Your SlideShare is downloading. ×
Ihmisen mittainen työura?
Ihmisen mittainen työura?
Ihmisen mittainen työura?
Ihmisen mittainen työura?
Ihmisen mittainen työura?
Ihmisen mittainen työura?
Ihmisen mittainen työura?
Ihmisen mittainen työura?
Ihmisen mittainen työura?
Ihmisen mittainen työura?
Ihmisen mittainen työura?
Ihmisen mittainen työura?
Ihmisen mittainen työura?
Ihmisen mittainen työura?
Ihmisen mittainen työura?
Ihmisen mittainen työura?
Ihmisen mittainen työura?
Ihmisen mittainen työura?
Ihmisen mittainen työura?
Ihmisen mittainen työura?
Ihmisen mittainen työura?
Ihmisen mittainen työura?
Ihmisen mittainen työura?
Ihmisen mittainen työura?
Ihmisen mittainen työura?
Ihmisen mittainen työura?
Ihmisen mittainen työura?
Ihmisen mittainen työura?
Ihmisen mittainen työura?
Ihmisen mittainen työura?
Ihmisen mittainen työura?
Ihmisen mittainen työura?
Ihmisen mittainen työura?
Ihmisen mittainen työura?
Ihmisen mittainen työura?
Ihmisen mittainen työura?
Ihmisen mittainen työura?
Ihmisen mittainen työura?
Upcoming SlideShare
Loading in...5
×

Thanks for flagging this SlideShare!

Oops! An error has occurred.

×
Saving this for later? Get the SlideShare app to save on your phone or tablet. Read anywhere, anytime – even offline.
Text the download link to your phone
Standard text messaging rates apply

Ihmisen mittainen työura?

582

Published on

SAK:n näkemyksiä työurien pidentämisestä ja kestävästä eläketurvasta. SAK:n julkaisusarja tammikuu 2012. …

SAK:n näkemyksiä työurien pidentämisestä ja kestävästä eläketurvasta. SAK:n julkaisusarja tammikuu 2012.

SAK:n näkemyksiä kolmesta kokonaisuudesta: Millä keinoilla työuria voidaan pidentää? Miksi yksityisten ja julkisten alojen työeläkkeiden rahoituksesta sopiminen on tärkeää? Miten työntekijöille voidaan turvata riittävä eläketaso?

Published in: News & Politics
0 Comments
0 Likes
Statistics
Notes
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

No Downloads
Views
Total Views
582
On Slideshare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
1
Actions
Shares
0
Downloads
4
Comments
0
Likes
0
Embeds 0
No embeds

Report content
Flagged as inappropriate Flag as inappropriate
Flag as inappropriate

Select your reason for flagging this presentation as inappropriate.

Cancel
No notes for slide

Transcript

  • 1. 1·2012                  Ihmisen mittainen työura? SAK:n näkemyksiä työurien pidentämisestä ja kestävästä eläketurvasta 
  • 2. Tammikuu 2012 Lisätiedot: Tilaukset: Kaija Kallinen SAK kaija.kallinen@sak.fi puhelin 020 774 000 puhelin 020 774 0154
  • 3. SAK · Ihmisen mittainen työura? 1SISÄLLYS1 UUSI VAIHE TYÖURANEUVOTTELUISSA ................................................................. 3 Hallitusohjelmassa neuvottelusitoumus ................................................................................. 3Eläkeneuvottelut aloitettu ........................................................................................................... 42 TYÖURIEN PITUUS, ELÄKETURVAN TASO JA ELÄKKEIDENRAHOITUS LIITTYVÄT YHTEEN ......................................................................................... 5 3 TYÖURIEN PITUUS: TAVOITTEET JA TOTEUTUNUT KEHITYS ................ 6 Eläkeikäkiistasta työurien pidentämiseen ............................................................................. 6Työurat ovat pidentyneet – myös loppupäästä ................................................................... 6Ikääntyvien työllisyysasteet nousussa jo pitkään.................................................................7Nuorempien ikäluokkien työllisyysasteissa laskua ............................................................. 9Pitkäaikaistyöttömyys lisää työkyvyttömyysriskiä .............................................................. 9Elinajanodotteissa isot erot väestöryhmien välillä ........................................................... 10Opintojen aloittamisessa viiveitä ja koulutuksessa keskeytyksiä .............................. 104 MIKSI TYÖELÄKETURVAN RAHOITUKSESTA SOPIMINEN ONTÄRKEÄÄ? ........................................................................................................................................ 11 Mistä rahat eläkkeisiin? ................................................................................................................. 11Rahastointi ei ole itsetarkoitus ................................................................................................... 11Työeläkemaksuista tarvitaan sitova sopimus ...................................................................... 13Miten varmistetaan julkisten alojen työeläkkeiden rahoitus? ...................................... 14Kaikki työeläkerahastot luetaan osaksi julkista taloutta ................................................. 155 SAK:N KEINOT TYÖURIEN PIDENTÄMISEKSI ..................................................... 16 Työllisyys on ykkösasia ................................................................................................................. 16Kaikille oikeus koulutukseen ja osaamisen päivittämiseen............................................ 16Nuorten yhteiskuntatakuu vihdoin todeksi.......................................................................... 17Työkyvyttömyyttä ehkäistävä varhaisella puuttumisella ................................................ 17Työterveys on työpaikkojen asia .............................................................................................. 18Terveyseroja kavennettava ........................................................................................................ 19Kuntoutusprosessit toimiviksi .................................................................................................... 19Työttömät työnhakijat ajoissa terveystarkastuksiin ....................................................... 20Työaika joustamaan työntekijöiden tarpeiden mukaan ................................................ 20
  • 4. 2 SAK · Ihmisen mittainen työura?Työnantajille enemmän vastuuta työurien pidentämisestä .......................................... 21Eläkeuudistuksen innovaatiot tuottavat tulosta ............................................................... 22Miten työurien pidentämisessä pitäisi edetä? ................................................................... 236 MITEN SAK PARANTAISI ELÄKETURVAN TASOA? ........................................ 25 Kaikilla ei ole mahdollisuutta jatkaa työssä ......................................................................... 25Työkyvyttömien eläkkeitä parannettava .............................................................................. 25Eläke kertymään jo 15-vuotiaana ............................................................................................. 25Eläkkeiden piiloleikkauksesta luovuttava ............................................................................ 267 ELÄKETURVAN LAKISÄÄTEISYYDESTÄ JA KATTAVUUDESTAPIDETTÄVÄ KIINNI .................................................................................................................... 27 8 KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ................................................................................... 28 LIITE 1 Työmarkkinajärjestöjen laajennetun eläkeneuvotteluryhmänkokoonpano ..................................................................................................................................... 32LIITE 2 Työuraväännön lyhyt historiikki............................................................................ 33
  • 5. SAK · Ihmisen mittainen työura? 3IHMISEN MITTAINEN TYÖURA?SAK:n näkemyksiä työurien pituudesta ja kestävästä eläketurvastaTämä puheenvuoro esittelee SAK:n näkemyksiä kolmesta toisiinsa liittyvästä ko-konaisuudesta:• Millä keinoilla työuria voidaan pidentää?• Miksi yksityisten ja julkisten alojen työeläkkeiden rahoituksesta sopiminen on tärkeää?• Miten työntekijöille voidaan turvata riittävä eläketaso?1 UUSI VAIHE TYÖURANEUVOTTELUISSATyömarkkinajärjestöt ovat sitoutuneet työurien pidentämiseen ja keskimääräiseneläkkeelle siirtymisiän myöhentämiseen jo 1990-luvulta lähtien. Työurien piden-tämisen parhaista keinoista ay-liikkeellä ja työnantajajärjestöillä on ollut erilaisianäkemyksiä. Siitä huolimatta työmarkkinaosapuolet ovat tehneet monia yhteisiäesityksiä työurien pidentämisestä. Hyviä esimerkkejä ovat vuoden 2005 eläkeuu-distus ja Ahtelan työelämätyöryhmän esitykset osaamisen ja työkyvyn ylläpitämi-seksi vuonna 2010.Siitä lähtien, kun pääministeri Matti Vanhanen helmikuussa 2009 esitti vaatimuk-sensa joustavan eläkeiän alarajan nostamisesta 63 vuodesta 65 vuoteen, kysymyseläkeiästä on hallinnut työurakeskustelua. Näin siitä huolimatta, että asiantuntijatpitävät työelämän kehittämistä sekä työkyvyn ja ammattitaidon ylläpitämistä työ-urien pidentämisen kannalta ensiarvoisina keinoina.Työnantajapuolelle lakiin kirjatun eläkeiän nostaminen tuntuu olevan tärkein yk-sittäinen kysymys. Ay-liikkeessä katsotaan, ettei yksioikoinen eläkeiän liikutteluole ratkaisu työurien pidentämiseen.Hallitusohjelmassa neuvottelusitoumusTyömarkkinaosapuolet esittivät itse Jyrki Kataisen hallituksen ohjelmaan kirjauk-set eläkeasioista. Niinpä hallitusohjelman mukaan ay-liike ja työnantajajärjestötovat sitoutuneet neuvottelemaan ratkaisut työurien pidentämisestä, työeläkkeidenrahoituksen turvaamisesta ja riittävän eläketurvan varmistamisesta. Kirjauksenmukaan myös julkisten alojen eläketurvan rahoitus on varmistettava.Hallitusohjelmassa toistetaan jo maaliskuussa 2009 sovittu tavoite keskimääräiseneläkkeelle siirtymisiän (eli 25-vuotiaan eläkkeelle siirtymisiän odotteen) noususta62,4 vuoteen 2025 mennessä. Sen sijaan lakiin kirjatun joustavan 63–68 vuodeneläkeiän muutoksista ei hallitusohjelmassa sanota mitään.Hallitusohjelmassa katsotaan työurien pidentämistä laajasti ja toistetaan tavoitepidentää työuria alusta, keskeltä ja lopusta. Erityistä huomiota halutaan kiinnittäätyökyvyttömyyden syiden torjuntaan ja ammattitaidon kehittämiseen läpi kokotyöuran.
  • 6. 4 SAK · Ihmisen mittainen työura?Hallitusohjelman talouspoliittisessa osassa työeläketurvan rahoituksen vahvista-minen mainitaan useaan otteeseen. Se on kytketty hyvinvointiyhteiskunnan rahoi-tukseen, sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen ja julkisen talouden kestävyyteen elisamaan kokonaisuuteen kunta- ja valtiontalouden kanssa.Eläkeneuvottelut aloitettuSyyskuun 2011 lopulla sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko lähetti kirjeentyömarkkinaosapuolille. Siinä hän esitti, että työmarkkinajärjestöt laatisivat eläke-neuvotteluryhmässään mahdollisimman nopeasti ehdotukset toimenpiteiksi, joillahallitusohjelman tavoitteet työurien pidentämisestä, eläketurvan riittävyydestä jasen rahoituksen kestävyydestä toteutettaisiin. Lisäksi ministeri esitti, että tähäneläkeneuvotteluryhmän työhön osallistuisivat myös sosiaali- ja terveysministeriön,valtionvarainministeriön ja kuntien eläkevakuutuksen edustajat.Ministeri Risikon toiveen mukaisesti työmarkkinajärjestöjen eläkeneuvotteluryh-mä on aloittanut hallitusohjelmassa määritellyn tehtävänsä. Työryhmän koolle-kutsuja on Eläketurvakeskuksen toimitusjohtaja Jukka Rantala (ryhmän kokoon-pano liitteessä 1).SAK, STTK ja Akava ovat painottaneet, että eläkeneuvotteluryhmän rinnalla onvälttämätöntä edistää määrätietoisesti osaamista, työkykyä ja työelämän kehittä-mistä koskevia työurien pidentämisen edellytyksiä. Näitä asioita koskevia hank-keita sisältyy hallitusohjelmaan ja raamisopimukseen, ja niiden seuranta on sovit-tu tehtäväksi työmarkkinajärjestöjen työelämätyöryhmässä (Ahtelan työryhmä).Lisäksi työelämäryhmässä etsitään uusia, erityisesti työpaikkatason toimia, joillavoidaan parantaa mahdollisuuksia pidentää työuria.
  • 7. SAK · Ihmisen mittainen työura? 52 TYÖURIEN PITUUS, ELÄKETURVAN TASO JAELÄKKEIDEN RAHOITUS LIITTYVÄT YHTEENTyöeläke karttuu ja kustannetaan työn tuloksista. Työtä tekemällä työntekijä tie-naa sekä palkkaa että eläkettä. Työeläkettä onkin osuvasti nimetty jatkopalkaksi.Jokainen ansaittu ja työeläkevakuutettu euro kartuttaa työeläkettä. Työeläkkeentasoon vaikuttaa palkan ohella työvuosien määrä ja se, miten yhtenäinen työhisto-ria on. Mitä useampina vuosina ja mitä vähemmin katkoksin työntekijällä onmahdollisuus tehdä palkkatyötä, sitä paremman työeläkkeen hän saa kartutetuk-si.1) Työntekijällä on siis myös eläketurvansa takia syy tavoitella pitkää ja mahdol-lisimman ehyttä työuraa.Tärkein edellytys työurien pitenemiselle on se, että työtä on tarjolla mahdollisim-man monelle työikäiselle. Työurien pidentäminen ja työikäisten työllisyysasteennostaminen ovat itse asiassa sama asia. Korkea työllisyysaste ja pitemmät työuratvahvistavat muun muassa julkisten palvelujen ja sosiaaliturvan rahoitusta: mitäuseampi työllinen, sitä enemmän kertyy verotuloja ja sosiaalivakuutusmaksuja.Hyvä työllisyys ja pidemmät työurat ovat siis sekä työntekijöiden että julkisen ta-louden etu. Jos työmahdollisuuksia on kaikille ja jos työhön osallistumisen aikaelinajasta lisääntyy, kuntien ja valtion taloutta on helpompi pitää tasapainossa.Työeläketurvan rahoitukselle parantuvat työllisyysasteet ja pitemmät työurat ovatsekä vahvistus että haaste. Jos yhä useampi Suomessa asuva on palkkatyössä ja jat-kaa työuraansa, myös palkkasumma nousee ja sen perusteella maksettava työelä-kemaksutulo kasvaa. Näin ollen lyhyellä aikavälillä työeläkerahoitus vahvistuu.Pidentyvät työurat merkitsevät tekijöilleen myös parempia eläkkeitä, ja aikanaansiis myös kasvavia eläkemenoja. Jos työntekijät laajassa mitassa pystyvät jatka-maan työuraansa täytettyään 63 vuotta, se nostaa pitkällä aikavälillä entisestääntyöeläkemaksujen kustannuksia ja nousupainetta. 1) Myös joidenkin työnteon katkosten kuten sairaus- ja työttömyyspäivärahakausien ajalta karttuu eläkekettä, mutta ei täyden palkan mukaan. Äitiys- ja vanhempainvapaat, joilta maksetaan ansiosidonnaisia päivärahoja, eivät nykyisin heikennä eläketurvaa.
  • 8. 6 SAK · Ihmisen mittainen työura?3 TYÖURIEN PITUUS:TAVOITTEET JA TOTEUTUNUT KEHITYSRatkaisua työurien pidentämisen ja keskimääräisen eläkkeelle siirtymisiän nousunkeinoista on etsitty jo useassa työryhmässä. Tavoite on kaikkien tahojen hyväksy-mä, mutta keinoista väännetään edelleen. Työryhmien työn aikana työurat ovatedelleen pidentyneet, todellinen eläkkeelle siirtymisen ikä noussut ja työkykyistenhalu jatkaa töissä vahvistunut. Mutta vielä riittää parannettavaa.Eläkeikäkiistasta työurien pidentämiseenKeväästä 2009 jatkunut työuravääntö ei ole mennyt hukkaan, päinvastoin. Ensin-näkin keskustelu työurien pidentämisestä on laajentunut: nyt ymmärretään, ettätyöurien pidentämisen avaimet ovat työelämän kehittämisessä sekä työkyvyn jaammattitaidon ylläpitämisessä ja että työuran viimeiset vuodet ja eläkeikä ovat lii-an kapea näkökulma työura-asiassa.Toiseksi on syytä huomata, että työkykyä ja osaamista koskevissa asioissa on myöstehty konkreettisia muutosesityksiä, joista osa on edennyt lainsäädännöksi ja osanjatkovalmistelu on käynnissä hallitusohjelmaan pohjautuen. Myös raamisopimuk-seen sisältyy useita työurien pidentämistä edistäviä hankkeita.Kolmanneksi on tärkeää, että eläkeneuvotteluihin on työurien pidentämisen jakeskimääräisen eläkkeelle siirtymisiän rinnalle nostettu tavoitteeksi varmistaa riit-tävä eläketurva ja työeläkkeiden rahoitus.Työurat ovat pidentyneet – myös loppupäästäKun eläkeikäkeskustelu lähes kolme vuotta sitten alkoi, keskimääräinen eläkkeellesiirtymisikä (oikeammin 25-vuotiaan eläkkeelle siirtymisiän odote) oli 59,4 vuotta.Vuonna 2010 se oli 60,4 vuotta. Kehitys on siis ollut ennakoitua suotuisampaa.Kuvassa 1 on 25-vuotiaalle lasketun eläkkeelle siirtymisiän odotteen kehitys vuo-den 2010 loppuun. Todellinen eläkkeelle siirtymisiän odote on viime vuosina ke-hittynyt odotuksia ja tavoitteita paremmin. Eläkkeelle siirtymisiän odote voidaanlaskea minkä ikäiselle tahansa. Vuonna 2008 50-vuotiaan odote oli 61,4 vuotta javuonna 2010 jo 62,3 vuotta.
  • 9. SAK · Ihmisen mittainen työura? 7Kuva 1 Eläkkeelle siirtymisiän odote on kehittynyt odotettua paremmin63,0 Vuoden 2009 yhteisymmärrys: 62,5 tavoitteeksi  62,4 vuoteen 2025 62,0 25‐vuotiaan odotteen mennessä (punainen viiva) 61,5 nousu (musta viiva):61,0 25‐vuotiaan odotteen 2008        59,4  v.  arvioitu nousu vuoden 60,5 2010        60,4   v. 2005 uudistuksessa 60,0 (sininen viiva)59,559,058,558,0 2002 05 08 11 14 17 20 23 26 29 32 35 38 41 44 47 2050Lähde: Työuratyöryhmän raportti, Valtioneuvoston kanslian julkaisuja 4/2011Tilastokeskuksen työvoimatutkimusten perusteella on mahdollista laskea eri-ikäisten miesten ja naisten niin sanottu työajan odote, jolla mitataan työmarkki-noilla olon pituutta. Eläketurvakeskuksen mukaan Suomessa on tapahtunut 2000-luvun taitteessa merkittävä käänne työurien pidentymisessä.Vuosituhannen alusta lähtien työajan odotteet ovat pidentyneet sekä naisilla ettämiehillä, mutta erityisesti 40 vuotta täyttäneillä naisilla ja 50 vuotta täyttäneillämiehillä. Vuosina 2000–2009 eliniän odote piteni miehillä 2,6 vuotta ja naisilla 2,4vuotta. Samaan aikaan työssäolovuosien määrä lisääntyi miehillä kaksi vuotta 35,2vuoteen ja naisilla 3,6 vuotta 34,6 vuoteen (ks. Finnish Centre for Pensions, Wor-king Papers 06/2011).Ikääntyvien työllisyysasteet nousussa jo pitkäänIkääntyvien, yli 55-vuotiaiden ikäryhmissä työllisyysasteet ovat nousseet selvästi jo1990-lvun puolivälistä lähtien. Edes vuosien 2008–2010 taantuma ei juuri tuonuttakapakkia ikääntyvien hyvään työllisyyskehitykseen.
  • 10. 8 SAK · Ihmisen mittainen työura?Kuva 2 Ikääntyvien työllisyysasteet ovat nousseet vuosina 2000–2010Lähde: EläketurvakeskusKuva 3 Ikääntyvien työllisyysasteet ovat kehittyneet paremmin kuinkaikkien työikäistenLähde: Eläketurvakeskus
  • 11. SAK · Ihmisen mittainen työura? 9Nuorempien ikäluokkien työllisyysasteissa laskuaVaikka ikääntyneiden työllisyysaste on noussut, alusta ja keskeltä työurat ovat ly-hentyneet. On huolestuttavaa, että nuoremmissa ikäluokissa työllisyysasteet ovatlaskeneet selvästi vuodesta 1989 (kuva 4). Osa laskusta selittyy sillä, että koulutusajat ovat pidentyneet ja työntekijät päivit-tävät osaamistaan myös myöhemmin työurallaan sekä hoitavat aiempaa enemmänlapsiaan ja muita omaisiaan. Yksi syy on myös 1990-luvun lamavuosista lähtienkorkeaksi jäänyt pitkäaikaistyöttömyys. Tarkempi tutkimus ja analyysi työlli-syysasteiden laskun syistä olisi enemmän kuin tarpeellinen.Kuva 4 Ikääntyvien työllisyysaste on noussut – alusta ja keskeltä työurat ovatlyhentyneetPitkäaikaistyöttömyys lisää työkyvyttömyysriskiäJoka neljättä työkyvyttömyyseläkettä edeltää pitkäaikainen työttömyys. Tämä käyilmi Eläketurvakeskuksen ja Kelan rekisterien pohjalta tehdystä tutkimuksesta.2)Pitkäaikainen työkyvyttömyyseläkepäätöstä edeltänyt työttömyys on yleisintä 35–45-vuotiaiden ikäryhmässä ja harvinaisinta yli 55-vuotiaiden ikäryhmissä. Työt-tömyystaustaisten osuus oli suuri hermoston sairauksien sekä mielenterveydenhäiriöiden perusteella eläkkeelle siirtyneillä. 2) Kelan tutkimusosasto, nettityöpapereita 26/2011. Tutkimusaineisto muodostui vuonna 2004 työkyvyttömyyseläkkeelle jääneistä.
  • 12. 10 SAK · Ihmisen mittainen työura?Elinajanodotteissa isot erot väestöryhmien välilläKokonaisuutena Suomessa asuvan väestön terveydentila on parantunut, ja keski-määräinen elinikä on pidentynyt. Ei pidä kuitenkaan sulkea silmiä siltä, että väes-töryhmien väliset terveyserot ovat viime vuosikymmenien aikana jopa kasvaneet.Elinajan odote on alhaisin työntekijämiehillä. Kun 35-vutoiailla ylemmillä toimi-henkilöillä oli 1980-lvuun puolivälissä odotettavissa elinaikaa lähes viisi vuottaenemmän kuin työntekijämiehillä, ero oli vuoteen 2005 mennessä kasvanut kuu-teen vuoteen. Samana ajanjaksona ylempien toimihenkilönaisten ja työntekijä-ryhmään kuuluvien naisten ero kasvoi runsaasta kahdesta vuodesta lähes kolmeenja puoleen vuoteen.Elinajan odotteiden erot näkyvät vielä selvemmin vertailtaessa eri tuloryhmiä.Ylimpään tuloviidennekseen kuuluvalla 35-vuotiaalla miehellä oli vuonna 2007odotettavissa 12,5 vuotta pitempi elinaika kuin samanikäisellä alimpaan tulovii-dennekseen kuuluvalla miehellä. Naisilla vastaava ero oli lähes seitsemän vuotta.Opintojen aloittamisessa viiveitä ja koulutuksessa keskeytyksiäSuomessa korkeakouluopinnoista valmistutaan myöhemmin kuin monissa vertai-lumaissa. Yksi syy on se, että opintojen aloittaminen viivästyy. Reilusti alle puolet(40 %) ylioppilastutkinnon suorittajista aloittaa samana vuonna tutkintoon johta-vassa koulutuksessa. Lisäksi aloitettuja opintoja keskeytetään, kun opiskelijat saa-vat mieleisensä opiskelupaikan vasta usean yrityksen jälkeen.Myös ammatillisissa opinnoissa keskeyttäminen on iso ongelma, ja sekin johtuuusein siitä, että opiskelija ei ole päässyt ensisijaisesti haluamalleen opintolinjalle.Vuosittain ammatillisen koulutuksen keskeyttää lähes 10 000 opiskelijaa, mikä onjohtanut siihen, että noin 17 prosentilla 25-vuotiaista ei ole mitään perusasteenjälkeistä tutkintoa.
  • 13. SAK · Ihmisen mittainen työura? 114 MIKSI TYÖELÄKETURVAN RAHOITUKSESTASOPIMINEN ON TÄRKEÄÄ?Mistä rahat eläkkeisiin?Suomessa on etuusperusteinen eläketurva. Se tarkoittaa, että eläketurvan sisältö onlaissa määrätty, ja sitä varten on kerättävä riittävä rahoitus. Työeläkkeet rahoite-taan työeläkevakuutusmaksuilla. Työ- ja virkasuhteen palkkojen perusteella suori-tettava työeläkemaksu jakautuu nykyään työnantajan ja työntekijän osuuteen.Työeläketurva rahoitetaan siis työn tuloksista.Suurin osa vuosittain kerättävästä työeläkemaksusta käytetään jo eläkkeellä olevi-en työntekijöiden eläkkeisiin. Yksityisillä aloilla on 1960-luvun alkupuolelta lähti-en toteutettu niin sanottua osittaista rahastointia. Se tarkoittaa, että osa työnteki-jän palkan mukaan kerättävästä työeläkemaksusta rahastoidaan ja sijoitetaan hä-nen tulevaa eläkettään varten. Rahastoinnin takia eläkemaksuina on kerättyenemmän kuin jo maksussa oleviin eläkkeisiin on tarvittu. Lähivuosina eläkemenonäyttäisi ylittävän maksutulon, eli rahastojen purkaminen on kiihtymässä.Osittainen rahastointi muodostaa yksityisen sektorin työntekijöiden työeläkkei-den rahoitukseen jatkumon, jossa jokainen työtä tekevä sukupolvi rahoittaa sekäjo eläkkeellä olevien että oman sukupolvensa eläketurvaa. Tämä merkitsee myössitä, että rahastoja sekä kartutetaan että puretaan koko ajan. Tällä hetkellä noinneljäsosa maksussa olevista eläke-euroista rahoitetaan rahastoista ja kolme neljäs-osaa kunakin vuotena kerättävillä työeläkemaksuillaYksityisten alojen palkansaajien eläketurvassa ei merimiesten eläketurvaa lukuunottamatta ole valtion rahoitusosuutta. Sen sijaan yrittäjien ansioeläkkeiden rahoi-tukseen valtio on osallistunut alusta saakka.Julkisten alojen eläketurva rahoitettiin pitkään kädestä suuhun eli niin sanotullajakojärjestelmällä. Siinä kunakin vuotena kerättiin maksuja niin paljon, että mak-sussa olevat eläkkeet saadaan kustannetuksi. Valtio- ja kuntatyönantajien työelä-kemaksuosuudet kustannetaan viime kädessä verovaroin.1980-luvun lopulta lähtien myös kuntien ja valtion eläketurvan rahoittamiseksiryhdyttiin keräämään rahastoja. Julkisten alojen työeläkkeissä rahastointi on kui-tenkin erityyppistä kuin työntekijän eläkelaissa (TyEL). Kuntien ja valtion eläke-järjestelmissä rahastot ovat vain puskureita, joiden avulla maksukehitystä voidaantasoittaa.Rahastointi ei ole itsetarkoitusEläkerahastot eivät ole itsetarkoitus. Työikään tulevat ikäluokat ovat kuitenkin jouseita vuosia olleet pienempiä kuin työelämästä eläkkeelle siirtyvät ikäluokat.Näin ollen työikäinen väestö supistuu ja vanhuuseläkkeellä oleva väkimäärä kas-vaa ainakin seuraavien parinkymmenen vuoden ajan. Rahastoinnilla on varaudut-tu ikärakenteen muutoksen aiheuttamaan eläkemenon kasvuun.
  • 14. 12 SAK · Ihmisen mittainen työura?Toinen haaste työeläketurvan rahoitukselle on se, että suomalaisten naisten jamiesten odotettavissa oleva eläkkeellä oloaika on pidentynyt, ja sen oletetaan pi-dentyvän edelleen. Koska vanhuuseläkkeellä olevien määrä kasvaa ja eliniät pi-tenevät, työeläketurvan rahoittamiseen tarvitaan tulevina vuosikymmeninä rahaaenemmän kuin vielä 10–20 vuotta sitten arvioitiin. Jos rahastojen purkautumistatässä tilanteessa kiihdytetään, kasvatetaan samalla maksunkorotustarvetta pitkälläaikavälillä.Rahastoitavat eläkevarat on lain mukaan sijoitettava tuottavasti ja turvaavasti.Rahastoissa olevien eläkevarojen sijoitusten tuotolla on mahdollista alentaa tulevi-en eläkemaksujen nousua. Nyrkkisääntö on, että jos sijoitusten reaalituotto pitkäl-lä aikavälillä nousee yhdellä prosenttiyksiköllä, se alentaa työeläkemaksun nousu-painetta kahdella prosenttiyksiköllä.Työeläkevarojen sijoitustoimintaa tulee arvioida useamman kuin yhden vuodenajanjaksoissa. Pitkällä aikavälillä (vuodesta 1997) työeläkesijoitukset ovatkin tuot-taneet hyvin, mutta väliin mahtuu myös takapakkeja. Esimerkiksi vuonna 2009työeläkelaitokset saivat sijoituksilleen ennätyshyviä reaalituottoja, ja myös vuonna2010 sijoitustulokset olivat hyviä. Vuoden 2011 aikana myös työeläkealan sijoituk-set ovat ennen näkemättömän finanssikriisin takia painuneet miinukselle. Tämä eikuitenkaan vaaranna maksussa olevia eläkkeitä.Kuva 5 Yksityisten alojen työeläkesijoitukset ovat pitkällä aikavälillätuottaneet hyvin (1997–2011 kolmas kvartaali, % sitoutuneelle pääomalle)Lähde: Työeläkevakuuttajat TELA
  • 15. SAK · Ihmisen mittainen työura? 13Työeläkemaksuista tarvitaan sitova sopimusYksityisten alojen työeläkemaksujen kehityksestä vuosina 2011–2014 on sovittuns. sosiaalitupossa (2009). Sopimuksen mukaan sekä työnantajien että työnteki-jöiden maksuosuus nousee mainittuina vuosina 0,2 prosenttiyksikköä. Näin ollenkokonaismaksu nousee kyseisten neljän vuoden jaksolla yhteensä 1,6 prosenttiyk-sikköä.3) Tämä sopimus koskee myös julkisia aloja sitä kautta, että lain mukaantyöntekijän maksuosuus on sama riippumatta siitä, minkä työeläkelain mukaantyöntekijä on vakuutettu.Sosiaalitupossa sovittujen maksunkorotusten jälkeen työntekijän ja työnantajantyöeläkemaksu on yhteensä 23,6 prosenttia. Ei kuitenkaan riitä, että turvataan jomaksussa olevien eläkkeiden ja lähivuosina alkavien eläkkeiden rahoitus. Myösnuorten, työuraansa vasta aloittavien tulee voida luottaa siihen, että hekin saavataikanaan laissa nyt luvatun eläketurvan.ETLAn toimitusjohtaja Sixten Korkman esitti muutama vuosi sitten yksityistenalojen työeläkemaksujen (TyEL-maksu) nostamista jopa kertarysäyksellä reip-paammin eli ns. tasapainotasolle. Esityksen perustelu oli järkeenkäypä: rohkeallamaksunnostolla ja rahastojen lisääntyvillä sijoitustuotoilla kutistettaisiin pitkänaikavälin maksunkorotustarvetta. Nopeampi eteneminen tulisi näin ollen pitkälläaikavälillä halvemmaksi. Ay-liikkeessä Korkmanin ajatukselle löytyi kannatusta,mutta työantajapuolelta se torjuttiin suoralta kädeltä.Eläketurvakeskuksen pitkän aikavälin laskelmien mukaan tasapainotasoinenTyEL-maksu on oletuksista riippuen 25–26 prosenttia. Uusimman, syksyllä 2011valmistuneen maksulaskelman mukaan maksutaso, joka suurella todennäköisyy-dellä turvaisi nykyiset eläke-edut myös tulevina vuosikymmeninä vuodesta 2012lähtien, olisi 25,9 prosenttia. 3) Vuonna 2012 alle 53-vuotiaan työntekijän työeläkemaksu nousee yhteensä 0,45 prosent- tiyksikköä. Siitä 0,2 prosenttiyksikköä on sosiaalitupon mukaista korotusta. 0,25 prosent- tiyksikköä taas johtuu siitä, että vuonna 2012 ei enää tehdä pienten ja keskisuurten työn- antajien ja työntekijöiden maksuun tilapäistä maksun alennusta aiempina vuosina liikaa peritystä työkyvyttömyysmaksuosasta. Lain mukaan 53 vuotta täyttäneen työntekijän työeläkemaksu on 19/15 alle 53-vuotiaan maksusta. Näin ollen yli 53-vuotiaiden työntekijöiden maksu nousee vuonna 2012 kuu- desta prosentista 6,5 prosenttiin.
  • 16. 14 SAK · Ihmisen mittainen työura?Kuva 6 havainnollistaa maksun etupainotteisen korottamisen vaikutuksia. Katko-viiva kuvaa kehitystä, jossa TyEL-maksun korottamista jatkettaisiin ripeästi vuo-desta 2015 lähtien, ja maksu saavuttaisi näin ollen nopeammin tasapainotason.Ripeät korotukset TyEL-maksuun siis ehkäisisivät tulevaisuuden maksupaineita.Kuva 6 Ripeät korotukset TyEL-maksuun ehkäisevät tulevaisuudenmaksupaineitaOn tärkeää, että TyEL-maksujen kehityksestä myös vuoden 2014 jälkeiselle ajallesovitaan sitovasti, ja siten, että maksut nostetaan mahdollisimman pian tasapaino-tasolle. Samalla olisi järkevää tehdä päätöksiä rahastoinnin vahvistamisesta, jolloinsijoitustuottojen avulla voidaan rahoittaa osa maksusta. Näillä keinoilla voidaanehkäistä eläketurvan leikkauksia ja samalla pienentää pitkän aikavälin maksujenkorotustarvetta eli keventää nuorempien ikäluokkien maksuja.Miten varmistetaan julkisten alojen työeläkkeiden rahoitus?Julkisten alojen kokonaismaksutaso on jo nyt korkeampi kuin työntekijän eläke-lain (TyEL) mukaisessa eläkevakuutuksessa.Kunnallisen eläkevakuutuksen maksutaso on nyt 28,7 prosenttia. Näin korkeamaksutaso johtuu muun muassa siitä, että kunnallisessa eläkejärjestelmässä on täl-
  • 17. SAK · Ihmisen mittainen työura? 15lä hetkellä vielä runsaasti maksussa aiemmin voimassa olleita nykyistä parempiaeläke-etuja.Kuntien palveluksesta on näinä vuosina siirtymässä eläkkeelle paljon työntekijöitä,eli edunsaajien joukko kasvaa voimakkaasti. Samaan aikaan kuntien työntekijöi-den määrä supistuu myös kuntarakenteiden muutosten ja yksityistämisten takia,joten kuntien eläkevakuutuksen maksupohja rapautuu. Kevan mukaan työnteki-jöiden väheneminen 10 prosentilla nostaisi maksutason lähes 31 prosenttiin, javäheneminen 20 prosentilla johtaisi jo yli 32 prosentin maksutasoon.Valtion eläkkeiden rahoitusta vaivaa myös vakuutettujen piirin supistuminen: val-tion eläkkeensaajia on jo nyt yli kaksinkertainen määrä vakuutettuihin verrattuna.Valtion eläkkeet maksetaan valtion talousarvion kautta. Valtion eläkerahasto onbudjetin ulkopuolinen puskurirahasto.On välttämätöntä, että myös julkisten alojen palveluksessa olevat voivat luottaasiihen, ettei heidän eläketurvaansa heikennetä nykytasosta. Hallitusohjelmassaonkin painotettu, että myös julkisten alojen eläketurvan rahoitus on varmistettava.Voidaanko edelleen luottaa siihen, että julkisten alojen eläkemeno henkilöpiirinkaventuessa kustannetaan kuntien ja valtion talousarvion kautta verovaroista?Kaikki työeläkerahastot luetaan osaksi julkista talouttaEdellä on todettu, että nostamalla työeläkemaksuja mahdollisimman nopeasti javahvistamalla rahastointia myös nuorten sukupolvien eläkkeet pystyttäisiin mak-samaan luvatun tasoisina. Näin vahvistuisi työeläkejärjestelmän kestävyys.Toiseksi työllisyysasteen paraneminen ja työurien pidentyminen parantavat julki-sen talouden kestävyyttä, koska palkkasumman kasvaessa kuntien ja valtion vero-tulot nousevat ja sosiaalivakuutusrahastot vahvistuvat.Yksityisten alojen palkansaajien työeläkkeet eivät suoraan rasita julkista taloutta,koska niihin ei (merimiesten eläkkeitä lukuun ottamatta) käytetä verovaroja. Vä-lillistä vaikutusta on sikäli, että maksut ovat verotuksessa vähennyskelpoisia.Vaikka työeläkemaksut ovat vakuutusmaksuja eivätkä veroja, ne useimmiten rin-nastetaan veroihin ja lasketaan mukaan kokonaisveroasteeseen. Lisäksi työnteki-jän maksuosuus on sama sekä yksityisten että julkisten alojen työeläkemaksuissa,joten työntekijämaksun nousu pienentää julkisten työnantajien maksuosuutta.Työeläkerahastoilla on ollut ja on edelleenkin iso merkitys julkisen talouden kes-tävyyden kannalta. Myös yksityisen sektorin eläkerahastot katsotaan kansantalou-den tilinpidossa julkisen talouden varallisuudeksi. Näin ollen ne on johdonmukai-sesti sisällytetty valtionvarainministeriön tekemiin julkisen talouden kestävyyttäkoskeviin laskelmiin. Se merkitsee, että työeläkerahastoinnin vahvistaminen pa-rantaa paitsi työeläkejärjestelmän omaa myös julkisen talouden kestävyyttä.
  • 18. 16 SAK · Ihmisen mittainen työura?5 SAK:N KEINOT TYÖURIEN PIDENTÄMISEKSITyöurien pidentäminen on laajasti hyväksytty tavoite, mutta tuijottaminen vaintyöuran loppuvuosiin ja eläkeikään on liian kapea näkökulma. Tämänkin useim-mat tunnustavat. Myös hallitusohjelma toistaa tavoitteen, jonka mukaan työuriaon pidennettävä alusta, keskeltä ja lopusta.Työllisyys on ykkösasiaEnsimmäinen ja tärkein edellytys työurien pidentämiselle on se, että työtä on tar-jolla. Jos työvoiman kysyntä taantuu ja työttömyys lisääntyy, se heikentää työpaik-kansa menettäneiden mahdollisuuksia työuriensa pidentämiseen. Erityisen kohta-lokasta työn menettäminen on työuran loppupuolella, jolloin uudelleen työllisty-minen avoimille työmarkkinoille on harvinaista.Yli 55-vuotiaiden ikäryhmissä työllisyysasteet ovat nousseet tasaisesti 1990-lvunpuolesta välistä lähtien. Sen sijaan on huolestuttavaa, että kaikissa nuoremmissaikäluokissa työllisyysasteet ovat selvästi alentuneet. Työurien pidentämisen kan-nalta on tärkeää, että kaikkien työikäisten ikäluokkien työllisyysasteet voisivatnousta nykyisestä. Tärkeintä on, että pitkäaikaistyöttömyyttä ja nuorisotyöttö-myyttä vähennetään ja ehkäistään määrätietoisesti. Jyrki Kataisen hallituksen ta-voitteena on nostaa kokonaistyöllisyysaste 72 prosenttiin. Tavoite on oikea, muttatalouden näkymien ja epävarmuuden oloissa myös hyvin kunnianhimoinen.Kaikille oikeus koulutukseen ja osaamisen päivittämiseenTyömarkkinoilla on enää hyvin vähän työtehtäviä, joihin ei vaadita vähintäänammattilista peruskoulutusta. Työpaikkoja syntyy ja häviää, toimialoja nousee jalaskee, ja sen seurauksena työelämässä tarvittavat tiedot ja taidot muuttuvat.Suomessa on edelleen yli 400 000 työikäistä aikuista, joilta puuttuu ammatillinenkoulutus. Nuoria peruskoulun päättäviä jää ammatillisen koulutuksen ulkopuolel-le, ja lähes 10 000 opiskelijaa keskeyttää ammatillisen koulutuksen joka vuosi.Jokaiselle työikäiselle on saatava ammatillinen koulutus. Se edellyttää niin nuortenkuin aikuistenkin koulutuksessa uusia toimia ja koulutusmahdollisuuksien lisää-mistä. Työelämän muutoksissa on ensiarvoisen tärkeää, että työikäiset voivat huo-lehtia omasta osaamisestaan läpi työuran. Tarvitaan toimia työpaikoilla, riittävästioppisopimuskoulutusta ja muuta tutkintoon johtavaa koulutusta sekä riittävästikoulutusmahdollisuuksia työttömille. Myös työntekijöiden mahdollisuuksia am-mattitaidon päivittämiseen on parannettava.Raamisopimuksen pohjalta on käynnistymässä uudistuksia, jotka voivat parantaatyöikäisten mahdollisuuksia osaamisen kehittämiseen.Pitkällä aikavälillä koulutukseen ja ammattitaitoon liittyvät asiat ovat ratkaisevassaasemassa työurien pidentämisen kannalta.
  • 19. SAK · Ihmisen mittainen työura? 17Nuorten yhteiskuntatakuu vihdoin todeksiJyrki Kataisen hallitusohjelmassa luvataan toteuttaa nuorten yhteiskuntatakuuniin, että jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistu-neelle tarjotaan työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikkaa vii-meistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta.Kaikkein tärkeintä on, että jatkossa kaikki nuoret saavat kunnollisen koulutuksenja ammattitaidon, jotta työllistyminen on mahdollista. On ensiarvoisen tärkeääturvata peruskoulun voimavarat, koska hyvillä perusopinnoilla luodaan pohjaelinikäiselle oppimiselle.Jatkossa on huolehdittava siitä, että perusopetuksen päättävät nuoret pääsevätsuoraan jatkamaan opintojaan lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa. Jonkunviranomaisen on kannettava vastuu myös siitä, että nuoret saavat neuvontaa ja oh-jausta, jos opiskelupaikkaa ei löydy. Aivan liian moni nuori myös keskeyttää opin-tonsa ja jää ilman ammatillista tutkintoa. Suunta on nyt muutettava lisäämälläopetusta, ohjausta ja muuta opiskelijoiden tukea ammatillisessa koulutuksessa.Ammattitaidon omaaville nuorille tarvitaan työtä. Nuorille, jotka eivät löydä työtäavoimilta työmarkkinoilta, tarvitaan palkkatukea työllistymisen tueksi.Siirtymistä korkea-asteen opintoihin toisen asteen koulutuksen jälkeen on no-peutettava uudistamalla opiskelijavalintoja.Erityisesti yliopistoissa tarvitaan toimia, joilla edistetään opiskelijoiden valmistu-mista tavoiteajassa. Opintojen ohjausta on lisättävä. Opintotukea on uudistettavatukemaan päätoimista opiskelua ja tavoiteajassa valmistumista. Yksi keino onmyös helpottaa mahdollisuuksia koulutusohjelman vaihtamiseen kandidaatintut-kinnon jälkeen.Työkyvyttömyyttä ehkäistävä varhaisella puuttumisellaTyökyvyttömyyseläkkeelle on joutunut 23 000–25 000 työntekijää vuodessa jokeskimäärin 52-vuotiaana. Alkavien työkyvyttömyyseläkkeiden määrä on ollutlaskussa, mutta silti liian moni joutuu työkyvyn menetyksen takia syrjään työelä-mästä ennenaikaisesti. Se merkitsee myös eläketurvan jäämistä riittämättömäksi.Työ- ja toimintakyky ja niiden säilyminen ovat yksilöllisiä. Työkyvyttömyysriskivaihtelee kuitenkin ammatin ja sukupuolen mukaan. Terveyden vahvistumiseentai murtumiseen vaikuttavat vahvasti perimä ja kasvuolot, mutta myös se, millai-sissa oloissa työtä tehdään.Uhka joutua työkyvyttömyyseläkkeelle tuki- ja liikuntaelinsairauksien takia ontyöntekijäammateissa yli kaksinkertainen verrattuna asiantuntija-ammatteihin.Masennukseen sairastumisen riski on suurin asiantuntija-ammateissa toimivillanaisilla ja toiseksi suurin työntekijäammattien naisilla.Työkyvyttömyyseläkkeitä ei Suomessa myönnetä kevein perustein. Lääketieteelli-sen näytön riittävyys on ratkaisussa tärkein kriteeri, mutta kokonaisharkinnassa
  • 20. 18 SAK · Ihmisen mittainen työura?myös muilla tekijöillä kuten iällä ja työn kuluttavuudella on ratkaisua tukevaamerkitystä. Työkyvyttömyyseläkkeiden ratkaisulinjan tai lainsäädännön kiristä-minen eivät ole mahdollisia. Työkyvyttömyyseläkkeiden hakemuksista hylätään jotällä hetkellä lähes 30 prosenttia.Sen sijaan on tehostettava toimia, joiden avulla työkyvyn heikkenemistä ehkäis-tään ajoissa, jotta pystyttäisiin vähintäänkin lykkäämään joutumista työelämästäpois työkyvyn menettämisen takia. Työterveyshuollon vaikuttavuutta on paran-nettava, ja työnantajien on käytettävä hyväksi työterveyshuollon asiantuntemustatyön ja työaikojen järjestämiseksi ja siten työssä jatkamisen tukemiseksi. Hoitoket-jut on saatava toimimaan siten, että asianmukainen hoito saadaan alkamaan mah-dollisimman nopeasti. Nykyinen hoitotakuuaika julkisessa terveydenhuollossa onliian pitkä, joten sitä olisi lyhennettävä asteittain.Vuoden 2012 kesällä on tulossa voimaan sairausvakuutuslain ja työterveyshuolto-lain muutoksia, jotka tukevat varhaista puuttumista, selkeyttävät työnantajan,työntekijän työterveyshuollon ja Kelan vastuita sekä velvoittavat yhteistyöhön.Esitykset ovat lähtöisin työmarkkinajärjestöjen työelämäryhmästä (Ahtelan työ-ryhmä). Muutosesitykset pähkinänkuoressa ovat seuraavat:• Työnantajan tulee ilmoittaa työntekijän sairauspoissaolosta työterveyshuol- toon viimeistään silloin, kun poissaolo on kestänyt kuukauden ajan.• Työterveyshuollon tulee arvioida työntekijän jäljellä oleva työkyky.• Työnantajan on selvitettävä yhdessä työntekijän ja työterveyshuollon kanssa työntekijän mahdollisuudet jatkaa työssä.• Työterveyshuollon velvollisuus on laatia lausunto työntekijän jäljellä olevasta työkyvystä ja hänen mahdollisuuksistaan jatkaa työssä.• Työntekijän on toimitettava työterveyshuollon lausunto Kelalle viimeistään silloin, kun sairauspäivärahaa on maksettu 90 päivältä.Työterveys on työpaikkojen asiaUuden lainsäädännön mukaisen käytännön oikea juurruttaminen on iso tehtävä.Hyvin onnistuessaan se voi parantaa työterveyshuollon laatua ja kattavuutta sekäpatistaa työnantajia toimimaan vastuullisesti ja käyttämään työterveyshuollon asi-antuntemusta työntekijän työssä jatkamisen tukemisessa. Ennen kaikkea se voiauttaa ehkäisemään ja lykkäämään työkyvyttömäksi joutumista.Työterveyshuolto on asiantuntija työkyvyttömyyden ehkäisyssä, sairausloman jäl-keisessä työhön paluun tukemisessa ja ammatillisen kuntoutuksen suunnittelussa.Jotta tämän asiantuntijuuden hoitaminen olisi tuloksellista, työterveyshuollon tu-lee tuntea jokainen asiakasyritys, sen työolot, työkyvyttömyysriskit ja henkilöstö.Työterveyshuollon tehtäviin kuuluu työpaikkaselvitysten tekeminen. Ne ovatoleellinen osa työpaikan oloihin perehtymistä. Työterveyshuollon on rohkaistut-tava tekemään konkreettisia korjausesityksiä havaitsemiinsa epäkohtiin ja siten to-teuttamaan ehkäisevää työterveyshuoltoa. Työnantajien taas pitäisi osata vaatialaadukasta työterveyshuoltoa, käyttää työterveyshuollon asiantuntemusta ja tehdäehdotettuja parannuksia työoloihin.
  • 21. SAK · Ihmisen mittainen työura? 19On kuitenkin muistettava, että työkyvyttömyyden ehkäisyä ei voi ulkoistaa työter-veyshuollolle. Työterveys on ensisijaisesti työpaikkojen asia. Työterveyshuollonjärjestäminen on työnantajan vastuulla, mutta se tulee tehdä yhteistyössä työnteki-jöiden kanssa. Työnantajalla tulee olla valmius esimerkiksi työkokeiluihin ja työ-järjestelyihin sairauslomalta työhön paluun tukemiseksi sekä ymmärrys muokatatyötä myös vanhempien työntekijöiden jaksamista tukemaan. Tästä on monia hy-viä yritysesimerkkejä, joissa onnistumisen edellytyksenä on ollut ylimmän johdonsitoutuminen, työpaikkatason hyvä yhteistyö ja asiansa osaava työterveyshuolto.Työnantajan kuuluu lain mukaan järjestää työterveyshuolto kaikille työntekijöillealasta ja työn tekemisen muodosta riippumatta. Käytännössä näin ei ole, sillä eh-käisevän työterveyshuollon ulkopuolelle jää iso osa pienillä työpaikoilla työskente-levistä samoin kuin määräaikaisia töitä sekä vuokra-, keikka- ja pätkätöitä tekevis-tä. Uusien työn teon muotojen myötä työterveyshuollon ulkopuolelle jää entistämonimuotoisempi joukko. Heille on luotava oikeus käydä määräajoin jossakintyöterveyshuollon yksikössä terveystarkastuksissa, joiden kustannuksista vastaatyönantajien yhteisvastuullisesti rahoittama työterveyshuoltorahasto.Terveyseroja kavennettavaKiire, jatkuvat muutokset ja tehokkuusvaatimusten kasvu ovat lisänneet kaikentyön psyykkistä rasitusta. Vakinaisten työsuhteiden ympärille syntyneet uudenlai-set työn teon muodot ovat lisänneet epävarmuutta toimeentulon tulevaisuudesta.Ei pidä kuitenkaan väheksyä fyysisten työolojen vaikutusta työkykyyn. Ruumiilli-sesti kuormittavan työn osuus ei ole Suomessa merkittävästi vähentynyt viimeis-ten vuosien aikana. Edelleen reilu neljännes työntekijöistä kokee työnsä fyysisestiraskaaksi.Suomessa on toteutettu parinkymmenen vuoden aikana mittavia projekteja, joi-den tavoitteena on ollut ehkäistä työkyvyttömyyttä ja edistää erityisesti ikääntyvi-en työssä jatkamista. Suositukset ja toimet ovat kuitenkin jääneet liiaksi yleiselletasolle ja juhlapuheisiin.Nyt on syytä kohdentaa työkykyä ylläpitäviä ja terveyseroja kaventavia toimia ai-empaa tiukemmin niille aloille ja niihin työpaikkoihin, joissa työn aiheuttamakuormitus- ja altistustekijät, työkyky- ja elintapaongelmat kasaantuvat ja sairasta-vuus on yleisempää kuin muilla aloilla.Kuntoutusprosessit toimiviksiTyömarkkinasopimukseen perustuen eläkelakeihin säädettiin 2000-luuvun alku-puolella työntekijän oikeus ammatilliseen kuntoutukseen. Tämä oikeus on työnte-kijällä, jolla arvioidaan olevan muutaman vuoden sisällä työkyvyn menettämisenuhka, jos ehkäiseviin toimiin esimerkiksi työjärjestelyissä ei ryhdytä.Ammatillisen kuntoutuksen myöntää ja kustantaa työeläkelaitos. Käytännössäammatillinen kuntoutus tarkoittaa usein työjärjestelyjen tukemista työkokeilujak-soin, jotka toteutetaan työeläkelaitoksen, työterveyshuollon, työnantajan, työnte-kijän ja työeläkelaitoksen yhteistyönä. Jos entisessä työssä jatkaminen ei kevennet-
  • 22. 20 SAK · Ihmisen mittainen työura?tyjenkään työjärjestelyjen avulla ole mahdollista, työeläkelaitos voi kustantaa am-matillisena kuntoutuksena opiskelun uuteen ammattiin.Työeläkelaitosten satsaukset ammatilliseen kuntoutukseen ovat lisääntyneet, javaikuttavuus eli työssä jatkaminen tai työhön paluu kuntoutustoimien jälkeen onhyvällä tasolla. Työeläkekuntoutuksen piiriin pääsy edellyttää riittävän vahvaa si-dosta työelämään. Useita vuosia työttöminä olleilla ei ole oikeutta työeläkekuntou-tukseen, mutta Kelan kuntoutusvelvollisuus koskee myös heitä.Ammatillisen kuntoutuksen ohella monet kuntoutujat tarvitsevat myös lääkinnäl-listä ja sosiaalista kuntoutusta, joilla on omat vastuutahonsa. Lisäksi myös työ-voimahallinnolla on omat kuntouttavat toimensa.Kesto-ongelma kuntoutuksen alueella onkin se, että kun kuntoutuksesta vastaavataho vaihtuu, vastuu hajaantuu, kuntoutusprosessi pitkittyy ja pahimmassa tapa-uksessa keskeytyy. Jokaiselle kuntoutujalle pitäisi määrätä hänen kuntoutukses-taan päävastuussa oleva taho, joka huolehtii koko prosessin läpiviennistä ja lop-puun saattamisesta.Työttömät työnhakijat ajoissa terveystarkastuksiinTyökyvyn heikkeneminen on usein työttömyyden taustalla. Toisaalta työttömyy-den pitkittyminen lisää työkyvyttömyyden riskiä.Ennen työsuhteen päättymistä työterveyshuollon tulisi tehdä terveystarkastus, jos-sa arvioidaan terveys ja työkyky sekä ohjataan tarvittaessa jatkotoimiin. Näinpäästäisiin ajoissa selvittämään uudelleen työllistymisen terveydelliset edellytykset.Jos tätä ei ole tehty, on ensiarvoisen tärkeää, että työvoimaviranomaiset ohjaavattarvittaessa työnhakijan terveystarkastuksiin. Myös tätä asiaa koskeva esitys lähtiliikkeelle työmarkkinajärjestöjen työelämäryhmästä.Työvoimaviranomaisille kuuluu vastuu työttömien ohjaamisesta tarvittaviin ter-veydentilaa ja kuntoutustarpeita selvittäviin tutkimuksiin. Toisaalta kyse on usei-den tahojen, kuten työvoimahallinnon, kuntien ja kelan yhteistyöstä. On tärkeää,että terveystarkastuksiin ohjaaminen johtaa ehkäiseviin tai korjaaviin toimiin jasitä kautta uudelleen työllistymiseen.Keväällä 2011 voimaan tullut uusi terveydenhuoltolaki puolestaan velvoittaa kun-nat järjestämään tarpeelliset terveystarkastukset koko väestölle eli myös työttömil-le. Tämä edellyttää riittäviä määrällisiä voimavaroja ja usein myös moniammatil-lista osaamista.Työaika joustamaan työntekijöiden tarpeiden mukaanTyöaikajärjestelyillä voidaan merkittävästi parantaa työntekijän työssä jaksamistaesimerkiksi kuormittavissa elämäntilanteissa. Työntekijällä voi olla tarve lyhentäätyöaikaansa määräajaksi työn ohessa tapahtuvan opiskelun takia tai lasten ja mui-den läheisten hoivavastuiden takia. Lyhyempi työaika tai siirtyminen vuorotyöstäpäivätyöhön saattavat tulla tarpeelliseksi pysyvämminkin terveydellisistä syistä.
  • 23. SAK · Ihmisen mittainen työura? 21Pitkät yhtäjaksoiset työstä poissaolojaksot esimerkiksi hoivavastuiden takia hei-kentävät erityisesti naisten asemaa työmarkkinoilla. Senkin takia osa-aikatyönmahdollisuuksien lisääminen työntekijän haluamissa tilanteissa lisäisi työhönosallistumista ja pidentäisi näin myös työuria.Tutkimuksilla on saatu näyttöä siitä, että työntekijän mahdollisuudet vaikuttaaomaan työaikaansa vähentävät työkyvyttömyysriskiä ja parantavat siten mahdolli-suuksia pidentää työuraa. Vaikutusmahdollisuudet työaikajärjestelyihin vähentä-vät erityisesti tuki- ja liikuntaelinsairauksiin sairastumisen riskiä, mutta niillä onselvä suojaava vaikutus myös mielenterveyssairauksiin.Monissa yrityksissä on käytössä erityisesti vanhempien työntekijöiden jaksamistatukevia ns. ikäohjelmia. Usein niistä on sovittu muiden toimien ohella esimerkiksi55 tai 60 vuotta täyttäneiden oikeudesta ylimääräisiin lomapäiviin tai muualla ta-valla lyhennettyyn työaikaan. Elintarviketeollisuuden sopimuksessa on määräys,jonka mukaan työnantajan on järjestettävä jokaiselle 55 vuotta täyttäneelle tilai-suus lyhennettyyn työaikaan mahdollisuuksien mukaan ansioiden alentumatta.Työntekijäjärjestöt ovat työuraneuvottelujen kaikissa vaiheissa esittäneet työnteki-jöille parempia oikeuksia vaikuttaa työaikoihinsa. Työnantajapuoli on tähän astitorjunut esitykset. Siksi on merkityksellistä, että raamisopimuksessa sovittuuntyöurien pidentämistä koskevaan jatkovalmisteluun sisältyy myös työntekijöidentarpeiden mukaisten työaikajärjestelyjen edistäminen.Työnantajille enemmän vastuuta työurien pidentämisestäOsatyökykyisten työmahdollisuuksien parantamisesta vallitsee laaja yksimielisyys.Asia onkin tärkeä sekä osatyökykyisten itsensä että myös työhön osallistumisas-teiden kannalta.Osatyökykyisten työllistämisessä pitäisi edetä samanaikaisesti kahta linjaa: On tär-keää turvata niiden ihmisten mahdollisuudet jatkaa työelämässä, joiden työkykyon heikentynyt työuran aikana. Toiseksi pitäisi löytää väyliä työelämään myösniille osatyökykyisille ja vammaisille, jotka eivät vielä koskaan ole päässeet työhön.Osatyökykyisten joukko on monimuotoinen, ja myös keinot heidän työllistämi-sekseen ovat erilaisia.Niiden työntekijöiden jatkaminen työssä, joiden työkyky on heikentynyt työuranaikana, työssä jatkamien edellyttää usein työ- ja työaikajärjestelyjä ja työkokeiluja,joiden suunnittelussa työterveyshuolto ja taloudellisessa tukemisessa työeläkelai-tos voivat olla mukana. Ratkaistaessa oikeutta osatyökyvyttömyyseläkkeeseen työ-eläkelaitoksen tulisi myös selvittää, onko työntekijälle todellisuudessa järjestymäs-sä sopiva osa-aikainen työ. Työnantajille tulisi säätää velvollisuus tällaisen osa-aikaisen työn järjestämiseen aina, kun se on mahdollista.Lisäksi työntekijän eläkelain (TyEL) mukaisessa vakuutuksessa tulisi siirtyä me-nettelyyn, jonka mukaan osatyökyvyttömyyseläke ei vaikuta suurempien yritystensuoriin työkyvyttömyyskustannuksiin. Kuntatyönantajilta ei osatyökyvyttömyys-tapauksissa peritä varhaiseläkemaksua, ja tämä on toiminut hyvänä kannusteenajärjestää työtä osatyökyvyttömyyseläkeläisille. Kuntasektorilla yli 90 prosenttia
  • 24. 22 SAK · Ihmisen mittainen työura?osatyökyvyttömyyseläkkeen saajista on voinut jatkaa työssä, kun yksityisillä aloilla30–40 prosentilla ei ole sopivaa työtä osatyökyvyttömyyseläkkeen rinnalla.Työvoimahallinnolla on jo nyt olemassa useita mahdollisuuksia tukea työnantajiaosatyökykyisten työllistämiseksi, mutta työantajien tietämys näistä tukimuodoistaon edelleen riittämätöntä. Suurille yrityksille pitäisi asettaa velvollisuus työllistäähenkilökunnan määrään suhteutettu osuus osatyökykyisiä. Velvollisuuden laimin-lyönti johtaisi sanktioon, mutta velvollisuuden täyttämistä tuettaisiin.Ikääntyvien irtisanomisia ns. työttömyysputkeen voidaan ehkäistä, jos suurtentyönantajien suoria kustannuksia näistä irtisanomisista nostetaan sekä aikaiste-taan maksun periminen jo irtisanomishetkellä tapahtuvaksi. Nämä työnantajienns. omavastuumaksut pitäisi käyttää irtisanottujen työntekijöiden täydennyskou-lutukseen tai työllistämiseen.Osatyökykyisten työllistäminen on vahvasti esillä hallitusohjelmassa, ja raamiso-pimuksen mukaan osatyökykyisten työmarkkinoiden kehittämisestä käynniste-tään laaja toimintaohjelmaEläkeuudistuksen innovaatiot tuottavat tulostaVuoden 2005 eläkeuudistuksen tavoite oli tukea työurien pidentämistä ja myö-häistää eläkkeelle siirtymistä. Keinoja olivat eläkkeen laskentasäännön uudistami-nen, joustava eläkeikä, iän mukaan nousevat karttumisprosentit ja elinaikakerroin.Eläkkeen laskutavan irrottaminen työsuhdekohtaisuudesta edesauttoi sitä, ettätyöntekijä voi siirtyä työuran loppuvuosina kevyempään työhön tai lyhyempääntyöaikaan ilman pelkoa siitä, että ansioiden aleneminen loppuvuosina alentaisikokonaiseläketurvaa kohtuuttomasti.Keskimääräisen eläkkeelle siirtymisiän nostamiseksi vanhuuseläkeikä muutettiinjoustavaksi (63–68 vuotta) siten, että työntekijällä on oikeus itse päättää eläkkeellejäämisestään. Samalla kuitenkin karsittiin kovalla kädellä mahdollisuuksia var-haiseläkkeeseen.Työssä jatkamista tukevat myös iän myötä kasvavat eläkekarttumat. Työn teko senjälkeen, kun on täyttänyt 53 vuotta, kartuttaa eläkettä 1,9 prosenttia vuodessa. 63-vuotiaille ja sitä vanhemmille karttuu eläkettä peräti 4,5 prosenttia vuodessa.Eläkeuudistuksen iso innovaatio oli työeläkerahoituksen hallintaan kehitetty elin-aikakerroin. Sen avulla ansaittu eläkepääoma muunnetaan vastaaman pidentyvääelinaikaa. Elinaikakerroin määrätään kuulekin ikäluokalle sen mukaan, mitä edel-listen vuosien tilastot kertovat elinajan pidentymisestä. Elinaikakerroin pienentääalkavaa eläkettä, jos elinajan odote kasvaa. Elinajan pidentyessä eläkettä kuitenkinmaksetaan yhä useampia vuosia, ja siten keskimääräinen, koko eläkeaikana mak-settavan eläkkeen määrä ei pienene.
  • 25. SAK · Ihmisen mittainen työura? 23Jos työntekijä on säilyttänyt työkykynsä ja työpaikkansa, hän voi korvata elinaika-kertoimen vaikutuksen jatkamalla työntekoa. Elinaikakertoimen toinen tehtäväonkin kannustaa työuran jatkamiseen.Elinaikakerroin tuli voimaan 2010, joten kokemukset sen vaikutuksista ovat tois-taiseksi vähäisiä. Toisaalta Työeläkevakuuttajien kyselytutkimusten mukaan työn-tekijöiden halukkuus jatkaa työssä myös 63 vuoden täyttämisen jälkeen on eläke-uudistuksen voimaantulon jälkeen jatkuvasti lisääntynyt. Jos on työtä ja terveyttä,työssä jatkaminen on luonnollinen valinta.Kuva 7 Esimerkkejä elinaikakertoimen vaikutuksista, jos ennusteet elinajanpidentymisestä toteutuvatSyntymä - EAK-leikkaus/ Leikkauksen kompensointi vuosi kk-eläke jatkamalla työn tekoa 1950 -3% 4 kk 2013* 1955 -6% 8 kk 2018* 1960 -8% 11 kk 2023* 1965 -11 % 15 kk 2028* 1970 -13 % 18 kk 2033* 1975 -15 % 22 kk 2038* 1980 -17 % 25 kk 2043** Vuosi, jolloin henkilö täyttää 63 vuotta, ja tekee päätöksen työnteon jatkamisesta-> Elinaikakerroin on keino nostaa todellista keskimääräistä eläkeikää-> työeläkelait: joustava eläkeikä 63 – 68 v-> kansaeläkelaki: eläkeikä 65 vuotta, 63-64 v eläkkeelle jääville varhennusvähennysLähde: ETKMiten työurien pidentämisessä pitäisi edetä?Monia edellä käsiteltyjä asioita laitettiin jatkovalmisteluun Ahtelan työelämätyö-ryhmästä talvella 2010, ja osa niistä on jo toteutettu tai toteutumassa. Osa esityk-sistä sisältyy Jyrki Kataisen hallituksen ohjelmaan. Myös raamisopimuksessa onuseita työurien pidentämistä edistäviä jatkohankkeita. Työurien pitenemistä siisedistetään koko ajan, ja myös tuloksia syntyy.Kaikkien työikäisten osaamisen ja työkyvyn ylläpitämiseen liittyvät toimet piden-tävät työuria varmasti ja kestävästi. Tämä todettiin jo talvella 2010, kun tutkimus-laitokset arvioivat Ahtelan työryhmän esityksiä. Sitä, miten nopeasti kaikki jo pää-tetyt toimet todella pidentävät työuria, on mahdoton arvioida.Tämän takia on välttämätöntä, että työmarkkinaosapuolet arvioivat työurien pi-dentymisen kehitystä vuosittain. Tarkastelun kohteena on oltava koko työura, ja
  • 26. 24 SAK · Ihmisen mittainen työura?siinä on huomioitava kulloinkin vallitseva talous- ja työllisyyskehitys. Tarkastelta-via asioita olisivat mm.– nuorten työelämään kiinnittyminen,– opintojen alkamisikä ja koulutusaikojen pituudet,– työikäisten osaamisen kehittäminen,– työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuus,– osatyökykyisten työllisyys,– eri-ikäluokkien työllisyysasteiden kehitys,– elinajan odotteen kehitys ja– keskimääräisen eläkkeelle siirtymisen kehitys.Jos osoittautuu, että työurat pitenevät ja eläkkeelle siirtyminen lykkääntyy selvästivuonna 2009 asetettua tavoitetta heikommin, pitäisi esimerkiksi vuonna 2014päättää toimista, joilla työurien pidentäminen saadaan sovitulle kasvu-uralle. Sa-malla sovittaisiin seuraavista tarkastelu- ja toimenpide-etapeista.Nopeasti toteutettavia eläkelainsäädännön muutoksia voisi olla luopuminen jous-tavassa eläkeiässä 68 vuoden yläikärajasta. Myös 62–63-vuotiaiden mahdollisuu-desta varhennettuun vanhuuseläkkeeseen voitaisiin luopua, jolloin työttömyystur-van lisäpäivärahaoikeuden piirissä olevien alin eläkeikä nousisi myös 63 vuoteen.Keinovalikoiman työurien pidentämiseksi tulee olla laaja ja monipuolinen. Työ-urien pidentämistavoitetta ei kuitenkaan saa toteuttaa heikentämällä niiden ase-maa, jotka eivät kaikesta huolimatta pärjää työelämässä heikentyneen työkyvyntakia tai jotka työnnetään ilman omaa syyttään työttömiksi. Työkyvyttömyyseläk-keiden ratkaisulinjaa ei ole mahdollista kiristää.
  • 27. SAK · Ihmisen mittainen työura? 256 MITEN SAK PARANTAISI ELÄKETURVAN TASOA?Riittävän eläketurvan paras tae on se, että työntekijä pystyy tekemään mahdolli-simman tiiviin ja kohtuullisen pitkän työuran.Kun ykköstavoite on työeläkkeiden kestävän rahoituksen turvaaminen ja nuorteneläkelupauksen lunastaminen, rahkeet eivät riitä uusiin mittaviin eläketurvan ta-son parannuksiin. Parannukset on siis kohdennettava selviin epäkohtiin ja moni-mutkaisuuksien oikomiseen.Kaikilla ei ole mahdollisuutta jatkaa työssäElinajanodotteen kehitykseen sidottu elinaikakerroin on pienentänyt alkavaa elä-kettä vuodesta 2010 lähtien. Kertoimen avulla työntekijän kartuttama eläkepää-oma sopeutetaan riittämään odotettavissa olevalle pidemmälle elinajalle. Jos ny-kyiset ennusteet elinajan pidentymisestä toteutuvat, nuoremmille ikäpolville mak-setaan eläkkeitä entistä pitempään. Jotta se olisi mahdollista, kertoimen vaikutusalkavaan eläkkeeseen on sitä suurempi mitä myöhemmin syntyneestä ikäluokastaon kyse.Elinaikakerroin pienentää ajan mittaan eläkkeen suhteellista osuutta palkasta. Elä-keturvakeskuksen laskelmien mukaan eläkkeet kuitenkin euromääräisesti parane-vat tulevina vuosikymmeninä. Lisäksi ne, joilla on mahdollisuus jatkaa työntekoajoustavan eläkeiän puitteissa, pystyvät korvaamaan elinaikakertoimen aiheutta-man kuukausieläkkeen pienennyksen.Kompensaatiomahdollisuuksia ei kuitenkaan ole niillä, jotka eivät työkyvyn me-netyksen takia pysty jatkamaan työtään. Työkyvyttömyyseläkkeiden tasot ovatkinhuolestuttavan matalia, vaikka elinaikakertoimen vaikutusta työkyvyttömyyseläk-keisiin on sosiaalitupon (2009) mukaisesti lievennetty.Työkyvyttömien eläkkeitä parannettavaTyöeläkelakien mukaisia työkyvyttömyyseläkkeitä tarkistetaan nykyisin vuosittaintyöeläkeindeksillä, jossa hintojen kehityksen osuus on 80 prosenttia ja palkkojenosuus 20 prosenttia. Lisäksi alle 55-vuotiaiden työkyvyttömyyseläkkeisiin tehdäänviidennen eläkevuoden alkaessa kertakorotus, joka on sitä suurempi, mitä nuo-rempana eläke on alkanut.Menettely on monimutkainen, ja säädetyn 55 vuoden ikärajan takia suuri osa työ-kyvyttömyyseläkeläisistä ei saa korotusta. Lakia tulisi muuttaa niin, että työkyvyt-tömyyseläkkeitä tarkistettaisiin joustavan eläkeiän alarajan täyttämiseen asti ker-toimella, jossa palkkojen osuus on 80 prosenttia ja hintojen osuus 20 prosenttia.Eläke kertymään jo 15-vuotiaanaVuodesta 2005 alkaen työeläkettä on kertynyt ja työeläkemaksut on maksettu siitälähtien, kun työntekijä täyttää 18 vuotta. Työvoimatilastoissa työikäiseksi väestök-si luetaan 15–65-vuotiaat. Koululaisten työssäkäynti opintojen ohessa ja kesäkuu-
  • 28. 26 SAK · Ihmisen mittainen työura?kausina on erittäin yleistä. Näistä syistä olisi hyvin perusteltua, että työeläkettä al-kaisi karttua jo 15 vuoden iästä lähtien.Eläkkeiden piiloleikkauksesta luovuttavaNykyisen lain mukaan eläkettä kertyy palkasta, josta on ensin tehty vähennys. Jo-kaisen vuoden ansaituista palkoista vähennetään perittyä työntekijän työeläke-maksua vastaava osuus, ja eläke lasketaan siitä. Kun työntekijän työeläkemak-suosuus tulevaisuudessa kasvaa, vähennys rokottaa enemmän nuorempien työn-tekijöiden työeläkettä.Tällaisen säännöksen olemassa olosta ei tiedetä yleisesti, vaan se on jäänyt piiloon.Nekään, jotka tietävät, eivät ymmärrä, miksi maksun nousu pienentää eläkettä.SAK:n mielestä vähennyksestä tuleekin luopua esimerkiksi vuodesta 2013 lähtien.Kuvassa 8 on Eläke-Fennian laskelmiin perustuva esimerkki vähennyksestä luo-pumisen vaikutuksesta. Luopumisesta hyötyisivät erityisesti nuoret ikäluokat.Kuva 8 Työeläkemaksun vähentämisestä luopuminen parantaanuorten eläkettä
  • 29. SAK · Ihmisen mittainen työura? 277 ELÄKETURVAN LAKISÄÄTEISYYDESTÄ JAKATTAVUUDESTA PIDETTÄVÄ KIINNILakisääteisen työeläketurvan tasoa ei voida heikentää. Suomalaisten eläketurvantaso on kansainvälisesti vertaillen korkeintaan keskitasoa. Pieniksi jääneitä työ-eläkkeitä täydentämään tarvitaan jatkossakin kansaneläkettä. Lakisääteisen eläke-turvan kattavuus on meillä hyvä, ja siitä on pidettävä kiinni.Kilpailu osaavasta työvoimasta on meilläkin lisännyt yritysten mielenkiintoa va-paaehtoisia lisäeläkejärjestelyjä kohtaan. Ala- tai yrityskohtaisesti sovittuja eläke-järjestelyjä sekä yksilöllisiä eläkevakuutuksia suositellaan enenevässä määrin myöskansainvälisiltä foorumeilta nyt, kun eliniän piteneminen ja ikärakenteen muutosovat lisänneet pakollisten ja lakisääteisten eläkkeiden rahoituspaineita.Pieni- ja keskipalkkaisille työntekijöille lakisääteinen eläketurva on monin verrointurvallisempi ratkaisu kuin ala- tai yrityskohtaisen neuvottelun varaan rakennettueläketurva. Ala- ja yrityskohtaiset eläkejärjestelyt lisäisivät eriarvoisuutta. Yksilöl-lisiin, itse kustannettuihin ostoeläkkeisiin pienipalkkaisilla osa-aika- ja pätkätyön-tekijöillä ei ole taloudellisia mahdollisuuksia.Lisäksi on syytä muistaa, että myös lakisääteisen eläketurvan vaihtoehdoiksi jatäydennykseksi tarjoilluilla eläkejärjestelyillä on hintalappunsa. On harhaluuloa,että nykyisestä leikattu työeläketurva ja lisäturva yhteensä olisivat halvempi ratkai-su kuin nykymuotoinen kattava lakisääteinen eläketurva.Epävarmuutta lakisääteisen eläketurvan rinnalle ja sitä korvaamaan tarjoiltuihinvapaaehtoisiin eläkejärjestelyihin lisää se, että niitä suositellaan usein toteutetta-vaksi maksuperusteisina. Maksuperusteisuus tarkoittaa, että maksujen määrä onennalta kiinnitetty, ja eläkkeen määrä riippuu kokonaan maksujen sijoitustuotto-jen onnistumisesta. Maksuperusteisessa eläkejärjestelyssä riskin kantaa siis koko-naan työntekijä.
  • 30. 28 SAK · Ihmisen mittainen työura?8 KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIAMiksi SAK haluaa korottaa eläkemaksuja?SAK haluaa, että myös nyt työssä olevat saavat aikanaan ansaitsemansa eläkkeetilman leikkauksia. Myös nuorten on voitava luottaa siihen, että he saavat nykyla-kien mukaisen eläketurvan. Yksityisten alojen eläkkeiden rahoitus on perusteil-taan kestävällä pohjalla. Ns. sosiaalitupossa vuonna 2009 sovittiin yksityisten alo-jen työeläkemaksujen korotukset vuosille 2011–2014. Jotta nykylainsäädännönmukaiset eläkkeet pystytään rahoittamaan myös tulevaisuudessa, yksityisten alo-jen maksuja tulisi korottaa uusimpien laskelmien mukaan jo sovitun lisäksi 2–3prosenttiyksiköllä. Näin voitaisiin turvata eläkkeiden rahoitus ilman, että eläke-etuuksia täytyy heikentää tai eläkeikää nostaa.Jo myönnetyt eläkkeet ovat kaikissa tilanteissa lainsäädännöllä turvatut. Korotta-malla maksuja riittävästi vähennetään uhkia tulevaisuudessa alkavien eläkkeidenleikkauksista.Kuinka paljon eläkemaksuja on korotettava?Yksityisten alojen työeläkemaksujen tulisi Eläketurvakeskuksen uusimpien las-kelmien mukaan nousta 2020-luvulla runsaaseen 26 prosenttiin palkasta, jotta ke-rätyt maksut ja rahastojen tuotot riittäisivät nykyisen lainsäädännön mukaisteneläkkeiden rahoitukseen pitkällä aikavälillä. Sen jälkeen ei enää tapahtuisi merkit-täviä muutoksia. Vuonna 2012 maksut ovat 22,8 prosenttia palkasta. Vuonna 2014maksut ovat sosiaalitupossa sovittujen korotusten jälkeen yhteensä 23,6 prosent-tia. Näin ollen niihin jää vielä 2–3 prosenttiyksikön korotustarve.Yksityisen sektorin työeläkkeiden rahoitus on siis perusteiltaan hyvässä kunnossa.Rahoituksen turvaamiseksi ei tarvitse nostaa eläkeikää, mutta tarvitaan sopimusmaksujen korotuksista vuoden 2014 jälkeen. Maksut olisi järkevää nostaa mahdol-lisimman nopeassa tahdissa ns. tasapainotasolle ja samalla vahvistaa rahastointia.Näin menetellen tasapainotasolle päästäisiin myös pienemmillä korotuksilla.Kuntien ja valtion työeläkemaksut ovat kokonaisuudessaan jo nyt korkeammatkuin yksityisillä aloilla. Työntekijöiden maksuosuus on kuitenkin sama kaikillaaloilla. Joka tapauksessa on tärkeää huolehtia siitä, että myös julkisten alojen työn-tekijät saavat heille luvatun eläketurvan.Mitä tapahtuu, jos mitään ei tehdä?Työeläkkeiden rahoitus ei ole ajautumassa akuuttiin kriisiin, mutta jos maksutjäädytetään jo sovitulle tasolle, rahoitukseen alkaa vähitellen syntyä vajetta. Pitkäl-lä aikavälillä liian alhainen maksutaso johtaisi tulevaisuudessa myönnettävieneläkkeiden leikkauksiin ja rahastojen purkamiseen. Rahastojen nopea alasajo taaskärjistäisi ongelmia, koska silloin myös eläkkeiden rahoitukseen käytettävät sijoi-tustuotot laskisivat.
  • 31. SAK · Ihmisen mittainen työura? 29Nuorten kannalta tällainen kehitys olisi hyvin epäoikeudenmukainen, sillä he ra-hoittaisivat nousevilla maksuilla jo eläkkeellä olevien etuudet mutta saisivat itseleikatun eläketurvan.Syökö elinaikakerroin 1980-luvulla syntyneiden eläkkeen?Voivatko nuoret luottaa eläketurvan tasoon? Ansaittu työeläke sopeutetaan elinajan muutoksiin elinaikakertoimen avulla. Elin-aikakerroin pienentää kuukausittaista eläkettä, jos suomalaisten elinajat pitenevättulevaisuudessakin. Elinaikojen piteneminen tarkoittaa sitä, että eläkettä myösmaksetaan kauemmin. Näin ollen maksettavaksi tuleva kokonaiseläke pysyy kes-kimäärin samana elinaikakertoimen vaikutuksesta huolimatta. Asia hahmottuuselvimmin esimerkin kautta:Vuonna 2009, jolloin elinaikakerroin tuli käyttöön, 63-vuotiaan elinajanodote oli21,4 vuotta. Elinaikakertoimeksi määrättiin 1. Näin ollen vuonna 1947 syntynythenkilö joka oli ansainnut 2 000 €/kk työeläkkeen, saattoi odottaa saavansa yh-teensä 2 000 €/kk x 1,0 x 12 kk/v x 21,4 v = 514 000 euroa eläkettä. Jos 63-vuotiaanelinajanodote olisi vuonna 2048 esimerkiksi 27,1 vuotta, olisi vuonna 1986 synty-neiden elinaikakerroin 0,809. Näin ollen vuonna 1986 syntynyt, joka on ansainnut2 000 €/kk eläkkeen, voisi odottaa saavansa yhteensä 2 000 €/kk x 0,809 x 12 kk/v x27,1 v = 526 000 euroa eläkettä. Koko odotettavissa olevan eläkeajan eläke on siiselinaikakertoimen myötä suurin piirtein sama syntymävuodesta riippumatta.Elinaikakerroin myös kannustaa pidentämään työuria. Kertoimen vaikutuksen saakompensoitua, jos on mahdollisuus käyttää työntekoon noin puolet keskimääräi-sen elinajan kasvusta.Mikä on kestävyysvaje ja miten se liittyy eläkkeisiin?Julkisen talouden kestävyysvajeella tarkoitetaan sitä, kuinka paljon valtion ja kun-tien ennustetut menot ylittävät ennustetut tulot pitkällä aikavälillä tarkasteltuna.Työeläkkeet vaikuttavat valtion ja kuntien talouden kestävyyteen verotulojenkautta. Työssäkäyvät maksavat tuloveroja palkoistaan ja eläkkeelle jääneet työ-eläkkeistään. Näin ollen pidemmät työurat ja suuremmat työeläkkeet pienentävätvaltiontalouden kestävyysvajetta.Vaikka työeläkkeiden rahoitus on perusteiltaan kunnossa, myös työeläkkeiden ra-hoituksesta puhuttaessa käytetään kestävyysvajeen käsitettä. Työeläkerahoituksenkestävyysvaje tarkoittaa nykyisten ja sovittujen eläkemaksujen sekä nykylain mu-kaisten etuisuuksien rahoittamiseen tarvittavan maksun erotusta. Tämä eläkejär-jestelmän oma kestävyysvaje on lähivuosien jo sovittujen maksunkorotusten jäl-keen 2–3 prosenttiyksikön suuruinen. Eläkemaksuja pitäisi siis nostaa tämän ver-ran, jotta myös nyt työuransa alkupuolella olevat voisivat luottaa saavansa nykyla-kien tasoisen eläketurvan.
  • 32. 30 SAK · Ihmisen mittainen työura?Eläkeyhtiöiden sijoitusten tuotot ovat jääneet alle tavoitteiden.Joudutaanko eläke-etuja leikkaamaan tämän vuoksi?Sijoitustoiminnan tuotot vaihtelevat taloustilanteen mukana, ja työeläkelaitostensijoitustuottoja pitää tarkastella pitkällä aikavälillä. Eläkevarojen sijoittamisessakiinnostuksen kohteena oleva kvartaali ei ole neljännesvuosi vaan ennemmin nel-jännesvuosisata. Pitkällä aikavälillä työeläkelaitosten sijoitukset ovat tuottaneethyvin: esimerkiksi vuosina 2009 ja 2010 tuotot olivat ennätyksellisen korkeita.Vuonna 2011 tuotot painuivat miinukselle kansainvälisen finanssikriisin takia.Tällaiset heilahtelut sijoitusten tuotoissa eivät kuitenkaan vaikuta maksussa ole-viin eläkkeisiin ja jo ansaittuihin eläkkeisiin.Julkisuudessa on puhuttu siitä, olisiko työeläkesijoitusten oikea reaalituottotavoite3,5 vai 4 prosenttia. Luvut ovat itse asiassa pitkän aikavälin eläkemeno- ja maksu-laskelmien vaihtoehtoisia oletuksia – eivät tavoitteita. Sijoitusten tuotto-oletuksenlisäksi pitkän aikavälin laskelmissa tehdään oletuksia syntyvyydestä, nettosiirtolai-suudesta, eliniänodotteesta, työllisyysasteesta, eläkkeellesiirtymisiän odotteesta jaansiotasosta. Uusimmissa laskelmissa esimerkiksi oletetaan naisen synnyttävänkeskimäärin 1,85 lasta, mutta se ei tietenkään ole eläkejärjestelmän määräämäsynnytystavoite suomalaisille naisille.Eläkelaitokset tavoittelevat sijoituksilleen parasta mahdollista tuottoa, mutta eivätsaa tehdä sitä vakavaraisuuden kustannuksella ja liian suurella riskillä. Hyvää tuot-toa tavoitellaan, koska sen avulla voidaan hillitä eläkemaksujen nousua. Nyrkki-sääntö on, että jos sijoitusten tuotto nousee puolella prosenttiyksiköllä, työeläke-maksun korotustarve alenee yhdellä prosenttiyksiköllä.Miksi eläkeikä on Suomessa alhaisempi kuin muualla Euroopassa?Eläkeiät Euroopassa vaihtelevat. Suomen eläkeiän erikoisuus on joustavuus 63–68vuoden välillä. Tähän on päädytty, koska ammatit ja työntekijöiden työkyky ovaterilaisia. Kun joustava eläkeikä otettiin käyttöön, mahdollisuuksia varhaiseläkkee-seen vähennettiin samalla. Työntekijä voi jatkaa töissä jo nyt 68-vuotiaaksi saakka,ja SAK on esittänyt yläikärajan nostamista.Kaikissa Euroopan maissa on kuilu eläkeiän ja todellisen eläköitymisiän välillä.Suomessa todellinen keskimääräinen eläköitymisikä lähti selvään nousuun vuon-na 2005, jolloin joustava eläkeikä otettiin käyttöön.Miksi työuria pitää pidentää ja työntekijöiden jaksaa pidempääntöissä?Suomalaiset elävät keskimäärin pidempään kuin aiemmin. Myös suomalaistenyleinen terveydentila on parantunut. On luonnollista, että osa pidentyneestäelinajasta käytetään työntekoon. Työssäkäyviä tarvitaan, jotta palvelut ja sosiaali-turva saadaan rahoitettua.Hyvään tavoitteeseen pyrkiessä on kuitenkin huomioitava, että väestöryhmien vä-lillä on suuria eroja terveydessä ja elinajassa. Kaikki eivät pysty jatkamaan työ-uraansa ja siirtymään eläkkeelle myöhemmin.
  • 33. SAK · Ihmisen mittainen työura? 31Mitkä ovat keinot työurien pidentämiseksi?Keinoja on monta, ja ensisijainen niistä on työllisyyden hoito. Ilman työpaikkojaeivät työuratkaan pitene. Samalla on huolehdittava työntekijöiden osaamisesta se-kä nuorten koulutus- ja työmahdollisuuksista. Syrjäytyminen työstä on uhka sekätyöurille että työllisyydelle.Työpaikoilla voidaan tehdä paljon pitkien työurien edistämiseksi. Työssä olevienjaksamisesta on huolehdittava järjestämällä työaikoja ja työoloja elämäntilanteenmukaisiksi. Toimivan työterveyshuollon avulla ja työpaikkatason työsuojelutoi-milla voidaan löytää työn kuormitustekijät ja ratkaisut niihin. Työterveyshuoltoauttaa myös ammatillisen kuntoutuksen suunnittelussa.Hyvässä työpaikassa jaksetaan. Työntekijät haluavat työskennellä yhä pidempään,kunhan heillä on työpaikka, terveyttä ja työkykyä.
  • 34. 32 SAK · Ihmisen mittainen työura?LIITE 1TYÖMARKKINAJÄRJESTÖJEN LAAJENNETUNELÄKENEUVOTTELURYHMÄN KOKOONPANOEläketurvakeskuksen toimitusjohtaja Jukka Rantalatoimii työryhmän koollekutsujanaTyömarkkinajärjestöjen edustajat– Lasse Laatunen, johtaja EK– Antti Tanskanen, asiantuntija EK– Kaija Kallinen, eläke- ja työura-asioiden päällikkö, SAK– Nikolas Elomaa, edunvalvontajohtaja, SAK– Markku Salomaa, johtaja, STTK– Jarmo Pätäri, lakimies, AkavaTyöeläkejärjestelmän asiantuntijat– Matti Vuoria, toimitusjohtaja, Varma– Harri Sailas, toimitusjohtaja, Ilmarinen– Lasse Heiniö, toimitusjohtaja, Eläke-FenniaHallitusohjelman mukaista neuvottelua varten nimetyt lisäjäsenet– Merja Ailus, toimitusjohtaja, Keva– Outi Antila, ylijohtaja, STM– Jukka Pekkarinen, ylijohtaja VM
  • 35. SAK · Ihmisen mittainen työura? 33LIITE 2TYÖURAVÄÄNNÖN LYHYT HISTORIIKKI1 Eläkeikäkiistasta työurien pidentämiseen• Matti Vanhasen hallitus hyväksyy ns. sosiaalitupon osana elvytysneuvottelu- jaan tammikuun lopussa 2009. Sosiaalitupossa sovittiin eläke- ja työttömyys- turvan muutoksista.• Pääministeri Vanhanen ilmoittaa hallituksensa politiikkariihen päätteeksi Ma- tin päivänä 24.2.2009, että (sosiaalitupossa sovitut) osa-aikaeläkettä ja vuorot- teluvapaata koskevat asiat arvioidaan uudelleen ja että joustavan eläkeiän ala- raja tulee nostaa 65 vuoteen. Vanhanen kertoi keksineensä idean hiihtoretkel- lään Rukan lumilla. Tosiasiassa idea oli poimittu valtioneuvoston kanslian Ikääntymisraportista.• SAK, STTK ja Akava torjuivat Vanhasen yksipuoliset esitykset. Eläkeiän nos- toa vastustavaan nettiadressiin kertyi parissa viikossa 180 000 allekirjoitusta.• Hallitus ja työmarkkinajärjestöt sopivat 11.3.2009 kahden työryhmän asetta- misesta: o Eläkeneuvotteluryhmän (pj. Jukka Rantala) ja työelämäryhmän (pj. Jukka Ahtela) yhteisenä tehtävänä oli etsiä keinot, miten nostetaan 25- vvuotiaan eläkkeelle siirtymisiän odotetta vuoteen 2025 mennessä 62,4 vuoteen. o Työryhmien tuli toimia yhteistyössä hallituksen edustajien kanssa. o Työryhmien työn määräaika oli vuoden 2009 loppu.• Työmarkkinaosapuolilla eri painotukset o EK (+VM ja STM): rakenteellisia leikkauksia eläke- ja työttömyystur- vaan. o Ay-liike: työkyvyttömyys ja työttömyys syrjäyttävät työstä; työllisyys, terveys, ja osaaminen tärkeitä; koko työura tarkasteluun. o Näkökulma laajeni ja ryhdyttiin puhumaan työurien pidentämisestä.• Työelämäryhmän neuvottelut käynnistyivät toden teolla vasta joulukuussa 2009, kun taas eläkeneuvotteluryhmä jumiutui.• Työryhmät saivat jatkoajan tammikuun 2010 loppuun asti.• Työelämäryhmä pääsi lopputulokseen tammikuun viimeisenä yönä, mutta eläkeneuvotteluryhmän sovun kaatoi EK:n vaatimus ikääntyvien työttömyys- turvan heikennyksistä.
  • 36. 34 SAK · Ihmisen mittainen työura?• Työelämäryhmän lukuisat esitykset osaamisen turvaamisesta sekä työterveys- huollon kattavuuden ja vaikuttavuuden parantamisesta toimitettiin arvioita- vaksi OECD:lle ja kotimaisille tutkimuslaitoksille (PT, ETLA, PTT, TTL, THL, ETK, Kela). OECD:n arvio oli odotettua miedompi. Kotimaiset arviot olivat suurimmaksi osaksi myönteisiä, mutta työurien pitenemisen määrällinen arvi- ointi todettiin vaikeaksi ja mahdottomaksi.2 Miten päädyttiin työurien pituuden, eläketurvan riittävyyden jatyöeläkkeiden rahoituksen kolmiodraamaan ja hallitusohjelmankirjauksiin?• Kun työelämäryhmän esitysten vaikutusten arviointi ei tuonut ratkaisua, halli- tus nosti uudelleen esille esityksensä eläkeiän nostamisesta.• Hallitus ja työmarkkinajärjestöt sopivat 11.3.2010 kestävän talouskasvun ja työllisyyden ohjelman (KTT) valmistelusta ja työelämätyöryhmän jatkotöiden käynnistämisestä o KTT-ohjelmaa valmistelemaan asetettiin kuusi kolmikantatyöryhmää, joilla määräaikaa syyskuun 2010 loppuun. o Yksi työryhmistä oli työuratyöryhmä, jonka toimeksianto keskittyi elä- keasioihin. Sen päätökset alistettiin hallituksen ja työmarkkinajohtajien kokouksille.• Hallitus pyrki eläkeasioissa ratkaisuun pikavauhtia, jo huhti–toukokuun aika- na. SAK ja STTK sanoivat, ettei onnistu.• Toukokuussa 2010 työuratyöryhmän aikataulu irrotettiin muusta KTT- ohjelmasta ja työryhmän toimeksianto kirjoitettiin uudelleen. Siinä muotoil- tiin kolme päätavoitetta: 1) eläke-etuuksien riittävä taso, 2) työeläkkeiden ra- hoituksen kestävyys ja työeläkemaksujen kehitys ja 3) keskimääräisen eläk- keelle siirtymisiän riittävä nousu. Työryhmän tehtäväksi tuli kartoittaa kehit- tämisvaihtoehtoja tavoitteiden saavuttamiseksi ottamatta kantaa mihinkään yksittäiseen vaihtoehtoon. Johtopäätökset alistettiin hallituksen ja työmarkki- najärjestöjen johtajien kokouksille.• Työuratyöryhmä aloitti työnsä kesäkuussa 2010. SAK, STTK ja Akava esittivät laajan luettelon selvitettävistä asioista, ja työ käynnistyi sen pohjalta.• Elokuussa 2010 työuraryhmä asetti alaryhmän, jonka tehtävänä oli kartoittaa TyEL-järjestelmän rahoituksen tehostamisen vaihtoehtoja.• KTT-ohjelman viisi muuta työryhmää luovuttivat raporttinsa syyskuussa, ja KTT-ohjelma julkistettiin 20.10.2010. Työuratyöryhmä jatkoi työtään, ja asi- antuntijat laskivat kehittämisvaihtoehtoja ja niiden vaikutuksia eläkkeiden riit- tävyyteen ja eläkemaksujen kehitykseen. Myös vaikutukset sukupolvien väli- seen oikeudenmukaisuuteen otettiin tarkasteltaviksi.
  • 37. SAK · Ihmisen mittainen työura? 35• Työuratyöryhmän raportti valmistui helmikuun 2011 lopussa, ja se luovutet- tiin hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen johtajille 1.3.2011. Samalla luovutet- tiin Ahtelan työelämäryhmän esityksiä jatkovalmistelleen kahden STM:n ja yhden TEMin työryhmän raportit. Hallitus ja työmarkkinajohto päättivät, että o työmarkkinajärjestöt arvioivat, mitä johtopäätöksiä raporttien pohjalta on tehtävä, o työmarkkinajärjestöt arvioivat, onko löydettävissä yhteisymmärrys pit- käjänteisestä ratkaisusta työurien pidentämiseksi, työeläkejärjestelmän rahoituksen turvaamiseksi ja riittävän eläketurvan varmistamiseksi, o arvio jatkotyöskentelystä ja sen suuntaviivoista annetaan hallitusneu- vottelujen yhteydessä.• Työmarkkinajärjestöt kartoittivat maalis–huhtikuun aikana neuvottelumah- dollisuuksia eläke- ja työura-asioista.• Työmarkkinajärjestöt valmistelivat yhteisen esityksen työura- ja eläkepolitii- kasta hallitusohjelmaneuvotteluja varten. Tekstin pääsisältö lyötiin lukkoon jo palmusunnuntaina 2011. Lopullinen teksti täydennyksineen oli valmis 10.5.2011.• Jyrki Kataisen hallituksen ohjelmaan tuli työmarkkinajärjestöjen esittämä kir- jaus, jonka mukaan ne sitoutuvat neuvottelemaan ja toteuttamaan tarpeelliset toimet työurien pidentämiseksi, työeläkejärjestelmän rahoituksen turvaami- seksi ja riittävän eläketurvan varmistamiseksi.
  • 38. Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ryHakaniemenranta 1 , PL 15700531 Helsinkipuhelin 020 774 000www.sak.fi

×