Kilpailukykyä vastuullisesti

1,264 views
1,227 views

Published on

SAK:n ja STTK:n kasvupoliittinen ohjelma

Published in: News & Politics
0 Comments
0 Likes
Statistics
Notes
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

No Downloads
Views
Total views
1,264
On SlideShare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
1
Actions
Shares
0
Downloads
1
Comments
0
Likes
0
Embeds 0
No embeds

No notes for slide

Kilpailukykyä vastuullisesti

  1. 1. KilpailukykyävastuullisestiSAK:n ja STTK:n kasvupoliittinen ohjelma 1
  2. 2. ISBN 978-951-714-285-4Painokarelia Oy 2013Kannen kuva: Tuomas Marttila/Gorilla
  3. 3. Kilpailukykyä vastuullisestiSAK:n ja STTK:n kasvupoliittinen ohjelmaSisältöEsipuhe .......................................................................................................................41 Suomen elinkeinorakenne murroksessa..............................................................52 Tarvitaan laajapohjainen kasvustrategia............................................................63 Lisää panostusta työvoimapolitiikkaan...............................................................84 Osaamista kaikille................................................................................................105 Asuntotuotanto vauhtiin......................................................................................126 Toimivat liikenneyhteydet vahvistavat kilpailukykyä......................................15 Väylien ylläpitoon tasokorotus............................................................................15 Merenkulun sääntelyn oltava globaalia...............................................................16 Vienti edellyttää lentoyhteyksiä ..........................................................................16 Laajakaista koko maahan.....................................................................................16 Monipuolinen energiantuotanto on Suomen vahvuus.........................................177 Toimivat markkinat – reilu kilpailu...................................................................18 Viranomaisten käsittelyajat lyhyemmiksi............................................................19 Tehokasta sääntelyä.............................................................................................208 Innovaatiot kultaa kalliimpia.............................................................................21 Tutkimukseen ja kehittämiseen neljä prosenttia bruttokansantuotteesta.............21 Julkisissa yritystuissa huomioitava paremmin työllisyysvaikutukset..................21 Työelämän kehittäminen on innovaatiopolitiikkaa..............................................22 Globaalissa taloudessa pärjää korkeatasoisella tutkimuksella.............................229 Verotus ja omistajuus edistämään kasvua.........................................................23 Ansiotuloverotus edistämään työllisyyttä............................................................23 Yritysten maksettava kohtuullinen osa veroista .................................................24 Ei enää korotuksia polttoaine- ja energiaveroihin...............................................25 Valtion omistajapolitiikkaa tarvitaan yhä............................................................26 Pääomamarkkinoita kehitettävä...........................................................................2610 Toivoa ja kasvualoja on!....................................................................................28 Esimerkkejä kasvualoista.....................................................................................28 Arktinen alue on luonnonvarojen lähde...........................................................29 Matkailu avaa mahdollisuuksia ......................................................................30 Kestävä kaivostoiminta on mahdollista...........................................................30 Metsäsektori uuteen kasvuun...........................................................................31 Puhdas ruoka valttina maailmalla....................................................................32 Puhtaan teknologian kysyntä kasvaa...............................................................32 3
  4. 4. EsipuheVuonna 2008 finanssikriisinä alkanut kansainvälinen talouden laskusuhdanne onnostanut esille runsaasti puheenvuoroja talousuudistuksista kasvun aikaansaami-seksi ja julkisten talouksien tasapainottamiseksi – myös meillä Suomessa.Suomen vahvuuksia kansainvälisessä kilpailussa ovat olleet toimiva infrastruk-tuuri, hyvä koulutusjärjestelmä, vahva tuotekehitystyö, kestävä julkinen talous,sekä toimiva työmarkkinajärjestelmä. Näiden perinteisten vahvuustekijöiden li-säksi tarvitsemme myös uusia asioita talouskasvun tueksi.Tässä kasvupoliittisessa ohjelmassa on esitelty kahden palkansaajien keskusjär-jestön SAK:n ja STTK:n yhteiset näkemykset, joiden pohjalta voimme edistäätalouskasvua ja luoda hyviä työpaikkoja. Sitä kautta voimme turvata suomalaisenhyvinvointivaltion rahoituksen ja yhteiskuntamme eheyden.4
  5. 5. 1 Suomen elinkeinorakenne murroksessaTalouden rakenne on jatkuvassa murroksessa. Suomen taloushistorialle on olluttyypillistä, että kehitysvaiheiden välissä on murroskausia, joiden kautta on siirryt-ty seuraavaan vaiheeseen. Nyt käsillä on jälleen murros, jossa 1990-luvun puoli-välissä alkanut erittäin nopean kasvun aika on päättymässä. Varsinkin valmistavanelektroniikkateollisuuden luoma kasvuhyppäys näyttää olevan ohi.Globalisaation aiemmassa vaiheessa Suomi oli työpaikkakehityksen voittaja,mutta parin vuoden ajan kehitys on ollut negatiivista. Kotimaiset suuryrityksetsuuntaavat investointejaan ulkomaille, lähelle kasvavia markkinoita. Tämän ra-kennemuutoksen myötä Suomesta on hävinnyt työpaikkoja. Yritys- ja elinkeino-rakenteet ovat pirstoutuneet ja alihankintaketjut pidentyneet, yritysten omistajuuson kansainvälistynyt ja tuottosyklin odotukset lyhentyneet. Palvelualojen merki-tys on kasvussa. Teollisuuden osuus bruttokansantuotteesta ja työllisistä on jatka-nut maltillista laskua.Arvioiden mukaan maailmantaloudessa ollaan siirtymässä hitaamman kasvun ai-kakauteen. Länsimaissa väestön ikääntyminen ja käsillä olevien velkaongelmienratkaiseminen hidastavat kasvua useiden vuosien ajan. Kasvu on osoittamassahidastumisen merkkejä myös kehittyvissä talouksissa, joissa voimavarojen niuk-kuus alkaa rajoittaa holtittominta kasvua.Luonnonvarojen tuhlaamiseen perustuva kasvu ei ole pidemmän päälle kestävää.Siksi kasvu onkin sovitettava yhteen kestävän kehityksen kanssa. Suomi on tästäyksi esimerkki. Myös kehittyvissä maissa ollaankin yhä kiinnostuneempia kes-tävistä kasvupoliittisista ratkaisuista sekä sosiaalisten että ekologisten paineidenvuoksi.Ihmiskunnan innovointikyky ei ole kuitenkaan heikentynyt. Koska talouskasvuperustuu enemmänkin innovointiin kuin luonnonvarojen laajenevaan käyttöön, onoletettavissa että talouden kasvu jatkuu myös tulevaisuudessa. Kasvua on tosinluotava vaikeammissa olosuhteissa – niukkojen voimavarojen maailmassa.Suomelle uusi maailmantalouden tilanne asettaa sekä suuria ongelmia ja uhkia ettävaltavia mahdollisuuksia. Merkittävä uhka Suomelle on perinteisen teolli­uus­ spohjan menettäminen ja sen myötä osaamiskeskittymien häviäminen. Teolli­suu­denka­o­ minen on yhteydessä koko yhteiskunnan sosioekonomisten erojen kas­ uun t a vja yhteiskuntien polarisoitumiseen. Pelkistetysti kyse on siitä, että kun kes­­ki­palk­ aisten työpaikkoja häviää, tilalle tulee pieni määrä erittäin hyväpalkkaisia k 5
  6. 6. ns. huippuosaajien työpaikkoja ja suuri määrä aikaisempaa matalapalkkaisempiatöitä. Yhteiskunnan erot kasvavat. Osa työntekijöistä ei tule palkallaan toimeen, jahyvinvointiyhteiskunnan rahoitus vaarantuu.Talouden sektorit elävät symbioosissa, jossa ei voida pitää mitään alaa toista tär-keämpänä. Julkinen sektori, teollisuus ja palveluala ovat jokainen omalta osaltaantärkeitä kansantalouden kokonaisuudessa. Teollisuuden työpaikat mahdollistavatlaajan kotimarkkinasektorin kehittymisen esimerkiksi palvelu- ja kuljetusaloilla.Korkean tuottavuuden vientiteollisuus mahdollistaa sen, että hyviä työpaikkoja ontaloudessa laajasti. Tällöin on mahdollista kehittää korkean tuottavuuden palvelu-työpaikkoja, jotka takaavat riittävän toimeentulon palkansaajille.Suomi on pitkään säilynyt kansainvälisesti vertaillen teollisuusvaltaisena maana.Suomessa on kuitenkin nyt herättävä siihen, ettei tilanne välttämättä säily näinhyvänä ilman aktiivista politiikkaa. Teollisuuden alasajo on todellinen uhka. Me-netettyjen teollisuustyöpaikkojen tilalle ei automaattisesti synny alati parempiaja korkeamman tuottavuuden työpaikkoja. Jos menetämme hyviä keskipalkkaisiatyöpaikkoja, yhteiskunnan sosiaaliset erot uhkaavat kasvaa, tuloerot laventua jakoko hyvinvointiyhteiskunnan sosiaalinen pohja murentua.Kasvua saadaan aikaan parhaiten, kun työelämän laatua ja tuottavuutta kehitetäänsamanaikaisesti. Tuottavuutta on kasvatettava kestävästi pitkällä aikavälillä eikätavoittelemalla pikavoittoja irtisanomalla työntekijöitä.2 Tarvitaan laajapohjainen kasvustrategiaTämä SAK:n ja STTK:n kasvupoliittinen ohjelma on vaihtoehto sellaiselle kas-vuajattelulle, jonka ytimessä ovat vain huippuosaajat ja heidän menestymisensätukeminen. Niukkojen resurssien maailmassa tarvitaan kaikkia pelaajia.Suomen menestystekijä on toimintaympäristön vakaus. Hyvinvointivaltio ja jul-kiset palvelut ovat turvanneet suomalaisille mahdollisuuden yrittää ja kehittääosaamistaan. Tämä on arvioitu useissa kansainvälisissä kilpailukykyarvioinneissaSuomen vahvuudeksi.Hyvä, korruptoimaton hallinto ja oikeusjärjestelmä ovat luoneet luottamuksensuomalaisiin instituutioihin. Yhteiskunnallinen vakaus ja sisäinen turvallisuus6
  7. 7. ovat tehneet investointi-ilmapiirin suotuisaksi. Harmaan talouden leviäminen voipahimmillaan johtaa yhteiskunnallisen luottamuksen heikkenemiseen, ja siksi sentorjumiseksi tarvitaan vahvoja toimia.Kohtuullisina pidetyt tuloerot luovat yhteiskuntaan vakautta. Sosiaalisesti ehyessäyhteiskunnassa heikoimmista pidetään huolta, mutta jokaisella on oikeus menes-tyä omalla työllään. Näistä pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan saavutuksistaon pidettävä kiinni.Väestön korkea osaaminen on ollut kulmakivi, jonka varaan on rakennettu jo1800-luvulta saakka. Tämä on edellyttänyt panostamista koulutusjärjestelmäänaina yhtenäisestä peruskoulusta maksuttomaan korkeakoulutukseen asti.Hyvinvointipalvelut, kuten päivähoito ja terveydenhuolto, sekä kattava sosiaa-liturva mahdollistavat väestön osallistumisen työelämään laajasti. Sosiaaliturvaauttaa myös palaamaan takaisin työelämään, jos on joutunut syystä tai toisestakeskeyttämään työnteon. Suomessa yritysten tarvitsema jousto ja palkansaajienvaatima turva yhdistyvät tavalla, joka tukee talouskasvua.Niukkojen resurssien maailmassa on entistä tärkeämpää nostaa työllisyysastettakaikissa väestöryhmissä. Jotta Suomi pärjää tulevaisuudessa, tarvitaan laajapoh-jainen talouskasvustrategia, jossa pyritään laajalla rintamalla parantamaan yhteis-kunnan edellytyksiä aineellisen elintason kohottamiseen, niin että otetaan huomi-oon myös ympäristön kestävyys.Suomalaisessa elinkeinopolitiikassa korostetaan, että julkinen valta ei kykene va-likoimaan tulevaisuuden menestyjiä. Suomen taloushistoriassa valtiolla on kuiten-kin ollut merkittävä rooli elinkeinorakenteen muuttamisessa. Esimerkkeinä mai-nittakoon koulutuksen suuntaaminen ja rahoituksen järjestäminen uusille aloillesekä valtionomistuspolitiikka.Suomi on niin pieni maa, että meidän on kyettävä yhdessä sopien löytämään rat-kaisut hyvinvointimme kehittämiseksi ja talouskasvun turvaamiseksi. Suomenkilpailukyvyn yksi tekijä on sopimusyhteiskunta. Meidän on yhdessä edistettävävakaata ja ennustettavaa toimintaympäristöä, joka mahdollistaa tuottavan yritys-toiminnan laajenemisen maassamme. Kyky uudistaa rakenteita sekä siirtää osaa-mista nopeasti ja joustavasti uusille aloille ja uusiin toimintatapoihin on jatkossaentistä tärkeämpää. Jotta tämä toteutuu tulevaisuudessa paremmin, tarvitaan lisääyhteistyötä ay-liikkeen, työnantajajärjestöjen ja elinkeinopolitiikasta vastaavienviranomaisten välillä. 7
  8. 8. Tuottavuuden kasvu on edelleen keskeisin tekijä, kun halutaan lisätä taloudellistakasvua ja työllisyyttä. Tuottavuuden kasvulle luovat pohjaa paitsi teknologinenkehitys myös edellä todetut tekijät, kuten toimintaympäristön vakaus ja turvalli-suus, sopimusyhteiskunta, oikeusvaltio, koko väestön korkea osaaminen, toimivathyvinvointipalvelut ja sosiaaliturva sekä kannustava työelämä. Toimenpiteet: • Vahvistetaan sopimusyhteiskuntaa. Se takaa vakaan ja ennustettavan ympä- ristön elinkeinotoiminnalle. • Hyvä hallinto ja oikeusjärjestelmä takaavat hyvän investointiympäristön. • Huolehditaan hyvinvointipalveluista, jotka synnyttävät laaja-alaista osaa- mista ja mahdollistavat korkean työssäkäyntiasteen. • Panostetaan koulutusjärjestelmään ja taataan koko väestön korkea osaaminen. • Jatketaan työtä harmaan talouden torjumiseksi entistä ponnekkaammin.3 Lisää panostusta työvoimapolitiikkaanTyömarkkinat muuttuvat yhä kiihtyvällä vauhdilla. Joka vuosi alkaa noin 800 000työttömyysjaksoa, ja arviolta 10 prosenttia työpaikoista poistuu tavalla tai toisella.Kiihtyvä muutos edellyttää lisääntyvää panostusta jatko-, täydennys- ja uudelleen-koulutukseen. Myös aktiiviselle työvoimapolitiikalle ja tehokkaalle työnvälityk-selle on suurempi tarve kuin koskaan.Samaan aikaan Suomen väestö ikääntyy. Maahanmuutto ja syntyvyys näyttävät pi-tävän työikäisen väestön määrän itsessään melko vakaana, mutta yli 65-vuotiaidenosuus väestöstä kasvaa silti selvästi. Se johtaa tarpeeseen nostaa työllisyysastetta,jotta hyvinvointiyhteiskunta voidaan rahoittaa. Työmarkkinoiden muutosvauhdinkiihtyminen on näkynyt huolestuttavasti rakennetyöttömyyden kasvuna: jo noin60 prosenttia työttömyydestä on rakennetyöttömyyttä.Nämä kaksi erittäin voimakasta työmarkkinoilla tapahtuvaa muutosta edellyttävätlisää voimavaroja osaamiseen kehittämiseen. Kyse ei ole yksin huippuosaamisen8
  9. 9. lisäämisestä, vaan ammattitaidosta on pidettävä parempaa huolta kaikilla osaami-sen tasoilla.Historia on osoittanut, että talouskriisien jälkeen nopeimmin kasvu-uralle ovatnousseet toiminnaltaan joustavat maat. Palkansaajille on entistä tärkeämpää voidasiirtyä sujuvasti työstä toiseen. Osaaminen ja siihen investoiminen on saatava lä­pi­eikkaavaksi teemaksi suomalaisessa elinkeinopolitiikassa. Palkansaajien näkö- lkulmasta muutosturva ja henkilöstön kouluttaminen on nähtävä osana investointi-en suuntautumista aineettomaan pääomaan.Aktiiviseen työvoimapolitiikkaan ei ole kohdennettu viime vuosina riittävästi voi-mavaroja. Se on johtanut yhä enenevässä määrin tilanteeseen, jossa työntekijöidenosaaminen ja työnantajat eivät kohtaa toisiaan (ns. kohtaanto-ongelma). Kaikkeinvakavimmin on laiminlyöty työuran aikana tapahtuva uudelleen-, jatko- ja täyden-nyskoulutus.Hallituksen työpolitiikan keskeiseksi ajatukseksi on nostettu työvoiman tarjonnanlisääminen, mutta se tarvitsee täsmennystä: olennaista on korostaa laadun merki-tystä. Työvoiman tarjonnan kasvattaminen onnistuu vain, jos rakennetyöttömyy-den kasvu saadaan käännettyä laskuun. Rakennetyöttömyyden torjunta vaatii huo-mattavasti enemmän panostuksia kuin suhdannetyöttömyyden lieventäminen.Jos Suomen talouden halutaan kasvavan, on huolehdittava ammattitaitoisen työ-voiman tarjonnasta. Siihen vaikuttavat ratkaisevasti koulutusjärjestelmämme sekäse, millaista työvoimapolitiikkaa harjoitetaan. Yhteiskunnan panostusta aktiivi-seen työvoimapolitiikkaan on lisättävä merkittävästi.Kaikkia työvoimapolitiikan keinoja on käytettävä nykyistä tehokkaammin. Työn-antajalle voidaan tapauskohtaisesti esimerkiksi maksaa palkkatukea vaikeastityöllistyvän työttömän palkkaamiseksi. Sen avulla on saatu vähennettyä rakenne-työttömyyttä kohtuullisen hyvin.Palkkatuella voidaan väliaikaisesti kompensoida alentunutta tuottavuutta. Tuki-jakson aikana tuottavuutta lisätään työssä oppimisen keinoin.Työnvälityksessä ja koulutuksessa on paljon parantamisen varaa sekä määrällises-ti että laadullisesti. Työntekijöiden maantieteellisen liikkuvuuden edistämiseksion parannettava liikenneyhteyksiä ja rakennettava riittävästi kohtuuhintaisia asun-toja. Kasvavilla kaupunkiseuduilla on määrätietoisesti poistettava yhdyskuntara-kenteen tiivistämisen esteitä. 9
  10. 10. Toimenpiteet: • Lisätään aktiivisen työvoimapolitiikan voimavaroja. • Parannetaan työnvälityksen resursseja ja laatua. • Lisätään jatko- ja täydennyskoulutuksen resursseja. • Jatketaan muutosturvan kehittämistä. • Parannetaan liikenneyhteyksiä ja rakennetaan riittävästi kohtuuhintaisia asuntoja kasvukeskuksiin työntekijöiden maantieteellisen liikkuvuuden edistämiseksi.4 Osaamista kaikilleHallituksen tavoitteena on nostaa Suomi maailman osaavimmaksi maaksi vuoteen2020 mennessä. Tavoite on kunnianhimoinen. Pärjäämisemme globaalissa kilpai-lussa on perustuttava työntekijöiden ammatilliseen liikkuvuuteen. Liikkuvuus onmahdollista vain, jos koulutusjärjestelmämme on riittävän joustava ja vastaa työ-elämän nopeasti muuttuviin tarpeisiin.Talouskasvun kannalta on tärkeää nostaa kaikkien työyhteisöjen osaamista ja suo-rituskykyä.Suomessa työnantajien kustantama lisäkoulutus jakautuu hyvin epätasaisesti. Suo-rittavan portaan työntekijöille tarjotaan työnantajan kustantamaa koulutusta vähi-ten, vaikka osaavat ja oppimisvalmiutensa hyvässä iskussa pitävät työntekijät ovatvoimavara yrityksille. Raamisopimuksen pohjalta valmisteltu laki ammatillisenosaamisen kehittämisestä työpaikoilla tarjoaisi aivan uudenlaisen, suomalaisenmallin kehittää koko työyhteisön osaamista.Uuden ammatin oppiminen on vaikeaa, jos opiskeluosaamisen on annettu ruostua.Työpaikkansa menettäneistä juuri vähiten koulutusta saaneet kohtaavat suurimpiavaikeuksia löytää uusi ammatti ja työ. Työnantajan tarjoama koulutus tarjoaa työn-tekijälle myös kehittymisen mahdollisuuksia.Koulutusjärjestelmän on tuettava muutosta. Työpaikalla tapahtuva oppiminen täy­tyy oppilaitosten tuella rakentaa luontevaksi osaksi jokaisen työtä. Ihanne­ ilanteessa t10
  11. 11. tutkintojen ja tutkinnon osien suorittaminen voi tapahtua työpaikoilla. Työpaikko-jen osaamista koskevat neuvonta- ja ohjauspalvelut on saatava yhdestä paikasta, janiillä on tuettava työyhteisöjen ammattitaidon ylläpitämistä ja kehittämistä. Kou-lutuksen järjestäjien täytyy reagoida herkästi työpaikkojen muutoksiin ja uusiinoppimistarpeisiin.Opiskelijapaikkoja on oltava riittävästi. Aikuisten koulutusmahdollisuudet ovatnyt heikkenemässä hallituksen säästötoimien takia. Erityisesti oppisopimuskou-lutuksen paikkoja leikataan rajusti vuonna 2013. Hallitusohjelmassa päätettyjenmenoleikkausten lisäksi oppisopimuskoulutukseen edellisen taantuman aikanatehdyt määräaikaiset lisäykset päättyvät vuonna 2013. Uusia oppisopimuksia voi-daan tulevaisuudessa solmia vain pieni osa vuoteen 2012 verrattuna.Kun työntekijöiden oikeus koulutukseen ei toteutunutkaan raamisopimuksessasovitun mukaisesti vuoden 2013 alussa, osa yritysten verovähennyksiin koulu-tuspäivien vuoksi vuonna 2013 varatuista rahoista on käytettävä oppisopimus-koulutuksen leikkausten purkamiseen ja ammatillisen lisäkoulutuksen sekä työ-voimapoliittisen koulutuksen opiskelijapaikkojen lisäämiseen. Näillä ratkaisuillavoitaisiin helpottaa aikuiskoulutustilannetta vuoden 2013 osalta. Lisäksi hallituk-sen on kuitenkin puolivälitarkastelussaan lisättävä oppisopimuskoulutuksen re-sursseja hallituskauden loppupuoliskolle.Peräti 110 000 suomalaista 20–30-vuotiasta nuorta on ilman perusasteen jälkeis-tä tutkintoa. Kuitenkin koulutus on paras turva työttömyyttä ja huonoja työolojavastaan. Katkonaiset työurat ovat erityisesti heikon pohjakoulutuksen omaavientyöntekijöiden arkipäivää. Nuorten saamiseksi koulutukseen ja työelämään onsyytä valmistella oppivelvollisuuden pidentämistä vuodella. Muutos velvoittaisiyhteiskunnan järjestämään koulutuspaikan kaikille nuorille.Työmarkkinakeskusjärjestöt ovat syksyllä 2012 esittäneet uusia keinoja nuortentyöelämään pääsyn helpottamiseksi. Keskeisiä ehdotuksia ovat tuetun oppisopi-muksen toimintamallin luominen nuorille, avoimen ammattiopiston käyttöönottosekä joustava siirtyminen ammatillisesta koulutuksesta oppisopimuskoulutukseen.Ehdotetuilla toimilla voidaan parantaa kiinnittymistä ammatillisesta koulutukses-ta työelämään ja vähentää olennaisesti opintojen keskeyttämistä ammatillisessakoulutuksessa.Ehdotusten toteuttaminen edellyttää ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestel-män uudistamista sellaiseksi, joka kannustaa siirtymään nopeammin koulutukses-ta työelämään. Lisäksi koulutuksen järjestämismuotojen on toimittava yhteistyös-sä ja kaikki peruskoulunsa päättävät on jatkokoulutettava. 11
  12. 12. Liiketoimintaosaamisen eli kansainvälistymisen, myynnin, johtamisen ja mark-kinoinnin parantaminen on nostettava yhdeksi osaamisen kehittämisen alueeksi.Tuotteet ja palvelut on myytävä asiakkaille oikeaan aikaan ja oikeilla markkinoil-la. Väärät strategiset valinnat ja osaamattomuus toiminnan organisoinnissa johta-vat helposti yrityksen kilpailukyvyn menettämiseen ja henkilöstön irtisanomiseen.Johdon ja avainhenkilöiden osaamisen kehittäminen on ensisijaisesti yritystenvastuulla. Toimenpiteet: • Lisätään aikuisten mahdollisuuksia ammattitaidon päivittämiseen ja toteu- tetaan raamisopimuksessa neuvoteltu kolmen päivän koulutusoikeus. • Luodaan yhden luukun periaate työpaikkojen osaamisen kehittämispalve- luihin. • Lisätään oppisopimuspaikkoja. • Toteutetaan nuorten yhteiskuntatakuu. • Toteutetaan työmarkkinakeskusjärjestöjen ehdotukset ammatillisen koulu- tuksen uudistamiseksi ja uudistetaan ammatillisen koulutuksen rahoitusjär- jestelmä. • Osana nuorisotakuuta taataan kaikille toisen asteen koulutuspaikka ja erityi- sesti pääsy ammatilliseen koulutukseen.5 Asuntotuotanto vauhtiinPääkaupunkiseudun ja muiden kasvukeskuksien asuntopula sekä asumisen korkeahinta rajoittavat talouskasvua. Hallitusohjelmaan kirjatut asuntopolitiikan linjauk-set eivät ole käynnistäneet vuokra-asuntotuotantoa pääkaupunkiseudulla. Asun-topula on niin suuri, että nyt tarvitaan kaikki keinot käyttöön asuntotuotannonvauhdittamiseksi.Kohtuuhintaisen vuokra-asuntojen tuotanto on nyt historian alhaisimmalla tasol-la. Pääkaupunkiseudulla rakennetaan asuntoja vain puolet siitä, mitä tarvittaisiin.Helsingin seudun väkiluvun ennustetaan kasvavan vuoteen 2030 mennessä jopa250 000 asukkaalla.12
  13. 13. Pääkaupunkiseudun tulevasta työvoimatarpeesta 80 prosenttia kohdistuu palvelu-aloille. Kohtuuhintaisten asuntojen vähyys näkyy jo nyt työvoimapulana matala-palkka-aloilla. Suuri osa työntekijöistä on kannustinloukussa ja joutuu laskemaan,kannattaako muuttaa työn perässä pääkaupunkiseudulle, kun suurin osa palkastahupenee asumiseen.Pääkaupunkiseudulla on epäonnistuttu kaavoituksessa. Kaavavarannosta kaksikolmasosaa on kaavoitettu pientaloasumiseen ja kolmannes kerrostaloasumiseen,ja tästä kolmasosasta vain puolet on välittömästi käytettävissä rakentamiseen.Kunnat kilpailevat hyvätuloisista omistusasujista ja vieroksuvat vuokra-asujia.Oman edun tavoittelu hallitsee, eikä kokonaisvastuuta järkevästä maankäytöstäole kellään. Ohjauksen vahvistamiseksi valtion on koottava asuminen, maankäyttöja liikenne yhteen ministeriöön. Helsingin seudulle on perustettava pikaisesti met-ropolihallinto, jonka tärkein tehtävä on laatia yhteinen kaava pääkaupunkiseudul-le. Tonttitarjonnan vähäisyys kun on yksi suurimmista asuntotuotannon esteistä.Helsingin seudun asuntopoliittiset ongelmat esiintyvät pienemmässä mittakaavas-sa muutamassa muussakin kasvukeskuksessa.Kunnille on määrättävä sanktiota, jos ne eivät kaavoita tontteja sovitun mukai-sesti. Sopivia sanktioita voisivat olla maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopi-mukseen sisältyvien infra-avustusten leikkaaminen, valtionosuuksien vähentämi-nen tai isojen liikenneinvestointirahojen kohdentaminen muualle. Jatkossa valtionisot liikenneinvestoinnit on toteutettava siten, että kunnat sitoutuvat vastaavastikaavoittamaan maata asuntotuotantoon.Omistusasumista suosiva asunto- ja veropolitiikka on työmarkkinoiden liikkuvuu-den kannalta ongelma. Suuret asuntovelat sitovat ihmiset omaan asuntoonsa, mikärajoittaa työvoiman liikkuvuutta. Asuntopolitiikan painotusta on pitkällä aikavälil-lä siirrettävä vuokra-asumisen suuntaan. Tämä on tehtävä maltillisella aikataululla,ettei ihmisille aiheuteta kohtuuttomia tilanteita eikä asuntomarkkinoille häiriöitä.Kohtuuhintaisen vuokra-asuntotuotannon lisäämiseksi valtion tukeman vuokra-asuntotuotannon ehtoja eli Ara-sääntelyä on syytä lieventää. Asuntotuotantoakyetään lisäämään merkittävästi vain nostamalla markkinaehtoisten toimijoidenkiinnostusta. Jos isot yleishyödylliset asuntoyhtiöt sitoutuvat kasvattamaan asun-totuotantoaan merkittävästi, Ara-ehtoja voidaan lieventää lyhentämällä korkotuki-lainoituksen piirissä olevien asuntojen vuokra-aikaa vähintään 40 vuodesta vähin-tään 20 vuoteen. 13
  14. 14. Rakentamismääräykset täytyy käydä läpi, ja purkaa vanhentuneiksi katsotut sää-dökset, esimerkiksi väestönsuoja- ja autopaikkamäärät. Myös esteettömyysvaati-muksia on syytä tarkastella uudelleen.Tällä hetkellä Suomessa ei ole tarpeeksi rakennuttajia kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen tuotannon turvaamiseksi. Valtion Kruunuasunnoista luodaan vahva so-siaalisen asuntotuotannon toimija. Toimenpiteet: • Jos isot yleishyödylliset asuntoyhtiöt sitoutuvat kasvattamaan asuntotuo- tantoaan merkittävästi, Ara-ehdoissa voidaan korkotukilainoituksen piirissä olevien asuntojen vuokra-aikaa lyhentää vähintään 40 vuodesta vähintään 20 vuoteen. • Valtion on koottava asuminen, maankäyttö ja liikenne yhteen ministeriöön ohjauksen vahvistamiseksi. • Perustetaan Helsingin seudun metropolihallinto päättämään pääkaupunki- seudun yhteisestä, sitovasta kaavasta. • Rakentamattoman tonttimaan kiinteistöveron alarajaa korotetaan pääkau- punkiseudulla, ja saatetaan kiinteistöjen verotusarvot ajan tasalle. • Jos kunta ei toteuta valtion kanssa sovittuja asuntotuotantotavoitteita, kun- nalle määrätään taloudellisia sanktioita. • Valtion omistama maa-alue inventoidaan, ja soveltuvat alueet luovutetaan asuntotuotantoon omakustannushintaan. • Rakentamismääräykset käydään läpi, ja puretaan vanhentuneiksi katsotut säädökset: esimerkiksi väestönsuoja- ja autopaikkamäärät sekä esteettö- myysvaatimukset. • Asuntolainojen verovähennysoikeutta voidaan pienentää, jos vapautuvat voimavarat käytetään vuokra-asuntojen tuotannon edistämiseen. • Valtion Kruunuasunnoista tehdään yleishyödyllinen rakennuttaja.14
  15. 15. 6 Toimivat liikenneyhteydet vahvistavat kilpailukykyäVientivetoisuus, pitkät etäisyydet, ohuet tavaravirrat ja syrjäinen sijainti tekevätSuomesta yhden maailman kuljetusriippuvaisimmista talouksista. Suomessa kul-jetuskustannukset muodostavat suuremman osan yritysten kustannusrakenteestakuin useimmissa kilpailijamaissa.Suomessa ei ymmärretä infrastruktuurin merkitystä talouskasvulle. Toimivat lii-kenneyhteydet vahvistavat Suomen kilpailukykyä, ja toisaalta pienetkin häiriöt japullonkaulat liikenneverkossa moninkertaistavat yritysten kustannukset.Tanskassa ja Ruotsissa kansainväliset arvioitsijat ovat tutkineet liikenneverkontilaa ja sen kansantaloudellisia vaikutuksia. Arviot johtivat molemmissa maissaliikenteen lisärahoitukseen. Suomessa ulkopuolista arviota ei ole tehty.Liikennejärjestelmälle on tyypillistä sen verkostomaisuus. Suomessa liikenne-hankkeiden kustannus/hyöty-suhteita on laskettu yksittäisille tie- ja rataosuuksillemutta ei niinkään koko verkostolle. Liikenneverkon kehittäminen on ymmärrettä-vä investointina kilpailukykyyn eikä käyttötalouden menoeränä.Helsingin ahtaalla ratapihalla ja yksiraiteisella rataverkolla yhden junan myöhäs-tyminen kertaa ongelmat ja saattaa sekoittaa liikenteen laajalla alueella. Pisara-radan rakentaminen Helsinkiin vauhdittaisi metropolin kilpailukykyä, edistäisimatkailua ja työvoiman liikkuvuutta. Siten se lisäisi merkittävästi Suomen kas-vuedellytyksiä.Väylien ylläpitoon tasokorotusKöyhemmät sukupolvet ovat luoneet infrastruktuurin, mutta nykypolvi ei kykeneedes ylläpitämään sitä. Liikenneverkon korjausvelka kasvaa ja elinkaarikustan-nukset nousevat, kun väyläverkon kriittiset rakenteet kuten ratojen ja teiden poh-japerustukset sekä siltarakenteet rapautuvat.Liikenneväylien kunnossapitoon tarvitaan vuosittain vähintään 100 miljoonan eu-ron tasokorotus. Lisäksi kasvun tukemiseksi on luotava yhteensä 100 miljoonaneuron kertaluonteinen infrapaketti kahdelle vuodelle tukemaan pieniä investoin-teja, joita ovat esimerkiksi kaivosten vaatimat siltojen vahvistamiset tai satamienratapihajärjestelyt. 15
  16. 16. Merenkulun sääntelyn oltava globaaliaItämeren pelastamiseksi ja ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi merenkulkualaankohdistuu tulevaisuudessa yhä enemmän ympäristösääntelyä. Kiristyvät ympäris-tömääräykset vaikuttavat suoraan viennin kilpailukykyyn. Suomen viennistä 90prosenttia ja tuonnista 70 prosenttia kulkee meritse.Hallituksen meristrategian laadinnan yhteydessä on arvioitava tulevien ympäristö-määräysten kokonaisvaikutukset ja miten niihin sopeudutaan kansallisesti.Merenkulun ympäristösääntelyn on tapahduttava kansainvälisessä merenkulkujär-jestö IMO:ssa. EU:n ei pidä luoda alueellisia järjestelmiä, jotka heikentävät maan-osan kilpailukykyä.Itämeren monia muita merialueita tiukemmat rikkipäästörajoitukset lisäävät me-renkulun kustannuksia. Hallituksen on tehtävä kevään 2013 kehysriihessä lisäpää-töksiä rikkidirektiiviin sopeutumiseksi.Valtion on tuettava alusten ympäristöinvestointeja ja kohdennettava taloudellisetkannustimet edelläkävijöille. Hallituksen täytyy alentaa väylämaksuja siten, ettäedelleen säilyy kannustin kuljettaa rahtia jäävahvistetuilla aluksilla. Veroparatii-seihin rekisteröityjen ja huonompien jääluokituksen omaavien mukavuuslippu-alusten käyttöön ei tule rohkaista. Vaihtoehtoisten polttoaineiden saatavuus onvarmistettava direktiivin tullessa voimaan.Vienti edellyttää lentoyhteyksiäHelsinki-Vantaan lentoaseman säilyminen Aasian ja Euroopan välisen lentoliiken-teen solmupisteenä on Suomelle tärkeää. Euroopasta Aasiaan suuntautuva syöttö-liikenne on turvannut Suomelle olosuhteitaan paremmat lentoyhteydet maailmalle.Kotimaan yhteydet ovat tärkeitä vientiteollisuudelle, sillä suuri osa vientituotteistavalmistetaan maakunnissa. Siksi tarvitaan vahvoja maakuntakenttiä.Laajakaista koko maahanTiedosta ei ole puutetta, mutta tiedon jakaminen on entistä tärkeämpää tulevaisuu-den Suomessa. Hallituksen tavoitteena on, että huippunopea 100 Mbit/s laajakais-tayhteys on vuoteen 2015 mennessä enintään kahden kilometrin päässä vakinai-sista asuinpaikoista.16
  17. 17. Asetettu tavoite on edelleen perusteltu. Historia osoittaa, että uudet tietoliikennepalve-lut tarvitsevat nopeampia yhteyksiä. Näin lienee myös jatkossa. Nopeiden tietoyhte-yksien kehittyminen mahdollistaa tietotyön tekemisen nykyistä laajemmalla alueella.Monipuolinen energiantuotanto on Suomen vahvuusSuomalainen energiapolitiikka on tähän asti ollut viisasta. Uusiutuvien energia-muotojen osuus Suomen energiantuotannosta on maailman korkeimpia. Energia-politiikassamme on syytä edelleen vahvistaa monipuolisuutta, kohtuuhintaisuuttaja vähäpäästöisyyttä. On perusteltua tavoitella energiaomavaraisuutta. Myös ener-giatehokkuutta on lisättävä koko yhteiskunnassa.Kansainvälisissä sopimuksissa on syytä huomioida Suomessa jo aikaisemmin teh-dyt energiatehokkuusinvestoinnit oikeudenmukaisella tavalla. Päästökaupan tulisipitkällä aikavälillä taata kannusteet energiatehokkuuden lisäämiseksi järkeväl-lä tavalla eli ensimmäiseksi siellä, missä tehokkuuden lisääminen on helpointa.Päästökauppamekanismiin ei pitäisi puuttua poliittisin päätöksin, eikä taantumanvuoksi saa poistaa päästöoikeuksia kaupan piiristä ainakaan pysyvästi.EU:n linjaukset velvoittavat uusiutuvien energiamuotojen lisäämiseen, ja se onmyös elinkeinopoliittisesti järkevää. Suomen täytyy hyödyntää omat vahvuutensauusiutuvien energiamuotojen osalta. Selvästi suurin potentiaali on metsäpohjais-ten energiamuotojen kehittämisessä. Jalostuskelpoisen puun polttaminen ei olejärkevää, mutta uusimpien sukupolvien metsäpohjaiset energiatuotteet ovat lupaa-via, ja niistä on kehitettävä metsäteollisuudellemme uusi liiketoiminta-alue.Uusiutuvien energiamuotojen lisääminen voi investointivaiheessa perustua osit-tain julkiseen tukeen, mutta pysyviä tukiautomaatteja ei pidä luoda.Riittävästä perusvoimatuotannosta on huolehdittava. Vesivoiman lisääminen laa-jassa mittakaavassa ei vaikuta realistiselta, eikä hiilivoiman lisääminen ole suota-vaa. Ydinvoiman lisärakentamista siis tarvitaan. Investointien toteutumista ei oleviisasta vaarantaa asettamalla uraanivero tai muullakaan tavoin. Toimenpiteet: • Tehdään kansainvälinen arvio Suomen liikenneverkon tilasta ja yhteiskun- nallisista hyödyistä. • Vuosittaiseen liikenneväylien ylläpitoon tehdään 100 miljoonan euron ta- sokorotus. 17
  18. 18. • Kootaan elinkeinoelämän kannalta tärkeimmät pienet liikenneinvestoinnit 100 miljoonan kertaluonteiseksi infrapaketiksi, joka toteutetaan vuosien 2013 ja 2014 aikana. • Rakennetaan Pisara-rata Helsinkiin ja uusi tavaraliikenneyhteys Imatran kautta Venäjälle. • Kehitetään kustannustehokkaampia tapoja infrastruktuurin rakentamistapo- ja, joissa korostuvat riskien tilaajan ja tuottajan yhteisvastuu sekä elinkaa- rivastuu. • Turvataan Helsinki-Vantaan lentoasema Aasian ja Euroopan välisenä len- toliikenteen risteysasemana ja luodaan vahva maakuntakenttien verkosto. • Laaditaan kokonaisarvio merenkulun tulevien ympäristömääräysten vaiku- tuksista. • Energiapolitiikassa jatketaan Suomen mallia, joka turvaa monipuolisen ja kohtuuhintaisen energian tuotannon. Kehitetään metsäpohjaista uusiutuvaa energiaa.7 Toimivat markkinat – reilu kilpailuMarkkinoiden toiminta ei ole tarpeeksi esteetöntä esimerkiksi asuntojen ja elin-tarvikkeiden tuotannossa eikä kaupassa. Suomen korkea hintataso, joka alentaapalkansaajien ostovoimaa, selittyy osittain vähäisellä kilpailulla.Kilpailun toimivuudelle on keskeistä lainsäädännön uskottavuus ja tehokkuus.Kilpailun täytyy olla terveellä pohjalla. Vahingollisten kilpailunrajoitusten välttä-minen ja poistaminen markkinoilta on tärkeää.Päivittäistavarakauppa on Suomessa erittäin keskittynyttä. Keskittymisen vaiku-tuksia voidaan lieventää kehittämällä kilpailulainsäädäntöä. Päivittäistavarakau-pan osalta viranomaisten olisi todettava määräävän markkina-aseman syntyneen,jos markkinaosuus ylittää 30 prosenttia. Sen jälkeen viranomaisten tulisi ryhtyäkorjaaviin toimenpiteisiin.Kilpailurikkomuksista olisi määrättävä kunnon sanktiot. Merkittäviin sanktioihinvuonna 2009 johtanut asvalttikartellitapaus on hyvä esimerkki siitä, miten kilpailu­18
  19. 19. lainsäädännön pitäisi toimia. Erityisesti karkeissa tarjouskartelleissa pitäisi ottaakäyttöön henkilökohtaiset rikosoikeudelliset seuraamukset.On varmistettava, että kuluttajilla on todellinen mahdollisuus vaatia kilpailunra-joituslain rikkomisesta aiheutuneiden vahinkojen korvaamista. Kuluttajien ryhmä-kanneoikeuden kehittämisellä on kiinteä yhteys kilpailun edistämiseen. Kuluttaji-en mahdollisuudet ryhmäkanteisiin eivät ole tällä hetkellä riittävät.Suomessa ei ole perusteellisesti mietitty julkisten ja yksityisten palveluiden välistätyönjakoa. Tavoiteltava tilanne olisi sellainen, jossa julkisella vallalla (valtiolla,kunnilla tai kuntayhtymillä) olisi selkeä käsitys palvelutuotantonsa kokonaisuu-desta siten, että se kykenisi toimimaan palveluketjun johtajana. Tällöin julkistapalvelutuotantoa voitaisiin täydentää suunnitellulla tavalla yksityisillä palveluilla,jos niin haluttaisiin.Palveluketjun johtajana toimiessaan julkinen valta voisi hyödyntää yksityisten yri-tysten tarjoamia mahdollisuuksia parhaalla mahdollisella tavalla. Nykyisellään,ilman selkeää johtajuutta, on avattu yksityisille toimijoille usein mahdollisuuspelkkään kerman kuorintaan tai jopa yksityisten monopolien luomiseen. Kustan-nussäästöt ovat syntyneet laatua heikentämällä ja henkilöstön asemasta tinkimällä.Viime aikoina on paljastunut myös kansainvälisten hoivapalveluyritysten aggres-siivinen veronkierto. Tilannetta on muutettava siten, että julkinen valta johtaa pal-velutuotantoa huomattavasti selkeämmin ja ottaa selkeämmän vastuun palvelujenkokonaistaloudellisesta tuottamisesta.Viranomaisten käsittelyajat lyhyemmiksiKilpailuviraston tutkintaprosessit kestävät liian kauan. Nopean ja perusteellisenkäsittelyn varmistamiseksi kilpailuviranomaisen ja markkinaoikeuden voimava-rojen täytyy olla riittävät.Myös kaavoitus ja lupakäytännöt, kuten ympäristövaikutusten arviointimenette-lyn kesto sekä niihin kuuluvat valitusmenettelyt, vaikuttavat kilpailuolosuhteisiin.Kilpailuviranomaisen toimintaa ja kilpailuvalvontaa on tarvetta tehostaa varsinkinalueellisella tasolla. On mietittävä ripeällä aikataululla, miten kilpailu voitaisiinottaa nykyistä paremmin huomioon maankäyttösuunnitelmissa.Liian pitkiä lupamenettelyjä on saatava nopeutettua. Erilaisten kaava- ja lupapro-sessien käsittelyajat eri oikeusasteissa ovat kohtuuttoman pitkiä. Lupaprosessittäytyy saada ennakoivammiksi, nopeammiksi ja toimintaehdot selkeiksi. Lisäksi 19
  20. 20. lupakäytäntöjen turhat päällekkäisyydet on poistettava. Markkinoiden toimintaanvaikuttavan lainsäädännön valmistelussa täytyy arvioida lakiesitysten vaikutuksetkyseisen alan toimijoiden väliseen kilpailuun.Tehokasta sääntelyäSääntelyllä ja ns. hallinnollisella taakalla vaikutetaan yritysten toimintaedellytyk-siin ja kilpailuun. Raskas sääntely ja suuri hallintotaakka nostavat uusien yritystenmarkkinoille pääsyn kynnystä. Niiden haitallisia vaikutuksia tulee pyrkiä vähentä-mään, ilman että sääntelyn alkuperäisistä tavoitteista tingitään.Vaikuttavimmat tulokset saadaan kehittämällä yritysten sähköistä asiointia ja pa-rantamalla viranomaisten välistä yhteistyötä siten, että yrityksen saama palvelunopeutuu. Uutta lainsäädäntöä valmisteltaessa on myös syytä arvioida nykyistäparemmin sen taloudellisia vaikutuksia ja yrityksille aiheutuvaa hallintotaakkaa.Pienille yrityksille ei ole syytä luoda kohtuuttomia erivapauksia. Toisten yritys-ten suosiminen tapahtuu aina toisten kustannuksella: pienyritysten vapauttaminenjoistakin velvoitteista on toisaalta kiristys suuremmille yrityksille ja yrityskoonkasvun este.Erityisen huolestuttavia ovat esitykset, jotka voisivat oikeuttaa pienet ja keski-suuret yritykset jäämään työ- ja sosiaalilainsäädännön velvoitteiden ulkopuolelle.Riskinä on se, että pk-yritysten työntekijöiden suoja heikkenee ja yritysten välinenkilpailu vääristyy. Toimenpiteet: • Kilpailurikkomusten rikosoikeudelliset seuraamukset saatetetaan henkilö- kohtaisiksi. • Lisätään kilpailuviranomaisten voimavaroja. • Kuluttajien mahdollisuuksia ryhmäkanteen nostamiseen on parannettava. • Kaavoitus- ja lupakäytäntöjä tehostetaan. • Määräävä markkina-asema vahvistetaan päivittäistavarakaupassa, jos mark- kinaosuus ylittää 30 prosenttia. Sen jälkeen viranomaisten tulee ryhtyä kor- jaaviin toimenpiteisiin.20
  21. 21. 8 Innovaatiot kultaa kalliimpiaSuomen innovaatiojärjestelmän vahvuuksia ovat olleet elinkeinoelämän, erityises-ti ICT-alan yritysten panostus tutkimus- ja kehittämistoimintaan, toimiva yritystenja tutkimuslaitosten yhteistyö sekä väestön korkea koulutustaso. Viime vuosinasuomalaiset yritykset ovat kuitenkin ulkoistaneet omaa tutkimus- ja kehittämistoi-mintaansa kasvavassa määrin. Tämä suuntaus on pysäytettävä.Tutkimukseen ja kehittämiseen neljä prosenttiabruttokansantuotteestaTutkimus- ja kehittämisrahoituksen tavoitteeksi on hallitusohjelmassa asetettuneljä prosenttia bruttokansantuotteesta. Tavoitteesta kiinni pitäminen on vaikeaaerityisesti nyt, kun Nokian tutkimusmenot ovat romahtaneet eikä niitä voi paikatajulkisella rahalla. On löydettävä uusia keinoja houkutella yksityistä rahaa Suomentietointensiivisiin yrityksiin.Julkisissa yritystuissa huomioitava paremmintyöllisyysvaikutuksetYritysten kasvua ja tuottavuutta edistetään julkisilla yritystuilla, joita jaetaan vuo-dessa noin 600 miljoonaa euroa. Suurimpia yritystukien jakajia Suomessa ovat Te-kes, ELY-keskukset, Finnvera ja Finpro. Tekes rahoittaa edelläkävijäyritysten tut-kimus-, kehitys- ja innovaatioprojekteja vajaalla 350 miljoonalla eurolla vuodessa.Suorat T&K-tuet ovat osaltaan edistäneet yritysten kannattavuutta Suomessa.Tekesin T&K-tuki suunnataan nykyisin voimakkaasti pieniin ja keskisuuriin, eri-tyisesti kansainvälistä kasvua hakeviin ja innovatiivisiin yrityksiin. Tukikriteeritrajaavat ulos merkittävän osan yrityksistä.Riittävät ja laajalle kohderyhmälle suunnatut suorat tuet tutkimus- ja kehittämis-toimintaan takaavat parhaiten sen, että hyödyt leviävät muidenkin kuin tukira-hoitusta saavien yritysten hyödyksi. Tekesin tulee varata riittävästi sitomattomiatukivaroja, jotta lupaavimmille innovaatioille löytyy tarpeen tullen tukea.Oleellista on yrityksen halu ja kyky luoda uusia innovaatioita. Kotimarkkinoillatoimivilla yrityksillä – mukaan lukien palveluelinkeinoilla – sekä julkisen sektorintoimijoilla on oltava nykyistä parempi mahdollisuus saada T&K-tukia toimintan-sa kehittämiseen. Tukia myönnettäessä on jatkossa otettava paremmin huomioonniiden vaikutukset työllisyyteen Suomessa. 21
  22. 22. Myös tutkimus- ja kehitystoiminnan yhteistyöverkostot ja liiketoiminnan kump-panuusverkostot ovat tärkeitä yritystoiminnan kehittämisessä.Työelämän kehittäminen on innovaatiopolitiikkaaHallituksen tavoitteena on kehittää Suomen työelämästä Euroopan paras. SAK jaSTTK ovat täysin sitoutuneita tähän tavoitteeseen. Työelämän kehittäminen onosa laaja-alaista innovaatiopolitiikkaa, johon myös Tekesin on jatkossakin varat-tava riittävästi rahaa.Tekesissä on käynnistetty hallitusohjelman mukaisesti työelämäohjelma Liideri(liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa). Ohjelman resursseja ja painopisteitä tu-lee suunnata siten, että se auttaa ”keskivertotyöpaikkoja” organisoimaan työnsäniin, että sekä tuottavuus että työhyvinvointi lisääntyvät.Suomen valtti voisi olla esimerkiksi työorganisaatioiden kehittämisen osaamisver-kosto, joka tavoittelee laadullisesti kestävää tuottavuuden kasvua.Globaalissa taloudessa pärjää korkeatasoisellatutkimuksellaGlobaalissa taloudessa on vaikea pärjätä, jos maassa ei ole myös huippuluokanosaamista ja tutkimusta. Tutkimusrahoituksen painopistettä olisi siirrettävä yksit-täisten tutkijoiden rahoittamisesta korkeakoulujen tai niiden yksiköiden tukemi-sen suuntaan. Samalla ammattikorkeakoulujen kannusteita keskittyä soveltavaanja alueelliseen tutkimukseen on vahvistettava. On myös erittäin tärkeää kannustaasuomalaisia yliopistoja ja ammattikorkeakouluja edistämään suomalaisten tutki­joiden kansainvälistä verkottumista ja vastaavasti houkuttelemaan ulkomaisiaasian­­tuntijoita Suomeen.Alueellisen innovaatiotoiminnan rajalliset voimavarat on perusteltua keskittääkaupunkiseuduille, joilla on parhaat edellytykset luoda uutta kasvua. Kaupunki-seuduille on keskittynyt korkeatasoista tutkimustoimintaa yliopistoihin, ammat-tikorkeakouluihin ja tutkimuslaitoksiin. Lisäksi yritysrakenne on kaupungeissamonipuolinen, yritystiheys riittävän korkea ja tarjolla on osaavaa työvoimaa. Kau-punkiseuduilla on myös todennäköisemmin mahdollisuus suunnata kaupunkienomia voimavaroja kehittämistoimintaan.22
  23. 23. Toimenpiteet: • Tekesin tukipäätöksissä on huomioitava paremmin työllisyysvaikutukset. • Tutkimus- ja kehittämisrahoituksessa -rahoituksessa tavoitellaan neljän pro- sentin osuutta bruttokansantuotteesta. • Innovaatiojärjestelmän on tuettava yrityksiä monipuolisemmin. • Tekesin varoja ohjataan enemmän työelämän kehittämiseen. • Alueellinen innovaatiotoiminta kohdennetaan kaupunkiseuduille.9 Verotus ja omistajuus edistämään kasvuaVerotuksen tehtävä on kerätä varoja julkisten palveluiden ja investointien sekätulonsiirtojen rahoittamiseen.Kokonaisveroastetta on jouduttu nostamaan viime vuosina, jotta voidaan turva-ta julkisen talouden kestävyys. Verotuksen painopistettä on siirretty perustellustipääoman, varallisuuden ja haitallisen kuluttamisen verottamiseen. Veronkorotus-ten tie alkaa kuitenkin vähitellen päättyä.Veropolitiikassa tulee pyrkiä pääsääntöisesti neutraaliuteen. Se edistää parhaitentalouden toimintaa. Laaja veropohja ja matalat verokannat ovat toimiva yhdistel-mä. Lisäksi veropolitiikassa on huomioitava oikeudenmukaisuus ja veronmaksu-kyky.Verokertymää vahvistetaan parhaiten edistämällä korkeaa työllisyysastetta ja pa-rantamalla tuottavuuskehitystä. Myös harmaan talouden torjuntaa tulee edelleenjatkaa, jotta voidaan turvata yhteiskunnan tarvitsema verokertymä ja varmistaatasapuolinen kilpailutilanne yritystoiminnassa.Ansiotuloverotus edistämään työllisyyttäKasvu perustuu jatkossa entistä enemmän ihmisten osaamiseen. Kasvun edistä-misen näkökulmasta työn verotus on nostettava keskusteluun elinkeinoverotuk-sen rinnalle. Työn verotusta voitaisiin kehittää paremmin työllisyyttä tukevaksi, jasaada sitä kautta myös lisää verotuottoja. 23
  24. 24. Palkkatyön verotus on kiristymässä lähivuosina, koska sosiaalivakuutusmaksutnousevat ja kunnallisverotus kiristyy. Verotuksessa keskeisenä tavoitteenamme onturvata pieni- ja keskituloisten palkansaajien ostovoima. Palkkatyön verotuksenkiristymisen vaikutuksia tulee lieventää valtion toimin. Palkka- ja veroratkaisujaon edelleen tarpeellista koordinoida.Työllisyyden edistämiseksi palkkatyön verotusta voidaan keventää maltillisestikeski- ja pienituloisten osalta. Suomessa palkkatyön verotus on kuitenkin jo suu-rimmalla osalla palkansaajia EU15-maiden tasolla, eikä julkinen talous anna mah-dollisuuksia suuriin muutoksiin, ellei muita veroja vastaavasti koroteta.Edellä mainittujen uudistusten tekemiseen voidaan saada pelivaraa karsimalla ve-rovähennyksiä ja kiristämällä välillistä verotusta.Yritysten maksettava kohtuullinen osa veroistaElinkeinoelämän vaatimukset verojen alentamiseksi ovat viime aikoina kiihtyneet.Eri selvityshenkilöiden raporteissa on tarjoiltu yrityksiin kohdistuvia verohelpo-tuksia vastaukseksi kasvun ja investointien pullonkauloihin.Yritykset käyttävät hyväkseen yhteiskunnan tarjoamia hyödykkeitä ja palveluita.Siksi niiden on oltava valmiita maksamaan yritysveroina oma kohtuullinen osansasuomalaisen yhteiskunnan ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi. Se on osa yritystenyhteiskuntavastuuta. Syksyllä 2012 toteutettu yritysten verotietojen saattaminenjulkisiksi on tärkeä avoimuutta lisäävä uudistus. Aggressiivinen verosuunnitteluvoi vaarantaa yritysten maineen, vaikka se olisikin laillista.Kansainvälinen verokilpailu on kiihtymässä, kun valtiot kilpailevat investoinneis-ta ja yrityksistä. On pelkona, että maat alentavat yritysverojaan vuorotellen, jolloinyksikään maa ei lopulta hyödy siitä. Lopputuloksena voi olla se, että veroasteet onlaskettu minimiin, eikä yksikään yritys kuitenkaan ole muuttanut toimintaansa taisijaintipaikkaansa.Suomen tulee hakea ensisijaisesti kansainvälisiä ratkaisuja haitallisen verokilpai-lun ehkäisemiseksi eikä olla itse aggressiivinen kilpailija. Käytännössä Suomentavoitteena on ollut, että yritysverotus pidetään kilpailukykyisenä keskeisiin kil-pailijamaihin nähden. Suomen rooli verokilpailussa on ollut sopeutua muuttuviinolosuhteisiin.Suomen viimeaikaiset ratkaisut ovat poikkeus perinteisestä verotuksen neutraa-liutta korostavasta linjasta. T&K-vähennys, bisnesenkelikannustin ja suunniteltu24
  25. 25. innovaatiotoiminnan verokannustin ovat kohdennettuja täsmätoimia yritystoimin-nan hyväksi. Yhteisöverokantaa taas on alennettu maltillisesti.Verokannustimet voivat olla toimiva ratkaisu, jos ne ovat osa laajempaa elinkei-nopoliittista toimenpidekokonaisuutta. Verokannustimilla tuetaan kuitenkin ainaosittain sellaista toimintaa, joka olisi tapahtunut ilman tukeakin. On perusteltua,että tukien vaikuttavuutta arvioidaan.Yritysverotuksen kilpailukykyä voidaan lisätä ilman sen tason alentamista esi-merkiksi kehittämällä konserniverotusta tai luopumalla tulonlähdejaosta. Toisaal-ta veropohjaa voidaan laajentaa rajoittamalla korkovähennyksiä veroparatiiseiksikatsottaviin maihin tai kiinteistösijoituksissa. Jos halutaan vastata kansainväliseenverokilpailuun, kustannustehokas ratkaisu voisi olla innovaatiotulojen verokan-nustin yhdistettynä elinkeinoverolain uudistamiseen.Jos yritysverotusta alennetaan kilpailukyvyn säilyttämiseksi, sen vaikutusta julki-seen talouteen voidaan lieventää kiristämällä osinkojen verotusta. Osingot eivätole yhtä alttiita kansainväliselle verokilpailulle kuin yritysveropohja.Osinkoverotuksen nykyinen järjestelmä kannustaa muuntamaan palkkatuloja ke-vyemmin verotetuiksi osinkotuloiksi. Osinkoverotuksen tasolla on vaikutusta lä-hinnä uusien ja kasvavien yritysten investointeihin ja kasvuun. Omistajayrittäjilleon jatkossakin oltava verokannustimia – tosin niitä voitaisiin SAK:n ja STTK:nmielestä lieventää.Yhteisö- ja pääomatulojen verotusta tulisi kehittää siten, että se kannustaisi in-vestointeihin ja parantaisi neutraaliutta yrityksen eri rahoitusmuotojen suhteen.Esimerkiksi Hetemäen työryhmän esittämä mukailtu nykymalli on hyvä pohjakehittämistyölle.Ei enää korotuksia polttoaine- ja energiaveroihinYritysten kilpailukykyyn vaikuttaa myös välillinen verotus. Polttoaine- ja ener-giaverojen kiristäminen nyt päätetystä tasosta ei ole perusteltua, sillä tarvitaanaikaa sopeutua jo tehtyihin veronkorotuksiin. Lyhyellä aikavälillä kilpailukykyävoidaan parantaa arvioimalla uudestaan viime vuosina tehtyjä korotuksia. Diesel-polttoaineen väliaikaisen veronpalautusjärjestelmän luominen tukisi sekä vienti-että kotimarkkinoita.Terveysverojen korottamista kannattaa harkita, koska siten lisääntyvien verotuot-tojen ohella voidaan saavuttaa kansanterveydellisiä hyötyjä. 25
  26. 26. Kulutuksen verottaminen ei ole työllisyyden näkökulmasta yhtä haitallista kuintyön verottaminen. Arvonlisäverotusta ei tule kuitenkaan kiristää nykyisestä, silläse heikentää palkansaajien ostovoimaa.Valtion omistajapolitiikkaa tarvitaan yhäSuomessa on suhtauduttava pragmaattisesti valtionomistukseen yhtiöissä. Valtiontulisi olla nykyistä aktiivisempi suomalaisen talouden ja tuotannon kehittämises-sä. Valtion omistajarooli tulee säilyttää erityisesti strategisesti tärkeissä yrityksis-sä. Valtion omistusta täytyy tarkastella tulevaisuudessa entistä enemmän yritystoi-minnan vakauttamisen, työllisyyden ja huoltovarmuuden näkökulmista.Valtiolla tulee olla aktiivisempi rooli uuden teknologian ja palvelutoiminnan kas-vuyritysten riskirahoittajana – erityisesti aikaisen vaiheen pääomasijoittajana (sie-menrahoitus). Teollisuussijoituksen toimintaedellytyksistä on siten huolehdittava.Valtionyhtiöitä ei saa myydä nopean rahantarpeen kattamiseksi. Jos valtionyhtiöpäätetään myydä, sen on perustuttava asiantuntemukseen ja harkintaan. Myynti-voitot on käytettävä uusia työpaikkoja luovien yritysten ja toimialojen synnyttä-miseen teollisuus- ja palvelusektoreilla.Valtion sijoitusyhtiö Solidiumin tuottotavoitteet on asetettava sellaiselle tasolle,että yhtiö kykenee osallistumaan uuden yritystoiminnan luomiseen tai vahvista-maan omistusta strategisesti tärkeissä yhtiöissä. Hallituksen tulisi teettää selvi-tys, jossa arvioitaisiin uusien valtionyhtiöiden perustamisen tarvetta ja käytännönedellytyksiä eri tulevaisuuden kasvualoilla. Selvitykseen olisi liitettävä myös kat-tava vertailu eri maiden toteuttamasta omistaja- ja valtionyhtiöpolitiikasta osananiin tulevaisuuteen suuntaavaa elinkeino- ja teollisuuspolitiikkaa.Valtionyhtiöiden on huolehdittava pitkäjänteisestä henkilöstöpolitiikasta ja kes-tävästä ympäristöpolitiikasta sekä varmistettava niiden toteutuminen myös ali-hankintaketjuissa. Johdon palkitsemisen on perustuttava yrityksen pitkäaikaiseentaloudelliseen tulokseen, hyvään henkilöstöpolitiikkaan sekä yritysvastuun ja yh-teiskunnallisten tavoitteiden toteutumiseen.Pääomamarkkinoita kehitettäväYksityisen rahan (mukaan lukien kotitaloudet) saamista mukaan investointihank­ ei­ ksiin, esimerkiksi kaivoshankkeisiin, tulisi edistää pääomamarkkinoita kehittämällä.26
  27. 27. Tässä yhteydessä tulisi selvittää myös, onko eläkeyhtiöillä valmiuksia ja haluk-kuutta olla mukana infrastruktuuri-investoinneissa siten, että eläkevarojen tuotta-van ja turvaavan sijoittamisen reunaehdot täyttyvät. Samalla selvitettäisiin, onkoinfrahankkeiden toteuttamisessa mahdollisuutta kehittää malleja, joilla nämä reu-naehdot täyttyisivät. Yleensä valtion kannattaisi rahoittaa infrastruktuuri-inves-toinnit itse, koska se saa luottoa halvimmin.Eläkeyhtiöiden vakavaraisuussäännöksiä kehitettäessä on huolehdittava siitä, etteiSuomeen sijoittaminen vaikeudu.On selvitettävä mahdollisuutta kehittää suomalaisille suunnatut obligaatiomark-kinat. Suomalaisten matalatuottoisilla pankkitileillä olevia varoja houkuteltaisiinsijoituksina Suomen valtion velkakirjoihin, ja näin kerättyjä varoja käytettäisiinkasvua ja työllisyyttä tukeviin tulevaisuusinvestointeihin kuten infrastruktuuriin.Samalla luotaisiin jälkimarkkinat velkakirjoille, mikä lisäisi niiden houkuttele-vuutta kansalaisten sijoituskohteena. Toimenpiteet: • Korkea veroaste ei itsessään ole haitallinen. • Ansiotuloverotusta kehittämällä voidaan lisätä työn tarjontaa. • Yritysverotus pidetään kilpailukykyisenä matalalla verokannalla ja laajalla veropohjalla. • Valtiolla tulee olla aktiivisempi rooli uuden teknologian ja palvelutoimin- nan kasvuyritysten riskirahoittajana – erityisesti aikaisen vaiheen pääoma- sijoittajana (siemenrahoitus). • Valtion sijoitusyhtiö Solidiumin tuottotavoitteet asetetaan sellaiselle tasolle, että yhtiö kykenee osallistumaan uuden yritystoiminnan luomiseen tai vah- vistamaan omistusta strategisesti tärkeissä yhtiöissä. • Yksityisen rahan saamista mukaan investointihankkeisiin, esimerkiksi kai- voshankkeisiin, edistetään pääomamarkkinoita kehittämällä. • Eläkeyhtiöiden vakavaraisuussäännöksiä kehitettäessä huolehditaan siitä, ettei Suomeen sijoittaminen vaikeudu. 27
  28. 28. 10 Toivoa ja kasvualoja on!Suomen talouden toimintakykyä jäytää samaan aikaan kaksi erityyppistä ongel-maa: podemme käynnistysvaikeuksia vuoden 2009 finanssikriisin jäljiltä, ja toi-saalta Suomi on muun kehittyneen maailman osana menettämässä markkinaosuuk-siaan nouseville talouksille. Taustalla on taloutemme rakenteellisia ongelmia.Käydyssä talouspoliittisessa keskustelussa on tarjottu paljon lääkkeitä, joidenlähtökohtana on talous- ja teollisuuspolitiikan perusteiden muuttaminen. Pääsykasvu-uralle, jossa työllisyys ja kilpailukyky vahvistuvat, voisi onnistua myös ke-hittämällä olemassa olevia vahvuuksia. Suomella on kosolti vahvuuksia, joidenvaraan talouden vahvistamisen voi rakentaa.Suomi sijoittuu kilpailukykymittauksissa maailman kärkimaiden joukkoon. Niissämitataan reaalista kilpailukykyä erilaisilla mittareilla. Suomen todellinen vienti-menestys ei korreloi näiden mittareiden lukemien kanssa: Suomi ei kykene täysi-mittaisesti hyödyntämään kapasiteettiaan. Maamme julkista sektoria on moitittuliian suureksi. On kuitenkin syytä huomata, että laaja julkinen sektori takaa toi-mivan infrastruktuurin, joka mahdollistaa hyvän kilpailukyvyn. Julkinen sektorion välttämätön edellytys tehokkaalle yritystoiminnalle. Julkinen sektori on osaratkaisua, ei ongelmaa.Ratkaisut ovat omissa käsissämme, vaikka kilpailuympäristö on muuttunut jamuuttuu edelleen. Suomella on kyky tehdä nopeita päätöksiä, ja historiassa osoi-tettu kyky luovaan ongelmanratkaisuun. Nopeasti muuttuva toimintaympäristöluo Suomen kaltaisille maille kilpailuedun.Suomen julkinen ja yksityinen velkaantuminen on hallinnassa, mikä antaa toimin-tamahdollisuuksia. Suomi on kaukana selkä seinää vasten -tilanteesta. Käynnissäolevaan kriisiin liittyy myös myönteisiä piirteitä: Eurokriisi pitää euron kurssinviennin kannalta edullisena, ja kriisi pitää korot alhaisina. Myöskään työttömyysei räjähdä, koska ikäjakauma lievittää avointa työttömyyttä.Esimerkkejä kasvualoistaLopuksi on haluttu nostaa esille muutama kasvuala. Konkreettiset toimenpide-esi-tykset kuvaavat, miten kasvualoja voidaan vahvistaa yhteiskunnallisin päätöksinja aktiiviselle elinkeinopolitiikalle on sijaa. Pohjoinen ilmansuunta ja erityisestilähinaapuri Venäjä on tuotu korostetusti esiin – globalisaation pyörteissäkään eiaina tarvitse kurkottaa kauas.28
  29. 29. Arktinen alue on luonnonvarojen lähdeSuomelle asetelma idän ja lännen välissä on edelleen mahdollisuus. VenäjänWTO-jäsenyys tarjoaa vankempaa investointisuojaa suomalaisille yrityksille javahvistaa Venäjän avautumista länteen.Idän ja lännen lisäksi on avautumassa pohjoisen ilmansuunnan tarjoamat mahdol-lisuudet. Avainmaita ovat Venäjän lisäksi muut Pohjoismaat, etenkin Norja. Arkti-silta alueilta löytyy 30 prosenttia maailman hyödyntämättömistä kaasuvaroista ja13 prosenttia öljyvaroista. Seuraavan kymmenen vuoden aikana arktisilla alueillakäynnistetään 5–10 uuden öljynporauslautan toiminta. Yksi öljynporauslautta tar-vitsee kaksi jäänmurtajaa toimintansa turvaamiseksi. Suomella on kansainvälisestiainutlaatuinen osaamisketju pohjoisten olojen merellisessä osaamisessa. Toimenpiteet: • Suomen on laadittava pohjoisen ulottuvuuden elinkeinostrategia. Strategia perustuu puhtaaseen teknologiaan ja arktiseen osaamiseen kaivostoiminnas- sa, matkailussa, logistiikassa ja energiantuotannossa. • Luodaan arktinen Innovaatio-ohjelma, jossa ovat mukana Oulun ja Lapin yliopistot, Lapin kunnat, valtio ja yrityksiä. • Pohjoisen ulottuvuuden liikenne- ja logistiikkastrategian toteuttamiseksi synnytetään rahasto, johon kerätään varoja Euroopan ja Pohjoismaiden in- vestointipankista sekä hankerahoitusta EU:n koheesiorahoista. Hankerahat kohdennetaan joko pohjoisten kaivosyhteyksien toteuttamiseen tai Venäjän yhteyksien parantamiseen E18-moottoritiellä Helsinki–Pietari välillä. • Kehitetään arktisen alueen sää- ja jääpalvelua. Ilmatieteen laitoksen ja Lii- kenneviraston on yhdessä yritysten kanssa kehitettävä kaupallisia sovelluk- sia arktisen alueen säätiedon, jäänavigoinnin, luotsauksen ja meriliikenteen ohjauksen kehittämiseksi. • Tehdään tulevasta jäänmurtajahankinnasta suomalaisen arktisen osaamisen lippulaiva. Jäänmurtaja Voiman korvausinvestoinnilla on toteutettava uu- sia innovaatioita. On varmistettava Suomen edelläkävijäasema jäänmurto- osaamisessa sekä avattava väyliä arktisille markkinoille. 29
  30. 30. Matkailu avaa mahdollisuuksiaMatkailu on yksi maailman nopeimmin kasvavista elinkeinoista. Suomessa alatyöllistää reilut 150 000 ihmistä. Suomessa matkailuala on kasvuala erityisesti ve-näläisten matkailijoiden vuoksi. Kun venäläisten viisumivapaus toteutuu, rajalii-kenne kasvaa merkittävästi. Matkailun edistämiseksi on ratkaisevan tärkeää kas-vattaa rajanylityskapasiteettia. Euroopan epävakaan taloudellisen tilanteen vuoksilyhyellä aikavälillä on perusteltua panostaa voimakkaimmin kasvaviin kohdemai-hin eli Kiinaan ja Venäjään. Toimenpiteet: • Edistetään EU:n ja Venäjän välisen viisumivapauden toteutumista ja suju- voitetaan rajanylityksiä Venäjän rajalla. • Rakennetaan Pisara-rata Helsinkiin ja uusi tavaraliikenneyhteys Imatran kautta Venäjälle. Uusi yhteys mahdollistaa tavara- ja henkilöliikenteen eri- yttämisen eri reiteille. Luodaan nopea junayhteys Moskovaan asti. • Tuotteistetaan kestävä arktinen matkailu yhdessä venäläisten kanssa. Arkti- nen matkailu vaatii korkeaa palvelutasoa, joka huomioi paikallisen kulttuu- rin, alkuperäisväestön ja luonnon. • Painotetaan koulutuksessa venäjän kieltä ja kulttuuria sekä alueen muita kieliä. • Sujuvoitetaan rajanylityksiä Venäjän rajalla sekä turvataan rajavartiolaitok- sen ja tullin henkilöstöresurssit. • Pietarin ja Moskovan alueelta on sesonkiaikoina luotava suorat lento- ja junayhteydet Lapin hiihtokeskuksiin. • Matkailun edistämiskeskuksen roolia alan koordinoijana on selkeytettävä ja sen resurssit turvattava.Kestävä kaivostoiminta on mahdollistaSuomen kaivosalaan investoitaneen 3–4 miljardia euroa seuraavan kymmenenvuoden aikana. Työvoimatarpeeksi arvioidaan yli 5000 osaajaa. Kaivostyöpaikkasynnyttää lisäksi 2–3-kertaisen määrän muita työpaikkoja. Viranomaistoimin onhuolehdittava siitä, että kaivostoimintaa kehitetään kestävästi luonnonarvot huo-mioiden.30
  31. 31. Suomeen tulee perustaa kotimainen kaivosrahasto, joka on riittävän suuri ja riskin-ottokykyinen pystyäkseen rahoittamaan ja käynnistämään uusia kaivoshankkeitasekä luomaan kaivostoiminnan ja metallienjalostuksen aloille uuden menestys-klusterin (laaja klusteri). Tavoitteena tulee olla myös alan tuotannon jalostusasteennostaminen. Valtion tulee olla mukana hankkeessa. Toimenpiteet: • Suomen kaivosklusterista kehitetään maailman paras ja ympäristöystävälli- sin panostamalla alan innovaatiotoiminnan kehittämiseen. • Pidetään Suomen kaivostoiminta kilpailukykyisenä suhteessa Ruotsiin: mm. verotus, infrastruktuuri, malminetsintäkorvaukset. • Lisätään kotimaista omistamista kaivostoiminnassa Solidiumin ja Teolli- suussijoituksen kautta sekä kaivosrahaston kautta. • Varmistetaan kotimaisen työvoiman riittävyys kaivoksilla riittävällä kaivos- alan koulutuksella. • Otetaan kaivosliikenteen kasvu huomioon perusväylänpidon painotuksissa valtion olemassa olevalla tie-, rata- ja vesiväyläverkolla. • Pyritään tekemään Pohjois-Suomen kaivosten edellyttämät isot liikennerat- kaisut pohjoismaisena yhteistyönä.Metsäsektori uuteen kasvuunTaloushistoriamme tukijalka metsäteollisuus hyödyntää nykyisellään noin puo-let vuosittaisesta puuston kasvusta. Metsäteollisuudessa on tarpeen saada aikaaninvestointeja uusiin tuotteisiin. Kun fossiiliset energia- ja materiaalivarannot hu-penevat, tarvitaan maailmanlaajuisesti radikaaleja muutoksia tuotantotapoihin,materiaalien käyttöön ja elintapoihin. Suomessa biotaloudella on mahdollisuuskehittyä merkittäväksi toimialaksi. Metsäteollisuus voi laajentaa nykyistä toimin-taansa komposiittien, biopolttoaineiden ja biokemikaalien tuotantoon sekä palve-luliiketoimintaan.Metsäalan lupaavimmat uudet markkinat liittyvät puurakentamiseen. Puutuottei-den kysynnän oletetaan kasvavan globaalisti, kun huoli ilmaston lämpenemisestäja uusiutumattomien luonnonvarojen ehtymisestä kasvaa. Puurakentaminen onhuomattavasti ekologisempaa kuin betonirakentaminen. 31
  32. 32. Toimenpiteet: • Vahvistetaan metsäsektorin rahoitus-, koulutus- ja tutkimusohjelmia. • Lisätään puurakentamisen osuutta suomalaisessa rakentamisessa ja ediste- tään alan vientiä.Puhdas ruoka valttina maailmallaIlmaston lämpeneminen ja ehtyvät vesivarat maailman ruokatuotannon nykyi-sillä pääalueilla luovat Suomen ruokatuotannolle merkittävän vientipotentiaalin.Ilmastonmuutos todennäköisesti parantaa viljelyolosuhteita ja tuotantomääriä ko-timaassa. Suomi voi rakentaa vientiä ja matkailua puhtaan ruoan ja kestävän tuo-tannon varaan. Suomalaisten elintarvikkeiden laatu ja turvallisuus ovat maailmanhuippuluokkaa. Eläintauteja on vähän, torjunta-aineiden käyttö on vähäistä ja vil-jely on GMO-vapaata. Eläinsuojelu on edistyksellistä. Suomalaiset marjat, sienetja kalat ovat huipputerveellisiä luonnon raaka-aineita. Toimenpiteet: • Lisätään elintarvikealan tutkimus- ja tuotekehittelyyn voimavaroja, tuetaan erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten kehitystyötä ja monialaisuutta. • Parannetaan kuluttajien tietoisuutta ravinnon ympäristö- ja työllisyysvaiku- tuksista. • Vähennetään ruokatuotannon kasvihuonekaasupäästöjä ja maatalouden ha- jakuormitusta.Puhtaan teknologian kysyntä kasvaaEU:n kunnianhimoiset ilmastopolitiikan tavoitteet sekä uusiutuvan energian tuo-tanto- ja päästövähennystavoitteet luovat uutta kysyntää. Energiansäästön ja ma-teriaalitehokkuuden kiristyvät vaatimukset muokkaavat koko maailman tuotanto-tapoja, elinkeinorakennetta ja energiapolitiikkaa. Suomen on oltava eturintamassaratkaisemassa maailman ympäristöongelmia korkean teknologian keinoin.Yrityksillä täytyy olla enemmän rohkeutta erikoistua ympäristöteknologiaan. Toi-saalta meillä on jo merkittävää osaamista. Ympäristö- ja energiateknologiaan pe-rustuva cleantech-liiketoiminta kasvaa Suomessa yli 10 prosentin vuosivauhdilla.Tällä alalla Suomessa on vahvaa osaamista. Suomen cleantech-yritysten yhteen-lasketun liikevaihdon arvioidaan olevan 20 miljardia euroa, ja ala työllistää noin50 000 ihmistä.32
  33. 33. Toimenpiteet:• Eri alojen puhtaan teknologian avainyritysten ympärille kootaan osaamis- klustereita, jotka edistävät vientiä ja kansainvälistymistä (esim. Teknologia- teollisuuden Isot teemat -hanke).• Työpaikoilla kehitetään työnantajan ja työntekijöiden kesken yhteistyössä toimia, joilla vähennetään päästöjä ja parannetaan energiatehokkuutta. 33
  34. 34. 34

×