Your SlideShare is downloading. ×
0
Irtisanomissuojasopimus 2001
Irtisanomissuojasopimus 2001
Irtisanomissuojasopimus 2001
Irtisanomissuojasopimus 2001
Irtisanomissuojasopimus 2001
Irtisanomissuojasopimus 2001
Irtisanomissuojasopimus 2001
Irtisanomissuojasopimus 2001
Irtisanomissuojasopimus 2001
Irtisanomissuojasopimus 2001
Irtisanomissuojasopimus 2001
Irtisanomissuojasopimus 2001
Irtisanomissuojasopimus 2001
Irtisanomissuojasopimus 2001
Irtisanomissuojasopimus 2001
Irtisanomissuojasopimus 2001
Irtisanomissuojasopimus 2001
Irtisanomissuojasopimus 2001
Irtisanomissuojasopimus 2001
Irtisanomissuojasopimus 2001
Irtisanomissuojasopimus 2001
Irtisanomissuojasopimus 2001
Irtisanomissuojasopimus 2001
Irtisanomissuojasopimus 2001
Irtisanomissuojasopimus 2001
Irtisanomissuojasopimus 2001
Irtisanomissuojasopimus 2001
Irtisanomissuojasopimus 2001
Irtisanomissuojasopimus 2001
Irtisanomissuojasopimus 2001
Irtisanomissuojasopimus 2001
Irtisanomissuojasopimus 2001
Irtisanomissuojasopimus 2001
Irtisanomissuojasopimus 2001
Irtisanomissuojasopimus 2001
Irtisanomissuojasopimus 2001
Irtisanomissuojasopimus 2001
Irtisanomissuojasopimus 2001
Irtisanomissuojasopimus 2001
Irtisanomissuojasopimus 2001
Irtisanomissuojasopimus 2001
Irtisanomissuojasopimus 2001
Irtisanomissuojasopimus 2001
Irtisanomissuojasopimus 2001
Irtisanomissuojasopimus 2001
Irtisanomissuojasopimus 2001
Irtisanomissuojasopimus 2001
Irtisanomissuojasopimus 2001
Irtisanomissuojasopimus 2001
Irtisanomissuojasopimus 2001
Irtisanomissuojasopimus 2001
Irtisanomissuojasopimus 2001
Irtisanomissuojasopimus 2001
Irtisanomissuojasopimus 2001
Irtisanomissuojasopimus 2001
Irtisanomissuojasopimus 2001
Irtisanomissuojasopimus 2001
Irtisanomissuojasopimus 2001
Irtisanomissuojasopimus 2001
Irtisanomissuojasopimus 2001
Irtisanomissuojasopimus 2001
Irtisanomissuojasopimus 2001
Irtisanomissuojasopimus 2001
Irtisanomissuojasopimus 2001
Irtisanomissuojasopimus 2001
Irtisanomissuojasopimus 2001
Irtisanomissuojasopimus 2001
Irtisanomissuojasopimus 2001
Irtisanomissuojasopimus 2001
Irtisanomissuojasopimus 2001
Irtisanomissuojasopimus 2001
Irtisanomissuojasopimus 2001
Irtisanomissuojasopimus 2001
Irtisanomissuojasopimus 2001
Irtisanomissuojasopimus 2001
Irtisanomissuojasopimus 2001
Irtisanomissuojasopimus 2001
Irtisanomissuojasopimus 2001
Irtisanomissuojasopimus 2001
Irtisanomissuojasopimus 2001
Irtisanomissuojasopimus 2001
Irtisanomissuojasopimus 2001
Irtisanomissuojasopimus 2001
Irtisanomissuojasopimus 2001
Irtisanomissuojasopimus 2001
Irtisanomissuojasopimus 2001
Irtisanomissuojasopimus 2001
Irtisanomissuojasopimus 2001
Irtisanomissuojasopimus 2001
Irtisanomissuojasopimus 2001
Irtisanomissuojasopimus 2001
Irtisanomissuojasopimus 2001
Upcoming SlideShare
Loading in...5
×

Thanks for flagging this SlideShare!

Oops! An error has occurred.

×
Saving this for later? Get the SlideShare app to save on your phone or tablet. Read anywhere, anytime – even offline.
Text the download link to your phone
Standard text messaging rates apply

Irtisanomissuojasopimus 2001

2,568

Published on

Opas TT:n ja SAK:n välisestä irtisanomissuojasopimuksesta …

Opas TT:n ja SAK:n välisestä irtisanomissuojasopimuksesta

Käytännön opas liittojen jäsenille, luottamusmiehille ja toimitsijoille. Jorma Rusanen

Published in: Education
0 Comments
0 Likes
Statistics
Notes
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

No Downloads
Views
Total Views
2,568
On Slideshare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
1
Actions
Shares
0
Downloads
3
Comments
0
Likes
0
Embeds 0
No embeds

Report content
Flagged as inappropriate Flag as inappropriate
Flag as inappropriate

Select your reason for flagging this presentation as inappropriate.

Cancel
No notes for slide

Transcript

  • 1. JORMA RUSANEN: IRTISANOMISSUOJASOPIMUS 2001Tämä kirja on tarkoitettu käytännön oppaaksi työpaikoille. Siitä on hyötyä myösluottamusmiehille ja toimitsijoille. Kirja esittelee TT:n ja SAK:n välisen uuden irtisanomis-suojasopimuksen sisällön kattavasti. Kirjasta on hyötyä myös niillä aloilla, joilla ontähän keskeiseen keskusjärjestösopimukseen pohjautuva oma irtisanomissuojasopimus.Liitteinä ovat sopimusteksti ja kattava kooste työtuomioistuimen oikeuskäytännöstä.Kirjan tekijä on SAK:n vastaava lakimies Jorma Rusanen. Hän oli mukana neuvottelemassauutta irtisanomissuojasopimusta. Irtisanomissuojasopimus 2001I SB N 951-714-218-8V A L K E A L A N PA I N O K A R E L I A O Y, V A L K E A L A 2 0 0 2 J O R M A R U S A N E N
  • 2. IRTISANOMISSUOJASOPIMUS 2001 Irtisanomissuojasopimus 2001 - 1
  • 3. 2 - Irtisanomissuojasopimus 2001
  • 4. SaatteeksiTämä kirja on tarkoitettu käytännön oppaaksi liittojen jäsenille, luot-tamusmiehille ja toimitsijoille. Esittelen siinä TT:n ja SAK:n välisenuuden irtisanomissuojasopimuksen. K irjasta on hyötyä myös niilläS A K :n ja (ST T K :n) liittojen aloilla, joilla on tähän keskeiseenkeskusjärjestösopimukseen pohjautuva oma irtisanomissuojasopimus.Liitteenä on sopimusteksti ja varsin kattava kooste työtuomioistuimenoikeuskäytännöstä.Esitän lämpimät kiitokset kaikille, jotka ovat käsikirjoituksen luke-neet ja antaneet arvokkaita kommentteja sisällön parantamiseksi.Kiitän erityisesti kollegoitani Kimmo Niemistä, Kirsti Palanko-Laakaa,Ari Segeriä ja Olavi Sulkusta. Helsingissä 1. päivänä kesäkuuta 2002 Jorma Rusanen Irtisanomissuojasopimus 2001 - 3
  • 5. SISÄLLYS1 YLEISTÄ ........................................................................................................................................................................... 72 UUDEN IRTISANOMISSUOJASOPIMUKSEN RAKENNE ........................................................................ 73 SOPIMUKSEN SOVELTAMISALA (1 § JA SEN SOVELTAMISOHJE) ..................................................... 83.1 Työntekijän henkilöön liittyvät irtisanomisperusteet ..................................................................................... 83.2 Raskaana tai perhevapaalla olevan työntekijän irtisanominen ....................................................................... 83.3 Työntekijä irtisanoutuu ............................................................................................................................................... 93.4 Yksilöllisen irtisanomissuojan kiertäminen .......................................................................................................... 9 3.4.1. Kollektiivi-irtisanomisperusteen tutkiminen ................................................................................. 9 3.4.2 Purkuperusteen tutkiminen ............................................................................................................... 93.5. Koeaikapurun menettelytavat ................................................................................................................................. 103.6 Lomautuksen ja kollektiivi-irtisanomisten menettelytavat ............................................................................. 114 SOPIMUKSEN ULKOPUOLELLE JÄÄVÄT PÄÄTTÄMISTILANTEET SEKÄ ERÄÄT RAJATILANTEET (1 § JA SEN SOVELTAMISOHJE) ...................................................... 125 TYÖNTEKIJÄN HENKILÖÖN LIITTYVÄT IRTISANOMISPERUSTEET (2 § JA SEN SOVELTAMISOHJE) ......................................................................................................................... 135.1 Kielletyt irtisanomissyyt, jotka eivät ole asiallisia ja painavia ....................................................................... 13 5.1.1. Työntekijän terveydentila ..................................................................................................................... 13 5.1.2 Osallistuminen työtaistelutoimenpiteeseen .................................................................................. 13 5.1.3 Työntekijän mielipiteet ja osallistuminen yhteiskunnalliseen tai yhdistystoimintaan ................................................................................................................................... 13 5.1.4 Turvautuminen oikeusturvakeinoihin .............................................................................................. 13 5.1.5 Raskaus ja perhevapaiden käyttö .................................................................................................... 145.2 Velvoitteiden vakava rikkominen tai laiminlyönti ............................................................................................ 14 5.2.1 Työvelvoitteen laiminlyönti ................................................................................................................ 14 5.2.2 Alkoholin käyttö ja hoitoonohjaus ............................................................................................... 15 5.2.3 Työsopimuksesta ja laista johtuvien velvoitteiden rikkominen ............................................. 15 5.2.4. Muissa laeissa säädetyt velvollisuudet .......................................................................................... 15 5.2.5 Olosuhteiden muutoksen vaikutus ................................................................................................ 15 5.2.6 Soveltamisohjeen esimerkit ............................................................................................................... 155.3 Purkuperuste myös irtisanomisperuste ................................................................................................................165.4 Velvollisuus varoittaa työntekijää ...........................................................................................................................165.5 Muun työn tarjoamisvelvollisuus ........................................................................................................................... 175.6 Kokonaisarvio – huomioon kaikki asiaan vaikuttavat seikat ....................................................................... 186 IRTISANOMISAJAT JA NIIDEN LASKEMINEN (3 § JA SEN SOVELTAMISOHJE) .......................196.1 Työsuhteen kestoajan määräytyminen..................................................................................................................196.2 Määräajan laskeminen .................................................................................................................................................196.3 Irtisanomisajan kuluminen ja määräaikainen työsopimus ............................................................................ 207 IRTISANOMISAJAN NOUDATTAMATTA JÄTTÄMINEN (4 § JA SEN SOVELTAMISOHJE) ....................................................................................................................... 208 IRTISANOMISPERUSTEESEEN VETOAMINEN ELI IRTISANOMISEN TOIMITTAMINEN (8 §) ...................................................................................................... 219 TYÖNTEKIJÄN KUULEMINEN (9 §) ............................................................................................................... 2110 IRTISANOMISESTA ILMOITTAMINEN (5 §) ................................................................................................. 2111 IRTISANOMISEN PERUSTEEN ILMOITTAMINEN (6 §) ......................................................................... 2212 KORVAUS TYÖSOPIMUKSEN PERUSTEETTOMASTA IRTISANOMISESTA (12 §) ..................... 2213 KORVAUKSEN MÄÄRÄ (13 § JA SEN SOVELTAMISOHJE) ................................................................. 2313.1 Työttömyyspäivärahan vaikutus korvauksen maksamiseen ......................................................................... 234 - Irtisanomissuojasopimus 2001
  • 6. 14 TUOMIOISTUINKÄSITTELY (10 §) JA VÄLIMIESMENETTELY (11 §) ................................................. 2414.1 Tuomioistuinkäsittely ................................................................................................................................................ 24 14.1.1 Kanneaika ............................................................................................................................................... 2414.2. Välimiesmenettely ...................................................................................................................................................... 2415 LOMAUTTAMINEN (14 JA 16 §:T SOVELTAMISOHJEINEEN) ............................................................ 2515.1 Lomauttamisen määritelmä ..................................................................................................................................... 2515.2 Lomautusperusteet .................................................................................................................................................... 2515.3 Lomautusilmoitusaika ............................................................................................................................................... 2515.4 Työn alkamisesta ilmoittaminen ............................................................................................................................ 2615.5 Muu työ lomautusaikana ........................................................................................................................................ 2615.6 Asunto lomautusaikana ........................................................................................................................................... 2616 ENNAKKOSELVITYS (15 §) ................................................................................................................................... 2717 LOMAUTUSILMOITUS (16 §) ............................................................................................................................. 2717.1 Poikkeukset lomautusilmoituksen määräajoista .............................................................................................. 2817.2 Lomautus ja lyhennetty työaika ........................................................................................................................... 2817.3 Poikkeukselliset lomautustilanteet ....................................................................................................................... 28 17.3.1 Lomautuksen peruuttaminen ......................................................................................................... 28 17.3.2 Lomautuksen siirtäminen ............................................................................................................... 28 17.3.3 Lomautuksen keskeyttäminen....................................................................................................... 2818 TYÖNANTAJAN KORVAUSVELVOLLISUUS ERÄISSÄ POIKKEUKSELLISISSA TILANTEISSA .............................................................................................................. 2918.1 Työnantaja irtisanoo lomautetun työntekijän ................................................................................................. 2918.2 Työnantaja lomauttaa irtisanotun työntekijän ................................................................................................ 2918.3 Lomautettu työntekijä irtisanoutuu ................................................................................................................... 2918.4 SAK-TT keskusjärjestömuistio 30.5.2002........................................................................................................ 3019 IRTISANOMISTA TAI LOMAUTUSTA KOSKEVA ILMOITUS LUOTTAMUSMIEHELLE JA TYÖVOIMAVIRANOMAISELLE (18 §) ................................................ 3020 TYÖVOIMAN VÄHENTÄMISJÄRJESTYS (17 § JA SOVELTAMISOHJE) ........................................... 3121 TAKAISINOTTAMINEN (19 § JA SOVELTAMISOHJE) ............................................................................ 3222 SEURAAMUSJÄRJESTELMÄ (20 §) JA VOIMAANTULOMÄÄRÄYS (21§) .................................. 3222.1 Seuraamusjärjestelmä ................................................................................................................................................ 3222.2 Voimaantulomääräys ................................................................................................................................................. 3223 IRTISANOMISSUOJASOPIMUKSEN EDELTÄJÄT ..................................................................................... 3323.1 Yleissopimus irtisanomissuojasta 1966 ............................................................................................................... 3323.2 Yleissopimus irtisanomisen ja lomautuksen perusteista 1978 .................................................................... 3323.3 Irtisanomissuojaa ja lomautusta koskeva yleissopimus soveltamisohjeineen 1984 .............................. 33 23.3.1 Soveltamisala ........................................................................................................................................ 33 23.3.2 Menettelytapamääräykset .............................................................................................................. 34 23.3.3 Seuraamusjärjestelmä ....................................................................................................................... 3423.4 Irtisanomissuojaa ja lomautusta koskeva yleissopimus soveltamisohjeineen 1991 ................................. 35 24.4.1 Soveltamisala ....................................................................................................................................... 35 23.4.2 Seuraamusjärjestelmä ...................................................................................................................... 36LIITTEET TT-SAK -IRTISANOMISSUOJASOPIMUKSIA KOSKEVIA TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISUJA ........................................................................................................ 37 IRTISANOMISSUOJASOPIMUS ......................................................................................................................... 83 Irtisanomissuojasopimus 2001 - 5
  • 7. 6 - Irtisanomissuojasopimus 2001
  • 8. 1 YLEISTÄTT - SAK irtisanomissuojasopimus 2001 korvaa vuoden nökset ovat sopimuksen osia. Sopimuksen tulkinnassa1991 irtisanomissuojaa ja lomautusta koskevan yleis- on siten merkitystä lain perusteluilla ja lain soveltamises-sopimuksen ja sen soveltamisohjeet. Sopimuksessa on ta syntyvällä ennakkopäätösluonteisella oikeuskäytän-otettu huomioon uuden työsopimuslain työsuhdetur- nöllä. Tähän liittyvästä työtuomioistuimen oikeus-vaa koskevat säännökset. Sopimus tuli voimaan samaan käytännöstä ks. esim. TT:1995- 59.aikaan kuin laki eli 1.6.2001. ISS:n soveltamisohjeet vastaavat oikeudelliselta merki-Sopimus rakentuu keskeisesti aikaisempien sopimus- tykseltään varsinaisia sopimusmääräyksiä.ten perustalle. Sopimuksen ja sen soveltamisohjeidentulkinnassa on siten otettava huomioon aiempia sopi- Tässä esityksessä käydään lävitse uuden irtisanomis-muksia koskeva oikeuskäytäntö ja keskusjärjestöjen suojasopimuksen pääsisältö. Määräysten kohdalla vii-yhteiset tulkinnat. TT - SAK yleissopimuksen 1 luvussa tataan myös niiden tulkintaa selkiyttäviin työtuomio-on sovittu, että liitot voivat yhdessä pyytää TT:n ja SAK:n istuimen ratkaisuihin. Lisäksi liitteeseen on verratenlausunnon keskusjärjestösopimusten tulkinnasta. Kes- kattavasti koottu uuden sopimuksen soveltamisen kan-kusjärjestöt ovatkin ehtineet antaa yksimielisen lausun- nalta keskeistä työtuomioistuimen oikeuskäytäntöä.non työnantajan korvausvelvollisuudesta lomautetuntyöntekijän irtisanoutuessa. Uuden irtisanomissuojasopimuksen sisällön ymmärtä- misen ja sopimusmääräysten tulkinnan kannalta on tar-Irtisanomissuojasopimuksessa (ISS) on valittu tekniikka, peen luoda katsaus sen edeltäjiin samoin kuin sopimus-jossa joko viitataan uuden työsopimuslain säännöksiin rakenteen ja määräysten kehityshistoriaan. Näitä asioitatai säännökset on sellaisenaan taikka lähes sellaisenaan on käsitelty viimeisessä jaksossa ”Irtisanomissuoja-otettu sopimukseen. Myös viitatut työsopimuslain sään- sopimuksen edeltäjät”.2 UUDEN IRTISANOMISSUOJASOPIMUKSEN RAKENNERakenteeltaan TT - SAK irtisanomissuojasopimus 2001 12 § Korvaus työsopimuksen perusteettomastavastaa edeltäjäänsä. Sopimuksen yleisiä määräyksiä irtisanomisestakoskeva I luku sisältää seuraavat määräykset sovelta- 13 § Korvauksen määrä.misohjeineen: Lomautusta koskeva III luku sisältää seuraavat mää-1 § Y leinen soveltamisala räykset soveltamisohjeineen:2 § Irtisanomisen perusteet3 § Irtisanomisajat 14 § Lomauttaminen4 § Irtisanomisajan noudattamatta jättäminen 15 § E nnakkoselvitys5 § Irtisanomisesta ilmoittaminen 16 § Lomautusilmoitus.6 § Irtisanomisen perusteen ilmoittaminen. E rinäisiä määräyksiä koskevassa IV luvussa ovat seu-Irtisanomista työntekijästä johtuvasta syystä koskeva II raavat määräykset soveltamisohjeineen:luku sisältää seuraavat määräykset soveltamisohjeineen: 17 § Työvoiman vähentämisjärjestys7§ Soveltamisala 18 § Irtisanomista tai lomautusta koskeva ilmoitus8§ Irtisanomisen toimittaminen luottamusmiehelle ja työvoimaviran omaiselle9§ Työntekijän kuuleminen 19 § Takaisinottaminen10 § Tuomioistuinkäsittely 20 § Seuraamusjärjestelmä11 § V älimiesmenettely 21 § Voimaantulomääräys. Irtisanomissuojasopimus 2001 - 7
  • 9. 3 SOPIMUKSEN SOVELTAMISALA(1 § JA SEN SOVELTAMISOHJE)Irtisanomissuojasopimuksen 1 §:n mukaan sopimus Irtisanomissuojasopimuksessa on irtisanomisperusteetkoskee toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen ir- jaettu kahteen ryhmään eli työntekijän henkilöön liitty-tisanomista työntekijästä johtuvasta syystä, työntekijän vät irtisanomisperusteet ja kollektiivisilla syillä tapahtu-irtisanoutumista sekä niitä menettelytapoja, joita nou- vat irtisanomiset. Sopimuksen 1 §:n määräyksen mu-datetaan irtisanottaessa tai lomautettaessa työntekijöitä kaan sopimus koskee ”irtisanomista työntekijästätaloudellisista tai tuotannollisista syistä. Sopimusmääräys johtuvasta syystä”. Lisäksi sopimus koskee kollektiivi-vastaa 1984 ISS:n 1 ja 8 §:n samoin kuin 1991 ISS:n 1 §:n irtisanomisissa noudatettavia menettelytapoja. Laittomatja allekirjoituspöytäkirjan 3 §:n määräystä. raskauden ja perhevapaan vuoksi tapahtuneet irtisano- miset on vakiintuneesti katsottu kuuluvan tilanteeseen,Irtisanomissuojasopimuksen soveltamisala on sopimus- jossa irtisanominen on tapahtunut kielletyllä työnteki-määräyksen ja sen soveltamisohjeen mukaisesti seuraava: jästä johtuvalla syyllä. Muun muassa tästä syystä on kat- sottava, että raskaana tai perhevapaalla olevan työnte- kijän irtisanomisriidat kuuluvat ISS:n soveltamisalaan.3.1 Työntekijän henkilöön liittyvät Työtuomioistuin on siten toimivaltainen tutkimaan myösirtisanomisperusteet raskaana olevan tai perhevapaata käyttävän työnteki-Sopimusta sovelletaan, kun työsopimus irtisanotaan jän työsopimuksen irtisanomisen.työntekijästä johtuvasta tai hänen henkilöönsä liittyväs-tä syystä. Sopimuksen 7 §:n mukaan työntekijästä Raskaana olevien tai perhevapaata käyttävien työnteki-johtuvasta syystä tapahtuvassa irtisanomisessa nouda- jöiden työsuhdeturva kuuluu irtisanomissuojasopi-tetaan I ja II lukujen määräyksiä. muksen piiriin sitäkin kautta, että jos työnantaja irtisa- noo työntekijän siitä syystä, että tämä on raskaana tai perhevapaan käyttämisen vuoksi, kyseessä ei ole asial-3.2 Raskaana tai perhevapaalla olevan linen ja painava syy. Sopimuksen 2 §:ssä nimenomai-työntekijän irtisanominen sesti kielletään, ettei työnantaja saa irtisanoa työnteki-Irtisanomissuojasopimuksen 1 §:n määräyksestä ja sen jää ilman TSL 7:1- 2 §:n mukaista asiallista ja painavaasoveltamisohjeesta ei nimenomaisesti käy selville kos- syytä. Raskautta tai perhevapaiden käyttämistä ei olekeeko sopimus myös raskaana tai perhevapaalla ole- kylläkään suoraan mainittu TSL 7:2.2 §:n luettelossa, jo-van työntekijän irtisanomista. Määräyksen soveltamis- hon sopimuksen 2 §:n soveltamisohjeessa viitataan, vaanohjeessa ei suljeta pois näitä tilanteita. Kevään 2001 siitä on säädetty omana säännöksenään TSL 7:9 §:ssä.sopimusneuvotteluissa tämä kysymys ei ollut esillä eikä Säännöksen sanamuodosta ja soveltamisohjeessa vii-sitä liene erikseen käsitelty myöskään aiempia sopimuk- tatusta työsopimuslakia koskevasta hallituksen esityk-sia koskevissa neuvotteluissa. Työtuomioistuimen oi- sestä (HE 157/2000, s. 99)) käy selville, että säännök-keuskäytäntöä ei aiempien TT - SAK irtisanomissuoja- sen luettelo on kuitenkin vain esimerkkiluettelo, jotensopimusten osalta suoranaisesti ole. Työtuomioistuin TSL 7:1- 2 §:n säännökset kattavat edelleen myös ras-on kuitenkin raskauden osalta tutkinut asian esimerkiksi kaana olevan tai perhevapaata käyttävän työntekijänsoveltaessaan kunta- alan vuoden 1988 irtisanomissuojaa irtisanomisen. Esimerkiksi oikeuskirjallisuudessa Marttija lomautusta koskevaa sopimusta (TT:1990- 32), jonka Kairinen (Työoikeus perusteluineen 2001, s. 295) tar-soveltamisalaa ja irtisanomisperusteita koskevat määrä- kastellessaan sellaisia syitä, jotka eivät ole asiallisia jaykset vastasivat 1984 ISS:n määräyksiä. painavia, mainitsee edelleen yhtenä TSL 7:2.2 §:n mu- kaisena kiellettynä perusteena raskauden ja perhevapaan Tapauksessa TT:1990- 32 oli kanteessa (ja liittoneu- käyttämisen. vottelussa) työntekijäpuolella esitetty, että todellise- na syynä työsuhteen purkamiseen oli ollut tuolloin Lisäksi on otettava huomioon, että näissä tilanteissa täl- tiedossa ollut työntekijän raskaus. Työtuomioistuin laisen työntekijän irtisanominen tapahtuu yleensä syrjivin katsoi kuitenkin selvitetyksi, että työsopimuksen perustein, jolloin sopimuksessakin edellytetty asiallisuu- päättäminen oli johtunut muusta syystä kuin työn- den ja painavuuden vaatimus ei täyty. Työsopimuslain tekijän raskaudesta. perustelujen mukaan käytetystä perusteesta riippumat- ta irtisanomisperusteelta edellytettävä asiallisuus ja Työtuomioistuin on käsitellyt raskaana olevan irtisa- painavuus tarkoittaa yleisellä tasolla muun muassa sitä, nomissuojaa soveltaessaan myös majoitus- ja ravitse- että peruste ei saa olla syrjivä (ks. HE 157/2000 s. 98). misalan työehtosopimuksen osana olevaa LTK - SAK välistä irtisanomissuojaa ja lomautusta koskeva sopi- Jos työntekijän puolesta on tehty väite, että todellisuu- musta vuodelta 1984, ks. TT:1988-112 ja 1991-58. So- dessa irtisanominen on tapahtunut raskaudesta eli hä- pimuksen irtisanomista työntekijästä johtuvasta syystä nen henkilöönsä liittyvästä syystä eikä siihen ole ollut koskevan 3 §:n mukaan irtisanomisen peruste mää- sopimuksessa tarkoitettua asiallista ja painavaa syytä, räytyi VTSL 37 §:n mukaan. on työtuomioistuimella mielestäni velvollisuus tutkia8 - Irtisanomissuojasopimus 2001
  • 10. kanne ja ottaa huomioon myös TSL 7:9 §:n todistus- Tällaisessa tilanteessa voidaan tutkia onko väitettyjä tuo-taakkaa koskeva säännös. tannollisia ja taloudellisia perusteita ollut ja onko niitä käytetty henkilöön liittyvän syyn verukkeena. Työ- Työsopimuksen irtisanominen työntekijästä sopimuksen päättämisperuste voidaan käsitellä henki- johtuvalla tai hänen henkilöönsä liittyvällä perus- löstä johtuvana syynä myös esimerkiksi silloin, kun työn- teella on mahdollista vain silloin, kun peruste ei antaja arvioi väärin työntekijän mahdollisuudet millään tavalla liity työntekijän raskauteen tai perhe- uudelleenkoulutukseen. Mikäli työnantaja ei pysty näyt- vapaan käyttöön. Esimerkiksi jos työntekijän epä- tämään taloudellisten ja tuotannollisten syiden olemas- rehellinen menettely selviää vasta hänen perhevapa- saoloa, katsotaan, että työsopimus on irtisanottu työn- ansa aikana, työnantaja voi – perusteen täyttäessä tekijästä itsestään aiheutuneista sopimuksen 2 §:ssä tar- asiallisuuden ja painavuuden vaatimuksen – irtisa- koitetuista syistä. Työnantaja voidaan tuomita maksa- noa perhevapaalla olevan työntekijän. Jos työnan- maan korvausta työsopimuksen perusteettomasta irti- taja irtisanoo raskaana olevan tai perhevapaata käyt- sanomisesta sopimuksen 12 ja 13 §:n mukaisesti. Työn- tävän työntekijän työsopimuksen, katsotaan irtisa- antajaliitto voidaan tuomita maksamaan hyvityssakkoa nomisen johtuneen työntekijän raskaudesta tai perhe- mikäli se on laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa. vapaan käyttämisestä, ellei työnantaja voi osoittaa Oikeuskäytännöstä esimerkiksi TT:1989- 68 ja 2000- 54. sen johtuneen muusta seikasta. 3.4.2 Purkuperusteen tutkiminenLakisäännös raskaana tai perhevapaalla olevan työnte- Milloin työnantaja on purkanut työsopimuksen vedo-kijän irtisanomisesta sisältyy TSL 7:9 §:n säännökseen. ten TSL:n 8:1.1 §:n mukaisiin purkuperusteisiin, voidaan sopimuksen perusteella tutkia, olisiko työnantajalla ol- TSL 7:9.1 §:n mukaan työnantaja ei saa irtisanoa työ- lut riittävät perusteet irtisanoa työntekijä sopimuksen sopimusta työntekijän raskauden johdosta eikä sillä 2 §:ssä mainituilla henkilöön liittyvillä irtisanomis- perusteella, että työntekijä käyttää oikeuttaan perhe- perusteilla. Tämä koskee työtuomioistuimen käytännön vapaaseen. Työnantajan pyynnöstä työntekijän on mukaan myös työsuhteen purkautumistapauksia, ku- esitettävä selvitys raskaudestaan. TSL 7:9.2 §:n mu- ten on todettu irtisanomissuojasopimuksen soveltamis- kaan jos työnantaja irtisanoo raskaana olevan tai ohjeissa 1981. Tältä osin tilanne ei ole muuttunut. perhevapaata käyttävän työntekijän työsopimuksen, Soveltamisohjeen määräys vastaa 1978 ISS:n 1 §:n, 1984 katsotaan irtisanomisen johtuneen työntekijän ras- ISS:n 8 §:n ja 1991 ISS:n allekirjoituspöytäkirjan 3 §:n kaudesta tai perhevapaan käyttämisestä, ellei työn- määräystä. Työsopimuksen purkamiseen ja purkautu- antaja voi osoittaa sen johtuneen muusta seikasta. miseen liittyvästä oikeuskäytännöstä katso esimerkiksi TSL 7:9.3 §:n mukaan työnantaja saa irtisanoa äitiys-, TT:1982- 95, 1986- 149, 1990- 32, 1990- 110 ja 1994- 19. erityisäitiys- , isyys- , vanhempain- tai hoitovapaalla olevan työntekijän työsopimuksen TSL 7:3 §:ssä Jos tällaisen riita- asian ratkaiseminen sitä edellyttää, työ- säädetyillä taloudellisilla ja tuotannollisilla irtisanomis- tuomioistuimen ottaa kantaa työsopimuslain purkamis- perusteilla vain, jos työnantajan toiminta päättyy perusteiden soveltamiseen, vaikka työtuomioistuimen kokonaan. toimivaltaan ei sinänsä kuulu lainsäännösten oikean si- sällön vahvistaminen. Oikeuskäytännöstä ks. esim. TT:1990-32.3.3 Työntekijä irtisanoutuuSopimusta sovelletaan, kun työntekijä itse irtisanoutuu. Mikäli työnantajalla ei päättämistilanteessa ole ollut oi-Työntekijä ei ole velvollinen perustelemaan keutta työntekijän työsopimuksen purkamiseen tai edesirtisanoutumistaan. Sen sijaan irtisanomisaikoja ja irtisa- sen irtisanomiseen, työnantaja tuomitaan maksamaannomisessa noudatettavia menettelytapoja on myös työn- työntekijälle saamatta jäänyt irtisanomisajan palkka jatekijän noudatettava työsopimusta irtisanoessaan. lomakorvaus irtisanomisajalta sopimuksen 4 §:n mukai-Oikeuskäytännöstä esimerkiksi TT:1988- 119, 2001- 12. sesti sekä korvausta työsopimuksen perusteettomasta irtisanomisesta sopimuksen 12 §:n ja 13 §:n mukaisesti. Työnantajaliitto voidaan tuomita maksamaan hyvitys-3.4 Yksilöllisen sakkoa mikäli se on laiminlyönyt valvontavelvollisuu-irtisanomissuojan kiertäminen tensa. Oikeuskäytännöstä esimerkiksi TT:1986- 32, 1986- 103, 1991- 4, 1996-78, 1996- 81, 1999- 18 ja 2000- 45.3.4.1. Kollektiivi-irtisanomis-perusteen tutkiminen Jos työnantajalla ei purkutilanteessa ole ollut riittäviäMilloin työnantaja on irtisanonut työntekijän vedoten perusteita (erittäin painavaa syytä) työsopimuksen pur-TSL 7:3- 4 §:n mukaisiin taloudellisiin ja tuotannollisiin kamiseen, mutta kylläkin asiallinen ja painava syy senirtisanomisperusteisiin, voidaan sopimuksen perusteel- irtisanomiselle, työnantaja tuomitaan maksamaan työn-la tutkia, onko irtisanominen tosiasiallisesti tapahtunut tekijälle korvaus saamatta jääneestä irtisanomisajan pal-työntekijästä johtuvasta tai hänen henkilöönsä liittyväs- kasta ja irtisanomisajan palkkaan liittyvästä lomaetujentä syystä. Soveltamisohjeen määräys vastaa sisällöltään menetyksestä (eli lomakorvaus) korkoineen sopimuk-1984 ISS:n 8 §:n ja 1991 ISS:n allekirjoituspöytäkirjan sen 4 §:n mukaisesti. Oikeuskäytännöstä esimerkiksi3 §:n määräystä. TT:1986-139, 1987- 31, 1988- 59, 1991- 110 ja 1992- 145. Irtisanomissuojasopimus 2001 - 9
  • 11. Työnantajaliitto voidaan tuomita maksamaan hyvitys- tuomita työehtosopimuksen tietensä rikkomisesta mak-sakkoa mikäli se on laiminlyönyt valvontavelvollisuu- samaan hyvityssakkoa. Vastaavasti työnantajaliitto voi-tensa. daan tuomita hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä.Työnantajaa, joka perusteettomasti purkaa työntekijäntyösopimuksen ja tämän johdosta tuomitaan maksamaan a ) Päättämisperusteeseen vetoaminen (TSL 9:1 §). Kat-työntekijälle korvausta, ei voida enää erikseen tuomita so myös sopimuksen 8 §:ää käsittelevää jaksoa.hyvityssakkoon työsopimuksen purkamisen yhteydes-sä tapahtuneen irtisanomisajan laiminlyönnin johdosta. b ) Työntekijän kuuleminen (TSL 9:2 §). E nnen kuinTähän liittyen ks. sopimuksen seuraamusjärjestelmää työnantaja purkaa työsopimuksen TSL 1:4 §:nkoskeva 20 §:n määräys ja oikeustapaus TT:1987- 31. (koeaikasäännös) perusteella, työnantajan on varat- tava työntekijälle tilaisuus tulla kuulluksi työ- sopimuksen päättämisen syistä. Tällöin työntekijäl-3.5. Koeaikapurun menettelytavat lä on oikeus saada tiedot perusteista ja esittää omat kantansa. Syillä tarkoitetaan niitä työnantajan tiedossaSopimus ei 1984 ISS:n solmimisesta lähtien ole koske- olevia syitä, joiden perusteella työsopimus on pää-nut koeaikaa ja työsopimuksen purkamista koeaikana tetty. Jos todellisia syitä ei esitetä, työnantaja ei täytämuuta kuin koeaikapurkuun liittyvien menettelytapa- velvollisuuttaan kuulla työntekijää ennen koeaika-säännösten osalta. purun suorittamista. Työntekijällä on oikeus kuule- misessa käyttää avustajana esimerkiksi luottamus- TSL 1:4 §:n mukaan osa työsuhteen voimassaoloajasta miestä. Lain perustelujen mukaan työntekijällä tu- voidaan sopia yleensä enintään neljän kuukauden lee olla kohtuullinen valmistautumisaika ennen kuu- pituiseksi koeajaksi. Kahdeksaa kuukautta lyhyem- lemista, jotta hänellä olisi mahdollisuus esittää pe- mässä määräaikaisessa työsuhteessa koeaika saa olla rusteltu näkemyksensä asiassa ja hankkia itsel- enintään puolet työsopimuksen kestosta. Tuon ajan leen halutessaan avustaja. Katso myös sopimuksen kuluessa työnantaja ja työntekijä voivat purkaa työ- 9 §:ää käsittelevää jaksoa. sopimuksen normaaleja purku- ja irtisanomis- säännöksiä noudattamatta. Työsopimusta ei kuiten- c ) Työsopimuksen päättämisilmoituksen toimittaminen kaan saa purkaa syrjivillä tai muutoinkaan koeajan (TSL 9:4). Ilmoitus on toimitettava ensisijaisesti työn- tarkoitukseen nähden epäasiallisilla perusteilla. Koe- tekijälle henkilökohtaisesti. Toimitettaessa työ- ajasta on nimenomaisesti sovittava työnantajan ja sopimuksen päättämisilmoitus kirjeitse tai sähköi- työntekijän välillä. Jos työnantajaa sitovassa työehto- sesti katsotaan TSL 1:4 §:n mukaiseen perusteeseen sopimuksessa on määräys koeajasta, työnantajan on vedotun sovitussa tai säädetyssä ajassa, jos ilmoitus ilmoitettava tämän määräyksen soveltamisesta työn- on tuon ajan kuluessa jätetty postin kuljetettavaksi tekijälle työsopimusta solmittaessa. Koeaika voi olla tai lähetetty sähköisesti. Katso myös sopimuksen vain työsuhteen alussa. Peräkkäisissä sopimuksissa 5 §:ää käsittelevää jaksoa. koeajan käyttö ei ole mahdollista, jos näissä on so- vittu samoista tai samankaltaisista työtehtävistä. d ) Päättämisperusteiden ilmoittaminen työntekijälle (TSL 9:5 §). Työnantaja on voinut koeaikapurun suo-· Työtuomioistuin on tuomionsa TT:1989-156 perus- rittaessaan ilmoittaa perusteeksi pelkästään koeajan. teluissa todennut muun muassa, että koeajan tar- Säännöksen mukaan työntekijän pyynnöstä työn- koituksena voidaan sanoa olevan varata työnanta- antajan on viipymättä annettava työntekijälle kirjal- jalle mahdollisuus saada työntekijän työssäolon avul- lisesti ilmoitus todellisista purkuperusteista eli ne la selkoa siitä, pystyykö työntekijä suoriutumaan työ- työnantajan tiedossa olevat purkamisen syyt, joiden sopimuksen edellyttämästä työstä tyydyttävällä ta- perusteella työsopimus on päätetty. Kirjallisesti on valla. Koeaika antaa myös työntekijälle itselleen ti- ilmoitettava myös työsuhteen päättymispäivämäärä. laisuuden selvittää, osoittautuvatko työ ja työsken- Kyse ei uuden lain mukaan ole enää perusteiden telyolosuhteet häntä tyydyttäviksi. pääkohdista, vaan työnantajan tulee ilmoittaa ne syyt, joita hän tietoisesti on käyttänyt. Pelkkä koeaika eiTyösopimuksen purkamisessa koeaikana on sopimuk- ole työnantajan tiedossa oleva koeaikapurun syy.sen soveltamisohjeen mukaan noudatettava seuraavas- Koeaika on vain se ajankohta, jonka kuluessa työn-sa lueteltavia työsopimuslain 9:1- 2 §:n ja 9:4- 5 §:n antaja voi käyttää normaaleista päättämisperusteistamenettelytapasäännöksiä. Nämä lakisäännökset ovat so- poikkeavia purkamisen syitä, kuten Seppo Koski-pimuksen osia. Soveltamisohje pohjautuu 1984 ISS:n 1 §:n nen on todennut. Työnantaja ei siten enää voi il-soveltamisohjeeseen ja 1991 ISS:n 1 §:n soveltamisoh- moittaa koeaikapurun perusteeksi pelkkää koeaikaa.jeeseen, jotka puolestaan saivat sisältönsä irtisanomis- Työnantaja rikkoo velvollisuuttaan, jos hän ei ilmoitamenettelylain ja työsopimuslain säännöksistä. Seuraa- perustetta yhtä yksityiskohtaisesti, kuin miten hänmuksena menettelytapojen noudattamatta jättämisestä sitä on käyttänyt.työnantaja voidaan työehtosopimuslain 7 §:n nojalla10 - Irtisanomissuojasopimus 2001
  • 12. Mitä tarkemmin syyt kuulemisen ja purkamisen yh- teydessä ilmoitetaan, sitä pienempi vaara myös on, että purkuperusteita koskeva oikeudenkäynti perus- tuu väärinkäsityksille tai puutteellisista tiedoista johtuville arveluille. Katso myös sopimuksen 6 §:ää käsittelevää jaksoa. Vanhan lain tilanteeseen liitty- vässä tuomiossa TT:1986-69 työtuomioistuin katsoi perusteluissaan muun muassa, että työntekijällä tu- lisi ainakin hänen väittäessään purkamisen johtu- neen laissa kielletystä syystä olla mahdollisuus saa- da työnantajalta selvitys siihen johtaneista tosiasi- oista, jollaisena ei voida pitää purkamisen toimitta- mista koeajaksi sovittuna ajanjaksona.3.6 Lomautuksen ja kollektiivi-irtisanomisten menettelytavatSopimuksen menettelytapoja noudatetaan myöslomautustilanteissa ja taloudellisilla tai tuotannollisillaperusteilla tapahtuvissa irtisanomissa. Tässä tarkoitettu-ja menettelytapoja on sopimuksen 1 §:n soveltamis-ohjeen mukaan sopimuksen I (yleiset määräykset), III(lomautus) ja IV (erinäisiä määräyksiä) luvuissa. Sopi-musmääräys on sisällöltään sama kuin 1984 ISS:n 1 § jasen soveltamisohje samoin kuin 1991 ISS:n 1 § ja sensoveltamisohje.Kaikkia edellä 3.1.-3.6. kohdissa mainittuja tilanteita kos-kevat riidat voidaan käsitellä työtuomioistuimessa. Irtisanomissuojasopimus 2001 - 11
  • 13. 4 SOPIMUKSEN ULKOPUOLELLE JÄÄVÄT PÄÄT-TÄMISTILANTEET SEKÄ ERÄÄT RAJATILANTEET(1 § JA SEN SOVELTAMISOHJE)Sopimuksen ulkopuolelle jäävät pääsääntöisesti sopi- 7 Työnantaja irtisanoo työntekijän työsopimuksenmuksen 1 §:n ja sen soveltamisohjeen mukaan seuraa- vedoten työsopimuslain (TSL 7:3- 4 §) mukaisiin ta-vassa luetellut tilanteet. Niitä koskevat riidat käsitellään loudellisiin ja tuotannollisiin perusteisiin. Katso edel-työsopimuslain mukaisesti yleisissä tuomioistuimissa. lisen jakson kohta 3.4.1., jonka mukaan työtuo-Näiden tilanteiden osalta on kuitenkin otettava huomi- mioistuin voi tutkia onko irtisanominen tosiasialli-oon eräät rajatilanteet ja työsuhdeturvan kiertotilanteet, sesti aiheutunut työntekijästä johtuvasta tai hänenjoita koskevat riidat voidaan käsitellä työtuomioistui- henkilöönsä liittyvästä syystä.messa. Sopimusmääräys ja soveltamisohje vastaavat osit-tain jo 1978 ISS:n 1 §:ää, mutta erityisesti 1984 ISS:n 1 8 Luovutuksensaaja irtisanoo tuotannollisista ja talou-§:ää ja soveltamisohjetta samoin kuin 1991 ISS:n 1 §:ää dellisista syistä johtuvalla irtisanomisperusteella työn-ja soveltamisohjetta. tekijän työsopimuksen liikkeen luovutuksen yhtey- dessä (TSL 7:5 §).1 Merimieslaissa (423/78) tarkoitetut työsuhteet. 9 Työntekijä irtisanotaan saneerausmenettelyn yhtey-2 Ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa (630/ dessä (TSL 7:7 §). Työnantajalla on poikkeukselli- 98) tarkoitetut työsuhteet. Tällä tarkoitetaan oppisopi- nen irtisanomisoikeus 2 kuukauden irtisanomisai- muskoulutukseen liittyviä työsuhteita (ks. lain 17 §). kaa noudattaen seuraavissa tilanteissa. E nsinnäkin, jos irtisanomisen perusteena on saneerausmenettelyn3 Määräaikaiset työsopimukset (TSL 1:3.2 §). Sopimuk- aikana suoritettava järjestely tai toimenpide, joka on sen perusteella voidaan kuitenkin työsopimuksen välttämätön konkurssin torjumiseksi ja jonka vuoksi päättymiseen liittyvässä riidassa tapaus kerrallaan työ lakkaa tai vähenee olennaisesti ja pysyvästi. ratkaista onko kysymyksessä määräaikainen vai tois- Toiseksi, jos irtisanomisen perusteena on vahviste- taiseksi voimassa oleva työsuhde, kuten on todettu tun saneerausohjelman mukainen toimenpide, jon- 1978 ISS:n 1981 valmistuneissa soveltamisohjeissa. ka vuoksi työ lakkaa tai vähenee olennaisesti ja Mikäli määräaikainen sopimus on tehty ilman pe- pysyvästi, tai perusteena on vahvistetussa saneeraus- rusteltua syytä tai määräaikaisia sopimuksia on il- ohjelmassa todetusta taloudellisesta syystä johtuva, man perusteltua syytä tehty toistuvasti peräkkäin, ohjelman mukainen järjestely, joka edellyttää työ- on työsopimuksia pidettävä toistaiseksi voimassa ole- voiman vähentämistä. Irtisanomisoikeutta ei kuiten- vina. Oikeuskäytännöstä ks. esim. TT: 2002- 2. kaan saneerausmenettelyn yhteydessä ole, jos työn- tekijä on sijoitettavissa tai koulutettavissa toisiin teh-4 Työnantaja purkaa työsopimuksen vedoten työ- täviin TSL 7:4 §:n mukaisesti. sopimuslain (TSL 8:1 §) mukaisiin purkamisperus- teisiin. Katso edellisen jakson kohta 3.4.2., jonka Työntekijä voi saneerausmenettelyn yhteydessä irti- mukaan työtuomioistuin voi tutkia, onko tällaisessa sanoutua 14 päivän irtisanomisaikaa noudattaen. Jos tapauksessa työsuhteen päättämiselle ollut irtisano- työntekijä on irtisanoutumishetkellä lomautettuna, miselle vaaditut perusteet. hän saa irtisanoutua ilman irtisanomisaikaa (ks. TSL 5:7.1 §). Tämä ei kuitenkaan koske lomautuksen5 Työnantaja pitää työsopimusta työntekijän poissa- päättymistä edeltävää seitsemän päivän aikaa. olon vuoksi purkautuneena (TSL 8:3 §). Työtuomio- istuin on omaksunut käytännön, jonka mukaan se tutkii, onko tällaisessa tapauksessa työsuhteen päättä- 10 Työntekijä irtisanotaan työnantajan konkurssin tai miselle kuitenkin ollut irtisanomiselle vaaditut perus- kuoleman perusteella (TSL 7:8 §). Työnantajan kon- teet. Myöskään tältä osin ei uudessa sopimuksessa kurssissa sekä työnantaja että työntekijä voivat irti- ole soveltamisalaa muutettu. Katso edellisen jakson sanoa työsopimuksen 14 päivän irtisanomisajalla. kohta 3.4.2. Palkan konkurssin ajalta maksaa konkurssipesä. Työnantajan (henkilöyritys) kuoltua sekä kuolin-6 Työnantaja purkaa työsopimuksen koeaikana (TSL pesän osakkailla että työntekijöillä on 14 päivän 1:4.4 §). Tässä tilanteessa noudatetaan kuitenkin edel- irtisanomisoikeus. Oikeutta on käytettävä kolmen lä mainittuja menettelytapasäännöksiä. kuukauden kuluessa työnantajan kuolemasta12 - Irtisanomissuojasopimus 2001
  • 14. 5 TYÖNTEKIJÄN HENKILÖÖNLIITTYVÄT IRTISANOMISPERUSTEET(2 § JA SEN SOVELTAMISOHJE)Irtisanomisperusteiden osalta irtisanomissuojasopimukset käytännössä työkyvyn pysyvänä heikentymisenä on pi-koskivat vuoteen 1984 saakka sekä individuaali- e ttä detty samaa noin vuoden kestänyttä työkyvyttömyyttä,kollektiivi- irtisanomisia. Kevään 2001 sopimusneuvotte- joka on omaksuttu eläkelaeissa (TT:1984- 56, 2002- 47).luissa oli esillä soveltamisalan laajennus niin, että uusisopimus olisi koskenut työsopimuksen irtisanomista, Työnantajan on myös selvitettävä työntekijän edelly-työntekijän lomauttamista sekä työsopimuksen purka- tykset selvitä omista tai työpaikalla tarjolla olevista muistamista ja purkautumista kokonaisuudessaan kuten esi- työtehtävistä sairaudesta huolimatta. Sekä fyysisen ettämerkiksi metalliteollisuuden ja eräiden muiden alojen psyykkisen toimintakyvyn häiriötilat voivat olla saira-sopimukset. TT ei kuitenkaan syystä tai toisesta halun- uksia. Irtisanomisperusteen täyttymiseen vaikuttavatnut palata edes aikaisempaan tilanteeseen. Uusi sopi- myös työpaikan yleiset olosuhteet, mahdollisuus so-mus, kuten myös 1984 ISS ja 1991 ISS, siten koskee peuttaa työntekijän työtehtävät tai työolot hänen työ-vain työntekijän henkilöön liittyviä irtisanomisperusteita. kykyään vastaavaksi sekä työnantajan mahdollisuudet töiden uudelleenjärjestelyyn ja muun työn tarjoamiseen.Toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen säännönmu- Työsopimusta ei enää voida purkaa sillä perusteella,kainen päättämistapa on irtisanominen. Tällöin työsuh- että työntekijä on jatkuvasta syystä kykenemätön työ-de päättyy irtisanomisilmoituksen (ks. sopimuksen 5 §) hön. Työtuomioistuimen oikeuskäytännöstä esimerkiksitoimittamisesta alkavan irtisanomisajan (ks. sopimuksen TT:1984-135, 1986-123, 1990-3, 1992-28, 1994-19, 1996-3 §) viimeisenä päivänä. 85, 1996-39, 1999- 10, 2000-35, 2001- 30 ja 2002- 6.Sopimuksen 2 §:n mukaan työnantaja ei saa irtisanoa 5.1.2 Osallistuminentyöntekijää ilman asiallista ja painavaa syytä. Työnteki- työtaistelutoimenpiteeseenjän henkilöön liittyvien irtisanomisperusteiden on olta- Työntekijän osallistuminen työehtosopimuslain mukaanva TSL 7:1-2 §:n mukaisesti asiallisia ja painavia. Näissä sallittuun tai työntekijäyhdistyksen toimeenpanemaansopimuksen osana olevissa työsopimuslain säännöksissä työtaistelutoimenpiteeseen. Lakiperustelujen mukaanon määritelty työntekijän henkilöön liittyvät irtisano- työtaistelutoimenpiteeseen osallistuminen voisi olla asi-misperusteet. Irtisanomisperusteelta vaadittava asialli- allinen ja painava syy työsopimuksen irtisanomiseensuus tarkoittaa yleisellä tasolla muun muassa sitä, että vain silloin, kun esimerkiksi lakkoon on työehtosopi-peruste ei saa olla syrjivä. muksen voimassa ollessa ryhdytty työehtoihin vaikut- tamiseksi ilman liiton tai ammattiosaston päätöstä tai myötävaikutusta. Tällöinkin irtisanomisen yleisten edel-5.1 Kielletyt irtisanomissyyt, jotka lytysten on täytyttävä. Arvioinnissa on otettava huomi-eivät ole asiallisia ja painavia oon muun muassa työtaistelun kesto, mahdollinenSopimuksen 2 §:n soveltamisohjeessa viitataan TSL toistuvuus ja työnantajalle aiheutuneen vahingon mää-7:2.2 §:ään, jossa on lueteltu irtisanomissyitä, joita ei rä sekä työnantajan menettely työtaistelutoimenpiteenainakaan voida pitää asiallisena ja painavana irtisanomis- mahdollisena syynä. Huomioon tulee ottaa myös syrjin-perusteena. Lisäksi soveltamisohjeessa todetaan, että täkielto ja tasapuolisen kohtelun vaatimus. Irtisanomis-työsopimuksen irtisanomisperusteiden sisältöä on tar- päätös ei saa olla syrjivä. Oikeuskäytännöstä esimer-kemmin kuvattu hallituksen esityksen (HE 157/ 2000) kiksi TT:1978- 27, 1981- 145, 1992- 8.perusteluissa. 5.1.3 Työntekijän mielipiteet ja osallistuminenTyösopimuslaissa on seuraava esimerkkiluettelo kielle- yhteiskunnalliseen tai yhdistystoimintaantyistä irtisanomisperusteista: Työntekijän poliittiset, uskonnolliset tai muut mielipi- teet tai hänen osallistumisensa yhteiskunnalliseen tai5.1.1. Työntekijän terveydentila yhdistystoimintaan. Irtisanomiskielto liittyy syrjintäkiel-Työntekijän sairaus, vamma tai tapaturma eivät kelpaa toon ja työntekijöiden tasapuolisen kohtelun vaatimuk-asialliseksi ja painavaksi syyksi, ellei työntekijän työky- seen. Oikeuskäytännöstä esimerkiksi TT:1975- 51,ky ole näistä syistä vähentynyt sekä olennaisesti että KKO 1977 II 112.niin pitkäaikaisesti, ettei työnantajalta voida kohtuudel-la edellyttää sopimussuhteen jatkamista. Arvioinnissa 5.1.4 Turvautuminen oikeusturvakeinoihinotetaan lakiperustelujen mukaan huomioon muun Työntekijän turvautuminen hänen käytettävissään ole-muassa sairauden kesto ennen irtisanomisen toimitta- viin oikeusturvakeinoihin. Tällaisia keinoja voivat ollamista ja toisaalta myös sairauden luonne ja lääketieteel- esimerkiksi työntekijän tekemä valitus tai osallistumi-linen ennuste sairauden tulevasta kestosta ja työnteki- nen oikeudenkäyntiin työnantajaansa vastaan tämänjän paranemis- ja kuntoutumismahdollisuuksista. Oikeus- väitetyn lainvastaisen menettelyn johdosta. Myöskään Irtisanomissuojasopimus 2001 - 13
  • 15. työntekijän kääntyminen toimivaltaisen viranomaisen, 5.2 Velvoitteiden vakavakuten työsuojeluviranomaisen tai tasa- arvovaltuutetun rikkominen tai laiminlyöntitoimiston puoleen ei oikeuta päättämään työntekijäntyösuhdetta. Työntekijästä johtuvana tai hänen henkilöönsä liittyvä- nä asiallisena ja painavana perusteena voidaan pitääTyösopimuslain perustelujen mukaan tämä TSL 7.2.2 §:n sellaista työsopimuksesta tai laista johtuvien velvoittei-4 kohta pohjautuu perustuslain 21 §:n säännökseen ja den vakavaa rikkomista tai laiminlyöntiä, joka vaikut-Kansainvälisen työjärjestön ILO:n yleissopimukseen n:o taa olennaisesti työnantajan ja työntekijän väliseen ase-158, joka koskee työnantajan toimesta tapahtuvaa maan työsuhteessa. Irtisanominen voi olla mahdollistapalvelussuhteen päättämistä. Perustuslain säännöksen myös, jos työntekijän henkilöön liittyvät työnteko-mukaan jokaisella on oikeus saada asiansa käsitellyksi edellytykset ovat muuttuneet niin olennaisesti, ettei työn-asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä lain mu- tekijä tämän vuoksi enää kykene selviytymään työ-kaan toimivaltaisessa tuomioistuimessa tai muussa vi- tehtävistään eikä hänelle voida tarjota muita tehtäviä.ranomaisessa sekä oikeus saada oikeuksiaan ja velvolli-suuksiaan koskeva päätös tuomioistuimen tai muun riip- Soveltamisohjeessa todetaan työsopimuslakiin viitaten,pumattoman lainkäyttöelimen käsiteltäväksi. että irtisanomisperusteen asiallisuuden ja painavuuden arvioinnissa on muun ohella merkitystä työsopimuksestaTähän kysymykseen liittyy myös eduskunnan syksyllä tai laista johtuvien velvollisuuksien laiminlyömisen tai2001 hyväksymä Euroopan neuvoston lahjontaa kos- rikkomisen vakavuudella. Pelkkä laiminlyönnin tai rik-keva siviilioikeudellinen yleissopimus. Sopimuksen 9 komisen olemassaolo ei riitä, vaan on samalla arvioita-artiklan mukaan sopimusvaltion on varmistettava lainsää- va sen laatua ja merkitystä. Irtisanomisperuste voi syn-dännössään riittävä suoja epäoikeutettuja seuraamuk- tyä vain, jos työntekijän menettely riittävän vakavallasia vastaan sellaisia työntekijöitä varten, joilla on perus- tavalla rikkoo hänen sopimuksesta tai laista johtuviateltua syytä epäillä lahjontaa ja jotka vilpittömässä mie- velvoitteitaan.lessä kertovat epäilyksistään asiasta vastaaville henki-löille tai viranomaisille. Sopimuksen voimaan saatta- Työsopimuksesta johtuvien velvoitteiden rikkomi-mista koskevassa hallituksen esityksessä (HE 86/ 2001) selta tai laiminlyönniltä edellytetään lakiperustelujentodetaan, että uuden työsopimuslain 7:2.2 §:n 4 kohta mukaan (HE 157/ 2000, s. 99), että se vaikuttaa niin(turvautuminen oikeusturvakeinoihin) täyttää tämän vakavalla tavalla työnantajan ja työntekijän keski-velvoitteen. Hallituksen esityksen mukaan perusteetto- näiseen asemaan työsuhteessa, että sopimussuhteenmina seuraamuksina, joita ei tällaisessa tilanteessa voi jatkamiselle ei ole edellytyksiä. Irtisanominen työ-kohdistaa työntekijään, voivat olla mm. työtehtävistä sopimusvelvoitteiden rikkomisen tai laiminlyönninvapauttaminen, alempiarvoisiin tehtäviin siirtäminen tai perusteella on sallittua vain silloin, kun menettelymuu urakehitystä heikentävä toimenpide. kohdistuu työsuhteen kannalta olennaisena pidet- täviin velvollisuuksiin.Työnantajalla ei siis ole oikeutta aiheuttaa työntekijällehaitallisia seuraamuksia esimerkiksi irtisanoa sellaista Seuraavassa käsitellään tarkemmin velvoitteiden vaka-työntekijää, joka turvautuu asiassaan käytettävissään vaa rikkomista tai laiminlyöntiä:oleviin oikeusturvakeinoihin kuten toimivaltaiseentuomioistuimeen tai viranomaiseen. 5.2.1 Työvelvoitteen laiminlyönti Tavanomaisin työsopimuksen vastainen menettely onLain kohdassa tarkoitetut asiat voivat liittyä myös esi- työvelvoitteen laiminlyönti. Työntekijä voi esimerkiksimerkiksi työehtoihin, työterveyteen ja työturvallisuuteen, jättää tekemättä jonkun yksittäisen, työvelvoitteen pii-ympäristönsuojeluun, yrityksen kirjanpito- tai vero- riin kuuluvan tehtävän tai hoitaa työtehtäviänsä puut-rikkomuksiin taikka muuhun epäiltyyn lainvastaiseen teellisesti (TT-1974-5, 1982-164, 1986-63, 1988-54, 1992-menettelyyn elinkeinotoiminnassa. E llei työntekijä us- 99, 1996-81). Työvelvoitteen laiminlyönti voi ilmetäkalla ottaa tällaisissa tilanteissa asiaa esille työnantajan luvattomana poissaolona työstä tai jatkuvana tai useinkanssa ja vaatia epäkohtien korjaamista, hän voi kään- toistuvana myöhästelynä taikka poistumisena työpaikaltatyä myös luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun ennen työajan päättymistä. Lakiperustelujen mukaanpuoleen. Työntekijä saattaa myös olla velvollinen ker- irtisanomisperusteeksi voi muodostua myös ilmeinentomaan työnantajalle haitallisia seikkoja oikeudenkäyn- huolimattomuus työssä (TT:1972- 9), työnantajan työn-nissä tai esitutkinnassa ollessaan esimerkiksi kuultava- johto-oikeuden rajoissa antamien määräysten noudat-na todistajana. tamatta jättäminen taikka epäasianmukainen käyttäyty- minen (TT:1978-4, 1982- 186, 1986- 139, 1987- 17, 1990-5.1.5 Raskaus ja perhevapaiden käyttö 115, 1995- 75). Niin ikään perusteeton työstä kieltäyty-Työnantaja ei saa irtisanoa työsopimusta raskauden joh- minen (TT1979- 39, 1983- 59, 1986-32, 1986-103, 1990-dosta eikä sen johdosta, että työntekijä käyttää oikeut- 66) samoin kuin työntekijän epärehellisyys (TT:1985-taan säädettyihin perhevapaisiin (TSL 7:9). Tätä kiellet- 146, 1989- 34, 1991- 110, 1993- 102, 1996- 45, 1999- 58,tyä irtisanomisperustetta on käsitelty edellä sopimuk- 1999- 57) ja siitä aiheutuva luottamuspula (TT: 2002- 11)sen soveltamisalan kohdalla. voivat muodostaa asiallisen ja painavan irtisanomisen perusteen.14 - Irtisanomissuojasopimus 2001
  • 16. Monissa työvelvoitteiden laiminlyöntitapauksissa esimies- 5.2.4. Muissa laeissa säädetyt velvollisuudetten puuttuminen tilanteeseen huomautuksin ja kirjallisin Työntekijä voi rikkoa tai laiminlyödä myös muissa laeissavaroituksin saattaa, mikäli laiminlyönti jatkuu tai rikko- säädettyjä velvollisuuksiaan. Jotta tällaisella olisi merki-mus toistuu, vahvistaa asiallisen ja painavan perusteen tystä työsuhteen kannalta, teolla on oltava selvä yhteysolemassaoloa. Sopimus kuten myös työsopimuslaki aset- työsuhteesta johtuviin velvollisuuksiin ja sen tulee vai-taa varoituksen irtisanomisen edellytykseksi (tätä käsi- kuttaa vakavalla tavalla työsuhteeseen ja sen jatkamis-tellään jäljempänä). edellytyksiin. Mikä tahansa esimerkiksi vapaa- aikana tehty rikkomus tai rikos ei aiheuta irtisanomisperustetta.5.2.2 Alkoholin käyttö ja hoitoonohjaus Perusteen asiallisuuden ja painavuuden arvioinnissa mer-Työvelvoitteen laiminlyönteihin, myöhästymisiin ja kitystä on muun muassa rikoksen laadulla, vakavuu-luvattomiin poissaoloihin voi liittyä myös työntekijän della ja siitä tuomittavalla rangaistuksella sekä sillä, mi-runsas alkoholin käyttö. Alkoholin tai muiden huumaa- ten se liittyy työntekijän työtehtävien laatuun ja hänenvien aineiden käyttö voi myös vaarantaa työturvallisuutta asemaansa työnantajan organisaatiossa. Oikeuskäytän-työpaikalla. Päihtyneenä esiintyminen tai vastoin kiel- nöstä ks. esim. TT:1984-73 ja 1987- 154).toa tapahtunut päihdyttävien aineiden käyttäminen työ-paikalla voi tilanteen kokonaisarvioinnista riippuen oi- 5.2.5 Olosuhteiden muutoksen vaikutuskeuttaa työnantajan purkamaan (ks. jakso 5.3.) tai irti- Työntekijän edellytykset tehdä työtä voivat puuttua hä-sanomaan työsopimuksen. nen riskipiirissään olevan olosuhteiden muutoksen vuoksi. Lakiperustelujen mukaan esimerkiksi pitkäai-Työehtosopimuksissa ja myös työpaikkakohtaisesti on kainen vapausrangaistus voi estää työnteon. Niin ikäänsovittu ns. päihdeongelmaisten hoitoonohjausjärjestel- autonkuljettajalle tuomittu ajokielto voi, kiellon kestos-mästä silloin, kun työntekijälle on syntynyt alkoholi- ta kuitenkin riippuen, merkitä työntekijän työnteko-ongelmia. Menettelyn tavoite on auttaa työntekijää pa- edellytysten olennaista muuttumista. Irtisanomisperus-lauttamaan työkykynsä ennalleen, jotta työvelvoitteesta teen täyttyminen edellyttää tällöinkin sitä, että työnte-suoriutuminen tapahtuisi sovitulla tavalla. Hoitoon- kijälle ei kohtuudella voida tarjota muuta työtä ajokiellonohjausta koskeviin periaatteisiin liittyy yleensä myös täl- ajaksi.laisissa tilanteissa noudatettava varoitusjärjestelmä. Työn-antajan tulee ensisijaisesti puuttua tilanteeseen ohjaa- Jollei työsopimuksen mukainen työ nimenomaan edel-malla työntekijä päihdeongelmaisille tarkoitettuun hoi- lytä ajokortin voimassaoloa, ei ajokielto sellaisenaantoon. Hoitoonohjaus voi käynnistyä myös työntekijän voi muodostaa työntekijän irtisanomisperustetta (ks.aloitteesta. Hoitoonohjausmenettelyä tulee noudattaa TT:2000- 25).kaikkien työntekijöiden kohdalla samalla tavalla, muussatapauksessa työnantaja rikkoo tasapuolisen kohtelun 5.2.6 Soveltamisohjeen esimerkitvaatimusta (ks. esim. TT:1996- 78). Työntekijän kieltäy- Myös soveltamisohjeessa pyritään täsmentämään asial-tyminen hoitotarjouksesta tai työvelvoitteiden laimin- linen ja painava syy – käsitteen sisältöä luettelemalla ai-lyönti hoitoonohjauksen aikana voi vaikuttaa irtisano- kaisempia sopimuksia vastaavalla tavalla eräitä esimerk-misperusteen syntymiseen. Hoitoonohjaukseen ja va- kejä sellaisista tapauksista, joissa työsuhteen päättämi-roituksiin liittyvästä oikeuskäytännöstä ks. esim. TT:1987- nen irtisanomalla voi tilanteesta ja rikkeen vakavuuden31, 1996- 78, 1998-26, 2001- 13, 2001- 56 ja 2001- 64. asteesta riippuen sopimuksen mukaan olla sallittua:5.2.3 Työsopimuksesta ja laista • Töiden laiminlyöminen. Oikeuskäytännöstä esi-johtuvien velvoitteiden rikkominen merkiksi TT:1973- 9, 1988:59, 1989- 101, 1996- 28,Työntekijällä on tiettyjä velvoitteita työsuhteessa. Laki- 1996- 81, 2000-45.perustelujen mukaan irtisanomisperusteen riittävyydenharkinnassa joudutaan myös arvioimaan, aiheuttaako • Työnantajan työnjohto-oikeutensa rajoissa anta-esimerkiksi työntekijän lojaliteettivelvoite (TT:1986- 100, mien määräysten rikkominen. Oikeuskäytännöstä1997- 34, 2001-36, 2001- 37, 2002- 11) ja lojaliteetti- esimerkiksi TT:1978-4, 1979-39, 1982-95, 1984-132,velvoitteen piiriin kuuluvien liikesalaisuuden paljastami- 1985- 30, 1986-32, 1987- 90, 1987- 144, 1989-39,nen, kilpailevan toiminnan kiellon (TT:1982- 124, 1987- 1990-110, 1991-4, 1995-24, 1996-28, 1997-34.43, 1991-82) tai työturvallisuusvelvoitteiden rikkominen(TT:1996-81, 1998-26) sellaisen luottamuspulan, että edel- • Perusteeton poissaolo. Oikeuskäytännöstä esi-lytyksiä työsuhteen jatkamiselle ei enää ole. Myös työn- merkiksi TT:1979- 8, 1983-124, 1984- 15, 1986- 89,antajan rahoja käsittelevän työntekijän kiinni joutuminen 1987- 34, 1991- 15, 1992- 145, 1998- 46, 1998- 13.rahavilpistä saattaa johtaa vakavaan luottamuspulaan. • Ilmeinen huolimattomuus työssä. Oikeuskäytän- nöstä esimerkiksi TT:1978- 58, 1985- 107, 1986- 76, 1992- 37, 1996- 81, 1996- 86. Irtisanomissuojasopimus 2001 - 15
  • 17. 5.3 Purkuperuste myös varoituksella annettu mahdollisuus korjata menettelyn-irtisanomisperuste sä. Varoituksen antamisvelvollisuus koskee kaikentyyp- pisiä työsuhteesta johtuvien velvollisuuksien rikkomisia.Irtisanomisperusteena pidetään soveltamisohjeen mu- Poikkeuksena ovat ainoastaan ne tapaukset, joissa irtisa-kaan myös syitä, joiden johdosta työsopimuksen pur- nomisen perusteena on niin vakava työsuhteeseen liitty-kaminen työsopimuslain mukaan olisi mahdollista. vä rikkomus, että työnantajalta ei voida kohtuudella edel-Purkamisperusteelta edellytetään aina irtisanomis- lyttää sopimussuhteen jatkamista (TSL 7:2.5 §).perustetta painavampaa perustetta. Vanhan TSL:n 43 §:n mukaan työsopimus voitiin TSL 8:1 §:n mukaan työsopimus voidaan purkaa purkaa, kun työntekijä tahallaan tai huolimattomuu- vain erittäin painavasta syystä. Purettaessa työsopi- desta jättää työvelvoitteensa täyttämättä ja varoi- mus päättyy heti. Purkaminen edellyttää aina sel- tuksesta huolimatta jatkaa laiminlyöntiään, jos pur- laista toisen sopijapuolen vahingonvaarapiirissä ole- kamisen yleisten edellytysten katsottiin samalla täyt- vaa olosuhteiden muutosta (rikkomista tai laimin- tyvän. Työtuomioistuimen ja korkeimman oikeuden lyöntiä), jonka vuoksi toiselta osapuolelta ei voida oikeuskäytännössä kiinnitettiin myös irtisanomis- kohtuudella edellyttää sopimussuhteen jatkamista perusteen arvioinnissa huomiota siihen, oliko työn- edes irtisanomisajan pituista aikaa. Lain mukaan työn- tekijää varoitettu työsopimuksen vastaisesta menet- antaja voi purkaa työsopimuksen, kun työntekijä va- telystä. Näin oli erityisesti tapauksissa, joissa työpai- kavalla tavalla rikkoo työsopimuksesta tai laista joh- kalla oli vakiintuneesti sovellettu varoituskäytäntöä. tuvia, työsuhteeseen olennaisesti vaikuttavia velvoit- Oikeuskäytännöstä ks. esim. TT:1983- 59, 1992-48, teita. Uudessa laissa ei enää ole esimerkkiluetteloa 2001-48, 2001-61, 2001- 64 ja 2002- 1. purkutilanteista. Tilanne, jossa työntekijä on jatku- vasta syystä kykenemätön työhön käsitellään uu- Varoituksen antamisen merkitys on siinä, että työnteki- dessa laissa ja sopimuksessa irtisanomissäännösten jä saa tiedon siitä, kuinka vakavana rikkomuksena työn- mukaisesti. Työnantaja ei saa purkaa työsopimusta antaja pitää hänen menettelyään. Varoitus on ennakko- toimintaansa liittyvillä tuotannollisilla tai taloudelli- muistutus siitä, millä tavoin työnantaja tulee reagoimaan silla perusteilla. varoituksessa tarkoitetun sopimusrikkomuksen tai lai- minlyönnin toistuessa. Varoituksen tarkoituksena on Työnantajalla voi, mikäli asianhaarat eivät anna ai- antaa työntekijälle mahdollisuus korjata menettelynsä hetta muuhun arviointiin, olla oikeus purkaa työ- ja osoittaa siten, että edellytyksen sopimussuhteen jat- sopimus esimerkiksi silloin, kun työntekijä välinpitä- kamiselle ovat olemassa. mättömyyttään vaarantaa työturvallisuutta työpaikal- la, esiintyy siellä päihtyneenä tai vastoin kieltoa käyt- Työsuhteen päättämismahdollisuudesta muistuttava tää siellä päihdyttäviä aineita (ks. esim. TT:2001-56 varoitus on eri asia kuin huomautus. Huomautus voi- ja 2001- 64) taikka tekee työtoverilleen väkivaltaa (ks. daan antaa vähäisemmistä eli lievemmistä rikkomuk- esim. TT:2001-62). sista tai laiminlyönneistä, joissa varoituskynnys ei edes täyty. Ks. esim. TT 2000-45. TSL 8:2 §:n mukaan purkamisoikeus raukeaa, jos työ- sopimusta ei ole purettu 14 päivän kuluessa siitä, Varoituksesta tulisi käydä selville ainakin seuraavat asi- kun sopijapuoli sai tiedon purkamisperusteen täyt- at. E nsinnäkin varoituksen aihe eli kuvaus työntekijän tymisestä. Jos purkaminen estyy pätevän syyn vuoksi, rikkomuksesta tai laiminlyönnistä. Toiseksi vaatimus, sen saa toimittaa 14 päivän kuluessa esteen lakkaa- että työntekijä korjaa menettelynsä ja toimii työpaikalla misesta. sovittujen sääntöjen mukaisesti. Kolmanneksi varoituk- sesta tulee ilmetä mahdolliset seuraamukset siitä mikäli TSL 8:3 §:n mukaan, jos työntekijä on ollut poissa näin ei tapahdu, esimerkiksi irtisanomisuhka. Varoitus työstä tai työpaikalta vähintään seitsemän päivää il- on syytä antaa työntekijälle kirjallisesti luottamusmiehen moittamatta sinä aikana työnantajalle pätevää syytä läsnä ollessa ja pyytää siihen työntekijän allekirjoitus. poissaololleen, työnantaja saa käsitellä työsopimusta Eräissä työehtosopimuksissa edellytetään, että varoituks- purkautuneena poissaolon alkamisesta lukien. Jos esta ilmoitetaan asianomaiselle luottamusmiehelle, mi- poissaolosta ei ole voitu ilmoittaa toiselle sopijapuo- käli tämä ei ollut läsnä varoitusta annettaessa. lelle hyväksyttävän esteen vuoksi, työsopimuksen purkautuminen kuitenkin peruuntuu. Työnantajan soveltaman varoituskäytännön on oltava johdonmukaista (ks. esim. TT:2001- 64). Jos työpaikalla annetaan ensimmäisestä epäasianmukaisesta käyttäyty-5.4 Velvollisuus varoittaa työntekijää misestä tai muusta sopimusrikkomuksesta ensin suulli-Sopimusmääräyksen viittaus TSL 7:1-2 §:ään tuo työnan- nen huomautus, sitten kirjallinen huomautus, kirjalli-tajalle velvollisuuden varoitusmenettelyyn irtisanomisissa. nen varoitus ja vasta sen jälkeen laiminlyönnin jatkues-TSL 7:2.3 §:n mukaan työntekijää, joka on laiminlyönyt sa ryhdytään työsopimuksen päättämiseen, on käytän-työsuhteesta johtuvien velvollisuuksien täyttämisen tai töä sovellettava kaikkiin työntekijöihin samoilla edelly-rikkonut niitä, ei saa irtisanoa, ennen kuin hänelle on tyksillä. Työntekijöitä on kohdeltava tasapuolisesti.16 - Irtisanomissuojasopimus 2001
  • 18. Sopimuksen 8 §:n mukaan työnantajan on vedottava viivytellyt sairauslomansa ilmoittamista. Työntekijä oliirtisanomisperusteeseen kohtuullisen ajan kuluessa sii- siten työtuomioistuimen mielestä varoituksista jatä, kun peruste tuli hänen tietoonsa. Jos työntekijälle huomautuksista huolimatta jatkanut ohjeiden vastais-on sopimusrikkomuksen johdosta annettu varoitus, sa- ta menettelyään.man tai samantyyppisen rikkomuksen toistuessairtisanomisperusteena voidaan vedota aiemmin annet- Varoituksen antaminen on normaalisti irtisanomisentuun varoitukseen, ellei varoituksen antamisesta ole edellytys. Toisin sanoen työnantaja ei voi suorittaa irti-kulunut niin pitkää aikaa, että sen on katsottava me- sanomista, ellei varoitusta ole annettu. Varoitusmenettelynettäneen merkityksensä. Työsopimuslain perusteluissa on omiaan vaikuttamaan nostavasti irtisanomiskynnyk-(HE 157/ 2000, s. 103) todetaan, että aiemmin annetun seen. Jos työntekijän rikkomus on niin vakava, ettävaroituksen merkityksen lakkaamiselle ei voida esittää hänen olisi ilman varoitustakin tullut ymmärtää menet-säädettäväksi täsmällistä määräaikaa, koska työntekijäl- telynsä moitittavuus, varoituksen antaminen ei kuiten-le annettavaa varoitusta koskeva säännös on tarkoitettu kaan ole irtisanomisen edellytyksenä.kokonaisharkintaa edellyttäväksi joustavaksi normiksi. Varoittamisvelvollisuuden laiminlyönti otetaan lisäksi Työtuomioistuimen tuomion TT:1996- 45 tapauksessa huomioon sopimuksen 12 ja 13 §:ssä tarkoitettua kor- työnantaja oli vuonna 1991 antanut työntekijälle vausta määrättäessä. luottamusmiehen läsnäollessa kolme suullista varoi- tusta työvelvoitteen tahallisen täyttämättä jättämisen johdosta. Lisäksi työnantaja oli antanut työntekijälle 5.5 Muun työn tarjoamisvelvollisuus vuoden 1993 aikana kaksi suullista varoitusta Sopimusmääräyksen viittaus TSL 7:1- 2 §:ään tuo lisäksi luvattomien poissaolojen johdosta. Kun viimeinen työnantajalle velvollisuuden selvittää, onko työ- kiistaton luvaton poissaolo oli tapahtunut yli puoli- sopimuksen irtisanominen vältettävissä sijoittamalla työn- toista vuotta ennen työsopimuksen irtisanomista, ei tekijä muuhun työhön. Työnantajan on siis työntekijäs- näillä poissaoloilla ollut työtuomioistuimen mieles- tä johtuvien tai hänen henkilöönsä liittyvien irtisanomis- tä merkitystä työntekijän työsopimuksen irtisanomis- perusteiden täyttymistä arvioitaessa otettava huomioon perusteen sopimuksenmukaisuutta harkittaessa. myös tämä muun työn tarjoamisvelvollisuus. Velvoit- teesta on säädetty TSL 7:2.4 §:ssä. Muun työn tarjoamis- Työtuomioistuimen tuomiossa TT:2000- 44 käsitellys- velvollisuutta ei kuitenkaan ole silloin, kun työntekijä sä tapauksessa oli työntekijälle luvattoman poissa- on rikkonut työsuhteeseen liittyviä velvollisuuksiaan niin olon johdosta annetussa kirjallisessa varoituksessa vakavalla tavalla, että työnantajalta ei voida kohtuudel- todettu sen olevan voimassa vuoden. Työtuomioistu- la edellyttää sopimussuhteen jatkamista (TSL 7:2.5 §). in katsoi mm., että kun seuraava varoitus työnteki- jälle oli annettu vasta lähes kahden vuoden päästä Sopimuksen 9 §:n mukaan työnantajan on aina ennen tästä, ei työnantaja enää työsopimuksen purkami- irtisanomisen toimittamista kuultava työntekijää irtisa- sen perusteena voinut vedota tähän varoitukseen. nomisen perusteena olevista seikoista. Samassa yhtey- dessä työnantajan on myös selvitettävä, olisiko irtisano- Työtuomioistuin totesi tuomionsa TT:2002-53 perus- minen vältettävissä siirtämällä työntekijä sellaisiin toi- teluissa, että koska yksilöperusteella tapahtuvan irti- siin työtehtäviin, joista työntekijä voisi ammattitaitonsa sanomisen tilanteissa irtisanomisperusteen täyttymistä ja kokemuksensa huomioon ottaen selviytyä. on aina arvioitava kokonaisuuden perusteella, ei va- roituksiin ilman sitä koskevia erityisiä määräyksiä voida TSL 7:2.5 §:n perusteluissa (HE 157/2000, s. 103) tode- soveltaa kaavamaisia vanhentumisaikoja. Varoitus taan, että muun työn tarjoamisvelvollisuus tulee kysy- voidaan ottaa huomioon irtisanomisperusteen riittä- mykseen myös silloin, kun työntekijä ei enää kykene vyyttä arvioitaessa, jos sen antamisella on ollut jon- selviytymään työtehtävistään hänen työntekoedellyty- kinasteinen asiallinen yhteys työsuhteen päättämiseen. ksissään tapahtuneiden muutosten vuoksi. Tällöin Varoitusten ajankohdilla on tässä harkinnassa työ- työnantajan on selvitettävä mahdollisuutensa tarjota tuomioistuimen mielestä merkitystä, mutta erityisesti työntekijälle muita tehtäviä ja toisaalta työntekijän edel- on kiinnitettävä huomiota varoitusten syihin. Työ- lytykset selvitä tarjolla olevista muista tehtävistä. tuomioistuin katsoi jutussa, että kokonaisarvioinnissa työntekijän saamille varoituksille voitiin antaa merki- Vaikka esimerkiksi edellisissä irtisanomissuojaa kos- tystä irtisanomisperusteen täyttymistä harkittaessa kevissa sopimuksissa ei ollut erityisiä määräyksiä työn- vaikka varoitusten antamisesta työsopimuksen irtisa- antajan velvollisuudesta tarjota muita töitä työra- nomiseen oli kulunut suhteellisen pitkä aika. Työn- joitteiseksi tulleelle työntekijälle, työnantajalla on kui- tekijän työsopimus oli irtisanottu 27.2.2001. Irtisano- tenkin yleisesti katsottu olevan oikeus irtisanoa työ- misen syyksi työnantaja oli ilmoittanut ohjeiden vas- sopimus työntekijän työkyvyn olennaisen ja pysyvän taisesta menettelystä annetun kirjallisen varoituksen heikentymisen johdosta ainoastaan, jos työntekijää ei 28.11.1997, suulliseen huomautuksen elokuussa 1999 voida ammattitaitoonsa ja kykyynsä nähden kohtuu- ja kirjallisen varoituksen 26.8.1999 sekä sen, että työn- della sijoittaa uudelleen tai kouluttaa uusiin tehtä- tekijä oli tammi-helmikuun 2001 aikana toiminut use- viin. Oikeuskäytännöstä ks. esim. TT: 1985-107, 1987- asti annettujen ohjeiden vastaisesti ja tarpeettomasti 97 ja 2002-6. Irtisanomissuojasopimus 2001 - 17
  • 19. TSL 7:2.5 §:ssä tarkoitettu työnantajan velvollisuus voi arvioinnissa olla merkitystä. Oikeuskäytännöstä esi- selvittää ja tarjota muuta työtä irtisanomisen vaihto- merkiksi TT:1991- 4, 1993- 102, 1996- 78, 1997- 34, 2000- ehtona tulee kysymykseen myös sellaisissa tapauk- 45 ja 2001-61. sissa, joissa työntekijän sopimuksesta tai laista johtuvien velvoitteiden rikkominen tai laiminlyönti Arvioinnissa vaikuttavia seikkoja voivat laki- on ollut niin vähäistä, että sen ei voida katsoa vai- perustelujen mukaan (HE 157/2000 s. 98 ja 100) kuttavan työsuhteen jatkamisen edellytyksenä ole- olla esimerkiksi työntekijän rikkeen laatu ja vaka- vaan luottamukseen. Esimerkiksi jos ammattitai- vuus, työntekijän tehtävät ja asema työnantajan or- doltaan pätevä työntekijä on osoittautunut sopimat- ganisaatiossa, hänen suhtautumisensa tekoonsa ja tomaksi asiakaspalvelutehtävään, työnantajan on käyttäytymiseensä, työnantajan työn ja toiminnan mahdollisuuksien mukaan tarjottava hänelle muita luonne, työn teettämiseen liittyvät erityispiirteet ja sellaisia tehtäviä, joihin hän olisi ammattitaitonsa puo- työnantajan asema. lesta kykenevä. Työntekijän henkilöstä johtuvan perusteen riittävyyttäMuun työn tarjoamisvelvollisuuden laiminlyönti otetaan arvioitaessa on lisäksi harkittava sitä, voidaanko irtisa-huomioon paitsi irtisanomisperusteen täyttymisen arvi- nomista pitää kohtuullisena seurauksena työntekijän so-oimisessa myös sopimuksen 12 ja 13 §:ssä tarkoitettua pimuksen vastaisesta menettelystä. Tapahtumia tarkas-korvausta määrättäessä. tellaan niistä lähtökohdista, mitä kyseisessä asemassa tai tehtävässä olevalta työntekijältä voidaan kohtuudel- la edellyttää tai mitä työnantajalta vaatia. Suuressa työ-5.6 Kokonaisarvio – huomioon yhteisössä uudelleensijoitus toiselle osastolle tai jopakaikki asiaan vaikuttavat seikat toiselle paikkakunnalle antaa mahdollisuuksia jossainTyöntekijän henkilöön liittyvän irtisanomisperusteen määrin helpommin välttää henkilöstä johtuva irtisano-asiallisuutta ja painavuutta arvioitaessa tulee ottaa huo- minen, kun taas pienessä työyhteisössä, jossa työnanta-mioon työnantajan ja työntekijän olosuhteet kokonai- ja on itse usein samalla mukana työssä, työnantajalla eisuudessaan. Sopimuksen 2 §:n soveltamisohjeen mu- ole aina samoja käytännön mahdollisuuksia uudelleen-kaan tämä tarkoittaa sitä, että irtisanomisperusteen riit- sijoittamiseen.tävyyttä on arvioitava kaikkien yksittäistapauksessailmenevien seikkojen kokonaisharkinnalla. Kaikki asi- Irtisanomisista johtuvia erimielisyyksiä käsiteltäessäaan vaikuttavat seikat on otettava huomioon. Tähän todistamisvelvollisuus (todistustaakka) kuuluu työnan-harkintaan liittyy myös kohtuusarviointia. Kokonais- tajalle. Työnantajan on pystyttävä esittämään pätevääarvion merkitys korostuu erityisesti vaikeissa raja- näyttöä eli selviä tosiasioita siitä, että työsuhteentapauksissa. Myös työpaikalla noudatetulla käytännöllä päättämiseen on ollut asiallinen ja painava syy.18 - Irtisanomissuojasopimus 2001
  • 20. 6 IRTISANOMISAJAT JA NIIDEN LASKEMINEN(3 § JA SEN SOVELTAMISOHJE)Sopimuksen irtisanomisajat ovat samat kuin työsopimus- suhteen kestoaikaa. Edellä mainitut työstä poissaolojak-laissa ja ne on porrastettu työsuhteen yhtäjaksoisen kes- sot otetaan huomioon myös irtisanomisaikoja pidentävääton mukaan. työsuhteen kestoa laskettaessa. Samoin esimerkiksi sai- rausloma, lomautus sekä opinto- ja vuorotteluvapaa.Työnantajan on noudatettava seuraavia irtisanomisaikoja: Asevelvollisuusaika ja siviilipalvelus on siinä suhteessaTyösuhde jatkunut keskeytyksettä Irtisanomis- erikoisasemassa, että työsuhteen kestoaikaan ei lueta aika varsinaista asevelvollisuus- ja siviilipalvelusaikaa. Sovel-E nintään vuoden 14 päivää tamisohjeen mukaan asevelvollisuutta edeltänyt ja sitäY li vuoden mutta enintään 4 vuotta 1 kuukausi seuraava työsuhteen kestoaika lasketaan yhteen määrät-Y li 4 vuotta mutta enintään 8 vuotta 2 kuukautta täessä työsuhteen kestosta johtuvan irtisanomisajan pi-Y li 8 vuotta mutta enintään 12 vuotta 4 kuukautta tuutta. L isäksi edellytetään, että työntekijä on ase-Y li 12 vuotta 6 kuukautta velvollisuuslain (452/ 1950) ja palvelukseen kutsutun ase- velvollisen työ- ja virkasuhteen jatkumisesta annetunKun työntekijä irtisanoutuu, noudatetaan seuraavia irti- lain (570/ 1961) mukaisesti palannut työhön.sanomisaikoja: Asevelvollisten (koskee myös siviilipalveluslainTyösuhde jatkunut keskeytyksettä Irtisanomis- 1723/1991 nojalla palvelukseen määrättyjä) työsuh- aika teen jatkuminen välittömästi asevelvollisuuden suo-Enintään 5 vuotta 14 päivää rittamisen jälkeen on turvattu edellä mainitulla lail-Y li 5 vuotta 1 kuukausi la. Työhön paluun osalta lain 2 §:ssä on säädetty noudatettavaksi tiettyjä menettelytapoja. Asevelvol-Työsuhde päättyy irtisanomisajan viimeisenä päivänä. lisen, joka palveluksen suoritettuaan haluaa käyttääJos irtisanomisaika on 14 päivää, irtisanomisilmoituksen hänelle kuuluvaa oikeutta jatkaa työ- ja virkasuhdetta,toimittamispäivää ei lasketa irtisanomisaikaan. Jos taas on ennen palveluksen päättymistä tai keskeydyttyäirtisanomisaika on määrältään kuukausia, esimerkiksi todisteellisesti ilmoitettava, minä päivänä hän 14 päi-2 kuukautta, työsuhde päättyy sinä määräkuukauden vän kuluessa palveluksen päättymisestä tai keskey-päivänä, joka järjestysnumeroltaan vastaa sanottua päi- tymisestä lukien palaa työhön. E llei ilmoitusta olevää. Jos vastaavaa päivää ei ole siinä kuussa, jona lähetetty vähintään 14 päivää ennen ilmoitettua työ-irtisanomisaika päättyy, työsuhde päättyy sen kuukau- hön paluupäivää, ei työnantaja ole velvollinen otta-den viimeisenä päivänä. Tätä kysymystä käsitellään tar- maan asevelvollista takaisin työhön ennen kuin sa-kemmin kohdassa 6.2. nottu aika on kulunut.Irtisanomisaikoja koskevaa määräystä sovelletaan myösirtisanottaessa taloudellisesta ja tuotannollisesta syystä. 6.2 Määräajan laskeminen Soveltamisohjeen mukaan työsuhteeseen liittyviä määrä- aikoja, kuten esimerkiksi irtisanomisaikaa, laskettaessa6.1 Työsuhteen kestoajan noudatetaan säädettyjen määräaikain laskemisesta an-määräytyminen netun lain (150/30) määräaikojen laskemissääntöjä. Toi-Sopimuksen 3 §:n soveltamisohjeen kaltainen määräys on sin voidaan kuitenkin sopia. Määräaikojen laskemis-ollut ISS:ssa jo vuoden 1981 soveltamisohjeista saakka. säännöt ovat seuraavat:Laskettaessa kestoaikaa otetaan soveltamisohjeen mu- 1 Jos ajanmääräyksenä on jokin määrä päiviä nime-kaan huomioon vain se aika, jonka työntekijä keskey- tyn päivän jälkeen, ei määräaikaan lueta sitä päivää,tyksettä on ollut työnantajan palveluksessa samassa työ- jona toimenpide on suoritettu.suhteessa. Soveltamisohjeessa luetellaan esimerkkejätilanteista, joissa työsuhde poissaolosta huolimatta jat- Esimerkki: Noudatettava lomautusilmoitusaika on 14kuu keskeytymättömänä. päivää. Ilmoituksen toimittamispäivää ei lasketa ilmoitusaikaan. Siten 1.3. suoritetun lomautuksenLiikkeen luovutus ei katkaise työsuhdetta. Työsuhde ilmoitusajan viimeinen päivä on 15.3 ja ensimmäi-jatkuu keskeytymättömänä mm. äitiys- , erityisäitiys- , nen lomautuspäivä 16.3.isyys- ja vanhempainvapaan sekä hoitovapaan samoinkuin asevelvollisuuden ajan. Esimerkki: Myös lyhin irtisanomisaika on ilmoitet- tu päivissä: 14 päivää. Irtisanomisaikaan ei luetaSoveltamisohjeen mukaan irtisanomisajan pituuden sitä päivää, jolloin irtisanominen on toimitettu. Josmääräämisessä on tarpeen selvittää paitsi työsuhteen työntekijä irtisanotaan 1.3., on työsuhteen viimei-keskeytymättömyys myös se, mikä aika kerryttää työ- nen päivä 15.3. Irtisanomissuojasopimus 2001 - 19
  • 21. 2 Jos taas aika on määrätty viikkoina, kuukausina tai Soveltamisohjeessa todetaan, että työsuhde päättyy vuosina nimetyn päivän jälkeen, päättyy määräaika määräpäivänä tai määräajan viimeisenä päivänä, vaik- sinä viikon tai määräkuukauden päivänä, joka ni- ka se sattuisikin olemaan pyhäpäivä, itsenäisyyspäi- meltään tai järjestysnumeroltaan vastaa sanottua vä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto taikka arki- päivää. Jos samannumeroistapäivää ei ole siinä kuus- lauantai. sa, jossa määräaika päättyy, pidetään määräajan päättymispäivänä kyseisen kuukauden viimeistä päi- vää. Oikeuskäytännöstä ks. TT:1989-38. 6.3 Irtisanomisajan kuluminen ja määräaikainen työsopimus Esimerkki: Työntekijän työsuhde on jatkunut keskey- Sopimuksen 3 §:n soveltamisohjeen mukaan tapauksis- tyksettä yli 4 mutta enintään 8 vuotta. Irtisanomisaika sa, joissa työntekijän työsopimus on irtisanottu talou- on siis 2 kuukautta. Jos irtisanominen on toimitettu dellisista ja tuotannollisista syistä ja joissa työtä on tar- 30.7., työsuhteen viimeinen eli päättymispäivä on 30.9. jolla vielä irtisanomisajan kulumisen jälkeen, voidaan työntekijän kanssa solmia jäljellä olevan työn teettämistä Esimerkki: Jos irtisanominen olisi toimitettu 31.7., koskeva määräaikainen työsopimus. työsuhteen päättymispäivä olisi 30.9., koska syys- kuussa ei ole samannumeroista päivää, jona määrä- aika päättyisi.7 IRTISANOMISAJAN NOUDATTAMATTAJÄTTÄMINEN (4 § JA SEN SOVELTAMISOHJE)Sopimuksessa on määrätty seuraamukset työnantajalle TSL 2:17 §:n mukaan työnantaja ei saa kuitata työnteki-ja työntekijälle, jotka eivät noudata sopimuksessa mää- jän palkkasaamista siltä osin kuin palkka on ulosotto-rättyjä irtisanomisaikoja. Määräystä sovelletaan myös ti- lain (37/ 1895) ja suojaosuudesta palkan ulosmittauksessalanteessa, jossa työsopimus on purettu ilman purkupe- annetun asetuksen (103/1989) mukaan jätettävärustetta. ulosmittaamatta.Työnantajan on korvattava täysi palkka noudattamatta Ulosottolain 4 luvun 6 §:n (939/1988) mukaan työn-jättämältään irtisanomisajalta. Täydellä palkalla tarkoite- tekijän palkan ulosmittaukseen sovelletaan kahtataan kaikkia niitä palkkaetuja, jotka työntekijä olisi voi- rajoitusta. Työntekijän nettopalkasta on ensinnäkinnut ansaita, jos hän olisi työskennellyt irtisanomisajan. aina jätettävä ulosmittaamatta kaksi kolmasosaa. Työn-Peruspalkan lisäksi on maksettava työnteosta maksetta- antaja saa toisin sanoen kuitata vastasaatavallaan työn-vat erityiset lisät ja korvaukset (esimerkiksi vuorotyö- ja tekijän palkkasaatavaa enintään yhdellä kolmasosal-sunnuntaityökorvaukset). Myös saamatta jääneen vuosi- la (1/3) siitä palkan määrästä, joka jää jäljelle, kunlomaedun korvaus kuuluu mainittuun täyteen palkkaan. ennakonpidätys palkasta on toimitettu. UlosmitattaessaOikeuskäytännöstä ks. esim. TT:1987- 17 ja 1989-58. tietyin väliajoin maksettavaa palkkaa on lisäksi otet- tava huomioon se, että työntekijälle on jäätävä käyt-Vastaavasti työntekijän on maksettava työnantajalle töön vähintään niin sanottu velallisen suojaosuus jakertakaikkisena korvauksena noudattamatta jättämänsä yksi neljäsosa suojaosuuden ylittävästä nettotulosta.irtisanomisajan palkka. Työnantaja saa pidättää tämän Velallisen suojaosuus vahvistetaan vuosittain. Y ksi-määrän työntekijän lopputilistä. Palkalla tarkoitetaan täs- näisen velallisen suojaosuus vuonna 2002 on 18 euroasä yhteydessä kaikkia lopputilin yhteydessä suoritettavia päivässä. Suojaosuuteen luetaan lisäksi velallisenennakonpidätysvelvollisuuden alaisia suorituksia, kuten elatuksen varassa olevan puolison sekä omien ja puo-lomakorvauksia. Kuittausoikeus on kuitenkin rajoitettu lison lasten ja ottolasten osalta 6,56 euroa päivää kohti,samalla tavalla kuin palkan ulosmittaus (TSL 2:17 §). jokaisen edellä tarkoitetun omaisen osalta.Oikeuskäytännöstä ks. TT:1984- 108. Tämä sopimusmääräys vastaa TSL 6:4 §:n säännöstä.Soveltamisohjeen mukaan näissä tapauksissa palkka Vastaava määräys on sisältynyt irtisanomissuojasopimuk-lasketaan alakohtaisen työehtosopimuksen sairausajan siin vuodesta 1978 lähtien. Määräystä sovelletaan myöspalkkamääräysten mukaisesti. irtisanottaessa taloudellisesta ja tuotannollisesta syystä.20 - Irtisanomissuojasopimus 2001
  • 22. 8 IRTISANOMISPERUSTEESEEN VETOAMINENELI IRTISANOMISEN TOIMITTAMINEN (8 §)Työnantajan on toimitettava irtisanominen kohtuullisen ta ei ole kohtuullista vedota kuukausia aiemmin työn-ajan kuluessa siitä, kun hän sai tiedon työntekijän hen- antajan tietoon tulleisiin seikkoihin. Jos perusteena onkilöön liittyvästä irtisanomisperusteesta. Kohtuullinen yksittäinen teko tai laiminlyönti, lasketaan kohtuulli-aika on arvioitava tapauskohtaisesti. Oikeuskäytännöstä nen aika sen tulemisesta työnantajan tietoon. Jos taasks. TT:1987-90. irtisanomisperuste muodostuu useasta seikasta tai pe- rusteena oleva syy on jatkuva, lasketaan kohtuullinenMyös sopimusmääräyksen tulkinnan kannalta on mer- aika siitä, kun peruste viimeksi tuli työnantajan tietoon.kitystä työsopimuslain perustelujen toteamuksella. Senmukaan, vaikka työnantajalla tulee olla vähintään muu- Sopimusmääräys vastaa TSL 9:1 §:n säännöstä. Vastaavataman viikon harkinta- aika arvioida sitä, onko irtisano- määräys on ollut irtisanomismenettelylain myötä ISS:ssamiselle olemassa riittävät perusteet, työntekijän kannal- jo vuodesta 1984.9 TYÖNTEKIJÄN KUULEMINEN (9 §)Ennen työntekijän henkilöön liittyvän irtisanomisen toi- Työntekijällä on oltava kohtuullinen valmistautumisaikamittamista työnantajan on varattava työntekijälle tosi- ennen kuulemista, jotta hänellä olisi mahdollisuus esit-asiallinen mahdollisuus tulla kuulluksi irtisanomisen syis- tää perusteltu näkemyksensä asiassa ja hankkia itselleentä. Tällöin työntekijällä on oikeus saada tiedot irtisano- avustaja taikka asiamies. Y leisten oikeusperiaatteidenmisen perusteista ja oikeus esittää asiassa oma kantan- mukaisesti työntekijällä on myös oikeus valtuuttaa toi-sa. Syillä tarkoitetaan niitä työnantajan tiedossa olevia nen käyttämään oikeuksia puolestaan.syitä, joiden perusteella työsopimus on päätetty. Jos to-dellisia syitä ei kuulemisessa esitetä, työnantaja ei täytä Kuulemisvelvollisuuden laiminlyönti otetaan huomioonvelvollisuuttaan kuulla työntekijää ennen työsopimuksen sopimuksen 12 ja 13 §:ssä tarkoitettua korvausta määrät-irtisanomista. täessä.Työntekijällä on oikeus häntä kuultaessa käyttää avus- Sopimusmääräys vastaa TSL 9:2 §:n säännöstä. Vastaavatajaa. Soveltamisohjeen mukaan avustajana voi olla esi- määräys on ollut irtisanomismenettelylain myötä ISS:ssamerkiksi työntekijän oma luottamusmies eli työtoveri. jo vuodesta 1984.Y htä hyvin avustaja voi, tilanteesta riippuen, olla liitontoimitsija tai lakimies.10 IRTISANOMISESTA ILMOITTAMINEN (5 §)Työsopimuksen päättämisilmoitus eli ilmoitus työ- Jos työntekijä on vuosilomalla tai vähintään kahdensopimuksen irtisanomisesta on toimitettava ensisijaisesti viikon pituisella työajan tasaamisvapaalla, ilmoituksenhenkilökohtaisesti. Näyttövelvollisuus on päättämisen katsotaan tulleen työntekijän tietoon aikaisintaan lomantoimittajalla. tai vapaan päättymisen jälkeisenä päivänä. Irtisanomi- nen katsotaan tapahtuneeksi tuona päivänä.Jos henkilökohtainen ilmoitus ei ole mahdollista, ilmoi-tus voidaan toissisjaisesti toimittaa kirjeitse tai sähköi- Päättämisilmoituksen on tultava toisen sopijapuolen tie-sesti. Tällöin ilmoituksen katsotaan tulleen vastaanotta- toon ollakseen pätevä. Y leensä päättämisilmoitus sitoo irti-jan tietoon viimeistään seitsemäntenä päivänä lähettä- sanomisen toimittanutta siitä lähtien, kun toinen sopi-misen jälkeen. Sähköisillä viestimillä tarkoitetaan japuoli on saanut ilmoituksesta tiedon (TT:1977- 42 jatelekopiota ja telepalvelua, kuten sähköistä lomaketta TT:1987- 32). Työtuomioistuimen tuomiossa TT:1991- 29ja sähköpostia sekä muuta luotettavaa, sähköiseen tek- kuitenkin, ottaen huomioon oikeustoimilain säännök-niikkaan perustuvaa menetelmää. Tekstiviestinä matka- set, katsottiin, että irtisanominen voitiin poikkeukselli-puhelimeen ei ilmoitusta saa toimittaa. sesti peruuttaa välittömästi sen jälkeen, kun työnantajan tietoon oli tullut, ettei luottamushenkilön irtisanomiselleKirjettä käytettäessä määräaika lasketaan siitä, kun ilmoi- ollut toimihenkilöiden enemmistön suostumusta.tus on annettu postin kuljetettavaksi. Sähköisesti lähetet-tyjen ilmoitusten lähetystiedot tallentuvat automaattisesti Sopimusmääräys vastaa TSL 9:4 §:n säännöstä. Vastaavatietojenkäsittelyn ja teleliikenteen järjestelmiin. Päättä- määräys on ollut irtisanomismenettelylain myötä ISS:ssamisilmoitukseen vetoavalla on näyttövelvollisuus ilmoi- jo vuodesta 1984. Määräystä sovelletaan myös irtisanot-tuksen lähettämisestä. Tämän vuoksi kirjeitse lähetettäessä taessa taloudellisesta ja tuotannollisesta syystä.ilmoitus olisi suotavaa toimittaa kirjattuna. Irtisanomissuojasopimus 2001 - 21
  • 23. 11 IRTISANOMISEN PERUSTEENILMOITTAMINEN (6 §)Työntekijän pyynnöstä työnantajan on viivytyksettä il- Mitä tarkemmin syyt irtisanomisen yhteydessä ilmoite-moitettava kirjallisesti taan, sitä pienempi vaara on väärinkäsityksestä tai puut- teellisista tiedoista johtuville erimielisyyksille. Jos työn- • työsopimuksen päättymispäivämäärä ja antaja vetoaa myöhemmässä oikeudenkäynnissä mui- • työnantajan tiedossa olevat irtisanomisen syyt, hin tiedossaan olleisiin ja myös irtisanomisperusteena joiden perusteella työsopimus on päätetty. käyttämiinsä syihin, työnantaja rikkoo tässä määräyksessä asetettua velvollisuutta. Työnantaja rikkoo velvolli-Työsopimuksen tarkan päättymispäivämäärän ilmoitta- suuttaan myös silloin, jos hän ei ilmoita perustetta yhtäminen on työntekijän kannalta tärkeä, sillä työntekijän yksityiskohtaisesti, kuin miten hän on sitä käyttänyt.ei aina ole helppo sitä itse laskea irtisanomisajan perus-teella. Perusteen ilmoittamatta jättäminen tai puutteellisen taik- ka väärän perusteen ilmoittaminen voidaan työntekijänSopimusmääräyksen tarkoituksena on, että todelliset henkilöön liittyvissä irtisanomisissa ottaa huomioonpäättämisperusteet esitetään jo irtisanomistilanteessa, 12 ja 13 §:n mukaista korvausta korottavana tekijänä.eikä vasta myöhemmin esimerkiksi mahdollisen oikeu-denkäynnin aikana. Tämän vuoksi sopimusmääräyksen Sopimusmääräys vastaa TSL 9:5 §:n säännöstä. Vastaa-sanamuotoa on lakisäännöstä vastaavasti tarkennettu va määräys on ollut ISS:ssä jo vuodesta 1978 (ks. 1978siten, että työntekijälle on ilmoitettava työnantajan tie- ISS 4 §).dossa olevat syyt, eikä vain päättämisen perusteidenpääkohdat. Syyt tulee ilmoittaa sen mukaan, miten ne Määräystä sovelletaan myös irtisanottaessa taloudelli-ovat työnantajan tiedossa eli työnantajan tulee ilmoittaa sesta ja tuotannollisesta syystä.ne syyt, joita hän on tietoisesti käyttänyt.12 KORVAUS TYÖSOPIMUKSENPERUSTEETTOMASTA IRTISANOMISESTA (12 §)Sopimuksen 12 §:n mukaan työnantaja, joka on sopi- Vastaavasti korvausmääräystä sovelletaan työsopimuksenmuksen 2 §:n irtisanomisperusteiden vastaisesti irti- puruissa tai purkautumisissa, joissa työnantajalla ei olisisanonut työntekijän, on velvollinen maksamaan kor- ollut riittäviä perusteita edes irtisanoa työntekijää hen-vausta työsopimuksen perusteettomasta irtisanomises- kilöön liittyvillä irtisanomisperusteilla. Määräystä sovel-ta. Korvausmääräys koskee irtisanomista työntekijästä letaan myös tilanteessa, jossa on ratkaistu oliko kysy-johtuvasta syystä. myksessä määräaikainen vai toistaiseksi voimassa ole- va työsuhde. Tällaisissa tilanteessa työnantaja joutuuMääräystä sovelletaan myös tilanteessa, jossa työnanta- maksamaan sekä 13 §:n mukaisesti määräytyvän korva-ja on irtisanonut työntekijän vedoten taloudellisiin ja uksen että korvaamaan irtisanomisajan palkan.tuotannollisiin irtisanomisperusteisiin, mutta jossa irti-sanominen on tosiasiallisesti tapahtunut työntekijästä Vastaava määräys on ollut irtisanomismenettelylainjohtuvasta tai hänen henkilöönsä liittyvästä syystä. myötä ISS:ssa jo vuodesta 1984.22 - Irtisanomissuojasopimus 2001
  • 24. 13 KORVAUKSEN MÄÄRÄ(13 § JA SEN SOVELTAMISOHJE)Korvaus on vähintään kolmen ja enintään 24 kuukau- Toisaalta korvausta vähentävänä seikkana tulee ottaaden palkka. huomioon työntekijän itsensä antama aihe työsopimuksen päättämiselle (ks. esim. TT:1986- 103, 1990-94, 1991- 4).Korvauksen suuruutta määrättäessä otetaan sitä lisäävänä Työnantajan olojen huomioon ottaminen voi merkitä-ja vastaavasti vähentävänä tekijänä huomioon muun erityisesti pienten yritysten erityistarpeiden huomioi-muassa: mista. Jos korvauksen määrä aiheuttaisi yrityksen toi- minnan jatkumisen vaarantumisen ja siten myös mui- • työtä vaille jäämisen arvioitu kesto ja arvioitu den työntekijöiden työpaikkojen menetyksen, tämä seik- ansion menetys ka voidaan ottaa huomioon korvauksen suuruutta arvi- • työsuhteen kestoaika (ks. esim. TT:1991- 82) oitaessa. • työntekijän ikä ja hänen mahdollisuutensa saada ammattiaan tai koulutustaan vastaavaa työtä Sopimuksen 13 §:ssä todetaan lisäksi 1991 ISS:n 13 §:ää • työnantajan menettely työsopimusta päätettäessä vastaavalla tavalla, että työnantajaa ei voida tuomita so- • työntekijän itsensä antama aihe työsopimuksen pimuksen mukaiseen korvaukseen TSL 12:2 §:n mukai- päättämiseen (ks. esim. TT:1991- 4, 1993- 32) sen korvauksen lisäksi eikä sen sijasta. Tällä tarkoite- • työntekijän ja työnantajan olot yleensä sekä taan lähinnä sitä, että korvausta perusteettomasta irtisa- • muut näihin rinnastettavat seikat. nomisesta voidaan järjestäytyneessä kentässä vaatia joko sopimuksen perusteella työtuomioistuimessa tai TSL:nVastaava säännös sisältyy TSL 12:2 §:ään. Sopimusta tul- perusteella käräjäoikeudessa. Korvausta ei voi vaatiakittaessa on otettava huomioon myös lainkohdan pe- sekä sopimuksen että lain perusteella.rustelut ja syntyvä oikeuskäytäntö (ks. TT:1995- 59).Korvauksen on sijoituttava vähimmäis- ja enimmäis- 13.1 Työttömyyspäivärahan vaikutusmäärän välille ja sen suuruus on arvioitava kussakin korvauksen maksamiseenyksittäistapauksessa vaikuttavien seikkojen kokonaishar- ISS:n 13 §:n mukaan työntekijälle maksettujenkinnalla. Korvauksen suuruutta määrättäessä lähtökoh- työttömyyspäivärahojen osuus vähennetään korvauk-tana on sopimuksen vastaisesta irtisanomisesta työnte- sesta TSL 12:3 §:n säännöksen mukaisesti. Säännöksenkijälle aiheutuneen aineellisen vahingon määrä. Tämä periaatteet on toistettu määräyksen soveltamisohjeessa.ilmenee joko suoraan tai välillisesti useista edellä ole- Sopimusmääräyksen tulkinnassa on otettava huomioonvassa luettelossa mainituista tekijöistä. Toisaalta korva- TSL:n perusteluaineisto, erityisesti eduskunnan työ- jauksen määrää vaikuttaa se, liittyykö työsopimuksen tasa- arvovaliokunnan mietintö (TyVM 13/2000 vp).päättämisperusteeseen tai päättämismenettelyyn työn-tekijän henkilöä loukkaavia piirteitä. Perusteettomasta Soveltamisohjeen mukaan työttömyyspäivärahojen osuu-irtisanomisesta tuomittavan aineettoman vahingon eli den vähentäminen koskee korvausta siltä osin kuin seloukkauksen korvauksen tulee olla sitä suuremman mitä on korvausta työntekijälle ennen tuomion julistamistaenemmän työntekijää loukkaavia piirteitä tai työnanta- tai antamista menetetyistä työttömyydestä johtuvistajan piittaamattomuutta noudattaa sopimusta asiassa on palkkaedusta. V ähennyksen määrä on enintäänilmennyt. • 75 prosenttia ansioon suhteutetustaEdellä mainittu käy ilmi myös sopimuksen 20 §:stä. Sen työttömyyspäivärahasta;mukaan työntekijästä johtuvasta syystä tapahtuvan irti- • 80 prosenttia peruspäivärahasta jasanomisen menettelytapamääräysten noudattamatta jät- • työmarkkinatuki kokonaisuudessaan.täminen on otettava huomioon korvauksen suuruuttamäärättäessä. Tämä tarkoittaa, että muun ohella erityi- Jos kokonaisharkinnan perusteella määräytyvä korva-sesti työnantajan menettely työsopimusta irtisanottaessa us ei kata palkkaetujen menetystä koko työttömyys-otetaan huomioon korvauksen määrää lisäävänä seik- ajalta, vähennys voidaan tehdä vain siltä osin kuin kor-kana. vaus sisältää korvausta palkkaetujen menetyksestä. Vastaava määräys on ollut irtisanomismenettelylain Esimerkiksi, jos työttömyysaika on 18 kk ja työtuo- myötä ISS:ssä jo vuodesta 1984 (ks. 1984 ISS:n alle- mioistuimen harkitsema kokonaiskorvaus on 10 kk, kirjoituspöytäkirjan 3 § 3 kappale ja 1991 ISS:n vain enintään 10 kuukauden ajalta saadut työttö- allekirjoituspöytäkirjan 3 § 4 kappale). myysedut voidaan vähentää, ellei kohtuusharkinnalla päädytä siihen, ettei vähennystä tehdä lainkaan tai se tehdään pienempänä. Irtisanomissuojasopimus 2001 - 23
  • 25. Lakisäännöstä vastaavasti sopimuksessa todetaan, että Mikäli työtuomioistuin vähentää työttömyyspäivärahojenkorvauksesta voidaan tehdä edellä mainittua pienempi osuutta korvauksesta edellä esitettyjen periaatteiden mu-vähennys tai jättää vähennys kokonaan tekemättä, jos kaisesti, työnantaja velvoitetaan maksamaan vähennyk-se on kohtuullista ottaen huomioon sen määrä takaisin työttömyysvakuutusrahastolle tai • korvauksen määrä, Kansaneläkelaitokselle. • työntekijän taloudelliset ja sosiaaliset olot sekä • työntekijän kokema loukkaus. Soveltamisohjeessa määrätään myös, että jos työnanta- jan korvausvelvollisuudesta perusteetonta irtisanomistaV ähennyksen tekeminen perustuu työtuomioistuimen koskevassa riidassa tehdään sopimus, myös sovitustaharkintaan. Työtuomioistuin harkitsee sille esitetyn näy- korvauksesta tehdään vastaava vähennys.tön perusteella, onko kohtuullista pienentää vähennet-tävää määrää tai jättää vähennys tekemättä. Työnantajan korvausvelvollisuudesta tehtävässä sopi- muksessa voidaan lakiperustelujen mukaisesti ottaa huo-Kohtuullistamismääräyksen merkitys korostuu ISS:n mioon muitakin tekijöitä kuin edellä on todettu korva-tarkoittamissa individuaaliperusteisissa irtisanomisissa. uksen suuruuteen vaikuttavista seikoista. Tällaisessa so-Tämä johtuu mm. siitä, että arvioitaessa työntekijästä pimuksessa on eriteltävä aineellisen ja aineettomaanjohtuvasta syystä tapahtuneen irtisanomisen korvausta, vahingon osuus. Toisin sanoen kokonaiskorvauksen li-huomioon on otettava paitsi muuta, ne olosuhteet, jois- säksi on erikseen mainittava siihen sisältyvän työttö-sa työsuhde on päätetty, sekä toisaalta työnantajan me- myydestä johtuvista, ennen sopimuksen tekemistä me-nettelyn loukkaavuus ja toisaalta työntekijän itsensä an- netetyistä palkkaeduista maksettavan korvauksen osuus.tama aihe tai myötävaikutus. Korvaus sisältää tällöintaloudellisen vahingon korvaamisen ohella usein myöstyöntekijään kohdistuvasta loukkauksesta johtuvaa kor-vausta.14 TUOMIOISTUINKÄSITTELY (10 §)JA VÄLIMIESMENETTELY (11 §)14.1 Tuomioistuinkäsittely asiaa käsitellään oikeudessa ja neuvotteluissa läsnä ol-Työsopimuksen irtisanomista koskevat erimielisyydet leita voidaan kuulla asiassa todistajina. SAK:n jäsenliitotratkaistaan kunkin alan työehtosopimuksessa sovittua antavat irtisanomista koskevassa riidassa oikeusapuayleistä neuvottelujärjestystä noudattaen. Jos irtisanomis- sääntöjensä mukaisesti.riidasta ei paikallisissa tai myöskään työntekijä- ja työnan-tajaliittojen neuvotteluissa päästä sovintoon, erimielisyys- Neuvotteluvelvollisuuden täyttäminen on työtuomiois-asia voidaan viedä työtuomioistuimen ratkaistavaksi. tuimessa oikeudenkäynnin edellytys. Työtuomio- istuimelle toimitettavan haastehakemuksen tulee sisäl-Työehtosopimusten neuvottelujärjestystä koskevien tää työtuomioistuinlain 15 §:n mukaiset tiedot, mm.määräysten mukaisesti erimielisyydestä laaditaan yksilöidyt vaatimukset ja niiden perustelut.luottamusmiehen vaatimuksesta yhteinen muistio. Muis-tiossa on lyhyesti selostettava erimielisyyden kohteena 14.1.1 Kanneaikaoleva asia sekä riittävän yksityiskohtaisella tarkkuudel- Työsopimuksen irtisanomista koskevassa riidassala osapuolten kannat ja niiden perustelut. Molemmat kanneaika on kaksi vuotta. Kanneajan kuluminen al-osapuolet allekirjoittavat erimielisyysmuistion. Muistio kaa työsuhteen päättymisestä. Kanneaika on sama kuinja sitä täydentävät tiedot ovat pohjana käytäville TSL 13:9 §:ssä.liittoneuvotteluille. Alakohtaisesti on laadittu yksityis-kohtaisia menettelytapaohjeita neuvottelujen käymiseksija muistioiden laatimiseksi. Neuvotteluissa on luottamus- 14.2. Välimiesmenettelymiehen lisäksi syytä tehdä itselleen muistiinpanot sen Työsopimuksen irtisanomisriita voidaan viedä myösvaralta, ettei asiassa päästä työntekijäpuolta tyydyttä- välimiesten ratkaistavaksi, jos siitä on otettu määräysvään ratkaisuun. Muistiinpanoilla on merkitystä, kun työehtosopimukseen (työtuomioistuinlaki 11 §).24 - Irtisanomissuojasopimus 2001
  • 26. 15 LOMAUTTAMINEN(14 JA 16 §:T SOVELTAMISOHJEINEEN)Sopimuksen 14 §:n soveltamisohjeen mukaisesti aiheutuneiden säästötarpeiden johdosta johtuvanirtisanomissuojasopimus ei koske lomautusperusteita. työn tarjoamisedellytysten tilapäisen vähentymisen.Ne määräytyvät TSL 5:2 §:n mukaisesti. Lomautuspe-rusteita koskevat riidat käsitellään työsopimuslain mu- TSL 5:2.2 §:n nojalla työnantajan ja työntekijän väli-kaisesti käräjäoikeudessa. sellä sopimuksella työntekijä voidaan lomauttaa vain määräajaksi ja ainoastaan silloin, kun se on tarpeen työnantajan toiminnan tai taloudellisen tilan vuoksi.15.1 Lomauttamisen määritelmä Lomauttamisesta ja lomauttamisen toteuttamistavoistaTSL 5:1 §:n mukaan lomauttamisella tarkoitetaan työn- voidaan sopia työsuhteen kestäessä vain kussakinantajan aloitteesta tapahtuvaa työnteon ja palkanmaksun yksittäistapauksessa, ei sen sijaan yleisesti esimer-väliaikaista keskeyttämistä työsuhteen pysyessä muu- kiksi työsopimusta tehtäessä.toin voimassa. Lomauttamisen perusteena voi olla ai-noastaan työnantajan taloudellisista tai tuotannollisista Määräaikainen työsopimus sitoo kumpaakin sopija-syistä johtuva työn tai työn tarjoamisedellytysten vä- puolta määräajan. Tämän vuoksi työnantaja voi lo-hentyminen. mauttaa määräaikaisessa työsuhteessa olevan työn- tekijän ainoastaan poikkeustapauksessa. Työnanta- Lomauttaminen voi perustua työnantajan yksipuoli- jan työntekijöihin kohdistuvan tasapuolisen kohte- seen päätökseen tai työnantajan ja työntekijän väli- lun vaatimuksen vuoksi on perusteltua, että työn- seen sopimukseen. Myös silloin kun lomautuksesta antaja saa lomauttaa määräaikaisessa työsuhteessa sovitaan, lomautuksen tarpeen tulee johtua työnan- olevan työntekijän silloin, kun tämä tekee työtä va- tajan toimintaedellytysten tai työn tarjoamis- kituisen työntekijän sijaisena. Lomauttamisen edel- edellytysten muuttumisesta. lytyksenä on, että työnantajalla olisi oikeus lomaut- taa tämä vakituinen, työstä poissa oleva työntekijä, Lomautus voidaan toteuttaa toistaiseksi voimassa ole- mikäli hän olisi työssä. vana tai määräaikaisena. Lomautuksen tarpeesta riip- puen työntekijä voidaan lomauttaa joko keskeyt- tämällä työnteko kokonaan tai lyhentämällä työnte- 15.3 Lomautusilmoitusaika kijän lain tai sopimuksen mukaista säännöllistä Työnantaja voi edellä mainittujen edellytysten täyttyessä viikoittaista tai vuorokautista työaikaa. lomauttaa määräajaksi tai toistaiseksi. Sopimuksen 14 §:n ensimmäisen kappaleen mukaan lomautusilmoitusaika on kummassakin tilanteessa vähintään 14 päivää.15.2 LomautusperusteetTSL 5:2 §:n mukaan työnantaja saa lomauttaa työnteki- Sopimusmääräyksen toisen kappaleen mukaan eräissäjän seuraavien edellytysten täyttyessä: tilanteissa työnantaja ja työntekijä voivat työsuhteen kes- täessä sopia lomautusilmoitusajasta ja lomautuksen Työnantajalla on TSL 7:3 §:ssä tarkoitettu taloudelli- toteuttamistavasta. Tämä koskee TSL 5:2.2 §:n mukaisia nen tai tuotannollinen peruste työsopimuksen irti- määräaikaisia lomautuksia ja edellyttää siinä mainittu- sanomisen. Toisin sanoen tarjolla oleva työ on vä- jen edellytysten täyttymistä. Oikeuskäytännöstä ks. esim. hentynyt taloudellisista, tuotannollista tai työnanta- TT:1983- 96 ja TT:1992- 107. jan toiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuvista syis- tä olennaisesti ja pysyvästi, eikä työntekijälle voida TSL 5:2.2 §:n säännöksen mukaan määräaikaisesta tarjota muuta työtä tai koulutusta. Tässä tilanteessa lomautuksesta voidaan työsuhteen kestäessä työntekijä voidaan lomauttaa toistaiseksi. tilannekohtaisesti sopia työnantajan aloitteesta, jos se on tarpeen työnantajan toiminnan tai talouden Jos sen sijaan työn tai työn tarjoamisedellytysten ar- vuoksi. Tällaista sopimusta ei voida tehdä yleisesti vioidaan vähentyneen tilapäisesti, työntekijä voidaan esimerkiksi työsopimusta solmittaessa. lomauttaa siksi ajaksi, kun työn vähyyden arvioi- daan kestävän. Tilapäisenä työn vähentymisenä pi- Seuraamuksena lomautusilmoitusajan noudattamatta jät- detään noin 90 päivää jatkuvaa lomautustarvetta. tämisestä työnantaja voidaan työehtosopimuslain 7 §:n Työnantaja voi siten yksipuolisesti lomauttaa työn- nojalla tuomita työehtosopimuksen tietensä rikkomisesta tekijän enintään noin 90 päivän määräajaksi. Jos maksamaan hyvityssakkoa. Vastaavasti työnantajaliitto työnantajalla on tarjota työn vähentymisen ajaksi voidaan tuomita hyvityssakkoon valvontavelvollisuu- muuta työtä tai järjestää hänelle koulutusta, den laiminlyömisestä. lomauttamiseen ei ole perusteita. Oikeuskäytännöstä katso esimerkiksi KKO 1997:21. Tuomiossa KKO Sopimuksen perusteella ei työnantajaa voitane työtuo- hyväksyi lomautusperusteeksi taloudellisesta tilasta mioistuimessa velvoittaa suorittamaan saamatta jäänyttä Irtisanomissuojasopimus 2001 - 25
  • 27. palkkaa laiminlyödyltä lomautusilmoitusajalta. Korva- nelle on ilmoitettu lomautuksen peruuttamisesta tai siir-usta on vaadittava erillisessä kanteessa alioikeudessa, tämisestä, työntekijällä ei ole korvausvelvollisuutta täs-ellei työnantaja sitä suosiolla esimerkiksi työtuomio- tä työnantajalle mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta.istuimen lomautusilmoitusajan laiminlyöntiä koskevan Työntekijä on kuitenkin velvollinen palaamaan työhöntuomion jälkeen maksa. Oikeuskäytännöstä ks. esim. niin pian kuin se on mahdollista.TT:1992- 107. Tuomiossa TT:1992- 107 vaadittiin ansion menetyk- 15.6 Asunto lomautusaikana sen korvauksen suorittamista kolmelle työntekijälle Sopimuksen 14 §:n neljännen kappaleen mukaan asun- sillä perusteella, että työnantaja oli laiminlyönyt irti- toedun säilymisestä lomautusaikana noudatetaan TSL sanomissuojaa ja lomautusta koskevassa vuoden 13:5 §:n säännöksiä. 1984 sopimuksessa tarkoitettujen lomautusilmoi- tusaikojen noudattamisen. Työtuomioistuin katsoi, Sopimuksen 16 §:n kohdassa “Asunto lomautusaikana” että mainitussa sopimuksessa eikä myöskään asian- toistetaan edellä mainittuja lakisäännöksiä. Työntekijällä osaisten välillä noudatettavassa työehtosopimuksessa on oikeus käyttää palkkaetuasuntoa, kun työnteko on ole määräyksiä ansion menetyksen korvaamisesta keskeytynyt hyväksyttävän syyn vuoksi. Lomautus on sopimuksessa tarkoitettujen lomautusilmoitusaikojen tällainen syy. Työnantajalla on kuitenkin oikeus periä laiminlyömisen perusteella. Vaatimus oli siten tältä vuokraa huoneiston käytöstä, mutta aikaisintaan palkan- osin työehtosopimuksen määräyksiin perustumaton. maksuvelvollisuuden päättymistä seuraavan toisen ka- lenterikuukauden alusta. Vuokran perimisestä on ilmoi- tettava työntekijälle viimeistään kuukautta ennen mak-15.4 Työn alkamisesta ilmoittaminen suvelvollisuuden alkamista.Työnantajalla on 14 §:n kolmannen kappaleen mukaanvähintään viikon ilmoitusaika työn alkamisesta toistai- Vuokravastike saa olla neliömetriltä enintään määrä, jokaseksi lomautetuille. Näin työntekijällä on mahdollisuus on asumistukilain (408/1975) nojalla vahvistettu paik-varautua lomautuksen päättymiseen esimerkiksi irtisa- kakunnalla kohtuullisiksi enimmäisasumismenoiksi ne-noutumalla lomautuksen ajaksi otetusta muusta työstä. liömetriä kohden.Ilmoitusajan pituudesta voidaan sopia toisin työnanta-jan ja työntekijän kesken. Sopimuksen 16 §:n kohdassa TSL 13:5 §:n mukaan työsuhdeasunto siis pääsääntöi-“Työn alkamisesta ilmoittaminen” ilmoitusajan pituu- sesti säilyy myös lomautuksen ajan. Työnantaja voi vaindesta käytetään ilmausta ”vähintään seitsemän päivää”. tärkeästä syystä osoittaa työntekijän käytettäväksi muunMolemmat aikamääreet johtavat kuitenkin samaan lop- asunnon lomautuksen ajaksi. Tällöin työnantajan onputulokseen. maksettava muuttokustannukset.Mainitun kohdan mukaan erillistä ilmoitusta työn alka-misesta ei tarvitse tehdä määräaikaisissa lomautuksissa.Määräaikaisesti lomautetullahan on jo lomautuksen al-kaessa tarkka tieto lomautuksen päättymisajankohdasta.Sopimuksen 16 §:n kohdan “Työn alkamisesta ilmoit-taminen” mukaan työntekijällä on edellä mainitun tie-don saatuaan oikeus irtisanoa toisen työnantajan kans-sa tekemänsä työsopimus viiden päivän irtisanomisai-kaa noudattaen. Irtisanomisoikeus koskee myös mää-räaikaisia työsopimuksia.Sopimuksen 14 §:n kolmannen kappaleen määräyskohtavastaa TSL 5:6 §:n säännöstä, jonka mukaan työn alka-misesta on ilmoitettava vähintään seitsemän päivää ai-kaisemmin, jollei toisin ole sovittu.15.5 Muu työ lomautusaikanaSopimuksen 14 §:n neljännessä kappaleessa todetaan,että työntekijä voi ottaa muuta työtä lomautusajaksi.Edeltäviin sopimuksiin perustuva määräys vastaa myösTSL 5:1.2 §:n säännöstä.Sopimuksen 16 §:n kohdan “Muu työ lomautusaikana”mukaan, jos työntekijä on ottanut muuta työtä lomautus-ilmoituksen antamisen jälkeen, mutta ennen kuin hä-26 - Irtisanomissuojasopimus 2001
  • 28. 16 ENNAKKOSELVITYS (15 §)Työnantajan on annettava työntekijälle ennakkoselvitys Selvityksen antamisen jälkeen ennen lomautusilmoitusta työnantajan on annettava työntekijöille tai luottamus- • lomautuksen perusteista, miehelle tilaisuus tulla kuulluksi selvityksestä. Kuule- • arvioidusta laajuudesta, minen on toteutettava siten, että työnantaja voi ottaa • toteuttamistavasta, huomioon työntekijöiden näkemykset ennen lopullista • alkamisajankohdasta ja lomautuksesta päättämistä. • kestosta. Tällä määräyksellä on merkitystä erityisesti sellaisissaMääräys vastaa TSL 5:3 §:ää. Määräyksen tarkoituksena pienissä yrityksissä, jotka eivät kuulu yhteistoimintalainon varmistaa, että työntekijä saa mahdollisimman aikai- piiriin. Näitä ovat yritykset, joissa henkilöstön määrä eisessa vaiheessa tiedon tulevasta lomautuksesta. Ennak- ole säännöllisesti vähintään 30.koselvityksestä tulee käydä ilmi työnantajan arvio muunmuassa siitä, keskeytetäänkö työnteko kokonaan vai Sopimuksessa todetaankin, että ennakkoselvitystä ei tar-lyhennetäänkö työaikaa sekä onko lomautus yhden- vitse esittää, jos työnantajan on muun kuin työsopimus-jaksoinen vai koostuuko se useista erillisistä ajanjaksoista. lain, muun sopimuksen tai muun työnantajaa sitovan määräyksen perusteella esitettävä vastaava selvitys taiEnnakkoselvitys on annettava viipymättä, kun lomau- neuvoteltava lomauttamisesta työntekijöiden taituksen tarve on tullut työnantajan tietoon. Selvitys on luottamusmiehen kanssa. Tällaisia säännöksiä ja mää-annettava yleensä työntekijälle henkilökohtaisesti. Jos räyksiä on ennen kaikkea yhteistoimintalaissa ja eräissälomautus kohdistuu useaan työntekijään, selvitys voidaan työehtosopimuksissa.antaa luottamusmiehelle tai työntekijöille yhteisesti.17 LOMAUTUSILMOITUS (16 §)Lomautuksesta on sopimuksen 14 §:n määräyksen mu- muassa työttömyyspäivärahan hakemista varten. Erillistäkaisesti ilmoitettava työntekijälle viimeistään 14 päivää todistusta lomauttamisesta ei kuitenkaan tarvita, josennen lomautuksen alkamista. Ilmoituksen tarkoituk- lomautusilmoitus on annettu kirjallisesti ja edellä maini-sena on antaa työntekijälle mahdollisuus varautua työn- tut seikat käyvät siitä ilmi.teon ja palkanmaksun keskeytymiseen. Jos ilmoitusta ei voida toimittaa henkilökohtaisesti, senTyönantajan on 16 §:n mukaan toimitettava lomautus- saa toimittaa kirjeitse tai sähköisesti lomautusilmoitus-ilmoitus työntekijälle henkilökohtaisesti. Ilmoituksessa aikaa noudattaen. Ilmoitus on tällöin toimitettava työn-on mainittava tekijälle niin hyvissä ajoin, että se tulee työntekijän tie- toon viimeistään 14 päivää ennen lomautuksen alka- • lomautuksen peruste, mista (ellei muusta ajasta ole 14 §:n 2 kappaleen mu- • lomautuksen alkamisaika ja kaisesti sovittu). • kesto tai arvioitu kesto. Ilmoituksen toimittamisella sähköisesti tarkoitetaanMääräaikaisen lomautuksen kesto on ilmoitettava täs- muun muassa telekopion tai sähköpostin käyttämistä.mällisesti. Päättymispäivän ilmoittamisella on välitöntä Sähköiseen ilmoitukseen vetoavan työnantajan on näy-merkitystä. Työntekijän on palattava työhön seuraa- tettävä toteen lomautusilmoituksen tiedoksi tulemisenvana työpäivänä, jolloin myös palkanmaksu käynnis- ajankohta.tyy uudelleen. Jäljempänä käsiteltävä 18 §:n määräys velvoittaa työnan-Osana lomautusilmoitusta toistaiseksi voimassa olevas- tajan antamaan lomautusilmoituksen tiedoksi myös asi-ta lomautuksesta on työnantajan ilmoitettava oma arvi- anomaiselle luottamusmiehelle. Tämän lisäksi, jos lomau-onsa lomautuksen kestosta. Arvioidulla kestolla voi olla tus kohdistuu vähintään kymmeneen työntekijään, työn-suuri tosiasiallinen merkitys työntekijälle hänen antajan on ilmoitettava lomautuksesta myös työvoima-harkitessaan toisen työn ottamista lomautuksen ajaksi viranomaiselle, paitsi jos työnantajalla on muun lain pe-tai vaikka yksityiselämäänsä liittyviä seikkoja. rusteella vastaava velvollisuus. Vastaava ilmoitusvelvolli- suus sisältyy yhteistoimintalain 7 b §:ään. Näin työvoi-Työntekijän pyynnöstä lomautuksesta ja sen perusteesta maviranomaisilla on mahdollisuus varautua jo ennaltaon annettava kirjallinen todistus. Siitä on käytävä ilmi laajoihin lomautuksiin ja suunnitella, mihin koulutus- taiainakin lomautuksen syy, alkamisaika sekä sen kesto muihin toimiin lomautusten johdosta olisi tarpeellistatai arvioitu kesto. Työntekijä tarvitsee todistuksen muun ryhtyä. Määräyksen sisältö vastaa TSL 5:4 ja 5:5 §:ää. Irtisanomissuojasopimus 2001 - 27
  • 29. Seuraamuksena 16 §:n velvoitteiden noudattamatta jättä- Mikäli työehtosopimuksessa on määrätty lyhennettyynmisestä työnantaja voidaan työehtosopimuslain 7 §:n työaikaan siirtymisessä noudatettavasta ilmoitusmenet-nojalla tuomita työehtosopimuksen tietensä rikkomisesta telystä, syrjäyttää tällainen sopimusmääräys irtisanomis-maksamaan hyvityssakkoa. Vastaavasti työnantajaliitto suojasopimuksen määräykset.voidaan tuomita hyvityssakkoon valvontavelvollisuudenlaiminlyömisestä. 17.3 Poikkeukselliset lomautustilanteet Taloudellisin tai tuotannollisin perustein toimeenpantu17.1 Poikkeukset lomauttaminen saa olla vain työn vähyyden kestonlomautusilmoituksen määräajoista mittainen.Sopimuksen 16 §:n neljännen kappaleen mukaan työn-antajan ei kuitenkaan tarvitse antaa erillistä lomautus- Jos lomautusilmoitusaikana tai lomautusaikana ilmaan-ilmoitusta seuraavassa käsiteltävissä tilanteissa. Niissä tuu työtä vaikkapa vain tilapäisesti, on työnantajallatyöntekijän työnteko ja palkanmaksu on jo keskeytynyt velvollisuus peruuttaa, siirtää tai keskeyttää lomautus,muusta syystä. Lomautusilmoitus voidaan toki näissä- riippuen siitä onko lomautus alkanut vai ei. Tätä käsi-kin tilanteissa antaa, mutta velvollisuutta siihen ei ole. tellään sopimuksen 16 §:n kohdassa “Poikkeukselliset lomautustilanteet”. Lomautusilmoitusta ei tarvitse sopimuksen mukaan antaa tapauksissa, joissa työnantajalla ei ole muun 17.3.1 Lomautuksen peruuttaminen poissaolon syyn kuin lomautuksen vuoksi koko Uutta työtä voi ilmaantua lomautusilmoitusaikana. Täl- lomautusaikaan kohdistuvaa palkanmaksuvelvolli- löin voidaan lomautuksen peruuttamisesta ilmoittaa en- suutta. Työntekijä on tällöin palkattomalla vapaalla nen lomautuksen alkamista. Aiemmin annetun lomautus- työstä koko lomautusajan. Tällä tarkoitetaan esim. ilmoituksen merkitys poistuu. Myöhemmin mahdolli- pitkäaikaista sairauslomaa, perhevapaata, opinto- sesti toimeenpantavista lomautuksista on määräyksen vapaata ja asevelvollisuutta. Jos työntekijä ilmoittaa mukaan annettava uusi lomautusilmoitus. lomautuksen kuluessa palaavansa työhön ennakoi- tua aikaisemmin jo ennen lomautuksen päättymis- 17.3.2 Lomautuksen siirtäminen tä, työnantajan on kuitenkin 14 §:n 1 ja 2 kappalees- Lomautusilmoitusaikana ilmaantuva työ voi olla tilapäis- sa tarkoitettua ilmoitusaikaa noudattaen annettava tä. Tällaisessa tilanteessa lomautuksen alkaminen voi- lomautusilmoitus. daan siirtää myöhemmäksi. Lomautusta voidaan mää- räyksen mukaan kuitenkin siirtää vain kerran uutta Työnteon este johtuu TSL 2:12.2 §:ssä tarkoitetuista lomautusilmoitusta antamatta ja enintään sillä määrällä, tapauksista. Niitä ovat mm. työpaikkaa kohdannut jonka tilapäinen työ kestää. tulipalo, poikkeuksellinen luonnontapahtuma tai muu edellisten kaltainen työntekijästä tai työnanta- Esimerkki. Työnantaja antoi 2.4.2001 lomautusilmoi- jasta riippumaton syy. Näissä tilanteissa työnantajan tuksen 17.4. alkavasta lomautuksesta. Uutta työtä palkanmaksuvelvollisuus määräytyy lain mukaises- ilmaantuu 7 päivän ajaksi 10.4.2001. Työnantaja voi ti. Tällöin työnantaja ei ole velvollinen antamaan uutta lomautusilmoitusta antamatta siirtää lomautuk- erillistä lomautusilmoitusta palkanmaksun lakatessa. sen alkamista 7 päivällä eli 24.4.2001 asti. Työnteon estyessä tällaisen osapuolista riippumat- toman syyn takia työntekijällä on lain mukainen oi- 17.3.3 Lomautuksen keskeyttäminen keus palkkaan esteen ajalta, enintään 14 päivältä. Tilapäistä työtä voi ilmaantua lomautuksen jo alettua. Jos esteenä on osapuolista riippumaton työtaistelu, Tällöin lomauttamisen keskeyttämisen tulee määräyk- jonka vaikutukset eivät koske työpaikan työehtoja, sen mukaan perustua työnantajan ja työntekijän väli- palkka maksetaan kuitenkin enintään 7 päivältä. selle sopimukselle, mikäli lomautuksen on uutta ilmoi- Oikeuskäytännöstä ks. esim. TT:1982- 30. tusta antamatta tarkoitus jatkua välittömästi työn teke- misen jälkeen. Sopimus asiasta on syytä tehdä ennen työn aloittamista. Tilapäisen työn arvioitu kestoaika on17.2 Lomautus ja lyhennetty työaika syytä selvittää ja todeta samassa yhteydessä.Sopimuksen 16 §:n kohdan “Lomautus ja lyhennettytyöaika” mukaan sopimuksen lomauttamismenettelyyn Määräyksen mukaan edellä esitetty koskee vain työnan-liittyviä määräyksiä (kuten ennakkoselvitys ja lomautus- tajan ja työntekijän välistä suhdetta eikä sillä ole otettuilmoitusaika) noudatetaan, ellei toisin ole sovittu, myös kantaa työttömyysturvaa koskevien lakien säännöksiin.siirryttäessä kollektiivisesti lyhennettyyn työaikaan, esi-merkiksi lyhennettyyn työviikkoon.Työehtosopimusten työtuntijärjestelmän muuttamistakoskevien määräysten mukaiset työaikajärjestelyt alallatai yrityksessä noudatetun työajan puitteissa eivätsoveltamisohjeen mukaan ole rinnastettavissa lyhennet-tyyn työaikaan siirtymiseen.28 - Irtisanomissuojasopimus 2001
  • 30. 18 TYÖNANTAJAN KORVAUSVELVOLLISUUSERÄISSÄ POIKKEUKSELLISISSA TILANTEISSAToistaiseksi tapahtuneen lomautuksen kestolle ei sopi- on oikeus saada korvauksena irtisanomisajan palkkansa,muksessa ole asetettu enimmäisaikaa. Määräaikainen siten kuin työnantaja olisi irtisanonut työntekijän. Päivillälomautus päättyy määräajan kuluttua. Lomautetun työn- tarkoitetaan kalenteripäiviä. Määräys vastaa TSL 5:7.3 §:ntekijän työsuhde saattaa lomautuksen aikana päättyä säännöstä. Tällaisessa tilanteessa työntekijän irtisanoutu-joko niin, että työnantaja irtisanoo lomautetun työnte- minen katsotaan johtuvan työnantajasta, jolloin irtisano-kijän tai työntekijä itse irtisanoutuu. Oikeudesta irtisa- misajan palkkakin määräytyy samojen periaatteiden mu-nomisajan palkkaan lomautetun työntekijän työsuhteen kaisesti kuin työnantajan irtisanoessa lomautetun työnte-päättymistilanteissa on sovittu 16 §:n kohdassa “Työn- kijän. Määräyksellä saatetaan työntekijä samaan talou-antajan korvausvelvollisuus eräissä poikkeuksellisissa delliseen asemaan riippumatta siitä, onko työnantaja vaitilanteissa”. työntekijä itse irtisanonut työsopimuksen. Näin ollen myös lomakorvaus maksetaan siltä irtisanomisajalta, jota työn- tekijän kohdalla olisi tullut noudattaa työnantajan18.1 Työnantaja irtisanoo irtisanoessa hänet. Tästä on SAK:lla ja TT:llä yhteinenlomautetun työntekijän kanta keskusjärjestömuistiossa. Merkitystä ei ole sillä, ettäJos työnantaja irtisanoo lomautetun työntekijänsä, työsopimus päättyy lomautetun työntekijän irtisanomanatyöntekijällä on oikeus saada irtisanomisajan palkkan- välittömästi.sa. Myös lomakorvaus maksetaan irtisanomisajalta. Oi-keuskäytännöstä ks. esim. TT: 1995- 59. Korvaus mak- Korvaus maksetaan 16 §:n mukaan työsopimuksen päät-setaan määräyksen mukaan palkanmaksukausittain, el- tymistä seuraavana ensimmäisenä työnantajan normaali-lei toisin sovita. na palkanmaksupäivänä, ellei toisin sovita.Työnantaja ei voi vähentää irtisanomisajan palkasta Työsopimuslakia koskevan hallituksen esityksen (HE14 päivän lomautusilmoitusajan palkkaa. Jos kuitenkin 157/2000) mukaan lomautuksen yhdenjaksoisuuttatyösuhteessa noudatettava lomautusilmoitusaika on työ- arvioidaan aiemmassa hallituksen esityksessä (HEsopimuksen tai työehtosopimuksen mukaisesti yli 203/1995 s. 5- 6) kuvatulla tavalla. Mainittu hallituk-14 päivää (esimerkiksi 1 tai 3 kuukautta), irtisanomis- sen esitys koskee vuonna 1996 tehtyä VTSL:n 42 §:najan palkasta voi vähentää 14 päivän palkan. muutosta, jolla lakiin otettiin 1991 ISS:n kaltainen työntekijän oikeus irtisanoa työsopimuksensaMääräys vastaa TSL 5:7.2 §:n säännöstä lukuun ottamat- päättymään lomautuksen jatkuessa menettämättä oi-ta korvauksen maksamisajankohtaa koskevaa määrä- keuttaan irtisanomisajan palkkaansa.yksen osaa. Lomautuksen yhdenjaksoisuutta tulkitaan siten, että vain lomautusjaksojen välille tuleva työntekojakso18.2 Työnantaja lomauttaa katkaisee 200 kalenteripäivän laskemisen. Esimer-irtisanotun työntekijän kiksi lomautusjaksojen väliin sijoittuva vuosiloma eiJos työnantaja irtisanoo työntekijän työn vähyyden vuok- vaikuta lomautuksen keston yhdenjaksoisuuteen.si ja irtisanottu työntekijä tällaisen syyn johdosta lomau- Sama koskee tilannetta, jossa työnantaja määräyk-tetaan irtisanomisaikana, on työnantaja määräyksen sen kiertämistarkoituksessa kutsuu työntekijän muu-mukaan kuitenkin velvollinen maksamaan irtisanomis- toin yhdenjaksoisen lomautuksen kestäessä lyhyeh-ajan palkan edellä mainittujen periaatteiden mukaises- köksi ajaksi työhön. Sopimuksen kiertämistarkoitustati. Oikeuskäytännöstä ks. TT:1985-66. on siten arvioitava työnantajan oletetusta tarkoituk- sesta käsin. Jos työhön kutsumisen tarkoituksena on ainoastaan estää työntekijän oikeuden toteutu-18.3 Lomautettu työntekijä irtisanoutuu minen, lomautuksen keinotekoisella katkaisemisel-Määräyksen mukaan työntekijällä on lomautuksen ai- la ei voi olla työntekijän oikeutta poistavaa vaiku-kana irtisanomisoikeus ilman irtisanomisaikaa, ei kui- tusta. Lomautuksen katkaisutarvetta vain lyhyeksitenkaan lomautuksen päättymistä edeltävän seitsemän ajaksi on arvioitava työnantajayrityksen taloudelli-päivän aikana, jos lomautuksen täsmällinen päättymis- sesta tilanteesta ja toimintaedellytyksistä käsin.aika on työntekijän tiedossa. Työntekijä voi saada tie-don joko lomautuksen alkaessa tai sen aikana. Tämä Lomautuksen todellinen luonne on ratkaiseva myösmääräys vastaa TSL 5:7.1 §:n säännöstä. tilanteessa, jossa lomautus on toteutettu useina pe- räkkäisinä määräaikaisina lomautuksina, joista jon-Jos työntekijä itse irtisanoo työsopimuksensa lomautuksen kun tai joidenkin välillä on ehkä lyhyehkö työn-kestettyä yhdenjaksoisesti vähintään 200 päivää, hänellä tekojakso. Irtisanomissuojasopimus 2001 - 29
  • 31. E rorahan saamisen edellytykset alkavat edellä maini- pitkään jatkuneen lomautuksen aikana lähtökohtaisestituissa työsuhteen päättymistapauksissa (työnantaja irti- samalla tavoin, riippumatta siitä, onko työnantaja vaisanoo, työntekijä irtisanoutuu) sinä päivänä, jona työ- työntekijä irtisanonut työsuhteen. Tällöin irtisanomis-suhde päättyy. ajan palkkakin määräytyy samojen periaatteiden mu- kaisesti kuin työnantajan irtisanoessa lomautetun työn- tekijän. Näin ollen myös lomakorvaus maksetaan siltä18.4 SAK-TT keskusjärjestö- irtisanomisajalta, jota työntekijän kohdalla olisi tullutmuistio 30.5.2002 noudattaa työnantajan irtisanoessa hänet.Lomautetun työntekijän oikeutta lomakorvaukseenirtisanomisajalta käsittelevässä keskusjärjestömuistiossa Keskusjärjestöt huomauttavat, että lomakorvausta mää-todetaan, että työtuomioistuin tuomiossaan TT:1995- 59 ritettäessä on kuitenkin otettava huomioon myös seu-ja korkein oikeus tuomiossaan KKO 1994:126 käsitteli raava seikka. Irtisanomissuojasopimuksen 14 §:n mu-tilannetta, jossa työnantaja irtisanoi lomautetun työnte- kaan lomautusilmoitusaika on vähintään 14 päivää.kijän. Molemmissa ratkaisuissa korvattavana vahinkona Edellä mainitusta 16 §:n kohdasta “Työnantajan korvaus-pidettiin myös lomakorvausta irtisanomisajalta. Korkein velvollisuus eräissä poikkeuksellisissa tilanteissa” seu-oikeus oli myös tuomiossaan KKO 2000:91 päätynyt raa, että mikäli lomautusilmoitusaika on ollut 14 päi-siihen, että työntekijän irtisanottua työsopimuksensa vää, ei työnantaja voi vähentää työntekijän irtisanomis-oltuaan yhtäjaksoisesti lomautettuna yli 200 päivää, oli ajan palkasta 14 päivän lomautusilmoitusajan palkkaa.työntekijälle korvattavana vahinkona pidettävä irtisano-misajan palkkaa ja lomakorvausta irtisanomisajalta. Jos työntekijä kuitenkin on lomautettu lain tai sopimuk- sen mukaista yli 14 päivän lomautusilmoitusaikaa käyt-Keskusjärjestömuistiossa viitattiin sopimuksen 16 §:n täen, työnantajalla on oikeus vähentää irtisanomisajankohtaan “Työnantajan korvausvelvollisuus eräissä poik- palkasta 14 päivän palkka. Mm. tuomiosta KKO 1994:126keuksellisissa tilanteissa”, jonka mukaan, jos työntekijä ilmenevän oikeusohjeen mukaan lomautusilmoitusajastairtisanoo työsopimuksensa lomautuksen kestettyä yh- johtuva irtisanomisajan palkan vähennysoikeus vähen-denjaksoisesti vähintään 200 päivää, hänellä on oikeus tää vastaavasti irtisanomisajalta maksettavaa loma-saada korvauksena irtisanomisajan palkkansa, ”kuten korvausta. Siten, jos työntekijä on lomautettu esimer-edellisessä kappaleessa on sovittu”. kiksi työ- tai työehtosopimuksen määräämää yhden kuukauden lomautusilmoitusaikaa käyttäen, saa työn-Keskusjärjestöt totesivat yhteisessä muistioissaan, että antaja vähentää lomakorvaukseen oikeuttavasta irtisa-ko. määräyksellä, joka vastaa TSL 5:7.3 §:n säännöstä, nomisajasta 14 päivää, miltä ajalta työntekijä on tällöinon tarkoitus säännellä työsuhteen päättämistilannetta jo saanut palkan lisäksi lomakorvauksen hyväkseen.19 IRTISANOMISTA TAI LOMAUTUSTAKOSKEVA ILMOITUS LUOTTAMUSMIEHELLE JATYÖVOIMAVIRANOMAISELLE (18 §)Edellä käsiteltiin tämän määräyksen mukaista työnan- Jos irtisanominen tai lomautus kohdistuu vähintään kym-tajan ilmoitusvelvollisuutta luottamusmiehelle ja meneen työntekijään, on siitä ilmoitettava myös työvoi-työvoimaviranomaiselle lomautuksiin liittyen. Aikaisem- maviranomaiselle, paitsi jos työnantajalla on muun lainpiin sopimuksiin perustuva 18 §:n sopimusmääräys kos- perusteella vastaava velvollisuus. Vastaava ilmoitusvel-kee myös taloudellisista tai tuotannollisista syistä tapah- vollisuus sisältyy yhteistoimintalain 7 b §:ään. Näin työvoi-tuvaa työvoiman vähentymistä. maviranomaisilla on mahdollisuus varautua jo ennalta laajoihin lomautuksiin tai irtisanomisiin ja suunnitella,Määräyksen mukaan työnantajan on ilmoitettava asian- mihin koulutus- tai muihin toimiin lomautusten johdostaomaiselle luottamusmiehelle taloudellisista tai tuotan- olisi tarpeellista ryhtyä. Määräys vastaa TSL 5:4.2 §:nnollisista syistä tapahtuvasta työvoiman vähentämisestä lomautuksia koskevaa ilmoitusvelvollisuutta.ja lomauttamisesta. Määräys vastaa TSL 5:4.2 §:nlomautuksia koskevaa ilmoitusvelvollisuutta.30 - Irtisanomissuojasopimus 2001
  • 32. 20 TYÖVOIMAN VÄHENTÄMISJÄRJESTYS(17 § JA SOVELTAMISOHJE)Sopimuksen mukaan taloudellisella ja tuotannollisella työntekijöiden edustajilla on yleissopimuksen 4 lu-perusteella tapahtuneen irtisanomisen ja lomauttamisen vun (sekä TSL:n 5:2.4 ja 7:10 §:n) mukainen erityi-yhteydessä on mahdollisuuksien mukaan noudatettava nen työsuhdeturva lomautus- ja irtisanomistilanteissa.vähentämisjärjestystä, jonka mukaan viimeksi irtisano-taan tai lomautetaan TSL 7:9 §:ssä tarkoitetut raskaana tai perhevapaalla (äitiys- , erityisäitiys- , isyys- , vanhempain- tai hoito- • yrityksen toiminnalle tärkeitä ammattityönteki- vapaa) olevat työntekijät. Näiden työntekijöiden työ- jöitä; oikeuskäytännöstä ks. esim. TT:1983- 81, hön paluusta ja työsuhdeturvasta on säädetty TSL 1993-128, 1997- 56, 1997-58; 4:9 ja 7:9 §:ssä. • saman työnantajan työssä osan työkyvystään me- nettäneitä; oikeuskäytännöstä ks. esim. TT:1981- Irtisanomis- ja lomautusjärjestyksen rikkomisesta työn- 70, 1985- 125, 1987-136; antaja voidaan työehtosopimuslain 7 §:n nojalla tuomi- • lisäksi on kiinnitettävä huomiota työsuhteen ta työehtosopimuksen tietensä rikkomisesta maksamaan kestoaikaan ja työntekijän huoltovelvollisuuden hyvityssakkoa. Vastaavasti työnantajaliitto voidaan tuo- määrään. Työsuhteen kestoaikaan liittyvästä mita hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyö- oikeuskäytännöstä ks. esim. TT:1983- 151, 1985- misestä. Oikeuskäytännöstä ks. esim. TT:1977- 35, 16, 1985-99, 1986- 132, 1988- 39, 1996-87, 2001- TT:1982-133, 1983-151, 1985- 125 ja TT:1987- 136. 71. Huoltovelvollisuuden määrään liittyvästä oi- keuskäytännöstä ks. esim. TT 1990- 114, 1994- Sen sijaan järjestyksen rikkomisesta ei ole katsottu seu- 51, 1995-13. raavan yksittäiselle työntekijälle oikeutta vaatia irtisano- missuojasopimuksen mukaista vahingonkorvausta (ks.Oikeuskäytännössään työtuomioistuin on tulkinnut ”yri- esim. TT:1985-93). Pelkästään irtisanomisjärjestyksen rik-tyksen toiminnalle tärkeiden ammattityöntekijöiden” kä- kominen ei tee irtisanomista perusteettomaksi.sitettä ahtaasti. Tuomioista on nähtävissä periaate, jotaon kuvattu seuraavasti: ensiksi sisään tuleva lähtee vii- Tuomiossa KKO 1987:97 korkein oikeus totesi työ-meksi ulos. tuomioistuimen tuomiossaan TT:1984-46 vahvista- neen, että työnantaja oli työntekijän irtisanoessaanTyövoiman vähentämisjärjestystä koskevissa riidoissa rikkonut työehtosopimuksen määräystä työvoimannoudatetaan sopimuksen 10 §:n mukaista kanneaikaa. vähentämisjärjestyksestä. Tuolla määräyksellä ei ol-Haastehakemus on toimitettava työtuomioistuimelle kah- lut rajoitettu työnantajan oikeutta irtisanoa työnteki-den vuoden kuluessa siitä, kun työsuhde on päättynyt. jä työsopimuslain 37 §:n nojalla. Kun työnantajalla oli ollut oikeus taloudellisista ja tuotannollisista syistäSopimuksen soveltamisohjeen mukaan seuraavien aiheutuneen työn vähentymisen johdosta vähentääerityisryhmien irtisanomissuojaa koskevat määräykset työntekijöitä, työnantaja ei rikkomalla työvoimanovat ensisijaisia vähentämisjärjestykseen nähden: vähentämisjärjestystä koskevaa työehtosopimuksen määräystä ollut irtisanonut työsopimusta sanotun TT-SAK yleissopimuksen tarkoittamat pääluottamus- pykälän säännösten vastaisesti. mies, luottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu. Näillä Irtisanomissuojasopimus 2001 - 31
  • 33. 21 TAKAISINOTTAMINEN(19 § JA SOVELTAMISOHJE)E ntisten työntekijöiden takaisinottovelvollisuus koskee Työvoimatoimisto tekee tiedustelun perusteella työvoi-tilanteita, joissa työntekijä on irtisanottu tuotannollisella matilauksen ja selvittää, onko takaisinottovelvoitteen pii-ja taloudellisella perusteella tai saneerausmenettelyn yh- rissä olevia työntekijöitä työnhakijoina. Soveltamisohjeenteydessä. Jos työnantaja tarvitsee 9 kuukauden kuluessa mukaan samassa yhteydessä on syytä selvittää, onkotyösuhteen päättymisestä työntekijöitä samoihin tai saman- myös sellaisia työntekijöitä edelleen työttöminä työn-kaltaisiin tehtäviin, työtä on tarjottava irtisanotulle, työ- hakijoina, jotka yli 200 päivää kestäneen lomautuksenvoimatoimistossa työtä hakevalle entiselle työntekijälle. jälkeen ovat itse irtisanoneet työsuhteensa. Velvolli- suus tarjota työtä koskee myös näitä työntekijöitä.Näillä työntekijöillä on siis etuoikeus palata työhönmikäli 9 kuukauden kuluessa uutta työvoimaa tarvi- Velvollisuus ottaa takaisin työntekijä koskee myös sellaistataan. Velvollisuus ottaa työntekijä takaisin tarkoittaa irti- työntekijää, joka ei ole tiedusteluhetkellä työtön, jos hänsanotun työntekijän etuoikeutta tarjolla olevaan työhön on siitä huolimatta työnhakijana työvoimatoimistossa.suhteessa muihin työnhakijoihin. Irtisanottu työntekijäsyrjäyttää pätevämmänkin ulkopuolisen työnhakijan. Työvoimatoimisto ilmoittaa työnhakijat työnantajalle ja entisille työntekijöille annetaan tavanomaiseen tapaanSoveltamisohjeen mukaan on riittävää, että työnantaja työhönosoitukset.tiedustelee paikallisesta työvoimatoimistosta, onko irti-sanottuja työntekijöitä hakemassa työtä sen välityksel- Sopimusmääräys vastaa TSL 6:6.1 §:n säännöstä.lä. Paikallisella työvoimatoimistolla tarkoitetaan sen paik-kakunnan työvoimatoimistoa, jonka alueella työtä on Seuraamuksena takaisinottamisvelvoitteen noudattamat-tarjolla. Vaikka työntekijän kotipaikkakunta olisikin ta jättämisestä työnantaja voidaan työehtosopimuslaintoinen kuin edellä mainitun työvoimatoimiston paikka- 7 §:n nojalla tuomita työehtosopimuksen tietensä rik-kunta, hän näkyy kaikkien työvoimatoimistojen työn- komisesta maksamaan hyvityssakkoa. Vastaavasti työn-hakijoita koskevissa rekistereissä, jos hän on ilmoittau- antajaliitto voidaan tuomita hyvityssakkoon valvonta-tunut työnhakijaksi koko valtakunnan alueella. velvollisuuden laiminlyömisestä.22 SEURAAMUSJÄRJESTELMÄ (20 §) JAVOIMAANTULOMÄÄRÄYS (21§)22.1 Seuraamusjärjestelmä Näissä yhteyksissä noudatettavien menettelyä koskevienSeuraamusjärjestelmää koskeva määräys on sisällöltään määräysten rikkomisesta ei määräyksen mukaan työn-sama kuin 1984 ja 1991 sopimuksissa, joten näillä sopi- antajaa voida tuomita maksamaan työehtosopimuslainmuksilla ja niiden pohjalta syntyneellä oikeuskäytännöl- mukaista hyvityssakkoa. Työnantajan virheellinen ja so-lä on ratkaiseva merkitys myös 20 §:n tulkinnassa. Katso pimuksen vastainen menettely otetaan 20.2 §:n mukai-jaksoa ”Irtisanomissuojasopimuksen edeltäjät”. sesti huomioon korottavana tekijänä työsopimuksen perusteettomasta irtisanomisesta tuomittavan korvauksenSopimuksen 13.4 §:ssä on sovittu 1991 ISS:n 13 §:ää vas- suuruutta määrättäessä.taavalla tavalla, että työnantajaa ei voida tuomita sopi-muksen mukaiseen korvaukseen TSL 12:2 §:n mukaisen Sopimuksen 20.2 §:n seuraamusjärjestelmää koskeva ra-korvauksen lisäksi eikä sen sijasta. joitus ei koske puhtaissa kollektiivi- irtisanomisissa ja lomautustilanteissa noudatettavia menettelytapoja, kutenSopimuksen 20.1 §:n mukaan työnantajaa ei voida tuo- sopimuksen ”I, III ja IV luvun menettelytapamääräyksiä”.mita sopimuksessa tarkoitettujen korvausten lisäksi mak- Tähän tilanteeseen viitataan 20.3 §:n maininnalla ”Muu-samaan työehtosopimuslain 7 §:n mukaista hyvityssak- toin seuraamusjärjestelmän osalta noudatetaan aiemminkoa siltä osin kuin kysymyksessä on työehtosopimukseen vallinnutta käytäntöä.” Menettelytapamääräyksen tietenperustuvien, mutta sinänsä samojen velvollisuuksien rik- rikkomisesta työnantaja voidaan tuomita hyvityssakkoon.kominen, joista sopimuksen mukainen korvaus on mää- Vastaavasti työnantajaliitto voidaan tuomita hyvitysakkoonrätty. Oikeuskäytännöstä ks. esim. TT:1987-31 ja 1992- 8. valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä. Oikeus- käytännöstä ks. esim. TT:1977- 35, 1985-93 ja 1993-74.Määräyksen 1 ja 2 kappale koskevat vain seuraamuksia,joita voidaan tuomita tilanteissa, jossa työsopimus on ir-tisanottu työntekijästä johtuvasta syystä tai yksilö- 22.2 Voimaantulomääräysperusteiseen irtisanomiseen rinnastettavissa tilanteissa (ks. Irtisanomissuojasopimus 2001 tuli voimaan samaan ai-sopimuksen 1 §:n soveltamisalaa koskeva jakso). kaan kuin työsopimuslakikin eli 1.6.2001. Sopimus on voimassa toistaiseksi kuuden kuukauden irtisanomisajalla.32 - Irtisanomissuojasopimus 2001
  • 34. 23 IRTISANOMISSUOJASOPIMUKSEN EDELTÄJÄT23.1 Yleissopimus kuin nykyisessä sopimuksessa. Sopimus sisälsiirtisanomissuojasta 1966 nykysopimuksen kaltaisen luettelon korvauksenE nsimmäinen SAK:n ja TT:n, silloisen STK:n, välinen määräytymisperusteista.yleissopimus irtisanomissuojasta tehtiin vuonna 1966.Se perustui Kansainvälisen työjärjestön ILO:n vuoden Vuoden 1978 sopimuksen rakenne ja sisältö on pitkälti1963 työsuhteen päättämistä koskevaan suositukseen sama kuin nykysopimuksessa. Keskeinen ero oli kui-nro 119. tenkin se, että sopimus, kuten 1966 ISS:kin, irtisanomis- perusteiden osalta koski sekä individuaalista (työnteki- Tässä ISS:ssa ensimmäisen kerran Suomessa rajoi- jän henkilöön liittyvät irtisanomisperusteet) että kollek- tettiin työnantajan vapaata irtisanomisoikeutta kiel- tiivista (lomautukset sekä taloudelliset ja tuotannolliset tämällä irtisanomasta tai lomauttamasta ilman ”asial- irtisanomisperusteet) työsuhdeturvaa. Sopimuksen lo- lista perustetta”. Siihen asti työnantajat olivat pitä- mautusperusteita koskevat määräykset olivat samansi- neet kiinni periaatteesta, että heillä tulee olla yksi- sältöiset kuin työsopimuslaissa. puolinen oikeus mistä syystä tahansa irtisanoa työn- tekijän työsopimus. 23.3 Irtisanomissuojaa jaVuoden 1966 sopimus sisälsi lisäksi muun muassa mää- lomautusta koskeva yleissopimusräykset irtisanomisajoista, niiden noudattamatta jättämi- soveltamisohjeineen 1984sen seurauksista, työntekijälle maksettavista korvauk- Sittemmin kumottu irtisanomismenettelyä koskeva lakisista, korvauksen suuruuteen vaikuttavista tekijöistä, (IML) tuli voimaan 1.9.1984. Lain säätäminen toi tar-vähentämisjärjestyksestä ja takaisinottovelvoitteesta. So- peen sopia keskusjärjestöjen välillä uudesta sopimuk-pimukseen liittyivät soveltamisohjeet jo tuolloin. Myö- sesta, jonka sisältöön IML vaikutti merkittävällä tavalla.hemmin tehtyihin irtisanomissuojaa ja lomautusta kos- Lain kanssa samaan aikaan voimaan tullut vuoden 1984keviin sopimuksiin muun muassa vähentämisjärjestystä sopimus ja soveltamisohjeet kumosivat edeltäjänsä.ja takaisinottamista koskevat määräykset on eräitäsanonnallisia tarkistuksia lukuun ottamatta otettu saman- Sopimuksessa olivat määräykset yleisestä sovelta-sisältöisenä. misalasta, irtisanomisperusteista, irtisanomisajoista, ir- tisanomisajan noudattamatta jättämisestä, irtisano- Sopimuksessa edellytettiin alun perin, että se tulisi misilmoituksesta ja irtisanomisen toteennäyttämisestä, voimaan keskusjärjestöjen välisenä työehtosopimuk- irtisanomisen toteutumisesta, irtisanomisen perusteen sena ja sitoisi sellaisenaan kaikkia liittoja, jotka eivät ilmoittamisesta, irtisanomisesta työntekijästä johtu- määräpäivään mennessä ilmoita jäävänsä sopimuk- neesta syystä, irtisanomisen toimittamisesta, työnte- sen ulkopuolelle. Soveltamisohjeen mukaan oli ”kui- kijän kuulemisesta, ohjeista irtisanomisen aiheutta- tenkin pidetty käytännöllisempänä”, että sopimus mista toimenpiteistä, työntekijän ilmoituksesta, neu- saatetaan voimaan (nykyisellä mallilla) liittojen väli- vottelujen käymisestä, tuomioistuinkäsittelystä, asian senä työehtosopimuksena ottamalla se alan sopi- saattamisesta välimiesmenettelyssä käsiteltäväksi, kor- muksen osaksi. vauksesta perusteettomasta irtisanomisesta, korvauk- sen määrästä, työsuhteen jatkamisen edellytysten sel- vittämisestä, korvauksesta työsuhteen jatkuessa,23.2 Yleissopimus irtisanomisen ja lomauttamisesta, lomautuksen ennakkoilmoituksesta,lomautuksen perusteista 1978 lomautusilmoituksesta, työvoiman vähentämisjär-Vuonna 1966 solmittu sopimus uudistettiin vuoden 1978 jestyksestä, irtisanomista tai lomautusta koskevasta il-yleissopimuksella irtisanomisen ja lomautuksen perus- moituksesta luottamusmiehelle ja työvoimaviran-teista. Y hteiset soveltamisohjeet valmistuivat vuonna omaiselle ja takaisinottamisesta.1981. 23.3.1 Soveltamisala Sopimuksessa olivat määräykset soveltamisalasta, Nykyisen sopimuksen soveltamisala perustuu vuoden irtisanomisajoista, irtisanomisajan laiminlyönnistä, ir- 1984 sopimuksen soveltamisalan kohdalla tehtyyn rat- tisanomisen perusteista, korvauksesta perusteetto- kaisuun, johon puolestaan IML vaikutti. Sopimus, ku- masta irtisanomisesta ja lomauttamisesta, työnteki- ten irtisanomismenettelylakikin, koski pääsääntöisesti jän irtisanomissuojasta raskauden ja synnytysloman työsopimuksen irtisanomista työntekijästä johtuvasta aikana, oppisopimussuhteesta, lomautuksesta, syystä. Puhtaat kollektiivi-irtisanomiset erityisesti irtisano- takaisinottamisesta, irtisanomista tai lomautusta kos- misperusteiden osalta suljettiin sopimuksesta ulos. So- kevasta ilmoituksesta työvoimaviranomaiselle, työ- pimusta kuitenkin sovellettiin purkuihin ja kollektiivi- voiman vähentämisjärjestyksestä ja neuvottelu- tilanteisiin (muun muassa irtisanomisperusteiden osal- järjestyksestä. Purku- ja purkautumistilanteita voitiin ta) samoissa tilanteissa kuin nykysopimuksessa eli sopimuksen perusteella tutkia samalla rakenteella individuaali- irtisanomiseen rinnastettavissa tilanteissa. Irtisanomissuojasopimus 2001 - 33
  • 35. Lisäksi sopimus koski menettelytapoja, joita oli nouda- soveltamisohjeessa viitattiin, että ne vastaavat IML:n sään-tettava myös irtisanottaessa tai lomautettaessa työnteki- nöksiä:jöitä taloudellisesta ja tuotannollisesta syystä. • I luvun 5 § Ilmoitus irtisanomisesta ja irtisanomisen toteennäyttämisestä (vastaa nykysopimuksen 5 §:n 1984 ISS:n soveltamisohjeissa todettiin, että uudella määräystä). sopimuksella ei ollut tarkoitus muuttaa niiden vuo- • I luvun 6 § Irtisanomisen toteutuminen (vastaa nyky- den 1978 sopimuksen tai sen soveltamisohjeiden sopimuksen 5 §:ää). määräysten tulkintaa, jotka sellaisenaan tai asiasisäl- • I luvun 7 § Irtisanomisen perusteen ilmoittaminen löltään muuttumattomina otettiin vuoden 1984 so- (vastaava määräys oli myös vuoden 1978 sopimuk- pimukseen tai sen soveltamisohjeisiin. Sopimuksen sen 4 §:n 3 kappaleessa; vastaa myös nykysopimuksen ja sen soveltamisohjeiden tulkinnassa oli siten otet- 6 §:ää). tava huomioon aiempaa sopimusta koskeva oikeus- käytäntö ja keskusjärjestöjen yhteiset tulkinnat. Tämä Menettelysäännöksillä voidaan muun muassa katsoa toteamus on tärkeä myös vuoden 2001 sopimuksen tarkoitettavan säännöksiä siitä, missä järjestyksessä, ke- tulkinnan kannalta. nen toimesta ja millaisin määräajoin kulloisetkin oikeu- delliset tahdonilmaisut oli esitettävä. Työsopimusta pää- Sopimuksesta ja sen soveltamisohjeista ei käy ni- tettäessä tai lomautettaessa ovat tyypillisiä menettely- menomaisesti selville olivatko sopimusosapuolet tar- määräyksiä toisen osapuolen kuulemista, neuvotteluil- koittaneet, että irtisanomisaikaa (3 §) ja irtisanomis- le asetettuja määräaikoja samoin kuin irtisanomisaikoja ajan noudattamatta jättämistä (4 §) koskevia määrä- koskevat määräykset. yksiä tulee edelleen soveltaa myös kollektiivi- irti- sanomisissa. On kuitenkin perusteltua katsoa, että Rakennusalan työehtosopimuksen osana noudatet- myös tätä tarkoitettiin soveltamismääräyksen ”me- tavan irtisanomissuojaa ja lomautusta rakennusalalla nettelytapoja” koskevalla lausumalla. koskevan sopimuksen 16 §:n 1. - kohdan mukaan lomautusilmoituksessa tulee mainita määräaikaisenSopimus oli nykysopimusta vastaavalla tavalla jaettu nel- lomautuksen kesto ja toistaiseksi tapahtuvanjään lukuun (I Y leiset määräykset, II Irtisanominen työn- lomautuksen arvioitu kesto. Tuomiossa TT:1993-88tekijästä johtuvasta syystä, III Lomautus ja IV Erinäisiä työtuomioistuin tulkitsi, että sopimuskohdassa onsäännöksiä). Sopimukseen sisällytettiin IML:n menet- työnantajalle annettu ohjeita siitä, miten tulee mene-telysäännöksiä vastaavia määräyksiä, joiden tulkinnas- tellä työntekijää toistaiseksi lomautettaessa. Kun arvi-sa oli soveltamisohjeen mukaan otettava huomioon oon tulevasta lomautusajasta ei liity itse lomautuksenIML:n perustelut ja lain perusteella syntyvä oikeus- suhteen oikeusvaikutuksia, työtuomioistuin katsoi, ettäkäytäntö. määräystä oli sinänsä pidettävä kyseisen työehto- sopimusmääräyksen tarkoittamalla tavalla menet-23.3.2 Menettelytapamääräykset telymääräyksenä. Sopimusmääräys vastasi sisällöltäänSopimuksessa ja sen soveltamisohjeessa ei täsmennetty ISS 1984 lomautusilmoitusta koskevan 22 §:n määrä-mitkä sen määräyksistä olivat ”niitä menettelytapoja”(1 ystä samoin kuin nykysopimuksen 16 §:n määräystä.§) taikka mitkä sen I, III ja IV lukujen määräyksistä oli-vat sellaisia ”menettelytapamääräyksiä” (1 §:n sovelta- Vuoden 1984 ISS:n III luvun 20 §:n (lomauttaminen),misohje), joita oli noudatettava myös kollektiivi- 21 §:n (lomautuksen ennakkoilmoitus) ja 22 §:nirtisanomisissa ja lomautuksissa vai olivatko esimerkik- (lomautusilmoitus) määräykset ja soveltamisohje poh-si mainittujen lukujen kaikki määräykset sellaisia. Myös- jautuvat 1978 ISS:n 8 §:n (lomautus) määräykseen jakään oikeuskäytäntö ei anna tähän yksiselitteistä vasta- 1981 soveltamisohjeeseen. Vastaavasti IV luvun 23 §:nusta. (työvoiman vähentämisjärjestys), 24 §:n (irtisanomista tai lomautusta koskeva ilmoitus luottamusmiehelle jaMenettelymääräyksillä tarkoitettiin irtisanomissuojasopi- työvoimaviranomaiselle) ja 25 §:n (takaisinottaminen)muksessa muun muassa sopimukseen tuolloin otettuja määräykset ja soveltamisohje vastaavat aiemman sopi-työsopimuksen irtisanomismenettelystä annetun lain muksen 11, 10 ja 9 §:n määräyksiä ja soveltamisohjetta.menettelymääräyksiin verrattavia menettelytapa-säännöksiä. IML sisälsi sen 1 §:n soveltamisalasäännöksen 23.3.3 Seuraamusjärjestelmämukaan säännöksiä ”työsopimuksen irtisanomiseen Nykysopimuksen 20 §:n seuraamusjärjestelmää koske-sovellettavasta menettelystä, irtisanomista koskevan eri- van sopimusmääräyksen tulkinnan kannalta on ratkaise-mielisyyden ratkaisemisesta ja irtisanomisen aiheutta- va merkitys sen varhaisemmalla edeltäjällä eli vuodenman vahingon korvaamisesta.” 1984 sopimuksen allekirjoituspöytäkirjan 3 §:n määräyk- sellä. Määräys koskee otsikkonsa mukaan ”Seuraamus-Seuraavien nykysopimuksen tulkinnan kannalta järjestelmä(ä) työsopimuksen irtisanomismenettelystä an-relevanttien I luvun sopimusmääräysten kohdalla netun lain säännöksiä vastaavien sopimusmääräysten osal-34 - Irtisanomissuojasopimus 2001
  • 36. ta.” Pöytäkirjamääräyksen tämän esityksen kannalta tar- ISS:n ja sen soveltamisohjeiden uudistaminen vuonnapeelliset kappaleet kuuluvat seuraavasti: 1991 liittyi irtisanomismenettelylakiin, kuten vuoden 1984 sopimuskin. Sopimukseen tehtiin lain kumoami- ”Työnantajaa ei voida tuomita sopimuksessa tarkoi- sesta aiheutuvat muutokset: esimerkiksi poistettiin vuo- tettujen korvausten lisäksi työsopimuslain 51 §:n den 1984 sopimuksen eräät irtisanomismenettelyyn, mukaiseen vahingonkorvaukseen, eikä työehtoso- irtisanomisen riitauttamiseen ja neuvottelujen käymiseen pimuslain 7 §:n mukaan maksamaan hyvityssakkoa liittyvät määräykset (11- 13 §:t). Muuten sopimuksen ra- siltä osin kuin kysymyksessä on työehtosopimukseen kenne ja sisältö, myös soveltamisalan ja seuraamusten perustuvien mutta sinänsä samojen velvollisuuksi- suhteen, säilytettiin asiallisesti ennallaan, millä on mer- en rikkominen, joista sopimuksen mukainen korva- kitystä myös uuden sopimuksen tulkinnan kannalta. us on määrätty.” (1 kappale) Sopimuksessa olivat määräykset yleisestä sovelta- ”Menettelytapamääräysten noudattamatta jättämisestä misalasta, irtisanomisen perusteista, irtisanomisajoista, ei aiheudu työehtosopimuslain tarkoittamia hyvitys- irtisanomisajan noudattamatta jättämisestä, irtisano- sakkoseuraamuksia. Määräysten noudattamatta jät- mista ilmoittamisesta, irtisanomisen perusteen täminen otetaan huomioon työsopimuksen ilmoittamisesta, irtisanomisesta työntekijästä johtu- perusteettomasta irtisanomisesta tuomittavan korva- neesta syystä, irtisanomisen toimittamisesta, työnte- uksen suuruutta määrättäessä.” (3 kappale) kijän kuulemisesta, tuomioistuinkäsittelystä, asian saattamisesta välimiesmenettelyssä käsiteltäväksi, kor- ”Muutoin seuraamusjärjestelmän osalta noudatetaan vauksesta perusteettomasta irtisanomisesta, korva- aiemmin vallinnutta käytäntöä.” (4 kappale) uksen määrästä, työsuhteen jatkamisen edellytysten selvittämisestä, korvauksesta työsuhteen jatkuessa,Allekirjoituspöytäkirjan seuraamuksia rajoittavaa mää- lomauttamisesta, lomautuksen ennakkoilmoituksesta,räystä on tulkittava niin, että se koskee vain työ- lomautusilmoituksesta, työvoiman vähentämisjärjes-sopimuksen irtisanomista työntekijästä johtuvasta syys- tyksestä, irtisanomista tai lomautusta koskevasta il-tä. Siinä yhteydessä noudatettavien menettelyä koske- moituksesta luottamusmiehelle ja työvoima-vien määräysten rikkomisesta ei määräyksen mukaan viranomaiselle ja takaisinottamisesta.tuomita erikseen työehtosopimuslain mukaista hyvitys-sakkoa, vaan virheellinen menettely otetaan huomioon 24.4.1 Soveltamisalakorottavana tekijänä työsopimuksen perusteettomasta Vuoden 1991 sopimuksen soveltamisala oli sama kuinirtisanomisesta tuomittavan korvauksen suuruutta 1984 ISS:ssä. Sopimuksen 1 §:n mukaan se koskee työ-määrättäessä. sopimuksen irtisanomista työntekijästä johtuvasta syys- tä, työntekijän irtisanoutumista sekä niitä menettelyta-Työsopimuksen irtisanomismenettelystä annetun lain poja, joita noudatetaan irtisanottaessa tai lomautettaessamääräykset eivät koskeneet lainkaan puhtaita kollektiivi- työntekijöitä taloudellisista tai tuotannollisista syistä.irtisanomisia eikä lomauttamista. Allekirjoituspöytäkirjanseuraamusjärjestelmää koskeva rajoitus ei siten koske- Puhtaat purut (V T S L 43 § ja 44.2 §) ja kollektiivi-nut näissä tilanteissa noudatettavia sopimuksen ”I, III ja irtisanomisperusteet (TSL 37 a §) suljettiin sopimuksestaIV luvun menettelytapamääräyksiä”. Muun muassa tä- ulos. Sopimusta kuitenkin allekirjoituspöytäkirjan 3 §:nhän tilanteeseen viitataan allekirjoituspöytäkirjan mai- 5 kappaleen mukaisesti sovellettiin purkuihin janinnalla ”Muutoin seuraamusjärjestelmän osalta nou- kollektiivitilanteisiin samoissa tilanteissa kuin sen edel-datetaan aiemmin vallinnutta käytäntöä.” täjää ja nykysopimustakin eli individuaali- irtisanomiseen rinnastettavissa tilanteissa. Näissä tilanteissa voitiin tut- kia oliko irtisanomisperustetta ollut. Lisäksi sopimuk-23.4 Irtisanomissuojaa ja sen I, III ja IV luvun menettelytapoja koskevia määrä-lomautusta koskeva yleissopimus yksiä oli 1 §:n soveltamisohjeen mukaan noudatettavasoveltamisohjeineen 1991 myös irtisanottaessa tai lomautettaessa työntekijöitä ta-Vuonna 1991 IML kumottiin ja samassa yhteydessä lisät- loudellisesta ja tuotannollisesta syystä. Myös tämä mää-tiin työsopimuslakiin uusi luku työsopimuksen räys on sama kuin 1984 sopimuksessa ja nyky-päättämismenettelystä (3 a luvun 47a – 47j §:t). sopimuksessa. Työsopimuslain 3 a luvun uudet menettelytapasään- Allekirjoituspöytäkirjan 3 §:ssä todetaan, että tämän nökset oli tarkoitettu koskemaan kaikkia työsopi- sopimuksen perusteella ”voidaan tutkia, onko työ- muksen lakkaamistilanteita eli työsopimuksen pur- sopimuslain 37 a §:n perusteella suoritettu irtisano- kamista ja irtisanomista sekä työntekijän henkilöön minen johtunut tosiasiallisesti työntekijästä johtuvasta liittyvästä syystä että taloudellisilla ja tuotannollisilla syystä ja olisiko työnantajalla ollut riittävät perusteet perusteilla. Sen sijaan 3 a luvun korvaussäännökset irtisanoa työntekijä sopimuksen 2 §:ssä mainituilla koskivat lähinnä yksilöperusteisista laittomista irti- perusteilla sellaisessa tilanteessa, jossa työsopimus sanomisista maksettavia korvauksia. on purettu työsopimuslain 43 §:n perusteella.” Irtisanomissuojasopimus 2001 - 35
  • 37. Tämän allekirjoituspöytäkirjan määräyksen tausta on vuoden 1984 ISS:n 8 §:n määräyksessä. Tässä mää- räyksessä todettiin, että ”Tämän luvun määräyksiä sovelletaan myös, jos 1 työnantaja on purkanut työsopimuksen vedoten työsopimuslain mukaisiin purkamisperusteisiin ja työntekijä esittämiensä syiden perusteella väit- tää, ettei työnantajalla olisi ollut perustetta edes työsopimuksen irtisanomiseen; 2 työnantaja on irtisanonut työsopimuksen vedo- ten työsopimuslain 37a §:ssä säädettyyn talou- delliseen tai tuotannolliseen syyhyn ja työnteki- jä esittämisensä syiden perusteella väittää hänen irtisanomisensa johtuneen muusta, tämän sopi- muksen mukaan kielletystä syystä.”23.4.2 SeuraamusjärjestelmäVuoden 1991 sopimuksen allekirjoituspöytäkirjan 3 §:nseuraamusjärjestelmää koskeva määräys on sen 1 ja5 kappaletta lukuun ottamatta sisällykseltään sama kuin1984 sopimuksen allekirjoituspöytäkirjan 3 §:n määrä-ys. Asialliselta sisällöltään myös ISS 2001:n seuraamus-järjestelmää koskeva määräys on samansisältöinen. Pöytäkirjapykälän lainaamiseen edellisestä sopimuk- sesta liittyy muutamia kömmähdyksiä. Kolmas kappa- le olisi tullut uudistuksen yhteydessä poistaa tarpeet- tomana. Lisäksi 5 kappaleeseen sijoitettu edellä mai- nittu soveltamisalan laajennus purkuja ja kollektiivi- irtisanomisia koskien olisi selkeyden vuoksi tullut si- joittaa omaan pykäläänsä eikä seuraamusjärjestelmä - otsikon alle. Korvauksen määrää koskevaan 13 §:ään lisättiin uusi 3 kappale. Siinä todetaan, että työnantajaa ei voida tuomita ”tässä pykälässä tai 15 §:ssä tarkoitettuun korvaukseen työsopimuslain 47f tai 51 §:n mukai- sen vahingonkorvauksen lisäksi eikä sen sijasta.” TSL 47f §:n 4 momentissa oli vastaava säännös. Allekirjoituspöytäkirjan 3 §:n 1 ja 2 kappaleen mää- räykset ovat päällekkäisiä siten, että 2 kappale on itse asiassa tarpeeton. Uuden ISS 2001:n seuraamus- järjestelmää koskevassa 20 §:n määräyksessä tämä onkin korjattu. Määräys vastaa 1991 ISS:n allekirjoitus- pöytäkirjan 3 §:n 1, 4 ja 6 kappaleen määräyksiä. Uudessa sopimuksessa siis 2 ja 3 kappale on pois- tettu tarpeettomana. Lisäksi soveltamisalaan liittyvä 5 kappale on siirretty 1 §:n soveltamisohjeeseen.36 - Irtisanomissuojasopimus 2001
  • 38. TT- SAK -IRTISANOMISSUOJA- SOPIMUKSIA KOSKEVIATYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISUJA Irtisanomissuojasopimus 2001 - 37
  • 39. SisällysluetteloYLEISTÄ ....................................................................................................................................................................................401 § YLEINEN SOVELTAMISALA .....................................................................................................................................40Työntekijän irtisanoutuminen ............................................................................................................................................40Määräaikaiset työsopimukset ............................................................................................................................................ 41Työntekijän raskaus................................................................................................................................................................. 41Työsopimuksen purkaminen ............................................................................................................................................... 42 Huolimattomuus, työtehtävien laiminlyönti, luottamuspula ...................................................................... 42 Työnantajan ohjeiden ja käskyjen noudattamatta jättäminen .................................................................... 44 Järjestysmääräysten rikkominen ........................................................................................................................... 46 Perusteeton, luvaton poissaolo työstä ............................................................................................................... 46 Vapausrangaistus, säännösten rikkominen ........................................................................................................ 47 Epärehellisyys .............................................................................................................................................................. 47 Työntekijän käyttäytyminen, sopimaton tai epäasiallinen menettely ....................................................... 49 Alkoholin käyttö, työturvallisuus, varoituskäytäntö, hoitoonohjaus ...................................................... 50 Työntekijän terveydentila, työkyvyttömyys, sairauspoissaolot .................................................................. 52 Onko työntekijä velvollinen keskeyttämään sairauslomansa, sairauslomaoikeuden väärinkäyttö, lojaliteettivelvollisuus ........................................................................... 53 Kilpaileva toiminta ..................................................................................................................................................... 53Tuotannollinen ja taloudellinen syy ................................................................................................................................. 54Työsopimuksen purkaminen koeaikana - menettelytavat ......................................................................................... 562 § IRTISANOMISEN PERUSTEET ................................................................................................................................. 56Syrjintä, mielipiteet, vakaumus ........................................................................................................................................... 56Huolimattomuus, työtehtävien laiminlyönti ................................................................................................................. 56Riittämätön työsuoritus, ammattitaidon puute ........................................................................................................... 58Myyntitulos.............................................................................................................................................................................. 58Työnantajan ohjeiden ja käskyjen noudattamatta jättäminen ................................................................................. 59Perusteeton, luvaton poissaolo työstä ............................................................................................................................ 60Työntekijän käyttäytyminen .................................................................................................................................................61Uhkailu, väkivalta ......................................................................................................................................................................61Alkoholin käyttö .................................................................................................................................................................... 62Epärehellisyys ........................................................................................................................................................................... 62Työntekijän terveydentila, työkyky, sairaus irtisanomisperusteena ....................................................................... 62Sairausloman väärinkäyttö, sairauden pitkittäminen .................................................................................................. 65Lakko .......................................................................................................................................................................................... 65Luottamuspula, lojaliteettivelvollisuus ............................................................................................................................. 65Kilpaileva toiminta, työskentely toisen työnantajan palveluksessa ....................................................................... 65Varoitus- ja huomautusmenettely .................................................................................................................................... 66Muun työn tarjoamisvelvollisuus ..................................................................................................................................... 6838 - Irtisanomissuojasopimus 2001
  • 40. 3 § IRTISANOMISAJAT ...................................................................................................................................................... 69Määräajan laskeminen ........................................................................................................................................................... 694 § IRTISANOMISAJAN NOUDATTAMATTA JÄTTÄMINEN ........................................................................ 70Kuittaus ...................................................................................................................................................................................... 705 § IRTISANOMISESTA ILMOITTAMINEN .............................................................................................................. 706 § IRTISANOMISEN PERUSTEEN ILMOITTAMINEN .......................................................................................... 718 § IRTISANOMISEN TOIMITTAMINEN ..................................................................................................................... 7112 § KORVAUS TYÖSOPIMUKSEN PERUSTEETTOMASTA IRTISANOMISESTA ...................................... 7113 § KORVAUKSEN MÄÄRÄ ........................................................................................................................................... 71Työntekijän itsensä antama aihe työsopimuksen päättämiseen ............................................................................... 7114 § LOMAUTTAMINEN .................................................................................................................................................. 7216 § LOMAUTUSILMOITUS ............................................................................................................................................ 72TYÖNANTAJAN KORVAUSVELVOLLISUUS ERÄISSÄ POIKKEUKSELLISISSA TILANTEISSA ........ 73Työn vähyyden vuoksi irtisanottu lomautetaan .......................................................................................................... 73Lomautettu työntekijä irtisanotaan ................................................................................................................................. 7317 § TYÖVOIMAN VÄHENTÄMISJÄRJESTYS ........................................................................................................ 73Tärkeä ammattityöntekijä .................................................................................................................................................... 74Osan työkyvystään menettänyt ........................................................................................................................................ 75Työsuhteen kesto ................................................................................................................................................................... 76Huoltovelvollisuus .................................................................................................................................................................. 7919 § TAKAISINOTTAMINEN ........................................................................................................................................... 8020 § SEURAAMUSJÄRJESTELMÄ ................................................................................................................................ 80Valvontavelvollisuus työehtosopimuksen määräysten noudattamiseksi ............................................................. 80 Irtisanomissuojasopimus 2001 - 39
  • 41. YLEISTÄ 1 § YLEINEN SOVELTAMISALATähän liitteeseen on koottu TT-SAK irtisanomissuoja- Työntekijän irtisanoutuminensopimus 2001:n soveltamisen kannalta merkityksellisiätyötuomioistuimen irtisanomissuojaa koskevien päätös- TT:1983-159ten otsikoita. Ne on jaoteltu ISS 2001 sopimusmääräys- Irtisanomisajan palkka - Irtisanomisilmoituksen sel-ten järjestyksen mukaisesti. Päätöksissä on sovellettu vyys - Irtisanomisajan palkan pidättäminenseuraavia SAK:n ja TT:n (STK:n) välisiä irtisanomissuoja- Työntekijän epäselvä lausuma ei ollut ymmärrettävissäsopimuksia: työsopimuksen lakkauttavaksi irtisanoutumiseksi. Työn- tekijä ei myöskään ollut ryhtynyt mihinkään työsuhteen• Y leissopimus irtisanomissuojasta 1966 lopettamistoimiin työpaikalla. Työnantajan ei katsottu rik-• Y leissopimus irtisanomisen ja lomautuksen perus- koneen irtisanomisen ja lomautuksen perusteita koske- teista 1978 vaa sopimusta pidättäessään työntekijän lopputilistä irti-• Irtisanomissuojaa ja lomautusta koskeva yle is- sanomisajan palkkaa vastaavan määrän. sopimus soveltamisohjeineen 1984• Irtisanomissuojaa ja lomautusta koskeva yle is- TT:1988-119 sopimus soveltamisohjeineen 1991 Irtisanomissuoja - Irtisanoutuminen - Varallisuus- oikeudellisista oikeustoimista annettu laki -Mukaan on otettu lisäksi joukko päätöksiä, joissa on Työsopimuksen irtisanominensovellettu vastaavansisältöisiä muita työehtosopimusten Pankin luottopäällikön irtisanoutumista ei oikeustoimi-osana noudatettavia työsuhdeturvaa koskevia määrä- lain säännösten perusteella pidetty pätemättömänä. Kos-yksiä. Mukana on myös eräitä soveltamisen kannalta ka työnantajalla ei ollut irtisanomissuojasopimuksen mu-hyödyllisiä korkeimman oikeuden ennakkopäätöksiä. kaan tai muullakaan perusteella velvollisuutta hyväk- syä työsopimuksen irtisanomisen peruuttamista, oli luottopäällikön irtisanoutuminen sitova eikä hänellä si- ten ollut oikeutta esittämiinsä sopimuksenvastaiseen ir- tisanomiseen perustuviin vaatimuksiin. TT:1991-38 Irtisanomissuoja - Irtisanoutuminen - Luottamusmiehen työsopimuksen purkaminen - Työsopimuksen purkami- nen, perusteena epärehellisyys - Oikeustoimilaki - Pakottaminen - Valvontavelvollisuus työehtosopimuksen määräysten noudattamiseksi Luottamusmiehenä toimineen työntekijän irtisanoutu- misen ei voitu katsoa tapahtuneen hänen omasta tah- dostaan sillä tavoin, että irtisanoutumista olisi voitu pi- tää työntekijää sitovana. Näin ollen työsuhteen lakkaa- misen oli vallitsevissa oloissa katsottava tapahtuneen työnantajan toimesta. (Työnantajalla ei myöskään ollut ollut luottamus- miessopimuksessa tarkoitettua syytä työsopimuksen purkamiseen. Työnantaja velvoitettu maksamaan työn- tekijälle luottamusmiessopimuksen vastaisen työsuhteen päättämisen johdosta korvausta, jonka määrään alentavasti vaikuttanut työntekijän annettujen ohjeiden vastainen menettely.) TT:n tapauksessa oli baaritarjoilijan työntekoa tarkkailtu ulkopuolisen toimesta ja epäilty hänen anastaneen työn- antajan rahoja. Työntekijän menettely, joka oli aiheutta- nut hänen työsuhteensa lakkaamisen, oli perustunut työ- paikalla noudatettuun ja myös välittömän esimiehen hyväksymään tai ainakin hänen tiedossa olleeseen käy- täntöön, johon hän ei ole puuttunut. Perusteluissa työtuomioistuin totesi, että työnantajan edus- taja ei tässä tilanteessa ollut varannut A:lle, joka ei ole aikaisemmin tiennyt toimitetusta tarkkailusta, mahdolli- suutta omasta puolestaan paremmin selvittää tilannetta,40 - Irtisanomissuojasopimus 2001
  • 42. vaan on esittänyt valmiiksi kirjoitetun irtisanoutumis- sanoutumistaan muutoinkaan olisi voitu pitää päte-ilmoituksen allekirjoittamisen vaihtoehtona työnantajan mättömänä. Työsopimuksen katsottiin lakanneen työn-toimesta tapahtuvan työsopimuksen purkamisen ja asi- tekijän oman irtisanoutumisen johdosta.an saattamisen poliisin tutkittavaksi. Tällaisessa valintati-lanteessa ei A:n irtisanoutumisen voida katsoa tapahtu-neen hänen omasta tahdostaan sillä tavoin, että irtisa-noutumista voitaisiin pitää A:ta sitovana. A:n työsuhteen Määräaikaiset työsopimuksetlakkaamisen on siten työtuomioistuimen mielestä kat-sottava vallinneissa oloissa tapahtuneen työnantajan toi- TT:2002-2mesta. Määräaikainen työsopimus - Työsopimuksen irtisanominenTT:2000-22 Postinjakajan toisiaan seuranneista peräkkäin solmituistaIrtisanomissuoja - Irtisanoutuminen - määräaikaisista työsopimuksista muodostunutta työsuhdettaTyösopimuksen purkaminen - Valvontavelvollisuus oli tullut pitää toistaiseksi voimassa olevana työsopimuk-Työntekijä oli työnantajan kanssa käydyn sanaharkan jäl- sena. Työnantajan kieltäydyttyä jatkamasta työsuhdetta kysekeen poistunut kesken työpäivän työmaalta. Tuomiossa oli ollut työnantajan irtisanomisaikaa noudattamattaoli kysymys siitä, oliko työnantaja päättänyt työntekijän toimeenpanemasta irtisanomissuojapöytäkirjan vastaises-työsopimuksen, vai oliko työntekijä itse ottanut lopputilin. ta työsopimuksen päättämisestä. Y htiö velvoitettu suorit- tamaan korvaus saamatta jääneestä irtisanomisajan palkastaPerusteluissaan työtuomioistuin muun muassa totesi, että lomakorvauksineen ja lisäksi korvaus irtisanomissuoja-työsopimuksen päättäminen on oikeusvaikutuksiltaan pöytäkirjan vastaisesta työsopimuksen päättämisestä. (Ään.)merkittävä oikeustoimi. Tämän vuoksi on edellytettävä,että se toteutetaan niin, ettei osapuolen tarkoituksestapäättää työsopimus jää epäselvyyttä. Sitä, mitä kiihty-neessä tilanteessa sanotaan osapuolten välillä, ei sellai- Työntekijän raskaussenaan aina voida pitää sitovana oikeustoimena. Näinon erityisesti silloin, jos osapuoli on ymmärtänyt, että TT:1988-112tällaisessa tilanteessa sanottu ei ole vastannut sanojan Irtisanominen, perusteena - - luvaton poissaolo työstä -todellista tarkoitusta. Tässä tapauksessa työtuomioistuin - raskaus - - vuorotyörajoitus - Irtisanomissuoja -olosuhteisiin viitaten katsoi työntekijän itse päättäneen Valvontavelvollisuus työehtosopimuksen määräystentyösopimuksensa. Ks. myös TT:2000- 17. noudattamiseksi Työnantaja oli tiennyt työsopimuksen irtisanoessaan,TT:2001-12 että työntekijä oli ollut raskaana. Kun työnantajapuoliIrtisanomissuoja - Irtisanoutuminen - ei ollut näyttänyt muuta perustetta työntekijän työsopi-Työsopimuksen purkaminen - Valvontavelvollisuus muksen irtisanomiselle, oli irtisanomisen työsopimus-Työntekijä oli työnantajan edustajan kanssa käymänsä lain säännösten mukaan katsottu johtuneen työnteki-kiivassävyisen sananvaihdon jälkeen poistunut työpaikalta jän raskaudesta. Työnantaja velvoitettu suorittamaankesken työpäivää. Samana päivänä työntekijälle oli työn- työntekijälle sopimuksen vastaisen irtisanomisen joh-antajan edustajan kehotuksesta laskettu lopputili. Tuo- dosta korvausta. Työnantajaliitto, jonka olisi tullut huo-miossa on kysymys siitä, oliko työnantaja päättänyt työn- lellisemmin perehtyä irtisanomiseen johtaneisiin syihin,tekijän työsopimuksen vai oliko työntekijä itse purkanut oli vain asettunut tukemaan työnantajan kantaa asiassa.työsopimuksensa. Työnantajaliitto oli siten laiminlyönyt valvontavelvolli- suutensa. (Ään.)TT:2001-20Irtisanomissuoja - Irtisanoutuminen - Tapauksessa sovellettiin LTK-SAK välistä irtisanomis-Työsopimuksen purkaminen suojaa ja lomautusta koskeva sopimusta vuodelta 1984.Työnantaja oli ilmoittanut, että linja- autonkuljettaja ei Sen irtisanomista työntekijästä johtuvasta syystä kos-lukuisten työsopimusrikkomusten johdosta voinut jat- kevan 3 §:n mukaan irtisanomisen peruste irtisanomis-kaa yhtiön palveluksessa. Samalla kuljettajalle oli tarjot- menettelystä annetun lain piiriin kuuluvissa irtisanomis-tu mahdollisuutta itse irtisanoutua, jolloin hänelle mak- tapauksissa määräytyi VTSL 37 §:n mukaan.settaisiin kahden viikon palkka ilman työntekovelvolli-suutta. Kuultuaan asiassa luottamusmiestä kuljettaja oli TT:1990-32irtisanoutunut yhtiön palveluksesta. Irtisanomissuoja - Kanteen tutkiminen - Työsopimuk- sen purkaminen, perusteena työnantajan ohjeiden vas-Työnantajalla oli ollut painavia perusteita harkita työ- tainen menettely - Työtuomioistuimen toimivalta -suhteen päättämistä. Tässä tilanteessa yhtiö ei ollut Työntekijän raskausmenetellyt asiattomasti esittäessään työntekijälle mah- Kaupungin elintarvikekeskuksen keittiöapulaisen työ-dollisuutta itse irtisanoutua yhtiön palveluksesta. Toi- sopimus oli purettu hänen tuotuaan keittiön työtiloihinsaalta ei ollut perusteita katsoa, että työntekijä olisi yh- alaikäisen sisarensa. Asiassa katsottiin selvitetyksi, ettätiön tieten erehtynyt jostakin työsuhteen päättämisen työsopimuksen päättäminen oli johtunut muusta syystäkannalta merkityksellisestä seikasta tai että hänen irti- kuin työntekijän raskaudesta. Irtisanomissuojasopimus 2001 - 41
  • 43. Työntekijä oli menetellyt tiedossaan olleiden ohjeiden mukaan irtisanomisen peruste irtisanomismenettelystäja määräysten vastaisesti, mutta työsopimuksen purka- annetun lain piiriin kuuluvissa irtisanomistapauksissamiselle ei ollut näytetty olleen tärkeätä perustetta. Työn- määräytyi VTSL 37 §:n mukaan.tekijän määräysten ja ohjeiden vastaista käyttäytymistäei ollut pidettävä niin vakavana ja moitittavana, ettäkaupungilla olisi ollut työntekijän menettelyn takia edeserittäin painavaa syytä työsopimuksen irtisanomiseen. Työsopimuksen purkaminenTyöntekijän menettely oli kuitenkin otettava huomioonhänelle tuomittavaa korvausta tuntuvasti alentavana seik- TT:1999-17kana. Kunnallinen työmarkkinalaitos ei ollut kaupun- Irtisanomissuoja - Kanteen tutkiminen - Työsopimuksengin toimenpiteet keskusneuvottelussa hyväksyessään rik- purkaminen - Työtuomioistuimen toimivaltakonut valvontavelvollisuuttaan. Kysymys myös kanteen Asianosaisliittojen välillä solmittu irtisanomissuojasopimustutkimisesta. ei soveltamisalamääräyksensä mukaan koskenut työsopi- muksen purkamista. Alalla oli aiemmin sovellettu kes-Perusteluissa katsottiin, että selvityksen mukaan ainakin kusjärjestöjen välistä irtisanomissuojasopimusta, jonkatyöntekijän esimiehenä toimineet asiakaspalvelupäällikkö allekirjoituspöytäkirjan määräyksen mukaan keskusjär-ja ruokalapalvelupäällikkö olivat jo alkuvuodesta 1989 jestöjen välistä irtisanomissuojasopimusta voitiin sovel-tienneet työntekijän raskaudesta. Työntekijälle oli myös- taa myös tilanteessa, jossa työsopimus oli purettu. Kunkin ennen työsuhteen purkamista myönnetty äitiyslomaa. asianosaisliittojen välillä oli sovittu keskusjärjestöjen irtisa-Työtuomioistuin kuitenkin katsoi, että kun asiassa oli nomissuojasopimuksen tulevan osaksi asianosaisliittojenesitetty seikkaperäinen selvitys työntekijän työsuhteen välisiä työehtosopimuksia nimenomaisesti mainitun poik-purkamisen syistä ja työsuhteen purkaminen on tapah- keuksin, oli keskusjärjestöjen välisen irtisanomissuoja-tunut välittömästi hänen sisaren työpaikalla oleskelun sopimuksen allekirjoituspöytäkirjan oikeusohjetta edel-tapahduttua, asiassa oli katsottava selvitetyksi, että työn- leen noudatettava.tekijän työsopimuksen päättäminen oli johtunut muustasyystä kuin hänen raskaudestaan. Työtuomioistuin oli toimivaltainen tutkimaan, oliko työn- antajalla, joka oli purkanut työntekijän työsopimuksenTapauksessa sovellettiin KT:n ja muun muassa KTV:n työsopimuslain 43 §:n nojalla, ollut oikeus irtisanoa sevälistä vuoden 1988 irtisanomissuojaa ja lomautusta irtisanomissuojasopimuksessa mainituilla irtisanomis-koskevaa sopimusta, jonka soveltamisalaa ja irtisanomis- perusteilla.perusteita koskevat määräykset vastasivat näiltä osin 1984ISS:n määräyksiä. Huolimattomuus, työtehtävienTT:1991-58 laiminlyönti, luottamuspulaIrtisanominen, perusteena - - raskaus - - työsopimuk-sen määräaikaisuus - Irtisanomissuoja - Irtisanomis- TT:1989-101suojasopimuksen mukainen - korvaus - hyvityssakko - Irtisanomissuoja - Työehtosopimuksen tieten rikkomi-Määräaikainen työsopimus - Työehtosopimuksen tie- nen – Työsopimuksen purkaminen, perusteena - - työ-ten rikkominen - Valvontavelvollisuus työehtosopimuk- tehtävien laiminlyönti - - rikollinen toiminta - Valvonta-sen määräysten noudattamiseksi velvollisuus työehtosopimuksen määräysten noudatta-Näyttämättä oli jäänyt, että työnantajan ja työntekijän miseksivälillä olisi sovittu määräaikaisesta työsopimuksesta. Työnantaja oli purkanut palveluksessaan olleen koneen-Työnantajalla ei siten ollut ollut määräaikaisen työ- kuljettajan työsopimuksen ilmoittaen perusteeksi työ-sopimuksen päättymisen perusteella oikeutta päättää tehtävien laiminlyömisen. Vaikka koneenhoitajan työ-työntekijän työsuhdetta. Kun työsuhteen päättämiseen suorituksissa oli ollut jossain määrin puutteita, ei työn-ei ollut ollut muita työntekijästä johtuneita syitä ja kun antajalla kuitenkaan ollut ollut esittämillään syillä oike-työnantaja oli työsuhteen päättäessään tiennyt työnte- utta purkaa tai edes irtisanoa työsopimusta. Kun liitto-kijän olevan raskaana, työsuhteen päättämisen oli jen välisessä neuvottelussa työsuhteen purkamisen lisä-irtisanomissuojasopimuksen määräysten ja työsopimus- perusteeksi ilmoitetulla seikalla ei ollut edes väitettylain säännösten mukaan katsottu johtuneen työnteki- olleen yhteyttä työsopimuksen päättämiseen, ei sitä voitujän raskaudesta. Työnantaja velvoitettu suorittamaan ottaa huomioon työsopimuksen purkamisen perustei-työntekijälle korvausta perusteettomasta työsuhteen den sopimuksenmukaisuutta arvioitaessa.päättämisestä. Ottaen huomioon, että asian ratkaisunkannalta vaikuttava selvitys oli ollut saatavissa vasta työ- Työnantaja velvoitettu maksamaan palkka irtisanomis-tuomioistuimessa, työnantajaliiton ei ollut näytetty ajalta sekä korvausta irtisanomissuojasopimuksen vastai-laiminlyöneen asiassa valvontavelvollisuuttaan. (Ään.) sesta työsuhteen päättämisestä. Työnantajaa kohtaan esi- tetty vaatimus hyvityssakkoon tuomitsemisesta työehto-Tapauksessa sovellettiin LTK-SAK välistä irtisanomissuojaa sopimuksen tieten rikkomisesta sekä työnantajaliittoa jaja lomautusta koskeva sopimusta vuodelta 1984. Sen irti- sen piiriyhdistystä kohtaan esitetty hyvityssakkovaatimussanomista työntekijästä johtuvasta syystä koskevan 3 §:n valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä hylätty.42 - Irtisanomissuojasopimus 2001
  • 44. TT:1996-81 neen työnteon noin kymmenen minuuttia ennen työ-Irtisanomissuoja - Työsopimuksen purkaminen, perus- vuoron päättymistä. Työntekijä oli tämän jälkeen ollutteena luottamuspula - Valvontavelvollisuus työehtoso- työssä seuranneen viikonlopun aikana siten, että hän olipimuksen määräysten noudattamiseksi lopettanut työskentelyn maanantaina aamuyöllä kolmeRäjähdysaineita valmistavan tehtaan työntekijä oli lai- tuntia ennen työvuoronsa alkua. V iikonlopun aikana ta-minlyönyt kirjallisten ohjeiden mukaisesti tarkastaa leik- pahtuneen työskentelynsä johdosta työntekijä oli asiastakaamansa ruudin laadun. Hänen menettelynsä ruuti- erikseen työnantajan kanssa sopimatta, mutta jätettyäänleikkurin puhdistamisessa ja leikkurin kannen käsitte- asiaa koskevan ilmoituksen työnantajan edustajan tiloi-lyssä ei myöskään ollut vastannut yleistä käytäntöä ja hin, jäänyt saapumatta aamuvuoroon.kokeneempien työntekijöiden menettelyä ja huolelli-suutta. Työntekijän varsin vähäinen kokemus sanotuis- Työsopimuksen purkuilmoituksessa mainittua työajanta tehtävistä huomioon ottaen uskottavana oli pidetty laiminlyöntiä oli pidettävä vähäisenä. Olosuhteet huo-työntekijän ilmoitusta, jonka mukaan hän ei ollut ha- mioon ottaen myös laiminlyöntiä sopia työstä pois-vainnut leikkurin terien viallisuutta työvuoronsa aika- jäämisestä aamuvuorosta oli pidettävä vähäisenä.na. Näyttämättä oli myös jäänyt, että työntekijä olisi sa-notulla menettelyllään pyrkinyt salaamaan toisen työn- Työntekijälle oli myös ennen mainittuja tapahtumia an-tekijän tahallaan aiheuttaman ruutileikkurin terien rik- nettu kaksi varoitusta työvelvoitteen laiminlyöntien joh-koutumisen. dosta. Varoitusten syyt olivat olleet erilaiset, eikä työnte- kijä varoitusten jälkeen ollut syyllistynyt vastaavaanVaikka räjähdysaineita valmistavassa tuotantolaitoksessa menettelyyn. Työnantajan edustaja oli myös ainakin muu-tehtävän työn luonne sellaisenaan edellytti työnantajan taman kerran huomauttanut työntekijälle tämän työn laa-ja työntekijän välillä tavanomaista suurempaa luottamus- dusta. Työnantaja ei kuitenkaan ollut katsonut työnteki-suhdetta, näyttämättä oli jäänyt, että tuo luottamussuhde jän syyllistyneen työssään sellaiseen huolimattomuuteen,olisi työntekijän syystä rikkoutunut siten, että yhtiöllä joka olisi edellyttänyt varoituksen antamista.olisi ollut peruste työntekijän työsopimuksen purkami-seen tai edes sen irtisanomiseen. Työnantaja oli velvol- Ottaen huomioon työsopimuksen purkamiseen johta-linen korvaamaan työntekijälle työsuhteen lakkautta- neet syyt kokonaisuudessaan on katsottu jääneenmisesta aiheutuneen vahingon. Työnantajaliitto ei ollut näyttämättä, että työnantajalla olisi ollut tärkeä syy työ-laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan. sopimuksen purkamiseen tai edes erityisen painava syy sen irtisanomiseen. Työnantaja on velvoitettu suoritta-TT:1996-28 maan työntekijälle korvausta irtisanomissuojasopimuk-Irtisanomissuoja - Työsopimuksen purkaminen, perus- sen vastaisen työsuhteen päättämisen johdosta.teena - - järjestysmääräyksen rikkominen - - työvelvoit-teen laiminlyönti - Työsuojeluasiamiehen työsopimuk- TT:2001-55sen purkaminen Irtisanomissuoja - Luottamusmiehen työsopimuksenVartijana toiminut työsuojeluasiamies oli toistuvasti rik- purkaminenkonut muun muassa kieltoa viedä ulkopuolisia henki- Työpaikkansa luottamusmiehenä toimineelle postin-löitä vartiointikohteeseen ja työnantajan toimipaikkaan jakajalle oli annettu kolme kirjallista varoitusta postinsekä jättänyt samalla täyttämättä työvelvoitteitaan. virheellisestä jakelusta. Varoituksissa oli myös mainittuTyösuojeluasiamiehen menettely oli ollut omiaa}n vaa- työsuhteen päättämisestä, mikäli vastaavat virheet tois-rantamaan työnantajan turvallisuusjärjestelyjen vaikutuk- tuvat. Kun työnantajalle heti viimeisen varoituksen an-sen ja aiheuttamaan vahinkoa. tamisen jälkeisenä päivänä oli tullut asiakkaalta vali- tus postinjakajan virhejakelusta ja käytöksestä tässä yh-Työsuojeluasiamiehen tahallinen työsopimuksen vastai- teydessä, työnantaja oli purkanut postinjakajan työ-nen menettely oli vartiointialan toiminnan luonne huo- sopimuksen.mioon ottaen rikkonut työsopimussuhteessa edel-lytettävän työntekijän ja työnantajan välisen luottamuk- Postinjakaja ei ollut varoitusten antamisten yhteydessäsen niin, ettei työnantajalta voitu kohtuuden mukaan eikä muissakaan esimiesten kanssa käymiensä jakelu-vaatia sopimussuhteen jatkamista. Työsopimuksen pur- virheitä koskeneiden keskustelujen yhteydessä esittä-kamiselle oli siten ollut tärkeä syy, eikä työnantaja ollut nyt jakeluvirheiden syyksi näkökyvyssään olevaa vikaamenetellyt työsuojelusopimuksen vastaisesti purkaessaan eikä hän myöskään ollut vedonnut puutteisiin työsken-työsuojeluasiamiehen työsopimuksen. (Ään.) telyolosuhteissa.TT:2000-45 Edellä selostetuissa olosuhteissa työnantaja oli voinut Irtisanomissuoja - Työsopimuksen purkaminen perustellusti katsoa luottamusmiehen tahallaan tai- Työvelvoitteen laiminlyönti huolimattomuuttaan jättäneen työvelvoitteensa asian-Työnantaja oli purkanut työntekijän työsopimuksen va- mukaisesti täyttämättä. Sikäli kuin jakeluvirheet olivatroituksista huolimatta jatketun työvelvoitteen laiminlyön- johtuneet postinjakajan heikentyneestä näkökyvystä,nin johdosta. Työsopimuksen purkaminen oli tapahtu- tämän seikan esiin tuominen ja haitan korjaaminen oli-nut sen jälkeen, kun työnantajan edustaja oli todennut si ollut postinjakajan itsensä asiana. Kun postinjakajanperjantaina iltavuorossa olleiden työntekijöiden lopetta- virheet työssä varoituksista huolimatta olivat jatkuneet, Irtisanomissuojasopimus 2001 - 43
  • 45. oli työnantajalla ollut luottamusmiessopimuksen mu- TT:1984-132kainen peruste hänen työsopimuksensa purkamiselle. Irtisanomissuoja - Työsuhteen purkaminen - Valvonta- velvollisuus työehtosopimuksen määräysten noudatta-TT:2002-1 miseksi - Työehtosopimuksen tieten rikkominen - Siir-Irtisanomissuoja - Työsopimuksen purkaminen - to kaksivuorotyöhönTyövelvoitteen laiminlyönti Työntekijä, jonka vatsasairaus työnantajan tietoon vuo-Linja- autonkuljettaja oli aiheuttanut yhtiön palveluksessa sittain annettujen työterveyshuoltolain 2 §:n tarkoittamanneljä liikennevahinkoa ja saanut kolme asiakasvalitusta tarkastuksen suorittaneen lääkärin lääkärintodistusten mu-runsaan vuoden aikana. Linja-autonkuljettajan huolimat- kaan paheni työskentelystä vuorotyössä, oli määrättytomuutta työssä ja asiakaspalautteita oli käsitelty puhutte- vuorotyöhön. Hänen kieltäydyttyään työskentelemästäluissa, ja hänelle oli myös annettu varoitus menettelyn iltavuorossa ja menemästä uuteen sisätautien erikoislää-jatkumisen varalta. Hän ei ollut saamastaan varoituksesta kärin työnantajan kustannuksella vuorotyöhön siirtämisenhuolimatta muuttanut ajotapaansa, vaan häntä oli va- toteuttamisen jälkeen suoritettavaan tutkimukseen elleiroituksen jälkeen jouduttu puhuttelemaan ja lisäksi hän häntä hoitava lääkäri määräisi uutta tarkastusta suoritet-oli puhuttelun jälkeen aiheuttanut liikennevahingon. tavaksi, hänen työsuhteensa oli työsopimuslain 43 §:n 2 momentin 6 kohtaan nojautuen purettu. TyöntekijälläKun otettiin huomioon linja- autonkuljettajan rikkeiden oli juuri ennen työsuhteen purkamista tutkimuksissa to-kohdistuminen matkustajien turvallisuuteen ja työnan- dettu pohjukaissuolihaavaan sopiva löydös. Tämä seik-tajan omaisuuteen sekä rikkeiden uusimisen vaara, ka yhdessä sen kanssa, että yhtiön terveydenhuoltoatyönantajalla oli ollut irtisanomissuojasopimuksessa hoitava lääkäri oli juuri vast’ikään antamansa todistuk-edellytetty tärkeä syy työsopimuksen purkamiseen irti- sen mukaan pitänyt vuorotyötä työntekijän terveyttäsanomisaikaa noudattamatta. vaarantavana, oli ollut työntekijän kannalta katsoen ym- märrettävä syy lisätutkimuksesta kieltäytymiselle. Työn- tekijän kieltäytymistä ryhtymästä vuorotyöhön ei voituTyönantajan ohjeiden ja käskyjen pitää sellaisena työsopimuslain mukaisena erityisennoudattamatta jättäminen painavana syynä, joka irtisanomissuojasopimuksen mu- kaan olisi oikeuttanut työnantajan purkamaan työ-TT:1982-95 sopimuksen. (Ään.)Irtisanomissuoja - Asiavaltuus - Asiaväite - prosessi-väite - Työtuomioistuimen toimivalta - Anniskelu- TT:1986-32määräykset - Ravintola-ala - Kanteen tutkiminen - Irtisanomisajan palkka - Irtisanomissuoja - KanteenTyösopimuksen purkaminen - Valvontavelvollisuus laajentaminen - Työsopimuksen purkaminen -työehtosopimuksen määräysten noudattamiseksi - Pe- Valvontavelvollisuus työehtosopimuksen määräystenrusoikeudet - Hallitusmuoto - Yleinen tuomioistuin - noudattamiseksiErikoistuomioistuin - Laillinen tuomioistuin - Työntekijä oli kieltäytynyt työnantajan ennen varsinai-Kunnianloukkaus sen työajan päättymistä suoritettavaksi määräämästä työ-Tarjoilijan käyttäytyminen osoitti selvää välinpitämättö- tehtävästä ja poistunut työpaikalta ennen varsinaisenmyyttä anniskeluohjeiden anniskeluaikaa koskevien työajan päättymistä. Menettelynsä perusteluksi työnte-määräysten noudattamisessa samoin kuin työnantajan nii- kijä oli esittänyt työskentelynsä ruokatunnin aikana.den määräysten noudattamisessa, jotka koskivat tarjoi-lua orkesterimuusikoille. Hänen ei kuitenkaan ollut Työntekijää ei aikaisemmin ollut varoitettu työvelvoitteenväitettykään ennen tätä tapahtumaa työsuhteensa kestä- laiminlyömisen johdosta. Koska yhtiössä oli aikaisem-essä toimineen hänelle työntekijänä kuuluvien velvolli- min - tosin työnjohtajan luvalla - sallittu töiden lopetta-suuksien vastaisesti, saati saaneen tällaisesta syystä va- minen vastaavanlaisissa tapauksissa ennen varsinaisenroituksia. Työntekijän käyttäytyminen ei muodostanut työajan päättymistä, ei työnantajalla näissä oloissa ollutirtisanomissuojasopimuksen tarkoittamaa irtisanomiseen ollut erityisen painavaa syytä työntekijän työsuhteenoikeuttavaa erityisen painavaa syytä, mutta kylläkin sa- päättämiseen irtisanomisella.notun sopimuksen tarkoittaman korvauksen suuruuteenolennaisesti vaikuttavan työntekijän itsensä työsuhteen Työntekijän oma menettely otettu huomioon tuomitunkatkaisemiseen antaman aiheen. Kun asia oli ollut varsin korvauksen määrää alentavana tekijänä. Työnantajaliittoatulkinnanvarainen, ei työnantajaliitto työnantajan menet- vastaan valvontavelvollisuuden laiminlyönnin perusteel-telyn hyväksyessään ollut laiminlyönyt valvontavelvol- la esitetty hyvityssakkovaatimus hylätty. Väite kanteenlisuuttaan. muuttamisesta hylätty.Työtuomioistuin oli toimivaltainen tutkimaan ja ratkai- TT:1986-103semaan sillä perusteella tehdyn korvausvaatimuksen, Irtisanomissuoja - Irtisanomissuojasopimuksen mukai-että työnantajalla, joka oli purkanut työsopimuksen, ei nen - korvaus - hyvityssakko – Menettely työtuomiois-olisi ollut edes irtisanomissuojasopimuksessa tarkoitet- tuimessa - - uusia tosiasioita vasta pääkäsittelyssä -tua perustetta työsopimuksen irtisanomiseen. Oikeudenkäyntimenettely, ks. menettely työtuomiois-44 - Irtisanomissuojasopimus 2001
  • 46. tuimessa - Työehtosopimuksen tieten rikkominen - nettujen tehtaan muuttotöiden suorittamista. Hän oli kui-Työsopimuksen purkaminen - Valvontavelvollisuus tenkin jäänyt vuosilomalle ajaksi 25.6. - 1.7.1990.työehtosopimuksen määräysten noudattamiseksiTyöntekijä oli työsuhteensa purkamista edeltäneinä kuu- Ottaen huomioon suunnittelijan menettelyyn vaikutta-kausina ollut pääasiassa muissa kuin autonkuljetusteh- neet asianhaarat kokonaisuudessaan ja myös sen, ettätävissä. Kieltäytymistä työnantajan määräämästä ajotehtä- kielto loman pitämisestä oli annettu hänelle ehdotto-västä, jonka suorittamiseen työntekijä ei ollut voinut mana vasta muutamaa päivää ennen suunniteltua loma-etukäteen varautua, ei voitu pitää edes irtisanomiseen matkaa, ei työnantajalla ollut näytetty olleen tärkeätäoikeuttavana erityisen painavana syynä. Työntekijä, joka syytä purkaa työsopimusta. Näyttämättä oli myös jää-ei kieltäytymistilanteessa ollut ilmoittanut työnantajalle nyt, että suunnittelija olisi työsopimuslain 44 §:n 2 mo-kaikkia kieltäytymisen tueksi myöhemmin esitettyjä seik- mentissa tarkoitetuin tavoin pätevää estettä ilmoittamattakoja, oli omalla menettelyllään myötävaikuttanut työ- ollut poissa niin, että hänen työsopimustaan sillä pe-suhteensa päättämiseen, joka taas vaikutti alentavasti rusteella olisi voitu käsitellä purkautuneena.maksettavaksi tuomittavan korvauksen määrään. Suunnittelijan poissaolo oli kuitenkin ollut sellainen hä-Vaatimus työnantajan tuomitsemisesta hyvityssakkoon nestä itsestään johtuva syy, joka muodosti erittäin paina-irtisanomisajan laiminlyönnin ja irtisanomisajan palkan van syyn hänen työsopimuksensa irtisanomiselle. Työn-maksamatta jättämisen vuoksi hylätty. Työnantajaliittoon antaja velvoitettu suorittamaan suunnittelijalle irtisano-ja sen piiriyhdistykseen kohdistetut hyvityssakkovaati- misajan palkka. (Ään.)mukset myös hylätty. (Ään.) TT:1992-108TT:1989-39 Irtisanomissuoja - Työsopimuksen purkaminen, perus-Irtisanomissuoja - Siirto toiseen työpaikkaan - Työ- teena kieltäytyminen työskentelemästä uudessa organi-sopimuksen purkaminen, perusteena työstä kieltäyty- saatiossa - Valvontavelvollisuus työehtosopimuksenminen - Työsuhteen ehtojen muuttaminen - Valvonta- määräysten noudattamiseksivelvollisuus työehtosopimuksen määräysten Teknisen toimihenkilön kieltäytyminen työskentelemästänoudattamiseksi. uudessa organisaatiossa, joka oli merkinnyt muutostaNosturinkuljettaja oli kieltäytynyt siirtymästä keskusvaras- hänen aikaisempaan esimiesasemaansa, oli muodosta-tolta samoihin tehtäviin rakennustyömaalle. Kiel- nut sellaisen irtisanomissuojasopimuksessa tarkoitetuntäytymisen perusteella työnantajalla oli ollut oikeus irti- erityisen painavan syyn, jonka perusteella työnantajallasanoa nosturinkuljettajan työsopimus, mutta ei purkaa olisi ollut oikeus irtisanoa hänen työsopimuksensa muttasitä. Kysymys myös siitä, oliko oikeus työskennellä ei sen sijaan vallinneissa olosuhteissa purkaa hänen työ-keskusvarastolla muodostunut nosturinkuljettajan työsuh- sopimustaan.teen ehdoiksi. (Ään.) Työnantaja velvoitettu suorittamaan tekniselle toimi-TT:1990-66 henkilölle saamatta jäänyt irtisanomisajan palkka jaIrtisanomisajan palkka - Irtisanomissuoja - Työsopi- lomakorvaus irtisanomisajalta. Työnantajaliittoa vastaanmuksen purkaminen, perusteena - - työstä kieltäyty- valvontavelvollisuuden laiminlyönnin perusteella esi-minen - - luvaton poissaolo työstä - Valvontavelvollisuus tetty hyvityssakkovaatimus hylätty. (Ään.)työehtosopimuksen määräysten noudattamiseksiTyöntekijän kieltäytymistä hänelle työvuoron alkaessa TT:1995-24määrätystä työstä yhtä vähän kuin sitä seurannutta töis- Irtisanomisajan palkka - Irtisanomissuoja - Työ-tä poisjäämistä ei ollut näytetty sellaiseksi tärkeäksi syyk- sopimuksen purkaminen, perusteena työstä kieltäyty-si, jonka nojalla työnantaja olisi ollut oikeutettu purka- minen - Työsuhteen ehtojen muuttaminen - Valvonta-maan hänen työsopimuksensa. Työntekijän menettely velvollisuus työehtosopimuksen määräystenoli kuitenkin ollut siinä määrin vakava työvelvoitteen noudattamiseksi - Viivästyskorkorikkominen, että työnantajalla olisi ollut erittäin paina- Konepajalla jyrsinkoneella työskennellyt metallijyrsijäva syy hänen työsopimuksensa irtisanomiseen. Työn- oli kieltäytynyt ottamasta vastaan uusia työtehtäviätekijällä oli siten oikeus saamatta jääneeseen irtisano- toisentyyppisellä jyrsinkoneella. Kieltäytymisen perus-misajan palkkaan ja lomakorvaukseen irtisanomisajalta. teella työnantajalla oli ollut oikeus irtisanoa jyrsijän työ- sopimus, mutta ei purkaa sitä. Näyttämättä oli jäänyt,TT:1990-110 että työnantajaliitto olisi laiminlyönyt valvonta-Irtisanomissuoja - Työsopimuksen purkaminen, perus- velvollisuutensa. (Ään.)teena vuosiloman pitäminen vastoin kieltoa - Työ-sopimuksen purkautuminenSuunnittelija oli aikaisemman käytännön mukaisestimerkinnyt lomalistaan vuosilomansa ajaksi ajan25.6. - 15.7.1990. Häntä oli sittemmin kielletty lähte-mästä vuosilomalle ennen hänen johdettavakseen an- Irtisanomissuojasopimus 2001 - 45
  • 47. Järjestysmääräysten rikkominen Perusteeton, luvaton poissaolo työstäTT:1990-94 TT:1986-89Irtisanomissuoja - Työsopimuksen purkaminen, perus- Irtisanomissuoja - Työsopimuksen purkaminenteena - - ohjeiden vastainen menettely - - työvelvoitteen Työnantaja oli purkanut työntekijän työsopimuksenlaiminlyönti - Valvontavelvollisuus työehtosopimuksen toistuvien luvattomien poissaolojen johdosta. Samastamääräysten noudattamiseksi syystä työntekijälle oli aikaisemmin annettu huomau-Työnantaja oli purkanut linja-autonkuljettajan työsuhteen tuksia ja kirjallinen varoitus. Työnantajalla oli ollutkesken työpäivän ja ilmoittanut syyksi suuret tilitys- irtisanomissuojasopimuksessa tarkoitettu erityisen pai-epäselvyydet ja rahastusohjeiden laiminlyönnit. Y htiöllä nava syy työntekijän työsuhteen päättämiseen. (Ään.)ei ollut ollut irtisanomissuojasopimuksen mukaista eri-tyisen painavaa syytä linja-autonkuljettajan irtisanomiseen. TT:1988-59Työntekijän menettely muodosti kuitenkin sellaisen työn- Irtisanomisajan palkka - Irtisanomissuoja - Työ-tekijän itsensä antaman aiheen irtisanomiseen, joka vai- sopimuksen purkaminen, perusteena luvaton poissaolokutti irtisanomisen johdosta tuomittavan korvauksen työstä - Valvontavelvollisuus työehtosopimuksen määrä-määrään alentavasti. Työnantajaliittoa vastaan valvonta- ysten noudattamiseksivelvollisuuden laiminlyönnin perusteella esitetty hyvi- Vaatetehtaassa työskentelevä kutoja oli ilmoittanut jää-tyssakkovaatimus hylätty. vänsä pois työvuorostaan laivamatkan takia.TT:1991-4 Työntekijän poissaolo ei ollut sellainen työvelvoitteenIrtisanomissuoja - Työsopimuksen purkaminen, perus- laiminlyönti, joka olisi oikeuttanut yhtiön purkamaanteena - - kellokorttirikkomus - - järjestysmääräysten hänen työsopimuksensa. Poissaolollaan työntekijä rik-rikkominen koi kuitenkin vakavalla tavalla työsuhteesta johtuviaTyönantaja oli purkanut kahden työntekijän työsuhteet velvollisuuksia, joten se oli sellainen työntekijästä itses-kellokorttirikkomuksen perusteella. Toinen heistä oli jät- tään riippuva syy, joka muodosti erittäin painavan työ-tänyt kellokorttinsa toisen leimattavaksi poistuen työ- sopimuksen irtisanomisen perusteen. Y htiö oli velvolli-paikalta edellä. Kumpikin työntekijöistä oli lopettanut nen suorittamaan työntekijälle palkan irtisanomisajaltatyönteon muiden työntekijöiden tavoin joitakin minuut- korkoineen, muttei muuta korvausta.teja ennen työajan päättymistä. Ensin poistuneen menet-telyä pidettiin sellaisena välinpitämättömyytenä annetuista TT:1991-15määräyksistä, ettei työnantajalta, kun otettiin huomioon Irtisanomissuoja - Irtisanominen, perusteenatämän varoituksista huolimatta jatkunut välinpitämätön luvaton poissaolo työstäsuhtautuminen työajan noudattamisvelvollisuuteen, ol- Työnantaja oli ensin purkanut työntekijän työ-lut voitu kohtuudella vaatia työsuhteen jatkamista. Toi- sopimuksen luvattoman poissaolon vuoksi, mutta il-sen työntekijän menettelyä arvioitaessa oli otettava huo- moittanut myöhemmin tyytyvänsä työsopimuksen pur-mioon, että hänen työsuhteensa oli jatkunut suhteellisen kamisen asemesta sen irtisanomiseen. Työsuhteenpitkään ilman, että hän olisi syyllistynyt rikkomuksiin tai päättämistä oli arvioitava irtisanomista koskevien mää-saanut varoituksia. Asiaa kokonaisuutena arvioiden oli räysten perusteella.jäänyt näyttämättä, että työnantajalla olisi ollut tärkeä syypurkaa hänen työsopimustaan eikä edes erityisen paina- Kun näyttämättä oli jäänyt, että työsuhteen irtisanomi-vaa syytä sitä irtisanoa. seen olisi ollut erittäin painavia syitä, työnantaja velvoi- tettu suorittamaan työntekijälle irtisanomisajan palkkaTyönantaja oli velvollinen suorittamaan työntekijälle kor- sekä korvausta irtisanomissuojasopimuksen vastaisenvausta irtisanomissuojasopimuksen vastaisen menettelyn menettelyn johdosta.johdosta. Työntekijän oma käyttäytyminen oli otettavahuomioon korvauksen määrää olennaisesti alentavana TT:1992-145seikkana. Työnantaja oli velvollinen suorittamaan tälle Irtisanomisajan palkka - Irtisanomissuoja - Työ-työntekijälle myös palkan irtisanomisajalta. (Ään.) sopimuksen purkaminen, perusteena luvaton poissaolo työstä - Valvontavelvollisuus työehtosopimuksen määrä-TT:1993-32 ysten noudattamiseksiIrtisanomissuoja - Työsopimuksen purkaminen, Työntekijän poissaoloa työstä ei hänen kohdallaan tuol-perusteena ohjeiden vastainen menettely loin vallinneet olosuhteet huomioon ottaen voitu kat-Rahastusohjeiden vastainen menettely ei ollut riittävä soa sellaiseksi tärkeäksi syyksi, jonka nojalla työnantajaperuste purkaa tai edes irtisanoa linja- autonkuljettajan olisi voinut purkaa hänen työsopimuksensa. Työnteki-työsopimus. Työnantaja velvoitettu suorittamaan irtisa- jän menettely hänen aikaisempien poissaolojensa yhte-nomisajan palkka ja korvausta irtisanomissuojasopimuk- ydessä oli kuitenkin muodostanut sellaisen erityisen pai-sen vastaisesta työsopimuksen päättämisestä. Työnte- navan syyn, että työnantajalla tällä perusteella oli ollutkijän toiminta oli osaltaan vaikuttanut työsopimuksen oikeus irtisanoa hänen työsopimuksensa.päättymiseen, mikä alensi maksettavan korvauksen mää-rää. (Ään.) Työnantaja velvoitettu suorittamaan työntekijälle saa- matta jäänyt irtisanomisajan palkka ja korvaus irtisano-46 - Irtisanomissuojasopimus 2001
  • 48. misajan palkkaan liittyvistä lomaetujen menetyksistä. EpärehellisyysKun kysymys työntekijän työsopimuksen purkamisenperusteiden riittävyydestä oli ollut tulkinnanvarainen, TT:1981-102ei työnantajaliitto ollut laiminlyönyt asiassa valvonta- Valvontavelvollisuus työehtosopimuksen määräystenvelvollisuuttaan.(Ään.) noudattamiseksi - Työsuhteen purkaminen Y htiö oli purkanut viiden putkiasentajan työsuhteen päättymään heti, koska he olivat suorittaessaan kauko-Vapausrangaistus, säännösten rikkominen lämpöliitostöitä satamalaitoksen työmaalla ottaneet luvat- tomasti haltuunsa satamalaitokselle kuuluvan lämmön-TT:1984-73 vaihtimen kuparikierukan. Kaksi näistä viidestä putki-Irtisanomissuoja - Työnteon estyminen työntekijän asentajasta oli myynyt kuparikierukan ja myynnistä saa-syystä - Vankeusrangaistuksen suorittaminen dut rahat oli jaettu kaikkien viiden kesken. TässäTyönantaja oli purkanut vankeusrangaistusta suoritta- kanteessa tarkoitettu putkiasentaja oli rahaa vastaan-maan joutuneen työntekijän työsopimuksen. Työnteki- ottaessaan toiminut siten vilpittömässä mielessä, että hänjää sen vuoksi kohdannut työn tekemisen este ei oli työtovereidensa kertoman perusteella uskonut, ettävallinneissa oloissa ollut sellainen tärkeä syy, jonka pe- toimintaan olisi saatu satamalaitoksen edustajan lupa.rusteella hänen työsopimuksensa olisi voitu purkaa tai Kun työsopimuksen purkaminen ei ollut tapahtunutirtisanomissuojasopimuksen tarkoittamasta erittäin paina- irtisanomissuojasopimuksessa tarkoitetulla asiallisella pe-vasta syystä irtisanoa. rusteella, yhtiö velvoitettu suorittamaan työntekijälle va- hingonkorvausta, mutta ei sen ohella hyvityssakkoa.Vahingonkorvauksen määrään vaikuttavana seikkana otet-tu huomioon, että työn keskeytyminen oli aiheutunut Kun kaikkia työsuhteen päättämiseen liittyviä tekijöitätyöntekijän omasta käyttäytymisestä ja että hän oli jättä- ei ollut esitetty työntekijäpuolelta edes neuvotteluvai-nyt työhön hakeutuessaan ilmoittamatta sitä ennen ta- heessa, vaan olennaisesti vasta työtuomioistuinkäsittelys-pahtuneesta rattijuopumuksestaan. Korvausta määrättä- sä, ei työnantajaliiton katsottu laiminlyöneen valvontavel-essä oli otettu huomioon, ettei työntekijälle aiheutunut vollisuuttaan.korvattavaa ansionmenetystä vankilassaolonsa ajalta. (Ään.) TT:1985-146TT:1986-100 Irtisanomissuoja - Työsopimuksen purkaminen -Irtisanomissuoja - Työsopimuksen purkaminen Lykkäys pääkäsittelyssä - Kavaltaminen - RikostuomioUlkomaanliikenteessä työskentelevä rekka- autonkuljet- Y htiö oli purkanut palveluksessaan olleen linja- auton-taja oli ulkomailla liikennöidessään tuonut maahan al- kuljettajan työsopimuksen vedoten luottamuksen puut-koholijuomia tullisäännösten vastaisesti. Työntekijän oli teeseen, joka oli johtunut rahastusohjeiden noudattami-täytynyt olla selvillä siitä, että työaikana ja työnantajan sen laiminlyömisestä ja kuljetusmaksujen tilittämättäautoa käyttäen tapahtuneesta tullimääräysten rikkomi- jättämisestä. Asian ollessa vireillä työtuomioistuimessa raas-sesta saattaa olla haitallisia vaikutuksia myös työnanta- tuvanoikeus oli tuominnut linja-autonkuljettajan jatketustajan liiketoiminnalle, ja myös ymmärtää, että hänen me- kavaltamisesta sakkorangaistukseen. Linja- autonkuljettajanettelynsä, huomioon ottaen väkijuomien määrän suu- ja virallinen syyttäjä olivat ilmoittaneet tyytymättömyyten-ruuden, muodosti sellaisen vakavan työsuhteeseen sä raastuvanoikeuden päätökseen. Siitä riippumatta, pysytet-perustuvien velvollisuuksien rikkomisen, joka saattoi täisiinkö raastuvanoikeuden päätös voimassa vai ei,johtaa työsuhteen päättämiseen. Työnantajalla oli ollut työnantajalla katsottu olleen irtisanomissuojasopimuksessatyösopimuksen päättämiseen irtisanomissuojasopimuk- tarkoitettu tärkeä syy työsuhteen päättämiseen. Kysymyssessa tarkoitettu erityisen painava syy. (Ään.) asian käsittelyn lykkäämisestä. (Ään.)TT:1987-154 TT:1989-34Työsopimuksen purkaminen, perusteena - - jatkuva Irtisanomisajan palkka - Lomakorvaus - Työsopimuk-kykenemättömyys työhön - - rikollinen toiminta sen purkaminen, perusteena työnantajan omaisuudenTyönantaja ei ollut rikkonut irtisanomissuojaa koskevan anastaminen - Valvontavelvollisuus työehtosopimuksensopimuksen määräyksiä purkaessaan paperitehtaalla määräysten noudattamiseksivuoromestarina toimineen työntekijän työsopimuksen, Työnantaja oli purkanut työntekijän työsopimuksen il-kun työntekijä oli ollut useita viikkoja tutkintavankeu- moittaen perusteeksi työnantajan omaisuuden anasta-dessa epäiltynä huumausainerikoksista, eikä ollut vapau- misen. Näyttämättä oli jäänyt, että työntekijä olisi syyl-denmenetysaikanaan ilmoittanut työnantajalle poissaolos- listynyt väitettyyn anastukseen tai muutoinkaan mene-taan tai sen syystä. (Ään.) tellyt niin, että työnantajalla olisi ollut perusteltua syytä katsoa työsuhteen edellyttämän luottamuksen puuttu- van työnantajan ja työntekijän väliltä. Työnantajalla ei ollut siten tärkeätä syytä purkaa työsopimusta eikä edes erittäin painavia syitä sitä irtisanoa. Irtisanomisajalta maksettavaan palkkaan kuului myös korvaus vuosilomaedun menettämisestä. Työnantajaliitto Irtisanomissuojasopimus 2001 - 47
  • 49. velvoitettu maksamaan hyvityssakkoa valvontavelvolli- TT:1999-58suuden laiminlyönnin vuoksi. Irtisanomissuoja - Työsopimuksen purkaminen, perus- teena - - epärehellisyys - - luottamuksen rikkominen -TT:1991-110 Valvontavelvollisuus työehtosopimuksen määräystenIrtisanomissuoja - Työsopimuksen purkaminen, noudattamiseksiperusteena epärehellisyys Työnantaja oli purkanut postinjakajan työsopimuksenTyöntekijän epärehellisen menettelyn johdosta työnan- vedoten tämän epärehelliseen toimintaan. Postinjakajataja oli perustellusti voinut katsoa työsuhteen edellyttä- oli useamman kerran ottanut työpaikan työntekijöidenmän luottamuksen puuttuvan ja sillä oli sen vuoksi ollut kahvikassasta rahaa omaan käyttöönsä.erityisen painava syy irtisanoa työntekijän työsopimus.Työnantajalla ei ollut ollut tärkeätä perustetta purkaa V ilpillinen menettely ei ollut kohdistunut postinjakajanhänen työsopimustaan. Työntekijä oli siten oikeutettu työtehtäviin tai postin asiakkaisiin, mutta se oli tapah-vaatimaansa irtisanomisajan palkkaan. (Ään.) tunut välittömästi työhön liittyvissä olosuhteissa. Työn- antaja oli perustellusti voinut edellyttää työntekijältäTT:1993-103 postinjakajan työssä ehdotonta luotettavuutta. Postin-Irtisanomissuoja - Työsopimuksen purkaminen, perus- jakaja oli menettelyllään rikkonut sen luottamuksen, jotateena - - epärehellisyys - - näpistys - Valvontavelvolli- työsuhteessa voitiin kohtuudella edellyttää. Työnantajallasuus työehtosopimuksen määräysten noudattamiseksi oli tämän vuoksi ollut tärkeä syy purkaa postinjakajanTyönantajalla ei ollut oikeutta purkaa tai edes irtisanoa työsopimus. Työnantajaliitto ei ollut laiminlyönyt asias-teollisuusvartijan työsopimusta sillä perusteella, että hän sa valvontavelvollisuuttaan.oli syönyt luvatta toisen vartijan eväät vartijoiden käy-tössä olleesta jääkaapista. TT:1999-57 Irtisanomissuoja - Sopimus vaatimuksista luopumises-Työnantaja velvoitettu maksamaan irtisanomisajan palk- ta - Työsopimuksen purkaminen, perusteena - -ka ja korvausta sopimuksen vastaisesta työsuhteen epäselvyys rahastuksessa - - luottamuspula - Valvonta-päättämisestä. Korvauksen määrään on vaikuttanut velvollisuus työehtosopimuksen määräystenalentavasti se, että työntekijä oli omalla menettelyllään noudattamiseksiantanut aiheen työsopimuksen purkamiseen. Hylätty Linja-autonkuljettaja oli myynyt matkustajalle rahastuslait-vaatimus työnantajaliiton tuomitsemisesta hyvityssak- teesta noin 25 minuuttia aikaisemmin tulostamansa lipun.koon valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä. Työnantajan mukaan linja- autonkuljettaja oli menetellyt epärehellisesti ja noudatettavien rahastusohjeiden vastai-TT:1993-102 sesti myymällä kahteen kertaan saman matkalipun.Irtisanomissuoja - Työsopimuksen purkaminen,perusteena - - epärehellisyys - - työnantajan ohjeiden K irjallisessa työnantajan etukäteen laatimassavastainen menettely - Valvontavelvollisuus työehtosopi- purkuilmoituksessa on muun muassa todettu, että kul-muksen määräysten noudattamiseksi jettajan menettely on aiheuttanut pysyvän luottamus-Pikahuollossa työskennellyt pikahuoltoteknikko oli työn- pulan. “Tästä syystä työsuhde puretaan 24.4.1998 lähti-antajan ohjeiden vastaisesti työaikanaan pessyt käytös- en. Samalla työntekijä ilmoittaa, että mitään vaatimuk-sään ollutta autoa harjapesukoneessa lunastamatta pesua sia ei työnantajaa kohtaan ole”. Y htiön edustaja ja linja-varten tarvittavaa maksullista polettia. Huomioon otta- autonkuljettaja ovat allekirjoittaneet kyseisen ilmoituk-en sen käytännön, jota työpaikalla oli esitetyn selvityk- sen.sen mukaan noudatettu työntekijöiden omien autojenpesuissa, ja työntekijän menettelystä työnantajalle ai- Linja- autonkuljettajan ei ollut näytetty edellä todetunheutuneen taloudellisen menetyksen vähäisyyden, ei ilmoituksen allekirjoittaessaan tarkoittaneen luopuatyönantajalla työntekijän itsenäisestä asemasta huolimatta hänelle irtisanomissuojasopimuksen mukaan kuuluvis-ollut ollut irtisanomissuojasopimuksessa tarkoitettua ta oikeuksista. Kanteessa esitetyistä, työsopimuksen pur-erityisen painavaa syytä päättää työntekijän työsuhdetta kamisen työehtosopimuksen vastaisuuteen perustetuistatämän kysymyksessä olevan menettelyn johdosta. vaatimuksista ei siten ollut sovittu oikeudenkäynnissä sitovalla tavalla.Työsopimuksen päättämisen jälkeen työnantajan tietoonoli tullut seikkoja, joiden perusteella työnantajalla oli L inja- autonkuljettajan ei ollut näytetty toimineenollut perusteltua aihetta epäillä työntekijän syyllistyneen vilpillisesti myydessään vanhan matkalipun. Pelkästäänvilpilliseen menettelyyn työnantajaa kohtaan. Kun työn- rahastusohjeiden vastainen menettely ei tässä tapauk-antaja oli tämän vuoksi menettänyt työntekijään sen sessa ollut sellainen tärkeä syy, joka olisi oikeuttanutluottamuksen, jota työnantaja työntekijän itsenäisen ase- työnantajan purkamaan työsopimuksen tai edes riittäväman huomioon ottaen oli voinut työsuhteessa edellyt- peruste työsopimuksen irtisanomiseen.tää, ei työnantajalta vallinneissa olosuhteissa ollut voitukohtuudella edellyttää työsuhteen jatkamista. Työnan- Työnantaja velvoitettu maksamaan linja- autonkuljettajalletaja ei näin ollen ollut menetellyt vastoin irtisanomis- irtisanomisajan palkan lomakorvauksineen sekä korva-suojasopimuksen määräyksiä päättäessään työntekijän usta työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä. Kor-työsuhteen. vauksen määrässä on muun ohella otettu huomioon48 - Irtisanomissuojasopimus 2001
  • 50. linja- autonkuljettajan rahastusohjeiden vastainen toimin- TT:2001-48ta. Työnantajaliitto ei ollut asiassa laiminlyönyt valvonta- Irtisanomisajan palkka - Irtisanomissuoja - Työ-velvollisuuttaan. (Ään.) sopimuksen purkaminen - Valvontavelvollisuus Työntekijälle oli pidetty puhuttelu asiakaspalautteista ja hänen käyttäytymisestään asiakkaiden luona. Vastaa-Työntekijän käyttäytyminen, sopimaton tai va puhuttelu oli pidetty noin 10 kuukautta myöhem-epäasiallinen menettely min, jolloin työntekijälle oli myös annettu työsopimuksen purkuehtoinen varoitus. Saamastaan varoituksesta huo-TT:1986-139 limatta työntekijä oli jälleen noin viiden kuukaudenIrtisanomissuoja - Työsopimuksen purkaminen - Työ- kuluttua käyttäytynyt sopimattomasti asiakaspalvelu-sopimuksen purkamisoikeuden raukeaminen tilanteessa ja samalla käyttänyt työnantajan edustajastaAjojärjestelijänä työskennelleen toimihenkilön työ- ilmaisuja, jotka tämä oli perustellusti kokenut louk-sopimus oli purettu sen vuoksi, että hän oli käyttänyt kaaviksi.yhtiön autoa omiin ajoihinsa. Työntekijä oli myös muullatoiminnallaan menetellyt yhtiötä kohtaan epäasiallisesti. Työntekijän käyttäytymisen ei ollut näytettyY htiöllä ei ollut ollut riittäviä perusteita toimihenkilön muodostaneen sellaista tärkeää syytä, jonka vuoksityösopimuksen purkamiseen, mutta kylläkin sen irtisa- työnantajalla olisi ollut oikeus päättää työntekijän työ-nomiseen. Toimihenkilöllä oli oikeus vaatimaansa irti- sopimus välittömästi irtisanomisaikaa noudattamatta. Sensanomisajan palkkaan. sijaan yhtiöllä oli ollut irtisanomissuojasopimuksen edel- lyttämät erityisen painavat perusteet irtisanoa työnteki-TT:1992-148 jän työsopimus. Asia oli ollut siinä määrin tulkin-Irtisanomissuoja - Työsopimuksen purkaminen, perus- nanvarainen, ettei työntekijäliiton voitu jäsenyrityksensäteena - - sairasloman väärinkäyttäminen - - tilitysvirheet virheellisen menettelyn hyväksyessään katsoa laiminlyö-- - varoituksiin johtaneet aikaisemmat syyt neen sille työehtosopimuslain mukaan kuuluvaa val-L inja- autonkuljettajan menettelyä ei voitu pitää vontavelvollisuutta.irtisanomissuojasopimuksessa tarkoitettuna erityisen pai-navana syynä hänen työsuhteensa päättämiseen. Työn- TT:2001-61antaja velvoitettu suorittamaan irtisanomisajan palkka Pääluottamusmiehen työsopimuksen purkaminen -ja korvausta irtisanomissuojasopimuksen vastaisesta työ- Valvontavelvollisuus - Varaluottamusmies - Varoitussopimuksen päättämisestä. Linja- autonkuljettaja oli linja- autonkuljettajien lakon ai- kana matkustajana ollessaan häirinnyt työssä olluttaTT:1997-34 kuljettajaa poistamalla hätäkatkaisijasta takaoven paineis-Irtisanomissuoja - Työsopimuksen purkaminen, tuksen. Tämän vuoksi hänelle oli annettu varoitus. Saa-perusteena omien töiden tekeminen työajalla mastaan varoituksesta huolimatta linja- autonkuljettaja oliTyöntekijä oli ilman työnantajan lupaa teettänyt noin viisi viikkoa myöhemmin lakon aikana avannuttyötovereillaan työajalla työnantajan raaka- aineesta kak- omavaltaisesti pysäkiltä liikkeelle lähteneen linja- autonsi ikkunaritilää. Työntekijän oli katsottava tienneen, ettei etuoven.omien töiden tekeminen, kuten myöskään teettäminen,työaikana ilman työnantajan lupaa ollut ollut sallittua. Linja- autonkuljettajan moitittava menettely oli toistunutOttaen huomioon myös ikkunaritilöiden tekemiseen käy- pian varoituksen antamisen jälkeen työtaistelutoimientetyn materiaalin laadun ja määrän sekä niiden tekemi- jatkuttua. Toisaalta hänen työsuhteensa oli kestänyt suh-seen käytetyn ajan työntekijän oli täytynyt ymmärtää tar- teellisen pitkään ilman, että työnantajalla olisi aiemminvitsevansa työnantajan luvan edellä mainittuun työhön. ollut aihetta huomautuksiin tai varoituksiin. Myös teotTyöntekijä oli näin ollen menetellyt työsopimus- olivat olleet lähinnä kiusanteon asteelle jääneitä ylilyön-velvoitteidensa vastaisesti. tejä, jotka eivät olleet tosiasiallisesti vaarantaneet liiken- neturvallisuutta ja jotka muutoinkin olivat vaikutuksil-Ottaen kuitenkin työpaikalla noudatetun käytännön ja taan jääneet vähäisiksi. Tähän nähden ja arvioiden kaik-olosuhteet muutoinkin kokonaisuudessaan huomioon kia asiaan vaikuttavia seikkoja kokonaisuudessaan olityötuomioistuin katsoi jääneen näyttämättä, että työnte- jäänyt näyttämättä, että työnantajalla olisi ollut luottamus-kijän työsopimusvelvoitteiden vastainen menettely olisi miessopimuksen edellyttämä tärkeä syy päättää työ-ollut sellaista, ettei yhtiöltä olisi kohtuuden mukaan voi- sopimus päättymään välittömästi irtisanomisaikaa nou-tu vaatia hänen työsuhteensa jatkamista. Y htiöllä ei siten dattamatta.ollut ollut tärkeää syytä purkaa työntekijän työsopimustaeikä edes erityisen painavaa perustetta sitä irtisanoa. Työnantaja velvoitettu maksamaan työntekijälle korvaus- ta työsopimuksen luottamusmiessopimuksen vastaisenTyönantaja velvoitettu suorittamaan työntekijälle irtisano- päättämisen johdosta sekä irtisanomisajan palkka. Työn-misajan palkan lisäksi korvausta irtisanomissuojasopi- antajaliitto ei ollut laiminlyönyt asiassa valvontavelvolli-muksen vastaisesta työsopimuksen purkamisesta. Tuomi- suuttaan.tun korvauksen määrään vaikutti erityisesti työntekijän pitkäja nuhteeton työsuhde ja toisaalta työntekijän itsensä anta-ma aihe työsopimuksensa päättämiseen. (Ään.) Irtisanomissuojasopimus 2001 - 49
  • 51. Alkoholin käyttö, työturvallisuus, TT:1992-20varoituskäytäntö, hoitoonohjaus Irtisanomissuoja - Työsopimuksen purkaminen, perus- teena alkoholinkäyttö - Valvontavelvollisuus työehtoso-TT:1987-31 pimusten määräysten noudattamiseksiHyvityssakko - irtisanomissuojasopimuksen mukainen Työntekijä oli nauttinut alkoholia kahtena eri päivä-korvaus - Irtisanominen, perusteena - - alkoholin käyt- nä työpaikkansa ulkopuolella ennen työvuoron al-tö - - työvelvoitteen laiminlyönti - Irtisanomissuoja - kamista. Lisäksi työntekijä oli tuotannon keskeytyneenäMenettely työtuomioistuimessa - - uusia tosiasioita ollessa luvatta poistunut työpaikalta hakemaan ruokaavasta pääkäsittelyssä - Työehtosopimuksen tieten rik- työpaikalla tapahtuvaa ruokailua varten. Poistumisensakominen - Työsopimuksen purkaminen - Valvonta- yhteydessä työntekijä oli nauttinut vähäisen määrän al-velvollisuus työehtosopimuksen määräysten koholia.noudattamiseksi - HoitoonohjausJumboporarina toiminut työntekijä oli annetuista Kun työntekijä ei ollut nauttinut alkoholia työpaikal-huomautuksista ja varoituksesta huolimatta käyttänyt laan eikä ollut esiintynyt työpaikallaan päihtyneenä, eialkoholia siten, että siitä oli ollut haittaa hänen työnantajalla ollut tärkeää syytä työntekijän työ-työskentelylleen ja se oli johtanut työvelvoitteen sopimuksen purkamiseen eikä erityisen painavaa syytälaiminlyöntiin. Työntekijän menettely oli hänen työnsä työsopimuksen irtisanomiseen. Työnantaja oli mene-laadun huomioon ottaen muodostanut sellaisen erityi- tellyt irtisanomissuojaa ja lomautusta koskevan sopimuk-sen painavan syyn, joka olisi oikeuttanut työnantajan sen vastaisesti purkaessaan työntekijän työsopimuksen.purkamisen asemasta irtisanomaan hänen työsuhteensa. Työntekijän oma menettely on otettu huomioon työn- tekijälle tuomittavaa korvausta alentavana.Työnantaja velvoitettu maksamaan työntekijälle saamattajäänyt irtisanomisajan palkka. TT:1993-62 Irtisanomissuoja - Työsopimuksen purkaminen, perus-Työnantajaa, joka oli perusteettomasti purkanut työn- teena alkoholinkäyttötekijän työsopimuksen ja tämän johdosta tuomittu mak- Työntekijä oli kahtena aamuna työvuoronsa alkaessasamaan työntekijälle korvausta, ei voitu erikseen tuo- ollut työpaikallaan alkoholin vaikutuksen alaisena.mita hyvityssakkoon irtisanomisajan laiminlyönnin joh- Y htiöllä oli ollut perusteltu syy estää työntekijän työs-dosta. Työnantajaliittoa vastaan valvontavelvollisuuden kentely molemmilla kerroilla. Kun työntekijä saamas-laiminlyönnin perusteella esitetty hyvityssakkovaatimus taan varoituksesta huolimatta oli jatkanut työvelvoit-hylätty. teidensa vastaista menettelyä, yhtiöllä oli ollut irtisano- missuojasopimuksen edellyttämät perusteet päättää työn-Perusteluissa todettiin muun muassa, että yhtiössä oli tekijän työsuhde. Y htiö ei siten työntekijän työsopimuk-hyväksytty päihdeongelmista kärsivien työntekijöiden sen purkaessaan ollut menetellyt irtisanomissuoja-hoitoonohjausta koskevat ohjeet, jotka sisälsivät muun sopimuksen vastaisesti.muassa varoitusmenettelyä ja työsopimuksen purkamistakoskevia määräyksiä. Y htiö ei ollut soveltanut työnteki- TT:1996-78jään hoitoonohjausohjeita. Työtuomioistuin katsoi, että Työsopimuksen purkaminen, perusteena alkoholinkoska tähän seikkaan kuitenkin oli vedottu vasta pää- nauttiminen työpaikalla - Hoitoonohjauskäsittelyssä, yhtiön menettelyä ei voitu ottaa tässä asi- Työntekijä oli nauttinut alkoholia työaikana työpaikal-assa huomioon. la, minkä johdosta hänen työsopimuksensa oli purettu. Työpaikalla oli aikaisemmin esiin tulleissa alkoholinTT:1991-90 käyttöön liittyneissä tilanteissa noudatettu hoitoon-Irtisanomissuoja - Työsopimuksen purkaminen, perus- ohjausmenettelyä koskevaa suositusta, jonka mukaanteena - - alkoholin myynti työpaikalla - - ohjeiden vas- tällaisissa tapauksissa sovellettiin ensin varoitus-tainen menettely - Työsuhteen palauttaminen - menettelyä.Valvontavelvollisuus työehtosopimuksen määräystennoudattamiseksi Kysymyksessä olevalle työntekijälle ei ollut aikaisem-Kun työntekijälle jo aikaisemmin oli annettu varoituksia min annettu alkoholin käyttöön liittyviä varoituksia.alkoholin vaikutuksen alaisena esiintymisestä työpaikal- Edellä mainitun seikan ja työpaikalla noudatetun käy-la, oli työntekijän täytynyt ymmärtää, että alkoholijuoman tännön huomioon ottaen katsottu, että työnantajalla eimyyntiin osallistuminen työpaikan alueella ja työnanta- ollut ollut oikeutta purkaa eikä edes irtisanoa työnteki-jan ohjeiden vastainen menettely muodostivat sellaisen jän työsopimusta.vakavan työsuhteeseen perustuvien velvollisuuksien rik-komisen, että se vallinneissa olosuhteissa antoi työnan- Työnantaja velvoitettu suorittamaan työntekijälle saa-tajalle perusteen hänen työsuhteensa päättämiseen. Työn- matta jäänyt irtisanomisajanpalkka, lomakorvaus irtisa-antaja ei ollut menetellyt irtisanomissuojasopimuksen vas- nomisajalta ja korvausta irtisanomissuojasopimuksen vas-taisesti purkaessaan työntekijän työsopimuksen. taisen työsopimuksen päättämisen johdosta. Korvauk- sen määrää alentavana seikkana otettu huomioon työn- tekijän oma menettely.50 - Irtisanomissuojasopimus 2001
  • 52. TT:1998-26 menomaisen määräyksen mukaan työnantajalla onIrtisanomissuoja - Työsopimuksen purkaminen, perus- TSL 43 §:n mukainen oikeus purkaa työsopimus, josteena - - alkoholin nauttiminen työpaikalla - - työ- työntekijä esiintyy työpaikalla päihtyneenä tai siellä vas-turvallisuuden vaarantaminen - Hoitoonohjaus toin kieltoa käyttää päihdyttäviä aineita. Työntekijä oliTyönantajan hyväksymät päihdeongelmaisten hoitoon- nauttinut työpaikalla sinne tuomaansa olutta seurauk-ohjausta koskevat periaatteet ja työpaikalla alkoholin sella, että hän oli päihtynyt. Hän oli tällöin vaarantanutväärinkäyttötilanteissa noudatetusta käytännöstä esitet- erityisesti omaa työturvallisuuttaan. Työntekijän työteh-ty selvitys eivät sellaisinaan osoittaneet, että työnantaja tävät kuppivalmistusalueella samoin kuin alueen olo-olisi luopunut oikeudestaan käyttää päihtyneenä esiin- suhteet olivat muutoinkin olleet sellaiset, että alkoholintymistä työpaikalla työsopimuksen purkuperusteena. vaikutuksen alaisena työskentely oli ollut omiaanTyönantaja ei ollut menetellyt irtisanomissuojasopi- vaarantamaan työturvallisuutta.muksen vastaisesti purkaessaan työntekijän työsopimuk-sen sen johdosta, että työntekijä oli nauttinut työpaikal- Eri mieltä olleiden jäsenten lausunnoissa katsottiin muunla mukanaan tuomaansa alkoholia ja päihtymystilansa muassa, että asiassa oli selvitetty työntekijän olleen työ-vuoksi vaarantanut työturvallisuutta. paikalla alkoholin vaikutuksen alaisena ja että työnanta- jalla oli ollut perusteltu syy epäillä hänen myös nautti-TT:2000-25 neen alkoholia työpaikalla. Y rityksessä sovellettavan hoi-Irtisanomissuoja - Luottamuspula - Päihtymys - toonohjausjärjestelmän tulkinnasta ja sen soveltamiskäy-Työsopimuksen purkaminen - Valvontavelvollisuus tännöstä esitetty selvitys huomioon ottaen työntekijänPoliisin suorittamassa puhalluskokeessa oli todettu, että tapausta ei kuitenkaan vähemmistön mielestä voitu pi-postinjakaja oli aamulla omalla autolla työhön tullessaan tää sillä tavalla törkeänä, että työnantajalla olisi ollutollut siinä määrin alkoholia nauttinut, että hänen veren- peruste purkaa työntekijän työsopimus ja poiketa näinsä alkoholipitoisuus oli ollut 0,6 promillea. Hänet oli tä- yhdenvertaisuusperiaatteesta ja hoitoonohjauksessamän vuoksi määrätty väliaikaiseen ajokieltoon. Työnan- sovelletuista menettelytavoista.taja oli purkanut postinjakajan työsopimuksen sillä pe-rusteella, että työntekijä ei ilman ajolupaa voinut suorit- TT:2001-56taa työsopimuksensa sisällöksi muodostunutta postin ja- Päihtymys - Työsopimuksen purkaminen -kelua autolla, että tämä oli menettänyt työnantajan luot- Työturvallisuus - Hoitoonohjaustamuksen ja että työntekijä oli kyseisenä aamuna ollut Työntekijä oli annetusta kirjallisesta varoituksesta ja pi-työpaikalla alkoholin vaikutuksen alaisena. detyistä puhutteluista huolimatta sekä tietoisena työ- suhteen purkamisen uhasta jäänyt alkoholin väärinkäy-Tuomiossa on katsottu jääneen näyttämättä, että postin- tön vuoksi pois työstä ja ollut työssä sellaisessa alkoholin-jakaja olisi esiintynyt työpaikallaan päihtyneenä tai että käytöstä johtuneessa tilassa, jossa hän on vaarantanuttyönantajalla olisi muutoinkaan ollut perusteet purkaa työturvallisuutta työpaikalla. Työpaikalla noudatetussatai irtisanoa työsopimus. Työnantaja on velvoitettu mak- päihdeongelmien käsittelyä koskevalla ohjeistolla työn-samaan korvausta työsopimuksen työehtosopimuksen antaja ei ollut luopunut kurinpitotoimenpiteistä eikä näinvastaisesta päättämisestä. ollen myöskään luopunut oikeudestaan purkaa työ- sopimus sellaisissa päihteiden väärinkäyttötilanteissa,Lisäksi tuomiossa on katsottu, että työsuhteen palautta- joissa perusteet tällaiselle toimenpiteelle irtisanomissuoja-miselle oli olemassa edellytykset. Tämän vuoksi tuomi- sopimuksen ja työsopimuslain mukaan ovat olemassa.ossa on määrätty vaihtoehtoinen korvaus sen varalta,että työnantaja kolmen viikon kuluessa tuomion anta- Työnantajalta ei työntekijän käyttäytymisen johdosta ollutmisesta tarjoaa työntekijälle päättyneen työsopimuksen voitu kohtuuden mukaan vaatia sopimussuhteen jatka-edellyttämää tai siihen rinnastettavaa työtä. Työnantaja- mista. Työnantajalla on siten työntekijän menettelyn joh-liittoa vastaan valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä dosta ollut irtisanomissuojasopimuksen ja työsopimuslainesitetty hyvityssakkovaatimus on hylätty. mukaiset perusteet hänen työsopimuksensa purkamiseen.TT:2001-13 TT:2001-62Alkoholin nauttiminen työpaikalla - Työsopimuksen Päihtymys - Työsopimuksen purkaminenpurkaminen - Työturvallisuus - Hoitoonohjaus Linja- autonkuljettaja oli tullut vapaa- aikanaan työpaikal-Työntekijä oli esiintynyt työpaikalla päihtyneenä le päihtyneenä ja pahoinpidellyt siellä samalla työpaikal-nautittuaan sinne tuomaansa olutta. Hän oli tällöin vaa- la työskentelevää kuljettajaa. Työnantajalla oli linja-auton-rantanut työturvallisuuttaan. Työnantaja ei ollut työpai- kuljettajan menettelyn johdosta irtisanomissuojasopi-kalla noudatettavien ohjeiden mukaan tässä tilanteessa muksen mukainen tärkeä syy purkaa tämän työsopimus.velvollinen ohjaamaan työntekijää päihdeongelmaisilletarkoitettuun hoitoon. Sillä oli työntekijän menettelyn TT:2001-64johdosta irtisanomissuojasopimuksessa tarkoitettu eri- Alkoholin nauttiminen työpaikalla - Luvaton poissaolo -tyisen painava syy päättää työsopimus. (Ään.) Työsopimuksen purkaminen - Valvontavelvollisuus - VaroitusPäätöksen perustelujen mukaan Arabian tehtaalla Työntekijän kahta poissaoloa ei yhdessäkään arvioidennoudatettavien päihdetapausten käsittelyohjeiden ni- voitu pitää työsopimuksen päättämiseen oikeuttavana Irtisanomissuojasopimus 2001 - 51
  • 53. perusteena, kun otettiin huomioon myös yhtiössä nou- TT:1994-19datettu varoituskäytäntö. Työntekijä oli ollut työpaikal- Irtisanomissuoja - Kanteen tutkiminen - Oikeuden-la lievästi alkoholin vaikutuksen alaisena, mutta tälle ei käyntiväitteen tutkiminen - Työsopimuksen purkami-voitu enää perustellusti antaa merkitystä harkittaessa nen, perusteena - - jatkuvasta syystä työhön kykenemä-työsopimuksen päättämistä yli kahdeksan kuukautta tön - - sairaus - Työtuomioistuimen toimivaltamyöhemmin. Näyttämättä oli jäänyt, että työnantajalla Työntekijä oli tullut sairautensa vuoksi jatkuvasta syys-olisi ollut irtisanomissuojasopimuksessa edellytetty tär- tä kykenemättömäksi työsopimuksensa mukaisiin teh-keä syy työntekijän työsopimuksen purkamiseen tai edes täviin, eikä työnantajalla ollut tarjota hänelle hänen ter-erityisen painava syy sen irtisanomiseen. Työnantaja veydentilansa huomioon ottaen sopivaa työtä. Y htiöllävelvoitettu maksamaan työntekijälle korvausta perus- oli oikeus purkaa työntekijän työsopimus. Kysymysteettomasta työsopimuksen päättämisestä. (Edellytyk- myös kanteen tutkimisesta. (Ään.)set työntekijän työsuhteen palauttamiselle olivat ole-massa.) Työnantajaliitto ei ollut laiminlyönyt valvonta- Kanteessa oli vaadittu vahvistettavaksi, että työnantajavelvollisuuttaan. (Ään.) oli irtisanomissuojaa ja lomautusta koskevan yleis- sopimuksen 2 §:n vastaisesti purkanut työntekijän työso-Perusteluissa todettiin muun muassa, että työntekijälle pimuksen ja ettei työnantajalla ole ollut oikeutta sitä edeskoitunut seuraamus, työsopimuksen purkaminen, oli työ- irtisanoa. Irtisanomissuojaa ja lomautusta koskevan yleis-tuomioistuimen mielestä selvästi poikennut siitä miten sopimuksen allekirjoituspöytäkirjan 3 §:n 2 momentin mu-yhtiön muita työntekijöitä oli kohdeltu. Näin oli siitä huo- kaan sopimuksen perusteella voidaan muun muassa tut-limatta, että työntekijälle oli edellisen poissaolon johdos- kia, onko työnantajalla ollut riittävät perusteet irtisanoata annettu varoitus, sillä tämäkin seuraamus oli poiken- työsopimus sopimuksen 2 §:ssä mainituilla perusteillanut yhtiön kirjallisesti vahvistetuista menettelytavoista. sellaisessa tilanteessa, jossa työsopimus on purettu työ-Niiden mukaista olisi ollut puhuttelu ensin ja kirjallinen sopimuslain 43 §:n perusteella. Työtuomioistuin oli si-varoitus vasta koulutuksesta poissaolon johdosta. ten työtuomioistuimesta annetun lain 1 §:n säännökset huomioon ottaen toimivaltainen käsittelemään ja rat- kaisemaan asian. Tämän vuoksi työtuomioistuin hylkä-Työntekijän terveydentila, si Metsäteollisuus ry:n oikeudenkäyntiväitteen.työkyvyttömyys, sairauspoissaolot TT:1996-76TT:1984-56 Irtisanomissuoja - Työsopimuksen purkaminen, perus-Irtisanomissuoja - Osastoluottamusmiehen teena sairauspoissaolot - Työttömyyspäivärahatyösuhteen purkaminen - Työkyvyttömyys Työntekijän sairauslomat ja hänen terveydentilaansaOsastoluottamusmies oli sairauden vuoksi tullut kykene- koskeva muu selvitys eivät osoittaneet, että työntekijämättömäksi tekemään entistä työtään, mutta hän olisi olisi ollut jatkuvasta syystä työkyvytön eikä hänen työ-kyennyt suorittamaan työpaikalla esiintyneitä kevyem- kykynsä voitu myöskään katsoa pysyvästi alentuneen.piä töitä. Työnantajan, joka oli irtisanomisen sijasta pur- Vaikka työntekijän sairauslomista osa oli johtunut hä-kanut luottamusmiehen työsuhteen työsopimuslain 43 nen urheiluharrastustensa yhteydessä saamistaan vam-§:n 2 momentin 5 kohdan nojalla, katsottu menetelleen moista, ei työnantajalla ollut ollut perusteltua syytä kat-luottamusmiessopimuksen vastaisesti. Työnantaja tuo- soa urheiluharrastusten jatkamisen vaikuttavan työnte-mittu maksamaan vahingonkorvausta työsuhteen perus- kijän terveydentilaan edellä mainitun tavoin.teettomasta purkamisesta. Työnantajaliitto ei ollut lai-minlyönyt valvontavelvollisuuttaan. (Ään.) Työnantajalla ei siten ollut ollut perustetta työntekijän työsopimuksen purkamiseen eikä edes sen irtisanomiseen.Perusteluissaan työtuomioistuin katsoi jutussa esitetyn Työnantaja velvoitettu suorittamaan työntekijälle irtisano-selvityksen osoittavan, että työntekijän sairaudesta oli misajan palkan lisäksi korvausta irtisanomissuojasopi-ollut seurauksena hänen työkykynsä olennainen ja py- muksen vastaisen työsopimuksen päättämisen johdosta.syvä heikentyminen. Sairaus oli ollut pitkäaikainenkestäen työsuhteen päättyessä jo lähes vuoden. Tämä TT:1999-18seikka huomioon ottaen työtuomioistuin katsoi, että Työsopimuksen purkaminen, perusteena - - lääkärienvaikka työnantajalla ei tässä tapauksessa olisikaan ollut hoito-ohjeiden laiminlyöminen - - uskollisuus-oikeutta purkaa työntekijän työsuhdetta, vaan pyrkiä velvoitteen vastainen menettely - Valvontavelvollisuusjärjestämään hänelle tilapäisesti irtisanomisajan pituiseksi työehtosopimuksen määräysten noudattamiseksiajaksi kevyempää työtä, mihin työnantajalla olisi Näyttämättä oli jäänyt, että pelkästään työntekijän laimin-työtuomioistuimen käsityksen mukaan ollut mahdolli- lyönneistä osallistua joihinkin hänelle määrättyihinsuus, sillä olisi kuitenkin ollut oikeus irtisanoa työnte- fysikaalisiin hoitoihin voitaisiin perustellusti päätellä työn-kijän työsopimus mainitulla perusteella. Tämä seikka tekijän työkyvyttömyyden ainakaan merkittävästi pitkit-oli omiaan vaikuttamaan vähentävästi sen korvauksen tyneen tai menettelyn muutoinkaan olleen omiaan aiheut-määrään, mihin työntekijä työsuhteensa pitkä kestoai- tamaan vahinkoa työnantajalle. Näyttämättä oli myös jää-ka, työntekijän ikä ja mahdollisuus hankkia sopivaa uutta nyt, että työntekijä olisi sairauslomiensa aikana menetel-työtä ja muutkin asiaan vaikuttavat seikat huomioon lyt tavalla, jonka perusteella hänen olisi katsottava käyt-ottaen olisi muutoin ollut oikeutettu. täneen väärin oikeuttaan sairauslomaan.52 - Irtisanomissuojasopimus 2001
  • 54. Katsottu jääneen näyttämättä, että yhtiöllä olisi ollut velvoitteen vastaisesti, ei työnantajalla ollut ollut perus-irtisanomissuojasopimuksessa edellytetyt erityisen pai- teita hänen työsopimuksensa purkamiseen eikä edesnavat syyt irtisanoa työntekijän työsopimus. Sen sijaan sen irtisanomiseen. Työnantaja velvoitettu suorittamaantyöntekijän laiminlyöntejä oli pidetty työntekijän itsen- työntekijälle korvausta työsopimuksen irtisanomissuoja-sä antamana aiheena työsopimuksen päättämiseen, joka sopimuksen vastaisen päättämisen johdosta sekä saa-oli otettava huomioon työntekijälle tuomittavaa korva- matta jääneen irtisanomisajan palkan, lomakorvauksenusta määrättäessä. Asian arvioimisen kannalta tarpeelli- irtisanomisajalta ja työehtosopimuksen mukaisen loma-nen selvitys oli osin esitetty vasta työtuomioistuimessa. rahaa vastaavan erilliskorvauksen irtisanomisajalta.Hyväksyessään tässä tilanteessa jäsenyrityksensä me-nettelyn työnantajaliiton ei ollut katsottu laiminlyöneen TT:2001-37sille työehtosopimuslain mukaan kuuluvaa valvonta- Irtisanomissuoja - Lojaliteettivelvollisuus - Sairaus-velvollisuutta. lomaoikeuden väärinkäyttäminen - Työsopimuksen purkaminen - Valvontavelvollisuus Työntekijä, joka oli ollut sairauslomalla selkäsairaudenOnko työntekijä velvollinen keskeyttämään vuoksi, oli sairauslomansa aikana työskennellyt omako-sairauslomansa, sairauslomaoikeuden titalonsa rakennustyömaalla.väärinkäyttö, lojaliteettivelvollisuus Rakennustyömaalla työskentelyn ei ollut näytetty vai-TT:1998-49 kuttaneen työntekijän työkyvyn palautumiseen eikäIrtisanomissuoja - Työsopimuksen purkaminen, vaarantaneen sairaudesta toipumista. Vallinneissa olo-perusteena sairauslomaoikeuden väärinkäyttö suhteissa työnantajalla ei ollut liioin perusteita edellyt-Työntekijä oli rasittanut kipeytynyttä olkapäätään sairaus- tää, että työntekijän olisi rakennustyömaallaan työsken-lomansa loppuvaiheessa osallistumalla keilailukilpailuun. telyn asemesta tullut kesken sairausloman hakeutuaNäyttämättä oli jäänyt, että tästä olisi aiheutunut olka- takaisin työhönsä.päävamman paranemisen kannalta haitallisia seuraamuk-sia. Näyttämättä oli jäänyt, että työntekijällä olisi sen joh- Työntekijä ei ollut menetellyt työsuhteeseen kuuluvandosta, että hänellä oli keilailukilpailuun osallistuessaan ollut lojaliteettivelvoitteen vastaisesti eikä ollut väärinkäyttänytnuhaa ja yskää, ollut syytä epäillä sairastuvansa niin, että sairauslomaoikeuttaan. Työnantajalla ei ollut perusteitahänen kykynsä selviytyä työtehtävistään tämän johdosta työtekijän työsopimuksen purkamiseen tai edes sen ir-olisi vaarantunut. Muutoinkin oli jäänyt näyttämättä, että tisanomiseen. Työnantaja velvoitettu suorittamaan työ-keilailukilpailuun osallistumisella olisi tosiasiallisesti ollut tekijälle korvausta työsopimuksen irtisanomissuoja-vaikutusta työntekijän sairastumiseen tai sairauden aihe- sopimuksen vastaisen päättämisen johdosta. Työnanta-uttaman työkyvyttömyyden kestoon. jaliitto oli asiassa laiminlyönyt sille työehtosopimuslain mukaan kuuluvan valvontavelvollisuuden.Työntekijä ei ollut väärinkäyttänyt sairauslomaoikeuttaan.Työnantajalla ei siten ollut ollut perustetta työntekijän työ-sopimuksen purkamiseen eikä edes sen irtisanomiseen. Kilpaileva toimintaTT:2001-36 TT:1991-82Irtisanomissuoja - Lojaliteettivelvollisuus - Työsopimuksen purkaminen, perusteena - - kilpailevaTyösopimuksen purkaminen toiminta - - liikesalaisuuksien hyväksikäyttöTyöntekijä, joka oli ollut selkäsairauden vuoksi sairaus- Kun työntutkijan toimet oman yrityksen perustamiseksilomalla, oli sairauslomansa aikana harrastustoimintaansa olivat rajoittuneet lähinnä yrityksen perustamis- ja toi-liittyen osallistunut valmentajan ominaisuudessa urhei- mintaedellytysten selvittämiseen sekä elinkeino-lijoiden ulkomaille suuntautuneelle kilpailumatkalle. ilmoituksen tekemiseen ja kun toimihenkilön työtehtä- vistä ja asemasta työnantajan organisaatiossa ei näytettyTyönantaja ei ollut voinut kohtuudella edellyttää, että johtuneen sellaisia erityisvelvollisuuksia, jotka olisivattyöntekijän olisi tullut sairauslomansa aikana paran- edellyttäneet pidättäytymistä oman, työnantajan kanssatumisensa edistyessä ottaa yhteyttä työnantajaan hänelle samalla alalla toimivan yrityksen suunnittelusta, työn-kulloisenkin terveydentilan kannalta mahdollisten työ- tutkijan toimenpiteitä ei voitu pitää sellaisena hyvän ta-tehtävien osoittamiseksi. Työntekijän ei ollut tullut ha- van vastaisena kilpailutekona, joka ilmeisesti vahingoittivaita kilpailumatkalle osallistumisensa olennaisesti vaa- työnantajaa. Kun toimihenkilön ei myöskään näytettyrantavan hänen työkykynsä palautumista sairausloman käyttäneen hyväkseen oman yrityksen suunnittelussaaikana, eikä työntekijän näytetty muutoinkaan osallistu- työnantajan liike- ja ammattisalaisuuksia, työnantajalla eiessaan kilpailumatkalle laiminlyöneen hänelle annettuja ollut oikeutta purkaa eikä edes irtisanoa työntutkijan työ-selkäsairauden hoito-ohjeita. Matkalle osallistumisen ei sopimusta. Työntutkijalle irtisanomissuojasopimuksen vas-myöskään ollut näytetty vaikuttaneen työntekijän työky- taisesta menettelystä tuomitun korvauksen suuruuttavyn palautumiseen. määrättäessä otettu huomioon työsuhteen pitkä kesto sekä työnantajan menettely työsuhdetta purettaessa. (Ään.)Koska työntekijä ei kilpailumatkalle osallistumisellaanollut menetellyt työsuhteeseen kuuluvan lojaliteetti- Irtisanomissuojasopimus 2001 - 53
  • 55. Tuotannollinen ja taloudellinen syy de päätetyksi, vaan autonkuljettajan tehtävien hoitami- sen lakkauttaminen yhtiön omana työnä oli johtunut pel-TT:1982-3 kästään taloudellisista ja tuotannollisista syistä. IrtisanotullaTyön vähyys - Kollektiivinen irtisanomisperuste - Irtisa- työntekijällä ei ollut oikeutta irtisanomissuojasopimuksennomissuoja - Irtisanomisjärjestys - Kanteen tutkimi- perusteella määräytyvään korvaukseen.nen, ks. myös työtuomioistuimen toimivalta - Paikalli-nen sopimus - Työvoiman vähentämisjärjestys - TT:1986-13Luottamusmiesehdokkaan irtisanomissuoja Irtisanomissuoja - Taloudelliset ja tuotannolliset syyt -Jutussa esitetyn selvityksen valossa katsottu näyttämättä Valvontavelvollisuus työehtosopimuksen määräystenjääneen, että irtisanominen olisi johtunut muusta syystä noudattamiseksikuin työn vähyydestä. Työnantaja oli kuitenkin jättänyt Kunnan palveluksessa olleen talonmies- v ahtimestarinirtisanomisjärjestystä harkitessaan ottamatta huomioon irtisanomisen syyksi oli ilmoitettu taloudellisista ja tuo-myös yrityksen toisella osastolla, missä myös irtisanottu tannollisista syistä tapahtunut töiden pysyvä vähenty-oli aikaisemmin työskennellyt, työskennelleiden työn- minen ja suoritetut töiden uudelleenjärjestelyt. Samoi-tekijöiden ammattitaidon, työsuhteen keston ja huolto- hin aikoihin perustettuun uuteen laitosmiehen toimeenvelvollisuuden. oli valittu työntekijä, joka ei aikaisemmin ollut ollut kunnan palveluksessa. Laitosmiehelle oli siirretty osaTyönantaja tuomittu hyvityssakkoon työehtosopimuksen irtisanotulle työntekijälle aikaisemmin kuuluneista teh-tietensä rikkomisesta ja työnantajaliitto valvontavel- tävistä.vollisuuden laiminlyönnistä. Kanne jätetty tutkimatta väi-tetyn työnantajan ja työntekijän välillä tehdyn irtisano- Jutussa ei ollut väitetty, että irtisanottu työntekijä olisimisajan pidentämistä koskevan sopimuksen osalta jätetty valitsematta laitosmiehen toimeen jonkin hänentyötuomioistuimen toimivaltaan kuulumattomana. henkilöään koskevan epäasiallisen syyn tai hänen ai- kaisemman käyttäytymisensä vuoksi. Kun laitosmiehenTT:1985-125 toimen perustaminen oli ollut osa taloudellisista ja tuo-Irtisanomissuoja - Irtisanomisen riitauttaminen - tannollisista syistä johtunutta töiden uudelleenjärjestelyä,Riitauttaminen - Työvoiman vähentämisjärjestys - ei yksistään se seikka, että kunta oli ottanut toimeenIrtisanomisjärjestys - Työehtosopimuksen tieten rikko- toisen työntekijän irtisanotun asemesta, osoittanut irti-minen - Valvontavelvollisuus työehtosopimuksen sanomisen johtuneen työehtosopimuksessa kielletystäpäättämistä koskevassa asiassa - Kanteen tutkiminen syystä. Irtisanotulla työntekijällä ei ollut oikeutta irti-Työnantajan irtisanottua työntekijät taloudellisilla ja tuo- sanomissuojasopimuksen perusteella määräytyvään kor-tannollisilla perusteilla ja työntekijöiden ilmoitettua pitä- vaukseen. (Ään.)vänsä irtisanomisia henkilökohtaisista asiattomista syistäjohtuvina työnantaja on antanut työntekijöille asianmu- TT:1987-73kaiset menettelytapaohjeet. Ohjeet saatuaan osa työn- Irtisanominen, perusteena taloudellinentekijöistä ei ollut määräajassa riitauttanut irtisanomista. ja tuotannollinen syyKanne jätetty tutkimatta siltä osin kuin se oli perustunut Näyttämättä oli jäänyt, että puhelinlaitoksen palveluk-näiden riitautusilmoituksen tekemättä jättäneiden työn- sessa olleen puhtaaksipiirtäjän irtisanominen olisi joh-tekijöiden irtisanomiseen henkilökohtaisin työntekijöistä tunut muusta syystä kuin puhtaaksipiirtämistöiden vä-johtuvin perustein. hentymisestä. Sen seikan arvioiminen, olisiko työnantajalla töiden vähenemisestä johtuneilla taloudel-Työnantaja oli rikkonut tietensä työehtosopimusta jättäes- lisilla ja tuotannollisilla perusteilla ollut oikeus toimi-sään kaksi työntekijää irtisanoessaan noudattamatta so- henkilön irtisanomiseen, ei irtisanomissuojasopimuksenpimuksen mukaista työvoiman vähentämisjärjestystä. määräykset huomioon ottaen kuulunut työtuomio-Tästä ei seurannut työehtosopimuksen mukaan vahin- istuimelle. Toimihenkilöllä ei siten ollut oikeuttagonkorvausvelvollisuutta, mutta työnantaja ja työnan- irtisanomissuojasopimuksen perusteella saada korvaustatajaliitto on tuomittu edellinen työehtosopimuksen mää- irtisanomisen johdosta. (Ään.)räysten tietensä rikkomisesta ja jälkimmäinen valvonta-velvollisuuden laiminlyömisestä hyvityssakkoon. TT:1987-42 Irtisanominen, perusteena taloudellinen ja tuotannolli-TT:1986-22 nen syy - Irtisanomissuoja - Valvontavelvollisuus työ-Irtisanomissuoja - Taloudelliset ja tuotannolliset syyt ehtosopimuksen määräysten noudattamiseksiirtisanomisperusteena - Valvontavelvollisuus työehtoso- Y htiön myyntikonttorissa työskennelleen toimihenkilönpimuksen määräysten noudattamiseksi irtisanomisen ei ollut näytetty johtuneen hänestä itses-Y htiön palveluksessa autonkuljettajana olleen työnteki- tään johtuvasta syystä, vaan sen perusteena oli ollutjän irtisanominen oli työnantajan ilmoituksen mukaan myyntikonttorin lakkauttaminen. Työnantaja ei näin ol-johtunut taloudellisilla perusteilla suoritetusta autonkuljet- len ollut menetellyt irtisanomisen yhteydessä irtisanomis-tajan toimen lopettamisesta. Asiassa esitetty selvitys ei suojasopimuksen vastaisesti, eikä työntekijällä siten ollutantanut aihetta sellaiseen päätelmään, että yhtiöllä olisi oikeutta irtisanomissuojasopimuksen perusteellaollut tarkoituksena autonkuljettajan toimen lopettamisen määräytyvään korvaukseen.varjolla saada kysymyksessä olevan työntekijän työsuh-54 - Irtisanomissuojasopimus 2001
  • 56. TT:1988-58 kenut työsopimuksen irtisanomista taloudellisesta ja tuo-Irtisanominen, perusteena - - ajokortin puuttuminen - - tannollisesta syystä, joten asia ei kuulunut työtuomiois-taloudelliset ja tuotannolliset syyt - Irtisanomissuoja - tuimessa käsiteltäviin.Työsuhteen jatkaminenKuljetusliike oli irtisanonut autonapumiehen työsuhteen TT:1993-3ilmoittaen perusteeksi tuotannollisista ja taloudellisista Irtisanominen, perusteena taloudelliset ja tuotannolli-syistä suoritetut kuljetusten uudelleen järjestelyt, joiden set syyt - Irtisanomissuoja - Valvontavelvollisuus työeh-seurauksena liike ei ollut enää katsonut voivansa järjes- tosopimuksen määräysten noudattamiseksitää töitä autonapumiehelle, koska hänellä ei ollut yhdis- Työnantaja oli irtisanonut kahden siivoojan työsopi-telmäajoneuvon kuljettamiseen oikeuttavaa ajokorttia. mukset ilmoittaen irtisanomisten syyksi taloudelliset jaY htiöllä ei ollut ollut irtisanomissuojasopimuksessa tar- tuotannolliset syyt, joista johtuen työntekijöiden teke-koitettua erityisen painavaa syytä työsuhteen irtisano- mä siivoustyö oli siirretty ulkopuolisen siivousliikkeenmiseen. (Työsuhteen jatkamiselle ei katsottu olevan edel- suoritettavaksi. Näyttämättä oli jäänyt, että työsopimustenlytyksiä.) (Ään.) irtisanominen olisi johtunut työntekijöistä itsestään joh- tuvista syistä. Näin ollen työnantaja ei ollut irtisanomis-TT:1989-68 ten yhteydessä menetellyt vastoin irtisanomissuoja-Irtisanominen, perusteena - - ammattitaito - - taloudel- sopimuksen määräyksiä.liset ja tuotannolliset syyt - IrtisanomissuojaTyöntekijöiden työsuhteiden irtisanomisten asianmukai- TT:2000-54suutta oli arvioitava sen tehtaan toimintaan vaikuttanei- Irtisanominen - Taloudellinen ja tuotannollinen syy -den tuotannollisten ja taloudellisten syiden kannalta, jossa Työsuhteen ehtojen muuttaminen - Työvelvoitteenirtisanomiset olivat tapahtuneet. Asiassa oli jäänyt laiminlyöntinäyttämättä, että tehtaan ompelimon töissä olisi tapahtu- Y htiöllä oli ollut taloudelliset ja tuotannolliset perusteetnut vähentymistä. Ompelijoiden työsuhteiden päättämi- järjestää uudelleen lukitussuunnittelijoiden ja projek-nen oli johtunut heistä itsestään aiheutuneista, työsopimus- timyyjien tehtäviä. Näiden uudelleenjärjestelyjen seu-laissa tarkoitetuista kielletyistä syistä, joita ei voitu pitää rauksena lukitussuunnittelijan tehtävät olivat siinä mää-irtisanomissuojasopimuksessa tarkoitetulla tavalla irtisano- rin vähentyneet, että niitä tekemään oli jäänyt yksimiseen oikeuttavina erityisen painavina perusteina. Y htiö lukitussuunnittelija aikaisemman kolmen asemesta. Ai-oli velvollinen suorittamaan ompelijoille korvausta. kaisemmin lukitussuunnittelijana työskennellyt toimi- henkilö ei muun muassa auton puutteeseen vedotenTyötuomioistuimen perustelujen mukaan Suomen ollut ollut valmis siirtymään hänelle tarjottuihin uusiinTrikoo Oy:ssä oli ollut Koskenkorvan tehtaan lisäksi tehtäviin, joihin sittemmin oli palkattu uusi toimihenki-neljä muuta eri paikkakunnilla sijaitsevaa neulosompelu- lö. Lukitussuunnittelijan työsopimuksen irtisanominenyksikköä. Y htiön ilmoituksen mukaan sen liikevaihto vallinneessa tilanteessa ei osoittanut, että työnantaja olisioli alentunut vuosina 1987 ja 1988 125,07 miljoonasta päättänyt hänen työsuhteensa hänen henkilöstäänmarkasta 95,44 miljoonaan markkaan. Y htiön laskelmi- johtuneista syistä. (Ään.)en mukaan henkilöstön lukumäärä oli ollut tarjottavissaolevaan työn määrään nähden liiallinen. Sen johdosta Eri mieltä ollut työtuomioistuimen jäsen katsoi lausun-yhtiössä oli päädytty siihen, että työntekijöitä olisi vä- nossaan asiassa esitetyn selvityksen osoittavan, ettähennettävä ompeluyksiköissä irtisanomalla noin 50 työn- Abloy Oy ei ole näyttänyt ryhtyneensä lukitussuun-tekijän työsuhteet. Työtuomioistuimen mukaan sille nittelijan työsuhteen jatkamiseksi uudessa organisaati-esitetty selvitys osoitti, että Suomen Trikoo Oy:llä oli ossa kaikkiin sellaisiin toimenpiteisiin, joita työnantajaltaollut taloudellisia ja tuotannollisia syitä toimintansa uu- voidaan kohtuudella edellyttää työtehtävien uudelleen-delleen järjestelyyn. Kun otetaan huomioon Kosken- organisoinnin yhteydessä. Työntekijän työsuhteen pit-korvan tehtaan sijainti muihin yhtiön ompeluyksikköi- kä kesto ja hänen jo aiemmin osoittama kykynsä pätevöi-hin nähden ja tehtaan muutoinkin itsenäinen asema, tyä myös projektimyyjän tehtäviin ovat seikkoja, joidentyötuomioistuimen mielestä kanteessa tarkoitettujen valossa pelkästään sitä perustetta, että lukitussuunnittelijatyöntekijöiden työsuhteiden irtisanomisen asianmukai- ilmeistä ajopelkoa osoittaen kieltäytyi projektimyyjänsuutta oli arvioitava Koskenkorvan tehtaan toimintaan tehtäviin siirtämisen edellytykseksi asetetun oman au-vaikuttaneiden tuotannollisten ja taloudellisten syiden ton hankinnasta, ei voida pitää riittävänä irtisanomis-kannalta. suojasopimuksen kannalta. Työnantajan olisi tullut pyr- kiä yhdessä työntekijän kanssa selvittämään vaihtoeh-TT:1993-49 toiset mahdollisuudet järjestää tarpeelliset ja sinänsäAsiaväite - prosessiväite - Irtisanominen, perusteena riidattomasti lisääntyvät työpaikkakäynnit sekä työnan-taloudelliset ja tuotannolliset syyt - Kanteen tutkimi- tajalle aiheutuvien välittömien kustannusten että ajan-nen käytön kannalta tyydyttävällä tavalla. Tämän laiminlyö-Siivoojan työsopimuksen irtisanomiselle ei näytetty ol- dessään ja ryhtyessään palkkaaman yritykseen uutta työ-leen muuta perustetta kuin taloudelliset ja tuotannolli- voimaa jo työntekijän irtisanomisajan kuluessa, ei työn-set syyt. Irtisanomissuojaa ja lomautusta koskevan yleis- tekijän työsopimuksen irtisanomista voida perustaasopimuksen soveltamisohjeen mukaan sopimus ei kos- myöskään tuotannollisiin ja taloudellisiin syihin. Irtisanomissuojasopimus 2001 - 55
  • 57. Työsopimuksen purkaminen 2 § IRTISANOMISENkoeaikana - menettelytavat PERUSTEETTT:1988-111Irtisanomisajan palkka - Irtisanomissuoja - Syrjintä, mielipiteet, vakaumusIrtisanomissuojasopimuksen mukainen korvaus - -hyvityssakko - Koeaika - Työsopimuksen purkaminen, TT:1975-51perusteena - - luvaton poissaolo työstä - - työsuorituksia Irtisanomissuoja - Poliittisen pakinoitsijankohtaan osoitettu arvostelu - Valvontavelvollisuus työ- irtisanominenehtosopimuksen määräysten noudattamiseksi Lehden päätoimittajan vaihduttua elokuussa oli hänenTyösopimukseen ei ollut näytetty kuuluneen työ- ja lehden poliittisen pakinoitsijan kesken käyty keskus-sopimuksen purkamisen perusteena käytettyä koeaikaa telua sekä tämän yksityisistä pakinoista että myös nou-koskevaa ehtoa. Työnantaja velvoitettu suorittamaan datettavasta poliittisesta linjasta. Myöskin oli sanotuntyöntekijälle, jonka työsuhde oli purettu koeaikana, palk- ajan jälkeen pakinoitsijan pakinoita jätetty aikaisempaaka irtisanomisaikaa vastaavalta ajalta ja korvausta enemmän julkaisematta ja eräässä tapauksessa siirrettyirtisanomissuojasopimuksen perusteella. Työsuhteen yleisön osastossa julkaistavaksi. Pakinoitsijan ei ennenlyhyt kestoaika ja uuden työpaikan saaminen jo noin hänen joulukuun alussa tapahtunutta irtisanomistaankuukauden kuluttua työsuhteen päättymisestä otettu ollut annettu ymmärtää, että hänen kirjoitustavassaan jahuomioon korvauksen suuruuteen vaikuttavina tekijöi- menettelyssään muuten olisi ollut sellaisia virheitä, joi-nä. Kysymys myös hyvityssakkoon tuomitsemisesta. den jatkuminen voisi johtaa työsuhteen lopettamiseen. Tuomiossa katsottu, ettei pakinoitsijan irtisanomiselleTT:1986-69 ollut irtisanomissuojasopimuksessa tarkoitettuja asialli-Irtisanomissuoja - Koeaika - Työsuhteen sia syitä. Tällöin otettu erityisesti huomioon pakinoitsi-purkaminen koeaikana jan pitkä palvelusaika lehdessä ja se, että aikaisempienTyöntekijän työsopimus oli purettu koeaikana. Työn- päätoimittajien aikana oli sallittu poikkeamat puoleenantajan neuvotteluissa ilmoittama työntekijän sopeutu- ja toiseen päätoimittajien omasta poliittisesta linjasta.mattomuus työmaan erityisiin olosuhteisiin ei ollutepäasiallinen syy työsuhteen päättämiseen. Aikaisempaa tulkintakäytäntöä seuraten ja ottaen huo- mioon työehtosopimuslain 7 §:n 3 momentin säännök-Perusteluissa työtuomioistuin totesi muun muassa, että set tuomiossa katsottu, ettei ilman asiallista perustettayhtä vähän irtisanomissuojasopimuksen kuin työ- tapahtuneen irtisanomisen perusteella voida siihensopimuslain 3 §:n mukaan ei työsopimuksen purkami- syyllistynyttä työnantajaa velvoittaa erikseen maksamaannen saa tapahtua työsopimuslain 17 §:n 3 momentissa hyvityssakkoa työehtosopimuksen tieten rikkomisesta.tarkoitetulla tai muutoin epäasiallisella perusteella. Työ-sopimusta ei siten voida rajoituksitta päättää koeaikana. Työnantaja velvoitettu maksamaan vahingonkorvaustaTyöntekijällä tulisi sen vuoksi ainakin hänen väittäes- irtisanotulle pakinoitsijalle. Työnantajaliitto tuomittusään purkamisen johtuneen tuollaisesta kielletystä syystä hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä.olla mahdollisuus saada työnantajalta selvitys siihen joh-taneista tosiasioista, jollaisena ei voida pitää purkami-sen toimittamista koeajaksi sovittuna ajanjaksona. Huolimattomuus, työtehtävien laiminlyönti TT:1972-9 Irtisanomissuoja - Työntekijän huolellisuus Työnantajan menettely hänen irtisanoessaan työnteki- jän selitetty irtisanomissuojasopimuksen vastaiseksi ja työnantaja velvoitettu suorittamaan työntekijälle sopi- muksen vastaisesta irtisanomisesta, työntekijän itsensä työsuhteen katkaisemiseen antama aihe huomioon ot- taen kohtuullisena pidettävä korvaus. K atsottiin, että apteekissa palvellut farmaseutti ei ollut riittävän huolellisesti seurannut työnantajan työnjohto- oikeutensa rajoissa antamia työn tekemistä ja työpai- kan järjestystä koskevia määräyksiä. Kun apteekissa oli työsuhdeasioissa syntynyt vaikeuksia, jotka olivat olen- naiselta osalta johtuneet työnantajan menettelytavoista työsuhdeasiain hoitamisessa, nämä seikat huomioon ottaen katsottu, ettei niitä virheellisyyksiä, joihin työn- tekijän oli näytetty syyllistyneen, voitu pitää sellaisina irtisanomissuojasopimuksessa tarkoitettuina asiallisina perusteina, joiden nojalla työntekijä olisi saatu irtisa-56 - Irtisanomissuojasopimus 2001
  • 58. noa, mutta kylläkin korvauksen suuruuteen vaikuttavina toimittaminen - Työntekijän kuuleminen irtisanomisentekijöinä. perusteesta Työntekijän suorittama hitsaustyö oli työn laadun mu-TT:1973-9 kaan arvosteltuna epäonnistunut putkistojen saumojenIrtisanomissuoja - Työvelvollisuuksien laiminlyönti hitsaamisessa, mikä osoitti työntekijän työnsuorituksissaTyönantaja oli autonkuljettajan työsuhteen päättäessään huolimattomuutta ja piittaamattomuutta. Y htiöllä ei kui-perustellut menettelyään sillä, että tämä ottamatta ensin tenkaan ollut irtisanomisen toimittamiseen mennessäyhteyttä työnantajaan oli kuormineen palannut kotiin, muodostunut erittäin painavaa syytä siihen. Korvauksenkun ei määräpaikassa ollut saanut lastia suunnitelluin määrään vaikutti erityisesti alentavana seikkana työnte-tavoin puretuksi. Autonkuljettajan menettelyä ei huo- kijän työssään osoittama huolimattomuus ja myös hänenmioon ottaen kaikki asiassa selvinneet seikat ja myös kielteinen asenteensa havaittujen virheellisyyksien syi-sen, ettei hänen ollut edes väitetty aikaisemmin syyllis- den selvittämisessä. Irtisanomisperusteen oikeellisuudentyneen työvelvollisuuksiensa laiminlyöntiin, voitu pitää arvioiminen oli ollut siinä määrin riippuvainen työtuo-irtisanomissuojasopimuksessa tarkoitettuna asiallisena mioistuimessa esitetystä selvityksestä, ettei työnantajaliitonirtisanomissyynä, mutta kylläkin korvauksen suuruu- voitu katsoa laiminlyöneen valvontavelvollisuutta. (Ään.)teen vaikuttavana tekijänä. TT:1986-76Asiassa kysymys myös siitä, oliko kysymyksessä ollut Irtisanomissuoja - Kanteen tutkiminen - Palkan alenta-työsuhteen irtisanominen vaiko sen purkaminen. Irti- minen - Siirto tehtävästä toiseen - Työsuhteen ehtojensanomissuojasopimuksen vastaisen irtisanomisen perus- muuttaminen - Työtuomioistuimen toimivaltateella ei työnantajaa voitu tuomita erikseen sen mukai- Vaihtoautokunnostamon työnjohtajan laiminlyöntejäseen korvaukseen ja työehtosopimuksen tieten rikkomi- työtehtävien hoidossa ei voitu pitää irtisanomiseensesta hyvityssakkoon. oikeuttavana erityisen painavana syynä, mutta näitä lai- minlyöntejä oli kuitenkin pidettävä sellaisena työnteki-Työnantajaliitto, joka tosin etukäteen ei ollut ollut tie- jän itsensä antamana aiheena irtisanomiseen, joka vai-toinen irtisanomisesta, oli jälkeen päin pitänyt työnan- kutti työnjohtajalle irtisanomisen johdosta tuomittavantajan menettelyä irtisanomissuojasopimuksen mukaise- korvauksen määrää alentavasti.na ja näin osaltaan vaikuttanut siihen, ettei asiassa ollutpäästy sopimukseen. Liitto tuomittu valvontavelvolli- Työnjohtaja oli noin vuotta ennen irtisanomisen toimit-suuden laiminlyönnistä hyvityssakkoon. tamista siirretty töiden vastaanottotehtävistä vaihtoauto- kunnostamon työnjohtajaksi, missä tehtävässä hänelleTT:1978-58 ei ollut enää maksettu aikaisemmassa tehtävässä makset-Irtisanomissuoja - Työntekijän huolimattomuus tua palkanlisää. Kun toimihenkilön palkkauksesta siir-ja hitaus ron jälkeen ei ollut sovittu eikä asiassa ollut meneteltyTyöntekijä oli syyllistynyt työssään varsinkin työnanta- runkosopimuksen soveltamisohjeiden edellyttämälläjan maineen kannalta haitalliseen huolimattomuuteen tavalla, oli työnantaja siirron jälkeenkin ollut velvolli-ja hitauteen, mitä ei kuitenkaan voitu pitää irtisanomis- nen maksamaan toimihenkilön palkan entisen suurui-suojasopimuksen tarkoittamana asiallisena irtisanomis- sena. Kysymys myös kanteen tutkimisesta. (Ään.)perusteena, mutta kylläkin sopimuksessa tarkoitettunakorvauksen suuruuteen olennaisesti vaikuttavana työn- TT:1994-12tekijän itsensä työsuhteen katkaisemiseen antamana ai- Irtisanominen, perusteena - - huolimattomuus työssä -heena. Työnantaja velvoitettu suorittamaan työntekijäl- - töiden laiminlyönti - Irtisanomissuoja - Valvontavel-le korvausta ilman asiallista perustetta tapahtuneesta vollisuus työehtosopimuksen määräysten noudatta-irtisanomisesta. miseksi Kunnalla ei ollut ammattimiehen työskentelyssäTT:1983-103 havaituista puutteista huolimatta ollut työehtosopimuk-Irtisanomissuoja - Työtehtävien laiminlyönti sen tarkoittamaa erityisen painavaa perustetta irtisanoaTyöntekijä oli laiminlyönyt suorittaa hänen tehtäväk- tämän työsopimusta. Kunta oli siten velvollinen suorit-seen määrätyn varaosien investoinnin asetetussa mää- tamaan tälle korvausta perusteettomasta irtisanomises-räajassa, minkä suorittamiseen hänellä olisi kuitenkin ta. Työntekijän oma käyttäytyminen vaikutti toisaaltaollut tilaisuus muiden työtehtävien estämättä. Kun työn- alentavasti hänelle tuomittavan korvauksen määrään.tekijälle oli annettu ennen määräajan kulumista huo-mautus inventoinnin suorittamisesta, työtuomioistuin Työsopimuksen irtisanomiseen tuli olla erityisen pai-katsonut, että yhtiöllä on ollut irtisanomissuoja- nava syy myös silloin, kun irtisanomisen perusteenasopimuksen (4 §:ssä) tarkoitettu työntekijästä itsestään vedottiin työehtosopimusmääräyksen esimerkki-riippuva riittävä syy työsuhteen päättämiseen. (Ään.) luettelossa mainittuun syyhyn, kuten töiden laiminlyö- miseen tai ilmeiseen huolimattomuuteen työssä. Kun-TT:1985-107 nallisen työmarkkinalaitoksen ei voitu katsoa kunnanIrtisanomissuoja - Valvontavelvollisuus työehtosopi- menettelyn hyväksyessään laiminlyöneen sille kuulu-muksen määräysten noudattamiseksi - Irtisanomisen vaa valvontavelvollisuutta. Irtisanomissuojasopimus 2001 - 57
  • 59. TT:1996-86 syytä laitosmiehen ammattitaitoon vedoten irtisanoaIrtisanominen, perusteena työtehtävien laiminlyönti - hänen työsopimustaan hänen tuotantotehtäviin siirty-Irtisanomissuoja - Valvontavelvollisuus työehtosopi- misestä kieltäytymisensä johdosta.muksen määräysten noudattamiseksiHuomioon ottaen tehtaan kalvo-osaston työnjohtajan Työnantaja velvoitettu maksamaan työntekijälle korva-työtehtävien laiminlyöntien toistumisen ja laiminlyön- usta sopimuksen vastaisen irtisanomisen johdosta.tien jatkumisen myös annetun kirjallisen varoituksen Työnantajaliittoa vastaan valvontavelvollisuuden laimin-jälkeen sekä työnantajalle laiminlyönneistä aiheutuneet lyönnin perusteella esitetty hyvityssakkovaatimus hy-taloudelliset menetykset oli työnantajalla ollut irtisano- lätty.missuojasopimuksessa tarkoitetut erityisen painavat syyttyönjohtajan työsopimuksen irtisanomiselle. TT:2001-43 Irtisanomissuoja - Työstä kieltäytyminen - Työsuhteen ehtojen muuttaminenRiittämätön työsuoritus, ammattitaidon puute Ostoreskontranhoitajan aikaansaannos työssään oli huomautuksista ja varoituksista huolimatta olennaisestiTT:1988-54 alittanut tason, jota työntekijältä kohtuudella voitiinIrtisanomissuoja - Työsopimuksen irtisanominen, edellyttää. Työnantajalla oli olosuhteet kokonaisuudes-perusteena riittämättömät työsuoritukset - Valvonta- saan huomioon ottaen ollut irtisanomissyytä vastaavatvelvollisuus työehtosopimuksen määräysten perusteet osoittaa työntekijä hänelle viimeksi tarjottuunnoudattamiseksi tehtävään ja työntekijän siitä kieltäydyttyä irtisanoa hä-V iimeiset 10 vuotta töidenjakajana työskennellyt hen- nen työsopimuksensa.kilö oli siirretty ompelijaksi tehtaalla toteutettuja tuo-tantotekniikan muutoksia seuranneiden töiden jaossatapahtuneiden järjestelyjen vuoksi. Siirto oli tapahtunut Myyntitulostyönantajan toimesta työntekijän vastustettua siirtämis-tä. Työtehtävien muutoksesta johtunut vaikeus sopeu- TT:1974-5 (varoitus- ja huomautusmenettelyä koskevantua ompelutyöhön oli voinut osaltaan vaikuttaa työnte- otsikon alla)kijän huonoihin työtuloksiin ompelijana. Ottaen huo-mioon myös sen, että asianomainen oli ollut ompelu- TT:1982-164työssä vasta vajaat kolme kuukautta, kun hänet sanot- Irtisanomissuoja - Työnjohto-oikeus - Myyntitulostiin irti, oli jäänyt näyttämättä, että työsaavutusten heik- Työnantaja oli automyyjän irtisanoessaan menetellytkoutta olisi ollut pidettävä erityisen painavana syynä irtisanomissuojasopimuksen vastaisesti. Myyjän myynti-hänen työsuhteensa irtisanomiseen. tulokset olivat irtisanomista edeltäneiltä 2-3 kuukaudelta jääneet jälkeen muiden myyjien myyntisaavutuksesta.Näyttämättä oli jäänyt, että työnantajaliitolla olisi neu- Myyjä oli työnsä hoidossa laiminlyönyt eräitä annettujavottelujen aikana ollut mahdollisuus saada sillä tavoin ohjeita, mutta myyntitulosten huonontumisen ei ollutluotettavaa selvitystä työpaikan olosuhteista, että liitto näytetty johtuneen laiminlyönneistä. Ohjeiden vastai-olisi laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa asettuessaan nen menettely vaikutti kuitenkin alentavasti korvauk-tukemaan työnantajan menettelyä. (Ään.) sen suuruuteen.TT:1992-99 TT:1985-25Irtisanominen, perusteena - - ammattitaidon puutteelli- Irtisanomissuoja - Automyyjä - Myyntitulossuus - - kieltäytyminen siirtymästä toiseen tehtävään - Työnantajalla ei ollut irtisanomis- ja lomautussuojaaIrtisanomissuoja - Valvontavelvollisuus työehtosopi- koskevassa sopimuksessa edellytettyä erityisen paina-muksen määräysten noudattamiseksi vaa syytä automyyjän irtisanomiselle, mutta myynti-Y htiön palveluksessa laitosmiehenä toiminut työntekijä tuloksen heikkous selostetuissa olosuhteissa oli sellai-oli kieltäytynyt siirtymästä pakkaamaan jauhetuotantoon, nen työntekijän itsensä työsuhteen katkaisemiseen an-minkä johdosta työnantaja oli irtisanonut laitosmiehen tama aihe, joka vaikutti sopimuksen vastaisen irtisano-työsopimuksen. Työnantaja oli ilmoittanut siirron pe- misen johdosta maksettavan korvauksen suuruuteen.rusteeksi sen, että työntekijällä ei ollut sellaisia ominai- (Ään.)suuksia, joita laitosmieheltä edellytettiin laitosmiestentyötehtävissä tapahtuneiden muutosten johdosta. TT:1986-63 Irtisanomissuoja - Myyntitulos irtisanomisperusteenaTyöntekijälle laitosmiehen työssä sattuneet virheet ja Osuuskaupan rauta-maatalousosaston tuloksen heikkou-oma- aloitteisuuden puute eivät olleet muodostaneet den ei ollut osoitettu johtuneen osastonhoitajan viaksisellaista erityisen painavaa syytä, joka olisi oikeuttanut huolimattomuutena tai työtehtävien laiminlyöntinä luet-työnantajan irtisanomaan työntekijän työsopimuksen. tavasta syystä vaan lähinnä hänen soveltumattomuu-Huomioon ottaen laitosmiesten tehtävissä tapahtuneet destaan kaupan alalla vallitsevaan kilpailutilanteeseen.muutokset ei työnantajalla ainakaan vielä siinä vaiheessa, E nnen osastonhoitajan irtisanomista ei hänelle ollutkun irtisanominen oli toimeenpantu, ollut ollut irtisano- osuuskaupan puolelta esitetty, että hänen työsuhteensamissuojasopimuksessa tarkoitettua erityisen painavaa jatkaminen riippuisi osaston tuloksen paranemisesta.58 - Irtisanomissuojasopimus 2001
  • 60. Koska osastonhoitajan irtisanomiseen ainakaan vielä esimiestensä antamien tehtävien suorittamisesta sekäsiinä vaiheessa, jolloin se oli toimeenpantu,ei ollut ol- jättänyt antamatta työnantajan ohjeiden mukaisen sel-lut erityisen painavaa syytä, osuuskauppa velvoitettu vityksen poissaoloistaan työpaikalta.suorittamaan osastonhoitajalle korvausta irtisanomis-suojasopimuksen vastaisen irtisanomisen johdosta. Koska työsuhteen ylläpitämiseen työsuhteen edellyttä- män johdon ja valvonnan työnantajalla säilyttäen ei ol- lut ollut edellytyksiä, oli työnantajalla ollut työehto-Työnantajan ohjeiden ja käskyjen sopimuksessa tarkoitettu erityisen painava syy irtisanoanoudattamatta jättäminen työsopimus.TT:1978-4 TT:1983-59Irtisanomissuoja - Todistelu työtuomioistuimessa - Irtisanomisperuste, työstä kieltäytyminen - Irtisano-uusia tosiasioita pääkäsittelyssä - Valvontavelvollisuus missuoja - Työstä kieltäytyminen - Vuorokautisentyöehtosopimuksen määräysten noudattamiseksi enimmäistyöajan ylittäminenIrtisanomisen syyksi oli ilmoitettu linja- autonkuljettajan Työntekijä oli kieltäytynyt ajamasta ajovuoroja, jotkalaiminlyönnit asiakaspalvelussa. Myöhemmin yhtiö viit- olivat muodostuneet työehtosopimuksen vuorokautistatasi työntekijän käytökseen työtovereitaan kohtaan ja enimmäistyöaikaa pidemmiksi. Työstä kieltäytymistä eipiittaamattomuuteen pukeutua yhtiössä noudatetuin pidetty hyväksyttävänä irtisanomisperusteena. Muidentavoin sekä aikaisempiin asiakkailta tulleisiin valituk- irtisanomisen perusteeksi ilmoitettujen seikkojen ei kat-siin. Työnantaja velvoitettu maksamaan vahingonkor- sottu, kun työnantaja ei ollut edes varoittanut työnteki-vausta ilman asiallista perustetta irtisanotulle linja- auton- jää, yhdessäkään muodostaneen irtisanomissuoja-kuljettajalle. sopimuksen tarkoittamaa erityisen painavaa irtisanomi- sen syytä. Työnantaja velvoitettu suorittamaan vahin-Työnantajaliitto, joka oli tyytynyt pitämään työnantajan gonkorvausta työsuhteen sopimuksen vastaisesta päättä-ilmoittamia irtisanomisperusteita asianmukaisina ryhty- misestä. (Ään)mättä selvittämään todellista asiantilaa, tuomittu valvonta-velvollisuuden laiminlyömisestä hyvityssakkoon. TT:1983-59 (varoitus- ja huomautusmenettelyä koske- van otsikon alla)TT:1978-5Irtisanomissuoja - Valvontavelvollisuus työehtosopi- TT:1983-95muksen määräysten noudattamiseksi Irtisanomissuoja - Tauko linja-autoliikenteessä - Työ-Matkustaja putosi ovi auki liikkeelle lähteneestä linja- ehtosopimuksen tieten rikkominen - Työtuntijärjes-autosta. Työnantaja velvoitettu maksamaan irtisanotulle telmän muuttaminen - Valvontavelvollisuus työehtoso-linja- autonkuljettajalle ilman asiallista perustetta tapah- pimuksen määräysten noudattamiseksituneen irtisanomisen johdosta vahingonkorvausta, jon- Työnantaja oli irtisanonut palveluksessaan auton-ka määrää oli alennettu työntekijän virheellisen menet- kuljettajana toimineen työntekijän ilmoittaen syyksi luot-telyn vuoksi. tamuspulan. Irtisanomisen välittömänä syynä pidettyä työstä kieltäytymistä ei voitu vallinneissa oloissa pitääKun työntekijän oikeus korvaukseen irtisanomisen joh- riittävänä perusteena työsuhteen irtisanomiseen. Myös-dosta oli kuitenkin ollut epäselvä ja asian puutteellinen kään muut irtisanomisen syiksi ilmoitetut seikat, joidenkäsittely liittojen välillä oli johtunut molempien liittojen joltain osin voitiin katsoa osoittaneen työntekijän puo-viaksi luettavasta syystä, ei työnantajaliitto ollut asiassa lelta joustamattomuutta ja sopeutumattomuutta, eivätsyyllistynyt valvontavelvollisuuden laiminlyömiseen. yhdessäkään muodostaneet erittäin painavaa syytä työ- suhteen päättämiseen. Työnantaja velvoitettu suoritta-TT:1979-39 maan vahingonkorvausta.Irtisanomissuoja - Kanteen tutkiminen - Työehtosopi-muksen tieten rikkominen - Työnjohto-oikeus - Kun irtisanomisen perusteiden oikeellisuus oli jäänytNeuvotteluvelvollisuus osaksi vastakkaisista väitteistä johtuen liittojen välisessäKun toimihenkilöllä ei ollut ollut ainakaan selvänä pi- neuvottelutilaisuudessa epäselväksi, työnantajaliiton eidettävää perustetta kieltäytyä noudattamasta työnanta- katsottu laiminlyöneen valvontavelvollisuuttaan.jan suoritetun organisaatiomuutoksen jälkeen antamaamääräystä ryhtyä tekemään työsopimuksessa tarkoitet- Y htiö ei ollut rikkonut tietensä työehtosopimuksentua työtä toisessa työnantajan yksikössä kuin työ- määräyksiä, kun sillä määrätessään työntekijän saapu-sopimuksessa oli sovittu ja kun työnantajan määräystä maan puhutteluun oli ollut perusteltu aihe otaksua, ettäei ollut muutoinkaan osoitettu lain tai työsopimuksen työntekijälle jäisi sitä ennen työehtosopimuksen edel-vastaiseksi, oli toimihenkilö kieltäytyessään noudatta- lyttämä tauko, eikä muuttaessaan puhuttelun vuoksimasta työnantajan antamaa siirtomääräystä menetellyt työntekijän työtuntijärjestelmää, johon oli ollut työeh-vastoin hänelle työsopimuksesta aiheutunutta velvolli- tosopimuksen edellyttämä pakottava syy.suutta noudattaa työnantajan työnjohto-oikeutensa no-jalla antamia määräyksiä. Toimihenkilö oli lisäksi käyt-täytynyt loukkaavasti esimiestään kohtaan, kieltäytynyt Irtisanomissuojasopimus 2001 - 59
  • 61. TT:1985-30 murskaamotyöntekijän katsottiin työsuhteensa ehtojenIrtisanomissuoja - Valvontavelvollisuus työehtosopi- nojalla olleen velvollinen siirtymään väliaikaisesti Imat-muksen määräysten noudattamiseksi ralla sijaitsevalle työmaalle. Kun hän oli kieltäytynytTyöntekijä oli käyttänyt työtehtävän suorittamisessa noudattamasta työnantajan työnjohto-oikeutensa nojal-trukkia, jonka käytön työnantaja oli kieltänyt muilta kuin la antamaa siirtymismääräystä, työnantajalla oli ollut eri-erityisen kurssin käyneiltä työntekijöiltä. Kun kenenkään tyisen painava syy irtisanoa hänen työsopimuksensa.muun työntekijän ei ollut kysymyksessä olleena ajan-kohtana näytetty käyttäneen sanottua trukkia, oli ilmeis- TT:1994-31tä, että trukki oli vaurioitunut työntekijän käytössä. Irtisanomissuoja - Irtisanominen, perusteena työnanta- jan menettelytapaohjeiden rikkominenTrukin käyttökiellon tiedoksi toimittamisessa tapahtu- Pankkitoimihenkilö oli rikkonut pankin menettelytapa-neisiin epäselvyyksiin nähden ei työntekijän menette- ohjeita myöntäessään luotot sisarelleen ja kälylleen sekälyä voitu pitää irtisanomissuojasopimuksessa tarkoitet- ryhtyessään yksin takaajaksi myöntämiinsä kahteen lai-tuna irtisanomiseen oikeuttavana erityisen painavana naan. Edelleen katsottu luotonmyöntöohjeiden vastai-syynä mutta kylläkin korvauksen suuruuteen vaikutta- seksi se, että pankkitoimihenkilön kälylleen myöntämävana työntekijän itsensä antamana irtisanomisen aihee- laina oli tosiasiassa tullut hänen omaan käyttöönsä.na. Työnantaja velvoitettu maksamaan työntekijälleirtisanomissuojasopimuksen vastaisen irtisanomisen joh- Toiminta pankkitoimihenkilönä edellytti työnantajan jadosta korvausta. Työnantajaliittoa vastaan esitetty toimihenkilön välillä erityistä luottamusta. Kun toimi-hyvityssakkovaatimus hylätty. henkilö oli tahallaan ja toistuvasti menetellyt annettu- jen ohjeiden vastaisesti, pankilla oli ollut erityisen pai-TT:1987-98 navat perusteet toimihenkilön työsopimuksen irtisano-Irtisanomissuoja - Siirrosta kieltäytyminen - Siirto teh- miselle. Pankki ei siten toimihenkilön työsopimuksentävästä toiseen - Työnantajan yksipuolinen työsopi- irtisanoessaan ollut menetellyt irtisanomissuoja-muksen muuttaminen sopimuksen vastaisesti.Elintarvikeosaston hoitaja oli irtisanottu sillä perusteel-la, että hän oli kieltäytynyt vastaanottamasta toisen TT:2002-53 (varoitus- ja huomautusmenettelyä koske-elintarvikeliikkeen hoitajan tehtäviä muulla paikkakun- van otsikon alla)nalla. Työsopimuksensa mukaan hän ei ollut velvolli-nen vastaanottamaan muuta työtä. Työehtosopimuk-senkaan mukaan työsopimuksen ehtojen yksipuolinen Perusteeton, luvaton poissaolo työstämuuttaminen ei ollut mahdollista. Työnantaja voi yksi-puolisesti muuttaa työsopimusta vain, jos siihen oli eri- TT:1979-8tyisen painava syy ja silloinkin irtisanomisaikaa nou- Irtisanomissuoja - Luvaton poissaolo työstädattaen. Osastonhoitajan kieltäytyminen hyväksymästä Työnantaja oli ilmoittanut työntekijälle, ettei tämä yri-työnantajan yksipuolisesti määräämää siirtoa ei ollut tyksen kiireisen työtilanteen vuoksi voisi saada palka-irtisanomissuojasopimuksessa tarkoitettu erityisen pai- tonta lomaa aikomaansa ulkomaanmatkaa varten, vaannava syy hänen irtisanomiseensa. Kieltäytymistä pidet- hänen tulisi peruuttaa matka tai siirtää sitä, tai vaihto-ty korvauksen suuruuteen alentavasti vaikuttavana, työn- ehtoisesti hänen tulisi sanoa työsuhteensa irti. Työnte-tekijän itsensä antamana aiheena irtisanomiseen. kijän ilmoitettua, ettei matkaa voitu peruuttaa oli työn- antaja katsonut työntekijän päättäneen työsuhteensa itse.TT:1987-144 Työntekijän oman käsityksen mukaan työnantaja oli irti-Irtisanominen, perusteena kiellon vastainen menettely sanonut hänet ilman asiallista perustetta.Työnantaja oli irtisanonut huoltomiehen työsopimuksensillä perusteella, että huoltomies työnantajan aikaisem- Katsottaessa työsuhteen päättyneen työnantajan toimit-min antamasta varoituksesta huolimatta oli tuonut oman taman ehdollisen irtisanomisen kautta oli irtisanomisenautonsa työnantajan tiloihin ja sallinut ulkopuolisen syynä ollut työntekijän ennakoitu luvaton poissaolohenkilön tulla sitä sinne korjaamaan. työstä. Työntekijän oli täytynyt ymmärtää että viikon luvaton poissaolo työstä vaikkapa siitä olikin etukäteenTyönantajalla ei ollut ollut irtisanomissuojasopimuksessa ilmoitettu työnantajalle, muodosti yrityksen silloisentarkoitettua erityisen painavaa syytä huoltomiehen työ- työtilanteen huomioon ottaen sellaisen työsuhteeseensopimuksen irtisanomiseen, mutta huoltomiehen työn- perustuvien velvollisuuksien rikkomisen, että hänet voi-antajan antaman kiellon vastainen menettely oli kuiten- tiin tällä perusteella irtisanoa. Työntekijän irtisanomi-kin muodostanut sellaisen työntekijän itsensä antaman selle, jos se katsottiin työnantajapuolelta tapahtuneeksi,aiheen irtisanomiseen, joka vaikutti irtisanomisen joh- oli näin ollen ollut irtisanomissuojasopimuksessa tar-dosta tuomittavan korvauksen määrään alentavasti. (Ään.) koitettu asiallinen peruste.TT:1991-64 TT:1983-124Irtisanominen, perusteena kieltäytyminen Irtisanomissuoja - Luvaton poissaolo työstä - Vuosi-työskentelemästä toisella paikkakunnalla loman ajankohtaPääasiallisesti Vaasan läänin alueella työskennelleen Matkatoimistovirkailijalla ei ollut ollut perusteltua ai-60 - Irtisanomissuojasopimus 2001
  • 62. hetta otaksua työnantajan antaneen suostumustaan kah- pimuksen vastaisen irtisanomisen johdosta. (Työsuh-den viikon loman pitämiseen tiettynä ajankohtana. Päin- teen palauttamista koskeva vaatimus oli liian myöhäänvastoin virkailijan oli katsottava tienneen jatkaessaan esitettynä hylätty). (Ään.)lomaansa viikolla menettelevänsä esimiehen nimen-omaisen määräyksen vastaisesti. Hänen oli täytynyt TT:1998-46käsittää, että vallinneissa oloissa viikon luvaton poissa- Irtisanomissuoja - Irtisanominen, perusteena luvatonolo, vaikka hän oli siitä etukäteen ilmoittanut, muodos- poissaolo työstäti sellaisen työsuhteeseen perustuvan velvollisuuden Ottaen huomioon työntekijän alkoholin väärinkäyttä-rikkomisen, jonka perusteella hänen työsopimuksensa misestä johtuneen työnantajan luvattomana pitämänvoitiin irtisanoa. Y htiöllä oli siten ollut irtisanomissuoja- poissaolon suhteellisen lyhyen keston ja vallinneet olo-sopimuksen (4 §:ssä) tarkoitettu erityisen painava syy suhteet kokonaisuudessaan katsottu jääneen näyttämättä,työsopimuksen irtisanomiseen. että yhtiöllä olisi ollut irtisanomissuojasopimuksessa edellytetty erityisen painava syy irtisanoa työntekijänTT:1984-15 työsopimus. Y htiö oli siten työntekijän työsopimuksenIrtisanomissuoja - Luvaton poistuminen työpaikalta - irtisanoessaan menetellyt irtisanomissuojasopimuksenPoissaolon syyn vilpillinen ilmoittaminen - Valvonta- vastaisesti. Y htiö velvoitettu suorittamaan korvaustavelvollisuus työehtosopimuksen määräysten noudatta- sopimuksen vastaisen irtisanomisen johdosta.miseksiTyöntekijän toista tuntia kestänyt luvaton poissaolo työ-paikalta ei muodostanut irtisanomissuojasopimuksen Työntekijän käyttäytyminentarkoittamaa erittäin painavaa syytä työsuhteen irtisa-nomiseen. Poissaoloa ja sen syyn vilpillistä ilmoittamista TT:1995-75oli kuitenkin pidettävä sellaisena työntekijän itsensä Irtisanominen, perusteena - - käyttäytyminen asiakkai-työsuhteen katkaisemiseen antamana aiheena, joka vai- ta kohtaan - - työajan noudattamatta jättäminen - Irti-kutti alentavasti työnantajan korvausvelvollisuuteen. sanomissuoja - Valvontavelvollisuus työehtosopimuk- sen määräysten noudattamiseksiKun työnantajaliitto oli neuvotteluvaiheessa saattanut Tarjoilijan työsopimuksen irtisanomisen syyksi oli ilmoi-pitää työntekijän vilpillisyyttä moitittavampana kuin miksi tettu muun muassa hänen töykeä käyttäytymisensä asi-se näytön esittämisen jälkeen oli osoittautunut, liiton ei akkaita kohtaan ja työaikojen laiminlyönti. Vaikka tar-katsottu laiminlyöneen valvontavelvollisuuttaan. joilijan käyttäytymistä asiakkaita kohtaan voitiin pitää sinänsä moitittavana, ei hänen käyttäytymisensä ottaenTT:1987-34 huomioon työpaikalla noudatetun työaikakäytännön jaIrtisanomissuoja - Irtisanomisperusteena poissaolo työpaikan olosuhteet ollut näytetty kuitenkaan olleentyöstä - Luvaton poissaolo työpaikalta - Sairauslomasta siinä määrin ristiriidassa hänen asemassaan olevalta hen-ilmoittaminen - Valvontavelvollisuus työsopimuksen kilöltä vaadittavan menettelyn kanssa, että työnantajallamääräysten noudattamiseksi olisi ollut riittävä peruste työsopimuksen irtisanomiseen.Työntekijä oli ilmoittanut asianmukaisesti työnantajallesairauslomasta pyytämällä pääluottamusmiestä kerto- Työnantaja velvoitettu suorittamaan tarjoilijalle korva-maan siitä puolestaan työnantajan edustajalle, kuten usta työsuhteen irtisanomisen johdosta. Korvauksenpääluottamusmies oli tehnytkin. Päivän luvattoman määrää alentavana seikkana on otettu huomioon tarjoi-poissaolon ei katsottu olevan erityisen painava syy työ- lijan irtisanomiselle antama aihe. Työnantajaliitto ei ol-suhteen päättämiseen. Työnantaja tuomittu suorittamaan lut asiassa laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan.työntekijälle korvausta perusteettomasta irtisanomises-ta. Työntekijän menettely on alentanut korvauksen suu-ruutta. Työnantajaliittoa ja sen piiriyhdistystä vastaan Uhkailu, väkivaltavalvontavelvollisuuden laiminlyönnistä esitetyt hyvitys-sakkovaatimukset hylätty. TT:1982-185 Irtisanomissuoja - UhkausTT:1998-13 Työteknikkona työskennellyt toimihenkilö oli lausunutIrtisanomissuoja - Irtisanominen, perusteena luvaton esimiehelleen halventavia huomautuksia ja esittänytpoissaolo työstä esimiehestä työtoverilleen lausumia, jotka olivatTyöntekijän alkoholin väärinkäyttämisestä johtunut lu- sisältäneet uhkailuja. Uhkaaviksi luonnehdittuja lausumiavaton poissaolo työstä oli sinänsä kestänyt varsin pit- ei ollut pidetty todella vakavasti otettavina. Toimihen-kään. Asiaan vaikuttavia seikkoja tässä yksittäistapauk- kilön sopimattomat puheet eivät muodostaneet erityi-sessa kokonaisuudessaan arvioitaessa oli kuitenkin kat- sen painavaa syytä työsuhteen irtisanomiselle, muttasottu, että yhtiö olisi voinut kohtuudella jatkaa ensim- hänen epäasiallinen käyttäytymisensä oli sellainen seik-mäisen kerran pitkän työuransa aikana työvelvoittei- ka, joka vaikutti alentavasti tuomittavan korvauksendensa vastaisesti menetelleen työntekijän työsuhdetta. suuruuteen.Y htiö oli siten työntekijän työsopimuksen irtisanoessaanmenetellyt irtisanomissuojasopimuksen vastaisesti. Y h-tiö velvoitettu suorittamaan työntekijälle korvausta so- Irtisanomissuojasopimus 2001 - 61
  • 63. TT:1987-17 tyisen painava syy irtisanoa työntekijän työsopimus tä-Irtisanomisajan palkka - Irtisanomissuoja - Loma- män epärehellisen menettelyn johdosta. (Ään.)korvaus - Työsopimuksen purkaminen - Purkamis-perusteena väkivalta työtoveria kohtaan - Valvonta-velvollisuus irtisanomisriidassa Työntekijän terveydentila, työkyky,Vaikka työntekijä oli käyttäytynyt väkivaltaisesti sairaus irtisanomisperusteenatyötoveriaan kohtaan, hänen menettelyään ei pidettysellaisena erityisen painavana perusteena, jonka nojal- TT:1984-135la työnantajalla olisi oikeus hänen työsopimuksensa ir- Irtisanomissuoja - Irtisanomisen riitauttaminen –tisanomiseen. Irtisanomisajalta maksettavaan palkkaan Kuulemismenettely - Sairaus irtisanomisperusteena -kuului myös korvaus vuosilomaedun menettämisestä. Työntekijän kuuleminen irtisanomisen yhteydessäKysymys myös työnantajaliiton valvontavelvollisuuden Työnantaja oli irtisanonut 20 työntekijän työsopimuksettäyttämisestä. (Ään.) sillä perusteella, että työntekijät olivat viime vuosina toistuneiden sairauspoissaolojen vuoksi olleet jatkuvastaTT:1990-115 syystä työhön kykenemättömiä. Kanteessa oli vaadittuIrtisanomisajan palkka - Irtisanomissuoja - Työ- kaikkien irtisanomisten katsomista irtisanomissuoja-sopimuksen purkaminen, perusteena väkivallan teke- sopimuksen vastaisiksi muun muassa sillä perusteella,minen työtoverille että kenenkään irtisanotun työntekijän työkyky ei ollutSahatyöntekijä oli pahoinpidellyt työtoveriaan. Työn- olennaisesti ja pysyvästi heikentynyt.antajalla oli ollut työntekijän menettelyn vuoksi irtisa-nomissuojaa koskevan työehtosopimuksen edellyttämät V iiden työntekijän irtisanomiselle katsottu olleensyyt päättää tämän työsuhde. Työntekijällä ei siten ollut irtisanomissuojasopimuksessa tarkoitettu erityisen pai-sopimuksen perusteella oikeutta vaatimiinsa irtisano- nava syy, kun taas muiden työntekijöiden irtisanomi-misajan palkkaan eikä korvaukseen perusteettomasta selle ei tällaista syytä katsottu olleen olemassa. Työn-irtisanomisesta. antaja velvoitettu suorittamaan korvausta perusteetto- masti irtisanotuille. Niille työntekijöille, joiden työsuh- teen jatkamiselle tai palauttamiselle katsottu olleen edel-Alkoholin käyttö lytykset, työnantaja velvoitettu maksamaan vaihtoeh- toinen korvaus siinä tapauksessa, että työnantaja kah-TT:1987-83 den viikon kuluessa tuomion antamisesta tarjoaa heilleIrtisanominen, perusteena alkoholin käyttö - Irtisano- heidän työsopimustensa edellyttämää tai siihenmissuoja - Työsopimuksen purkaminen - Työsäännöt rinnastettavaa työtä.Kuormaus- ja varastotöissä työskentelevä työntekijä olisuorittanut työtehtäviään, muun muassa trukilla ajoa, Kysymys myös työntekijän kuulemisesta irtisanomisenalkoholin vaikutuksen alaisena. Työpaikan työsääntöjen yhteydessä, irtisanomisen riitauttamisesta ja perusteetto-mukaan työpaikalla päihtyneenä esiintyminen oli työ- man irtisanomisen johdosta tuomittavan korvauksensopimuksen purkamisperuste. Työnantajalla oli erityi- määräytymisestä. (Ään.)sen painava syy irtisanoa, mutta ei purkaa työntekijäntyösuhde. Työnantaja velvoitettu suorittamaan työnte- TT:1986-123kijälle irtisanomisajan palkka. Irtisanomissuoja, irtisanomisperusteena sairaus Työntekijän liikennetapaturmasta aiheutunut työkyvynTT:1998-13 (perusteetonta, luvatonta poissaoloa heikentyminen oli ollut olennainen, koska työntekijäkoskevan otsikon alla) oli ollut kokonaan työhön kykenemätön.TT:1998-46 (perusteetonta, luvatonta poissaoloa Koska työntekijän sairaus oli työsopimuksen irtisano-koskevan otsikon alla) mishetkellä jatkunut jo yli vuoden ja yhdeksän kuu- kautta eikä hänen työkykynsä palaamisen ajankohdas- ta ollut tuolloin ollut vieläkään varmuutta, työkyvynEpärehellisyys heikentyminen oli ollut myös sillä tavoin pysyvää, ettei työnantajalta ollut kohtuudella voitu vaatia sopimus-TT:1996-45 suhteen jatkamista.Irtisanomissuoja - Irtisanominen, perusteenaepärehellisyys TT:1990-3Työntekijä oli tietoisesti tehnyt tunttikorttiin merkinnän Irtisanomissuoja - Irtisanominen, perusteena - - saira-lauantailisän maksamisesta, vaikka hänellä ei ollut ollut us - - toisen työnantajan palveluksessa olosiihen oikeutta kysymyksessä olevalta päivältä. Vaikka Laitosmiehen työkyky ei ollut hänen sairauksiensa jalisä määrältään oli ollut melko pieni, oli työntekijä tällä työssään saamiensa vammojen johdosta olennaisesti jaepärehellisellä menettelyllään rikkonut sen luottamuk- pysyvästi heikentynyt, eikä työnantajalla siten tällä pe-sen, jonka työsuhteessa edellytettiin vallitsevan työn- rusteella ollut ollut oikeutta hänen työsopimuksensaantajan ja työntekijän välillä. Työnantajalla oli ollut eri- irtisanomiseen. Työnantaja velvoitettu suorittamaan62 - Irtisanomissuojasopimus 2001
  • 64. laitosmiehelle korvausta työsopimuksen perusteetto- vistään oli sairauden johdosta heikentynyt oleellisestimasta irtisanomisesta. Korvauksen määrää oli alentanut ja pysyvästi. Työtuomioistuimessa on jäänyt näyttämättä,se, että työntekijä oli sairaslomalla ollessaan vaaranta- ettei työnantaja olisi voinut kohtuudella sijoittaa työnteki-nut työkykynsä muissa töissä. (Ään.) jää muihin, hänen työkykyään paremmin vastaaviin teh- täviin. Irtisanoessaan työsopimuksen tarjoamatta työn-TT:1992-28 tekijälle muita työtehtäviä oli työnantaja menetellyt työ-Irtisanomisajan palkka - Irtisanomissuoja - Työ- ehtosopimuksen vastaisesti. Työnantajaa velvoitettusopimuksen purkaminen, perusteena - - sairaus - - maksamaan korvausta perusteettomasta irtisanomises-terveydentilaa koskevien tietojen ilmoittamatta jättämi- ta. Työnantajaliitto ei ollut asiassa laiminlyönyt työehto-nen - Työsopimuksen purkamisoikeuden raukeaminen sopimuslain mukaista valvontavelvollisuuttaan.Lastulevytehtaan puristimenhoitajana ja varastomiehenätoimineen työntekijän työsopimus oli purettu sillä perus- Perusteluissaan työtuomioistuin muun muassa totesi, ettäteella, että hän ei ollut antanut oikeita tietoja terveyden- sekä oikeuskirjallisuudessa että oikeuskäytännössä ontilastaan työhöntulotarkastuksessa ja että hän oli ollut katsottu, että työnantajalla on velvollisuus tarjota muu-sairauspoissaolojensa takia jatkuvasta syystä kykenemä- ta työtä paitsi työsopimuslaissa nimenomaisesti maini-tön työhön. Työsopimuksen purkamisoikeus ensiksi tuissa tilanteissa myös silloin, kun työsopimus irtisano-mainitulla perusteella oli vanhentumisen johdosta rau- taan työkyvyn olennaisen ja pysyvän heikentymisen joh-ennut. Toisen perusteen osalta yhtiöllä olisi purkamisen dosta. Työnantajalla on oikeus irtisanoa työsopimussijasta ollut oikeus irtisanoa työntekijän työsopimus. Työn- tällöin ainoastaan, jos työntekijää ei voida ammattitai-tekijällä oli oikeus irtisanomisajan palkkaan. toonsa ja kykyynsä nähden kohtuudella sijoittaa uudel- leen tai kouluttaa uusiin tehtäviin.TT:1996-85Irtisanominen, perusteena terveydentila - Työtuomioistuimen mukaan työnantajalla ei ollut riittä-Irtisanomissuoja viä perusteita pelkästään työterveyslääkärin todistuk-Työntekijää ei saamiensa sairauskohtausten vuoksi ol- sen perusteella katsoa, että työntekijän työkyky kaik-lut voitu enää sijoittaa hänen entisiin työtehtäviinsä, joissa kiin hänelle ajateltavissa oleviin työnantajan tehtäviintyöntekijän työturvallisuus ja terveys saattoivat sairaus- olisi olennaisesti ja pysyvästi heikentynyt, varsinkin kunkohtauksen sattuessa vakavasti vaarantua. Työnantajalla työnantajan käytettävissä oli ollut samalta ajalta myösei myöskään ollut ollut mahdollisuutta järjestää työnte- erikoislääkärin työkykyarvioltaan erilainen todistus.kijälle muuta sellaista työtä, jossa työntekijän työ- Työnantaja oli tiennyt, että työpaikkalääkärin todistusturvallisuus ja terveys eivät vaarantuisi. Työnantajalla ja siinä määritelty työkyvyttömyysaika oli ollut sidok-oli siten ollut irtisanomissuojasopimuksessa tarkoitettu sissa työntekijän kuntoutuksen ja uudelleen koulutuk-erityisen painava syy työntekijän työsopimuksen irtisa- sen suunnitteluun ja sen vaatimaan aikaan.nomiselle. TT:2000-35TT:1996-39 Irtisanomissuoja - SairausIrtisanominen, perusteena - - sairauspoissaolot - - ter- Terminaalityöntekijän sairauksien seurauksena hänenveydentila - Valvontavelvollisuus työehtosopimuksen työkykynsä oli olennaisesti ja pysyvästi heikentynyt nii-määräysten noudattamiseksi hin tehtäviin, joita hän oli pääasiallisesti tehnyt ennenTyönantaja oli ilmoittanut lihanleikkaajan työsopimuksen työsopimuksen irtisanomista. Työntekijälle ei ollut osoi-irtisanomisen syyksi asianomaisen työkyvyn oleellisen tettavissa sellaista yhtiön toiminnan kannalta perustel-ja pysyvän heikkenemisen. Irtisanomista oli perusteltu tua tehtäväkokonaisuutta, josta työntekijä todennäköi-myös työntekijän runsailla, eri syistä johtuneilla sairaus- sesti olisi kyennyt suoriutumaan. Työnantajalla oli työ-poissaoloilla. ehtosopimuksen mukainen peruste terminaalityönteki- jäntyösopimuksen irtisanomiseen.Kun työntekijälle soveltuvan työn järjestäminen hänentyörajoitteensa ja runsaat muista syistä johtuneet sairaus- TT:2001-10poissaolot huomioon ottaen olisi edellyttänyt muiden Irtisanominen - Irtisanomissuoja - Työehtosopimuksentyöntekijöiden työtehtävien jatkuvaa ja ennalta- arvaa- rikkominen - Työkyky - Uudelleensijoittamisvelvolli-matonta muuttamista, työnantajaa ei katsottu velvolliseksi suus - Valvontavelvollisuusjärjestämään työntekijälle hänen työkykyään vastaavaa Autopeltiseppänä työskennelleen automekaanikon kykytyötä. Tähän nähden oli jäänyt näyttämättä, että työn- suoriutua tavanomaisista työtehtävistään oli sairaudenantaja olisi menetellyt irtisanomissuojasopimuksen vas- johdosta heikentynyt oleellisesti ja pysyvästi. Hän olitaisesti irtisanoessaan työsopimuksen. ollut pitkään sairauslomalla, jonka aikana hän oli käy- nyt automyyjäkurssin. Työnantaja oli irtisanonut työ-TT:1999-10 sopimuksen, koska sillä ei ollut tarjota automekaanikonIrtisanominen, perusteena sairaus - Irtisanomissuoja - jäljellä olevaa työkykyä vastaavia tehtäviä. TyöntekijäTyöntarjoamisvelvollisuus - Uudelleensijoittamis- oli ollut irtisanomisajan sairauslomalla. Irtisanomisaikanavelvollisuus - Valvontavelvollisuus työehtosopimuksen työnantajayhtiössä oli vapautunut automyyjän tehtävä.määräysten noudattamiseksi Jutussa oli kysymys siitä, olisiko työnantajan tullut tar-Työntekijän kyky suoriutua tavanomaisista työtehtä- jota kyseistä tehtävää irtisanotulle työntekijälle. Irtisanomissuojasopimus 2001 - 63
  • 65. Perusteluissaan työtuomioistuin muun muassa totesi, että poissaoloja. Työkyvyttömyysjaksot olivat johtuneet sai-vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan työnantajalla on rauksista, jotka olivat liittyneet mielenterveyden häiri-velvollisuus tarjota muuta työtä irtisanomisuhan alaisel- öihin sekä alkoholi- ja lääkeaineriippuvuuksiin. Sen jäl-le työntekijälle, jonka työkyky työsopimuksensa mu- keen kun työnantajan tietoon oli heinäkuussa 1999 tul-kaisiin tehtäviin on olennaisesti ja pysyvästi heikenty- leet työntekijän alkoholin ja lääkeaineiden käyttöön liit-nyt. Työnantajalla on oikeus irtisanoa työsopimus täl- tyvät ongelmat, työnantaja oli ratahallintokeskuksenlöin ainoastaan, jos työntekijää ei voida ammattitaitoonsa vahvistamien terveydentilavaatimusten johdosta siirtä-ja jäljellä olevaan työkykyynsä nähden kohtuudella si- nyt työntekijän veturimiestehtävistä kunnossapito- jajoittaa uudelleen tai kouluttaa uusiin tehtäviin. huoltotehtäviin. Työnantaja oli myös yhdessä luotta- musmies- ja työsuojeluorganisaation ja työterveyshuol-Työtuomioistuin katsoi myös, että sanamuotonsa mu- lon kanssa käynnistänyt työntekijän hoitoonohjauksen.kaan takaisinottamista koskevaa määräystä sovelletaan Hänelle oli samaan aikaan pyritty etsimään töitä myössilloin, kun työsopimus on irtisanottu muusta kuin työn- muualta.tekijästä johtuvasta syystä. Työtuomioistuimelle ei oltuesitetty perusteita tulkita tätä määräystä sen sanamuo- Perustelujen mukaan, vaikka kysymyksessä olevassadosta poikkeavalla tavalla. irtisanomissuojaa koskevassa sopimuksessa ei ollut eri- tyisiä määräyksiä työnantajan velvollisuudesta tarjotaTT:2001-30 muita töitä työrajoitteiseksi tulleelle työntekijälle,Irtisanomissuoja - Sairaus työnantajalla on kuitenkin yleisesti katsottu olevan oi-Työntekijä oli vuonna 1997 siirretty terveydellisistä syistä keus irtisanoa työsopimus työntekijän työkyvyn olen-postinjakelutyöstä postinlajittelijaksi postikeskukseen naisen ja pysyvän heikentymisen johdosta ainoastaan,työhön, joka parhaiten vastasi hänen työkykyänsä. Näi- jos työntekijää ei voida ammattitaitoonsa ja kykyynsädenkin töiden osoittauduttua hänen terveydentilaansa nähden kohtuudella sijoittaa uudelleen tai kouluttaasopimattomiksi postinlajittelija oli ollut yhtäjaksoisesti uusiin tehtäviin.sairauslomalla joulukuusta 1998 työsuhteen päätty-miseen toukokuuhun 2000 saakka. Y htiön suunnittele- TT:2002-47ma työkokeilu postinlajittelijan työhönpaluuedellytysten Irtisanominen - Sairaus - Työkyvyttömyysselvittämiseksi ei ollut toteutunut työntekijän sairaus- Työntekijä oli ollut vähäisin keskeytyksin sairauslomallaloman vuoksi. Postinlajittelijan työkyky oli sairauksien masennussairauden vuoksi irtisanomisajankohtana noinvuoksi alentunut olennaisesti ja pysyvästi niihin postin- 15 kuukautta. Työnantaja oli ilmoittanut olevansa val-lajittelutehtäviin, joita hän oli tehnyt ennen työ- mis harkitsemaan irtisanomisen peruuttamista, jos työn-sopimuksen irtisanomista. Ottaen huomioon postin- tekijän työkyky palautuu irtisanomisaikana. Sairauslomalajittelijan työkyvyttömyyden asteen, keston ja kuntoutu- oli kuitenkin edelleen jatkunut.misennusteen sekä toisaalta yhtiön toimenpiteet työn-tekijän työhönpaluuedellytysten selvittämiseksi yhtiöl- Tuomiossa katsottu, että työntekijän työkyky oli alen-tä ei voitu kohtuudella vaatia muita toimenpiteitä työ- tunut irtisanomissuojasopimuksessa ja työsopimuslaissasuhteen jatkamiseksi. tarkoitetulla tavalla niin olennaisesti ja pysyvästi, ettei työnantajalta voitu kohtuudella edellyttää sopimus-TT:2002-6 suhteen jatkamista.Irtisanominen - Sairaus - TyökykyVeturinkuljettaja, jonka työsuhde oli irtisanottu päät- Perusteluissa työtuomioistuin totesi mm. että, täyt-tymään vuoden 2001 elokuun lopussa, ei ollut aina- tääkseen työehtosopimuksen mukaisen irtisanomis-kaan enää vuoden 1999 heinäkuusta alkaen terveyden- perusteen työkyvyttömyyden ei tarvitse olla täydellistätilansa puolesta täyttänyt niitä vaatimuksia, joita liikenne- eikä lopullista. Jos työntekijän työkyky on sairaudenturvallisuustehtävissä toimivien terveydentilalta rata- vuoksi niin olennaisesti ja pysyvästi alentunut, että hänhallintokeskuksen vahvistamien vaatimusten mukaan ei pysty suoriutumaan työsopimuksensa mukaisista vel-edellytetään. Kun otettiin huomioon myös työntekijän voitteista, ei työnantajalta voida kohtuudella edellyttääpoissaolojen määrä, katsottiin näytetyksi, että työnteki- sopimussuhteen jatkamista. A:n työkyky on ollut olen-jän kyky suoriutua työsopimuksensa mukaisista veturin- naisesti alentunut ainakin yli vuoden ajan ennen irtisa-kuljettajien tehtävistä oli pysyvästi ja olennaisesti hei- nomista, eikä A ole toimittanut irtisanomisaikanakaankentynyt. Koska työnantajalla ei myöskään ollut ollut työnantajalle selvitystä työkyvyn palautumisesta. Irti-mahdollisuutta sijoittaa työntekijää muihin hänelle työ- sanomisperusteen täyttymistä tukee myös A:lle myön-kyvyn kannalta sopiviin tehtäviin, on työnantajalla ol- netty väliaikainen työkyvyttömyyseläke. Esitetyn selvi-lut irtisanomissuojasopimuksen mukainen peruste työn- tyksen mukaan työnantajan menettely A:ta irtisanottaessatekijän irtisanomiseen. Näin ollen edellytyksiä työsuh- on ollut yrityksen aiemman käytännön mukainen eikäteen palauttamisellekaan ei ollut. A:lle ole ollut tarjolla yrityksessä muuta työtä, jonka suorittamiseen hänen työkykynsä olisi riittänyt.Työtuomioistuimen perustelujen mukaan työntekijälläoli vuoden 1998 alusta alkaen ollut runsaasti sairaus-64 - Irtisanomissuojasopimus 2001
  • 66. Sairausloman väärinkäyttö, sairauden Toimihenkilön katsottiin menetelleen sopimattomasti.pitkittäminen Näyttämättä oli kuitenkin jäänyt, että työnantajalla toi- mihenkilön aiemman toiminnan valossa tai myöskäänTT:1987-30 irtisanomiseen välittömästi johtaneiden tapahtumienIrtisanomissuoja - Irtisanomiskorvauksen alentaminen johdosta olisi ollut perusteita olettaa toimihenkilön pyr-- Sairauden hoito-ohjeet - Sairausloma kineen saamaan käsiinsä salaisia tietoja luovuttaakseenTyöntekijä osallistui jalkapallo- otteluihin sairauslomansa niitä ulkopuolisille tai muutoinkaan menettelevän ta-aikana. valla, josta olisi koitunut yhtiölle vahinkoa. Työnantajalla ei ollut perusteita irtisanoa toimihenkilön työsopimusta.Työntekijän ei voitu olettaa tarkoittaneen työsopimus-velvoitteidensa rikkomista sairauslomansa aikaisella TT:2002-16menettelyllä. Työntekijän työsopimuksen irtisanominen Irtisanomissuoja – Luottamuspula - Työsopimuksenpoikkesi useiden muiden työntekijöiden kohdalla irtisanominennoudatetusta varoitusmenettelystä. Työnantajalla ei ol- Työntekijä oli työaikana anastanut työtoveriltaan rahaalut ollut erityisen painavaa syytä työntekijän työsuh- 15 markkaa murtautumalla työpaikalla työtoverinsateen päättämiseen. Työntekijän menettely alensi hänel- lukittuun pukukaappiin. Teon tultua ilmi työntekijä olile tuomittua korvausta. työnantajan esityksestä ensin itse irtisanonut työsopi- muksensa, mutta lääkärinlausuntoon vedoten sittem-TT:1990-3 (työntekijän terveydentilaa, sairautta min peruuttanut irtisanoutumisensa. Kun työnantaja onirtisanomisperusteena koskevan otsikon alla) tämän jälkeen ryhtynyt työsopimuksen päättämistä tarkoittaviin toimiin, yhtiön voitiin katsoa tosiasiallisesti hyväksyneen työntekijän irtisanoutumisen peruuttami-Lakko sen. Työsopimus on siten lakannut työnantajan pää- töksellä. Työntekijän menettely oli rikkonut työsopi-TT:1992-8 mussuhteessa edellytettävän työnantajan ja työntekijänIrtisanominen, perusteena - - taloudelliset ja tuotannol- välisen luottamuksen sillä tavoin, että yhtiöllä oli ollutliset syyt - - osallistuminen lakkoon - Irtisanomissuoja- erityisen painava syy työntekijän työsopimuksensopimukseen perustuva korvaus - - hyvityssakko - päättämiseen.Lakonlopettamissopimus - Työehtosopimuksen tietenrikkominen - Valvontavelvollisuus työehtosopimuksen TT:2002-53 (varoitus- ja huomautusmenettelyä koske-määräysten noudattamiseksi van otsikon alla)Irtisanomisten kohdistaminen työntekijöihin oli johtu-nut heidän osallistumisestaan lakkoon. Toimenpiteetmuodostivat työtaisteluiden lopettamissopimuksessa Kilpaileva toiminta, työskentely toisentarkoitetun kielletyn painostustoimenpiteen. Lisäksi työn- työnantajan palveluksessatekijöiden osallistuminen lakkoon oli työsopimuslainmukaan, johon irtisanomissopimuksessa viitattiin, kiel- TT:1982-124letty irtisanomisen syy. Y htiöt velvoitettu maksamaan Irtisanomissuoja - Työskentely toisen työnantajantyöntekijöille korvausta perusteettomasta työsuhteen palveluksessapäättämisestä. Tilapäistä työskentelyä työsuhteen kestäessä toisen työn- antajan palveluksessa ei pidetty erityisen painavanaY htiöt eivät olleet velvollisia irtisanomissopimuksen syynä työsopimuksen irtisanomiselle siinäkään tapauk-mukaisten korvausten lisäksi maksamaan hyvityssakkoa sessa, että työn tekeminen oli osaksi ajoittunut vuosi-työehtosopimusten tieten rikkomisesta. loman ajaksi. Työntekijä ryhtyessään toisen työnanta- jan palvelukseen oli ollut selvillä siitä, että hänen tehtä-Työnantajaliiton olisi tietoisena irtisanomisten ajankoh- vänsä tulisivat liittymään hänen aikaisemman työnanta-dasta pitänyt huolellisemmin perehtyä irtisanomisiin jansa liiketoimintaan. Hänen menettelyään ottaessaanjohtaneisiin syihin ja pyrkiä mahdollisuuksien mukaan vastaan toisen työnantajan puolelta tarjottuja työtehtä-saamaan yhtiöt peruuttamaan toimenpiteensä. Työnan- viä pidetty harkitsemattomana, mutta sitä ei kuitenkaantajaliitto tuomittu valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä katsottu riittäväksi perusteeksi työsuhteen irtisanomi-hyvityssakkoon. (Ään.) selle. Kanne jätetty tutkimatta suullisen esivalmistelun jälkeen esitettyjen vaatimusten osalta. TT:1987-43Luottamuspula, lojaliteettivelvollisuus Irtisanominen, perusteena - - kilpaileva toiminta - - työnantajan ohjeiden vastainen menettelyTT:2002-11 Työntekijän olisi annetun varoituksen jälkeen tullut ha-Irtisanominen - Lojaliteettivelvollisuus - Luottamuspu- vaita, että hänen ulkopuolisille tekemänsä työt saattoi-la - Toimihenkilö vat olla sen laatuisia, että niiden suorittaminen yksityi-Toimihenkilö oli tavattu aluepäällikön valaisemattomasta sesti voi olla ristiriidassa hänen työsopimuksensa edel-työhuoneesta lukemassa tämän kokousmuistiinpanoja. lyttämien työtehtävien kanssa. Näyttämättä oli jäänyt, Irtisanomissuojasopimus 2001 - 65
  • 67. että hänen toimintansa olisi ollut sen laatuista ja laajuis- TT:1992-37ta, että siitä olisi aiheutunut vahinkoa työnantajalle ja Irtisanominen, perusteena - - huolimattomuus työssä -se siten olisi muodostanut erityisen painavan syyn työn- - ohjeiden vastainen menettely - Irtisanomissuoja -tekijän irtisanomiselle. Työntekijän työnantajan ohjei- Valvontavelvollisuus työehtosopimuksen määräystenden vastainen menettely oli kuitenkin muodostanut noudattamiseksisellaisen työntekijän itsensä antaman aiheen irtisano- Työntekijä oli työnantajan ohjeiden vastaisella menet-miseen, joka vaikutti irtisanomisen johdosta tuomittavan telyllään laiminlyönyt laadunvalvojan tehtävänsä asian-korvauksen määrään alentavasti. mukaisen suorittamisen. Aiempien työntekijälle annettu- jen työn laatua koskevien huomautusten yhteydessä ei ollut työnantajan taholta otettu esille niiden vaikutustaVaroitus- ja huomautusmenettely hänen työsuhteensa jatkumiselle. Kun lisäksi oli otetta- va huomioon, ettei työntekijälle ollut annettu riittävääTT:1974-5 koulutusta valvojaksi, työntekijän menettelyä ei ollutIrtisanomissuoja - Työntekijän myyntitulos pidettävä erityisen painavana syynä hänen työsuhteensaKonemyyjän myyntitulokset olivat vuosina 1971 ja 1972 päättämiseen. Työntekijän menettely alensi hänelle tuo-jääneet niin huonoiksi, että hänen palvelussuhteensa mittua korvausta. Asiaa oli pidettävä siinä määrin tul-jatkuminen entisellään oli työnantajalle tappiollista. kinnanvaraisena, ettei työnantajaliiton voitu katsoaHänelle oli kuitenkin vasta kevättalvella 1972 ilmoitet- laiminlyöneen valvontavelvollisuuttaan. (Ään.)tu myyntituloksen alentumisesta ottamatta silloinkaanesille sen vaikutusta hänen työsuhteensa jatkumiselle. TT:1996-45Hänelle oli elokuussa 1972 tarjottu toista työtä, ja hä- Irtisanomissuoja - Irtisanominen, perusteenanen kieltäydyttyään siitä hänet oli syyskuussa irtisanot- epärehellisyystu. Työntekijän ei kohtuudella voitu hänen ikänsäkin Työntekijä oli tietoisesti tehnyt tuntikorttiin merkinnänhuomioon ottaen vaatia siirtyvän tarjottuun toiseen työ- lauantailisän maksamisesta, vaikka hänellä ei ollut olluthön. Näistä syistä ja kun otettiin huomioon työntekijän siihen oikeutta kysymyksessä olevalta päivältä. Vaikkaikä ja palvelusaika sekä se seikka, ettei hänen myynti- lisä määrältään oli ollut melko pieni, oli työntekijä tällätuloksensa huonouden ollut väitettykään johtuneen epärehellisellä menettelyllään rikkonut sen luottamuk-mistään hänen viakseen luettavasta seikasta, vaan lä- sen, jonka työsuhteessa edellytettiin vallitsevan työn-hinnä hänen työkykynsä ja –taitonsa riittämättömyydestä antajan ja työntekijän välillä. Työnantajalla oli ollut eri-nykyoloissa, ei irtisanomiselle ainakaan vielä siinä vai- tyisen painava syy irtisanoa työntekijän työsopimus tä-heessa kun se suoritettiin ollut irtisanomissuoja- män epärehellisen menettelyn johdosta. (Ään.)sopimuksen tarkoittamaa asiallista perustetta. Työnan-taja velvoitettu suorittamaan korvausta. Asian tulkinnan- Työtuomioistuimen päätöksestä käy selville, että työnan-varaisuuden vuoksi katsottu, ettei työnantajaliitto ollut taja oli vuonna 1991 antanut työntekijälle luottamusmiehenlaiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan. läsnäollessa kolme suullista varoitusta työvelvoitteen ta- hallisen täyttämättä jättämisen johdosta. Varoitukset onTT:1979-8 (perusteetonta, luvatonta poissaoloa koske- annettu 20.2., 9.4. ja 15.5.1991 ja niiden syynä ovat olleetvan otsikon alla) luvattomat poissaolot 8.1. ja 13.5.1991 välisenä ajanjakso- na. Lisäksi työnantaja oli luottamusmiehen läsnäollessaTT:1983-59 antanut työntekijälle vuoden 1993 aikana kaksi suullistaIrtisanomisperuste työstä kieltäytyminen - Irtisanomis- varoitusta luvattomien poissaolojen johdosta. Kun vii-suoja - Työstä kieltäytyminen - Vuorokautisen meinen kiistaton luvaton poissaolo oli tapahtunut ylienimmäistyöajan ylittäminen puolitoista vuotta ennen työsopimuksen irtisanomista, eiTyöntekijä oli kieltäytynyt ajamasta ajovuoroja, jotka oli- näillä poissaoloilla ollut työtuomioistuimen mielestä kui-vat muodostuneet työehtosopimuksen vuorokautista tenkaan merkitystä työntekijän työsopimuksen irti-enimmäistyöaikaa pidemmiksi. Työstä kieltäytymistä ei sanomisperusteen sopimuksenmukaisuutta harkittaessa.pidetty hyväksyttävänä irtisanomisperusteena. Muiden irti-sanomisen perusteeksi ilmoitettujen seikkojen ei katsot- TT:2000-44tu, kun työnantaja ei ollut edes varoittanut työntekijää, Irtisanomissuoja - Työsuojeluvaltuutetun työ-yhdessäkään muodostaneen irtisanomissuojasopimuksen sopimuksen purkaminen - Työvelvoitteen laiminlyöntitarkoittamaa erityisen painavaa irtisanomisen syytä. Työn- – Varoituksen voimassaoloantaja velvoitettu suorittamaan vahingonkorvausta työ- Työnantaja oli purkanut työsuojeluvaltuutetun työ-suhteen sopimuksen vastaisesta päättämisestä. (Ään.) sopimuksen varoituksista huolimatta jatkuneen työ- velvoitteen laiminlyönnin johdosta. TyösopimuksenTT:1986-89 (työsopimuksen purkamista ja perusteeton- purkaminen oli tapahtunut sen jälkeen, kun työnantajata, luvatonta poissaoloa työstä koskevan otsikon alla) oli todennut työsuojeluvaltuutetun ja eräiden muiden iltavuorossa olleiden työntekijöiden lopettaneen työs-TT:1987-144 (työnantajan ohjeiden ja käskyjen noudat- kentelyn noin kymmenen minuuttia ennen työvuorontamatta jättämistä koskevan otsikon alla) päättymistä. Tätä ennen työsuojeluvaltuutetulle oli muu- taman kuukauden sisällä annettu kolme varoitusta työ- velvoitteen laiminlyöntien johdosta.66 - Irtisanomissuojasopimus 2001
  • 68. Kun työsuojeluvaltuutetulle annettujen muiden kuin Työntekijälle oli myös ennen mainittuja tapahtumiayhden varoituksen syynä olleita työvelvoitteiden lai- annettu kaksi varoitusta työvelvoitteen laiminlyöntienminlyöntejä oli pidettävä vähäisinä samoin kuin vähäi- johdosta. Varoitusten syyt olivat olleet erilaiset, eikä työn-senä oli pidettävä työsopimuksen purkamista edeltänyttä tekijä varoitusten jälkeen ollut syyllistynyt vastaavaantyövelvoitteen laiminlyöntiä, ei työsuojeluvaltuutetun menettelyyn. Työnantajan edustaja oli myös ainakinvoitu katsoa varoituksista huolimatta toistuvasti ja olen- muutaman kerran huomauttanut työntekijälle tämän työnnaisesti laiminlyöneen työvelvoitteitaan siten, että laadusta. Työnantaja ei kuitenkaan ollut katsonut työn-työnantajalla olisi ollut yleissopimuksen mukaan oike- tekijän syyllistyneen työssään sellaiseen huolimattomuu-us purkaa työsuojeluvaltuutetun työsopimus. Näyttä- teen, joka olisi edellyttänyt varoituksen antamista.mättä oli myös jäänyt, että työsuojeluvaltuutetun käyt-täytymiseen liittyvät muut seikat olisivat muodostaneet Ottaen huomioon työsopimuksen purkamiseen johta-sellaisen tärkeän syyn, jonka vuoksi työnantajalla olisi neet syyt kokonaisuudessaan on katsottu jääneen näyttä-ollut oikeus purkaa työsuojeluvaltuutetun työsopimus. mättä, että työnantajalla olisi ollut tärkeä syy työ-Työnantaja on velvoitettu suorittamaan työsuojelu- sopimuksen purkamiseen tai edes erityisen painava syyvaltuutetulle korvausta yleissopimuksen vastaisen työ- sen irtisanomiseen. Työnantaja on velvoitettu suoritta-sopimuksen purkamisen johdosta. (Ään.) maan työntekijälle korvausta irtisanomissuojasopimuksen vastaisen työsuhteen päättämisen johdosta.Tuomion perusteluista käy selville, että työntekijän työ-sopimuksen purkaminen oli tapahtunut sen johdosta, TT:2001-48että työnantaja oli katsonut työntekijän syyllistyneen Irtisanomisajan palkka - Irtisanomissuoja - Työ-20.11.1998 työvelvoitteen laiminlyöntiin hänen lope- sopimuksen purkaminen - Valvontavelvollisuustettuaan työskentelyn ennen työajan päättymistä. Työn- Työntekijälle oli pidetty puhuttelu asiakaspalautteista jaantaja oli tämän työvelvoitteen laiminlyönnin lisäksi hänen käyttäytymisestään asiakkaiden luona. Vastaavaviitannut työsopimuksen purkuperusteina työntekijälle puhuttelu oli pidetty noin 10 kuukautta myöhemmin,8.7.1996 luvattoman poissaolon johdosta annettuun jolloin työntekijälle oli myös annettu työsopimuksenvaroitukseen sekä työvelvoitteiden laiminlyönneistä purkuehtoinen varoitus. Saamastaan varoituksesta huo-15.6.1998, 10.7.1998 ja 20.8.1998 annettuihin varoituk- limatta työntekijä oli jälleen noin viiden kuukauden ku-siin. Näissä kirjallisissa varoituksissa on todettu, että el- luttua käyttäytynyt sopimattomasti asiakaspalvelu-lei varoituksista oteta vaarin, voidaan työsuhde purkaa. tilanteessa ja samalla käyttänyt työnantajan edustajasta ilmaisuja, jotka tämä oli perustellusti kokenut loukkaaviksi.Työntekijälle luvattoman poissaolon johdosta 8.7.1996annetun kirjallisen varoituksen mukaan varoitus on Työntekijän käyttäytymisen ei ollut näytettyvoimassa vuoden. Työtuomioistuin katsoi mm., että muodostaneen sellaista tärkeää syytä, jonka vuoksikun seuraava varoitus työntekijälle oli annettu vasta lä- työnantajalla olisi ollut oikeus päättää työntekijän työ-hes kahden vuoden päästä tästä, ei työnantaja enää sopimus välittömästi irtisanomisaikaa noudattamatta. Sentyösopimuksen purkamisen perusteena voinut vedota sijaan yhtiöllä oli ollut irtisanomissuojasopimuksen edel-tähän vuonna 1996 annettuun varoitukseen. lyttämät erityisen painavat perusteet irtisanoa työnteki- jän työsopimus. Asia oli ollut siinä määrin tulkinnan-TT:2000-45 varainen, ettei työntekijäliiton voitu jäsenyrityksensä Irtisanomissuoja - Työsopimuksen purkaminen - Työ- virheellisen menettelyn hyväksyessään katsoa laimin-velvoitteen laiminlyönti lyöneen sille työehtosopimuslain mukaan kuuluvaaTyönantaja oli purkanut työntekijän työsopimuksen valvontavelvollisuutta.varoituksista huolimatta jatketun työvelvoitteen laimin-lyönnin johdosta. Työsopimuksen purkaminen oli ta- TT:2001-55 (Huolimattomuutta, työtehtävien laimin-pahtunut sen jälkeen, kun työnantajan edustaja oli to- lyöntiä, luottamuspulaa koskevan alaotsikon alla)dennut perjantaina iltavuorossa olleiden työntekijöidenlopettaneen työnteon noin kymmenen minuuttia en- TT:2001-61 (Työntekijän käyttäytymistä, sopimatontanen työvuoron päättymistä. Työntekijä oli tämän jäl- tai epäasiallista menettelyä koskevan alaotsikon alla)keen ollut työssä seuranneen viikonlopun aikana siten,että hän oli lopettanut työskentelyn maanantaina aa- TT:2001-64muyöllä kolme tuntia ennen työvuoronsa alkua. V ii- Alkoholin nauttiminen työpaikalla - Luvaton poissaolo -konlopun aikana tapahtuneen työskentelynsä johdosta Työsopimuksen purkaminen - Valvontavelvollisuus -työntekijä oli asiasta erikseen työnantajan kanssa sopi- Varoitusmatta, mutta jätettyään asiaa koskevan ilmoituksen työn- Työntekijän kahta poissaoloa ei yhdessäkään arvioidenantajan edustajan tiloihin, jäänyt saapumatta aamu- voitu pitää työsopimuksen päättämiseen oikeuttavanavuoroon. perusteena, kun otettiin huomioon myös yhtiössä nou- datettu varoituskäytäntö. Työntekijä oli ollut työpaikal-Työsopimuksen purkuilmoituksessa mainittua työajan la lievästi alkoholin vaikutuksen alaisena, mutta tälle eilaiminlyöntiä oli pidettävä vähäisenä. Olosuhteet huo- voitu enää perustellusti antaa merkitystä harkittaessamioon ottaen myös laiminlyöntiä sopia työstä pois- työsopimuksen päättämistä yli kahdeksan kuukauttajäämisestä aamuvuorosta oli pidettävä vähäisenä. myöhemmin. Näyttämättä oli jäänyt, että työnantajalla Irtisanomissuojasopimus 2001 - 67
  • 69. olisi ollut irtisanomissuojasopimuksessa edellytetty tär- kuun 2001 tapahtumiin oli jälleen kulunut lähes puoli-keä syy työntekijän työsopimuksen purkamiseen tai edes toista vuotta. Koska yksilöperusteella tapahtuvan irtisa-erityisen painava syy sen irtisanomiseen. Työnantaja nomisen tilanteissa irtisanomisperusteen täyttymistä onvelvoitettu maksamaan työntekijälle korvausta perus- aina arvioitava kokonaisuuden perusteella, ei varoituk-teettomasta työsopimuksen päättämisestä. (Edellytyk- siin ilman sitä koskevia erityisiä määräyksiä voida so-set työntekijän työsuhteen palauttamiselle olivat ole- veltaa kaavamaisia vanhentumisaikoja. Varoitus voidaanmassa.) Työnantajaliitto ei ollut laiminlyönyt valvonta- ottaa huomioon irtisanomisperusteen riittävyyttä arvi-velvollisuuttaan. (Ään.) oitaessa, jos sen antamisella on ollut jonkinasteinen asiallinen yhteys työsuhteen päättämiseen. VaroitustenPerusteluissa todettiin muun muassa, että työntekijälle ajankohdilla on tässä harkinnassa merkitystä, mutta eri-koitunut seuraamus, työsopimuksen purkaminen, oli tyisesti on kiinnitettävä huomiota varoitusten syihin.työtuomioistuimen mielestä selvästi poikennut siitä mi- Kokonaisarvioinnissa työntekijän saamille varoituksilleten yhtiön muita työntekijöitä oli kohdeltu. Näin oli voitiin siten työtuomioistuimen mielestä antaa merki-siitä huolimatta, että työntekijälle oli edellisen poissa- tystä irtisanomisperusteen täyttymistä harkittaessa.olon johdosta annettu varoitus, sillä tämäkin seuraa-mus oli poikennut yhtiön kirjallisesti vahvistetuista Työtuomioistuimen mielestä menettely tammi- helmikuus-menettelytavoista. Niiden mukaista olisi ollut puhuttelu sa 2001 oli ollut varsin samantyyppistä kuin aiempienensin ja kirjallinen varoitus vasta koulutuksesta poissa- varoitusten, erityisesti vuonna 1999 annetun varoituksenolon johdosta. yhteydessä. Kyseessä oli ollut ilmeinen piittaamattomuus työnantajan antamista määräyksistä, joiden noudattami-TT:2002-1 (Huolimattomuutta, työtehtävien laimin- nen oli ollut autojen suunnitelmallisen kierron ja tehok-lyöntiä, luottamuspulaa koskevan alaotsikon alla) kaan käytön edellytys. Samalla työntekijä oli menetellyt epälojaalisti myös työtovereita ja asiakkaita kohtaan. Työ-TT:2002-53 tuomioistuimen mielestä työnantajalta ei ole työntekijänIrtisanominen - Lojaliteettivelvollisuus - Varoitus työhistoria huomioon ottaen enää voitu kohtuudellaTyöntekijän työsuhde oli irtisanottu hänen meneteltyä edellyttää työsuhteen jatkamista.toistuvasti työnantajan määräysten vastaisesti. Irtisanottutyöntekijä oli aiemmin saanut kaksi kirjallista varoitustaohjeiden vastaisesta menettelystä. Vaikka varoitusten Muun työn tarjoamisvelvollisuusantamisesta irtisanomiseen oli kulunut suhteellisen pit-kä aika, ne voitiin ottaa huomioon irtisanomisperusteen TT:1985-107riittävyyttä arvioitaessa. Irtisanomissuoja - Valvontavelvollisuus työehtosopi- muksen määräysten noudattamiseksi - IrtisanomisenTyöntekijän menettely oli kuvastanut ilmeistä piittaa- toimittaminen - Työntekijän kuuleminen irtisanomisenmattomuutta työnantajan työnjohto-oikeutensa rajoissa perusteestaantamista määräyksistä. Samalla työntekijä oli toiminut Työntekijän suorittama hitsaustyö oli työn laadun mu-epälojaalisti myös työtovereitaan ja yrityksen asiakkaita kaan arvosteltuna epäonnistunut putkistojen saumojenkohtaan. Työntekijän menettely ja työhistoria huomi- hitsaamisessa, mikä osoitti työntekijän työnsuorituksissaoon ottaen työnantajalta ei vallinneissa olosuhteissa enää huolimattomuutta ja piittaamattomuutta. Y htiöllä ei kui-voitu kohtuudella edellyttää työsuhteen jatkamista. tenkaan ollut irtisanomisen toimittamiseen mennessä muodostunut erittäin painavaa syytä siihen. Korvauk-Perusteluista käy selville, että työntekijä oli työskennel- sen määrään vaikutti erityisesti alentavana seikkana työn-lyt liikenneyrityksen palveluksessa linja- autonkuljettajana tekijän työssään osoittama huolimattomuus ja myös1.4.1981 lukien. Työsopimus oli irtisanottu 27.2.2001 hänen kielteinen asenteensa havaittujen virheellisyyksienpäättymään 27.8.2001. Irtisanomisen syyksi työnantaja syiden selvittämisessä. Irtisanomisperusteen oikeellisuu-oli ilmoittanut ohjeiden vastaisesta menettelystä anne- den arvioiminen oli ollut siinä määrin riippuvainen työ-tun kirjallisen varoituksen 28.11.1997, suullisen huo- tuomioistuimessa esitetystä selvityksestä, ettei työnan-mautuksen elokuussa 1999 ja kirjallisen varoituksen tajaliiton voitu katsoa laiminlyöneen valvontavelvolli-26.8.1999 sekä sen, että työntekijä oli tammi- helmikuun suutta. (Ään.)2001 aikana toiminut useasti annettujen ohjeiden vas-taisesti ja tarpeettomasti viivytellyt sairauslomansa Perusteluissa todettiin muun muassa, että työntekijä oliilmoittamista. Työtuomioistuin totesi, että työntekijää oli ennen syksyllä 1984 tapahtuneita epäonnistuneita työn-varoitettu töiden laiminlyönneistä ja työnantajan mää- suorituksiaan hoitanut työtehtävänsä asianmukaisesti.räysten rikkomisesta, mutta hän oli varoituksista ja Tähän nähden yhtiön olisi ennen irtisanomisen toimit-huomautuksista huolimatta jatkanut ohjeiden vastaista tamista tullut selvittää mahdollisuus siirtää työntekijämenettelyään. sellaisiin työtehtäviin, joita hän aikaisemmin oli moitteitta tehnyt. Y htiön puolelta oli tuotu esiin, että työntekijäTuomioistuimen mukaan varoitusten antamisesta työ- soveltuisi huonommin asennustaitoa edellyttäviin teh-sopimuksen irtisanomiseen oli kulunut suhteellisen pitkä täviin kuin hitsaamistyöhön. Y rityksen työntekijämääräänaika. Joulukuun alusta 1997 elokuuhun 1999 oli kulu- nähden, joka noihin aikoihin oli ollut noin 50, jutussanut noin vuosi ja kahdeksan kuukautta. Tammi- helmi- ei työtuomioistuimen mielestä oltu näytetty, että yhtiö68 - Irtisanomissuojasopimus 2001
  • 70. ei olisi voinut tarjota työntekijälle irtisanomisen aiheutta- silloin, kun työsopimus on irtisanottu muusta kuin työn-neita työtehtäviä paremmin soveltuvia töitä. tekijästä johtuvasta syystä. Työtuomioistuimelle ei oltu esitetty perusteita tulkita tätä määräystä sen sanamuo-TT:1999-10 dosta poikkeavalla tavalla.Irtisanominen, perusteena sairaus - Irtisanomissuoja -Työntarjoamisvelvollisuus - Uudelleensijoittamis- TT:2001-30 (työntekijän terveydentilaa, työkykyä, sai-velvollisuus - Valvontavelvollisuus työehtosopimuksen rautta irtisanomisperusteena koskevan otsikon alla)määräysten noudattamiseksiTyöntekijän kyky suoriutua tavanomaisista työteh-tävistään oli sairauden johdosta heikentynyt oleellisestija pysyvästi. Työtuomioistuimessa on jäänyt näyttämättä,ettei työnantaja olisi voinut kohtuudella sijoittaa työn- 3 § IRTISANOMISAJATtekijää muihin, hänen työkykyään paremmin vastaa-viin tehtäviin. Irtisanoessaan työsopimuksen tarjoamatta TT:1984-75työntekijälle muita työtehtäviä oli työnantaja menetel- Irtisanomisaika - Lomaltapaluuraha - Työsopimuksenlyt työehtosopimuksen vastaisesti. Työnantajaa velvoi- irtisanominen - Vuosilomatettu maksamaan korvausta perusteettomasta irtisano- Työntekijä oli irtisanonut työsopimuksensa päättymäänmisesta. Työnantajaliitto ei ollut asiassa laiminlyönyt työehtosopimuksessa määrättyä irtisanomisaikaa myö-työehtosopimuslain mukaista valvontavelvollisuuttaan. hemmin ensimmäisenä työpäivänä vuosilomansa jäl- keen. Keskusjärjestöjen sopiman neuvottelumuistionPerusteluissaan työtuomioistuin muun muassa totesi, että mukaisesti lomaltapaluurahaan liittyviä määräyksiä olisekä oikeuskirjallisuudessa että oikeuskäytännössä on tulkittava siten, että jos työntekijä oli irtisanoessaan työ-katsottu, että työnantajalla on velvollisuus tarjota muu- sopimuksensa pyrkinyt säilyttämään oikeutensa lomalta-ta työtä paitsi työsopimuslaissa nimenomaisesti maini- paluurahaan palaamalla yhdeksi loman jälkeiseksi päi-tuissa tilanteissa myös silloin, kun työsopimus irtisano- väksi työhön, työntekijän työsuhde lakkasi heti työehto-taan työkyvyn olennaisen ja pysyvän heikentymisen joh- sopimuksessa edellytetyn irtisanomisajan kuluttua um-dosta. Työnantajalla on oikeus irtisanoa työsopimus peen eikä työntekijä voinut työnantajansa suostumuk-tällöin ainoastaan, jos työntekijää ei voida ammattitai- setta siirtää työsuhteensa lakkaamista tuonnemmaksi.toonsa ja kykyynsä nähden kohtuudella sijoittaa uudel- Kun työntekijän työsuhde oli siten päättynyt hänenleen tai kouluttaa uusiin tehtäviin. vuosilomansa aikana, vaatimus lomaltapaluurahan suo- rittamisesta hylätty.TT:2001-10Irtisanominen - Irtisanomissuoja - Työehtosopimuksen TT:1984-98rikkominen - Työkyky - Uudelleensijoittamisvelvolli- Irtisanomisajan noudattaminen - Irtisanomisajansuus - Valvontavelvollisuus palkka - TulkintaAutopeltiseppänä työskennelleen automekaanikon kyky Kysymys siitä, tuliko lomautettuna olleelle ja sittemminsuoriutua tavanomaisista työtehtävistään oli sairauden irtisanotulle työntekijälle, joka työssä ollessaan oli teh-johdosta heikentynyt oleellisesti ja pysyvästi. Hän oli nyt pääasiassa urakkatyötä, mutta joka oli ollut velvol-ollut pitkään sairauslomalla, jonka aikana hän oli käy- linen tekemään työtä myös aikapalkalla, maksaa irti-nyt automyyjäkurssin. Työnantaja oli irtisanonut työ- sanomisajalta palkkakeskituntiansion vai perustunti-sopimuksen, koska sillä ei ollut tarjota automekaanikon palkan mukaan. Kysymys myös irtisanomisajan nou-jäljellä olevaa työkykyä vastaavia tehtäviä. Työntekijä dattamisesta.oli ollut irtisanomisajan sairauslomalla.Irtisanomisaikana työnantajayhtiössä oli vapautunut Määräajan laskeminenautomyyjän tehtävä. Jutussa oli kysymys siitä, olisikotyönantajan tullut tarjota kyseistä tehtävää irtisanotulle TT:1989-38työntekijälle. Irtisanomisajan laskeminen - Lomaltapaluuraha - Määräajan laskeminen - TulkintaPerusteluissaan työtuomioistuin muun muassa totesi, että Työehtosopimuksen mukaan irtisanomisaika oli yksivakiintuneen oikeuskäytännön mukaan työnantajalla on kuukausi ja irtisanomisaika alkoi kulua irtisanomistavelvollisuus tarjota muuta työtä irtisanomisuhan alaisel- seuraavana päivänä. Työntekijän sanottua työsopi-le työntekijälle, jonka työkyky työsopimuksensa mu- muksensa irti 10.6. oli työsuhde näin ollen työehtoso-kaisiin tehtäviin on olennaisesti ja pysyvästi heikenty- pimuksen määräyksen perusteella päättynyt 10.7. Työn-nyt. Työnantajalla on oikeus irtisanoa työsopimus täl- tekijällä, joka oli ollut vuosilomalla työsuhteensa vii-löin ainoastaan, jos työntekijää ei voida ammattitaitoonsa meisenä päivänä, ei ollut oikeutta lomaltapaluurahaan,ja jäljellä olevaan työkykyynsä nähden kohtuudella si- joka työehtosopimuksen mukaan maksettiin vuosilomal-joittaa uudelleen tai kouluttaa uusiin tehtäviin. taan työhön palaavalle työntekijälle.Työtuomioistuin katsoi myös, että sanamuotonsa mu-kaan takaisinottamista koskevaa määräystä sovelletaan Irtisanomissuojasopimus 2001 - 69
  • 71. 4 § IRTISANOMISAJAN suojasopimuksen edellyttämää neljän työpäivän irtisa- nomisaikaa. Työnantaja oli pidättänyt irtisanomissuoja-NOUDATTAMATTA sopimuksen kuittausta koskevaan säännökseen vedo-JÄTTÄMINEN ten paitsi työntekijän varsinaisesta palkasta yhden kol- masosan hänen tässä yhteydessä maksettavaksi tarkoi-TT:1989-58 tetun lomakorvauksensa osan kokonaisuudessaan.Irtisanomisajan noudattamatta jättäminen - Irtisano- Työntekijälle oli jo aiemmin toimitettujen palkan-missuoja - Lomauttaminen - Työehtosopimuksen tie- maksujen yhteydessä maksettu muu osa loma-ten rikkominen - Valvontavelvollisuus työehtosopimuk- korvauksesta. Vaikka lomakorvauksen määrä viimeisensen määräysten noudattamiseksi palkanmaksun yhteydessä oli ollut vähemmän kuin yksiPutkiasentajilla oli oikeus irtisanomisajan palkkaan nou- kolmasosa työntekijälle työsuhteen perusteella ennakon-dattamatta jääneeltä irtisanomisajalta. pidätyksen toimittamisen jälkeen maksettavan loma- korvauksen kokonaismäärästä, yhtiö ei olisi saanut pi-Y htiön olisi tullut käsittää menetelleensä työehtosopi- dättää tässä yhteydessä suoritettavaa lomakorvaustamuksen vastaisesti. Y htiö tuomittu maksamaan hyvitys- kokonaisuudessaan, vaan sen olisi tullut jättää siitäsakkoa työehtosopimuksen tieten rikkomisesta ja työn- kuittauksen ulkopuolelle ulosottolain edellyttämät kaksiantajaliitto valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä. Ky- kolmasosaa. Y htiöön ja sen vastuunalaiseen yhtiö-symys myös lomautettujen työntekijöiden työsopimusten mieheen sekä työnantajaliittoon kohdistetut hyvitys-päättämistavasta ja päättymisen ajankohdasta. sakkovaatimukset hylätty. Edelleen hylätty yleisessä muodossa esitetty vuosilomasopimuksen tarkoittamanTT:1989-9 lomakorvauksen ja lomapalkan kuittaussuojaa koske-Irtisanomisajan palkka - Kanteen laajentaminen - Kan- nut vaatimus sen vahvistamisesta, että kutakin loma-teen tutkiminen - Työehtosopimuksen tieten rikkomi- korvauksen ja lomapalkan rahalaitokseen tapahtunuttanen - Työsopimuksen yksipuolinen muuttaminen - työnantajan tilitystä olisi tarkasteltava kuittaamisen kan-Valvontavelvollisuus työehtosopimuksen määräysten nalta omana eränään siten, että kuittaaminen olisi suo-noudattamiseksi ritettava vain kunkin tilityksen yhteydessä ja että joTyöntekijät olivat kieltäytyneet siirtymästä irtisanomis- tilitettyjä varoja ei voitaisi ainakaan tilityspäivän jälkeenajakseen työhön yhtiön toisella paikkakunnalla sijaitse- syntyneestä vastasaatavasta kuitata.vaan tuotantolaitokseen. Työntekopaikan muutos olisityömatkan ja siihen käytetyn ajan suhteen merkinnytniin oleellista muutosta työsopimuksiin, ettei työnanta- 5 § IRTISANOMISESTAja yksistään työehtosopimuksen työnjohto-oikeutta kos-kevien määräysten nojalla ollut voinut sellaisesta yksi- ILMOITTAMINENpuolisesti määrätä. Olosuhteet yrityksessä olivat kuiten- TT:1977-42kin muuttuneet olennaisesti sen johdosta, että työnteki- Irtisanomissuoja - Työehtosopimuksen tieten rikkomi-jöiden alkuperäisellä työskentelypaikkakunnalla sijain- nen - Valvontavelvollisuus työehtosopimuksen määräys-nut tuotantolaitos oli lopetettu. Työnantajalla voitiin si- ten noudattamiseksi - Työehtosopimuksen irtisanomi-ten katsoa olleen muuttuneiden olosuhteiden perus- sen peruuttaminenteella erityisen painava syy työsopimusten muuttami- Kysymys työntekijän työsuhteen päättymisen irtisanomis-seen. Työnantajan olisi kuitenkin tullut noudattaa irti- suojasopimuksenvastaisuudesta, kun työntekijä itse olisanomisaikaa. ensin sanoutunut irti, mutta sen jälkeen pyrkinyt pe- ruuttamaan irtisanoutumisensa. Työnantajan ei katsottuY htiö velvoitettu maksamaan työntekijöille irtisanomis- menetelleen vastoin työehtosopimusta eikä työnantaja-ajan palkka, minkä lisäksi yhtiö tuomittu työehtosopi- liiton laiminlyöneen valvontavelvollisuuttaan.muksen tietensä rikkomisesta hyvityssakkoon. Työn-antajaliitto tuomittu valvontavelvollisuuden laiminlyön- TT:1987-32nistä hyvityssakkoon. Irtisanomissuoja Koska työnantajalla ei ollut irtisanomissuojasopimuksenTT:1990-66 ja 1990-110 (työsopimuksen purkamiseen mukaan tai muullakaan perusteella velvollisuutta hy-liittyvän työnantajan ohjeiden ja käskyjen noudattamat- väksyä työntekijän tekemän työsuhteen purkamisenta jättämistä koskevan alaotsikon alla) peruuttamista, työsuhteen oli katsottava päättyneen työn- tekijän itse suorittaman purkamisen johdosta. Vahingon- korvauskanne hylätty.Kuittaus TT:1991-29TT:1984-108 Irtisanominen, perusteena epärehellisyys - Irtisanomi-Kuittaus - Kuittaussuoja - Työnantajan kuittausoikeus - sen peruuttaminen - Irtisanomissuoja - Oikeustoimi-Irtisanomisajan palkka - Ulosmittaus - Lomakorvaus - laki - Valvontavelvollisuus työehtosopimuksen määräys-Lomapalkka - Lomapalkan tilitys - Lomakorvauksen ten noudattamiseksi - Yhdysmiehen irtisanominenkuittaussuoja - Lomapalkan kuittaussuoja Työnantaja oli peruuttanut yhdysmiehen irtisanomisenTyöntekijä oli eronnut työstä noudattamatta irtisanomis- välittömästi sen jälkeen, kun työnantajan tietoon oli70 - Irtisanomissuojasopimus 2001
  • 72. tullut, ettei yhdysmiehen irtisanomiselle ollut yhdysmies- 8 § IRTISANOMISENsopimuksessa edellytettyä teknisten toimihenkilöidenenemmistön suostumusta. TOIMITTAMINEN TT:1987-90Varallisuusoikeudellisista oikeustoimista annetun lain Irtisanomisen toimittaminen kohtuullisessa ajassa -säännökset huomioon ottaen ei työnantajan toimitta- Irtisanomisperusteena poissaolo työstä - - työajan nou-maa irtisanomista voitu pitää työnantajaa sitovana ja dattamatta jättäminen - - työstä kieltäytyminen - Irtisa-työnantajalla oli siten ollut oikeus peruuttaa irtisanomi- nomissuoja - Luvaton poissaolo työpaikalta - Työtehtä-nen. Kun kanteessa esitetyt vaatimukset oli perustettu vistä kieltäytyminenainoastaan irtisanomiseen eikä sittemmin tapahtunee- Kanslistin useita kuukausia kestänyt kieltäytyminen te-seen työsopimuksen purkautuneena käsittelemiseen, kemästä työnantajan edustajan määräämää väitöskirjankanne hylätty. (Ään.) puhtaaksikirjoitustyötä sekä jatkuva työajan noudatta- matta jättäminen huomautuksista huolimatta olivat eri- tyisen painava syy työsuhteen irtisanomiseen. Irtisano-6 § IRTISANOMISEN minen oli toimitettu kohtuullisessa ajassa irtisanomisen perusteen tultua työnantajan tietoon.PERUSTEEN ILMOITTAMINENKKO:1985-II-47Työsopimus - Työsopimuksen lakkaaminen - 12 § KORVAUS TYÖSOPI-Oikeudenkäyntikulut - Oikeudenkäyntimenettely - MUKSEN PERUSTEETTOMASTARiitajututTyönantaja saattoi työsopimuksen irtisanomisesta johtu- IRTISANOMISESTAvan vahingon korvaamista koskeneessa jutussa vedota Tähän ryhmään kuuluvia oikeustapauksia on esiteltytyösopimuksen irtisanomisperusteena myös sellaiseen jo edellä 1 §:n yleistä soveltamisalaa ja 2 §:n irtisanomisenirtisanomishetkellä olemassa olleeseen ja työnantajan perusteita koskevien otsikoiden alla.tuolloin tietämään, irtisanomiseen tosiasiallisesti vaikut-taneeseen syyhyn, jota ei ollut irtisanottaessa eikä ennen TT:1986-110kanteen vireillepanoa ilmoitettu työntekijälle. Irtisanomissuoja - Työsuhteen palauttaminen - Irtisa- nomisen peruuttaminenKun työnantaja oli menettelyllään antanut aiheen sit- Y htiö oli työnantajana sopinut paikallisessa neuvotte-temmin turhaksi osoittautuneeseen oikeudenkäyntiin, lussa työntekijänsä kanssa hänen työsopimuksensa irti-työnantaja velvoitettiin korvaamaan osa työntekijän sanomisen peruuttamisesta. Y htiö oli kuitenkin jättänytoikeudenkäyntikuluista. Ään. noudattamatta sopimusta eikä ollut suostunut jatkamaan työsuhdetta. Y htiö oli sen vuoksi velvollinen korvaa-KKO:1989:56 maan työntekijälle työsuhteen perusteettomastaTyösopimus päättämisestä aiheutuneen vahingon.Oikeudenkäynnissä vaadittiin korvausta työsopimuksenirtisanomismenettelystä annetun lain voimassa ollessasuoritetun, lainvastaiseksi väitetyn irtisanomisen perus-teella. Työnantajalla oli oikeus vedota myös irtisano- 13 § KORVAUKSEN MÄÄRÄmista toimitettaessa vallinneisiin taloudellisiin ja Tähän ryhmään kuuluvia oikeustapauksia on esiteltytuotannollisiin syihin, vaikka työnantaja oli irtisanomis- edellä 1 §:n yleistä soveltamisalaa ja 2 §:n irtisanomisenta toimittaessaan irtisanomisperusteena ilmoittanut vain perusteita koskevien otsikoiden alla. Esimerkkinä voi-työntekijästä johtuvia syitä. daan mainita seuraavat:KKO:1990:18 Työntekijän itsensä antama aiheTyösopimus - Työsopimuksen purkaminen työsopimuksen päättämiseenHarkittaessa kysymystä siitä, oliko työnantajalla ollutlaillista perustetta työsopimuksen purkamiseen, otettiin TT:1972-9 (irtisanomisen perusteisiin liittyvän ala-huomioon myös sellainen seikka, josta työnantaja työ- otsikon huolimattomuus, työtehtävien laiminlyönti alla)sopimuksen purkaessaan ei vielä ollut tiennyt. Ään. TT:1984-73 (työsopimuksen purkamiseen liittyvän ala-KKO:1998:70 otsikon vapausrangaistus, säännösten rikkominen alla)Työsopimus - Työsopimuksen irtisanominen -Oikeudenkäyntimenettely TT:1991-4 (työsopimuksen purkamiseen liittyvän ala-Työnantaja saattoi työsopimuksen irtisanomista koske- otsikon työnantajan ohjeiden ja käskyjen noudattamat-neessa vahingonkorvausasiassa vedota työsopimuksen ta jättäminen alla)irtisanomisperusteena myös sellaiseen perusteeseen, jotaei työsopimusta irtisanottaessa eikä työsopimuslain 47 TT:1993-32 (työsopimuksen purkamiseen liittyvän ala-d §:n mukaista selvitystä annettaessa ollut ilmoitettu työn- otsikon työnantajan ohjeiden ja käskyjen noudattamat-tekijälle. ta jättäminen alla) Irtisanomissuojasopimus 2001 - 71
  • 73. 14 § LOMAUTTAMINEN Vaatimus ansionmenetysten korvaamisesta lomautus- ilmoitusaikojen noudattamisen laiminlyönnin johdostaTT:1983-96 hylätty työehtosopimuksen määräyksiin perustumatto-Ennakkoilmoitus - Lomautus - Lomautusilmoitus - mana. Työantajaliittoa vastaan valvontavelvollisuudenTyöehtosopimuksen tieten rikkominen - Valvonta- laiminlyönnin perusteella esitetty hyvityssakkovaatimusvelvollisuus työehtosopimuksen määräysten hylätty. Työnantaja tuomittu työehtosopimuksen tietennoudattamiseksi rikkomisesta hyvityssakkoon.Työehtosopimuksen mukaan sen osana noudatettiinasianosaisliittojen välistä irtisanomisen ja lomautuksenperusteita rakennusalalla koskevaa sopimusta. E räs 16 § LOMAUTUSILMOITUSvastaajayhtiön palveluksessa ollut parkettiasentaja oli TT:1982-30lomautettu noudattamatta sanotun sopimuksen mukaista Lomautus - Irtisanomissuoja - Palkanmaksuvelvolli-irtisanomisaikaa. Irtisanomissuojasopimuksen mukaan suus työnteon estymisen ajalta - Tulkinta - Työehtoso-työsuhteen kestäessä voitiin sopia lomautuksesta nou- pimuksen tieten rikkominen - Työnteon estyminen -dattamatta lomautusilmoitusaikaa. Näyttämättä kuiten- Lakko työnteon esteenä - Palkanmaksun keskeyttämi-kin jäänyt, että parkettiasentajan kanssa olisi sovittu täl- nen - Kanteen tutkiminen - Työtuomioistuimen toimi-laisesta menettelystä tai että hän olisi sen hyväksynyt. valta - Työsopimuslaki Sanomalehden varhaisjakajien työ oli sanomalehtimies-Työnantajaliitto oli ollut tietoinen, että alalla tapahtui ten lakon johdosta estynyt suurimmaksi osaksi, minkälomauttamisia noudattamatta työehtosopimuksessa vuoksi työnantaja oli kahden viikon lomautusilmoitus-edellytettyä menettelyä. Vahvistettu, että yhtiö oli me- aikaa noudattaen lomauttanut mainitut työntekijät. Kunnetellyt työehtosopimuksen vastaisesti lomauttaessaan posti- ja lennätinlaitoksen tehtävien hoidon kannaltaparkettiasentajan ilman ennakkoilmoitusaikaa. Y htiö oli ollut perusteltua siirtää lehdenjakajien jäljelle jäänytvelvoitettu suorittamaan saamatta jäänyt palkka sekä työ eli erillissopimuksen perusteella lakon aikana kol-tuomittu työehtosopimuksen tieten rikkomisesta ja yh- mena päivänä viikossa ilmestyneen sanomalehden ja-distys valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä hyvitys- kaminen laitoksen muun henkilöstön käyttämättömänsakkoon. (Ään.) kapasiteetin puitteissa tehtäväksi ja kun työehtosopi- muksen mukaan velvollisuutta lomautusilmoituksenTT:1984-78 antamiseen ei ollut, jos työnantajalla ei muun syyn kuinLomauttaminen - Ennakkoilmoitusaika lomautuksen lomautuksen takia ollut velvollisuutta maksaa palkkaakohdalla - Vahingonkorvaus - Valvontavelvollisuus lomautusajalta tai jos työnteon este johtui työsopimus-irtisanomissuojasopimuksen noudattamiseksi lain 27 §:n 2 momentissa tarkoitetuista tapauksista, kat-Työnantaja oli menetellyt irtisanomissuojasopimuksen sottu, ettei työnantajalla ollut velvollisuutta maksaa työ-vastaisesti lomauttaessaan työntekijän työn vähyyden tä vaille jääneille lehdenjakajille palkkaa pitemmältä kuinvuoksi noudattamatta lomauttamisen toimittamiselle työsopimuslain 27 §:n 2 momentissa tarkoitetulta kah-sovittua ennakkoilmoitusaikaa. Kun työnantaja oli vel- den viikon ajalta lomautusilmoituksen antamisesta elivollinen suorittamaan työntekijälle vahingonkorvausta, työnteon esteen alkamisesta lukien.sitä ei voitu lisäksi erikseen tuomita hyvityssakkoon.Työnantajaliitto ja sen piirijärjestö olivat laiminlyöneet TT:1993-88valvontavelvollisuutensa. Lomauttaminen - Lomautusilmoitus - Menettely- määräys - Valvontavelvollisuus työehtosopimuksenTT:1992-107 määräysten noudattamiseksiLomauttaminen - Lomautusilmoitusaika - Työehtoso- Työnantaja ei ollut kirvesmiehille lomautusilmoitustapimuksen tieten rikkominen - Valvontavelvollisuus työ- antaessaan ilmoittanut toistaiseksi tapahtuvan lomau-ehtosopimuksen määräysten noudattamiseksi tuksen arvioitua kestoaikaa. (Irtisanomissuojasta ja lo-Näyttämättä oli jäänyt, että työnantajan ja kolmen työn- mauttamisesta rakennusalalla tehdyn sopimuksen mu-tekijän välillä olisi sovittu lomautusten toimeen- kaan ei lomautusilmoituksen antamisen yhteydessäpanemisesta noudattamatta työehtosopimuksen mukais- menettelymääräyksiä rikkonutta työnantajaa kuitenkaanta lomautusilmoitusaikaa. Y hden työntekijän kohdalla voitu tuomita maksamaan hyvityssakkoa.) Työnantaja-epäselvää oli ollut, voitiinko hänen kohdallaan katsoa liitto ja sen piiriyhdistys eivät olleet asiassa laiminlyö-kysymyksessä olleen lomautuksen keskeytystilanne ja neet valvontavelvollisuuttaan.siten jossakin määrin tulkinnanvaraista oli ollut, mitenhänen lomautusilmoitusaikansa olisi tullut määräytyä. Työtuomioistuin katsoi, että rakennusalan irtisanomis-Tämän työntekijän lomauttamisen yhteydessä työnan- suojasopimuksen määräyksessä oli työnantajalle an-tajan ei katsottu rikkoneen tietensä työehtosopimuksen nettu ohjeita siitä, miten tulee menetellä työntekijää tois-määräyksiä. Sen sijaan kahden muun työntekijän taiseksi lomautettaessa ja kun arvioon tulevastalomauttamisen yhteydessä työnantajan olisi perustellusti lomautusajasta ei liity itse lomautuksen suhteen oikeus-pitänyt tietää rikkovansa työehtosopimusta jättäessään vaikutuksia, työtuomioistuin katsoi, että määräystä onnoudattamatta työehtosopimuksen mukaista lomautus- sinänsä pidettävä myös kyseisen työehtosopimusmää-ilmoitusaikaa. räyksen tarkoittamalla tavalla menettelymääräyksenä.72 - Irtisanomissuojasopimus 2001
  • 74. TYÖNANTAJAN KORVAUS- 17 § TYÖVOIMANVELVOLLISUUS ERÄISSÄ VÄHENTÄMISJÄRJESTYSPOIKKEUKSELLISISSATILANTEISSA TT:1980-9 Irtisanomisjärjestys - Lomauttaminen - Valvontavel-Työn vähyyden vuoksi irtisanottu lomautetaan vollisuus työehtosopimuksen määräysten noudatta- miseksiTT:1985-66 Työnantaja oli ennen työntekijäin lomauttamista käy-Tulkinta - Lomauttaminen - Lomautusilmoitus - nyt neuvottelut lomauttamisjärjestyksestä, muttei enääLomautusilmoitusajan palkan vähentäminen - Irtisano- irtisanomisia toteuttaessaan ollut uudelleen ottanut esillemisajan palkka työntekijöitten irtisanomisen vuorojärjestystä, vaikkaTyöntekijät oli irtisanottu työn vähyyden vuoksi ja sa- työntekijäpuoli oli kanteen tarkoittaman työntekijänmasta syystä lomautettu irtisanomisaikana. Työnantajalla osalta vaatinut neuvotteluja tästä kysymyksestä.oli ollut oikeus irtisanomissuojasopimuksen soveltamis-ohjeen nojalla vähentää työntekijöiden irtisanomisajan Työnantaja oli työntekijän irtisanoessaan menetellyt työ-palkasta lomautusilmoitusajan palkka, vaikka lomautus- ehtosopimuksen irtisanomisjärjestystä koskevien mää-ilmoitus oli annettu ennen irtisanomisen suorittamista. räysten vastaisesti. Y htiö ei kuitenkaan, kun otettiin huomioon sen perustelut muiden työntekijäin työssäHuomautus: Uuden irtisanomissuojasopimuksen mu- pitämiselle, ollut rikkonut tietensä työehtosopimusta.kaan työnantaja saa vähentää irtisanomisajan palkasta Työnantajaliitto, joka ei ollut neuvotteluvaiheessa pyr-14 päivän palkan vain, jos työntekijä on lomautettu lain kinyt selvittämään, oliko työnantaja menetellyt työeh-tai sopimuksen mukaista yli 14 päivän lomautusilmoi- tosopimuksen mukaisesti, oli laiminlyönyt valvonta-tusaikaa käyttäen. velvollisuutensa. TT:1988-126Lomautettu työntekijä irtisanotaan Irtisanomisjärjestys - Irtisanomissuoja - Kanteen tutki- minen - Työehtosopimuksen tieten rikkominen - Työ-TT:1995-59 tuomioistuimen toimivalta - Valvontavelvollisuus työeh-Irtisanomisajan palkan määräytyminen - Lakiviittaus - tosopimuksen määräysten noudattamiseksiLausuntoasia – Lomakorvaus - Lomautetun työnteki- Korkein oikeus oli tuomiollaan hylännyt irtisanotun työn-jän irtisanominen tekijän työnantajaan kohdistaman vahingonkorvaus-Irtisanomissuojasopimuksen määräyksen mukaan mil- kanteen. Tuomiossa oli todettu, että työnantaja, joka oliloin lomauttaminen on tullut voimaan työntekijän saa- irtisanonut työntekijän rikkoen irtisanomissuoja-matta hyväkseen työsopimuksen lakkaamista koskevaa sopimuksen määräystä työvoiman vähentämisjärjestyk-irtisanomisaikaa ja työnantaja ennen lomauttamisen sestä, ei ollut irtisanonut hänen työsopimustaan työ-päättymistä irtisanoo työsopimuksen, on työntekijällä sopimuslain säännösten vastaisesti. TyötuomioistuimessaTSL 42 §:n 2 momentin nojalla oikeus saada korvaus oli työntekijäliiton kanteesta yhtiö työnantajana tuomit-irtisanomisajan palkan tai sen osan menettämisestä näin tu irtisanomissuojasopimuksen työvoiman vähentämisjär-aiheutuvasta vahingosta. jestystä koskevien määräysten tieten rikkomisesta ja työn- antajaliitto valvontavelvollisuuden laiminlyönnistäKoska sopijapuolten tarkoituksesta ei ollut muuta osoi- hyvityssakkoon. Kysymys myös kanteen tutkimisesta.tettu, oli sopijapuolten otettua lainsäännöksen osaksi (Ään.)työehtosopimusta katsottu tarkoittaneen sitä sovellet-tavaksi ja tulkittavaksi samalla tavoin kuin sitä tulkitaanlainsäännöksenä. TT:1992-42 Lomauttamisjärjestys - Työehtosopimuksen tieten rik-Irtisanomissuojasopimuksella ei ollut rajattu työsopimus- kominen - Valvontavelvollisuus työehtosopimuksenlain säännöksessä tarkoitettua korvausvelvollisuutta si- määräysten noudattamiseksiten, että työnantajalla ei olisi velvollisuutta maksaa Y htiö oli lomauttanut kaikki tehtaan tuotannon työnte-korvauksena saamatta jääneestä irtisanomisajan palkas- kijät. Lomautus oli jatkunut pidempään niiden työnte-ta tai sen osasta myös lomakorvausta vastaavalta ajalta. kijöiden osalta, joille yhtiö oli järjestänyt työvoimapo- liittista aikuiskoulutusta. Valssimies oli suostunut hakeu- tumaan aikuiskoulutukseen. Näyttämättä oli kuitenkin jäänyt, että valssimiehen kanssa olisi nimenomaisesti sovittu lomautuksesta tai että hänen lomautuksestaan olisi syntynyt irtisanomissuojasopimuksen vuorojärjestys- määräykset syrjäyttävää sopimusta. Vahvistettu yhtiön lomauttaneen valssimiehen irtisanomissuojasopimuksen vuorojärjestyksen vastaisesti. Yhtiötä ja työnantajaliittoa vastaan esitetyt hyvityssakkovaatimukset hylätty. Irtisanomissuojasopimus 2001 - 73
  • 75. TT:1993-19 TT:1993-128Irtisanomissuoja - Lomautuksen päättäminen - Työeh- Irtisanominen, perusteena - - ammattiyhdistystoimintatosopimuksen tieten rikkominen - Työtaistelu, kohtee- - - taloudelliset ja tuotannolliset syyt - Irtisanomis-na lomautus - Työvoiman vähentämisjärjestys järjestys - Irtisanomissuoja - Työehtosopimuksen tietenAaltopahvitehtaan kunnossapitotyöntekijöiden lakon rikkominen - Työsuhteen kesto - Valvontavelvollisuustarkoituksena oli ollut painostaa työnantajaa päättämään työehtosopimuksen määräysten noudattamiseksikaikkien vielä lomautettuina olleiden työntekijöiden Näyttämättä oli jäänyt, että työntekijän irtisanominenlomautukset. Lakko oli siten kohdistunut työtaistelu- olisi johtunut hänen ammattiyhdistystoiminnastaan taitoimenpiteenä työehtosopimuksen määräykseen, joka muustakaan hänestä itsestään johtuvasta syystä. Työn-koski työnantajan oikeutta ottaa ja erottaa työntekijä tekijän irtisanominen muiden työntekijöiden ohella olisekä määrätä työn johtamisesta. Ammattiosasto tai sen johtunut työnantajan ilmoittamista taloudellisista ja tuo-edustajat eivät olleet ryhtyneet toimenpiteisiin lakon tannollisista syistä.estämiseksi tai sen lopettamiseksi, minkä lisäksi am-mattiosasto vastasi toimikuntansa jäsenen osallistumi- Työnantaja ei ollut myöskään menetellyt vastoin irtisano-sesta työtaisteluun. missuojasopimuksen työvoiman vähentämisjärjestystä koskevia määräyksiä irtisanoessaan työntekijän ennenKun irtisanomissuojasopimukseen ei sisältynyt määrä- erästä toista työntekijää, jonka työsuhde oli kestänytyksiä siitä, missä järjestyksessä lomautetut työntekijät huomattavasti lyhyemmän aikaa kuin irtisanotun työn-tuli kutsua takaisin työhön, katsottu näyttämättä jää- tekijän työsuhde. Työhön jääneellä työntekijällä oli ol-neen, että työnantaja olisi tietensä rikkonut irtisanomis- lut koulutuksensa puolesta yrityksessä tarjolla oleviensuojasopimuksen työvoiman vähentämisjärjestystä kos- työtehtävien vaatimaa sellaista erityistä ammattitaitoa,kevaa määräystä kutsuessaan töihin eräitä sellaisia jota irtisanotulla työntekijällä ei ollut ollut. Työnantajalomautettuina olleita työntekijöitä, joiden työsuhteet ei ollut irtisanomisen yhteydessä tietensä rikkonut työ-olivat kestäneet lyhyemmän aikaa kuin kolmen sellai- ehtosopimusta eikä työnantajaliitto ollut syyllistynyt asi-sen työntekijän, joiden kohdalla lomautus edelleen oli assa valvontavelvollisuuden laiminlyöntiin.jatkunut. (Ään.) TT:1994-25 Irtisanomisjärjestys - Työehtosopimuksen tieten rikko-Tärkeä ammattityöntekijä minen - Valvontavelvollisuus työehtosopimuksen mää- räysten noudattamiseksiTT:1983-81 Y htiö oli irtisanonut keskiraskaan metsätraktorin kuljet-Irtisanomisjärjestys - Irtisanomissuoja - Näytteen otta- tajan työsopimuksen taloudellisilla ja tuotannollisillaminen - Kurssin suorittaminen - Huoltovelvollisuus perusteilla. Kevyttä metsätraktoria vakituisesti kuljetta-Osuuskunta oli esittänyt hyväksyttävät perusteet sille, nutta työntekijää oli pidettävä työehtosopimuksen työ-että sen toiminta oli vaatinut niiden autonkuljettajien voiman vähentämisjärjestysmääräyksen tarkoittamanatyösuhteiden säilyttämistä, jotka näytteenottajakurssin viimeksi irtisanottaviin ammattityöntekijöihin luettava-suorittaneina olivat käytettävissä maidonkeräilyajoihin. na työntekijänä. Y htiön ei siten voitu katsoa irtisanoes-Työvoiman vähentämisjärjestystä harkittaessa irtisano- saan ensiksi mainitun kuljettajan ennen viimeksi mai-missuojasopimuksessa oli työntekijälle, joka ammatti- nittua työntekijää rikkoneen työehtosopimuksen mää-taitonsa puolesta oli pidettävä tärkeänä, annettu etusija räyksiä. Myöskään työnantajaliitto ei näin ollen ollutsäilyttää työsuhteensa. Kun huoltovelvollisuuden mää- laiminlyönyt asiassa valvontavelvollisuuttaan.rä on asetettu siihen nähden toisarvoiseen asemaan,osuuskunnan ei ole näytetty näissä oloissa menetel- TT:1995-12leen irtisanoessaan erään autonkuljettajan työsuhteen Irtisanomisjärjestys - Työehtosopimuksen tieten rikko-irtisanomissuojasopimuksen vastaisesti. minen - Valvontavelvollisuus työehtosopimuksen mää- räysten noudattamiseksiTT:1993-116 Y htiö ei ollut menetellyt irtisanomissuojasopimuksenIrtisanomisjärjestys - Työehtosopimuksen tieten rikko- työvoiman vähentämisjärjestystä koskevan määräyksenminen - Valvontavelvollisuus työehtosopimuksen mää- vastaisesti irtisanoessaan vastaanottotarkastajan, eikäräysten noudattamiseksi myöskään työnantajaliitto ollut asiassa laiminlyönytTyönantaja ei ollut rikkonut irtisanomissuojasopimuksen valvontavelvollisuuttaan.työvoiman vähentämisjärjestystä koskevaa määräystäirtisanoessaan taloudellisilla ja tuotannollisilla syillä TT:1997-56tehdaspalveluosaston työnjohtajan, vaikka yhtiön pal- Irtisanomisjärjestys - Rationalisointisopimus - Työeh-velukseen jääneen vuorotyönjohtajan työsuhde oli ol- tosopimuksen tieten rikkominen - Valvontavelvollisuuslut huomattavasti lyhyempi kuin irtisanotun työnjohtajan. työehtosopimuksen määräysten noudattamiseksiTyönantajaliitto ei ollut asiassa laiminlyönyt valvon- Työnantaja ei ollut näyttänyt, että yhtiön palvelukseentavelvollisuuttaan. kassitehtaalle jääneitä työntekijöitä olisi ollut pidettävä yrityksen toiminnan kannalta kahta irtisanottua työnte- kijää tärkeämpinä ammattityöntekijöinä. Irtisanoessaan taloudellisilla ja tuotannollisilla syillä heidän työ-74 - Irtisanomissuojasopimus 2001
  • 76. sopimuksensa yhtiö oli menetellyt irtisanomissuoja- Osan työkyvystään menettänytsopimuksen työvoiman vähentämisjärjestystä koskevanmääräyksen vastaisesti. Sen sijaan neljän muun työnte- TT:1981-70kijän irtisanomisen yhteydessä työnantajan ei katsottu Lomauttaminen - Työvoiman vähentämisjärjestys -syyllistyneen työvoiman vähentämisjärjestystä koskevan Irtisanomissuojamääräyksen rikkomiseen. Työnantaja oli lomauttanut hänen palveluksessaan osan työkyvystään menettäneen työntekijän taloudellisista jaVaatimus rationalisointisopimuksen määräyksen tieten tuotannollisista syistä. Työvoiman vähentämisjärjestystärikkomisesta hylätty. Y htiö tuomittu työehtosopimuk- koskevan työehtosopimuksen määräyksen mukaan olisen tieten rikkomisesta ja työnantajaliitto valvonta- viimeksi lomautettava, paitsi sotavammaisia, yrityksenvelvollisuuden laiminlyönnistä hyvityssakkoon. (Ään.) toiminnalle tärkeitä ammattityöntekijöitä ja saman työn- antajan työssä osan työkyvystään menettäneitä, minkäTT:1997-58 lisäksi oli kiinnitettävä huomiota, paitsi työsuhteen kesto-Irtisanomisjärjestys - Irtisanomissuoja - Työehtosopi- aikaan, myös työntekijän huoltovelvollisuuden määrään.muksen tieten rikkominen - Valvontavelvollisuus työ- Saman työnantajan työssä osan työkyvystään menettä-ehtosopimuksen määräysten noudattamiseksi nyt työntekijä oli sopimuksessa täysin rinnastettu yri-Y htiö oli taloudellisilla ja tuotannollisilla syillä irtisanonut tyksen toiminnalle tärkeään ammattityöntekijään. Tämäkolme yhtiön palveluksessa pitkään ollutta lihanleikkaa- ei tosin merkinnyt sitä, että työnantajan tulisi jättääjaa. Näiden työntekijöiden irtisanomista työnantaja oli lomauttamatta henkilö, jonka työtä yrityksessä ei voituperustellut heidän soveltumattomuudellaan urakka- käyttää hyväksi, ja lomauttaa ammattityöntekijä, jonkaryhmässä työskentelyyn. työn pois jääminen olisi rajoittanut yrityksen mahdolli- suuksia harjoittaa toimintaansa. Rinnastus voi kuiten-Koska irtisanottujen työntekijöiden ammattitaidossa si- kin vaatia, että tutkitaan mahdollisuuksia jakaa työtnänsä ei työnantajan mukaan ollut ollut puutteita eikä uudelleen niin, että työntekijälle, joka nauttii erityistäurakkaryhmän työskentelyssä olleiden vaikeuksien ol- lomautussuojaa menetettyään osan työkyvystään yrityk-lut näytetty johtuneen yksinomaan irtisanottujen työn- sen työssä ja jolla lisäksi oli merkittävä huoltovelvollisuus,tekijöiden viaksi luettavista syistä, ei työnantajalla ollut voidaan koota hänen työtaitoaan ja - kykyään vastaa-ollut perusteita katsoa, että irtisanottuja työntekijöitä ei vat, täyttä työpanosta edellyttävät työt samalla kun hä-voitaisi pitää yhtälailla tärkeinä ammattityöntekijöinä kuin nelle soveltumattomat työt jaetaan entistä harvemmilletyösuhteeseen edelleen jääneitä työntekijöitä. työntekijöille ja siten voidaan lomauttaa joku toinen hänen sijastaan.Koska työnantaja ei ollut irtisanomisten yhteydessä kiin-nittänyt riittävästi huomiota irtisanottujen työntekijöiden Jutussa esitetyn selvityksen perusteella työnantajan eityösuhteiden kestoaikaan, olisi työnantajan tullut pe- kuitenkaan katsottu toimineen vastoin työehtosopimustarustellusti tietää rikkovansa työvoiman vähentämisjär- eikä työnantajaliiton laiminlyöneen valvoa työehtoso-jestystä koskevia määräyksiä. Työnantaja tuomittu työ- pimuksen noudattamista.ehtosopimuksen tieten rikkomisesta ja työnantajaliittovalvontavelvollisuuden laiminlyönnistä hyvityssakkoon. TT:1982-2 Irtisanomissuoja - Työsuhteen päättyminen työntekijänTT:2001-9 jäädessä työkyvyttömyyseläkkeelle - TyövoimanIrtisanomisjärjestys - Irtisanomissuoja - Taloudellinen vähentämisjärjestys - Työkyvyttömyyseläke - Eläkkeel-ja tuotannollinen syy - Työehtosopimuksen rikkominen le siirtyminen - Valvontavelvollisuus työsuhteen päättä-Y htiö oli irtisanonut taloudellisista ja tuotannollisista mistä koskevassa asiassa - Neuvottelumenettely - So-syistä työntekijöitä tuotannon eri vaiheista. Irtisanottavia vinto - Irtisanominen - Hiljainen oikeustoimi - Työ-ja työhön jääviä valitessaan työnantaja oli ilmoituksen- sopimuksen hiljainen päättyminensa mukaan ensisijaisesti pyrkinyt varmistamaan yhtiön Työntekijä oli sairastuttuaan saanut ensin sairausajantoiminnalle tärkeän osaamisen säilymisen tehtaalla. palkkaa ja sitten työkyvyttömyyseläkettä. Kun työkyvyt- tömyyseläkeaika runsaan vuoden kuluttua oli päätty-Irtisanottujen työntekijöiden joukossa oli työntekijä, jon- nyt, hän oli ottanut yhteyttä työnantajaan työnteon aloit-ka työsuhde oli pitempi ja huoltovelvollisuus suurempi tamiseksi. Muutaman päivän kuluttua hänelle oli ilmoi-kuin eräiden työhön jääneiden työntekijöiden työ- tettu, ettei hänelle enää ollut työtä tarjolla. Työnantaja-suhteiden kesto ja huoltovelvollisuus. Jutussa oli kysy- puolen mielestä työsuhde oli päättynyt työntekijän jää-mys siitä, oliko työnantaja tämän työntekijän irtisanoessaan dessä työkyvyttömyyseläkkeelle taikka viimeistään senrikkonut tietensä irtisanomissuojasopimuksen työvoiman kalenterivuoden aikana, jona tämä oli tapahtunut. Esi-vähentämisjärjestysmääräystä. (Ään.) tetyn selvityksen valossa työsuhteen päättymispäivänä pidetty sitä päivää, jolloin työntekijälle ilmoitettiin, ettei hänelle ollut työtä tarjolla. Työnantaja ei tuolloin kui- tenkaan tarvinnut suurempaa henkilökuntaa. Perustet- ta ei toisaalta ollut esitetty sille, etteikö työnantajan olisi tällöin tullut sanoa irti joku toinen työntekijä. Työvoi- man vähentämisjärjestystä koskevien sopimusmääräysten Irtisanomissuojasopimus 2001 - 75
  • 77. noudattamatta jättämisestä ei sopimus kuitenkaan mää- Työnantajan olisi pitänyt tarjota tehtaan tuotanto- osas-rännyt korvausvelvollisuutta. tolla tornimiehen, apupolttajan tai varamiehen tehtäviä huoltomiehelle, jolla saman työnantajan työssä osanTyönantajaliitto oli vasta työtuomioistuimessa nojautu- työkyvystään menettäneenä sekä myös työsuhteensanut työn tarpeen vähäisyyteen. Liiton olisi tullut havaita kestoajan ja huoltovelvollisuuden määrän perusteellatyönantajan selostus työsuhteen väitetystä päättymises- oli ollut etusija säilyttää työsuhteensa. Tämän laimin-tä puutteelliseksi. Kun asia kuitenkin oli tullut liittojen lyödessään yhtiö oli tietensä rikkonut työvoiman vähen-välillä riitaiseksi vasta kun yhtiön ko. toiminta paikka- tämisjärjestystä koskevaa yleissopimuksen määräystä.kunnalla oli loppunut ja kaikki työntekijät siirtyneet pois Työnantajaliitto oli laiminlyömällä selvittää irtisanomis-yhtiön palveluksesta, ei työnantajaliitto olisi enää voi- järjestyksen sopimuksen mukaiset perusteet rikkonutnut huolehtia siitä, että yhtiö noudattaisi työvoiman valvontavelvollisuutensa.vähentämisjärjestystä koskevia sopimusmääräyksiä.Liittojen välillä käydyssä neuvottelussa oli todettu, että Työsuhteen kestotyöntekijän työsuhde oli päättynyt sen kalenterivuodenaikana, jona työntekijä oli jäänyt eläkkeelle. Työnteki- TT:1983-151jäliitto oli tämän jälkeen ottanut asian uudelleen esille Työehtosopimuksen tieten rikkominen - Irtisanomis-liittojen välillä. Työnantajaliiton ei edes väitetty esittä- suoja - Lomauttaminen - Työsuhteen irtisanominen -neen varauksia asian käsittelemiseen uudelleen, eikä Valvontavelvollisuus työehtosopimuksen noudattami-työnantajapuolelta siten voitu enää asian oikeus- seksi - Työntekijän ammattitaito - Työvoimankäsittelyssä nojautua siihen, että asia olisi liittojen välil- vähentämisjärjestyslä sovittu. Y htiö oli tuotannollisista syistä lomauttanut neljä työn- tekijää ja sitten irtisanonut heidän työsuhteensa. Lomau-TT:1985-125 tetuiksi oli valittu yhtiön palveluksessa kauemmin ol-Irtisanomissuoja - Irtisanomisen riitauttaminen - leita työntekijöitä. Kun heidän ja työhön viimeksi otet-Riitauttaminen - Työvoiman vähentämisjärjestys - tujen työntekijöiden huoltovelvollisuudet eivät olleetIrtisanomisjärjestys - Työehtosopimuksen tieten rikko- toisistaan selvästi poikkeavia, yhtiö oli menetellyt työ-minen - Valvontavelvollisuus työehtosopimuksen voiman vähentämisjärjestystä koskevan yleissopimuksenpäättämistä koskevassa asiassa - Kanteen tutkiminen määräyksen vastaisesti. Yhtiö tuomittiin työehtosopimus-Työnantajan irtisanottua työntekijät taloudellisilla ja tuo- lain 7 §:n nojalla maksamaan työehtosopimuksen tietensätannollisilla perusteilla ja työntekijöiden ilmoitettua pi- rikkomisesta hyvityssakkoa. Myös työnantajaliitto tuo-tävänsä irtisanomisia henkilökohtaisista asiattomista syis- mittiin hyvityssakkoon kun se oli laiminlyömällä selvit-tä johtuvina (työnantaja on antanut työntekijöille asian- tää lomauttamisjärjestyksen perusteet yhtiön työnteki-mukaiset menettelytapaohjeet. Ohjeet saatuaan osa työn- jöiden osalta rikkonut valvontavelvollisuutensa.tekijöistä ei ollut määräajassa riitauttanut irtisanomista.Kanne jätetty tutkimatta siltä osin kuin se oli perustunut TT:1985-16näiden riitautusilmoituksen tekemättä jättäneiden työn- Irtisanomissuoja - Työvoiman vähentämisjärjestys -tekijöiden irtisanomiseen henkilökohtaisin työntekijöistä Työehtosopimuksen tieten rikkominen irtisanomis-johtuvin perustein.) asiassa - Valvontavelvollisuus irtisanomisasiassa Y htiön menettely sen päättäessä putkiasentajan työ-Työnantaja oli rikkonut tietensä työehtosopimusta sopimuksen oli luettava yhtiön viaksi työehtosopimuk-jättäessään kaksi työntekijää irtisanoessaan noudattamat- sen määräyksen tietensä rikkomisena. Siitä huolimatta,ta sopimuksen mukaista työvoiman vähentämisjärjes- että asentaja oli saattanut jossain määrin taantua am-tystä. Tästä ei seurannut työehtosopimuksen mukaan mattitaitonsa kehittymisessä, esitetty selvitys ei osoitta-vahingonkorvausvelvollisuutta, mutta työnantaja ja työn- nut, että yhtiön muut asentajat, joiden kaikkien työ-antajaliitto on tuomittu edellinen työehtosopimuksen suhteet olivat hänen työsuhdettaan lyhyempiä, olisivatmääräysten tietensä rikkomisesta ja jälkimmäinen valvon- ammattitaitonsa puolesta olleet siinä määrin häntä tär-tavelvollisuuden laiminlyömisestä hyvityssakkoon. keämpiä ammattityöntekijöitä, että hänen irtisanomisensa ennen heitä olisi ollut perusteltua. Työnantajan ei sitäTyötuomioistuimen perustelujen mukaan työntekijät vastoin katsottu rikkoneen tietensä irtisanomisjärjestystäolivat menettäneet osan työkyvystään työnantajan pal- koskevaa määräystä samanaikaisesti irtisanotun toisenveluksessa ja olivat tulleet työrajoitteisiksi aikaisemmis- putkiasentajan osalta.sa työvaiheissa alkaneen työperäisen sairautensa vuok-si. TT:1985-99 Lomauttaminen - Työvoiman vähentämisjärjestys -TT:1987-136 Lomauttamisjärjestys - Työehtosopimuksen tieten rik-Irtisanomissuoja - Työehtosopimuksen tieten rikkomi- kominen - Valvontavelvollisuus lomauttamisasiassanen - Työvoiman vähentämisjärjestys - Valvonta- Työnantaja oli menetellyt irtisanomissuojasopimuksenvelvollisuus työehtosopimuksen noudattamiseksi lomauttamisjärjestystä koskevan määräyksen vastaisestiY htiö oli taloudellisista ja tuotannollisista syistä irti- lomauttaessaan putkiasentajan ennen yhtiön palvelukseensanonut tehtaan tehdaspalveluosaston huoltomiehen. myöhemmin tullutta asentajaa. Jutun ratkaisemisen kan-76 - Irtisanomissuojasopimus 2001
  • 78. nalta ei ollut tarpeen ottaa kantaa siihen, millaiseen Lomautetuiksi vartijoiksi oli valittu työhön myöhemminjärjestykseen lomauttamisessa muut työnantajan palve- otettujen sijasta kolme yhtiön palveluksessa kauemminluksessa olleet putkiasentajat kuin sanottu lomautetun ollutta vartijaa. Työnantaja oli lomauttaessaan heidätkanssa samalla työmaalla ollut asentaja olisi ollut pan- tietensä menetellyt työvoiman vähentämisjärjestystätava. Työnantaja tuomittu hyvityssakkoon työehtosopi- koskevan sopimusmääräyksen vastaisesti.muksen tietensä rikkomisesta. Ammattiosasto tuomittu työrauhavelvollisuuden rikkomi-TT:1986-132 sesta hyvityssakkoon. Työnantaja tuomittu työvoiman vä-Irtisanomisjärjestys - Irtisanomissuoja - Työehtosopi- hentämisjärjestystä koskevan sopimusmääräyksen tietensämuksen tieten rikkominen - Valvontavelvollisuus työ- rikkomisesta hyvityssakkoon. Työnantajaa vastaan yh-ehtosopimuksen määräysten noudattamiseksi teistoimintasopimuksen ja työehtosopimuksen yhteistoi-Osuuskauppa oli toimihenkilön irtisanoessaan jättänyt mintamenettelyä koskevien määräysten tietensä rikko-kokonaan kiinnittämättä huomiota toimihenkilön osuus- misen perusteella esitetty hyvityssakkovaatimus hylätty.kaupan palvelukseen jääneitä muita toimihenkilöitäselvästi pitempään työsuhteeseen. Kun kaikkia osuus- TT:1988-91kaupan palvelukseen jääneitä toimihenkilöitä ei am- Irtisanomisjärjestys - Työehtosopimuksen tieten rikko-mattitaidon puolesta voitu pitää osuuskaupalle irti- minen - Työtaistelu, kohteena — erottamisoikeus - -sanottua työntekijää tärkeämpinä ammattityöntekijöinä, irtisanomisjärjestys - Valvontavelvollisuus työehtosopi-oli osuuskauppa kysymyksessä olevan toimihenkilön muksen määräysten noudattamiseksi työrauha-asiassairtisanoessaan tietensä rikkonut irtisanomissuoja- - Yhteistoimintamenettely - - neuvotteluvelvollisuussopimuksen mukaista irtisanomisjärjestystä. Työnantaja oli tehnyt päätöksen työntekijöiden irtisano- misista jo ennen yhteistoimintaneuvottelun pitämistä jaMyös työnantajaliiton olisi tullut havaita osuuskaupan siten menettelyllään rikkonut tietensä yhteistoimintasopi-virheellinen menettely. Osuuskauppa tuomittu työehto- musta. Työnantaja tuomittu hyvityssakkoon.sopimuksen tieten rikkomisesta ja työnantajaliittovalvontavelvollisuuden laiminlyömisestä hyvityssakkoon. Y htiö oli tietensä rikkonut työehtosopimuksen ja irtisanomissuojasopimuksen työvoiman vähentämisjär-TT:1987-112 jestystä koskevia määräyksiä irtisanoessaan taloudelli-Irtisanomissuoja - Lomauttaminen - Työehtosopimuk- sista ja tuotannollisista syistä kahdeksan työntekijää,sen tieten rikkominen - Työntekijän ammattitaito - joiden työsuhteet olivat olleet huomattavasti pidemmätTyövoiman vähentämisjärjestys kuin usean irtisanomatta jääneen työntekijän. Näyttä-Y htiö oli taloudellisista syistä lomauttanut kolme työn- mättä oli jäänyt, että kaikkia myöhemmin yhtiön palve-tekijää. Lomautetuiksi oli valittu työhön myöhemmin lukseen tulleita työntekijöitä olisi ollut pidettävä yrityk-otettujen työntekijöiden sijasta yhtiön palveluksessa sen toiminnan kannalta irtisanottuja työntekijöitä tärke-huomattavasti kauemmin olleet työntekijät. Y htiö oli ämpinä ammattityöntekijöinä. Työhön myöhemmin otet-lomauttaessaan heidät tietensä menetellyt yleis- tujen ja irtisanottujen työntekijöiden huoltovelvolli-sopimuksen työvoiman vähentämisjärjestystä koskevan suuksia ei ollut myöskään näytetty toisistaan selvästimääräyksen vastaisesti. (Ään.) poikkeaviksi. Y htiö tuomittu työehtosopimuksen tieten rikkomisesta ja työnantajaliitto valvontavelvollisuudenTT:1987-155 laiminlyönnistä hyvityssakkoon.Työtaistelu, kohteena lomautusmääräykset - Työehto-sopimuksen tieten rikkominen - Työvoiman vähen- Työntekijät olivat ryhtyneet lakkoihin vastalauseenatämisjärjestys - Yhteistoimintasopimuksen mukainen suoritetuille irtisanomisille ja painostaakseen työnanta-neuvottelu- ja tiedonantovelvollisuus jaa peruuttamaan eräitten työntekijöitten irtisanomiset.Lakon tarkoituksena oli ollut painostaa työnantajaa il- Lakot olivat kohdistuneet työehtosopimuksen määräyk-moitettujen lomautusten ajankohtaa ja kestoa koskevissa seen ottaa toimeen ja erottaa työntekijä sekä työvoi-kysymyksissä. Lakko oli siten kohdistunut irtisanomis- man vähentämisjärjestystä koskeviin määräyksiin. Am-suojaa ja lomautusta koskevan yleissopimuksen lomau- mattiosasto tuomittu hyvityssakkoon työrauhavelvolli-tusmääräyksiin. Ammattiosasto tai sen edustajat eivät ol- suuden rikkomisesta. Kanne hylätty työntekijäliitonleet ryhtyneet toimenpiteisiin lakon estämiseksi. valvontavelvollisuuden laiminlyönnin osalta.Työnantaja oli selvittänyt yhteistoimintasopimuksen ja TT:1988-39työehtosopimuksen yhteistoimintamenettelyä koskevien Irtisanomisjärjestys - Irtisanomissuoja - Työehtosopi-määräysten tarkoittamalla tavalla suunnittelemiensa lo- muksen tieten rikkominen - Valvontavelvollisuus työ-mautusten perusteet, vaikutukset ja ratkaisuvaihtoehdot, ehtosopimuksen määräysten noudattamiseksiantanut työntekijöiden edustajille mahdollisuuden lau- Y htiö oli tietensä rikkonut irtisanomissuojasopimuksensua käsityksensä asiasta ja vaikuttaa tehtävän päätöksen työvoiman vähentämisjärjestystä koskevia määräyksiäsisältöön. Työntekijöiden edustajat olivat saaneet riittä- irtisanoessaan taloudellisilla ja tuotannollisilla syillävät tiedot lomautusten taloudellisesta vaikutuksesta yri- kolme työntekijää, joiden työsuhteet olivat olleet huo-tykselle. Y hteistoimintaneuvottelut oli käyty riittävän hy- mattavasti pidemmät kuin usean irtisanomatta jääneenvissä ajoin ennen lomautusilmoitusten antamista. työntekijän. Näyttämättä oli jäänyt, että irtisanottuja Irtisanomissuojasopimus 2001 - 77
  • 79. myöhemmin yhtiön palvelukseen tulleet työntekijät oli- le irtisanomissuojasopimuksessa tarkoitetuiksi tärkeiksisivat ammattitaitonsa puolesta olleet yhtiön toiminnalle ammattityöntekijöiksi ja joiden työsuhteet olivat olleettärkeämpiä ammattityöntekijöitä kuin irtisanotut työn- lyhyemmät kuin irtisanottujen työntekijöiden.tekijät. Y htiö tuomittu työehtosopimuksen tieten rikko-misesta ja työnantajaliitto valvontavelvollisuuden laimin- Näyttämättä sen sijaan oli jäänyt, että työnantaja yhdenlyönnistä hyvityssakkoon. työntekijän irtisanomisen kohdalla olisi menetellyt irtisanomissuojasopimuksen määräysten vastaisesti.TT:1988-38 Työnantaja tuomittu työehtosopimuksen tieten rikko-Irtisanomisjärjestys - Irtisanomissuoja - Työehtosopi- misesta hyvityssakkoon. Vasta pääkäsittelyssä oli esi-muksen soveltamisala - Työehtosopimuksen tieten tetty selvitystä seikoista, joihin ei ollut vedottu aikai-rikkominen - Valvontavelvollisuus työehtosopimuksen semmin. Nämä lausumat jätetty todisteina huomiotta.määräysten noudattamiseksiOsuuskunta oli taloudellisista ja tuotannollisista syistä TT:1992-65irtisanonut toisen huoltokeskuksen kahdesta siivoojasta. Irtisanomisjärjestys - Irtisanomissuoja - Valvonta-Siivoojien työsuhteissa oli noudatettava eri keskusjär- velvollisuus työehtosopimuksen määräystenjestöjen välisten irtisanomissuojaa koskevien sopimus- noudattamiseksiten määräyksiä työvoiman vähentämisjärjestyksestä. Irtisanoessaan taloudellisista ja tuotannollisista syistä kaksiOsuuskunta ei ollut irtisanoessaan sen palveluksessa työntekijää työnantaja oli rikkonut tietensä irtisanomis-pitempään olleen siivoojan työsopimuksen ennen toi- suojasopimuksen määräystä työvoiman vähentämis-seen irtisanomissuojasopimukseen sidottua työntekijää järjestyksestä. Työnantajaliitto oli selvittänyt työnantajal-rikkonut tietensä irtisanottua siivoojaa koskevaa työeh- le sopimusmääräysten sisältöä ja soveltamista. Liittojentosopimusta. välillä käydyissä neuvotteluissa se oli hyväksynyt työn- antajan ilmeisesti työehtosopimuksen vastaisen menet-TT:1989-126 telyn. Liitto oli laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa.Irtisanomisjärjestys - Työehtosopimuksen tieten rikko-minen - Valvontavelvollisuus työehtosopimuksen mää- Työtuomioistuimen perustelujen mukaan työnantaja eiräysten noudattamiseksi irtisanomissuojasopimuksen 19 §:n edellyttämin tavoinTyönantaja ei ollut tietensä rikkonut irtisanomisjärjestystä ollut kiinnittänyt huomiota työsuhteen kestoaikaan.koskevia sopimusmääräyksiä irtisanoessaan taloudelli-silla ja tuotannollisilla syillä kolme työntekijää, vaikka TT:1992-97yhtiön palvelukseen oli jäänyt työntekijöitä, joiden työ- Irtisanomisjärjestys - Työehtosopimuksen tieten rikko-suhteet olivat kestäneet vähemmän aikaa kuin irti- minen - Valvontavelvollisuus työehtosopimuksen mää-sanottujen työsuhteet. Myöskään työnantajaliitto ei ol- räysten noudattamiseksilut laiminlyönyt asiassa valvontavelvollisuuttaan. Y htiö oli menetellyt työehtosopimuksen työvoiman vähentämisjärjestystä koskevan määräyksen vastaisestiTT:1989-123 irtisanoessaan paperikonelinjan jälkikäsittelyn työnjohtajanIrtisanomisjärjestys - Työehtosopimuksen tieten rikko- ennen tuotevaraston työnjohtajaa. Huomioon ottaen eri-minen - Valvontavelvollisuus työehtosopimuksen mää- tyisesti jälkikäsittelyn työnjohtajan selvästi pidemmän työ-räysten noudattamiseksi suhteen työnantajan olisi perustellusti pitänyt tietääTaloudellisilla ja tuotannollisilla syillä toimittamiensa rikkovansa työehtosopimuksen määräyksiä. Työnantaja-irtisanomisten yhteydessä yhtiö ei ollut kiinnittänyt vii- liitto oli laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa.den työntekijän kohdalla riittävästi huomiota heidäntyösuhteidensa kestoaikaan verrattuna heidän asemes- TT:1993-119taan irtisanottaviksi vaadittujen työntekijöiden työ- Irtisanomisjärjestys - Työehtosopimuksen tieten rikko-suhteiden kestoaikaan, kun näitä irtisanomatta jääneitä minen - Valvontavelvollisuus työehtosopimuksen mää-työntekijöitä ei myöskään ollut näytetty yhtiölle irti- räysten noudattamiseksisanottuja työntekijöitä tärkeämmiksi työntekijöiksi. Työn- Ottaen huomioon merkittävät erot työsuhteiden kestossaantaja tuomittu työehtosopimuksen tieten rikkomisesta katsottu, että yhtiön olisi irtisanoessaan työntekijän en-hyvityssakkoon. Työnantajaliittoa vastaan valvonta- nen kahta muuta työntekijää perustellusti pitänyt tietäävelvollisuuden laiminlyönnin perusteella esitetty hyvitys- rikkovansa irtisanomissuojasopimuksen työvoiman vä-sakkovaatimus hylätty. (Ään.) hentämisjärjestystä koskevaa määräystä. Työnantaja tuo- mittu työehtosopimuksen tieten rikkomisesta hyvitys-TT:1991-18 sakkoon. Näyttämättä oli jäänyt, että työnantajaliitto olisiIrtisanomisjärjestys - Irtisanomissuoja - Menettely laiminlyönyt asiassa sille kuuluvan valvontavelvolli-työtuomioistuimessa - - uusia tosiseikkoja pää- suuden.käsittelyssä - Työehtosopimuksen tieten rikkominenTyönantajan olisi perustellusti pitänyt tietää rikkovansa TT:1996-87irtisanomissuojasopimuksen työvoiman vähentämisjär- Irtisanomisjärjestys - Työehtosopimuksen tieten rikko-jestystä koskevia määräyksiä irtisanoessaan kolme työn- minen - Valvontavelvollisuus työehtosopimuksen mää-tekijää, vaikka työhön irtisanomisten jälkeen oli jäänyt räysten noudattamiseksisellaisia työntekijöitä, joita ei ollut näytetty työnantajal- Tehtaan tuotannonsuunnittelutehtävien vähentymisen78 - Irtisanomissuojasopimus 2001
  • 80. johdosta yhtiö oli irtisanonut toisen tehtaalla työsken- tekijöiden ammattitaidon, työsuhteen keston ja huolto-nelleistä tuotannonsuunnittelijoista. Kun työhön jäänyttä velvollisuuden.tuotannonsuunnittelijaa ei yhtiön tietojärjestelmäntuntemuksensa, ammattitaitonsa tai koulutuksensa pe- Työnantaja tuomittu hyvityssakkoon työehtosopimuk-rusteella voitu pitää irtisanottuun tuotannonsuunnit- sen tietensä rikkomisesta ja työnantajaliitto valvonta-telijaan verrattuna yhtiön toiminnalle tärkeänä tai velvollisuuden laiminlyönnistä. Kanne jätetty tutkimat-erityistehtäviin tarvittavana toimihenkilönä, olisi yhtiön ta väitetyn työnantajan ja työntekijän välillä tehdyn irti-irtisanomisjärjestystä ratkaistessaan tullut kiinnittää huo- sanomisajan pidentämistä koskevan sopimuksen osaltamiota toimihenkilöiden työsuhteiden kestoaikaan. työtuomioistuimen toimivaltaan kuulumattomana.Koska irtisanotun tuotannonsuunnittelijan työsuhde oli Perusteluissaan työtuomioistuin katsoi myös, että irti-ollut huomattavasti pitempi kuin työhön jääneen sanotun työntekijän työsuhde oli kestoltaan ollut pi-tuotannonsuunnittelijan, olisi yhtiön irtisanoessaan ky- tempi ja hänellä oli ollut suurempi huoltovelvollisuussymyksessä olevan toimihenkilön tullut perustellusti tie- kuin eräillä muilla työntekijöillä.tää rikkovansa työehtosopimuksen työvoiman vähen-tämisjärjestystä koskevia määräyksiä. Y htiö tuomittu tä- TT:1990-114män vuoksi hyvityssakkoon työehtosopimuksen tieten Irtisanomisjärjestys - Työehtosopimuksen tietenrikkomisesta. Näyttämättä oli jäänyt, että työnantajaliit- rikkominento olisi asian yhteydessä laiminlyönyt valvontavelvolli- Y htiö oli taloudellisilla ja tuotannollisilla syillä irtisanonutsuutensa. (Ään.) viisi työntekijää. Kahden työntekijän irtisanomisen yh- teydessä yhtiö ei ollut kiinnittänyt riittävästi huomiotaTT:2001-71 työntekijöiden huoltovelvollisuuteen. Kun otettiin huo-Irtisanomisjärjestys - Irtisanomissuoja - Työehtosopi- mioon töihin jääneiden työntekijöiden ammattitaidostamuksen rikkominen esitetty selvitys, työehtosopimuksen mukaisen irtisano-Kysymys siitä, oliko työnantaja rikkonut työvoiman misjärjestyksen muodostuminen oli ollut siinä määrinvähentämisjärjestysmääräyksiä irtisanoessaan taloudel- tulkinnanvarainen, ettei yhtiö työntekijät irtisanoessaanlisilla ja tuotannollisilla syillä kaksi pitkäaikaista työn- ollut rikkonut työehtosopimuksen määräyksiä. (Ään.)tekijäänsä, vaikka yhtiön palvelukseen oli jäänyt useitalyhyemmän ajan työsuhteessa olleita henkilöitä. TT:1994-51 Irtisanomisjärjestys - Työehtosopimuksen tieten rikko-Työtuomioistuin katsoi perusteluissaan muun muassa, minen - Työsuhteen kesto - Valvontavelvollisuus työeh-että vaikka A:n osaaminen tuomiossa mainittuihin teh- tosopimuksen määräysten noudattamiseksitäviin ei ehkä ole ollut koneiden ja työmenetelmien Työnantaja oli taloudellisilla ja tuotannollisilla syillä irti-vaihduttua ajan tasalla, hänet olisi kuitenkin työ- sanonut viisi metsuria. Työnantajan olisi kahden irti-tuomioistuimen näkemyksen mukaan voitu kohtuulli- sanotun työntekijän kohdalla pitänyt perustellusti tietääsen lyhyellä ajalla perehdyttää myös näihin tehtäviin. rikkovansa työehtosopimuksen työvoiman vähentämis-Vallinneessa tilanteessa H:ta ei voida perustellusti pitää järjestystä koskevia määräyksiä jättäessään kiinnittämättäyhtiön kannalta A:ta tärkeämpänä ammattityöntekijänä. riittävästi huomiota työntekijöiden työsuhteen kestoonKun heillä molemmilla on huollettavia, olisi työnanta- ja huoltovelvollisuuteen. Sen sijaan muiden työnteki-jan tullut irtisanomisjärjestystä muodostaessaan tapah- jöiden irtisanomisten yhteydessä työnantaja ei olluttunutta enemmän panna painoa A:n selkeästi H:n työ- menetellyt työehtosopimuksen vastaisesti. Työnantaja-suhdetta pitempään työsuhteeseen. E rot työsuhteiden liitto ei ollut syyllistynyt asiassa valvontavelvollisuudenpituuksissa ovat siinä määrin selkeät, että yhtiön on laiminlyöntiin.katsottava A:n irtisanoessaan ennen H:ta rikkoneen tie-ten työehtosopimusta. TT:1995-13 Irtisanomisjärjestys - Työehtosopimuksen tieten rikko- minen - Valvontavelvollisuus työehtosopimuksen mää-Huoltovelvollisuus räysten noudattamiseksi Irtisanoessaan teknisen toimihenkilön työsopimuksen ta-TT:1982-3 loudellisilla ja tuotannollisilla syillä työnantaja ei ollut kiin-Työn vähyys - Kollektiivinen irtisanomisperuste - Irtisa- nittänyt irtisanomissuojasopimuksen edellyttämällä tavallanomissuoja - Irtisanomisjärjestys - Kanteen tutkiminen huomiota teknisen toimihenkilön työsuhteen kestoaikaan- Työtuomioistuimen toimivalta - Paikallinen sopimus – ja hänen huoltovelvollisuutensa määrään. Y htiön olisi pe-Työvoiman vähentämisjärjestys - Luottamusmies- rustellusti pitänyt tietää rikkovansa irtisanomissuoja-ehdokkaan irtisanomissuoja sopimuksen määräystä. Työnantajaliitto oli laiminlyönytJutussa esitetyn selvityksen valossa katsottu näyttämättä sille kuuluvan valvontavelvollisuuden, kun se oli tukenutjääneen, että irtisanominen olisi johtunut muusta syystä työnantajan menettelyä. Työnantaja ja työnantajaliitto tuo-kuin työn vähyydestä. Työnantaja oli kuitenkin jättänyt mittu maksamaan hyvityssakkoa kantajaliitolle.irtisanomisjärjestystä harkitessaan ottamatta huomioonmyös yrityksen toisella osastolla, missä myös irtisanottuoli aikaisemmin työskennellyt, työskennelleiden työn- Irtisanomissuojasopimus 2001 - 79
  • 81. 19 § TAKAISINOTTAMINEN TT:1985-93 Lausuntoasia - Irtisanomisjärjestys - TyövoimanTT:2001-10 vähentämisjärjestysIrtisanominen - Irtisanomissuoja - Työehtosopimuksen Irtisanomissuojasopimuksen työvoiman vähentämisjär-rikkominen - Työkyky - Uudelleensijoittamisvelvolli- jestystä koskeva määräys ei ollut sellainen työehtosopi-suus - Valvontavelvollisuus muksen määräys, jonka rikkomisesta seurasi työnteki-Autopeltiseppänä työskennelleen automekaanikon kyky jälle oikeus vahingonkorvaukseen irtisanomissuoja-suoriutua tavanomaisista työtehtävistään oli sairauden sopimuksen perusteella. Sen sijaan sopimusmääräyksenjohdosta heikentynyt oleellisesti ja pysyvästi. Hän oli tieten rikkomisesta voitiin tuomita hyvityssakko.ollut pitkään sairauslomalla, jonka aikana hän oli käy-nyt automyyjäkurssin. Työnantaja oli irtisanonut työ- TT:1987-31 (alkoholin käyttöä, työturvallisuutta jasopimuksen, koska sillä ei ollut tarjota automekaanikon hoitoonohjausta koskevan otsikon alla)jäljellä olevaa työkykyä vastaavia tehtäviä. Työntekijä Työnantajaa, joka oli perusteettomasti purkanut työnte-oli ollut irtisanomisajan sairauslomalla. Irtisanomisaikana kijän työsopimuksen ja tämän johdosta tuomittu maksa-työnantajayhtiössä oli vapautunut automyyjän tehtävä. maan työntekijälle korvausta, ei voitu erikseen tuomitaJutussa oli kysymys siitä, olisiko työnantajan tullut tar- hyvityssakkoon irtisanomisajan laiminlyönnin johdosta.jota kyseistä tehtävää irtisanotulle työntekijälle. TT:1993-74Työtuomioistuin katsoi perusteluissaan myös, että sana- Irtisanominen, perusteena - - ammattiyhdistystoimintamuotonsa mukaan takaisinottamista koskevaa määrä- - - taloudelliset ja tuotannolliset syyt - Irtisanomisjär-ystä sovelletaan silloin, kun työsopimus on irtisanottu jestys - Työehtosopimuksen tieten rikkominen -muusta kuin työntekijästä johtuvasta syystä. Työtuomio- Valvontavelvollisuus työehtosopimuksen määräystenistuimelle ei oltu esitetty perusteita tulkita tätä määräys- noudattamiseksitä sen sanamuodosta poikkeavalla tavalla. Näyttämättä oli jäänyt, että työntekijöiden varapääluot- tamusmiehenä toimineen työntekijän irtisanominen olisi johtunut hänen ammattiyhdistystoiminnastaan. Varapää-20 § SEURAAMUS- luottamusmiehen irtisanominen muiden työntekijöidenJÄRJESTELMÄ ohella oli johtunut taloudellisista ja tuotannollisista syistä.TT:1977-1 Sen sijaan työnantaja oli varapääluottamusmiehen irti-Irtisanomisjärjestys - Tulkinta - Valvontavelvollisuus sanomisen yhteydessä menetellyt vastoin irtisanomissuo-työehtosopimuksen määräysten noudattamiseksi jasopimuksen määräyksiä irtisanoessaan varapääluotta-Työnantaja oli satamatyönjohtajia irtisanoessaan rikko- musmiehen ennen erästä toista työntekijää, jonka työ-nut irtisanomissuojasopimuksen määräyksiä irtisanomis- suhde oli ollut huomattavasti lyhyempi kuin varapää-järjestyksestä. Tästä ei kuitenkaan seurannut irtisanomis- luottamusmiehen. Työnantaja oli irtisanomisten yhtey-suojasopimuksen perusteella vahingonkorvausvelvolli- dessä jättänyt myös kiinnittämättä huomiota työnteki-suutta. Työnantajaliitto ei ollut laiminlyönyt valvonta- jöiden huoltovelvollisuuden määrään. Työnantaja tuo-velvollisuuttaan. mittu työehtosopimuksen tieten rikkomisesta ja työn- antajaliitto valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä hyvi-TT:1977-35 tyssakkoon.(Ään.)Irtisanomissuoja - Irtisanomisjärjestys - Työehtosopimuk-sen tieten rikkominen - Valvontavelvollisuus työehtosopi-muksen määräysten noudattamiseksi - Oikeusvoima Valvontavelvollisuus työehtosopimuksenAsiassa kysymys irtisanomisjärjestyksestä vähennettäessä määräysten noudattamiseksityövoimaa taloudellisista ja tuotannollisista syistä. Tähän ryhmään kuuluvat esimerkiksi seuraavat oikeus-Mitä vahingonkorvausvelvollisuuteen irtisanomisjärjes- tapaukset:tyksen noudattamatta jättämisestä tuli, niin jutussa eiollut pyrittykään näyttämään, että keskusjärjestöjen vä- TT:1978-495 (työnantajan ohjeiden ja käskyjen noudat-listä irtisanomissuojasopimusta, joka työtuomioistuimen tamatta jättämistä koskevan otsikon alla)tuomio n:o 1/77 koskee, asianosaisliittojen välisen työ-ehtosopimuksen osana olisi tulkittava muulla tavalla. TT:1981-102 (työsopimuksen purkamiseen liittyvänTämän vuoksi saattoi seuraamuksena irtisanomisjärjes- alaotsikon epärehellisyys alla)tyksen noudattamatta jättämisestä olla vain kantajaliitonvaihtoehtoisesti vaatima hyvityssakko. Näyttämättä oli TT:1983-95 (työnantajan ohjeiden ja käskyjen noudatta-jäänyt, ettei työnantaja, joka oli seurannut työnantajalii- matta jättämistä koskevan otsikon alla)ton ohjeita, olisi uskonut mahdollisuuksiensa mukaannoudattaneensa irtisanomissuojasopimusta. Työnanta- TT:1988-112 (perusteetonta, luvatonta poissaoloa koske-jaliiton sen sijaan olisi viimeistään liittotason neuvotte- van otsikon alla)luissa tullut havaita, ettei yhtiön noudattamalle menet-telylle ollut esitetty riittäviä perusteita, ja sen vuoksi TT:1992-145 (työsopimuksen purkamiseen liittyvän ala-huolehtia siitä, että yhtiö olisi oikaissut menettelynsä. otsikon perusteeton, luvaton poissaolo työstä alla)80 - Irtisanomissuojasopimus 2001
  • 82. Irtisanomissuojasopimus 2001 - 81
  • 83. 82 - Irtisanomissuojasopimus 2001
  • 84. IRTISANOMISSUOJASOPIMUS Irtisanomissuojasopimus 2001 - 83
  • 85. I YLEISET MÄÄRÄYKSET 2 § Irtisanomisen perusteet1 § Yleinen soveltamisala Työnantaja ei saa irtisanoa työntekijän työsopimusta il- man työsopimuslain 7:1 - 2 §:n mukaista asiallista jaTämä sopimus koskee toistaiseksi voimassa olevan työ- painavaa syytä.sopimuksen irtisanomista työntekijästä johtuvasta tai hä-nen henkilöönsä liittyvästä syystä, työntekijän irtisanou- Soveltamisohjetumista sekä niitä menettelytapoja, joita noudatetaan irti- Määräys vastaa työsopimuslain 7:1 – 2 §:ää, joissa onsanottaessa tai lomautettaessa työntekijöitä taloudellisis- määritelty työntekijän henkilöön liittyvät irtisanomis-ta tai tuotannollisista syistä. Sopimus ei koske perusteet.1. merimieslaissa (423/78), Työsopimuslain 7:2.2 §:ssä on lueteltu erikseen syitä,2. ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa joita ei ainakaan voida pitää asiallisena ja painavana (630/98) tarkoitettuja työsuhteita. irtisanomisperusteena.Soveltamisohje Asiallisena ja painavana syynä pidetään sellaisia työn-Yleinen soveltamisala tekijästä itsestään riippuvia syitä, kuten töiden laimin-Sopimus koskee pääsääntöisesti toistaiseksi voimassa lyömistä, työnantajan työnjohto-oikeutensa rajoissa an-olevan työsopimuksen irtisanomista työntekijästä tamien määräysten rikkomista, perusteetonta poissaoloajohtuvasta syystä. ja ilmeistä huolimattomuutta työssä.Sopimus ei 1 §:ssä nimenomaisesti mainittujen tapaus- Asiallinen ja painava syy – käsitteen sisältöä on edelläten lisäksi koske myöskään: pyritty täsmentämään luettelemalla eräitä esimerkkejä sellaisista tapauksista, joissa työsuhteen päättäminen irti-1. Työsopimuksen purkamista työsopimuslain 8:1 §:n sanomalla voi sopimuksen mukaan olla sallittua. ja 8:3 §:n perusteella. Irtisanomisperusteen asiallisuuden ja painavuuden ar-2. Työsopimuslain 1:3.2 §:n perusteella tehtyjä määrä- vioinnissa on työsopimuslain mukaan muun ohella aikaisia työsopimuksia. merkitystä työsopimuksesta tai laista johtuvien velvolli- suuksien laiminlyömisen tai rikkomisen vakavuudella.3. Työsopimuksen purkamista koeaikana työsopimus- lain 1:4.4 §:n perusteella. Työntekijän henkilöön liittyvän irtisanomisperusteen asiallisuutta ja painavuutta arvioitaessa on otettava huo-4. Työsopimuksen irtisanomista taloudellisista ja tuotan- mioon työnantajan ja työntekijän olosuhteet kokonai- nollisista syistä työsopimuslain 7:3 – 4 §:n perusteella. suudessaan. Tämä tarkoittaa sitä, että irtisanomisperus- teen riittävyyttä on arvioitava kaikkien tapauksessa5. Työsopimuslain 7:5 ja 7:7 - 8 §:ssä mainittuja tapa- ilmenevien seikkojen kokonaisharkinnalla. uksia (liikkeen luovutus, saneerausmenettely, työn- antajan konkurssi ja kuolema). Irtisanomisperusteena pidetään myös syitä, joiden joh- dosta työsopimuksen purkaminen työsopimuslain mu-Edellä tarkoitettuja sopimuksen ulkopuolelle jääviä ta- kaan on mahdollista.pauksia koskevat riidat käsitellään työsopimuslain mu-kaisesti yleisissä tuomioistuimissa. Työsopimuksen irtisanomisperusteiden sisältöä on tar- kemmin kuvattu hallituksen esityksen (HE 157/ 2000)Tämän sopimuksen perusteella voidaan tutkia, onko perusteluissa.työsopimuslain 7:3 - 4 §:n perusteella suoritettu irtisa-nominen johtunut tosiasiallisesti työntekijästä johtuvastatai hänen henkilöönsä liittyvästä syystä ja olisikotyönantajalla ollut riittävät perusteet irtisanoa työntekijä 3 § Irtisanomisajatsopimuksen 2 §:ssä mainituilla perusteilla sellaisessa ti-lanteessa, jossa työsopimus on purettu työsopimuslain Työnantajan noudatettavat irtisanomisajat ovat8:1.1 §:n perusteella. seuraavat:Työsopimuksen purkamiseen koeaikana sovelletaan Työsuhde jatkunut Irtisanomisaikatyösopimuslain 9:1 – 2 §:n ja 9:4 – 5 §:n menettelytapa- keskeytyksettäsäännöksiä. 1. enintään vuoden 14 päivääSopimuksen I, III ja IV luvun menettelytapamääräyksiä 2. yli vuoden mutta enintään 4 v. 1 kknoudatetaan kuitenkin myös irtisanottaessa tai lomautet- 3. yli 4 vuotta mutta enintään 8 v. 2 kktaessa työntekijöitä taloudellisesta ja tuotannollisesta 4. yli 8 vuotta mutta enintään 12 v. 4 kksyystä. 5. yli 12 vuotta 6 kk84 - Irtisanomissuojasopimus 2001
  • 86. Työntekijän noudatettavat irtisanomisajat ovatseuraavat: Esimerkki 2 Mikäli työnantaja irtisanoo työntekijän, jonka työsuhdeTyösuhde jatkunut Irtisanomisaika on jatkunut keskeytyksettä yli 4 mutta enintään 8 vuot-keskeytyksettä ta ja jonka irtisanomisaika on siis 2 kuukautta 30.7., on työsuhteen viimeinen päivä 30.9. Mikäli mainitun työn-1. enintään 5 vuotta 14 päivää tekijän irtisanominen tapahtuu 31.7., on työsuhteen vii-2. yli 5 vuotta 1 kuukausi meinen päivä 30.9., koska syyskuussa ei ole järjestysnumeroltaan vastaavaa päivää, jona määräaika päättyisi.Soveltamisohje Vaikka määräpäivä tai määräajan viimeinen päivä sat-Työsuhteen kestoajan määräytyminen tuu irtisanomisessa pyhäpäiväksi, itsenäisyyspäiväksi,Laskettaessa työsuhteen kestoaikaa, jonka perusteella vapunpäiväksi, joulu- tai juhannusaatoksi tahi arki-irtisanomisaika määräytyy, otetaan huomioon vain se lauantaiksi, on mainittu päivä tästä huolimatta työsuh-aika, jonka työntekijä on ollut keskeytyksettä työnanta- teen päättymispäivä.jan palveluksessa samassa työsuhteessa. Esimerkiksi liik-keen luovutus, äitiys- ja vanhempainloma sekä hoito- Irtisanomisajan kuluminen javapaa, asevelvollisuus tai opintovapaa eivät katkaise määräaikainen työsopimustyösuhdetta. Tapauksissa, joissa työntekijän työsopimus on irtisanot- tu taloudellisista ja tuotannollisista syistä ja joissa työtäTyösuhteen keskeytymättömyyden ohella on selvitet- on tarjolla vielä irtisanomisajan kulumisen jälkeen, voi-tävä, mikä aika kerryttää irtisanomisaikoja pidentävää daan työntekijän kanssa solmia jäljellä olevan työntyösuhteen kestoaikaa. Asevelvollisten osalta tällaista teettämistä koskeva määräaikainen työsopimus.aikaa on vain se aika, jonka työntekijä on yhtäjaksoi-sesti ollut työnantajan palveluksessa ennen ase-velvollisuuslain (452/1950) mukaista asevelvollisuudensuorittamista ja sen jälkeinen aika edellyttäen, että työn- 4 § Irtisanomisajan noudattamattatekijä on em. lain nojalla palannut työhön. Työsuhteen jättäminenkestoaikaan ei siis lueta varsinaista asevelvollisuusaikaa. Työnantajan, joka on irtisanonut työsopimuksen nou-Määräajan laskeminen dattamatta irtisanomisaikaa, on maksettava työntekijäl-Määräaikojen laskemisesta ei ole erityissäännöksiä työ- le korvauksena täysi palkka irtisanomisaikaa vastaavaltaoikeudellisessa lainsäädännössä eikä määräyksiä työ- ajalta.ehtosopimuksissa. Säädettyjen määräaikain laskemisestaannetussa laissa (150/30) olevia määräaikojen Työntekijä, joka ei ole noudattanut irtisanomisaikaa onlaskemissääntöjä noudatetaan vakiintuneesti työsuhtee- velvollinen suorittamaan työnantajalle kertakaikkisenaseen liittyviä määräaikoja, kuten irtisanomisaikaa ym. korvauksena irtisanomisajan palkkaa vastaavan mää-laskettaessa. Irtisanomissuojasopimukseen sisältyviä rän. Työnantaja saa pidättää tämän määrän työntekijäl-määräaikoja laskettaessa noudatetaan siten, ellei toisin le maksettavasta lopputilistä, noudattaen mitä työ-ole sovittu, seuraavia sääntöjä. sopimuslain 2:17 §:ssä on säädetty työnantajan kuittausoikeuden rajoituksista.1. Jos ajanmääräyksenä on jokin määrä päiviä nime- tyn päivän jälkeen, ei määräaikaan lueta sitä päivää, Jos irtisanomisajan noudattaminen on laiminlyöty vain jona toimenpide on suoritettu. osittain, korvausvelvollisuus rajoittuu noudattamatta jää- neen irtisanomisajan osan palkkaa vastaavaksi.Esimerkki 1Jos työnantaja lomauttaa työntekijän 14 päivän Soveltamisohjelomautusilmoitusaikaa noudattaen 1.3., on ensimmäi- Sopimuskohdan tarkoittamissa rikkomustapauksissa onnen lomautuspäivä 16.3. kysymys toisen sopimuspuolen laiminlyönnistä. Palk- ka lasketaan tällaisessa tapauksessa alakohtaisen työ-2. Aika, joka on määrätty viikkoina, kuukausina tai vuo- ehtosopimuksen sairausajan palkkamääräysten mukai- sina nimetyn päivän jälkeen, päättyy sinä määräviikon sesti. tai - kuukauden päivänä, joka nimeltään tai järjestysnumeroltaan vastaa sanottua päivää. Jos vas- Tässä yhteydessä ei ole puututtu sellaisiin tapauksiin, taavaa päivää ei ole siinä kuussa, jona määräaika joissa työntekijä työsuhteen kestäessä joutuu olemaan päättyisi, pidetään sen kuukauden viimeistä päivää vailla työtä. Tällöin noudatetaan alakohtaisia työehtoso- määräajan loppupäivänä. pimusmääräyksiä tai - käytäntöä. Irtisanomissuojasopimus 2001 - 85
  • 87. 5 § Irtisanomisesta ilmoittaminen 10 § TuomioistuinkäsittelyIlmoitus työsopimuksen irtisanomisesta on toimitettava Jollei työsopimuksen irtisanomista koskevassa riidassatyönantajalle tai tämän edustajalle taikka työntekijälle ole päästy sovintoon, työnantaja- tai työntekijäliitto voihenkilökohtaisesti. Jollei tämä ole mahdollista, ilmoitus saattaa asian työtuomioistuimen käsiteltäväksi. Työtuo-voidaan toimittaa kirjeitse tai sähköisesti. Tällaisen il- mioistuimesta annetun lain (646/74) 15 §:n mukainenmoituksen katsotaan tulleen vastaanottajan tietoon vii- haastehakemus on toimitettava työtuomioistuimellemeistään seitsemäntenä päivänä sen jälkeen, kun ilmoi- kahden vuoden kuluessa siitä, kun työsuhde on päät-tus on lähetetty. tynyt.Työntekijän ollessa lain tai sopimuksen mukaisella vuosi-lomalla tai työajan tasaamiseksi annetulla vähintään 11 § Välimiesmenettelykahden viikon pituisella vapaalla katsotaan kirjeitse jasähköisesti lähetettyyn ilmoitukseen perustuva irtisano- Työsopimuksen irtisanomista koskeva erimielisyys voi-minen kuitenkin toimitetuksi aikaisintaan loman tai daan työtuomioistuimesta annetun lain (646/74) 11 §:nvapaa- ajan päättymistä seuraavana päivänä. mukaisessa järjestyksessä määrätä välimiesten ratkaista- vaksi.6 § Irtisanomisen perusteenilmoittaminen 12 § Korvaus työsopimuksen perusteettomasta irtisanomisestaTyönantajan on työntekijän pyynnöstä viivytyksettä il-moitettava tälle kirjallisesti työsopimuksen päättymis- Työnantaja, joka on tämän sopimuksen 2 §:ssäpäivämäärä sekä ne hänen tiedossaan olevat irtisano- määriteltyjen irtisanomisperusteiden vastaisesti irti-misen syyt, joiden perusteella työsopimus on päätetty. sanonut työntekijänsä, on velvollinen maksamaan työn- tekijälle korvausta työsopimuksen perusteettomasta ir- tisanomisesta.II IRTISANOMINEN 13 § Korvauksen määräTYÖNTEKIJÄSTÄJOHTUVASTA SYYSTÄ Korvauksena on suoritettava vähintään kolmen ja enin- tään 24 kuukauden palkka.7 § Soveltamisala Korvauksen suuruutta määrättäessä otetaan huomioon työtä vaille jäämisen arvioitu kesto ja ansion menetys,Sen lisäksi mitä edellä on sanottu, noudatetaan työnte- työsuhteen kesto, työntekijän ikä ja hänen mahdolli-kijästä johtuvasta syystä tapahtuvassa irtisanomisessa suutensa saada ammattiaan tai koulutustaan vastaavaatämän luvun määräyksiä. työtä, työnantajan menettely työsopimusta päätettäes- sä, työntekijän itsensä antama aihe työsopimuksen päättämiseen, työntekijän ja työnantajan olot yleensä8 § Irtisanomisen toimittaminen sekä muut näihin rinnastettavat seikat.Irtisanominen on toimitettava kohtuullisen ajan kulues- Korvauksesta on vähennettävä työntekijälle maksettujensa siitä, kun irtisanomisen peruste on tullut työnantajan työttömyyspäivärahojen osuus työsopimuslain 12:3 §:ssätietoon. säädetyllä tavalla. Työnantajaa ei voida tuomita tässä pykälässä tarkoi-9 § Työntekijän kuuleminen tettuun korvaukseen työsopimuslain 12:2 §:n mukaisen vahingonkorvauksen lisäksi eikä sen sijasta.E nnen irtisanomisen toimittamista työnantajan on va-rattava työntekijälle mahdollisuus tulla kuulluksi irtisa- Soveltamisohjenomisen syistä. Työntekijällä on oikeus häntä kuultaessa Työttömyyspäivärahojen osuuden vähentäminen kos-käyttää avustajaa. kee korvausta siltä osin kuin se on korvausta työnteki- jälle ennen tuomion julistamista tai antamista menete-Soveltamisohje tyistä työttömyydestä johtuvista palkkaedusta. Vähen-Sopimuksen 9 §:ssä tarkoitetaan avustajalla esimerkiksi nyksen määrä on pääsääntöisesti 75 prosenttia ansioontyöntekijän omaa luottamusmiestä tai työtoveria. suhteutetusta työttömyyspäivärahasta, 80 prosenttia peruspäivärahasta ja työmarkkinatuki kokonaisuudes- saan. Korvauksesta voidaan tehdä edellä mainittua pie-86 - Irtisanomissuojasopimus 2001
  • 88. nempi vähennys tai jättää vähennys kokonaan teke- 16 § Lomautusilmoitusmättä, jos se on korvauksen määrä, työntekijän talou-delliset ja sosiaaliset olot sekä hänen kokemansa louk- Työnantajan on ilmoitettava lomautuksesta työntekijäl-kaus huomioon ottaen kohtuullista. le henkilökohtaisesti. Jos ilmoitusta ei voida toimittaa henkilökohtaisesti, sen saa toimittaa kirjeitse tai sähköi-Jos työnantajan korvausvelvollisuudesta työsopimuksen sesti edellä 16 §:n 1 – 2 kappaleen mukaan määräytyvääperusteetonta irtisanomista koskevassa asiassa tehdään ilmoitusaikaa noudattaen.sopimus, myös sovitusta korvauksesta on tehtävä vä-hennys siten kuin edellisessä kappaleessa on sovittu. Ilmoituksessa on mainittava lomautuksen peruste, sen alkamisaika ja kesto tai arvioitu kesto. Työnantajan on työntekijän pyynnöstä annettava lomautuksesta kirjallinen todistus, josta käyvät ilmi ai-III LOMAUTUS nakin lomautuksen syy, alkamisaika sekä sen kesto tai arvioitu kesto.14 § Lomauttaminen Edellä 14 §:n 1 - 2 kappaleessa tarkoitettua ilmoitusvel-Työntekijän lomauttamisessa on noudatettava vähintään vollisuutta ei kuitenkaan ole, jos työnantajalla ei ole14 päivän ilmoitusaikaa ja lomautus voi tapahtua mää- koko lomautusaikaan kohdistuvaa velvollisuutta mak-räajaksi tai toistaiseksi. saa työntekijälle palkkaa muun työstä poissaolon vuoksi tai joissa työnteon este johtuu työsopimuslain 2:12.2Työnantaja ja työntekijä saavat työsuhteen kestäessä §:ssä tarkoitetuista tapauksista.sopia lomautusilmoitusajasta ja lomautuksen toteutta-mistavasta silloin, kun on kysymys määräaikaisesta Poikkeukset lomautusilmoituksen määräajoistalomauttamisesta työsopimuslain 5:2.2 §:n mukaisissa Työsopimuslain 2:12 §:n 2 momentin tarkoittamissa ta-tapauksissa. pauksissa työnantajan palkanmaksuvelvollisuus määräy- tyy lain mukaisesti. Tällöin työnantaja ei ole velvolli-Jos lomauttaminen on tapahtunut toistaiseksi, on työn- nen antamaan erillistä lomautusilmoitusta palkanmaksunantajan ilmoitettava työn alkamisesta vähintään viikkoa lakatessa.ennen, jollei toisin ole sovittu. Sopimukseen sisältyy lisäksi maininta lomautus-Lomauttaminen ei estä työntekijää ottamasta lomautus- ilmoituksen tarpeettomuudesta tapauksissa, joissa hä-ajaksi muuta työtä. Asuntoedun säilymisestä lomautu- nellä “ei ole koko lomautusaikaan kohdistuvaa velvol-saikana säädetään työsopimuslain 13:5 §:ssä. lisuutta maksaa työntekijälle palkkaa muun työstä pois- saolon vuoksi”. Työsopimuslakia koskevassa hallituk-Soveltamisohje sen esityksessä mainitaan esimerkkeinä tällaisista poissa-Sopimus ei koske lomautusperusteita, vaan ne määräy- oloista perhevapaa, opintovapaa ja asevelvollisuudentyvät lain mukaisesti. Sopimuksella ei ole rajattu suorittaminen. Toisaalta lomautusilmoituksen antami-lomautuksen kestoaikaa. selle myös näissä tapauksissa ei ole estettä. Jos työnte- kijä ilmoittaa lomautuksen kuluessa palaavansa työhön ennakoitua aikaisemmin jo ennen lomautuksen päätty-15 § Ennakkoselvitys mistä, työnantajan on kuitenkin annettava hänelle lomautusilmoitus.Työnantajan on käytettävissään olevien tietojen perus-teella esitettävä työntekijälle ennakkoselvitys lomautuk- Työnantajan korvausvelvollisuus eräissäsen perusteista sekä sen arvioidusta laajuudesta, poikkeuksellisissa tilanteissatoteuttamistavasta, alkamisajankohdasta ja kestosta. Jos Sopimuksen mukaan lomautus voi tapahtua joko tois-lomautus kohdistuu useaan työntekijään, selvitys voi- taiseksi tai määräajaksi työsuhteen säilyessä muutoindaan antaa luottamusmiehelle tai työntekijöille yhtei- voimassa.sesti. Selvitys on esitettävä viipymättä lomautuksen tar-peen tultua työnantajan tietoon. Selvityksen antamisen Lomautuksen tapahduttua toistaiseksi sen kestolle ei olejälkeen, ennen lomautusilmoitusta työnantajan on va- asetettu enimmäisaikaa. Työntekijällä on lomautusaikanarattava työntekijöille tai luottamusmiehelle tilaisuus oikeus irtisanoa työsopimus sen kestosta riippumatta il-tulla kuulluksi annetusta selvityksestä. man irtisanomisaikaa. Jos lomautuksen päättymisaika on työntekijän tiedossa, tätä oikeutta ei ole lomautuksenEnnakkoselvitystä ei tarvitse esittää, jos työnantajan on päättymistä edeltävän seitsemän päivän aikana.muun kuin työsopimuslain, muun sopimuksen tai muunhäntä sitovan määräyksen perusteella esitettävä vastaa- Jos työnantaja irtisanoo lomautetun työntekijän työsopi-va selvitys tai neuvoteltava lomauttamisesta työnteki- muksen päättymään lomautuksen aikana, työntekijälläjöiden tai luottamusmiehen kanssa. on oikeus saada irtisanomisajan palkkansa. Työnantaja Irtisanomissuojasopimus 2001 - 87
  • 89. saa vähentää irtisanomisajan palkasta 14 päivän palkan, jos Edellä esitetty koskee vain työnantajan ja työntekijäntyöntekijä on lomautettu lain tai sopimuksen mukaista yli välistä suhdetta eikä sillä ole otettu kantaa työttömyys-14 päivän lomautusilmoitusaikaa käyttäen. Korvaus makse- turvaa koskevien lakien säännöksiin.taan palkanmaksukausittain, ellei toisin sovita. Lomautus ja lyhennetty työaikaJos työntekijä irtisanoo työsopimuksensa lomautuksen Lomauttamismenettelyyn liittyvät määräykset koskevatkestettyä yhdenjaksoisesti vähintään 200 päivää, hänel- sekä varsinaista lomautusta (työnteon keskeyttäminenlä on oikeus saada korvauksena irtisanomisajan palk- kokonaan) että ns. kollektiivista siirtymistä lyhennettyynkansa, kuten edellisessä kappaleessa on sovittu. Korva- työaikaan. Näin ollen sopimuksen määräyksiä ennakko-us maksetaan työsopimuksen päättymistä seuraavana selvityksestä ja lomautusilmoitusajasta noudatetaan myösensimmäisenä työnantajan normaalina palkanmaksu- siirryttäessä lyhennettyyn työviikkoon, ellei toisin olepäivänä, ellei toisin sovita. sovittu.Tapauksissa, joissa työn vähyyden vuoksi irtisanottu Useissa työehtosopimuksissa on määräyksiä työtunti-työntekijä tällaisen syyn johdosta lomautetaan irti- järjestelmän muuttamisesta. Näissä tapauksissa on ky-sanomisaikana, määräytyy työnantajan palkanmaksu- symyksessä yleensä työaikajärjestelyt alalla tai yrityk-velvollisuus samojen periaatteiden mukaisesti. sessä noudatetun työajan puitteissa, eivätkä nämä tapa- ukset ole rinnastettavissa lyhennettyyn työaikaan siirty-E rorahan saamisen edellytysten katsotaan näissä tapa- miseen.uksissa alkavan sinä päivänä, jona työsuhde päättyy. Mikäli työehtosopimuksessa on määrätty lyhennettyynPoikkeukselliset lomautustilanteet työaikaan siirtymisessä noudatettavasta ilmoitus- menettelystä, syrjäyttää tällainen sopimusmääräys kes-1. Lomautuksen peruuttaminen kusjärjestöjen välisen sopimuksen määräykset.Mikäli työnantajalle lomautusilmoitusaikana ilmaantuuuutta työtä, voidaan lomautuksen peruuttaminen ilmoit- Työn alkamisesta ilmoittaminentaa ennen lomautuksen alkamista. Tällöin lomautus- Jos lomauttaminen on tapahtunut toistaiseksi, on työn-ilmoituksen merkitys poistuu ja myöhemmin toimeen- antajan ilmoitettava lomautetulle työntekijälle työn al-pantavien lomautusten on perustuttava uusiin lomautus- kamisesta vähintään seitsemän päivää aikaisemmin, jolleiilmoituksiin. toisin ole sovittu. Työntekijällä on tällöin oikeus irtisa- noa lomautuksen ajaksi toisen työnantajan kanssa te-2. Lomautuksen siirtäminen kemänsä työsopimus sen kestosta riippumatta viidenLomautusilmoitusaikana ilmaantuva työ voi kuitenkin päivän irtisanomisaikaa noudattaen. Määräyksen mu-olla luonteeltaan tilapäistä. Tällöin lomauttamisen pe- kaista ilmoitusta ei tarvitse tehdä silloin kun työntekijäruuttaminen kokonaan ei ole mahdollista vaan lomau- on lomautettu määräajaksi.tuksen alkamisajankohtaa voidaan siirtää myöhempäänajankohtaan. Lomautusta voidaan tällä perusteella siir- Muu työ lomautusaikanatää vain kerran uutta lomautusilmoitusta antamatta ja Lomauttaminen ei sopimuksen mukaan estä työnteki-enintään sillä määrällä, jonka lomautusilmoitusaikana jää ottamasta lomautusajaksi muuta työtä.ilmaantunut työ kestää. Mikäli työntekijä on ottanut lomautusajaksi muuta työ-Esimerkki tä lomautusilmoituksen antamisen jälkeen mutta ennenTyönantajan annettua 2.4.2001 lomautusilmoituksen kuin hänelle on ilmoitettu lomautuksen peruuttamises-17.4. alkavasta lomautuksesta hänelle ilmaantuu ta tai siirtämisestä, työntekijä ei ole velvollinen korvaa-10.4.2001 uutta työtä 7 päivän ajaksi. maan tästä työnantajalle mahdollisesti aiheutuvaa va- hinkoa. Tällaisessa tapauksessa työntekijä on velvolli-Työnantaja voi uutta lomautusilmoitusta antamatta siir- nen palaamaan työhön niin pian kuin se on mahdollis-tää lomautuksen alkamisajankohtaa siten 7 päivällä eli ta.24.4.2001. Asunto lomautusaikana3. Lomautuksen keskeyttäminen Sopimuksen mukaan asuntoedun säilymisestä lomautu-Työnantaja voi saada tilapäisen työn lomautuksen jo saikana noudatetaan työsopimuslain 13:5 §:n säännök-alettua. Lomauttamisen keskeyttämisen, mikäli siä. Tämän säännöksen mukaan työntekijällä on oike-lomautuksen on uutta ilmoitusta antamatta tarkoitus jat- us käyttää hänelle palkkaetuna annettua asuinhuoneistoakua välittömästi työn tekemisen jälkeen, tulee perustua sen ajan, jolloin työnteko on keskeytynyt hyväksyttäväntyönantajan ja työntekijän väliselle sopimukselle. Täl- syyn, kuten lomauttamisen, vuoksi. Työnantajalla onlainen sopimus on syytä tehdä ennen työn alkamista. kuitenkin oikeus periä työntekijältä vastike huoneistonSamassa yhteydessä on syytä selvittää tilapäisen työn käytöstä aikaisintaan palkanmaksuvelvollisuuden päät-arvioitu kestoaika. tymistä seuraavan toisen kalenterikuukauden alusta. Vastike saa olla neliömetriltä enintään määrä, joka on asumistukilain (408/1975) nojalla vahvistettu paikkakun-88 - Irtisanomissuojasopimus 2001
  • 90. nalla kohtuullisiksi enimmäisasumismenoiksi neliömetriä tekijöitä hakemassa työtä sen välityksellä. Paikallisellakohden. Vastikkeen perimisestä on ilmoitettava työnte- työvoimatoimistolla tarkoitetaan sen paikkakunnankijälle viimeistään kuukautta ennen maksu- työvoimatoimistoa, jonka alueella työtä on tarjolla. Työn-velvollisuuden alkamista. antajan käännyttyä työvoimatoimiston puoleen, tekee toimisto tiedustelun perusteella työvoimatilauksen ja selvittää, onko sopimuksen 19 §:ssä tarkoitettuja työn- tekijöitä työnhakijoina. Samassa yhteydessä on syytä selvittää, onko sellaisia työntekijöitä edelleen työttömi-IV ERINÄISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ nä työnhakijoina, jotka yli 200 päivää kestäneen lomautuksen jälkeen ovat TSL 5:7 §:n 3 momentin pe-17 § Työvoiman vähentämisjärjestys rusteella itse irtisanoneet työsuhteensa. Työnhakijat il- moitetaan työnantajalle ja entisille työntekijöille anne-Muusta kuin työntekijästä johtuvasta syystä tapahtuneen taan tavanomaiseen tapaan työhönosoitukset.irtisanomisen ja lomauttamisen yhteydessä on mahdol-lisuuksien mukaan noudatettava sääntöä, jonka mukaanviimeksi irtisanotaan tai lomautetaan yrityksen toimin- 20 § Seuraamusjärjestelmänalle tärkeitä ammattityöntekijöitä ja saman työnanta-jan työssä osan työkyvystään menettäneitä sekä että tä- Sen lisäksi, mitä sopimuksen 13 §:n 4 kappaleessa onmän säännön lisäksi kiinnitetään huomiota myös työ- sovittu, työnantajaa ei voida tuomita sopimuksessa tar-suhteen kestoaikaan ja työntekijän huoltovelvollisuuden koitettujen korvausten lisäksi myöskään työehtosopimus-määrään. lain 7 §:n mukaan maksamaan hyvityssakkoa siltä osin kuin kysymyksessä on työehtosopimukseen perustu-Työvoiman vähentämisjärjestystä koskevissa riidoissa vien mutta sinänsä samojen velvollisuuksien rikkomi-noudatetaan 10 §:ssä sovittuja kanneaikoja. nen, joista sopimuksen mukainen korvaus on määrät- ty.SoveltamisohjeMääräyksellä ei ole kumottu vuonna 1997 tehdyn TT- Menettelytapamääräysten noudattamatta jättämisestä eiSAK yleissopimuksen määräyksiä. Näin ollen mainitus- aiheudu työehtosopimuslain tarkoittamiasa sopimuksessa ja työsopimuslain 7:9 §:ssä tarkoitettu- hyvityssakkoseuraamuksia. Määräysten noudattamattajen erityisryhmien irtisanomissuojaa koskevat määräyk- jättäminen otetaan huomioon työsopimuksenset ovat ensisijaisia tämän sopimuksen 17 §:n perusteettomasta irtisanomisesta tuomittavan korvauk-määräykseen nähden. sen suuruutta määrättäessä. Muutoin seuraamusjärjestelmän osalta noudatetaan ai-18 § Irtisanomista tai lomautusta emmin vallinnutta käytäntöä.koskeva ilmoitus luottamusmiehelleja työvoimaviranomaiselle 21 § VoimaantulomääräysJos kysymyksessä on taloudellisista tai tuotannollisistasyistä tapahtuva työvoiman vähentäminen taikka Tämä sopimus tulee voimaan 1.6.2001 ja on voimassalomauttaminen, ilmoitetaan siitä asianomaiselle toistaiseksi kuuden kuukauden irtisanomisajalla.luottamusmiehelle. Jos toimenpide kohdistuu vähintäänkymmeneen työntekijään, on siitä ilmoitettava myös Sopimus on neuvoteltu työryhmässä, jossa SAK:ta ovattyövoimaviranomaiselle, paitsi jos työnantajalla on muun edustaneet osastopäällikkö Kirsti Palanko-Laaka ja vas-lain perusteella vastaava velvollisuus. taava lakimies Jorma Rusanen sekä TT:tä varatuomari Hannu Rautiainen ja varatuomari Ismo Äijö.19 § Takaisinottaminen Helsingissä 10. päivänä toukokuuta 2001Työnantajan on tarjottava työtä tuotannollisella ja talo- TEOLLISUUDEN JA TYÖNANTAJAINudellisella perusteella tai saneerausmenettelyn yhtey- KESKUSLIITTOdessä irtisanomalleen, työvoimatoimistosta edelleen työ- Johannes Koromatä hakevalle entiselle työntekijälleen, jos hän tarvitsee Seppo Riskityöntekijöitä 9 kuukauden kuluessa työsuhteen päätty- Lasse Laatunenmisestä samoihin tai samankaltaisiin tehtäviin, joita irti-sanottu työntekijä oli tehnyt. SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ SAKSoveltamisohje Lauri IhalainenTyönantaja täyttää velvollisuutensa tiedustelemalla pai- Kirsti Palanko-Laakakallisesta työvoimatoimistosta, onko irtisanottuja työn- Irtisanomissuojasopimus 2001 - 89
  • 91. ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJAAika 10.5.2001Paikka TT:n toimisto, Eteläranta 10Läsnä Johannes Koroma TT Lasse Laatunen TT Seppo Riski TT Hannu Rautiainen TT Lauri Ihalainen SAK Kirsti Palanko-Laaka SAK Jorma Rusanen SAK1 Sovittiin, että pöytäkirja tarkastetaan täs- sä kokouksessa ja että kaikki osanotta- jat allekirjoittavat sen.2 Hyväksyttiin ja allekirjoitettiin TT-SAK irtisanomissuojasopimus ja todettiin, että se tulee voimaan 1.6.2001. Todettiin, että allekirjoitetulla irtisano- missuojasopimuksella kumotaan TT:n ja SAK:n välillä 14.6.1991 allekirjoitettu ir- tisanomissuojaa ja lomautusta koskeva yleissopimus soveltamisohjeineen sekä sopimukseen ja sen soveltamisohjeisiin myöhemmin tehdyt muutokset.3 Todettiin, että sopimus sitoo kaikkia niitä keskusliittoihin kuuluvia jäsenliittoja, jotka eivät viimeistään 28.5.2001 ole il- moittaneet jäävänsä sopimuksen ulko- puolelle.4 Merkittiin, että sopimus on neuvoteltu työryhmässä, jonka työskentelyyn ovat osallistuneet TT:stä Hannu Rautiainen ja Ismo Äijö sekä SAK:sta Kirsti Palanko- Laaka ja Jorma Rusanen.Vakuudeksi Hannu Rautiainen Jorma RusanenTarkastettu Lauri Ihalainen Johannes Koroma Kirsti Palanko-Laaka Seppo Riski Lasse Laatunen90 - Irtisanomissuojasopimus 2001
  • 92. JORMA RUSANEN: IRTISANOMISSUOJASOPIMUS 2001Tämä kirja on tarkoitettu käytännön oppaaksi työpaikoille. Siitä on hyötyä myösluottamusmiehille ja toimitsijoille. Kirja esittelee TT:n ja SAK:n välisen uuden irtisanomis-suojasopimuksen sisällön kattavasti. Kirjasta on hyötyä myös niillä aloilla, joilla ontähän keskeiseen keskusjärjestösopimukseen pohjautuva oma irtisanomissuojasopimus.Liitteinä ovat sopimusteksti ja kattava kooste työtuomioistuimen oikeuskäytännöstä.Kirjan tekijä on SAK:n vastaava lakimies Jorma Rusanen. Hän oli mukana neuvottelemassauutta irtisanomissuojasopimusta. Irtisanomissuojasopimus 2001I SB N 951-714-218-8V A L K E A L A N PA I N O K A R E L I A O Y, V A L K E A L A 2 0 0 2 J O R M A R U S A N E N

×