Kolmikantavalmistelu
Upcoming SlideShare
Loading in...5
×
 

Kolmikantavalmistelu

on

  • 654 views

SAK:n julkaisusarja

SAK:n julkaisusarja

Meneillään olevia kolmi- ja kaksikantaisia työelämähankkeita.

Statistics

Views

Total Views
654
Views on SlideShare
652
Embed Views
2

Actions

Likes
0
Downloads
1
Comments
0

1 Embed 2

http://www.sak.fi 2

Accessibility

Categories

Upload Details

Uploaded via as Adobe PDF

Usage Rights

CC Attribution-NonCommercial-ShareAlike LicenseCC Attribution-NonCommercial-ShareAlike LicenseCC Attribution-NonCommercial-ShareAlike License

Report content

Flagged as inappropriate Flag as inappropriate
Flag as inappropriate

Select your reason for flagging this presentation as inappropriate.

Cancel
  • Full Name Full Name Comment goes here.
    Are you sure you want to
    Your message goes here
    Processing…
Post Comment
Edit your comment

Kolmikantavalmistelu Kolmikantavalmistelu Document Transcript

  • 2007 KolmikantavalmisteluTyömarkkinatoimittajaseminaari 28.8.2007
  • SAK · Kolmikantavalmistelu 1KOLMIKANTAVALMISTELUTyömarkkinatoimittajaseminaari 28.8.2007SAK TYÖMARKKINOIDEN KOHTAANNON PARANTAMISESTA.............. 3 Työvoimapolitiikan määrärahat pohjoismaiselle tasolle........................... 3 Uuden työn perässä muuttaville muuttoavustus ja asettautumisraha ..... 4 Oppisopimuskoulutuksen kiintiötä korotettava ........................................ 4 Nuorten matalapalkkatuki kohdennettava vajaakuntoisille ja vaikeimmin työllistyville............................................................................ 5 Ammatilliseen aikuiskoulutukseen erillinen määräraha ........................... 5 Työttömyys- ja muutosturvaa parannettava ............................................ 5 Työelämän kehittäminen ......................................................................... 6 Verotuksen matkakuluvähennystä kehitettävä ........................................ 6 Matkakustannukset vähennettävä sairausvakuutuksen rahoituksessa ... 7 Komennusmiesten verokohtelun kehittäminen........................................ 7 Liikenneinvestointien avulla parannettava liikkuvuuden edellytyksiä ...... 7 Asuntopoliittisia toimenpiteitä .................................................................. 7 Liite: Työmarkkinajärjestöjen kannanotto liikennehankkeista 21.8.2007 ........ 8SAK SOSIAALITURVAN KEHITTÄMISESTÄ .............................................. 9 SAK:n näkemyksiä ja tavoitteita sosiaaliturvan uudistamisesta .............. 9 Köyhyyden vähentämisen keinoja ......................................................... 10 Sosiaalivakuutuksen rahoitus pääosin uudistettu.................................. 11 Verotus työllisyyttä tukevaksi................................................................. 12 Liite: Sosiaaliturvan uudistamiskomitean tehtävät ......................................... 13SAK:N TAVOITTEENA KATTAVA TYÖELÄMÄLÄHTÖINENAIKUISKOULUTUSMALLI ......................................................................... 14 Työikäisille aikuisille tarvitaan lisää koulutusmahdollisuuksia ............... 14 Koulutusta vaille jääneiden osaamisvajeita poistetaan ......................... 15 Ennakoivaa muutosturvaa ..................................................................... 15 Maahanmuuttajille lisää koulutusmahdollisuuksia ................................. 16 Parannetaan oppimisen aikaista toimeentuloa...................................... 16 Työehtosopimukset tukemaan oppimista .............................................. 17 Koulutuksen työelämävastaavuutta parannettava alueilla..................... 17MENEILLÄÄN OLEVIA KOLMI- JA KAKSIKANTAISIATYÖELÄMÄHANKKEITA ........................................................................... 18 Keskusjärjestösopimusten uudistaminen .............................................. 18 Vuokratyö .............................................................................................. 18 Määräaikaisia työsuhteita selvittävä työryhmä ...................................... 18 Tupon ”juridiikkaselvitys” ....................................................................... 18
  • 2 SAK · Kolmikantavalmistelu Samapalkkaisuusohjelma ......................................................................18 Vuorotteluvapaa .....................................................................................19 Sähköisen viestinnän tunnistetiedot.......................................................19 Paikallisen sopimisen tutkiminen ...........................................................19 YT-laki ....................................................................................................19 Yhteistoimintalainsäädännön valvontajärjestelmän uudistaminen .........19 Henkilöstöedustuksen järjestäminen pääomayhtiöiden rajat ylittävistä sulautumisista ........................................................................19 Tapaturma- ja ammattitautilainsäädännön ja kuntotussäännösten uudistaminen ........................................................20 Kansalliset neuvottelut työperäistä stressiä koskevasta sopimuksesta .........................................................................................20 Työssä jatkaminen ja sairauslomakäytännöt (ns. JATS-työryhmä) .......20 Työpaikkojen majoitus-, lepo- sekä henkilöstötiloja selvittävä työryhmä ................................................................................................20 Asetus sähkömagneettisesta säteilystä .................................................20 Asetus optisesta säteilystä.....................................................................21 Työvälineiden käyttöpäätösten uudistaminen ........................................21 Nuorten työsuojelusäädösten tarkistaminen ..........................................21 Väkivaltaa ja yksintyöskentelyä koskevien asetusten valmistelu ..........21 EU:n komission työturvallisuus- ja työterveysstrategian 2007-2012 kansallinen toimeenpano .....................................................21 Työaikapankkityöryhmä .........................................................................21 Yhdenvertaiset mahdollisuudet kaikille – Euroopan teemavuosi 2007 ..22 Luottotietojen käsittely työelämässä –työryhmä.....................................22
  • SAK · Kolmikantavalmistelu 3SAK TYÖMARKKINOIDEN KOHTAANNONPARANTAMISESTATyöllisyyden kasvu ja ammattitaitoisen työvoiman saatavuus ovat kasvun jahyvinvoinnin perusedellytyksiä. Suomen työmarkkinoilla on samanaikaisestipulaa osaavasta työvoimasta, vaikka työttömyysaste on edelleen korkea.Voimakas talouskasvu ja väestön vanheneva ikärakenne heikentää työvoi-man saatavuutta. Työllistymisen esteet liittyvät erityisesti osaamisen ja työ-voiman alueellisen liikkuvuuden puutteisiin. Työvoimapolitiikan aktiivitoi-menpiteiden avulla on parannettava vaikeimmin työllistyvien mahdollisuuk-sia palata työmarkkinoille.Työmarkkinajärjestöt luovuttivat huhtikuussa 2007 hallitusneuvottelijoilleyhteisen listan toimista, joilla voidaan edistää työmarkkinoiden toimintaa jalöytää ratkaisuja ns. kohtaanto-ongelmaan eli siihen, että työtilaisuudet jatyöntekijät kohtaisivat nykyistä paremmin. Tässä muistiossa käsitellääntoimenpiteitä, joita tarvitaan viimekeväisten esitysten ohella työmarkkinoi-den kohtaannon parantamiseksi.Tavoitteena on oltava, että omalla työllään tulee toimeen ja että työntekokannattaa. Kohtaanto-ongelman ratkaisemisen kannalta on keskeistä, ettäyritykset sijoittuvat alueille, joilla työvoimaa on tarjolla. Muun muassa elin-keino-, liikenne- ja kuntapolitiikan avulla on huolehdittava työpaikkojen säi-lyttämisen ja luomisen edellytyksistä eri puolilla maata. Erityinen ongelma-ryhmä on syrjäytymisvaarassa olevat nuoret, joilla ei ole työtä eikä koulu-tuspaikkaa. Heidän työllistymismahdollisuuksiaan voidaan parantaa muunmuassa erilaisilla ammatillisen koulutuksen toimenpiteillä ja työllistämistu-kia kohdentamalla.Työuran aikainen koulutus on tärkeää ammattitaidon ja osaamisen ylläpi-tämiseksi. Työnantajalla on keskeinen vastuu työntekijöiden koulutuksenjärjestämisessä. Ammatillisen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistusta val-mistellaan kolmikantaisessa työryhmässä.SAK esittää seuraavia toimenpiteitä työmarkkinoiden kohtaannon paranta-miseksi:Työvoimapolitiikan määrärahat pohjoismaiselle tasolleAktiivisen työvoimapolitiikan avulla voidaan tukea työttömien uudelleentyöllistymistä, mikä tukee korkeaa työllisyysastetta. Tämä edellyttää mer-kittävää lisäystä työvoimapolitiikan määrärahoihin, jotta mahdollisimmanmoni pääsee osaamista parantavien ja työllistymistä edistävien toimenpi-teiden piiriin. Myös vastentahtoista osa-aikatyötä tekeville on etsittävä ko-koaikatyötä.
  • 4 SAK · KolmikantavalmisteluUuden työn perässä muuttaville muuttoavustus jaasettautumisrahaTilanteissa, joissa kannattava suuri yritys irtisanoo henkilöstöään, on syytäedellyttää yhteiskuntavastuulle konkreettista sisältöä. Tähän kuuluu vähin-täänkin työntekijöiden muuntokoulutuksesta aiheutuvien kustannusten kat-taminen ja muuttokustannusten korvaaminen sekä asettautumisrahan mak-saminen, jos uusi työ edellyttää muuttoa toiselle paikkakunnalle.Mikäli irtisanovalla yrityksellä ei ole mahdollisuuksia edellä mainittuihin toi-menpiteisiin, on turvauduttava valtion ja työnantajien yhteisrahoitukseen.Tämän vuoden valtion talousarvioon sisältyi muutosturvan osaksi tulevaharkinnanvarainen 700 euron muuttoavustus. Muuttoavustuksen määrä eiole riittävä muuttokustannusten kattamiseksi. Avustusta tulisikin laajentaa500 euron asettautumisrahalla, joka maksettaisiin uuden työn perässämuuttaville. Lisäksi muuttoavustuksen hakemisprosessia olisi virtaviivais-tettava.Oppisopimuskoulutuksen kiintiötä korotettavaValtiovarainministeriön budjettiehdotuksen mukaa ammatillisen lisäkoulu-tuksen oppisopimuskiintiötä korotetaan ensi vuonna 1 600 henkilöllä. Kiintiöon nyt 25 000 oppisopimuspaikkaa ja sitä nostettiin 3 000 paikkaa viimesyksyn kohtaantoesitysten pohjalta.Vähän koulutusta saaneiden osaamistason nostamiseen tarkoitettu Noste-ohjelma päättyy tämän vuoden lopussa. Ohjelmaan kohdennettuja määrä-rahoja ei ole enää ensi vuonna käytössä. Samaan aikaan oppisopimus-koulutuksessa suosituin tutkinto on johtamisen erikoisammattitutkinto(JET). Näistä tutkinnon suorittajista merkittävä osa on korkeasti koulutettujaja työmarkkinoilla esimiesasemassa toimivia. Lisäksi oppisopimuskoulutus-väylä avataan virkasuhteessa työskenteleville, mikä todennäköisesti enti-sestään kohdentaa oppisopimuskoulutusta hyvin koulutetuille.Ammatillisen lisäkoulutuksen oppisopimuskiintiötä on nostettava VM:n jaOPM:n ehdotusta enemmän. Samalla oppisopimuspaikkoja on kohdennet-tava erityisesti heikon koulutustason omaaville. Opetusministeriön on syytäohjata oppisopimuspaikkojen käyttöä, niin etteivät ne liiaksi kohdennu kor-keasti koulutetuille. SAK ehdottaa myös pikaisesti selvitettäväksi, että jat-kossa kokonaan vailla ammatillista koulutusta olevat aikuiset pääsisivät ai-na oppisopimukseen kiintiömääristä riippumatta.
  • SAK · Kolmikantavalmistelu 5Nuorten matalapalkkatuki kohdennettavavajaakuntoisille ja vaikeimmin työllistyvilleHallitusohjelman mukaisesti työnantajalle myönnettävää matalapalkkatukeaehdotetaan laajennettavaksi nuoriin. Vajaakuntoisille vastaava tuki toteu-tettaisiin työllistämisen tukijärjestelmän kautta. Näihin tarkoituksiin on ensivuodelle varattu 50 miljoonan euron määrärahalisäys.Nuorten työttömyys väheni viime vuonna lähes kolme kertaa nopeamminkuin kokonaistyöttömyys. Nuorten työttömyyden nopea alentuminen on jat-kunut myös tänä vuonna. Tyypillisesti nuorten työttömyys on lyhytkestoista,alle 20-vuotiailla keskimäärin 8 viikkoa ja 20-24-vuotiailla 12 viikkoa viimevuoden aikana. Nuorten yhteiskuntatakuun piirissä (työttömyys kestänyt ylikolme kuukautta) oli alle 20-vuotiaista työttömistä 15,8 % ja 20-24-vuotiaista 29,5 %. Noin 47 % nuorista työttömistä oli vailla ammatillista tut-kintoa.Vahvan ammatillisen osaamisen koulutuksessa saaneet nuoret työllistyvättällä hetkellä hyvin ja melko nopeasti. Kaikille nuorille suunnatulla matala-palkkatuella tuskin onkaan kovin merkittäviä työllisyysvaikutuksia, vaan seon enemmän yritystukea.SAK ehdottaa, että matalapalkkatuen laajentamiseen varattu määräraha-lisäys kohdennettaisiin vammaisten ja vajaakuntoisten lisäksi työmarkkinoi-den ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten koulutukseen, tukityöllistä-miseen ja muihin tukitoimiin kuten työpajatoimintaan. Ensisijaista olisi saa-da mahdollisimman suurelle osalle nuoria hyvät ammatilliset valmiudet työl-listymisen tukemiseksi. Siksi tarvitaan opetus- ja työhallinnon yhteisiä toi-mia syrjäytymisvaarassa olevien nuorten tukemiseksiAmmatilliseen aikuiskoulutukseen erillinen määrärahaAmmatilliseen aikuiskoulutukseen erikoistuneiden koulutuksen järjestäjienverkostolle tulee ohjata erillinen määräraha (50-60milj euroa) käytettäväksiyhteistyöhankkeiden luomiseen, jossa tutkintoa vailla olevia ja ammatin-vaihtajia ohjattaisiin koulutuksen kautta uusiin työtehtäviin niille aloille, joillaon pulaa osaavista työntekijöistä. Työelämän ja koulutuksen ulkopuolellaon suuri määrä nuoria, joiden ohjaaminen ammatilliseen koulutukseenedellyttää lisäpanostuksia.Työttömyys- ja muutosturvaa parannettavaMuutosturvan avulla on annettava vähemmän koulutetuille mahdollisuusnykyistä pitempään omaehtoiseen ammatilliseen koulutukseen. Määräai-kaisten työntekijöiden mahdollisuuksia muutosturvaan on helpotettava yh-denmukaistamalla ja väljentämällä työhistoriavaatimuksia. Muutosturvaantarvitaan myös valmiussuunnitelmia, joiden avulla voidaan paikallisesti va-rautua tuotannon lopettamis- tai irtisanomistilanteisiin.
  • 6 SAK · KolmikantavalmisteluTyöttömyysturvan omavastuuaikaa lyhentämällä, lomakorvausten jaksot-tamisen sekä sovitellun päivärahan enimmäisajan poistamisella voidaanhelpottaa lyhytaikaisenkin työn vastaanottamista.Ikääntyneille työttömille on taattava oikeus työpaikkaan. Asumis- ym. tukienyhteensovittamista on lievennettävä niissä tapauksissa, kun pitkäaikais-työtön saa työpaikan.Työelämän kehittäminenMuuttohalukkuutta vähentää ja työnantajien rekrytointiongelmia aiheuttaamyös se, että tarjolla on vain tilapäisiä pätkätyösuhteita. Työsuhteita ja työ-oloja parantamalla voidaan lisätä ihmisten halua muuttaa tai vaihtaa am-mattia. Työelämän kehittämishankkeiden rahoituksesta on huolehdittava.Verotuksen matkakuluvähennystä kehitettäväTyövoiman alueellisen liikkuvuuden helpottaminen on edelleen tärkeäätyöllisyyden parantamiseksi. Matkakuluvähennyksen korkean omavastuunjohdosta vain osa palkansaajista saa vähennyksen asunnon ja työpaikanvälisistä matkakustannuksista. Vuodelta 2005 toimitetussa verotuksessanoin 760000 tulonsaajaa sai vähennyksen. Vähennys oli keskimäärin 1350euroa. Vähennyksen yhteismäärä oli runsas 1 mrd. euroa.Matkakustannukset asunnolta työpaikalle ja takaisin voidaan vähentää ve-rotuksessa vain halvimman kulkuneuvon käytöstä aiheutuvien kustannus-ten mukaan. Tavallisesti halvimpana kulkuneuvona pidetään julkista kulku-neuvoa. Oman auton hyväksyminen halvimmaksi kulkuneuvoksi edellyttääyleensä vähintään kolmen kilometrin kävelymatkaa julkisen liikenteen reitinvarteen tai vähintään kahden tunnin odotusaikaa edestakaisella matkalla.Oman auton käytön edellytykset sopivat huonosti nykypäivän työ- ja toi-mintaympäristöön.Asunnon ja työpaikan välisten matkakulujen verovähennystä tulisi yksin-kertaistaa siten, että sekä verovelvollisten että verohallinnon työ helpottuisi.Vähennyksen tulisi olla kaavamainen. Lisäksi matkakuluvähennyksen oma-vastuuta tulisi pienentää. Työssäkäynnistä aiheutuvat kulut pitäisi voida vä-hentää verotuksessa.On tarpeen selvittää asunnon ja työpaikan välisten matkakustannusten pe-rusteella myönnettävän matkakuluvähennyksen kehittämistä siten, ettäomavastuu pienenee ja järjestelmä yksinkertaistuu. Ensisijaisena lähtö-kohtana on selvitettävä mahdollisuus tehdä vähennys verosta. Vähennyk-sen korjaaminen ei saa merkittävästi pienentää minkään palkansaajaryh-män matkakuluvähennystä.
  • SAK · Kolmikantavalmistelu 7Matkakustannukset vähennettävä sairausvakuutuksenrahoituksessaPalkansaajan tulonhankkimiskulut vähennetään sairausvakuutuksen päivä-rahan perusteena olevasta palkasta ennen päivärahan määrittelyä. Tulon-hankkimiskuluja ei kuitenkaan vähennetä päivärahamaksua laskettaessa,joten palkansaajan maksu muodostuu liian suureksi. Tämä epäkohta onerityisesti suurten matkakustannusten vuoksi liikkuvuuden este.Komennusmiesten verokohtelun kehittäminenKomennusmiesten verokohtelua muutettiin vuoden 2006 alussa voimaan-tulleella lailla. Matkatyötä tekevien verokohteluun liittyy edelleen ongelma-kohtia. Esimerkiksi työmatkan käsite on ongelmallinen tilanteessa, jossatyöntekijä työskentelee muualla kuin oman työnantajan toimitiloissa, muttatyökohteet vaihtuvat. Komennusmiestyöryhmä teki toimenpide-ehdotuksiaverotuskohtelun muuttamiseksi joulukuussa 2006. Työryhmän ehdotustenpohjalta on haettava sopiva malli ongelmien ratkaisemiseksi.Liikenneinvestointien avulla parannettava liikkuvuudenedellytyksiäLiikenneinvestointien, perusväylänpidon ja joukkoliikenteen määrärahoja onlisättävä. Erityisen tärkeää on saada liikkeelle kehäradan toteuttaminen, jo-ka on pääkaupunkiseudun työpaikkaliikenteen, asuntopolitiikan ja kestävänliikennepolitiikan kannalta keskeinen hanke.Liite. Työmarkkinajärjestöjen kannanotto liikennehankkeista 21.8.2007Asuntopoliittisia toimenpiteitäTyövoiman kohtaanto-ongelmien ratkaiseminen edellyttää myös asuntopo-litiikan toimenpiteitä. Työvoiman liikkuvuuden edistämiseksi tarjolla on olta-va riittävästi kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja. Vuokra-asuntotuotannon li-sääminen edellyttää valtiovallalta konkreettisia toimia ja rahoituksen lisää-mistä. Esimerkiksi korkotukijärjestelmää on uudistettava omavastuukorkoaalentamalla. Erityinen tarve tähän on pääkaupunkiseudulla. Myös ARA:ntulorajoja on tarkistettava. Rakentamattomalle tonttimaalle on asetettavaylimääräinen vero. Kuntien on kannettava vastuunsa, jotta asuntorakenta-miseen saadaan riittävästi kaavoitettuja tontteja. Myös valtion maita onkäytettävä tonttipulan helpottamiseen.
  • 8 SAK · KolmikantavalmisteluLiite: Työmarkkinajärjestöjen kannanottoliikennehankkeista 21.8.2007TYÖMARKKINAJÄRJESTÖT:LIIKENTEESEEN LISÄVAROJA BUDJETTIRIIHESSÄHallituksen on syytä aloittaa pitkäjänteinen liikenteen kehittäminen heti en-simmäisestä budjetistaan, toteavat työmarkkinakeskusjärjestöt yhteisenäkantanaan, ja odottavat hallitukselta lisää määrärahoja liikenneväyliin elo-kuun lopun budjettiriihessä.Toimiva logistinen järjestelmä on keskeinen edellytys suomalaisen kilpailu-kyvyn ja työllisyyden ylläpitämiselle ja kehittämiselle. Yritysten kuljetukset jatyövoiman liikkuminen edellyttävät tasaista ennakoitavaa palvelutasoakaikkina aikoina koko liikenneverkolla.Perusväylänpidon rahoitustaso on vuosikausia ollut riittämätön, vajaus onjopa viidennes tarpeesta. Huonokuntoisten teiden ja ratojen määrä lisään-tyy kymmenellä prosentilla vaalikaudessa. Perusväylänpidon laiminlyöntienvaikutukset ovat dramaattisia pitemmällä aikajänteellä. Liikenteen tehok-kuus ja turvallisuus heikkenevät peruskorjausten ja ylläpidon puutteessa.E18-moottoritien Turusta Vaalimaalle on määrä valmistua seuraavan kah-den hallituskauden aikana, vuoteen 2015 mennessä. Kyseessä on inves-tointi liikenneturvallisuuteen sekä koko kansainvälisen kilpailukyvyn ja eri-tyisesti Venäjän kaupan vahvistamiseen. Yhteysvälin Helsinki–Vaalimaa(ml. Kehä III) parantamisesta tarvitaan päätös ja varat suunnittelun käyn-nistämiseen.Kehärata on tärkeä pääkaupunkiseudun työpaikkaliikenteen, työvoimanliikkumisen, asuntopolitiikan ja kestävän kaupunkiliikkumisen kannalta. Ke-häradan suunnittelu on käynnistettävä mahdollisimman pian, eikä hankettasaa enää lykätä.Merkittäviä liikenneinvestointeja on päättymässä vuoden 2008 aikana, mikävapauttaa voimavaroja uusiin hankkeisiin tulevina vuosina.Työmarkkinajärjestöjen mielestä budjettiriihessä on käsiteltävä myös meri-väylien kehittämistä. Meriliikenteeltä on kerätty liikaa väylänmaksua useanvuoden ajan. Väylämaksun suuruus määräytyy lain mukaan vesiväylänpi-don kustannusten perusteella. Ylimääräiset jo kerätyt varat tulee kohdentaavesiväylien ylläpitoon ja kehittämiseen.EKSAKSTTKAKAVAKTKiT
  • SAK · Kolmikantavalmistelu 9SAK SOSIAALITURVAN KEHITTÄMISESTÄValtioneuvosto asetti kesäkuussa sosiaaliturvan uudistamiskomitean, jonkatoimikausi kestää 31.12.2009 saakka. Komitean perustamisesta päätettiinpääministeri Matti Vanhasen II hallituksen hallitusohjelmassa. Hallitusoh-jelman mukaan sosiaaliturvauudistus käynnistetään vaiheittain ja ensim-mäiset esitykset tuodaan eduskuntaan viimeistään syysistuntokaudella2008.Sosiaaliturvan uudistamiskomitean asettamispäätöksessä todetaan mm.seuraavaa.”Uudistustyössä on otettava huomioon ikärakenteen ja työmarkkinoidenmuutokset sekä globaalin talouden vaikutukset.Tavoitteena on kattava, kannustava ja hallittava sosiaaliturva. Hallitusoh-jelman mukaisesti sosiaaliturvauudistuksen tavoitteena on työn kannusta-vuuden parantaminen, köyhyyden vähentäminen ja riittävän perusturvantason turvaaminen kaikissa elämäntilanteissa.Työmarkkinoiden toimivuuden parantamiseksi sosiaaliturvauudistuksenyhteydessä arvioidaan verotuksen, perusturvan (ml. asumistuki) sekä työt-tömyysturvan uudistaminen. Etuudensaajien asemaa parannetaan yksin-kertaistamalla ja selkeyttämällä järjestelmää. Uudistus toteutetaan siten,että sosiaaliturvan rahoitus on myös pitkällä tähtäimellä kestävällä pohjalla.Sosiaaliturvauudistuksen yhteydessä selvitetään myös sosiaalietuuksienverotus ja asiakasmaksut.”Sosiaaliturvan uudistamiskomitean tehtävät ovat tarkemmin liitteessä.Komitean kokoonpanoKomitean puheenjohtajana toimii valtiotieteen tohtori Markku Lehto. Komi-teassa ja sen jaostoissa on myös palkansaajien edustus. SAK:n edustajanakomiteassa on Sinikka Näätsaari. Komitealla on neljä jaostoa. Niistä an-sioturvajaostossa SAK:n edustaja on Janne Metsämäki. Kolmessa muussajaostossa palkansaajilla on vain yksi yhteinen edustaja: rahoitus- ja kan-nustavuusjaostossa Kaija Kallinen SAK:sta, perusturvajaostossa Leila Kos-tiainen STTK:sta ja hallinto- ja prosessijaostossa Paula Ilveskivi Akavasta.SAK:n näkemyksiä ja tavoitteita sosiaaliturvanuudistamisestaSAK:n tavoitteena on työllisyyden parantaminen. Kansalaisten tulee voidaelättää itsensä ja perheensä työllä. SAK kannattaa syyperusteista sosiaali-turvajärjestelmää, jossa tukea maksetaan erilaisten elämäntilanteiden(esim. työttömyys, työkyvyttömyys, lapsen hoitaminen) perusteella, ja jossa
  • 10 SAK · Kolmikantavalmisteluansioturva ja vähimmäisturva muodostavat toimivan ja oikeudenmukaisenkokonaisuuden. Työelämää ja sosiaalivakuutusta on voitu uudistaa muuttu-vien olosuhteiden mukaisesti yhteistyössä työmarkkinajärjestöjen ja valtio-vallan kesken. Esimerkiksi pätkätyöläisten asemaan on tehty lukuisia pa-rannuksia viimeisen kymmenen vuoden aikana1 ja tätä työtä on jatkettavamyös tulevaisuudessa.Hyvinvointipalvelut ovat tärkeä osa suomalaisten sosiaaliturvaa. Hyvinvoin-tipalvelujen järjestäminen on ja tulee jatkossakin olla enimmäkseen kuntienvastuulla. Päivähoidossa on säilytettävä ns. nollamaksuluokka, jotta kaikillalapsilla on jatkossakin mahdollisuus päivähoitoon ja mm. kannustinongel-mat työn vastaanottamiseen eivät lisäänny.Työ- ja perhe-elämän paremmaksi yhteensovittamiseksi tarvitaan työaika-joustoja, työajan lyhentämismahdollisuuksia ja taloudellisten tukien, esi-merkiksi osittaisen hoitorahan parantamista sekä lasten ja nuorten palve-lujen kehittämistä.Ansioturvalla on myös kannustinvaikutuksia. Ansiosidonnainen sosiaaliva-kuutus kannustaa työn tekemiseen ja takaa sen, että ihmisillä on kohtuulli-nen toimeentulo mm. työttömyyden, sairauden, vanhemmuuden tai van-huuden kohdatessa.Köyhyyden vähentämisen keinojaKöyhyyden ja syrjäytyminen ehkäiseminen edellyttää entistä enemmänvarhaista puuttumista sekä räätälöityjä palveluja. Muutosturva on hyvä esi-merkki varhaisesta puuttumisesta ja sitä tulee edelleen kehittää mm. siten,että se mahdollistaa pitempiaikaisen koulutuksen. Tarvitaan lisää voimava-roja työvoimapalveluihin sekä eri tahojen saumatonta yhteistyötä, jottatyöttömyys voidaan katkaista mahdollisimman aikaisin. Erityishuomiota tu-lee kiinnittää koulutuksen ja työpaikanvaihdon siirtymävaiheisiin sekä työ-elämässä jatkamiseen nykyistä pitempään.Työn saaminen ja kohtuullinen työstä saatava palkka on parasta köyhyydentorjuntaa. Jos työnteko on työttömyyden tai esimerkiksi sairauden takia es-tynyt, ansiosidonnainen sosiaaliturva on tarkoitettu paikkaamaan palkanmenetystä. Työttömyysturvan omavastuuta tuleekin lyhentää sekä poistaalomakorvausten jaksottaminen ja sovitellun työttömyyspäivärahan enim-mäisaika. Näin helpotetaan lyhytaikaisenkin työn vastaanottamista. Erityöttömyyskassojen välistä jäsenmaksujen tasausta on edelleen jatkettava.Työttömyysturvan taso on pohjoismaisittain vaatimaton. SAK:n mielestäsitä tulee nostaa.1 Mm. työeläkeuudistus ja työeläkkeen kertyminen myös alle kuukauden työsuhteista, sairausajan pal-kanmaksu alle kuukaudenkin työsuhteissa, ansiosidonnaiselle työttömyysturvalle pääsyn helpottami-nen, vähimmäistyöaika, ketjuttamiskiellot.
  • SAK · Kolmikantavalmistelu 11Sairaus-, työttömyys- ja tapaturmavakuutukseen tehtiin lamavuosina päivä-rahoja leikkaava prosenttivähennys. Tästä vähennyksestä on luovuttavaasteittain.Monet joutuvat vaihtamaan työpaikkaa ja ammattia työuransa aikana.Koulutuksen aikaisia tukia on kehitettävä niin, että uuden ammatin hankki-minen on käytännössä mahdollista.Asumis- ja muiden tukien yhteensovittamista tulee edelleen lieventää niissätapauksissa, kun pitkäaikaistyötön saa työpaikan.Suomalaisen sosiaalipoliittisen mallin kannatus on laajaa, koska kaikki kan-salaisryhmät ovat sen piirissä. Kaikki maksavat maksuja ja kaikki saavatsosiaaliturvaa sitä tarvitessaan. Jos siirryttäisiin siihen, että yhteisesti kus-tannettaisiin vain pelkkä vähimmäisturva, yleinen maksuhalukkuus mm. ve-rojen kautta vähenisi ja vähimmäisturvaankin olisi käytettävissä vähemmänrahaa kuin kattavammassa sosiaaliturvajärjestelmässä. Maissa, joissa laki-sääteistä sosiaaliturvaa saavat vain huono-osaisimmat tai joissa sosiaali-turva perustuu täysin tarveharkintaan, etuuksien taso on matala ja riittä-mätön. Maissa, joissa puolestaan on laaja ja kattava sosiaaliturva koko vä-estölle, on myös paras vähimmäisturva.Sosiaalivakuutuksen rahoitus pääosin uudistettuPalkkaan sidotut sairaus-, työttömyys-, äitiys- ja vanhempainrahat sekätyöeläkkeet rahoitetaan pääosin työnantajien ja työntekijöiden vakuutus-maksuilla. Tapaturmavakuutuksen rahoitus on kokonaan työnantajien vas-tuulla. Valtio vastaa pitkälti vähimmäisturvan kustannuksista, kun taas pal-velujen rahoittajia ovat kunnat, valtio ja palvelujen käyttäjät.Monet sosiaalivakuutuksen rahoitusjärjestelmät on viime vuosina uudistettuja selkeytetty vakuutusperiaatetta korostaen.Sairausvakuutuksen rahoitusuudistuksessa järjestelmä jaettiin työtulova-kuutukseen ja sairaanhoitovakuutukseen. Jatkossa myös työnantajien tuleeosallistua sairaanhoitovakuutukseen rahoitukseen, koska työnantajat hyö-tyvät välillisesti sairaanhoitovakuutuksen korvauksista.Vanhempainetuudet on syytä eriyttää sairausvakuutuksesta erilliseksi van-hempainvakuutukseksi. Mahdolliset perhevapaakustannusten lisätasauksettulee rahoittaa työnantajien keskinäisillä maksuilla.
  • 12 SAK · KolmikantavalmisteluVerotus työllisyyttä tukevaksiHyvinvointiyhteiskunta edellyttää toimivaa verojärjestelmää. Hyvinvointipal-velut ja vähimmäisturva rahoitetaan pääosin verovaroilla.Vuodesta 1996 lähtien on työn verotuksen keventäminen ollut veropolitiikanpäälinjoja. Työn verotuksen keventäminen on selvitysten perusteella2 vä-hentänyt merkittävästi ns. työttömyys- ja kannustinloukkuja. Työllisyydenparantamisessa yksi keskeinen toimintalinja tulisikin yhä olla matalapalk-kaisen työn verotuksen keventäminen.Nykyisen hallituksen ohjelma sisältää suuren määrän veropoliittisia toimen-piteitä, joista suurin osa ei liity työllisyyden parantamiseen. Työllisyyttäedistävän veropolitiikan idean ei kuitenkaan pitäisi antaa hämärtyä pienem-pien osahankkeiden keskellä. Pienituloisille palkansaajille kohdistetut ve-ronkevennykset ovat edelleen sekä oikeudenmukaisuuden että työllisyydenedistämisen vuoksi perusteltuja. Eräät nykyisen hallituksen esittämät vero-ja maksupolitiikan linjaukset voivat toteutuessaan kuitenkin vähentää työn-teon kannustimia ja lisätä tuloloukkuja. Tällaisia olisivat toteutuessaan mm.päivähoitomaksujen kiristäminen ja liian vaatimattomat inflaatiotarkistuksettyön verotukseen.2 Kts. esim. Valtioneuvoston kanslian julkaisu 5/2007: Rekrytointiongelmat, työvoiman tarjonta ja liikku-vuus.
  • SAK · Kolmikantavalmistelu 13Liite: Sosiaaliturvan uudistamiskomitean tehtävätAsettamispäätöksen ja hallitusohjelman mukaan komitean tehtävänä onlaatia ehdotus• perusturvan uudistamisesta siten, että perusturvan taso on riittävä erilaisissa elämäntilanteissa aiheuttamatta tarvetta turvautua viimesijaiseen toimeentulotukeen ja että järjestelmä on selkeä ja tekee mahdolliseksi työn ja sosiaaliturvan yhdistämisen nykyistä paremmin,• kaikkein pienimpien eläketulojen varassa elävien toimeentulon nykyistä paremmin turvaavasta mallista,• hoitotukien, omaishoidon tuen ja kotitalousvähennyksen yhteensovittamisesta saumattomalla tavalla,• sosiaalietuuksien verotuksesta ja asiakasmaksuista,• ansioturvan ja erityisesti työttömyysturvan kehittämisestä siten, että sosiaaliturva tukee aktiivivaihtoehtoja ja työurien pidentämistä. Selvitettäviä asioita ovat mm. työttömyysturvan kehittämistarpeet, aikuiskoulutus- ja kuntoutusajan toimeentuloturva, työvuorottelu, työllistämistoimenpiteiden työttömyysturvan ja muutosturvan toimivuuden parantaminen ja välityömarkkinoiden toimeentuloturva,• sosiaaliturvan kannustavuuden parantamiseksi ja työn vastaanottamisen helpottamiseksi tarkastelemalla erityisesti sosiaaliturvan, verotuksen, asiakasmaksujen sekä työstä saatavan ansiotulojen yhteisvaikutuksia,• lainsäädännön, hallinnollisten prosessien ja menettelytapojen yksinkertaistamisesta ja selkeyttämisestä erityisesti kansalaisten kannalta ja järjestelmän läpinäkyvyyden parantamisesta,• sosiaaliturvan myöntämiskäytäntöjen ja maksatusten parantamiseksi ja yksinkertaistamiseksi siten, että kansalainen saa etuutensa viivytyksettä eikä toimeentuloon tule katkoksia,• sen varmistamisesta, että sosiaaliturvan rahoitus on kestävällä pohjalla pitkälläkin tähtäimellä.Toimeksiannossa todetaan lisäksi, että komitean ensimmäiset esityksetvalmistellaan siten, että ne on mahdollista tuoda eduskunnalle jo syysis-tuntokaudella 2008.
  • 14 SAK · KolmikantavalmisteluSAK:N TAVOITTEENA KATTAVATYÖELÄMÄLÄHTÖINENAIKUISKOULUTUSMALLIMatti Vanhasen II hallituksen ohjelmassa todetaan, että ammatillisestisuuntautuneessa aikuiskoulutuksessa toteutetaan kokonaisuudistus, jollaselkiytetään hajanainen hallinto, rahoitus, etuudet ja koulutustarjonta.Opetusministeriö asetti 17.8.2007 johtoryhmän valmistelemaan ammatilli-sesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistuksen toimeenpa-noa. Johtoryhmän tulee saada työnsä valmiiksi 31.12.2010 mennessä.Valmistelutyö tulee kuitenkin organisoida niin, että uudistuksen toimeenpa-no voi alkaa 1.1.2009 ja uudistuksen vaikutukset voidaan ottaa huomioonvuoden 2009 valtion talousarvion ja tarvittavan lainsäädännön valmistelus-sa.Johtoryhmän on tehtävä ehdotus ammatillisesti suuntautuneen aikuiskou-lutuksen hallinnollisesta selkiyttämisestä ja ohjauksen kehittämisestä, ra-hoituspohjan laajentamisesta ja uudistamisesta tukemaan ammatillista liik-kuvuutta sekä kannustamaan työnantajia koulutuksen järjestämiseen ja yk-silöitä oman osaamisen kehittämiseen. Työryhmä tekee myös ehdotuksentyövoimapoliittisen koulutuksen asemasta, tehtävistä, roolista ja hallinnosta.Lisäksi johtoryhmän tulee tehdä ehdotus oppisopimuskoulutuksen kehittä-misestä, koulutuksen tarjonnan laajuudesta ja suuntaamisesta sekä aikuis-koulutuksen tukijärjestelmien selkiyttämisestä ja aikuisopiskelijoiden opin-tososiaalisten etuuksien uudistamisesta yhteistyössä sosiaaliturvakomiteankanssa.Johtoryhmän puheenjohtajana toimii valtiosihteeri Heljä Misukka ja varapu-heenjohtajana kansliapäällikkö Harri Skog. SAK:n edustajana johtoryhmäs-sä on koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija Saana Siekkinen.Työikäisille aikuisille tarvitaan lisääkoulutusmahdollisuuksiaAmmatillisesta osaamisesta on tullut yhä merkittävämpi kilpailutekijä työ-markkinoilla. Koulutuksella ja osaamisella on vaikutuksia yksilön työllistymi-seen, ammatilliseen liikkuvuuteen, mutta myös yritysten tuottavuuteen.Suomi on monella mittarilla mitattuna koulutuksen mallimaa. Peruskoulunjälkeen kansalaisten koulutusurat kuitenkin eriytyvät ja koulutus kasautuuennestään hyvin koulutetuille. Koulutuksen kasautuminen jatkuu työelä-mässä. Monien palkansaajien koulutus ei enää vastaa tämän päivän työ-elämän vaatimuksia.
  • SAK · Kolmikantavalmistelu 15Ammatillista aikuiskoulutusta laajennetaan niin, että osaavan työvoimansaatavuus voidaan turvata ja työmarkkinoiden toimivuutta parantaa. SAKehdottaa seuraavia toimia ammatillisen aikuiskoulutuksen laajentamiseksi:• ammatillisen lisäkoulutuksen oppisopimuskiintiöitä nostetaan• koulutuksen järjestäjille maksettavaa yksikköhintaa korotetaan vailla ammatillista tutkintoa olevien kohdalla• edellä mainitusta kohderyhmästä koulutukseen hakeutuvia ei huomioida ammatillisen lisäkoulutuksen oppisopimuksen kiintiöissä• työnantajille voidaan tietyin edellytyksin maksaa nykyistä suurempaa koulutuskorvausta.Vähäisen koulutustaustan omaavilla on usein korkea kynnys hakeutuakoulutukseen. Noste-ohjelmasta saadut kokemukset osoittavat, että työn-antajan sitoutuminen madaltaa työntekijän osallistumiskynnystä koulutuk-seen. Siksi erityisesti aikuisten oppisopimuskoulutusta on laajennettava.Oppisopimuskoulutuksen laajentamisen rinnalla on varmistettavatyöpaikkojen kyky tarjota laadukas oppimisympäristö ja ohjaus tar-vittavan ammattitaidon saavuttamiseksi. Oppisopimuskoulutusta jär-jestäville työpaikoille on luotava kattava laadunseurantajärjestelmä.Samalla on myös lisättävä vahvan työkokemuksen omaavien työnte-kijöiden kouluttamista työpaikkaohjaajiksi.Koulutusta vaille jääneiden osaamisvajeita poistetaanVailla ammatillista koulutusta olevien erityistoimia osaamisen parantami-seksi on jatkettava. Viisivuotinen Noste-ohjelma päättyy tämän vuoden lo-pussa, eikä jatkotoimista ole päätöksiä. SAK ehdottaa, että vailla ammatil-lista tutkintoa olevien kohderyhmää laajennetaan koskemaan henkilöitä,joiden ammatillinen osaaminen on vanhentunut. Näiltä henkilöiltä ei perit-täisi maksuja koulutukseen osallistumisesta ja koulutuksen järjestäjille onosoitettava tätä tarkoitusta varten riittävästi rahoitusta.Noste-ohjelmassa kehitetty koulutukseen hakeutumista edistävä toimintaon laajennettava kaikkeen ammatilliseen aikuiskoulutukseen koulutuksenjärjestäjien ja työelämän yhteistyön vahvistamiseksi.Ennakoivaa muutosturvaaKoko henkilöstön osaamisen parantamisesta on tultava kiinteä osa yritys-ten strategista kehittämistä. SAK ehdottaa, että Suomeen rakennetaan en-nakoivan muutosturvan malli, jossa:• tuetaan pk-yrityksiä kasvun tukemiseksi• koulutuksen järjestäjille ja työpaikoille suunnataan tähän tarkoitukseen rahoitusta, jolla tuetaan yritysten osaamistarpeiden selvittämistä ja työntekijöiden osaamisen parantamista• siirretään merkittävä osa oppimisesta työpaikoilla tapahtuvaksi
  • 16 SAK · Kolmikantavalmistelu• parannetaan työntekijöiden taloudellisia kannustimia osaamisen parantamiseen• osoitetaan lisärahoitusta ammatillisten oppilaitosten työelämän kehittämis- ja palvelutehtäväänMaahanmuuttajille lisää koulutusmahdollisuuksiaMaassa jo oleskelevien maahanmuuttajien työttömyysaste on edelleenerittäin korkea. Heidän työllistymisensä tukemiseksi tarvitaan lisää toimiakoulutukseen. Myös maahanmuuttajien kohdalla on edistettävä oppisopi-muskoulutuksen käyttöä työelämään kiinnittymisen tukemiseksi. Työnanta-jien kannustimia ottaa maahanmuuttajia oppisopimuskoulutukseen on li-sättävä. Vaikeasti työllistettävien maahanmuuttajien oppisopimuskoulutuk-sen houkuttelevuuden parantamiseksi työnantajille on maksettava kor-keinta korotettua palkkatukea samoilla perusteilla kuin muille erityisryhmille.Toimivan työperäisen maahanmuuton yksi keskeinen edellytys on kotoutta-va kielikoulutus. Tähän liittyen on ratkaistava kolmikantaisesti kuinka maa-hanmuuttajatyövoimaa rekrytoivat työnantajat osallistuvat kieliopetuksen jaammatillisen perehdyttämisen kustannuksiin.Parannetaan oppimisen aikaista toimeentuloaTyöpaikan tai koko ammattialan vaihtaminen on yhä useamman palkan-saajan todellisuutta. Siksi on tärkeää, että omaehtoiseen ammatilliseenkouluttautumiseen on tarjolla riittävästi mahdollisuuksia. Erityisesti on ke-hitettävä koulutuksen aikaisen toimeentulon turvaavia tukia, niin että myöspidempikestoinen ammatillinen koulutus on aikuisiällä mahdollista.Työntekijöiden kannustimia hakeutua koulutukseen on parannettava seu-raavin toimin:• aikuiskoulutustuen tasoa nostetaan• aikuisten koulutuksen aikaisia tukia uudistetaan niin, että myös alle kahden kuukauden mittaiset opinnot, esimerkiksi palkattomat työssäoppimisjaksot ja näyttötutkintotilaisuudet oikeuttavat tukeen• laajennetaan Koulutusrahaston etuuksia niin, että oppisopimuskouluttajina toimiville työnantajille voidaan maksaa tukea, jos työnantaja maksaa palkkaa opiskelijalle myös teoriajaksojen ajalta.Työttömien koulutusmahdollisuuksia rajoittavat osittain vanhentuneet jaepäjohdonmukaiset säännökset erityisesti sivutoimisen opiskelun ja työttö-myysturvan yhteensovittamisesta. Koulutuksen on aina oltava kannattavavaihtoehto passiiviselle työttömyydelle. Erityisesti vähän koulutusta saanei-den työttömien omaehtoisen opiskelun mahdollisuuksia on lisättävä. Muu-tosturvan toimintamallia on laajennettava niin, että vähäisen koulutustaus-tan omaavilla on taloudelliset edellytykset pidempikestoiseen ammatilliseenkoulutukseen.
  • SAK · Kolmikantavalmistelu 17Työehtosopimukset tukemaan oppimistaTyöntekijöiden ammatillisen osaamisen kehittämiseen on luotava uusiakannustimia työehtosopimuksia uudistamalla. Mahdollisuudesta omanosaamisen parantamiseen on sovittava työehtosopimuksissa. EsimerkiksiTanskassa tehdasteollisuuden sopimuksessa on sovittu, että työntekijöilläon oikeus osallistua työhön liittyvään koulutukseen kaksi viikkoa vuodessatäydellä palkalla. On arvioitu, että ammattitaitoinen metallityöntekijä osal-listuu Tanskassa koulutukseen vuoden aikana noin viikon ajan. Suomessayli puolet työntekijätason tehtävissä toimivista ei osallistu vuoden aikanakoulutukseen lainkaan.Ammatillisten tutkintojen suorittaminen olisi myös huomioitava työntekijänpalkkauksessa. Työpaikoilla tarvitaisiin myös osaamisvaltuutettuja, jotkatoimivat henkilöstön edustajina osaamisen kehittämistä koskevissa kysy-myksissä ja joiden asemasta on sovittu työehtosopimuksissa.Koulutuksen työelämävastaavuutta parannettavaalueillaTyöelämäosapuolten osallistumista ammatillisen koulutuksen kehittämi-seen, organisointiin, tavoitteiden asettamiseen ja laadun varmistukseenerityisesti alue- ja maakuntatasolla on lisättävä. Näin voidaan varmistaa,että koulutus vastaa työmarkkinoiden, yritysten ja yksilöiden tarpeisiin jaettä eri tahot sitoutuvat osaamisen parantamiseen.
  • 18 SAK · KolmikantavalmisteluMENEILLÄÄN OLEVIA KOLMI- JAKAKSIKANTAISIA TYÖELÄMÄHANKKEITAKeskusjärjestösopimusten uudistaminenSAK:n ja EK:n väliset neuvottelut aloitettu kevättalvella. Työryhmä on arvi-oinut SAK-TT ja SAK-PT -sopimusten sisältöä. Neuvotteluissa on esilläyhteensä kuusi sopimusta, joissa käsitellään mm. yhteistoimintaa työpai-kalla, luottamushenkilöiden oikeuksia, koulutusta, tiedottamista ja ulkopuo-lisen työvoiman käyttöä. Neuvotteluryhmästä on valmistunut selvitys, jossaon arvioitu yhdistämisen edellytyksiä. Työ jatkunee syyskuussa. Tavoittee-na on aikaansaada yksi sopimus SAK:n ja EK:n välille siten, että se voitai-siin ottaa käyttöön seuraavalla sopimuskierroksella.Valmisteluvastuu SAK:ssa: Nikolas Elomaa, Anu-Tuija Lehto ja Lauri Lyly.VuokratyöTyöministeriön kolmikantaisen työryhmän määräaika on lokakuun lopussa.Tavoitteena on parantaa vuokratyöntekijöiden asemaa muun muassa va-kituisen työsuhteen ja työsuhdeturvan osalta sekä työjaksojen väliin jäävänpalkan osalta. Samalla on turvattava käyttäjäyritysten työntekijöiden ase-maa vuokratyövoimaa käytettäessä.Valmisteluvastuu SAK:ssa: Nikolas Elomaa, Anu-Tuija Lehto ja Lauri Lyly.Määräaikaisia työsuhteita selvittävä työryhmäTyöryhmä sai esitykset valmiiksi toukokuussa. Lakiesitykset tullevat syksynalussa eduskuntaan. Ne sisältävät esitykset mm. määräaikaisen työsuhtei-den perustelematta jättämisen kriminalisoinnista ja työsuojeluviranomaistentoimintavaltuuksien laajentamisesta.Valmisteluvastuu SAK:ssa: Nikolas Elomaa ja Anu-Tuija Lehto.Tupon ”juridiikkaselvitys”Työryhmä käy läpi työ- ja virkasuhteiden päättämiseen liittyviä tuotannolli-sia ja taloudellisia irtisanomisperusteita sekä uudelleenkoulutus ja -sijoitusvelvoitteita. Määräaika 2006 – 11/2007. Työryhmän pj. Kari-PekkaTiitinen.Valmisteluvastuu SAK:ssa: Timo Koskinen.SamapalkkaisuusohjelmaKolmikantaisen samapalkkaisuusohjelman tavoitteena on kaventaa naistenja miesten keskimääräistä palkkaeroa vähintään viidellä prosenttiyksiköllävuoteen 2015 mennessä. Ohjelma sisältää noin 30 eri hanketta liittyen ta-sa-arvon edistämiseen laajemminkin.Valmisteluvastuu SAK:ssa: Lauri Ihalainen ja Marja Erkkilä.
  • SAK · Kolmikantavalmistelu 19VuorotteluvapaaKolmikantainen työryhmä, joka sai työnsä valmiiksi keväällä 2007, esittivuorotteluvapaata vakinaistettavaksi. Rahoitus jäi auki. Se käsitellään sosi-aalikomitean ansioturvaa koskevassa työryhmässä. Laki esitetään vielämääräaikaisena kahden vuoden budjettilakina.Valmisteluvastuu SAK:ssa: Jari-Pekka Jyrkänne ja Anu-Tuija Lehto.Sähköisen viestinnän tunnistetiedotLakiesitys valmisteilla LVM:ssä työmarkkinajärjestöjen (EK, SAK, STTK)esityksen pohjalta. Annettaneen eduskunnalle syyskuussa. Lakiesityksessäsäädetään siitä, millainen rajattu oikeus työantajalla on selvittää työntekijänsähköpostin tunnistetietoja.Valmisteluvastuu SAK:ssa: Timo Koskinen.Paikallisen sopimisen tutkiminenTurun yliopistossa on meneillään Tupon 2005-2007 mukainen tutkimustyö(Turun yliopisto, Kairinen, Uhmavaara). Aineistona on yrityksiin sekä julki-sen sektorin työyhteisöihin tehty kyselytutkimus, yrityksissä/ työpaikoillatehtävät haastattelut, asiantuntijahaastattelut ja erilaisista paikallisen sopi-misen juridisista yksityiskohdista tehtävät (opinnäyte)tutkimukset. Yksityisiäaloja (palvelut, liikenne, teollisuus) koskeva raportti valmistuu lokakuussa2007, kunnan alaa koskeva raportti vuoden 2007 lopussa ja valtionalojenraportti vuoden 2008 alussa.Valmisteluvastuu SAK:ssa: Jyrki Helin.YT-lakiLaki astui voimaan 1.7.2007. Laajenee 1.1.2008 alusta lukien myös 20-29hengen yrityksiin.Valmisteluvastuu SAK:ssa: Lauri Lyly.Yhteistoimintalainsäädännön valvontajärjestelmänuudistaminenTyöryhmä selvittää työpaikan yhteistoimintaa ja työntekijöiden osallistumis-oikeuksia koskevan lainsäädännön valvonnan nykytilaa ja tekee ehdotuksettarvittaviksi säännösmuutoksiksi, toimikausi 06/2007 – 05/2008. Työryhmänpj. Raila Kangasperko, TM.Valmisteluvastuu SAK:ssa: Timo Koskinen.Henkilöstöedustuksen järjestäminen pääomayhtiöidenrajat ylittävistä sulautumisistaDirektiivi implementoitava 15.12.2007 mennessä.Valmisteluvastuu SAK:ssa: Anu-Tuija Lehto.
  • 20 SAK · KolmikantavalmisteluTapaturma- ja ammattitautilainsäädännön jakuntotussäännösten uudistaminenTyöryhmä valmistelee tapaturma- ja ammattitautilainsäännön kokonaisuu-distuksen. Määräaika on kaksivaiheinen: vuonna 2007 selvitysmuistio uu-distustarpeista, vuonna 2008 tarpeelliset säännösmuutosehdotukset. Pj.Jaakko Hannula, STM.Valmisteluvastuu SAK:ssa: Pirjo Väänänen ja Timo Koskinen, lääkäriryh-mässä Kari Haring.Kansalliset neuvottelut työperäistä stressiä koskevastasopimuksestaEuroopan työmarkkinajärjestöt allekirjoittivat työperäistä stressiä koskevanpuitesopimuksen lokakuussa 2004. Kansalliset neuvottelut aloitettiin ke-väällä 2006. Neuvotteluissa luonnostellaan yhteistä suositusta työperäi-sestä stressistä. Tavoitteena on saada työnantajapuoli sitoutumaan työpe-räisen stressin seurantaan ja yhteisiin hankkeisiin valtakunnallisella tasolla.Neuvottelujen määräaika on lokakuu 2007.Valmisteluvastuu SAK:ssa: Raili Perimäki, Anne-Mari Mäkinen ja NikolasElomaa.Työssä jatkaminen ja sairauslomakäytännöt (ns. JATS-työryhmä)Työryhmä valmistelee työssä jatkamisen tukemiseen ja ennalta ehkäisyynsuuntautuvia toimenpidemalleja ja käytännön toimintaohjeita sairausloma-käytäntöjen kehittämiseksi (liittyy osasairaspäivärahaan ja korvaavaan työ-hön). Määräaika 2006 – 2008.Valmisteluvastuu SAK:ssa: Kari Haring.Työpaikkojen majoitus-, lepo- sekä henkilöstötilojaselvittävä työryhmäSTM:n työryhmä selvittää tarvetta täydentää työpaikkojen majoitus-, lepo-sekä henkilöstötiloja koskevia säännöksiä, mm. liikkuvan työn lisääntymi-sen myötä. Toimikausi 2007-2008. Työryhmän pj. Leo Suomaa/STM.Valmisteluvastuu SAK:ssa: Anne-Mari Mäkinen.Asetus sähkömagneettisesta säteilystäTyöryhmä valmistelee uuden asetuksen työpaikkojen sähkömagneettistasäteilyä koskevaksi säädökseksi. Määräaika 2005 - syksy 2008 (jatkettiinuuden TTN:n 1/07päätöksellä, koska ongelmia implementoinnissa säteily-poikkeusten osalta mm. hoidollisten laitteiden osalta). Työryhmän pj. LeoSuomaa, STM.Valmisteluvastuu SAK:ssa: Timo Koskinen.
  • SAK · Kolmikantavalmistelu 21Asetus optisesta säteilystäTyöryhmä valmistelee uuden asetuksen työpaikkojen optista säteilyä kos-kevaksi säädökseksi. Määräaika syksy 2008, aloittanee työskentelynsäsyksyllä 2007. Työryhmän pj. Leo Suomaa, STM.Valmisteluvastuu SAK:ssa: Anne-Mari Mäkinen.Työvälineiden käyttöpäätösten uudistaminenTyöryhmä valmistelee uudistetun kaikkien työssä käytettävien työvälineidenja –koneiden hankintaa, käyttöä ja tarkastusta koskevan säädöksen (ns.käyttöpäätös). Määräaika 2005 – syksy 2007 (jatkettu 2 krt.). Pj. Tuiri Kert-tula, STM.Valmisteluvastuu SAK:ssa Timo Koskinen.Nuorten työsuojelusäädösten tarkistaminenTyöryhmä aloittanee valmistelunsa nuorten työntekijöiden säännösten sel-keyttämistä ja vaarallisten/kiellettyjen töiden listasta sekä työaikalain so-veltamista työssäoppijoihin jms. Pj. Antti Posio, STM.Valmisteluvastuu SAK:ssa: Anne-Mari Mäkinen.Väkivaltaa ja yksintyöskentelyä koskevien asetustenvalmisteluKansallisesti on keskusteltu tarpeellisuudesta laatia tarkempia säädöksiäväkivallan uhan ja yksintyöskentelyn osalta. Keskusteluja käydään par-haillaan työmarkkinajärjestöjen kesken valmistelutyön aloittamiseksi.Valmisteluvastuu SAK:ssa: Anne-Mari Mäkinen.EU:n komission työturvallisuus- jatyöterveysstrategian 2007-2012 kansallinentoimeenpanoSTM aloittaa työmarkkinaosapuolten kanssa yhteisten konkreettisten toi-menpiteiden määrittelyn ja työturvallisuus- ja työterveysstrategian valmis-telun. Strategiassa on tavoitteena mm. työtapaturmien vähentäminen 25 %vuoteen 2012 mennessä.Valmisteluvastuu SAK:ssa: Raili Perimäki.TyöaikapankkityöryhmäKeskusjärjestöjen työaikatyöryhmä tekee esitteen työaikapankkikäytän-nöistä. Valmistunee alkuvuodesta 2008.Valmisteluvastuu SAK:ssa: Juha Antila.
  • 22 SAK · KolmikantavalmisteluYhdenvertaiset mahdollisuudet kaikille – Euroopanteemavuosi 2007Teemavuoden tavoitteena on oikeudenmukaisen yhteiskunnan toteutumi-nen neuvoston päätöksen mukaisesti. Kussakin EU-maassa on johtoryhmäja valmisteluryhmä, joka tekee analyysin syrjinnästä sekä esittää toimet jaaloitteet, joilla näitä ongelmia voidaan ratkaista (ks. yhdenvertaisuusdirek-tiivi, tasa-arvoasiat lähinnä läpäisyperiaatteella). Suomessa hankkeeseenosallistuu TM (täytäntöönpanoelin) sekä lukuisa määrä kansalaisjärjestöjä.Valmisteluvastuu SAK:ssa: Anu-Tuija Lehto ja Helena Hämäläinen.Luottotietojen käsittely työelämässä –työryhmäValmistelee säännökset työntekijöiden luottotietojen saanti- ja käsittelyoi-keudesta työelämässä työelämän tietosuojalakiin. Määräaika tammikuu2007 – lokakuu 2007. Pj. Raila Kangasperko, TM.Valmisteluvastuu SAK:ssa: Timo Koskinen ja Nikolas Elomaa.
  • Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAKHakaniemenranta 1, PL 157FI-00531 Helsinkipuh. +358 20 774 000fax +358 20 774 0225www.sak.fi