5·2008Kulttuurialat – työelämän koelaboratorio             SAK:n kulttuuripoliittinen puheenvuoro                         ...
Joulukuu 2008   Lisätiedot:              Tilaukset:                Hannu Rosengrén          SAK                hannu.rosen...
SAK · Kulttuuripoliittinen puheenvuoro             1KULTTUURIALAT – TYÖELÄMÄN KOELABORATORIOSAK:n kulttuuripoliittinen puh...
2   SAK · Kulttuuripoliittinen puheenvuoro
SAK · Kulttuuripoliittinen puheenvuoro              3EsipuheKulttuurialojen edunvalvonnalle haasteita asettaa alojen monit...
4       SAK · Kulttuuripoliittinen puheenvuoroKulttuuri on perusoikeusKulttuuri on yhteisiä arvoja. Kulttuuri ilmenee mm. ...
SAK · Kulttuuripoliittinen puheenvuoro          5set paikallis- ja alakulttuurit ovat lisänneet merkitystään. Paikallisen ...
6          SAK · Kulttuuripoliittinen puheenvuoroKulttuuri muodostaa merkittävän osan kotitalouksien kulutuksesta. Kotita-...
SAK · Kulttuuripoliittinen puheenvuoro   7Taiteella ja kulttuurilla on kiistattomia taloudellisia ja muita yhteiskunnalleh...
8       SAK · Kulttuuripoliittinen puheenvuorovastaavalla määrällä omaa avustusosuuttaan. Tässäkään tapauksessa korotusei ...
SAK · Kulttuuripoliittinen puheenvuoro            9Vuoden 2009 alussa taiteen ja tieteen tekijät saavat vihdoin työeläkett...
10    SAK · Kulttuuripoliittinen puheenvuorosuuhun. Vararahastoja ei ole ja yksi taloudellinen floppi ohjelmistossa voivaa...
SAK · Kulttuuripoliittinen puheenvuoro   11Yleisradion rahoitus ei voi olla riippuvainen kulloinkin vallassa olevan po-lii...
12     SAK · Kulttuuripoliittinen puheenvuoroMeneekö suomalaisella elokuvalla hyvin?Suomalaisen elokuvan tekijöillä ei men...
SAK · Kulttuuripoliittinen puheenvuoro            13Suomalaisen elokuvan tavoiteohjelmassa on vaadittu vuodesta 2002, että...
14      SAK · Kulttuuripoliittinen puheenvuoroNäyttelijäliiton kaikista jäsenistä noin 30 prosenttia toimii kiinnitettynät...
SAK · Kulttuuripoliittinen puheenvuoro       15Monelle freelancerius on valinta, jonka perusteena on taiteellinen vapaus j...
16      SAK · Kulttuuripoliittinen puheenvuoroReilua palkkaa, kiitos!Taiteen ja kulttuurin ammattilaiset ovat jäämässä pal...
SAK · Kulttuuripoliittinen puheenvuoro          17teatteriryhmistä kykeni maksamaan työntekijöilleen työehtosopimusten mu-...
18    SAK · Kulttuuripoliittinen puheenvuoroElämäntilanteeseen sopiva turvaSuomen lainsäädäntö tuntee pääasiassa yrittäjän...
SAK · Kulttuuripoliittinen puheenvuoro   19kuin muillakin suomalaisilla työntekijöillä. Turva on pyrittävä saamaan au-kott...
20    SAK · Kulttuuripoliittinen puheenvuoroTekijänoikeuksiin liittyvistä asioista voidaan sopia työnantajan ja työnteki-j...
SAK · Kulttuuripoliittinen puheenvuoro                21kanssa. Tekijänoikeuksiin liittyvää osaamista on kehitettävä tekij...
22      SAK · Kulttuuripoliittinen puheenvuoroja tulotasoon. Koulutustason nousu ei ole vaikuttanut taitelijoiden tai kult...
SAK · Kulttuuripoliittinen puheenvuoro   23Yhteenveto: Reilut pelisäännöt, riittävätuki taiteelleKulttuurityö on yhä tärke...
24       SAK · Kulttuuripoliittinen puheenvuoroKoulutus     •    Kulttuurialan koulutusmäärien on vastattava työelämän tod...
Kulttuurialat – työelämän koelaboratorio
Kulttuurialat – työelämän koelaboratorio
Upcoming SlideShare
Loading in …5
×

Kulttuurialat – työelämän koelaboratorio

647 views

Published on

SAK:n kulttuuripoliittinen puheenvuoro. SAK:n julkaisusarja.

SAK:n näkemys kulttuurin merkityksestä sekä alan ja sen työehtojen kehittämistarpeista.

Published in: News & Politics
0 Comments
0 Likes
Statistics
Notes
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

No Downloads
Views
Total views
647
On SlideShare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
26
Actions
Shares
0
Downloads
3
Comments
0
Likes
0
Embeds 0
No embeds

No notes for slide

Kulttuurialat – työelämän koelaboratorio

  1. 1. 5·2008Kulttuurialat – työelämän koelaboratorio SAK:n kulttuuripoliittinen puheenvuoro Joulukuu 2008
  2. 2. Joulukuu 2008 Lisätiedot: Tilaukset: Hannu Rosengrén SAK hannu.rosengren@sak.fi puh. 020 774 000 puh. 020 774 0187 SAK, PL 157 00531 Helsinki
  3. 3. SAK · Kulttuuripoliittinen puheenvuoro 1KULTTUURIALAT – TYÖELÄMÄN KOELABORATORIOSAK:n kulttuuripoliittinen puheenvuoroSISÄLLYSEsipuhe ............................................................................................. 3 Kulttuuri on perusoikeus .................................................................... 4 Kulttuuri tekee hyvää – myös taloudelle ............................................ 4 Yhteiskunnalla on vastuu kulttuuristaan ............................................ 6 Taide ja kulttuuri tarvitsevat julkista tukea ......................................... 7 Taide ja tiede ovat riippuvaisia apurahoista ....................................... 8 Vapaan kentän tuki kaksinkertaistettava ........................................... 9 Julkisen palvelun YLE ja sananvapaus ........................................... 10 Valtion tuki on kulttuurilehtien elinehto ............................................ 11 Meneekö suomalaisella elokuvalla hyvin? ....................................... 12 Kulttuuriala on silpputyön laboratorio............................................... 13 Reilua palkkaa, kiitos! ...................................................................... 16 Kulttuurin aloille tarvitaan reilun työn pelisäännöt ............................ 17 Elämäntilanteeseen sopiva turva ..................................................... 18 Tekijänoikeus turvaa tekijää ja teosta .............................................. 19 Koulutuksen kautta kulttuurityöhön vai työttömyyteen? ................... 21 Yhteenveto: Reilut pelisäännöt, riittävä tuki taiteelle........................ 23 
  4. 4. 2 SAK · Kulttuuripoliittinen puheenvuoro
  5. 5. SAK · Kulttuuripoliittinen puheenvuoro 3EsipuheKulttuurialojen edunvalvonnalle haasteita asettaa alojen monitahoisuus: te-kijöiden, työn tekemisen ja toimeentulotapojen kirjo. Kulttuurityössä tunne-taan kaikki kuviteltavissa olevat työsuhteiden muodot. Kulttuurialat ovat ai-na olleet myös silpputyön laboratorio1. Myös globaalit muutokset, kutenteknologinen kehitys ja siitä seuraavat tekijänoikeushaasteet, vaikuttavatkiinteästi kulttuurityöhön ja sen edellytyksiin. Yhteisten pelisääntöjen sopi-minen ja tekijän aseman turvaaminen on kulttuurialoilla tärkeämpää kuinkoskaan.Kulttuuripoliittinen puheenvuoro tuo esiin SAK:n näkemyksen kulttuurinmerkityksestä sekä alan kehittämistarpeista. Puheenvuoron laatimiseen onosallistunut kulttuurialan ammattiliittojen neuvottelukunta, johon kuuluvatSAK:n ohella Suomen Muusikkojen Liitto ry, Teatteri- ja Mediatyöntekijätry TeMe, Suomen Journalistiliitto sekä Suomen Näyttelijäliitto. Puheenvuo-ron on kirjoittanut tutkija Anna Kanerva.2Kulttuurialan ammattiliittojen neuvottelukunnan jäsenistä Muusikkojen Liit-to ja TeMe ovat SAK:n jäsenjärjestöjä. SAK:lla ja Suomen Journalistiliitollaon lisäksi erillinen yhteistyösopimus. Kulttuurialojen ammattilaisia on jär-jestäytynyt myös muihin SAK:laisiin liittoihin, kuten Palvelualojen ammat-tiliittoon sekä Julkisten ja hyvinvointialojen liittoon.SAK:laiset ja yhteistyökumppaneina toimivat liitot ovat jäsenmääriltäänSuomen suurimpia kulttuurialan ammattiliittoja. TeMessä jäsenjärjestöineenon noin 3 900, Muusikkojen Liitossa 3 300, Näyttelijäliitossa 1 700 ja Jour-nalistiliitossa 15 000 jäsentä3. Puheenvuorossa korostuvat neuvottelukunnanjäsenliittojen edustamat taiteen ja kulttuurin alat: musiikki, elokuva, teatteri,tanssi, sirkus sekä joukkoviestintä. Liittojen edustamat kulttuuriammattilai-set työskentelevät mm. muusikkoina, ohjaajina, näyttelijöinä, tanssijoina,journalisteina, kustannustoimittajina, lavastajina, valo- ja äänisuunnittelijoi-na, kuvaajina, leikkaajina, kuvaussihteereinä ja teatteri-ilmaisun ohjaajinaniin yksityisellä kuin julkisella sektorilla.1 Silpputyöllä tarkoitetaan epätyypillisiä työsuhteita ja usein hyvinkin lyhyissä pätkissä tehtävää työtä.2 FM, YTM Anna Kanerva työskentelee tutkijana Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiö Cupo-ressa.3 Tilastokeskus, Kulttuuritilasto 2007; TeMe.
  6. 6. 4 SAK · Kulttuuripoliittinen puheenvuoroKulttuuri on perusoikeusKulttuuri on yhteisiä arvoja. Kulttuuri ilmenee mm. kirjoitetussa ja puhutus-sa kielessä, tavoissa, suullisissa ja aineellisissa kulttuurituotteissa, luonnossaja rakennetussa ympäristössä sekä yhteiskunnallisen elämän muodoissa.Taide eri muodoissaan on kulttuurin keskeisimpiä ilmenemismuotoja.Kulttuuri ja taide ovat jokaisen ihmisen perusoikeuksia. Kulttuuriset oikeu-det tunnistetaan YK:n ihmisoikeusjulistuksessa kansalaisoikeuksien, poliit-tisten ja taloudellisten oikeuksien rinnalla. Keskeinen periaate on kulttuuri-sen itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen. Kulttuuriin kuuluu myös sa-nanvapaus, joka on keskeinen ja välttämätön osa demokratiaa.Kulttuuriset oikeudet voidaan jakaa kulttuuriin ja luovuuteen liittyviin oike-uksiin. Kulttuuriin liittyviä oikeuksia ovat mm. oikeus osallistua kulttuu-rielämään, kulttuurin tasavertainen saatavuus ja saavutettavuus, oikeus kult-tuuriperintöön sekä oikeus osallistua kulttuuripolitiikan suunnitteluun ja to-teutukseen.Luova työ on jokaisen oikeus. Luovuuteen liittyy myös tekijöiden moraalis-ten ja taloudellisten oikeuksien tunnustaminen sekä ilmaisun- ja taiteellinenvapaus.4Kulttuuristen oikeuksien on oltava lähtökohtana kulttuuria koskevassa pää-töksenteossa, resursoinnissa ja alan edunvalvonnassa.Kulttuuri tekee hyvää – myös taloudelleGlobaalin talouden kehityskulut koskevat myös Suomea, jossa yhteiskunnanja teollisuuden rakenteet muuttuvat. Palvelualojen merkitys talouskasvulleja työllisyydelle kasvaa perinteisten teollisuusalojen kustannuksella. Väes-tön ja palveluiden alueellinen keskittyminen, kansalaisten ikääntyminen jakulttuurisen moninaisuuden lisääntyminen mm. maahanmuuton seuraukse-na, ovat suomalaisen yhteiskunnan muutossuuntia.Kansainvälinen vuorovaikutus lisää kulttuurisen osaamisen ja herkkyydenmerkitystä. Globalisoituvassa maailmassa paitsi vuorovaikutus, myös erilai-4 Reilu kulttuuri. Kulttuuripolitiikan eettinen ulottuvuus ja kulttuuriset oikeudet. Hannele Koivunen ja Lee-na Marsio 2006. Opetusministeriön julkaisuja 2006:50.
  7. 7. SAK · Kulttuuripoliittinen puheenvuoro 5set paikallis- ja alakulttuurit ovat lisänneet merkitystään. Paikallisen kult-tuuri-identiteetin merkitys korostuu yhteiskunnan rakennemuutoksessa.Globalisaation myötä kulttuurin positiiviset vaikutukset ovat saaneet laajaahuomiota. Kulttuuritarjonnasta on tullut keskeinen kaupunkien ja alueidenvetovoimatekijä. Kulttuurilaitoksilla on keskeinen rooli kuntien kulttuu-rielämässä. Ne tuottavat ympäristöönsä taloudellisten hyödyn lisäksi harras-tustoimintaa, taitelija- ja produktiovierailuja, koulutusta, virkistystoimintaasekä yleistä aktiivisuutta. Samalla ne ovat osa kotimaista työtä. Kulttuurillaja taiteella on nähty merkittäviä vaikutuksia ihmisten kokemuksiin hyvin-voinnista ja terveydestä. Taiteen ja tieteen tekijöillä on keskeinen rooli in-novaatioiden synnyttämisessä ja yhteiskunnan uudistamisessa.Taide- ja kulttuurialat ovat työvoimavaltaisia, suorastaan käsityöaloja.Vuonna 2005 työllisistä suomalaisista palkansaajista 4,2 prosenttia työsken-teli kulttuurialoilla. Kulttuurin osuus Suomen bruttokansantuotteesta oli 3,2prosenttia. Kulttuurin osuus BKT:sta oli suurempi kuin esimerkiksi alkutuo-tannon, perinteisten teollisuuden toimialojen tai matkailun.5Eräiden toimialojen arvonlisäysosuudet vuonna 20056 Rakentaminen Sähköteknisten tuotteiden jne. valm Tukkukauppa ja agentuuritoiminta Terveydenhuoltopalvelut Koulutus Muu liike‐elämää palveleva toiminta Julkinen hallinto Sosiaalipalvelut Muut yht.kunn. ja henk.koht. palv. Vähittäiskauppa KULTTUURI Massan, paperin jne. valmistus MATKAILU Sähkö‐, kaasu‐ ja vesihuolto Metsätalous ja siihen liitt. palv. Elintarvikkeiden ja juomien valm. Majoitus‐ ja ravitsemistoiminta Maa‐ ja riistatalous ja niihin liittyvät palvelut Puutavaran ja puutuotteiden valm. Kulkuneuvojen valmistus URHEILU Tekstiilien ja vaatteiden valmistus 0,00 1,00 2,00 3,00 4,00 5,00 6,00 7,00 %Lähde: Kulttuurin satelliittitilinpito; Pilottiprojektin loppuraportti. Opetusministeriön jul-kaisuja, 2008: 20.5 Kulttuurin satelliittitilinpito; Pilottiprojektin loppuraportti. Opetusministeriön julkaisuja, 2008: 20.6 Kulttuurin osuus talouden arvonlisäyksestä on verrattavissa bruttokansantuoteosuuteen. Kulttuurinsatelliittitilinpito; Pilottiprojektin loppuraportti. Opetusministeriön julkaisuja, 2008: 50.
  8. 8. 6 SAK · Kulttuuripoliittinen puheenvuoroKulttuuri muodostaa merkittävän osan kotitalouksien kulutuksesta. Kotita-loudet käyttivät vuonna 2005 kulttuuriin 6,8 prosenttia kaikista kulutus-menoistaan. Kotitaloudet kuluttavat kulttuuriin saman osuuden käytettävissäolevista tuloista (tulojen absoluuttisesta määrästä) riippumatta. Suomessakulttuurin suhteellinen osuus kotitalouksien kulutusmenoista on ollut EU-maiden kärkitasoa.7Yhteiskunnalla on vastuu kulttuuristaanSivistynyt yhteiskunta kantaa vastuun kulttuuristen oikeuksien, kulttuurisentasa-arvon ja moniäänisen sananvapauden toteutumisesta. Niiden turvaami-nen edellyttää myös vastuunottoa rahoituksesta.Valtion ja kuntien tehtävänä on turvata hyvinvointiyhteiskunnan kulttuuris-ten peruspalveluiden laatu ja saatavuus. Peruspalveluita ovat kirjastot, teat-terit, orkesterit, museot ja taideoppilaitokset. Jokaisella tulisi olla asuinalu-eesta, iästä, sukupuolesta, sosiaalisesta asemasta tai etnisestä taustasta riip-pumatta tasa-arvoiset mahdollisuudet kulttuurin ja taiteen harrastamiseen jakuluttamiseen.Saatavuus merkitsee myös kulttuurin moniarvoisuutta ja moniäänisyyttä.Alueellisten ja paikallisten kulttuuri-identiteettien, vaihtoehtokulttuureidenja eri vähemmistöryhmien kulttuurimuotojen tukeminen on julkisen kulttuu-ripolitiikan tehtävä.Kansallisen kulttuurin näkökulmasta on tärkeää, että kotimaisen kulttuurinasemaa vahvistetaan kansainvälisen tarjonnan keskellä. Tämä on erityisentärkeää Suomen kaltaisella pienellä kieli- ja kulttuurialueella. Sisältötuotan-non ei tule keskittyä harvoihin, taloudellisesti vahvoihin käsiin. Keskitty-mistä seuraa usein tarjonnan yksipuolistuminen, yhdenmukaistuminen jaylikaupallistuminen.Suomalaisella kulttuurilla ja taiteella on merkittävää kansainvälistä potenti-aalia. Siksi kulttuurin tulee olla tasaveroinen muiden vientialojen joukossa.Vientihankkeiden ohella taiteen ja kulttuurin kansainvälisen vuorovaikutuk-sen, kulttuurivaihdon ja liikkuvuuden lisäämiseen pitää panostaa.7 Kulttuurin satelliittitilinpito; Pilottiprojektin loppuraportti. Opetusministeriön julkaisuja, 2008: 20.
  9. 9. SAK · Kulttuuripoliittinen puheenvuoro 7Taiteella ja kulttuurilla on kiistattomia taloudellisia ja muita yhteiskunnallehyödyllisiä vaikutuksia. Kulttuurin itseis- ja välinearvoja ei pidä asettaa toi-siaan vastaan eikä kulttuuria tule jättää vain ”kilpailukykystrategioissa” jatalouden ehdoilla kehitettäväksi. Kaikkea taidetta ja kulttuuria ei voi eikäkannata tuotteistaa ja brändätä. Myös ei-kaupallisen kulttuurin ja taiteenolemassaolo on turvattava.Taide ja kulttuuri tarvitsevat julkista tukeaTaiteen itsenäisyys, monimuotoisuus sekä kokeellisuus edellyttävät julkistatukea. Taiteellisen työn tukeminen on välttämätön edellytys kulttuurin mui-den, yhteiskunnallisesti hyödyllisten vaikutusten toteutumiselle. Kulttuuri-laitosten rahoitus onkin parantunut – hitaasti, mutta varmasti. Julkinen tukimahdollistaa maantieteellisesti kattavan ja laadukkaan kulttuurilaitostenverkoston Suomessa.Taiteen ja kulttuurin osuus valtion budjetissa oli vuonna 2007 noin 391 mil-joonaa euroa. Siitä 48 prosenttia rahoitettiin veikkausvoittovaroilla. Suu-rimman osan rahoituksesta (noin 85 %) valtio ohjaa kansallisille kulttuuri-laitoksille ja kunnille lakisääteisiä menoja varten8. Valtio osallistuu kunnal-lisen kulttuuritoiminnan rahoittamiseen valtionosuusjärjestelmän kautta.Valtionosuuksien myöntämistä ohjaavat laki opetus- ja kulttuuritoiminnanrahoituksesta sekä teatteri- ja orkesterilaki, jotka tulivat voimaan vuoden1993 alusta.Kulttuurilaitokset ovat työvoimavaltaisia. Valitettavasti niiden valtionavus-tusten perusteena olevien henkilötyövuosien määrä ja hinta eivät ole vastan-neet työn todellista laajuutta ja kustannuksia. Henkilötyövuoden hintaansaatiin vuonna 2006 toteutetulla lakimuutoksella kauan odotettu, kustannus-tason kehitystä vastaava korotus. Vuosina 2008–2010 museoiden, teatterei-den ja orkestereiden valtionosuuksia korotetaan 50 miljoonalla eurolla.Kuntien merkitys kulttuuripalveluiden rahoittamisessa on keskeinen. Esi-merkiksi suurimmalle osalla suomalaisista teattereista kunta on valtiota suu-rempi rahoittaja9. Valtionosuuksia ei korvamerkitä. Tämän vuoksi kunnatsaattavat kohdentaa valtionosuuden korotuksia tarpeellisiksi katsomiinsakohteisiin, myös kulttuurin ulkopuolelle, tai ne saattavat pienentää korotusta8 Opetusministeriö, www.minedu.fi.9 Teatteritilastot 2007. Teatterin tiedotuskeskus.
  10. 10. 8 SAK · Kulttuuripoliittinen puheenvuorovastaavalla määrällä omaa avustusosuuttaan. Tässäkään tapauksessa korotusei siis kohdennu sinne, mihin se oli tarkoitettu.Opetusministeriö on asettanut työryhmän seuraamaan varojen ohjautumista.Eräänä keinona on esitetty ns. rahoituksen kuntaehtoa. Sen mukaan kunnateivät saisi pienentää avustuksiaan valtion määrärahojen lisääntyessä.Kunnallinen kulttuuritoiminta on haasteiden edessä kuntatalouksien kiristy-essä. Silti kulttuurikentän kehittämisessä täytyy voida luottaa siihen, etteivätkuntien tuet pienene valtion tuen mahdollisesti kasvaessa. Tässä kuntienkulttuuritahto on avainasemassa.Taide ja tiede ovat riippuvaisia apurahoistaTaiteellisen työn merkittävimpiä julkisia tukimuotoja ovat taidetoimikuntienkautta jaettavat harkinnanvaraiset avustukset ja taiteilija-apurahat. Suomessaon myös lukuisia apurahoja myöntäviä säätiöitä, yhdistyksiä ja rahastoja.Tekijänoikeusjärjestelmän kautta kerättävät tekijänoikeuskorvaukset ovatapurahojen ohella keskeinen taiteen tukirahan lähde.Taiteen keskustoimikunta myöntää avustuksia taiteelliseen työskentelyyn,projekteihin ja yhteisöille. Vuonna 2007 tämän tuen osuus valtion budjetistaoli 0,5 prosenttia ja taide- ja kulttuuribudjetista se muodosti kaikkiaan 5,2prosenttia10.Taiteen parissa työskentelevien ja freelancereiden kasvanut määrä on lisän-nyt apurahojen kysyntää. Taiteilijoille apurahat muodostavat keskeisen osantoimeentuloa. Ne ovat silpputyön tulonlähde muiden joukossa. Niukkuudenjakaminen mahdollisimman monelle näyttää olevan valtion taiteilijatuenkeskeinen jakoperiaate11. Valtion apurahojen osalta lyhimmät apurahakau-det ovat tyypillisiä mm. sirkustaiteilijoille, näyttelijöille, ohjaajille ja käsi-kirjoittajille, pisimmät puolestaan kuvataitelijoille ja kirjailijoille. Elokuvanja esittävän taiteen apurahojen saajista yli puolet on työllistänyt apurahallaitsensä lisäksi myös muita12.10 Taidetoimikuntien myöntämä tuki 2007. Paula Karhunen 2008. Tilastotiedote 1/2008. Taiteen keskus-toimikunta.11 "Emme ole voineet tänä vuonna..." Kielteisen taiteilija-apurahapäätöksen vuodelle 2006 saaneidentaiteellinen toiminta ja heidän arvionsa taiteilija-apurahajärjestelmän toimivuudesta. Pauli Rautiainen2008. Työpapereita 46 – Taiteen keskustoimikunta.12 Taiteilija-apurahajärjestelmän toimivuus ja koettu vaikuttavuus. Selvitys valtion taiteilija-apurahan saa-jista 2002–2005. Pauli Rautiainen 2006. Työpapereita 45 – Taiteen keskustoimikunta.
  11. 11. SAK · Kulttuuripoliittinen puheenvuoro 9Vuoden 2009 alussa taiteen ja tieteen tekijät saavat vihdoin työeläkettä vas-taavan eläketurvan ja tapaturmavakuutuksen uuden lain ansiosta – kutenmuutkin suomalaiset työntekijät. Lisäksi sairaus-, isyys-, äitiys- ja vanhem-painvapaan aikainen turva paranee. Tähän asti ei apurahalla tehdystä työstäole kertynyt sosiaaliturvaa.Vapaan kentän tuki kaksinkertaistettavaTaiteen vapaan kentän taloudellinen tilanne on huolestuttava. Vapaalla ken-tällä tarkoitetaan ns. vakiintuneen institutionaalisen taidekentän ulkopuolel-la toimivia ryhmiä (yhtyeet, teatteri-, tanssi- ja sirkusryhmät sekä yksittäisetproduktiot), jotka työskentelevät valtionosuuslain ulkopuolella.Vapaan kentän rahoitus on riittämätön sen potentiaaliin verrattuna. Rahoi-tuslain ulkopuoliset teatteri-, tanssi- ja sirkusryhmät saivat vuonna 2007 yh-teensä noin kaksi prosenttia teatterille, tanssille ja oopperalle suunnatustarahoituksesta. Saman osuuden saivat rahoituslain ulkopuoliset orkesteritsuhteessa orkestereiden valtionosuuksiin13. Lain ulkopuolelle jäävät ryhmättuottivat kaikkiaan 28 prosenttia teatterin, tanssin, sirkuksen ja oopperanesityksistä ja saivat 17 prosenttia kaikista katsojista14.Vapaalla kentällä on keskeinen rooli suomalaisen kulttuurin kansainvälis-tymisessä ja viennissä. Suomalaisen nykysirkuksen yleisöstä kaksi kolmas-osaa on maamme rajojen ulkopuolella15. Myös suomalaisen musiikkivien-nin, jonka arvo oli vuonna 2006 yli 26 miljoonaa euroa16, kärkenä on insti-tuutioiden ulkopuolinen musiikki.Vapaan kentän tuki tulee pikaisesti kaksinkertaistaa. Sen rahoitus on korjat-tavissa suhteellisen pienellä rahalla. Vuonna 2007 teatteri- ja orkesterilainulkopuolisille teatteri- ja tanssiryhmille sekä orkestereille jaettiin noin 1,8miljoonaa euroa.17 Tuen kaksinkertaistamisella olisi huikea merkitys vapaankentän toimintaedellytyksille. Korotus ei kuitenkaan saa vaarantaa vakiintu-neen taidekentän rahoitusta. Vakiintuneessakin kentässä eletään kädestä13 Opetusministeriö; Taidetoimikuntien myöntämä tuki 2007. Paula Karhunen 2007. Tilastotiedote1/2008. Taiteen keskustoimikunta.14 Teatteritilastot 2007. Teatterin tiedotuskeskus.15 Teatteritilastot 2007. Teatterin tiedotuskeskus.16 Suomalaisen musiikkiviennin markkina-arvo ja rakenne 2006, www.musex.fi.17 Teatteritilastot 2007. Teatterin tiedotuskeskus; Taidetoimikuntien myöntämä tuki 2007. Paula Karhu-nen 2007. Tilastotiedote 1/2008. Taiteen keskustoimikunta.
  12. 12. 10 SAK · Kulttuuripoliittinen puheenvuorosuuhun. Vararahastoja ei ole ja yksi taloudellinen floppi ohjelmistossa voivaarantaa taidelaitoksen talouden ja tulevaisuuden.Rahoituslain ulkopuolisen kentän tukemisessa keskeistä on myös riittävientyö- ja harjoitustilojen turvaaminen freelance-taiteilijoille ja ryhmille koh-tuuhintaan. Osa harkinnanvaraisista avustuksista tulee suunnata nuorten tai-teilijoiden tukemiseen. Vastaavasti taiteilijaeläkejärjestelmää on kehitettävä,sillä taiteilijaeläkkeiden lukumäärä ei ole suhteessa eläkettä tarvitsevienmäärään.Esimerkiksi nykysirkuksen kasvu on ollut Suomessa viime vuosina nopeaa.Avustuksia on kuitenkin saanut vain neljä ryhmää vuonna 2008. Sirkus pää-see valtion harkinnanvaraisen taiteen tuen pariin vuonna 2009, tosin budje-toitu tuki on vielä vaatimatonta. Silti sirkusalan rakenteiden kehittyminen jakansainvälisyys edellyttävät taidemuodon tukemista omana alanaan.Musiikin eri lajien, erityisesti rytmimusiikin, tulee päästä julkisen tuen pii-riin nykyistä laajemmin. Tuen edellytysten periaatteita on selkiytettävä erimusiikin lajityypit huomioon ottaen.Julkisen palvelun YLE ja sananvapausYleisradio on merkittävä suomalaisen kulttuurin tuottaja ja tilaaja. Tämäkoskee kotimaista draamaa, musiikkia, dokumentteja, elokuvia, tv-sarjojasekä uutis- ja ajankohtaisohjelmia – suomeksi, ruotsiksi ja saameksi. Moni-kulttuurisessa Suomessa paine kasvaa myös muunkielisten ohjelmien lisää-miseen. Kansallisena kulttuurilaitoksena Yleisradion tehtävänä on tarjota jataata täyden palvelun yleisradio-ohjelmisto. Sen on oltava jokaisen saatavil-la yhtäläisin ehdoin.Perustehtävästään huolimatta Yle on viime vuosina leikannut freetyöhön va-rattuja määrärahoja. Käytännössä tämä on tarkoittanut sekä työtilaisuuksienvähentymistä että freelance-työntekijöiden ansioiden leikkaamista.Merkittävänä kulttuurilaitoksena Yleisradio ansaitsee ja tarvitsee yhteiskun-nan tuen. Tekninen kehitys ja digitalisointi ovat aiheuttaneet Yleisradiollepaineita. Kansalaisilla on oikeus laadukkaaseen ohjelmistoon kohtuullisellahinnalla televisiossa ja radiossa, verkossa ja mobiiliviestinnässä. Kansalais-ten tulee päästä tasapuolisesti tietoverkkoon ja laajakaistapalveluiden pariin.
  13. 13. SAK · Kulttuuripoliittinen puheenvuoro 11Yleisradion rahoitus ei voi olla riippuvainen kulloinkin vallassa olevan po-liittisen koalition taloudellisista ja poliittisista ratkaisuista.Digitalisoituminen on muuttanut kulttuuristen sisältöjen kulutus- ja levittä-mistapoja. Se mahdollistaa teosten uusia hyödyntämistapojen kehittämisen.Toisaalta Internet tekee helpommaksi tekijänoikeudella suojatun materiaalinesittämisen ja levityksen myös siten, että tekijät ja tuottajat jäävät ilmankorvausta tekemästään työstä. Luvaton käyttö yksipuolistaa kulttuuritarjon-taa heikentämällä tekijöiden toimintaedellytyksiä.Valtion tuki on kulttuurilehtien elinehtoKulttuuri- ja mielipidelehdet ovat tärkeä osa suomalaista mediaa ja yhteis-kunnallista keskustelua. Pieniä ja toisin ajattelevia lehtiä ja julkaisufooru-meita tarvitaan joukkoviestinnän omistuksen keskittyessä entisestään. Julki-suuden ja keskustelun olennaisesta ja epäolennaisesta tulee olla moniäänistäja ennakkoluulotonta.Opetusministeriö avustaa kulttuurilehtiä, jotka ylläpitävät kulttuurista, tie-teestä, taiteesta tai uskonnollisesta elämästä käytävää yhteiskunnallista kes-kustelua. Vuonna 2008 tukea sai 113 lehteä ja seitsemän verkkojulkaisua18.Tukea on jaettu vuosittain 800 000 euroa, mutta summa on ollut myös leik-kausuhan alla.Tuetuissa lehdissä on valtavia eroja. Eräät ovat suuria, monen palkatun toi-mittajan ammattimaisia julkaisuja ja eräät ovat suorastaan harrastajapohjaltatehtyjä. Kun yksi lehti kestää kymmenien tuhansien eurojen tappiot, toinenvoi kellahtaa nurin tuhannen euron alijäämästä. Yhteiskunnan tuki on mo-nelle ainoa elämänlanka.Myös poliittisten lehtien yhteiskunnallinen tuki on muuttunut. Nyt se on osapuoluetukea ja sidottu eri puolueiden parlamentaariseen kannatukseen. Tuenmäärä on siis aina kiinni neljän vuoden välein äänestettävästä eduskunnankokoonpanosta. Puoluelehtien taloudellinen tilanne on monessa tapauksessahyvin vaikea. Demokratiaan ja sanavapauteen kuuluu myös se, että eri aate-suunnat saavat äänensä kuuluviin.18 Opetusministeriö, www.minedu.fi.
  14. 14. 12 SAK · Kulttuuripoliittinen puheenvuoroMeneekö suomalaisella elokuvalla hyvin?Suomalaisen elokuvan tekijöillä ei mene hyvin: työ on silppua ja laitto-muuksia ja työnantajan osaamattomuutta esiintyy usein. SAK:n tutkimuksenmukaan elokuva-alan ammattilaisella on vuoden aikana keskimäärin 6,2työsuhdetta ja 4,3 työttömyysjaksoa19. Suomen Elokuva- ja Videotyönteki-jäin Liiton vuonna 2007 toteuttaman jäsenkyselyn mukaan yksittäinen jäsenkohtaa keskimäärin kaksi työehtosopimusrikkomusta vuosittain. Räikeim-miksi ongelmiksi liiton jäsenet nostivat ylityökorvausten maksamattomuu-den ja ylipitkät työpäivät.Uudenmaan työsuojelupiirin TV- ja elokuvatuotantoyrityksille tekemässäkyselyssä vuonna 2006 noin puolet vastanneista tuotantoyhtiöistä ilmoittinoudattavansa jotakin työehtosopimusta, yleensä Elokuva- ja tv-tuotantojakoskevaa työehtosopimusta20. Elokuvan ja television riippumattomien-tuotantojen ongelmana on tuotantoyhtiöiden järjestäytymättömyys työnanta-jaliittoon. Vastausten mukaan 85 prosenttia työsopimuksista oli tehty kirjal-lisesti ja työaikakirjanpitoa piti 45 prosenttia yrityksistä. Lakisääteinen tapa-turmavakuus oli 88 prosentissa yrityksistä21.Alalle on luotava reilut työelämän pelisäännöt. Selvät rikkomukset ja muutepäselvyydet on karsittava. Ongelmat kärjistyvät julkisen tuen riittämättö-myyteen, työnantajan ammattitaidottomuuteen sekä siihen, ettei alalla oleyleissitovaa työehtosopimusta. Näin ei voi jatkua.Valtioiden osuudet Suomen elokuvasäätiön ja Ruotsin Filmi-instituutinbudjeteista 2000 2005 2010 kasvuRuotsi 21 milj. eu- 24 milj. euroa 34 milj. euroa 62 % roaSuomi 10,8 milj. 13,3 milj. euroa (ei vielä tie- ? euroa toa)Lähde: Suomen elokuvasäätiö, Suomalaisen elokuvan tavoiteohjelma 2006–2010.19 Työtön, työssä, missä? Pätkätyöntekijöiden pakenevat oikeudet. Anu Suoranta. Syyskuu 2008, SAK:ntutkimustieto 4/2008.20 Uudenmaan työsuojelupiiri, TV- ja elokuvatuotantohankkeen kysely 2006 ja tarkastukset 2007.21 Uudenmaan työsuojelupiiri, TV- ja elokuvatuotantohankkeen kysely 2006 ja tarkastukset 2007.
  15. 15. SAK · Kulttuuripoliittinen puheenvuoro 13Suomalaisen elokuvan tavoiteohjelmassa on vaadittu vuodesta 2002, ettäsuomalaisen elokuvan rahoitusnostetaan pohjoismaiselle tasolle. Suomalaisen elokuvan tukijärjestelmääSe tarkoitti tuolloin rahoituksen kuvaa tarina, jossa kuvausporukka lähteenostoa 10 miljoonasta 25 miljoo- Lappiin kuvauksiin.naan euroon. Elokuvan tuotannonja jakelun tuen määrärahat nousi- Suomen elokuvasäätiö myöntää bensa-vat 10,7 miljoonasta (2002) 13,1 rahat Seinäjoelle asti. On kuvausporukanmiljoonaan euroon (2005) eli 22,5 ongelma päästä perille.prosenttia. Onnistuuko tuottaja keräämään kasaanLokakuun lopulla 2008 valmistui puuttuvat rahat? Vaatiiko hän kuvauspo-opetusministeriön asettaman selvi- rukkaa maksamaan bensat omistaan vaitysmiehen Lauri Törhösen raportti työntämään auton perille?elokuva-alan rahoituksesta. Siinäon lukuisia parannusehdotuksia, Elokuvan rahoittajat eivät ota tästä vas-jotka ministeriön tulee perinpoh- tuuta eivätkä tarkista onko Lapin matkallajaisesti tutkia ja selvittää. noudatettu lakia ja maksettu esim. ylityö- ja lomakorvaukset.Elokuva-alan ja TV-tuotannon ra-hoittajien on kannettava vastuunsa. Ongelmana on tukipolitiikka sekä val-vonnan vähäisyys. Elokuvasäätiö ei valvo, että sen rahoittamissa tuotannois-sa on noudatettu lakia ja maksettu palkkabudjetin ylittävät lakisääteiset yli-työ- ja lomakorvaukset.Kulttuuriala on silpputyön laboratorioTaiteilijat ja kulttuurityöntekijät ovat heterogeeninen ja erilaisista ammateis-ta koostuva ryhmä. Taiteilijoiden lisäksi kulttuurialoilla työskentelee paljonammattilaisia mm. hallinnollisissa ja teknisissä tehtävissä.Kulttuurityössä tunnetaan kaikki kuviteltavissa olevat työsuhteen muodot.Vakituisessa työsuhteessa työskentelevien lisäksi on määräaikaisia, osa-aikaisia, keikkatyöläisiä, vuokratyöntekijöitä, tarvittaessa töihin tulevia,yrittäjiä jne. Usein erilaiset työsuhteet esiintyvät yhtä aikaa. Tyypillistä onerilaisten työsuhteiden ja itsensä työllistämisen lisäksi työttömyysjaksojenja apurahakausien lomittuminen. Apurahoilla ja sosiaalietuuksilla on kes-keinen merkitys tulonmuodostuksessa22.22 Taitelijan asema. Raportti työstä ja tulonmuodostuksesta eri taiteenaloilla. Kaija Rensujeff 2003. Tai-teen keskustoimikunnan julkaisuja no 27. Taiteen keskustoimikunta.
  16. 16. 14 SAK · Kulttuuripoliittinen puheenvuoroNäyttelijäliiton kaikista jäsenistä noin 30 prosenttia toimii kiinnitettynätyöntekijänä23. Temeläisten järjestöjen jäsenistä valo- ja äänisuunnittelijois-ta 38 prosenttia, lavastajista kolmasosa, teatteriohjaajista viidennes, muttatanssijoista vain noin viisi prosenttia toimii TeMen mukaan kiinnitettynä.Freelance-työn ja freelancereiden määrä kasvaa. Freelancerina toimiminenon hyvin yleistä etenkin tanssin, musiikin ja elokuvan parissa.Freelancerit voivat toimia sekä työsuhteisesti että työllistää itsensä amma-tinharjoittajana tai yrittäjänä. Taitelijan ammattiin on perinteisesti kuulunutyrittäjämäisiä piirteitä ja freelancerina toimiminen edellyttää riskinoton jaepävarmuuden sietokykyä. Freelance-työn ongelma on, että se voidaan rin-nastaa yrittäjyyteen, vaikka tekijällä ei ole yritystä tai toiminimeä. Tällöinfreelancer vastaa itse sosiaalivakuutustensa järjestämisestä.Tarkkoja lukuja siitä, kuinka moni taiteilija työllistyy omalla toiminimellätai rekisteröidyssä yrityksessä ei ole saatavissa. Myöskään freelance-käsitteen käyttö ei aina ole yhdenmukaista. Freelance-toimittajista enemmis-tö toimii verokortilla. Kolmasosalla freelance-journalisteista on käytössääntoiminimi, 15 prosenttia toimii yhtiömuodossa24.23 Suomen Näyttelijäliitto. Kokonaisjäsenmäärä sisältää myös opiskelija- ja eläkeläisjäsenet. Näyttelijälii-tossa kiinnitetyiksi kirjataan vuoden tai sitä pidemmäksi ajaksi työhön kiinnitetyt näyttelijät. Liiton työs-säkäyvistä jäsenistä kiinnitettyinä toimii 42 % ja freelancereina 58 %.24 Freelancereiden työmarkkinatutkimus 2006. Suomen freelance-journalistit. www.freet.fi.
  17. 17. SAK · Kulttuuripoliittinen puheenvuoro 15Monelle freelancerius on valinta, jonka perusteena on taiteellinen vapaus jaitsemääräämisoikeus. Osalle se on pakon sanelemaa. Vastentahtoiseen free-lancetyöhön tai yrittäjyyteen ajaudutaan esimerkiksi toistaiseksi voimassaolleen työsuhteen päätyttyä, pitkien työttömyysjaksojen väsyttämänä ja työl-listymisvaikeuksien seurauksena. Taloudelliset suhdanteet vaikuttavat free-lancereiden työhön. Erityisesti 1990-luvun laman seurauksena freelancerei-den lukumäärä moninkertaistui. Työnantajat käyttävät tilannetta myös hy-väkseen. He maksavat mielellään palkkioita ilman työsuhteen sosiaalikulujatai edellyttävät työtä tilatessaan, että tekijällä oma yritys ja laskutusmahdol-lisuus. Freelancer saattaa olla myöstilanteessa, jossa hän on yrittäjänä Freelancerina työskentelyn tavattaloudellisesti riippuvainen yhdestätai korkeintaan muutamasta toimek- 1. Työsuhteessa tehtävä freelance-työ,siantajasta. esimerkiksi vieraileva teatteriohjaaja tai muusikko.Kulttuuriyrittäjyydestä on puhuttu 2. Yrittäjä, joka toimii oman firmansatalouskasvun edistäjänä ja ratkaisu- kautta.na työllistymisongelmiin. Yrityksen 3. Tilaustyötä tekevä freelancer, esi-perustaminen ei yksin ratkaise on- merkiksi kuvataiteilija, jolta on tilattu te-gelmia, vaan se voi lisätä niitä. os. Työ ei ole työsuhteista.Kulttuuriyrittäjyydelle on oltava ta- 4. Itsenäisesti työtään tekevä freelan-loudelliset edellytykset. Kulttuu- cer, esimerkiksi journalisti tai käsikirjoit-risektorilla näin ei aina ole ja pakos- taja, joka työn tehtyään yrittää myydäta yrittäjäksi joutuva jää samalla so- sen. Työ ei ole työsuhteista.siaaliturvan, erityisesti työttömyys- 5. Elanto kertyy yllämainittuja työtapojaturvan ulkopuolelle. yhdistellen.Kulttuuriyrittäjyyden ja freelance-työn on oltava omaehtoinen valinta. Yrit-täjyyteen ei pidä painostaa työttömyyden vaihtoehtona. Yritysmuotoinentoiminta ei sovi kaikille taiteenaloille ja tekijöille.Yrittäjän ja työntekijän välistä rajaa tulee selventää, jotta niiden väliin ei jääoikeudellisesti harmaata, sosiaaliturvan suhteen väliinputoajien aluetta. Yrit-täjyyden monimuotoisuuden tukeminen, tukiverkostot ja yrittäjäosaaminenovat erittäin tärkeitä. Niihin tulee panostaa samalla, kun kulttuuriyrittäjyyttämarkkinoidaan.
  18. 18. 16 SAK · Kulttuuripoliittinen puheenvuoroReilua palkkaa, kiitos!Taiteen ja kulttuurin ammattilaiset ovat jäämässä palkkakehityksessä kauasmuista yhteiskunnan sektoreista ja vastaavan tasoisen koulutuksen saaneistaasiantuntijoista. Pätkätyöläisten ja freelancereiden asema työsopimuksiatehtäessä ei ole vahva. Heille tehdään usein ota tai jätä -tarjouksia.Teatterin tiedotuskeskuksen tilastojen mukaan työnantajaliitoon järjestäy-tymättömissä valtionosuutta saavissa teattereissa maksetaan freelancereilleyleissitovan työehtosopimuksen alittavia palkkoja. Vierailevista ohjaajista14 prosentille, skenografeista 31 prosentille ja valo- ja äänisuunnittelijoistaperäti 80 prosentille maksettiin vuonna 2006 työehtosopimusten miniminalittavaa palkkaa25.Myös freelance-muusikoille tarjotaan usein työtä alle työehtosopimustenminimitariffien, ja tavallista on, että palkkaa halutaan maksaa kustannustenkorvauksina. Ohjelmatoimistoalalla toimii edelleen yrityksiä, jotka kilpaile-vat kyseenalaisin tai suorastaan laittomin keinoin. Suomen Journalistiliitonmukaan freelance-palkkiot ovat polkeneet paikallaan eli käytännössä free-lance-toimittajien ansiotaso on pudonnut jo useita vuosia peräkkäin26.Vajaatyöllisyys on freelance-työn ongelma. Alityöllistettyinä itseään pitävi-en journalistien verotettavat tulot olivat melkein puolet pienemmät kuintäystyöllistettyinä itseään pitävien ansiot. Keskeisin syy alityöllistymiseenkulttuurin alueella on ylitarjonta työvoimasta27. Näyttelijän työpäiväTaiteen vapaalla kentällä ja elokuvatuo-tannossa puuttuvia resursseja paikataan Aamulla opetusta terveydenhoito-palkattomalla tai alipalkatulla työllä. oppilaitoksessa, josta laskutetaan.Vuonna 2004 palkattoman työn osuus olinoin 60 prosenttia valtionosuuslain ulko- Iltapäivällä työryhmän harjoitukset.puolisten teatteriryhmien rahoituksesta. Ansion saa apurahasta.Resurssipula on kroonistunut, ja siihen on Illalla esitys teatterissa. Siitä mak-alettu suhtautua jopa itsestäänselvyytenä. setaan palkkaa.Vain vähemmistö palkkoja maksavista25 Teatteritilastot 2006; Meteli 3/2008.26 Suomen Journalistiliiton freelancer -strategia 2004. www.freet.fi.27 Suomen Journalistiliiton freelancer -strategia 2004. www.freet.fi.
  19. 19. SAK · Kulttuuripoliittinen puheenvuoro 17teatteriryhmistä kykeni maksamaan työntekijöilleen työehtosopimusten mu-kaisia palkkoja. 28Ongelmana on, että monet ovat valmiita tekemään töitä yhteisesti sovittujataksoja halvemmalla taiteen tekemisen ja työllistymisen halusta ja työttö-myyden pelosta. Tähän on johtanut kova kilpailutilanne.Kulttuurin aloille tarvitaan reilun työn peli-säännötTyösopimukset kuuluvat osaksi normaalia työelämää. Työehtosopimuksellasovitaan alan pelisäännöistä ja työsuhteen ehdot. Kulttuurin ja taiteen ken-tällä pitää sitoutua reilun työn pelisääntöihin – samoin kuin muillakin työ-elämän aloilla.Yleissitovia työehtosopimuksia on saatava niillekin aloille, joilta ne puuttu-vat. Työnantajavastuu kuuluu työnantajalle eikä sitä voi siirtää työntekijöi-den harteille, vaikka työssä olisi miten suuri taiteellinen vapaus tahansa.Freelance-työ ei saa olla halpatyötä eikä freelancereita saa käyttää työnanta-jan työvoimakustannuspuskureina. Niinpä freelancerin ansiotason pitää ollaverrattavissa vakituisessa työsuhteessa toimivaan kollegaan.Freelancereiden neuvotteluasemaa tulee vahvistaa. Kulttuurityöntekijät tar-vitsevat lisää vaikutusmahdollisuuksia omaan työhönsä. Kulttuurin tekijöi-den näkemykset on huomioitava aiempaa vahvemmin myös kulttuuripoliit-tisia linjauksia tehtäessä.Ammattimaisen kulttuurin tekemiseen kuuluu myös rahoittajan ja tilaajanvastuu. Rahoittajien on valvottava julkisen tuen käyttöä. Valtion ja kuntientulee myöntää rahoitusta vain niille tahoille, jotka noudattavat yleisesti so-vittuja työelämän pelisääntöjä, lakia ja työehtosopimuksia. Pelisääntöjennoudattaminen koskee sekä instituutioita että taiteen vapaata kenttää.Taiteen vapaan kentän rahoitus on saatava tasolle, jolla toimijat voivat si-toutua työehtosopimusten noudattamiseen ja maksaa sopimusten mukaisiapalkkoja.28 Suomalaisen teatterin tulevaisuus teatterintekijöiden ja kuntien silmin. Anna Kanerva ja Minna Ruu-suvirta 2006. Cuporen julkaisuja 14. www.cupore.fi.
  20. 20. 18 SAK · Kulttuuripoliittinen puheenvuoroElämäntilanteeseen sopiva turvaSuomen lainsäädäntö tuntee pääasiassa yrittäjän ja palkansaajan, mutta laiteivät aina ratkaise oikeudenmukaisesti työn rajapinnoilla syntyviä sosiaali-turvaongelmia. Freelancerit ja apurahoilla työllistyvät ovat olleet sosiaali-turvan suhteen heikossa asemassa. Eläke- ja työttömyysturvajärjestelmä se-kä verotus ovat kohdelleet freelancereita ja apurahatyötä tekeviä eri tavoin.Apurahansaajat ovat olleet tähän asti sosiaaliturvan suhteen lainsuojattomia,koska sosiaalivakuusjärjestelmä perustuu työsuhteisiin eikä apurahatyötä olekatsottu työsuhteessa tai yrittäjänä tehdyksi työksi. Epäkohtaan on vihdoinpuututtu ja apurahansaajien sosiaaliturva uudistuu vuoden 2009 alusta. Apu-rahansaajat pääsevät eläketurvan, sairausvakuutusturvan ja lakisääteisen ta-paturmavakuutuksen piiriin. Kuten muussakin lakisääteisessä sosiaaliturvas-sa myös apurahansaajat maksavat jatkossa vakuutusmaksuja. Uudistus takaataiteilijoille ja tutkijoille saman sosiaaliturvan kuin muille työtä tekevillesuomalaisille. Valitettavaa on, että uudistuksen ulkopuolelle ovat jäämässäne, joiden apurahakausi on alle neljä kuukautta. Ulkopuolelle on jäämässämuutenkin vaikeimmassa asemassa olevat, toimeentulonsa eri lähteistä saa-vat apurahatyön tekijät. TeMen arvion mukaan noin 2000–3000 taiteilijaaolisi jäämässä uudistuksen ulkopuolelle.Kulttuurin pätkätöissä työllistyvän voi Tutkiva freelance-ohjaaja:olla vaikea päästä työttömyysturvajärjes-telmän piiriin. Työttömyysturvan työs- ”Paraikaa nautin valtion yksivuo-säoloehdon kertyminen tuottaa monelle tista apurahaa. Viime vuonna tu-vaikeuksia. Myös taitelijana työllistymi- loja kertyi noin 5 000 euroa. Elinsen tai sen päättymisen arviointi on säästöillä. Ensi vuodeksi on tie-osoittautunut vaikeaksi. Työ- ja elinkei- dossa 8 000 euron tutkimusas-noministeriö on uusinut luovan työn te- sistentin osa-aikainen palkka.kijöitä koskevia työttömyysturvasään-nöksiä. Apurahakautta ei enää rinnasteta Valmistelen tohtorintyötäni Teat-yrittäjyydeksi ja apurahan päätyttyä luo- terikorkeakoulussa. Työ olisivan työn tekijä voi päästä heti työttö- saatava pian valmiiksi.myysturvan pariin, jos työttömyysturva-lain mukainen työssäoloehto on karttu- Toivottavasti saan oman alaninut ennen apurahalla työskentelyä. töitä. Ellei töihin pääseminen onnistu, on haettava työttömyys-Pätkä- ja freelance -töitä tekevillä kult- turvaa. Mahtaakohan työssä-tuurityöntekijöillä ja taiteilijoilla tulee oloehto täyttyä?”olla samanlainen oikeus sosiaaliturvaan
  21. 21. SAK · Kulttuuripoliittinen puheenvuoro 19kuin muillakin suomalaisilla työntekijöillä. Turva on pyrittävä saamaan au-kottomaksi niin, että se huomioi erilaiset työ- ja elämäntilanteet.Turvan kehittämisessä tulee huomioida pätkätyön erityispiirteet ja tulon-hankkimisen eri muotojen limittyminen toisiinsa. Sosiaaliturvan ja apuraho-jen yhteensovitusongelmiin on kiinnitettävä huomiota. Taiteilijoiden tuleepäästä suunniteltujen sosiaaliturvaetuuksien piiriin taiteenalasta ja rahoitus-muodosta riippumatta. Lyhyet apurahakaudet täytyy voida laskea yhdeksijaksoksi, jotta niistä kertyy sosiaaliturvaa. Lisäksi työttömyysturvan tuleetoimia joustavasti niin, etteivät apurahansaajat jää ilman turvaa apurahakau-sien ja työssäolojaksojen välillä.Apurahalla työskentelyä ei saa rinnastaa yrittäjyyteen. Työttömyysturvantyössäoloehdon ja sovitellun päivärahan ehtoja tulee selkiyttää ja yksinker-taistaa. Pätkätyöläisten sosiaaliturvaa koskevia menettelytapoja laadittaessatulee toimia yhteistyössä kulttuuri- ja taiteilijajärjestöjen kanssa.Tekijänoikeus turvaa tekijää ja teostaTekijänoikeuden kohteena on tekijän omaperäinen ja itsenäinen taiteellinenteos. Tekijänoikeus tuottaa tekijälle sekä taloudellisia että moraalisia oike-uksia. Tekijänoikeuslaki suojaa tekijän ohella myös mm. esittäviä taiteilijoi-ta, äänite- ja elokuvatuottajia. Tekijänoikeus on voimassa 70 vuotta tekijänkuolemasta. Esittävän taitelijan suoja-aika on voimassa 50 vuotta esitykses-tä tai tallentamisesta.Tekijänoikeuslain keskeiset periaatteet ovat omaisuuden suoja, heikommanosapuolen suoja sekä oikeus sopia tekijänoikeuksista. Tekijänoikeus turvaatekijää neuvoteltaessa teoksen käytön ehdoista. Tekijä voi siirtää ja myydätaloudellisia oikeuksia toiselle osapuolelle. Taloudellisia oikeuksia ovat te-oksen kaikki käyttötavat, kuten teoskappaleiden valmistaminen ja teoksensaattaminen yleisön saataville. Tekijänoikeuskorvaukset ovat sananmukai-sesti korvausta teoksen käytöstä.Tekijänoikeus on lain suoma turva ja oikeus tekijälle. Tätä ruoditaan julki-suudessa säännöllisin väliajoin. Milloin tekijänoikeuksista pitäisi luopuakokonaan, milloin ne pitäisi luovuttaa osana työsuhdetta työnantajalle. Teki-jälle tekijänoikeuskorvaukset ovat merkittävä tulonlähde. Näistä rahoista onsyntynyt myös suuri kansainvälinen bisnes.
  22. 22. 20 SAK · Kulttuuripoliittinen puheenvuoroTekijänoikeuksiin liittyvistä asioista voidaan sopia työnantajan ja työnteki-jän välillä työehtosopimusten yhteydessä, yrityskohtaisesti tai kunkin työn-tekijän osalta erikseen tapahtuvana so- Muusikon elämää:pimisena. Kollektiivisen sopimisenavulla turvataan tekijöiden asemaa tasa- ”Piti hakea puoliunessa aamullaarvoisena neuvotteluosapuolena suh- laatikko CD:itä. Miksi me niitäteessa työn- tai toimeksiantajaan. Teki- oikeastaan kaupitellaan? Sehänjät voivat joutua markkinoille päästäk- on levy-yhtiön hommaa.seen luopumaan oikeuksistaan pilkka-hintaan. Tekijänoikeuksia koskevia Paluu keikalta meni pikkutunneil-määräyksiä on yleisesti kulttuurialan le. Posti toi Gramex-tilitykset,kollektiivisopimuksissa. Valitettavasti jotka olivat pudonneet melkeinesimerkiksi elokuva- ja televisiotuotan- kolmanneksen. Gramexista sa-non alueella ei ole yleissitovaa työehto- noivat, että YLE oli taas hilannutsopimusta, joten sopimuskäytäntö on tariffeja alas käräjillä. Siinä meil-kirjavaa. lä kulttuurilaitos.Tekijänoikeuksien merkitys korostuu Illan keikka Tampereella peruun-viestinnän teknologisen- ja konsernike- tui, kun lippuja ei mennyt tar-hityksen aikana, jolloin tuotettua aineis- peeksi ennakkoon. Treenataantoa voidaan hyödyntää monissa eri ka- sitten uusia biisejä sekin aika.navissa. Sisältöjen eli musiikin, eloku-vien ja tv-ohjelmien kysyntä ja talou- Turun keikan liksat viipyvät jodellinen merkitys on kasvanut huimasti. kolmatta viikkoa. Tartteekohan taas soittaa liittoon. Pojat tuleeTekijänoikeuksia omaavia toimijoita ja kohta koulusta, pastaa vai liha-tekijänoikeuksien hyödyntäjiä tulee jat- pullia? Pastaa.”kuvasti lisää. Näitä ovat mm. kansain-väliset suuryritykset, joiden taloudellinen vahvuus korostaa tekijänoikeudenmerkitystä heikomman osapuolen suojana.Lainsäädännön ja tekijänoikeusjärjestelmän kehittämisen lähtökohtana onoltava tekijän asema. Myös tekijöiden on päästävä osaksi tekijänoikeuksientaloudellisen merkityksen kasvusta. Sopimusvapautta ja perusoikeuksia onkunnioitettava. Kollektiivista sopimista tulee kehittää ja lisätä edelleen. It-sensä työllistävillä on oltava oikeus tasavertaiseen ja aitoon sopimiseen, jos-sa otetaan huomioon tekijänoikeuksien luovutusten laajuus. Tekijänoikeuk-sien luovutuksesta tehtyjen sopimusten kohtuullistaminen on oltava mahdol-lista, kuten esimerkiksi Saksassa. Esittävien taiteilijoiden suoja-aika on saa-tettava vertailukelpoiseksi tekijänoikeudella suojattujen teosten suoja-ajan
  23. 23. SAK · Kulttuuripoliittinen puheenvuoro 21kanssa. Tekijänoikeuksiin liittyvää osaamista on kehitettävä tekijöiden jaalan yritysten keskuudessa.Koulutuksen kautta kulttuurityöhön vaityöttömyyteen?Taiteen, kulttuurin ja viestinnän koulutus on lisääntynyt ja laajentunut nope-asti29. Kasvua selittää muun muassa ammattikorkeakoulujen perustaminen,toisen asteen tutkintorakenteen muutos sekä koulutuksen laajentuminen uu-sille alueille, esim. digitaalisen median ja taiteen soveltavan käytön suun-taan. Määrällisesti suurin osa koulutuksesta sijoittuu ammatilliselle toiselleasteelle. Kulttuurialan koulutuspaikat ovat viime vuosina olleet suosituimpi-en joukossa.Tilastokeskuksen julkaiseman vuoden 2007 Kulttuuritilaston mukaan kult-tuuriammateissa työskenteli vuonna 2005 noin 66 000 henkilöä. Ammatti-kunnan kokoon nähden taide- ja kulttuurialan koulutus on Suomessa hyvinlaajaa. Vuonna 2006 kulttuurialan korkeakoulu- ja ammatillisessa koulutuk-sessa oli yhteensä noin 40 000 opiskelijaa, joista neljäsosa oli uusia opiske-lijoita. Tutkintoja suoritettiin kaikkiaan vajaat 7 000.Kulttuurialaa ja viestintää koskevat koulutustarve-ennusteet ovat olleet op-timistisia30. Odotukset ovat kasaantuneet erityisesti mediaseksikkäille kou-lutusaloille, lähinnä audiovisuaaliselle alalle ja media-alalle sekä rytmimu-siikkiin. Alojen oppilaspaikat on ollut helppo täyttä oppilaitoksissa ympärimaata. Erityisen suureksi ongelmaksi ylikoulutus on muodostunut media-alalla. On arvioitu, että koulutettujen määrä on jo kymmenkertainen alantyövoimatarpeeseen nähden31.Viime vuosina ylikoulutuksesta on puhuttu etenkin taiteilijajärjestöjen jaalan ammattiliitojen parissa. Koulutusvolyymit vaikuttavat työmarkkinoilletulevien asemaan ja vaikuttavat alalla toimivien ammattilaisten työllisyyteen29 Opetushallinnon koulutusala- ja koulutusasteluokituksen mukaan kulttuurialoja ovat käsi- ja taideteol-lisuus, viestintä- ja informaatiotieteet, kirjallisuus, teatteri ja tanssi, musiikki, kuvataide sekä kulttuurin-tutkimus ja taiteiden tutkimus (Tilastokeskus, Kulttuuritilasto 2007.)30 Taitelijoiden lukumäärän kehitys 1950-luvulta 2000-luvulle – kasvaako työvoima työllisyyttä nopeam-min? Sari Karttunen 2004. Teoksessa Taiteilija Suomessa. Taiteellisen työn muuttuvat edellytykset.Toim. Robert Arpo 2004. Taiteen keskustoimikunnan julkaisuja no 28. Taiteen keskustoimikunta.31 Suomen Journalistiliitto; Viestintäkoulutuksen nousukäyrä – Monta tietä unelma-ammattiin ja suuriinpettymyksiin. Pentti Raittila, Nina Olin ja Sari Stenvall-Virtanen 2006. Tampere: Tampereen yliopistontiedotusopin laitos. Julkaisuja C 40/2006. Viestintäalan opiskelijoita oli Suomessa Tilastokeskuksenmukaan vuonna 2006 yhteensä noin 12 500 (Kulttuuritilasto 2007).
  24. 24. 22 SAK · Kulttuuripoliittinen puheenvuoroja tulotasoon. Koulutustason nousu ei ole vaikuttanut taitelijoiden tai kult-tuurityöntekijöiden työmarkkina-asemaan eikä se ole vähentänyt työttö-myysriskiä, kuten muilla työllisillä32. Liikakoulutus johtaa paitsi työttömyy-teen, myös ylipitkiin opiskelujaksoihin, monikertaiseen koulutukseen ja si-joittumiseen koulutusta vastaamattomiin töihin. Taiteen keskustoimikunnanmukaan av-alan ammatillisen koulutuksen saaneista vain noin puolet työs-kenteli alalla33. Myös silpputyö ja alityöllistyminen lisääntyvät. Nuoret jou-tuvat pyrkimään alan töihin lähes keinolla millä hyvänsä, sillä ensimmäisettyökokemukset avaavat ovia. Työssäoppijoita käytetään liian helposti il-maistyövoimana, mikä johtaa epäterveeseen kilpailuun. Räikeimmät ongel-mat on nähty av-alalla.Kulttuurialan koulutuksen sisältöjen sekä koulutusmäärien on vastattavatyöelämän todellisia tarpeita. Niiden on oltava realistisia suhteessa työllis-tymismahdollisuuksiin. Opiskelijoille ei saa antaa epärealistista kuvaa tule-vista työllistymismahdollisuuksista. Kulttuurin alan koulutusta on syytäsuunnata myös taiteen soveltavan käytön suuntaan. Uusien ohjelmien suun-nittelussa tulee kuitenkin olla maltillinen. Koulutus yksin ei synnytä kysyn-tää ja työmarkkinoita. Opetusviranomaisten on kehitettävä yhdessä alantyömarkkinajärjestöjen kanssa työharjoittelulle ja työssäoppimiselle selkeättoimintamallit sekä valvottava harjoittelukäytäntöjä. Erityisesti tulee pohtiasitä, miten harjoittelu hoidetaan ilman, että ammattilaisten työmahdollisuu-det heikkenevät.Ammatillisessa täydennyskoulutuksessa voidaan reagoida peruskoulutusoh-jelmia joustavammin toimintaympäristöstä nouseviin uusiin tarpeisiin. Tällähetkellä täydennyskoulutus ei kohtaa sitä eniten tarvitsevia. Suurin este onkoulutuksen korkea hinta. Myös kulttuurilaitosten mahdollisuudet investoi-da henkilöstökoulutukseen ovat vähäiset34. Kulttuurialan koulutusresurssejatuleekin ohjata nuorisoasteen peruskoulutuksen määrän lisäämisen sijaankulttuurin ammattilaisten täydennyskoulutukseen. Täydennyskoulutuksensuunnittelussa on huomioitava erityisesti freelancereiden koulutustarpeet,koska he jäävät ilman työnantajan tarjoamaa täydennyskoulutusta.32 Taiteilijan asema. Raportti työstä ja tulonmuodostuksesta eri taiteenaloilla. Kaija Rensujeff 2003. Tai-teen keskustoimikunnan julkaisuja no 27. Taiteen keskustoimikunta.33 Kuvan ja median koulutuksesta työelämään. Kyselytutkimus ammatillisen tutkinnon suorittaneista.Paula Karhunen 2004. Tilastotietoa taiteesta 33. Taiteen keskustoimikunta.34 Suomalaisen teatterin tulevaisuus teatterintekijöiden ja kuntien silmin. Anna Kanerva ja Minna Ruu-suvirta 2006. Cuporen julkaisuja 14. www.cupore.fi.
  25. 25. SAK · Kulttuuripoliittinen puheenvuoro 23Yhteenveto: Reilut pelisäännöt, riittävätuki taiteelleKulttuurityö on yhä tärkeämpi osa suomalaista työtä. Sen merkitys on ta-loudellista määräänsä huomattavasti suurempi. On tärkeää, että työelämänpelisäännöt tulevat täysimääräisesti käyttöön myös kulttuurin aloilla.Kulttuurin rahoitus • Taiteen vapaan kentän tuki tulee pikaisesti kaksinkertaistaa. Rahoi- tus on saatava tasolle, jolla toimijat voivat sitoutua työehtosopimus- ten noudattamiseen. • Teattereiden ja orkestereiden valtionosuuksien korotuksien tulee oh- jautua täysimääräisesti laitoksille. • Yleisradion julkisen palvelun rooli on turvattava.Kulttuurityö • Kulttuurin ja taiteen kentällä pitää sitoutua reilun työn pelisääntöi- hin. • Yleissitovia työehtosopimuksia on saatava niillekin aloille, joilta ne puuttuvat. • Rahoittajien on valvottava julkisen tuen käyttöä. Julkista rahoitusta tulee myöntää vain niille tahoille, jotka noudattavat työelämän peli- sääntöjä. • Työntekijän ja yrittäjän välistä rajaa tulee selventää.Sosiaaliturva • Pätkä- ja freelance -töitä tekevien kulttuurityöntekijöiden ja taiteili- joiden sosiaaliturva on pyrittävä saamaan aukottomaksi niin, että se huomioi erilaiset työ- ja elämäntilanteet. • Apurahalla työskentelyä ei saa rinnastaa yrittäjyyteen.Tekijänoikeus • Lainsäädännön ja tekijänoikeusjärjestelmän kehittämisen lähtökoh- tana on oltava tekijän turva. Sopimusvapautta on kunnioitettava. • Kollektiivista sopimista tulee kehittää ja lisätä edelleen.
  26. 26. 24 SAK · Kulttuuripoliittinen puheenvuoroKoulutus • Kulttuurialan koulutusmäärien on vastattava työelämän todellisia tarpeita. • Kulttuuriammattilaisten täydennyskoulutuksen resursseja tulee vah- vistaa. Täydennyskoulutuksen suunnittelussa on huomioitava erityi- sesti freelancereiden koulutustarpeet.

×