8·2009Ilmasto- ja energiapoliittinen                puheenvuoro                     Joulukuu 2009
Joulukuu 2009   Lisätiedot:              Tilaukset:                Janne Metsämäki          SAK                janne.metsa...
SAK · SAK:n ilmasto- ja energiapoliittinen puheenvuoro 2009                                    1SISÄLTÖ1 JOHDANTO ...........
2   SAK · Puheenvuoro 8/2009
SAK · SAK:n ilmasto- ja energiapoliittinen puheenvuoro 2009   31 JOHDANTOSAK:n ilmasto- ja energiapoliittinen puheenvuoro ...
4     SAK · Puheenvuoro 8/2009Globaalit kasvihuonekaasupäästöt energiantuotannosta, Gt.Lähde: Kansainvälinen energiajärjes...
SAK · SAK:n ilmasto- ja energiapoliittinen puheenvuoro 2009   5seen ja siihen sopeutumiseen tähtäävän rahoituksen ja inves...
6    SAK · Puheenvuoro 8/2009ajassa energiatehokkuutta radikaalisti parantamalla. Erityisesti energiain-tensiteettiä pitää...
SAK · SAK:n ilmasto- ja energiapoliittinen puheenvuoro 2009   7Suurin osa kasvihuonekaasupäästöistä syntyy taloudellisesta...
8     SAK · Puheenvuoro 8/20093.1 Investointeja päästöttömään energiaanLähivuosina Suomessa poistuu käytöstä runsaasti ene...
SAK · SAK:n ilmasto- ja energiapoliittinen puheenvuoro 2009   9Kuva 3.5. Energian kokonaiskulutus 1970–2008 (Tilastokeskus...
10    SAK · Puheenvuoro 8/2009Vanhenevan teknologian tilalle tarvitaan uusia investointeja kaikkiin pääs-töttömiin energia...
SAK · SAK:n ilmasto- ja energiapoliittinen puheenvuoro 2009   11kehityksen rajulla hidastumisella, on alettu pohtia, voisi...
12   SAK · Puheenvuoro 8/2009Elinkeinoelämä2 on arvioinut sähköntarvetta syksyllä 2009 tuoreimpien tie-tojen valossa ja ta...
SAK · SAK:n ilmasto- ja energiapoliittinen puheenvuoro 2009            13tuottaa tällä hetkellä peräti 70 prosenttia Suome...
14    SAK · Puheenvuoro 8/2009Puun osuutta energiantuotannosta tulisi harkitusti kasvattaa ottaen huomi-oon kestävän kasvu...
SAK · SAK:n ilmasto- ja energiapoliittinen puheenvuoro 2009   15Tehokasta ja tasapuolista tukeaJotta uusiutuvien energialä...
16    SAK · Puheenvuoro 8/2009Päästökauppaa on sovellettu EU:ssa vuodesta 2005 lähtien. Ohjauskeino-na se on ottanut vasta...
SAK · SAK:n ilmasto- ja energiapoliittinen puheenvuoro 2009   17Eri talousalueilla voi jatkossa olla erilaisia keinoja tot...
18   SAK · Puheenvuoro 8/2009on rakennettava joukkoliikenneyhteyksien varrelle tai niihin on luotava toi-mivat joukkoliike...
SAK · SAK:n ilmasto- ja energiapoliittinen puheenvuoro 2009              19käyttö on esimerkiksi muissa Pohjoismaissa huom...
20    SAK · Puheenvuoro 8/2009den laajentuminen pohjoismaista Itämeren ympäristöön ja siitä edelleenmanner-Eurooppaan teke...
SAK · SAK:n ilmasto- ja energiapoliittinen puheenvuoro 2009   21vihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi ja vähähiilistä, hall...
22      SAK · Puheenvuoro 8/2009On mahdollista, että heikossa asemassa oleva työntekijä voi vastustaamuutoksia, koska pelk...
SAK · SAK:n ilmasto- ja energiapoliittinen puheenvuoro 2009   23tuotteiden ja palvelujen tuottaja. Jotta tähän tavoitteese...
24     SAK · Puheenvuoro 8/2009ilmastosopimus on hyväksyttävissä, jos työpaikat kyetään turvaamaan par-haalla mahdollisell...
SAK · SAK:n ilmasto- ja energiapoliittinen puheenvuoro 2009   25ja teollisuus kykenee uudistumaan. Uhkia kohdistuu erityis...
26    SAK · Puheenvuoro 8/2009mään joutuneille aloille ja alueille on suunnattava tukea nykyisten raken-nemuutostukien tap...
SAK · SAK:n ilmasto- ja energiapoliittinen puheenvuoro 2009   27esimerkiksi aineettomia palveluja tuottavat tai muuten pää...
Ilmasto- ja energiapoliittinen puheenvuoro
Ilmasto- ja energiapoliittinen puheenvuoro
Upcoming SlideShare
Loading in...5
×

Ilmasto- ja energiapoliittinen puheenvuoro

325

Published on

SAK:n julkaisusarja

SAK:laisen ay-liikkeen ja työntekijöiden näkökulma ajankohtaiseen ilmastokeskusteluun.

Published in: News & Politics
0 Comments
0 Likes
Statistics
Notes
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

No Downloads
Views
Total Views
325
On Slideshare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
1
Actions
Shares
0
Downloads
2
Comments
0
Likes
0
Embeds 0
No embeds

No notes for slide

Ilmasto- ja energiapoliittinen puheenvuoro

  1. 1. 8·2009Ilmasto- ja energiapoliittinen puheenvuoro Joulukuu 2009
  2. 2. Joulukuu 2009 Lisätiedot: Tilaukset: Janne Metsämäki SAK janne.metsamaki@sak.fi puh. 020 774 000 puh.020 774 0151 SAK, PL 157 00531 Helsinki
  3. 3. SAK · SAK:n ilmasto- ja energiapoliittinen puheenvuoro 2009 1SISÄLTÖ1 JOHDANTO .............................................................................................. 3 2 NEUVOTTELUT KANSAINVÄLISESTÄ ILMASTOSOPIMUKSESTA ... 3 2.1 YK:n ilmastosopimusneuvottelut.................................................................... 3 2.2 EU:n tavoitteet Kööpenhaminan kokoukseen ............................................... 4 3 SUOMEN ENERGIARATKAISUT ............................................................ 5 3.1 Investointeja päästöttömään energiaan ......................................................... 8 3.2 Sähkön tarve kasvaa ...................................................................................... 10 3.3 Uusiutuvia energianlähteitä tuettava kustannustehokkaasti .................... 12  Vesivoima ........................................................................................................... 13  Metsät ja biomassa............................................................................................. 13  Tuulivoima .......................................................................................................... 14  Liikennepolttoaineet............................................................................................ 14  Tehokasta ja tasapuolista tukea ......................................................................... 15 3.4 Kasvihuonekaasupäästöt laskuun ................................................................ 15  Päästökauppa leikkaa hiilidioksidipäästöjä ........................................................ 15  Maltillista vero-ohjausta ...................................................................................... 17  Järkevää yhdyskuntarakentamista ..................................................................... 17  Energiatehokkuutta julkiselle sektorille............................................................... 18  Teollisuudelle keppiä ja porkkanaa .................................................................... 18  Puussa hyödyntämättömiä mahdollisuuksia ...................................................... 18  Jätteet hyötykäyttöön.......................................................................................... 18  Jokainen voi vaikuttaa ........................................................................................ 19 3.5 Tehokkuutta sähkömarkkinoilta .................................................................... 19 4 ILMASTOSOPIMUS JA AY-LIIKE ......................................................... 20 4.1 Kansainvälisen ay-liikkeen tavoitteet ilmastoneuvotteluissa .................... 20 4.2 Työntekijöiden turva ilmastonmuutoksessa................................................ 21 4.3 Tavoitteena reilu ja kunnianhimoinen sopimus .......................................... 22 4.4 Eurooppalaisen ja pohjoismaisen ammattiyhdistysliikkeen tavoitteet.... 22 5 SAK:N ILMASTOPOLIITTISET TAVOITTEET ...................................... 23 5.1 Tarvitaan kattava kansainvälinen sopimus.................................................. 23 5.2 Suomessa tehtävä kestäviä energiaratkaisuja ............................................ 24 5.3 Kohti kestävää tuotantoa ja tuotteita ............................................................ 24 5.4 Kohti sosiaalisesti kestävää ilmastopolitiikkaa........................................... 25 5.5 Ilmastonmuutoksen torjunta myös luo työtä ............................................... 26 5.6 Työpaikoille ympäristönsuojeluyhteistyötä ................................................. 27 
  4. 4. 2 SAK · Puheenvuoro 8/2009
  5. 5. SAK · SAK:n ilmasto- ja energiapoliittinen puheenvuoro 2009 31 JOHDANTOSAK:n ilmasto- ja energiapoliittinen puheenvuoro tuo esiin SAK:laisen ay-liikkeen ja työntekijöiden näkökulman ajankohtaiseen ilmastokeskusteluun.Ilmastonmuutos on maailmanlaajuinen ongelma, joten haasteeseen vas-taamiseen tarvitaan kansainvälistä yhteistyötä. Päästöjä on vähennettävä,mutta väistämättä ilmastomuutokseen on myös sopeuduttava.Ilmastonmuutoksen asettamat haasteet ovat erityisen vaikeita siksi, ettäpäästöt liittyvät suoraan nykyisiin talouden rakenteisiin ja tuotantotapoihin.Fossiilisten polttoaineiden avulla maailmantalous on kyennyt kasvamaanparin sadan vuoden ajan. Siirtyminen päästöttömiin energialähteisiin ei ta-pahdu kivuttomasti eikä hetkessä.Globaalina haasteena ilmastonmuutos koskettaa kaikkia, myös suomalaistapalkansaajaa. Toimenpiteet ilmastokriisin hallitsemiseksi muokkaavat tuo-tantotapoja, elinkeinorakennetta ja energiapolitiikkaa. Tehtävillä ratkaisuillaon vaikutuksia työhön ja työpaikkoihin, työmatkoihin ja arkeen. Ammattiyh-distysliikkeen tehtävänä on varmistaa, että ilmastonmuutokseen vastaavatilmasto- ja energiapoliittiset uudistukset toteutetaan kestävällä tavalla ja si-ten, että kustannukset jakautuvat yhteiskunnassa oikeudenmukaisesti.Toistaiseksi ilmastopolitiikan edelläkävijä on ollut Euroopan unioni. EU:npäästöt ovat noin 14 prosenttia maailman päästöistä, kun bruttokansan-tuote vastaa kolmannesta. EU:n talouden painopiste on siis jo siirtynyt vä-hemmän kasvihuonekaasuja tuottavaksi. EU:n esimerkkiä pitäisikin seuratamyös muualla maailmassa.Talouskasvu on kuitenkin edelleen pitkälti hiiliriippuvaista. Vuonna 2008 ta-louskasvun hiilisidonnaisuus kääntyi uudelleen kasvuun. Taloustaantumanjälkeen kasvua tulisi rakentaa entistä määrätietoisemmin kestävän kehityk-sen perustalle.2 NEUVOTTELUT KANSAINVÄLISESTÄILMASTOSOPIMUKSESTA2.1 YK:n ilmastosopimusneuvottelutYK:n ilmastosopimus astui voimaan vuonna 1994. Sopimuksen tavoitteenaon vakiinnuttaa ilmakehän kasvihuonekaasujen määrä vaarattomalle tasol-le. Ilmastosopimukseen sisältyvä Kioton pöytäkirja vuodelta 1997 velvoittaateollisuusmaita vähentämään kuuden eri kasvihuonekaasun päästöjä yh-teensä 5,2 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuosien 2008–2012 aikana.Myös Suomi on sitoutunut sopimukseen.
  6. 6. 4 SAK · Puheenvuoro 8/2009Globaalit kasvihuonekaasupäästöt energiantuotannosta, Gt.Lähde: Kansainvälinen energiajärjestö.Kansainvälistä ilmastopolitiikkaa ohjaa myös Balin toimintaohjelma vuodel-ta 2007. Siinä määritellään pitkän aikavälin globaalit päästövähennystavoit-teet, suunnitelmat rahoituksesta ja teknologioiden siirrosta sekä ns. REDD-mekanismi, jolla pyritään vähentämään metsäkadosta aiheutuvia päästöjäkehitysmaissa.Parhaillaan ilmastoneuvotteluja käydään vuoden 2012 jälkeisestä sopimus-järjestelmästä. Tavoitteena on saada neuvottelut päätökseen joulukuussaKööpenhaminassa. Kööpenhaminan kokouksessa tehtävät päätökset vai-kuttavat merkittävästi mm. energiantuotantoon, teollisuuteen, liikenteeseenja asumiseen.Kööpenhaminan neuvotteluja käydään kahdessa työryhmässä, joista toinenkäsittelee Balin toimintaohjelman mukaisia asioita ja toinen neuvottelee te-ollisuusmaiden tulevista päästövähennysvelvoitteista. Ilmastosopimuksentulevaisuus riippuu siitä, kyetäänkö Kööpenhaminassa neuvottelemaan riit-tävät päästövähennykset ja rahoitus sovittaville toimenpiteille. Jotta ilmas-tonmuutosta hillitsevään tavoitteiseen päästäisiin, teollisuusmaiden pitäisivähentää päästöjä 25–40 prosenttia vuoden 1990 tasosta ja kehitysmaiden15–30 prosenttia perusuraan verrattuna vuoteen 2020 mennessä. Vuoteen2050 mennessä globaaleja päästöjä pitäisi vähentää 50 prosenttia, mikätarkoittaa noin 80 prosentin päästövähennyksiä teollisuusmaissa.Kööpenhaminassa on tarkoitus päättää myös siitä, miten tavoitekriteerienvertailukelpoisuus varmistetaan, minkälaisia toimia kansallisiin päästörajoi-tuksen sopeutumisstrategioihin ja metsäkadon ehkäisemissuunnitelmiin si-sällytetään, miten niitä mitataan, kuinka niistä raportoidaan ja millä meka-nismeilla tulokset todennetaan. Neuvottelujen kulkuun vaikuttaa vahvasti,millaiset velvoitteet erityisesti Yhdysvallat ja suuret kehittyvät taloudet kutenKiina, Intia ja Brasilia hyväksyvät. Onnistuminen riippuu valtioiden poliitti-sesta tahdosta.2.2 EU:n tavoitteet Kööpenhaminan kokoukseenEuroopan komission tiedonannossa Kohti kattavaa ilmastosopimusta Köö-penhaminassa (tammikuu 2009) todetaan EU:n haasteiksi Kööpenhaminansopimuksen aikaansaamisessa vertailukelpoiset tavoitteet ja toimet, niidenrahoitus sekä tehokkaiden hiilimarkkinoiden perustaminen. Lisäksi sopi-muksen yhteydessä olisi luotava strategiat ilmastonmuutoksen hillitsemi-
  7. 7. SAK · SAK:n ilmasto- ja energiapoliittinen puheenvuoro 2009 5seen ja siihen sopeutumiseen tähtäävän rahoituksen ja investointien kas-vattamiseksi.EU on jo omalta osaltaan päättänyt vähentää hiilidioksidipäästöjä 30 pro-sentilla vuoden 1990 tasosta, mikäli kattava sopimus syntyy. Kehitysmai-den tavoitetasoksi EU:n komissio esittää 15–30 prosentin vähennystä vuo-delle 2020 normaalisti toteutuvista päästöistä. Tavoitteiden asettelussahuomioitaisiin kansallinen tulotaso, energiatehokkuus ja muita valtiokohtai-sia muuttujia. EU ei ehdota neuvotteluihin maakategorioita vaan lähtee sii-tä, että maakohtainen eriyttäminen tapahtuu toimissa ja rahoituksessa. Li-säksi EU esittää kaikille muille paitsi vähiten kehittyneille maille pakollisiakansallisia päästöjenvähentämisstrategioita. Strategioiden rekisteröiminenolisi ehtona rahoitukselle ja tekniselle tuelle ja ne arvioitaisiin kokonaisval-taisesti vuonna 2016.Rahoituksesta EU toteaa, että tuen on oltava mitattavaa, raportoitavaa jatodennettavaa, mutta myös ennakoitavaa, varmaa, tasaista ja nykyisen ke-hitysrahoituksen lisäksi ohjattavaa, uutta rahaa. Julkisen rahoituksen perus-teeksi kaavaillaan päästöjä ja maksukykyä. Rahoituskeinoja voisivat ollabudjettirahoitus tai kansainväliset innovatiiviset verot ja maksut. Myös laiva-ja lentoliikennettä on ehdotettu maksajaksi.Teknologisessa yhteistyössä kehittyneiden ja kehittyvien maiden välillä EUpainottaa teknologisten valmiuksien tukemisen sekä koulutuksen ja tiedo-tuksen merkitystä, teknologiayhteistyötä, avainteknologioita ja erillisiä so-pimuksia.Hiilimarkkinoiden kehittämisestä komission tiedonannossa todetaan, ettäEU tavoittelee OECD:n laajuisia hiilimarkkinoita vuoteen 2015 mennessä.Näin saataisiin taloudellisesti kehittyneimmät kehitysmaat mukaan vuoteen2020 mennessä. Samassa yhteydessä kehiteltäisiin uudet sektorimekanis-mit ja uudistettaisiin puhtaan kehityksen mekanismia CDM:ää (clean deve-lopment mechanism).3 SUOMEN ENERGIARATKAISUTEU:ssa ilmasto- ja energiapolitiikka kytkeytyvät yhteen päätöksissä, joissaasetetaan jäsenmaille tavoitteet päästöjen vähentämiseksi. Tavoitteissamääritellään päästöjen vähentämistavoitteet, uusiutuvilla energialähteillätuotettavan energian tavoiteosuudet, päästökaupan periaatteet sekä bio-polttoaineen tuotantotavoitteet.Suomen hallituksen vuonna 2008 laatimassa ilmasto- ja energiastrategias-sa on kirjattu Suomen toimenpiteet EU:n asettamien tavoitteiden saavutta-miseksi. Päästövähennysten ohella päämääränä on useisiin energialähtei-siin nojaava mahdollisimman vähäpäästöinen energiantuotanto. Strategias-sa on määritelty pyrkimys sähköntuotannon omavaraisuuteen ja uusiutuvanenergiantuotannon edistämiseen sekä varautuminen ydinvoiman lisäraken-tamiseen.Hallituksen syksyllä 2009 hyväksymässä tulevaisuusselonteossa asetetaantavoitteeksi Suomen päästöjen vähentäminen vähintään 80 prosentilla vuo-den 1990 tasosta vuoteen 2050 mennessä osana kansainvälistä yhteistyö-tä. Talouden energiaintensiteetti on tarkoitus vähintään puolittaa samassa
  8. 8. 6 SAK · Puheenvuoro 8/2009ajassa energiatehokkuutta radikaalisti parantamalla. Erityisesti energiain-tensiteettiä pitää parantaa palvelualoilla, jossa energiatehokkuuteen on tä-hän asti panostettu vähemmän kuin teollisuudessa. Käytännössä energiain-tensiteetin laskeminen merkitsee energiatehokkuuden parantamista etenkinlämmityksessä, valaistuksessa ja kuljetuksissa. Uusiutuvan energian osuusnostaa vähintään 60 prosenttiin energian loppukulutuksesta. Kysymys onpitkän aikavälin tavoitteista.Suomi on sitoutunut sekä Kioton sopimukseen että EU:n päästö- ja ener-giatavoitteisiin. Ne edellyttävät Suomelta muun muassa energian kulutuk-sen rajoittamista. Eri toimenpiteet saattavat nostaa energian hintaa. Myösasumisen ja liikenteen aiheuttavat kustannukset voivat kasvaa. Yhtenä on-gelmana on, että lisäkustannukset eivät jakaudu tasaisesti eri kotitalouksienvälillä. Valtioneuvoston vuonna 2008 teettämän selvityksen mukaan huo-nosti hoidetusta ilmasto- energiapolitiikasta kärsivät erityisesti pienituloiset1.Ilmastopolitiikassa tulisikin ottaa huomioon yhteiskunnallinen oikeudenmu-kaisuus ja tulonjako. Ympäristö- ja talouspolitiikan on yhdessä pyrittävävälttämään kotitalouksien elinkustannusten ja energian hinnan äkillinennousu. Avainasemassa on energiapolitiikka, jonka tehtävänä on edistääpäästöttömän sähköntuotantokapasiteetin nopeaa lisärakentamista, sekäliikennepolitiikka, jonka tulisi suosia raideliikennettä ja vähäpäästöisten au-tojen käyttöönottoa. Lisäksi on tärkeää huomioida, miten energia- ja kulu-tusverot kohdentuvat sekä ja huolehditaan työntekijöiden asemasta muu-tostilanteissa.Kuva 3.1. Kasvihuonekaasupäästöt Suomessa sektoreittain vuonna 2007(Tilastokeskus).1 Jaakko Kiander: Ilmastopolitiikka ja tulonjako. Selvitys Vanhasen II hallituksen tulevaisuusselontekoavarten. Valtioneuvoston kanslian julkaisu 22/2008.
  9. 9. SAK · SAK:n ilmasto- ja energiapoliittinen puheenvuoro 2009 7Suurin osa kasvihuonekaasupäästöistä syntyy taloudellisesta toiminnastaja siihen liittyvästä energian tuotannosta ja kulutuksesta. Tätä voi kuvataseuraavalla yhtälöllä:Ensimmäinen muuttuja kuvaa energian puhtautta päästöjen mielessä, elienergiateknologiaa. Toinen kuvaa sitä, kuinka tuotannon energiatehokkuuskehittyy, ja kolmas taloudellisen toiminnan laajuutta.Päästöjä voidaan alentaa rakentamalla ja ottamalla käyttöön vähäpäästöi-sempää energiateknologiaa, vähentämällä energian käyttöä tuotannossatai luopumalla taloudellisesta kasvusta. Talouskasvua tarvitaan jatkossakintyöllisyyden ja hyvinvointiyhteiskunnan rahoituksen turvaamiseksi, muttakahteen ensimmäiseen muuttujaan vaikuttamalla päästöjen määrä voidaansaada merkittävään laskuun.Suomen ja suomalaisen palkansaajan kannalta keskeinen kysymys on, mi-ten Suomi pystyy vastaamaan ilmastopolitiikan haasteeseen ja samalla tur-vaamaan palkansaajien työpaikat sekä hyvinvointivaltion rahoituksen. Min-kälaisiin velvoitteisiin sitoudutaan ja miten ne toteutetaan?Pääosa Suomessa käytettävästä energiasta kuluu asumiseen, liikkumiseenja teollisuuteen. Energian käytön jakautuminen eri sektoreiden kesken esi-tetään kuvassa 3.2. Kylmässä, pitkien etäisyyksien maassa rakennustenlämmitykseen ja liikenteeseen kului vuonna 2008 yhteensä 38 prosenttiaenergian loppukäytöstä. Teollisuuden osuus energiankäytöstä on noin 50prosenttia.Kuva 3.2. Energian loppukäyttö sektoreittain 1970–2008 (Tilastokeskus2009). Huom. 1 PJ = 0,278 TWh
  10. 10. 8 SAK · Puheenvuoro 8/20093.1 Investointeja päästöttömään energiaanLähivuosina Suomessa poistuu käytöstä runsaasti energiantuotannon ka-pasiteettia, kun etenkin hiilivoimalat saavuttavat käyttöikänsä pään. Tilanneon Suomelle sekä ongelma että mahdollisuus. Jos käytöstä poistuva pääs-töjä tuottava kapasiteetti pystytään korvaamaan puhtaammalla energian-tuotannolla, seuraukset ilmastolle ovat myönteisiä. Uudistuvan sähköntuo-tantokapasiteetin pitää pystyä teholtaan vastaamaan myös talvikuukausienhuippukulutustasoihin.Suomen vahva riippuvuus energiantuonnista on haaste energiaturvallisuu-delle. Yli puolet Suomen käyttämästä energiasta ja energiaraaka-aineestaon tällä hetkellä tuonnin varassa. Sähkön tuonnin osuus Suomen sähkön-kulutuksesta on kasvanut viime vuosina. Olosuhteista riippuen tuontisähkönosuus on ollut 12–20 prosenttia. Hallituksen ilmasto- ja energiastrategiassaon perustellusti korostettu tuontiriippuvuuden vähentämistä.Sähkön osalta tärkein tuontimaa on Venäjä, joka on Suomen pitkäaikainenkauppakumppani. Venäjän omat energiatarpeet voivat kuitenkin keskipitkäl-lä aikavälillä vaikuttaa toimitusvarmuuteen. Suomen energiaturvallisuuttatulee jatkossa vahvistaa nostamalla omavaraisuusastetta ja kannustamallakotimaisen energiantuotannon lisäämiseen.Energian käyttö perustuu Suomessa edelleen laajasti uusiutumattomiinenergialähteisiin, joiden käyttäminen tuottaa ilmakehään kasvihuonekaasu-ja. Tyypilliseen vertailuryhmään eli muihin Pohjoismaihin verrattuna Suo-messa on selvästi vähemmän taloudellisesti hyödynnettävissä olevaa tuuli-ja vesivoimaa. Jatkossa investoinnit on kuitenkin kohdennettava päästöt-tömiin tai vähäpäästöisiin energiamuotoihin.Yli neljännes kulutetusta energiasta perustui vuonna 2008 öljyn käyttöön.Raakaöljy ja sen erilaiset jalosteet ovat kriittisen tärkeitä panoksia nykyisel-le talousjärjestelmälle. Koska öljy on rajallinen luonnonvara, on riippuvuu-desta pyrittävä määrätietoisesti irrottautumaan. Öljyn hinnan ennustetaanlähitulevaisuudessa nousevan selvästi. Tämä voi halvaannuttaa koko maa-ilmantalouden, ellei muuttuneeseen tilanteeseen valmistauduta ajoissa.Vaihtoehtoja öljylle etsitään parhaillaan kiihtyvällä tahdilla. Suomalaisia yri-tyksiä on lupaavasti mukana tutkimassa esimerkiksi raakaöljyn korvaaviabiomassaratkaisuja. Öljypohjaiset polttoaineet ovat kuitenkin vielä monissatapauksissa selvästi tehokkaampia ja antavat paremman hyötysuhteen kuinuusiutuvat vaihtoehdot, joten paljon työtä on vielä edessä.Suomessa sekä energian tuotannon että kulutuksen rakenne poikkeaakeskeisesti monista muista vertailumaista. Eroavaisuudet liittyvät etenkintalouden rakenteeseen. Suomi kuuluu OECD-maiden joukossa avoimimpiintalouksiin, mikä tarkoittaa ulkomaankaupan suurta osuutta BKT:sta. Myösharvan asutuksen vuoksi energiankäyttö on Suomessa asukasta kohdenvertailumaita suurempaa. Viennin, teollisuuden ja etenkin metsä- ja metalli-teollisuuden energiatarpeet tekevät Suomesta suhteellisen energiaintensii-visen maan. Toisaalta Suomi on maailman kärjessä kulutettua energiayk-sikköä kohden syntyvässä arvonlisässä.
  11. 11. SAK · SAK:n ilmasto- ja energiapoliittinen puheenvuoro 2009 9Kuva 3.5. Energian kokonaiskulutus 1970–2008 (Tilastokeskus 2009)Kuva 3.6. Sähkön hankinta 1970–2008 (Tilastokeskus 2009)Vaikka sähköä ja energiaa on käytettävä jatkuvasti huolellisemmin hyödyk-si, niiden saanti kohtuulliseen hintaan ovat tärkeä osa Suomen taloudelli-selle menestykselle. Riittävä edullisen sähkön saanti on turvattava kotitalo-uksille, kasvavalle palvelusektorille sekä teollisuudelle myös jatkossa.Teollisuudelle edullinen energian hinta on ollut Suomessa tärkeä kustan-nusetu. Energiainvestoinnit ovat viime vuosina olleet merkittävin yksityistensijoitusten osa kansantaloudessa. Ne luovat osaltaan pitkäjänteisyyttä jauskottavuutta Suomen teolliselle tulevaisuudelle.Nykyiset energiantuotantolaitokset on suurelta osin rakennettu 1970–1980-luvuilla ja ne poistuvat nopeaa tahtia käytöstä. Etenkin hiililauhdetuotannos-ta olisi hyödyllistä päästä eroon, jotta päästöjä kyettäisiin leikkaamaan.Vanhojen laitosten kohdalla edes kehittyvä hiilidioksidin talteenottoteknolo-gia tuskin tulee tarjoamaan tyydyttäviä ratkaisuja suurten kustannustenvuoksi.
  12. 12. 10 SAK · Puheenvuoro 8/2009Vanhenevan teknologian tilalle tarvitaan uusia investointeja kaikkiin pääs-töttömiin energiamuotoihin. Parhaiten investointien syntymistä edistetäänpitkäjänteisellä ja johdonmukaisella energiapolitiikalla. Perusvoimassa kes-keisessä roolissa on edelleen ydinvoima, eikä uusien ydinvoimarakentami-sen lupahakemuksia ole syytä poliittisin perustein hylätä.Pääasiassa kokemukset ydinvoiman käytöstä ovat Suomessa myönteisiä.Uuden ydinvoimalan periaatepäätöstä harkittaessa on otettava huomioonarviot tulevaisuuden energiatarpeesta, kasvihuonekaasujen vähentämistar-ve sekä kohtuuhintaisen energian saannin merkitys erityisesti teollisuudelle,mutta myös koko Suomen kansantaloudelle ja työllisyydelle. SAK:n näke-mys on, että energiaomavaraisuus ja kohtuuhintainen vähäpäästöinenenergia ovat keskeisiä tekijöitä Suomen teollisuuden ja palveluiden työlli-syyden ja kilpailukyvyn ylläpitämisessä. SAK on lausunnoissaan uusistaydinvoimalahankkeista todennut, että riittävän ja päästövapaan energian-saannin turvaamiseksi ydinvoiman lisärakentamiselle Suomessa on ole-massa perusteet.Julkisessa keskustelussa on ajoittain esitetty, että energiatehokkuutta voi-taisiin tehostaa sähkön hintaa nostamalla. On kuitenkin huomattava, ettätukkusähkön korkea hinta vaikeuttaisi erityisesti energiaintensiivisten alo-jen, kuten metallijalostuksen toimintamahdollisuuksia. Kapasiteetti sopeu-tuu hitaasti ja investoinnit ovat kalliita, joten muutokseen liittyy paljon epä-varmuustekijöitä. Siksi on järkevämpää tukea investointeja energia- ja säh-kömarkkinoilla ja tarvittaessa säädellä sähkön hintaa esimerkiksi sähköve-rojen avulla. Tällöin sähkön hinnasta aiheutuva yhteiskunnallinen kustan-nusriski muodostuu selvästi pienemmäksi.3.2 Sähkön tarve kasvaaEtenkin uusien ydinvoimalupahakemusten yhteydessä on herännyt vilkaskeskustelu sähkön tarpeesta tulevaisuudessa. Muun muassa suurten sellu-ja paperitehtaiden sulkemiset ovat poikineet arvioita, joiden mukaan säh-könkulutus ei Suomessa enää jatkossa kasvaisi. On kuitenkin tärkeää, etteitulevaisuuden sähkönsaantia estetä kapeisiin näkökulmiin rajoittumalla.Sähkön osuus kokonaisenergiankulutuksesta kasvaa energiankäytön te-hostuessa. Toisaalta palvelut ja yksityinen kulutus tarvinnevat sähköä sel-västi aiempaa enemmän palvelusektorin kasvun ja kotien digitalisoitumisenja elektroniikan yhä lisääntyvän käytön myötä.Öljyn korvaaminen esimerkiksi biopolttoaineilla johtaa voimakkaaseen säh-köntarpeeseen biomassalaitoksissa. Informaatioteknologia-alalla on esitettyarvioita, joiden mukaan pelkästään it-sektorilla tarvittaisiin vuonna 2015pelkästään 0,5–1ydinvoimareaktorin tuottama sähkömäärä. Jos lisäksisuomalainen autokanta korvattaisiin sähköautoilla, ne vaatisivat karkeastiyhden reaktorin verran sähköä. Ilmastonmuutoksen torjunnan, energiate-hokkuuden parantamisen ja öljyriippuvuudesta irrottautumisen taustalle piir-tyykin selvä kuva kasvavasta sähköntarpeesta yhteiskunnassa. On entistätärkeämpää, että käytetty sähkö tuotetaan ilman kasvihuonekaasupäästöjä.Vuosi 2008 oli Suomessa sikäli poikkeuksellinen, että ensimmäistä kertaahistoriassa sähkön käyttö väheni edellisvuoteen verrattuna. Sähkön kulutusoli tuolloin 87 TWh. Vaikka kulutuksen kääntyminen laskuun selittyy talous-
  13. 13. SAK · SAK:n ilmasto- ja energiapoliittinen puheenvuoro 2009 11kehityksen rajulla hidastumisella, on alettu pohtia, voisiko kyseessä olla kui-tenkin pidemmän aikavälin käänne eli trendinmuutos. Talouden jatkuvastikäynnissä oleva rakennemuutos voi merkitä teollisuuden bruttokansan-tuoteosuuden laskua ja vastaavasti palvelualojen nousua. Tässä tapauk-sessa teollisuuden sähköntarve pienenisi nykyisestä pysyvästi.On kuitenkin muistettava, että merkittävä osa Suomen hyvinvoinnista rahoi-tetaan vientisektorin työllisyyden ja tulonmuodostuksen kautta. Teollisuu-den menestyminen ja kasvu heijastuvat positiivisesti ympäri yhteiskuntaa.On tärkeää huolehtia siitä, että toimintaympäristö mahdollistaa sekä teolli-suuden että palveluiden kehittymisen.Alla olevassa hallituksen ilmasto- ja energiaselonteossa 2008 julkaistussakuvassa esitetään hallituksen tavoite sähkönkäytön laskusuunnasta keski-pitkällä ja pitkällä aikavälillä. Sinisen viivan osoittama tilastotieto, jossavuoden 2005 notkahdus selittyy metsäteollisuuden työsululla, kertoo säh-kön jatkuvasti kasvaneesta merkityksestä taloudessa. Tulevaisuudessasähkönkäytön tehostaminen ja mahdollisesti aiempaa hitaampi taloudenkasvuvauhti johtavat todennäköisesti punaista perusuraa hitaampaan kulu-tusvauhtiin.Kuva 3.3. Sähköenergian kysyntä hallituksen perusuran ja tavoitteen mu-kaisesti, TWh (Lähde: TEM)Sähköntarvetta on analysoitu monissa tutkimuslaitoksissa. Alla on lainattuElinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan ennustetta sähkön tarpeeksi tule-vaisuudessa. Tämänhetkisistä vaikeuksista huolimatta ennuste kertoo teol-lisuuden kasvunäkymistä Suomessa. Näkemystä voi pitää yllättävänä, kunottaa huomioon synkähkön keskustelun suomalaisen teollisuuden tulevai-suudesta. Ennusteissa pitääkin huomioida elinkeinoelämän kehityksen en-nakoimattomuus. Esimerkiksi informaatioteknologian ja konepajateollisuu-den vahvaa kasvukautta ei moni osannut ennustaa 1990-luvun lamanmyrskyissä.Kuva 3.4. Ennuste teollisuuden sähkön tarpeesta, TWh (Lähde: Etla 2009)
  14. 14. 12 SAK · Puheenvuoro 8/2009Elinkeinoelämä2 on arvioinut sähköntarvetta syksyllä 2009 tuoreimpien tie-tojen valossa ja taantumaolosuhteet huomioon ottaen. Ennuste vuoden2030 sähkön tarpeelle asettuu tässä julkaisussa 100–111 TWh:n välille,mikä merkitsee alimmillaankin noin 15 prosentin kasvua vuoden 2008 ky-syntätilanteeseen verrattuna. Erityisesti palvelualan sähköntarve sekä ylei-nen yhteiskunnan sähköistyminen eli siirtyminen muista energialähteistäsähkön käyttöön ovat tarkentaneet kuvaa sähkön kasvavasta merkityksestätulevaisuuden Suomessa. Elinkeinoelämän mukaan Suomesta poistuu vuo-teen 2030 mennessä noin 5000 MW sähköntuotantokapasiteettia, joka vä-hintään on korvattava päästöttömillä vaihtoehdoilla.Viimeisimmän arvion sähkönkulutuksen kasvusta on esittänyt työ- ja elin-keinoministeriö3 marraskuun alussa. Tässä arviossa sähkön kulutus olisivuonna 2030 noin 100 TWh. Sähkönkulutuksen arvioidaan kääntyvän ai-empia odotuksia alemmalle kasvu-uralle. Toisaalta sähkönkulutus voi ollaTEM:n mukaan korkeampikin, jos metsäteollisuus toipuu rakennemuutok-sesta ja pystyy kehittämään uusia energiaintensiivisiä tuotteita arvioituaenemmän. TEM arvioi myös, että mahdollisesta sähkön kulutuksen kasvunhidastumisesta huolimatta Suomeen tarvitaan uutta voimalaitoskapasiteet-tia vuoteen 2030 mennessä 2500–3500 MW.3.3 Uusiutuvia energianlähteitätuettava kustannustehokkaastiEU:n ilmasto- ja energiapaketti asettaa Suomelle erittäin vaativan tavoit-teen uusiutuvan energian käytön lisäämisestä: 38 prosenttia energian lop-pukulutuksesta vuoteen 2020 mennessä. Muutos merkitsee uusiutuvanenergian lisäämistä yli 30 TWh:lla, mikä on tavoitteena erittäin haastava.Vaikeusastetta lisää se, että rakennemuutoksessa oleva metsäteollisuus2 Arvio Suomen sähkön kysynnästä vuonna 2030 (Elinkeinoelämän keskusliitto EK ja Energiateollisuusry, lokakuu 2009).3 Energian kysyntä vuoteen 2030 (Työ- ja elinkeinoministeriö, 10.11.2009)
  15. 15. SAK · SAK:n ilmasto- ja energiapoliittinen puheenvuoro 2009 13tuottaa tällä hetkellä peräti 70 prosenttia Suomessa käytettävästä uusiutu-vasta energiasta. EU-tavoitteeseen pääsy edellyttääkin, että metsäteolli-suuden mahdollisuudet toimia ja kasvaa Suomessa paranevat nykyisestä.Energiantuotannossa tulee siirtyä asteittain, mutta määrätietoisesti kohtiuusiutuvien energialähteiden hyödyntämistä. Yksin markkinalähtöisesti riit-tävää uusiutuvien energialähteiden kapasiteettia ei synny, joten jonkinlai-nen tukijärjestelmä tarvitaan. Tukijärjestelmän on kuitenkin täytettävä lä-pinäkyvyyden, tehokkuuden ja markkinaehtoisuuden periaatteet. Jotta uu-siutuvien energialähteiden tukeminen ei johtaisi epäterveeseen kilpailuuneri EU-maiden kesken, on luotava mahdollisimman pikaisesti EU:n laajuisetohjaus- ja tukimenettelyt.Seuraavaan on koottu keskeisimpiä uusiutuviin energialähteisiin liittyviä nä-kökohtia.VesivoimaVesivoima on merkittävin uusiutuvan sähkön lähde Suomessa. Sen osuusvuotuisesta sähköntuotannosta on liikkunut viime aikoina 10–20 prosentinvälillä sähkön tarpeesta riippuen. Sähkönkäytön nopeat muutokset hoide-taan pääosin vesivoimalla, sillä vesivoiman säätöominaisuudet ovat erin-omaiset.Sähkön kulutus vaihtelee paljon mm. vuorokaudenaikojen ja vuodenaikojenmukaan. Ongelmaksi tämä muodostuu, jos myös sähkön tuotanto vaihteleevoimakkaasti. Kysyntä ja tarjonta eivät välttämättä kohtaa. Tuuliolosuhtei-den mukaan heilahtelevan tuulivoimasähkön4 lisärakentaminen merkitseesiis säätövoimatarpeen kasvua sähköntuotannossa. Uusiutuvana sähkönlähteenä vesivoiman merkitys korostuu.Lainsäädäntöä tulisi tarkistaa siten, että yhteiskunnan kokonaisedun kan-nalta järkevät vesivoimahankkeet voitaisiin toteuttaa valtioneuvoston har-kinnan perusteella. Hankkeita tulisi arvioida taloudellisesta (erityisesti työlli-syys-), sosiaalisesta ja ympäristönäkökulmasta. Erityisesti ilmastopolitiikkaja päästöjen vähentäminen pitää huomioida eri energiavaihtoehtoja ja pro-jekteja arvioitaessa.Vesivoimarakentamisella on Suomessa raskas historiallinen taakka kannet-tavanaan. 1950- ja 60-luvuilla koskien valjastaminen tuhosi kalakantoja javesiympäristöjä. Jatkossa on huolehdittava tarkasti siitä, ettei vesivoimaatuoteta ympäristön ja luonnon kannalta kestämättömällä tavalla. Koskien-suojelulakia tulisi muuttaa siten, ettei se mekaanisesti estä hankkeiden to-teuttamista, vaan edellyttäisi ympäristövaikutusten huomiointia.Metsät ja biomassaMetsäbiomassan käyttö on ylivoimaisesti merkittävin uusiutuvan energianlähde Suomessa. Yhdessä jätteen kanssa sen osuus energian kokonaisku-lutuksesta on noin 24 prosenttia.4 Esimerkiksi kantaverkkoyhtiö Fingrid laskee vain 6 prosenttia tuulivoimakapasiteetista käy-tössä olevaksi talvipakkasilla.
  16. 16. 14 SAK · Puheenvuoro 8/2009Puun osuutta energiantuotannosta tulisi harkitusti kasvattaa ottaen huomi-oon kestävän kasvun rajat. Metsäteollisuus pystyy hyödyntämään puunmoninkertaisesti puun polttamiseen verrattuna, kun se omien jalostuspro-sessiensa lisäksi käyttää hakkeen energiantuotantoon. Myös työllisyydennäkökulmasta puun jalostaminen on parempi vaihtoehto kuin sen polttami-nen.Jatkossa ilmastopolitiikassa on otettava huomioon metsien merkitys hii-linieluina. Tämä on tärkeää suomalaisten metsien ja erityisesti kehittyvienmaiden ja sademetsien kannalta.TuulivoimaTuulivoima on tulevaisuudessa keskeinen osa energiantuotantoa. Marras-kuussa 2009 valmistunut tuuliatlasselvitys valottaa Suomen tuuliolosuhteitaja auttaa ohjaamaan tuulivoimaa sinne, missä edellytykset ovat parhaim-mat.Tuuliatlaksen mukaan parhaimmat tuuliolosuhteet löytyvät Suomessa Ah-venanmereltä ja Suomenlahdelta. Myös sisämaasta 20–40 kilometrin pääs-sä rannikosta löytyy vanhoja rannikkovoimaloiden sijaintia vastaavia tuu-lioloja. Sisämaassa suotuisia tuuliolosuhteita löytyy 100–150 metrin kor-keudessa. Suomessa tuulee eniten talvikuukausina.Tuulivoiman käyttöä tukevan syöttötariffin eli takuuhinnan tulisi ohjata ra-kentamaan tuulivoimaa sinne, missä siitä on eniten hyötyä. Maakuntakaa-voissa tulee selvittää ja osoittaa tuulivoimarakentamiselle parhaiten sovel-tuvat alueet.Tuulivoimaloiden rakentaminen edellyttää teknisten ja taloudellisten mah-dollisuuksien, ympäristöarvojen sekä muun alueiden käytön yhteensovitta-mista.LiikennepolttoaineetOsana energia- ja ilmastopakettia EU:ssa on asetettu tavoite tuottaa vuo-teen 2020 mennessä 10 prosenttia liikenteen käyttämästä energiasta uu-siutuvilla energialähteillä.Suomessa hallitus painottaa tavoitteiden saavuttamisessa biopolttoaineidenkäyttöä, vaikka myös uusiutuvan sähkön käyttö tulisi ottaa huomioon. Nytetenkin sähkö- ja hybridiautojen mahdollisuudet saattavat jäädä huomaa-matta. Yhteiskunnallisesti ajoneuvoteknologiaan liittyvä tutkimus- ja kehitys-työ pitää huomioida siten, että uudet autotyypit on mahdollisimman vaivat-tomia ottaa käyttöön ja että teknologioiden annetaan vapaasti kilvoitellakeskenään.Varsinaisten biopolttoaineiden osalta tutkimus ja tuotekehittely keskittyvättällä hetkellä toisen (esim. teollisuusjäte) ja kolmannen (helposti ja nopeastikasvatettavat biomassat, esim. levät) polven polttoaineisiin, joiden elinkaa-rivaikutusten voidaan olettaa olevan ympäristölle edullisia. Liikennepolttoai-neiden kohdalla onkin tärkeää kiinnittää huomiota erilaisten vaihtoehtojentodennettuihin ympäristövaikutuksiin.
  17. 17. SAK · SAK:n ilmasto- ja energiapoliittinen puheenvuoro 2009 15Tehokasta ja tasapuolista tukeaJotta uusiutuvien energialähteiden tavoiteosuuksiin voidaan päästä, ne tar-vitsevat ainakin elinkaarensa alkuvaiheessa jonkinlaisen tukijärjestelmän.Tukijärjestelmistä ja etenkin syöttötariffiratkaisuista on Euroopassa myösosin epäonnistuneita kokemuksia. Massiivisen tukipolitiikan avulla Saksaon Euroopan suurin aurinkovoimamaa, vaikka auringonsäteily maassa onolennaisesti esimerkiksi EU:n Välimeren maita pienempää. Järkevä EU-tason tukimekanismi ohjaisi aurinkovoimainvestoinnit Välimeren ympäris-töön ja vastaavasti esimerkiksi biomassan hyödyntämisen Saksaan taimuualle Keski-Eurooppaan. Myös tuulivoiman tukemisella synnytetyt työ-paikat ovat monesti kalliita ja epävakaita kytkeytyessään sähkön hinnankehitykseen.Uudet tukijärjestelmät tulee suunnitella huolellisesti ja sovittaa mahdolli-simman hyvin markkinoihin ja muuhun ohjaukseen. Tukien on myös todellasaatava aikaan haluttujen uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämistäedullisimpaan hintaan. Erilaisista tukimuodoista pitää valita ne, jotka täyttä-vät ehdot parhaiten.Tuulivoiman syöttötariffin määrittelyä ja tariffin tarkistamista on vielä selvi-tettävä. Tariffeja selvittänyt TEM:n työryhmä on valinnut ehdotuksekseenmarkkinaehtoisen takuuhinnan, jonka tariffitaso asetetaan hallinnollisesti.Työryhmän huhtikuussa 2009 julkaistun raportin mukaan eurooppalaisissajärjestelmissä hallinnollisesti asetetut tariffit ovat synnyttäneet sekä onnis-tumisia että epäonnistumisia. Liian korkeaksi asetettu tariffitaso mahdollis-taa rakentamisen heikoillekin paikoille. Parempi vaihtoehto olisikin tariffita-son määritteleminen kilpailuttamalla. Onnistunut kilpailutus on vaativa teh-tävä, mutta työryhmän kuulemien asiantuntijoiden mukaan se olisi markki-noiden toimivuuden kannalta suositeltavin ratkaisu. Myös muita ohjauskei-noja olisi Suomessa selvitettävä.3.4 Kasvihuonekaasupäästöt laskuunKasvihuonepäästöjä voidaan vähentää monin eri tavoin. Yksi laajimmista jatehokkaimmista on päästökauppa. Lisäksi huomiota tulee kiinnittää muunmuassa yhdyskuntarakentamiseen, liikenteeseen, julkisen sektorin energia-ratkaisuihin, puun ja jätteen tehokkaampaan hyödyntämiseen sekä arjenvalintoihin.Päästökauppa leikkaa hiilidioksidipäästöjäPäästötasojen leikkaamiseksi on EU:ssa kehitetty päästökauppajärjestel-mä. Sen piiriin kuuluvat energiateollisuus sekä kaikki raskas eli energiaapaljon käyttävä ja päästöjä merkitsevästi aiheuttava teollisuus EU-alueella.Järjestelmässä valtiot sopivat sitovasta päästökatosta, jonka mukaan pääs-töoikeuksia jaetaan tai huutokaupataan eri maille, talouden sektoreille jayrityksille. Ylijääneet päästöoikeudet voi myydä markkinoille, ja vastaavastiomat kiintiönsä ylittäneet päästäjät joutuvat ostamaan lisäoikeuksia.Päästökauppa on talouden työkalu päästövähennystavoitteiden saavutta-miseksi. Järkevästi toteutettuna se johtaa hiilidioksidipäästöjen kustannus-tehokkaaseen pienentymiseen. Tällöin ilmastonmuutoksen torjumisesta ai-heutuvat mahdolliset haitat esimerkiksi työllisyydelle voidaan minimoida.
  18. 18. 16 SAK · Puheenvuoro 8/2009Päästökauppaa on sovellettu EU:ssa vuodesta 2005 lähtien. Ohjauskeino-na se on ottanut vasta ensiaskeleensa. Kioton ilmastosopimuksen jälkeisel-le kaudelle 2012–2020 on luvassa useita tärkeitä rakenteellisia uudistuksia.Huutokauppa päästöoikeuksien jakomenetelmänä tulee yleistymään 2013alkavalla päästökauppakaudella. Suomen on syytä tutkia mahdollisuuttajärjestää huutokauppa yhteistyössä muiden maiden kanssa.Vaikka päästökauppa on parhaimmillaan hyvä ja tehokas työkalu päästö-leikkausten toteuttamiseen, sen toimintaan liittyy myös ongelmia. Aloilla,joilla kilpailu on globaalia, myös yhteiskunnallisten ohjauskeinojen on oltavaglobaaleja. Tällä hetkellä kauppa nostaa kustannuksia merkittävästi EU:nalueella toimiville teollisuusyrityksille ja tekee siirtymisen päästövähennyk-siin sitoutumattomiin maihin entistä houkuttelevammaksi. Päästökaupankehittämisen taustalle tarvitaankin globaalia päästöjenvähentämissopimus-ta.Ainakin joillakin energiaintensiivisillä sektoreilla, esimerkiksi teräksen tuo-tannossa, olisi järkevää laajentaa päästökauppa globaaliksi. Näin maakoh-taisista päästökauppakiintiöistä voitaisiin vuonna 2012 päättyvän Kiotonsopimuksen jälkeen siirtyä maailmalaajuisiin sektoripohjaisiin kiintiöihin,joissa päästöoikeuksien alkujako suoritettaisiin sektoreiden ominaispäästö-tehokkuuden perusteella. Energiatehokkaat yksiköt hyötyisivät tehottomienkustannuksella ja kunkin toimialan päästöjä voitaisiin vaihe vaiheelta pie-nentää.Kioton pöytäkirjan osapuolet voivat täydentää kansallisia päästövähennys-toimiaan ns. Kioton mekanismeilla, joiden tarkoitus on joustavoittaa päästö-vähennysten toteuttamista (ks. laatikko). Näitä mahdollisuuksia on syytähyödyntää täysimääräisesti, sillä hiilidioksiditonnin säästäminen on yhtä ar-vokasta missä päin maailmaa tahansa. Toteuttamalla yhteisesti toimeen-pantavia projekteja esimerkiksi Venäjällä suomalaisyritykset voisivat hyötyäpäästökaupasta luomalla uusia yhteistyösuhteita ja löytämällä markkinoitatoiminnalleen. KIOTON MEKANISMIT Kansainvälisessä päästökaupassa (eri asia kuin EU:n päästökauppa) sallitun päästömääränsä ylittänyt teollisuusmaa voi ostaa toiselta, salli- tun päästömääränsä alittaneelta teollisuusmaalta päästöyksiköitä. Yhteistoteutuksessa teollisuusmaa rahoittaa kasvihuonekaasujen päästöjä vähentäviä tai nieluja lisääviä hankkeita toisessa teollisuus- maassa, käytännössä useimmiten siirtymätalousmaassa. Samalla teolli- suusmaa saa siirtää käyttöönsä hankkeesta saatuja päästövähennysyk- siköitä. Puhtaan kehityksen mekanismissa (clean development mechanism, CDM) teollisuusmaa rahoittaa päästövähennyshankkeita tai nieluja li- sääviä hankkeita kehitysmaassa ja saa siirtää käyttöönsä hankkeesta saadut päästövähennykset. Hankkeiden tulee samalla edistää kestävää kehitystä kohdemaassa.
  19. 19. SAK · SAK:n ilmasto- ja energiapoliittinen puheenvuoro 2009 17Eri talousalueilla voi jatkossa olla erilaisia keinoja toteuttaa yhdessä sovittu-ja päästövähennyksiä. Päästökaupan lisäksi tällainen on ainakin niin kut-suttu hiilivero, jossa kaikkea hiilidioksidipäästöjä sisältävää verotettaisiinpäästömäärien mukaisesti. Globaalisti toimivien alojen osalta olisi järkevää,että myös vähennystyökalu toimisi globaalisti. Näin kilpailuedellytykset oli-sivat reilut ja niin sanottu hiilivuoto (päästöjä aiheuttavien yritysten siirtymi-nen alueille joilla päästökauppaa ei sovelleta) kyettäisiin estämään.Yhteiskuntaa on rakennettu tähän asti sen oletuksen varassa, että sähköäja energiaa voidaan aina tuottaa lisää. Voimakkaan materiaalisen kasvunkautena rakennettiin ja investoitiin paljon ja nopeasti, eikä energian hintaatai saatavuutta pidetty merkittävinä rajoittavina tekijöinä. Tällä hetkelläenergian hukkakulutuksen vähentäminen on yksi keskeisistä keinoista vä-hentää kasvihuonekaasupäästöjä. Etenkin raskaassa teollisuudessa jaenergiantuotannossa päästökauppa johtaa myös energiatehokkaampaantuotantoon, mutta niillä talouden osa-alueilla joilla päästökauppaa ei sovel-leta (julkinen sektori, rakentaminen, maatalous, liikenne, kotitaloudet), tarvi-taan muita toimenpiteitä energiankulutuksen tehostamiseksi.Vaikka energiatehokkuuden parantaminen maksaa itsensä takaisin alene-vina energiakustannuksina, se vaatii toistaiseksi yhteiskunnan tukea ja oh-jausta. Keskeisessä roolissa ovat tiedon jakaminen ja erilaiset energiate-hokkuutta edellyttävät vaatimukset. Toimenpiteitä tarvitaan kaikilla yhteis-kunnan sektoreilla, kuten kesäkuussa 2009 mietintönsä luovuttanut ener-giatehokkuustoimikuntakin hallituksen energia- ja ilmastoselontekoon no-jautuen esitti.Maltillista vero-ohjaustaHoukutus räätälöidä verojärjestelmään uusia ohjailukeinoja ilmastonmuu-toksen nimissä on kasvanut selvästi. Lähtökohtaisesti päästökauppasekto-rille vero-ohjausta ei tarvita, koska päästökauppa jo itsessään ohjaa vähen-tämään päästöjä. Päällekkäinen ohjaus on useimmiten tehotonta ja haital-lista. Toisaalta päästökaupan ulkopuolisilla sektoreilla, esim. liikenteessä,vero-ohjausta voidaan käyttää osana tehokasta ilmastopolitiikkaa. Vero-ohjaus on kuitenkin harkittava tapauskohtaisesti ja vältettävä hallinnollisestiraskaiden järjestelmien luomista. Ennen uusien veromuutosten käyttöönot-toa pitäisi vähintään selvittää, voitaisiinko samaan tavoitteeseen päästäsuoremmalla lainsäädännöllä tai julkisia menoja käyttäen. Ilmastonmuutok-senkaan nimissä ei pitäisi luoda kohtuuttoman monimutkaista ja kuluttajallekallista verojärjestelmää.Pienipalkkaisten ansiotuloverotusta pitää keventää vastineeksi kohoavistavälttämättömyyshyödykkeiden hinnoista (sähkö, bensiini, lämmitys), jottatulonjako ei muutu epäoikeudenmukaiseksi.Järkevää yhdyskuntarakentamistaEnergiaa kuluu aina, kun siirrytään paikasta toiseen. Siksi yhdyskuntara-kenne – se miten asunnot, työpaikat ja palvelut alueilla sijoittuvat suhteessatoisiinsa – on energiatehokkuuden kannalta ratkaiseva tekijä. Yhdyskunta-rakennetta on Suomessa tiivistettävä, koska niin voidaan tehostaa energi-ankäyttöä ja vähentää päästöjä. Yhdyskuntarakentamisen kestävyys onhuomioitava viipymättä kaikissa maankäyttö- ja kaavoitussuunnitelmissa.Esimerkiksi uudet kaupan suurkeskukset ja taajama-alueiden asuinalueet
  20. 20. 18 SAK · Puheenvuoro 8/2009on rakennettava joukkoliikenneyhteyksien varrelle tai niihin on luotava toi-mivat joukkoliikenneyhteydet.Rakentamisen osalta normit kiristyvät merkittävästi jo tehtyjen päätöstenperusteella vuoden 2010 alusta ja uudelleen vuonna 2012. Liikenteessä pi-tää edistää joukkoliikenteen käyttöä, vaikuttaa verotuksella työmatkailuunpolttoainekulutusta vähentävästi sekä vähentää kaupunkiruuhkia. Työsuh-deautoilun verotusta on syytä kiristää nykyisestä.Energiatehokkuutta julkiselle sektorilleKunnat, valtio ja muu julkinen sektori käyttävät kaikkiaan lähes 7 prosenttiaSuomen sähkönkulutuksesta. Hankintojen arvo sektorilla on peräti 27 mil-jardia euroa vuodessa. Kunnat ja kaupungit voivat vaikuttaa merkittävästisiihen, valitaanko energiatehokkaita tai esimerkiksi (lyhyellä aikavälillä) hal-vimpia tuotteita, prosesseja ja palveluja.Koulut, sairaalat ja muut verovaroin toimivat palvelut käyttävät ja tarvitsevatjatkuvasti uusia koneita, laitteita ja rakennuksia toimintaansa varten. Ra-kennusten ylläpito ja korjaus kestävällä tavalla voivat synnyttää sekä suuriasäästöjä että parempaa energiatehokkuutta. Talousvaikeuksissakin on py-rittävä tarkastelemaan hankinnoista ja menettelyistä aiheutuvia kokonais-kustannuksia pidemmällä aikavälillä. Kyse on paitsi veroeuroista, myöskasvihuonekaasupäästöistä.Teollisuudelle keppiä ja porkkanaaTeollisuuden energiatehokkuutta on parannettava systemaattisesti päästö-kaupan ulkopuolelle jäävien yritysten osalta. Niin kutsuttujen valkoisten ser-tifikaattien5 ottamista käyttöön voitaisiin harkita. Nykyinen teollisuuden säh-kövero voitaisiin haluttaessa korvata Ruotsin mallin mukaisella järjestelmäl-lä, jossa teollisuudelta edellytetään todennettuja energiatehokkuuden pa-rantamistoimenpiteitä sähköverottomuuden vastineeksi. Tällä olisi myösSuomessa teollisuuden hintakilpailukykyä parantava vaikutus.Puussa hyödyntämättömiä mahdollisuuksiaPuu on Suomelle taloudellisesti tärkein raaka-aine, jonka käyttöä ja hyö-dyntämistä on syytä voimakkaasti lisätä. Puu sitoo hiilidioksidia, minkävuoksi sillä on tärkeä rooli päästöjen pienentämisessä. Esimerkiksi puura-kentamisen lisääminen voisi merkitä suomalaiselle rakennusteollisuudellehyvien vientimahdollisuuksien syntymistä. Puurakentamisen lisäämisellävoidaan vähentää myös päästöjä siten, että puulla korvataan suurempi-päästöisiä rakennusmateriaaleja.Jätteet hyötykäyttöönJätteenpoltto on hyvä energianlähde suurissa yhdyskunnissa ja etenkin sil-loin, kun sillä korvataan fossiilisten polttoaineiden käyttöä. Jätteen hyöty-5 Valkoisen sertifikaatin järjestelmässä markkinatoimijat saavat saavutetuista säästöistäänsertifikaatteja, joita voidaan käyttää joko oman tavoitteen toteuttamiseen tai myydä jollekintoiselle osapuolelle. Näin energiatehokkuutta päästään nostamaan sekä tavoitteellisesti(vaadittujen sertifikaattien määrä) että kustannustehokkaasti (toimenpiteitä ensin sinne, mis-sä edullisimpia toteuttaa).
  21. 21. SAK · SAK:n ilmasto- ja energiapoliittinen puheenvuoro 2009 19käyttö on esimerkiksi muissa Pohjoismaissa huomattavasti Suomea katta-vampaa.Yhdyskuntajätteitä polttamalla ja kierrätystä tehostamalla voidaan vähentääkaatopaikoille vietävän jätteen määrää. Suomessa syntyy energiakäytössähyödyntämiskelpoista jätettä jopa miljoona tonnia vuodessa, joten tilaa uu-sille jätteenpolttolaitoksille on.Yhdyskuntajätteestä noin 60 prosenttia on bioperäistä, joka voidaan laskeahyväksi lisättäessä uusiutuvilla energialähteillä tuotetun energian määrää.Jätteen poltolla voidaan vähentää fossiilisten polttoaineiden käyttöä kau-punkien yhdistetyssä lämmön ja sähkön tuotannossa.Jokainen voi vaikuttaaYksittäisen palkansaajan kannalta energiatehokkuutta on mahdollista pa-rantaa lukuisilla tavoilla. Näistä päästöjen vähentämisen kannalta merkittä-vimpiä ovat ympäristöystävällisten ajoneuvojen suosiminen, joukkoliiken-teen hyödyntäminen, sekä sähkön käytön vähentäminen esimerkiksi valo-jen ja sähkölaitteiden turhaa päällä pitämistä välttämällä. Tehokkaita kons-teja ekologisempaan elämään ovat myös ilma- ja maalämpöpumput.Kotitalouksien energiankäytön tehostamista pitäisi tukea luomalla valtakun-nallinen tietopalvelu, josta saisi tietoa ja opastusta sähkön- ja energiankäy-tön tehostamiseen sekä tarkoitusta varten käytössä olevista tuista ja palve-luista. Motivan Energiatehokas koti -kampanja on askel tähän suuntaan.3.5 Tehokkuutta sähkömarkkinoiltaSuomessa tuotetusta sähköstä sähkökaupan piirissä on vain alle puolet.Suurimman osan sähköstä teollisuus tuottaa itselleen omakustannehintaan.Tukkusähkön kaupankäynti tapahtuu pohjoismaisessa Nord Pool -sähköpörssissä, jossa sähkölle muodostuu yksi hinta, jonka kaikki sähkön-myyjät saavat. Käytännössä hinnan määrittävät pitkälti ruotsalaiset ja norja-laiset vesivoimayhtiöt. Sähkömarkkinat eivät toimi normaalin kilpailun puit-teissa, sillä toimijoita on vähän ja niillä on merkittävä asema markkinoilla.Tällä hetkellä käytössä oleva sähköpörssi on rakenteeltaan sikäli epäonnis-tunut, että sähkön hinnoittelumekanismi tuottaa tuotantokustannuksiin näh-den kohtuuttoman suuria voittoja. Vaihtoehdoksi esitetty sähkön tukku-markkinoiden eriyttäminen päästökauppaoikeuksien markkinoista on kiin-nostava ja lisäselvittelyn arvoinen6. Ehdotetussa mallissa sähkön kuluttajatmaksaisivat vain päästöoikeuksien toteutuneista kustannuksista. Ostamallaerikseen oikeudet tuotetun sähkön päästöille voidaan sähkön hintaa saadalaskettua nykyisestä, mikä mahdollistaisi sähkönkäyttäjille tuntuvat säästöt.Samalla poliittisesti vaikea windfall-verotuksen ongelma poistuisi, ja päästö-tön tuotanto olisi edelleen päästöllistä kannattavampaa.Sähkömarkkinoiden toimivuutta ylipäätään tulee parantaa. Uusien toimijoi-den pääsyä markkinoille pitää helpottaa muun muassa kantaverkkoja kehit-tämällä ja investointimenettelyjä helpottamalla. Yhteisten sähkömarkkinoi-6 Teknologiateollisuuden tiedote 17.9.2008(http://www.teknologiateollisuus.fi/fi/uutishuone/tiedotteet/2008-9/teknologiateollisuus-ehdottaa-pohjoismaisille-sahkomarkkinoille-uutta-mallia)
  22. 22. 20 SAK · Puheenvuoro 8/2009den laajentuminen pohjoismaista Itämeren ympäristöön ja siitä edelleenmanner-Eurooppaan tekee sähköstä yhä enemmän normaalin kaupan-käynnin piirissä olevan hyödykkeen. Laajemmat markkinat lisäävät sähkönsaatavuutta, jolloin tehokas uusiutuvien energialähteiden hyödyntäminenhelpottuu. Integraatiosta seuraavaa hinnannousua on kompensoitava koti-maisilla investoinneilla ja turvaamalla teollisuuden kohtuuhintainen sähkön-saanti myös sähköpörssin ulkopuolella.Kuva 3.7. Sähkön tuonti ja vienti 1990–2008* (Tilastokeskus 2009)Sähkön sisämarkkinoiden kehittyminen edellyttää siirtoyhteyksien vahvis-tamista Pohjoismaista muualle Eurooppaan ja toisinpäin. Erityisesti Itäme-ren ympäristövaltioiden sähkömarkkinat yhtenäistyvät. Tulevaisuudessasähkön rajat ylittävä kauppa kasvaa, mihin Suomessakin on valmistaudut-tava. Suomalaisten toimijoiden tulee olla vahvasti mukana eurooppalaisillamarkkinoilla.4 ILMASTOSOPIMUS JA AY-LIIKE4.1 Kansainvälisen ay-liikkeentavoitteet ilmastoneuvotteluissaAmmattiyhdistysliikkeen näkökulmasta ilmastohaasteen ratkaiseminen vaa-tii uusia, kestäviä tuotantorakenteita ja työntekijöiden aseman turvaamistamuutoksessa. Avainsanoja ovat oikeudenmukaisuus ja solidaarisuus. Tarvi-taan yhteisesti sovitut periaatteet ja rakenteet, joiden puitteissa kasvihuo-nekaasupäästöjen vähentämiseen eri maissa sitoudutaan. Heikentyneestämaailmantalouden tilasta ja finanssikriisistä huolimatta hallitusten on vuo-den 2009 aikana päästävä sopimukseen ilmastonmuutoksesta nykyisenKioton pöytäkirjan toteuttamiseksi. Kööpenhaminan neuvotteluissa ay-liikettä edustaa ammattiyhdistysliikkeen maailmanjärjestö ITUC, jonka jä-sen myös SAK on.ITUC on sitoutunut tukemaan merkittäviä ja kunnianhimoisia kasvihuone-kaasupäästöjen vähennystavoitteita kehittyneissä maissa sekä toimia kas-
  23. 23. SAK · SAK:n ilmasto- ja energiapoliittinen puheenvuoro 2009 21vihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi ja vähähiilistä, hallittua kasvua ke-hittyvissä maissa. Maailman ammattiyhdistysliike pitää tärkeänä, että taa-kan jaossa huomioidaan tuotettujen päästöjen määrä sekä kunkin valtionkyky ratkaista päästöongelmia. Ammattiyhdistysliike vaatii myös hyvin ra-hoitettuja sopeutumisstrategioita, haavoittuvien yhteisöjen huomioimistasekä tutkimuksen, tuotekehityksen ja vihreiden teknologioiden käytön li-säämistä. Ilmastohaasteen edessä kansalliset taloudet on rakennettavauudelleen siten, että kasvu perustuu investointeihin, jotka luovat työpaikko-ja, elvyttävät taloudellista kasvua ja vähentävät kasvihuonepäästöjä.Kööpenhaminan sopimuksessa osapuolten tulisi sitoutua huomioimaan il-mastonmuutoksen aiheuttamat sosiaaliset ja taloudelliset vaikutukset. So-pimuksessa olisi myös päätettävä strategiasta, jonka ohjaamana työllisyys-näkökulmia käsiteltäisiin ilmastomuutoksen työntekijöille mahdollisesti ai-heuttamien vaikeuksien osalta. Sopimuksen tulisi myös sisältää mainintaoikeudesta kehitykseen hiilidioksidipäästörajoitteisessa maailmassa sekänäkemys siitä, kuinka työpaikkojen menetykset kyetään muuntamaan uu-siksi vihreiksi työmahdollisuuksiksi. Jälkimmäisen merkitys korostuu maail-manlaajuisessa talouskriisissä entisestään.4.2 Työntekijöiden turva ilmastonmuutoksessaAmmattiyhdistysliike ajaa ilmastosopimukseen niin sanotun oikeudenmu-kaisen siirtymän huomioimista, mistä lisättiin sopimuksen neuvotteluluon-nokseen maininta kesäkuussa 2009. Ammattiyhdistysliikkeen lähtökohtanaon, että taloudellista siirtymää nykyisestä globaalista markkinataloudestakohti vihreää taloutta ei voi jättää pelkästään markkinoiden vastuulle. On-nistuneen siirtymän läpivienti edellyttää valtiovetoisia investointeja, siirty-män alkutilanteen hahmottamista, osaamisen ja sosiaaliturvajärjestelmänkehittämistä, työmarkkinaosapuolten neuvotteluita sekä alueellisten ja pai-kallisten olosuhteiden huomioimista sopeuttamistoimissa. Näin voidaanvarmimmin taata työpaikat ja riittävä toimeentulo kaikille.Uusia vihreitä työpaikkoja, vihreämpiä työyhteisöjä ja matalahiilidioksidipää-töisiä teknologioita kehittävän pitkäjänteisen ja kestävän teollisuuspolitiikanluominen edellyttää mittavia investointeja. Valtioiden on sitouduttava niidentoteuttamiseen. Kestävän kehityksen mukaiseen maailmantalouteen tarvi-taan myös panostuksia innovaatiopolitiikkaan (ml. sosiaaliset innovaatiot)sekä rahoituksen suuntaamista kestävään kehitykseen.Ilmastonmuutoksen ja ilmastopolitiikan vaikutuksia työllisyyteen, osaami-seen, toimeentuloon, sukupuolten väliseen tasa-arvoon ja muihin sosiaali-siin ulottuvuuksiin on tutkittava hyvissä ajoin ja tehtävä arvioita politiikkojenvaikutuksista. Lisäksi maailman hallitusten on kuultava ja konsultoitava ay-liikettä, työnantajia ja muita sidosryhmiä. Demokratian, ihmisoikeuksien jatyöelämän perusoikeuksien kunnioittaminen ovat onnistuneen siirtymänedellytyksiä.Globaali yhteiskunnallinen muutos edellyttää puhtaisiin prosesseihin ja tek-nologioihin koulutettuja työntekijöitä. Vain työntekijöitä kouluttamalla voi-daan omaksua ja kehittää uusia teknologioita ja ymmärtää vihreiden inves-tointien mahdollisuudet. Työntekijälle, työntekijän perheelle ja yhteisölle ontaattava mahdollisuus kouluttautumiseen, valmennukseen ja elinikäiseenoppimiseen.
  24. 24. 22 SAK · Puheenvuoro 8/2009On mahdollista, että heikossa asemassa oleva työntekijä voi vastustaamuutoksia, koska pelkää joutuvansa jatkossa vielä heikompaan asemaan.Jotta oikeudenmukainen siirtymä toteutuisi, on sosiaaliturvaa kehitettäväedelleen ja panostettava aktiiviseen työmarkkinapolitiikkaan. Ihmisten tur-vaa lisäävät myös kohtuuhintaiset julkiset palvelut, jotka on taattava kaikille.Jo nyt on huomioitava, että jokainen siirtymästä mahdollisesti kärsivä aluetarvitsee oman suunnitelman, joka mahdollistaa sopeutumisen ilmastopoli-tiikan synnyttämiin mahdollisiin haittoihin. Suunnitelmassa on huomioitavaerityisesti kunkin alueen oma taloudellinen monimuotoisuus ja sopeutu-mismahdollisuudet.4.3 Tavoitteena reilu ja kunnianhimoinen sopimusMaailman palkansaajat tavoittelevat Kööpenhaminassa reilua ja kunnian-himoista ilmastosopimusta.Maailman ammattiyhdistysliikkeen vaatimukset: 1. Neuvottelijoiden pitää varmistaa, että uusi sopimus sisältää vaati- muksen oikeudenmukaisesta siirtymästä. Lisäksi oikeudenmukai- nen siirtymä on valtavirtaistettava käytännön tasolla tekstin eri osiin (konsultaatiot, sosiaalinen suojelu, ammatillinen koulutus, vihreiden työpaikkojen luominen, jne.). Tavoitteena on suojella haavoittuvim- pia ilmastonmuutoksen riskeiltä ja ilmastonmuutokseen sopeutumi- sen seurauksilta. 2. Neuvottelijoiden pitää varmistaa, että sopimus sisältää maininnat työllisyydestä ja ansioista. YK:n ilmastosopimuksella on mandaatti sosiaalisiin ja taloudellisiin toimenpiteisiin. Tarve ansioihin ja työlli- syyteen tulee kuitenkin täsmentää erityisesti suhteessa jousta- vuusmekanismeihin, sopeutumisstrategioihin, rahoitusmekanismei- hin ja metsäkadon ehkäisemiseen keskittyvissä toimenpiteissä. 3. Vuoropuhelu ja kaikkien osapuolten kuuleminen ammattiyhdistyslii- ke mukaan lukien. Vuoropuhelu kansainvälisellä, sektori-, kansalli- sella ja paikallisella tasolla edistää ja nopeuttaa tehokkaan ja työlli- syyskysymykset huomioivan ilmastonmuutospolitiikan voimaansaat- tamista.4.4 Eurooppalaisen ja pohjoismaisenammattiyhdistysliikkeen tavoitteetKuten maailmanjärjestö ITUC, myös eurooppalaisia työntekijäkeskusjärjes-töjä edustava Euroopan ammatillinen yhteistyöjärjestö EAY tavoittelee kun-nianhimoista ilmastosopimusta, jonka tavoitteena on vuoteen 2050 men-nessä leikata maailmassa hiilidioksidipäästöjä 85 prosenttia vuoteen 1990verrattuna. EAY edellyttää kuitenkin myös kehitysmaiden pakollista sitou-tumista 30 prosentin päästösupistuksiin vuoteen 2020 mennessä.EAY korostaa kannanotoissaan oikeudenmukaisen siirtymän turvaamisenolevan edellytys sopimuksen hyväksymiselle. Samalla se tuo esiin mahdol-lisuuden ilmastopolitiikan myötä syntyvään uuteen teknologiaan, yritystoi-mintaan ja uusiin työpaikkoihin. Euroopan unionista pitäisikin EAY:n mu-kaan rakentaa maailman johtava kestävän kehityksen mukaisten teollisuus-
  25. 25. SAK · SAK:n ilmasto- ja energiapoliittinen puheenvuoro 2009 23tuotteiden ja palvelujen tuottaja. Jotta tähän tavoitteeseen päästäisiin, tarvi-taan strategia, jonka keskiössä ovat investoinnit ja laadukkaat työpaikat.Uusia työpaikkoja arvioidaan syntyvän ainakin energia-aloille, liikentee-seen, turismiin, palvelualoille ja teollisuuteen.Ilmastonmuutokseen sopeutumisesta johtuvan mahdollisten työpaikkojenmenetyksen minimoimiseksi EAY on esittänyt yhdessä Julkisten työnantaji-en ja julkisten yritysten eurooppalaisen keskuksen CEEP:n kanssa huhti-kuussa 2008, että Euroopan unionin komissio kuulisi työmarkkinaosapuoliaEU:n ilmasto- ja energiapolitiikan toimeenpanossa. EAY ja CEEP esittävätmyös, että Lissabonin strategiaan pitäisi lisätä toimintasuunnitelma, jokahuomioi ilmastopolitiikasta johtuvat mahdolliset rakenteelliset muutokset.EU:n komission olisi käynnistettävä hanke, joka panostaisi työntekijöidenkoulutukseen, elinikäiseen oppimiseen sekä ammatilliseen koulutukseen.Korkeammin koulutetulla ja osaavammalla työvoimalla olisi paremmat edel-lytykset ja välineet sopeutua matalapäästöiseen yhteiskuntaan.Pohjolan ammatillinen yhteisjärjestö PAY julkaisi kesäkuussa 2009 ilmasto-raportin, joka noudattaa EAY:n ja ITUCin esittämiä kantoja. Lisäksi PAY ko-rostaa, että hyvinvointivaltio on yhteiskuntajärjestelmä, joka parhaiten vas-taa myös ilmastopolitiikan haasteisiin.ITUCin, EAY:n ja PAY:n jäsenenä SAK tukee yllä esitettyjä ilmastopoliittisiakantoja. Erityisen tärkeää SAK:n mielestä on, että ilmastonmuutosta hilli-tään ja torjutaan kasvihuonekaasupäästöjä vähentämällä sekä tuottamallaenergiaa kaikilla päästövapailla menetelmillä. Suomeen parhaiten soveltu-vat ilmastonmuutosta hillitsevät keinot ovat toimivan päästökaupan ohellaenergian säästäminen ja panostaminen uusiutuvaan energiaan. Myös puh-taamman teknologian kehittämiseen on panostettava voimakkaasti niin yk-sityisinä kuin valtionkin investointeina.5 SAK:N ILMASTOPOLIITTISET TAVOITTEET5.1 Tarvitaan kattava kansainvälinen sopimusKööpenhaminan ilmastoneuvotteluista on saatava aikaan kattava sopimus,joka asettaa kaikille maille velvoitteet ja tavoitteet kasvihuonekaasupäästö-jen vähentämiseksi. Vain laaja sopimus voi vähentää koko maailman pääs-töjä ja estää hiilivuodon. Kattava sopimus on myös Suomen etu.Sopimuksen aikaansaaminen edellyttää kehittyneistä maista kehittyviinmaihin maksettavaa teknologian siirtoon liittyvää tukea. Näitä tukia on käy-tettävä siten, että ne edesauttavat siirtymistä vähähiiliseen talouteen, luovattalouskriisissä kipeästi kaivattuja uusia työpaikkoja ja vakauttavat kansain-välistä kauppaa.EU:n tasolla tehtävissä ilmastonmuutospäätöksissä on varmistettava Suo-men näkökantojen huomioon ottaminen. Suomen on pyrittävä tosissaanglobaaliin ilmastosopimukseen, jotta runsaasti energiaa tarvitsevan teolli-suuden osalta ei olisi pelkoa siitä, että tuotanto siirtyy Euroopan ulkopuolel-le, mikä johtaisi työpaikkojen menetykseen Suomessa.Kööpenhaminan neuvottelujen yhdeksi tulokseksi on saatava päätös oi-keudenmukaisesta siirtymästä. Suomalaisten palkansaajien näkökulmasta
  26. 26. 24 SAK · Puheenvuoro 8/2009ilmastosopimus on hyväksyttävissä, jos työpaikat kyetään turvaamaan par-haalla mahdollisella tavalla: mm. takaamalla teollisuudelle ja palveluillekohtuuhintainen energia ja varmistamalla palkansaajan toimeentulo mah-dollisen työpaikan menetyksen yhteydessä. Työntekijöille ja ilmastopoliitti-sista päätöksistä kärsiville aloille tarvitaan sekä kansallisia että EU:n tuki-paketteja. SAK:n tavoitteet kansainvälisiin ilmastoneuvotteluihin: • Laaja kansainvälinen ilmastosopimus, johon myös kehittyvät maat sitoutuvat • Työntekijöiden aseman turvaaminen mukaan sopi- mukseen • Kansallisia ja EU:n tukipaketteja aloille, joita ilmas- topoliittiset päätökset heikentävät.5.2 Suomessa tehtävä kestäviä energiaratkaisujaUudet energiainvestoinnit Suomessa on ohjattava jatkossa päästöttömiinenergiamuotoihin. Uusiutuvien energialähteiden tueksi on kehitettävä te-hokkaita uuden sukupolven ohjausmalleja, jotka soveltuvat laajenevillesähkö- ja energiamarkkinoille.Vaikka sähköä ja energiaa on käytettävä jatkuvasti huolellisemmin, niidensaanti kohtuulliseen hintaan ovat tärkeä ehto Suomen taloudelliselle me-nestykselle. Riittävä edullisen sähkön saanti on turvattava kotitalouksille,kasvavalle palvelusektorille sekä teollisuudelle myös jatkossa. SAK:n tavoitteet Suomen energiapolitiikkaan: • Lähtökohtana monipuolinen energiantuotantomalli • Tavoitteena nykyistä suurempi energiaomavaraisuus • Uudet investoinnit päästöttömään energiaan. Vesi-, tuuli- ja ydinvoimaa lisätään • Kohtuuhintaisen energian saatavuus turvataan in- vestoinnein ja energiamarkkinoiden toimivuudesta huolehtien.5.3 Kohti kestävää tuotantoa ja tuotteitaUusiutuvia luonnonvaroja tulee hyödyntää niiden uusiutumista vaaranta-matta. Uusiutumattomia luonnonvaroja pitää käyttää säästäväisesti. Ihmis-ten jokapäiväiseen energiankulutukseen ja kasvihuonekaasupäästöihin vai-kutetaan paljon yhdyskuntasuunnittelussa tehtävillä valinnoilla. Työpaikko-jen, asuntojen ja yhteiskunnan palvelujen sijainti vaikuttaa merkittävästiesimerkiksi liikennemääriin. Joukkoliikenteen ulottuvissa ja riittävän isojenasuinkeskusten yhteydessä palvelut ovat selvästi ekotehokkaampia kuinhajanaiseen yhdyskuntarakenteeseen perustuvat.Luonnonvarojen ehtyminen ja ympäristön tilan heikkeneminen vaikuttavattaloudelliseen kehitykseen ja paikallisten yhteisöjen toimeentuloon. Haas-teina teollisuudelle ja tutkimukselle on, miten Suomi pysyy kilpailukykyisenä
  27. 27. SAK · SAK:n ilmasto- ja energiapoliittinen puheenvuoro 2009 25ja teollisuus kykenee uudistumaan. Uhkia kohdistuu erityisesti energiain-tensiiviseen teollisuuteen.Tuotanto ja tuotteet vaikuttavat ympäristöön koko tuoteketjun osalta. Jottakovenevassa kilpailussa voitaisiin selviytyä, on yrityksissä ja tutkimusyhtei-söissä otettava huomioon tuotannon ja tuotteiden ilmastovaikutukset koko-naisuudessaan suunnittelun, raaka-aineiden hankinnan, valmistuksen, ja-kelun, tuotteen käytön ja käytöstä poistamisen osalta. Innovatiivista osaa-mista tarvitaan lisää. Esimerkiksi prosessi- ja kemianteollisuudessa voidaanedelleen parantaa raaka-aineiden optimaalista hyötykäyttöä ja vähentääjätteiden syntyä. Painopistettä olisi tuotannossa suunnattava ympäris-tönäkökohdilta kestävien ratkaisujen kehittämiseen.On tärkeää, että yritykset omaksuvat ja hyödyntävät aidosti ekotehokkaa-seen tuotantoon jo kehitetyt mallit, kuten elinkaarianalyysin, ympäristövai-kutusten arvioinnin eli YVA-menettelyn ja uusimpana materiaalien käyttöätuotettua palvelusuoritetta kohti mittaava MIPSin (material input per serviceunit). Näin yrityksen aiheuttamat mahdolliset ympäristövaikutukset voidaanennakoida ja minimoida.Tuote- ja prosessisuunnittelu sekä aineettomien palvelujen tuotanto ovatavainasemassa ekotehokkaan kilpailukyvyn edistämisessä. Palvelualoillaympäristönäkökulmat tulee ottaa huomioon pienentämällä perinteisen pal-veluiden kuormittavuutta sekä luomalla uusia tavaran ja energian kulutustavähentäviä palveluja. SAK:n tavoitteet kestävään kasvupolitiikkaan: • Energiatehokkuus on avain ilmastoratkaisussa. Ta- voitteena enemmän elintasoa vähemmillä päästöillä • Panostukset joukkoliikenteeseen, tiivis ja ekoteho- kas yhdyskuntarakentaminen • Ekotehokkaaseen tuotantoon kehitetyt mallit otetaan yhä laajempaan käyttöön • Suomen energiatehokkaan teollisuuden toiminta- edellytyksistä huolehditaan ja hiilivuoto ehkäistään.5.4 Kohti sosiaalisesti kestävää ilmastopolitiikkaaIlmastopolitiikassa on kysymys ilmastonmuutoksen torjumisesta. Maailmanpelastaminen ei kuitenkaan riitä, vaan pelastettava on myös ihmiset. Ilmas-topolitiikassa on siis huomioitava ihmisten hyvinvointi ja toimeentulo.Muutoksessa on tärkeää ylläpitää ja vahvistaa hyvinvointiyhteiskunnan ra-kenteita, jotka mahdollistavat suomalaisten korkean koulutustason sekätyöntekijöiden jatko- ja uudelleenkouluttautumisen. Vain osaava, uudistus-kykyinen ja työssään taitava kansakunta kykenee sopeutumaan rakenteel-lisiin muutoksiin maailmantaloudessa.Uuden ympäristöteknologian käyttöönotossa on tärkeää turvata työntekijöi-den mahdollisuudet riittävään koulutukseen, perehdyttämiseen sekä am-mattitaidon kehittämiseen. Ilmastopolitiikan toimenpiteiden johdosta kärsi-
  28. 28. 26 SAK · Puheenvuoro 8/2009mään joutuneille aloille ja alueille on suunnattava tukea nykyisten raken-nemuutostukien tapaan.EU:n ja YK-tason toimenpiteet ja sitoumukset ilmastonmuutoksen torjun-nassa asettavat Suomelle tiukkoja vaatimuksia, joiden toteuttaminen voivaikuttaa monin tavoin suomalaisen palkansaajan asemaan. Ilmastopolitiik-ka voi heikentää erityisesti pieni- ja keskituloisten toimeentuloa, jos sopeu-tuminen tehdään energian hintaa lähinnä kotitalouksissa nostamalla. Pieni-ja keskituloisilla energia- ja sähkömenojen osuus kulutuksesta on muitasuurempi. Jotta palkansaajat eivät joutuisi ilmastonmuutoksen maksumie-hiksi, on huolehdittava kohtuuhintaisen energian tuottamisesta ja kustan-nustehokkaista energiantuotannon tukimuodoista. Tarvittaessa työntekijöi-den toimeentulo ja ostovoiman oikeudenmukainen kehitys on taattava esi-merkiksi palkkaverotusta madaltamalla.Hallituksen ilmasto- ja energiapoliittisessa selonteossa arvioidaan reaali-palkkojen laskun turvaavan kohtuullisen työllisyyskehityksen. Reaalipalkko-jen lasku ei kuitenkaan ratkaisisi mahdollisia työpaikkojen menetyksiä, vaanpäinvastoin heikentäisi edelleen palkansaajien ostovoimaa ja vaikuttaisiSuomen talous- ja työllisyyskehitystä laskevasti. Reaalipalkoista tinkiminenilmastonmuutoksen varjolla ei ole kotimarkkinoiden kehityksenkään kannal-ta hyväksyttävää.Kotitalouksien kulutusmenoista energian kokonaisosuus on ollut viime vuo-sina 10–15 prosenttia. Etenkin pienituloisille palkansaajille korkea sähkönhinta tuntuu kukkarossa ja heikentää osaltaan ostovoimaa. Koska energianhintaan vaikutetaan keskeisesti energiapolitiikalla, on huomioitava, ettäsuhteessa käytettävissä oleviin tuloihin ylimmän tuloviidenneksen energia-kustannusosuus on lähes puolta pienempi kuin alimmalla tuloviidenneksel-lä. SAK:n tavoitteena on sosiaalisesti kestävä ilmastopolitiik- ka: • Kaikkien palkansaajien osaamistasoa pyritään nos- tamaan • Tulonjaon oikeudenmukaisuus ja ostovoimakehitys huomioidaan ilmastoratkaisuissa paremmin • Ilmastopolitiikan työllisyysvaikutukset selvitettävä.5.5 Ilmastonmuutoksen torjunta myös luo työtäIlmastonmuutoksen torjuminen ei ole Suomelle vain uhka, vaan myös mah-dollisuus. Ympäristöteknologian kehittäminen voi tuoda suomalaisille yrityk-sille uusia vientimahdollisuuksia. Innovointiin ja tuotekehittelyyn tarvitaanvaltion riittävää tukea. Myös uusiutuvan energian tuotanto tarjoaa mahdol-lisuuden uusien työpaikkojen luomiseen.Ilmastonmuutoksen vaatimien yhteiskunnallisten muutosten yhteydessä onalettu puhua niin sanotuista vihreistä työpaikoista. Käsitteellä viitataanusein uutta, tehokasta ympäristö- ja energiateknologiaa ja päästötöntäenergiaa tuottaviin työpaikkoihin. Laajemman määritelmän mukaan mikätahansa työpaikka voi olla vihreä, jos työpaikka toimii energiatehokkaasti jakestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Tällaisia työpaikkoja ovat
  29. 29. SAK · SAK:n ilmasto- ja energiapoliittinen puheenvuoro 2009 27esimerkiksi aineettomia palveluja tuottavat tai muuten päästöleikkauksia tu-kevat työpaikat.Kun suomalaisten hyvään teknologiseen osaamiseen saadaan yhdistettyäyhtä hyvää tuotteistamisen ja markkinoinnin osaamista, Suomella on loista-vat mahdollisuudet menestyä modernin energiateknologian, tehokkaidenkoneiden ja laitteiden sekä yhdyskuntateknologian valmistajana. Myös säh-köautojen ja niiden tarvitsemien akkujen kehityksessä Suomella on hyväasema.Mitkään tukien avulla luodut työpaikat eivät välttämättä ole pysyviä. Ympä-ristötuissa vaarana onkin ns. vihreä työttömyys. Vihreää työttömyyttä voisyntyä esimerkiksi, jos määräaikaisten tukien avulla luotu kysyntä loppuu.Tämä asettaakin suuria vaatimuksia ympäristötuille. Niiden avulla käynnis-tettävän energian- ja muun tuotannon tulee olla kannattavaa myös tuenpäättyessä. Uusista mahdollisuuksista ei kuitenkaan pidä sokaistua, vaansamalla on pidettävä huolta olemassa olevista työpaikoista. SAK:n tavoitteena on kehittää Suomea johtavaksi ilmasto- teknologian viejäksi: • Suomen tulee hyödyntää ilmastonmuutoksen liike- toimintamahdollisuudet. Lähtöasemamme on hyvä • Ympäristötukien kestävyys on tutkittava työllisyys- näkökulmat huomioon ottaen • Tutkimusrahoitusta ympäristö- ja energiateknologi- aan on lisättävä.5.6 Työpaikoille ympäristönsuojeluyhteistyötäTyöpaikkojen työsuojeluyhteistyöstä on säädetty laissa ja sopimuksissa.Viimeistään ilmastonmuutoksen torjunnan myötä on selvää, että työpaikoil-la tulee lisätä ympäristönsuojeluyhteistyötä työnantajan ja työntekijöidenvälillä.Yrityksen tavoilla huomioida ympäristöasiat on usein vaikutusta myös työ-paikan ulkopuolelle. Energian säästäminen ja energiatehokkuus sekä pääs-töjen vähentäminen liittyvät monesti suoraan yrityksen tuotantoprosessei-hin. Näissä asioissa työntekijät ovat yleensä oman työnsä parhaita asian-tuntijoita. Tämä asiantuntemus saadaan käyttöön ottamalla ympäristönsuo-jeluasiat mukaan lakisääteiseen työpaikkojen yhteistoimintaan. Tehtävättulisi lisätä työsuojelutoimikunnan ja työsuojeluvaltuutetun tehtäviin. SAK:n tavoitteena on laajentaa ympäristönsuojelua työpai- koilla: • Työntekijöitä kuultava työ- ja tuotantoprosessien ym- päristöystävällisyyden kehittämisessä • Ympäristönsuojeluasiat mukaan lakisääteiseen työ- paikkojen yhteistoimintaan.

×