolet - vahvassa vaikutuksessa työnantajiin ja viranomaisiin jäsenistämme tekee työtä alle 30 hengen työpaikoilla. Luottamushenkilö- verkosto on aikaisempaa aukollisempi juuri näillä työpaikoilla. Työelämän muutosten seurauksena jäsenistömme rakenne muuttuu mer- kittävästi. 1990-luvun alkupuolella Suomen työvoima oli vielä suhteellisen vähän koulutettua. Viime vuosina koulutustaso on noussut nopeasti. Samalla Työelämän muutokset ovat pirstoneet jäsenkenttää entistä erilaisempiin avoimien työpaikkojen koulutustasovaatimukset ovat kohonneet. Kun työmarkkina-asemiin. Epätyypillisissä työsuhteissa, erityisesti määräai- 1990-luvun alussa vielä alle 10 prosentissa avoimista työpaikoista edel- kaisissa työsuhteissa olevien jäsenten osuus on tuntuvasti lisääntynyt ja lytettiin korkea-asteen koulutusta ja keskiasteen koulutusta noin heitä on 26 prosenttia jäsenistä. Voimme olla heille turvallisuuden liike kolmanneksessa työpaikoista, oli tilanne vuosikymmenen toiselle puo- vain siinä tapauksessa, että he voivat kokea asemansa parantuvan juuri liskolle tultaessa muuttunut radikaalisti. Vuonna 1996 korkea-asteen ay-liikkeen edunvalvontatoimin. Tämä taas edellyttää vahvempaa koulutusta vaadittiin jo neljänneksessä avoimista työpaikoista ja keskias- kiinnittymistä ay-jäsenyyteen ja edunvalvonnan kohdentamista erityi- teen koulutus yli puolessa. Työnhakijoista oli samaan aikaan vielä yli 40 sesti heille. prosenttia vailla perusasteen jälkeistä koulutusta. Kolmasosalla SAK:n liittojen naisjäsenistä ja yli puolella nuorista jäse- Työttömien koulutustaso on jäänyt jälkeen näistä vaatimuksista. Kerran nistä on epätyypillinen työsuhde. Epätyypilliset työsuhteet ovat tulleet hankittu ammatti ei enää riitä koko elinikäiseksi työuran turvaksi. merkittäväksi työsuhdemuodoksi palvelualoilla ja julkisella sektorilla. Tätä ei voi jättää edunvalvonnan ulkopuolelle. Eriytyminen erilaisiin työmarkkina-asemiin aiheuttaa eriytyneitä etu- pyrkimyksiä, palvelutarpeita ja odotuksia järjestöiltämme. Juuri epätyypillisissä työsuhteissa olevat uhkaavat jäädä edunvalvonnan reu- na-alueille. Heillä on heikko edustus ammattiliittojen päättävissä elimis- sä ja liittojen päätöksentekoa pyrkivät hallitsemaan vahvat, ns. ydintyö- voimaan kuuluvat ryhmät. Edunvalvonnan näkökulma painottuu hel- posti pysyvissä ja kokoaikaisissa työsuhteissa olevien tarpeisiin. Yhtenäiset työväestön asuinalueet ovat pirstoutuneet. Samoin on käynyt monille tehdastyön työläisyhteisöille. Vaikka liki kaksi kolmasosaa jäse-SAK tulevaisuuteen Liikkeessä 18 19 SAK tulevaisuuteen Liikkeessä
    • 5 Hyväksymme erilaisuuden Suomessa on moniin muihin maihin verrattuna vähän ulkomaan kansa- laisia, vain 1,7 prosenttia väestöstä, eli noin 90 000 henkeä. Maahanmuutto vilkastui 1990-luvulla. Suomeen muuttavista suurin osa on nuoria aikui- sia. Toistaiseksi liittojemme jäsenissä on vain noin 3000 ulkomaisen kan- sallisuuden omaavaa. Suomessa esiintyy etniseen alkuperään ja rotuun liittyvää epäluuloisuutta ja syrjintää. Erityisesti työsyrjintä näkyy työhönottovaiheessa. Maahan- muuttajan on vaikeaa päästä koulutustaan vastaavaan työhön tai ylipää- tään mihinkään työhön. Kielteistä asennoitumista ruokkivat myös oman maan kansalaisten kokemat vaikeudet työllistymisessä. Koko Länsi-Euroopassa on viime vuosina ollut havaittavissa erilaisten poliittisten ääriliikkeiden kasvu. Nämä liikkeet ovat selkeästi maahan- muuttajakielteisiä ja rasistisia. Usein niille on ominaista myös ammatti- yhdistysliikkeen vastustaminen. Äärioikeistolaiset liikkeet ovat saaneet kannatusta mm. Itävallassa, Ranskassa, Saksassa, Tanskassa ja Ruotsissa. Joissakin tapauksissa liikkeillä on ollut parlamenttiinkin yltävää kanna- tusta. Niiden toiminta on saattanut olla avoimen väkivaltaista. Kansalaisjärjestöt ovat osaltaan merkittävä taho, joka voi vaikuttaa kan- salaisten mielipiteisiin maahanmuuttajia kohtaan. Ammattiyhdistyslii- ke on sitoutunut tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden tavoitteisiin. Su- vaitsevaisuus ja erilaisuuden hyväksyminen on näiden arvojen olennai- nen osa. Rotuun tai etniseen alkuperään liittyvä tasa-arvo on tärkeä osa tasa-arvon kokonaisuutta. Työpaikalla syntyy tärkeitä sosiaalisia verkostoja. Osallisuus yhteiskun- nan toimintoihin välittyy tärkeältä osin työelämän kautta. Ammattiyh- distysliike voi omalta osaltaan valmentaa suomalaista yhteiskuntaa ja työelämää muuttuvaan, monikulttuurisempaan Suomeen tekemällä ak- tiivisesti työtä maahanmuuttajien kiinnittämiseksi ammattiliittojen jäse- niksi. Tätä kautta on mahdollista rohkaista heitä myös luottamustehtäviin. On tärkeää, että etnisiin vähemmistöihin kuuluvat voivat omaksua suo- malaisessa yhteiskunnassa selviytymisen kannalta tärkeät valtakulttuuriin kuuluvat ainekset. Kielitaito on keskeinen portti työelämään ja valta- kulttuuriin sopeutumisessa. Toisaalta on otettava huomioon vähemmis- töjen oikeudet riittävään, oman kulttuurin ja kielen vaalimiseen.SAK tulevaisuuteen Liikkeessä 20 21 SAK tulevaisuuteen Liikkeessä
    • 5 Hyväksymme erilaisuuden Suomessa on moniin muihin maihin verrattuna vähän ulkomaan kansa- laisia, vain 1,7 prosenttia väestöstä, eli noin 90 000 henkeä. Maahanmuutto vilkastui 1990-luvulla. Suomeen muuttavista suurin osa on nuoria aikui- sia. Toistaiseksi liittojemme jäsenissä on vain noin 3000 ulkomaisen kan- sallisuuden omaavaa. Suomessa esiintyy etniseen alkuperään ja rotuun liittyvää epäluuloisuutta ja syrjintää. Erityisesti työsyrjintä näkyy työhönottovaiheessa. Maahan- muuttajan on vaikeaa päästä koulutustaan vastaavaan työhön tai ylipää- tään mihinkään työhön. Kielteistä asennoitumista ruokkivat myös oman maan kansalaisten kokemat vaikeudet työllistymisessä. Koko Länsi-Euroopassa on viime vuosina ollut havaittavissa erilaisten poliittisten ääriliikkeiden kasvu. Nämä liikkeet ovat selkeästi maahan- muuttajakielteisiä ja rasistisia. Usein niille on ominaista myös ammatti- yhdistysliikkeen vastustaminen. Äärioikeistolaiset liikkeet ovat saaneet kannatusta mm. Itävallassa, Ranskassa, Saksassa, Tanskassa ja Ruotsissa. Joissakin tapauksissa liikkeillä on ollut parlamenttiinkin yltävää kanna- tusta. Niiden toiminta on saattanut olla avoimen väkivaltaista. Kansalaisjärjestöt ovat osaltaan merkittävä taho, joka voi vaikuttaa kan- salaisten mielipiteisiin maahanmuuttajia kohtaan. Ammattiyhdistyslii- ke on sitoutunut tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden tavoitteisiin. Su- vaitsevaisuus ja erilaisuuden hyväksyminen on näiden arvojen olennai- nen osa. Rotuun tai etniseen alkuperään liittyvä tasa-arvo on tärkeä osa tasa-arvon kokonaisuutta. Työpaikalla syntyy tärkeitä sosiaalisia verkostoja. Osallisuus yhteiskun- nan toimintoihin välittyy tärkeältä osin työelämän kautta. Ammattiyh- distysliike voi omalta osaltaan valmentaa suomalaista yhteiskuntaa ja työelämää muuttuvaan, monikulttuurisempaan Suomeen tekemällä ak- tiivisesti työtä maahanmuuttajien kiinnittämiseksi ammattiliittojen jäse- niksi. Tätä kautta on mahdollista rohkaista heitä myös luottamustehtäviin. On tärkeää, että etnisiin vähemmistöihin kuuluvat voivat omaksua suo- malaisessa yhteiskunnassa selviytymisen kannalta tärkeät valtakulttuuriin kuuluvat ainekset. Kielitaito on keskeinen portti työelämään ja valta- kulttuuriin sopeutumisessa. Toisaalta on otettava huomioon vähemmis- töjen oikeudet riittävään, oman kulttuurin ja kielen vaalimiseen.SAK tulevaisuuteen Liikkeessä 20 21 SAK tulevaisuuteen Liikkeessä
    • Monet tekijät yhdessä johtavat siihen, että lähivuosina Suomi ja myös Paikallisella tasolla tulee huolehtia siitä, että työelämään pyrkivät maa- suomalainen työelämä tulee monikulttuuristumaan. EU:n yhteiset työ- hanmuuttajat saavat tietoa liittojemme toiminnasta ja työelämän suhteista markkinat ja itälaajeneminen tuovat aikaisempaa suuremman ulkomaa- Suomessa. Luottamusmiehet ovat tässä avainasemassa. laisten joukon. Moniin tehtäviin – esimerkiksi informaatioteknologian alalla – voidaan työntekijöitä hakea myös EU-maiden ulkopuolelta. Työelämässä tarvittavia asiakirjoja, kuten työehtosopimuksia, on käännettävä myös vähemmistöjen kielelle. Tähän tulee saada valtion tu- Lähivuosina kasvaa tarve tiedottaa liittojen jäsenpalveluista ja työelämän kea. oikeuksista maahanmuuttajien ja etnisiin vähemmistöihin kuuluvien kie- lellä. Tällöin voidaan luoda yhteys näihin ryhmiin jo muuton alkuvai- Kun ulkomaalaisiin ja etnisiin vähemmistöihin kuuluvien palkansaajien heissa, ja ehkäistä työsyrjintää ja sivullisuutta. määrä lisääntyy, on heille turvattava mahdollisuus luottamustehtäviin sekä toimihenkilötehtäviin. Hyvä yhteys maahanmuuttajiin ja etnisiin vähemmistöihin kiinnittää heidät myös ammattiyhdistysliikkeeseen. Ruotsin LO:n jäsenistä on muita kuin syntyperäisiä ruotsalaisia arviolta noin 600 000. Etnisiin vähemmis- töihin kuuluvat palkansaajat ovat hyvin järjestäytyneet Ruotsissa. Kor- kean järjestäytymisasteen tavoittaminen on mahdollista myös meillä. Työvoimaa saatetaan rekrytoida ulkomailta niin rakentamiseen, palve- luihin kuin esimerkiksi hoivatyöhön sekä muihin palveluihin. Toisaalta maahanmuuttajien rekrytointi kohdistuu korkean teknologian osaajiin ja toisaalta eri alojen matalapalkkaisiin, vähän koulutusta vaativiin töi- hin. Kannanotto 10 Meidän on henkisesti ja asenteellisesti varauduttava monikulttuuriseen yhteiskuntaan ja sen vaikutuksiin työmarkkinoille sekä ay-liikkeen toi- mintaan. Omia toimenpiteitä suunniteltaessa on tärkeää perehtyä muis- sa maissa saatuihin kokemuksiin. Edustajakokouskauden aikana tulee tästä tehdä selvitys ja arviointi. Kannanotto 11 Maahanmuuttajilla tulee olla yhtäläiset mahdollisuudet osallisuuteen työ- elämässä ja ay-liikkeessä kuin valtaväestöllä. Maahanmuuton lisääntyes- sä on estettävä työmarkkinoiden jakautumista etnisten vähemmistöjen mukaan. On varmistettava, että etnisiin vähemmistöihin kuuluviin ja yli- päänsä ulkomaalaisiin sovelletaan samoja työehtoja kuin valtaväestöön. Liittojemme omassa koulutuksessa on käsiteltävä ulkomaalaisiin ja etnisiin vähemmistöihin liittyviä aiheita. Nämä tulee sitoa osaksi liik- keen tasa-arvo- ja oikeudenmukaisuusarvojen opiskelua.SAK tulevaisuuteen Liikkeessä 22 23 SAK tulevaisuuteen Liikkeessä
    • Monet tekijät yhdessä johtavat siihen, että lähivuosina Suomi ja myös Paikallisella tasolla tulee huolehtia siitä, että työelämään pyrkivät maa- suomalainen työelämä tulee monikulttuuristumaan. EU:n yhteiset työ- hanmuuttajat saavat tietoa liittojemme toiminnasta ja työelämän suhteista markkinat ja itälaajeneminen tuovat aikaisempaa suuremman ulkomaa- Suomessa. Luottamusmiehet ovat tässä avainasemassa. laisten joukon. Moniin tehtäviin – esimerkiksi informaatioteknologian alalla – voidaan työntekijöitä hakea myös EU-maiden ulkopuolelta. Työelämässä tarvittavia asiakirjoja, kuten työehtosopimuksia, on käännettävä myös vähemmistöjen kielelle. Tähän tulee saada valtion tu- Lähivuosina kasvaa tarve tiedottaa liittojen jäsenpalveluista ja työelämän kea. oikeuksista maahanmuuttajien ja etnisiin vähemmistöihin kuuluvien kie- lellä. Tällöin voidaan luoda yhteys näihin ryhmiin jo muuton alkuvai- Kun ulkomaalaisiin ja etnisiin vähemmistöihin kuuluvien palkansaajien heissa, ja ehkäistä työsyrjintää ja sivullisuutta. määrä lisääntyy, on heille turvattava mahdollisuus luottamustehtäviin sekä toimihenkilötehtäviin. Hyvä yhteys maahanmuuttajiin ja etnisiin vähemmistöihin kiinnittää heidät myös ammattiyhdistysliikkeeseen. Ruotsin LO:n jäsenistä on muita kuin syntyperäisiä ruotsalaisia arviolta noin 600 000. Etnisiin vähemmis- töihin kuuluvat palkansaajat ovat hyvin järjestäytyneet Ruotsissa. Kor- kean järjestäytymisasteen tavoittaminen on mahdollista myös meillä. Työvoimaa saatetaan rekrytoida ulkomailta niin rakentamiseen, palve- luihin kuin esimerkiksi hoivatyöhön sekä muihin palveluihin. Toisaalta maahanmuuttajien rekrytointi kohdistuu korkean teknologian osaajiin ja toisaalta eri alojen matalapalkkaisiin, vähän koulutusta vaativiin töi- hin. Kannanotto 10 Meidän on henkisesti ja asenteellisesti varauduttava monikulttuuriseen yhteiskuntaan ja sen vaikutuksiin työmarkkinoille sekä ay-liikkeen toi- mintaan. Omia toimenpiteitä suunniteltaessa on tärkeää perehtyä muis- sa maissa saatuihin kokemuksiin. Edustajakokouskauden aikana tulee tästä tehdä selvitys ja arviointi. Kannanotto 11 Maahanmuuttajilla tulee olla yhtäläiset mahdollisuudet osallisuuteen työ- elämässä ja ay-liikkeessä kuin valtaväestöllä. Maahanmuuton lisääntyes- sä on estettävä työmarkkinoiden jakautumista etnisten vähemmistöjen mukaan. On varmistettava, että etnisiin vähemmistöihin kuuluviin ja yli- päänsä ulkomaalaisiin sovelletaan samoja työehtoja kuin valtaväestöön. Liittojemme omassa koulutuksessa on käsiteltävä ulkomaalaisiin ja etnisiin vähemmistöihin liittyviä aiheita. Nämä tulee sitoa osaksi liik- keen tasa-arvo- ja oikeudenmukaisuusarvojen opiskelua.SAK tulevaisuuteen Liikkeessä 22 23 SAK tulevaisuuteen Liikkeessä
    • 6 Sinä - minä - me Kehitämme järjestötoimintaa SAK:laisessa liikkeessä seuraavien periaat- teiden mukaan: 1. Edistämme aktiivista kansalaisuutta 2. Ylläpidämme korkeaa järjestäytymisastetta 3. Olemme jäsentemme näköinen ja jäseniä lähellä oleva järjestö 4. Osaavat ja osallistuvat ihmiset tekevät meistä vahvan ja toimintakykyisen yhteisön 5. Olemme yhteistyökykyinen ja yhteistyöhakuinen järjestö 6.1 Yhteisö saa voimansa jäsenistään 6.1.1 Korkean järjestäytymisasteen säilyttäminen 1990-luvun laman raskaina vuosinakin säilyi Suomessa korkea järjestäy- tymisaste. Se kertoo luottamuksesta ammattiyhdistysliikkeeseen ja toi- saalta siitä, että ay-liike itse on ollut toimintakykyinen muuttuvassa yh- teiskunnassa. Monissa Euroopan maissa ammattiyhdistysliikkeeseen jär- jestäytyminen on samaan aikaan laskenut. Kun järjestäytymisaste on meillä pysynyt noin 80 prosentissa ja jopa hieman noussut, on se useissa muissa Euroopan maissa laskenut alle 40 prosentin. Niissä maissa, joissa järjestäytymisaste on ollut perinteisesti korkea, ku- ten Suomessa, Ruotsissa (82%) ja Tanskassa (77%), on korkea järjestäyty- misaste säilynyt. Järjestäytymisasteen laskun ovat taas kokeneet ne maat, joissa se on ennestäänkin ollut Pohjoismaita selvästi alhaisempi, kuten Saksa (27%), Iso-Britannia (30%) ja Itävalta (39%). Alhaisen järjestäytymisasteen Ranskassa (10%) ja Espanjassa (17%) sekä Alankomaissa (24%) ei järjestäytymisasteessa ole tapahtunut suuria muu- toksia. Vaikeissakin olosuhteissa kansalaiset ovat kokeneet SAK:laisen ay-liik- keen edustavan turvallisuutta. Selitystä korkean järjestäytymisasteen säi- lymiselle on haettu myös organisaatiorakenteesta. Suomessa ja Ruotsis- sa ay-organisaatio on samaan aikaan keskitetty ja hajautettu. Toisaalta on vahva keskusjärjestö ja vahvat liitot ja toisaalta työpaikoille saakka ulottuva ja siellä näkyvä ay-organisaatio luottamushenkilöineen. Suo- men ja Ruotsin poikkeavaa asemaa selittää myös se, että toimihenkilöt ovat yhtä lailla järjestäytyneitä kuin työntekijätkin, kun taas monissaSAK tulevaisuuteen Liikkeessä 24 25 SAK tulevaisuuteen Liikkeessä
    • 6 Sinä - minä - me Kehitämme järjestötoimintaa SAK:laisessa liikkeessä seuraavien periaat- teiden mukaan: 1. Edistämme aktiivista kansalaisuutta 2. Ylläpidämme korkeaa järjestäytymisastetta 3. Olemme jäsentemme näköinen ja jäseniä lähellä oleva järjestö 4. Osaavat ja osallistuvat ihmiset tekevät meistä vahvan ja toimintakykyisen yhteisön 5. Olemme yhteistyökykyinen ja yhteistyöhakuinen järjestö 6.1 Yhteisö saa voimansa jäsenistään 6.1.1 Korkean järjestäytymisasteen säilyttäminen 1990-luvun laman raskaina vuosinakin säilyi Suomessa korkea järjestäy- tymisaste. Se kertoo luottamuksesta ammattiyhdistysliikkeeseen ja toi- saalta siitä, että ay-liike itse on ollut toimintakykyinen muuttuvassa yh- teiskunnassa. Monissa Euroopan maissa ammattiyhdistysliikkeeseen jär- jestäytyminen on samaan aikaan laskenut. Kun järjestäytymisaste on meillä pysynyt noin 80 prosentissa ja jopa hieman noussut, on se useissa muissa Euroopan maissa laskenut alle 40 prosentin. Niissä maissa, joissa järjestäytymisaste on ollut perinteisesti korkea, ku- ten Suomessa, Ruotsissa (82%) ja Tanskassa (77%), on korkea järjestäyty- misaste säilynyt. Järjestäytymisasteen laskun ovat taas kokeneet ne maat, joissa se on ennestäänkin ollut Pohjoismaita selvästi alhaisempi, kuten Saksa (27%), Iso-Britannia (30%) ja Itävalta (39%). Alhaisen järjestäytymisasteen Ranskassa (10%) ja Espanjassa (17%) sekä Alankomaissa (24%) ei järjestäytymisasteessa ole tapahtunut suuria muu- toksia. Vaikeissakin olosuhteissa kansalaiset ovat kokeneet SAK:laisen ay-liik- keen edustavan turvallisuutta. Selitystä korkean järjestäytymisasteen säi- lymiselle on haettu myös organisaatiorakenteesta. Suomessa ja Ruotsis- sa ay-organisaatio on samaan aikaan keskitetty ja hajautettu. Toisaalta on vahva keskusjärjestö ja vahvat liitot ja toisaalta työpaikoille saakka ulottuva ja siellä näkyvä ay-organisaatio luottamushenkilöineen. Suo- men ja Ruotsin poikkeavaa asemaa selittää myös se, että toimihenkilöt ovat yhtä lailla järjestäytyneitä kuin työntekijätkin, kun taas monissaSAK tulevaisuuteen Liikkeessä 24 25 SAK tulevaisuuteen Liikkeessä
    • Keski-Euroopan maissa on suuria toimialojen välisiä eroja järjestäytymi- Teollisuusliittomalli on työpaikoilla merkinnyt solidaarisuutta heikom- sen asteessa. massa asemassa olevia kohtaan. Työpaikkojen ulkoistaminen ja yritys- ten pilkkominen aiheuttaa kuitenkin uusia pulmia. Myös toimialat se- Hyvästä yleisestä kehityksestä huolimatta alle 25-vuotiaista palkansaajista koittuvat. Työntekijöiden ja toimihenkilöiden raja-aidat madaltuvat. vain 40 prosenttia on järjestäytynyt ammattiliittoon. Nuorten järjestäy- tyminen on kymmenessä vuodessa laskenut viisi prosenttiyksikköä. Osan Ammattiliiton jäseneksi hakeudutaan joko oma-aloitteisesti tai luottamus- tästä selittää koulutusaikojen pidentyminen. Epätyypillisissä töissä ole- miehen ehdotuksesta. Myös työtovereilla on merkitystä jäseneksi tuloon. vien järjestäytymisaste kohosi 1990-luvulla, mutta se on 13 prosenttiyk- SAK:n pätkätyökokeilussa kävi ilmi, että monet eivät olleet jäseniä, kos- sikköä alempi kuin pysyvissä kokoaikaisissa tehtävissä olevilla. Nuoris- ka kukaan ei ollut sitä tarjonnut. Perheen ja ystävien kannustus on nuo- ta monet työskentelevät epätyypillisissä töissä. Vastaava kehitys on ta- rille merkityksellistä. Joka kymmenes on ollut liiton oppilasjäsenenä. pahtunut Ruotsissa. Luottamusmiehen merkitys jäsenyyden ehdottajana on ollut suurin teol- lisuuden työpaikoilla. Työttömien järjestäytymisaste on laskenut 51 prosenttiin vuonna 1998. Tähän on keskeisesti vaikuttanut monien putoaminen ansiosidonnaisen Työttömyysturva ja etujen ajaminen ovat pysyneet tärkeimpinä syinä jä- työttömyysturvan piiristä. Pitkittyvän rakennetyöttömyyden jatkuminen seneksi liittymiselle. Nuorilla, alle 25-vuotiailla, jäsenillä korostuu mo- ja pätkätyöt ovat uhka myös järjestäytymiselle. tiivina työttömyysturva, varttuneemmilla taas palkansaajien etujen aja- minen. Liittokohtaiset erot ovat merkitseviä siinä, minkä jäsenet ilmaise- Järjestäytymisessä on myös suuria alueellisia eroja. Uudellamaalla 70 pro- vat tärkeimmäksi syyksi liittoon kuulumiselle. Joissakin liitoissa senttia palkansaajista on järjestäytynyt, kun luku esimerkiksi Kymen lää- työttömyysturvalla on melko vähäinen motiivi, toisissa se on motiivina nissä on 88 prosenttia. Naiset ovat järjestäytyneet hieman aktiivisemmin selvästi yli keskiarvojen. kuin miehet. Kannanotto 12 Työelämän muutos koettelee perinteisiä järjestäytymisrajoja, synnyttää päällekkäisen järjestäytymisen mahdollisuuksia ja järjestörajariitoja. Siksi Korkean järjestäytymisasteen säilyttäminen jatkossakin turvaa tehokkaan jatkossa onkin selvästi nähtävä kaksi perusvaihtoehtoa järjestäytymisen edunvalvonnan. Järjestäytymistä helpottavat Liikkeessä! -kampanjan työ- tulevaisuudelle: muodot, resurssit ja palvelut tulee pysyväistää. 1. Nykyrakenteet säilyttävä - passiivinen vaihtoehto Kannanotto 13 Liitto- ja sopimusrakenteet säilyvät nykyisellään. Järjestörajariidat lisään- tyvät, mikä voi passivoida ihmisiä, kuluttaa ay-liikkeen energiaa sisäi- Teollisuusliittopohjainen järjestäytyminen on lähtökohtana lähi- seen nahisteluun ja johtaa herkästi SAK:laisen liikkeen jäsenmäärän las- vuosinakin, mutta sen rinnalla voi kasvaa myös toimialapohjainen jär- kuun. jestäytyminen. Liiton tehtävänä on päättää jäsenyytensä perusteista ja jäseneksi liittymisen käytännöistä. Näitä käytäntöjä ja periaatteita tulee 2. Uusien liittokokonaisuuksien hakeminen – aktiivinen vaihtoehto jatkossakin yhteistyössä kehittää, yksinkertaistaa ja varmistaa, jotta jäse- Syntyy suurempia liittokokonaisuuksia. Työntekijöiden ja toimihenki- nyys on jokaisen työntekijän ulottuvilla. löiden erottelu menettää entisestään merkitystä järjestäytymisen perus- teena ja sopimusalat laaja-alaistuvat. Vahva sopimuksiin ja myös uusille aloille ulottuva edunvalvonta varmistaa järjestäytymisen säilymisen kor- Kannanotto 14 kealla. Nuorten mahdollisuuksia järjestäytyä tulee edistää oppilasjäsenyyden Kaikissa vaihtoehdoissa on otettava huomioon, että työehtosopimukset kautta. Liittojen ja SAK:n koulutiedottamista tulee vahvistaa ja turvata ohjaavat järjestäytymistä myös tulevaisuudessa. sille riittävät voimavarat.SAK tulevaisuuteen Liikkeessä 26 27 SAK tulevaisuuteen Liikkeessä
    • Keski-Euroopan maissa on suuria toimialojen välisiä eroja järjestäytymi- Teollisuusliittomalli on työpaikoilla merkinnyt solidaarisuutta heikom- sen asteessa. massa asemassa olevia kohtaan. Työpaikkojen ulkoistaminen ja yritys- ten pilkkominen aiheuttaa kuitenkin uusia pulmia. Myös toimialat se- Hyvästä yleisestä kehityksestä huolimatta alle 25-vuotiaista palkansaajista koittuvat. Työntekijöiden ja toimihenkilöiden raja-aidat madaltuvat. vain 40 prosenttia on järjestäytynyt ammattiliittoon. Nuorten järjestäy- tyminen on kymmenessä vuodessa laskenut viisi prosenttiyksikköä. Osan Ammattiliiton jäseneksi hakeudutaan joko oma-aloitteisesti tai luottamus- tästä selittää koulutusaikojen pidentyminen. Epätyypillisissä töissä ole- miehen ehdotuksesta. Myös työtovereilla on merkitystä jäseneksi tuloon. vien järjestäytymisaste kohosi 1990-luvulla, mutta se on 13 prosenttiyk- SAK:n pätkätyökokeilussa kävi ilmi, että monet eivät olleet jäseniä, kos- sikköä alempi kuin pysyvissä kokoaikaisissa tehtävissä olevilla. Nuoris- ka kukaan ei ollut sitä tarjonnut. Perheen ja ystävien kannustus on nuo- ta monet työskentelevät epätyypillisissä töissä. Vastaava kehitys on ta- rille merkityksellistä. Joka kymmenes on ollut liiton oppilasjäsenenä. pahtunut Ruotsissa. Luottamusmiehen merkitys jäsenyyden ehdottajana on ollut suurin teol- lisuuden työpaikoilla. Työttömien järjestäytymisaste on laskenut 51 prosenttiin vuonna 1998. Tähän on keskeisesti vaikuttanut monien putoaminen ansiosidonnaisen Työttömyysturva ja etujen ajaminen ovat pysyneet tärkeimpinä syinä jä- työttömyysturvan piiristä. Pitkittyvän rakennetyöttömyyden jatkuminen seneksi liittymiselle. Nuorilla, alle 25-vuotiailla, jäsenillä korostuu mo- ja pätkätyöt ovat uhka myös järjestäytymiselle. tiivina työttömyysturva, varttuneemmilla taas palkansaajien etujen aja- minen. Liittokohtaiset erot ovat merkitseviä siinä, minkä jäsenet ilmaise- Järjestäytymisessä on myös suuria alueellisia eroja. Uudellamaalla 70 pro- vat tärkeimmäksi syyksi liittoon kuulumiselle. Joissakin liitoissa senttia palkansaajista on järjestäytynyt, kun luku esimerkiksi Kymen lää- työttömyysturvalla on melko vähäinen motiivi, toisissa se on motiivina nissä on 88 prosenttia. Naiset ovat järjestäytyneet hieman aktiivisemmin selvästi yli keskiarvojen. kuin miehet. Kannanotto 12 Työelämän muutos koettelee perinteisiä järjestäytymisrajoja, synnyttää päällekkäisen järjestäytymisen mahdollisuuksia ja järjestörajariitoja. Siksi Korkean järjestäytymisasteen säilyttäminen jatkossakin turvaa tehokkaan jatkossa onkin selvästi nähtävä kaksi perusvaihtoehtoa järjestäytymisen edunvalvonnan. Järjestäytymistä helpottavat Liikkeessä! -kampanjan työ- tulevaisuudelle: muodot, resurssit ja palvelut tulee pysyväistää. 1. Nykyrakenteet säilyttävä - passiivinen vaihtoehto Kannanotto 13 Liitto- ja sopimusrakenteet säilyvät nykyisellään. Järjestörajariidat lisään- tyvät, mikä voi passivoida ihmisiä, kuluttaa ay-liikkeen energiaa sisäi- Teollisuusliittopohjainen järjestäytyminen on lähtökohtana lähi- seen nahisteluun ja johtaa herkästi SAK:laisen liikkeen jäsenmäärän las- vuosinakin, mutta sen rinnalla voi kasvaa myös toimialapohjainen jär- kuun. jestäytyminen. Liiton tehtävänä on päättää jäsenyytensä perusteista ja jäseneksi liittymisen käytännöistä. Näitä käytäntöjä ja periaatteita tulee 2. Uusien liittokokonaisuuksien hakeminen – aktiivinen vaihtoehto jatkossakin yhteistyössä kehittää, yksinkertaistaa ja varmistaa, jotta jäse- Syntyy suurempia liittokokonaisuuksia. Työntekijöiden ja toimihenki- nyys on jokaisen työntekijän ulottuvilla. löiden erottelu menettää entisestään merkitystä järjestäytymisen perus- teena ja sopimusalat laaja-alaistuvat. Vahva sopimuksiin ja myös uusille aloille ulottuva edunvalvonta varmistaa järjestäytymisen säilymisen kor- Kannanotto 14 kealla. Nuorten mahdollisuuksia järjestäytyä tulee edistää oppilasjäsenyyden Kaikissa vaihtoehdoissa on otettava huomioon, että työehtosopimukset kautta. Liittojen ja SAK:n koulutiedottamista tulee vahvistaa ja turvata ohjaavat järjestäytymistä myös tulevaisuudessa. sille riittävät voimavarat.SAK tulevaisuuteen Liikkeessä 26 27 SAK tulevaisuuteen Liikkeessä
    • Kansalaisten luottamus SAK:laista liikettä kohtaan on pysynyt hyvänä. 6.1.2 Rajariidoista yhteistyöhön Ammattiyhdistysliikkeeseen luotetaan tuntuvasti enemmän kuin esimer- kiksi puolueisiin tai yrityksiin. Saatu luottamus ei kuitenkaan oikeuta Työehtosopimukset muodostavat järjestäytymiselle perustan. Liittojen tuudittautumaan tyytyväisyyteen. Liitoissa on varauduttava siihen, että välille on kuitenkin syntynyt kilpailua siitä, mihin liittoon tietyn alan jäsensuhteen luonne muuttuu tulevaisuudessa. Toistaiseksi on ollut tyy- työntekijöiden tulisi järjestäytyä. Työn muutokset ja työntekijöiden sekä pillistä, että kerran syntynyt jäsenyys on jatkunut pitkäaikaisena. Ihmis- toimihenkilöiden töiden lähentyminen luo uusia pulmia järjestäytymi- ten suhde organisaatioihin näyttää kuitenkin muuttuvan tilanne- sen periaatteille. Myös uusia ammatteja on syntymässä. Puhutaan jopa kohtaisempaan suuntaan. Tämä saattaa merkitä myös katkeilevia ja mah- ”uudesta taloudesta”, jolla viitataan lähinnä korkean teknologian työ- dollisesti uudelleen syntyviä jäsensiteitä. paikkoihin. Näillä alueilla ei ole järjestäytymisen perinnettä. Sama kos- kee joitakin uusia palvelutehtävien muotoja. Kerran syntynyttä jäsensuhdetta on ylläpidettävä jatkuvalla yhteydellä ihmisiin. Yhteistyö liittojen kesken varmistaa sen, että jokainen jäsenyydestä kiin- nostunut voi järjestäytyä mutkattomasti ja tarkoituksenmukaisesti. Kollektiivisuus ja yksilöllisyys ovat muuttuvia aaltoja historiallisessa ke- hityksessä. 1990-lukua leimasivat yksilöllisesti painottuneet arvot. Ke- hitys ei ole suoraviivaista. Yksilöllisyyden rinnalla on monia, ehkä uutta Kannanotto 16 yhteisöllisyyttä korostavia muotoja. Yksilöllisyys ja yhteisöllisyys ovat kumpikin voimavaramme, kun annamme niille tilaa ja mahdollisuuden Järjestäytymisen rajariitojen sijasta tulee liittojen yhdessä keskusjärjes- elää rinnakkain. tön kanssa sopia järjestäytymisestä. Liittojen on keskinäisen kilpailun si- jasta varmistettava yhteistyö ja estettävä ”ay-vapaiden” vyöhykkeiden syntyminen. Viivyttelyn sijaan tarvitaan yhteistyössä tapahtuvaa työelä- Perinteisten kiinteiden yhteisöjen, kuten puolueiden ja ammattiliittojen män kehityksen ennakointia ja toimenpiteistä sopimista. rinnalle on kehittymässä yhteisöjä, jotka ovat luonteeltaan hyvin tilapäi- siä. Ne perustuvat enemmän symboleihin kuin varsinaisesti yhteisiin etui- Liikkeessä! –projektin avulla käynnistetyt yhteiset tehotoimet järjestäy- hin. Muodoltaan ne saattavat olla mielikuvayhteisöjä, jotka tarjoavat tiet- tymisen vahvistamiseksi nykyisillä ja uusilla järjestämisalueilla tarvitse- tyjä elämyksiä ja mahdollisuuden tulla yhteisöön tai poistua siitä ilman vat onnistuakseen yhteiset menettelytapakäytännöt, miten uusien työ- suurempaa numeroa. Sitoutuminen voi lyhytaikaisuudestaan huolimat- alojen tai yritys- ja työrakenteiden muutostilanteissa järjestäytyminen ta- ta olla luja. Tällainen mielikuvayhteisö voi rakentua myös tietoverkkoon. pahtuu oikeaan liittoon jäsenen edunvalvonnan kannalta. Ammattiyhdistystoiminnassa mukana oleville liike on myös sosiaalinen verkosto. Verkostoon kuuluu moniin suuntiin toimiva yhteydenpito. 6.1.3 Vahvoja liittoja Yhteys luo yhteisyyttä ja antaa mahdollisuuden keskinäiseen tukeen. Verkosto on myös oppimisympäristö, jossa saadaan tietoa hyvistä Kehitys on niin Suomessa kuin erityisesti muualla EU-maissa johtanut käytännöistä ja toimintamalleista. Yhteisön ulkopuolelle jääminen on liittojen yhdistymisiin ja entistä suurempien kokonaisuuksien syntyyn. oikeus, mutta eristyneisyys saattaa heikentää keskinäistä ymmärrystä ja Jäsenliittojen yhteistyötä kehittämällä ja tarkoituksenmukaisilla rajoittaa kehittymismahdollisuuksia. liittokokonaisuuksilla voidaan varmistaa myös muuttuvissa oloissa te- hokas jäsenten edunvalvonta ja kehittyvät palvelut. Liiton koko ei yksin Kannanotto 15 sanele sen elinmahdollisuuksia ja jäsenten tyytyväisyyttä, joten kunkin liiton päättäjien on itse arvioitava, millaisessa yhteistyörakenteessa jä- Ammattiryhmä- toimiala- ja liittorajat ylittävät verkostot ovat välttämät- senten asiat tulevat parhaiten hoidetuksi. tömiä yhteenkuuluvuuden luomiseksi ja tehokkaiden oppimis- ympäristöjen kehittämiseksi. Verkostomaista yhteyttä tulee edistää kai- Kannanotto 17 kessa kehittämis- ja koulutustoiminnassa. Keskusjärjestön tehtävänä on tarvittaessa olla tukena pyrittäessä tarkoituksenmukaisempiin liittokokonaisuuksiin ja esimerkiksi vahvistettaessa toimialayhteistyötä.SAK tulevaisuuteen Liikkeessä 28 29 SAK tulevaisuuteen Liikkeessä
    • Kansalaisten luottamus SAK:laista liikettä kohtaan on pysynyt hyvänä. 6.1.2 Rajariidoista yhteistyöhön Ammattiyhdistysliikkeeseen luotetaan tuntuvasti enemmän kuin esimer- kiksi puolueisiin tai yrityksiin. Saatu luottamus ei kuitenkaan oikeuta Työehtosopimukset muodostavat järjestäytymiselle perustan. Liittojen tuudittautumaan tyytyväisyyteen. Liitoissa on varauduttava siihen, että välille on kuitenkin syntynyt kilpailua siitä, mihin liittoon tietyn alan jäsensuhteen luonne muuttuu tulevaisuudessa. Toistaiseksi on ollut tyy- työntekijöiden tulisi järjestäytyä. Työn muutokset ja työntekijöiden sekä pillistä, että kerran syntynyt jäsenyys on jatkunut pitkäaikaisena. Ihmis- toimihenkilöiden töiden lähentyminen luo uusia pulmia järjestäytymi- ten suhde organisaatioihin näyttää kuitenkin muuttuvan tilanne- sen periaatteille. Myös uusia ammatteja on syntymässä. Puhutaan jopa kohtaisempaan suuntaan. Tämä saattaa merkitä myös katkeilevia ja mah- ”uudesta taloudesta”, jolla viitataan lähinnä korkean teknologian työ- dollisesti uudelleen syntyviä jäsensiteitä. paikkoihin. Näillä alueilla ei ole järjestäytymisen perinnettä. Sama kos- kee joitakin uusia palvelutehtävien muotoja. Kerran syntynyttä jäsensuhdetta on ylläpidettävä jatkuvalla yhteydellä ihmisiin. Yhteistyö liittojen kesken varmistaa sen, että jokainen jäsenyydestä kiin- nostunut voi järjestäytyä mutkattomasti ja tarkoituksenmukaisesti. Kollektiivisuus ja yksilöllisyys ovat muuttuvia aaltoja historiallisessa ke- hityksessä. 1990-lukua leimasivat yksilöllisesti painottuneet arvot. Ke- hitys ei ole suoraviivaista. Yksilöllisyyden rinnalla on monia, ehkä uutta Kannanotto 16 yhteisöllisyyttä korostavia muotoja. Yksilöllisyys ja yhteisöllisyys ovat kumpikin voimavaramme, kun annamme niille tilaa ja mahdollisuuden Järjestäytymisen rajariitojen sijasta tulee liittojen yhdessä keskusjärjes- elää rinnakkain. tön kanssa sopia järjestäytymisestä. Liittojen on keskinäisen kilpailun si- jasta varmistettava yhteistyö ja estettävä ”ay-vapaiden” vyöhykkeiden syntyminen. Viivyttelyn sijaan tarvitaan yhteistyössä tapahtuvaa työelä- Perinteisten kiinteiden yhteisöjen, kuten puolueiden ja ammattiliittojen män kehityksen ennakointia ja toimenpiteistä sopimista. rinnalle on kehittymässä yhteisöjä, jotka ovat luonteeltaan hyvin tilapäi- siä. Ne perustuvat enemmän symboleihin kuin varsinaisesti yhteisiin etui- Liikkeessä! –projektin avulla käynnistetyt yhteiset tehotoimet järjestäy- hin. Muodoltaan ne saattavat olla mielikuvayhteisöjä, jotka tarjoavat tiet- tymisen vahvistamiseksi nykyisillä ja uusilla järjestämisalueilla tarvitse- tyjä elämyksiä ja mahdollisuuden tulla yhteisöön tai poistua siitä ilman vat onnistuakseen yhteiset menettelytapakäytännöt, miten uusien työ- suurempaa numeroa. Sitoutuminen voi lyhytaikaisuudestaan huolimat- alojen tai yritys- ja työrakenteiden muutostilanteissa järjestäytyminen ta- ta olla luja. Tällainen mielikuvayhteisö voi rakentua myös tietoverkkoon. pahtuu oikeaan liittoon jäsenen edunvalvonnan kannalta. Ammattiyhdistystoiminnassa mukana oleville liike on myös sosiaalinen verkosto. Verkostoon kuuluu moniin suuntiin toimiva yhteydenpito. 6.1.3 Vahvoja liittoja Yhteys luo yhteisyyttä ja antaa mahdollisuuden keskinäiseen tukeen. Verkosto on myös oppimisympäristö, jossa saadaan tietoa hyvistä Kehitys on niin Suomessa kuin erityisesti muualla EU-maissa johtanut käytännöistä ja toimintamalleista. Yhteisön ulkopuolelle jääminen on liittojen yhdistymisiin ja entistä suurempien kokonaisuuksien syntyyn. oikeus, mutta eristyneisyys saattaa heikentää keskinäistä ymmärrystä ja Jäsenliittojen yhteistyötä kehittämällä ja tarkoituksenmukaisilla rajoittaa kehittymismahdollisuuksia. liittokokonaisuuksilla voidaan varmistaa myös muuttuvissa oloissa te- hokas jäsenten edunvalvonta ja kehittyvät palvelut. Liiton koko ei yksin Kannanotto 15 sanele sen elinmahdollisuuksia ja jäsenten tyytyväisyyttä, joten kunkin liiton päättäjien on itse arvioitava, millaisessa yhteistyörakenteessa jä- Ammattiryhmä- toimiala- ja liittorajat ylittävät verkostot ovat välttämät- senten asiat tulevat parhaiten hoidetuksi. tömiä yhteenkuuluvuuden luomiseksi ja tehokkaiden oppimis- ympäristöjen kehittämiseksi. Verkostomaista yhteyttä tulee edistää kai- Kannanotto 17 kessa kehittämis- ja koulutustoiminnassa. Keskusjärjestön tehtävänä on tarvittaessa olla tukena pyrittäessä tarkoituksenmukaisempiin liittokokonaisuuksiin ja esimerkiksi vahvistettaessa toimialayhteistyötä.SAK tulevaisuuteen Liikkeessä 28 29 SAK tulevaisuuteen Liikkeessä
    • 6.2 Sukupolvi vaihtuu ja me muutumme Työvoiman kasvun ennakoidaan kohdistuvan erityisesti niille aloille, joilla SAK:n liitot ovat nykyisillä sopimus- ja järjestörajoilla melko heikosti edustettuna. Sukupolven vaihtuminen merkitsee muutosta. Parhaimmillaan se voi merkitä mahdollisuutta uusiutumiseen. Se taas edellyttää halua muu- Sukupolvenvaihdoksesta aiheutuu monia muutoksia jäsenistön raken- tokseen. Muutos voi muodostua laajaksi, koko toimintakulttuuria teeseen. Jäsentutkimuksen mukaan SAK:n liittojen jäsenistä 40 prosentilta uudistavaksi. puuttuu ammatillinen tutkinto, vaikka jäsenistön koulutustaso on koko ajan ollut kasvussa. Yhteiset sukupolvikokemukset vaikuttavat saman ikäluokan arvostuk- siin ja käsityksiin yhteiskunnan toiminnasta. Talouskasvun aika ja toi- Vuonna 1984 vain prosentilla oli pohjakoulutuksena ylioppilastutkinto, saalta lamavuodet tai muut kriisit, kuten sodat, aiheuttavat syviä elämän- kun se vuonna 2000 oli jo 11 prosentilla. Alle 35-vuotiaista jäsenistä jo 22 kokemuksia. Ne muokkaavat sukupolvien käsitystä yhteiskunnan muu- prosentilla on ylioppilastutkinto. Opistotasoinen ammatillinen koulutus toksesta, sen riskeistä yksilölle ja yksilön mahdollisuuksista vaikuttaa on prosentilla koko jäsenistöstä, mutta alle 35-vuotiaista jäsenistä se on omaan elämänkulkuunsa. 15 prosentilla. Opistoasteinen koulutus on jo muuttunut ammatti- korkeakouluasteeksi ja koko ikäluokasta siirtyy pian noin 70 prosenttia Suurten ikäluokkien sukupolvi on kokenut raskaat ja ahdistavat lama- korkeakouluasteisiin opintoihin. vuodet iässä, johon yleensä on kuulunut oman elämän vakiintuminen ja työuran huipun saavuttaminen. Pitkäaikainen työssäolo katkesi monien Jäsenten koulutustaso tulee siten merkittävästi kohoamaan lähivuosina. kohdalla ja turvallisuus vaihtui jopa elinikäiseksi epävarmuudeksi. Nuo- Työelämästä siirtyvät vähitellen pois ne ikäluokat, jotka ovat koko työ- ret, työmarkkinoille pyrkivät ikäpolvet sen sijaan kohtasivat laman täy- uransa ajan tehneet töitä vailla ammatillista peruskoulutusta. Korkeasti sin erilaisista lähtökohdista. Heille se merkitsi työmarkkinoille tulon koulutetut ovat pääsääntöisesti järjestäytyneet SAK:n ulkopuolisiin estymistä tai ajautumista pitkäaikaiseen pätkätyön ja työttömyyden liittoihin, mutta tilanne muuttuu. vuorotteluun. Miehiä korkeammin koulutetut naiset tulevat muuttamaan SAK:n ja sen Työllisyyden vähittäinen paraneminen merkitsi ennen kaikkea nuorten liittojen identiteettiä. SAK:n liittojen 55–60-vuotiaista naisjäsenistä kol- työllisyyden paranemista. Varttuneempien ikäluokkien edustajat, hyvin- mella prosentilla on ylioppilastutkinto. Sen sijaan se on jo kolmasosalla vointivaltion rakentajasukupolvi, sai todeta työllistymismahdolli- nuorista (alle 35-vuotiaat) naisjäsenistä, mutta vain joka kymmenennellä suuksiensa pysyvästi heikentyneen. Tästä huolimatta sen kiinnittyminen nuorella miesjäsenellä. ay-liikkeeseen säilyi vahvana, ja ay-liike näyttäytyi heille kenties eniten juuri turvallisuuden liikkeenä. Nuorista naisjäsenistä joka neljännellä on opisto- tai korkeakoulutasoinen tutkinto. He toimivat erityisesti yksityisillä palvelualoilla ja julkisella Nykynuorten sukupolvikokemuksiin ei ole kuulunut maailman poliitti- sektorilla. Uuden sukupolven miesjäsenten koulutus, erityisesti vielä teol- nen kaksinapaisuus, sosialismi ja kommunismin luhistuminen, nuori- lisuudessa, näyttää jäävän toisen asteen ammatilliseen koulutukseen ja son poliittinen radikalismi tai ”Kekkosen Suomi”. Maailma on välittynyt vain harvalla on sitä ylempi koulutus. laman, työttömyyden, kilpailun, teknologisen kehityksen, rajojen avau- tumisen ja uusien yksilöllistyneiden elämäntyylien kautta. Nuorten maa- Näyttää siltä, että palvelualojen ja julkisen sektorin liitot ovat tosiasiassa ilmaa kuvaa kiristynyt kilpailu opiskelu- ja työpaikoista, toimeentulo- jo nyt avoimia pitkän koulutuksen ammattiryhmille, kun taas teollisuu- huolet sekä viivästynyt mahdollisuus itsenäiseen elämään kodin ulko- den liitot eivät sitä juuri ole. Olemme myös enemmän toimihenkilöiden puolella. Nuorten kiinnostus ay-liikettä kohtaan kasvaa, jos ay-liikkeen järjestö kuin sitä vielä ymmärrämme. poliittisella esityslistalla on näkyvällä paikalla heidän arkielämäänsä koskettavia asioita. Tulevaan kehitykseen vaikuttaa ratkaisevasti se, mihin ammatti- korkeakouluista valmistuvat järjestäytyvät. Edunvalvonnan kannalta on Suurten ikäluokkien eläköityminen kiihtyy jo seuraavalla edustajakokous- selvää, että tutkintopohjainen järjestäytyminen ei muodosta kaudella. Hieman yli puolet ammatissa toimivasta väestöstä poistuu työ- tuloksekkainta järjestäytymisen perustaa. voimasta jaksolla 1995-2010.SAK tulevaisuuteen Liikkeessä 30 31 SAK tulevaisuuteen Liikkeessä
    • 6.2 Sukupolvi vaihtuu ja me muutumme Työvoiman kasvun ennakoidaan kohdistuvan erityisesti niille aloille, joilla SAK:n liitot ovat nykyisillä sopimus- ja järjestörajoilla melko heikosti edustettuna. Sukupolven vaihtuminen merkitsee muutosta. Parhaimmillaan se voi merkitä mahdollisuutta uusiutumiseen. Se taas edellyttää halua muu- Sukupolvenvaihdoksesta aiheutuu monia muutoksia jäsenistön raken- tokseen. Muutos voi muodostua laajaksi, koko toimintakulttuuria teeseen. Jäsentutkimuksen mukaan SAK:n liittojen jäsenistä 40 prosentilta uudistavaksi. puuttuu ammatillinen tutkinto, vaikka jäsenistön koulutustaso on koko ajan ollut kasvussa. Yhteiset sukupolvikokemukset vaikuttavat saman ikäluokan arvostuk- siin ja käsityksiin yhteiskunnan toiminnasta. Talouskasvun aika ja toi- Vuonna 1984 vain prosentilla oli pohjakoulutuksena ylioppilastutkinto, saalta lamavuodet tai muut kriisit, kuten sodat, aiheuttavat syviä elämän- kun se vuonna 2000 oli jo 11 prosentilla. Alle 35-vuotiaista jäsenistä jo 22 kokemuksia. Ne muokkaavat sukupolvien käsitystä yhteiskunnan muu- prosentilla on ylioppilastutkinto. Opistotasoinen ammatillinen koulutus toksesta, sen riskeistä yksilölle ja yksilön mahdollisuuksista vaikuttaa on prosentilla koko jäsenistöstä, mutta alle 35-vuotiaista jäsenistä se on omaan elämänkulkuunsa. 15 prosentilla. Opistoasteinen koulutus on jo muuttunut ammatti- korkeakouluasteeksi ja koko ikäluokasta siirtyy pian noin 70 prosenttia Suurten ikäluokkien sukupolvi on kokenut raskaat ja ahdistavat lama- korkeakouluasteisiin opintoihin. vuodet iässä, johon yleensä on kuulunut oman elämän vakiintuminen ja työuran huipun saavuttaminen. Pitkäaikainen työssäolo katkesi monien Jäsenten koulutustaso tulee siten merkittävästi kohoamaan lähivuosina. kohdalla ja turvallisuus vaihtui jopa elinikäiseksi epävarmuudeksi. Nuo- Työelämästä siirtyvät vähitellen pois ne ikäluokat, jotka ovat koko työ- ret, työmarkkinoille pyrkivät ikäpolvet sen sijaan kohtasivat laman täy- uransa ajan tehneet töitä vailla ammatillista peruskoulutusta. Korkeasti sin erilaisista lähtökohdista. Heille se merkitsi työmarkkinoille tulon koulutetut ovat pääsääntöisesti järjestäytyneet SAK:n ulkopuolisiin estymistä tai ajautumista pitkäaikaiseen pätkätyön ja työttömyyden liittoihin, mutta tilanne muuttuu. vuorotteluun. Miehiä korkeammin koulutetut naiset tulevat muuttamaan SAK:n ja sen Työllisyyden vähittäinen paraneminen merkitsi ennen kaikkea nuorten liittojen identiteettiä. SAK:n liittojen 55–60-vuotiaista naisjäsenistä kol- työllisyyden paranemista. Varttuneempien ikäluokkien edustajat, hyvin- mella prosentilla on ylioppilastutkinto. Sen sijaan se on jo kolmasosalla vointivaltion rakentajasukupolvi, sai todeta työllistymismahdolli- nuorista (alle 35-vuotiaat) naisjäsenistä, mutta vain joka kymmenennellä suuksiensa pysyvästi heikentyneen. Tästä huolimatta sen kiinnittyminen nuorella miesjäsenellä. ay-liikkeeseen säilyi vahvana, ja ay-liike näyttäytyi heille kenties eniten juuri turvallisuuden liikkeenä. Nuorista naisjäsenistä joka neljännellä on opisto- tai korkeakoulutasoinen tutkinto. He toimivat erityisesti yksityisillä palvelualoilla ja julkisella Nykynuorten sukupolvikokemuksiin ei ole kuulunut maailman poliitti- sektorilla. Uuden sukupolven miesjäsenten koulutus, erityisesti vielä teol- nen kaksinapaisuus, sosialismi ja kommunismin luhistuminen, nuori- lisuudessa, näyttää jäävän toisen asteen ammatilliseen koulutukseen ja son poliittinen radikalismi tai ”Kekkosen Suomi”. Maailma on välittynyt vain harvalla on sitä ylempi koulutus. laman, työttömyyden, kilpailun, teknologisen kehityksen, rajojen avau- tumisen ja uusien yksilöllistyneiden elämäntyylien kautta. Nuorten maa- Näyttää siltä, että palvelualojen ja julkisen sektorin liitot ovat tosiasiassa ilmaa kuvaa kiristynyt kilpailu opiskelu- ja työpaikoista, toimeentulo- jo nyt avoimia pitkän koulutuksen ammattiryhmille, kun taas teollisuu- huolet sekä viivästynyt mahdollisuus itsenäiseen elämään kodin ulko- den liitot eivät sitä juuri ole. Olemme myös enemmän toimihenkilöiden puolella. Nuorten kiinnostus ay-liikettä kohtaan kasvaa, jos ay-liikkeen järjestö kuin sitä vielä ymmärrämme. poliittisella esityslistalla on näkyvällä paikalla heidän arkielämäänsä koskettavia asioita. Tulevaan kehitykseen vaikuttaa ratkaisevasti se, mihin ammatti- korkeakouluista valmistuvat järjestäytyvät. Edunvalvonnan kannalta on Suurten ikäluokkien eläköityminen kiihtyy jo seuraavalla edustajakokous- selvää, että tutkintopohjainen järjestäytyminen ei muodosta kaudella. Hieman yli puolet ammatissa toimivasta väestöstä poistuu työ- tuloksekkainta järjestäytymisen perustaa. voimasta jaksolla 1995-2010.SAK tulevaisuuteen Liikkeessä 30 31 SAK tulevaisuuteen Liikkeessä
    • 6.3 Jäsentensä näköinen Tällä on vaikutuksensa myös ay-toimintaan. Naisten osuus liittotoimi- kunnissa ja -hallituksissa ei keskimäärin vastaa naisten osuutta jäsenis- töstä. Jäsentensä näköinen SAK:lainen liike toimii jäsenten tarpeet huomioon ottaen, mutta se on myös rakenteeltaan jäsenistöään vastaava. Jäsentensä Luottamustehtävissä olevien keski-ikä on 45 vuotta. Kaksi kolmasosaa näköinen liike hyväksyy jäsentensä erilaisuuden. Päätöksenteossa ja hal- luottamustehtävissä olevista on miehiä. Tämä ei lainkaan vastaa jäsenis- linnossa voi parhaiten välittyä jäsenten ääni, erilaiset kokemustaustat, tön sukupuolijakaumaa. Kaikista jäsenistämme 46 prosenttia on naisia. kulttuurit ja arvostukset, kun niiden kokoonpano vastaa jäsenrakennetta. Ruotsin LO:ssa naisten osuus ay-liikkeen luottamustehtävissä on kasva- nut voimakkaasti, 41 prosenttiin. Meillä naisten osuus luottamus- Julkisuus välittää SAK:sta usein kuvan teollisuuden miesvaltaisten alo- henkilöistä on vähentynyt niin palvelualoilla kuin julkisella sektorilla. jen edunvalvojana. Se saattaa vaikuttaa kielteisesti mahdollisuuksiimme Tämä vaikuttaa myös jäsenkiinnittymiseen. tavoittaa toimihenkilöammatteihin kouluttautuneita naisia. Näin voi ta- pahtua siitä riippumatta, että edunvalvontatyön tulokset ovat meillä par- Luottamusmiehen osuus jäsenyyden aikaansaajana on naisilla tuntuvas- haimmat ja että joka toinen jäsenemme on nainen ja kolmasosa jäse- ti harvinaisempaa kuin miehillä. Varsinkaan nuoret naiset eivät ole saa- nistämme on toimihenkilötehtävissä jo nyt. neet jäsenyydelleen kimmoketta luottamusmiehiltä, vaan ovat toimineet oma-aloitteisesti tai saaneet tukea ystäviltä tai oppilasjäsenyyden kaut- Jäsenistön moninaisuudesta voidaan tehdä vahvuus. Se merkitsee erilai- ta. suuden hyväksymistä ja huomioonottamista kaikissa toiminnoissa ja koko toimintakulttuurissa. Vahvuutemme on siinä, että meillä on jäseninä Kannanotto 18 miehiä, naisia, nuoria ja varttuneempia, eri toimialoja, eri kokoisten työ- paikkojen työntekijöitä, suomen- ja ruotsinkielisiä, etnisiä vähemmistöjä Jotta liike olisi jäsentensä näköinen, meidän tulee tuntuvasti lisätä nuor- jne. ten ja naisten osuutta liittojen päätöksentekoelimissä ja luot- tamushenkilöinä. Edustajakokouskauden aikana tätä kehitystä on seu- Avain toimintakulttuurin ja työtapojen muutokseen on halu saada erilai- rattava ja sen mukaan tarvittaessa harkittava kiintiöiden käyttöönottoa. set ihmiset osallisiksi ay-toimintaan ja kuulla heitä. 6.3.2 Yhteys nuoriin nuorten ehdoilla 6.3.1 Erilaisuus voimavarana Meidän tulee ratkaista, onko aktiivisuus luvallista vain etukäteen anne- Tasa-arvolla tarkoitetaan yleensä yhtäläisiä mahdollisuuksia. Mahdolli- tuissa tiukoissa raameissa vai myös nuorten ehdoilla. Sukupolvien suudet eivät kuitenkaan jakaudu tasaisesti. On erityisesti vahvistettava vastakkaisliikkeestä on mahdollista saada uutta dynamiikkaa ay-liikkee- niiden ryhmien asemaa ja osallisuutta, jotka eivät ole tulleet riittävästi seen. Nuorista puhuttaessa on kuitenkin muistettava, etteivät he ole yh- huomioiduksi. tenäinen ryhmä, vaan yhtä lailla jakaantunut kuin muukin väestö. Järjestötutkimuksessa mukana olleiden 20 liiton liittotoimikunnassa tai Puhuessaan politiikasta nuoret käyttävät eri käsitteitä kuin vanhemmat. hallituksessa on 317 varsinaista jäsentä. Näistä vain kaksi on alle 30-vuo- Poliittisuus, aatteellisuus ja uskonnollisuus saattavat sekoittua. Niitä ei tiaita. Tilannetta ei voi mitenkään pitää hyvänä. Nuorten puuttuminen välttämättä erotella tai mennä erikseen tekemään politiikkaa jonnekin. liittojen päättävistä elimistä selittyy liikkeen vahvalla senioriteetti- Kunkin sukupolven oma kokemus näkyy tavassa käsittää yhteiskunta. ajattelulla. Vain pitkän kokemuksen kautta voi edetä päättäjän paikalle. Vanhempi ikäpolvi pyrkii usein välittämään perintönsä nuorille ”sankarit- Naisia on 104, eli vain kolmasosa. arinoiden” (esimerkiksi hyvinvointivaltion rakentaminen) kautta. Ne saattavat aiheuttaa myös vetäytymistä. Hyvinvointia saatetaan pitää it- Päättäjät eivät yleensä tule myöskään pieniltä työpaikoilta, vaikka suuri sestään selvänä, ja sen huomaan voidaan sitten heittäytyä. osa jäsenistä niillä työskenteleekin. Miehiä useammin naiset tekevät työ- tä pienillä työpaikoilla. Sen sijaan yli 500 hengen työpaikoilla miehiä on Järjestötoiminta on demokratiaan kouliintumista ja yhteiskunnalliseen kaksi kertaa naisia enemmän. osallistumiseen valmentautumista. Nuorten osallistuminen ns. vanhojenSAK tulevaisuuteen Liikkeessä 32 33 SAK tulevaisuuteen Liikkeessä
    • 6.3 Jäsentensä näköinen Tällä on vaikutuksensa myös ay-toimintaan. Naisten osuus liittotoimi- kunnissa ja -hallituksissa ei keskimäärin vastaa naisten osuutta jäsenis- töstä. Jäsentensä näköinen SAK:lainen liike toimii jäsenten tarpeet huomioon ottaen, mutta se on myös rakenteeltaan jäsenistöään vastaava. Jäsentensä Luottamustehtävissä olevien keski-ikä on 45 vuotta. Kaksi kolmasosaa näköinen liike hyväksyy jäsentensä erilaisuuden. Päätöksenteossa ja hal- luottamustehtävissä olevista on miehiä. Tämä ei lainkaan vastaa jäsenis- linnossa voi parhaiten välittyä jäsenten ääni, erilaiset kokemustaustat, tön sukupuolijakaumaa. Kaikista jäsenistämme 46 prosenttia on naisia. kulttuurit ja arvostukset, kun niiden kokoonpano vastaa jäsenrakennetta. Ruotsin LO:ssa naisten osuus ay-liikkeen luottamustehtävissä on kasva- nut voimakkaasti, 41 prosenttiin. Meillä naisten osuus luottamus- Julkisuus välittää SAK:sta usein kuvan teollisuuden miesvaltaisten alo- henkilöistä on vähentynyt niin palvelualoilla kuin julkisella sektorilla. jen edunvalvojana. Se saattaa vaikuttaa kielteisesti mahdollisuuksiimme Tämä vaikuttaa myös jäsenkiinnittymiseen. tavoittaa toimihenkilöammatteihin kouluttautuneita naisia. Näin voi ta- pahtua siitä riippumatta, että edunvalvontatyön tulokset ovat meillä par- Luottamusmiehen osuus jäsenyyden aikaansaajana on naisilla tuntuvas- haimmat ja että joka toinen jäsenemme on nainen ja kolmasosa jäse- ti harvinaisempaa kuin miehillä. Varsinkaan nuoret naiset eivät ole saa- nistämme on toimihenkilötehtävissä jo nyt. neet jäsenyydelleen kimmoketta luottamusmiehiltä, vaan ovat toimineet oma-aloitteisesti tai saaneet tukea ystäviltä tai oppilasjäsenyyden kaut- Jäsenistön moninaisuudesta voidaan tehdä vahvuus. Se merkitsee erilai- ta. suuden hyväksymistä ja huomioonottamista kaikissa toiminnoissa ja koko toimintakulttuurissa. Vahvuutemme on siinä, että meillä on jäseninä Kannanotto 18 miehiä, naisia, nuoria ja varttuneempia, eri toimialoja, eri kokoisten työ- paikkojen työntekijöitä, suomen- ja ruotsinkielisiä, etnisiä vähemmistöjä Jotta liike olisi jäsentensä näköinen, meidän tulee tuntuvasti lisätä nuor- jne. ten ja naisten osuutta liittojen päätöksentekoelimissä ja luot- tamushenkilöinä. Edustajakokouskauden aikana tätä kehitystä on seu- Avain toimintakulttuurin ja työtapojen muutokseen on halu saada erilai- rattava ja sen mukaan tarvittaessa harkittava kiintiöiden käyttöönottoa. set ihmiset osallisiksi ay-toimintaan ja kuulla heitä. 6.3.2 Yhteys nuoriin nuorten ehdoilla 6.3.1 Erilaisuus voimavarana Meidän tulee ratkaista, onko aktiivisuus luvallista vain etukäteen anne- Tasa-arvolla tarkoitetaan yleensä yhtäläisiä mahdollisuuksia. Mahdolli- tuissa tiukoissa raameissa vai myös nuorten ehdoilla. Sukupolvien suudet eivät kuitenkaan jakaudu tasaisesti. On erityisesti vahvistettava vastakkaisliikkeestä on mahdollista saada uutta dynamiikkaa ay-liikkee- niiden ryhmien asemaa ja osallisuutta, jotka eivät ole tulleet riittävästi seen. Nuorista puhuttaessa on kuitenkin muistettava, etteivät he ole yh- huomioiduksi. tenäinen ryhmä, vaan yhtä lailla jakaantunut kuin muukin väestö. Järjestötutkimuksessa mukana olleiden 20 liiton liittotoimikunnassa tai Puhuessaan politiikasta nuoret käyttävät eri käsitteitä kuin vanhemmat. hallituksessa on 317 varsinaista jäsentä. Näistä vain kaksi on alle 30-vuo- Poliittisuus, aatteellisuus ja uskonnollisuus saattavat sekoittua. Niitä ei tiaita. Tilannetta ei voi mitenkään pitää hyvänä. Nuorten puuttuminen välttämättä erotella tai mennä erikseen tekemään politiikkaa jonnekin. liittojen päättävistä elimistä selittyy liikkeen vahvalla senioriteetti- Kunkin sukupolven oma kokemus näkyy tavassa käsittää yhteiskunta. ajattelulla. Vain pitkän kokemuksen kautta voi edetä päättäjän paikalle. Vanhempi ikäpolvi pyrkii usein välittämään perintönsä nuorille ”sankarit- Naisia on 104, eli vain kolmasosa. arinoiden” (esimerkiksi hyvinvointivaltion rakentaminen) kautta. Ne saattavat aiheuttaa myös vetäytymistä. Hyvinvointia saatetaan pitää it- Päättäjät eivät yleensä tule myöskään pieniltä työpaikoilta, vaikka suuri sestään selvänä, ja sen huomaan voidaan sitten heittäytyä. osa jäsenistä niillä työskenteleekin. Miehiä useammin naiset tekevät työ- tä pienillä työpaikoilla. Sen sijaan yli 500 hengen työpaikoilla miehiä on Järjestötoiminta on demokratiaan kouliintumista ja yhteiskunnalliseen kaksi kertaa naisia enemmän. osallistumiseen valmentautumista. Nuorten osallistuminen ns. vanhojenSAK tulevaisuuteen Liikkeessä 32 33 SAK tulevaisuuteen Liikkeessä
    • yhteiskunnallisten organisaatioiden toimintaan on vähentynyt, mutta Järjestöihin kuulumattomista nuorista aikuisista (19–29 -vuotiaat) mo- toisaalta osallistuminen on saanut uusia muotoja. net ovat kiinnostuneita vapaaehtoistoiminnasta, ja ihmisoikeusjärjestöjä kohtaan tuntee kiinnostusta yli kolmasosa järjestöjen ulkopuolella ole- Koulujen yhteiskunnallinen opetus näyttää heikentyneen. Siten ei ole vista. Puoluejärjestöjä kohtaan on kiinnostusta vain joka kymmenennellä. ihme, jos käsitys yhteiskunnan toiminnasta ja yksilön osallisuudesta it- seä koskevien asioiden päätäntään jää monille epäselväksi. Koulujärjes- Kilpailu ihmisten vapaa-ajasta on lisääntynyt. Kaupallisesti virittyneellä telmän olisi toimittava myös kansalaistoiminnan kouluna ja annettava vapaa-ajalla on suuri merkitys nuorten elämässä. Markkinat luovat ku- ihmiselle edellytykset aktiiviseen kansalaisuuteen. vaa yksilöstä, jolla on rajattomat valinnan mahdollisuudet. Yhteisöllisyys ei kuitenkaan ole nuorten elämästä kadonnut, mutta sitä toteutetaan Osallistumista, varsinkin yhteiskunnallista osallistumista, on alettu pi- mieluummin löyhästi kiinnittyvissä ryhmissä, jotka mahdollistavat oman tää jotenkin ei-suotavana, jopa luonnottomana. Tällöin unohtuu se, että yksilöllisyyden toteuttamisen. Vahvan kiinnittymisen sijasta useimmat kansalaisten osallistuminen on yhteiskunnan toimivuuden ja demokra- valitsevat asiakkuuden. tian ydin. Välinpitämättömyys ja politiikan vastaisuus ruokkivat ääri- ilmiöitä sekä päättäjien ja kansalaisten etääntymistä. Nuoret luottavat Useimmille nuorille järjestöosallistumisen motiivit ovat sosiaalisia. Myös kyllä koulutus- terveydenhuolto- ja sosiaaliturvajärjestelmiin. Sen sijaan hyvän asian puolesta toimiminen, omien taitojen ja kykyjen hyödyntä- he osoittavat vähiten luottamusta puolueita kohtaan, jotka ovat kuiten- minen ja itsensä kehittäminen ovat lähes yhtä tärkeitä motiiveja. Halu kin yhdessä ay-liikkeen kanssa olleet luomassa näitä palveluja. vaikuttaa ei sen sijaan ole aivan yhtä tärkeäksi koettu seikka. Mielikuvat ovat usein ratkaisevia osallistumispäätöksiä tehtäessä. Monet nuoret tun- Meillä demokratia on vielä nuori ja edeltävät sukupolvet joutuivat käy- tevat myös kiinnostusta erilaiseen vapaaehtoistoimintaan. mään kovan kamppailun demokraattisten perusoikeuksien turvaamiseksi jälkipolville. Kansalaisia tai ay-liikkeen jäseniä ei voi kuitenkaan syyllistää Suomen Gallupin tutkimuksessa nuorten järjestökiinnittyneisyydestä siitä, että niin moni jättää käyttämättä mahdollisuutensa vaikuttaa omaa (1998) havaittiin, että kansalaisosallistumisen tärkeänä muotona nähdään elämäänsä koskeviin asioihin. Toimiva demokratia edellyttää myös vaih- osallistuminen ”elämän pieniin projekteihin”, joilla on selkeä ajallinen toehtoja ja aitoja, ihmiset huomioonottavia menettelytapoja. kesto ja tavoite ja joilla on toimijalle välitön henkilökohtainen merkitys. Nuorten Suomi 2001 -tutkimuksen mukaan neljäsosa 18–26-vuotiaista Kannanotto 19 nuorista kuuluu ammatti- ja työmarkkinajärjestöihin. Luku ei anna oike- aa kuvaa ammattiliittojen jäsenyydestä, sillä varsin monet mainittuun SAK:laisen liikkeen nuorisotoimintaa tulee organisoida luontevana osa- ikäryhmään kuuluvista eivät ole vielä siirtyneet työmarkkinoille. Am- na liittojen, paikallisjärjestöjen, ammattiosastojen ja työpaikkojen edun- matti- ja työmarkkinajärjestöihin kuuluvista oli sen sijaan jo 58 prosent- valvonta- ja järjestötoimintaa. Ammattiliitoissa on tärkeää luoda nuoril- tia ikäryhmästä 24–26-vuotiaat. le mahdollisuuksia myös projekti- ja hankeluontoiseen osallistumiseen. Näitä voivat olla esimerkiksi yritysetiikkaan, kuluttajatoimintaan, soli- Poliittisiin nuorisojärjestöihin kuuluu tutkimuksen mukaan noin 7 pro- daarisuuteen ja suoraan nuorten omiin etuihin liittyvät hankkeet ja suo- senttia em. ikäryhmän nuorista ja erilaisiin yhden asian liikkeisiin noin ran toiminnan projektit. Myös vapaaehtoistoimintaa vastaavat toiminta- 10 prosenttia. Myös nämä luvut osoittavat, että monet nuoret ovat jollain muodot ovat mahdollisia ammattiliittojen toiminnassa. tavalla yhteiskunnallisesti aktiivisia. Varsinaisesti toiminnassa mukana olevia on satunnaisesti 80 prosenttia. Kannanotto 20 Nuorten järjestöihin kuulumisessa ei ole tapahtunut merkittäviä muu- Nuorille työntekijöille on keskeistä voida itse valita vaihtoehtoisia osal- toksia viime vuosina. Valtaosa järjestöihin kuuluvista nuorista kuuluu listumisen muotoja. Tällaisia muotoja voivat olla esimerkiksi vetoomuk- urheilujärjestöihin. Vain 2 prosenttia kuuluu puoluejärjestöihin, prosentti sen allekirjoittaminen, kampanjaan osallistuminen, mielenosoitukset ja ihmisoikeusjärjestöihin ja 5 prosenttia luonnonsuojelujärjestöihin. Järjes- henkilökohtaiset yhteydenotot päättäjiin. töihin kuuluvista merkittävä osa myös osallistuu niiden toimintaan.SAK tulevaisuuteen Liikkeessä 34 35 SAK tulevaisuuteen Liikkeessä
    • yhteiskunnallisten organisaatioiden toimintaan on vähentynyt, mutta Järjestöihin kuulumattomista nuorista aikuisista (19–29 -vuotiaat) mo- toisaalta osallistuminen on saanut uusia muotoja. net ovat kiinnostuneita vapaaehtoistoiminnasta, ja ihmisoikeusjärjestöjä kohtaan tuntee kiinnostusta yli kolmasosa järjestöjen ulkopuolella ole- Koulujen yhteiskunnallinen opetus näyttää heikentyneen. Siten ei ole vista. Puoluejärjestöjä kohtaan on kiinnostusta vain joka kymmenennellä. ihme, jos käsitys yhteiskunnan toiminnasta ja yksilön osallisuudesta it- seä koskevien asioiden päätäntään jää monille epäselväksi. Koulujärjes- Kilpailu ihmisten vapaa-ajasta on lisääntynyt. Kaupallisesti virittyneellä telmän olisi toimittava myös kansalaistoiminnan kouluna ja annettava vapaa-ajalla on suuri merkitys nuorten elämässä. Markkinat luovat ku- ihmiselle edellytykset aktiiviseen kansalaisuuteen. vaa yksilöstä, jolla on rajattomat valinnan mahdollisuudet. Yhteisöllisyys ei kuitenkaan ole nuorten elämästä kadonnut, mutta sitä toteutetaan Osallistumista, varsinkin yhteiskunnallista osallistumista, on alettu pi- mieluummin löyhästi kiinnittyvissä ryhmissä, jotka mahdollistavat oman tää jotenkin ei-suotavana, jopa luonnottomana. Tällöin unohtuu se, että yksilöllisyyden toteuttamisen. Vahvan kiinnittymisen sijasta useimmat kansalaisten osallistuminen on yhteiskunnan toimivuuden ja demokra- valitsevat asiakkuuden. tian ydin. Välinpitämättömyys ja politiikan vastaisuus ruokkivat ääri- ilmiöitä sekä päättäjien ja kansalaisten etääntymistä. Nuoret luottavat Useimmille nuorille järjestöosallistumisen motiivit ovat sosiaalisia. Myös kyllä koulutus- terveydenhuolto- ja sosiaaliturvajärjestelmiin. Sen sijaan hyvän asian puolesta toimiminen, omien taitojen ja kykyjen hyödyntä- he osoittavat vähiten luottamusta puolueita kohtaan, jotka ovat kuiten- minen ja itsensä kehittäminen ovat lähes yhtä tärkeitä motiiveja. Halu kin yhdessä ay-liikkeen kanssa olleet luomassa näitä palveluja. vaikuttaa ei sen sijaan ole aivan yhtä tärkeäksi koettu seikka. Mielikuvat ovat usein ratkaisevia osallistumispäätöksiä tehtäessä. Monet nuoret tun- Meillä demokratia on vielä nuori ja edeltävät sukupolvet joutuivat käy- tevat myös kiinnostusta erilaiseen vapaaehtoistoimintaan. mään kovan kamppailun demokraattisten perusoikeuksien turvaamiseksi jälkipolville. Kansalaisia tai ay-liikkeen jäseniä ei voi kuitenkaan syyllistää Suomen Gallupin tutkimuksessa nuorten järjestökiinnittyneisyydestä siitä, että niin moni jättää käyttämättä mahdollisuutensa vaikuttaa omaa (1998) havaittiin, että kansalaisosallistumisen tärkeänä muotona nähdään elämäänsä koskeviin asioihin. Toimiva demokratia edellyttää myös vaih- osallistuminen ”elämän pieniin projekteihin”, joilla on selkeä ajallinen toehtoja ja aitoja, ihmiset huomioonottavia menettelytapoja. kesto ja tavoite ja joilla on toimijalle välitön henkilökohtainen merkitys. Nuorten Suomi 2001 -tutkimuksen mukaan neljäsosa 18–26-vuotiaista Kannanotto 19 nuorista kuuluu ammatti- ja työmarkkinajärjestöihin. Luku ei anna oike- aa kuvaa ammattiliittojen jäsenyydestä, sillä varsin monet mainittuun SAK:laisen liikkeen nuorisotoimintaa tulee organisoida luontevana osa- ikäryhmään kuuluvista eivät ole vielä siirtyneet työmarkkinoille. Am- na liittojen, paikallisjärjestöjen, ammattiosastojen ja työpaikkojen edun- matti- ja työmarkkinajärjestöihin kuuluvista oli sen sijaan jo 58 prosent- valvonta- ja järjestötoimintaa. Ammattiliitoissa on tärkeää luoda nuoril- tia ikäryhmästä 24–26-vuotiaat. le mahdollisuuksia myös projekti- ja hankeluontoiseen osallistumiseen. Näitä voivat olla esimerkiksi yritysetiikkaan, kuluttajatoimintaan, soli- Poliittisiin nuorisojärjestöihin kuuluu tutkimuksen mukaan noin 7 pro- daarisuuteen ja suoraan nuorten omiin etuihin liittyvät hankkeet ja suo- senttia em. ikäryhmän nuorista ja erilaisiin yhden asian liikkeisiin noin ran toiminnan projektit. Myös vapaaehtoistoimintaa vastaavat toiminta- 10 prosenttia. Myös nämä luvut osoittavat, että monet nuoret ovat jollain muodot ovat mahdollisia ammattiliittojen toiminnassa. tavalla yhteiskunnallisesti aktiivisia. Varsinaisesti toiminnassa mukana olevia on satunnaisesti 80 prosenttia. Kannanotto 20 Nuorten järjestöihin kuulumisessa ei ole tapahtunut merkittäviä muu- Nuorille työntekijöille on keskeistä voida itse valita vaihtoehtoisia osal- toksia viime vuosina. Valtaosa järjestöihin kuuluvista nuorista kuuluu listumisen muotoja. Tällaisia muotoja voivat olla esimerkiksi vetoomuk- urheilujärjestöihin. Vain 2 prosenttia kuuluu puoluejärjestöihin, prosentti sen allekirjoittaminen, kampanjaan osallistuminen, mielenosoitukset ja ihmisoikeusjärjestöihin ja 5 prosenttia luonnonsuojelujärjestöihin. Järjes- henkilökohtaiset yhteydenotot päättäjiin. töihin kuuluvista merkittävä osa myös osallistuu niiden toimintaan.SAK tulevaisuuteen Liikkeessä 34 35 SAK tulevaisuuteen Liikkeessä
    • Nyky-yhteiskunnalle on katsottu ominaiseksi se, että ihmiset olisivat ha- Järjestöllistä sivullisuutta voi syntyä myös niillä ruotsinkielisillä alueil- luttomia kiinnittymään mihinkään pysyvästi. Elämänarvoja ja identiteet- la, joissa liitoillamme on vähän jäseniä. tiä haetaan monista lähteistä, kuten ystävistä, nuorisokulttuurista ja har- rastuksista. Yhteiskunnallinen osallistuminen ei välttämättä ole elämän- Kannanotto 23 ikuinen projekti, kuten se on ollut suurten ikäluokkien ja heitä edeltävän sukupolven kohdalla. Ruotsinkielisen jäsenistön tulee saada keskeiset ay-liikkeen palvelut äi- dinkielellään. Osallistumismahdollisuuksia parannetaan tehostamalla Nuorten uudentyyppinen kiinnittyminen yhteiskuntaan, monien iden- ruotsinkielistä tiedotusta ja ruotsinkielisen aineiston tuottamista. titeettien varassa, näyttää toimivan niin, ettei perinteisillä toimintatavoilla saada yhteyttä nuoriin. Kannanotto 24 Kannanotto 21 Yhteisen toiminnan rinnalla on välttämätöntä kehittää ruotsinkielisten jäsenten omaa toimintaa, jossa äidinkieli ja kulttuuriset asiat yhdistyvät. Nuorille ja epätyypillisissä töissä oleville tulee aktiivisesti tarjota am- Tämä edellyttää riittävien järjestöllisten voimavarojen turvaamista jat- mattiliiton jäsenyyttä. Nuoret on tavoitettava jo opiskeluvaiheessa mm. kossakin. perinteistä koulutiedotusta kehittämällä ja parantamalla nuorten vastaan- ottamista erilaisen työharjoittelun yhteydessä. Toimintatapoja on muu- tettava, jotta heidän osallisuuttaan ay-toiminnassa voisi parantaa. 6.4 Kaveria ei jätetä Kannanotto 22 Järjestötutkimuksen mukaan meillä on suuria eroja siinä, miten jäsenet kokevat liittonsa onnistuneen eri asioiden, kuten palkka-asioiden tai työ- Liittojen tulee vahvistaa yhteyttään myös ammattikorkeakouluissa olojen kehittämisessä. Korkean jäsentyytyväisyyden liitoissa tyytyväisyys opiskeleviin nuoriin ja tarjota luonteva väylä järjestäytymiseen. on jopa kaksi kertaa niin suurta kuin alhaisen jäsentyytyväisyyden lii- toissa. Perinteisten, muodollisten kokousrutiinien vaihtoehdoksi voivat muo- toutua internetin verkostot, joissa nuoret voivat löytää toisensa. Näille Myös jäsenten kokema ay-liikkeen näkyvyys erottelee liittoja hyvin voi- verkostoille voivat tosin olla ominaista lyhyt elinaika. makkaasti. Joissakin liitoissa koettu näkyvyys työpaikkatasolla on jopa puolta alhaisempi kuin näkyvissä liitoissa. Kieli on osa vallankäyttöä. Erityistä vallankäyttöä on asiantuntijakielen tai työmarkkinaslangin käyttö. Nuori sukupolvi puhuu omaa kieltään, Yhteisyys, solidaarisuus ja keskinäinen tuki estävät liittojen jyrkän ja- joka ei välttämättä kohtaa kokeneitten ay-aktiivien kieltä. Puhuttelevan kautumisen menestyjiin ja putoajiin. Joudumme tekemään valinnan kah- arkikielen käytön vaatimukset kohdistuvat yhtä lailla ay-liikkeen den toimintamallin välillä. Toista mallia voisi kutsua ”kukin pärjätköön luottamushenkilöihin, asiantuntijoihin kuin johtoon. omillaan” -malliksi ja toista ”kaveria ei jätetä” -toiminnaksi. 6.3.3 Ruotsinkielinen toiminta Kyky laajaan yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen – työlainsäädäntö, sosi- aaliturva ja hyvinvointiyhteiskunnan puolustaminen – ovat suuressa Ruotsinkielinen jäsenistö on ay-liikkeen tärkeä osa. Tarkoituksena on määrin riippuvaisia myös siitä, millaista sopimuspolitiikkaa harjoitetaan ollut, että ruotsinkielinen jäsenistö voi saada kaikki keskeiset ay-palve- ja erityisesti kykeneekö ay-liike osaltaan jatkamaan ja kehittämään tulo- lut äidinkielellään ja olla mukana kaikissa ay-toiminnoissa kuten suomen politiikkaa. kieltä käyttävätkin. Tehokas vuorovaikutus edellyttää jatkossakin mah- dollisuutta käyttää omaa kieltä eri ay-organisaatioissa. Liikkeen yhtenäisyys laaja-alaisen hyvinvointipolitiikan edistämisessä tuo parhaan tuloksen. Samalla kun on tärkeätä, että liitot vahvistavat omaa Valtaosa ay-liikkeen kokoustoiminnasta tapahtuu suomen kielellä. Tämä yhteiskunnallista vaikuttamistaan erityisesti oman toimialansa asioissa, vaikeuttaa ruotsinkielisten täysimittaista osallistumista kokouksiin. on huolehdittava siitä, että yhteistyöllä säilytämme myös vaikutusmah-SAK tulevaisuuteen Liikkeessä 36 37 SAK tulevaisuuteen Liikkeessä
    • Nyky-yhteiskunnalle on katsottu ominaiseksi se, että ihmiset olisivat ha- Järjestöllistä sivullisuutta voi syntyä myös niillä ruotsinkielisillä alueil- luttomia kiinnittymään mihinkään pysyvästi. Elämänarvoja ja identiteet- la, joissa liitoillamme on vähän jäseniä. tiä haetaan monista lähteistä, kuten ystävistä, nuorisokulttuurista ja har- rastuksista. Yhteiskunnallinen osallistuminen ei välttämättä ole elämän- Kannanotto 23 ikuinen projekti, kuten se on ollut suurten ikäluokkien ja heitä edeltävän sukupolven kohdalla. Ruotsinkielisen jäsenistön tulee saada keskeiset ay-liikkeen palvelut äi- dinkielellään. Osallistumismahdollisuuksia parannetaan tehostamalla Nuorten uudentyyppinen kiinnittyminen yhteiskuntaan, monien iden- ruotsinkielistä tiedotusta ja ruotsinkielisen aineiston tuottamista. titeettien varassa, näyttää toimivan niin, ettei perinteisillä toimintatavoilla saada yhteyttä nuoriin. Kannanotto 24 Kannanotto 21 Yhteisen toiminnan rinnalla on välttämätöntä kehittää ruotsinkielisten jäsenten omaa toimintaa, jossa äidinkieli ja kulttuuriset asiat yhdistyvät. Nuorille ja epätyypillisissä töissä oleville tulee aktiivisesti tarjota am- Tämä edellyttää riittävien järjestöllisten voimavarojen turvaamista jat- mattiliiton jäsenyyttä. Nuoret on tavoitettava jo opiskeluvaiheessa mm. kossakin. perinteistä koulutiedotusta kehittämällä ja parantamalla nuorten vastaan- ottamista erilaisen työharjoittelun yhteydessä. Toimintatapoja on muu- tettava, jotta heidän osallisuuttaan ay-toiminnassa voisi parantaa. 6.4 Kaveria ei jätetä Kannanotto 22 Järjestötutkimuksen mukaan meillä on suuria eroja siinä, miten jäsenet kokevat liittonsa onnistuneen eri asioiden, kuten palkka-asioiden tai työ- Liittojen tulee vahvistaa yhteyttään myös ammattikorkeakouluissa olojen kehittämisessä. Korkean jäsentyytyväisyyden liitoissa tyytyväisyys opiskeleviin nuoriin ja tarjota luonteva väylä järjestäytymiseen. on jopa kaksi kertaa niin suurta kuin alhaisen jäsentyytyväisyyden lii- toissa. Perinteisten, muodollisten kokousrutiinien vaihtoehdoksi voivat muo- toutua internetin verkostot, joissa nuoret voivat löytää toisensa. Näille Myös jäsenten kokema ay-liikkeen näkyvyys erottelee liittoja hyvin voi- verkostoille voivat tosin olla ominaista lyhyt elinaika. makkaasti. Joissakin liitoissa koettu näkyvyys työpaikkatasolla on jopa puolta alhaisempi kuin näkyvissä liitoissa. Kieli on osa vallankäyttöä. Erityistä vallankäyttöä on asiantuntijakielen tai työmarkkinaslangin käyttö. Nuori sukupolvi puhuu omaa kieltään, Yhteisyys, solidaarisuus ja keskinäinen tuki estävät liittojen jyrkän ja- joka ei välttämättä kohtaa kokeneitten ay-aktiivien kieltä. Puhuttelevan kautumisen menestyjiin ja putoajiin. Joudumme tekemään valinnan kah- arkikielen käytön vaatimukset kohdistuvat yhtä lailla ay-liikkeen den toimintamallin välillä. Toista mallia voisi kutsua ”kukin pärjätköön luottamushenkilöihin, asiantuntijoihin kuin johtoon. omillaan” -malliksi ja toista ”kaveria ei jätetä” -toiminnaksi. 6.3.3 Ruotsinkielinen toiminta Kyky laajaan yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen – työlainsäädäntö, sosi- aaliturva ja hyvinvointiyhteiskunnan puolustaminen – ovat suuressa Ruotsinkielinen jäsenistö on ay-liikkeen tärkeä osa. Tarkoituksena on määrin riippuvaisia myös siitä, millaista sopimuspolitiikkaa harjoitetaan ollut, että ruotsinkielinen jäsenistö voi saada kaikki keskeiset ay-palve- ja erityisesti kykeneekö ay-liike osaltaan jatkamaan ja kehittämään tulo- lut äidinkielellään ja olla mukana kaikissa ay-toiminnoissa kuten suomen politiikkaa. kieltä käyttävätkin. Tehokas vuorovaikutus edellyttää jatkossakin mah- dollisuutta käyttää omaa kieltä eri ay-organisaatioissa. Liikkeen yhtenäisyys laaja-alaisen hyvinvointipolitiikan edistämisessä tuo parhaan tuloksen. Samalla kun on tärkeätä, että liitot vahvistavat omaa Valtaosa ay-liikkeen kokoustoiminnasta tapahtuu suomen kielellä. Tämä yhteiskunnallista vaikuttamistaan erityisesti oman toimialansa asioissa, vaikeuttaa ruotsinkielisten täysimittaista osallistumista kokouksiin. on huolehdittava siitä, että yhteistyöllä säilytämme myös vaikutusmah-SAK tulevaisuuteen Liikkeessä 36 37 SAK tulevaisuuteen Liikkeessä
    • dollisuudet laaja-alaiseen vaikuttamiseen hyvinvointiyhteiskunnan ke- on kyettävä yhdistämään kovenevat asiantuntijuuden vaatimukset ay- hittämiseksi. liikkeen aatteellisuuden säilyttämiseen. Meidän on selkeytettävä näkemystämme keskusjärjestön ja liittojen työn- Kannanotto 26 jaosta tältä osin. Sellainen työnjako, jossa keskusjärjestö yksin näyttäy- tyisi hyvinvointiyhteiskunnan edistäjänä ja liitot vuorostaan yksinomaan Liittojen ja keskusjärjestön yhteistyön kehittämisessä on parannettava oman toimialansa asioiden ajajina, heikentäisi liikkeen arvopohjaa ja yhteistoiminnallista asioiden valmistelua sekä yhteydenpitoa edun- mahdollisuuksia vaikuttaa yleiseen yhteiskunnalliseen kehitykseen. Vah- valvonnan ja järjestötoiminnan eri alueilla. van toimialaedunvalvonnan ohella on tärkeää säilyttää yleinen yhteis- kunnallinen viitekehys kaikissa liitoissa. 6.5 Kaukana ja kotona Liittojen ja keskusjärjestön yhteistyössä kukin liitto päättää itsenäisesti niistä toimenpiteistä, joihin se osallistuu tai joihin se sitoutuu. Kansainvälinen edunvalvonta ja -toiminta on laajentunut koskemaan oma- kohtaisesti suurinta osaa palkatuista toimitsijoista. Siitä on tullut arki- Keskusjärjestön työssä painottuvat jatkossa: päiväinen osa eri edunvalvonta-alueiden työtä. Erillisyys muusta toimin- nasta on sen myötä tuntuvasti vähentynyt. Liittojen jäsenille ja - neuvottelu- ja sopimustoiminta aktiiveillekin on kuitenkin usein epäselvää, miten kansainvälinen ja kan- - yhteiskuntavaikuttaminen (mm. talouspolitiikka, työ-, sosiaali- ja sallinen liittyvät toisiinsa, ellei omalla työpaikalla ole siitä konkreettista koulutusasiat) kokemusta esimerkiksi yritysostojen tai ulkomaalaisomistuksen kautta. - järjestäytymisen edistäminen - asiantuntijapalvelut ja kehittämistuki liitoille Ammattiyhdistysliike on jo pitkään ollut maailmanlaajuinen toimija. - koko liikkeen yhteisten hankkeitten koordinointi Vapaiden Ammattiyhdistysten Kansainvälisen liiton (VAKL) jäsen- - yhteisöllisyyden edistäminen järjestöihin kuuluu yli 100 miljoonaa työntekijää. Eurooppalaiset järjes- töt toimivat yhteistyössä Euroopan Ammatillisessa Yhteisjärjestössä Julkisen sektorin rakennemuutos on ollut Suomessa tuntuva. Liitot ovat (EAY). järjestötutkimuksen mukaan jääneet varsin yksin rakennemuutos- tilanteissa, kuten laajoissa yksityistämis- ja ulkoistamistoimissa. VAKL:n ja EAY:n toiminnan tuntemus on melko vähäistä ammatti- yhdistysaktiivien keskuudessa. Sama koskee myös Kansainvälistä Työ- Kannanotto 25 järjestöä, ILOa. Eurooppalaisesta ammattiyhdistystoiminnasta ja vaikut- tamisesta saadaan runsaasti tietoja erityisesti KEYn (suomalaisten kes- Keskusjärjestön roolia tulisi kehittää tukiorganisaationa myös yksittäi- kusjärjestöjen Eurooppa-yhteistyö) Brysselin toimiston välityksellä, mutta sen liiton kokiessa toimialallaan merkittävän rakennemuutoksen. Kes- kansainvälisten järjestöjen oma tiedotus ei tavoita edes aktiivijäseniä. kusjärjestön tukitoimina saatetaan tällöin tarvita valtiovaltaan vaikutta- mista sekä myös muiden ammattiliittojen tukitoimia työnantajien suun- Niin EU:n kuin Euroopan talous- ja rahaliiton, EMU:n merkitys näyttää taan. jääneen jäsenistölle sekä etäiseksi että vaikeasti hallittavaksi asiaksi. Sama näyttää koskevan jopa ay-liikkeen toimihenkilöitä. Jatkossa on tärkeää Järjestötutkimuksen havaintojen mukaan liittojen ja keskusjärjestön suh- huolehtia siitä, ettei kansainvälistä toimintaa ymmärretä etäisenä työnä, teissa on tarvetta parantaa yhteistyötä. Liittojen päättäjien kritiikki kes- jolla ei ole yhteyttä ihmisten arkeen. Sivullisuus yhdistyneenä kusjärjestön virkamiesmäisyydestä voidaan tulkita niin puuttuvan yhtey- epäluuloihin synnyttää vastareaktioita. den ongelmaksi kuin huoleksi henkilöstön aatteellisesta ja koulutuksel- lisesta taustasta. Mutta kritiikki virkamiesmäisyydestä kohdistetaan jos- Keskusjärjestön ja liittojen on tärkeää luoda sellainen vuorovaikutus jä- sain määrin myös oman liiton toimistoon. Hallinnon ja toimiston suhtei- seniin, joka tekee ymmärrettäväksi kansallisen toiminnan kasvavan riip- den kehittäminen ja roolien selkeä hahmottaminen onkin tärkeä puvuuden kansainvälisestä kehityksestä. On tärkeää, että jäsenille voi- kehittämistehtävä. Niin keskusjärjestössä kuin liittojenkin toimistoissa daan selkeästi osoittaa, mikä on kansainvälisestä toiminnasta tuleva lisä- arvo kansalliseen vaikuttamiseen.SAK tulevaisuuteen Liikkeessä 38 39 SAK tulevaisuuteen Liikkeessä
    • dollisuudet laaja-alaiseen vaikuttamiseen hyvinvointiyhteiskunnan ke- on kyettävä yhdistämään kovenevat asiantuntijuuden vaatimukset ay- hittämiseksi. liikkeen aatteellisuuden säilyttämiseen. Meidän on selkeytettävä näkemystämme keskusjärjestön ja liittojen työn- Kannanotto 26 jaosta tältä osin. Sellainen työnjako, jossa keskusjärjestö yksin näyttäy- tyisi hyvinvointiyhteiskunnan edistäjänä ja liitot vuorostaan yksinomaan Liittojen ja keskusjärjestön yhteistyön kehittämisessä on parannettava oman toimialansa asioiden ajajina, heikentäisi liikkeen arvopohjaa ja yhteistoiminnallista asioiden valmistelua sekä yhteydenpitoa edun- mahdollisuuksia vaikuttaa yleiseen yhteiskunnalliseen kehitykseen. Vah- valvonnan ja järjestötoiminnan eri alueilla. van toimialaedunvalvonnan ohella on tärkeää säilyttää yleinen yhteis- kunnallinen viitekehys kaikissa liitoissa. 6.5 Kaukana ja kotona Liittojen ja keskusjärjestön yhteistyössä kukin liitto päättää itsenäisesti niistä toimenpiteistä, joihin se osallistuu tai joihin se sitoutuu. Kansainvälinen edunvalvonta ja -toiminta on laajentunut koskemaan oma- kohtaisesti suurinta osaa palkatuista toimitsijoista. Siitä on tullut arki- Keskusjärjestön työssä painottuvat jatkossa: päiväinen osa eri edunvalvonta-alueiden työtä. Erillisyys muusta toimin- nasta on sen myötä tuntuvasti vähentynyt. Liittojen jäsenille ja - neuvottelu- ja sopimustoiminta aktiiveillekin on kuitenkin usein epäselvää, miten kansainvälinen ja kan- - yhteiskuntavaikuttaminen (mm. talouspolitiikka, työ-, sosiaali- ja sallinen liittyvät toisiinsa, ellei omalla työpaikalla ole siitä konkreettista koulutusasiat) kokemusta esimerkiksi yritysostojen tai ulkomaalaisomistuksen kautta. - järjestäytymisen edistäminen - asiantuntijapalvelut ja kehittämistuki liitoille Ammattiyhdistysliike on jo pitkään ollut maailmanlaajuinen toimija. - koko liikkeen yhteisten hankkeitten koordinointi Vapaiden Ammattiyhdistysten Kansainvälisen liiton (VAKL) jäsen- - yhteisöllisyyden edistäminen järjestöihin kuuluu yli 100 miljoonaa työntekijää. Eurooppalaiset järjes- töt toimivat yhteistyössä Euroopan Ammatillisessa Yhteisjärjestössä Julkisen sektorin rakennemuutos on ollut Suomessa tuntuva. Liitot ovat (EAY). järjestötutkimuksen mukaan jääneet varsin yksin rakennemuutos- tilanteissa, kuten laajoissa yksityistämis- ja ulkoistamistoimissa. VAKL:n ja EAY:n toiminnan tuntemus on melko vähäistä ammatti- yhdistysaktiivien keskuudessa. Sama koskee myös Kansainvälistä Työ- Kannanotto 25 järjestöä, ILOa. Eurooppalaisesta ammattiyhdistystoiminnasta ja vaikut- tamisesta saadaan runsaasti tietoja erityisesti KEYn (suomalaisten kes- Keskusjärjestön roolia tulisi kehittää tukiorganisaationa myös yksittäi- kusjärjestöjen Eurooppa-yhteistyö) Brysselin toimiston välityksellä, mutta sen liiton kokiessa toimialallaan merkittävän rakennemuutoksen. Kes- kansainvälisten järjestöjen oma tiedotus ei tavoita edes aktiivijäseniä. kusjärjestön tukitoimina saatetaan tällöin tarvita valtiovaltaan vaikutta- mista sekä myös muiden ammattiliittojen tukitoimia työnantajien suun- Niin EU:n kuin Euroopan talous- ja rahaliiton, EMU:n merkitys näyttää taan. jääneen jäsenistölle sekä etäiseksi että vaikeasti hallittavaksi asiaksi. Sama näyttää koskevan jopa ay-liikkeen toimihenkilöitä. Jatkossa on tärkeää Järjestötutkimuksen havaintojen mukaan liittojen ja keskusjärjestön suh- huolehtia siitä, ettei kansainvälistä toimintaa ymmärretä etäisenä työnä, teissa on tarvetta parantaa yhteistyötä. Liittojen päättäjien kritiikki kes- jolla ei ole yhteyttä ihmisten arkeen. Sivullisuus yhdistyneenä kusjärjestön virkamiesmäisyydestä voidaan tulkita niin puuttuvan yhtey- epäluuloihin synnyttää vastareaktioita. den ongelmaksi kuin huoleksi henkilöstön aatteellisesta ja koulutuksel- lisesta taustasta. Mutta kritiikki virkamiesmäisyydestä kohdistetaan jos- Keskusjärjestön ja liittojen on tärkeää luoda sellainen vuorovaikutus jä- sain määrin myös oman liiton toimistoon. Hallinnon ja toimiston suhtei- seniin, joka tekee ymmärrettäväksi kansallisen toiminnan kasvavan riip- den kehittäminen ja roolien selkeä hahmottaminen onkin tärkeä puvuuden kansainvälisestä kehityksestä. On tärkeää, että jäsenille voi- kehittämistehtävä. Niin keskusjärjestössä kuin liittojenkin toimistoissa daan selkeästi osoittaa, mikä on kansainvälisestä toiminnasta tuleva lisä- arvo kansalliseen vaikuttamiseen.SAK tulevaisuuteen Liikkeessä 38 39 SAK tulevaisuuteen Liikkeessä
    • Kansainvälisen ay-liikkeen yhdeksi keskeiseksi tehtäväksi on määritelty Kannanotto 29 maailmantalouden demokratisointi. Erityisesti viime vuosina on aktiivi- sesti pyritty toimimaan suuryritysten vallan rajoittamiseksi sekä vaikut- SAK:n tulee yhdessä jäsenliittojen kanssa tehostaa kansainvälistä koulu- tamalla yhtiöihin itseensä, että niihin organisaatioihin, joissa maailmanta- tusta erityisesti Euroopan unionia ja monikansallisten yritysten toimin- louden pelisääntöjä rakennetaan. Kansainvälistä taloutta ohjaavien jär- taa koskevissa kysymyksissä. jestöjen, varsinkin Kansainvälisen valuuttarahaston ja Maailmanpankin toiminta on myös saatava demokraattiseen ohjaukseen ja kunnioittamaan Kansainvälisen ay-liikkeen toiminnasta suomenkielistä aineistoa on tuo- kansalaismielipidettä ja ihmisten sosiaalisia oikeuksia työelämässä. Pyr- tettava. Vastaavasti on kehitettävä englanninkielistä materiaalin tuotan- kimyksenä on saada niiden ja maailmankaupan järjestön, WTO:n toiminta toa SAK:laisesta ay-liikkeestä. läpinäkyväksi ja aitoon vuorovaikutukseen ay-liikkeen sekä muiden kan- salaisjärjestöjen kanssa. Meidän tulee olla mukana myös ay-liikkeen maailmanlaajuisten tieto- verkkojen hyödyntämisessä. Tietoverkkojen välityksellä kaikille jäsenil- VAKL:n toimesta on osallistuttu kansainvälistä kauppaa ohjaavien jär- le tulee mahdollisuus seurata kansainvälisten ay-järjestöjen toimintaa. jestöjen painostamiseen. Muut kansalaisjärjestöt näyttävät aloit- Tämä edellyttää niiltä kuitenkin määrätietoista jäseniin suuntautuvaa tie- teellisemmilta. Kansainvälinen ay-liike on kuitenkin pyrkinyt luomaan dotusta. Erityiseksi kohteeksi niiden tulisi ottaa ay-liikkeen luottamus- liittoutumia muiden kansalaisjärjestöjen kanssa ihmisoikeuksia, lapsi- henkilöt. Myös SAK:n omassa verkossa tulee olla kansainvälisiin kysy- työvoiman käyttöä ja naisten oikeuksia koskevissa kysymyksissä. Ay-liik- myksiin liittyvää tietoa. keen kansallisille toimijoille tämä yhteys on kuitenkin jäänyt tuntemat- tomaksi ja se on saanut myös vähän huomiota mediassa. Työelämän, eli ns. sosiaalisen ulottuvuuden asioissa, Euroopan unionin komission on kuultava työmarkkinajärjestöjä. Vaikka työmarkkina- Kansalaisjärjestöt eivät välttämättä haasta kansallisvaltioita vaan tarvit- politiikka on ollut kansallista, on uusi tilanne merkinnyt aikaisempaa taessa ohittavat ne. Julkisuus näyttää pakottaneen kansainväliset talou- parempia vaikutusmahdollisuuksia. EU-maissa toimivia yrityksiä kos- delliset järjestöt kuuntelemaan niitä. Yhteistyökumppaneina kansalais- keva yritysneuvostodirektiivi (EWC) on tuonut henkilöstön edustajille järjestöt eivät välttämättä ole ongelmattomia, sillä niillä ei ehkä ole sel- mahdollisuuden kuulemis- ja neuvottelumenettelyyn kansainvälisissä keää organisaatiota tai demokraattisesti valittuja edustajia, kuten ay-liik- konserneissa. keellä. Kannanotto 27 6.6 Perinteestä moderniin SAK:n on liittoineen vahvistettava kansallisen toiminnan yhteyttä kan- Pelkästään taloudellisia arvoja ja kilpailua korostava yhteiskunnallinen sainväliseen edunvalvontaan siten, että kansalliset painostustoimet ja ilmapiiri syrjäyttää henkiset arvot ja elämän laadun. Niitä tarvitaan myös edunvalvonta yhdistyvät tehokkaasti kansainvälisiin toimiin. Jotta tämä järjestötoiminnassa. Yhtenäisen työväenkulttuurin pohja on murentunut olisi mahdollista, on parannettava kansainvälisen toiminnan tuntemusta työntekijöiden sosiaalisen aseman eriytyessä sekä yritys- ja työpaikka- ja osaamista kotimaiseen edunvalvontaan keskittyvien toimihenkilöiden rakenteiden muuttuessa. Perinteitä ylläpitävän työväen- ja ammatti- ja aktiivien parissa. yhdistyskulttuurin rinnalle ei ole syntynyt nykypäivän ihmisiä puhuttelevaa uutta kulttuuria, jolla olisi jäseniä yhdistävä merkitys. Kult- Kannanotto 28 tuurisesti katsomme menneisyyteen eikä tulevaisuuteen. Meidän tulee aktiivisesti edistää suomalaisten sijoittumista kansainvä- Kulttuuri ja sivistys ovat olleet osa liikkeen syntyhistoriaa, mutta talou- listen ay-järjestöjen tehtäviin niin toimihenkilöinä kuin luot- dellisia arvoja painottaneella 1990-luvulla ne ovat jääneet vähälle huo- tamushenkilöinä, jotta voisimme vahvistaa nykyisiä, melko vaatimatto- miolle. Yhteiskuntaa uudistava liike uudistaa rooliaan myös kulttuuri- mia asemiamme. liikkeenä. Tähän kuuluu nykyaikainen, tulevaisuuteen suuntautunut symboliikka, jolla liike kertoo itsestään. Liike ilmaisee itseään monin ta- voin, kuten musiikin, kuvan, kirjallisten tuotteiden ja yhteisöllisten ta- pojen välityksellä.SAK tulevaisuuteen Liikkeessä 40 41 SAK tulevaisuuteen Liikkeessä
    • Kansainvälisen ay-liikkeen yhdeksi keskeiseksi tehtäväksi on määritelty Kannanotto 29 maailmantalouden demokratisointi. Erityisesti viime vuosina on aktiivi- sesti pyritty toimimaan suuryritysten vallan rajoittamiseksi sekä vaikut- SAK:n tulee yhdessä jäsenliittojen kanssa tehostaa kansainvälistä koulu- tamalla yhtiöihin itseensä, että niihin organisaatioihin, joissa maailmanta- tusta erityisesti Euroopan unionia ja monikansallisten yritysten toimin- louden pelisääntöjä rakennetaan. Kansainvälistä taloutta ohjaavien jär- taa koskevissa kysymyksissä. jestöjen, varsinkin Kansainvälisen valuuttarahaston ja Maailmanpankin toiminta on myös saatava demokraattiseen ohjaukseen ja kunnioittamaan Kansainvälisen ay-liikkeen toiminnasta suomenkielistä aineistoa on tuo- kansalaismielipidettä ja ihmisten sosiaalisia oikeuksia työelämässä. Pyr- tettava. Vastaavasti on kehitettävä englanninkielistä materiaalin tuotan- kimyksenä on saada niiden ja maailmankaupan järjestön, WTO:n toiminta toa SAK:laisesta ay-liikkeestä. läpinäkyväksi ja aitoon vuorovaikutukseen ay-liikkeen sekä muiden kan- salaisjärjestöjen kanssa. Meidän tulee olla mukana myös ay-liikkeen maailmanlaajuisten tieto- verkkojen hyödyntämisessä. Tietoverkkojen välityksellä kaikille jäsenil- VAKL:n toimesta on osallistuttu kansainvälistä kauppaa ohjaavien jär- le tulee mahdollisuus seurata kansainvälisten ay-järjestöjen toimintaa. jestöjen painostamiseen. Muut kansalaisjärjestöt näyttävät aloit- Tämä edellyttää niiltä kuitenkin määrätietoista jäseniin suuntautuvaa tie- teellisemmilta. Kansainvälinen ay-liike on kuitenkin pyrkinyt luomaan dotusta. Erityiseksi kohteeksi niiden tulisi ottaa ay-liikkeen luottamus- liittoutumia muiden kansalaisjärjestöjen kanssa ihmisoikeuksia, lapsi- henkilöt. Myös SAK:n omassa verkossa tulee olla kansainvälisiin kysy- työvoiman käyttöä ja naisten oikeuksia koskevissa kysymyksissä. Ay-liik- myksiin liittyvää tietoa. keen kansallisille toimijoille tämä yhteys on kuitenkin jäänyt tuntemat- tomaksi ja se on saanut myös vähän huomiota mediassa. Työelämän, eli ns. sosiaalisen ulottuvuuden asioissa, Euroopan unionin komission on kuultava työmarkkinajärjestöjä. Vaikka työmarkkina- Kansalaisjärjestöt eivät välttämättä haasta kansallisvaltioita vaan tarvit- politiikka on ollut kansallista, on uusi tilanne merkinnyt aikaisempaa taessa ohittavat ne. Julkisuus näyttää pakottaneen kansainväliset talou- parempia vaikutusmahdollisuuksia. EU-maissa toimivia yrityksiä kos- delliset järjestöt kuuntelemaan niitä. Yhteistyökumppaneina kansalais- keva yritysneuvostodirektiivi (EWC) on tuonut henkilöstön edustajille järjestöt eivät välttämättä ole ongelmattomia, sillä niillä ei ehkä ole sel- mahdollisuuden kuulemis- ja neuvottelumenettelyyn kansainvälisissä keää organisaatiota tai demokraattisesti valittuja edustajia, kuten ay-liik- konserneissa. keellä. Kannanotto 27 6.6 Perinteestä moderniin SAK:n on liittoineen vahvistettava kansallisen toiminnan yhteyttä kan- Pelkästään taloudellisia arvoja ja kilpailua korostava yhteiskunnallinen sainväliseen edunvalvontaan siten, että kansalliset painostustoimet ja ilmapiiri syrjäyttää henkiset arvot ja elämän laadun. Niitä tarvitaan myös edunvalvonta yhdistyvät tehokkaasti kansainvälisiin toimiin. Jotta tämä järjestötoiminnassa. Yhtenäisen työväenkulttuurin pohja on murentunut olisi mahdollista, on parannettava kansainvälisen toiminnan tuntemusta työntekijöiden sosiaalisen aseman eriytyessä sekä yritys- ja työpaikka- ja osaamista kotimaiseen edunvalvontaan keskittyvien toimihenkilöiden rakenteiden muuttuessa. Perinteitä ylläpitävän työväen- ja ammatti- ja aktiivien parissa. yhdistyskulttuurin rinnalle ei ole syntynyt nykypäivän ihmisiä puhuttelevaa uutta kulttuuria, jolla olisi jäseniä yhdistävä merkitys. Kult- Kannanotto 28 tuurisesti katsomme menneisyyteen eikä tulevaisuuteen. Meidän tulee aktiivisesti edistää suomalaisten sijoittumista kansainvä- Kulttuuri ja sivistys ovat olleet osa liikkeen syntyhistoriaa, mutta talou- listen ay-järjestöjen tehtäviin niin toimihenkilöinä kuin luot- dellisia arvoja painottaneella 1990-luvulla ne ovat jääneet vähälle huo- tamushenkilöinä, jotta voisimme vahvistaa nykyisiä, melko vaatimatto- miolle. Yhteiskuntaa uudistava liike uudistaa rooliaan myös kulttuuri- mia asemiamme. liikkeenä. Tähän kuuluu nykyaikainen, tulevaisuuteen suuntautunut symboliikka, jolla liike kertoo itsestään. Liike ilmaisee itseään monin ta- voin, kuten musiikin, kuvan, kirjallisten tuotteiden ja yhteisöllisten ta- pojen välityksellä.SAK tulevaisuuteen Liikkeessä 40 41 SAK tulevaisuuteen Liikkeessä
    • Perinteen vaaliminen kuuluu luonnollisena osana yhteisön toimintaan 7 Vahva vaikuttaja ja juurissa on myös vahvuutemme. Niiden rinnalla on kuitenkin oltava tilaa uudelle ilmaisulle ja tunnusmerkeille. Uudet sukupolvet haluavat luoda uusia perinteitä. Nuoret saavat käsityksensä ay-liikkeestä entistä Vaikuttaminen perustuu viime kädessä siihen, miten jäsenemme toimi- enemmän kuvallisesti. Se osaltaan asettaa niin liittojen kuin keskusjär- vat ja ovat osallisia toiminnassa. Tehokas vaikuttaminen ei voi toteutua jestöjen viestinnälle uusia haasteita. pelkästään palkatun henkilöstön voimin. Emme voi saada hyviä tulok- sia, ellemme ole myös aloitteellisia. Aloitteita tarvitaan niin työpaikoilla kuin valtakunnan politiikassa. Aktiivinen vaikuttaminen perustuu osaa- miseen ja muutostahtoon. 7.1 Neuvottelemalla Ensisijainen vaikuttamisen muoto on käydä neuvotteluja työnantajan kanssa. Kolmikantamalliksi toiminta muuttuu, kun mukana on myös valtiovalta. Neuvottelutoiminnan pelisäännöt ovat pitkän ajan kuluessa hioutuneet ja vakiintuneet eri osapuolten yhteisymmärryksessä. Viime vuosina on ryhdytty edistämään jatkuvan neuvottelun periaatetta. Yhteyttä työnantajiin ja valtiovaltaan kehitetään yhteisiä etuja hakien ja yhteistoiminnallisuutta korostaen. Käytännössä tämä voi onnistua vain siinä tapauksessa, että oma organisaatio on vahva ja toimintakykyinen. 7.2 Yhteiskuntaan vaikuttamalla Kolmikantainen asioiden valmistelu luo perustaa yhteiskunta- vaikuttamiselle jo silloin, kun asiat ovat valmisteluvaiheessa. Tehokas vaikuttaminen perustuu toisaalta asiantuntemukseen ja toisaalta oikea- aikaiseen asioihin puuttumiseen. Erityisesti valtiovallan suuntaan tapah- tuvassa vaikuttamisessa on olennaista toimia ajoissa. Vaikuttaminen on yhteydenpitoa valmistelijoihin ja päättäjiin. Tuloksellinen vaikuttaminen edellyttää myös pitkäjännitteisyyttä ja suhteiden jatkuvaa ylläpitoa. Toiminnan keskeinen muoto on toimia verkostoissa ja luoda niitä. Se on tärkeä osa työtämme kaikilla tasoilla. Meille se merkitsee monitahoista toimimista niin valtiollisella kuin paikallisella tasolla. Lobbaukseksi kut- suttu työ edellyttää ajoittain luottamuksellisuutta, jotta yhteistyössä ta- pahtuva valmistelu olisi mahdollista. Avoimuus ja julkisuus on etu- järjestölle tärkeää. Yhteiskuntavaikuttamisen toinen puoli on avoimuus ja asioiden kertominen suoraan tiedotusvälineissä.SAK tulevaisuuteen Liikkeessä 42 43 SAK tulevaisuuteen Liikkeessä
    • Perinteen vaaliminen kuuluu luonnollisena osana yhteisön toimintaan 7 Vahva vaikuttaja ja juurissa on myös vahvuutemme. Niiden rinnalla on kuitenkin oltava tilaa uudelle ilmaisulle ja tunnusmerkeille. Uudet sukupolvet haluavat luoda uusia perinteitä. Nuoret saavat käsityksensä ay-liikkeestä entistä Vaikuttaminen perustuu viime kädessä siihen, miten jäsenemme toimi- enemmän kuvallisesti. Se osaltaan asettaa niin liittojen kuin keskusjär- vat ja ovat osallisia toiminnassa. Tehokas vaikuttaminen ei voi toteutua jestöjen viestinnälle uusia haasteita. pelkästään palkatun henkilöstön voimin. Emme voi saada hyviä tulok- sia, ellemme ole myös aloitteellisia. Aloitteita tarvitaan niin työpaikoilla kuin valtakunnan politiikassa. Aktiivinen vaikuttaminen perustuu osaa- miseen ja muutostahtoon. 7.1 Neuvottelemalla Ensisijainen vaikuttamisen muoto on käydä neuvotteluja työnantajan kanssa. Kolmikantamalliksi toiminta muuttuu, kun mukana on myös valtiovalta. Neuvottelutoiminnan pelisäännöt ovat pitkän ajan kuluessa hioutuneet ja vakiintuneet eri osapuolten yhteisymmärryksessä. Viime vuosina on ryhdytty edistämään jatkuvan neuvottelun periaatetta. Yhteyttä työnantajiin ja valtiovaltaan kehitetään yhteisiä etuja hakien ja yhteistoiminnallisuutta korostaen. Käytännössä tämä voi onnistua vain siinä tapauksessa, että oma organisaatio on vahva ja toimintakykyinen. 7.2 Yhteiskuntaan vaikuttamalla Kolmikantainen asioiden valmistelu luo perustaa yhteiskunta- vaikuttamiselle jo silloin, kun asiat ovat valmisteluvaiheessa. Tehokas vaikuttaminen perustuu toisaalta asiantuntemukseen ja toisaalta oikea- aikaiseen asioihin puuttumiseen. Erityisesti valtiovallan suuntaan tapah- tuvassa vaikuttamisessa on olennaista toimia ajoissa. Vaikuttaminen on yhteydenpitoa valmistelijoihin ja päättäjiin. Tuloksellinen vaikuttaminen edellyttää myös pitkäjännitteisyyttä ja suhteiden jatkuvaa ylläpitoa. Toiminnan keskeinen muoto on toimia verkostoissa ja luoda niitä. Se on tärkeä osa työtämme kaikilla tasoilla. Meille se merkitsee monitahoista toimimista niin valtiollisella kuin paikallisella tasolla. Lobbaukseksi kut- suttu työ edellyttää ajoittain luottamuksellisuutta, jotta yhteistyössä ta- pahtuva valmistelu olisi mahdollista. Avoimuus ja julkisuus on etu- järjestölle tärkeää. Yhteiskuntavaikuttamisen toinen puoli on avoimuus ja asioiden kertominen suoraan tiedotusvälineissä.SAK tulevaisuuteen Liikkeessä 42 43 SAK tulevaisuuteen Liikkeessä
    • 7.3 Median kautta jäsenestämme seuraa niitä säännöllisesti tai melko usein. Alueellisen vies- tinnän kehittäminen onkin meille suuri haaste. Avainasemassa paikallis- ten ja maakunnallisten viestimien palvelussa ovat paikalliset toimijat. Luottamus meihin rakentuu yhteydestä ihmisiin. Tiedonvälityksellä ja Heidän viestintävalmiuksiaan ja viestintätyötään tulee liittojen ja kes- vuorovaikutuksella on suuri merkitys jäsenten ja aktiivien laajassa kusjärjestön tukea. verkostossa. Liikkeen on kyettävä muotoilemaan pyrkimyksensä niin, että ihmiset voivat tunnistaa siinä yhteyden arkielämäänsä. Liikkeen menestys edellyttää kansalaisten luottamusta. Työelämän muutos lisää 7.3.3 Palkansaajalehdet viestinnän merkitystä, sillä aktiivien verkosto ei tavoita kaikkia työnte- kijöitä. Palkansaajalehtien – perinteisten työväenlehtien – levikit ovat vähenty- neet, mutta niiden merkitys niin sananvapauden, monipuolisen tiedotus- ilmaston kuin erityisesti aktiiviemme tiedonsaannin kannalta on säily- 7.3.1 Tiedotusvälineet nyt. Ne ovat arvokas väylä palkansaajien näkökulman esilletuomisessa yhteiskunnallisessa keskustelussa. Luottamushenkilöistämme 40 prosent- Tiedotusvälineet ovat saaneet merkittävän roolin ihmisten arkipäivässä. tia seuraa säännöllisesti palkansaajalehtiä. Meille on tärkeää, että Suo- Keskivertokansalainen viettää lähes kahdeksan tuntia vuorokaudesta seu- messa säilyy monipuolinen lehdistö ja palkansaajalehdet sen osana. raten erilaisia tiedotusvälineitä. Julkisuudesta on tullutkin yhä keskei- sempi osa vaikuttamista. Sähköisen viestinnän myötä tiedonvälitys ja mielipiteiden vaihto tulevat nopeatempoisemmiksi ja reaaliaikaisiksi. 7.3.4 Omat lehdet SAK:n viestintäympäristö muuttuu haastavammaksi, kun yleisöt ja jul- Liittolehdillä on tärkeä merkitys jäsenyhteyden ylläpitäjänä ja vahvista- kisuus pirstoutuvat. Syntyy monia rinnakkaisia julkisuuksia. Tiedonvä- jana. Järjestötutkimuksen mukaan jäsenet pitävät liittolehtiä tärkeänä lityksen kanavat lisääntyvät edelleen mm. digitalisoinnin myötä. Yksi työelämää ja ay-liikettä koskevan tiedon välittäjänä. Lähes puolet lukija- kanava tavoittaa siten yhä pienemmän joukon. Toisaalta kanavien luku- tutkimuksen vastaajista arvioi liittolehden tärkeimmäksi ay-tiedon määrän lisääntyminen antaa viesteillemme uusia kanavia. lähteekseen. Keskimäärin 86 prosenttia liittolehtien saajista on myös leh- tien aktiivilukijoita. SAK on saanut näkemyksensä mediaan kohtuullisesti. Uutisointi on yleensä neutraalia ja asiallista. Sen sijaan kantaaottavissa kirjoituksissa, Keskusjärjestön omien julkaisujen rooli on viime vuosina muuttunut. kuten pääkirjoituksissa, esiintyy myös paljon kielteisiä näkemyksiä ay- Nykyään Palkkatyöläinen on ennen muuta taustoittava ja yhteiskunnal- liikkeen pyrkimyksistä. lisia avauksia tekevä lehti. Löntagaren on tämän lisäksi myös tärkeä yh- dysside koko ruotsinkieliseen jäsenistöön. SAK:n nuorten lehden tarkoi- Viestintää tulee kohdentaa sisällöltään nykyistä enemmän ja eri kanavia tuksena on taustoittaa ajankohtaisia asioita ja nostaa esille keskeisiä ky- on käytettävä monipuolisemmin. Esimerkiksi nuoret ovat oma erityinen symyksiä käsitellen niitä nuorten omalla kielellä. kohderyhmä, johon kuuluu vielä monia alaryhmiä. Tämä edellyttää monipuolista verkkoviestinnän käyttöä sekä nuorille kohdennettua ma- Koska sähköisen, reaaliaikaisen viestinnän merkitys korostuu uutisten teriaali- ja julkaisutoimintaa. välittäjänä, on ay-lehdillä suuri merkitys kokonaisuuksien ja asioiden taustojen selvittämisessä. Ulkoiseen viestintään liittyvien vaatimusten kasvaessa on tullut yhä vai- keammaksi yhdistää tiedotus- ja toimitustyötä. Molemmat vaativat oman 7.3.5 Verkkoviestintä osaamisensa. Tehtävien eriyttämisen mahdollisuutta on tarpeen harkita liittokohtaisesti. Verkkoviestintä on toimintaperiaatteiltaan erittäin sopiva kanava ay- liikkeelle. Se avaa kokonaan uudet mahdollisuudet vuorovaikutukselle: 7.3.2 Alueellinen viestintä reaaliaikainen tiedottaminen ja uusien kanavien avautuminen mielipiteenvaihdolle ja osallistumiselle. Toimittajille verkko on yhä tär- Emme ole kovin suunnitelmallisesti palvelleet paikallisia ja maakunnal- keämpi tiedonhankintakanava, samoin kuin nuorille, joille se on luonteva lisia viestimiä. Näitä medioita seurataan laajasti: kaksi kolmestaSAK tulevaisuuteen Liikkeessä 44 45 SAK tulevaisuuteen Liikkeessä
    • 7.3 Median kautta jäsenestämme seuraa niitä säännöllisesti tai melko usein. Alueellisen vies- tinnän kehittäminen onkin meille suuri haaste. Avainasemassa paikallis- ten ja maakunnallisten viestimien palvelussa ovat paikalliset toimijat. Luottamus meihin rakentuu yhteydestä ihmisiin. Tiedonvälityksellä ja Heidän viestintävalmiuksiaan ja viestintätyötään tulee liittojen ja kes- vuorovaikutuksella on suuri merkitys jäsenten ja aktiivien laajassa kusjärjestön tukea. verkostossa. Liikkeen on kyettävä muotoilemaan pyrkimyksensä niin, että ihmiset voivat tunnistaa siinä yhteyden arkielämäänsä. Liikkeen menestys edellyttää kansalaisten luottamusta. Työelämän muutos lisää 7.3.3 Palkansaajalehdet viestinnän merkitystä, sillä aktiivien verkosto ei tavoita kaikkia työnte- kijöitä. Palkansaajalehtien – perinteisten työväenlehtien – levikit ovat vähenty- neet, mutta niiden merkitys niin sananvapauden, monipuolisen tiedotus- ilmaston kuin erityisesti aktiiviemme tiedonsaannin kannalta on säily- 7.3.1 Tiedotusvälineet nyt. Ne ovat arvokas väylä palkansaajien näkökulman esilletuomisessa yhteiskunnallisessa keskustelussa. Luottamushenkilöistämme 40 prosent- Tiedotusvälineet ovat saaneet merkittävän roolin ihmisten arkipäivässä. tia seuraa säännöllisesti palkansaajalehtiä. Meille on tärkeää, että Suo- Keskivertokansalainen viettää lähes kahdeksan tuntia vuorokaudesta seu- messa säilyy monipuolinen lehdistö ja palkansaajalehdet sen osana. raten erilaisia tiedotusvälineitä. Julkisuudesta on tullutkin yhä keskei- sempi osa vaikuttamista. Sähköisen viestinnän myötä tiedonvälitys ja mielipiteiden vaihto tulevat nopeatempoisemmiksi ja reaaliaikaisiksi. 7.3.4 Omat lehdet SAK:n viestintäympäristö muuttuu haastavammaksi, kun yleisöt ja jul- Liittolehdillä on tärkeä merkitys jäsenyhteyden ylläpitäjänä ja vahvista- kisuus pirstoutuvat. Syntyy monia rinnakkaisia julkisuuksia. Tiedonvä- jana. Järjestötutkimuksen mukaan jäsenet pitävät liittolehtiä tärkeänä lityksen kanavat lisääntyvät edelleen mm. digitalisoinnin myötä. Yksi työelämää ja ay-liikettä koskevan tiedon välittäjänä. Lähes puolet lukija- kanava tavoittaa siten yhä pienemmän joukon. Toisaalta kanavien luku- tutkimuksen vastaajista arvioi liittolehden tärkeimmäksi ay-tiedon määrän lisääntyminen antaa viesteillemme uusia kanavia. lähteekseen. Keskimäärin 86 prosenttia liittolehtien saajista on myös leh- tien aktiivilukijoita. SAK on saanut näkemyksensä mediaan kohtuullisesti. Uutisointi on yleensä neutraalia ja asiallista. Sen sijaan kantaaottavissa kirjoituksissa, Keskusjärjestön omien julkaisujen rooli on viime vuosina muuttunut. kuten pääkirjoituksissa, esiintyy myös paljon kielteisiä näkemyksiä ay- Nykyään Palkkatyöläinen on ennen muuta taustoittava ja yhteiskunnal- liikkeen pyrkimyksistä. lisia avauksia tekevä lehti. Löntagaren on tämän lisäksi myös tärkeä yh- dysside koko ruotsinkieliseen jäsenistöön. SAK:n nuorten lehden tarkoi- Viestintää tulee kohdentaa sisällöltään nykyistä enemmän ja eri kanavia tuksena on taustoittaa ajankohtaisia asioita ja nostaa esille keskeisiä ky- on käytettävä monipuolisemmin. Esimerkiksi nuoret ovat oma erityinen symyksiä käsitellen niitä nuorten omalla kielellä. kohderyhmä, johon kuuluu vielä monia alaryhmiä. Tämä edellyttää monipuolista verkkoviestinnän käyttöä sekä nuorille kohdennettua ma- Koska sähköisen, reaaliaikaisen viestinnän merkitys korostuu uutisten teriaali- ja julkaisutoimintaa. välittäjänä, on ay-lehdillä suuri merkitys kokonaisuuksien ja asioiden taustojen selvittämisessä. Ulkoiseen viestintään liittyvien vaatimusten kasvaessa on tullut yhä vai- keammaksi yhdistää tiedotus- ja toimitustyötä. Molemmat vaativat oman 7.3.5 Verkkoviestintä osaamisensa. Tehtävien eriyttämisen mahdollisuutta on tarpeen harkita liittokohtaisesti. Verkkoviestintä on toimintaperiaatteiltaan erittäin sopiva kanava ay- liikkeelle. Se avaa kokonaan uudet mahdollisuudet vuorovaikutukselle: 7.3.2 Alueellinen viestintä reaaliaikainen tiedottaminen ja uusien kanavien avautuminen mielipiteenvaihdolle ja osallistumiselle. Toimittajille verkko on yhä tär- Emme ole kovin suunnitelmallisesti palvelleet paikallisia ja maakunnal- keämpi tiedonhankintakanava, samoin kuin nuorille, joille se on luonteva lisia viestimiä. Näitä medioita seurataan laajasti: kaksi kolmestaSAK tulevaisuuteen Liikkeessä 44 45 SAK tulevaisuuteen Liikkeessä
    • tapa etsiä tietoa ja olla vuorovaikutuksessa. Sähköinen verkko tekee par- vahvistajina. Ay-lehtien keskinäistä työnjakoa ja yhteistyötä on tarpeen haillaan nopeaa läpimurtoa myös vanhemmissa, työelämässä olevissa edelleen kehittää. ikäluokissa. Kannanotto 34 Verkkoviestintä ei ole enää vain tulevaisuutta, vaan jo nykypäivää, joka tulee hoitaa hyvin. Vuoden 2000 sopimuskierros vahvisti arviot verkko- Liittojen ja keskusjärjestön viestien on oltava tarjolla erilaisissa välineis- viestinnän mahdollisuuksista. Esimerkiksi neuvottelu- ja työtaistelu- sä ja myös pienemmille yleisöille. Siksi on kehitettävä kohderyhmä- tilanteessa verkkoviestinnän odotetaan palvelevan reaaliaikaisella tiedol- viestintää ja erityisesti huomioitava nuorten tarpeet. SAK:n nuorten leh- la. Tämä edellyttää nopeaa reagointia ja jatkuvaa sisällön tuottamista. teä kehitetään niin sisällöllisesti kuin ulkoisesti ja tavoitteena on saada Verkkoviestintä edellyttää myös voimavaroja ja ammatillista osaamista, siitä 100 000 nuorelle jäsenelle postitettava aikakauslehti. kuten lehtien toimittaminenkin. Kansainväliselle medialle, yhteistyökumppaneillemme ja suurelle ylei- Verkkoviestinnän kehittämisessä on haettava yhteistyötä. Toistaiseksi sölle tuotetaan myös englanninkielistä uutismateriaalia pääasiassa ponnistelumme ovat olleet liian hajanaisia. internetiä käyttäen. Kun suurin osa aktiiveista on verkon piirissä, voidaan viesti tarvittaessa Kannanotto 35 levittää nopeasti ja kustannuksiltaan edullisesti koko SAK:laiseen kent- tään. Olennaista on helpottaa luottamushenkilöiden pääsyä sähköisen Verkkoviestinnässä meidän on kuljettava yhteiskunnan eturivissä. verkon piiriin. Syksyllä vuonna 2000 oli jäsenistöstämme verkossa jo 40 Reaaliaikaisen tiedon tarjontaa verkossa on vahvistettava ja samoin on prosenttia, eli noin 400 000 jäsentä. luotava edellytyksiä vuorovaikutteisuuden lisäämiselle. Liittolehtiä ja verkkoviestintää tulee kehittää rinnakkain, toisiaan tukeviksi ja Kannanotto 30 täydentäviksi viestintäkanaviksi. Viestinnän merkityksen kasvaessa on niin liittojen kuin keskusjärjestönkin tiivistettävä yhteistyötä ja varmistettava, että koko liike ammattiosastoista 7.4. Työtaistelut ja luottamusmiehistä liittojen sekä keskusjärjestön asiantuntijoihin ja joh- toon osaa tiedottaa ja ymmärtää tiedotusvälineiden merkityksen ay-liik- Työtaistelujen määrä on tuntuvasti laskenut viime vuosien aikana. Laa- keen tavoitteiden saavuttamiselle. joja valtakunnallisia lakkoja on harvoin ja yleensä työtaistelut ovat ly- hytaikaisia. Tämä kertoo myös neuvotteluihin perustuvan työmarkkina- Kannanotto 31 järjestelmän toimivuudesta. Tästä huolimatta työnantajat ovat yhä har- vinaisemmaksi käyvien lakkojen yhteydessä esittäneet lakko-oikeuden Tarvitsemme vahvan viestintäkoulutuksen ja hyvät, erityisesti alueilla kaventamista. toimivat viestintäyhteydet eri tiedotusvälineisiin. Hyväksymme kansalaisten suoran toiminnan, mutta suhtaudumme esi- Kannanotto 32 merkiksi kansalaistottelemattomuuteen vastuullisesti. Lainvastainen toi- minta ei ole ay-liikkeen vastuulliselle toiminnalle lähtökohta. Emme hy- On jatkettava yhteistyötä palkansaajalehtien kanssa ja pyrittävä siihen, väksy minkäänlaista väkivallan käyttöä tai toimintaa, joka uhkaa ihmis- että luottamustehtävissä olevat saavat näiden lehtien kautta nopeasti tar- ten terveyttä ja henkeä. vitsemansa työmarkkinatiedon. Ulkoparlamentaarinen painostustoiminta, työtaistelut, mielenosoitukset ja muu suora toiminta kuuluvat demokraattisessa yhteiskunnassa kan- Kannanotto 33 salaisten perusoikeuksiin. Näiden perusoikeuksien kaventamiseen suh- taudumme jyrkän torjuvasti. Liittolehdillä ja aluepalvelukeskusten tiedotustoiminnalla on tulevaisuu- dessakin keskeinen merkitys alan asioiden kertojina ja jäsensidoksenSAK tulevaisuuteen Liikkeessä 46 47 SAK tulevaisuuteen Liikkeessä
    • tapa etsiä tietoa ja olla vuorovaikutuksessa. Sähköinen verkko tekee par- vahvistajina. Ay-lehtien keskinäistä työnjakoa ja yhteistyötä on tarpeen haillaan nopeaa läpimurtoa myös vanhemmissa, työelämässä olevissa edelleen kehittää. ikäluokissa. Kannanotto 34 Verkkoviestintä ei ole enää vain tulevaisuutta, vaan jo nykypäivää, joka tulee hoitaa hyvin. Vuoden 2000 sopimuskierros vahvisti arviot verkko- Liittojen ja keskusjärjestön viestien on oltava tarjolla erilaisissa välineis- viestinnän mahdollisuuksista. Esimerkiksi neuvottelu- ja työtaistelu- sä ja myös pienemmille yleisöille. Siksi on kehitettävä kohderyhmä- tilanteessa verkkoviestinnän odotetaan palvelevan reaaliaikaisella tiedol- viestintää ja erityisesti huomioitava nuorten tarpeet. SAK:n nuorten leh- la. Tämä edellyttää nopeaa reagointia ja jatkuvaa sisällön tuottamista. teä kehitetään niin sisällöllisesti kuin ulkoisesti ja tavoitteena on saada Verkkoviestintä edellyttää myös voimavaroja ja ammatillista osaamista, siitä 100 000 nuorelle jäsenelle postitettava aikakauslehti. kuten lehtien toimittaminenkin. Kansainväliselle medialle, yhteistyökumppaneillemme ja suurelle ylei- Verkkoviestinnän kehittämisessä on haettava yhteistyötä. Toistaiseksi sölle tuotetaan myös englanninkielistä uutismateriaalia pääasiassa ponnistelumme ovat olleet liian hajanaisia. internetiä käyttäen. Kun suurin osa aktiiveista on verkon piirissä, voidaan viesti tarvittaessa Kannanotto 35 levittää nopeasti ja kustannuksiltaan edullisesti koko SAK:laiseen kent- tään. Olennaista on helpottaa luottamushenkilöiden pääsyä sähköisen Verkkoviestinnässä meidän on kuljettava yhteiskunnan eturivissä. verkon piiriin. Syksyllä vuonna 2000 oli jäsenistöstämme verkossa jo 40 Reaaliaikaisen tiedon tarjontaa verkossa on vahvistettava ja samoin on prosenttia, eli noin 400 000 jäsentä. luotava edellytyksiä vuorovaikutteisuuden lisäämiselle. Liittolehtiä ja verkkoviestintää tulee kehittää rinnakkain, toisiaan tukeviksi ja Kannanotto 30 täydentäviksi viestintäkanaviksi. Viestinnän merkityksen kasvaessa on niin liittojen kuin keskusjärjestönkin tiivistettävä yhteistyötä ja varmistettava, että koko liike ammattiosastoista 7.4. Työtaistelut ja luottamusmiehistä liittojen sekä keskusjärjestön asiantuntijoihin ja joh- toon osaa tiedottaa ja ymmärtää tiedotusvälineiden merkityksen ay-liik- Työtaistelujen määrä on tuntuvasti laskenut viime vuosien aikana. Laa- keen tavoitteiden saavuttamiselle. joja valtakunnallisia lakkoja on harvoin ja yleensä työtaistelut ovat ly- hytaikaisia. Tämä kertoo myös neuvotteluihin perustuvan työmarkkina- Kannanotto 31 järjestelmän toimivuudesta. Tästä huolimatta työnantajat ovat yhä har- vinaisemmaksi käyvien lakkojen yhteydessä esittäneet lakko-oikeuden Tarvitsemme vahvan viestintäkoulutuksen ja hyvät, erityisesti alueilla kaventamista. toimivat viestintäyhteydet eri tiedotusvälineisiin. Hyväksymme kansalaisten suoran toiminnan, mutta suhtaudumme esi- Kannanotto 32 merkiksi kansalaistottelemattomuuteen vastuullisesti. Lainvastainen toi- minta ei ole ay-liikkeen vastuulliselle toiminnalle lähtökohta. Emme hy- On jatkettava yhteistyötä palkansaajalehtien kanssa ja pyrittävä siihen, väksy minkäänlaista väkivallan käyttöä tai toimintaa, joka uhkaa ihmis- että luottamustehtävissä olevat saavat näiden lehtien kautta nopeasti tar- ten terveyttä ja henkeä. vitsemansa työmarkkinatiedon. Ulkoparlamentaarinen painostustoiminta, työtaistelut, mielenosoitukset ja muu suora toiminta kuuluvat demokraattisessa yhteiskunnassa kan- Kannanotto 33 salaisten perusoikeuksiin. Näiden perusoikeuksien kaventamiseen suh- taudumme jyrkän torjuvasti. Liittolehdillä ja aluepalvelukeskusten tiedotustoiminnalla on tulevaisuu- dessakin keskeinen merkitys alan asioiden kertojina ja jäsensidoksenSAK tulevaisuuteen Liikkeessä 46 47 SAK tulevaisuuteen Liikkeessä
    • Yritystoiminnan kansainvälistyminen edellyttää vahvaa vaikuttamis- taloudellisesta menestyksestäkin. Taloudelliset seuraamukset työnanta- arsenaalia myös kansainvälisesti. Ylikansalliset työtaistelut kuuluvat sil- jalle ovat tällaisesta toiminnasta aivan liian vaatimattomia. Taloudelli- loin luonnollisena osana vaikuttamiskeinoihin. Toiminnan tarkoitukse- sesti kannattavien, työntekijöitään irtisanovien yritysten ei tulisi nauttia na on hillitä keinottelua työntekijöiden sopimusturvalla ja hyvinvoinnil- minkäänlaista julkista rahoitustukea. la. Käytännössä tällaisen työtaistelun organisoiminen on kuitenkin vai- keaa. Lisäksi eri maissa työskentelevien työntekijöiden edut saattavat olla Tätä uutta, markkinatalouden liberalistista ihannetta palvovaa ja pelkäs- vastakkaisia yritysten siirtäessä toimintoja maasta toiseen. Yritysten maa- tään omistajien sijoitusten kasvattamiseen pyrkivää yrityskulttuuria on ilmanlaajuinen toiminta edellyttää jatkossa kykyä organisoida myös yli- ay-liikkeen järjestöllisin toimin vastustettava. On myös pidettävä yllä sii- kansallisia työtaistelutoimia. hen liittyvää keskustelua julkisuudessa. Pelkät työlainsäädännölliset normit eivät toimi esteenä, vaan ay-liikkeen on harkittava muitakin kei- Kannanotto 36 noja eettisesti vastuuttomien yritysten ja laitosten saattamiseksi julkiseen vastuuseen. Työtaistelu kuuluu jatkossakin SAK:laisen ay-liikkeen keinoihin vaikut- taa. Sitä käytetään harkiten. Lakko-oikeus on länsimaisen oikeusvaltion Eettistä vastuuta koskeva keskustelu on käynnistynyt myös työnantaja- keskeinen ominaisuus ja tätä oikeutta haluamme tulevaisuudessakin taholla. Kansalaismielipide, kuluttajien valinnat ja yritysten sekä laitos- puolustaa. ten näkemykset eettisen toiminnan merkityksestä kilpailukyvylle luovat paineita myös työnantajiin. Kannanotto 37 Kannanotto 40 Meillä tulee olla käytössä erilaisia työtaistelumalleja sekä laajaa työtais- telua suppeampia keinoja, joista saatuja kokemuksia voidaan liittojen SAK:n tavoitteena on, että suomalaisiin yrityksiin sovitaan eettiset toi- kesken vaihtaa. Liike-elämän toimintojen kehittyminen, juuri oikeaan mintatavat. Eettisen valvonnan toimintamuotoina tulee kehittää mm. aikaan – toiminta sekä yrityskuvan merkitys yritysten menestymiselle julkisuuskampanjoita, jatkuvaa yritysten ja laitosten seurantaa sekä jul- antavat myös meille uusia vaikutusmahdollisuuksia. kisuuteen raportointia niiden toimista. Kannanotto 38 Kannanotto 41 Monikansallisten yritysten aiheuttamissa kriisitapauksissa tarvitaan no- SAK:laisen liikkeen tulee toimillaan huolehtia siitä, että ihmiset tulevat peutta ja tehokkuutta. Tällaisia tilanteita varten on kehitettävä oma kriisi- tietoisiksi sosiaalisesti vastuuttomista yrityksistä ja niiden tuotemerkeistä. toiminnan malli. Epäeettisesti toimivien työnantajien seuranta on eräs vaihtoehto tuoda Kannanotto 39 julkisuuteen eettisiä sääntöjä rikkovien työnantajien toiminta. Ylikansal- listen ja myös kansallisesti toimivien yritysten ja laitosten valvonta Ylikansallisille työtaistelutoimille on luotava kansainvälisen ay-liikkeen koordinoitaisiin keskusjärjestössä yhteistyössä liittojen kanssa. yhteiset pelisäännöt. Seuranta ja raportointi edellyttää tehokasta ja luotettavaa tiedonkeruuta. Toiminnassa hyödynnettäisiin internetiä. Valvontaan kuuluisi myös yh- 7.5 Eettinen valvonta teys asianosaisiin työnantajiin ja yhteistyö muiden ay-järjestöjen ja mah- dollisesti muiden kansalaisjärjestöjen sekä kirkkojen kanssa. Tarpeen Ihmisoikeuksien ja kansalaisoikeuksien kunnioittaminen niin kotimaas- mukaan tuodaan julkisuuteen niiden työnantajien toiminta, jotka jatku- sa kuin kansainvälisesti on perusta työnantajan ja työntekijän vasti rikkovat eettisiä normeja. keskinäiselle, eettisesti kestävälle suhteelle. Nykyään kannattavatkin yri- tykset ja laitokset saattavat irtisanoa työntekijöitään. Tämä kuvaa uutta Eettinen valvonta edellyttää riittävän selkeitä kriteereitä eettiselle toimin- yritysetiikkaa, jossa työnantajan vastuu työntekijöistään on irtautunut jo nalle. Tällaisia kriteereitä ja pelisääntöjä ei toistaiseksi ole. KriteerienSAK tulevaisuuteen Liikkeessä 48 49 SAK tulevaisuuteen Liikkeessä
    • Yritystoiminnan kansainvälistyminen edellyttää vahvaa vaikuttamis- taloudellisesta menestyksestäkin. Taloudelliset seuraamukset työnanta- arsenaalia myös kansainvälisesti. Ylikansalliset työtaistelut kuuluvat sil- jalle ovat tällaisesta toiminnasta aivan liian vaatimattomia. Taloudelli- loin luonnollisena osana vaikuttamiskeinoihin. Toiminnan tarkoitukse- sesti kannattavien, työntekijöitään irtisanovien yritysten ei tulisi nauttia na on hillitä keinottelua työntekijöiden sopimusturvalla ja hyvinvoinnil- minkäänlaista julkista rahoitustukea. la. Käytännössä tällaisen työtaistelun organisoiminen on kuitenkin vai- keaa. Lisäksi eri maissa työskentelevien työntekijöiden edut saattavat olla Tätä uutta, markkinatalouden liberalistista ihannetta palvovaa ja pelkäs- vastakkaisia yritysten siirtäessä toimintoja maasta toiseen. Yritysten maa- tään omistajien sijoitusten kasvattamiseen pyrkivää yrityskulttuuria on ilmanlaajuinen toiminta edellyttää jatkossa kykyä organisoida myös yli- ay-liikkeen järjestöllisin toimin vastustettava. On myös pidettävä yllä sii- kansallisia työtaistelutoimia. hen liittyvää keskustelua julkisuudessa. Pelkät työlainsäädännölliset normit eivät toimi esteenä, vaan ay-liikkeen on harkittava muitakin kei- Kannanotto 36 noja eettisesti vastuuttomien yritysten ja laitosten saattamiseksi julkiseen vastuuseen. Työtaistelu kuuluu jatkossakin SAK:laisen ay-liikkeen keinoihin vaikut- taa. Sitä käytetään harkiten. Lakko-oikeus on länsimaisen oikeusvaltion Eettistä vastuuta koskeva keskustelu on käynnistynyt myös työnantaja- keskeinen ominaisuus ja tätä oikeutta haluamme tulevaisuudessakin taholla. Kansalaismielipide, kuluttajien valinnat ja yritysten sekä laitos- puolustaa. ten näkemykset eettisen toiminnan merkityksestä kilpailukyvylle luovat paineita myös työnantajiin. Kannanotto 37 Kannanotto 40 Meillä tulee olla käytössä erilaisia työtaistelumalleja sekä laajaa työtais- telua suppeampia keinoja, joista saatuja kokemuksia voidaan liittojen SAK:n tavoitteena on, että suomalaisiin yrityksiin sovitaan eettiset toi- kesken vaihtaa. Liike-elämän toimintojen kehittyminen, juuri oikeaan mintatavat. Eettisen valvonnan toimintamuotoina tulee kehittää mm. aikaan – toiminta sekä yrityskuvan merkitys yritysten menestymiselle julkisuuskampanjoita, jatkuvaa yritysten ja laitosten seurantaa sekä jul- antavat myös meille uusia vaikutusmahdollisuuksia. kisuuteen raportointia niiden toimista. Kannanotto 38 Kannanotto 41 Monikansallisten yritysten aiheuttamissa kriisitapauksissa tarvitaan no- SAK:laisen liikkeen tulee toimillaan huolehtia siitä, että ihmiset tulevat peutta ja tehokkuutta. Tällaisia tilanteita varten on kehitettävä oma kriisi- tietoisiksi sosiaalisesti vastuuttomista yrityksistä ja niiden tuotemerkeistä. toiminnan malli. Epäeettisesti toimivien työnantajien seuranta on eräs vaihtoehto tuoda Kannanotto 39 julkisuuteen eettisiä sääntöjä rikkovien työnantajien toiminta. Ylikansal- listen ja myös kansallisesti toimivien yritysten ja laitosten valvonta Ylikansallisille työtaistelutoimille on luotava kansainvälisen ay-liikkeen koordinoitaisiin keskusjärjestössä yhteistyössä liittojen kanssa. yhteiset pelisäännöt. Seuranta ja raportointi edellyttää tehokasta ja luotettavaa tiedonkeruuta. Toiminnassa hyödynnettäisiin internetiä. Valvontaan kuuluisi myös yh- 7.5 Eettinen valvonta teys asianosaisiin työnantajiin ja yhteistyö muiden ay-järjestöjen ja mah- dollisesti muiden kansalaisjärjestöjen sekä kirkkojen kanssa. Tarpeen Ihmisoikeuksien ja kansalaisoikeuksien kunnioittaminen niin kotimaas- mukaan tuodaan julkisuuteen niiden työnantajien toiminta, jotka jatku- sa kuin kansainvälisesti on perusta työnantajan ja työntekijän vasti rikkovat eettisiä normeja. keskinäiselle, eettisesti kestävälle suhteelle. Nykyään kannattavatkin yri- tykset ja laitokset saattavat irtisanoa työntekijöitään. Tämä kuvaa uutta Eettinen valvonta edellyttää riittävän selkeitä kriteereitä eettiselle toimin- yritysetiikkaa, jossa työnantajan vastuu työntekijöistään on irtautunut jo nalle. Tällaisia kriteereitä ja pelisääntöjä ei toistaiseksi ole. KriteerienSAK tulevaisuuteen Liikkeessä 48 49 SAK tulevaisuuteen Liikkeessä
    • luomisessa pohjana ovat lainsäädännölliset normit ja niiden rikkomuk- set ja yleiset ihmisoikeuksiin liittyvät sopimukset. 8 Vastakkainasettelua vai kumppanuutta Kuluttajaliike ei ole saanut Suomessa kansalaistoiminnan luonnetta, jo- ten vahvaa kumppanuutta se ei toistaiseksi tarjoa. Eräin osin se on saa- massa uusia muotoja, kuten esimerkiksi toiminta reilun kaupan puoles- 8.1 Valtio ta. Meille on kuitenkin luontevaa pyrkiä yhteistyöhön kuluttaja- kysymyksistä kiinnostuneiden järjestöjen ja kansalaisliikkeitten kanssa. Suomen työmarkkinamalli perustuu työmarkkinajärjestöjen ja valtioval- lan kiinteään yhteistyöhön. On haluttu ylläpitää selkeää työmarkkina- Tuotemerkit ovat haavoittuvaisia. Se antaa uusia mahdollisuuksia myös järjestelmää, jossa kullakin osapuolella on pitkälle muotoillut tavoitteet ay-liikkeelle laajentaa vaikuttamisen keinovalikoimaa. Asiakkaina ja ja ne ovat toisten tiedossa. Järjestelmä toimii yhteisesti hyväksyttyjen ja kuluttajina meillä on valtaa valita. luotujen pelisääntöjen mukaan. Sille on ominaista ennustettavuus ja vakaus. Kannanotto 42 Järjestelmä perustuu neuvottelutoiminnan ammattilaisten toimintaan, Yritysten ja laitosten eettisen toiminnan seuranta voidaan toteuttaa mm. jossa eri osapuolten toimet pyritään pitämään hallinnassa. Työtaistelujen seuraavin toimenpitein: merkittävä väheneminen on osoitus pitkälle muotoutuneesta toiminta- foorumista, jossa sitoutuminen ensisijaisesti neuvottelun kautta saata- 1) Perustetaan eettisestä toiminnasta vastaava oma ihmisoikeusryhmä. vaan kompromissiin on korkea. Tavoitteena ovat olleet vakiintuneet työ- Yhteistyössä liittojen kanssa ryhmän tehtävä on seurata työntekijöiden elämän suhteet rakennemuutosten hallitsemiseksi. oikeuksien toteutumista kotimaassa ja kansainvälisesti ja ylläpitää julki- suudessa keskustelua epäeettisesti toimivista työnantajista. Seurantaa Uutena piirteenä on kuitenkin käynnistynyt pyrkimys ay-liikkeen ja myös harjoitetaan yhteistyössä muiden kansalaisjärjestöjen ja kansainvälisten valtion roolin syrjäyttämiseen. Valtion rooli on kaventunut markkina- ay-järjestöjen sekä ILO:n kanssa. voimien kustannuksella. Muutoksen on nähty tapahtuneen jopa epäpoliittisesti ilman selkeää poliittista tahtoa ja ilman kansalaisliikkeitten 2) Osallistutaan muiden järjestöjen ja tahojen yhteistyönä ylläpitämään laajaa vastarintaa. eettisen valvonnan organisaatioon ja toteutetaan oma toiminta sen kautta. Toisaalta valtiovaltasuhde on saanut uutta ulottuvuutta myös virkamies- vallan kasvaneesta vaikutuksesta politiikan alueen jäädessä pienemmäksi. Virkamiesvallan liiallinen kasvu on yhtä lailla uhka demokratialle kuin kansalaisten vähäinen osallistuminen. Tähän kehityssuuntaan saattaa kuulua pyrkimys syrjäyttää ay-liike ja ylipäätään politiikka. Seuraukse- na on sulkeutunut asiantuntijavalta, jossa poliittisilla valinnoilla ja ar- voilla ei katsota olevan merkitystä. Käytännössä tällaistakin vallankäyt- töä ohjaavat arvot ja poliittiset valinnat, joiden mukaan kansalaisten ky- vykkyys yhteisiin asioihin vaikuttamiseksi ei ole huomionarvoista eikä kansalaisjärjestöille tai etujärjestöille tule varata demokratiassa erityistä sijaa. Virkamieskunnassa on liian heikosti kehittynyt näkemys kan- salaistoiminnan roolista yhteiskunnassa. Se koetaan usein hidasteena ja asioiden valmistelua vaikeuttavana. Kyynisyys demokraattista, aktiivis- ta kansalaisuutta kohtaan istuu huonosti pohjoismaiseen hyvinvointi- yhteiskunnan malliin.SAK tulevaisuuteen Liikkeessä 50 51 SAK tulevaisuuteen Liikkeessä
    • luomisessa pohjana ovat lainsäädännölliset normit ja niiden rikkomuk- set ja yleiset ihmisoikeuksiin liittyvät sopimukset. 8 Vastakkainasettelua vai kumppanuutta Kuluttajaliike ei ole saanut Suomessa kansalaistoiminnan luonnetta, jo- ten vahvaa kumppanuutta se ei toistaiseksi tarjoa. Eräin osin se on saa- massa uusia muotoja, kuten esimerkiksi toiminta reilun kaupan puoles- 8.1 Valtio ta. Meille on kuitenkin luontevaa pyrkiä yhteistyöhön kuluttaja- kysymyksistä kiinnostuneiden järjestöjen ja kansalaisliikkeitten kanssa. Suomen työmarkkinamalli perustuu työmarkkinajärjestöjen ja valtioval- lan kiinteään yhteistyöhön. On haluttu ylläpitää selkeää työmarkkina- Tuotemerkit ovat haavoittuvaisia. Se antaa uusia mahdollisuuksia myös järjestelmää, jossa kullakin osapuolella on pitkälle muotoillut tavoitteet ay-liikkeelle laajentaa vaikuttamisen keinovalikoimaa. Asiakkaina ja ja ne ovat toisten tiedossa. Järjestelmä toimii yhteisesti hyväksyttyjen ja kuluttajina meillä on valtaa valita. luotujen pelisääntöjen mukaan. Sille on ominaista ennustettavuus ja vakaus. Kannanotto 42 Järjestelmä perustuu neuvottelutoiminnan ammattilaisten toimintaan, Yritysten ja laitosten eettisen toiminnan seuranta voidaan toteuttaa mm. jossa eri osapuolten toimet pyritään pitämään hallinnassa. Työtaistelujen seuraavin toimenpitein: merkittävä väheneminen on osoitus pitkälle muotoutuneesta toiminta- foorumista, jossa sitoutuminen ensisijaisesti neuvottelun kautta saata- 1) Perustetaan eettisestä toiminnasta vastaava oma ihmisoikeusryhmä. vaan kompromissiin on korkea. Tavoitteena ovat olleet vakiintuneet työ- Yhteistyössä liittojen kanssa ryhmän tehtävä on seurata työntekijöiden elämän suhteet rakennemuutosten hallitsemiseksi. oikeuksien toteutumista kotimaassa ja kansainvälisesti ja ylläpitää julki- suudessa keskustelua epäeettisesti toimivista työnantajista. Seurantaa Uutena piirteenä on kuitenkin käynnistynyt pyrkimys ay-liikkeen ja myös harjoitetaan yhteistyössä muiden kansalaisjärjestöjen ja kansainvälisten valtion roolin syrjäyttämiseen. Valtion rooli on kaventunut markkina- ay-järjestöjen sekä ILO:n kanssa. voimien kustannuksella. Muutoksen on nähty tapahtuneen jopa epäpoliittisesti ilman selkeää poliittista tahtoa ja ilman kansalaisliikkeitten 2) Osallistutaan muiden järjestöjen ja tahojen yhteistyönä ylläpitämään laajaa vastarintaa. eettisen valvonnan organisaatioon ja toteutetaan oma toiminta sen kautta. Toisaalta valtiovaltasuhde on saanut uutta ulottuvuutta myös virkamies- vallan kasvaneesta vaikutuksesta politiikan alueen jäädessä pienemmäksi. Virkamiesvallan liiallinen kasvu on yhtä lailla uhka demokratialle kuin kansalaisten vähäinen osallistuminen. Tähän kehityssuuntaan saattaa kuulua pyrkimys syrjäyttää ay-liike ja ylipäätään politiikka. Seuraukse- na on sulkeutunut asiantuntijavalta, jossa poliittisilla valinnoilla ja ar- voilla ei katsota olevan merkitystä. Käytännössä tällaistakin vallankäyt- töä ohjaavat arvot ja poliittiset valinnat, joiden mukaan kansalaisten ky- vykkyys yhteisiin asioihin vaikuttamiseksi ei ole huomionarvoista eikä kansalaisjärjestöille tai etujärjestöille tule varata demokratiassa erityistä sijaa. Virkamieskunnassa on liian heikosti kehittynyt näkemys kan- salaistoiminnan roolista yhteiskunnassa. Se koetaan usein hidasteena ja asioiden valmistelua vaikeuttavana. Kyynisyys demokraattista, aktiivis- ta kansalaisuutta kohtaan istuu huonosti pohjoismaiseen hyvinvointi- yhteiskunnan malliin.SAK tulevaisuuteen Liikkeessä 50 51 SAK tulevaisuuteen Liikkeessä
    • Euroopan unionin jäsenyyden myötä valtion rooli on muuttunut. Erityi- Olennaisia linjavalintoja ei tulisi jättää avoimeksi, sillä se heikentää toi- sesti avoimuuden ja demokraattisen valmistelun puute on ollut ongelma minnan ohjattavuutta ja tuloksellisuutta. unionin toiminnassa. Pienten työpaikkojen kasvu ja koettu vaikutusmahdollisuuksien heiken- Kannanotto 43 tyminen näyttävät yhdessä vähentäneen jäsentemme sitoutumista työ- paikkaan. Aikaisempaa pienempi osa jäsenistä on kiinnostunut työpaik- Yhteistyötä valtiovallan kanssa jatketaan ns. kolmikantamallin mukai- kansa asioista, kuten tuottavuudesta, kannattavuudesta ja työpaikan sesti. Valtiovaltaan on vaikutettava, jotta virkamiesten toiminnassa ote- suunnitelmista. Se on huolestuttava viesti erityisesti pienten työpaikko- taan paremmin huomioon etu- ja kansalaisjärjestöjen oikeus vaikuttami- jen todellisesta ilmapiiristä ja työelämän kehityksestä laajemminkin. seen. Euroopan unionin hyväksymä kumppanuusmalli tulee myös käy- Kuitenkin 55 prosenttia jäsenistä ilmaisee edelleen kiinnostuksensa näi- tännössä toteuttaa hallinnon kaikilla tasoilla. tä kysymyksiä kohtaan. Suurin osa liittojen aktiiveista on kiinnostunut tuotanto- ja palvelukysymyksistä. Luottamusmiehillä tällainen vaikut- Kannanotto 44 taminen on myös keskeinen liittoon kuulumisen motiivi. Tuottavuudes- ta ja kannattavuudesta ollaan sitä enemmän kiinnostuneita, mitä enem- Omassa toiminnassa on parannettava sisäistä tiedonkulkua sekä keskus- män työntekijöillä on koulutusta. Vain muutama prosentti jäsenistä ei järjestön ja liittojen yhteistoiminnallista valmistelua valtiovaltaan ole lainkaan näistä asioista kiinnostunut. suuntautuvissa toimissa. Ammattiyhdistyskoulutuksessa on viime vuosina kiinnitetty paljon huo- miota työtä, työoloja ja työnorganisaatiota koskeviin kysymyksiin. Kiin- 8.2 Työnantajat nostuksen ja valmiuksien ylläpitäminen antaa hyvän pohjan pitää niitä aktiivisen edunvalvonnan kohteena. Järjestötutkimuksen mukaan mo- Pyrimmekö vaikuttamaan oman toimialan kehitykseen sekä tuotantoa ja net liitot arvioivat, että tuotannon tai palvelutoiminnan kysymykset ovat palvelua koskeviin kysymyksiin, ja suuntaudummeko yhteistoimintaan saaneet aikaisempaa enemmän sijaa liittojen hallinnon toiminnassa. työnantajien kanssa? Se on liittoja jakava strateginen kysymys, jonka taus- talla on myös erilainen toimintaympäristö ja työnantajapolitiikka. Ay-liikkeen näkyvyys tuotannon tai palvelutoiminnan asioissa koetaan jäsenten piirissä melko hyväksi. Yli puolet jäsenistä sanoo, että ay-liike Monien liittojen sisältä löytyy myös sama mielipiteiden ero. Osassa liit- näkyy vähintään jossain määrin työolojen parantamisessa. Palkkaus- toja on jo koettu vahva muutos siirtymisessä perinteisestä vastak- asioiden kohdalla näkyvyys on hieman yleisempää. Nuoret pitävät van- kainasettelun kulttuurista yhteistyön kulttuuriin työnantajan kanssa. hempia enemmän tärkeänä huolehtia työympäristön ja työolojen paran- Yhteistä näkemystä tästä ei kuitenkaan ole syntynyt, vaan liittojen sisällä tamisesta. ja välillä on jännitteitä. Työnantajan valta-asemasta johtuen on selvää, että niin työpaikoilla, yrityksissä kuin toimialojenkin tasolla työnantaja Yli 80 prosenttia jäsenistä kokee johdon ja työntekijöiden tavoitteet aina- kantaa ensisijaisen vastuun siitä, kumpaan kulttuuriin se hakeutuu. kin osittain yhteisiksi ja vain 15 prosenttia kokee, ettei ole mitään yhtei- siä tavoitteita. Yhteistoiminnallisuus juuri tuotannon tai palvelun orga- Työelämässä tapahtunut eriytymiskehitys viittaa siihen, ettei ay-liike voi nisoimisessa on yleensä koettu myönteisenä. Työpaikat poikkeavat tältä toimia pelkän ”ei-liikkeen” identiteetillä ja toimintatavoilla. Toisaalta osin toisistaan paljon. Kehittyvillä työpaikoilla koetaan ainakin osittain yksinomainen pitäytyminen yhteistoiminnallisuuteen, jos sille ei ole vas- yhteisiä tavoitteita olevan tuntuvasti yleisemmin kuin niillä työpaikoil- takaikua, ei myöskään tuo tulosta. Yhteistyö voi rakentua vain molempi- la, joilla työnantajan ei koeta arvostavan henkilöstöään. Vastak- en osapuolten tahtoon ja luottamukseen, ei työnantajan yksipuoliseen kainasettelun työpaikoille on ominaista monien pulmien kasaantuminen. määräysvaltaan. Asia ei määrity niinkään joko tai -kysymyksenä vaan Vastaavasti kehittyviä työpaikkoja kuvaa useiden myönteisten seikkojen sekä että -asiana. kehä. Liitot joutuvat näin ollen varsin vaihtelevissa ympäristöissä har- kitsemaan omalle toimialalleen soveltuvan strategian. SAK:laisen liikkeen strategiatyötä on tehty pitkään, mutta analyysit ei- vät välttämättä ole siirtyneet päätöksenteoksi ja tietoisiksi linjavalinnoiksi. Mitä koulutetummista jäsenistä on kyse, sitä enemmän koetaan yhteisiä tavoitteita työnantajan kanssa. Tältä pohjalta voisi ennustaa, että yhteis-SAK tulevaisuuteen Liikkeessä 52 53 SAK tulevaisuuteen Liikkeessä
    • Euroopan unionin jäsenyyden myötä valtion rooli on muuttunut. Erityi- Olennaisia linjavalintoja ei tulisi jättää avoimeksi, sillä se heikentää toi- sesti avoimuuden ja demokraattisen valmistelun puute on ollut ongelma minnan ohjattavuutta ja tuloksellisuutta. unionin toiminnassa. Pienten työpaikkojen kasvu ja koettu vaikutusmahdollisuuksien heiken- Kannanotto 43 tyminen näyttävät yhdessä vähentäneen jäsentemme sitoutumista työ- paikkaan. Aikaisempaa pienempi osa jäsenistä on kiinnostunut työpaik- Yhteistyötä valtiovallan kanssa jatketaan ns. kolmikantamallin mukai- kansa asioista, kuten tuottavuudesta, kannattavuudesta ja työpaikan sesti. Valtiovaltaan on vaikutettava, jotta virkamiesten toiminnassa ote- suunnitelmista. Se on huolestuttava viesti erityisesti pienten työpaikko- taan paremmin huomioon etu- ja kansalaisjärjestöjen oikeus vaikuttami- jen todellisesta ilmapiiristä ja työelämän kehityksestä laajemminkin. seen. Euroopan unionin hyväksymä kumppanuusmalli tulee myös käy- Kuitenkin 55 prosenttia jäsenistä ilmaisee edelleen kiinnostuksensa näi- tännössä toteuttaa hallinnon kaikilla tasoilla. tä kysymyksiä kohtaan. Suurin osa liittojen aktiiveista on kiinnostunut tuotanto- ja palvelukysymyksistä. Luottamusmiehillä tällainen vaikut- Kannanotto 44 taminen on myös keskeinen liittoon kuulumisen motiivi. Tuottavuudes- ta ja kannattavuudesta ollaan sitä enemmän kiinnostuneita, mitä enem- Omassa toiminnassa on parannettava sisäistä tiedonkulkua sekä keskus- män työntekijöillä on koulutusta. Vain muutama prosentti jäsenistä ei järjestön ja liittojen yhteistoiminnallista valmistelua valtiovaltaan ole lainkaan näistä asioista kiinnostunut. suuntautuvissa toimissa. Ammattiyhdistyskoulutuksessa on viime vuosina kiinnitetty paljon huo- miota työtä, työoloja ja työnorganisaatiota koskeviin kysymyksiin. Kiin- 8.2 Työnantajat nostuksen ja valmiuksien ylläpitäminen antaa hyvän pohjan pitää niitä aktiivisen edunvalvonnan kohteena. Järjestötutkimuksen mukaan mo- Pyrimmekö vaikuttamaan oman toimialan kehitykseen sekä tuotantoa ja net liitot arvioivat, että tuotannon tai palvelutoiminnan kysymykset ovat palvelua koskeviin kysymyksiin, ja suuntaudummeko yhteistoimintaan saaneet aikaisempaa enemmän sijaa liittojen hallinnon toiminnassa. työnantajien kanssa? Se on liittoja jakava strateginen kysymys, jonka taus- talla on myös erilainen toimintaympäristö ja työnantajapolitiikka. Ay-liikkeen näkyvyys tuotannon tai palvelutoiminnan asioissa koetaan jäsenten piirissä melko hyväksi. Yli puolet jäsenistä sanoo, että ay-liike Monien liittojen sisältä löytyy myös sama mielipiteiden ero. Osassa liit- näkyy vähintään jossain määrin työolojen parantamisessa. Palkkaus- toja on jo koettu vahva muutos siirtymisessä perinteisestä vastak- asioiden kohdalla näkyvyys on hieman yleisempää. Nuoret pitävät van- kainasettelun kulttuurista yhteistyön kulttuuriin työnantajan kanssa. hempia enemmän tärkeänä huolehtia työympäristön ja työolojen paran- Yhteistä näkemystä tästä ei kuitenkaan ole syntynyt, vaan liittojen sisällä tamisesta. ja välillä on jännitteitä. Työnantajan valta-asemasta johtuen on selvää, että niin työpaikoilla, yrityksissä kuin toimialojenkin tasolla työnantaja Yli 80 prosenttia jäsenistä kokee johdon ja työntekijöiden tavoitteet aina- kantaa ensisijaisen vastuun siitä, kumpaan kulttuuriin se hakeutuu. kin osittain yhteisiksi ja vain 15 prosenttia kokee, ettei ole mitään yhtei- siä tavoitteita. Yhteistoiminnallisuus juuri tuotannon tai palvelun orga- Työelämässä tapahtunut eriytymiskehitys viittaa siihen, ettei ay-liike voi nisoimisessa on yleensä koettu myönteisenä. Työpaikat poikkeavat tältä toimia pelkän ”ei-liikkeen” identiteetillä ja toimintatavoilla. Toisaalta osin toisistaan paljon. Kehittyvillä työpaikoilla koetaan ainakin osittain yksinomainen pitäytyminen yhteistoiminnallisuuteen, jos sille ei ole vas- yhteisiä tavoitteita olevan tuntuvasti yleisemmin kuin niillä työpaikoil- takaikua, ei myöskään tuo tulosta. Yhteistyö voi rakentua vain molempi- la, joilla työnantajan ei koeta arvostavan henkilöstöään. Vastak- en osapuolten tahtoon ja luottamukseen, ei työnantajan yksipuoliseen kainasettelun työpaikoille on ominaista monien pulmien kasaantuminen. määräysvaltaan. Asia ei määrity niinkään joko tai -kysymyksenä vaan Vastaavasti kehittyviä työpaikkoja kuvaa useiden myönteisten seikkojen sekä että -asiana. kehä. Liitot joutuvat näin ollen varsin vaihtelevissa ympäristöissä har- kitsemaan omalle toimialalleen soveltuvan strategian. SAK:laisen liikkeen strategiatyötä on tehty pitkään, mutta analyysit ei- vät välttämättä ole siirtyneet päätöksenteoksi ja tietoisiksi linjavalinnoiksi. Mitä koulutetummista jäsenistä on kyse, sitä enemmän koetaan yhteisiä tavoitteita työnantajan kanssa. Tältä pohjalta voisi ennustaa, että yhteis-SAK tulevaisuuteen Liikkeessä 52 53 SAK tulevaisuuteen Liikkeessä
    • toiminta lisääntyisi jäsenten koulutustason kohoamisen myötä tulevai- suudessa. Käytännössä asiat eivät kuitenkaan kehity näin suoraviivai- 9 Palkansaajien yhteistyö sesti. Viimeisen viiden vuoden aikana tilanteessa ei ole tapahtunut muu- tosta, mikä selittynee juuri työelämän laadullisessa kehittämisessä koetuilla takaiskuilla. Voidaksemme vaikuttaa tehokkaasti tarvitsemme yhteistyökumppanei- ta. Yhteistyö niin toisten ammattijärjestöjen, poliittisten puolueiden, kan- Kannanotto 45 salaisjärjestöjen kuin kirkon kanssa on luonteva osa SAK:n toimintaa etu- järjestönä. Ensisijaisesti pyrimme kehittämään työelämää yhteistyösuhteessa työn- antajaan. Koska se ei aina tuota tulosta, tarvitsemme moniulotteisen Kansainvälinen ay-liike on ottanut tavoitteekseen puhua yhdellä suulla toimintalinjan kyetäksemme tulokselliseen vaikuttamiseen eri toimialoilla voidakseen toimia vaikuttavana voimana maailmanlaajuisen markkina- ja työpaikoilla. Suurena haasteena on toteuttaa ja tukea samanaikaisesti talouden oloissa. Euroopassa on vireillä monia ay-järjestöjen yhdis- osaavaa yhteistoiminnallista politiikkaa kehittyvillä työpaikoilla ja toi- tymishankkeita. Myös kansallisesti on yhdistettävä voimia keskeisissä saalta puolustaa jäseniä aidoissa eturistiriitatilanteissa sekä toimia tu- edunvalvontakysymyksissä. Työelämän rakennemuutosten hallinta ja loksellisesti myös vastakkainasettelun työpaikoilla. Erityisesti pienille työntekijöiden oikeuksien kunnioittaminen niissä edellyttävät vahvaa työpaikoille on kehitettävä nykyistä tehokkaampia toimintamalleja. liittoutumista yksittäisillä toimialoilla ja koko ay-kentässä. Kannanotto 46 Kannanotto 47 Toimivassa yhteistyössä liitot voivat yhtaikaisesti edistää niin yrityksen Palkansaajien keskusjärjestöt tarvitsevat yhteisen toimintalinjan tai työpaikan menestystä kuin työntekijöiden hyvinvointia. Menestyvä hyvinvointiyhteiskunnan turvaamiseksi ja vahvan vastavaikutuksen luo- yritys tai työpaikka pystyy halutessaan parhaiten tarjoamaan hyvät työn miseksi markkinavoimien ja omistajien kasvavalle vallalle. tekemisen ehdot työntekijöille. Palkansaajien keskusjärjestöjen, liittojen ja toimialojen kesken on yli kah- Jäsenistön ja aktiivien mielipiteitä on jakanut se, onko ay-liikkeen edus- denkymmenen vuoden ajan harjoitettu yhteistyötä. Keskusjärjestö- tajien pyrittävä vaikuttamaan osallistumalla yrityksen tai laitoksen hal- yhteistyötä tehtiin aluksi varsin tarkasti muotoseikkoja noudattaen. Yh- linnon ja esimerkiksi johtoryhmien työhön. Kokemukset viittaavat sii- teistyöhön kuuluivat säännölliset tapaamiset ja lukuisat yhteistyöryhmät. hen, että osallistuminen tuottaa etuja edunvalvonnalle. Johtoryhmätyö Järjestöjen kesken sovittiin myös työtaistelujen pelisäännöistä. TVK:n vaatii henkilöstön edustajalta korkeatasoista osaamista ja kykyä säilyt- konkurssin jälkeen STTK:n jäsenrakenne muuttui olennaisesti ja yhteys tää yhteys työntekijöihin. Toisaalta se antaa hyvän näköalapaikan keskusjärjestöjen kesken laimeni. Keskinäisen kilpailun vaimeneminen strategisiin kysymyksiin. Perehtyminen työnantajastrategioihin paran- on myöhemmin vahvistanut yhteistyöilmapiiriä ja luottamusta. Sopimus- taa muutosten ennakointia. neuvottelujen yhteydessä tapahtuva yhteistyö ja esimerkiksi yhteinen Eurooppa-edunvalvonta KEY:n välityksellä ovat vakiintuneita muotoja. Järjestöjen yhteistyön kiinteyttämistä harkittaessa on lähtökohtanamme vahvistaa edunvalvonnan tuloksellisuutta. Kannanotto 48 Yhteistyön jatkolle on ainakin kaksi vaihtoehtoa: 1. Jatketaan yhteistyötä ja kanssakäymistä nykyiseltä pohjalta yhteistyön rakenteita mainittavasti muuttamatta. Eroavuus tavoitteissa ja toiminta- politiikassa voi vaikeuttaa tuloksellisen yhteistyön mahdollisuuksiaSAK tulevaisuuteen Liikkeessä 54 55 SAK tulevaisuuteen Liikkeessä
    • toiminta lisääntyisi jäsenten koulutustason kohoamisen myötä tulevai- suudessa. Käytännössä asiat eivät kuitenkaan kehity näin suoraviivai- 9 Palkansaajien yhteistyö sesti. Viimeisen viiden vuoden aikana tilanteessa ei ole tapahtunut muu- tosta, mikä selittynee juuri työelämän laadullisessa kehittämisessä koetuilla takaiskuilla. Voidaksemme vaikuttaa tehokkaasti tarvitsemme yhteistyökumppanei- ta. Yhteistyö niin toisten ammattijärjestöjen, poliittisten puolueiden, kan- Kannanotto 45 salaisjärjestöjen kuin kirkon kanssa on luonteva osa SAK:n toimintaa etu- järjestönä. Ensisijaisesti pyrimme kehittämään työelämää yhteistyösuhteessa työn- antajaan. Koska se ei aina tuota tulosta, tarvitsemme moniulotteisen Kansainvälinen ay-liike on ottanut tavoitteekseen puhua yhdellä suulla toimintalinjan kyetäksemme tulokselliseen vaikuttamiseen eri toimialoilla voidakseen toimia vaikuttavana voimana maailmanlaajuisen markkina- ja työpaikoilla. Suurena haasteena on toteuttaa ja tukea samanaikaisesti talouden oloissa. Euroopassa on vireillä monia ay-järjestöjen yhdis- osaavaa yhteistoiminnallista politiikkaa kehittyvillä työpaikoilla ja toi- tymishankkeita. Myös kansallisesti on yhdistettävä voimia keskeisissä saalta puolustaa jäseniä aidoissa eturistiriitatilanteissa sekä toimia tu- edunvalvontakysymyksissä. Työelämän rakennemuutosten hallinta ja loksellisesti myös vastakkainasettelun työpaikoilla. Erityisesti pienille työntekijöiden oikeuksien kunnioittaminen niissä edellyttävät vahvaa työpaikoille on kehitettävä nykyistä tehokkaampia toimintamalleja. liittoutumista yksittäisillä toimialoilla ja koko ay-kentässä. Kannanotto 46 Kannanotto 47 Toimivassa yhteistyössä liitot voivat yhtaikaisesti edistää niin yrityksen Palkansaajien keskusjärjestöt tarvitsevat yhteisen toimintalinjan tai työpaikan menestystä kuin työntekijöiden hyvinvointia. Menestyvä hyvinvointiyhteiskunnan turvaamiseksi ja vahvan vastavaikutuksen luo- yritys tai työpaikka pystyy halutessaan parhaiten tarjoamaan hyvät työn miseksi markkinavoimien ja omistajien kasvavalle vallalle. tekemisen ehdot työntekijöille. Palkansaajien keskusjärjestöjen, liittojen ja toimialojen kesken on yli kah- Jäsenistön ja aktiivien mielipiteitä on jakanut se, onko ay-liikkeen edus- denkymmenen vuoden ajan harjoitettu yhteistyötä. Keskusjärjestö- tajien pyrittävä vaikuttamaan osallistumalla yrityksen tai laitoksen hal- yhteistyötä tehtiin aluksi varsin tarkasti muotoseikkoja noudattaen. Yh- linnon ja esimerkiksi johtoryhmien työhön. Kokemukset viittaavat sii- teistyöhön kuuluivat säännölliset tapaamiset ja lukuisat yhteistyöryhmät. hen, että osallistuminen tuottaa etuja edunvalvonnalle. Johtoryhmätyö Järjestöjen kesken sovittiin myös työtaistelujen pelisäännöistä. TVK:n vaatii henkilöstön edustajalta korkeatasoista osaamista ja kykyä säilyt- konkurssin jälkeen STTK:n jäsenrakenne muuttui olennaisesti ja yhteys tää yhteys työntekijöihin. Toisaalta se antaa hyvän näköalapaikan keskusjärjestöjen kesken laimeni. Keskinäisen kilpailun vaimeneminen strategisiin kysymyksiin. Perehtyminen työnantajastrategioihin paran- on myöhemmin vahvistanut yhteistyöilmapiiriä ja luottamusta. Sopimus- taa muutosten ennakointia. neuvottelujen yhteydessä tapahtuva yhteistyö ja esimerkiksi yhteinen Eurooppa-edunvalvonta KEY:n välityksellä ovat vakiintuneita muotoja. Järjestöjen yhteistyön kiinteyttämistä harkittaessa on lähtökohtanamme vahvistaa edunvalvonnan tuloksellisuutta. Kannanotto 48 Yhteistyön jatkolle on ainakin kaksi vaihtoehtoa: 1. Jatketaan yhteistyötä ja kanssakäymistä nykyiseltä pohjalta yhteistyön rakenteita mainittavasti muuttamatta. Eroavuus tavoitteissa ja toiminta- politiikassa voi vaikeuttaa tuloksellisen yhteistyön mahdollisuuksiaSAK tulevaisuuteen Liikkeessä 54 55 SAK tulevaisuuteen Liikkeessä
    • jatkossa ja synnyttää edunvalvontaan liittyviä sopimus- ja järjestöriitoja. Tällöin voi nykyinenkin – kansainvälisesti katsoen poikkeuksellisen laa- 10 Yhteiset asiat ja kumppanit ja ja hyvä – yhteistyö heikentyä. 2. Asetetaan tavoitteeksi yhteistyön asteittainen syventäminen. Tämä voi tapahtua niin, että pyritään liittorajat ylittäen yhdenmukaistamaan 10.1 Politiikka ja puolueet sopimuspoliittista edunvalvontaa ja sopimusrakenteita. Eräs mahdolli- suus on lisätä yhteistyötä asteittain siten, että yhdistettäisiin myös joita- Politiikka, toisin sanoen yhteiskunnalliset asiat, ei ole yksityisasia, kuten kin toimintoja. Tällaisia voivat olla esimerkiksi kansainvälinen toiminta, esimerkiksi uskonnollinen vakaumus. Politiikka on yhteisten asioiden koulutustoiminta, tutkimustoiminta, lomatoiminta, keskusjärjestöjen leh- hoitamista. Politiikalla ratkaistaan hyvinvoinnin tuottamisen ja jakami- det tai tiedotuksen osat, opiskelijainformaatio ja juridiset palvelut. sen pelisäännöt. Ihmisten on yhdessä ratkottava ongelmia, sillä olemme myös toisistamme riippuvaisia. Ammattiyhdistystoiminnassa tämä syn- Kannanotto 49 nyttää oikeutuksen ja tarpeen luoda yhteyttä ihmisiin työpaikoilla. Palkansaajajärjestöjen yhteistyön kiinteyttämiseksi olisi perustettava yh- Puoluejärjestelmä kuuluu demokratiaan ja puolueiden välityksellä kan- teinen hanke, jossa selvitetään järjestölliset ja edunvalvontaan liittyvät salaiset voivat vaikuttaa itseään koskeviin päätöksiin. Eduskunnassa edus- yhteistyön kehittämismahdollisuudet yleisesti ja eri sektoreilla. Hank- tettuina olevien puolueiden välityksellä säädetään lait, ja hallituksessa keen yksityiskohtaisemmista tavoitteista ja etenemistavoista voitaisiin puolueet päättävät kansalaisia koskevista keskeisistä hyvinvointi- sopia erikseen. Tämän osana tulisi uudistaa keskusjärjestöjen välisen kysymyksistä. Kansalaisten ja puolueiden välit ovat kuitenkin yhteistyön, työtaisteluiden ja järjestäytymisriitojen ratkaisemisen peli- etääntyneet. säännöt. Demokratialle on muodostumassa uhka jatkuvasti laskevasta äänestys- Kannanotto 50 aktiivisuudesta sekä puolueiden heikentyneestä jäsenpohjasta. Vuoden 1999 eduskuntavaaleissa äänesti 68 prosenttia kansalaisista ja vuoden 2000 SAK on omasta puolestaan valmis selvittämään mahdollisuudet koko kunnallisvaaleissa enää 56 prosenttia. ay-liikkeen uuteen järjestölliseen ja edunvalvonnalliseen eheytykseen. Peräti 76 prosenttia SAK:laisista kertoi jäsentutkimuksessa äänestäneensä vuoden 1999 eduskuntavaaleissa. Äänestysaktiivisuustutkimuksissa on kuitenkin käynyt ilmi, että monet liioittelevat äänestysaktiivisuuttaan, eivätkä kehtaa kertoa jättäneensä äänestämättä. Todennäköistä on, että SAK:laisten liittojen jäsenten äänestysaktiivisuus on lähellä koko maan keskiarvoa. Ammattiyhdistysliikkeen tarkoituksena ei ole ohittaa puoluejärjestelmää, emmekä voi sitä tehdä, mikäli haluamme vaikuttaa yhteiskunnalliseen päätöksentekoon. Työpaikoilla tapahtuva sopimustoiminta ja koko työ- elämän sopimusjärjestelmä on saanut puitteet puoluejärjestelmän kaut- ta eduskunnassa tapahtuneesta lainsäädäntötyöstä. Demokratia on ra- kennettu kansalaisten ja heitä edustavien yhteisöjen, kuten puolueiden kautta. Keskustelu puolueista koskettaa aina välittömästi demokratiaa ja kansan vaaleilla valitsemaa eduskuntaa. Vastaava tilanne on kunnallis- hallinnossa. SAK:laisen ay-liikkeen rooli hyvinvointiyhteiskunnan edistäjänä ja työ- elämän uudistusliikkeenä ei voi toteutua muutoin kuin yhteistoiminnassaSAK tulevaisuuteen Liikkeessä 56 57 SAK tulevaisuuteen Liikkeessä
    • jatkossa ja synnyttää edunvalvontaan liittyviä sopimus- ja järjestöriitoja. Tällöin voi nykyinenkin – kansainvälisesti katsoen poikkeuksellisen laa- 10 Yhteiset asiat ja kumppanit ja ja hyvä – yhteistyö heikentyä. 2. Asetetaan tavoitteeksi yhteistyön asteittainen syventäminen. Tämä voi tapahtua niin, että pyritään liittorajat ylittäen yhdenmukaistamaan 10.1 Politiikka ja puolueet sopimuspoliittista edunvalvontaa ja sopimusrakenteita. Eräs mahdolli- suus on lisätä yhteistyötä asteittain siten, että yhdistettäisiin myös joita- Politiikka, toisin sanoen yhteiskunnalliset asiat, ei ole yksityisasia, kuten kin toimintoja. Tällaisia voivat olla esimerkiksi kansainvälinen toiminta, esimerkiksi uskonnollinen vakaumus. Politiikka on yhteisten asioiden koulutustoiminta, tutkimustoiminta, lomatoiminta, keskusjärjestöjen leh- hoitamista. Politiikalla ratkaistaan hyvinvoinnin tuottamisen ja jakami- det tai tiedotuksen osat, opiskelijainformaatio ja juridiset palvelut. sen pelisäännöt. Ihmisten on yhdessä ratkottava ongelmia, sillä olemme myös toisistamme riippuvaisia. Ammattiyhdistystoiminnassa tämä syn- Kannanotto 49 nyttää oikeutuksen ja tarpeen luoda yhteyttä ihmisiin työpaikoilla. Palkansaajajärjestöjen yhteistyön kiinteyttämiseksi olisi perustettava yh- Puoluejärjestelmä kuuluu demokratiaan ja puolueiden välityksellä kan- teinen hanke, jossa selvitetään järjestölliset ja edunvalvontaan liittyvät salaiset voivat vaikuttaa itseään koskeviin päätöksiin. Eduskunnassa edus- yhteistyön kehittämismahdollisuudet yleisesti ja eri sektoreilla. Hank- tettuina olevien puolueiden välityksellä säädetään lait, ja hallituksessa keen yksityiskohtaisemmista tavoitteista ja etenemistavoista voitaisiin puolueet päättävät kansalaisia koskevista keskeisistä hyvinvointi- sopia erikseen. Tämän osana tulisi uudistaa keskusjärjestöjen välisen kysymyksistä. Kansalaisten ja puolueiden välit ovat kuitenkin yhteistyön, työtaisteluiden ja järjestäytymisriitojen ratkaisemisen peli- etääntyneet. säännöt. Demokratialle on muodostumassa uhka jatkuvasti laskevasta äänestys- Kannanotto 50 aktiivisuudesta sekä puolueiden heikentyneestä jäsenpohjasta. Vuoden 1999 eduskuntavaaleissa äänesti 68 prosenttia kansalaisista ja vuoden 2000 SAK on omasta puolestaan valmis selvittämään mahdollisuudet koko kunnallisvaaleissa enää 56 prosenttia. ay-liikkeen uuteen järjestölliseen ja edunvalvonnalliseen eheytykseen. Peräti 76 prosenttia SAK:laisista kertoi jäsentutkimuksessa äänestäneensä vuoden 1999 eduskuntavaaleissa. Äänestysaktiivisuustutkimuksissa on kuitenkin käynyt ilmi, että monet liioittelevat äänestysaktiivisuuttaan, eivätkä kehtaa kertoa jättäneensä äänestämättä. Todennäköistä on, että SAK:laisten liittojen jäsenten äänestysaktiivisuus on lähellä koko maan keskiarvoa. Ammattiyhdistysliikkeen tarkoituksena ei ole ohittaa puoluejärjestelmää, emmekä voi sitä tehdä, mikäli haluamme vaikuttaa yhteiskunnalliseen päätöksentekoon. Työpaikoilla tapahtuva sopimustoiminta ja koko työ- elämän sopimusjärjestelmä on saanut puitteet puoluejärjestelmän kaut- ta eduskunnassa tapahtuneesta lainsäädäntötyöstä. Demokratia on ra- kennettu kansalaisten ja heitä edustavien yhteisöjen, kuten puolueiden kautta. Keskustelu puolueista koskettaa aina välittömästi demokratiaa ja kansan vaaleilla valitsemaa eduskuntaa. Vastaava tilanne on kunnallis- hallinnossa. SAK:laisen ay-liikkeen rooli hyvinvointiyhteiskunnan edistäjänä ja työ- elämän uudistusliikkeenä ei voi toteutua muutoin kuin yhteistoiminnassaSAK tulevaisuuteen Liikkeessä 56 57 SAK tulevaisuuteen Liikkeessä
    • puolueiden kanssa. Yhteistoiminta rakentuu kussakin asiassa löydetyille keet, voivat tarjota meille tärkeän kumppanuuden ja vuorovaikutuksen yhteisille pyrkimyksille. Poliittisella työväenliikkeellä, työväenpuolueilla mahdollisuuden. Naisliike ja kuluttajaliike ovat esimerkkejä liikkeistä, ja toisaalta ammattiyhdistysliikkeellä on yhteiset juuret. SAK:n kasvu joiden yhteiskunnallinen merkitys tulee jatkossa kasvamaan ja joiden laaja-alaiseksi palkansaajaliikkeeksi ei merkitse yhteistyön hylkäämistä toiminnan tavoitteista löytyy paljon yhteistä SAK:laisen ay-liikkeen kans- työväenpuolueiden kanssa. Saman suuntaiset arvot ja käsitys oikeuden- sa. mukaisesta yhteiskunnasta on luonnollisesti yhdistävä ja yhteis- työkumppanuutta synnyttävä tekijä. Yhteistyössä SAK on kuitenkin it- Yhteistyö tuottaa etuja keskinäisen oppimisen kautta. Voimme kehittää senäinen ja riippumaton. omaa järjestötoimintaamme perehtymällä muiden järjestöjen toiminta- tapoihin ja saada niiltä innovaatioita. Tärkeä osa yhteistyötä voi olla myös Meille on tärkeää, että poliittisten päättäjien joukossa on henkilöitä, jot- se, että saamme signaaleja kansalaisille tärkeiden asioiden esille ka ovat perehtyneet työelämän kysymyksiin ja jotka edustavat ottamiseksi. hyvinvointiyhteiskunnan yhteiskunnallisia arvoja. Siksi on luontevaa tukea ammattiyhdistysaktiivien vaalityötä niin kunnallisissa kuin val- Suomessa kansalaisten sidosta valtioon on kuvattu valtiosidonnaisuudella tiollisissa vaaleissa. ja lainkuuliaisuudella. Suoran toiminnan muodot ovat jääneet harvinai- siksi ja pienten yhden asian liikkeitten ominaisuuksiksi. Kannanotto 51 Kansalaisliikkeet eivät välttämättä toimi erityisen keskuksen kautta ei- Haluamme jatkaa yhteistyötä kaikkien poliittisten puolueiden kanssa, vätkä edustajien välityksellä, vaan edustuksellisuuden ohittaen. Tämä jotka ovat valmiita asiakohtaisesti ja tavoitteittemme mukaisesti edistä- voi muodostua yhteistyötä vaikeuttavaksi, samoin kuin se, katsovatko mään oikeudenmukaista hyvinvointiyhteiskuntaa ja jotka tunnustavat kansalaisliikkeet ja muut järjestöt SAK:n ja sen liitot kumppaniksi. palkansaajaliikkeen roolin yhteiskunnassa. Ay-liike edustaa parhainta asiantuntemusta työelämän kysymyksissä. Kannanotto 52 Siksi yhteistyö muiden kansalaisjärjestöjen kanssa ei voi tarkoittaa sitä, että luovuttaisimme puhevallan näissä kysymyksissä itseltämme muille Demokratian toimivuus ja kansalaisten osallistuminen ovat myös kansalaisjärjestöille. SAK:laiselle ay-liikkeelle keskeinen huoli. Siksi on vahvistettava omia toimenpiteitämme äänestysaktiivisuuden kohottamiseksi. Epävarmuuden yhteiskunnassa luottamus auktoriteetteihin ja asiantun- tijoihin on vähentynyt. Kansalaisjärjestöjen ominaisuuksiin kuuluu tuot- taa myös ”vasta-asiantuntijuutta” ja ”vastainformaatiota”. Myös ay-liike 10.2 Kansalaisjärjestöt noudattaa tätä periaatetta. Kriittinen keskustelu on keskeinen osa kansa- laistoimintaa. Kansalaisjärjestöt ja -liikkeet ovat kasvattaneet vaikutusvaltaansa, osin perinteisten puolueidenkin kustannuksella. Kansalaisliikkeet ovat usein Kannanotto 53 yhden asian liikkeitä toisin kuin ay-liike. Ne voivat haastaa puolueet tie- tyssä yksittäisessä kysymyksessä, mutta niillä ei ole ohjelmaa tai kantaa SAK:n erityinen luonne etujärjestönä ja läheisenä yhteistyökumppanina yhteiskunnasta kokonaisuutena. Usein ne pyrkivät toimimaan eräänlai- valtiovallan kanssa ei ole esteenä yhteistyölle muiden kansalaisjärjestö- sina ”demokratian vahtikoirina”. jen kanssa. Tätä yhteistyötä tulee tulevaisuudessa kehittää yhteisesti sovittavissa asioissa. Kansalaisjärjestöjen merkitys on kuitenkin kasvamassa ja ne kuuluvat länsimaiseen demokratiaan. Myös SAK itse on kansalaisjärjestö, jolla on Kannanotto 54 erityinen tehtävä työelämän kehittämisessä. Siksi meille on luontevaa hakeutua yhteistyöhön muiden kansalaisjärjestöjen kanssa. Keskusjärjestön ja liittojen on etsittävä yhteisiä pyrkimyksiä mm. kan- sainvälisestä vaikuttamisesta monikansallisiin yrityksiin sekä maailman- Yhteistyö on toistaiseksi ollut melko vähäistä ja jäsenistöllekin näkymä- kauppaa ja -taloutta ohjaaviin järjestöihin. Maailmanlaajuisen markki- töntä. Muut kansalaisjärjestöt, mukaan lukien erilaiset yhden asian liik-SAK tulevaisuuteen Liikkeessä 58 59 SAK tulevaisuuteen Liikkeessä
    • puolueiden kanssa. Yhteistoiminta rakentuu kussakin asiassa löydetyille keet, voivat tarjota meille tärkeän kumppanuuden ja vuorovaikutuksen yhteisille pyrkimyksille. Poliittisella työväenliikkeellä, työväenpuolueilla mahdollisuuden. Naisliike ja kuluttajaliike ovat esimerkkejä liikkeistä, ja toisaalta ammattiyhdistysliikkeellä on yhteiset juuret. SAK:n kasvu joiden yhteiskunnallinen merkitys tulee jatkossa kasvamaan ja joiden laaja-alaiseksi palkansaajaliikkeeksi ei merkitse yhteistyön hylkäämistä toiminnan tavoitteista löytyy paljon yhteistä SAK:laisen ay-liikkeen kans- työväenpuolueiden kanssa. Saman suuntaiset arvot ja käsitys oikeuden- sa. mukaisesta yhteiskunnasta on luonnollisesti yhdistävä ja yhteis- työkumppanuutta synnyttävä tekijä. Yhteistyössä SAK on kuitenkin it- Yhteistyö tuottaa etuja keskinäisen oppimisen kautta. Voimme kehittää senäinen ja riippumaton. omaa järjestötoimintaamme perehtymällä muiden järjestöjen toiminta- tapoihin ja saada niiltä innovaatioita. Tärkeä osa yhteistyötä voi olla myös Meille on tärkeää, että poliittisten päättäjien joukossa on henkilöitä, jot- se, että saamme signaaleja kansalaisille tärkeiden asioiden esille ka ovat perehtyneet työelämän kysymyksiin ja jotka edustavat ottamiseksi. hyvinvointiyhteiskunnan yhteiskunnallisia arvoja. Siksi on luontevaa tukea ammattiyhdistysaktiivien vaalityötä niin kunnallisissa kuin val- Suomessa kansalaisten sidosta valtioon on kuvattu valtiosidonnaisuudella tiollisissa vaaleissa. ja lainkuuliaisuudella. Suoran toiminnan muodot ovat jääneet harvinai- siksi ja pienten yhden asian liikkeitten ominaisuuksiksi. Kannanotto 51 Kansalaisliikkeet eivät välttämättä toimi erityisen keskuksen kautta ei- Haluamme jatkaa yhteistyötä kaikkien poliittisten puolueiden kanssa, vätkä edustajien välityksellä, vaan edustuksellisuuden ohittaen. Tämä jotka ovat valmiita asiakohtaisesti ja tavoitteittemme mukaisesti edistä- voi muodostua yhteistyötä vaikeuttavaksi, samoin kuin se, katsovatko mään oikeudenmukaista hyvinvointiyhteiskuntaa ja jotka tunnustavat kansalaisliikkeet ja muut järjestöt SAK:n ja sen liitot kumppaniksi. palkansaajaliikkeen roolin yhteiskunnassa. Ay-liike edustaa parhainta asiantuntemusta työelämän kysymyksissä. Kannanotto 52 Siksi yhteistyö muiden kansalaisjärjestöjen kanssa ei voi tarkoittaa sitä, että luovuttaisimme puhevallan näissä kysymyksissä itseltämme muille Demokratian toimivuus ja kansalaisten osallistuminen ovat myös kansalaisjärjestöille. SAK:laiselle ay-liikkeelle keskeinen huoli. Siksi on vahvistettava omia toimenpiteitämme äänestysaktiivisuuden kohottamiseksi. Epävarmuuden yhteiskunnassa luottamus auktoriteetteihin ja asiantun- tijoihin on vähentynyt. Kansalaisjärjestöjen ominaisuuksiin kuuluu tuot- taa myös ”vasta-asiantuntijuutta” ja ”vastainformaatiota”. Myös ay-liike 10.2 Kansalaisjärjestöt noudattaa tätä periaatetta. Kriittinen keskustelu on keskeinen osa kansa- laistoimintaa. Kansalaisjärjestöt ja -liikkeet ovat kasvattaneet vaikutusvaltaansa, osin perinteisten puolueidenkin kustannuksella. Kansalaisliikkeet ovat usein Kannanotto 53 yhden asian liikkeitä toisin kuin ay-liike. Ne voivat haastaa puolueet tie- tyssä yksittäisessä kysymyksessä, mutta niillä ei ole ohjelmaa tai kantaa SAK:n erityinen luonne etujärjestönä ja läheisenä yhteistyökumppanina yhteiskunnasta kokonaisuutena. Usein ne pyrkivät toimimaan eräänlai- valtiovallan kanssa ei ole esteenä yhteistyölle muiden kansalaisjärjestö- sina ”demokratian vahtikoirina”. jen kanssa. Tätä yhteistyötä tulee tulevaisuudessa kehittää yhteisesti sovittavissa asioissa. Kansalaisjärjestöjen merkitys on kuitenkin kasvamassa ja ne kuuluvat länsimaiseen demokratiaan. Myös SAK itse on kansalaisjärjestö, jolla on Kannanotto 54 erityinen tehtävä työelämän kehittämisessä. Siksi meille on luontevaa hakeutua yhteistyöhön muiden kansalaisjärjestöjen kanssa. Keskusjärjestön ja liittojen on etsittävä yhteisiä pyrkimyksiä mm. kan- sainvälisestä vaikuttamisesta monikansallisiin yrityksiin sekä maailman- Yhteistyö on toistaiseksi ollut melko vähäistä ja jäsenistöllekin näkymä- kauppaa ja -taloutta ohjaaviin järjestöihin. Maailmanlaajuisen markki- töntä. Muut kansalaisjärjestöt, mukaan lukien erilaiset yhden asian liik-SAK tulevaisuuteen Liikkeessä 58 59 SAK tulevaisuuteen Liikkeessä
    • natalouden kansanvaltaisen ohjauksen lisääminen sekä kansainvälinen solidaarisuus on lähtökohtana yhteistyölle. 11 Osaavat ihmiset, osaava ay-liike Kannanotto 55 Ay-liikkeen sukupolvenvaihdos luo koulutukselle suuria vaatimuksia. Yhteistyötä ja vuoropuhelua muiden kansalaisjärjestöjen kanssa on lisät- Koulutuksella on voitava kiinnittää uusia jäseniä ja luottamustehtäviin tävä myös ympäristökysymyksissä, joissa meidän tulee löytää työllisyy- valittuja osaaviksi ja aktiivisiksi toimijoiksi. Se edellyttää koulutukselta den ja ympäristövaatimusten tasapaino. muutosherkkyyttä ja rakenteiden uudistamista. Ammattiyhdistys- koulutuksen luonteva osa on tulevaisuudessakin SAK:laisen liikkeen Kannanotto 56 aatteellinen identiteetti, arvot ja liikkeen yhteisyys. Kansalaisjärjestöyhteistyön teemaksi on nostettava myös kansalaistoi- Valtaosa koulutuksen voimavaroista joudutaan jatkossakin keskittämään minnan vahvistaminen demokratian turvana ja inhimillisten arvojen edis- luottamustehtäviin valittujen osaamisen turvaamiseen. Sen rinnalla on täjänä. Merkittäviä kansalaisjärjestöjä ovat myös liikuntajärjestöt, joista tehokkaalla koulutuksen kohdentamisella tarjottava muille ay-toimin- SAK:lle läheisin on Suomen Työväen Urheiluliitto. Liikunta- ja urheilu- nasta kiinnostuneille jäsenille mahdollisuus koulutukseen. Osaava SAK toiminta tukee hyvin SAK:laisia tavoitteita hyvinvointiyhteiskunnan varmistaa myös henkilöstönsä pitkäjännitteisen kehittämisen. ylläpitämisessä. Koulutuksen tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta voidaan parantaa onnis- On etsittävä yhteisiä hankkeita, joilla edistetään aktiivista kansalaisuut- tuneella kohdentamisella, hyvillä tietojärjestelmillä, joustavilla ta niin työelämässä kuin muuallakin yhteiskunnassa. Tässä tehtävässä opetusjärjestelyillä ja tarkoituksenmukaisella organisaatiolla. Laadulli- tärkeä osuutensa on myös vapaan sivistystyön oppilaitoksilla, kuten ay- sesti hyvien oppimistulosten edellytyksenä on ammattitaitoisten kou- liikkeen omilla opistoilla. luttajien käyttö. Erityisesti paikallisen koulutuksen toteuttamiseen koh- distuu kasvavia laatuvaatimuksia. 10.3 Kirkko Kaikkiin toimijoihin kohdistuvien osaamisvaatimusten kasvu vaatii jat- kuvia ja myös pitkäjännitteisiä opintoja. Vain osaavat toimijat voivat olla SAK on eri yhteyksissä ollut vuoropuhelussa luterilaisen kirkon kanssa. asiantuntevia ja aloitteellisia kehittäjiä. Luottamushenkilöiden ja toimi- Tälle vuoropuhelulle on luontainen perusta siinä, että niin kirkolla kuin henkilöiden hyvä osaaminen tasapainottaa suhdetta työnantajiin ja luo SAK:laisella ay-liikkeellä on ollut yhteisiä pyrkimyksiä hyvinvointi- hyvät edellytykset vuorovaikutukselle jäsenten kanssa. yhteiskunnan kehittämisessä ja erityisesti yhteiskunnan vähäosaisten ti- lanteen parantamisessa. Kirkkojen sosiaalinen ja eettinen toiminta on lä- hellä SAK:n omia tavoitteita. Yhteistyö ei sisällä kannanottoa varsinai- 11.1 Jäsenten koulutus seen uskonnolliseen toimintaan, tai kristillisen tai muiden uskontojen oppeihin. Pidämme niitä kunkin jäsenen yksityisasiana. Ammattiyhdistyskoulutusta on ohjannut näkemys palkansaajaväestön yleisestä sivistystehtävästä, koulutuksen tasa-arvosta sekä työelämän Kannanotto 57 kehittämisestä. Nämä kaikki ominaisuudet ovat jatkossakin ajankohtai- sia liittojen jäsenkoulutuksessa. Osa koulutuksesta on suunnattu niille SAK:n pyrkimyksenä on jatkaa yhteistyötä evankelis-luterilaisen kirkon jäsenille, joilla ei ole varsinaisia luottamustehtäviä. Näin on voitu ylläpi- ja muidenkin kirkkokuntien kanssa markkinatalouden toimivuuteen liit- tää aktiivista jäsensuhdetta, parantaa jäsenten ammattiyhdistys- ja tyvän eettisen keskustelun edistämiseksi ja sosiaalisen oikeudenmukai- työelämätietoutta sekä kiinnittymistä SAK:laisen liikkeen arvoihin. suuden toteuttamiseksi. Vailla luottamustehtäviä oleville jäsenille suunnattu koulutus on ollut tärkeä väylä myös luottamustehtäviin. Kipinä ja halu osallistua syntyy usein näissä tilaisuuksissa. Virkistystoiminnan ja koulutuksellistenSAK tulevaisuuteen Liikkeessä 60 61 SAK tulevaisuuteen Liikkeessä
    • natalouden kansanvaltaisen ohjauksen lisääminen sekä kansainvälinen solidaarisuus on lähtökohtana yhteistyölle. 11 Osaavat ihmiset, osaava ay-liike Kannanotto 55 Ay-liikkeen sukupolvenvaihdos luo koulutukselle suuria vaatimuksia. Yhteistyötä ja vuoropuhelua muiden kansalaisjärjestöjen kanssa on lisät- Koulutuksella on voitava kiinnittää uusia jäseniä ja luottamustehtäviin tävä myös ympäristökysymyksissä, joissa meidän tulee löytää työllisyy- valittuja osaaviksi ja aktiivisiksi toimijoiksi. Se edellyttää koulutukselta den ja ympäristövaatimusten tasapaino. muutosherkkyyttä ja rakenteiden uudistamista. Ammattiyhdistys- koulutuksen luonteva osa on tulevaisuudessakin SAK:laisen liikkeen Kannanotto 56 aatteellinen identiteetti, arvot ja liikkeen yhteisyys. Kansalaisjärjestöyhteistyön teemaksi on nostettava myös kansalaistoi- Valtaosa koulutuksen voimavaroista joudutaan jatkossakin keskittämään minnan vahvistaminen demokratian turvana ja inhimillisten arvojen edis- luottamustehtäviin valittujen osaamisen turvaamiseen. Sen rinnalla on täjänä. Merkittäviä kansalaisjärjestöjä ovat myös liikuntajärjestöt, joista tehokkaalla koulutuksen kohdentamisella tarjottava muille ay-toimin- SAK:lle läheisin on Suomen Työväen Urheiluliitto. Liikunta- ja urheilu- nasta kiinnostuneille jäsenille mahdollisuus koulutukseen. Osaava SAK toiminta tukee hyvin SAK:laisia tavoitteita hyvinvointiyhteiskunnan varmistaa myös henkilöstönsä pitkäjännitteisen kehittämisen. ylläpitämisessä. Koulutuksen tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta voidaan parantaa onnis- On etsittävä yhteisiä hankkeita, joilla edistetään aktiivista kansalaisuut- tuneella kohdentamisella, hyvillä tietojärjestelmillä, joustavilla ta niin työelämässä kuin muuallakin yhteiskunnassa. Tässä tehtävässä opetusjärjestelyillä ja tarkoituksenmukaisella organisaatiolla. Laadulli- tärkeä osuutensa on myös vapaan sivistystyön oppilaitoksilla, kuten ay- sesti hyvien oppimistulosten edellytyksenä on ammattitaitoisten kou- liikkeen omilla opistoilla. luttajien käyttö. Erityisesti paikallisen koulutuksen toteuttamiseen koh- distuu kasvavia laatuvaatimuksia. 10.3 Kirkko Kaikkiin toimijoihin kohdistuvien osaamisvaatimusten kasvu vaatii jat- kuvia ja myös pitkäjännitteisiä opintoja. Vain osaavat toimijat voivat olla SAK on eri yhteyksissä ollut vuoropuhelussa luterilaisen kirkon kanssa. asiantuntevia ja aloitteellisia kehittäjiä. Luottamushenkilöiden ja toimi- Tälle vuoropuhelulle on luontainen perusta siinä, että niin kirkolla kuin henkilöiden hyvä osaaminen tasapainottaa suhdetta työnantajiin ja luo SAK:laisella ay-liikkeellä on ollut yhteisiä pyrkimyksiä hyvinvointi- hyvät edellytykset vuorovaikutukselle jäsenten kanssa. yhteiskunnan kehittämisessä ja erityisesti yhteiskunnan vähäosaisten ti- lanteen parantamisessa. Kirkkojen sosiaalinen ja eettinen toiminta on lä- hellä SAK:n omia tavoitteita. Yhteistyö ei sisällä kannanottoa varsinai- 11.1 Jäsenten koulutus seen uskonnolliseen toimintaan, tai kristillisen tai muiden uskontojen oppeihin. Pidämme niitä kunkin jäsenen yksityisasiana. Ammattiyhdistyskoulutusta on ohjannut näkemys palkansaajaväestön yleisestä sivistystehtävästä, koulutuksen tasa-arvosta sekä työelämän Kannanotto 57 kehittämisestä. Nämä kaikki ominaisuudet ovat jatkossakin ajankohtai- sia liittojen jäsenkoulutuksessa. Osa koulutuksesta on suunnattu niille SAK:n pyrkimyksenä on jatkaa yhteistyötä evankelis-luterilaisen kirkon jäsenille, joilla ei ole varsinaisia luottamustehtäviä. Näin on voitu ylläpi- ja muidenkin kirkkokuntien kanssa markkinatalouden toimivuuteen liit- tää aktiivista jäsensuhdetta, parantaa jäsenten ammattiyhdistys- ja tyvän eettisen keskustelun edistämiseksi ja sosiaalisen oikeudenmukai- työelämätietoutta sekä kiinnittymistä SAK:laisen liikkeen arvoihin. suuden toteuttamiseksi. Vailla luottamustehtäviä oleville jäsenille suunnattu koulutus on ollut tärkeä väylä myös luottamustehtäviin. Kipinä ja halu osallistua syntyy usein näissä tilaisuuksissa. Virkistystoiminnan ja koulutuksellistenSAK tulevaisuuteen Liikkeessä 60 61 SAK tulevaisuuteen Liikkeessä
    • ainesten yhdistäminen on yleensä ollut toimiva ratkaisu myös liittohengen paikallinen koulutus pohjana, toisena portaana opistokoulutus ja kol- ja yhteisyyden luomisessa. mantena portaana ay-korkeakoulu. Kiljavan opiston kehittämisestä hal- litus teki päätökset syksyllä 1999 ja sen mukaan käynnistettiin kolmi- Uuden Ajan Ay-koulu luotiin täydentämään liittojen omaa paikallista vuotinen kehittämisohjelma. jäsenkoulutusta. Ay-koulu, verkkokoulu mukaan lukien, on vakinaistet- tu niiden jäsenten perehdyttämiskoulutukseksi, jotka eivät ole ay-kou- Koulutuksen kysyntä ja tarjonta eivät aina kohtaa toisiaan. Kohtaannon lutukseen osallistuneet. paranemiseen voidaan vaikuttaa hyvällä koulutustarpeiden arvioinnilla sekä paremmalla koulutuksen tilaajien ja toteuttajien yhteistyöllä. Orga- Kannanotto 58 nisoitu ja koordinoitu, tehokas toiminta edellyttää osaamisen kehittämi- sen tietojärjestelmien perusteellista uudelleenarviointia ja parantamista. Uuden Ajan Ay-koulun toimintaa on laajennettava ja oppilashankintaa Nykyiset ovat puutteellisia ja hajanaisia eivätkä anna mahdollisuuksia sekä tiedottamista tehostettava yhteistyössä liittojen ja paikallisten toimi- tehokkaaseen kehitystyöhön. Tämä on voimavarojen haaskausta. joiden kanssa. Luottamushenkilöiden osaamisen kehittämisessä painottuvat: 11.2 Luottamushenkilöiden ja aktiivien koulutus - edunvalvontatapahtumaan liittyvä osaaminen - neuvottelutaidot ja sosiaalisten suhteiden hallinta SAK:lla on kattava ja monipuolinen koulutuspalvelujen järjestelmä, joka - organisointikyky (mm. jäsenhankinta) kohdistuu pääasiassa aktiiveihin ja luottamustehtävissä oleviin. Ammat- - yhteiskunnallinen näkemys ja ymmärrys tiliittojen investoinnit koulutukseen ovat merkittäviä. Liittojen välillä on - yrityksen ja työpaikan toiminta (mm. tuotanto- ja palvelutoiminta, kuitenkin suuria eroja. Vähiten aktiivinen liitto saattaa kouluttaa talous) jäsenistään suhteellisesti ottaen puolta vähemmän kuin aktiivisin liitto. - kansainväliset valmiudet Jäsentutkimuksen mukaan viimeisen kahden vuoden aikana oli 54 000 jäsentä hankkinut ammattiyhdistyskoulutusta. Luku on merkittävä, vaik- Kannanotto 59 ka se on vain viisi prosenttia jäsenistä. Ammattiyhdistyskoulutuksen laajaa kurssitarjontaa tulisi eheyttää ja or- Nykyisistä jäsenistä on järjestötutkimuksen mukaan joskus osallistunut ganisoida enemmän koulutusohjelmiksi ja opintopoluiksi. Koulutus- ay-koulutukseen 215 000. Ay-liikkeen omissa opistoissa annettava, lä- ohjelmiin soveltuu hyvin henkilökohtaisten opetussuunnitelmien käyt- hinnä luottamushenkilöihin kohdistunut koulutus on pitkällä aikavälil- tö ja työpaikalla suoritettavat opetustehtävät. lä vähentynyt. Opintojen kesto opiskelijaa kohden on selvästi vähenty- nyt. Se vaikeuttaa hyvien oppimistulosten saavuttamista. Muu kuin var- Toimitsijoiden käyttöä tuntiopettajina on tarkoituksenmukaista lisätä sinainen ammattiyhdistyskoulutus on opistoissa sen sijaan lisääntynyt. Kiljavan opistolla. Tuntiopettajien pedagogista valmennusta tulee tehos- Tämä on merkinnyt yrityskoulutuksen sekä ammatillisen ja työvoima- taa ja ottaa siinä huomioon myös kehittyvä verkkoympäristössä tapah- poliittisen koulutuksen lisääntymistä. tuva opiskelu. Opintokeskusten kautta toteutettu alueellinen tai paikallinen koulutus Paikallisen ja alueellisen toiminnan johtaminen on tullut varsin vaati- on pysynyt suurin piirtein samalla tasolla useiden vuosien ajan. Kaikki vaksi toimintaympäristön muutoksissa. Toiminnan johtamisen edellytyk- paikallinen koulutus ei kuitenkaan rekisteröidy, joten täysin luotettavaa siä pitäisi parantaa uusilla koulutusohjelmilla. Myös projektien hallinta kuvaa sen laajuudesta ei ole saatavissa. edellyttää jatkossa hyvää osaamista paikallisilta toimijoilta. Niin opistokoulutuksessa kuin paikallisessa koulutuksessa on tavoitettu Kannanotto 60 molemmat sukupuolet melko tasapuolisesti. Kiljavan opiston tulisi yhteistyössä liitto-opistojen kanssa kehittää SAK:n hallituksen päätöksellä vuonna 1999 on koulutusjärjestelmää pää- koulutusohjelmia, joilla parannetaan paikallisen ja alueellisen toiminnan tetty kehittää kolmiportaisena: Uuden Ajan Ay-koulu ja muu liittojen johtamiseen liittyvää osaamista.SAK tulevaisuuteen Liikkeessä 62 63 SAK tulevaisuuteen Liikkeessä
    • ainesten yhdistäminen on yleensä ollut toimiva ratkaisu myös liittohengen paikallinen koulutus pohjana, toisena portaana opistokoulutus ja kol- ja yhteisyyden luomisessa. mantena portaana ay-korkeakoulu. Kiljavan opiston kehittämisestä hal- litus teki päätökset syksyllä 1999 ja sen mukaan käynnistettiin kolmi- Uuden Ajan Ay-koulu luotiin täydentämään liittojen omaa paikallista vuotinen kehittämisohjelma. jäsenkoulutusta. Ay-koulu, verkkokoulu mukaan lukien, on vakinaistet- tu niiden jäsenten perehdyttämiskoulutukseksi, jotka eivät ole ay-kou- Koulutuksen kysyntä ja tarjonta eivät aina kohtaa toisiaan. Kohtaannon lutukseen osallistuneet. paranemiseen voidaan vaikuttaa hyvällä koulutustarpeiden arvioinnilla sekä paremmalla koulutuksen tilaajien ja toteuttajien yhteistyöllä. Orga- Kannanotto 58 nisoitu ja koordinoitu, tehokas toiminta edellyttää osaamisen kehittämi- sen tietojärjestelmien perusteellista uudelleenarviointia ja parantamista. Uuden Ajan Ay-koulun toimintaa on laajennettava ja oppilashankintaa Nykyiset ovat puutteellisia ja hajanaisia eivätkä anna mahdollisuuksia sekä tiedottamista tehostettava yhteistyössä liittojen ja paikallisten toimi- tehokkaaseen kehitystyöhön. Tämä on voimavarojen haaskausta. joiden kanssa. Luottamushenkilöiden osaamisen kehittämisessä painottuvat: 11.2 Luottamushenkilöiden ja aktiivien koulutus - edunvalvontatapahtumaan liittyvä osaaminen - neuvottelutaidot ja sosiaalisten suhteiden hallinta SAK:lla on kattava ja monipuolinen koulutuspalvelujen järjestelmä, joka - organisointikyky (mm. jäsenhankinta) kohdistuu pääasiassa aktiiveihin ja luottamustehtävissä oleviin. Ammat- - yhteiskunnallinen näkemys ja ymmärrys tiliittojen investoinnit koulutukseen ovat merkittäviä. Liittojen välillä on - yrityksen ja työpaikan toiminta (mm. tuotanto- ja palvelutoiminta, kuitenkin suuria eroja. Vähiten aktiivinen liitto saattaa kouluttaa talous) jäsenistään suhteellisesti ottaen puolta vähemmän kuin aktiivisin liitto. - kansainväliset valmiudet Jäsentutkimuksen mukaan viimeisen kahden vuoden aikana oli 54 000 jäsentä hankkinut ammattiyhdistyskoulutusta. Luku on merkittävä, vaik- Kannanotto 59 ka se on vain viisi prosenttia jäsenistä. Ammattiyhdistyskoulutuksen laajaa kurssitarjontaa tulisi eheyttää ja or- Nykyisistä jäsenistä on järjestötutkimuksen mukaan joskus osallistunut ganisoida enemmän koulutusohjelmiksi ja opintopoluiksi. Koulutus- ay-koulutukseen 215 000. Ay-liikkeen omissa opistoissa annettava, lä- ohjelmiin soveltuu hyvin henkilökohtaisten opetussuunnitelmien käyt- hinnä luottamushenkilöihin kohdistunut koulutus on pitkällä aikavälil- tö ja työpaikalla suoritettavat opetustehtävät. lä vähentynyt. Opintojen kesto opiskelijaa kohden on selvästi vähenty- nyt. Se vaikeuttaa hyvien oppimistulosten saavuttamista. Muu kuin var- Toimitsijoiden käyttöä tuntiopettajina on tarkoituksenmukaista lisätä sinainen ammattiyhdistyskoulutus on opistoissa sen sijaan lisääntynyt. Kiljavan opistolla. Tuntiopettajien pedagogista valmennusta tulee tehos- Tämä on merkinnyt yrityskoulutuksen sekä ammatillisen ja työvoima- taa ja ottaa siinä huomioon myös kehittyvä verkkoympäristössä tapah- poliittisen koulutuksen lisääntymistä. tuva opiskelu. Opintokeskusten kautta toteutettu alueellinen tai paikallinen koulutus Paikallisen ja alueellisen toiminnan johtaminen on tullut varsin vaati- on pysynyt suurin piirtein samalla tasolla useiden vuosien ajan. Kaikki vaksi toimintaympäristön muutoksissa. Toiminnan johtamisen edellytyk- paikallinen koulutus ei kuitenkaan rekisteröidy, joten täysin luotettavaa siä pitäisi parantaa uusilla koulutusohjelmilla. Myös projektien hallinta kuvaa sen laajuudesta ei ole saatavissa. edellyttää jatkossa hyvää osaamista paikallisilta toimijoilta. Niin opistokoulutuksessa kuin paikallisessa koulutuksessa on tavoitettu Kannanotto 60 molemmat sukupuolet melko tasapuolisesti. Kiljavan opiston tulisi yhteistyössä liitto-opistojen kanssa kehittää SAK:n hallituksen päätöksellä vuonna 1999 on koulutusjärjestelmää pää- koulutusohjelmia, joilla parannetaan paikallisen ja alueellisen toiminnan tetty kehittää kolmiportaisena: Uuden Ajan Ay-koulu ja muu liittojen johtamiseen liittyvää osaamista.SAK tulevaisuuteen Liikkeessä 62 63 SAK tulevaisuuteen Liikkeessä
    • Henkilöstön edustajien toiminnan kehittäminen edellyttää verkoston SAK:n koulutusjärjestelmää leimaa edelleen hajanaisuus. Koulutusta to- luomista ja koulutusta. Yhteisiä ja liittokohtaisia rekistereitä on oltava teutetaan monissa organisaatioissa, ja osin tehdään päällekkäistä työtä. käytössä koko SAK:laisen liikkeen osalta mm. sellaisista avainryhmistä Opistojen välinen projektiyhteistyö on viime aikoina tuntuvasti lisään- kuin yritysten hallintoelimissä ja EWC-elimissä toimivista, liittohallinnon tynyt ja ay-korkeakoulutoiminta tulee verkottamaan niitä tiiviimpään jäsenistä ja luottamusmiehistä sekä työsuojeluvaltuutetuista ja ammatti- yhteistyöhön. Yhteistyön lisäämiseen on tarvetta myös TSL:n, KSL:n ja osastojen puheenjohtajista. Näistä rekistereistä on luotava osaamisen ay-opistojen kesken. Nykyisen toimintamallin jatkaminen pitkälle tule- kehittämistä palvelevia osaamisrekistereitä. vaisuuteen merkitsisi kuitenkin tuntuvaa taloudellisten ja muiden voi- mavarojen haaskausta ja todennäköisesti kasvavia ongelmia yksittäisille Joustavien työaikamuotojen lisääntyminen on suuri haaste myös ay-liik- koulutuslaitoksille. keen koulutusjärjestelmälle. Se edellyttää joustavia koulutusjärjestelyjä sekä etä- ja verkko-opintojen kehittämistä. Opistot ovat käynnistäneet Kannanotto 64 tätä koskevan kehittämisyhteistyön. Seuraavalla edustajakokouskaudella tulee SAK:n hallituksen toimesta sel- Kannanotto 61 vittää mahdollisuudet oppilaitosten yhteistyön tiivistämiseen esimerkiksi koulutuskonsernin suuntaan. Konsernitasoista henkilöstöryhmien yhteistyötä ja koulutusta on kehi- tettävä. 11.3 Henkilöstön kehittäminen Etä- ja verkko-opiskelun tulee kehittyä rinnakkaisina muotoina lähiopin- noille. Erityisen tärkeää juuri ay-liikkeelle on huolehtia siitä, että Toimitsijakunnasta 90 prosenttia on yli 40-vuotiaita. Suuri osa oppimisympäristöt tukevat yhteenkuuluvuutta, suoraa vuorovaikutus- toimitsijoista siirtyy eläkkeelle alkaneella kymmenvuotiskaudella. ta ja kehittävät sosiaalisia taitoja. Kokeneilla toimitsijoilla on arvokasta tieto-taitoa, joka on pyrittävä siir- tämään tuleville toimijoille. Tehokas perehdyttäminen antaa mahdolli- Koska tietoyhteiskunta on luonteeltaan erityisesti osaamisyhteiskunta, suuden myös niin sanotun hiljaisen tiedon siirtymiseen. on pidettävä huolta jäsenten mahdollisuuksista pysyä kehityksessä mu- kana. Luottamus- ja toimihenkilöiltä edellytetään kykyä toimia verkos- Suurena puutteena on se, ettei liitoilla juurikaan ole henkilöstön kehittä- sa, jotta se voi aidosti toimia jäsendemokratian edistäjänä. Keskustelu ja misen strategioita. Tämä käy ilmi myös järjestötutkimuksen havainnois- vuorovaikutus verkossa poikkeaa olennaisesti ay-liikkeen vallitsevasta, ta. Henkilöstön kehittäminen ei ole pitkäjännitteistä ja suunnitelmallis- puheeseen perustuvasta vuorovaikutuskulttuurista. ta, ja sen vastuutkin voivat olla epäselviä. Henkilöstölle on tarjolla run- saasti koulutusta, mutta siihen hakeudutaan pikemminkin yksilöllisen Kannanotto 62 oma-aloitteisuuden kuin johdon ja esimiesten suunnitelmallisen toimin- nan tukemana. Omien jäsentemme osalta tietoyhteiskunnan kansalaisvalmiuksien ke- hittäminen kuuluu myös liitoille. Jokaiselle luottamushenkilölle tulee Henkilöstön kehittäminen asettaa erityisen haasteen johdolle ja alkaneen edustajakokouskauden aikana luoda perusvalmiudet käyttää esimiehille. Toimenpiteet eivät voi onnistua ilman johdon sitoutumista tietoverkkoja omassa toiminnassaan. Tämä tulee liittää osaksi luottamus- ja paneutumista osaamiseen. henkilöiden perus- ja jatkokoulutusta. Uusi toimitsijoiden sukupolvi ei todennäköisesti ole järjestökokemuk- seltaan ja taustoiltaan nykyistä muistuttava. Sen pohjakoulutus tulee ole- Kannanotto 63 maan korkeampi ja monelta, erityisesti akateemisesti koulutetuilta asian- tuntijoilta puuttunee järjestöelämän kokemus. Se tuo uusia vaatimuksia Kiljavan opiston roolia tulee vahvistaa verkkoympäristöjen ja tietoyh- henkilöstön kehittämiselle. On mahdollista, että jännitteet kasvavat aka- teiskunnan kansalaisvalmiuksien kehittäjänä koko jäsenkentässä. Opis- teemisesti koulutettujen ja kentältä tulleiden välillä. ton tulee yhteistyössä liittojen ja keskusjärjestön kanssa huolehtia liik- keen tarvitsemien verkkotutoreiden koulutuksesta.SAK tulevaisuuteen Liikkeessä 64 65 SAK tulevaisuuteen Liikkeessä
    • Henkilöstön edustajien toiminnan kehittäminen edellyttää verkoston SAK:n koulutusjärjestelmää leimaa edelleen hajanaisuus. Koulutusta to- luomista ja koulutusta. Yhteisiä ja liittokohtaisia rekistereitä on oltava teutetaan monissa organisaatioissa, ja osin tehdään päällekkäistä työtä. käytössä koko SAK:laisen liikkeen osalta mm. sellaisista avainryhmistä Opistojen välinen projektiyhteistyö on viime aikoina tuntuvasti lisään- kuin yritysten hallintoelimissä ja EWC-elimissä toimivista, liittohallinnon tynyt ja ay-korkeakoulutoiminta tulee verkottamaan niitä tiiviimpään jäsenistä ja luottamusmiehistä sekä työsuojeluvaltuutetuista ja ammatti- yhteistyöhön. Yhteistyön lisäämiseen on tarvetta myös TSL:n, KSL:n ja osastojen puheenjohtajista. Näistä rekistereistä on luotava osaamisen ay-opistojen kesken. Nykyisen toimintamallin jatkaminen pitkälle tule- kehittämistä palvelevia osaamisrekistereitä. vaisuuteen merkitsisi kuitenkin tuntuvaa taloudellisten ja muiden voi- mavarojen haaskausta ja todennäköisesti kasvavia ongelmia yksittäisille Joustavien työaikamuotojen lisääntyminen on suuri haaste myös ay-liik- koulutuslaitoksille. keen koulutusjärjestelmälle. Se edellyttää joustavia koulutusjärjestelyjä sekä etä- ja verkko-opintojen kehittämistä. Opistot ovat käynnistäneet Kannanotto 64 tätä koskevan kehittämisyhteistyön. Seuraavalla edustajakokouskaudella tulee SAK:n hallituksen toimesta sel- Kannanotto 61 vittää mahdollisuudet oppilaitosten yhteistyön tiivistämiseen esimerkiksi koulutuskonsernin suuntaan. Konsernitasoista henkilöstöryhmien yhteistyötä ja koulutusta on kehi- tettävä. 11.3 Henkilöstön kehittäminen Etä- ja verkko-opiskelun tulee kehittyä rinnakkaisina muotoina lähiopin- noille. Erityisen tärkeää juuri ay-liikkeelle on huolehtia siitä, että Toimitsijakunnasta 90 prosenttia on yli 40-vuotiaita. Suuri osa oppimisympäristöt tukevat yhteenkuuluvuutta, suoraa vuorovaikutus- toimitsijoista siirtyy eläkkeelle alkaneella kymmenvuotiskaudella. ta ja kehittävät sosiaalisia taitoja. Kokeneilla toimitsijoilla on arvokasta tieto-taitoa, joka on pyrittävä siir- tämään tuleville toimijoille. Tehokas perehdyttäminen antaa mahdolli- Koska tietoyhteiskunta on luonteeltaan erityisesti osaamisyhteiskunta, suuden myös niin sanotun hiljaisen tiedon siirtymiseen. on pidettävä huolta jäsenten mahdollisuuksista pysyä kehityksessä mu- kana. Luottamus- ja toimihenkilöiltä edellytetään kykyä toimia verkos- Suurena puutteena on se, ettei liitoilla juurikaan ole henkilöstön kehittä- sa, jotta se voi aidosti toimia jäsendemokratian edistäjänä. Keskustelu ja misen strategioita. Tämä käy ilmi myös järjestötutkimuksen havainnois- vuorovaikutus verkossa poikkeaa olennaisesti ay-liikkeen vallitsevasta, ta. Henkilöstön kehittäminen ei ole pitkäjännitteistä ja suunnitelmallis- puheeseen perustuvasta vuorovaikutuskulttuurista. ta, ja sen vastuutkin voivat olla epäselviä. Henkilöstölle on tarjolla run- saasti koulutusta, mutta siihen hakeudutaan pikemminkin yksilöllisen Kannanotto 62 oma-aloitteisuuden kuin johdon ja esimiesten suunnitelmallisen toimin- nan tukemana. Omien jäsentemme osalta tietoyhteiskunnan kansalaisvalmiuksien ke- hittäminen kuuluu myös liitoille. Jokaiselle luottamushenkilölle tulee Henkilöstön kehittäminen asettaa erityisen haasteen johdolle ja alkaneen edustajakokouskauden aikana luoda perusvalmiudet käyttää esimiehille. Toimenpiteet eivät voi onnistua ilman johdon sitoutumista tietoverkkoja omassa toiminnassaan. Tämä tulee liittää osaksi luottamus- ja paneutumista osaamiseen. henkilöiden perus- ja jatkokoulutusta. Uusi toimitsijoiden sukupolvi ei todennäköisesti ole järjestökokemuk- seltaan ja taustoiltaan nykyistä muistuttava. Sen pohjakoulutus tulee ole- Kannanotto 63 maan korkeampi ja monelta, erityisesti akateemisesti koulutetuilta asian- tuntijoilta puuttunee järjestöelämän kokemus. Se tuo uusia vaatimuksia Kiljavan opiston roolia tulee vahvistaa verkkoympäristöjen ja tietoyh- henkilöstön kehittämiselle. On mahdollista, että jännitteet kasvavat aka- teiskunnan kansalaisvalmiuksien kehittäjänä koko jäsenkentässä. Opis- teemisesti koulutettujen ja kentältä tulleiden välillä. ton tulee yhteistyössä liittojen ja keskusjärjestön kanssa huolehtia liik- keen tarvitsemien verkkotutoreiden koulutuksesta.SAK tulevaisuuteen Liikkeessä 64 65 SAK tulevaisuuteen Liikkeessä
    • Uuden toimitsijasukupolven keskeiseksi koulutusväyläksi on tarkoitet- kaasti siirtää hyviä kokemuksia. Esimerkiksi Kiljavan opettajien lyhytai- tu Humanistisen ammattikorkeakoulun kansalaistoiminnan koulutus- kaisesta työskentelystä liitossa on saatu hyvät kokemukset. ohjelma. Kiljavan opiston toiminta ammattikorkeakoulun uutena yksik- könä antaa mahdollisuuden luoda korkea ja yhtenäinen perusta uuden Henkilöstön kehittämistä tukevia perehtymis- ja tutustumisjaksoja tulee toimitsijasukupolven koulutukselle. Järjestötoiminnan käytäntöä lähellä organisoida niin kotimaassa kuin myös ulkomaisten veljesjärjestöjen kans- oleva ammattikorkeakouluopetus luo aidon ammattiyhdistys- sa. korkeakoulun. Opetus toteutetaan yhteistyössä muiden ay-opistojen kans- sa yli keskusjärjestörajojen ja yhteistoiminnassa nykyisten ammatti- Kehittämistoiminnassa keskeisen sijan ovat saaneet myös EU-rahoitteiset korkeakouluyksiköiden kanssa. projektit. Hakumenettelyn ja talouden hallinnassa on vielä tuntuvasti ke- hittämisen varaa. Nykyistä hajanaista hanketoimintaa olisi myös keski- Kannanotto 65 tettävä, jolloin mittavammat hankkeet tulevat mahdollisiksi. Hanke- byrokratian hoito monella taholla haaskaa voimavaroja. SAK:laisen liikkeen tulee aktiivisesti huolehtia henkilöstönsä kehittämi- sestä. Tärkein haaste on siirtyä epäyhtenäisestä ja osin sattumanvarai- Kannanotto 67 sesta henkilöstön kehittämisestä suunnitelmalliseen ja pitkäjänteiseen työhön. On käynnistettävä koko SAK:laisen liikkeen henkilöstön kattava Keskusjärjestön toimistoon tulee perustaa hankekeskus, joka koordinoi yhteinen hanke osaamisen kehittämiseksi. Keskeinen osa tätä hanketta kotimaisia ja kansainvälisiä, EU-rahoitteisia hankkeita ja huolehtii nii- on osaamisen johtamisen kehittäminen. hin liittyvästä hakumenettelystä sekä hallinnoinnista. Kannanotto 66 11.4 Jäsenten ammatillinen osaaminen Liittojen tulee aktiivisesti ohjata luottamushenkilöitään hakeutumaan kansalaistoiminnan ammattikorkeakouluopintoihin. Myös tehtäviin jo Ammattitaidon parantamista ja järjestötyötä voidaan yhdistää sopivin valituille toimitsijoille on luotava mahdollisuus tutkinnon suorittami- työmuodoin. Osalle jäsenistä ammattiin perustuva jäsenidentiteetti on seen työn ohella. merkityksellinen. Muutamat liitot ovatkin tehneet aloitteita ja olleet mukana jäsentensä ammattitaitoa edistävissä hankkeissa mm. ammatti- Vailla järjestöelämän kokemusta olevien toimitsijoiden perehtyminen tutkintoja edistäen. Lisäksi monet liitot ja opistot ovat järjestäneet myös kenttätoimintaan on jatkossa aikaisempaa tärkeämpi osa perehdyttämistä. ammatillista koulutusta jäsenistölleen. Toimitsijoilta edellytetään jatkossa monialaista osaamista ja hyvää val- Ammatillisella koulutuksella ja koetuilla vaikutusmahdollisuuksilla työ- miutta tukea luottamushenkilöorganisaatiota. Työnohjauksen kokemuk- hön on selvä myönteinen yhteys. Hyvä ammattitaito merkitsee myös jä- set ovat hyviä. Tarkoituksena on, ettei ketään jätetä ongelmineen yksin senten työmarkkinakelpoisuuden paranemista. työpaikalle. Aikuiskoulutus ei ole Suomessa kohdentunut oikeudenmukaisesti, eikä Osaamishaasteisiin kuuluu myös projektien ja hankkeitten hallinta. Yh- se ole edistänyt merkittävästi tasa-arvoa. Tästä on erityisesti kärsinyt teistyön kulttuuri on merkinnyt vaikuttamista laaja-alaisesti tuotannon omien liittojemme jäsenistö. Koulutus kasaantuu eniten jo entuudestaan kysymyksiin, tuottavuuden ja kannattavuuden kasvuun sekä työn koulutetuille. Myös työnantajan henkilöstökoulutuksen kohdentuminen organisointiin ja työvoiman käyttöön. Monet toimitsijat osallistuvat jo kertoo vahvasta eriarvoisuudesta. Vain 30 prosenttia jäsenistämme ker- nykyään käytännön kehittämishankkeiden läpivientiin työpaikoilla ja too osallistuneensa työnantajan henkilöstökoulutukseen viimeisen vuo- tukevat yhteistoiminnallisia kehitysprojekteja. Tällaisen toiminnan tar- den aikana. Maan keskiarvo on 47 prosenttia. Kuva eriarvoisista oikeuk- ve on kasvamassa. sista vain vahvistuu, kun otetaan huomioon koulutuksen kesto. Puolet henkilöstökoulutukseen osallistuneista jäsenistä on saanut koulutusta Henkilöstön kehittämiseen kuuluu muitakin toimia kuin koulutus. Liit- vain 1-2 päivää. Eniten henkilöstöään kouluttaa julkinen sektori ja suu- tojen ja keskusjärjestön sekä ay-opistojen työnkierrolla voitaisiin tehok- ret työpaikat. Liittojen välillä on merkittäviä eroja siinä, miten jäsenet ovat päässeet osallisiksi työnantajan henkilöstökoulutuksesta.SAK tulevaisuuteen Liikkeessä 66 67 SAK tulevaisuuteen Liikkeessä
    • Uuden toimitsijasukupolven keskeiseksi koulutusväyläksi on tarkoitet- kaasti siirtää hyviä kokemuksia. Esimerkiksi Kiljavan opettajien lyhytai- tu Humanistisen ammattikorkeakoulun kansalaistoiminnan koulutus- kaisesta työskentelystä liitossa on saatu hyvät kokemukset. ohjelma. Kiljavan opiston toiminta ammattikorkeakoulun uutena yksik- könä antaa mahdollisuuden luoda korkea ja yhtenäinen perusta uuden Henkilöstön kehittämistä tukevia perehtymis- ja tutustumisjaksoja tulee toimitsijasukupolven koulutukselle. Järjestötoiminnan käytäntöä lähellä organisoida niin kotimaassa kuin myös ulkomaisten veljesjärjestöjen kans- oleva ammattikorkeakouluopetus luo aidon ammattiyhdistys- sa. korkeakoulun. Opetus toteutetaan yhteistyössä muiden ay-opistojen kans- sa yli keskusjärjestörajojen ja yhteistoiminnassa nykyisten ammatti- Kehittämistoiminnassa keskeisen sijan ovat saaneet myös EU-rahoitteiset korkeakouluyksiköiden kanssa. projektit. Hakumenettelyn ja talouden hallinnassa on vielä tuntuvasti ke- hittämisen varaa. Nykyistä hajanaista hanketoimintaa olisi myös keski- Kannanotto 65 tettävä, jolloin mittavammat hankkeet tulevat mahdollisiksi. Hanke- byrokratian hoito monella taholla haaskaa voimavaroja. SAK:laisen liikkeen tulee aktiivisesti huolehtia henkilöstönsä kehittämi- sestä. Tärkein haaste on siirtyä epäyhtenäisestä ja osin sattumanvarai- Kannanotto 67 sesta henkilöstön kehittämisestä suunnitelmalliseen ja pitkäjänteiseen työhön. On käynnistettävä koko SAK:laisen liikkeen henkilöstön kattava Keskusjärjestön toimistoon tulee perustaa hankekeskus, joka koordinoi yhteinen hanke osaamisen kehittämiseksi. Keskeinen osa tätä hanketta kotimaisia ja kansainvälisiä, EU-rahoitteisia hankkeita ja huolehtii nii- on osaamisen johtamisen kehittäminen. hin liittyvästä hakumenettelystä sekä hallinnoinnista. Kannanotto 66 11.4 Jäsenten ammatillinen osaaminen Liittojen tulee aktiivisesti ohjata luottamushenkilöitään hakeutumaan kansalaistoiminnan ammattikorkeakouluopintoihin. Myös tehtäviin jo Ammattitaidon parantamista ja järjestötyötä voidaan yhdistää sopivin valituille toimitsijoille on luotava mahdollisuus tutkinnon suorittami- työmuodoin. Osalle jäsenistä ammattiin perustuva jäsenidentiteetti on seen työn ohella. merkityksellinen. Muutamat liitot ovatkin tehneet aloitteita ja olleet mukana jäsentensä ammattitaitoa edistävissä hankkeissa mm. ammatti- Vailla järjestöelämän kokemusta olevien toimitsijoiden perehtyminen tutkintoja edistäen. Lisäksi monet liitot ja opistot ovat järjestäneet myös kenttätoimintaan on jatkossa aikaisempaa tärkeämpi osa perehdyttämistä. ammatillista koulutusta jäsenistölleen. Toimitsijoilta edellytetään jatkossa monialaista osaamista ja hyvää val- Ammatillisella koulutuksella ja koetuilla vaikutusmahdollisuuksilla työ- miutta tukea luottamushenkilöorganisaatiota. Työnohjauksen kokemuk- hön on selvä myönteinen yhteys. Hyvä ammattitaito merkitsee myös jä- set ovat hyviä. Tarkoituksena on, ettei ketään jätetä ongelmineen yksin senten työmarkkinakelpoisuuden paranemista. työpaikalle. Aikuiskoulutus ei ole Suomessa kohdentunut oikeudenmukaisesti, eikä Osaamishaasteisiin kuuluu myös projektien ja hankkeitten hallinta. Yh- se ole edistänyt merkittävästi tasa-arvoa. Tästä on erityisesti kärsinyt teistyön kulttuuri on merkinnyt vaikuttamista laaja-alaisesti tuotannon omien liittojemme jäsenistö. Koulutus kasaantuu eniten jo entuudestaan kysymyksiin, tuottavuuden ja kannattavuuden kasvuun sekä työn koulutetuille. Myös työnantajan henkilöstökoulutuksen kohdentuminen organisointiin ja työvoiman käyttöön. Monet toimitsijat osallistuvat jo kertoo vahvasta eriarvoisuudesta. Vain 30 prosenttia jäsenistämme ker- nykyään käytännön kehittämishankkeiden läpivientiin työpaikoilla ja too osallistuneensa työnantajan henkilöstökoulutukseen viimeisen vuo- tukevat yhteistoiminnallisia kehitysprojekteja. Tällaisen toiminnan tar- den aikana. Maan keskiarvo on 47 prosenttia. Kuva eriarvoisista oikeuk- ve on kasvamassa. sista vain vahvistuu, kun otetaan huomioon koulutuksen kesto. Puolet henkilöstökoulutukseen osallistuneista jäsenistä on saanut koulutusta Henkilöstön kehittämiseen kuuluu muitakin toimia kuin koulutus. Liit- vain 1-2 päivää. Eniten henkilöstöään kouluttaa julkinen sektori ja suu- tojen ja keskusjärjestön sekä ay-opistojen työnkierrolla voitaisiin tehok- ret työpaikat. Liittojen välillä on merkittäviä eroja siinä, miten jäsenet ovat päässeet osallisiksi työnantajan henkilöstökoulutuksesta.SAK tulevaisuuteen Liikkeessä 66 67 SAK tulevaisuuteen Liikkeessä
    • Järjestötutkimuksen mukaan jäsenet odottavat liitoilta omaan ammatil- Kyselyjen rinnalla on tehtävä haastattelu- ja toimintatutkimuksia. Laa- liseen kehittymiseensä liittyviä toimenpiteitä. Ammatillinen jatko- ja täy- dullista tutkimusta on tärkeää tehdä yhteistyössä ay-opistojen kanssa ja dennyskoulutus koetaan yhtenä tärkeänä jäsenpalveluna. hyödyntää niitä koulutuksen kehittämisessä sekä järjestötyössä. Kannanotto 68 Säännöllistä seurantaa ja selvityksiä elinkeinojen ja työvoiman muutosennusteista tulee tehdä viranomaisten selvitysten pohjalta. Seu- Osaamisen painottuminen työelämässä edellyttää liitoilta vahvaa näke- rannan keskittäminen toisi etua siihen nähden, että eri liitoissa tehdään mystä oman jäsenistön ammatillisesta kehityksestä. Aktiivien ja erikseen samaa työtä. Myös muiden tutkimustahojen, kuten Tilastokes- toimitsijoiden pätevöityminen henkilöstön kehittämisen kysymyksiin kuksen tutkimuksia työympäristöstä, on tarpeen hyödyntää nykyistä tulee aikaisempaa tärkeämmäksi. On parannettava erityisesti vähän kou- paremmin esimerkiksi ostamalla aineistoa. lutusta saaneiden ja epätyypillisissä töissä olevien mahdollisuuksia am- matilliseen kehittymiseen. Osa liitoista tukee luottamusmiehiään harjoittamalla seurantaa tietyn alan suurten yritysten kannattavuudesta. Palkansaajien tutkimuslaitos seu- Kannanotto 69 raa taloudellista kehitystä koko kansantalouden tasolla ja tekee sitä kos- kevia ennusteita. Aktiivinen toiminta jäsenten ammatillisessa kehittämisessä kehittää myös liittoidentiteettiä. Keskusjärjestön tehtävänä on antaa tälle työlle aktiivi- Laajoja järjestötutkimuksia tarvitaan jatkossakin. Kun ne on toteutettu nen edunvalvonta- ja asiantuntijatuki. keskusjärjestön ja liittojen yhteistyönä, on säästetty kustannuksia ja saa- tu vertailukelpoista tietoa koko SAK:laisesta liikkeestä. Liittojen voima- varat ovat varsin vaihtelevat, ja osa tekee tutkimuksia itse, osa taas ostaa 11.5 Tutkimus- ja kehittämistoiminta palvelut ulkopuolisilta. Tarvitsemme hyvän ja ajan tasalla olevan kuvan omasta organisaatiosta Tutkimus- ja kehittämistoimintaan kohdistuvat voimavarat ovat ny- ja jäsenistä. Se edellyttää jäsenrekistereiden kehittämistä ja yhtenäistä- kyään hajallaan eri organisaatioissa. Ay-liikkeeseen kohdistuvan tutki- mistä sekä niistä saatavien tietojen saamista yhteiseen käyttöön. muksen yhteys koulutukseen ja järjestötyöhön on myös puutteellista. Rekistereistä saatavat tilastot vähentävät faktatiedon keräämistarvetta Oman tutkimus- ja kehittämistoiminnan keskeisenä tarkoituksena tulee kyselyiden avulla. olla uusien, kehittävien toimintamallien luominen järjestötoimintaan. Kokeilevia hankkeita tulisi tukea tutkimustyöllä. Tällaisia hankkeita to- Keskeinen seurannan kohde on järjestäytymisasteen kehitys. Kehitystä teutetaan varsin vähän. Liitoille voidaan tarjota myös yritysanalyysi- tulee seurata monipuolisesti mm. sosio-ekonomisen aseman, alueen, su- palveluita. kupuolen, työsuhteen muodon ja ammattinimikkeen mukaan. Näitä sel- vityksiä tulee täydentää liittojen toimialakohtaisilla arvioilla järjes- Kannanotto 71 täytymisasteesta. Koordinoimalla liittojen ja keskusjärjestön tutkimustoimintaa saadaan Kannanotto 70 samalla työpanoksella enemmän tuloksia. Erityisesti tästä hyötyisivät ne liitot, joiden voimavarat ovat vähäiset. Järjestäytymisastetta koskevat selvitykset tulee tehdä vuosittain EU:n työvoimatutkimuksen perusteella. Kannanotto 72 Mielipidekyselyt luottamushenkilöille, jäsenille ja kansalaisille ovat pe- Koulutuksen, tutkimuksen ja kehittämistoiminnan yhteyttä tulisi paran- rusteltuja työpaikkojen ja jäsenten olojen seuraamiseksi. Toisaalta ne an- taa. Keskusjärjestön toimintaa voitaisiin kehittää kohti järjestötyön inno- tavat mahdollisuuden laajemminkin seurata työmarkkinailmaston kehi- vaatio- ja kehittämistoimintaa. Hankekeskuksen tulisi olla osa tätä. Toi- tystä. minnasta muodostuisi projektipohjaista uusien toimintamallien kehittä- mistä ja kokeilua. Mallien soveltaminen ja kehitystyö tapahtuisi tiiviissä yhteydessä ay-opistoihin ja liittoihin.SAK tulevaisuuteen Liikkeessä 68 69 SAK tulevaisuuteen Liikkeessä
    • Järjestötutkimuksen mukaan jäsenet odottavat liitoilta omaan ammatil- Kyselyjen rinnalla on tehtävä haastattelu- ja toimintatutkimuksia. Laa- liseen kehittymiseensä liittyviä toimenpiteitä. Ammatillinen jatko- ja täy- dullista tutkimusta on tärkeää tehdä yhteistyössä ay-opistojen kanssa ja dennyskoulutus koetaan yhtenä tärkeänä jäsenpalveluna. hyödyntää niitä koulutuksen kehittämisessä sekä järjestötyössä. Kannanotto 68 Säännöllistä seurantaa ja selvityksiä elinkeinojen ja työvoiman muutosennusteista tulee tehdä viranomaisten selvitysten pohjalta. Seu- Osaamisen painottuminen työelämässä edellyttää liitoilta vahvaa näke- rannan keskittäminen toisi etua siihen nähden, että eri liitoissa tehdään mystä oman jäsenistön ammatillisesta kehityksestä. Aktiivien ja erikseen samaa työtä. Myös muiden tutkimustahojen, kuten Tilastokes- toimitsijoiden pätevöityminen henkilöstön kehittämisen kysymyksiin kuksen tutkimuksia työympäristöstä, on tarpeen hyödyntää nykyistä tulee aikaisempaa tärkeämmäksi. On parannettava erityisesti vähän kou- paremmin esimerkiksi ostamalla aineistoa. lutusta saaneiden ja epätyypillisissä töissä olevien mahdollisuuksia am- matilliseen kehittymiseen. Osa liitoista tukee luottamusmiehiään harjoittamalla seurantaa tietyn alan suurten yritysten kannattavuudesta. Palkansaajien tutkimuslaitos seu- Kannanotto 69 raa taloudellista kehitystä koko kansantalouden tasolla ja tekee sitä kos- kevia ennusteita. Aktiivinen toiminta jäsenten ammatillisessa kehittämisessä kehittää myös liittoidentiteettiä. Keskusjärjestön tehtävänä on antaa tälle työlle aktiivi- Laajoja järjestötutkimuksia tarvitaan jatkossakin. Kun ne on toteutettu nen edunvalvonta- ja asiantuntijatuki. keskusjärjestön ja liittojen yhteistyönä, on säästetty kustannuksia ja saa- tu vertailukelpoista tietoa koko SAK:laisesta liikkeestä. Liittojen voima- varat ovat varsin vaihtelevat, ja osa tekee tutkimuksia itse, osa taas ostaa 11.5 Tutkimus- ja kehittämistoiminta palvelut ulkopuolisilta. Tarvitsemme hyvän ja ajan tasalla olevan kuvan omasta organisaatiosta Tutkimus- ja kehittämistoimintaan kohdistuvat voimavarat ovat ny- ja jäsenistä. Se edellyttää jäsenrekistereiden kehittämistä ja yhtenäistä- kyään hajallaan eri organisaatioissa. Ay-liikkeeseen kohdistuvan tutki- mistä sekä niistä saatavien tietojen saamista yhteiseen käyttöön. muksen yhteys koulutukseen ja järjestötyöhön on myös puutteellista. Rekistereistä saatavat tilastot vähentävät faktatiedon keräämistarvetta Oman tutkimus- ja kehittämistoiminnan keskeisenä tarkoituksena tulee kyselyiden avulla. olla uusien, kehittävien toimintamallien luominen järjestötoimintaan. Kokeilevia hankkeita tulisi tukea tutkimustyöllä. Tällaisia hankkeita to- Keskeinen seurannan kohde on järjestäytymisasteen kehitys. Kehitystä teutetaan varsin vähän. Liitoille voidaan tarjota myös yritysanalyysi- tulee seurata monipuolisesti mm. sosio-ekonomisen aseman, alueen, su- palveluita. kupuolen, työsuhteen muodon ja ammattinimikkeen mukaan. Näitä sel- vityksiä tulee täydentää liittojen toimialakohtaisilla arvioilla järjes- Kannanotto 71 täytymisasteesta. Koordinoimalla liittojen ja keskusjärjestön tutkimustoimintaa saadaan Kannanotto 70 samalla työpanoksella enemmän tuloksia. Erityisesti tästä hyötyisivät ne liitot, joiden voimavarat ovat vähäiset. Järjestäytymisastetta koskevat selvitykset tulee tehdä vuosittain EU:n työvoimatutkimuksen perusteella. Kannanotto 72 Mielipidekyselyt luottamushenkilöille, jäsenille ja kansalaisille ovat pe- Koulutuksen, tutkimuksen ja kehittämistoiminnan yhteyttä tulisi paran- rusteltuja työpaikkojen ja jäsenten olojen seuraamiseksi. Toisaalta ne an- taa. Keskusjärjestön toimintaa voitaisiin kehittää kohti järjestötyön inno- tavat mahdollisuuden laajemminkin seurata työmarkkinailmaston kehi- vaatio- ja kehittämistoimintaa. Hankekeskuksen tulisi olla osa tätä. Toi- tystä. minnasta muodostuisi projektipohjaista uusien toimintamallien kehittä- mistä ja kokeilua. Mallien soveltaminen ja kehitystyö tapahtuisi tiiviissä yhteydessä ay-opistoihin ja liittoihin.SAK tulevaisuuteen Liikkeessä 68 69 SAK tulevaisuuteen Liikkeessä
    • Kehittämistä tukevaa yhteistyötä tulee parantaa myös yliopistojen ja tut- kimuslaitosten kanssa. 12 Toiminta ja talous Jäsenmaksutuotot ovat liittojen talouden perusta. Ne muodostavat yli 70 prosenttia kaikista tuloista. Tuottojen suuruus riippuu siis jäsenmääräs- tä, jäsenmaksun suuruudesta ja palkkasummasta. Tuloista osa palautuu paikalliseen toimintaan ammattiosastoille. SAK:n jäsenmaksu on seitse- män prosenttia liitolle kertyvästä jäsenmaksutulosta. Osa tuotoista tulee sijoitustoiminnasta. Näistä tuotoista taas käytetään osa toimintakulujen kattamiseen. Jäsenmaksujen työnantajaperinnästä huolimatta itse maksavien jäsenten määrä on lisääntymässä. Tähän käytäntöön siirrytään usein vapaaehtoi- sesti, kun ei haluta työnantajan tietävän kuulumisesta ammattiliittoon. Tulevaisuudessa on tarpeen selvittää, onko työnantajaperinnän kanssa samanaikaisesti mahdollisuus kehittää muita jäsenmaksuperinnän tapo- ja. Terveen talouden lähtökohtana on tuottojen ja kulujen vastaavuus. Olen- naista on selvittää, millä keinoin toimintoja voidaan tehostaa edunval- vonnasta ja jäsenpalveluista tinkimättä. Taloutta on tarkasteltava enem- män liikkeen kokonaistalouden kannalta. Toimintoja on jatkuvasti voitava asettaa tärkeysjärjestykseen. Kaiken toi- minnan tuloksellisuus- ja tuottavuusvaatimukset kohdistuvat myös omiin järjestöihimme. Uusia tulolähteitä tulee kehittää. Näihin kuuluu mm. projektirahoitus, jota SAK:ssa ja liitoissa käytetään toistaiseksi hyvin vähän. Hankkeiden käynnistämiselle tulee ensisijaisesti olla toiminnalliset syyt, mutta ulko- puolisen rahoituksen mahdollisuuksia on aktiivisemmin käytettävä hy- väksi. Tätä tavoitetta edistäisi myös hankekeskuksen perustaminen kes- kusjärjestön toimistoon.SAK tulevaisuuteen Liikkeessä 71 SAK tulevaisuuteen Liikkeessä
    • Kehittämistä tukevaa yhteistyötä tulee parantaa myös yliopistojen ja tut- kimuslaitosten kanssa. 12 Toiminta ja talous Jäsenmaksutuotot ovat liittojen talouden perusta. Ne muodostavat yli 70 prosenttia kaikista tuloista. Tuottojen suuruus riippuu siis jäsenmääräs- tä, jäsenmaksun suuruudesta ja palkkasummasta. Tuloista osa palautuu paikalliseen toimintaan ammattiosastoille. SAK:n jäsenmaksu on seitse- män prosenttia liitolle kertyvästä jäsenmaksutulosta. Osa tuotoista tulee sijoitustoiminnasta. Näistä tuotoista taas käytetään osa toimintakulujen kattamiseen. Jäsenmaksujen työnantajaperinnästä huolimatta itse maksavien jäsenten määrä on lisääntymässä. Tähän käytäntöön siirrytään usein vapaaehtoi- sesti, kun ei haluta työnantajan tietävän kuulumisesta ammattiliittoon. Tulevaisuudessa on tarpeen selvittää, onko työnantajaperinnän kanssa samanaikaisesti mahdollisuus kehittää muita jäsenmaksuperinnän tapo- ja. Terveen talouden lähtökohtana on tuottojen ja kulujen vastaavuus. Olen- naista on selvittää, millä keinoin toimintoja voidaan tehostaa edunval- vonnasta ja jäsenpalveluista tinkimättä. Taloutta on tarkasteltava enem- män liikkeen kokonaistalouden kannalta. Toimintoja on jatkuvasti voitava asettaa tärkeysjärjestykseen. Kaiken toi- minnan tuloksellisuus- ja tuottavuusvaatimukset kohdistuvat myös omiin järjestöihimme. Uusia tulolähteitä tulee kehittää. Näihin kuuluu mm. projektirahoitus, jota SAK:ssa ja liitoissa käytetään toistaiseksi hyvin vähän. Hankkeiden käynnistämiselle tulee ensisijaisesti olla toiminnalliset syyt, mutta ulko- puolisen rahoituksen mahdollisuuksia on aktiivisemmin käytettävä hy- väksi. Tätä tavoitetta edistäisi myös hankekeskuksen perustaminen kes- kusjärjestön toimistoon.SAK tulevaisuuteen Liikkeessä 71 SAK tulevaisuuteen Liikkeessä
    • 13 Demokratian mahdollisuudet 13.1 Yhteys ihmisiin Demokratia vie aikaa. Se saattaa heikentää tehokkaan ja nopean päätök- senteon mahdollisuuksia. Kansalaistoiminnassa tehokkuudelle ja demo- kratialle on löydettävä tasapaino, jossa demokratialla on suurempi pai- noarvo. Jatkuva yhteys jäseniin antaa mahdollisuuden myös nopeisiin päätöksiin, kun jäsenten ajatukset tunnetaan. Yksilölliset mielipiteenkeruut sitouttavat työyhteisön jäsenet ja ylläpitä- vät myös luottamusta ay-liikkeen edustajien toimintaan. Jäsenten kuva ay-toiminnasta tulee laaja-alaisemmaksi ja valittujen luottamus- henkilöiden työ läpinäkyvämmäksi. Yksilön ja yhteisön yhteys rakentuu vuorovaikutukselle. Tehokkainta on toimia henkilökohtaisessa vuoropuhelussa. Tälle on työaikana paljon käytännön esteitä, eikä työn ulkopuolista aikaa ole mahdollista määrät- tömästi käyttää. Olemme kuitenkin liiaksi karttaneet henkilökohtaista yhteyttä, ikään kuin meillä ei olisi oikeutta lähestyä ihmisiä. Kaikkia mahdollisuuksiamme emme ole käyttäneet. Kun halutaan kuulla työntekijöiden mielipide, kutsutaan yleensä koolle kokous. Tähän osallistuu ehkä vain pieni osa jäsenistä, eivätkä mielipi- teet siten välity aidolla tavalla. Muodollinen demokratia toimii, mutta siihen ei pitäisi tyytyä. Muutoin vain pieni vähemmistö joutuu ehkä vastentahtoisestikin ottamaan kantaa kaikkia työntekijöitä koskeviin ky- symyksiin ja päättämään niistä. Liian harvoin käytetään jäsenkyselyjä ja -äänestyksiä, joilla mitattaisiin jäsenten mielipiteitä liitoissa sekä työpaikkatasolla. Nettiyhteydet anta- vat tulevaisuudessa yhä paremman mahdollisuuden tähän. Työntekijät ovat tyytyväisempiä ja kokevat osallistuneensa, kun heidän yksilöllinen mielipiteensä tulee kysytyksi. Tämä toimii paremmin kuin harvan osanottajan työpaikkakokous. Kannanotto 73 On suosittava sellaisia menetelmiä, joilla jäsenen yksilöllinen mielipide saadaan useammin esille. Tämä edellyttää sitä, että muodollisten koko- usten rinnalla käytetään aktiivisemmin työntekijä- ja jäsenkyselyjä ja yksilöllistä vuorovaikutusta työpaikalla.SAK tulevaisuuteen Liikkeessä 73 SAK tulevaisuuteen Liikkeessä
    • 13 Demokratian mahdollisuudet 13.1 Yhteys ihmisiin Demokratia vie aikaa. Se saattaa heikentää tehokkaan ja nopean päätök- senteon mahdollisuuksia. Kansalaistoiminnassa tehokkuudelle ja demo- kratialle on löydettävä tasapaino, jossa demokratialla on suurempi pai- noarvo. Jatkuva yhteys jäseniin antaa mahdollisuuden myös nopeisiin päätöksiin, kun jäsenten ajatukset tunnetaan. Yksilölliset mielipiteenkeruut sitouttavat työyhteisön jäsenet ja ylläpitä- vät myös luottamusta ay-liikkeen edustajien toimintaan. Jäsenten kuva ay-toiminnasta tulee laaja-alaisemmaksi ja valittujen luottamus- henkilöiden työ läpinäkyvämmäksi. Yksilön ja yhteisön yhteys rakentuu vuorovaikutukselle. Tehokkainta on toimia henkilökohtaisessa vuoropuhelussa. Tälle on työaikana paljon käytännön esteitä, eikä työn ulkopuolista aikaa ole mahdollista määrät- tömästi käyttää. Olemme kuitenkin liiaksi karttaneet henkilökohtaista yhteyttä, ikään kuin meillä ei olisi oikeutta lähestyä ihmisiä. Kaikkia mahdollisuuksiamme emme ole käyttäneet. Kun halutaan kuulla työntekijöiden mielipide, kutsutaan yleensä koolle kokous. Tähän osallistuu ehkä vain pieni osa jäsenistä, eivätkä mielipi- teet siten välity aidolla tavalla. Muodollinen demokratia toimii, mutta siihen ei pitäisi tyytyä. Muutoin vain pieni vähemmistö joutuu ehkä vastentahtoisestikin ottamaan kantaa kaikkia työntekijöitä koskeviin ky- symyksiin ja päättämään niistä. Liian harvoin käytetään jäsenkyselyjä ja -äänestyksiä, joilla mitattaisiin jäsenten mielipiteitä liitoissa sekä työpaikkatasolla. Nettiyhteydet anta- vat tulevaisuudessa yhä paremman mahdollisuuden tähän. Työntekijät ovat tyytyväisempiä ja kokevat osallistuneensa, kun heidän yksilöllinen mielipiteensä tulee kysytyksi. Tämä toimii paremmin kuin harvan osanottajan työpaikkakokous. Kannanotto 73 On suosittava sellaisia menetelmiä, joilla jäsenen yksilöllinen mielipide saadaan useammin esille. Tämä edellyttää sitä, että muodollisten koko- usten rinnalla käytetään aktiivisemmin työntekijä- ja jäsenkyselyjä ja yksilöllistä vuorovaikutusta työpaikalla.SAK tulevaisuuteen Liikkeessä 73 SAK tulevaisuuteen Liikkeessä
    • Kannanotto 74 hengen työpaikoille, löytyy jo 83 prosentista työpaikkoja luottamusmies. Sen sijaan alle 30 hengen työpaikoista, joihin yhteistoimintamenettely ei Liitoissa suoritettavat jäsenäänestykset kuuluvat olennaisesti jäsen- ulotu, on luottamusmies tai vastaava vain 46 prosentilla. demokratiaan. Laajaa kenttäkäsittelyä on tärkeä käyttää myös sopimus- ten tavoitteenasettelussa. Luottamusmiesorganisaation kattavuudessa on suuria eroja liitoittain. Heikoimman kattavuuden liitoissa luottamusmies tai vastaava löytyy vain Irrottautuako sitten päättämisen tuskasta ja jättää asiat edustajille? runsaalta 40 prosentilta työpaikkoja, kun parhaimman kattavuuden Edustuksellinen demokratia antaa siihen mahdollisuuden. Suuressa or- luottamusmiesverkosto voi olla yli 90-prosenttisesti kattava. Osalla jäsen- ganisaatiossa, kuten SAK:ssa liittoineen, on päätöksentekoa helpotetta- liitoista ei olekaan erityisiä ongelmia saada valituksi uusia luottamus- va sillä, että valitsemme edustajia päättämään puolestamme. Edus- henkilöitä. tuksellinen demokratia ei kuitenkaan toimi, ellei päättäjillä ole valtuuk- sia valitsijoiltaan. Vain jatkuva yhteys valitsijoihin varmistaa sen, että Niillä työpaikoilla, joilla on luottamusmies, koetaan myös useammin, päätökset vastaavat jäsenten oikeustajua. Edustuksellisuus ei tarkoita että jäsenet muodostavat yhtenäisen joukon, joka on myös valmis tuke- eristäytymistä, vaan vuorovaikutusta, jossa oma vastuunsa on myös jä- maan luottamusmiehiä. Vain 16 prosenttia jäsenistä arvioi, että jäsenet senillä. ovat yhtenäisiä ja toimintavalmiita. Tilannekohtainen toimintavalmius löytyy kuitenkin noin joka toiselta työpaikalta. Toimintavalmius kasvaa Luottamushenkilöt ja ammattiosastot ovat jatkossakin tärkeimmät pai- yrityskoon kasvun myötä. kallisen demokratian toteuttajat työpaikoilla. Valtaosa jäsenistä keskustelee ay-asioista ainakin muutaman kerran kuu- kaudessa työtovereiden kanssa ja joka viidennes luottamusmiesten kans- 13.2 Luottamushenkilöt sa. Nuoret keskustelevat vähiten luottamusmiesten kanssa. Huolestutta- vaa on se, että luottamusmiesten kanssa käytävä keskustelu on vähenty- Paikallinen ay-toiminta on rakennettu ammattiosastojen luottamus- nyt. Sen sijaan työtovereiden kanssa keskustelu, tavallaan ohi edusta- henkilöiden, luottamusmiesverkoston, työsuojeluvaltuutettujen ja osas- jien, on lisääntynyt. Erityisesti nuoret ohittavat valitut edustajat. Myös ton johdon sekä muiden aktiivien varaan. naiset keskustelevat harvemmin luottamusmiesten kanssa, jotka ovat pääasiassa miehiä. Näitä pulmia ovat lisänneet luottamusmiesten puut- Luottamushenkilöiden keskeinen tehtävä on pitää yhteyttä työpaikan tuminen pieniltä työpaikoilta, kiireen lisääntyminen, organisaatioiden työntekijöihin. Koska he ovat ammattiyhdistysliikkeen toimijoista lähim- pilkkominen ja työnantajan painostus. pänä työntekijöitä, lankeaa heille luonnostaan henkilökohtaisen vuoro- vaikutuksen ylläpito jäseniin. Viime vuosien aikana luottamustehtävissä Ruotsin LO:n selvityksen mukaan suorat yhteydet ay-liikkeen luottamus- olleiden osuus on jonkin verran supistunut. Luottamustehtävissä on kui- henkilöihin ovat tärkeämpiä nuorille kuin muille työntekijöille. Sen si- tenkin edelleen mittava joukko, noin 93 000 henkilöä. jaan kokoukset eivät nuoria kiinnosta. Nuoret ovat valmiita ottamaan vastaan luottamustehtäviä, jos niitä heille tarjotaan. Yhteys nuoriin on Varsinaisen luottamusmiesverkoston kattavuus on kuitenkin heikenty- siis mahdollista, jos toimintatavat ovat oikeita. nyt. Vuonna 1984 oli 83 prosentilla työpaikoista luottamusmies. Jäsen- ten antamien tietojen mukaan luottamusmies löytyisi nykyään 66 Järjestötutkimuksesta käy ilmi, miten luottamusmiehen tehtävät ja rooli prosentilta työpaikoista tai työalalta. Tämä johtuu erityisesti pienten työ- muotoutuvat hyvin erilaiseksi sen mukaan, toimiiko hän ns. kehittyvällä paikkojen määrän lisääntymisestä. Puolet SAK:n liittojen jäsenistä työs- työpaikalla vai vastakkainasettelun työpaikalla. Vastakkainasettelun työ- kentelee alle 30 työntekijän työpaikalla. Osin myös tästä saattaa selittyä paikoilla luottamusmiestä työllistävät eniten yksittäisten työntekijöiden se, että jäsenet kokevat luottamusmiesten täyttävän jäsenten tiedontarpeen ongelmien selvittäminen ja työehtojen valvonta. Valvontatehtävä koros- työelämää koskevissa asioissa huonommin kuin televisio ja sanomaleh- tuu, kun sopimuksia lisäksi rikotaan. Sen sijaan kehittyvillä työpaikoilla det. luottamusmies työllistyy eniten työpaikan kehittämiseen osallistumisesta, eli ns. tuotanto- ja palvelukysymysten ratkaisemisesta. Näillä työpaikoilla Järjestötutkimuksen mukaan erityisesti ns. mikrotyöpaikat, alle 10 hen- ei siis ole kyse työehtojen korostuneesta valvonnasta, kun sopimuksia gen työpaikat, ovat lukumääräisesti kasvaneet. Kun siirrytään 30–200SAK tulevaisuuteen Liikkeessä 74 75 SAK tulevaisuuteen Liikkeessä
    • Kannanotto 74 hengen työpaikoille, löytyy jo 83 prosentista työpaikkoja luottamusmies. Sen sijaan alle 30 hengen työpaikoista, joihin yhteistoimintamenettely ei Liitoissa suoritettavat jäsenäänestykset kuuluvat olennaisesti jäsen- ulotu, on luottamusmies tai vastaava vain 46 prosentilla. demokratiaan. Laajaa kenttäkäsittelyä on tärkeä käyttää myös sopimus- ten tavoitteenasettelussa. Luottamusmiesorganisaation kattavuudessa on suuria eroja liitoittain. Heikoimman kattavuuden liitoissa luottamusmies tai vastaava löytyy vain Irrottautuako sitten päättämisen tuskasta ja jättää asiat edustajille? runsaalta 40 prosentilta työpaikkoja, kun parhaimman kattavuuden Edustuksellinen demokratia antaa siihen mahdollisuuden. Suuressa or- luottamusmiesverkosto voi olla yli 90-prosenttisesti kattava. Osalla jäsen- ganisaatiossa, kuten SAK:ssa liittoineen, on päätöksentekoa helpotetta- liitoista ei olekaan erityisiä ongelmia saada valituksi uusia luottamus- va sillä, että valitsemme edustajia päättämään puolestamme. Edus- henkilöitä. tuksellinen demokratia ei kuitenkaan toimi, ellei päättäjillä ole valtuuk- sia valitsijoiltaan. Vain jatkuva yhteys valitsijoihin varmistaa sen, että Niillä työpaikoilla, joilla on luottamusmies, koetaan myös useammin, päätökset vastaavat jäsenten oikeustajua. Edustuksellisuus ei tarkoita että jäsenet muodostavat yhtenäisen joukon, joka on myös valmis tuke- eristäytymistä, vaan vuorovaikutusta, jossa oma vastuunsa on myös jä- maan luottamusmiehiä. Vain 16 prosenttia jäsenistä arvioi, että jäsenet senillä. ovat yhtenäisiä ja toimintavalmiita. Tilannekohtainen toimintavalmius löytyy kuitenkin noin joka toiselta työpaikalta. Toimintavalmius kasvaa Luottamushenkilöt ja ammattiosastot ovat jatkossakin tärkeimmät pai- yrityskoon kasvun myötä. kallisen demokratian toteuttajat työpaikoilla. Valtaosa jäsenistä keskustelee ay-asioista ainakin muutaman kerran kuu- kaudessa työtovereiden kanssa ja joka viidennes luottamusmiesten kans- 13.2 Luottamushenkilöt sa. Nuoret keskustelevat vähiten luottamusmiesten kanssa. Huolestutta- vaa on se, että luottamusmiesten kanssa käytävä keskustelu on vähenty- Paikallinen ay-toiminta on rakennettu ammattiosastojen luottamus- nyt. Sen sijaan työtovereiden kanssa keskustelu, tavallaan ohi edusta- henkilöiden, luottamusmiesverkoston, työsuojeluvaltuutettujen ja osas- jien, on lisääntynyt. Erityisesti nuoret ohittavat valitut edustajat. Myös ton johdon sekä muiden aktiivien varaan. naiset keskustelevat harvemmin luottamusmiesten kanssa, jotka ovat pääasiassa miehiä. Näitä pulmia ovat lisänneet luottamusmiesten puut- Luottamushenkilöiden keskeinen tehtävä on pitää yhteyttä työpaikan tuminen pieniltä työpaikoilta, kiireen lisääntyminen, organisaatioiden työntekijöihin. Koska he ovat ammattiyhdistysliikkeen toimijoista lähim- pilkkominen ja työnantajan painostus. pänä työntekijöitä, lankeaa heille luonnostaan henkilökohtaisen vuoro- vaikutuksen ylläpito jäseniin. Viime vuosien aikana luottamustehtävissä Ruotsin LO:n selvityksen mukaan suorat yhteydet ay-liikkeen luottamus- olleiden osuus on jonkin verran supistunut. Luottamustehtävissä on kui- henkilöihin ovat tärkeämpiä nuorille kuin muille työntekijöille. Sen si- tenkin edelleen mittava joukko, noin 93 000 henkilöä. jaan kokoukset eivät nuoria kiinnosta. Nuoret ovat valmiita ottamaan vastaan luottamustehtäviä, jos niitä heille tarjotaan. Yhteys nuoriin on Varsinaisen luottamusmiesverkoston kattavuus on kuitenkin heikenty- siis mahdollista, jos toimintatavat ovat oikeita. nyt. Vuonna 1984 oli 83 prosentilla työpaikoista luottamusmies. Jäsen- ten antamien tietojen mukaan luottamusmies löytyisi nykyään 66 Järjestötutkimuksesta käy ilmi, miten luottamusmiehen tehtävät ja rooli prosentilta työpaikoista tai työalalta. Tämä johtuu erityisesti pienten työ- muotoutuvat hyvin erilaiseksi sen mukaan, toimiiko hän ns. kehittyvällä paikkojen määrän lisääntymisestä. Puolet SAK:n liittojen jäsenistä työs- työpaikalla vai vastakkainasettelun työpaikalla. Vastakkainasettelun työ- kentelee alle 30 työntekijän työpaikalla. Osin myös tästä saattaa selittyä paikoilla luottamusmiestä työllistävät eniten yksittäisten työntekijöiden se, että jäsenet kokevat luottamusmiesten täyttävän jäsenten tiedontarpeen ongelmien selvittäminen ja työehtojen valvonta. Valvontatehtävä koros- työelämää koskevissa asioissa huonommin kuin televisio ja sanomaleh- tuu, kun sopimuksia lisäksi rikotaan. Sen sijaan kehittyvillä työpaikoilla det. luottamusmies työllistyy eniten työpaikan kehittämiseen osallistumisesta, eli ns. tuotanto- ja palvelukysymysten ratkaisemisesta. Näillä työpaikoilla Järjestötutkimuksen mukaan erityisesti ns. mikrotyöpaikat, alle 10 hen- ei siis ole kyse työehtojen korostuneesta valvonnasta, kun sopimuksia gen työpaikat, ovat lukumääräisesti kasvaneet. Kun siirrytään 30–200SAK tulevaisuuteen Liikkeessä 74 75 SAK tulevaisuuteen Liikkeessä
    • noudatetaan, sovitaan paikallisesti minimitason ylittävistäkin ehdoista Kannanotto 75 ja sopijaosapuolten kesken vallitsee luottamus. Valvonta on muuttunut Toimintakykymme vahvana organisaationa säilyy kun pidämme yllä noin kehittämistyöksi. Tämän ohella on voitu havaita, että sopimusten tulkin- 100 000:n luottamustehtävissä olevan aktiivin verkoston. Jäsenten luot- taongelmat ovat lisääntyneet paikallisen sopimisen lisääntyessä. tamusta toimintaan parannetaan tekemällä edunvalvontatyö tunnis- tettavaksi. Suuri osa työpaikoista ei ole sijoitettavissa yksiselitteisesti kumpaankaan edellä mainittuun ryhmään, vaan pikemminkin niiden välimaastoon. Kannanotto 76 Ammattiyhdistyskoulutuksessa ja toimintamallien kehittämisessä näi- den olosuhdetekijöiden huomioonottaminen on ensiarvoisen tärkeää. Meidän tulee sitoutua siihen, ettemme jätä luottamusmiehiä ja työsuojeluvaltuutettuja yksin. Koulutustoimet ovat osa tukitoimia, mut- Tulevaisuudessa luottamusmiehen tavoiteltavat roolit voitaisiin tiivistää ta ne eivät yksin riitä. kahteen pääasiaan: Joissakin liitoissa on saatu hyviä kokemuksia luottamusmiesten työn- - toiminnan organisaattori ohjauksesta. Työnohjaajaverkosto tulee laajentaa kaikkien liittojen luot- - työelämän kehittäjä ja sopija tamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen tueksi. Tätä varten käynniste- tään liittojen yhteinen hanke. Luottamushenkilöiden kuormitus on monilla työpaikoilla kasvanut. Työ- paikan vaikeudet kasaantuvat luottamusmiehelle. Paineita aiheuttaa sekä Koko paikallisen toiminnan vastuuta ei voi kokonaan sysätä luottamus- työnantaja että työntekijöiden vaatimukset ja ongelmat. Vaikeissa neu- henkilöille. Kaikkien kehittämistoimien pitäisi suuntautua myös jäsen- vottelu- tai muutostilanteissa luottamusmiehet kokevat raskaimmaksi ten omatoimisen ongelmanratkaisukyvyn parantamiseen. Tämä edellyt- juuri ihmissuhdekuormituksen. Kuormitus voi olla niin suuri, että pul- tää neuvontapalvelujen huomattavaa parantamista. Niin luottamusmies- mat siirtyvät työpaikalta myös vapaa-ajalle. ten kuin työsuojeluvaltuutettujen kuormitusta helpottaa, jos työpaikoil- le kyetään perustamaan myös asia- ja projektikohtaisia työryhmiä hei- Luottamusmiehet kokevat usein jäävänsä liian yksin ongelmia dän tuekseen. ratkottaessa. Aktiiviseen vuorovaikutukseen panostavat luottamusmie- het saattavat saada lisäkuormitusta myös työntekijöiden yksityiselämään Paikallisen toiminnan kehittämiseksi on myös kokeiltava kokonaan uu- liittyvistä ongelmista. dentyyppisiä malleja. Esimerkkinä tästä on hyvän ja tasa-arvoisen työ- paikan kriteeristö sekä arviointi- ja kehittämistyökalut. Mallina voi toi- Luottamusmiesten työstä tehdyt havainnot osoittavat, ettemme ole kyen- mia myös laatuajattelun soveltaminen paikalliseen toimintaan. Malli neet antamaan riittävää tukea heille. Organisaatio toimii huonosti, jos se merkitsee sitä, että luottamustehtävän hoitamiseen luodaan yksi jättää keskeiset toimijansa yksin. Työsuojeluvaltuutetut ovat keskeinen perustyökalu esimerkiksi Euroopan laatupalkinnon kriteereitä sovelta- voimavara ja tuki työpaikan työolojen kehittämisessä. Joissakin työpai- malla. Tarkoituksena näissä on se, että tuloksena on hyvä työpaikka tai koissa on päädytty yhdistämään luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuu- hyvä yritys. Sitä varten luottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu saa käyt- tetun tehtävät. töönsä arviointityökalun, ja arvioinnin pohjalta voidaan sitten päättää kehittämiskohteista. Jatkossa työnantajalle voidaan myöntää ay-liikkeen Tätä periaatetta ei ole syytä yleisesti tukea, jo kuormituksen ja tehtävien oma laatumerkki. kasaantumisen estämiseksi. Hyvä työparitoiminta sen sijaan on välttä- mätöntä. Pienillä työpaikoilla tehtävien yhdistäminen voi olla tarkoituk- Perustyökaluina eivät olisi lait tai työehtosopimus, vaan niitä koskevat senmukaista. tiedot olisivat verkossa tulkintaohjeineen kaikkien jäsenten käytettävis- sä henkilökohtaista salasanaa käyttäen. Lisäksi olisi käytössä liittojen laki- ja työsuhdeasioiden yhteinen neuvontapalvelu. Luottamusmiehen kuor- mitusta ”jokapaikan höylänä” vähennetään ja autetaan yksittäistä työn- tekijää ratkaisemaan pulmiaan omatoimisemmin yhteisten neuvonta- palvelujen avulla. Erityisesti vähennetään luottamusmiehiin kohdistu-SAK tulevaisuuteen Liikkeessä 76 77 SAK tulevaisuuteen Liikkeessä
    • noudatetaan, sovitaan paikallisesti minimitason ylittävistäkin ehdoista Kannanotto 75 ja sopijaosapuolten kesken vallitsee luottamus. Valvonta on muuttunut Toimintakykymme vahvana organisaationa säilyy kun pidämme yllä noin kehittämistyöksi. Tämän ohella on voitu havaita, että sopimusten tulkin- 100 000:n luottamustehtävissä olevan aktiivin verkoston. Jäsenten luot- taongelmat ovat lisääntyneet paikallisen sopimisen lisääntyessä. tamusta toimintaan parannetaan tekemällä edunvalvontatyö tunnis- tettavaksi. Suuri osa työpaikoista ei ole sijoitettavissa yksiselitteisesti kumpaankaan edellä mainittuun ryhmään, vaan pikemminkin niiden välimaastoon. Kannanotto 76 Ammattiyhdistyskoulutuksessa ja toimintamallien kehittämisessä näi- den olosuhdetekijöiden huomioonottaminen on ensiarvoisen tärkeää. Meidän tulee sitoutua siihen, ettemme jätä luottamusmiehiä ja työsuojeluvaltuutettuja yksin. Koulutustoimet ovat osa tukitoimia, mut- Tulevaisuudessa luottamusmiehen tavoiteltavat roolit voitaisiin tiivistää ta ne eivät yksin riitä. kahteen pääasiaan: Joissakin liitoissa on saatu hyviä kokemuksia luottamusmiesten työn- - toiminnan organisaattori ohjauksesta. Työnohjaajaverkosto tulee laajentaa kaikkien liittojen luot- - työelämän kehittäjä ja sopija tamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen tueksi. Tätä varten käynniste- tään liittojen yhteinen hanke. Luottamushenkilöiden kuormitus on monilla työpaikoilla kasvanut. Työ- paikan vaikeudet kasaantuvat luottamusmiehelle. Paineita aiheuttaa sekä Koko paikallisen toiminnan vastuuta ei voi kokonaan sysätä luottamus- työnantaja että työntekijöiden vaatimukset ja ongelmat. Vaikeissa neu- henkilöille. Kaikkien kehittämistoimien pitäisi suuntautua myös jäsen- vottelu- tai muutostilanteissa luottamusmiehet kokevat raskaimmaksi ten omatoimisen ongelmanratkaisukyvyn parantamiseen. Tämä edellyt- juuri ihmissuhdekuormituksen. Kuormitus voi olla niin suuri, että pul- tää neuvontapalvelujen huomattavaa parantamista. Niin luottamusmies- mat siirtyvät työpaikalta myös vapaa-ajalle. ten kuin työsuojeluvaltuutettujen kuormitusta helpottaa, jos työpaikoil- le kyetään perustamaan myös asia- ja projektikohtaisia työryhmiä hei- Luottamusmiehet kokevat usein jäävänsä liian yksin ongelmia dän tuekseen. ratkottaessa. Aktiiviseen vuorovaikutukseen panostavat luottamusmie- het saattavat saada lisäkuormitusta myös työntekijöiden yksityiselämään Paikallisen toiminnan kehittämiseksi on myös kokeiltava kokonaan uu- liittyvistä ongelmista. dentyyppisiä malleja. Esimerkkinä tästä on hyvän ja tasa-arvoisen työ- paikan kriteeristö sekä arviointi- ja kehittämistyökalut. Mallina voi toi- Luottamusmiesten työstä tehdyt havainnot osoittavat, ettemme ole kyen- mia myös laatuajattelun soveltaminen paikalliseen toimintaan. Malli neet antamaan riittävää tukea heille. Organisaatio toimii huonosti, jos se merkitsee sitä, että luottamustehtävän hoitamiseen luodaan yksi jättää keskeiset toimijansa yksin. Työsuojeluvaltuutetut ovat keskeinen perustyökalu esimerkiksi Euroopan laatupalkinnon kriteereitä sovelta- voimavara ja tuki työpaikan työolojen kehittämisessä. Joissakin työpai- malla. Tarkoituksena näissä on se, että tuloksena on hyvä työpaikka tai koissa on päädytty yhdistämään luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuu- hyvä yritys. Sitä varten luottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu saa käyt- tetun tehtävät. töönsä arviointityökalun, ja arvioinnin pohjalta voidaan sitten päättää kehittämiskohteista. Jatkossa työnantajalle voidaan myöntää ay-liikkeen Tätä periaatetta ei ole syytä yleisesti tukea, jo kuormituksen ja tehtävien oma laatumerkki. kasaantumisen estämiseksi. Hyvä työparitoiminta sen sijaan on välttä- mätöntä. Pienillä työpaikoilla tehtävien yhdistäminen voi olla tarkoituk- Perustyökaluina eivät olisi lait tai työehtosopimus, vaan niitä koskevat senmukaista. tiedot olisivat verkossa tulkintaohjeineen kaikkien jäsenten käytettävis- sä henkilökohtaista salasanaa käyttäen. Lisäksi olisi käytössä liittojen laki- ja työsuhdeasioiden yhteinen neuvontapalvelu. Luottamusmiehen kuor- mitusta ”jokapaikan höylänä” vähennetään ja autetaan yksittäistä työn- tekijää ratkaisemaan pulmiaan omatoimisemmin yhteisten neuvonta- palvelujen avulla. Erityisesti vähennetään luottamusmiehiin kohdistu-SAK tulevaisuuteen Liikkeessä 76 77 SAK tulevaisuuteen Liikkeessä
    • vaa ”pykäläkuormitusta”, ja suunnataan työtä kehittämiseen sekä siinä kielitaitoon ja taloudellisten kysymysten hallintaan sekä keskinäiseen tapahtuvaan vuorovaikutukseen työntekijöiden kanssa. kokemusten vaihtoon. Hyvillä ay-liikkeen omasta tietoverkosta saatavilla perehdyttämis- aineistoilla madalletaan kynnystä ottaa vastaan luottamustehtävä var- Tulevaisuudessa olisi kehitettävä myös luottamushenkilöiden mahdol- sinkin pienemmillä työpaikoilla. Verkkopalvelujen ja -aineistojen tarkoi- lisuuksia kansainvälisiin perehtymisjaksoihin veljesjärjestöissä ja niiden tuksena on vapauttaa voimia lisääntyvään henkilökohtaiseen vuorovai- edustamilla työpaikoilla. kutukseen ja auttaa keskittymään tärkeimpiin edunvalvonta-asioihin. Yhtenä vaihtoehtona luottamusmiestoiminnan kattavuuden parantami- 13.3 Ammattiosastot seksi pienille työpaikoille on ollut alueellisten luottamusmiesten malli. Sen toimivuudelle on nähty myös esteitä, kuten etäisyys työpaikkoihin, Ammattiosastojen määrä liitoissa on jonkin verran vähentynyt ja vastaa- eri työpaikkojen mahdollinen kilpailutilanne ja valtuudet toimia usealla vasti niiden koko on kasvanut. Järjestötutkimukseen vastanneiden 23 lii- työpaikalla. ton yhteenlaskettu ammattiosastomäärä oli 3576 vuonna 1998. Osastojen määrän väheneminen näkyy sekä teollisuuden että palvelualojen liitois- Kannanotto 77 sa. Suurimmat osastot ovat usean tuhannen jäsenen organisaatioita. Useimmat ammattiosastot sijoittuvat kooltaan luokkaan 100-500 jäsentä. Pienten tai vailla luottamusmiestä olevien työpaikkojen edunvalvonta Useassa liitossa on kuitenkin edelleen merkittävä määrä osastoja, joissa tulee ratkaista niin, etteivät ne jää luottamusmiestoiminnan ulkopuolel- on alle 50 jäsentä. Osastoilla on yhteensä 72 omaa työntekijää. Liittojen le. Toimintamalli on rakennettava ryhtymällä valitsemaan alueellisia organisaation kehityshankkeet todennäköisesti pudottavat osastojen ko- luottamusmiehiä. Tätä verkostoa täydentämään tarvitaan pienille työ- konaismäärän SAK:laisessa kentässä lähivuosina lähelle 3000:a. paikoille yhdyshenkilöt. Yhdyshenkilöt eivät ole neuvottelijoita. Sen si- jaan heidän tehtävänsä on toimia ay-asioiden tiedottajina ja järjestäyty- Suurimmassa osassa liittoja työpaikkakohtaiset ammattiosastot ovat sel- misen edistäjinä. vänä vähemmistönä. Konsernikohtaiset osastot ovat melko harvinaisia. Osastot ovat pääsääntöisesti organisoitumassa alueellisiksi. Muutamas- sa liitossa tärkeä osuutensa on vielä ammattiryhmäkohtaisilla osastoilla. Kannanotto 78 Ammattiosaston kokouksiin on osallistunut joka neljäs jäsen viimeisen Myös niille työpaikoille, joilla ei ole luottamusmiestä, on luotava yhteys vuoden aikana. Luku on varsin suuri. Kuitenkin nuorista, alle 25-vuotiais- verkkopalveluja käyttäen. Pienet työpaikat tarvitsevat myös erityistä tu- ta, vain kahdeksan prosenttia on vastaavasti osallistunut osastojen koko- kea kenttätoimintaan suuntautuneilta toimitsijoilta. uksiin. Ammattiosasto ei näytä olevan heille väylä vaikuttamiseen ja osal- listumiseen. Liittojen välillä on suuria, jopa moninkertaisia eroja osallis- Kannanotto 79 tumisessa ammattiosastojen kokouksiin. Selviä eroja on myös siinä, mi- ten liitoittain koetaan työaikojen estävän osallistumista. Luottamusmies- ja työsuojelutoiminnan uusien mallien, mm. laatu- ajatteluun pohjautuvien, kokeiluja on käynnistettävä yhteistyössä liitto- Suurin piirtein joka neljäs ei tunnista ammattiosastolla olevan erityistä jen kanssa. Tällainen tutkimusavusteinen hanke tulee käynnistää vuon- roolia työpaikalla, eikä sitä pidetä tarpeellisena. Jopa 30 prosenttia ko- na 2002. kee, ettei osastolla ole merkitystä työpaikoilla. Erikoista on kuitenkin se, että nuoret kannattavat ammattiosastoa enemmän kuin varttuneet. Näin Kansainväliseen konserniyhteistyöhön osallistuu toistaiseksi vielä pieni siitä huolimatta, etteivät he koe sitä omaksi vaikuttamisväyläkseen. Luot- joukko luottamushenkilöitä. He edustavat kuitenkin suurissa yrityksis- tamusmiehet pitävät ammattiosastoja tärkeinä. sä toimiessaan merkittävää työntekijäryhmää. Henkilöstön edustajien eurooppalainen konserniyhteistyö (EWC-toiminta) on vielä kuulluksi Merkittävin yksittäinen este osallistumiselle on työaika, se koskee lähes tulemista ja tietojen saantia, mutta se on myös luomassa valmiuksia joka viidettä. Tämä syy on yleistynyt. Säännöllistä päivätyötä tekee enää työntekijäedustajien kansainväliseen vaikuttamiseen. Kotimaisten järjes- 57 prosenttia SAK:laisista ja ns. joustavat työaikamuodot, kuten vuoro- töjen tehtävänä on antaa heille edellytykset kulttuurien kohtaamiseen, ja periodityö, ovat lisääntyneet. On selvää, että tämä kehitys vaikeuttaaSAK tulevaisuuteen Liikkeessä 78 79 SAK tulevaisuuteen Liikkeessä
    • vaa ”pykäläkuormitusta”, ja suunnataan työtä kehittämiseen sekä siinä kielitaitoon ja taloudellisten kysymysten hallintaan sekä keskinäiseen tapahtuvaan vuorovaikutukseen työntekijöiden kanssa. kokemusten vaihtoon. Hyvillä ay-liikkeen omasta tietoverkosta saatavilla perehdyttämis- aineistoilla madalletaan kynnystä ottaa vastaan luottamustehtävä var- Tulevaisuudessa olisi kehitettävä myös luottamushenkilöiden mahdol- sinkin pienemmillä työpaikoilla. Verkkopalvelujen ja -aineistojen tarkoi- lisuuksia kansainvälisiin perehtymisjaksoihin veljesjärjestöissä ja niiden tuksena on vapauttaa voimia lisääntyvään henkilökohtaiseen vuorovai- edustamilla työpaikoilla. kutukseen ja auttaa keskittymään tärkeimpiin edunvalvonta-asioihin. Yhtenä vaihtoehtona luottamusmiestoiminnan kattavuuden parantami- 13.3 Ammattiosastot seksi pienille työpaikoille on ollut alueellisten luottamusmiesten malli. Sen toimivuudelle on nähty myös esteitä, kuten etäisyys työpaikkoihin, Ammattiosastojen määrä liitoissa on jonkin verran vähentynyt ja vastaa- eri työpaikkojen mahdollinen kilpailutilanne ja valtuudet toimia usealla vasti niiden koko on kasvanut. Järjestötutkimukseen vastanneiden 23 lii- työpaikalla. ton yhteenlaskettu ammattiosastomäärä oli 3576 vuonna 1998. Osastojen määrän väheneminen näkyy sekä teollisuuden että palvelualojen liitois- Kannanotto 77 sa. Suurimmat osastot ovat usean tuhannen jäsenen organisaatioita. Useimmat ammattiosastot sijoittuvat kooltaan luokkaan 100-500 jäsentä. Pienten tai vailla luottamusmiestä olevien työpaikkojen edunvalvonta Useassa liitossa on kuitenkin edelleen merkittävä määrä osastoja, joissa tulee ratkaista niin, etteivät ne jää luottamusmiestoiminnan ulkopuolel- on alle 50 jäsentä. Osastoilla on yhteensä 72 omaa työntekijää. Liittojen le. Toimintamalli on rakennettava ryhtymällä valitsemaan alueellisia organisaation kehityshankkeet todennäköisesti pudottavat osastojen ko- luottamusmiehiä. Tätä verkostoa täydentämään tarvitaan pienille työ- konaismäärän SAK:laisessa kentässä lähivuosina lähelle 3000:a. paikoille yhdyshenkilöt. Yhdyshenkilöt eivät ole neuvottelijoita. Sen si- jaan heidän tehtävänsä on toimia ay-asioiden tiedottajina ja järjestäyty- Suurimmassa osassa liittoja työpaikkakohtaiset ammattiosastot ovat sel- misen edistäjinä. vänä vähemmistönä. Konsernikohtaiset osastot ovat melko harvinaisia. Osastot ovat pääsääntöisesti organisoitumassa alueellisiksi. Muutamas- sa liitossa tärkeä osuutensa on vielä ammattiryhmäkohtaisilla osastoilla. Kannanotto 78 Ammattiosaston kokouksiin on osallistunut joka neljäs jäsen viimeisen Myös niille työpaikoille, joilla ei ole luottamusmiestä, on luotava yhteys vuoden aikana. Luku on varsin suuri. Kuitenkin nuorista, alle 25-vuotiais- verkkopalveluja käyttäen. Pienet työpaikat tarvitsevat myös erityistä tu- ta, vain kahdeksan prosenttia on vastaavasti osallistunut osastojen koko- kea kenttätoimintaan suuntautuneilta toimitsijoilta. uksiin. Ammattiosasto ei näytä olevan heille väylä vaikuttamiseen ja osal- listumiseen. Liittojen välillä on suuria, jopa moninkertaisia eroja osallis- Kannanotto 79 tumisessa ammattiosastojen kokouksiin. Selviä eroja on myös siinä, mi- ten liitoittain koetaan työaikojen estävän osallistumista. Luottamusmies- ja työsuojelutoiminnan uusien mallien, mm. laatu- ajatteluun pohjautuvien, kokeiluja on käynnistettävä yhteistyössä liitto- Suurin piirtein joka neljäs ei tunnista ammattiosastolla olevan erityistä jen kanssa. Tällainen tutkimusavusteinen hanke tulee käynnistää vuon- roolia työpaikalla, eikä sitä pidetä tarpeellisena. Jopa 30 prosenttia ko- na 2002. kee, ettei osastolla ole merkitystä työpaikoilla. Erikoista on kuitenkin se, että nuoret kannattavat ammattiosastoa enemmän kuin varttuneet. Näin Kansainväliseen konserniyhteistyöhön osallistuu toistaiseksi vielä pieni siitä huolimatta, etteivät he koe sitä omaksi vaikuttamisväyläkseen. Luot- joukko luottamushenkilöitä. He edustavat kuitenkin suurissa yrityksis- tamusmiehet pitävät ammattiosastoja tärkeinä. sä toimiessaan merkittävää työntekijäryhmää. Henkilöstön edustajien eurooppalainen konserniyhteistyö (EWC-toiminta) on vielä kuulluksi Merkittävin yksittäinen este osallistumiselle on työaika, se koskee lähes tulemista ja tietojen saantia, mutta se on myös luomassa valmiuksia joka viidettä. Tämä syy on yleistynyt. Säännöllistä päivätyötä tekee enää työntekijäedustajien kansainväliseen vaikuttamiseen. Kotimaisten järjes- 57 prosenttia SAK:laisista ja ns. joustavat työaikamuodot, kuten vuoro- töjen tehtävänä on antaa heille edellytykset kulttuurien kohtaamiseen, ja periodityö, ovat lisääntyneet. On selvää, että tämä kehitys vaikeuttaaSAK tulevaisuuteen Liikkeessä 78 79 SAK tulevaisuuteen Liikkeessä
    • osallistumista ay-liikkeen toimintaan kuten myös koulutukseen hakeu- tumista. Vain joka kymmenes kokee esteeksi toiminnan puolue- 13.4 Paikallisjärjestöt, alueellinen toiminta ja poliittisuuden. Tämä luku on laskenut selvästi. aluevaikuttaminen Työpaikkojen toimintakäytännöt ovat muuttuneet hitaammin kuin edun- valvonnan muuttuminen laaja-alaiseksi jako- ja tuotantokysymysten ko- Vuonna 1998 paikallisjärjestöihin kuului noin 60 prosenttia jäsenistä, konaisuudeksi. Paikallista demokratiaa toteutetaan edelleen vanhoin mutta alle puolet liittojen ammattiosastoista. Kaikkiaan niitä oli 153 mutta muotosäännöin. Demokratian katsotaan toimivan kun laillisesti koolle paikallisjärjestöjen kehittämishankkeen myötä lukumäärää on tarkoitus kutsuttu ammattiosaston kokous päättää yhteisistä toimista ja toiminta- vähentää tuntuvasti ja muodostaa suurempia seutukuntaisia paikallis- linjoista. On kuitenkin selvää, ettei kokouksista voida kokonaan luopua. järjestöjä. Kokoustoiminnan rinnalle jäsenaktiivisuuden kohottamiselle on etsitty Monien paikallisjärjestöjen pulma on aktiivisten osallistujien vähäisyys. vastausta lähinnä virkistystoiminnasta. Tällaisiin tilaisuuksiin onkin Monesti myös koko toiminta-ajatus on jäänyt epäselväksi. Paikallisjär- yleensä saatu suurempi osa jäsenistä. Virkistystilaisuuksiin on usein lii- jestöjä yhdistettäessä tulee myös huolehtia siitä, ettei toiminta jatkossa tetty myös ammattiyhdistystoiminnan kysymyksiä. Näitä keinoja tulee- typisty keskuspaikkakunnalla tapahtuvaksi. Paikallisjärjestöprojektissa kin kehittää yhteisöllisyyden tukemiseksi. Mikäli ammattiosaston varat järjestöille on määritelty keskeiset tehtävät: päätehtävinä yhteiskunnalli- kuluvat pelkästään virkistystoimintaan, on niiden käyttötarkoitus ym- nen vaikuttaminen ja työelämän edunvalvonta, sekä niitä tukevina teh- märretty väärin. tävinä järjestäytymisen edistäminen, koulutus, tiedotus ja viestintä, ta- pahtumien organisointi, sidosryhmäyhteistyö ja organisointi poikkeuk- Kokous- ja virkistystoiminnan muodot eivät ole ratkaisseet varsinaista sellisissa oloissa. demokratian ongelmaa: Miten yksittäinen jäsen tulee kuulluksi edun- valvontaa ja ay-toimintaa suunnattaessa? Kannanotto 81 Monilla työpaikoilla jäsenet eivät tunnista ay-liikkeen toimintaa, vaikka Paikallisjärjestöjen yhdistäminen tarvitsee tuekseen koulutus- ja työpaikalla olisi luottamusmieskin. Palkkausasioita lukuun ottamatta 40 kehittämishankkeen, jotta asetetut tavoitteet toiminnan parantamiseksi prosenttia kokee, ettei ay-liike näy, ja palkkausasioissakin kolmasosa voidaan saavuttaa. Hanke tulee toteuttaa yhdessä liittojen ja aluepalvelu- kokee ay-liikkeen näkymättömäksi. keskusten kanssa. Hankkeeseen olisi yhdistettävä sellaisten toimintamal- lien kehittäminen (mm. tietoverkkojen käyttäminen), jotka soveltuvat Ammattiosastojen kehittämiselle ei ole osoitettavissa kaikkia liittoja kat- myös harvaanasutuille alueille. tavaa yhtenäistä suuntaa. Useissa liitoissa niillä on edelleen tärkeä mer- kitys. Osastojen koon kasvu synnyttää etäisyyttä työpaikkoihin ja saat- Alueellisen toiminnan organisaatio on seurannut valtion aluehallinnon taa vastaavasti lisätä luottamushenkilöiden vastuuta ja kuormitusta koko kehitystä. Aluekehittämislain tultua voimaan organisoiduttiin maakunta- työpaikan ay-toiminnasta. ryhmiksi. Jatkossa on ratkaistava, missä määrin keskitetään voimavaroja maakuntaryhmien ja missä määrin paikallisjärjestöjen kehittämiseen, ja Kannanotto 80 mikä on niiden työnjako. SAK on kouluttanut lähes 200 aluevaikuttajaa, joista on tullut tärkeä voimavara aluekehittämiselle. Alueellisen toimin- Ammattiosaston tärkeimmät tehtävät ovat edunvalvonta, organisointi nan organisaation tulisi olla selkeä, riittävän yksinkertainen ja myös alue- (kuten jäsenhankinta), koulutus ja yhteisyyden kehittäminen. Toimiva poliittista vaikuttamista tukeva. osasto on aktiivinen kaikilla näillä alueilla. Osastojen tuki luottamushen- kilöille tulee jatkossakin organisoida. Aluetoiminnan keskeisenä voimavarana ovat liittojen aluetoimistot sekä SAK:n 14 aluepalvelukeskusta. Useilla liitoilla ei ole aluetoimisto- Muotosidonnaisen osastotoiminnan sijasta teemakohtaiset työryhmät, verkostoa. Viime vuosina on painotettu alueellisen toiminnan paranta- kampanjat sekä hankkeet voivat olla toimivampi vaihtoehto. Niillä voi- mista, joten on yllättävää, että liittojen aluetoimitsijoiden määrä on hie- daan myös alentaa kynnystä osallistua. man vähentynyt.SAK tulevaisuuteen Liikkeessä 80 81 SAK tulevaisuuteen Liikkeessä
    • osallistumista ay-liikkeen toimintaan kuten myös koulutukseen hakeu- tumista. Vain joka kymmenes kokee esteeksi toiminnan puolue- 13.4 Paikallisjärjestöt, alueellinen toiminta ja poliittisuuden. Tämä luku on laskenut selvästi. aluevaikuttaminen Työpaikkojen toimintakäytännöt ovat muuttuneet hitaammin kuin edun- valvonnan muuttuminen laaja-alaiseksi jako- ja tuotantokysymysten ko- Vuonna 1998 paikallisjärjestöihin kuului noin 60 prosenttia jäsenistä, konaisuudeksi. Paikallista demokratiaa toteutetaan edelleen vanhoin mutta alle puolet liittojen ammattiosastoista. Kaikkiaan niitä oli 153 mutta muotosäännöin. Demokratian katsotaan toimivan kun laillisesti koolle paikallisjärjestöjen kehittämishankkeen myötä lukumäärää on tarkoitus kutsuttu ammattiosaston kokous päättää yhteisistä toimista ja toiminta- vähentää tuntuvasti ja muodostaa suurempia seutukuntaisia paikallis- linjoista. On kuitenkin selvää, ettei kokouksista voida kokonaan luopua. järjestöjä. Kokoustoiminnan rinnalle jäsenaktiivisuuden kohottamiselle on etsitty Monien paikallisjärjestöjen pulma on aktiivisten osallistujien vähäisyys. vastausta lähinnä virkistystoiminnasta. Tällaisiin tilaisuuksiin onkin Monesti myös koko toiminta-ajatus on jäänyt epäselväksi. Paikallisjär- yleensä saatu suurempi osa jäsenistä. Virkistystilaisuuksiin on usein lii- jestöjä yhdistettäessä tulee myös huolehtia siitä, ettei toiminta jatkossa tetty myös ammattiyhdistystoiminnan kysymyksiä. Näitä keinoja tulee- typisty keskuspaikkakunnalla tapahtuvaksi. Paikallisjärjestöprojektissa kin kehittää yhteisöllisyyden tukemiseksi. Mikäli ammattiosaston varat järjestöille on määritelty keskeiset tehtävät: päätehtävinä yhteiskunnalli- kuluvat pelkästään virkistystoimintaan, on niiden käyttötarkoitus ym- nen vaikuttaminen ja työelämän edunvalvonta, sekä niitä tukevina teh- märretty väärin. tävinä järjestäytymisen edistäminen, koulutus, tiedotus ja viestintä, ta- pahtumien organisointi, sidosryhmäyhteistyö ja organisointi poikkeuk- Kokous- ja virkistystoiminnan muodot eivät ole ratkaisseet varsinaista sellisissa oloissa. demokratian ongelmaa: Miten yksittäinen jäsen tulee kuulluksi edun- valvontaa ja ay-toimintaa suunnattaessa? Kannanotto 81 Monilla työpaikoilla jäsenet eivät tunnista ay-liikkeen toimintaa, vaikka Paikallisjärjestöjen yhdistäminen tarvitsee tuekseen koulutus- ja työpaikalla olisi luottamusmieskin. Palkkausasioita lukuun ottamatta 40 kehittämishankkeen, jotta asetetut tavoitteet toiminnan parantamiseksi prosenttia kokee, ettei ay-liike näy, ja palkkausasioissakin kolmasosa voidaan saavuttaa. Hanke tulee toteuttaa yhdessä liittojen ja aluepalvelu- kokee ay-liikkeen näkymättömäksi. keskusten kanssa. Hankkeeseen olisi yhdistettävä sellaisten toimintamal- lien kehittäminen (mm. tietoverkkojen käyttäminen), jotka soveltuvat Ammattiosastojen kehittämiselle ei ole osoitettavissa kaikkia liittoja kat- myös harvaanasutuille alueille. tavaa yhtenäistä suuntaa. Useissa liitoissa niillä on edelleen tärkeä mer- kitys. Osastojen koon kasvu synnyttää etäisyyttä työpaikkoihin ja saat- Alueellisen toiminnan organisaatio on seurannut valtion aluehallinnon taa vastaavasti lisätä luottamushenkilöiden vastuuta ja kuormitusta koko kehitystä. Aluekehittämislain tultua voimaan organisoiduttiin maakunta- työpaikan ay-toiminnasta. ryhmiksi. Jatkossa on ratkaistava, missä määrin keskitetään voimavaroja maakuntaryhmien ja missä määrin paikallisjärjestöjen kehittämiseen, ja Kannanotto 80 mikä on niiden työnjako. SAK on kouluttanut lähes 200 aluevaikuttajaa, joista on tullut tärkeä voimavara aluekehittämiselle. Alueellisen toimin- Ammattiosaston tärkeimmät tehtävät ovat edunvalvonta, organisointi nan organisaation tulisi olla selkeä, riittävän yksinkertainen ja myös alue- (kuten jäsenhankinta), koulutus ja yhteisyyden kehittäminen. Toimiva poliittista vaikuttamista tukeva. osasto on aktiivinen kaikilla näillä alueilla. Osastojen tuki luottamushen- kilöille tulee jatkossakin organisoida. Aluetoiminnan keskeisenä voimavarana ovat liittojen aluetoimistot sekä SAK:n 14 aluepalvelukeskusta. Useilla liitoilla ei ole aluetoimisto- Muotosidonnaisen osastotoiminnan sijasta teemakohtaiset työryhmät, verkostoa. Viime vuosina on painotettu alueellisen toiminnan paranta- kampanjat sekä hankkeet voivat olla toimivampi vaihtoehto. Niillä voi- mista, joten on yllättävää, että liittojen aluetoimitsijoiden määrä on hie- daan myös alentaa kynnystä osallistua. man vähentynyt.SAK tulevaisuuteen Liikkeessä 80 81 SAK tulevaisuuteen Liikkeessä
    • SAK:n aluepalvelukeskuksille on kasaantunut laaja tehtäväkokonaisuus. Tietoyhteiskunnan kehitys on lisännyt koulutetun työvoiman kysyntää, Aluekehittämiseen liittyvä edunvalvonta ja alueellinen järjestötyö hake- ja vastaavasti se on vähentänyt niiden työpaikkojen määrää, joissa on vat vielä keskinäistä tasapainoa. Yhteys valtion aluehallintoon ei vielä riittänyt vähäinen pohjakoulutus. Kiihtyvä kansainvälinen ja kansalli- ole täysin selkiintynyt. Sitä haittaavat valtion aluehallinnon eri yksiköi- nen kilpailu työpaikoista ja osaavasta työvoimasta merkitsee monille den erilaiset toimintakulttuurit. Kolmikantainen valmistelu ei ole vielä myös syrjäytymisriskiä. Tästä seuraa liitoille tehtäviä myös oman jäse- aluehallinnossa vakiintunut, mutta sitä olisi kehitettävä vastaavin peri- nistön osaamisen ylläpitämiseksi. aattein kuin valtion keskushallinnossa. Aluepoliittisen vaikuttamisen mallia tulisi kehittää tarvittaessa keskittämällä siihen liittyvät toiminnot. Tietoyhteiskunnan teknologia ei sinällään ole meille tärkein kysymys. Tärkeintä on pohtia, miten se vaikuttaa ja luo mahdollisuuksia toimin- Kannanotto 82 nalle. Toinen keskeinen kysymys on verkon saaminen kaikkien jäsentemme ulottuville. Tällöin nousee neljä keskeistä kysymystä. Aluetoiminnan tueksi tarvitaan luottamushenkilöistä ja muista aktiiveista koottuja pysyviä ja tilapäisiä työryhmiä. Mikä on tietoverkkojen ja tietotekniikan vaikutus Kannanotto 83 1) ay-liikkeen toimintaan demokraattisena yhteisönä 2) ay-liikkeen jäsenpalvelujen kehittämiseen Paikallisjärjestöjen ja aluepalvelukeskusten toimintakykyä lisätään 3) ay-liikkeen organisointi- ja mobilisointitehtävän hoitamisessa suuntaamalla niille jatkossa enemmän voimavaroja. Aluepalvelu- 4) jäsensuhteelle ja mitä ”verkkojäsenyys” merkitsee keskusten palvelutoimintoja ja niiden näkyvyyttä paikkakunnalla on parannettava myös tarkoituksenmukaisemmilla tilaratkaisuilla. Verkon toimivuus edellyttää sitä, että liittojen jäsenet todella löytävät ay-liikkeen verkosta ja käyttävät sitä. Verkon kaupallistuminen kiihdyt- tää kilpailua huomiosta ja tilasta. Kannanotto 84 Internetiä on pidetty suurena mahdollisuutena kansalaisyhteiskunnan Edustajakokouskauden aikana huolehditaan siitä, että paikallisjärjestöillä toimijoiden, kuten kansalaisjärjestöjen toiminnalle. Tietoyhteiskunta-asi- on tietokone, internetyhteys ja yhtenäiset sähköpostiosoitteet. Jokaiselle ain neuvottelukunta toteaa vuonna 2000 antamassaan raportissa, että paikallisjärjestölle annetaan tietotekniikkakoulutus. kansalaisten vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseen tähdänneet tietoyhteiskuntahankkeet ovat kuitenkin toistaiseksi jääneet vähäisiksi, 13.5 Tietoyhteiskunnan verkkodemokratia eikä niillä ole ollut merkitystä poliittisen kulttuurin ja demokraattisten instituutioiden kehitykselle. Tietokoneet ovat nopeasti yleistyneet suomalaisissa kotitalouksissa ja myös ay-liikkeen jäsenten ja luottamushenkilöiden käytössä. Tietokone Nettidemokratian tai verkkodemokratian mahdollisuuksiin on suhtau- oli 1990-luvun lopussa 40 prosentilla kotitalouksista, internet-yhteys noin duttu kriittisesti. Se saattaa liikaakin painottaa yksilökeskeistä vuorovai- joka kolmannella suomalaisella ja noin neljänneksellä kotitalouksista. kutusta lisätessään yksilön suoria mahdollisuuksia tehdä valintoja. Ver- SAK:n liittojen jäsenistä lähes 36 prosentilla (syksyllä 2000) on käytös- kossa toimiminen ei voi kokonaan korvata ihmisten välistä fyysistä vuo- rovaikutusta. Yksilön omien valintojen ja yhteisön, kuten ammattiliiton sään sähköpostiosoite ja internetiä käyttää 40 prosenttia. SAK on omalla jäsenmikrokampanjallaan merkittävästi edistänyt tätä kehitystä. päätösten väliin tarvitaan keskustelua, jossa yksittäisen jäsenen näkemyk- set joutuvat vastakkain toisten näkemysten kanssa ja jossa haetaan yh- SAK on ollut kansalaisjärjestöjen eturintamassa hyödyntämässä verkkoa. teistä ymmärrystä. Avasimme oman internetpalvelun ensimmäisenä pohjoismaisena keskus- järjestönä 1995. Vuoden 2001 alussa avattiin SAK:n uusi internetportaali, joka tarjoaa mm. jäsenetuja, työmarkkinauutisia, tietoa työelämästä ja ay- Verkkoon ei vielä näytä syntyneen varsinaisia yhteiskunnallisia liikkei- liikkeestä, apua jäseneksi liittymisessä jne. Verkkoa olemme käyttäneet tä. Sen sijaan kansalaisliikkeet käyttävät verkkoa erityisesti kampan- hyväksi myös mm. ay-koulutuksessa. jointiin ja vastarinnan organisointiin. Verkossa syntyvät liikkeet voivat olla hyvin lyhytaikaisia.SAK tulevaisuuteen Liikkeessä 82 83 SAK tulevaisuuteen Liikkeessä
    • SAK:n aluepalvelukeskuksille on kasaantunut laaja tehtäväkokonaisuus. Tietoyhteiskunnan kehitys on lisännyt koulutetun työvoiman kysyntää, Aluekehittämiseen liittyvä edunvalvonta ja alueellinen järjestötyö hake- ja vastaavasti se on vähentänyt niiden työpaikkojen määrää, joissa on vat vielä keskinäistä tasapainoa. Yhteys valtion aluehallintoon ei vielä riittänyt vähäinen pohjakoulutus. Kiihtyvä kansainvälinen ja kansalli- ole täysin selkiintynyt. Sitä haittaavat valtion aluehallinnon eri yksiköi- nen kilpailu työpaikoista ja osaavasta työvoimasta merkitsee monille den erilaiset toimintakulttuurit. Kolmikantainen valmistelu ei ole vielä myös syrjäytymisriskiä. Tästä seuraa liitoille tehtäviä myös oman jäse- aluehallinnossa vakiintunut, mutta sitä olisi kehitettävä vastaavin peri- nistön osaamisen ylläpitämiseksi. aattein kuin valtion keskushallinnossa. Aluepoliittisen vaikuttamisen mallia tulisi kehittää tarvittaessa keskittämällä siihen liittyvät toiminnot. Tietoyhteiskunnan teknologia ei sinällään ole meille tärkein kysymys. Tärkeintä on pohtia, miten se vaikuttaa ja luo mahdollisuuksia toimin- Kannanotto 82 nalle. Toinen keskeinen kysymys on verkon saaminen kaikkien jäsentemme ulottuville. Tällöin nousee neljä keskeistä kysymystä. Aluetoiminnan tueksi tarvitaan luottamushenkilöistä ja muista aktiiveista koottuja pysyviä ja tilapäisiä työryhmiä. Mikä on tietoverkkojen ja tietotekniikan vaikutus Kannanotto 83 1) ay-liikkeen toimintaan demokraattisena yhteisönä 2) ay-liikkeen jäsenpalvelujen kehittämiseen Paikallisjärjestöjen ja aluepalvelukeskusten toimintakykyä lisätään 3) ay-liikkeen organisointi- ja mobilisointitehtävän hoitamisessa suuntaamalla niille jatkossa enemmän voimavaroja. Aluepalvelu- 4) jäsensuhteelle ja mitä ”verkkojäsenyys” merkitsee keskusten palvelutoimintoja ja niiden näkyvyyttä paikkakunnalla on parannettava myös tarkoituksenmukaisemmilla tilaratkaisuilla. Verkon toimivuus edellyttää sitä, että liittojen jäsenet todella löytävät ay-liikkeen verkosta ja käyttävät sitä. Verkon kaupallistuminen kiihdyt- tää kilpailua huomiosta ja tilasta. Kannanotto 84 Internetiä on pidetty suurena mahdollisuutena kansalaisyhteiskunnan Edustajakokouskauden aikana huolehditaan siitä, että paikallisjärjestöillä toimijoiden, kuten kansalaisjärjestöjen toiminnalle. Tietoyhteiskunta-asi- on tietokone, internetyhteys ja yhtenäiset sähköpostiosoitteet. Jokaiselle ain neuvottelukunta toteaa vuonna 2000 antamassaan raportissa, että paikallisjärjestölle annetaan tietotekniikkakoulutus. kansalaisten vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseen tähdänneet tietoyhteiskuntahankkeet ovat kuitenkin toistaiseksi jääneet vähäisiksi, 13.5 Tietoyhteiskunnan verkkodemokratia eikä niillä ole ollut merkitystä poliittisen kulttuurin ja demokraattisten instituutioiden kehitykselle. Tietokoneet ovat nopeasti yleistyneet suomalaisissa kotitalouksissa ja myös ay-liikkeen jäsenten ja luottamushenkilöiden käytössä. Tietokone Nettidemokratian tai verkkodemokratian mahdollisuuksiin on suhtau- oli 1990-luvun lopussa 40 prosentilla kotitalouksista, internet-yhteys noin duttu kriittisesti. Se saattaa liikaakin painottaa yksilökeskeistä vuorovai- joka kolmannella suomalaisella ja noin neljänneksellä kotitalouksista. kutusta lisätessään yksilön suoria mahdollisuuksia tehdä valintoja. Ver- SAK:n liittojen jäsenistä lähes 36 prosentilla (syksyllä 2000) on käytös- kossa toimiminen ei voi kokonaan korvata ihmisten välistä fyysistä vuo- rovaikutusta. Yksilön omien valintojen ja yhteisön, kuten ammattiliiton sään sähköpostiosoite ja internetiä käyttää 40 prosenttia. SAK on omalla jäsenmikrokampanjallaan merkittävästi edistänyt tätä kehitystä. päätösten väliin tarvitaan keskustelua, jossa yksittäisen jäsenen näkemyk- set joutuvat vastakkain toisten näkemysten kanssa ja jossa haetaan yh- SAK on ollut kansalaisjärjestöjen eturintamassa hyödyntämässä verkkoa. teistä ymmärrystä. Avasimme oman internetpalvelun ensimmäisenä pohjoismaisena keskus- järjestönä 1995. Vuoden 2001 alussa avattiin SAK:n uusi internetportaali, joka tarjoaa mm. jäsenetuja, työmarkkinauutisia, tietoa työelämästä ja ay- Verkkoon ei vielä näytä syntyneen varsinaisia yhteiskunnallisia liikkei- liikkeestä, apua jäseneksi liittymisessä jne. Verkkoa olemme käyttäneet tä. Sen sijaan kansalaisliikkeet käyttävät verkkoa erityisesti kampan- hyväksi myös mm. ay-koulutuksessa. jointiin ja vastarinnan organisointiin. Verkossa syntyvät liikkeet voivat olla hyvin lyhytaikaisia.SAK tulevaisuuteen Liikkeessä 82 83 SAK tulevaisuuteen Liikkeessä
    • Verkko on tärkeä työkalu myös ammattiliittojen jäsenten vaikuttamisel- Internetin käyttö edellyttää kykyä kielelliseen ilmaisuun, lukutaitoa ja le omassa organisaatiossa. Tietoverkkojen kehitys antaa meille mahdol- kyvykkyyttä tiedon jäsentämiseen sekä sen etsintään. Suomessa luku- lisuuden nopeisiin ja koordinoituihin toimiin niin omassa maassa kuin taito on keskimäärin korkealla tasolla, mutta yksilöiden erot ovat suuret maailmanlaajuisesti. Verkon merkitystä ei ole kuitenkaan syytä liioitella kun on kyse kyvystä käyttää painettua tai internetissä välittyvää kirjal- niin, että kuvitellaan kaiken kamppailun yhteiskunnallisesta vaikutus- lista informaatiota. Hyvä lukutaito, myös medialukutaito, kuuluu kan- vallasta siirtyvän verkkoihin. Verkkoympäristöä voi käyttää myös pai- salaisen perusoikeuksiin. Tietoverkkojen laajentumisen ja internetin käy- kallisen toiminnan kehittämiseen toteuttamalla siinä esimerkiksi ko- tön laajeneminen luo haasteen demokratialle yhteiskunnassa. kouksia, tiedotusta, koulutusta, jäsenkyselyjä ja keskusteluja sekä kam- panjoita. Kansainvälisen lukutaitotutkimuksen (2000) mukaan noin kolmasosalla aikuisväestöstä on puutteellinen lukutaito tietoyhteiskunnassa Verkossa toimittaessa on otettava huomioon, että siellä on myös muita selviämiseen. Tähän ryhmään kuuluu paljon SAK:n liittojen jäseniä. Ai- aktiivisia toimijoita kuin ay-liike. Kansalaiskeskusteluja organisoivat kuisilla on myös epärealistinen kuva työelämän ja opiskelun lukutaito- myös media sekä muut kansalaisliikkeet. Julkista mielipidettä muovataan vaatimuksista. Puolella miljoonalla aikuisella on lukutaidossaan ainakin verkon välityksellä, mutta verkko ei toimi yhtenä kattavana julkisuus- jollakin osa-alueella vakavia puutteita. Puutteellinen lukutaito sisältää foorumina. Verkkoon syntyy monia toisistaan riippumattomia julkisuu- syrjäytymisriskin. den areenoita. Julkisuus pirstoutuu. Kannanotto 87 Kannanotto 85 Syrjäytymisen estämiseksi luku- ja kirjoitustaitoa on aktiivisesti edistet- Tietoverkkojen kehittyminen yhä tärkeämmäksi vuorovaikutuksen tävä myös omissa toiminnoissamme, kuten ay-koulutuksessa. areenaksi edellyttää meiltä suuria ponnistuksia tasa-arvoisen osallistu- misen turvaamiseksi ay-toiminnassa. Kannanotto 88 Aidossa vuorovaikutuksessa oma verkkomme toimii keskustelun, kuun- Alkavan edustajakokouskauden aikana huolehditaan siitä, että kaikilla telun ja tiedonvälityksen välineenä ja tarpeen mukaan myös organisoin- luottamusmiehillä ja työsuojeluvaltuutetuilla on yhteys verkkoon ja nin tehostajana. sähköpostiosoite. Ay-liikkeen verkkoympäristön tehtävänä on toimia: Kannanotto 89 - mobilisoijana Käynnistetään kokeiluja verkossa tapahtuvan ammattiosastotoiminnan - nopean tiedon levittäjinä (”virtuaaliammattiosasto”) kehittämiseksi. - toiminnan koordinoijina yli rajojen - kansainvälisinä ja kansallisina oppimisympäristöinä (mahdollisuus Tietoverkkojen ja internetin ominaisuuksia on usein pidetty kansalais- osallistua koulutukseen ajasta ja paikasta riippumatta) toiminnan kannalta ilman muuta myönteisinä. On kuitenkin mahdollis- - kehitystyön tukena ja kokemusten välittäjinä ta, että tiedon kulkua pyritäänkin eri tavoin rajoittamaan. Lisäksi tieto- - kansainvälisenä ja kansallisena jäsenneuvonnan väylänä verkkojen kautta syntyvä jäsensuhde, ”verkkojäsenyys” ay-liikkeeseen saattaa muodostua pulmalliseksi. Kannanotto 86 Muodollisesti on mahdollisuus olla osallisena laajassa verkostossa, vai- SAK:n ja liittojen verkossa tulee kehittää erilaisia demokratiafoorumeita, kuttaa ja saada tietoa. Suhde verkkoon voi kuitenkin jäädä täysin kuten esimerkiksi jäsenkyselyt, luottamusmieskyselyt jäsenpalautteiden yksityiseksi. Jäsen ei ehkä koekaan olevansa osa jotain yhteisöä, jota kut- vastaanotto, keskustelufoorumit ja kannanottojen valmisteluun osallis- sutaan ay-liikkeeksi tai ammattiliitoksi. Silloin jopa ay-liikkeen oma verk- tuminen ko ylläpitäisi pikemminkin yksityistymistä kuin vahvistaisi liikkeen yhteisöllisyyttä.SAK tulevaisuuteen Liikkeessä 84 85 SAK tulevaisuuteen Liikkeessä
    • Verkko on tärkeä työkalu myös ammattiliittojen jäsenten vaikuttamisel- Internetin käyttö edellyttää kykyä kielelliseen ilmaisuun, lukutaitoa ja le omassa organisaatiossa. Tietoverkkojen kehitys antaa meille mahdol- kyvykkyyttä tiedon jäsentämiseen sekä sen etsintään. Suomessa luku- lisuuden nopeisiin ja koordinoituihin toimiin niin omassa maassa kuin taito on keskimäärin korkealla tasolla, mutta yksilöiden erot ovat suuret maailmanlaajuisesti. Verkon merkitystä ei ole kuitenkaan syytä liioitella kun on kyse kyvystä käyttää painettua tai internetissä välittyvää kirjal- niin, että kuvitellaan kaiken kamppailun yhteiskunnallisesta vaikutus- lista informaatiota. Hyvä lukutaito, myös medialukutaito, kuuluu kan- vallasta siirtyvän verkkoihin. Verkkoympäristöä voi käyttää myös pai- salaisen perusoikeuksiin. Tietoverkkojen laajentumisen ja internetin käy- kallisen toiminnan kehittämiseen toteuttamalla siinä esimerkiksi ko- tön laajeneminen luo haasteen demokratialle yhteiskunnassa. kouksia, tiedotusta, koulutusta, jäsenkyselyjä ja keskusteluja sekä kam- panjoita. Kansainvälisen lukutaitotutkimuksen (2000) mukaan noin kolmasosalla aikuisväestöstä on puutteellinen lukutaito tietoyhteiskunnassa Verkossa toimittaessa on otettava huomioon, että siellä on myös muita selviämiseen. Tähän ryhmään kuuluu paljon SAK:n liittojen jäseniä. Ai- aktiivisia toimijoita kuin ay-liike. Kansalaiskeskusteluja organisoivat kuisilla on myös epärealistinen kuva työelämän ja opiskelun lukutaito- myös media sekä muut kansalaisliikkeet. Julkista mielipidettä muovataan vaatimuksista. Puolella miljoonalla aikuisella on lukutaidossaan ainakin verkon välityksellä, mutta verkko ei toimi yhtenä kattavana julkisuus- jollakin osa-alueella vakavia puutteita. Puutteellinen lukutaito sisältää foorumina. Verkkoon syntyy monia toisistaan riippumattomia julkisuu- syrjäytymisriskin. den areenoita. Julkisuus pirstoutuu. Kannanotto 87 Kannanotto 85 Syrjäytymisen estämiseksi luku- ja kirjoitustaitoa on aktiivisesti edistet- Tietoverkkojen kehittyminen yhä tärkeämmäksi vuorovaikutuksen tävä myös omissa toiminnoissamme, kuten ay-koulutuksessa. areenaksi edellyttää meiltä suuria ponnistuksia tasa-arvoisen osallistu- misen turvaamiseksi ay-toiminnassa. Kannanotto 88 Aidossa vuorovaikutuksessa oma verkkomme toimii keskustelun, kuun- Alkavan edustajakokouskauden aikana huolehditaan siitä, että kaikilla telun ja tiedonvälityksen välineenä ja tarpeen mukaan myös organisoin- luottamusmiehillä ja työsuojeluvaltuutetuilla on yhteys verkkoon ja nin tehostajana. sähköpostiosoite. Ay-liikkeen verkkoympäristön tehtävänä on toimia: Kannanotto 89 - mobilisoijana Käynnistetään kokeiluja verkossa tapahtuvan ammattiosastotoiminnan - nopean tiedon levittäjinä (”virtuaaliammattiosasto”) kehittämiseksi. - toiminnan koordinoijina yli rajojen - kansainvälisinä ja kansallisina oppimisympäristöinä (mahdollisuus Tietoverkkojen ja internetin ominaisuuksia on usein pidetty kansalais- osallistua koulutukseen ajasta ja paikasta riippumatta) toiminnan kannalta ilman muuta myönteisinä. On kuitenkin mahdollis- - kehitystyön tukena ja kokemusten välittäjinä ta, että tiedon kulkua pyritäänkin eri tavoin rajoittamaan. Lisäksi tieto- - kansainvälisenä ja kansallisena jäsenneuvonnan väylänä verkkojen kautta syntyvä jäsensuhde, ”verkkojäsenyys” ay-liikkeeseen saattaa muodostua pulmalliseksi. Kannanotto 86 Muodollisesti on mahdollisuus olla osallisena laajassa verkostossa, vai- SAK:n ja liittojen verkossa tulee kehittää erilaisia demokratiafoorumeita, kuttaa ja saada tietoa. Suhde verkkoon voi kuitenkin jäädä täysin kuten esimerkiksi jäsenkyselyt, luottamusmieskyselyt jäsenpalautteiden yksityiseksi. Jäsen ei ehkä koekaan olevansa osa jotain yhteisöä, jota kut- vastaanotto, keskustelufoorumit ja kannanottojen valmisteluun osallis- sutaan ay-liikkeeksi tai ammattiliitoksi. Silloin jopa ay-liikkeen oma verk- tuminen ko ylläpitäisi pikemminkin yksityistymistä kuin vahvistaisi liikkeen yhteisöllisyyttä.SAK tulevaisuuteen Liikkeessä 84 85 SAK tulevaisuuteen Liikkeessä
    • Internetin käyttö jakaantuu SAK:laisessa ay-liikkeessä epätasaisesti, to- dennäköisesti vielä pitkään. Siksi se ei voi muodostua demokratian yksinomaiseksi väyläksi. Toisaalta yhteisöllisyys edellyttää myös ihmis- ten suoraa, fyysistä kohtaamista. Tämän vahvistavat mm. ne kokemuk- set, joita on saatu verkossa toteutetusta ammattiyhdistyskoulutuksesta. SAK:n ja liittojen oma verkko antaa hyvän mahdollisuuden jäseneduista kertomiseen. Näitä voivat olla esimerkiksi neuvontapalvelut, vakuutuk- set, matkat, erilaiset tarjoukset jne. Muihin kaupallisiin tarkoituksiin sitä tulee käyttää harkiten, selkeästi rajatulla tavalla ja yhteisesti hyväksytty- jen pelisääntöjen varassa. Jäsenemme eivät saa jäädä pelkäksi kohteeksi liikkeen omassa verkossa. Verkon mahdollisuudet aktivoida osallistumista ovat olemassa, mutta osallistuvan demokratian lisääminen monipolvisessa järjestö- organisaatiossa vaatii sen jatkuvaa huoltamista.SAK tulevaisuuteen Liikkeessä 86 SAK tulevaisuuteen Liikkeessä