Hyvinvointi syntyy työstä
Upcoming SlideShare
Loading in...5
×

Like this? Share it with your network

Share
  • Full Name Full Name Comment goes here.
    Are you sure you want to
    Your message goes here
    Be the first to comment
    Be the first to like this
No Downloads

Views

Total Views
1,542
On Slideshare
1,538
From Embeds
4
Number of Embeds
2

Actions

Shares
Downloads
2
Comments
0
Likes
0

Embeds 4

http://www.sak.fi 3
http://sakdev.sc5.fi 1

Report content

Flagged as inappropriate Flag as inappropriate
Flag as inappropriate

Select your reason for flagging this presentation as inappropriate.

Cancel
    No notes for slide

Transcript

  • 1. SAK Hyvinvointi syntyy työstä SAK:n 16. edustajakokous 28.-30.5.2001 SAK Hyvinvointi syntyy työstä
  • 2. Sisällys HYVINVOINTI SYNTYY TYÖSTÄ ........................................................................... 7 1 TAVOITTEENA TYÖ JA HYVINVOINTI ................................................................. 8 1.1 KOHTI TÄYSTYÖLLISYYTTÄ .................................................................................................... 8 1.2 OIKEUDENMUKAINEN PALKKAUS ........................................................................................... 8 1.3 TURVALLINEN JA HYVÄ TYÖYHTEISÖ ...................................................................................... 9 1.4 VALTAKUNNALLISET TYÖEHTOSOPIMUKSET PALKANSAAJAN PERUSTURVA ............................... 9 1.5 LAADUKKAAT HYVINVOINTIPALVELUT ................................................................................. 10 1.6 KESTÄVÄ SOSIAALITURVA ................................................................................................... 10 1.7 ELINIKÄINEN OPPIMINEN .................................................................................................... 11 1.8 KOHTUUHINTAINEN JA VIIHTYISÄ ASUMINEN ....................................................................... 11 1.9 PUHDAS YMPÄRISTÖ JA KESTÄVÄ KEHITYS ............................................................................ 11 2 OIKEUDENMUKAISEMPI MAAILMA ................................................................. 13 2.1 KESKINÄINEN RIIPPUVUUS KASVAA ..................................................................................... 13 2.2 KÖYHYYS EDELLEEN SUURIN ONGELMA ............................................................................... 14 2.3 KASVIHUONEILMIÖ PYSÄYTETTÄVÄ ..................................................................................... 15 2.4 KRIISIEN ENNALTAEHKÄISY JA HALLINTA TÄRKEÄÄ ............................................................... 15 2.5 TYÖELÄMÄN PERUSOIKEUDET MAAILMANKAUPAN PELISÄÄNTÖIHIN ..................................... 16 2.6 YRITYKSILLE YHTEISKUNTAVASTUU ...................................................................................... 16 2.7 KANSALAISTEN EUROOPPA ................................................................................................. 17 2.7.1 SOSIAALISTA JA POLIITTISTA UNIONIA VAHVISTETTAVA ................................. 17 2.7.2 ITÄLAAJENTUMISESSA TARVITAAN SIIRTYMÄAIKOJA ..................................... 19 2.8 KANSAINVÄLISEN AY-YHTEISTYÖN MERKITYS KASVAA ........................................................... 20 2.9 SAK:N EDUSTAJAKOKOUKSEN KANSAINVÄLISEN EDUNVALVONNAN LINJAUKSET .................... 21 KESKINÄINEN RIIPPUVUUS KASVAA ..................................................................... 21 KÖYHYYS EDELLEEN SUURIN ONGELMA ............................................................... 22 KASVIHUONEILMIÖ PYSÄYTETTÄVÄ ..................................................................... 22 KRIISIEN ENNALTAEHKÄISY JA HALLINTA TÄRKEÄÄ .............................................. 22 TYÖELÄMÄN PERUSOIKEUDET MAAILMANKAUPAN PELISÄÄNTÖIHIN ..................... 22 YRITYKSILLE YHTEISKUNTAVASTUU ..................................................................... 23 Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry SOSIAALISTA JA POLIITTISTA UNIONIA VAHVISTETTAVA .......................................... 23 Graafinen suunnittelu Mikko Huttunen ITÄLAAJENTUMISESSA TARVITAAN SIIRTYMÄAIKOJA .............................................. 23 Valkealan Painokarelia 2001 KANSAINVÄLISEN AY-YHTEISTYÖN MERKITYS KASVAA .......................................... 24 ISBN 951-714-211-0SAK Hyvinvointi syntyy työstä 3 SAK Hyvinvointi syntyy työstä
  • 3. Sisällys HYVINVOINTI SYNTYY TYÖSTÄ ........................................................................... 7 1 TAVOITTEENA TYÖ JA HYVINVOINTI ................................................................. 8 1.1 KOHTI TÄYSTYÖLLISYYTTÄ .................................................................................................... 8 1.2 OIKEUDENMUKAINEN PALKKAUS ........................................................................................... 8 1.3 TURVALLINEN JA HYVÄ TYÖYHTEISÖ ...................................................................................... 9 1.4 VALTAKUNNALLISET TYÖEHTOSOPIMUKSET PALKANSAAJAN PERUSTURVA ............................... 9 1.5 LAADUKKAAT HYVINVOINTIPALVELUT ................................................................................. 10 1.6 KESTÄVÄ SOSIAALITURVA ................................................................................................... 10 1.7 ELINIKÄINEN OPPIMINEN .................................................................................................... 11 1.8 KOHTUUHINTAINEN JA VIIHTYISÄ ASUMINEN ....................................................................... 11 1.9 PUHDAS YMPÄRISTÖ JA KESTÄVÄ KEHITYS ............................................................................ 11 2 OIKEUDENMUKAISEMPI MAAILMA ................................................................. 13 2.1 KESKINÄINEN RIIPPUVUUS KASVAA ..................................................................................... 13 2.2 KÖYHYYS EDELLEEN SUURIN ONGELMA ............................................................................... 14 2.3 KASVIHUONEILMIÖ PYSÄYTETTÄVÄ ..................................................................................... 15 2.4 KRIISIEN ENNALTAEHKÄISY JA HALLINTA TÄRKEÄÄ ............................................................... 15 2.5 TYÖELÄMÄN PERUSOIKEUDET MAAILMANKAUPAN PELISÄÄNTÖIHIN ..................................... 16 2.6 YRITYKSILLE YHTEISKUNTAVASTUU ...................................................................................... 16 2.7 KANSALAISTEN EUROOPPA ................................................................................................. 17 2.7.1 SOSIAALISTA JA POLIITTISTA UNIONIA VAHVISTETTAVA ................................. 17 2.7.2 ITÄLAAJENTUMISESSA TARVITAAN SIIRTYMÄAIKOJA ..................................... 19 2.8 KANSAINVÄLISEN AY-YHTEISTYÖN MERKITYS KASVAA ........................................................... 20 2.9 SAK:N EDUSTAJAKOKOUKSEN KANSAINVÄLISEN EDUNVALVONNAN LINJAUKSET .................... 21 KESKINÄINEN RIIPPUVUUS KASVAA ..................................................................... 21 KÖYHYYS EDELLEEN SUURIN ONGELMA ............................................................... 22 KASVIHUONEILMIÖ PYSÄYTETTÄVÄ ..................................................................... 22 KRIISIEN ENNALTAEHKÄISY JA HALLINTA TÄRKEÄÄ .............................................. 22 TYÖELÄMÄN PERUSOIKEUDET MAAILMANKAUPAN PELISÄÄNTÖIHIN ..................... 22 YRITYKSILLE YHTEISKUNTAVASTUU ..................................................................... 23 Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry SOSIAALISTA JA POLIITTISTA UNIONIA VAHVISTETTAVA .......................................... 23 Graafinen suunnittelu Mikko Huttunen ITÄLAAJENTUMISESSA TARVITAAN SIIRTYMÄAIKOJA .............................................. 23 Valkealan Painokarelia 2001 KANSAINVÄLISEN AY-YHTEISTYÖN MERKITYS KASVAA .......................................... 24 ISBN 951-714-211-0SAK Hyvinvointi syntyy työstä 3 SAK Hyvinvointi syntyy työstä
  • 4. 3 VAHVA TALOUSKASVU HYVINVOINNIN PERUSTA ............................................. 25 5 KEHITTYVÄÄN HYVINVOINTIYHTEISKUNTAAN ................................................ 55 3.1 TALOUS- JA TULOPOLITIIKAN SUUNTA ON OLLUT OIKEA ........................................................ 25 5.1 SUOMALAINEN HYVINVOINTIMALLI PERUSTANA ................................................................... 55 3.2 TÄRKEINTÄ VARMISTAA RIPEÄ TALOUSKASVU JA TORJUA KÖYHYYTTÄ .................................... 26 5.2 HAASTEITA HYVINVOINTIYHTEISKUNNAN KEHITTÄMISELLE ................................................... 56 3.3 PUOLET JULKISEN TALOUDEN YLIJÄÄMÄSTÄ VELANMAKSUUN ............................................... 27 5.2.1 RAHOITUKSEN TURVAAMINEN ................................................................... 56 3.4 VEROTUKSELLA TASATTAVA TULOEROJA ............................................................................... 28 5.2.2 SOSIAALITURVAN ERILAISET MALLIT ........................................................... 57 3.5 TYÖLLISYYSASTEEN NOSTO TAVOITTEENA ............................................................................. 30 5.2.3 JULKISTEN PALVELUIDEN KEHITTÄMINEN .................................................... 58 3.6 VALTIOLLA JA KUNNILLA VAHVA ROOLI ELINKEINOPOLITIIKASSA ........................................... 31 5.3 SYRJÄYTYMISUHAT KASVAVAT .............................................................................................. 59 3.7 TASAPAINOISEMPAAN ALUEKEHITYKSEEN ............................................................................. 33 5.4 SAK:N EDUSTAJAKOKOUKSEN LINJAUKSET HYVINVOINTIYHTEISKUNNAN KEHITTÄMISESSÄ ..... 60 3.8 ILMASTOSOPIMUKSEN TOTEUTTAMINEN JA ENERGIANSAANTI TURVATTAVA ............................. 34 SYRJÄYTYMINEN ESTETTÄVÄ ..................................................................................................... 60 3.9 SAK:N EDUSTAJAKOKOUKSEN TALOUS- JA YHTEISKUNTAPOLIITTISET LINJAUKSET ................... 36 TOIMEENTULOTURVAA KEHITETTÄVÄ JA SEN RAHOITUS TURVATTAVA ........................................... 61 LAADUKKAAT HYVINVOINTIPALVELUT EDISTÄVÄT TASA-ARVOA ...................................................63 TÄRKEINTÄ VARMISTAA RIPEÄ TALOUSKASVU JA TORJUA KÖYHYYTTÄ .................... 36 PUOLET JULKISEN TALOUDEN YLIJÄÄMÄSTÄ VELANMAKSUUN ............................... 36 VEROTUKSELLA TASATTAVA TULOEROJA ............................................................... 37 TYÖLLISYYSASTEEN NOSTO TAVOITTEENA ............................................................ 37 VALTIOLLA JA KUNNILLA VAHVA ROOLI ELINKEINOPOLITIIKASSA .......................... 37 TASAPAINOISEMPAAN ALUEKEHITYKSEEN ............................................................ 38 ILMASTOSOPIMUKSEN TOTEUTTAMINEN JA ENERGIANSAANTI TURVATTAVA ............. 39 4 TYÖELÄMÄ MUUTOKSESSA ............................................................................ 41 4.1 JOUSTAVUUDEN JA OSAAMISEN VAATIMUKSET KASVAVAT ....................................................... 41 4.1.1 TUOTANTOA JA TYÖTÄ ORGANISOIDAAN UUDELLEEN .................................. 41 4.1.2 EPÄTYYPILLISET TYÖSUHTEET LISÄÄNTYVÄT ............................................... 42 4.1.3 TYÖN LAAJA-ALAISUUS KOROSTUU ............................................................ 44 4.1.4 PALKKAJÄRJESTELMIEN KEHITTÄMINEN AKTIIVISTA ..................................... 44 4.1.5 TYÖAJAT ERILAISTUVAT ............................................................................. 45 4.1.6 IKÄÄNTYVÄT VOIMAVARANA ..................................................................... 46 4.2 TYÖLAINSÄÄDÄNTÖÄ UUDISTETTU ...................................................................................... 47 4.3 SAK:N EDUSTAJAKOKOUKSEN LINJAUKSET TYÖELÄMÄN KEHITTÄMISESSÄ ............................. 48 HYVÄ TYÖ JA TYÖYMPÄRISTÖ ............................................................................. 48 OSAAMISEN VAHVISTAMINEN ............................................................................. 49 TURVALLISET JA TOIMEENTULON TAKAAVAT TYÖSUHTEET ..................................... 49 TYÖAIKOJEN JÄRJESTELYISSÄ TYÖNTEKIJÖIDEN TARPEET HUOMIOITAVA .................. 51 TASA-ARVON EDISTÄMINEN YHTEISTYÖLLÄ ......................................................... 51 OIKEUDENMUKAISET PALKKAJÄRJESTELMÄT ........................................................ 52 HENKILÖSTÖN EDUSTAJAT AVAINASEMASSA MUUTOKSESSA ................................... 53SAK Hyvinvointi syntyy työstä 4 5 SAK Hyvinvointi syntyy työstä
  • 5. 3 VAHVA TALOUSKASVU HYVINVOINNIN PERUSTA ............................................. 25 5 KEHITTYVÄÄN HYVINVOINTIYHTEISKUNTAAN ................................................ 55 3.1 TALOUS- JA TULOPOLITIIKAN SUUNTA ON OLLUT OIKEA ........................................................ 25 5.1 SUOMALAINEN HYVINVOINTIMALLI PERUSTANA ................................................................... 55 3.2 TÄRKEINTÄ VARMISTAA RIPEÄ TALOUSKASVU JA TORJUA KÖYHYYTTÄ .................................... 26 5.2 HAASTEITA HYVINVOINTIYHTEISKUNNAN KEHITTÄMISELLE ................................................... 56 3.3 PUOLET JULKISEN TALOUDEN YLIJÄÄMÄSTÄ VELANMAKSUUN ............................................... 27 5.2.1 RAHOITUKSEN TURVAAMINEN ................................................................... 56 3.4 VEROTUKSELLA TASATTAVA TULOEROJA ............................................................................... 28 5.2.2 SOSIAALITURVAN ERILAISET MALLIT ........................................................... 57 3.5 TYÖLLISYYSASTEEN NOSTO TAVOITTEENA ............................................................................. 30 5.2.3 JULKISTEN PALVELUIDEN KEHITTÄMINEN .................................................... 58 3.6 VALTIOLLA JA KUNNILLA VAHVA ROOLI ELINKEINOPOLITIIKASSA ........................................... 31 5.3 SYRJÄYTYMISUHAT KASVAVAT .............................................................................................. 59 3.7 TASAPAINOISEMPAAN ALUEKEHITYKSEEN ............................................................................. 33 5.4 SAK:N EDUSTAJAKOKOUKSEN LINJAUKSET HYVINVOINTIYHTEISKUNNAN KEHITTÄMISESSÄ ..... 60 3.8 ILMASTOSOPIMUKSEN TOTEUTTAMINEN JA ENERGIANSAANTI TURVATTAVA ............................. 34 SYRJÄYTYMINEN ESTETTÄVÄ ..................................................................................................... 60 3.9 SAK:N EDUSTAJAKOKOUKSEN TALOUS- JA YHTEISKUNTAPOLIITTISET LINJAUKSET ................... 36 TOIMEENTULOTURVAA KEHITETTÄVÄ JA SEN RAHOITUS TURVATTAVA ........................................... 61 LAADUKKAAT HYVINVOINTIPALVELUT EDISTÄVÄT TASA-ARVOA ...................................................63 TÄRKEINTÄ VARMISTAA RIPEÄ TALOUSKASVU JA TORJUA KÖYHYYTTÄ .................... 36 PUOLET JULKISEN TALOUDEN YLIJÄÄMÄSTÄ VELANMAKSUUN ............................... 36 VEROTUKSELLA TASATTAVA TULOEROJA ............................................................... 37 TYÖLLISYYSASTEEN NOSTO TAVOITTEENA ............................................................ 37 VALTIOLLA JA KUNNILLA VAHVA ROOLI ELINKEINOPOLITIIKASSA .......................... 37 TASAPAINOISEMPAAN ALUEKEHITYKSEEN ............................................................ 38 ILMASTOSOPIMUKSEN TOTEUTTAMINEN JA ENERGIANSAANTI TURVATTAVA ............. 39 4 TYÖELÄMÄ MUUTOKSESSA ............................................................................ 41 4.1 JOUSTAVUUDEN JA OSAAMISEN VAATIMUKSET KASVAVAT ....................................................... 41 4.1.1 TUOTANTOA JA TYÖTÄ ORGANISOIDAAN UUDELLEEN .................................. 41 4.1.2 EPÄTYYPILLISET TYÖSUHTEET LISÄÄNTYVÄT ............................................... 42 4.1.3 TYÖN LAAJA-ALAISUUS KOROSTUU ............................................................ 44 4.1.4 PALKKAJÄRJESTELMIEN KEHITTÄMINEN AKTIIVISTA ..................................... 44 4.1.5 TYÖAJAT ERILAISTUVAT ............................................................................. 45 4.1.6 IKÄÄNTYVÄT VOIMAVARANA ..................................................................... 46 4.2 TYÖLAINSÄÄDÄNTÖÄ UUDISTETTU ...................................................................................... 47 4.3 SAK:N EDUSTAJAKOKOUKSEN LINJAUKSET TYÖELÄMÄN KEHITTÄMISESSÄ ............................. 48 HYVÄ TYÖ JA TYÖYMPÄRISTÖ ............................................................................. 48 OSAAMISEN VAHVISTAMINEN ............................................................................. 49 TURVALLISET JA TOIMEENTULON TAKAAVAT TYÖSUHTEET ..................................... 49 TYÖAIKOJEN JÄRJESTELYISSÄ TYÖNTEKIJÖIDEN TARPEET HUOMIOITAVA .................. 51 TASA-ARVON EDISTÄMINEN YHTEISTYÖLLÄ ......................................................... 51 OIKEUDENMUKAISET PALKKAJÄRJESTELMÄT ........................................................ 52 HENKILÖSTÖN EDUSTAJAT AVAINASEMASSA MUUTOKSESSA ................................... 53SAK Hyvinvointi syntyy työstä 4 5 SAK Hyvinvointi syntyy työstä
  • 6. Hyvinvointi syntyy työstä Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry on etu- ja painostus- järjestö sekä yhteiskunnallinen uudistusliike. Sen vaikutusvalta ja asema maan suurimpana ammatillisena keskusjärjestönä perustuu jäsenliitto- jen hyvään yhteistyöhön ja niiden yli miljoonan jäsenen voimaan. SAK on osa kansainvälistä ammattiyhdistysliikettä. Sääntöjen mukaan liikkeen tehtävänä on lisätä palkansaajien ja heidän perheidensä henkistä ja aineellista hyvinvointia kehittämällä palkka- ja työehtoja ja ammatillisia, yhteiskunnallisia, taloudellisia, terveydellisiä ja sivistyksellisiä oikeuksia sekä toimimalla hyvän elinympäristön puo- lesta. Solidaarisuuden ja oikeudenmukaisuuden periaatteet ohjaavat SAK:n toi- mintaa. Pysyvä rauhantila ja kestävä kehitys ovat koko jäsenistöä yhdis- täviä suuria päämääriä. SAK toimii tasa-arvon ja yhtäläisten mahdolli- suuksien puolesta sekä vastustaa rasismia ja kaikenlaista syrjintää. Tavoitteisiinsa SAK pyrkii sopimustoimintaa harjoittamalla sekä vaikut- tamalla lainsäädäntöön, talous- ja finanssipolitiikkaan ja muuhun yhteis- kunnalliseen päätöksentekoon. Suomalaisen yhteiskunnan keskeinen vahvuus ja menestystekijä on laaja yhteistyö: hallituksen ja työmarkki- najärjestöjen asialliset neuvottelusuhteet ja kyky sopia yhdessä keskei- sistä asioista. Kolmikantayhteistyö on sopimusyhteiskunnan ydin. Se on perusta yhteiskunnan vakaudelle, talouden kasvulle ja palkansaajien hyvinvoinnille. SAK:n tavoitteena on, että kaikki osapuolet – työnantajat ja valtiovalta ammattiyhdistysliikkeen lisäksi – sitoutuvat sopimusyhteiskunnan pe- riaatteisiin tulevinakin vuosina. Palkansaajien etujen ja vaikutusmahdol- lisuuksien turvaamiseksi on välttämätöntä, että sopimusyhteiskunnan tulevaisuus taataan ennakoivan edunvalvonnan ja yhteiskunta- vaikuttamisen keinoin ja hallituksen kokoonpanosta riippumatta. Tässä asiakirjassa asetetaan järjestön keskeiset tavoitteet ja toimintalinjat vuosille 2001–2006.SAK Hyvinvointi syntyy työstä 6 7 SAK Hyvinvointi syntyy työstä
  • 7. Hyvinvointi syntyy työstä Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry on etu- ja painostus- järjestö sekä yhteiskunnallinen uudistusliike. Sen vaikutusvalta ja asema maan suurimpana ammatillisena keskusjärjestönä perustuu jäsenliitto- jen hyvään yhteistyöhön ja niiden yli miljoonan jäsenen voimaan. SAK on osa kansainvälistä ammattiyhdistysliikettä. Sääntöjen mukaan liikkeen tehtävänä on lisätä palkansaajien ja heidän perheidensä henkistä ja aineellista hyvinvointia kehittämällä palkka- ja työehtoja ja ammatillisia, yhteiskunnallisia, taloudellisia, terveydellisiä ja sivistyksellisiä oikeuksia sekä toimimalla hyvän elinympäristön puo- lesta. Solidaarisuuden ja oikeudenmukaisuuden periaatteet ohjaavat SAK:n toi- mintaa. Pysyvä rauhantila ja kestävä kehitys ovat koko jäsenistöä yhdis- täviä suuria päämääriä. SAK toimii tasa-arvon ja yhtäläisten mahdolli- suuksien puolesta sekä vastustaa rasismia ja kaikenlaista syrjintää. Tavoitteisiinsa SAK pyrkii sopimustoimintaa harjoittamalla sekä vaikut- tamalla lainsäädäntöön, talous- ja finanssipolitiikkaan ja muuhun yhteis- kunnalliseen päätöksentekoon. Suomalaisen yhteiskunnan keskeinen vahvuus ja menestystekijä on laaja yhteistyö: hallituksen ja työmarkki- najärjestöjen asialliset neuvottelusuhteet ja kyky sopia yhdessä keskei- sistä asioista. Kolmikantayhteistyö on sopimusyhteiskunnan ydin. Se on perusta yhteiskunnan vakaudelle, talouden kasvulle ja palkansaajien hyvinvoinnille. SAK:n tavoitteena on, että kaikki osapuolet – työnantajat ja valtiovalta ammattiyhdistysliikkeen lisäksi – sitoutuvat sopimusyhteiskunnan pe- riaatteisiin tulevinakin vuosina. Palkansaajien etujen ja vaikutusmahdol- lisuuksien turvaamiseksi on välttämätöntä, että sopimusyhteiskunnan tulevaisuus taataan ennakoivan edunvalvonnan ja yhteiskunta- vaikuttamisen keinoin ja hallituksen kokoonpanosta riippumatta. Tässä asiakirjassa asetetaan järjestön keskeiset tavoitteet ja toimintalinjat vuosille 2001–2006.SAK Hyvinvointi syntyy työstä 6 7 SAK Hyvinvointi syntyy työstä
  • 8. 1 Tavoitteena työ ja hyvinvointi 1.3 Turvallinen ja hyvä työyhteisö Turvallinen ja viihtyisä työ taattava jokaiselle palkansaajalle. Suomen perustuslaki, YK:n ihmisoikeuksien julistus, Euroopan ihmisoikeussopimus, Euroopan unionin perusoikeuskirja ja ILOn julis- Työelämää on jatkuvasti kehitettävä niin, että jokaisella palkansaajalla tus työelämän perusoikeuksista takaavat kaikille kansalaisille perusta- on turvallinen työympäristö ja tukenaan kannustava ja kehittävä työ- vaa laatua olevat kansalais- ja ihmisoikeudet sekä taloudelliset ja sosiaa- yhteisö. Hyvin toimiva työsuojelu ja asianmukainen työterveyshuolto liset perusoikeudet. Ne eivät saa jäädä pelkiksi julistuksiksi, vaan ne on tukevat sairauksien ja vahinkojen ehkäisemistä. Mielekäs ja hyvä työ toteutettava myös käytännössä. auttaa jaksamaan, torjuu työuupumusta ja luo ammatillisen ja inhimilli- sen kasvun mahdollisuuden. SAK korostaa palkansaajien perusoikeuksien turvaamista ja asettaa seu- raavat perustavoitteet: Lisääntyvät, entistä vaativammat työtehtävät sekä vaikeudet työ- ja per- he-elämän yhteensovittamisessa aiheuttavat työntekijöille kiirettä ja stres- siä. Syynä tähän on usein se, että henkilöstöä on liian vähän eikä työnte- 1.1 Kohti täystyöllisyyttä kijöillä ole vaikutusmahdollisuuksia tai työtä organisoidaan ja johdetaan huonosti. Työ on palkansaajan perusoikeus. Työelämää kehitetään laadullisesti ennen muuta paikallistasolla. Siinä Mielekäs työ antaa paitsi toimeentulon myös tyydytystä tekijälleen ja avainasemassa on kehittää työpaikkatason paikallista sopimista ja yh- merkitystä koko elämälle. Työtä tekemällä jokainen osallistuu yhteiskun- teistoimintaa työ- ja virkaehtosopimuksien puitteissa. Työmarkkinajär- nan rakentamiseen voimiensa ja kykyjensä mukaan. Hyvinvointi syntyy jestöjen ja valtiovallan yhteistyöllä on kuitenkin myös tärkeä merkitys työstä. Siksi työttömyys on aina vakava inhimillinen ja yhteiskunnalli- lainsäädännön ja hyvien käytäntöjen kehittämisessä. nen ongelma. Työelämän inhimillistäminen, työssä jaksaminen ja työ- ja perhe-elämän SAK:n tärkein tehtävä on taistella työttömyyttä vastaan. yhteensovittaminen ovat toimintakaudella entistä tärkeämmällä sijalla SAK:n edunvalvonnassa ja vaikutettaessa lainsäädäntöön. 1.2 Oikeudenmukainen palkkaus Työlainsäädännön tehtävänä on antaa työntekijöille perusturva ja vähimmäissuoja. Lainsäädäntöä on jatkuvasti kehitettävä vastaamaan työ- Työstä on maksettava kunnon palkka. elämän muutoksia. Talouskasvu ja tuottavuuden nousu luovat edellytykset palkansaajien 1.4 Valtakunnalliset työehtosopimukset myönteiselle ansiokehitykselle. Palkansaajilla on oikeus työn ja osaami- sen synnyttämään lisäarvoon. Työn tulokset on jaettava oikeudenmukai- palkansaajan perusturva sesti, ja siksi työn vaativuuteen perustuva ja kannustava palkkaus sekä palkanmääräytymisen yhdessä sovitut pelisäännöt ovat edunvalvonnassa Vain järjestäytyminen ja sopimustoiminta turvaavat palkansaajien entistä tärkeämmällä sijalla. Sukupuolten välisiä palkkaeroja on kavennettava maksamalla saman vaativuus- ja pätevyystason tehtävistä edut ja oikeudet. samaa palkkaa sekä naisille että miehille. Järjestäytymis-, kokoontumis- ja työtaisteluoikeus sekä oikeus neuvotel- SAK:n toimintalinjana on saada jäsenistön reaaliansiot ja ostovoima kas- la ja tehdä sopimuksia ja valita luottamushenkilö edustamaan työnteki- vamaan tasaisesti ja tasoittaa tuloeroja solidaarisen palkka-, vero- ja so- jöitä ovat keskeisiä ammattiyhdistysoikeuksia. Ne ovat olennainen osa siaalipolitiikan keinoin. Työtulojen nykyistä osuutta kansantulosta on li- demokraattista yhteiskuntaa eivätkä ole miltään osin menettäneet mer- sättävä palkankorotuksin sekä myönteisen työllisyyskehityksen avulla. kitystään.SAK Hyvinvointi syntyy työstä 8 9 SAK Hyvinvointi syntyy työstä
  • 9. 1 Tavoitteena työ ja hyvinvointi 1.3 Turvallinen ja hyvä työyhteisö Turvallinen ja viihtyisä työ taattava jokaiselle palkansaajalle. Suomen perustuslaki, YK:n ihmisoikeuksien julistus, Euroopan ihmisoikeussopimus, Euroopan unionin perusoikeuskirja ja ILOn julis- Työelämää on jatkuvasti kehitettävä niin, että jokaisella palkansaajalla tus työelämän perusoikeuksista takaavat kaikille kansalaisille perusta- on turvallinen työympäristö ja tukenaan kannustava ja kehittävä työ- vaa laatua olevat kansalais- ja ihmisoikeudet sekä taloudelliset ja sosiaa- yhteisö. Hyvin toimiva työsuojelu ja asianmukainen työterveyshuolto liset perusoikeudet. Ne eivät saa jäädä pelkiksi julistuksiksi, vaan ne on tukevat sairauksien ja vahinkojen ehkäisemistä. Mielekäs ja hyvä työ toteutettava myös käytännössä. auttaa jaksamaan, torjuu työuupumusta ja luo ammatillisen ja inhimilli- sen kasvun mahdollisuuden. SAK korostaa palkansaajien perusoikeuksien turvaamista ja asettaa seu- raavat perustavoitteet: Lisääntyvät, entistä vaativammat työtehtävät sekä vaikeudet työ- ja per- he-elämän yhteensovittamisessa aiheuttavat työntekijöille kiirettä ja stres- siä. Syynä tähän on usein se, että henkilöstöä on liian vähän eikä työnte- 1.1 Kohti täystyöllisyyttä kijöillä ole vaikutusmahdollisuuksia tai työtä organisoidaan ja johdetaan huonosti. Työ on palkansaajan perusoikeus. Työelämää kehitetään laadullisesti ennen muuta paikallistasolla. Siinä Mielekäs työ antaa paitsi toimeentulon myös tyydytystä tekijälleen ja avainasemassa on kehittää työpaikkatason paikallista sopimista ja yh- merkitystä koko elämälle. Työtä tekemällä jokainen osallistuu yhteiskun- teistoimintaa työ- ja virkaehtosopimuksien puitteissa. Työmarkkinajär- nan rakentamiseen voimiensa ja kykyjensä mukaan. Hyvinvointi syntyy jestöjen ja valtiovallan yhteistyöllä on kuitenkin myös tärkeä merkitys työstä. Siksi työttömyys on aina vakava inhimillinen ja yhteiskunnalli- lainsäädännön ja hyvien käytäntöjen kehittämisessä. nen ongelma. Työelämän inhimillistäminen, työssä jaksaminen ja työ- ja perhe-elämän SAK:n tärkein tehtävä on taistella työttömyyttä vastaan. yhteensovittaminen ovat toimintakaudella entistä tärkeämmällä sijalla SAK:n edunvalvonnassa ja vaikutettaessa lainsäädäntöön. 1.2 Oikeudenmukainen palkkaus Työlainsäädännön tehtävänä on antaa työntekijöille perusturva ja vähimmäissuoja. Lainsäädäntöä on jatkuvasti kehitettävä vastaamaan työ- Työstä on maksettava kunnon palkka. elämän muutoksia. Talouskasvu ja tuottavuuden nousu luovat edellytykset palkansaajien 1.4 Valtakunnalliset työehtosopimukset myönteiselle ansiokehitykselle. Palkansaajilla on oikeus työn ja osaami- sen synnyttämään lisäarvoon. Työn tulokset on jaettava oikeudenmukai- palkansaajan perusturva sesti, ja siksi työn vaativuuteen perustuva ja kannustava palkkaus sekä palkanmääräytymisen yhdessä sovitut pelisäännöt ovat edunvalvonnassa Vain järjestäytyminen ja sopimustoiminta turvaavat palkansaajien entistä tärkeämmällä sijalla. Sukupuolten välisiä palkkaeroja on kavennettava maksamalla saman vaativuus- ja pätevyystason tehtävistä edut ja oikeudet. samaa palkkaa sekä naisille että miehille. Järjestäytymis-, kokoontumis- ja työtaisteluoikeus sekä oikeus neuvotel- SAK:n toimintalinjana on saada jäsenistön reaaliansiot ja ostovoima kas- la ja tehdä sopimuksia ja valita luottamushenkilö edustamaan työnteki- vamaan tasaisesti ja tasoittaa tuloeroja solidaarisen palkka-, vero- ja so- jöitä ovat keskeisiä ammattiyhdistysoikeuksia. Ne ovat olennainen osa siaalipolitiikan keinoin. Työtulojen nykyistä osuutta kansantulosta on li- demokraattista yhteiskuntaa eivätkä ole miltään osin menettäneet mer- sättävä palkankorotuksin sekä myönteisen työllisyyskehityksen avulla. kitystään.SAK Hyvinvointi syntyy työstä 8 9 SAK Hyvinvointi syntyy työstä
  • 10. Sopimustoiminta on edelleen ammattiyhdistysliikkeen perustehtävä. Val- takunnalliset työehtosopimukset ovat palkansaajan perusturva, ja niistä 1.7 Elinikäinen oppiminen on huolehdittava kaikissa olosuhteissa. Samanaikaisesti paikallinen ja Eu- rooppa-tason sopiminen lisääntyy ja näiden merkitys edunvalvonnassa Kaikille taattava oikeus jatkuvaan oppimiseen. korostuu. Uuden vuosituhannen työelämä ja siirtyminen yhä enemmän tietoon pe- Suomalainen sopimusyhteiskunta ja neuvottelujärjestelmä ovat osoitta- rustuvaan yhteiskuntaan edellyttävät paitsi hyvää peruskoulutusta ja neet vahvuutensa eri aikoina sekä erilaisissa poliittisissa ja talouden olois- yleissivistystä myös jatkuvaa ammattitaitojen kehittämistä ja uuden omak- sa. Tulopoliittisten kokonaisratkaisujen avulla ja jatkuvan neuvottelun sumista. Niinpä ammatillinen lisäkoulutus, työssä oppiminen ja ammat- periaatteita soveltamalla ammattiyhdistysliike voi parhaiten turvata tipätevyyttä osoittavan tutkinnon suorittaminen työssä saavat yhä suu- jäsenistönsä edut ja vaikuttaa myös yhteiskunnalliseen päätöksentekoon. remman merkityksen. Mahdollisuuden elinikäiseen oppimiseen tulee olla kaikkien perusoikeus. 1.5 Laadukkaat hyvinvointipalvelut SAK:n tavoitteena on se, että myös ammatillisen perus- ja lisäkoulutuk- sen tarjonta, määrärahat ja laatu ovat riittävällä tasolla ja että työnantajat Parasta hyvinvointiyhteiskunnassa ovat julkiset palvelut. panostavat riittävästi henkilöstön osaamiseen sekä täydennys- ja uudelleenkoulutukseen. Ammattiyhdistys- ja koko työväenliikkeen suurin saavutus on pohjois- mainen hyvinvointiyhteiskunta. Sen ydin ovat kaikille kuuluvat, laadukkaat ja pääosin maksuttomat, yhteisillä verovaroilla kustannettavat 1.8 Kohtuuhintainen ja viihtyisä asuminen hyvinvointipalvelut. Hyvä hallinto, turvallinen elinympäristö ja kaikin puolin toimiva infrastruktuuri ovat hyvinvointivaltion perusedellytyk- Suomessa on tilaa ja varaa parempaan asumistasoon. siä. Julkiset palvelut auttavat myös sukupuolten välisen tasa-arvon to- teutumista. Kouluissa, sairaaloissa, vanhustenhuollossa ja kulttuuri- Voimistunut muuttoliike on johtanut paitsi asumiskustannusten palveluissa on kuitenkin parantamisen tarvetta ja varaa. kohtuuttomaan kasvuun myös suoranaiseen asuntopulaan pääkaupun- kiseudulla ja muissa kasvukeskuksissa. Vaikka maa on pinta-alaltaan SAK toimii määrätietoisesti sen hyväksi, että valtion ja kuntien vastuulla Euroopan suurimpia ja väestömäärältään pienimpiä, rakentamis- olevien hyvinvointipalvelujen rahoitusperusta on turvattu ja että julkis- kelpoisista kaavoitetuista tonteista on pula. Erityisesti nuoret ja lapsi- ten palvelujen saatavuutta ja laatua edelleen kehitetään koko maassa. perheet kärsivät, eivätkä yritykset saa haluamaansa työvoimaa asunto- pulan takia. Siksi tarvitaan valtiovallan, kuntien ja rakennuttajien paljon 1.6 Kestävä sosiaaliturva tehokkaampaa yhteistyötä, jotta kohtuuhintaisia vuokra- ja asumisoike- us- sekä omistusasuntoja laadukkaissa ympäristöissä tuotetaan riittävästi. Työllä ansaittu sosiaaliturva on arvokas osa suojaverkkoa. SAK:n yhtenä tavoitteena toimintakaudella on varmistaa riittävä ja laadukas asuntotuotanto sekä vaikuttaa siihen, että asumiskustannukset Hyvinvointiyhteiskunnan keskeisiä ominaisuuksia ovat myös vakuu- pysyvät kohtuullisina. Hyvän eurooppalaisen asumistason ja -väljyyden tusperusteinen sosiaaliturva ja verovaroin katetut tulonsiirrot. Ne ehkäi- on oltava jokaisen tavallisen palkansaajaperheen ulottuvilla. sevät syrjäytymistä ja köyhyyttä silloin, kun ihminen ei työttömyyden, sairauden, vanhuuden tai muun syyn takia itse pysty huolehtimaan riittävästä toimeentulostaan. Työhön perustuva ansiosidonnainen so- 1.9 Puhdas ympäristö ja kestävä kehitys siaaliturva on olennainen osa tätä suojaverkkoa. Työeläke- ja työttömyys- turva-järjestelmän luomisessa ja ylläpitämisessä ammattiyhdistysliikkeen Huoli ympäristöstä on yhteinen. rooli on ollut ja on edelleen keskeinen. Ay-liikkeen pysyvä tehtävä on kehittää sosiaaliturvaa ja turvata sen rahoitusperusta. Huoli asuinympäristömme ja koko maapallon tulevaisuudesta on yhtei- nen ja vaatii käytännön tekoja. Saasteiden vähentäminen ja vastuu elin-SAK Hyvinvointi syntyy työstä 10 11 SAK Hyvinvointi syntyy työstä
  • 11. Sopimustoiminta on edelleen ammattiyhdistysliikkeen perustehtävä. Val- takunnalliset työehtosopimukset ovat palkansaajan perusturva, ja niistä 1.7 Elinikäinen oppiminen on huolehdittava kaikissa olosuhteissa. Samanaikaisesti paikallinen ja Eu- rooppa-tason sopiminen lisääntyy ja näiden merkitys edunvalvonnassa Kaikille taattava oikeus jatkuvaan oppimiseen. korostuu. Uuden vuosituhannen työelämä ja siirtyminen yhä enemmän tietoon pe- Suomalainen sopimusyhteiskunta ja neuvottelujärjestelmä ovat osoitta- rustuvaan yhteiskuntaan edellyttävät paitsi hyvää peruskoulutusta ja neet vahvuutensa eri aikoina sekä erilaisissa poliittisissa ja talouden olois- yleissivistystä myös jatkuvaa ammattitaitojen kehittämistä ja uuden omak- sa. Tulopoliittisten kokonaisratkaisujen avulla ja jatkuvan neuvottelun sumista. Niinpä ammatillinen lisäkoulutus, työssä oppiminen ja ammat- periaatteita soveltamalla ammattiyhdistysliike voi parhaiten turvata tipätevyyttä osoittavan tutkinnon suorittaminen työssä saavat yhä suu- jäsenistönsä edut ja vaikuttaa myös yhteiskunnalliseen päätöksentekoon. remman merkityksen. Mahdollisuuden elinikäiseen oppimiseen tulee olla kaikkien perusoikeus. 1.5 Laadukkaat hyvinvointipalvelut SAK:n tavoitteena on se, että myös ammatillisen perus- ja lisäkoulutuk- sen tarjonta, määrärahat ja laatu ovat riittävällä tasolla ja että työnantajat Parasta hyvinvointiyhteiskunnassa ovat julkiset palvelut. panostavat riittävästi henkilöstön osaamiseen sekä täydennys- ja uudelleenkoulutukseen. Ammattiyhdistys- ja koko työväenliikkeen suurin saavutus on pohjois- mainen hyvinvointiyhteiskunta. Sen ydin ovat kaikille kuuluvat, laadukkaat ja pääosin maksuttomat, yhteisillä verovaroilla kustannettavat 1.8 Kohtuuhintainen ja viihtyisä asuminen hyvinvointipalvelut. Hyvä hallinto, turvallinen elinympäristö ja kaikin puolin toimiva infrastruktuuri ovat hyvinvointivaltion perusedellytyk- Suomessa on tilaa ja varaa parempaan asumistasoon. siä. Julkiset palvelut auttavat myös sukupuolten välisen tasa-arvon to- teutumista. Kouluissa, sairaaloissa, vanhustenhuollossa ja kulttuuri- Voimistunut muuttoliike on johtanut paitsi asumiskustannusten palveluissa on kuitenkin parantamisen tarvetta ja varaa. kohtuuttomaan kasvuun myös suoranaiseen asuntopulaan pääkaupun- kiseudulla ja muissa kasvukeskuksissa. Vaikka maa on pinta-alaltaan SAK toimii määrätietoisesti sen hyväksi, että valtion ja kuntien vastuulla Euroopan suurimpia ja väestömäärältään pienimpiä, rakentamis- olevien hyvinvointipalvelujen rahoitusperusta on turvattu ja että julkis- kelpoisista kaavoitetuista tonteista on pula. Erityisesti nuoret ja lapsi- ten palvelujen saatavuutta ja laatua edelleen kehitetään koko maassa. perheet kärsivät, eivätkä yritykset saa haluamaansa työvoimaa asunto- pulan takia. Siksi tarvitaan valtiovallan, kuntien ja rakennuttajien paljon 1.6 Kestävä sosiaaliturva tehokkaampaa yhteistyötä, jotta kohtuuhintaisia vuokra- ja asumisoike- us- sekä omistusasuntoja laadukkaissa ympäristöissä tuotetaan riittävästi. Työllä ansaittu sosiaaliturva on arvokas osa suojaverkkoa. SAK:n yhtenä tavoitteena toimintakaudella on varmistaa riittävä ja laadukas asuntotuotanto sekä vaikuttaa siihen, että asumiskustannukset Hyvinvointiyhteiskunnan keskeisiä ominaisuuksia ovat myös vakuu- pysyvät kohtuullisina. Hyvän eurooppalaisen asumistason ja -väljyyden tusperusteinen sosiaaliturva ja verovaroin katetut tulonsiirrot. Ne ehkäi- on oltava jokaisen tavallisen palkansaajaperheen ulottuvilla. sevät syrjäytymistä ja köyhyyttä silloin, kun ihminen ei työttömyyden, sairauden, vanhuuden tai muun syyn takia itse pysty huolehtimaan riittävästä toimeentulostaan. Työhön perustuva ansiosidonnainen so- 1.9 Puhdas ympäristö ja kestävä kehitys siaaliturva on olennainen osa tätä suojaverkkoa. Työeläke- ja työttömyys- turva-järjestelmän luomisessa ja ylläpitämisessä ammattiyhdistysliikkeen Huoli ympäristöstä on yhteinen. rooli on ollut ja on edelleen keskeinen. Ay-liikkeen pysyvä tehtävä on kehittää sosiaaliturvaa ja turvata sen rahoitusperusta. Huoli asuinympäristömme ja koko maapallon tulevaisuudesta on yhtei- nen ja vaatii käytännön tekoja. Saasteiden vähentäminen ja vastuu elin-SAK Hyvinvointi syntyy työstä 10 11 SAK Hyvinvointi syntyy työstä
  • 12. mahdollisuuksien turvaamisesta myös tuleville sukupolville edellyttää sitä, että tuotannon ja yhteiskunnan kaikki toiminnot järjestetään kestä- 2 Oikeudenmukaisempi maailma vän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Puhdas ympäristö ja mahdol- lisuus virkistäytyä luonnossa ovat olennainen osa elämisen laatua. Tarvitaan ympäristöystävällisen teknologian jatkuvaa käyttöönottoa sekä 2.1 Keskinäinen riippuvuus kasvaa asennemuutosta, jotka tukevat energian ja materiaalien säästöä, kierrätystä sekä sitä, että siirrytään käyttämään yhä enemmän uusiutu- Globalisaatio on edennyt huimasti viimeisen parinkymmenen vuoden via luonnonvaroja. Ilmaston lämpenemisen vakava uhka edellyttää aikana. Kyseessä on ennen kaikkea maailmanlaajuisten pääomamarkki- hiilidioksidipäästöjen vähentämistä. Ympäristönsuojelu on myös osa työ- noiden synty ja markkinatalouden ulottuminen maapallon lähes jokai- paikkojen kehittämistyötä ja riskien hallintaa. seen kolkkaan. Suomenkin talous, työpaikat, hyvinvointipalvelut ja so- siaaliturvan rahoitus ovat hyvin riippuvaisia kansainvälisestä kehityk- sestä. Johtavien suomalaisten yritysten toiminta on täysin maailmanlaa- juista, ja niiden omistus ja osakkeiden arvo määräytyvät pitkälti maail- man arvopaperimarkkinoilla. Toistaiseksi Suomi on kuulunut tämän kehityksen menestyjiin. Pohjois- mainen hyvinvointiyhteiskunta on osoittanut osaamiseen perustuvassa, avoimessa taloudessa vahvuustekijäksi. Markkinoiden vapauttaminen ja julkisten palvelujen avaaminen kilpailulle voi tuoda kuitenkin myös uhkia perinteisesti hyvin toimineiden järjestelmien kestävyydelle. Viimeisen viidenkymmenen vuoden aikana maapallon kokonaistuotanto henkeä kohden – väestökasvusta huolimatta – on kaksinkertaistunut, ul- komaankauppa nelikertaistunut ja monikansallisten yritysten tuotannol- liset sijoitukset kansallisten rajojen yli ovat kasvaneet 16-kertaisiksi. Ai- kaisemmin ulkomaankauppa toimi kasvun moottorina, mutta viime vuo- sikymmeninä suorat sijoitukset ovat ottaneet tämän roolin. Rahamarkki- noiden kansainvälistyminen on saanut osin puhtaasti spekulatiivisia piir- teitä. Päivittäiset rahavirrat maasta toiseen arvioidaan jo yli 1 000 miljar- diksi euroksi, ja tästä tavara- ja palvelukauppaa on kymmenesosa. Va- roittava esimerkki kansainvälisten rahamarkkinoiden epävakaudesta oli 1990-luvun lopun Aasian kriisi. Yritysten ja rahamarkkinoiden kansainvälinen verkostoituminen on teh- nyt maat ja työntekijät entistä riippuvaisimmiksi toisistaan, niin hyvässä kuin pahassakin. Vahva talouskasvu teollisuusmaissa heijastuu nopeasti myös kehitysmaihin, ja pörssiromahdus ja lama vaikkapa Yhdysvallois- sa leviää nopeasti kaikkialle muuallekin. Kasvava kansainvälinen kauppa ja suorat sijoitukset voivat luoda kas- vua ja hyvinvointia sekä rikkaissa että köyhissä maissa. Mutta tämä ei toteudu itsestään, vaan tarvitaan markkinavoimien poliittista ohjausta ja myös vahva ja vapaa ammattiyhdistysliike, joka varmistaa, että palkan-SAK Hyvinvointi syntyy työstä 12 13 SAK Hyvinvointi syntyy työstä
  • 13. mahdollisuuksien turvaamisesta myös tuleville sukupolville edellyttää sitä, että tuotannon ja yhteiskunnan kaikki toiminnot järjestetään kestä- 2 Oikeudenmukaisempi maailma vän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Puhdas ympäristö ja mahdol- lisuus virkistäytyä luonnossa ovat olennainen osa elämisen laatua. Tarvitaan ympäristöystävällisen teknologian jatkuvaa käyttöönottoa sekä 2.1 Keskinäinen riippuvuus kasvaa asennemuutosta, jotka tukevat energian ja materiaalien säästöä, kierrätystä sekä sitä, että siirrytään käyttämään yhä enemmän uusiutu- Globalisaatio on edennyt huimasti viimeisen parinkymmenen vuoden via luonnonvaroja. Ilmaston lämpenemisen vakava uhka edellyttää aikana. Kyseessä on ennen kaikkea maailmanlaajuisten pääomamarkki- hiilidioksidipäästöjen vähentämistä. Ympäristönsuojelu on myös osa työ- noiden synty ja markkinatalouden ulottuminen maapallon lähes jokai- paikkojen kehittämistyötä ja riskien hallintaa. seen kolkkaan. Suomenkin talous, työpaikat, hyvinvointipalvelut ja so- siaaliturvan rahoitus ovat hyvin riippuvaisia kansainvälisestä kehityk- sestä. Johtavien suomalaisten yritysten toiminta on täysin maailmanlaa- juista, ja niiden omistus ja osakkeiden arvo määräytyvät pitkälti maail- man arvopaperimarkkinoilla. Toistaiseksi Suomi on kuulunut tämän kehityksen menestyjiin. Pohjois- mainen hyvinvointiyhteiskunta on osoittanut osaamiseen perustuvassa, avoimessa taloudessa vahvuustekijäksi. Markkinoiden vapauttaminen ja julkisten palvelujen avaaminen kilpailulle voi tuoda kuitenkin myös uhkia perinteisesti hyvin toimineiden järjestelmien kestävyydelle. Viimeisen viidenkymmenen vuoden aikana maapallon kokonaistuotanto henkeä kohden – väestökasvusta huolimatta – on kaksinkertaistunut, ul- komaankauppa nelikertaistunut ja monikansallisten yritysten tuotannol- liset sijoitukset kansallisten rajojen yli ovat kasvaneet 16-kertaisiksi. Ai- kaisemmin ulkomaankauppa toimi kasvun moottorina, mutta viime vuo- sikymmeninä suorat sijoitukset ovat ottaneet tämän roolin. Rahamarkki- noiden kansainvälistyminen on saanut osin puhtaasti spekulatiivisia piir- teitä. Päivittäiset rahavirrat maasta toiseen arvioidaan jo yli 1 000 miljar- diksi euroksi, ja tästä tavara- ja palvelukauppaa on kymmenesosa. Va- roittava esimerkki kansainvälisten rahamarkkinoiden epävakaudesta oli 1990-luvun lopun Aasian kriisi. Yritysten ja rahamarkkinoiden kansainvälinen verkostoituminen on teh- nyt maat ja työntekijät entistä riippuvaisimmiksi toisistaan, niin hyvässä kuin pahassakin. Vahva talouskasvu teollisuusmaissa heijastuu nopeasti myös kehitysmaihin, ja pörssiromahdus ja lama vaikkapa Yhdysvallois- sa leviää nopeasti kaikkialle muuallekin. Kasvava kansainvälinen kauppa ja suorat sijoitukset voivat luoda kas- vua ja hyvinvointia sekä rikkaissa että köyhissä maissa. Mutta tämä ei toteudu itsestään, vaan tarvitaan markkinavoimien poliittista ohjausta ja myös vahva ja vapaa ammattiyhdistysliike, joka varmistaa, että palkan-SAK Hyvinvointi syntyy työstä 12 13 SAK Hyvinvointi syntyy työstä
  • 14. saajat saavat oikeudenmukaisen osuuden tuotannon ja tuottavuuden Avustusohjelmien ehtona on korostettava demokratian ja ihmisoikeuk- kasvusta. sien, mukaan lukien ay-oikeuksien, kunnioittamista. Monikansalliset yhtiöt on velvoitettava noudattamaan kansainvälisesti hyväksyttyjä so- Yritysten kansainvälistyminen ja tuotannon siirtely ympäri maapalloa siaalisia, eettisiä ja ekologisia käyttäytymissääntöjä myös silloin, kun ne on vahvistanut monikansallisten yritysten neuvotteluasemaa suhteessa toimivat kehitysmaissa. Lisäksi pakkotyöhön, ihmiskauppaan ja lapsi- kansallisiin ammattijärjestöihin. Mutta globalisaatio on myös tiedon ja työvoiman käyttöön on puututtava tehokkain toimenpitein. taidon, aatteiden ja yhteyksien vapaata, rajatonta ja reaaliaikaista liikku- mista. Myös ammattiyhdistysliike ja muut kansalaisjärjestöt voivat ja nii- Ammattiyhdistysliikkeen toimintaoikeuksia rajoitetaan useimmissa ke- den tuleekin kansainvälistyä ja verkostoitua sekä tiedottaa ja sopia yh- hitysmaissa. Ihmisoikeuksia loukataan räikeästi, ja ammattiyhdistys- teisistä toimista työntekijöiden etujen puolustamiseksi. aktiivit ovat vainon kohteena. Kansainvälinen solidaarisuus on olennai- nen osa suomalaisen ammattiyhdistysliikkeen toimintaa. Tärkein työka- Ongelmallisinta globalisaatiossa on se, että valtioiden rajat ylittävien ta- lu tässä työssä on Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASK, loudellisten toimijoiden ja prosessien merkitys ja autonomia kasvaa niin, ja SASKista onkin muodostumassa koko ammattiyhdistysliikkeen yhtei- ettei mikään poliittinen taho kykene yksin niitä ohjaamaan tai hallitse- nen solidaarisuusjärjestö. maan. Demokratiahan nojaa yhä pääasiassa kansallisvaltioihin ja niiden väliseen yhteistyöhön, mutta tämä ei enää riitä. 2.3 Kasvihuoneilmiö pysäytettävä 2.2 Köyhyys edelleen suurin ongelma Maailmanlaajuiset ympäristöongelmat kärjistyvät. Erityisesti ilmaston lämpeneminen, aavikoituminen ja metsien tuhoutuminen ovat vakavia Parin viime vuosikymmenen voimakkaasta talouskasvusta ja ongelmia. Toimettomuus kasvihuoneilmiön edessä voi johtaa huomattavista kehityshankkeista huolimatta maailma jakaantuu edelleen- luonnonkatastrofeihin. Köyhyys on osa ympäristöongelmaa. Siksi kin köyhiin ja rikkaisiin. Erityisesti tulo- ja varallisuuserot ovat kasva- kehityshankkeilla voidaan sekä vähentää köyhyyttä että suojella ympä- neet eri maissa. Neljä viidestä maapallon asukkaasta elää niukkuudessa ristöä. ja lähes miljardi näkee suoranaista nälkää. 880 miljoonaa ihmistä on vail- la lukutaitoa, ja 250 miljoonaa lasta tekee töitä epäinhimillisissä oloissa. Kioton sopimus hiilidioksidi- ja muiden kasvihuonekaasupäästöjen vä- Uuden tietotekniikan myötä kuilu rikkaiden ja köyhien välillä uhkaa hentämiseksi on välttämätöntä panna toimeen. syvetä entisestään. Afrikkaa on vuosia varjostanut taloudellinen alamäki, luonnon katastro- 2.4 Kriisien ennaltaehkäisy ja hallinta tärkeää fit, AIDS ja muut epidemiat sekä sisällissodat. Aasian ja Latinalaisen Amerikan maiden paikoin lupaavaa kehitystä hidastavat liian usein krii- Köyhyys, räikeä taloudellinen eriarvoisuus, äärinationalismi sekä etni- sit, korruptio ja demokratian puute. Globalisaation seurauksena työtä seen alkuperään tai uskontoon perustuva vihamielisyys ja vaino ovat ai- on siirretty halvan työvoiman maihin. Näihin on syntynyt ammatti- heuttaneet ja aiheuttavat sotia ja kärsimystä eri puolilla maailmaa. Ne yhdistys- ja ihmisoikeuksia polkevia vapaatuotantoalueita, jotka käyttä- ovat myös lisänneet pakolaisten ja siirtolaisten määrää, ja Balkanin ta- vät työvoimana erityisesti naisia. pahtumat ovat tästä yhtenä vakavana esimerkkinä. Köyhyyden voittamiseksi on välttämätöntä, että kehitysmaiden tuotteet Sekä YK:n että Euroopan unionin ja koko kansainvälisen yhteisön kykyä pääsevät esteettä maailman markkinoille reilun kaupan pelisäännöin. ehkäistä jo ennalta kriisien puhkeamista on lisättävä, ja siksi diplomatiaa Maiden omia kehitysponnistuksia, erityisesti lukutaidon ja naisten ase- ja talousapua sekä tarvittaessa myös pakotteita on käytettävä riittävän man parantamiseksi, on tuettava Maailmanpankin ja muiden kansainvä- aikaisessa vaiheessa. Sotilaallinen uhka ja väliintulo ovat vasta viimei- listen järjestöjen lainoin ja avustuksin. Köyhimpien maiden velat on an- nen keino humanitaaristen päämäärien toteuttamiseksi. Hätää kärsiviä nettava anteeksi, ja Suomen on lisättävä kehitysyhteistyömäärärahojaan. ja vainottuja ihmisiä on autettava sekä paikan päällä että tarjoamalla pa- kolaisille turvapaikkoja.SAK Hyvinvointi syntyy työstä 14 15 SAK Hyvinvointi syntyy työstä
  • 15. saajat saavat oikeudenmukaisen osuuden tuotannon ja tuottavuuden Avustusohjelmien ehtona on korostettava demokratian ja ihmisoikeuk- kasvusta. sien, mukaan lukien ay-oikeuksien, kunnioittamista. Monikansalliset yhtiöt on velvoitettava noudattamaan kansainvälisesti hyväksyttyjä so- Yritysten kansainvälistyminen ja tuotannon siirtely ympäri maapalloa siaalisia, eettisiä ja ekologisia käyttäytymissääntöjä myös silloin, kun ne on vahvistanut monikansallisten yritysten neuvotteluasemaa suhteessa toimivat kehitysmaissa. Lisäksi pakkotyöhön, ihmiskauppaan ja lapsi- kansallisiin ammattijärjestöihin. Mutta globalisaatio on myös tiedon ja työvoiman käyttöön on puututtava tehokkain toimenpitein. taidon, aatteiden ja yhteyksien vapaata, rajatonta ja reaaliaikaista liikku- mista. Myös ammattiyhdistysliike ja muut kansalaisjärjestöt voivat ja nii- Ammattiyhdistysliikkeen toimintaoikeuksia rajoitetaan useimmissa ke- den tuleekin kansainvälistyä ja verkostoitua sekä tiedottaa ja sopia yh- hitysmaissa. Ihmisoikeuksia loukataan räikeästi, ja ammattiyhdistys- teisistä toimista työntekijöiden etujen puolustamiseksi. aktiivit ovat vainon kohteena. Kansainvälinen solidaarisuus on olennai- nen osa suomalaisen ammattiyhdistysliikkeen toimintaa. Tärkein työka- Ongelmallisinta globalisaatiossa on se, että valtioiden rajat ylittävien ta- lu tässä työssä on Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASK, loudellisten toimijoiden ja prosessien merkitys ja autonomia kasvaa niin, ja SASKista onkin muodostumassa koko ammattiyhdistysliikkeen yhtei- ettei mikään poliittinen taho kykene yksin niitä ohjaamaan tai hallitse- nen solidaarisuusjärjestö. maan. Demokratiahan nojaa yhä pääasiassa kansallisvaltioihin ja niiden väliseen yhteistyöhön, mutta tämä ei enää riitä. 2.3 Kasvihuoneilmiö pysäytettävä 2.2 Köyhyys edelleen suurin ongelma Maailmanlaajuiset ympäristöongelmat kärjistyvät. Erityisesti ilmaston lämpeneminen, aavikoituminen ja metsien tuhoutuminen ovat vakavia Parin viime vuosikymmenen voimakkaasta talouskasvusta ja ongelmia. Toimettomuus kasvihuoneilmiön edessä voi johtaa huomattavista kehityshankkeista huolimatta maailma jakaantuu edelleen- luonnonkatastrofeihin. Köyhyys on osa ympäristöongelmaa. Siksi kin köyhiin ja rikkaisiin. Erityisesti tulo- ja varallisuuserot ovat kasva- kehityshankkeilla voidaan sekä vähentää köyhyyttä että suojella ympä- neet eri maissa. Neljä viidestä maapallon asukkaasta elää niukkuudessa ristöä. ja lähes miljardi näkee suoranaista nälkää. 880 miljoonaa ihmistä on vail- la lukutaitoa, ja 250 miljoonaa lasta tekee töitä epäinhimillisissä oloissa. Kioton sopimus hiilidioksidi- ja muiden kasvihuonekaasupäästöjen vä- Uuden tietotekniikan myötä kuilu rikkaiden ja köyhien välillä uhkaa hentämiseksi on välttämätöntä panna toimeen. syvetä entisestään. Afrikkaa on vuosia varjostanut taloudellinen alamäki, luonnon katastro- 2.4 Kriisien ennaltaehkäisy ja hallinta tärkeää fit, AIDS ja muut epidemiat sekä sisällissodat. Aasian ja Latinalaisen Amerikan maiden paikoin lupaavaa kehitystä hidastavat liian usein krii- Köyhyys, räikeä taloudellinen eriarvoisuus, äärinationalismi sekä etni- sit, korruptio ja demokratian puute. Globalisaation seurauksena työtä seen alkuperään tai uskontoon perustuva vihamielisyys ja vaino ovat ai- on siirretty halvan työvoiman maihin. Näihin on syntynyt ammatti- heuttaneet ja aiheuttavat sotia ja kärsimystä eri puolilla maailmaa. Ne yhdistys- ja ihmisoikeuksia polkevia vapaatuotantoalueita, jotka käyttä- ovat myös lisänneet pakolaisten ja siirtolaisten määrää, ja Balkanin ta- vät työvoimana erityisesti naisia. pahtumat ovat tästä yhtenä vakavana esimerkkinä. Köyhyyden voittamiseksi on välttämätöntä, että kehitysmaiden tuotteet Sekä YK:n että Euroopan unionin ja koko kansainvälisen yhteisön kykyä pääsevät esteettä maailman markkinoille reilun kaupan pelisäännöin. ehkäistä jo ennalta kriisien puhkeamista on lisättävä, ja siksi diplomatiaa Maiden omia kehitysponnistuksia, erityisesti lukutaidon ja naisten ase- ja talousapua sekä tarvittaessa myös pakotteita on käytettävä riittävän man parantamiseksi, on tuettava Maailmanpankin ja muiden kansainvä- aikaisessa vaiheessa. Sotilaallinen uhka ja väliintulo ovat vasta viimei- listen järjestöjen lainoin ja avustuksin. Köyhimpien maiden velat on an- nen keino humanitaaristen päämäärien toteuttamiseksi. Hätää kärsiviä nettava anteeksi, ja Suomen on lisättävä kehitysyhteistyömäärärahojaan. ja vainottuja ihmisiä on autettava sekä paikan päällä että tarjoamalla pa- kolaisille turvapaikkoja.SAK Hyvinvointi syntyy työstä 14 15 SAK Hyvinvointi syntyy työstä
  • 16. 2.5 Työelämän perusoikeudet maailmankaupan Kansainvälisiä laatuvaatimuksia on myös kehitetty yritysten eettisen käyt- täytymisen ohjaamiseksi, kuten yhteiskuntavastuuta korostava SA-8000- pelisääntöihin standardi. Se perustuu YK:n ihmisoikeuksien julistukseen ja YK:n lasten oikeuksien yleissopimukseen sekä ILOn perusoikeussopimuksiin. Toi- sin kuin yritysten omat eettiset ohjeet standardi edellyttää ulkopuolista Kansainvälinen työjärjestö ILO hyväksyi vuonna 1998 työelämän perus- tarkastusta. Suomessa Teollisuus ja Työnantajat on julkaissut ohjekirja- oikeuksien julistuksen. Se antaa hyvän pohjan kamppailulle työntekijöi- sen yritysten yhteiskuntavastuusta. den oikeuksien ja oikeudenmukaisemman maailmankaupan puolesta. Työelämän perusoikeudet ovat järjestäytymis- ja työehtosopimusoikeus, Ammattiyhdistysliikkeen kannalta OECD:n monikansallisten yritysten pakkotyön kielto, lapsityövoiman kielto ja kaikenlaisen syrjinnän kielto. käyttäytymissäännöstöt ovat erityisen tärkeitä työkaluja. OECD:n vuon- Kaikkien maiden tulee sitoutua noudattamaan työelämän perusoikeuksia. na 1976 hyväksytty ja vuonna 2000 uudistettu säännöstö on kaikkien teol- lisuusmaiden hallitusten hyväksymä yhteinen suositus monikansallisille Kansainvälisen ammattiyhdistysliikkeen keskeinen tavoite on vaikuttaa yrityksille. Sen valvonnassa ovat mukana myös ammattiyhdistysliike ja kansainvälisen kaupan pelisääntöihin. Maailmankaupassa tarvitaan paitsi työnantajat. OECD:n käyttäytymissääntöjä tunnetaan kuitenkin heikos- reilua ja vapaata kilpailua myös luontoa ja työntekijöitä suojaavia sitovia ti, vaikka puhdas maine on myös yritysten oma etu silloin, kun ne mielivät kansainvälisiä sääntöjä. Pelisääntöihin on sisällytettävä ILOssa määritel- toimia menestyvinä yrityksinä. lyt työntekijöiden perusoikeudet. Niiden polkeminen on vapaatuotanto- vyöhykkeillä, mukavuuslippulaivastoissa ja harmaassa, epävirallisessa Uudistuksen myötä suositukseen on otettu mukaan kaikki ILOn perus- taloudessa estettävä. Palvelukaupan vapauttaminen ei saa johtaa yksioi- oikeudet, ja siinä korostetaan, että yrityksetkin ovat vastuussa ihmisoi- koiseen pakkokilpailuttamiseen tai halvimman hinnan politiikkaan. keuksien kunnioittamisesta. Yritysten edellytetään noudattavan säännös- töä kaikkialla, missä toimivat, ja myös vaikuttavan liikekumppaneihinsa, Vapaakauppaan sisältyvien ongelmien ratkaisu ei ole se, että Maailman esim. alihankkijoihin, jotta nekin noudattaisivat suosituksen määräyk- kauppajärjestö WTO romutetaan, vaan sen toimintaa on muutettava ja siä. tehostettava. WTO:sta voisi tulla se kansainvälinen elin, joka yhdessä Maailmanpankkiryhmän kanssa tehokkaimmin hallitsee ja ohjaa globalisaatiota. Mahdollisuutta muuttaa WTO:n sääntöjä rajoittaa kui- 2.7 Kansalaisten Eurooppa tenkin päätöksenteon nykyinen yksimielisyysvaatimus ja se, että sieltä puuttuu säännöllinen konsultaatiomenettely kansainvälisen ay-liikkeen kanssa. 2.7.1 Sosiaalista ja poliittista unionia vahvistettava 2.6 Yrityksille yhteiskuntavastuu SAK ja muut palkansaajakeskusjärjestöt tukivat Suomen jäsenyyttä Eu- roopan unionissa sekä talous- ja rahaliitto Emussa. Maamme työllisyys- ja talouskehitys on ollut jäsenyyden aikana myönteistä. Osallistumalla Poliittisen ohjauksen ja sääntelyn lisäksi ammattiyhdistysliikkeen tulee yhteiseen päätöksentekoon Suomi on paremmin voinut vaikuttaa koko vaikuttaa myös monikansallisten yritysten käyttäytymiseen. Monikan- maanosan tulevaisuutta koskeviin ratkaisuihin. Euroopan unionissa on salliset yritykset pitävät tarkkaa huolta maineestaan. Huono käyttäyty- vakiintumassa työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu ja neuvottelu- minen voi johtaa siihen, että yrityskuva kärsii ja myynti laskee. Siksi ne järjestelmä, joka takaa ammattiyhdistysliikkeelle vaikutusvaltaa työnte- kuuntelevat herkästi kuluttajien ja sijoittajien vaatimuksia, ja ammatti- kijöiden kannalta tärkeissä asioissa. yhdistysliike voi vaikuttaa molempiin, kuten maailmanlaajuisessa lapsityövoimakampanjassa on tehty. EU:n tulevaisuutta koskevaan keskusteluun ay-liikkeen pitää tuoda omat näkemyksensä. Euroopan Ammatillisen Yhteisjärjestön EAY:n edustaja- Kuluttajien ja sijoittajien vaatimusten seurauksena monet suuryritykset kokous Helsingissä vuonna 1999 asetti tavoitteeksi vahvan ja ovatkin ottaneet käyttöön yrityskohtaisia eettisiä sääntöjä. Monessa ta- toimintakykyisen, koko maanosan yhdistävän EU:n rakentamisen. Uni- pauksessa näin on käynyt ammattiyhdistysliikkeen painostuksesta tai onin on oltava avoin ja demokraattinen ja toiminnallaan ansaita kansa- alakohtaisen eurooppalaisen työmarkkinavuoropuhelun tuloksena. laisten luottamus. EU:ssa tulee rakentaa kansalaisten Eurooppaa. Unio-SAK Hyvinvointi syntyy työstä 16 17 SAK Hyvinvointi syntyy työstä
  • 17. 2.5 Työelämän perusoikeudet maailmankaupan Kansainvälisiä laatuvaatimuksia on myös kehitetty yritysten eettisen käyt- täytymisen ohjaamiseksi, kuten yhteiskuntavastuuta korostava SA-8000- pelisääntöihin standardi. Se perustuu YK:n ihmisoikeuksien julistukseen ja YK:n lasten oikeuksien yleissopimukseen sekä ILOn perusoikeussopimuksiin. Toi- sin kuin yritysten omat eettiset ohjeet standardi edellyttää ulkopuolista Kansainvälinen työjärjestö ILO hyväksyi vuonna 1998 työelämän perus- tarkastusta. Suomessa Teollisuus ja Työnantajat on julkaissut ohjekirja- oikeuksien julistuksen. Se antaa hyvän pohjan kamppailulle työntekijöi- sen yritysten yhteiskuntavastuusta. den oikeuksien ja oikeudenmukaisemman maailmankaupan puolesta. Työelämän perusoikeudet ovat järjestäytymis- ja työehtosopimusoikeus, Ammattiyhdistysliikkeen kannalta OECD:n monikansallisten yritysten pakkotyön kielto, lapsityövoiman kielto ja kaikenlaisen syrjinnän kielto. käyttäytymissäännöstöt ovat erityisen tärkeitä työkaluja. OECD:n vuon- Kaikkien maiden tulee sitoutua noudattamaan työelämän perusoikeuksia. na 1976 hyväksytty ja vuonna 2000 uudistettu säännöstö on kaikkien teol- lisuusmaiden hallitusten hyväksymä yhteinen suositus monikansallisille Kansainvälisen ammattiyhdistysliikkeen keskeinen tavoite on vaikuttaa yrityksille. Sen valvonnassa ovat mukana myös ammattiyhdistysliike ja kansainvälisen kaupan pelisääntöihin. Maailmankaupassa tarvitaan paitsi työnantajat. OECD:n käyttäytymissääntöjä tunnetaan kuitenkin heikos- reilua ja vapaata kilpailua myös luontoa ja työntekijöitä suojaavia sitovia ti, vaikka puhdas maine on myös yritysten oma etu silloin, kun ne mielivät kansainvälisiä sääntöjä. Pelisääntöihin on sisällytettävä ILOssa määritel- toimia menestyvinä yrityksinä. lyt työntekijöiden perusoikeudet. Niiden polkeminen on vapaatuotanto- vyöhykkeillä, mukavuuslippulaivastoissa ja harmaassa, epävirallisessa Uudistuksen myötä suositukseen on otettu mukaan kaikki ILOn perus- taloudessa estettävä. Palvelukaupan vapauttaminen ei saa johtaa yksioi- oikeudet, ja siinä korostetaan, että yrityksetkin ovat vastuussa ihmisoi- koiseen pakkokilpailuttamiseen tai halvimman hinnan politiikkaan. keuksien kunnioittamisesta. Yritysten edellytetään noudattavan säännös- töä kaikkialla, missä toimivat, ja myös vaikuttavan liikekumppaneihinsa, Vapaakauppaan sisältyvien ongelmien ratkaisu ei ole se, että Maailman esim. alihankkijoihin, jotta nekin noudattaisivat suosituksen määräyk- kauppajärjestö WTO romutetaan, vaan sen toimintaa on muutettava ja siä. tehostettava. WTO:sta voisi tulla se kansainvälinen elin, joka yhdessä Maailmanpankkiryhmän kanssa tehokkaimmin hallitsee ja ohjaa globalisaatiota. Mahdollisuutta muuttaa WTO:n sääntöjä rajoittaa kui- 2.7 Kansalaisten Eurooppa tenkin päätöksenteon nykyinen yksimielisyysvaatimus ja se, että sieltä puuttuu säännöllinen konsultaatiomenettely kansainvälisen ay-liikkeen kanssa. 2.7.1 Sosiaalista ja poliittista unionia vahvistettava 2.6 Yrityksille yhteiskuntavastuu SAK ja muut palkansaajakeskusjärjestöt tukivat Suomen jäsenyyttä Eu- roopan unionissa sekä talous- ja rahaliitto Emussa. Maamme työllisyys- ja talouskehitys on ollut jäsenyyden aikana myönteistä. Osallistumalla Poliittisen ohjauksen ja sääntelyn lisäksi ammattiyhdistysliikkeen tulee yhteiseen päätöksentekoon Suomi on paremmin voinut vaikuttaa koko vaikuttaa myös monikansallisten yritysten käyttäytymiseen. Monikan- maanosan tulevaisuutta koskeviin ratkaisuihin. Euroopan unionissa on salliset yritykset pitävät tarkkaa huolta maineestaan. Huono käyttäyty- vakiintumassa työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu ja neuvottelu- minen voi johtaa siihen, että yrityskuva kärsii ja myynti laskee. Siksi ne järjestelmä, joka takaa ammattiyhdistysliikkeelle vaikutusvaltaa työnte- kuuntelevat herkästi kuluttajien ja sijoittajien vaatimuksia, ja ammatti- kijöiden kannalta tärkeissä asioissa. yhdistysliike voi vaikuttaa molempiin, kuten maailmanlaajuisessa lapsityövoimakampanjassa on tehty. EU:n tulevaisuutta koskevaan keskusteluun ay-liikkeen pitää tuoda omat näkemyksensä. Euroopan Ammatillisen Yhteisjärjestön EAY:n edustaja- Kuluttajien ja sijoittajien vaatimusten seurauksena monet suuryritykset kokous Helsingissä vuonna 1999 asetti tavoitteeksi vahvan ja ovatkin ottaneet käyttöön yrityskohtaisia eettisiä sääntöjä. Monessa ta- toimintakykyisen, koko maanosan yhdistävän EU:n rakentamisen. Uni- pauksessa näin on käynyt ammattiyhdistysliikkeen painostuksesta tai onin on oltava avoin ja demokraattinen ja toiminnallaan ansaita kansa- alakohtaisen eurooppalaisen työmarkkinavuoropuhelun tuloksena. laisten luottamus. EU:ssa tulee rakentaa kansalaisten Eurooppaa. Unio-SAK Hyvinvointi syntyy työstä 16 17 SAK Hyvinvointi syntyy työstä
  • 18. nin pitää keskittyä olennaisiin hyvinvointia, työllisyyttä, turvallisuutta 2.7.2 Itälaajentumisessa tarvitaan siirtymäaikoja ja ympäristöä koskettaviin tehtäviin. Sisämarkkinoita sekä talous- ja raha- liittoa on täydennettävä tiivistämällä sosiaalista ja poliittista unionia. Euroopan unionin laajentuminen on kannatettavaa ja välttämätöntä de- Globalisaation oloissa eurooppalaisen hyvinvointiyhteiskunnan arvoi- mokratian sekä Euroopan rauhan ja vakauden turvaamiseksi sekä maan- hin tukeutuva unioni voi muodostaa vastapainon markkinavoimille ja osamme kahtiajaon poistamiseksi. Laajentuminen vahvistaa EU:n ase- Yhdysvaltojen yksipuolisille tavoitteille. EU:n tulee toimia edelläkävijä- maa maailmassa ja lisää kansalaisten hyvinvointia. Taloudelliset ja sosi- nä oikeudenmukaisten maailmankaupan pelisääntöjen ja tehokkaiden aaliset erot ehdokasmaiden ja nykyisten EU-maiden välillä ovat kuiten- ympäristönormien luomisessa, ja lisäksi sen tulee edistää laajentumalla kin suuria, ja kestää vielä pitkään, ennen kuin ne saadaan kurottua um- solidaarisen ja oikeudenmukaisen yhteiskunnan rakentamista koko maan- peen. osassa. Ehdokasmaiden on kyettävä täyttämään jäsenyyden ehdot sekä lainsää- Pohjoisen ulottuvuuden politiikalla unionin tulee edesauttaa demokra- dännössä että käytännössä. Kööpenhaminan kriteerit demokratiasta, tian, oikeusvaltion ja toimivan, myös sosiaaliset näkökohdat huomioivan markkinataloudesta ja unionin säännöstön sekä politiikkojen toimeen- markkinatalouden vakiintumista Venäjällä. Lähivuosina voi olla huomat- panosta ovat velvoittavia. Unionin on autettava ehdokasmaita jäsenyys- tavaa taloudellistakin merkitystä sillä, että kaupan ja energia-alan yh- kelpoisuuden saavuttamisessa. teistyö kehittyy unionin ja Venäjän välillä, ja myös Suomi voi hyötyä täs- tä. Työelämän pelisäännöt ovat olennainen osa kansalaisyhteiskunnan ke- hittymistä ehdokasmaissa ja niiden suhdetta unioniin. Työmarkkinoiden Euroopan unionin rakenteita ja päätöksentekoa on muutettu viimeksi järjestäytymisaste ja kolmikantayhteistyö on useissa ehdokasmaissa heik- Amsterdamin (1997) ja Nizzan (2000) sopimuksilla. Amsterdamin sopi- koa. EU:n tulee jäsenyysneuvotteluissa edellyttää ja edistää hyvien muksen työllisyysluku on sittemmin velvoittanut EU:n jäsenmaat vuo- työmarkkinakäytäntöjen vakiintumista ehdokasmaissa. sittain raportoimaan kolmikantaisen valmistelun pohjalta työllisyys- kehityksestä kussakin jäsenmaassa. Vaikka työllisyys on parantunut, On tärkeää, että laajentuminen toteutetaan hallitusti ja niin, että siitä hyö- paljon on vielä tehtävää erityisesti pitkäaikaistyöttömyyden ja siitä joh- tyvät sekä uudet että vanhat jäsenmaat. Laajentuminen ei saa luoda kil- tuvan syrjäytymisen voittamiseksi. pailun vääristymiä, kiihdyttää verokilpailua eikä aiheuttaa sosiaalitur- van tai ympäristönsuojelun tason heikentymistä. Laajentuminenkin edel- Nizzan huippukokouksessa hyväksyttiin Euroopan kansalaisten lyttää, että EU:n päätösvaltaa ja yhteistyötä lisätään erityisesti verotuk- perusoikeuskirja. Siihen on kirjattu keskeiset oikeudet ja vapaudet, mu- sen vähimmäistasojen säätämiseksi. kaan lukien ammattiyhdistys- ja lakko-oikeus. On välttämätöntä, että asiakirjasta tehdään jatkossa myös juridisesti sitova, kuten unionin Eu- Ehdokasmaat ovat esittämässä huomattavan joukon siirtymäaikoja, jotta rooppa-tason työmarkkinaneuvottelut mahdollistava EU:n sosiaalipöytä- hallittu sopeutuminen olisi mahdollista. Myös nykyisille jäsenmaille voisi kirja ja Euroopan Neuvoston sosiaalinen peruskirja. Nizzassa tehtiin myös varsinkin raja-alueilla aiheutua liian suurten elintaso- ja palkkaerojen takia laajentumisen kannalta välttämättömät muutokset unionin häiriötä työmarkkinoilla, mikäli työvoiman ja palveluiden vapaa liikku- perussopimuksiin. vuus toteutettaisiin yhtäkkisesti. Unionin tulevaisuudesta tulee aloittaa avoin keskustelu, sillä ensi sijassa Unionin ja Suomen tulee edellyttää työvoiman vapaalle liikkuvuudelle hallitusten väliseen yhteistyöhön nojaava unioni ei riittävästi enää kyke- riittäviä siirtymäaikoja. Sama koskee myös palvelujen vapaata liikku- ne vastaaman kansalaisten odotuksiin eikä tulevaisuuden haasteisiin. vuutta, kuten alihankintojen ja työvoiman vuokrauksen sekä kuljetus- ja Kansallinen itsekkyys estää liian usein unionin toimintakyvyn ja tarpeel- henkilöliikenteen palveluiden liikkuvuutta. Siirtymäaikoja puoltaa se, lisen päätöksenteon. EU:n perustuslain laatiminen tarjoaisi mahdollisuu- että jäsenmaiden ja hakijamaiden väliset erot ovat oleellisesti suurempia den yksinkertaistaa unionin päätöksentekoa ja selkiyttää sen toimi- kuin esimerkiksi silloin, kun Espanja ja Portugali tulivat jäseniksi – jol- valtuuksia. On tarpeen määritellä osittain uudelleen, mikä on viisainta loin myös käytettiin siirtymäaikoja. Eräissä ehdokasmaissa on Suomea- päättää unionitasolla ja mitkä asiat taas parhaiten hoituvat kansallisella kin huonompi väestökehitys. Hallittu siirtymävaihe on ehdokasmaiden- ja paikallisella tasolla. kin etu, sillä ”aivovuodolla” ei pidä aiheuttaa niiden kehittymiselle va- hinkoa.SAK Hyvinvointi syntyy työstä 18 19 SAK Hyvinvointi syntyy työstä
  • 19. nin pitää keskittyä olennaisiin hyvinvointia, työllisyyttä, turvallisuutta 2.7.2 Itälaajentumisessa tarvitaan siirtymäaikoja ja ympäristöä koskettaviin tehtäviin. Sisämarkkinoita sekä talous- ja raha- liittoa on täydennettävä tiivistämällä sosiaalista ja poliittista unionia. Euroopan unionin laajentuminen on kannatettavaa ja välttämätöntä de- Globalisaation oloissa eurooppalaisen hyvinvointiyhteiskunnan arvoi- mokratian sekä Euroopan rauhan ja vakauden turvaamiseksi sekä maan- hin tukeutuva unioni voi muodostaa vastapainon markkinavoimille ja osamme kahtiajaon poistamiseksi. Laajentuminen vahvistaa EU:n ase- Yhdysvaltojen yksipuolisille tavoitteille. EU:n tulee toimia edelläkävijä- maa maailmassa ja lisää kansalaisten hyvinvointia. Taloudelliset ja sosi- nä oikeudenmukaisten maailmankaupan pelisääntöjen ja tehokkaiden aaliset erot ehdokasmaiden ja nykyisten EU-maiden välillä ovat kuiten- ympäristönormien luomisessa, ja lisäksi sen tulee edistää laajentumalla kin suuria, ja kestää vielä pitkään, ennen kuin ne saadaan kurottua um- solidaarisen ja oikeudenmukaisen yhteiskunnan rakentamista koko maan- peen. osassa. Ehdokasmaiden on kyettävä täyttämään jäsenyyden ehdot sekä lainsää- Pohjoisen ulottuvuuden politiikalla unionin tulee edesauttaa demokra- dännössä että käytännössä. Kööpenhaminan kriteerit demokratiasta, tian, oikeusvaltion ja toimivan, myös sosiaaliset näkökohdat huomioivan markkinataloudesta ja unionin säännöstön sekä politiikkojen toimeen- markkinatalouden vakiintumista Venäjällä. Lähivuosina voi olla huomat- panosta ovat velvoittavia. Unionin on autettava ehdokasmaita jäsenyys- tavaa taloudellistakin merkitystä sillä, että kaupan ja energia-alan yh- kelpoisuuden saavuttamisessa. teistyö kehittyy unionin ja Venäjän välillä, ja myös Suomi voi hyötyä täs- tä. Työelämän pelisäännöt ovat olennainen osa kansalaisyhteiskunnan ke- hittymistä ehdokasmaissa ja niiden suhdetta unioniin. Työmarkkinoiden Euroopan unionin rakenteita ja päätöksentekoa on muutettu viimeksi järjestäytymisaste ja kolmikantayhteistyö on useissa ehdokasmaissa heik- Amsterdamin (1997) ja Nizzan (2000) sopimuksilla. Amsterdamin sopi- koa. EU:n tulee jäsenyysneuvotteluissa edellyttää ja edistää hyvien muksen työllisyysluku on sittemmin velvoittanut EU:n jäsenmaat vuo- työmarkkinakäytäntöjen vakiintumista ehdokasmaissa. sittain raportoimaan kolmikantaisen valmistelun pohjalta työllisyys- kehityksestä kussakin jäsenmaassa. Vaikka työllisyys on parantunut, On tärkeää, että laajentuminen toteutetaan hallitusti ja niin, että siitä hyö- paljon on vielä tehtävää erityisesti pitkäaikaistyöttömyyden ja siitä joh- tyvät sekä uudet että vanhat jäsenmaat. Laajentuminen ei saa luoda kil- tuvan syrjäytymisen voittamiseksi. pailun vääristymiä, kiihdyttää verokilpailua eikä aiheuttaa sosiaalitur- van tai ympäristönsuojelun tason heikentymistä. Laajentuminenkin edel- Nizzan huippukokouksessa hyväksyttiin Euroopan kansalaisten lyttää, että EU:n päätösvaltaa ja yhteistyötä lisätään erityisesti verotuk- perusoikeuskirja. Siihen on kirjattu keskeiset oikeudet ja vapaudet, mu- sen vähimmäistasojen säätämiseksi. kaan lukien ammattiyhdistys- ja lakko-oikeus. On välttämätöntä, että asiakirjasta tehdään jatkossa myös juridisesti sitova, kuten unionin Eu- Ehdokasmaat ovat esittämässä huomattavan joukon siirtymäaikoja, jotta rooppa-tason työmarkkinaneuvottelut mahdollistava EU:n sosiaalipöytä- hallittu sopeutuminen olisi mahdollista. Myös nykyisille jäsenmaille voisi kirja ja Euroopan Neuvoston sosiaalinen peruskirja. Nizzassa tehtiin myös varsinkin raja-alueilla aiheutua liian suurten elintaso- ja palkkaerojen takia laajentumisen kannalta välttämättömät muutokset unionin häiriötä työmarkkinoilla, mikäli työvoiman ja palveluiden vapaa liikku- perussopimuksiin. vuus toteutettaisiin yhtäkkisesti. Unionin tulevaisuudesta tulee aloittaa avoin keskustelu, sillä ensi sijassa Unionin ja Suomen tulee edellyttää työvoiman vapaalle liikkuvuudelle hallitusten väliseen yhteistyöhön nojaava unioni ei riittävästi enää kyke- riittäviä siirtymäaikoja. Sama koskee myös palvelujen vapaata liikku- ne vastaaman kansalaisten odotuksiin eikä tulevaisuuden haasteisiin. vuutta, kuten alihankintojen ja työvoiman vuokrauksen sekä kuljetus- ja Kansallinen itsekkyys estää liian usein unionin toimintakyvyn ja tarpeel- henkilöliikenteen palveluiden liikkuvuutta. Siirtymäaikoja puoltaa se, lisen päätöksenteon. EU:n perustuslain laatiminen tarjoaisi mahdollisuu- että jäsenmaiden ja hakijamaiden väliset erot ovat oleellisesti suurempia den yksinkertaistaa unionin päätöksentekoa ja selkiyttää sen toimi- kuin esimerkiksi silloin, kun Espanja ja Portugali tulivat jäseniksi – jol- valtuuksia. On tarpeen määritellä osittain uudelleen, mikä on viisainta loin myös käytettiin siirtymäaikoja. Eräissä ehdokasmaissa on Suomea- päättää unionitasolla ja mitkä asiat taas parhaiten hoituvat kansallisella kin huonompi väestökehitys. Hallittu siirtymävaihe on ehdokasmaiden- ja paikallisella tasolla. kin etu, sillä ”aivovuodolla” ei pidä aiheuttaa niiden kehittymiselle va- hinkoa.SAK Hyvinvointi syntyy työstä 18 19 SAK Hyvinvointi syntyy työstä
  • 20. Ulkomaisen työvoiman väärinkäytöstapaukset ovat lisääntyneet jo nyt, Kansainvälisessä toiminnassa palkansaajakeskusjärjestöt ovat tehneet hy- ja työlupaehtojen noudattamisen valvonta ei toimi asianmukaisesti. Lain- vää yhteistyötä. Yhteinen KEY-projekti ja toimisto Brysselissä on hyö- säädännön ja valvonnan porsaanreikiä käytetään myös suoranaisesti ri- dyllinen tiedonkulun kannalta, ja sen toimintaedellytyksiä tulee vahvis- kolliseen toimintaan harmaan talouden piirissä. Ulkomaalaisten työ- taa. Se parantaa edunvalvonnan edellytyksiä sekä kotimaassa että EU- ehtojen valvontaa on tehostettava. Valvonnan tehostamista varten on tasolla. SAK on valmis edelleen tiivistämään palkansaajakeskusjärjestöjen työsuojeluviranomaisilla oltava asianmukaiset voimavarat ja valtuudet yhteistyötä kansainvälisessä edunvalvonnassa. ja myös luottamushenkilöille on annettava lakiin perustuva mahdolli- suus osallistua valvontaan. Lähialueiden maissa ay-liikkeellä ei ole paljoakaan kokemusta työnteki- jöiden etujen puolustamisesta markkinatalouden oloissa, ja siellä järjes- Suomenkin työmarkkinoille tulee lähivuosina lisää ulkomaalaisia työn- täytyminen on vaikeaa ja ay-järjestöjen talous heikkoa. Ay-liikkeen vah- tekijöitä ja asiantuntijoita. Siksi ammattiyhdistysliikkeen on varaudutta- vistaminen on tärkeä edellytys työmarkkinoiden vakaudelle ja Itämeren va entistä paremmin puolustamaan myös ulkomaalaisten työntekijöiden talousalueen menestykselle. Siksi lähivuosien kansainvälisen toiminnan etuja ja oikeuksia sekä järjestämään heitä ammattiliittojen jäseniksi. painopiste on edistää yhteistyötä ja ammattiyhdistystoimintaa Virossa, Latviassa ja Liettuassa sekä Puolassa ja Luoteis-Venäjällä. SAK osallis- 2.8 Kansainvälisen ay-yhteistyön merkitys kasvaa tuu myös aktiivisesti pohjoisten alueiden ay-neuvoston työhön – tämä onkin yksi EAY:n virallisista rajat ylittävän yhteistyön foorumeista. Ammattiyhdistysliike on aina perustamisestaan asti ollut ja on kansain- välistä. SAK on 1950-luvulta alkaen osallistunut Vapaiden Ammattiyh- 2.9 SAK:n edustajakokouksen kansainvälisen distysten Kansainvälisen Liiton VAKL:n toimintaan – VAKL:n jäsenmäärä on nousussa kaikissa maanosissa. Venäjän ammattiyhdistysliikkeen jä- edunvalvonnan linjaukset senyyden myötä maailman ammattiyhdistysliike eheytyy ja sen merki- tys vahvistuu. VAKL ja sen johtama työntekijäryhmä ILOssa tarjoaa Keskinäinen riippuvuus kasvaa suomalaisellekin ammattiyhdistysliikkeelle tärkeimmän maailmanlaajui- sen vaikutuskanavan työelämän asioissa. Globaalien markkinavoimien vastapainoksi tarvitaan ylikansallisia de- Euroopan ammatillinen yhteisjärjestö EAY on tärkein vaikutus- ja mokraattisia ohjausmekanismeja. yhteistyökanava. SAK toimii järjestössä aktiivisesti ja tukee sen toimin- taedellytysten vahvistamista, sillä Eurooppa-tason edunvalvonta on ar- Ammattiyhdistysliikkeen kansainvälistä verkostoitumista ja yhteistyötä kipäivää ja täysin välttämätöntä. Virallinen asema sopijaosapuolena eu- muun kansalaisyhteiskunnan kanssa on vahvistettava sekä kotimaassa rooppalaisessa vuoropuhelu- ja neuvottelujärjestelmässä korostaa enti- että kansainvälisesti. sestään EAY:n merkitystä. Euroopan unionia ja muita alueellisia toimijoita sekä YK-järjestelmää on Pohjoismaisella yhteistyöllä on merkityksellinen paikkansa muutettava ja kehitettävä niin, että ne kykenevät vastaamaan nykyistä työmarkkinastrategioita laadittaessa ja hyvinvointiyhteiskuntaa paremmin globalisaation haasteeseen. puolustettaessa. Suuret yritysfuusiot Pohjoismaissa korostavat ay- yhteistyönkin tarvetta ja vaativat valppautta. SAK:n yhteistyöfoorumi Maailman Pankin, Kansainvälisen Valuuttarahaston ja Maailman Kauppa- Pohjolassa on Pohjolan Ammatillinen Yhteisjärjestö PAY. järjestön on otettava huomioon työntekijöiden taloudelliset ja sosiaaliset perusoikeudet, ja niiden on toimittava nykyistä avoimemmin ja demo- Useimmat SAK:n jäsenliitot osallistuvat aktiivisesti oman ammatti- kraattisesti. alakohtaisen kansainvälisen ammattiyhdistyssihteeristönsä työhön. Näillä sihteeristöillä onkin koko ajan suurempi merkitys kansainvälisessä ja Eurooppa-tason edunvalvonnassa.SAK Hyvinvointi syntyy työstä 20 21 SAK Hyvinvointi syntyy työstä
  • 21. Ulkomaisen työvoiman väärinkäytöstapaukset ovat lisääntyneet jo nyt, Kansainvälisessä toiminnassa palkansaajakeskusjärjestöt ovat tehneet hy- ja työlupaehtojen noudattamisen valvonta ei toimi asianmukaisesti. Lain- vää yhteistyötä. Yhteinen KEY-projekti ja toimisto Brysselissä on hyö- säädännön ja valvonnan porsaanreikiä käytetään myös suoranaisesti ri- dyllinen tiedonkulun kannalta, ja sen toimintaedellytyksiä tulee vahvis- kolliseen toimintaan harmaan talouden piirissä. Ulkomaalaisten työ- taa. Se parantaa edunvalvonnan edellytyksiä sekä kotimaassa että EU- ehtojen valvontaa on tehostettava. Valvonnan tehostamista varten on tasolla. SAK on valmis edelleen tiivistämään palkansaajakeskusjärjestöjen työsuojeluviranomaisilla oltava asianmukaiset voimavarat ja valtuudet yhteistyötä kansainvälisessä edunvalvonnassa. ja myös luottamushenkilöille on annettava lakiin perustuva mahdolli- suus osallistua valvontaan. Lähialueiden maissa ay-liikkeellä ei ole paljoakaan kokemusta työnteki- jöiden etujen puolustamisesta markkinatalouden oloissa, ja siellä järjes- Suomenkin työmarkkinoille tulee lähivuosina lisää ulkomaalaisia työn- täytyminen on vaikeaa ja ay-järjestöjen talous heikkoa. Ay-liikkeen vah- tekijöitä ja asiantuntijoita. Siksi ammattiyhdistysliikkeen on varaudutta- vistaminen on tärkeä edellytys työmarkkinoiden vakaudelle ja Itämeren va entistä paremmin puolustamaan myös ulkomaalaisten työntekijöiden talousalueen menestykselle. Siksi lähivuosien kansainvälisen toiminnan etuja ja oikeuksia sekä järjestämään heitä ammattiliittojen jäseniksi. painopiste on edistää yhteistyötä ja ammattiyhdistystoimintaa Virossa, Latviassa ja Liettuassa sekä Puolassa ja Luoteis-Venäjällä. SAK osallis- 2.8 Kansainvälisen ay-yhteistyön merkitys kasvaa tuu myös aktiivisesti pohjoisten alueiden ay-neuvoston työhön – tämä onkin yksi EAY:n virallisista rajat ylittävän yhteistyön foorumeista. Ammattiyhdistysliike on aina perustamisestaan asti ollut ja on kansain- välistä. SAK on 1950-luvulta alkaen osallistunut Vapaiden Ammattiyh- 2.9 SAK:n edustajakokouksen kansainvälisen distysten Kansainvälisen Liiton VAKL:n toimintaan – VAKL:n jäsenmäärä on nousussa kaikissa maanosissa. Venäjän ammattiyhdistysliikkeen jä- edunvalvonnan linjaukset senyyden myötä maailman ammattiyhdistysliike eheytyy ja sen merki- tys vahvistuu. VAKL ja sen johtama työntekijäryhmä ILOssa tarjoaa Keskinäinen riippuvuus kasvaa suomalaisellekin ammattiyhdistysliikkeelle tärkeimmän maailmanlaajui- sen vaikutuskanavan työelämän asioissa. Globaalien markkinavoimien vastapainoksi tarvitaan ylikansallisia de- Euroopan ammatillinen yhteisjärjestö EAY on tärkein vaikutus- ja mokraattisia ohjausmekanismeja. yhteistyökanava. SAK toimii järjestössä aktiivisesti ja tukee sen toimin- taedellytysten vahvistamista, sillä Eurooppa-tason edunvalvonta on ar- Ammattiyhdistysliikkeen kansainvälistä verkostoitumista ja yhteistyötä kipäivää ja täysin välttämätöntä. Virallinen asema sopijaosapuolena eu- muun kansalaisyhteiskunnan kanssa on vahvistettava sekä kotimaassa rooppalaisessa vuoropuhelu- ja neuvottelujärjestelmässä korostaa enti- että kansainvälisesti. sestään EAY:n merkitystä. Euroopan unionia ja muita alueellisia toimijoita sekä YK-järjestelmää on Pohjoismaisella yhteistyöllä on merkityksellinen paikkansa muutettava ja kehitettävä niin, että ne kykenevät vastaamaan nykyistä työmarkkinastrategioita laadittaessa ja hyvinvointiyhteiskuntaa paremmin globalisaation haasteeseen. puolustettaessa. Suuret yritysfuusiot Pohjoismaissa korostavat ay- yhteistyönkin tarvetta ja vaativat valppautta. SAK:n yhteistyöfoorumi Maailman Pankin, Kansainvälisen Valuuttarahaston ja Maailman Kauppa- Pohjolassa on Pohjolan Ammatillinen Yhteisjärjestö PAY. järjestön on otettava huomioon työntekijöiden taloudelliset ja sosiaaliset perusoikeudet, ja niiden on toimittava nykyistä avoimemmin ja demo- Useimmat SAK:n jäsenliitot osallistuvat aktiivisesti oman ammatti- kraattisesti. alakohtaisen kansainvälisen ammattiyhdistyssihteeristönsä työhön. Näillä sihteeristöillä onkin koko ajan suurempi merkitys kansainvälisessä ja Eurooppa-tason edunvalvonnassa.SAK Hyvinvointi syntyy työstä 20 21 SAK Hyvinvointi syntyy työstä
  • 22. Köyhyys edelleen suurin ongelma Yrityksille yhteiskuntavastuu Maailmankaupalle on luotava reilut pelisäännöt, ja monikansalliset yh- Osana kansainvälistä, eurooppalaista ja pohjoismaista ammattiyhdistys- tiöt on velvoittava noudattamaan niitä. liikettä SAK:n on vaikutettava siihen, että suomalaiset suuryritykset ja rahoituslaitokset kaikessa toiminnassaan ottavat huomioon OECD:n suo- Köyhimpien maiden lainat on annettava anteeksi, ja Suomen kehitys- situksen käyttäytymissäännöistä ja toimivat eettisesti sekä yhteiskun- yhteistyömäärärahoja on pikaisesti lisättävä ja niitä on suunnattava en- nallisesti ja ekologisesti kestävällä tavalla. tistä enemmän köyhimpien maiden hyväksi. Suomen hallituksen on toimittava aktiivisemmin työelämän perusoikeuk- Ihmiskauppaa, pakkotyötä sekä lasten ja naisten hyväksikäyttöä on es- sien ja sosiaalisen ulottuvuuden vahvistamiseksi kaikissa kauppa- tettävä tehokkaalla kansainvälisellä yhteistyöllä mm. ILOn toimesta. neuvotteluissa ja virallisten vierailujen yhteydessä. Hallituksen tulee varmistaa, että OECD:n käyttäytymissäännöstöä noudatetaan paitsi val- SASKia on kehitettävä koko ammattiyhdistysliikkeen yhteiseksi tionyhtiöissä ja valtion osakkuusyrityksissä myös julkisissa hankinnoissa, solidaarisuusjärjestöksi. vientitakuissa ja vientiluotoissa sekä kehitysavussa. Vientitakuulakiin on otettava mukaan sosiaalisen vastuun periaate. Kasvihuoneilmiö pysäytettävä SAK vaatii eettisesti kestävää sijoituspolitiikkaa kaikilta eläkeyhtiöiltä ja Myös ammattiyhdistysliikkeen on annettava panoksensa kansainvälis- niiltä rahastoilta, joissa on työntekijöiden varoja. ten ympäristösopimusten toimeenpanoon ja globaalin ympäristönsuoje- lun tehostamiseen. Sosiaalista ja poliittista unionia vahvistettava Kriisien ennaltaehkäisy ja hallinta tärkeää Euroopan unionin sosiaalista ulottuvuutta on vahvistettava, ja unionin poliittista toimintakykyä on lisättävä päätöksentekoa tehostamalla. YK:n ja EU:n kykyä ehkäistä kriisejä jo ennalta on lisättävä, jotta konflik- tien puhkeaminen sodiksi voitaisiin välttää. Unionin pitää toimia avoimesti ja demokraattisesti ja keskittyä toimin- nassaan kansalaisten kannalta olennaisiin asioihin, kuten työllisyyden Siviilikriisinhallintaan ja kansalaisyhteiskuntien vahvistamiseen konflikti- edistämiseen, rikollisuuden torjuntaan ja ympäristön suojeluun. alueilla on luotava paremmat edellytykset. Ay-liikkeellä on tärkeä rooli talouksien jälleenrakentamisessa, demokratian vakiinnuttamisessa ja EU:n perusoikeuskirjasta tulee tehdä juridisesti sitova, unionin päätök- kansainvälisten avustusohjelmien toimeenpanossa. sentekoa pitää yksinkertaistaa sekä unionin ja jäsenvaltioiden välisiä toimintavaltuuksia on selkiytettävä. Työelämän perusoikeudet maailmankaupan pelisääntöihin Eurooppalaista työmarkkinaosapuolten neuvottelu- ja keskusteluyhte- yttä on kehitettävä edelleen olennaisena osana eurooppalaista Maailman ammattiyhdistysliikkeelle on avattava suora vaikutuskanava yhteiskuntamallia. WTO:n ja Maailmanpankkiryhmän toimintaan. ILOn toimintaa työelämän perusoikeuksien puolesta on kaikin puolin Itälaajentumisessa tarvitaan siirtymäaikoja tuettava ja tehostettava. SAK tukee EU:n itälaajentumista, koska sen avulla edistetään vakautta ja Oikeudenmukaisuuden ja reilun kaupan periaatteet (sosiaaliklausuuli) hyvinvointia koko Euroopassa. on sisällytettävä maailmankaupan ja WTO:n pelisääntöihin. Sekä unionin että kansainvälisen ja Suomen ay-liikkeen on tuettava hakija- maiden sopimus- ja työmarkkinajärjestelmien kehittymistä kohti euroop- palaista käytäntöä.SAK Hyvinvointi syntyy työstä 22 23 SAK Hyvinvointi syntyy työstä
  • 23. Köyhyys edelleen suurin ongelma Yrityksille yhteiskuntavastuu Maailmankaupalle on luotava reilut pelisäännöt, ja monikansalliset yh- Osana kansainvälistä, eurooppalaista ja pohjoismaista ammattiyhdistys- tiöt on velvoittava noudattamaan niitä. liikettä SAK:n on vaikutettava siihen, että suomalaiset suuryritykset ja rahoituslaitokset kaikessa toiminnassaan ottavat huomioon OECD:n suo- Köyhimpien maiden lainat on annettava anteeksi, ja Suomen kehitys- situksen käyttäytymissäännöistä ja toimivat eettisesti sekä yhteiskun- yhteistyömäärärahoja on pikaisesti lisättävä ja niitä on suunnattava en- nallisesti ja ekologisesti kestävällä tavalla. tistä enemmän köyhimpien maiden hyväksi. Suomen hallituksen on toimittava aktiivisemmin työelämän perusoikeuk- Ihmiskauppaa, pakkotyötä sekä lasten ja naisten hyväksikäyttöä on es- sien ja sosiaalisen ulottuvuuden vahvistamiseksi kaikissa kauppa- tettävä tehokkaalla kansainvälisellä yhteistyöllä mm. ILOn toimesta. neuvotteluissa ja virallisten vierailujen yhteydessä. Hallituksen tulee varmistaa, että OECD:n käyttäytymissäännöstöä noudatetaan paitsi val- SASKia on kehitettävä koko ammattiyhdistysliikkeen yhteiseksi tionyhtiöissä ja valtion osakkuusyrityksissä myös julkisissa hankinnoissa, solidaarisuusjärjestöksi. vientitakuissa ja vientiluotoissa sekä kehitysavussa. Vientitakuulakiin on otettava mukaan sosiaalisen vastuun periaate. Kasvihuoneilmiö pysäytettävä SAK vaatii eettisesti kestävää sijoituspolitiikkaa kaikilta eläkeyhtiöiltä ja Myös ammattiyhdistysliikkeen on annettava panoksensa kansainvälis- niiltä rahastoilta, joissa on työntekijöiden varoja. ten ympäristösopimusten toimeenpanoon ja globaalin ympäristönsuoje- lun tehostamiseen. Sosiaalista ja poliittista unionia vahvistettava Kriisien ennaltaehkäisy ja hallinta tärkeää Euroopan unionin sosiaalista ulottuvuutta on vahvistettava, ja unionin poliittista toimintakykyä on lisättävä päätöksentekoa tehostamalla. YK:n ja EU:n kykyä ehkäistä kriisejä jo ennalta on lisättävä, jotta konflik- tien puhkeaminen sodiksi voitaisiin välttää. Unionin pitää toimia avoimesti ja demokraattisesti ja keskittyä toimin- nassaan kansalaisten kannalta olennaisiin asioihin, kuten työllisyyden Siviilikriisinhallintaan ja kansalaisyhteiskuntien vahvistamiseen konflikti- edistämiseen, rikollisuuden torjuntaan ja ympäristön suojeluun. alueilla on luotava paremmat edellytykset. Ay-liikkeellä on tärkeä rooli talouksien jälleenrakentamisessa, demokratian vakiinnuttamisessa ja EU:n perusoikeuskirjasta tulee tehdä juridisesti sitova, unionin päätök- kansainvälisten avustusohjelmien toimeenpanossa. sentekoa pitää yksinkertaistaa sekä unionin ja jäsenvaltioiden välisiä toimintavaltuuksia on selkiytettävä. Työelämän perusoikeudet maailmankaupan pelisääntöihin Eurooppalaista työmarkkinaosapuolten neuvottelu- ja keskusteluyhte- yttä on kehitettävä edelleen olennaisena osana eurooppalaista Maailman ammattiyhdistysliikkeelle on avattava suora vaikutuskanava yhteiskuntamallia. WTO:n ja Maailmanpankkiryhmän toimintaan. ILOn toimintaa työelämän perusoikeuksien puolesta on kaikin puolin Itälaajentumisessa tarvitaan siirtymäaikoja tuettava ja tehostettava. SAK tukee EU:n itälaajentumista, koska sen avulla edistetään vakautta ja Oikeudenmukaisuuden ja reilun kaupan periaatteet (sosiaaliklausuuli) hyvinvointia koko Euroopassa. on sisällytettävä maailmankaupan ja WTO:n pelisääntöihin. Sekä unionin että kansainvälisen ja Suomen ay-liikkeen on tuettava hakija- maiden sopimus- ja työmarkkinajärjestelmien kehittymistä kohti euroop- palaista käytäntöä.SAK Hyvinvointi syntyy työstä 22 23 SAK Hyvinvointi syntyy työstä
  • 24. Jotta laajentuminen toteutetaan hallitusti myös työmarkkinoilla, tarvi- taan joustavia siirtymäaikoja työvoiman ja eräiden palveluiden vapaa- 3 Vahva talouskasvu hyvinvoinnin seen liikkuvuuteen, kuten työvoiman vuokraukseen. Ulkomaalaisten työehtojen valvontaa on Suomessa parannettava, ja ay- perusta liikkeelle on annettava viranomaisten ohella lisää valtuuksia valvonnan toteuttamiseen. 3.1 Talous- ja tulopolitiikan suunta on ollut oikea SAK:n ja sen jäsenliittojen on varauduttava ulkomaalaisten työntekijöi- den edunvalvontaan ja jäsenhankintaan. Työpaikoilla on edistettävä yh- Teollisuustuotannon ja viennin siivittämänä Suomen kansantalous on kas- dessä työnantajien kanssa suvaitsevaisuutta ennakkoluulojen ja rasismin vanut poikkeuksellisen myönteisesti. Syvän laman jäljiltä työttömyys on kitkemiseksi. silti edelleen suurta ja alueelliset erot tuntuvia, mutta muutoin talouden tunnusluvut ovat kauttaaltaan positiivisia. Vahvasta kasvusta huolimat- ta inflaatio on pysynyt alhaisena öljyn ja heikon euron aiheuttamaa vuo- Kansainvälisen ay-yhteistyön merkitys kasvaa den 2000 nousupiikkiä lukuun ottamatta. SAK toimii vastakin PAY:n, EAY:n ja VAKL:n aktiivisena jäsenenä sekä Työn tuottavuus ja kokonaistuotanto ovat kasvaneet useina vuosina ILOn työntekijäryhmässä. kilpailijamaita enemmän. Ensimmäisen kerran sitten 1930-luvun Suomel- la on enemmän ulkomailta saatavia kuin sinne on velkaa. Kauppatase on Palkansaajakeskusjärjestöjen yhteistyötä kansainvälisissä asioissa on tii- runsaasti ylijäämäinen. Ylijäämä ja ulkomaiset sijoitukset suomalaisyri- vistettävä, ja mm. KEY:n toimintaedellytyksiä on vahvistettava. tysten osakkeisiin ovat viime vuosina tuoneet kansantalouteen satoja miljardeja uutta rahaa, ja se näkyy myös rajusti kasvaneina pääoma- ja SAK pyrkii vahvistamaan ay-liikettä erityisesti Suomen lähialueilla Itä- optiotuloina. meren talousalueen vakaiden työmarkkinoiden edistämiseksi. Suomen, Ruotsin ja Norjan pohjoisten alueiden eurooppalaisen ay-neuvoston työlle Vuonna 2001 kokonaistuotanto ylittää 800 miljardia markkaa. Maan on annettava täysi tuki. SAK:n on selvitettävä, missä määrin alueneuvosto- kokonaisvarallisuus arvioidaan noin 2 800 miljardiksi markaksi, ja kes- pohjalla voidaan ratkoa työmarkkinaongelmia Suomen ja Viron kesken. kimääräiset vuositulot henkeä kohti lähestyvät 150 000:ta markkaa. Tulon- lisäykset eivät kuitenkaan jakaudu tasaisesti, sillä pääoma- ja optiotulojen seurauksena eniten ansaitsevan kymmenyksen osuus kansantulon ka- kusta on lisääntynyt muita selvästi enemmän. Pitkäaikaistyöttömyys ja siihen liittyvä syrjäytyminen ja köyhyys sekä alueellinen eriarvoisuus ovat ongelmia, joihin on tartuttava entistä ponnekkaammin. Laman alkaessa 1990-luvun alussa teollisuustuotannon ja viennin osuus kansantuotteesta oli pudonnut viidesosaan. 2000-luvulle tultaessa vien- nin osuus on jo yli 40 % ja myös teollisuustuotannon osuus on merkittä- västi noussut. Avautuneilla maailmanmarkkinoilla Suomi on menesty- nyt erittäin hyvin, ja ratkaisevan panoksen tähän on antanut sähkö- tekninen ja elektroniikkateollisuus. Hyvä koulutus- ja osaamispohja sekä panostukset tutkimukseen ja tuotekehitykseen ovat kantaneet hedelmää, josta on hyötynyt koko yhteiskunta. Informaatio- ja telekommunikaatiosektorin ohella muutkin teollisuuden alat, kuten metsä- ja kemianteollisuus sekä perinteinen metalliteollisuus ovat myös kansainvälistyneet ja menestyneet hyvin. Rakentamisessa jaSAK Hyvinvointi syntyy työstä 24 25 SAK Hyvinvointi syntyy työstä
  • 25. Jotta laajentuminen toteutetaan hallitusti myös työmarkkinoilla, tarvi- taan joustavia siirtymäaikoja työvoiman ja eräiden palveluiden vapaa- 3 Vahva talouskasvu hyvinvoinnin seen liikkuvuuteen, kuten työvoiman vuokraukseen. Ulkomaalaisten työehtojen valvontaa on Suomessa parannettava, ja ay- perusta liikkeelle on annettava viranomaisten ohella lisää valtuuksia valvonnan toteuttamiseen. 3.1 Talous- ja tulopolitiikan suunta on ollut oikea SAK:n ja sen jäsenliittojen on varauduttava ulkomaalaisten työntekijöi- den edunvalvontaan ja jäsenhankintaan. Työpaikoilla on edistettävä yh- Teollisuustuotannon ja viennin siivittämänä Suomen kansantalous on kas- dessä työnantajien kanssa suvaitsevaisuutta ennakkoluulojen ja rasismin vanut poikkeuksellisen myönteisesti. Syvän laman jäljiltä työttömyys on kitkemiseksi. silti edelleen suurta ja alueelliset erot tuntuvia, mutta muutoin talouden tunnusluvut ovat kauttaaltaan positiivisia. Vahvasta kasvusta huolimat- ta inflaatio on pysynyt alhaisena öljyn ja heikon euron aiheuttamaa vuo- Kansainvälisen ay-yhteistyön merkitys kasvaa den 2000 nousupiikkiä lukuun ottamatta. SAK toimii vastakin PAY:n, EAY:n ja VAKL:n aktiivisena jäsenenä sekä Työn tuottavuus ja kokonaistuotanto ovat kasvaneet useina vuosina ILOn työntekijäryhmässä. kilpailijamaita enemmän. Ensimmäisen kerran sitten 1930-luvun Suomel- la on enemmän ulkomailta saatavia kuin sinne on velkaa. Kauppatase on Palkansaajakeskusjärjestöjen yhteistyötä kansainvälisissä asioissa on tii- runsaasti ylijäämäinen. Ylijäämä ja ulkomaiset sijoitukset suomalaisyri- vistettävä, ja mm. KEY:n toimintaedellytyksiä on vahvistettava. tysten osakkeisiin ovat viime vuosina tuoneet kansantalouteen satoja miljardeja uutta rahaa, ja se näkyy myös rajusti kasvaneina pääoma- ja SAK pyrkii vahvistamaan ay-liikettä erityisesti Suomen lähialueilla Itä- optiotuloina. meren talousalueen vakaiden työmarkkinoiden edistämiseksi. Suomen, Ruotsin ja Norjan pohjoisten alueiden eurooppalaisen ay-neuvoston työlle Vuonna 2001 kokonaistuotanto ylittää 800 miljardia markkaa. Maan on annettava täysi tuki. SAK:n on selvitettävä, missä määrin alueneuvosto- kokonaisvarallisuus arvioidaan noin 2 800 miljardiksi markaksi, ja kes- pohjalla voidaan ratkoa työmarkkinaongelmia Suomen ja Viron kesken. kimääräiset vuositulot henkeä kohti lähestyvät 150 000:ta markkaa. Tulon- lisäykset eivät kuitenkaan jakaudu tasaisesti, sillä pääoma- ja optiotulojen seurauksena eniten ansaitsevan kymmenyksen osuus kansantulon ka- kusta on lisääntynyt muita selvästi enemmän. Pitkäaikaistyöttömyys ja siihen liittyvä syrjäytyminen ja köyhyys sekä alueellinen eriarvoisuus ovat ongelmia, joihin on tartuttava entistä ponnekkaammin. Laman alkaessa 1990-luvun alussa teollisuustuotannon ja viennin osuus kansantuotteesta oli pudonnut viidesosaan. 2000-luvulle tultaessa vien- nin osuus on jo yli 40 % ja myös teollisuustuotannon osuus on merkittä- västi noussut. Avautuneilla maailmanmarkkinoilla Suomi on menesty- nyt erittäin hyvin, ja ratkaisevan panoksen tähän on antanut sähkö- tekninen ja elektroniikkateollisuus. Hyvä koulutus- ja osaamispohja sekä panostukset tutkimukseen ja tuotekehitykseen ovat kantaneet hedelmää, josta on hyötynyt koko yhteiskunta. Informaatio- ja telekommunikaatiosektorin ohella muutkin teollisuuden alat, kuten metsä- ja kemianteollisuus sekä perinteinen metalliteollisuus ovat myös kansainvälistyneet ja menestyneet hyvin. Rakentamisessa jaSAK Hyvinvointi syntyy työstä 24 25 SAK Hyvinvointi syntyy työstä
  • 26. palveluelinkeinoissa on syntynyt merkittävä määrä uusia työpaikkoja. paa enemmän. Lähtökohtana tulee olla se, että työ on parasta sosiaalitur- Suomen kansantalous on monipuolistunut, eikä se ole enää niin riippu- vaa ja toimivin lääke köyhyyteen. vainen vain yhden toimialan pärjäämisestä. Maamme on suoritus- ja kilpailukykyisempi sekä vauraampi kuin koskaan aikaisemmin. Osaa- Muun euroalueen talouskehityksellä Yhdysvaltojen talouden ohella on miseen perustuvassa uudessa taloudessa Suomi on noussut maailman vaikutusta siihen, millaisena Suomen talouskasvu jatkuu. On tärkeää, eturivin valtioiden joukkoon. että Euroopan Keskuspankin rahapolitiikka hintavakauden lisäksi tukee kasvua. Liian korkeilla koroilla ei saa vaarantaa suotuisaa työllisyyske- Tulopoliittiset kokonaisratkaisut, Lipposen hallitusten talouspolitiikka hitystä. sekä oikeat integraatioratkaisut olivat ne ratkaisevat edellytykset, joilla lamasta noustiin ja kansantalous nostettiin vahvalle kasvu-uralle. Tär- Euro-12-maiden talouspoliittista yhteistyötä ja koordinaatiota on tiivis- kein saavutus oli, että vuosina 1995–2000 syntyi 263 000 uutta työpaik- tettävä. Yhteisvaluutan arvo ja talouskasvu koko alueella tulee pyrkiä kaa. SAK:laisen ammattiyhdistysliikkeen rooli talouden ylös- pitämään mahdollisimman vakaana. Siksi euromaiden on korkeasuhdan- rakentamisessa on ollut keskeinen – ja eräilta osin jopa ratkaiseva. teen vallitessa vähennettävä julkisen talouden alijäämiään ja parannetta- va muutoinkin talouksiensa kestävyyttä. 3.2 Tärkeintä varmistaa ripeä talouskasvu ja torjua 3.3 Puolet julkisen talouden ylijäämästä köyhyyttä velanmaksuun Lähivuosien talous- ja koko yhteiskuntapolitiikan tärkein tavoite on var- mistaa vahvan talouskasvun jatkuminen, jotta suotuisa työllisyys- ja Hyvän talouskehityksen ansiosta Suomen julkiseen talouteen on synty- hyvinvointikehitys voisi jatkua. On pyrittävä tietoisesti nopeaan, vähin- nyt rakenteellinen yli viiden prosentin ylijäämä. Vaikka valtiontalous tään 3,5 %:n vuosittaiseen talouskasvuun, ja inflaation pitäminen kuris- vuonna 2000 oli 26 miljardia ylijäämäinen, lamavelkaa on jäljellä edel- sa on kaikkien osapuolten vastuulla. Yhteisen rahan ja rahapolitiikan leen yli 370 miljardia markkaa eli noin 45 % kansantulosta. Myös oloissa tulopolitiikka on aikaisempaa tärkeämpi kansallinen väline, jolla hyvinvointipalvelujen kannalta tärkeä kuntatalous on vahvistunut mut- voidaan ohjata talouskehitystä ja hillitä inflaatiota. Euron käyttöönotto ta ei koko maassa. ei saa merkitä hintojen nousua. Julkinen talous on vahvan kasvun oloissa pidettäväkin ylijäämäisenä, jotta Kansantalouden reaalinen kilpailukyky ja tuottavuuskehitys on pidettä- voitaisiin varautua väestön ikääntymisestä aiheutuviin menopaineisiin. vä korkealla tasolla, ja siksi on panostettava vielä enemmän tutkimuk- Ne alkavat kasvaa viimeistään vuonna 2010. Varautuminen suhdanne- seen ja tuotekehittelyyn sekä henkilöstön laaja-alaiseen osaamiseen ja taantumaan puoltaa myös puskureiden keräämistä hyvinä aikoina. ammattipätevyyteen. Talouspolitiikassa on varauduttava myös ulkoisis- ta syistä johtuvaan kasvun hidastumiseen ja taantumaan. Lähivuosien ja erityisesti vuoden 2003 hallitusohjelmaa koskeva suuri kysymys on se, kuinka suuri osa ylijäämästä käytetään vuosittain velan Yrittämisen ja riskinoton kannustaminen on perusteltua täystyöllisyy- lyhentämiseen ja kuinka suuri osa suunnataan verotuksen keventämi- den saavuttamiseksi. EU-maihin verrattuna varsinkin työllistävien pien- seen, palvelujen ja etuuksien kehittämiseen tai tulevaisuusinvestointeihin. ja keskisuurten yritysten sekä perheyritysten määrä on Suomessa selväs- Kyseessä on aito valintatilanne, johon puolueiden, äänestäjien ja myös ti alle keskiarvon. Myös akateemisesti koulutettujen halukkuus ryhtyä ay-liikkeen on otettava kantaa. yrittäjiksi on liian vähäinen. Yrittäjyyden edistäminen edellyttää sopimus- toiminnan kunnioittamista ja yritysten yhteiskunnallista vastuuta. Vahvan talouskasvun oloissa on perusteltua noudattaa varsin tiukkaa finanssipolitiikkaa eli lyhentää velkaa, koota rahastoja ja pidättäytyä suu- Veropolitiikalla on edelleenkin oikaistava tulonjaon vääristymiä. rista menonlisäyksistä. Vähintään puolet tulevien vuosien Hyvinvointipalvelujen ja tulonsiirtojen avulla on määrätietoisesti budjettiylijäämästä on käytettävä valtionvelan lyhennyksiin, mikä pie- torjuttava köyhyyttä ja syrjäytymistä, ja talouden kohentumisen nentää myös korkomenoja pysyvästi. Valtion omaisuuden mahdollisia synnyttämää pelivaraa on suunnattava köyhyyden torjuntaan aikaisem- myyntituottoja on velan lyhentämisen lisäksi osoitettava myösSAK Hyvinvointi syntyy työstä 26 27 SAK Hyvinvointi syntyy työstä
  • 27. palveluelinkeinoissa on syntynyt merkittävä määrä uusia työpaikkoja. paa enemmän. Lähtökohtana tulee olla se, että työ on parasta sosiaalitur- Suomen kansantalous on monipuolistunut, eikä se ole enää niin riippu- vaa ja toimivin lääke köyhyyteen. vainen vain yhden toimialan pärjäämisestä. Maamme on suoritus- ja kilpailukykyisempi sekä vauraampi kuin koskaan aikaisemmin. Osaa- Muun euroalueen talouskehityksellä Yhdysvaltojen talouden ohella on miseen perustuvassa uudessa taloudessa Suomi on noussut maailman vaikutusta siihen, millaisena Suomen talouskasvu jatkuu. On tärkeää, eturivin valtioiden joukkoon. että Euroopan Keskuspankin rahapolitiikka hintavakauden lisäksi tukee kasvua. Liian korkeilla koroilla ei saa vaarantaa suotuisaa työllisyyske- Tulopoliittiset kokonaisratkaisut, Lipposen hallitusten talouspolitiikka hitystä. sekä oikeat integraatioratkaisut olivat ne ratkaisevat edellytykset, joilla lamasta noustiin ja kansantalous nostettiin vahvalle kasvu-uralle. Tär- Euro-12-maiden talouspoliittista yhteistyötä ja koordinaatiota on tiivis- kein saavutus oli, että vuosina 1995–2000 syntyi 263 000 uutta työpaik- tettävä. Yhteisvaluutan arvo ja talouskasvu koko alueella tulee pyrkiä kaa. SAK:laisen ammattiyhdistysliikkeen rooli talouden ylös- pitämään mahdollisimman vakaana. Siksi euromaiden on korkeasuhdan- rakentamisessa on ollut keskeinen – ja eräilta osin jopa ratkaiseva. teen vallitessa vähennettävä julkisen talouden alijäämiään ja parannetta- va muutoinkin talouksiensa kestävyyttä. 3.2 Tärkeintä varmistaa ripeä talouskasvu ja torjua 3.3 Puolet julkisen talouden ylijäämästä köyhyyttä velanmaksuun Lähivuosien talous- ja koko yhteiskuntapolitiikan tärkein tavoite on var- mistaa vahvan talouskasvun jatkuminen, jotta suotuisa työllisyys- ja Hyvän talouskehityksen ansiosta Suomen julkiseen talouteen on synty- hyvinvointikehitys voisi jatkua. On pyrittävä tietoisesti nopeaan, vähin- nyt rakenteellinen yli viiden prosentin ylijäämä. Vaikka valtiontalous tään 3,5 %:n vuosittaiseen talouskasvuun, ja inflaation pitäminen kuris- vuonna 2000 oli 26 miljardia ylijäämäinen, lamavelkaa on jäljellä edel- sa on kaikkien osapuolten vastuulla. Yhteisen rahan ja rahapolitiikan leen yli 370 miljardia markkaa eli noin 45 % kansantulosta. Myös oloissa tulopolitiikka on aikaisempaa tärkeämpi kansallinen väline, jolla hyvinvointipalvelujen kannalta tärkeä kuntatalous on vahvistunut mut- voidaan ohjata talouskehitystä ja hillitä inflaatiota. Euron käyttöönotto ta ei koko maassa. ei saa merkitä hintojen nousua. Julkinen talous on vahvan kasvun oloissa pidettäväkin ylijäämäisenä, jotta Kansantalouden reaalinen kilpailukyky ja tuottavuuskehitys on pidettä- voitaisiin varautua väestön ikääntymisestä aiheutuviin menopaineisiin. vä korkealla tasolla, ja siksi on panostettava vielä enemmän tutkimuk- Ne alkavat kasvaa viimeistään vuonna 2010. Varautuminen suhdanne- seen ja tuotekehittelyyn sekä henkilöstön laaja-alaiseen osaamiseen ja taantumaan puoltaa myös puskureiden keräämistä hyvinä aikoina. ammattipätevyyteen. Talouspolitiikassa on varauduttava myös ulkoisis- ta syistä johtuvaan kasvun hidastumiseen ja taantumaan. Lähivuosien ja erityisesti vuoden 2003 hallitusohjelmaa koskeva suuri kysymys on se, kuinka suuri osa ylijäämästä käytetään vuosittain velan Yrittämisen ja riskinoton kannustaminen on perusteltua täystyöllisyy- lyhentämiseen ja kuinka suuri osa suunnataan verotuksen keventämi- den saavuttamiseksi. EU-maihin verrattuna varsinkin työllistävien pien- seen, palvelujen ja etuuksien kehittämiseen tai tulevaisuusinvestointeihin. ja keskisuurten yritysten sekä perheyritysten määrä on Suomessa selväs- Kyseessä on aito valintatilanne, johon puolueiden, äänestäjien ja myös ti alle keskiarvon. Myös akateemisesti koulutettujen halukkuus ryhtyä ay-liikkeen on otettava kantaa. yrittäjiksi on liian vähäinen. Yrittäjyyden edistäminen edellyttää sopimus- toiminnan kunnioittamista ja yritysten yhteiskunnallista vastuuta. Vahvan talouskasvun oloissa on perusteltua noudattaa varsin tiukkaa finanssipolitiikkaa eli lyhentää velkaa, koota rahastoja ja pidättäytyä suu- Veropolitiikalla on edelleenkin oikaistava tulonjaon vääristymiä. rista menonlisäyksistä. Vähintään puolet tulevien vuosien Hyvinvointipalvelujen ja tulonsiirtojen avulla on määrätietoisesti budjettiylijäämästä on käytettävä valtionvelan lyhennyksiin, mikä pie- torjuttava köyhyyttä ja syrjäytymistä, ja talouden kohentumisen nentää myös korkomenoja pysyvästi. Valtion omaisuuden mahdollisia synnyttämää pelivaraa on suunnattava köyhyyden torjuntaan aikaisem- myyntituottoja on velan lyhentämisen lisäksi osoitettava myösSAK Hyvinvointi syntyy työstä 26 27 SAK Hyvinvointi syntyy työstä
  • 28. tulevaisuusinvestointeihin. Mikäli talouskasvu kuitenkin hidastuu, on rotuksen ansiotulovähennystä. Inflaatiotarkistukset on tehtävä vuosit- valtionvelan lyhentämisen aikataulua pidennettävä. Samoin on pidettä- tain täysimääräisenä, ja kunnille on kompensoitava mahdolliset verotu- vä huolta siitä, että veronkevennykset ajoitetaan suhdannepoliittisesti lojen menetykset. oikein ja että ylläpidetään julkisen sektorin riittävä rahoituspohja myös pitkällä aikavälillä. Pääoma- , ympäristö- ja arvonlisäverotuksen vähimmäistasot on pyrittä- vä määrittelemään EU-tasolla keinottelun ja kilpailun vääristymien estä- Työn verotuksen keventämistä on jatkettava maltillisesti kuitenkaan vaa- miseksi. Euroon siirtyminen lisää kilpailua mm. korkotulojen verotuk- rantamatta hyvinvointiyhteiskunnan rahoitusperustaa. Verokevennysten sessa. Sähköinen kaupankäynti ja palveluiden vapaa liikkuvuus voivat lisäksi ylijäämää tulee käyttää investointiluontoisiin panostuksiin infra- johtaa haitalliseen verokilpailuun eri jäsenmaiden välillä, mikä voi struktuurin ja osaamisen kehittämiseen sekä julkisten palveluiden pa- rapauttaa hyvinvointiyhteiskunnan rahoitusperustaa. EU:n itä- rantamiseen ja aktiivisiin työvoima- ja sosiaalipolitiikan keinoihin. Myös laajentuminen korostaa verokilpailuun ja keinotteluun liittyviä riskejä. sosiaaliturvaa on kehitettävä mutta samalla on huolehdittava siitä, ettei synnytetä uusia tulo- tai kannustinloukkuja. Satunnaisilla tuotoilla ei ole Unionin päätöksenteko veropolitiikassa edellyttää yksimielisyyttä, ja siksi syytä rahoittaa pysyviä menoeriä. vähimmäistasoista päättäminen etenee kovin hitaasti. Siirtyminen enemmistöpäätöksiin lisäisi mahdollisuuksia edetä verotuksen 3.4 Verotuksella tasattava tuloeroja vähimmäistasojen asettamisessa. Unionin sisällä ei tule sallia vero- paratiiseja, joiden kautta yksityiset ja yritykset harjoittavat veronkiertoa. Suomen tulee toimia aktiivisesti EU:ssa ja kansainvälisissä järjestöissä, Veroaste alenee vuonna 2001 noin 45 %:iin, mutta silti Suomen veroaste kuten OECD:ssä haitallisen verokilpailun estämiseksi. ylittää EU:n keskiarvon noin viidellä prosenttiyksiköllä. Vertailuja vai- keuttaa kuitenkin maiden erilaiset tavat tukea kansalaisia tai yrityksiä. Pääomatulojen osuus kansantulosta on kasvanut palkkatulojen kustan- Jos tukea annetaan verovähennyksinä, veroaste alenee. Tulonsiirtoina nuksella. Seuraavassa hallitusohjelmassa tulee jatkaa toimia pääoma- ja annettu tuki – kuten Suomessa tehdään – taas nostaa veroastetta. Siksi ansiotulojen verotuskohtelun saattamiseksi yhdenvertaiseksi. Yhteisö- kansalaisten taloudellisessa asemassa ei eri maissa ole välttämättä suu- veroprosentti on Suomessa 29, kun se OECD-maissa on keskimäärin 32,98 ria eroja, vaikka veroasteet poikkeavatkin. prosenttia. Keskivertopalkansaajan ansiotuloprosentti on noin 33. Osinko- tulojen verottomuus on arvioitava uudelleen, kuten mm. Norjassa on Korkean verotuksen vastineeksi kansalaiset saavat kattavat hyvinvointi- tehty. Kun puolitetaan kotimaisten osinkojen yhtiöveron hyvitys ja nos- palvelut ja kohtuullisen sosiaaliturvan. SAK varoittaa ideologisista syis- tetaan yhtiöveroprosenttia, luodaan liikkumavaraa pieni- ja tä tapahtuvista kokeiluista hyvinvointiyhteiskunnan kustannuksella ja keskipalkkaisten ansiotulojen verotuksen alentamiseen. torjuu vaatimukset veroasteen roimasta laskusta. Sen sijaan verotuksen rakennemuutosta on jatkettava siten, että siirretään painopistettä edel- Palkkasumman perusteella kannettavat työnantaja- ja työntekijämaksut leen pääomatulojen, kiinteistöverotuksen ja ympäristöverojen suuntaan ovat tärkeä osa sosiaaliturvan ja eläkkeiden rahoitusta. Julkisen sektorin ottaen huomioon kuitenkin kansainvälinen kehitys ja kilpailuolosuhteet. kilpailuasemaa palvelutuotannossa ei saa heikentää yksityissektoria korkeammilla työnantajamaksuilla. Väestön ikääntyminen edellyttää rahastointiasteen nostamista sekä yk- sityisen että julkisen sektorin työeläkejärjestelmissä, ja se taas luo painei- Kun palvelujen alennettu arvonlisäkokeilu päättyy vuonna 2002, EU:n ta työeläkemaksujen korottamiseen. Työeläkemaksujen nousupainetta komissio ottanee uudelleen käsittelyyn alennettujen arvonlisävero- voidaan kompensoida palkansaajille lieventämällä ansiotulojen verotusta. kantojen luettelon. Tässä yhteydessä Suomen tulee esittää, että tarjoilu- toiminnan ja henkilöstöruokalatoiminnan arvonlisäverokanta alennetaan Verotuksen kevennysvara on jatkossakin työllisyys- ja oikeuden- samaksi kuin on elintarvikkeiden arvonlisäverokanta eli 17 prosenttiin. mukaisuussyistä suunnattava nimenomaan työn verotuksen keventämi- Laajempaa arvonlisäverokannan alentamista vaikeuttaa se, että alkoholi- seen, ja tärkeintä on keventää pieni- ja keskituloisten palkansaajien ansio- juomaveron ja autoveron todennäköinen aleneminen pienentää viimeis- tulojen verotusta. Tämä voidaan toteuttaa taulukkotarkistusten koh- tään vuonna 2004 välillisen verotuksen tuotto-odotuksia useilla miljar- dentamisen lisäksi niin, että poistetaan työmatkakulujen omavastuu- deilla markoilla. Mikäli välillisen verotuksen alentamisvaraa myöhem- osuus, nostetaan tulonhankkimisvähennystä ja kasvatetaan kunnallisve- min kuitenkin syntyy, tulee se suunnata elintarvikkeiden muita EU-mai- ta korkeamman arvonlisäverokannan alentamiseen.SAK Hyvinvointi syntyy työstä 28 29 SAK Hyvinvointi syntyy työstä
  • 29. tulevaisuusinvestointeihin. Mikäli talouskasvu kuitenkin hidastuu, on rotuksen ansiotulovähennystä. Inflaatiotarkistukset on tehtävä vuosit- valtionvelan lyhentämisen aikataulua pidennettävä. Samoin on pidettä- tain täysimääräisenä, ja kunnille on kompensoitava mahdolliset verotu- vä huolta siitä, että veronkevennykset ajoitetaan suhdannepoliittisesti lojen menetykset. oikein ja että ylläpidetään julkisen sektorin riittävä rahoituspohja myös pitkällä aikavälillä. Pääoma- , ympäristö- ja arvonlisäverotuksen vähimmäistasot on pyrittä- vä määrittelemään EU-tasolla keinottelun ja kilpailun vääristymien estä- Työn verotuksen keventämistä on jatkettava maltillisesti kuitenkaan vaa- miseksi. Euroon siirtyminen lisää kilpailua mm. korkotulojen verotuk- rantamatta hyvinvointiyhteiskunnan rahoitusperustaa. Verokevennysten sessa. Sähköinen kaupankäynti ja palveluiden vapaa liikkuvuus voivat lisäksi ylijäämää tulee käyttää investointiluontoisiin panostuksiin infra- johtaa haitalliseen verokilpailuun eri jäsenmaiden välillä, mikä voi struktuurin ja osaamisen kehittämiseen sekä julkisten palveluiden pa- rapauttaa hyvinvointiyhteiskunnan rahoitusperustaa. EU:n itä- rantamiseen ja aktiivisiin työvoima- ja sosiaalipolitiikan keinoihin. Myös laajentuminen korostaa verokilpailuun ja keinotteluun liittyviä riskejä. sosiaaliturvaa on kehitettävä mutta samalla on huolehdittava siitä, ettei synnytetä uusia tulo- tai kannustinloukkuja. Satunnaisilla tuotoilla ei ole Unionin päätöksenteko veropolitiikassa edellyttää yksimielisyyttä, ja siksi syytä rahoittaa pysyviä menoeriä. vähimmäistasoista päättäminen etenee kovin hitaasti. Siirtyminen enemmistöpäätöksiin lisäisi mahdollisuuksia edetä verotuksen 3.4 Verotuksella tasattava tuloeroja vähimmäistasojen asettamisessa. Unionin sisällä ei tule sallia vero- paratiiseja, joiden kautta yksityiset ja yritykset harjoittavat veronkiertoa. Suomen tulee toimia aktiivisesti EU:ssa ja kansainvälisissä järjestöissä, Veroaste alenee vuonna 2001 noin 45 %:iin, mutta silti Suomen veroaste kuten OECD:ssä haitallisen verokilpailun estämiseksi. ylittää EU:n keskiarvon noin viidellä prosenttiyksiköllä. Vertailuja vai- keuttaa kuitenkin maiden erilaiset tavat tukea kansalaisia tai yrityksiä. Pääomatulojen osuus kansantulosta on kasvanut palkkatulojen kustan- Jos tukea annetaan verovähennyksinä, veroaste alenee. Tulonsiirtoina nuksella. Seuraavassa hallitusohjelmassa tulee jatkaa toimia pääoma- ja annettu tuki – kuten Suomessa tehdään – taas nostaa veroastetta. Siksi ansiotulojen verotuskohtelun saattamiseksi yhdenvertaiseksi. Yhteisö- kansalaisten taloudellisessa asemassa ei eri maissa ole välttämättä suu- veroprosentti on Suomessa 29, kun se OECD-maissa on keskimäärin 32,98 ria eroja, vaikka veroasteet poikkeavatkin. prosenttia. Keskivertopalkansaajan ansiotuloprosentti on noin 33. Osinko- tulojen verottomuus on arvioitava uudelleen, kuten mm. Norjassa on Korkean verotuksen vastineeksi kansalaiset saavat kattavat hyvinvointi- tehty. Kun puolitetaan kotimaisten osinkojen yhtiöveron hyvitys ja nos- palvelut ja kohtuullisen sosiaaliturvan. SAK varoittaa ideologisista syis- tetaan yhtiöveroprosenttia, luodaan liikkumavaraa pieni- ja tä tapahtuvista kokeiluista hyvinvointiyhteiskunnan kustannuksella ja keskipalkkaisten ansiotulojen verotuksen alentamiseen. torjuu vaatimukset veroasteen roimasta laskusta. Sen sijaan verotuksen rakennemuutosta on jatkettava siten, että siirretään painopistettä edel- Palkkasumman perusteella kannettavat työnantaja- ja työntekijämaksut leen pääomatulojen, kiinteistöverotuksen ja ympäristöverojen suuntaan ovat tärkeä osa sosiaaliturvan ja eläkkeiden rahoitusta. Julkisen sektorin ottaen huomioon kuitenkin kansainvälinen kehitys ja kilpailuolosuhteet. kilpailuasemaa palvelutuotannossa ei saa heikentää yksityissektoria korkeammilla työnantajamaksuilla. Väestön ikääntyminen edellyttää rahastointiasteen nostamista sekä yk- sityisen että julkisen sektorin työeläkejärjestelmissä, ja se taas luo painei- Kun palvelujen alennettu arvonlisäkokeilu päättyy vuonna 2002, EU:n ta työeläkemaksujen korottamiseen. Työeläkemaksujen nousupainetta komissio ottanee uudelleen käsittelyyn alennettujen arvonlisävero- voidaan kompensoida palkansaajille lieventämällä ansiotulojen verotusta. kantojen luettelon. Tässä yhteydessä Suomen tulee esittää, että tarjoilu- toiminnan ja henkilöstöruokalatoiminnan arvonlisäverokanta alennetaan Verotuksen kevennysvara on jatkossakin työllisyys- ja oikeuden- samaksi kuin on elintarvikkeiden arvonlisäverokanta eli 17 prosenttiin. mukaisuussyistä suunnattava nimenomaan työn verotuksen keventämi- Laajempaa arvonlisäverokannan alentamista vaikeuttaa se, että alkoholi- seen, ja tärkeintä on keventää pieni- ja keskituloisten palkansaajien ansio- juomaveron ja autoveron todennäköinen aleneminen pienentää viimeis- tulojen verotusta. Tämä voidaan toteuttaa taulukkotarkistusten koh- tään vuonna 2004 välillisen verotuksen tuotto-odotuksia useilla miljar- dentamisen lisäksi niin, että poistetaan työmatkakulujen omavastuu- deilla markoilla. Mikäli välillisen verotuksen alentamisvaraa myöhem- osuus, nostetaan tulonhankkimisvähennystä ja kasvatetaan kunnallisve- min kuitenkin syntyy, tulee se suunnata elintarvikkeiden muita EU-mai- ta korkeamman arvonlisäverokannan alentamiseen.SAK Hyvinvointi syntyy työstä 28 29 SAK Hyvinvointi syntyy työstä
  • 30. Kunnallisveron ja yhteisöveron tuoton merkitys hyvinvointiyhteiskunnan Rakenteellisen työttömyyden voittaminen on yhä vaativampi tehtävä, sillä rahoitusperustan turvaamisessa on kasvanut tuntuvasti. Kuntien ja val- erityisesti ikääntyneiden, ruumiillista työtä tehneiden pitkäaikaistyöt- tion välistä rahaliikennettä ja tasausjärjestelmää on muutettava niin, että tömien kuntouttaminen ja palauttaminen työelämään vaatii kuntien tulot eivät vaihtele voimakkaasti vuosittain. Köyhimpien kunti- erityistoimenpiteitä. Siksi aktiivisen työvoima- ja sosiaalipolitiikan toi- en erityisavustuksia on jatkettava. Kiinteistöverotus on ulotettava maa- menpiteisiin on turvattava vuosittain riittävät määrärahat. ja metsätalousmaahan, ja puukaupan sujuvuuden edistämiseksi makset- tu kiinteistöveron on oltava vähennyskelpoinen puun myyntituloista. Potentiaalisia työllisiä on peräti 2,8 miljoonaa. Vaikka Suomenkin työ- markkinoille tulee lähivuosina lisää ulkomaalaisia työntekijöitä ja asian- 3.5 Työllisyysasteen nosto tavoitteena tuntijoita, työvoimatarpeen tyydyttämisessä etusijalla ovat kotimaiset ratkaisut, työttömien työllistäminen ja työllisyysasteen parantaminen. Suomessa asuu noin 5,2 miljoonaa asukasta, ja väestömäärä on lievässä Suomalaisen työelämän kehittämisen tulee jatkua täysimääräisesti. Uh- kasvussa eliniän pitenemisen ja muuttovoiton ansiosta. Syntyvyys on vä- kaavaa työvoimapulaa voidaan torjua siten, että kohennetaan työoloja, hentynyt, ja ensi vuosikymmeneltä lähtien maassa lisääntyy vain eläke- parannetaan ikääntyvien asemaa työelämässä, vähennetään läisten määrä, elleivät väestötekijät muutu aivan yllättävästi. Tällä vuo- työuupumusta ja kiinnitetään erityistä huomiota nyt työttömänä olevien sikymmenellä työelämästä poistuu 700 000–800 000 työntekijää eikä ammatilliseen koulutukseen ja osaamiseen sekä työn tuottavuuteen. heidän tilalleen tule nuoremmista ikäluokista vastaavaa määrää. Työllisyysasteen parantaminen edellyttää, että vahva talouskasvu jatkuu. Eläkkeelle siirrytään keskimäärin jo 59 vuoden iässä, ja vain joka kym- Samalla on panostettava aktiiviseen työvoima- ja sosiaalipolitiikkaan, menes on vielä mukana työelämässä 64 vuoden ikäisenä. Koulutusaikojen kuten kuntouttavaan työtoimintaan, jotta myös vaikeimmin pidentymisen ja nuorisotyöttömyyden takia työelämään siirrytään myös työllistettävien pitkäaikaistyöttömien työmarkkinakelpoisuutta saadaan aikaisempaa myöhemmin. Ennen pitkää ajaudutaan kestämättömään ti- palautettua. Keskimääräistä eläkkeellesiirtymisikää on saatava lanteeseen, mikäli työelämään tullaan yhä myöhemmin ja sieltä poistutaan myöhentymään kahdella tai kolmella vuodella. Työkykyä ylläpitävää yhä varhemmin. Huoltosuhteen on arvioitu kääntyvän huonompaan toimintaa ja työelämää kehittämällä on tehtävä mahdolliseksi se, että suuntaan jo vuoden 2005 jälkeen. Silloin edessä olisi talouskasvun kansalaiset siirtyvät eläkkeelle yhä useammin normaalissa eläkeiässä. hiipuminen työvoimapulaan ja hyvinvointiyhteiskunnan rahoitus- ongelmien nopea kärjistyminen. Työvoimapulaa torjutaan lisäämällä ammatillista lisäkoulutusta ja pa- rantamalla ammattipätevyyttä siten kuin vuosia 2001–2002 koskevan Ongelman ratkaisussa on keskeisintä työn tuottavuuden ja työllisyys- tulopoliittisen sopimuksen yhteydessä on sovittu. Näin myös autetaan asteen parantaminen. Vuonna 1989 Suomen työikäisestä väestöstä 75 % työttömänä olevia uuden työuran alkuun. Työvoiman liikkuvuutta voi- kävi töissä. Laman aikana työttömyys kasvoi rajusti ja työllisyysaste ro- daan edistää ja työvoimakapeikkojen syntyä estää lisäämällä kohtuuhin- mahti 60 %:iin. Nyt noin 2,35 miljoonaa suomalaista on töissä, mikä mer- taista asuntotuotantoa kasvukeskuksissa. kitsee jo 67 %:n työllisyysastetta. Esimerkiksi vuonna 1999 syntyi nettomääräisesti 74 000 uutta työpaikkaa, ja vuonna 2001 arvioidaan syn- tyvän 45 000–50 000 uutta työpaikkaa. Tavoitteena tulee olla, että viimeis- 3.6 Valtiolla ja kunnilla vahva rooli tään vuonna 2005 Suomessa on jo 2,5 miljoonaa työssäkäyvää, mikä mer- kitsee noin 72 %:n työllisyysastetta. elinkeinopolitiikassa Kotimaista työvoimareserviä on vielä paljon käytettävissä, sillä työttö- Euroopan unionin tavoitteena on tehdä Euroopasta maailman miä ja piilotyöttömiä on runsaasti. Työministeriön rekisterissä on noin kilpailukykyisin ja dynaamisin osaamiselle rakentuva talous, joka kyke- 300 000 työnhakijaa, ja Tilastokeskuksen työvoimatutkimusten mukaan, nee ylläpitämään kestävää talouskasvua, luomaan uusia ja entistä pa- jossa työttömäksi hyväksytään vain aktiivisesti työtä hakevat, työttömiä rempia työpaikkoja ja lisäämään sosiaalista yhteenkuuluvuutta. Suomen on edelleen yli 200 000 henkeä. on oltava tämän kehityksen kärki- ja esimerkkimaa.SAK Hyvinvointi syntyy työstä 30 31 SAK Hyvinvointi syntyy työstä
  • 31. Kunnallisveron ja yhteisöveron tuoton merkitys hyvinvointiyhteiskunnan Rakenteellisen työttömyyden voittaminen on yhä vaativampi tehtävä, sillä rahoitusperustan turvaamisessa on kasvanut tuntuvasti. Kuntien ja val- erityisesti ikääntyneiden, ruumiillista työtä tehneiden pitkäaikaistyöt- tion välistä rahaliikennettä ja tasausjärjestelmää on muutettava niin, että tömien kuntouttaminen ja palauttaminen työelämään vaatii kuntien tulot eivät vaihtele voimakkaasti vuosittain. Köyhimpien kunti- erityistoimenpiteitä. Siksi aktiivisen työvoima- ja sosiaalipolitiikan toi- en erityisavustuksia on jatkettava. Kiinteistöverotus on ulotettava maa- menpiteisiin on turvattava vuosittain riittävät määrärahat. ja metsätalousmaahan, ja puukaupan sujuvuuden edistämiseksi makset- tu kiinteistöveron on oltava vähennyskelpoinen puun myyntituloista. Potentiaalisia työllisiä on peräti 2,8 miljoonaa. Vaikka Suomenkin työ- markkinoille tulee lähivuosina lisää ulkomaalaisia työntekijöitä ja asian- 3.5 Työllisyysasteen nosto tavoitteena tuntijoita, työvoimatarpeen tyydyttämisessä etusijalla ovat kotimaiset ratkaisut, työttömien työllistäminen ja työllisyysasteen parantaminen. Suomessa asuu noin 5,2 miljoonaa asukasta, ja väestömäärä on lievässä Suomalaisen työelämän kehittämisen tulee jatkua täysimääräisesti. Uh- kasvussa eliniän pitenemisen ja muuttovoiton ansiosta. Syntyvyys on vä- kaavaa työvoimapulaa voidaan torjua siten, että kohennetaan työoloja, hentynyt, ja ensi vuosikymmeneltä lähtien maassa lisääntyy vain eläke- parannetaan ikääntyvien asemaa työelämässä, vähennetään läisten määrä, elleivät väestötekijät muutu aivan yllättävästi. Tällä vuo- työuupumusta ja kiinnitetään erityistä huomiota nyt työttömänä olevien sikymmenellä työelämästä poistuu 700 000–800 000 työntekijää eikä ammatilliseen koulutukseen ja osaamiseen sekä työn tuottavuuteen. heidän tilalleen tule nuoremmista ikäluokista vastaavaa määrää. Työllisyysasteen parantaminen edellyttää, että vahva talouskasvu jatkuu. Eläkkeelle siirrytään keskimäärin jo 59 vuoden iässä, ja vain joka kym- Samalla on panostettava aktiiviseen työvoima- ja sosiaalipolitiikkaan, menes on vielä mukana työelämässä 64 vuoden ikäisenä. Koulutusaikojen kuten kuntouttavaan työtoimintaan, jotta myös vaikeimmin pidentymisen ja nuorisotyöttömyyden takia työelämään siirrytään myös työllistettävien pitkäaikaistyöttömien työmarkkinakelpoisuutta saadaan aikaisempaa myöhemmin. Ennen pitkää ajaudutaan kestämättömään ti- palautettua. Keskimääräistä eläkkeellesiirtymisikää on saatava lanteeseen, mikäli työelämään tullaan yhä myöhemmin ja sieltä poistutaan myöhentymään kahdella tai kolmella vuodella. Työkykyä ylläpitävää yhä varhemmin. Huoltosuhteen on arvioitu kääntyvän huonompaan toimintaa ja työelämää kehittämällä on tehtävä mahdolliseksi se, että suuntaan jo vuoden 2005 jälkeen. Silloin edessä olisi talouskasvun kansalaiset siirtyvät eläkkeelle yhä useammin normaalissa eläkeiässä. hiipuminen työvoimapulaan ja hyvinvointiyhteiskunnan rahoitus- ongelmien nopea kärjistyminen. Työvoimapulaa torjutaan lisäämällä ammatillista lisäkoulutusta ja pa- rantamalla ammattipätevyyttä siten kuin vuosia 2001–2002 koskevan Ongelman ratkaisussa on keskeisintä työn tuottavuuden ja työllisyys- tulopoliittisen sopimuksen yhteydessä on sovittu. Näin myös autetaan asteen parantaminen. Vuonna 1989 Suomen työikäisestä väestöstä 75 % työttömänä olevia uuden työuran alkuun. Työvoiman liikkuvuutta voi- kävi töissä. Laman aikana työttömyys kasvoi rajusti ja työllisyysaste ro- daan edistää ja työvoimakapeikkojen syntyä estää lisäämällä kohtuuhin- mahti 60 %:iin. Nyt noin 2,35 miljoonaa suomalaista on töissä, mikä mer- taista asuntotuotantoa kasvukeskuksissa. kitsee jo 67 %:n työllisyysastetta. Esimerkiksi vuonna 1999 syntyi nettomääräisesti 74 000 uutta työpaikkaa, ja vuonna 2001 arvioidaan syn- tyvän 45 000–50 000 uutta työpaikkaa. Tavoitteena tulee olla, että viimeis- 3.6 Valtiolla ja kunnilla vahva rooli tään vuonna 2005 Suomessa on jo 2,5 miljoonaa työssäkäyvää, mikä mer- kitsee noin 72 %:n työllisyysastetta. elinkeinopolitiikassa Kotimaista työvoimareserviä on vielä paljon käytettävissä, sillä työttö- Euroopan unionin tavoitteena on tehdä Euroopasta maailman miä ja piilotyöttömiä on runsaasti. Työministeriön rekisterissä on noin kilpailukykyisin ja dynaamisin osaamiselle rakentuva talous, joka kyke- 300 000 työnhakijaa, ja Tilastokeskuksen työvoimatutkimusten mukaan, nee ylläpitämään kestävää talouskasvua, luomaan uusia ja entistä pa- jossa työttömäksi hyväksytään vain aktiivisesti työtä hakevat, työttömiä rempia työpaikkoja ja lisäämään sosiaalista yhteenkuuluvuutta. Suomen on edelleen yli 200 000 henkeä. on oltava tämän kehityksen kärki- ja esimerkkimaa.SAK Hyvinvointi syntyy työstä 30 31 SAK Hyvinvointi syntyy työstä
  • 32. Uusia työpaikkoja luovat ensisijaisesti pienet ja keskisuuret elinvoimai- set yritykset sekä uudessa sähköisessä taloudessa että perinteisimmillä Keskeisissä teollisuus- ja energiayhtiöissä valtion on säilytettävä merkit- talouden sektoreilla, erityisesti palvelualoilla. ”Uusi” internetiin perus- tävä strateginen omistusosuus ja varmistettava siten tutkimuksen ja tuo- tuva talous ja ”vanha” talous eivät ole toistensa vastakohtia vaan täy- tekehittelyn, pääkonttorin sekä tuotannon pääosan pysyminen Suomes- dentävät toisiaan ja lomittuvat toisiinsa. Digitaalinen lukutaito eli kyky sa. SAK torjuu ideologisiin syihin perustuvan valtion omaisuuden myyn- käyttää nykyaikaista tietotekniikkaa on yhä yleistyvämpi vaatimus kaik- nin. Omistusjärjestelyt voivat tulla kyseeseen vain, jos niiden tarkoituk- kialla työelämässä. Siksi koko väestön osaamistason parantaminen on sena on kehittää yhtiöiden liiketoimintaa ja investoida Suomessa. Val- tietoon perustuvan yhteiskunnan ensimmäinen ja ehdoton menestymi- tion omistajapolitiikan ohjaus tulee keskittää yhteen ministeriöön. Eni- sen edellytys. Tiedon valtaväylien on oltava jokaisen ulottuvilla. ten omistajapolitiikan osaamista on kauppa- ja teollisuusministeriössä. Julkinen valta, valtio ja kunnat ovat ratkaisevassa asemassa silloin, kun Sitra, Tekes, Finnvera, Vientiluotto ja Suomen Teollisuussijoitus sekä luodaan edellytyksiä yritysten ja koko elinkeinoelämän toiminnalle. Ne Finpro ovat tärkeitä välineitä, joilla valtiovalta voi ottaa ja jakaa riskiä ovat myös itse merkittäviä työllistäjiä. Kun muutetaan määräaikaiset työ- edistämällä tutkimus- ja tuotekehitystä, vientiä, uusteollistamista sekä suhteet pysyviksi ja osa-aikaisia työsuhteita kokoaikaisiksi, voidaan paitsi riski- ja pääomasijoitustoimintaa. Näiden yhtiöiden ja yhteisöjen toimin- parantaa julkisten palvelujen laatua myös edistää työllisyyttä. Tähän ve- taedellytyksiä ja pääomia on laajennettava vastaamaan talouden kasvu- rotulojen kasvu antaa taloudelliset mahdollisuudet. mahdollisuuksia. Valtion aktiivisella elinkeinopolitiikalla on tähdättävä uusien työpaikkojen luomiseen koko kansantaloudessa mutta erityisesti Hyvät julkiset elinkeino-, hallinto-, sosiaali- ja kulttuuripalvelut sekä kor- pahimmilla työttömyysalueilla. keatasoinen koulu- ja opetusjärjestelmä, kaikin puolin toimiva infrastruk- tuuri sekä turvallinen ja puhdas ympäristö ovat edellytys, jota ilman ny- Harmaan talouden torjunta ja tasapuolisten kilpailuolosuhteiden luomi- kyaikainen yritystoiminta ei voi menestyä eikä sijoittua paikkakunnalle. nen on valtiovallan vastuulla. Lainsäädäntöä, valvontaa ja eettisiä nor- Siksi avaintekijä yhteiskunnan kestävään menestykseen on sen eri toimi- meja kehittämällä on estettävä sisäpiiriaseman väärinkäyttö ja kuluttajil- joiden keskinäinen kumppanuus ja yhteistyö. Työmarkkinaosapuolten, le epäedullinen monopolisoitumiskehitys. Reilujen pelisääntöjen nou- julkisen vallan ja elinkeinoelämän yhdessä muodostama sosiaalinen pää- dattamista ja avoimuutta on korostettava myös Euroopan unionissa. oma on se voimavara, jonka varaan parempi tulevaisuus voidaan raken- taa. Suomi sijoittaa Ruotsin ja Japanin jälkeen eniten tutkimus- ja tuotekehit- telyyn. Osuus on noin 3,1 % kansantulosta, ja pääosa rahoituksesta tulee Liikenneverkko ei Suomessa vielä kaikilta osin vastaa nykyaikaisen yh- yksityisiltä yrityksiltä. Osuutta on edelleen lisättävä niin, että panostus teiskunnan vaatimustasoa, sillä sujuvat ja turvalliset liikenneväylät sekä on vähintään 3,5 % kansantulosta. Tämä edellyttää myös valtiovallan toimiva joukkoliikenne ovat ehdoton edellytys talouden ja työllisyyden lisäpanostuksia yliopistojen perus- ja jatkotutkimukseen sekä Tekesin suotuisalle kehitykselle. Koska normaali budjettirahoitus ei riitä tarvit- hankkeisiin. taviin investointeihin, osa ylijäämästä ja myyntituotoista on käytettävä liikenneväylien kunnostamiseen kertaluontoisina tulevaisuus- investointeina. Myös muita epätavanomaisia rahoituskeinoja on harkit- 3.7 Tasapainoisempaan aluekehitykseen tava kiireellisimpien hankkeiden toteuttamiseksi. Näitä ovat ennen muuta E-18-tiehanke ja Kerava–Lahti-oikorata. Pääkaupunkiseudun, Oulun, Tampereen, Turku–Salo-alueen ja Jyväsky- län seutukunnat ovat maamme viisi kasvukeskusta. Hallituksen alue- Yhteiskunnan on omistajana otettava valtionyhtiössä ja valtion poliittisena tavoitteena on muodostaa maahan näiden lisäksi 30–35 muuta osakkuusyhtiössä vastuuta paitsi yhtiöiden liiketaloudellisesta tuloksesta aluekeskusta, joiden kehittymistä tuetaan osaamiskeskusohjelmalla ja myös työllisyyden turvaamisesta erityisesti muutostilanteissa. Tämä edel- työvoima- ja elinkeinokeskusten kautta. Itä- ja Pohjois-Suomi ovat vuo- lyttää sitä, että osakkeenomistaja korostaa lyhytnäköisen arvon nousun teen 2006 saakka EU:n erityistukialueita, jotka saavat huomattavia lisä- (ns. share holder value -omistajapolitiikan) sijasta valtion toimintaa voimavaroja alueen elinkeinojen kehittämiseen. SAK tukee aluekeskus- vastuullisena ja pitkäjänteisenä omistajana (ns. stake holder -omistaja- ten kehittämistä ja edellyttää, että strategian toteuttamisessa kumppaneina politiikka). Samoja yritysten yhteiskuntavastuita korostavia periaatteita ovat myös työmarkkinajärjestöt. on edistettävä myös yksityisissä yrityksissä.SAK Hyvinvointi syntyy työstä 32 33 SAK Hyvinvointi syntyy työstä
  • 33. Uusia työpaikkoja luovat ensisijaisesti pienet ja keskisuuret elinvoimai- set yritykset sekä uudessa sähköisessä taloudessa että perinteisimmillä Keskeisissä teollisuus- ja energiayhtiöissä valtion on säilytettävä merkit- talouden sektoreilla, erityisesti palvelualoilla. ”Uusi” internetiin perus- tävä strateginen omistusosuus ja varmistettava siten tutkimuksen ja tuo- tuva talous ja ”vanha” talous eivät ole toistensa vastakohtia vaan täy- tekehittelyn, pääkonttorin sekä tuotannon pääosan pysyminen Suomes- dentävät toisiaan ja lomittuvat toisiinsa. Digitaalinen lukutaito eli kyky sa. SAK torjuu ideologisiin syihin perustuvan valtion omaisuuden myyn- käyttää nykyaikaista tietotekniikkaa on yhä yleistyvämpi vaatimus kaik- nin. Omistusjärjestelyt voivat tulla kyseeseen vain, jos niiden tarkoituk- kialla työelämässä. Siksi koko väestön osaamistason parantaminen on sena on kehittää yhtiöiden liiketoimintaa ja investoida Suomessa. Val- tietoon perustuvan yhteiskunnan ensimmäinen ja ehdoton menestymi- tion omistajapolitiikan ohjaus tulee keskittää yhteen ministeriöön. Eni- sen edellytys. Tiedon valtaväylien on oltava jokaisen ulottuvilla. ten omistajapolitiikan osaamista on kauppa- ja teollisuusministeriössä. Julkinen valta, valtio ja kunnat ovat ratkaisevassa asemassa silloin, kun Sitra, Tekes, Finnvera, Vientiluotto ja Suomen Teollisuussijoitus sekä luodaan edellytyksiä yritysten ja koko elinkeinoelämän toiminnalle. Ne Finpro ovat tärkeitä välineitä, joilla valtiovalta voi ottaa ja jakaa riskiä ovat myös itse merkittäviä työllistäjiä. Kun muutetaan määräaikaiset työ- edistämällä tutkimus- ja tuotekehitystä, vientiä, uusteollistamista sekä suhteet pysyviksi ja osa-aikaisia työsuhteita kokoaikaisiksi, voidaan paitsi riski- ja pääomasijoitustoimintaa. Näiden yhtiöiden ja yhteisöjen toimin- parantaa julkisten palvelujen laatua myös edistää työllisyyttä. Tähän ve- taedellytyksiä ja pääomia on laajennettava vastaamaan talouden kasvu- rotulojen kasvu antaa taloudelliset mahdollisuudet. mahdollisuuksia. Valtion aktiivisella elinkeinopolitiikalla on tähdättävä uusien työpaikkojen luomiseen koko kansantaloudessa mutta erityisesti Hyvät julkiset elinkeino-, hallinto-, sosiaali- ja kulttuuripalvelut sekä kor- pahimmilla työttömyysalueilla. keatasoinen koulu- ja opetusjärjestelmä, kaikin puolin toimiva infrastruk- tuuri sekä turvallinen ja puhdas ympäristö ovat edellytys, jota ilman ny- Harmaan talouden torjunta ja tasapuolisten kilpailuolosuhteiden luomi- kyaikainen yritystoiminta ei voi menestyä eikä sijoittua paikkakunnalle. nen on valtiovallan vastuulla. Lainsäädäntöä, valvontaa ja eettisiä nor- Siksi avaintekijä yhteiskunnan kestävään menestykseen on sen eri toimi- meja kehittämällä on estettävä sisäpiiriaseman väärinkäyttö ja kuluttajil- joiden keskinäinen kumppanuus ja yhteistyö. Työmarkkinaosapuolten, le epäedullinen monopolisoitumiskehitys. Reilujen pelisääntöjen nou- julkisen vallan ja elinkeinoelämän yhdessä muodostama sosiaalinen pää- dattamista ja avoimuutta on korostettava myös Euroopan unionissa. oma on se voimavara, jonka varaan parempi tulevaisuus voidaan raken- taa. Suomi sijoittaa Ruotsin ja Japanin jälkeen eniten tutkimus- ja tuotekehit- telyyn. Osuus on noin 3,1 % kansantulosta, ja pääosa rahoituksesta tulee Liikenneverkko ei Suomessa vielä kaikilta osin vastaa nykyaikaisen yh- yksityisiltä yrityksiltä. Osuutta on edelleen lisättävä niin, että panostus teiskunnan vaatimustasoa, sillä sujuvat ja turvalliset liikenneväylät sekä on vähintään 3,5 % kansantulosta. Tämä edellyttää myös valtiovallan toimiva joukkoliikenne ovat ehdoton edellytys talouden ja työllisyyden lisäpanostuksia yliopistojen perus- ja jatkotutkimukseen sekä Tekesin suotuisalle kehitykselle. Koska normaali budjettirahoitus ei riitä tarvit- hankkeisiin. taviin investointeihin, osa ylijäämästä ja myyntituotoista on käytettävä liikenneväylien kunnostamiseen kertaluontoisina tulevaisuus- investointeina. Myös muita epätavanomaisia rahoituskeinoja on harkit- 3.7 Tasapainoisempaan aluekehitykseen tava kiireellisimpien hankkeiden toteuttamiseksi. Näitä ovat ennen muuta E-18-tiehanke ja Kerava–Lahti-oikorata. Pääkaupunkiseudun, Oulun, Tampereen, Turku–Salo-alueen ja Jyväsky- län seutukunnat ovat maamme viisi kasvukeskusta. Hallituksen alue- Yhteiskunnan on omistajana otettava valtionyhtiössä ja valtion poliittisena tavoitteena on muodostaa maahan näiden lisäksi 30–35 muuta osakkuusyhtiössä vastuuta paitsi yhtiöiden liiketaloudellisesta tuloksesta aluekeskusta, joiden kehittymistä tuetaan osaamiskeskusohjelmalla ja myös työllisyyden turvaamisesta erityisesti muutostilanteissa. Tämä edel- työvoima- ja elinkeinokeskusten kautta. Itä- ja Pohjois-Suomi ovat vuo- lyttää sitä, että osakkeenomistaja korostaa lyhytnäköisen arvon nousun teen 2006 saakka EU:n erityistukialueita, jotka saavat huomattavia lisä- (ns. share holder value -omistajapolitiikan) sijasta valtion toimintaa voimavaroja alueen elinkeinojen kehittämiseen. SAK tukee aluekeskus- vastuullisena ja pitkäjänteisenä omistajana (ns. stake holder -omistaja- ten kehittämistä ja edellyttää, että strategian toteuttamisessa kumppaneina politiikka). Samoja yritysten yhteiskuntavastuita korostavia periaatteita ovat myös työmarkkinajärjestöt. on edistettävä myös yksityisissä yrityksissä.SAK Hyvinvointi syntyy työstä 32 33 SAK Hyvinvointi syntyy työstä
  • 34. Alueiden kehittämisessä avainasemassa on paitsi parantaa osaamisen Energiansäästössä ja uusiutuvien energialähteiden käytössä Suomi on tasoa myös hyödyntää aina paikallisia voimavaroja ja mahdollisuuksia. edelläkävijä. Toimia tehostetaan edelleen hyväksyttyjen ohjelmien mu- Se edellyttää alueellisilta toimijoilta oma-aloitteellisuutta ja hyvin har- kaisesti. Huomattavia vientimahdollisuuksia on jo myös yhdistetyssä kittuja sekä riittävän kokoisia kehittämishankkeita. Voimavarojen hajot- lämmön- ja sähköntuotannossa sekä puun, biomassan ja tuulivoiman taminen liian moneen pieneen hankkeeseen ei tuota toivottua tulosta. hyödyntämisessä kehitetyllä teknologialla. Korkean teknologian maana SAK:n aluekeskukset, maakuntaryhmät ja ammatilliset paikallisjärjestöt Suomi voikin paitsi ratkoa omia ympäristö- ja energiaongelmiaan myös osallistuvat maakuntaliittojen ja työvoima- ja elinkeinokeskusten väli- auttaa muita maita parhaiden käytäntöjen omaksumisessa. tyksellä EU:n rakennerahastojen ohjelmien suunnitteluun ja toteutukseen. Suomen sähköntuotannon vahvuus on sen monipuolisuus, ja energian- Kasvukeskusten vahvistuminen säteilee elinvoimaa myös ympäröivälle tuotanto onkin avainasemassa kasvihuonekaasujen rajoittamisessa. Vaik- maaseudulle. Seutukuntien yhteistyötä lisäämällä ja vapaaehtoisin ka sähkönkulutus energiatehokkuuden paranemisen ansiosta kasvaakin kuntaliitoksin on huolehdittava palveluiden tasosta ja riittävyydestä myös vähemmän kuin kansantulo, tarvitaan Suomeen uutta voimalaitostehoa niissä kunnissa, joissa asukasmäärä vähenee. Maa- ja metsätalous, loma- vuoteen 2015 mennessä noin 4 500 megawattia. Pitkien etäisyyksien ja asutus ja vapaa-ajan asuntojen ympärivuotinen käyttö sekä matkailu ja kylmän ilmaston takia energianhinta on pidettävä kohtuullisena, ja sen etätyö tarjoavat menestymisen mahdollisuuksia ja työpaikkoja myös saanti on turvattava kaikissa oloissa tuotannon riittävällä omava- maaseudulla. raisuusasteella. Tehostamalla aluepoliittisia toimia ja kannustamalla alueita omaehtoisiin Uuden ilmasto-ohjelman mukaan perussähkön tuotannossa valinta on kehityshankkeisiin on päästävä nykyistä tasapainoisempaan alue- tehtävä maakaasun ja sähkön lisätuonnin tai lisäydinvoiman rakentami- kehitykseen. EU:n keinovalikoiman lisäksi käyttöön on otettava myös sen välillä. Maakaasuvaihtoehtoon liittyy kivihiilivoimaloiden kotimaisia toimia. Uusi tietotekniikka mahdollistaa aikaisempaa parem- lakisääteinen alasajo, mutta se aiheuttaa korvausvelvoitteita yhteiskun- min toimintojen sijoittamisen myös pääkaupunkiseudun ulkopuolelle. nalle ja työpaikkojen menetyksiä. Ydinvoiman lisärakentamisvaihtoeh- Tämä mahdollisuus on asetettava aina etusijalle silloin, kun valtio tai dossa kivihiili säilyisi varavoimana ja mukana eri energialähteiden hinta- muut julkisyhteisöt päättävät uusien toimintojensa sijoittamisesta. Yksi- vertailussa. tyisellä puolella puhelinpalvelu- ja neuvontakeskukset ovat tästä yhtenä esimerkkinä. SAK:n hallitus on 12.3.2001 antanut lausunnon uuden ydinvoimalaitoksen rakentamisesta. Lausunnossa todetaan, että ilmastosopimuksen toteut- Laajakaistaiset tiedonsiirtoverkot on ulotettava kaikkiin asutuskeskuk- tamiseksi, liiallisen energian tuontiriippuvuuden välttämiseksi sekä hinta- siin. Tämä on olennaista kansalaisten ja yritysten tasa-arvon sekä alue- ja työllisyyssyistä ydinvoiman lisärakentaminen on hyväksyttävää osa- politiikan kannalta. Valtion on varmistettava, että tavoite toteutuu par- na kokonaisvaltaista energiaratkaisua. Samalla tulee edistää energian- hainta ja soveliainta teknologiaa hyödyntäen. Koulut, muut oppilaitok- säästöä sekä kotimaisten uusiutuvien energialähteiden, ennen muuta set, kirjastot ja virastot on yhdistettävä toisiinsa laajakaistaverkolla koko puun ja biomassan hajautettua käyttöä. maassa, jolloin sama mahdollisuus avautuu myös yrityksille ja yksityis- henkilöille. Nopean tiedonsiirron tuoma ”etäisyyden kuolema” Lausunnossa edellytetään, että myös ydinvoimaan kriittisesti suhtautu- sähköiseen kaupankäyntiin yhdistyneenä on suuri mahdollisuus Suo- vat mielipiteet otetaan huomioon ja että ydinvoimaloiden turvallisuu- men kaltaiselle syrjäiselle maalle ja sen maaseudulle. desta sekä ydinjätteiden käsittelystä ja loppusijoituksesta on huolehdit- tava tiukimpia turvallisuusvaatimuksia noudattaen sekä Suomessa että 3.8 Ilmastosopimuksen toteuttaminen ja lähialueilla. energiansaanti turvattava Kioton ilmastosopimus edellyttää, että Suomi vähentää hiilidioksidi- ja muut kasvihuonepäästönsä vuoden 1990 tasolle. Hallitus on hyväksy- nyt kansallisen ilmasto- ohjelman tämän sopimuksen täyttämiseksi, ja se 3.9 SAK:n edustajakokouksen talous- ja edellyttää toimenpiteitä lähes kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla.SAK Hyvinvointi syntyy työstä 34 35 SAK Hyvinvointi syntyy työstä
  • 35. Alueiden kehittämisessä avainasemassa on paitsi parantaa osaamisen Energiansäästössä ja uusiutuvien energialähteiden käytössä Suomi on tasoa myös hyödyntää aina paikallisia voimavaroja ja mahdollisuuksia. edelläkävijä. Toimia tehostetaan edelleen hyväksyttyjen ohjelmien mu- Se edellyttää alueellisilta toimijoilta oma-aloitteellisuutta ja hyvin har- kaisesti. Huomattavia vientimahdollisuuksia on jo myös yhdistetyssä kittuja sekä riittävän kokoisia kehittämishankkeita. Voimavarojen hajot- lämmön- ja sähköntuotannossa sekä puun, biomassan ja tuulivoiman taminen liian moneen pieneen hankkeeseen ei tuota toivottua tulosta. hyödyntämisessä kehitetyllä teknologialla. Korkean teknologian maana SAK:n aluekeskukset, maakuntaryhmät ja ammatilliset paikallisjärjestöt Suomi voikin paitsi ratkoa omia ympäristö- ja energiaongelmiaan myös osallistuvat maakuntaliittojen ja työvoima- ja elinkeinokeskusten väli- auttaa muita maita parhaiden käytäntöjen omaksumisessa. tyksellä EU:n rakennerahastojen ohjelmien suunnitteluun ja toteutukseen. Suomen sähköntuotannon vahvuus on sen monipuolisuus, ja energian- Kasvukeskusten vahvistuminen säteilee elinvoimaa myös ympäröivälle tuotanto onkin avainasemassa kasvihuonekaasujen rajoittamisessa. Vaik- maaseudulle. Seutukuntien yhteistyötä lisäämällä ja vapaaehtoisin ka sähkönkulutus energiatehokkuuden paranemisen ansiosta kasvaakin kuntaliitoksin on huolehdittava palveluiden tasosta ja riittävyydestä myös vähemmän kuin kansantulo, tarvitaan Suomeen uutta voimalaitostehoa niissä kunnissa, joissa asukasmäärä vähenee. Maa- ja metsätalous, loma- vuoteen 2015 mennessä noin 4 500 megawattia. Pitkien etäisyyksien ja asutus ja vapaa-ajan asuntojen ympärivuotinen käyttö sekä matkailu ja kylmän ilmaston takia energianhinta on pidettävä kohtuullisena, ja sen etätyö tarjoavat menestymisen mahdollisuuksia ja työpaikkoja myös saanti on turvattava kaikissa oloissa tuotannon riittävällä omava- maaseudulla. raisuusasteella. Tehostamalla aluepoliittisia toimia ja kannustamalla alueita omaehtoisiin Uuden ilmasto-ohjelman mukaan perussähkön tuotannossa valinta on kehityshankkeisiin on päästävä nykyistä tasapainoisempaan alue- tehtävä maakaasun ja sähkön lisätuonnin tai lisäydinvoiman rakentami- kehitykseen. EU:n keinovalikoiman lisäksi käyttöön on otettava myös sen välillä. Maakaasuvaihtoehtoon liittyy kivihiilivoimaloiden kotimaisia toimia. Uusi tietotekniikka mahdollistaa aikaisempaa parem- lakisääteinen alasajo, mutta se aiheuttaa korvausvelvoitteita yhteiskun- min toimintojen sijoittamisen myös pääkaupunkiseudun ulkopuolelle. nalle ja työpaikkojen menetyksiä. Ydinvoiman lisärakentamisvaihtoeh- Tämä mahdollisuus on asetettava aina etusijalle silloin, kun valtio tai dossa kivihiili säilyisi varavoimana ja mukana eri energialähteiden hinta- muut julkisyhteisöt päättävät uusien toimintojensa sijoittamisesta. Yksi- vertailussa. tyisellä puolella puhelinpalvelu- ja neuvontakeskukset ovat tästä yhtenä esimerkkinä. SAK:n hallitus on 12.3.2001 antanut lausunnon uuden ydinvoimalaitoksen rakentamisesta. Lausunnossa todetaan, että ilmastosopimuksen toteut- Laajakaistaiset tiedonsiirtoverkot on ulotettava kaikkiin asutuskeskuk- tamiseksi, liiallisen energian tuontiriippuvuuden välttämiseksi sekä hinta- siin. Tämä on olennaista kansalaisten ja yritysten tasa-arvon sekä alue- ja työllisyyssyistä ydinvoiman lisärakentaminen on hyväksyttävää osa- politiikan kannalta. Valtion on varmistettava, että tavoite toteutuu par- na kokonaisvaltaista energiaratkaisua. Samalla tulee edistää energian- hainta ja soveliainta teknologiaa hyödyntäen. Koulut, muut oppilaitok- säästöä sekä kotimaisten uusiutuvien energialähteiden, ennen muuta set, kirjastot ja virastot on yhdistettävä toisiinsa laajakaistaverkolla koko puun ja biomassan hajautettua käyttöä. maassa, jolloin sama mahdollisuus avautuu myös yrityksille ja yksityis- henkilöille. Nopean tiedonsiirron tuoma ”etäisyyden kuolema” Lausunnossa edellytetään, että myös ydinvoimaan kriittisesti suhtautu- sähköiseen kaupankäyntiin yhdistyneenä on suuri mahdollisuus Suo- vat mielipiteet otetaan huomioon ja että ydinvoimaloiden turvallisuu- men kaltaiselle syrjäiselle maalle ja sen maaseudulle. desta sekä ydinjätteiden käsittelystä ja loppusijoituksesta on huolehdit- tava tiukimpia turvallisuusvaatimuksia noudattaen sekä Suomessa että 3.8 Ilmastosopimuksen toteuttaminen ja lähialueilla. energiansaanti turvattava Kioton ilmastosopimus edellyttää, että Suomi vähentää hiilidioksidi- ja muut kasvihuonepäästönsä vuoden 1990 tasolle. Hallitus on hyväksy- nyt kansallisen ilmasto- ohjelman tämän sopimuksen täyttämiseksi, ja se 3.9 SAK:n edustajakokouksen talous- ja edellyttää toimenpiteitä lähes kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla.SAK Hyvinvointi syntyy työstä 34 35 SAK Hyvinvointi syntyy työstä
  • 36. yhteiskuntapoliittiset linjaukset Verotuksella tasattava tuloeroja Työn verotuksen keventämistä on jatkettava, ja kevennysten painopis- Tärkeintä varmistaa ripeä talouskasvu ja torjua köyhyyttä teen tulee olla pieni- ja keskituloisten ansiotulojen verotuksessa. Päätavoitteena on edelleen jatkaa ripeää talouskasvua. Siten turvataan Pääoma- ja ansiotuloja tulee kohdella verotuksessa nykyistä tasa- parhaiten suotuisa työllisyyskehitys ja palkansaajien hyvinvointi sekä vertaisemmin siten, että nostetaan yhtiöveroprosenttia ja kiristetään julkisten palvelujen ja sosiaaliturvan kestävyys. Oikein ajoitetulla luovutusvoittojen sekä osinkojen verotusta. suhdannepolitiikalla on varauduttava myös taantuman mahdollisuuteen. Kansantaloutemme ja yritysten reaalinen, osaamiseen ja tuottavuuteen Suomen tulee toimia aktiivisesti sekä EU:ssa että kansainvälisesti haital- perustuva kilpailukyky on pidettävä vastakin korkealla tasolla. Vain si- lisen verokilpailun ja ns. veroparatiisien estämiseksi, ja tässä on otettava ten taataan suomalaisen työn ja tuotteiden menestys avoimilla maailman huomioon mm. sähköisen kaupankäynnin ja EU:n itälaajentumisen tuo- markkinoilla. mat paineet. Talouden kohentumisen synnyttämää pelivaraa on suunnattava köyhyy- Työllisyyden edistämiseksi tarjoilutoiminta ja työpaikkaruokailu on otet- den torjuntaan aktiivisen työllisyys- ja sosiaalipolitiikan keinoin. Lähtö- tava alennetun arvonlisäverokannan piiriin vuodesta 2003 alkaen. kohtana toimenpiteissä tulee olla se, että työ on parasta sosiaaliturvaa ja toimivin lääke köyhyyteen. Rakenteellisen työttömyyden voittamiseen Kuntien mahdollisuuksia kiinteistöjen verotukseen tulee lisätä, ja maa- on osoitettava riittävät työllistämisrahat. ja metsätalousmaat pitää ottaa kiinteistöveron piiriin. Tulopolitiikan merkitys ja tarpeellisuus yhteisvaluutan oloissa pitää tun- nustaa. Se on aikaisempaa tärkeämpi kansallinen väline, jolla voidaan Työllisyysasteen nosto tavoitteena ohjata talouskehitystä ja hillitä inflaatiota. Kolmikantainen sopimus- yhteiskunta on edellytys talouspolitiikan onnistumiselle eri suh- Riittävä työvoiman saatavuus tulee turvata ennen muuta työllisyysastetta dannetilanteissa ja suomalaisen yhteiskunnan suuri vahvuus. parantamalla. Talouskasvun jatkuessa työllisyysaste voidaan nostaa ak- tiivisilla toimilla 70 %:iin ja ylikin. Erityistoimia on kohdistettava Koko euroalueen kilpailukyvyn tulee vahvistua, ja myös Euroopan Kes- ikääntyviin pitkäaikaistyöttömiin. kuspankin rahapolitiikan tulee tukea kasvua ja työllisyyttä. Siksi euro- alueen talouspoliittista koordinaatiota on tiivistettävä ja ay-liikkeen mah- Työkyvyn säilymistä eläkeikään asti on edistettävä työyhteisöjä ja am- dollisuuksia vaikuttaa siihen lisättävä. mattitaitoa kehittämällä, jotta yhä useampi suomalainen siirtyisi eläk- keelle vasta normaalissa eläkeiässä ja kansakunnan ns. huoltosuhde säi- lyisi kestävänä. Puolet julkisen talouden ylijäämästä velanmaksuun Työvoimakapeikkoja on torjuttava siten, että edistetään ammatillista li- Julkinen talous on pidettävä noususuhdanteessa selvästi ylijäämäisenä säkoulutusta ja kohtuuhintaisten asuntojen tuotantoa kasvukeskuksissa. ja ylijäämästä pääosa tulee käyttää valtion velan maksuun. Tämä vähen- Tarvittavaa ulkomaista työvoimaa vanhojen EU-maiden ulkopuolelta tää korkomenoja pysyvästi ja luo tarvittavaa kestokykyä mahdollisen voidaan ottaa maahan työlupakäytäntöä kehittämällä. Samalla on var- taantuman ja väestön ikääntymisestä johtuvien menopaineiden varalta. mistettava, että ulkomaalaisia ei syrjitä myöskään työelämässä ja että heihin sovelletaan suomalaisia työehtoja. Ylijäämää tulee käyttää myös uutta luoviin sekä osaamisperustaa ja tuotantorakennetta monipuolistaviin teollisuus-, tutkimus- ja tuotekehityshankkeisiin sekä infrastruktuuri-investointeihin, työn vero- Valtiolla ja kunnilla vahva rooli elinkeinopolitiikassa tuksen keventämiseen ja julkisten palvelujen kehittämiseen. Suomen taloudellista potentiaalia on edelleen vahvistettava ja monipuolistettava, jotta suomalainen teollisuus ja palvelutuotanto me-SAK Hyvinvointi syntyy työstä 36 37 SAK Hyvinvointi syntyy työstä
  • 37. yhteiskuntapoliittiset linjaukset Verotuksella tasattava tuloeroja Työn verotuksen keventämistä on jatkettava, ja kevennysten painopis- Tärkeintä varmistaa ripeä talouskasvu ja torjua köyhyyttä teen tulee olla pieni- ja keskituloisten ansiotulojen verotuksessa. Päätavoitteena on edelleen jatkaa ripeää talouskasvua. Siten turvataan Pääoma- ja ansiotuloja tulee kohdella verotuksessa nykyistä tasa- parhaiten suotuisa työllisyyskehitys ja palkansaajien hyvinvointi sekä vertaisemmin siten, että nostetaan yhtiöveroprosenttia ja kiristetään julkisten palvelujen ja sosiaaliturvan kestävyys. Oikein ajoitetulla luovutusvoittojen sekä osinkojen verotusta. suhdannepolitiikalla on varauduttava myös taantuman mahdollisuuteen. Kansantaloutemme ja yritysten reaalinen, osaamiseen ja tuottavuuteen Suomen tulee toimia aktiivisesti sekä EU:ssa että kansainvälisesti haital- perustuva kilpailukyky on pidettävä vastakin korkealla tasolla. Vain si- lisen verokilpailun ja ns. veroparatiisien estämiseksi, ja tässä on otettava ten taataan suomalaisen työn ja tuotteiden menestys avoimilla maailman huomioon mm. sähköisen kaupankäynnin ja EU:n itälaajentumisen tuo- markkinoilla. mat paineet. Talouden kohentumisen synnyttämää pelivaraa on suunnattava köyhyy- Työllisyyden edistämiseksi tarjoilutoiminta ja työpaikkaruokailu on otet- den torjuntaan aktiivisen työllisyys- ja sosiaalipolitiikan keinoin. Lähtö- tava alennetun arvonlisäverokannan piiriin vuodesta 2003 alkaen. kohtana toimenpiteissä tulee olla se, että työ on parasta sosiaaliturvaa ja toimivin lääke köyhyyteen. Rakenteellisen työttömyyden voittamiseen Kuntien mahdollisuuksia kiinteistöjen verotukseen tulee lisätä, ja maa- on osoitettava riittävät työllistämisrahat. ja metsätalousmaat pitää ottaa kiinteistöveron piiriin. Tulopolitiikan merkitys ja tarpeellisuus yhteisvaluutan oloissa pitää tun- nustaa. Se on aikaisempaa tärkeämpi kansallinen väline, jolla voidaan Työllisyysasteen nosto tavoitteena ohjata talouskehitystä ja hillitä inflaatiota. Kolmikantainen sopimus- yhteiskunta on edellytys talouspolitiikan onnistumiselle eri suh- Riittävä työvoiman saatavuus tulee turvata ennen muuta työllisyysastetta dannetilanteissa ja suomalaisen yhteiskunnan suuri vahvuus. parantamalla. Talouskasvun jatkuessa työllisyysaste voidaan nostaa ak- tiivisilla toimilla 70 %:iin ja ylikin. Erityistoimia on kohdistettava Koko euroalueen kilpailukyvyn tulee vahvistua, ja myös Euroopan Kes- ikääntyviin pitkäaikaistyöttömiin. kuspankin rahapolitiikan tulee tukea kasvua ja työllisyyttä. Siksi euro- alueen talouspoliittista koordinaatiota on tiivistettävä ja ay-liikkeen mah- Työkyvyn säilymistä eläkeikään asti on edistettävä työyhteisöjä ja am- dollisuuksia vaikuttaa siihen lisättävä. mattitaitoa kehittämällä, jotta yhä useampi suomalainen siirtyisi eläk- keelle vasta normaalissa eläkeiässä ja kansakunnan ns. huoltosuhde säi- lyisi kestävänä. Puolet julkisen talouden ylijäämästä velanmaksuun Työvoimakapeikkoja on torjuttava siten, että edistetään ammatillista li- Julkinen talous on pidettävä noususuhdanteessa selvästi ylijäämäisenä säkoulutusta ja kohtuuhintaisten asuntojen tuotantoa kasvukeskuksissa. ja ylijäämästä pääosa tulee käyttää valtion velan maksuun. Tämä vähen- Tarvittavaa ulkomaista työvoimaa vanhojen EU-maiden ulkopuolelta tää korkomenoja pysyvästi ja luo tarvittavaa kestokykyä mahdollisen voidaan ottaa maahan työlupakäytäntöä kehittämällä. Samalla on var- taantuman ja väestön ikääntymisestä johtuvien menopaineiden varalta. mistettava, että ulkomaalaisia ei syrjitä myöskään työelämässä ja että heihin sovelletaan suomalaisia työehtoja. Ylijäämää tulee käyttää myös uutta luoviin sekä osaamisperustaa ja tuotantorakennetta monipuolistaviin teollisuus-, tutkimus- ja tuotekehityshankkeisiin sekä infrastruktuuri-investointeihin, työn vero- Valtiolla ja kunnilla vahva rooli elinkeinopolitiikassa tuksen keventämiseen ja julkisten palvelujen kehittämiseen. Suomen taloudellista potentiaalia on edelleen vahvistettava ja monipuolistettava, jotta suomalainen teollisuus ja palvelutuotanto me-SAK Hyvinvointi syntyy työstä 36 37 SAK Hyvinvointi syntyy työstä
  • 38. nestyvät sekä kansainvälisillä että kotimaan markkinoilla. Sillä tavoin Ilmastosopimuksen toteuttaminen ja energiansaanti turvattava turvataan parhaiten myös palkansaajien työllisyys ja hyvinvointi. Ilmaston lämpeneminen on vakava ongelma, ja siksi Suomen on osal- Julkisen vallan tulee luoda aktiivisesti edellytyksiä elinkeinojen menes- taan noudatettava Kioton sopimusta, joka tähtää kasvihuonekaasu- tykselle niin, että se vastaa hyvin toimivasta hallinnosta ja koulutus- päästöjen vähentämiseen. Sopimuksen noudattaminen edellyttää liiken- järjestelmästä, laadukkaista julkisista palveluista sekä huolehtii siitä, että teeseen, rakentamiseen, kotitalouksien käyttäytymiseen ja energian- muu infrastruktuuri, kuten tietoliikenne, rauta- ja maantiet sekä muut tuotantoon kohdistuvia toimenpiteitä, joilla päästöt rajoitetaan vuoden liikenneväylät, ovat hyvässä kunnossa. 1990 tasolle. Valtiovallan pitää toimia vastuullisena ja aktiivisena omistajana sekä pe- Energiansäästöä ja uusiutuvien polttoaineiden käyttöä on edistettävä vä- rinteisissä valtionyhtiöissä että niissä pörssiyhtiöissä, joissa valtiolla on hintään hyväksyttyjen kansallisten ohjelmien mukaisesti, mikä edellyt- merkittävä omistusosuus. Tavoitteena tulee olla tuotannon kehittäminen tää julkista tukea ympäristöystävällisten teknologioiden kehittelyyn. ja työpaikkojen turvaaminen Suomessa. Yksityistäminen ideologisista syistä on torjuttava, ja valtion omistajaohjausta on parannettava keskittä- Energiapolitiikassa on tehtävä kokonaisratkaisu, jolla vastataan kasva- mällä se yhteen ministeriöön. vaan sähkön tarpeeseen ja taataan jatkossakin Suomen energiatuotan- non monipuolisuus ja eri energialähteiden hyödyntäminen. Ydin- Vientiä, uusteollistamista ja riskisijoittamista sekä yrittämistä on edistet- voimankin lisärakentaminen on hyväksyttävää ilmasto- ja ympäristösyistä tävä myös valtiovallan toimin ja huolehdittava samalla siitä, että yrityk- sekä hinta-, omavaraisuus- ja työllisyysnäkökohdat huomioiden, mutta set sitoutuvat noudattamaan yhteiskuntavastuun periaatteita kaikessa lisärakentaminen edellyttää sitä, että voimaloiden turvallisuudesta ja toiminnassaan. ydinjätteiden loppusijoituksesta huolehditaan asianmukaisesti ja tiukimpia turvallisuusvaatimuksia noudattaen. Tutkimus- ja tuotekehittelypanoksia on lisättävä edelleen sekä yksityi- sellä että julkisella sektorilla. Näin varmistetaan, että Suomi on eturivin maa uuden tiedon ja teknologian soveltamisessa Euroopassa ja koko maailmassa. Kiireellisimmät liikenneväylähankkeet on toteutettava ajois- sa ja tarvittaessa erityisrahoitusjärjestelyjen avulla. Tasapainoisempaan aluekehitykseen Nykyistä tasapainoisempaa aluekehitystä on edistettävä aluekeskus- ohjelmalla sekä kasvukeskuksia ja seutukuntayhteistyötä vahvistamalla sekä kotimaisia alueellisia erityistoimia tehostamalla. Aluepoliittisten erityisohjelmien ja toimien jatko on turvattava myös EU:n laajentumisen jälkeisellä budjettikaudella. Nopeat, laajakaistaiset tiedonsiirtoverkot on ulotettava maan kaikkiin asu- tuskeskuksiin. Samoin on edistettävä uusien toimintojen ja työpaikkojen sijoittumista muualle kuin pääkaupunkiseudulle sekä hajasijoituksen että taloudellisten kannustimien avulla. Kuntien valtionapujärjestelmällä on varmistettava seutukuntien talou- delliset mahdollisuudet lakisääteisten palvelujen järjestämiseen koko maassa.SAK Hyvinvointi syntyy työstä 38 39 SAK Hyvinvointi syntyy työstä
  • 39. nestyvät sekä kansainvälisillä että kotimaan markkinoilla. Sillä tavoin Ilmastosopimuksen toteuttaminen ja energiansaanti turvattava turvataan parhaiten myös palkansaajien työllisyys ja hyvinvointi. Ilmaston lämpeneminen on vakava ongelma, ja siksi Suomen on osal- Julkisen vallan tulee luoda aktiivisesti edellytyksiä elinkeinojen menes- taan noudatettava Kioton sopimusta, joka tähtää kasvihuonekaasu- tykselle niin, että se vastaa hyvin toimivasta hallinnosta ja koulutus- päästöjen vähentämiseen. Sopimuksen noudattaminen edellyttää liiken- järjestelmästä, laadukkaista julkisista palveluista sekä huolehtii siitä, että teeseen, rakentamiseen, kotitalouksien käyttäytymiseen ja energian- muu infrastruktuuri, kuten tietoliikenne, rauta- ja maantiet sekä muut tuotantoon kohdistuvia toimenpiteitä, joilla päästöt rajoitetaan vuoden liikenneväylät, ovat hyvässä kunnossa. 1990 tasolle. Valtiovallan pitää toimia vastuullisena ja aktiivisena omistajana sekä pe- Energiansäästöä ja uusiutuvien polttoaineiden käyttöä on edistettävä vä- rinteisissä valtionyhtiöissä että niissä pörssiyhtiöissä, joissa valtiolla on hintään hyväksyttyjen kansallisten ohjelmien mukaisesti, mikä edellyt- merkittävä omistusosuus. Tavoitteena tulee olla tuotannon kehittäminen tää julkista tukea ympäristöystävällisten teknologioiden kehittelyyn. ja työpaikkojen turvaaminen Suomessa. Yksityistäminen ideologisista syistä on torjuttava, ja valtion omistajaohjausta on parannettava keskittä- Energiapolitiikassa on tehtävä kokonaisratkaisu, jolla vastataan kasva- mällä se yhteen ministeriöön. vaan sähkön tarpeeseen ja taataan jatkossakin Suomen energiatuotan- non monipuolisuus ja eri energialähteiden hyödyntäminen. Ydin- Vientiä, uusteollistamista ja riskisijoittamista sekä yrittämistä on edistet- voimankin lisärakentaminen on hyväksyttävää ilmasto- ja ympäristösyistä tävä myös valtiovallan toimin ja huolehdittava samalla siitä, että yrityk- sekä hinta-, omavaraisuus- ja työllisyysnäkökohdat huomioiden, mutta set sitoutuvat noudattamaan yhteiskuntavastuun periaatteita kaikessa lisärakentaminen edellyttää sitä, että voimaloiden turvallisuudesta ja toiminnassaan. ydinjätteiden loppusijoituksesta huolehditaan asianmukaisesti ja tiukimpia turvallisuusvaatimuksia noudattaen. Tutkimus- ja tuotekehittelypanoksia on lisättävä edelleen sekä yksityi- sellä että julkisella sektorilla. Näin varmistetaan, että Suomi on eturivin maa uuden tiedon ja teknologian soveltamisessa Euroopassa ja koko maailmassa. Kiireellisimmät liikenneväylähankkeet on toteutettava ajois- sa ja tarvittaessa erityisrahoitusjärjestelyjen avulla. Tasapainoisempaan aluekehitykseen Nykyistä tasapainoisempaa aluekehitystä on edistettävä aluekeskus- ohjelmalla sekä kasvukeskuksia ja seutukuntayhteistyötä vahvistamalla sekä kotimaisia alueellisia erityistoimia tehostamalla. Aluepoliittisten erityisohjelmien ja toimien jatko on turvattava myös EU:n laajentumisen jälkeisellä budjettikaudella. Nopeat, laajakaistaiset tiedonsiirtoverkot on ulotettava maan kaikkiin asu- tuskeskuksiin. Samoin on edistettävä uusien toimintojen ja työpaikkojen sijoittumista muualle kuin pääkaupunkiseudulle sekä hajasijoituksen että taloudellisten kannustimien avulla. Kuntien valtionapujärjestelmällä on varmistettava seutukuntien talou- delliset mahdollisuudet lakisääteisten palvelujen järjestämiseen koko maassa.SAK Hyvinvointi syntyy työstä 38 39 SAK Hyvinvointi syntyy työstä
  • 40. 4 Työelämä muutoksessa 4.1 Joustavuuden ja osaamisen vaatimukset kasvavat Työelämässä käynnissä olevien muutosten taustalla on kaksi kiinteästi toisiinsa liittyvää kehityssuuntaa: teknologian kehitys ja talouden globasaatio. Tuotannon lähtökohdat ovat perusteellisessa muutoksessa. Yritysten tuotantojärjestelyt perustuvat toimintojen verkottamiseen, ydinosaamisalueiden määrittelyyn ja joustavuuden korostamiseen. Yk- sityisen sektorin toimintatapa on omaksuttu myös julkisen sektorin or- ganisaatioissa, ja markkinaehtoisuus on lainsäädännöllä ja poliittisen tah- don tuella asetettu julkisen palvelutuotannon velvollisuudeksi. Työelämän kehitys heijastuu joustavuuden vaatimuksina ja muutosten nopeutena. Yritysten ja organisaatioiden tasolla muutos näkyy pyrkimyk- senä työorganisaatioiden madaltamiseen, työsuhteiden ja työaika- järjestelyjen joustoihin sekä uusien työnteon muotojen ja palkkaus- järjestelmien käyttöönottona. Työntekijät kokevat muutokset ammatilli- sen osaamisen kehittämishaasteina, laajentuneina työnsisältöinä, kiristyneenä työtahtina, lisääntyneinä ylitöinä sekä työn ja toimeentulon epävarmuutena. 4.1.1 Tuotantoa ja työtä organisoidaan uudelleen Pyrkimys tuotannon joustavoittamiseen koskee sekä yritysten ja organi- saatioiden sisäisiä että niiden välisiä järjestelyjä. Kehitys on kuitenkin kaksijakoinen. Yrityskokoja kasvatetaan ja yritysliittoutumia muodoste- taan; toisaalta taas toimintoja yhtiöitetään ja vastuuta siirretään pieniin yksiköihin. Pienet yksiköt toimivat samoin periaattein kuin pienet yri- tykset, vaikkakin osana suurempaa yritysrakennetta. Yritykset ja organi- saatiot erikoistuvat ja keskittyvät ydinosaamisalueilleen, ja muuta eri- koisosaamista vaativat osat ja työvaiheet hankitaan niihin erikoistuneilta yrityksiltä. Kehitys näyttää johtavan pienten yritysten määrän kasvuun, sillä jo puolet SAK:laisista työskentelee alle 30 hengen työpaikalla ja nel- jäsosa alle 10 hengen työpaikalla. Naiset työskentelevät pienillä työpai- koilla miehiä useammin. Tuotannon uudelleenorganisointi on lisännyt alihankkijoiden käyttöä, toimintojen ulkoistamista ja julkisella sektorilla yksityistämistä.SAK Hyvinvointi syntyy työstä 41 SAK Hyvinvointi syntyy työstä
  • 41. 4 Työelämä muutoksessa 4.1 Joustavuuden ja osaamisen vaatimukset kasvavat Työelämässä käynnissä olevien muutosten taustalla on kaksi kiinteästi toisiinsa liittyvää kehityssuuntaa: teknologian kehitys ja talouden globasaatio. Tuotannon lähtökohdat ovat perusteellisessa muutoksessa. Yritysten tuotantojärjestelyt perustuvat toimintojen verkottamiseen, ydinosaamisalueiden määrittelyyn ja joustavuuden korostamiseen. Yk- sityisen sektorin toimintatapa on omaksuttu myös julkisen sektorin or- ganisaatioissa, ja markkinaehtoisuus on lainsäädännöllä ja poliittisen tah- don tuella asetettu julkisen palvelutuotannon velvollisuudeksi. Työelämän kehitys heijastuu joustavuuden vaatimuksina ja muutosten nopeutena. Yritysten ja organisaatioiden tasolla muutos näkyy pyrkimyk- senä työorganisaatioiden madaltamiseen, työsuhteiden ja työaika- järjestelyjen joustoihin sekä uusien työnteon muotojen ja palkkaus- järjestelmien käyttöönottona. Työntekijät kokevat muutokset ammatilli- sen osaamisen kehittämishaasteina, laajentuneina työnsisältöinä, kiristyneenä työtahtina, lisääntyneinä ylitöinä sekä työn ja toimeentulon epävarmuutena. 4.1.1 Tuotantoa ja työtä organisoidaan uudelleen Pyrkimys tuotannon joustavoittamiseen koskee sekä yritysten ja organi- saatioiden sisäisiä että niiden välisiä järjestelyjä. Kehitys on kuitenkin kaksijakoinen. Yrityskokoja kasvatetaan ja yritysliittoutumia muodoste- taan; toisaalta taas toimintoja yhtiöitetään ja vastuuta siirretään pieniin yksiköihin. Pienet yksiköt toimivat samoin periaattein kuin pienet yri- tykset, vaikkakin osana suurempaa yritysrakennetta. Yritykset ja organi- saatiot erikoistuvat ja keskittyvät ydinosaamisalueilleen, ja muuta eri- koisosaamista vaativat osat ja työvaiheet hankitaan niihin erikoistuneilta yrityksiltä. Kehitys näyttää johtavan pienten yritysten määrän kasvuun, sillä jo puolet SAK:laisista työskentelee alle 30 hengen työpaikalla ja nel- jäsosa alle 10 hengen työpaikalla. Naiset työskentelevät pienillä työpai- koilla miehiä useammin. Tuotannon uudelleenorganisointi on lisännyt alihankkijoiden käyttöä, toimintojen ulkoistamista ja julkisella sektorilla yksityistämistä.SAK Hyvinvointi syntyy työstä 41 SAK Hyvinvointi syntyy työstä
  • 42. Kilpailuttaminen onkin arkipäivää sekä yksityisellä että julkisella sekto- Epätyypillisten työsuhteiden suurimmat ongelmat liittyvät työn ja toi- rilla, ja julkisen sektorin kilpailuttamista edellyttää osittain lainsäädän- meentulon epävarmuuteen, ansioperusteisen sosiaaliturvan heikkouteen, tö. EU haluaa vahvistaa kilpailuttamisen periaatetta. Syksyllä 2000 anne- työntekijöiden yhdenvertaisen kohtelun puutteeseen ja vähäisiin vaiku- tussa Euroopan komission tiedonannossa kilpailuttamista ja mark- tusmahdollisuuksiin omassa työssä. Epätyypillisissä työsuhteissa työn- kinaehtoisuutta halutaan lisätä lähes kaikissa julkisen sektorin toimin- tekijät jäävät erityisesti vaille niitä etuja, jotka liittyvät työsuhteen tur- noissa. vallisuuteen tai pitkän työsuhteen etuuksiin. Tuotannon uudelleenorganisoinnin taustalla on usein pyrkimys pienen- Määräaikaisten työsuhteiden osuus SAK:laisilla on kasvanut kaikilla sek- tää työvoimakustannuksia, ja silloin uhka kohdistuu henkilöstön mää- toreilla. Erityisesti teollisuudessa ja yksityisellä palvelusektorilla työs- rään, työntekijöiden palkkoihin, muihin työsuhteen ehtoihin ja työoloihin. kentelevät naiset ovat yhä useammin määräaikaisessa työsuhteessa – to- Keskittyminen ydinosaamisalueisiin saattaa heikentää palvelun laatua sin myös miesten määräaikaiset työsuhteet ovat näillä aloilla lisäänty- ja tuotannon tuloksellisuutta. Tuotannon uudelleenorganisointi ja yritys- neet. Yleisintä määräaikaisten työsuhteiden käyttö on edelleen julkisella rakenteiden muutokset vaikuttavat siihen, miten työntekijät sitoutuvat sektorilla. Tosin kunnat ovat jossain määrin pyrkineet vakinaistamaan yrityksen tavoitteisiin. Lisäksi ne saattavat heikentää työntekijöiden vai- määräaikaisia työsuhteita. Keskimäärin SAK:laisen määräaikainen työ- kutusmahdollisuuksia ja hämärtävät rajaa työntekijöiden ja yrittäjien suhde on kestänyt kolme vuotta. välillä. Vuokratyövoiman käyttö on selvästi lisääntynyt Suomessa 1990-luvun Uudelleenorganisointia on kohdistettu myös työjärjestelyihin ja lopulla. Varsinkin palvelualoilla vuokratyön käyttö on laajaa, mutta sen työnjakoihin. Jos työnorganisointia kehitetään yhteistoiminnassa työn- käyttö on kasvanut teollisissakin töissä. Ongelmana on erityisesti oikeu- tekijöiden kanssa, on mahdollista edesauttaa tuloksellisuuden, työelä- denmukaisten työsuhteen ehtojen varmistaminen sekä yhdenvertainen män laadun sekä työllisyyden turvaamista. Eräissä tutkimuksissa on ha- kohtelu vuokratyöntekijöiden ja muiden työntekijöiden kesken. vaittu, että investointi teknologiaan ei riitä parantamaan tuottavuutta vaan on huomiota kiinnitettävä inhimillisiin voimavaroihin, työnorganisointiin Uuden työsopimuslain mukaan vuokratyössä noudatetaan käyttäjä- sekä osaamisen ja uudistuskyvyn vahvistamiseen. Yhteistoiminta luo yrityksen työehtosopimusta, ellei erillistä sopimusta vuokratyöstä ole. tähän tarvittavaa luottamuspääomaa. Vuokratyövoiman sopimusjärjestelyistä onkin jo alettu keskustella. EU:ssa neuvotellaan vuokratyötä säätelevästä puitesopimuksesta, jonka tavoit- Työpaikoilla on 1990-luvun loppupuolella tehty runsaasti osapuolten teena on saada aikaan koko Euroopan kattava sopimus vuokratyön yhteistoiminnallista kehittämistyötä ja sitä on tuettu useilla kansallisilla vähimmäisehdoista. Ruotsin ja Norjan keskusjärjestöt ovat yhteistyössä työelämäohjelmilla. Kehittämistyössä tavoitteena on ollut parantaa sekä jäsenliittojen kanssa neuvotelleet tuoreet vuokratyötä koskevat sopimuk- tuloksellisuutta että työelämän laatua. Tavoitteena on ollut myös tuoda set. esiin hyviä työpaikkojen käytäntöjä ja luoda työvälineitä kehittämisen avuksi. SAK on ollut aktiivinen työelämäohjelmien käynnistämisessä ja Tietokoneavusteinen etätyö on myös melko laajaa – ei tosin vielä toteutuksessa. SAK:laisissa työntekijäryhmissä. Muita kotona työtä tekeviä ryhmiä on hoitoalalla (perhepäivähoitajat, omaishoitajat) ja tekstiili- ja vaate- 4.1.2 Epätyypilliset työsuhteet lisääntyvät teollisuudessa. Valtaosa SAK:laisista on edelleen vakinaisessa ja kokoaikaisessa työsuh- Etätyöntekijöiden keskeisiä ongelmia ovat työhön sidonnaisuus ja sii- teessa ja työskentelee normaalissa päivätyössä työnantajan tiloissa. Työ- hen liittyvä valvonta sekä yksintyöskentely ilman työyhteisön tukea. Myös suhteiden määrä- ja osa-aikaisuus sekä vuokra- ja etätyö ovat kuitenkin työnteosta kotona aiheutuvien erilaisten kustannusten korvauksista on lisääntyneet. Alle 25-vuotiaista SAK:laisista jo yli puolet työskentelee ollut ongelmia. erilaisissa epätyypillisissä työsuhteissa. Työskentely pätkätöissä on useim- miten vastentahtoista, mutta työntekijä usein myös elämäntilanteensa Tietotekniikan käyttöönotto lisää yritysten mahdollisuuksia siirtää toi- mukaan itse valitsee muun kuin perinteisen työnteon muodon. mintoja maan rajojen ulkopuolelle etätyöksi. SAK:laisilla tietokoneavusteista etätyötä tekevillä etätyön vaikutukset työn sisältöön ovat ristiriitaiset: joissakin töissä se mahdollistaa itsenäisen ja kokonais-SAK Hyvinvointi syntyy työstä 42 43 SAK Hyvinvointi syntyy työstä
  • 43. Kilpailuttaminen onkin arkipäivää sekä yksityisellä että julkisella sekto- Epätyypillisten työsuhteiden suurimmat ongelmat liittyvät työn ja toi- rilla, ja julkisen sektorin kilpailuttamista edellyttää osittain lainsäädän- meentulon epävarmuuteen, ansioperusteisen sosiaaliturvan heikkouteen, tö. EU haluaa vahvistaa kilpailuttamisen periaatetta. Syksyllä 2000 anne- työntekijöiden yhdenvertaisen kohtelun puutteeseen ja vähäisiin vaiku- tussa Euroopan komission tiedonannossa kilpailuttamista ja mark- tusmahdollisuuksiin omassa työssä. Epätyypillisissä työsuhteissa työn- kinaehtoisuutta halutaan lisätä lähes kaikissa julkisen sektorin toimin- tekijät jäävät erityisesti vaille niitä etuja, jotka liittyvät työsuhteen tur- noissa. vallisuuteen tai pitkän työsuhteen etuuksiin. Tuotannon uudelleenorganisoinnin taustalla on usein pyrkimys pienen- Määräaikaisten työsuhteiden osuus SAK:laisilla on kasvanut kaikilla sek- tää työvoimakustannuksia, ja silloin uhka kohdistuu henkilöstön mää- toreilla. Erityisesti teollisuudessa ja yksityisellä palvelusektorilla työs- rään, työntekijöiden palkkoihin, muihin työsuhteen ehtoihin ja työoloihin. kentelevät naiset ovat yhä useammin määräaikaisessa työsuhteessa – to- Keskittyminen ydinosaamisalueisiin saattaa heikentää palvelun laatua sin myös miesten määräaikaiset työsuhteet ovat näillä aloilla lisäänty- ja tuotannon tuloksellisuutta. Tuotannon uudelleenorganisointi ja yritys- neet. Yleisintä määräaikaisten työsuhteiden käyttö on edelleen julkisella rakenteiden muutokset vaikuttavat siihen, miten työntekijät sitoutuvat sektorilla. Tosin kunnat ovat jossain määrin pyrkineet vakinaistamaan yrityksen tavoitteisiin. Lisäksi ne saattavat heikentää työntekijöiden vai- määräaikaisia työsuhteita. Keskimäärin SAK:laisen määräaikainen työ- kutusmahdollisuuksia ja hämärtävät rajaa työntekijöiden ja yrittäjien suhde on kestänyt kolme vuotta. välillä. Vuokratyövoiman käyttö on selvästi lisääntynyt Suomessa 1990-luvun Uudelleenorganisointia on kohdistettu myös työjärjestelyihin ja lopulla. Varsinkin palvelualoilla vuokratyön käyttö on laajaa, mutta sen työnjakoihin. Jos työnorganisointia kehitetään yhteistoiminnassa työn- käyttö on kasvanut teollisissakin töissä. Ongelmana on erityisesti oikeu- tekijöiden kanssa, on mahdollista edesauttaa tuloksellisuuden, työelä- denmukaisten työsuhteen ehtojen varmistaminen sekä yhdenvertainen män laadun sekä työllisyyden turvaamista. Eräissä tutkimuksissa on ha- kohtelu vuokratyöntekijöiden ja muiden työntekijöiden kesken. vaittu, että investointi teknologiaan ei riitä parantamaan tuottavuutta vaan on huomiota kiinnitettävä inhimillisiin voimavaroihin, työnorganisointiin Uuden työsopimuslain mukaan vuokratyössä noudatetaan käyttäjä- sekä osaamisen ja uudistuskyvyn vahvistamiseen. Yhteistoiminta luo yrityksen työehtosopimusta, ellei erillistä sopimusta vuokratyöstä ole. tähän tarvittavaa luottamuspääomaa. Vuokratyövoiman sopimusjärjestelyistä onkin jo alettu keskustella. EU:ssa neuvotellaan vuokratyötä säätelevästä puitesopimuksesta, jonka tavoit- Työpaikoilla on 1990-luvun loppupuolella tehty runsaasti osapuolten teena on saada aikaan koko Euroopan kattava sopimus vuokratyön yhteistoiminnallista kehittämistyötä ja sitä on tuettu useilla kansallisilla vähimmäisehdoista. Ruotsin ja Norjan keskusjärjestöt ovat yhteistyössä työelämäohjelmilla. Kehittämistyössä tavoitteena on ollut parantaa sekä jäsenliittojen kanssa neuvotelleet tuoreet vuokratyötä koskevat sopimuk- tuloksellisuutta että työelämän laatua. Tavoitteena on ollut myös tuoda set. esiin hyviä työpaikkojen käytäntöjä ja luoda työvälineitä kehittämisen avuksi. SAK on ollut aktiivinen työelämäohjelmien käynnistämisessä ja Tietokoneavusteinen etätyö on myös melko laajaa – ei tosin vielä toteutuksessa. SAK:laisissa työntekijäryhmissä. Muita kotona työtä tekeviä ryhmiä on hoitoalalla (perhepäivähoitajat, omaishoitajat) ja tekstiili- ja vaate- 4.1.2 Epätyypilliset työsuhteet lisääntyvät teollisuudessa. Valtaosa SAK:laisista on edelleen vakinaisessa ja kokoaikaisessa työsuh- Etätyöntekijöiden keskeisiä ongelmia ovat työhön sidonnaisuus ja sii- teessa ja työskentelee normaalissa päivätyössä työnantajan tiloissa. Työ- hen liittyvä valvonta sekä yksintyöskentely ilman työyhteisön tukea. Myös suhteiden määrä- ja osa-aikaisuus sekä vuokra- ja etätyö ovat kuitenkin työnteosta kotona aiheutuvien erilaisten kustannusten korvauksista on lisääntyneet. Alle 25-vuotiaista SAK:laisista jo yli puolet työskentelee ollut ongelmia. erilaisissa epätyypillisissä työsuhteissa. Työskentely pätkätöissä on useim- miten vastentahtoista, mutta työntekijä usein myös elämäntilanteensa Tietotekniikan käyttöönotto lisää yritysten mahdollisuuksia siirtää toi- mukaan itse valitsee muun kuin perinteisen työnteon muodon. mintoja maan rajojen ulkopuolelle etätyöksi. SAK:laisilla tietokoneavusteista etätyötä tekevillä etätyön vaikutukset työn sisältöön ovat ristiriitaiset: joissakin töissä se mahdollistaa itsenäisen ja kokonais-SAK Hyvinvointi syntyy työstä 42 43 SAK Hyvinvointi syntyy työstä
  • 44. valtaisen työn ja joissakin töissä etätyö on pakkotahtista tallennus- tai Palkkajärjestelmien kehittämisessä on korostettu myös kannustavuutta. puhelinmyyntityötä. Perinteiset yksilöä kannustavat urakka- ja palkkiopalkat ovat kuitenkin jonkin verran vähentyneet. Työn uudelleenorganisoinnin seurauksena Puhelinpalvelukeskukset (ns. call centerit) ovat melko uusi ilmiö Suo- korostuu työyhteisön tai tiimin yhteistyö, jolloin kannustavana messa. Niiden määrän on kuitenkin arvioitu lisääntyvän. Puhelinpalvelu- palkkaelementteinä on sovellettu tulospalkkioita. työtä on järjestetty joko alihankintana, etä- tai vuokratyönä tai normaa- lissa työsuhteessa työnantajan tiloissa. SAK:laisia työskentelee Henkilöstöä palkitaan jossain määrin voittopalkkioilla, henkilöstölle puhelinpalvelussa lähinnä myyntityössä ja viestintäalalla. Ongelmat liit- suunnatuilla osakeanneilla ja henkilöstöoptioilla. Näiden käytöllä työn- tyvät erityisesti työsuhteen minimiehtojen noudattamiseen, työaikojen antaja pyrkii sitouttamaan henkilöstöä yritykseen ja palkitsee henkilös- sijoitteluun sekä työn psyykkiseen ja fyysiseen kuormitukseen. töä yrityksen hyvästä menestyksestä. 4.1.3 Työn laaja-alaisuus korostuu Suomessa valtiovalta on tukenut erityisesti henkilöstörahastojen perus- tamista ja niiden toiminnan kehittämistä. Työmarkkinajärjestöjen yhtei- Vahvasta ammatillisesta osaamisesta ja sen kehittämisestä on tullut kes- sistä kannanotoista ja henkilöstörahastolainsäädännön kehittämisestä keinen kilpailutekijä. Työn tietopainotteisuus kasvaa, ja tiedon välittä- huolimatta uusia rahastoja on perustettu vähän. Rahastoille ei ole kehit- minen ja käsittely korostuu. Kaikissa töissä tarvitaan toimintaa ohjaavaa tynyt sitä puskuriluonnetta, jota ammattiyhdistysliike on korostanut. ja motivoivaa tietoa, sillä työn mielekkyys riippuu viime kädessä juuri tästä. Myös vuorovaikutuksen ja ihmissuhdetaitojen merkitys lisääntyy Palkkajärjestelmien kehittämistyötä on tehty viime vuosina monilla kaikissa töissä. Työn sisällöt ovat useilla aloilla laaja-alaistuneet, mutta sopimusaloilla. Työn vaativuuden järjestelmälliseen arviointiin pohjau- samanaikaisesti töissä vaaditaan erikoistumista. tuvat palkkajärjestelmät ovat yleistyneet, sillä töiden laaja-alaistuessa ja ammattitaitovaatimusten muuttuessa eivät hierarkiaan, koulutustasoon Useilla aloilla tehdään edelleen yksitoikkoista ja pakkotahtista työtä. Tie- tai tarkasti määriteltyyn työsuoristukseen perustuvat palkkajärjestelmät totekniikan kehityksen myötä on se vaara, että yksitoikkoisuus ja ole enää toimivia. Palkkajärjestelmien yhteyttä organisaation toiminnan pakkotahtisuus jopa lisääntyvät. Jos työt edelleen jakautuvat sisällölli- päämääriin ja töiden kehittämiseen on korostettu. sesti vaativiin ja ositettuihin, on se uhka erityisesti SAK:laisille. Hyvästä ammatillisen koulutuksen tasosta huolimatta erityisesti naisilla on riski 4.1.5 Työajat erilaistuvat ajautua avustaviin ja yksitoikkoisiin tehtäviin. Työelämässä vallalla oleva joustavuuden vaatimus kohdistuu myös työ- Työolotutkimusten mukaan palkansaajien vaikutusmahdollisuudet aikoihin. Työaikojen sääntelyä on väljennetty useissa EU-maissa. Suo- omaan työhönsä ovat pääosin kasvaneet. SAK:laisten vaikutusmahdolli- messakin työnantajien keskeisenä tavoitteena on väljentää suudet omaan työhön ja työtahtiin ovat kuitenkin vähentyneet viiden työaikasääntelyä niin, että työaikoja voidaan sopeuttaa kysynnän vuoden aikana. Järjestötutkimuksen mukaan halukkuutta vaikuttaa vaihteluiden mukaisesti. Tietyllä aikavälillä keskimääräiseksi tasoittuvia omaan työhön ja työpaikan asioihin SAK:laisilla kuitenkin on. työaikoja, työajan porrastusta ja vuorotyön käyttöä on pyritty lisäämään kausivaihteluiden ja pidentyneiden käynti- ja palveluaikojen mukaises- 4.1.4 Palkkajärjestelmien kehittäminen aktiivista ti. Yritysten ja organisaatioiden pyrkimys joustoihin koskee myös palkka- Työntekijöille joustavuuden vaatimukset näkyvät pitkinä työpäivinä ja järjestelmiä. Tavoitteena on ollut lisätä paikallisesti ja yritystasolla -viikkoina, epäsäännöllisinä työaikoina, kiireenä ja aikapaineena. Työ- määräytyvien palkanosien käyttöä. Joustavuuden lisäksi yritykset pyr- aikojen joustavuus ja epämukavat työajat näkyvät työterveyden ja työ- kivät vähentämään työehtosopimusten merkitystä palkan mää- turvallisuuden heikentymisenä. Niinpä työaikasuojelun merkitys koros- räytymisessä. Joustavuuden elementtejä on haettu erityisesti tulos- tuu entisestään. palkkauksesta. Työaikakehitys eriytyy toimialoittain. SAK:laisissa töissä tehdään entis- tä useammin sekä ylitöitä yli sallittujen määrien että palkatonta ylityötä.SAK Hyvinvointi syntyy työstä 44 45 SAK Hyvinvointi syntyy työstä
  • 45. valtaisen työn ja joissakin töissä etätyö on pakkotahtista tallennus- tai Palkkajärjestelmien kehittämisessä on korostettu myös kannustavuutta. puhelinmyyntityötä. Perinteiset yksilöä kannustavat urakka- ja palkkiopalkat ovat kuitenkin jonkin verran vähentyneet. Työn uudelleenorganisoinnin seurauksena Puhelinpalvelukeskukset (ns. call centerit) ovat melko uusi ilmiö Suo- korostuu työyhteisön tai tiimin yhteistyö, jolloin kannustavana messa. Niiden määrän on kuitenkin arvioitu lisääntyvän. Puhelinpalvelu- palkkaelementteinä on sovellettu tulospalkkioita. työtä on järjestetty joko alihankintana, etä- tai vuokratyönä tai normaa- lissa työsuhteessa työnantajan tiloissa. SAK:laisia työskentelee Henkilöstöä palkitaan jossain määrin voittopalkkioilla, henkilöstölle puhelinpalvelussa lähinnä myyntityössä ja viestintäalalla. Ongelmat liit- suunnatuilla osakeanneilla ja henkilöstöoptioilla. Näiden käytöllä työn- tyvät erityisesti työsuhteen minimiehtojen noudattamiseen, työaikojen antaja pyrkii sitouttamaan henkilöstöä yritykseen ja palkitsee henkilös- sijoitteluun sekä työn psyykkiseen ja fyysiseen kuormitukseen. töä yrityksen hyvästä menestyksestä. 4.1.3 Työn laaja-alaisuus korostuu Suomessa valtiovalta on tukenut erityisesti henkilöstörahastojen perus- tamista ja niiden toiminnan kehittämistä. Työmarkkinajärjestöjen yhtei- Vahvasta ammatillisesta osaamisesta ja sen kehittämisestä on tullut kes- sistä kannanotoista ja henkilöstörahastolainsäädännön kehittämisestä keinen kilpailutekijä. Työn tietopainotteisuus kasvaa, ja tiedon välittä- huolimatta uusia rahastoja on perustettu vähän. Rahastoille ei ole kehit- minen ja käsittely korostuu. Kaikissa töissä tarvitaan toimintaa ohjaavaa tynyt sitä puskuriluonnetta, jota ammattiyhdistysliike on korostanut. ja motivoivaa tietoa, sillä työn mielekkyys riippuu viime kädessä juuri tästä. Myös vuorovaikutuksen ja ihmissuhdetaitojen merkitys lisääntyy Palkkajärjestelmien kehittämistyötä on tehty viime vuosina monilla kaikissa töissä. Työn sisällöt ovat useilla aloilla laaja-alaistuneet, mutta sopimusaloilla. Työn vaativuuden järjestelmälliseen arviointiin pohjau- samanaikaisesti töissä vaaditaan erikoistumista. tuvat palkkajärjestelmät ovat yleistyneet, sillä töiden laaja-alaistuessa ja ammattitaitovaatimusten muuttuessa eivät hierarkiaan, koulutustasoon Useilla aloilla tehdään edelleen yksitoikkoista ja pakkotahtista työtä. Tie- tai tarkasti määriteltyyn työsuoristukseen perustuvat palkkajärjestelmät totekniikan kehityksen myötä on se vaara, että yksitoikkoisuus ja ole enää toimivia. Palkkajärjestelmien yhteyttä organisaation toiminnan pakkotahtisuus jopa lisääntyvät. Jos työt edelleen jakautuvat sisällölli- päämääriin ja töiden kehittämiseen on korostettu. sesti vaativiin ja ositettuihin, on se uhka erityisesti SAK:laisille. Hyvästä ammatillisen koulutuksen tasosta huolimatta erityisesti naisilla on riski 4.1.5 Työajat erilaistuvat ajautua avustaviin ja yksitoikkoisiin tehtäviin. Työelämässä vallalla oleva joustavuuden vaatimus kohdistuu myös työ- Työolotutkimusten mukaan palkansaajien vaikutusmahdollisuudet aikoihin. Työaikojen sääntelyä on väljennetty useissa EU-maissa. Suo- omaan työhönsä ovat pääosin kasvaneet. SAK:laisten vaikutusmahdolli- messakin työnantajien keskeisenä tavoitteena on väljentää suudet omaan työhön ja työtahtiin ovat kuitenkin vähentyneet viiden työaikasääntelyä niin, että työaikoja voidaan sopeuttaa kysynnän vuoden aikana. Järjestötutkimuksen mukaan halukkuutta vaikuttaa vaihteluiden mukaisesti. Tietyllä aikavälillä keskimääräiseksi tasoittuvia omaan työhön ja työpaikan asioihin SAK:laisilla kuitenkin on. työaikoja, työajan porrastusta ja vuorotyön käyttöä on pyritty lisäämään kausivaihteluiden ja pidentyneiden käynti- ja palveluaikojen mukaises- 4.1.4 Palkkajärjestelmien kehittäminen aktiivista ti. Yritysten ja organisaatioiden pyrkimys joustoihin koskee myös palkka- Työntekijöille joustavuuden vaatimukset näkyvät pitkinä työpäivinä ja järjestelmiä. Tavoitteena on ollut lisätä paikallisesti ja yritystasolla -viikkoina, epäsäännöllisinä työaikoina, kiireenä ja aikapaineena. Työ- määräytyvien palkanosien käyttöä. Joustavuuden lisäksi yritykset pyr- aikojen joustavuus ja epämukavat työajat näkyvät työterveyden ja työ- kivät vähentämään työehtosopimusten merkitystä palkan mää- turvallisuuden heikentymisenä. Niinpä työaikasuojelun merkitys koros- räytymisessä. Joustavuuden elementtejä on haettu erityisesti tulos- tuu entisestään. palkkauksesta. Työaikakehitys eriytyy toimialoittain. SAK:laisissa töissä tehdään entis- tä useammin sekä ylitöitä yli sallittujen määrien että palkatonta ylityötä.SAK Hyvinvointi syntyy työstä 44 45 SAK Hyvinvointi syntyy työstä
  • 46. Yhä useammin tuotanto on järjestelty jatkuvan ylityön varaan. Palvelu- ja työympäristöongelmat lisääntyvät, keski-ikä työpaikoilla nousee. aloilla työsuhteita osa-aikaistetaan ja työvuoroja lyhennetään ja pilkotaan. Ikääntyvien työntekijöiden fyysisten ja psyykkisten riskien ehkäisy edel- Myös ns. 0-tuntisopimuksia ja erikseen työhön kutsuttavia käytetään lyttää toisenlaisia toimenpiteitä kuin nuorempien sukupolvien. edelleen. Ikääntyvien työntekijöiden asema työelämässä on paljolti kiinni asen- SAK:laistenkin työaikamuodot ovat muuttuneet 15 vuodessa. Säännölli- teista. Työpaikoilla tarvitaan erilaista osaamista, ja sitä pitäisi hyödyntää sessä päivätyössä olevien määrä on vähentynyt: hieman runsas puolet osana työyhteisöjen kehittämistä. Vanhempien työntekijöiden ammatti- SAK:laisista on päivätyössä. Vuorotyö on yleistynyt naisilla ja ilta-, yö- taito perustuu usein pitkään työkokemukseen. Esimerkiksi arviointikyky, ja aamutyö miehillä. Osa-aikatyöntekijöistä yhä harvempi tekee päivä vuorovaikutustaidot, täsmällisyys ja vastuuntunto ovat sellaisia piirtei- työtä. tä, jotka on todettu iän myötä vahvistuviksi. Myös työntekijöiden tarpeet työaikojen suhteen ovat erilaisia. Oman elä- Ikääntyvien pitkäaikaistyöttömien asema on erityisen hankala. Työvoi- män hallinnan kannalta on tärkeää, että työntekijä itse voi vaikuttaa ma- ja koulutuspalvelut ovat tällöin avainasemassa. Ikääntyvien työnte- työaikojensa järjestelyihin sekä koko työuransa aikana että jatkuvasti töis- kijöiden osaamisen vahvistamiselle on hyvät edellytykset, kun kokemusta sä ollessaankin. Perheen ja työn yhteensovittaminen sekä jatkuva amma- voi hyödyntää koulutuksen soveltamisessa. tillisen kehittämisen ja koulutuksen vaatimus lisäävät paineita yksilöllisille työaikajärjestelyille. 4.2 Työlainsäädäntöä uudistettu Työntekijöiden tarpeisiin perustuvan työaikajoustavuuden lisäämiseksi on pyritty kehittämään työaikapankkeja, ja näillä tarkoitetaan mahdolli- Suomalainen työlainsäädäntö antaa kohtuullisen vähimmäissuojan työn- suuksia kerätä aineksia pidempää yhtenäistä vapaata varten. Työaika- tekijöille. Työelämän rakennemuutos, joka on koskettanut sekä yrityksiä pankkien toimivuus on kuitenkin riippuvainen yrityksen vakaudesta sekä että työsuhteita, on aiheuttanut sellaisia väliinputoamisia, joissa työ- turvaavista järjestelyistä, jos yrityksissä tapahtuu tuotannollisia tai toi- lainsäädäntö ei toimi. Heikoimmillaan on työntekijöiden oikeussuoja sil- minnallisia muutoksia. loin, kun työntekijöitä irtisanotaan tai lomautetaan taloudellisista tai tuo- tannollisista syistä. Vuorotteluvapaakokeilulla on lyhennetty elinikäistä työaikaa ja tuettu työssä jaksamista. Vapaata ovat käyttäneet erityisesti julkisen ja yksityi- SAK on pyrkinyt 1990-luvulla määrätietoisesti uudistamaan koko työ- sen palvelusektorin naiset. Vuorotteluvapaan käyttöä kouluttautumiseen lainsäädäntöä niin, että se vastaa työelämän muutokseen. 1990-luvun on tuettu lisätuella. Vuorotteluvapaaseen kohdistuu odotuksia työajan loppupuolella työlainsäädäntöä on uudistettu runsaasti yhteistyössä työ- lyhentämisen ja sapattivapaan keinona koulutusvakuutuksen kolman- markkinajärjestöjen ja valtiovallan kanssa. Lainsäädännön muutokset on nen vaiheen toteuduttua. toteutettu kolmikantaisesti ja työmarkkinajärjestöjen yhteisymmärryk- sen pohjalta. Merkittävimpiä uudistuksia ovat olleet vuonna 1996 voi- Työllisyystilanteen jonkin verran helpotettua keskustelu työajan maan tullut työaikalaki ja 1.6.2001 voimaan tuleva uusi työsopimuslaki. lyhentämiseksi työllisyyssyistä on vähentynyt. Työajan lyhentäminen on Työsopimuslailla vahvistetaan työehtosopimuksen yleissitovuutta ja tur- kuitenkin eurooppalaisessa keskustelussa edelleen tärkeä paitsi vataan vuokratyöntekijöille vähimmäisehdot. työllisyyssyistä niin myös osana hyvinvoinnin parantamista. Ranskassa siirryttiin 35 tunnin työviikkoon yli 20 työntekijän yrityksissä vuoden Hallitusohjelman tai tulopoliittisten sopimuksien perusteella on paran- 2000 alusta. nettu erityisesti Suomessa työskentelevien ulkomaalaisten työntekijöi- den asemaa sekä epätyypillisissä työsuhteissa työskentelevien työnteki- jöiden etuuksia ja oikeuksia. Työturvallisuuslain ja työterveyshuoltolain 4.1.6 Ikääntyvät voimavarana uudistuksilla pyritään ennaltaehkäisemään ja vähentämään työn psyyk- kisten ja fyysisten riskien kasvua sekä ottamaan huomioon työnantajien Työvoiman ikääntyminen heijastuu suomalaiseen työelämään paitsi työsuojeluvastuu yrityksien toimintatapojen muuttuessa. vaikutuksina työvoiman saatavuuteen niin myös vaatimuksena kehittää työympäristöä. Samanaikaisesti kun osaamisvaatimukset kasvavat ja kiireSAK Hyvinvointi syntyy työstä 46 47 SAK Hyvinvointi syntyy työstä
  • 47. Yhä useammin tuotanto on järjestelty jatkuvan ylityön varaan. Palvelu- ja työympäristöongelmat lisääntyvät, keski-ikä työpaikoilla nousee. aloilla työsuhteita osa-aikaistetaan ja työvuoroja lyhennetään ja pilkotaan. Ikääntyvien työntekijöiden fyysisten ja psyykkisten riskien ehkäisy edel- Myös ns. 0-tuntisopimuksia ja erikseen työhön kutsuttavia käytetään lyttää toisenlaisia toimenpiteitä kuin nuorempien sukupolvien. edelleen. Ikääntyvien työntekijöiden asema työelämässä on paljolti kiinni asen- SAK:laistenkin työaikamuodot ovat muuttuneet 15 vuodessa. Säännölli- teista. Työpaikoilla tarvitaan erilaista osaamista, ja sitä pitäisi hyödyntää sessä päivätyössä olevien määrä on vähentynyt: hieman runsas puolet osana työyhteisöjen kehittämistä. Vanhempien työntekijöiden ammatti- SAK:laisista on päivätyössä. Vuorotyö on yleistynyt naisilla ja ilta-, yö- taito perustuu usein pitkään työkokemukseen. Esimerkiksi arviointikyky, ja aamutyö miehillä. Osa-aikatyöntekijöistä yhä harvempi tekee päivä vuorovaikutustaidot, täsmällisyys ja vastuuntunto ovat sellaisia piirtei- työtä. tä, jotka on todettu iän myötä vahvistuviksi. Myös työntekijöiden tarpeet työaikojen suhteen ovat erilaisia. Oman elä- Ikääntyvien pitkäaikaistyöttömien asema on erityisen hankala. Työvoi- män hallinnan kannalta on tärkeää, että työntekijä itse voi vaikuttaa ma- ja koulutuspalvelut ovat tällöin avainasemassa. Ikääntyvien työnte- työaikojensa järjestelyihin sekä koko työuransa aikana että jatkuvasti töis- kijöiden osaamisen vahvistamiselle on hyvät edellytykset, kun kokemusta sä ollessaankin. Perheen ja työn yhteensovittaminen sekä jatkuva amma- voi hyödyntää koulutuksen soveltamisessa. tillisen kehittämisen ja koulutuksen vaatimus lisäävät paineita yksilöllisille työaikajärjestelyille. 4.2 Työlainsäädäntöä uudistettu Työntekijöiden tarpeisiin perustuvan työaikajoustavuuden lisäämiseksi on pyritty kehittämään työaikapankkeja, ja näillä tarkoitetaan mahdolli- Suomalainen työlainsäädäntö antaa kohtuullisen vähimmäissuojan työn- suuksia kerätä aineksia pidempää yhtenäistä vapaata varten. Työaika- tekijöille. Työelämän rakennemuutos, joka on koskettanut sekä yrityksiä pankkien toimivuus on kuitenkin riippuvainen yrityksen vakaudesta sekä että työsuhteita, on aiheuttanut sellaisia väliinputoamisia, joissa työ- turvaavista järjestelyistä, jos yrityksissä tapahtuu tuotannollisia tai toi- lainsäädäntö ei toimi. Heikoimmillaan on työntekijöiden oikeussuoja sil- minnallisia muutoksia. loin, kun työntekijöitä irtisanotaan tai lomautetaan taloudellisista tai tuo- tannollisista syistä. Vuorotteluvapaakokeilulla on lyhennetty elinikäistä työaikaa ja tuettu työssä jaksamista. Vapaata ovat käyttäneet erityisesti julkisen ja yksityi- SAK on pyrkinyt 1990-luvulla määrätietoisesti uudistamaan koko työ- sen palvelusektorin naiset. Vuorotteluvapaan käyttöä kouluttautumiseen lainsäädäntöä niin, että se vastaa työelämän muutokseen. 1990-luvun on tuettu lisätuella. Vuorotteluvapaaseen kohdistuu odotuksia työajan loppupuolella työlainsäädäntöä on uudistettu runsaasti yhteistyössä työ- lyhentämisen ja sapattivapaan keinona koulutusvakuutuksen kolman- markkinajärjestöjen ja valtiovallan kanssa. Lainsäädännön muutokset on nen vaiheen toteuduttua. toteutettu kolmikantaisesti ja työmarkkinajärjestöjen yhteisymmärryk- sen pohjalta. Merkittävimpiä uudistuksia ovat olleet vuonna 1996 voi- Työllisyystilanteen jonkin verran helpotettua keskustelu työajan maan tullut työaikalaki ja 1.6.2001 voimaan tuleva uusi työsopimuslaki. lyhentämiseksi työllisyyssyistä on vähentynyt. Työajan lyhentäminen on Työsopimuslailla vahvistetaan työehtosopimuksen yleissitovuutta ja tur- kuitenkin eurooppalaisessa keskustelussa edelleen tärkeä paitsi vataan vuokratyöntekijöille vähimmäisehdot. työllisyyssyistä niin myös osana hyvinvoinnin parantamista. Ranskassa siirryttiin 35 tunnin työviikkoon yli 20 työntekijän yrityksissä vuoden Hallitusohjelman tai tulopoliittisten sopimuksien perusteella on paran- 2000 alusta. nettu erityisesti Suomessa työskentelevien ulkomaalaisten työntekijöi- den asemaa sekä epätyypillisissä työsuhteissa työskentelevien työnteki- jöiden etuuksia ja oikeuksia. Työturvallisuuslain ja työterveyshuoltolain 4.1.6 Ikääntyvät voimavarana uudistuksilla pyritään ennaltaehkäisemään ja vähentämään työn psyyk- kisten ja fyysisten riskien kasvua sekä ottamaan huomioon työnantajien Työvoiman ikääntyminen heijastuu suomalaiseen työelämään paitsi työsuojeluvastuu yrityksien toimintatapojen muuttuessa. vaikutuksina työvoiman saatavuuteen niin myös vaatimuksena kehittää työympäristöä. Samanaikaisesti kun osaamisvaatimukset kasvavat ja kiireSAK Hyvinvointi syntyy työstä 46 47 SAK Hyvinvointi syntyy työstä
  • 48. 4.3 SAK:n edustajakokouksen linjaukset työsuojeluorganisaation ja työterveyshuollon kanssa. Työturvallisuuden edistämiseksi tarvitaan riskien arvioinnin ja hallinnan tehostamista ja työelämän kehittämisessä työturvallisuuden liittämistä osaksi työpaikkojen suunnitelmallista ke- hittämistä ja työsuojelua. Uuden työterveyshultolain ja työsuojelun toi- mivuus työpaikoilla on varmistettava riittävällä koulutuksella, resurs- SAK:n näkemys on se, että toimiva työmarkkinajärjestelmä on voimava- seilla ja työnantajien vastuuta korostamalla ra työelämän muutosten hallinnassa. Ennustettavuuden, turvallisuuden, sosiaalisen yhtenäisyyden ja oikeudenmukaisuuden merkitys on olen- Työntekijät ovat kiinnostuneita työn sisällöstä ja haluavat vaikuttaa työ- nainen silloin, kun pyritään rakentamaan uusiutumiskykyisiä, joustavia hönsä ja työpaikkaansa. SAK luo edellytyksiä ja edistää henkilöstön tie- ja taloudellisestikin tehokkaita tuotannon järjestelyjä. Tämän päivän työ- toja, taitoja ja mahdollisuuksia työyhteisöissä tapahtuvaan kehittämiseen. elämässä työntekijä on edelleen keskeinen tuotannontekijä. SAK toimii työelämän kehittämiseen suunnatun kansallisen rahoituk- sen turvaamiseksi. Työntekijälle työelämän muutosten hallitseminen ja muutosturvallisuus on tärkeää. Työelämän hyvinvoinnin kulmakiviä ovat työn mielekkyys ja haasteellisuus, oman osaamisen kehittäminen ja vaikutusmahdollisuu- Osaamisen vahvistaminen det omaan työhön. Tuloksellisuuden parantaminen on myös työpaikan pysyvyyden ja palkkatason turvaamisen varmistamista. Osaaminen ja ammattitaito antavat työntekijöille parhaiten turvaa muutostilanteissa. Rakennetyöttömyyden ja osaavan työvoiman puut- SAK:n tavoitteena on sellainen työelämä, jossa työntekijällä on mahdol- teen samanaikaisuutta on ehkäistävä tehostamalla työmarkkinaosapuol- lisuus kehittyä, vahvistaa ammattitaitoaan ja vaikuttaa sekä omaan työ- ten yhteistoimintaa. Alakohtaisesti on laadittava suunnitelmat henkilös- hönsä että työpaikkaansa. Työhyvinvoinnin perusedellytyksiä ovat tai- tön ammatillisten valmiuksien kehittämiseksi ja työvoiman saatavuuteen tavasti ja ihmisarvoisesti johdettu työpaikka, mielekkäästi organisoidut liittyvien ongelmien ratkaisemiseksi. työjärjestelyt, psyykkistä ja fyysistä työkykyä tukeva työympäristö ja työn- tekijän tarpeet huomioivat työaikajärjestelyt. Inhimillinen työelämä mah- Työnantajien vastuuta koko henkilöstön ammatillisesta kehittämisestä dollistaa paremmin myös työn, perheen ja muun elämän yhteen- on vahvistettava. Siksi koulutusta tukevien rahastojen käyttöönottoa on sovittamisen. Työjärjestelyillä ja riittävällä henkilöstömäärällä varmiste- edistettävä ja työpaikkatason toimenpiteitä ammatillisen osaamisen vah- taan se, etteivät työpaineet johda liialliseen kuormitukseen ja ylityöhön. vistamiseksi on tehostettava suunnitelmallisella yhteistyöllä. Myös kou- lutukseen hakeutumista on helpotettava työjärjestelyitä kehittämällä ja SAK on aktiivinen vaikuttaja suomalaisen työelämän kehittämisessä. työnantajan velvollisuutta koulutuksen järjestämiseen työtehtävien tai Tämä edellyttää työelämän tutkimuksen hyödyntämistä SAK:n edun- työjärjestelyjen muutostilanteissa on vahvistettava. valvontastrategian edistämisessä. Sekä SAK:n ja jäsenliittojen välistä että jäsenliittojen keskinäistä yhteistyötä tutkimustoiminnassa tulee edistää. Työelämässä oleville on taattava riittävät mahdollisuudet omaehtoiseen ammatillisen pätevyyden hankintaan. Koulutusjärjestelmän on tarjotta- va mahdollisuus ammattipätevyyden parantamiseen ja työssä Hyvä työ ja työympäristö selviytymiseen erityisesti ikääntyneille, työttömille ja vailla ammatillis- ta koulutusta oleville. Hyvän työn ja työympäristön perusta on työpaikoilla. Työntekijöiden ja työnantajan yhteistoiminta luo parhaimmat edellytykset työelämän laa- Elinikäisen oppimisen periaatteen tulee ohjata niin julkisen vallan tarjoa- dun parantamiselle. Työn organisointi, työn sisältöjen ja työjärjestelyjen maa kuin työelämässäkin tapahtuvaa koulutusta. Työssä kehittymistä, kehittäminen, ammatillisesta osaamisesta huolehtiminen ja työaika- uuden oppimista ja työssä jaksamista on tuettava työn ja koulutuksen järjestelyt on saatava paikallisen sopimisen ja yhteistoiminnan piiriin. vuorottelulla työuran kestäessä. SAK haluaa laajentaa paikalliseen sopimiseen kuuluvia asioita ja olla aloit- teellinen paikallisen sopimisen toimija. Turvalliset ja toimeentulon takaavat työsuhteet Työn psyykkisiä ja fyysisiä riskejä sekä työyhteisöjen sosiaalisia ongel- mia on vähennettävä yhteistoiminnassa työnantajien, työntekijöiden, Inhimillisen työelämän kulmakiviä on työn ja toimeentulon turvallisuus. SAK:n lähtökohtana on turvata kaikille työntekijöille kokoaikainen, py-SAK Hyvinvointi syntyy työstä 48 49 SAK Hyvinvointi syntyy työstä
  • 49. 4.3 SAK:n edustajakokouksen linjaukset työsuojeluorganisaation ja työterveyshuollon kanssa. Työturvallisuuden edistämiseksi tarvitaan riskien arvioinnin ja hallinnan tehostamista ja työelämän kehittämisessä työturvallisuuden liittämistä osaksi työpaikkojen suunnitelmallista ke- hittämistä ja työsuojelua. Uuden työterveyshultolain ja työsuojelun toi- mivuus työpaikoilla on varmistettava riittävällä koulutuksella, resurs- SAK:n näkemys on se, että toimiva työmarkkinajärjestelmä on voimava- seilla ja työnantajien vastuuta korostamalla ra työelämän muutosten hallinnassa. Ennustettavuuden, turvallisuuden, sosiaalisen yhtenäisyyden ja oikeudenmukaisuuden merkitys on olen- Työntekijät ovat kiinnostuneita työn sisällöstä ja haluavat vaikuttaa työ- nainen silloin, kun pyritään rakentamaan uusiutumiskykyisiä, joustavia hönsä ja työpaikkaansa. SAK luo edellytyksiä ja edistää henkilöstön tie- ja taloudellisestikin tehokkaita tuotannon järjestelyjä. Tämän päivän työ- toja, taitoja ja mahdollisuuksia työyhteisöissä tapahtuvaan kehittämiseen. elämässä työntekijä on edelleen keskeinen tuotannontekijä. SAK toimii työelämän kehittämiseen suunnatun kansallisen rahoituk- sen turvaamiseksi. Työntekijälle työelämän muutosten hallitseminen ja muutosturvallisuus on tärkeää. Työelämän hyvinvoinnin kulmakiviä ovat työn mielekkyys ja haasteellisuus, oman osaamisen kehittäminen ja vaikutusmahdollisuu- Osaamisen vahvistaminen det omaan työhön. Tuloksellisuuden parantaminen on myös työpaikan pysyvyyden ja palkkatason turvaamisen varmistamista. Osaaminen ja ammattitaito antavat työntekijöille parhaiten turvaa muutostilanteissa. Rakennetyöttömyyden ja osaavan työvoiman puut- SAK:n tavoitteena on sellainen työelämä, jossa työntekijällä on mahdol- teen samanaikaisuutta on ehkäistävä tehostamalla työmarkkinaosapuol- lisuus kehittyä, vahvistaa ammattitaitoaan ja vaikuttaa sekä omaan työ- ten yhteistoimintaa. Alakohtaisesti on laadittava suunnitelmat henkilös- hönsä että työpaikkaansa. Työhyvinvoinnin perusedellytyksiä ovat tai- tön ammatillisten valmiuksien kehittämiseksi ja työvoiman saatavuuteen tavasti ja ihmisarvoisesti johdettu työpaikka, mielekkäästi organisoidut liittyvien ongelmien ratkaisemiseksi. työjärjestelyt, psyykkistä ja fyysistä työkykyä tukeva työympäristö ja työn- tekijän tarpeet huomioivat työaikajärjestelyt. Inhimillinen työelämä mah- Työnantajien vastuuta koko henkilöstön ammatillisesta kehittämisestä dollistaa paremmin myös työn, perheen ja muun elämän yhteen- on vahvistettava. Siksi koulutusta tukevien rahastojen käyttöönottoa on sovittamisen. Työjärjestelyillä ja riittävällä henkilöstömäärällä varmiste- edistettävä ja työpaikkatason toimenpiteitä ammatillisen osaamisen vah- taan se, etteivät työpaineet johda liialliseen kuormitukseen ja ylityöhön. vistamiseksi on tehostettava suunnitelmallisella yhteistyöllä. Myös kou- lutukseen hakeutumista on helpotettava työjärjestelyitä kehittämällä ja SAK on aktiivinen vaikuttaja suomalaisen työelämän kehittämisessä. työnantajan velvollisuutta koulutuksen järjestämiseen työtehtävien tai Tämä edellyttää työelämän tutkimuksen hyödyntämistä SAK:n edun- työjärjestelyjen muutostilanteissa on vahvistettava. valvontastrategian edistämisessä. Sekä SAK:n ja jäsenliittojen välistä että jäsenliittojen keskinäistä yhteistyötä tutkimustoiminnassa tulee edistää. Työelämässä oleville on taattava riittävät mahdollisuudet omaehtoiseen ammatillisen pätevyyden hankintaan. Koulutusjärjestelmän on tarjotta- va mahdollisuus ammattipätevyyden parantamiseen ja työssä Hyvä työ ja työympäristö selviytymiseen erityisesti ikääntyneille, työttömille ja vailla ammatillis- ta koulutusta oleville. Hyvän työn ja työympäristön perusta on työpaikoilla. Työntekijöiden ja työnantajan yhteistoiminta luo parhaimmat edellytykset työelämän laa- Elinikäisen oppimisen periaatteen tulee ohjata niin julkisen vallan tarjoa- dun parantamiselle. Työn organisointi, työn sisältöjen ja työjärjestelyjen maa kuin työelämässäkin tapahtuvaa koulutusta. Työssä kehittymistä, kehittäminen, ammatillisesta osaamisesta huolehtiminen ja työaika- uuden oppimista ja työssä jaksamista on tuettava työn ja koulutuksen järjestelyt on saatava paikallisen sopimisen ja yhteistoiminnan piiriin. vuorottelulla työuran kestäessä. SAK haluaa laajentaa paikalliseen sopimiseen kuuluvia asioita ja olla aloit- teellinen paikallisen sopimisen toimija. Turvalliset ja toimeentulon takaavat työsuhteet Työn psyykkisiä ja fyysisiä riskejä sekä työyhteisöjen sosiaalisia ongel- mia on vähennettävä yhteistoiminnassa työnantajien, työntekijöiden, Inhimillisen työelämän kulmakiviä on työn ja toimeentulon turvallisuus. SAK:n lähtökohtana on turvata kaikille työntekijöille kokoaikainen, py-SAK Hyvinvointi syntyy työstä 48 49 SAK Hyvinvointi syntyy työstä
  • 50. syvä työsuhde. Työntekijöiden työsuhdeturvan puutteita on korjattava Työaikojen järjestelyissä työntekijöiden tarpeet huomioitava tavoitteena Euroopan kärkimaiden taso. Työaikajärjestelmiä on kehitettävä niin, että ne tukevat jaksamista, työ- Työsuhteen ehtojen ja sosiaaliturvan on oltava yhdenvertaista työsuh- terveyttä ja -turvallisuutta, ammattitaidon kehittämistä ja muun elämän teen laadusta riippumatta. Epätyypillisissä työsuhteissa työskentelevien hallintaa. Työaikaratkaisuista sovittaessa on huomioitava ala-, tehtävä- aseman korjaaminen edellyttää sekä lainsäädännöllisiä toimia että ja yksilökohtaiset erityistarpeet. sopimusmääräysten muutoksia. Määräaikaisissa työsuhteissa, vuokra- ja etätyössä työskentelevien työturvallisuus- ja työterveyshuolto on jär- Työaikajärjestelmiä tulee kehittää siten, että ne tukevat työntekijän yksi- jestettävä samantasoisesti kuin vakinaistenkin työntekijöiden. Itsensä löllisiä tarpeita niin koko työuran aikana kuin myös päivittäisenä, työllistävien asemaan ja työehtoihin liittyvät ongelmat on selvitettävä ja viikoittaisena ja vuotuisena työaikana. Työaikapankkien ja vuorottelu- ryhdyttävä tarvittaviin toimiin. vapaan kehittämistä on jatkettava tukemaan tätä kehitystä, ja työaika- säästöt on turvattava yrityksen muutostilanteissa. Tuotannon ja työn uudelleenorganisoinnin ja kilpailuttamisen hallinnassa on kehitettävä sekä paikallista yhteistoimintaa ja sopimista että lainsää- Paikalliset ja yksilölliset työaikajärjestelyt ja niiden käyttöönotto on suun- däntöä. Muutostilanteiden hallinnassa on vahvistettava työntekijöiden niteltava yhteistoiminnallisesti. Työaikajärjestelyihin liittyvistä menette- ja heidän edustajiensa oikeuksia ja toimintaedellytyksiä. lytavoista on sovittava osana paikallisen sopimisen kehittämistä. Työaika- järjestelyt eivät saa johtaa siihen, että henkilöstön määrää pidetään kei- Työmarkkinaosapuolten on laadittava yhteiset pelisäännöt ja toiminta- notekoisesti liian pienenä. mallit erilaisille työvoiman käyttötavoille sekä ulkoistamis- ja kilpailuttamistilanteille. Julkisen sektorin kilpailuttamista säätelevässä Ylipitkien, epämukavien ja epäsäännöllisten työaikojen lisääntymisen lainsäädännössä olevia kriteerejä on laajennettava koskemaan myös hen- vuoksi on työaikasuojelua tehostettava. Lisäksi työaikalain säännöksiä kilöstön asemaa ja kokonaistaloudellista etua. Yksityisen sektorin me- on täsmennettävä ja työaikavalvontaa tehostettava sekä ylitöiden nettelytapoja kilpailuttamistilanteissa on kehitettävä työmarkkina- enimmäismäärää on vähennettävä ja ylitöiden korvaamista vapaa-ajalla järjestelmän kautta. lisättävä. Työpaikkojen työaikakehityksen ja ylitöiden määrän seuranta on järjestettävä yhteistyössä työnantajan ja henkilöstön edustajien kans- Vuokratyövoiman käytön edellytyksistä on sovittava työmarkkinaosa- sa. Työaikamuotojen ulottaminen tulee selkeyttää sellaiseen työhön, jota puolten kesken, sillä lähtökohtana on vakinaisen työvoiman käyttö. työntekijä tekee kiinteän työpisteen ulkopuolella. Yhdenvertaisuuden varmistamiseksi ammattiliittojen yhteistyötä tiivistetään ja sopimusjärjestelyjä kehitetään. Vastentahtoisen osa-aikatyön ja lyhyiden työvuorojen käyttöä on vähen- nettävä sopimusjärjestelyin ja työn organisoinnin kehittämisen kautta. Etätyötä koskevia sopimusjärjestelyjä on edistettävä. Sopimuksissa tu- lee määritellä ehdot etätyön tekemiselle. Lähtökohtana niissä tulee olla Työajan yleisessä lyhentämisessä SAK seuraa eurooppalaista työaika- vapaaehtoisuus, työaikasäännösten noudattaminen, yhteistyön varmis- kehitystä ja pyrkii etenemään Euroopan kärkimaiden joukossa. Työajan taminen varsinaiseen työpaikkaan sekä työvälineiden ja työtilojen käy- yleinen lyhentäminen tulee toteuttaa alakohtaiset erityistarpeet huo- töstä sopiminen. mioiden. Työlainsäädännön toimivuutta on jatkuvasti arvioitava suhteessa työelä- män muutoksiin. Työelämän lakeja on kehitettävä vastaamaan Tasa-arvon edistäminen yhteistyöllä verkostoituneiden yritysten ja yritysrakenteiden sekä uusien työnteon muotojen muutosten aiheuttamiin ongelmiin. Lainsäädännön toimimi- Työelämän tasa-arvon edistäminen sukupuolten, sukupolvien, toimi- nen myös kokonaisuutena on varmistettava tehtäessä yksittäisiä laki- alojen ja etnisten ryhmien välillä on edunvalvonnan kulmakiviä. Nais- muutoksia. ten ja miesten erilainen työmarkkina-asema on huomioitava, kun työelä- mää koskevaa lainsäädäntöä ja sosiaaliturvaa kehitetään. SAK:n edun- valvonnassa ja yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa on arvioitava päätös- ten vaikutuksia naisille ja miehille.SAK Hyvinvointi syntyy työstä 50 51 SAK Hyvinvointi syntyy työstä
  • 51. syvä työsuhde. Työntekijöiden työsuhdeturvan puutteita on korjattava Työaikojen järjestelyissä työntekijöiden tarpeet huomioitava tavoitteena Euroopan kärkimaiden taso. Työaikajärjestelmiä on kehitettävä niin, että ne tukevat jaksamista, työ- Työsuhteen ehtojen ja sosiaaliturvan on oltava yhdenvertaista työsuh- terveyttä ja -turvallisuutta, ammattitaidon kehittämistä ja muun elämän teen laadusta riippumatta. Epätyypillisissä työsuhteissa työskentelevien hallintaa. Työaikaratkaisuista sovittaessa on huomioitava ala-, tehtävä- aseman korjaaminen edellyttää sekä lainsäädännöllisiä toimia että ja yksilökohtaiset erityistarpeet. sopimusmääräysten muutoksia. Määräaikaisissa työsuhteissa, vuokra- ja etätyössä työskentelevien työturvallisuus- ja työterveyshuolto on jär- Työaikajärjestelmiä tulee kehittää siten, että ne tukevat työntekijän yksi- jestettävä samantasoisesti kuin vakinaistenkin työntekijöiden. Itsensä löllisiä tarpeita niin koko työuran aikana kuin myös päivittäisenä, työllistävien asemaan ja työehtoihin liittyvät ongelmat on selvitettävä ja viikoittaisena ja vuotuisena työaikana. Työaikapankkien ja vuorottelu- ryhdyttävä tarvittaviin toimiin. vapaan kehittämistä on jatkettava tukemaan tätä kehitystä, ja työaika- säästöt on turvattava yrityksen muutostilanteissa. Tuotannon ja työn uudelleenorganisoinnin ja kilpailuttamisen hallinnassa on kehitettävä sekä paikallista yhteistoimintaa ja sopimista että lainsää- Paikalliset ja yksilölliset työaikajärjestelyt ja niiden käyttöönotto on suun- däntöä. Muutostilanteiden hallinnassa on vahvistettava työntekijöiden niteltava yhteistoiminnallisesti. Työaikajärjestelyihin liittyvistä menette- ja heidän edustajiensa oikeuksia ja toimintaedellytyksiä. lytavoista on sovittava osana paikallisen sopimisen kehittämistä. Työaika- järjestelyt eivät saa johtaa siihen, että henkilöstön määrää pidetään kei- Työmarkkinaosapuolten on laadittava yhteiset pelisäännöt ja toiminta- notekoisesti liian pienenä. mallit erilaisille työvoiman käyttötavoille sekä ulkoistamis- ja kilpailuttamistilanteille. Julkisen sektorin kilpailuttamista säätelevässä Ylipitkien, epämukavien ja epäsäännöllisten työaikojen lisääntymisen lainsäädännössä olevia kriteerejä on laajennettava koskemaan myös hen- vuoksi on työaikasuojelua tehostettava. Lisäksi työaikalain säännöksiä kilöstön asemaa ja kokonaistaloudellista etua. Yksityisen sektorin me- on täsmennettävä ja työaikavalvontaa tehostettava sekä ylitöiden nettelytapoja kilpailuttamistilanteissa on kehitettävä työmarkkina- enimmäismäärää on vähennettävä ja ylitöiden korvaamista vapaa-ajalla järjestelmän kautta. lisättävä. Työpaikkojen työaikakehityksen ja ylitöiden määrän seuranta on järjestettävä yhteistyössä työnantajan ja henkilöstön edustajien kans- Vuokratyövoiman käytön edellytyksistä on sovittava työmarkkinaosa- sa. Työaikamuotojen ulottaminen tulee selkeyttää sellaiseen työhön, jota puolten kesken, sillä lähtökohtana on vakinaisen työvoiman käyttö. työntekijä tekee kiinteän työpisteen ulkopuolella. Yhdenvertaisuuden varmistamiseksi ammattiliittojen yhteistyötä tiivistetään ja sopimusjärjestelyjä kehitetään. Vastentahtoisen osa-aikatyön ja lyhyiden työvuorojen käyttöä on vähen- nettävä sopimusjärjestelyin ja työn organisoinnin kehittämisen kautta. Etätyötä koskevia sopimusjärjestelyjä on edistettävä. Sopimuksissa tu- lee määritellä ehdot etätyön tekemiselle. Lähtökohtana niissä tulee olla Työajan yleisessä lyhentämisessä SAK seuraa eurooppalaista työaika- vapaaehtoisuus, työaikasäännösten noudattaminen, yhteistyön varmis- kehitystä ja pyrkii etenemään Euroopan kärkimaiden joukossa. Työajan taminen varsinaiseen työpaikkaan sekä työvälineiden ja työtilojen käy- yleinen lyhentäminen tulee toteuttaa alakohtaiset erityistarpeet huo- töstä sopiminen. mioiden. Työlainsäädännön toimivuutta on jatkuvasti arvioitava suhteessa työelä- män muutoksiin. Työelämän lakeja on kehitettävä vastaamaan Tasa-arvon edistäminen yhteistyöllä verkostoituneiden yritysten ja yritysrakenteiden sekä uusien työnteon muotojen muutosten aiheuttamiin ongelmiin. Lainsäädännön toimimi- Työelämän tasa-arvon edistäminen sukupuolten, sukupolvien, toimi- nen myös kokonaisuutena on varmistettava tehtäessä yksittäisiä laki- alojen ja etnisten ryhmien välillä on edunvalvonnan kulmakiviä. Nais- muutoksia. ten ja miesten erilainen työmarkkina-asema on huomioitava, kun työelä- mää koskevaa lainsäädäntöä ja sosiaaliturvaa kehitetään. SAK:n edun- valvonnassa ja yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa on arvioitava päätös- ten vaikutuksia naisille ja miehille.SAK Hyvinvointi syntyy työstä 50 51 SAK Hyvinvointi syntyy työstä
  • 52. Naisten työmarkkina-aseman parantamisessa on panostettava työ- misessä on noudatettava yhdessä sovittuja periaatteita ja menettelytapo- yhteisöjen kehittämiseen. Hyvien ja tasa-arvoisten toimintamallien ja. Tulospalkkauksen käyttöönoton pelisäännöistä on sovittava käyttöönottoa työyhteisöjen kehittämisessä on edistettävä. Työyhteisöjen työmarkkinaosapuolien kesken. kehittämistyössä on panostettava eri sukupolvien, molempien suku- puolien ja eri etnisten ryhmien erilaisuuden hyödyntämiseen. Lakisää- Konsernien vaikutusta yritysten henkilöstöpolitiikkaan ja palkitsemiseen teisten tasa-arvosuunnitelmien laatimista työpaikoilla on edistettävä mm. tulee ohjata joko lainsäädännön tai työehtosopimustoiminnan keinoin. koulutuksen keinoin. Tämä tapahtuu joko niin, että ulotetaan työmarkkinayhteistyö myös konsernitasolle, tai niin, että rajoitetaan konsernin valtaa määrätä yritys- Työmarkkinoiden sukupuolen mukaisen kahtiajaon purkamiseen on ten työsuhdepolitiikasta. suunnattava aktiivisia koulutuksellisia toimia. Henkilöstön edustajat avainasemassa muutoksessa Työ- ja perhe-elämän yhteensovittamista on edistettävä lisäämällä perhe- vapaiden käytön joustavuutta, kannustamalla isiä käyttämään perhe- Työelämän muutosten hallinnassa on entistä suurempi merkitys paikal- vapaita sekä kehittämällä työ- ja työaikajärjestelyitä. lisilla, työyhteisö- ja yritystasoisilla yhteistoimintaan perustuvilla toimen- piteillä. Paikallista sopimista on kehitettävä osana kolmiportaista Oikeudenmukaiset palkkajärjestelmät sopimusjärjestelmää. Palkkajärjestelmiä on kehitettävä vastaamaan työelämän muutosta ja Tasavertaisuuden toteuttamiseksi työnantajien ja työntekijöiden välillä muuttuneita ammattitaitovaatimuksia. Palkkajärjestelmien tulee tukea on parannettava henkilöstön edustajien asemaa ja toimintaedellytyksiä. työn ja työyhteisöjen kehittämistä sekä naisten ja miesten palkkauksellista Luottamusmies- ja työsuojelujärjestelmän toimivuus ja riittävä ajan käyttö tasa-arvoa. on taattava kaikilla työpaikoilla. Pienten työpaikkojen edunvalvontaa voidaan kehittää myös niin, että turvataan liittojen edustajille oikeus Peruspalkan on perustuttava työn vaativuuden järjestelmälliseen arvioin- päästä työpaikoille ja olla läsnä työnantajan ja työntekijäin välisissä neu- tiin. Joustavien tulos- tai voittopalkkioiden käyttö ei saa vaarantaa palk- votteluissa. kojen vähimmäisehtojärjestelmää eikä saavutettua ansiotasoa. Henkilöstön edustajien roolia työpaikkojen kehittäjinä on vahvistettava. Palkkauksellisen samanarvoisuuden edistämiseksi tulospalkkio- SAK:n ja sen liittojen keskeinen tehtävä on huolehtia luottamusmiesten järjestelmiä on sovellettava läpi koko organisaation ja henkilöstöryhmi- ja työsuojeluvaltuutettujen edunvalvonnassa tarvittavasta osaamisesta. en. Tiimien ja muiden ryhmien tulosten tulee vaikuttaa myös niitä pal- velevien tukitoimintojen palkkioihin. Julkisen sektorin tulospalkkio- Jotta työssä jaksaminen ja turvallisuus edistyvät, tarvitaan entistä laa- järjestelmän rahoitukseen ja tuloksen mittaamiseen on kehitettävä rat- jempaa työsuojelukoulutusta ja työsuojeluhenkilöstön verkostoitumista. kaisut yhteistyössä työmarkkinaosapuolten kesken. Myös luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen keskinäistä yhteis- työtä työpaikkojen kehittämistyössä on edistettävä ja on huolehdittava Voittopalkkioiden käyttöönotto on perusteltua, jotta henkilöstö saa palk- siitä, että henkilöstön edustajien ammattitaito on ajantasalla luottamus- kion yrityksen hyvästä menestyksestä tai liiketuloksen kehityksestä. kauden päätyttyä varsinaiseen työhön palattaessa. Henkilöstörahastojen perustamista helpottavia ja niiden toimintaa edis- täviä lainmuutoksia on jatkettava. Verkostoituneessa tuotannossa henkilöstön edustajille on luotava parem- mat tiedonsaanti-, toiminta- ja ajankäyttömahdollisuudet koko toiminta- Monikansallisten ja globaalien konsernien on palkittava henkilöstöään verkosta, sen yrityksistä ja henkilöstöstä. Verkostossa toimiville hyvästä tuloksesta siten, että palkitsemisen arvo on yhdenvertainen eri työnantajille on säädettävä yhteistä vastuuta työsuojelussa. Konserneissa maissa. Menettelytavoissa tulee ottaa huomioon kansallinen lainsäädän- osallistumisjärjestelmiä on kehitettävä niin, että työntekijöiden vaikutus- tö ja työmarkkinakulttuuri. mahdollisuudet on turvattu kaikilla konsernin tasoilla. Palkkajärjestelmien kehittämistyössä ja palkan perusteiden määrittä-SAK Hyvinvointi syntyy työstä 52 53 SAK Hyvinvointi syntyy työstä
  • 53. Naisten työmarkkina-aseman parantamisessa on panostettava työ- misessä on noudatettava yhdessä sovittuja periaatteita ja menettelytapo- yhteisöjen kehittämiseen. Hyvien ja tasa-arvoisten toimintamallien ja. Tulospalkkauksen käyttöönoton pelisäännöistä on sovittava käyttöönottoa työyhteisöjen kehittämisessä on edistettävä. Työyhteisöjen työmarkkinaosapuolien kesken. kehittämistyössä on panostettava eri sukupolvien, molempien suku- puolien ja eri etnisten ryhmien erilaisuuden hyödyntämiseen. Lakisää- Konsernien vaikutusta yritysten henkilöstöpolitiikkaan ja palkitsemiseen teisten tasa-arvosuunnitelmien laatimista työpaikoilla on edistettävä mm. tulee ohjata joko lainsäädännön tai työehtosopimustoiminnan keinoin. koulutuksen keinoin. Tämä tapahtuu joko niin, että ulotetaan työmarkkinayhteistyö myös konsernitasolle, tai niin, että rajoitetaan konsernin valtaa määrätä yritys- Työmarkkinoiden sukupuolen mukaisen kahtiajaon purkamiseen on ten työsuhdepolitiikasta. suunnattava aktiivisia koulutuksellisia toimia. Henkilöstön edustajat avainasemassa muutoksessa Työ- ja perhe-elämän yhteensovittamista on edistettävä lisäämällä perhe- vapaiden käytön joustavuutta, kannustamalla isiä käyttämään perhe- Työelämän muutosten hallinnassa on entistä suurempi merkitys paikal- vapaita sekä kehittämällä työ- ja työaikajärjestelyitä. lisilla, työyhteisö- ja yritystasoisilla yhteistoimintaan perustuvilla toimen- piteillä. Paikallista sopimista on kehitettävä osana kolmiportaista Oikeudenmukaiset palkkajärjestelmät sopimusjärjestelmää. Palkkajärjestelmiä on kehitettävä vastaamaan työelämän muutosta ja Tasavertaisuuden toteuttamiseksi työnantajien ja työntekijöiden välillä muuttuneita ammattitaitovaatimuksia. Palkkajärjestelmien tulee tukea on parannettava henkilöstön edustajien asemaa ja toimintaedellytyksiä. työn ja työyhteisöjen kehittämistä sekä naisten ja miesten palkkauksellista Luottamusmies- ja työsuojelujärjestelmän toimivuus ja riittävä ajan käyttö tasa-arvoa. on taattava kaikilla työpaikoilla. Pienten työpaikkojen edunvalvontaa voidaan kehittää myös niin, että turvataan liittojen edustajille oikeus Peruspalkan on perustuttava työn vaativuuden järjestelmälliseen arvioin- päästä työpaikoille ja olla läsnä työnantajan ja työntekijäin välisissä neu- tiin. Joustavien tulos- tai voittopalkkioiden käyttö ei saa vaarantaa palk- votteluissa. kojen vähimmäisehtojärjestelmää eikä saavutettua ansiotasoa. Henkilöstön edustajien roolia työpaikkojen kehittäjinä on vahvistettava. Palkkauksellisen samanarvoisuuden edistämiseksi tulospalkkio- SAK:n ja sen liittojen keskeinen tehtävä on huolehtia luottamusmiesten järjestelmiä on sovellettava läpi koko organisaation ja henkilöstöryhmi- ja työsuojeluvaltuutettujen edunvalvonnassa tarvittavasta osaamisesta. en. Tiimien ja muiden ryhmien tulosten tulee vaikuttaa myös niitä pal- velevien tukitoimintojen palkkioihin. Julkisen sektorin tulospalkkio- Jotta työssä jaksaminen ja turvallisuus edistyvät, tarvitaan entistä laa- järjestelmän rahoitukseen ja tuloksen mittaamiseen on kehitettävä rat- jempaa työsuojelukoulutusta ja työsuojeluhenkilöstön verkostoitumista. kaisut yhteistyössä työmarkkinaosapuolten kesken. Myös luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen keskinäistä yhteis- työtä työpaikkojen kehittämistyössä on edistettävä ja on huolehdittava Voittopalkkioiden käyttöönotto on perusteltua, jotta henkilöstö saa palk- siitä, että henkilöstön edustajien ammattitaito on ajantasalla luottamus- kion yrityksen hyvästä menestyksestä tai liiketuloksen kehityksestä. kauden päätyttyä varsinaiseen työhön palattaessa. Henkilöstörahastojen perustamista helpottavia ja niiden toimintaa edis- täviä lainmuutoksia on jatkettava. Verkostoituneessa tuotannossa henkilöstön edustajille on luotava parem- mat tiedonsaanti-, toiminta- ja ajankäyttömahdollisuudet koko toiminta- Monikansallisten ja globaalien konsernien on palkittava henkilöstöään verkosta, sen yrityksistä ja henkilöstöstä. Verkostossa toimiville hyvästä tuloksesta siten, että palkitsemisen arvo on yhdenvertainen eri työnantajille on säädettävä yhteistä vastuuta työsuojelussa. Konserneissa maissa. Menettelytavoissa tulee ottaa huomioon kansallinen lainsäädän- osallistumisjärjestelmiä on kehitettävä niin, että työntekijöiden vaikutus- tö ja työmarkkinakulttuuri. mahdollisuudet on turvattu kaikilla konsernin tasoilla. Palkkajärjestelmien kehittämistyössä ja palkan perusteiden määrittä-SAK Hyvinvointi syntyy työstä 52 53 SAK Hyvinvointi syntyy työstä
  • 54. Suomalaiset osallistumisjärjestelmät perustuvat useaan lakiin ja sopimuk- seen. On selvitettävä, voitaisiinko näitä säädöksiä yhdistämällä sekä sel- 5 Kehittyvään hyvinvointiyhteiskuntaan keyttää että kehittää osallistumiseen ja yhteistoimintaan perustuvaa toi- mintaa. Osallistumisjärjestelmiä kehittämällä on laajennettava työnteki- jöiden neuvottelumahdollisuuksia lomautus- ja irtisanomistilanteissa 5.1 Suomalainen hyvinvointimalli perustana sekä toimintoja uudelleenjärjesteltäessä. Suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan perustana ovat lakisääteinen, kat- tava ja sopimusyhteiskunnan keinoin rakennettu sosiaaliturva sekä val- taosin verorahoitteiset hyvinvointipalvelut. Toimeentuloturva sairauden, työkyvyttömyyden, vanhemmuuden, työttömyyden, perheenhuoltajan kuoleman ja vanhuuden varalle on järjestetty työnantajien ja työntekijöi- den maksuihin perustuvalla ja työhön kannustavalla ansioturvalla. Sitä täydentää pääosin verovaroin kustannettava vähimmäisturva. Eri elämän- tilanteiden mukanaan tuomia muutoksia tasoittavat lisäksi tulonsiirrot, kuten lapsiperheiden tuet, asumistuet ja viimesijainen toimeentulotuki. Suomen hyvinvointimalli on merkittävästi vaikuttanut sosiaalisen oikeu- denmukaisuuden ja yhteiskunnallisen tasa-arvon edistämiseen. Sosiaa- liturva ja verotus ovat tasoittaneet toimeentuloeroja, ja sosiaalivakuutus- järjestelmä ja yksilölliseen verotukseen siirtyminen ovat kannustaneet palkkatyöhön sekä edistäneet tasa-arvoa. Naisten ja miesten tasa-arvon edistämisessä tärkeitä ovat olleet myös julkisesti järjestetyt hoivapalvelut. Suomen hyvinvointimalli on tukenut talouskehitystä ja työhön osallis- tumista, mutta sen toteuttaminen on samanaikaisesti edellyttänyt kor- keaa työllisyysastetta. Suomalainen työmarkkina- ja hyvinvointimalli liit- tyvät kiinteästi yhteen ja tukevat toinen toisiaan. Suomalainen hyvinvointipolitiikka oli arvioinnin kohteena koko 1990- luvun ajan. Vuosikymmenen alkupuolen lama heikensi sosiaaliturvan ja hyvinvointipalveluiden rahoituspohjaa. Kustannusten voimakas nousu kannusti hyvinvointiyhteiskunnan vastustajat esittämään säästötoimien nimissä sellaisia toimenpiteitä, jotka olisivat merkinneet hyvinvointi- yhteiskunnan täydellistä alasajoa. Ansiosidonnaista sosiaaliturvaa on väitetty passivoivaksi ja erityisesti työttömyysturvan on epäilty olevan työllistymisen esteenä. Vaatimukset lisätä kansalaisten omaa vastuuta mm. eläke- ja sairausturvasta ovat li- sääntyneet. Hyvinvointipalveluiden järjestämisessä on korostettu markkinaehtoisuutta ja ns. kolmannen sektorin järjestöjen merkitystä. Kustannusrealismia peräänkuulutetaan edelleen, vaikka taloudellinen tilanne on huomattavasti kohentunut. Kriitikoiden väitteitä järjestelmän kielteisistä ominaisuuksista ei ole kuitenkaan pystytty tutkimuksin todentamaan.SAK Hyvinvointi syntyy työstä 54 55 SAK Hyvinvointi syntyy työstä
  • 55. Suomalaiset osallistumisjärjestelmät perustuvat useaan lakiin ja sopimuk- seen. On selvitettävä, voitaisiinko näitä säädöksiä yhdistämällä sekä sel- 5 Kehittyvään hyvinvointiyhteiskuntaan keyttää että kehittää osallistumiseen ja yhteistoimintaan perustuvaa toi- mintaa. Osallistumisjärjestelmiä kehittämällä on laajennettava työnteki- jöiden neuvottelumahdollisuuksia lomautus- ja irtisanomistilanteissa 5.1 Suomalainen hyvinvointimalli perustana sekä toimintoja uudelleenjärjesteltäessä. Suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan perustana ovat lakisääteinen, kat- tava ja sopimusyhteiskunnan keinoin rakennettu sosiaaliturva sekä val- taosin verorahoitteiset hyvinvointipalvelut. Toimeentuloturva sairauden, työkyvyttömyyden, vanhemmuuden, työttömyyden, perheenhuoltajan kuoleman ja vanhuuden varalle on järjestetty työnantajien ja työntekijöi- den maksuihin perustuvalla ja työhön kannustavalla ansioturvalla. Sitä täydentää pääosin verovaroin kustannettava vähimmäisturva. Eri elämän- tilanteiden mukanaan tuomia muutoksia tasoittavat lisäksi tulonsiirrot, kuten lapsiperheiden tuet, asumistuet ja viimesijainen toimeentulotuki. Suomen hyvinvointimalli on merkittävästi vaikuttanut sosiaalisen oikeu- denmukaisuuden ja yhteiskunnallisen tasa-arvon edistämiseen. Sosiaa- liturva ja verotus ovat tasoittaneet toimeentuloeroja, ja sosiaalivakuutus- järjestelmä ja yksilölliseen verotukseen siirtyminen ovat kannustaneet palkkatyöhön sekä edistäneet tasa-arvoa. Naisten ja miesten tasa-arvon edistämisessä tärkeitä ovat olleet myös julkisesti järjestetyt hoivapalvelut. Suomen hyvinvointimalli on tukenut talouskehitystä ja työhön osallis- tumista, mutta sen toteuttaminen on samanaikaisesti edellyttänyt kor- keaa työllisyysastetta. Suomalainen työmarkkina- ja hyvinvointimalli liit- tyvät kiinteästi yhteen ja tukevat toinen toisiaan. Suomalainen hyvinvointipolitiikka oli arvioinnin kohteena koko 1990- luvun ajan. Vuosikymmenen alkupuolen lama heikensi sosiaaliturvan ja hyvinvointipalveluiden rahoituspohjaa. Kustannusten voimakas nousu kannusti hyvinvointiyhteiskunnan vastustajat esittämään säästötoimien nimissä sellaisia toimenpiteitä, jotka olisivat merkinneet hyvinvointi- yhteiskunnan täydellistä alasajoa. Ansiosidonnaista sosiaaliturvaa on väitetty passivoivaksi ja erityisesti työttömyysturvan on epäilty olevan työllistymisen esteenä. Vaatimukset lisätä kansalaisten omaa vastuuta mm. eläke- ja sairausturvasta ovat li- sääntyneet. Hyvinvointipalveluiden järjestämisessä on korostettu markkinaehtoisuutta ja ns. kolmannen sektorin järjestöjen merkitystä. Kustannusrealismia peräänkuulutetaan edelleen, vaikka taloudellinen tilanne on huomattavasti kohentunut. Kriitikoiden väitteitä järjestelmän kielteisistä ominaisuuksista ei ole kuitenkaan pystytty tutkimuksin todentamaan.SAK Hyvinvointi syntyy työstä 54 55 SAK Hyvinvointi syntyy työstä
  • 56. Suomalaiselle hyvinvointimallille on edelleen sekä vahvat perusteet että ratkaisut eläkkeiden, hoidon tai koulutuksen turvaamiseksi saattavat tulla realistiset taloudelliset mahdollisuudet, mutta hyvinvointiyhteiskuntaa entistä yleisemmiksi. Yksityisten vakuutusten yleistyminen keskiluokassa on myös kehitettävä. Työelämän pirstaloituminen, pitkäaikaistyöttömyys, vähentäisi myös halukkuutta osallistua lakisääteisten ja julkisten järjes- syrjäytymisuhkien lisääntyminen, väestön ikääntyminen sekä työurien telmien rahoitukseen ja rapauttaisi ne marginaalisiksi ”köyhien ja perhemuotojen moninaistuminen edellyttävät, että myös sosiaalitur- järjestelmiksi”. vaa ja palveluita uudistetaan vastaamaan näitä muutoksia. Suomen väestön ikärakenteen muutos seuraavien vuosikymmenien ai- Hyvinvointiyhteiskunnan uudistamiseen on mahdollisuuksia, mutta kana vaikuttaa sosiaaliturvan rahoituspohjaan, kasvattaa eläkemenoja ja poliittiset arvostuserot ja eturistiriidat kovenevat uudistuksen suuntaa sairaudesta aiheutuvia kustannuksia sekä luo kasvavia haasteita lisätä määriteltäessä. SAK:n näkemys on se, että sosiaaliturvan lakisääteisyys kuntien tuottamia hoivapalveluita ja kehittää toimintoja. Näihin menoi- ja kattavuus, ansiosidonnaisen sosiaaliturvajärjestelmän työhön hin on varauduttava ajoissa. Tarvitaan myös erityisiä toimia, jotta voi- kannustavuus sekä palveluiden universaalius ja jatkuvuus toteuttavat daan turvata työelämässä edelleen mukana olevien ikääntyvien työnte- parhaiten oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvon edistämisen, kijöiden ammattitaito ja työhyvinvointi. syrjäytymisen estämisen sekä tasaisen talouskehityksen varmistamisen tavoitteita. 5.2.2 Sosiaaliturvan erilaiset mallit 5.2 Haasteita hyvinvointiyhteiskunnan kehittämiselle Ansiosidonnaista sosiaaliturvaa on vaadittu uudelleen arvioitavaksi paitsi rahoituksellisista niin myös periaatteellisemmista syistä. Riisutun so- siaaliturvan eli matalan vähimmäisturvan ja vapaaehtoisen yksityis- 5.2.1 Rahoituksen turvaaminen vakuutuksen yhdistelmä ei ole saanut kansalaisten kannatusta. Kestäviä malleja kaikille maksettavasta perustulosta tai vastikkeellisesta Edellisissä jaksoissa käsitelty talous- ja työllisyyskehitys sekä talous- ja kansalaistulosta ei ole esitetty. Yleinen kaikille maksettava tuki tulisi kal- rahaliitto Emu vaikuttavat keskeisesti sosiaaliturvan rahoitus- liimmaksi kuin nykyinen syyperusteinen sosiaaliturva. Sen kustannuk- mahdollisuuksiin. Jos Emu lisää Euroopan menestystä globaalissa kil- set riippuisivat siitä, kuinka suureksi perustulo määriteltäisiin ja kuinka pailussa, vahvistuva ja vakautuva talous voi varmistaa sosiaaliturvan laajana nykymuotoinen sosiaalivakuutus säilyisi sen rinnalla. rahoituspohjaa. Toisaalta Emu-maiden on jatkossakin ja hyvänkin talous- kehityksen vallitessa noudatettava kurinalaista julkista taloutta eli täy- Ongelmana on lisäksi kansalaistulomallien epäselvät kannustin- tettävä julkisen talouden ja alijäämän ehdot. Näiden ehtojen täyttäminen vaikutukset. Nykyinen sosiaaliturva on selvästi kytketty työhön ja työn sekä verotuksen alentamispaineet ja ikärakenteen muutoksen aiheutta- tekemiseen. Ansiosidonnainen sosiaaliturva pitää yllä ostovoimaa ja ta- mat kustannukset saattavat lisätä vaatimuksia sosiaaliturvan rakenteel- loudellista kasvua ja luo näin edellytyksiä myös työllisyydelle. lisista muutoksista. Niinpä paineet säästöihin lisääntyvät entisestään, jos Kansalaistuloon perustuva sosiaaliturva lisäisi eriarvoisuutta, koska se talous taantuu. Työttömyys- ja työeläketurvan Emu-puskureiden tarkoi- oletettavasti lisäisi yksityisvakuutusten käyttöä. tus on estää äkillisiä maksujen korotuksia ja etujen leikkauksia. Eläkkei- den osalta tarvitaan pitkän tähtäimen varautumista tuleviin menoihin. Palkkaperusteisille työnantajamaksuille on työllisyyssyistä haettu vaih- toehtoja mm. liikevaihtoon perustuvasta maksusta tai arvonlisäpohjaisista Myös vaatimukset ansioturvamenojen hillitsemisestä ovat toistuvasti rahoitusmalleista. Työnantajamaksuja on myös haluttu porrastaa pien- esillä, etenkin kun EU:n talous- ja työllisyystavoitteissa nähdään ten yritysten tai pienempiä palkkoja maksavien yritysten hyväksi. työnantajamaksujen alentaminen yhtenä työllisyyden edistämiskeinona. Vähimmäisturvan rahoituksessa voidaan asteittain ja pitkällä aikavälil- Lakisääteisen turvan heikentäminen saattaa lisätä yksityisvakuutusten lä, taloudellisten mahdollisuuksien puitteissa, siirtyä kokonaan vero- käyttöä keski- ja hyvätuloisten keskuudessa, ja se merkitsee sitä, että rahoitukseen. Sen sijaan ansioturva on edelleen perusteltu rahoittaa lakisääteinen turva edelleen rapautuu. palkkaperusteisin maksuin. Palkkaan perustuvien etujen rahoitukseen on kerättävä rahaa palkkojen suhteessa. Työnantajamaksujen Työelämän muutokset saattavat lisätä paineita yksityisvakuutusten käy- porrastaminen palkkasumman mukaan on ongelmallista. Esimerkiksi tölle. Työuraan tulee entistä enemmän katkoksia esimerkiksi työttömyysvakuutusmaksun porrastus on houkutellut jopa keinotekoisiin hoitovastuiden, koulutuksen tai työkyvyn ylläpidon vuoksi. Yksilölliset yritysten pilkkomisiin.SAK Hyvinvointi syntyy työstä 56 57 SAK Hyvinvointi syntyy työstä
  • 57. Suomalaiselle hyvinvointimallille on edelleen sekä vahvat perusteet että ratkaisut eläkkeiden, hoidon tai koulutuksen turvaamiseksi saattavat tulla realistiset taloudelliset mahdollisuudet, mutta hyvinvointiyhteiskuntaa entistä yleisemmiksi. Yksityisten vakuutusten yleistyminen keskiluokassa on myös kehitettävä. Työelämän pirstaloituminen, pitkäaikaistyöttömyys, vähentäisi myös halukkuutta osallistua lakisääteisten ja julkisten järjes- syrjäytymisuhkien lisääntyminen, väestön ikääntyminen sekä työurien telmien rahoitukseen ja rapauttaisi ne marginaalisiksi ”köyhien ja perhemuotojen moninaistuminen edellyttävät, että myös sosiaalitur- järjestelmiksi”. vaa ja palveluita uudistetaan vastaamaan näitä muutoksia. Suomen väestön ikärakenteen muutos seuraavien vuosikymmenien ai- Hyvinvointiyhteiskunnan uudistamiseen on mahdollisuuksia, mutta kana vaikuttaa sosiaaliturvan rahoituspohjaan, kasvattaa eläkemenoja ja poliittiset arvostuserot ja eturistiriidat kovenevat uudistuksen suuntaa sairaudesta aiheutuvia kustannuksia sekä luo kasvavia haasteita lisätä määriteltäessä. SAK:n näkemys on se, että sosiaaliturvan lakisääteisyys kuntien tuottamia hoivapalveluita ja kehittää toimintoja. Näihin menoi- ja kattavuus, ansiosidonnaisen sosiaaliturvajärjestelmän työhön hin on varauduttava ajoissa. Tarvitaan myös erityisiä toimia, jotta voi- kannustavuus sekä palveluiden universaalius ja jatkuvuus toteuttavat daan turvata työelämässä edelleen mukana olevien ikääntyvien työnte- parhaiten oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvon edistämisen, kijöiden ammattitaito ja työhyvinvointi. syrjäytymisen estämisen sekä tasaisen talouskehityksen varmistamisen tavoitteita. 5.2.2 Sosiaaliturvan erilaiset mallit 5.2 Haasteita hyvinvointiyhteiskunnan kehittämiselle Ansiosidonnaista sosiaaliturvaa on vaadittu uudelleen arvioitavaksi paitsi rahoituksellisista niin myös periaatteellisemmista syistä. Riisutun so- siaaliturvan eli matalan vähimmäisturvan ja vapaaehtoisen yksityis- 5.2.1 Rahoituksen turvaaminen vakuutuksen yhdistelmä ei ole saanut kansalaisten kannatusta. Kestäviä malleja kaikille maksettavasta perustulosta tai vastikkeellisesta Edellisissä jaksoissa käsitelty talous- ja työllisyyskehitys sekä talous- ja kansalaistulosta ei ole esitetty. Yleinen kaikille maksettava tuki tulisi kal- rahaliitto Emu vaikuttavat keskeisesti sosiaaliturvan rahoitus- liimmaksi kuin nykyinen syyperusteinen sosiaaliturva. Sen kustannuk- mahdollisuuksiin. Jos Emu lisää Euroopan menestystä globaalissa kil- set riippuisivat siitä, kuinka suureksi perustulo määriteltäisiin ja kuinka pailussa, vahvistuva ja vakautuva talous voi varmistaa sosiaaliturvan laajana nykymuotoinen sosiaalivakuutus säilyisi sen rinnalla. rahoituspohjaa. Toisaalta Emu-maiden on jatkossakin ja hyvänkin talous- kehityksen vallitessa noudatettava kurinalaista julkista taloutta eli täy- Ongelmana on lisäksi kansalaistulomallien epäselvät kannustin- tettävä julkisen talouden ja alijäämän ehdot. Näiden ehtojen täyttäminen vaikutukset. Nykyinen sosiaaliturva on selvästi kytketty työhön ja työn sekä verotuksen alentamispaineet ja ikärakenteen muutoksen aiheutta- tekemiseen. Ansiosidonnainen sosiaaliturva pitää yllä ostovoimaa ja ta- mat kustannukset saattavat lisätä vaatimuksia sosiaaliturvan rakenteel- loudellista kasvua ja luo näin edellytyksiä myös työllisyydelle. lisista muutoksista. Niinpä paineet säästöihin lisääntyvät entisestään, jos Kansalaistuloon perustuva sosiaaliturva lisäisi eriarvoisuutta, koska se talous taantuu. Työttömyys- ja työeläketurvan Emu-puskureiden tarkoi- oletettavasti lisäisi yksityisvakuutusten käyttöä. tus on estää äkillisiä maksujen korotuksia ja etujen leikkauksia. Eläkkei- den osalta tarvitaan pitkän tähtäimen varautumista tuleviin menoihin. Palkkaperusteisille työnantajamaksuille on työllisyyssyistä haettu vaih- toehtoja mm. liikevaihtoon perustuvasta maksusta tai arvonlisäpohjaisista Myös vaatimukset ansioturvamenojen hillitsemisestä ovat toistuvasti rahoitusmalleista. Työnantajamaksuja on myös haluttu porrastaa pien- esillä, etenkin kun EU:n talous- ja työllisyystavoitteissa nähdään ten yritysten tai pienempiä palkkoja maksavien yritysten hyväksi. työnantajamaksujen alentaminen yhtenä työllisyyden edistämiskeinona. Vähimmäisturvan rahoituksessa voidaan asteittain ja pitkällä aikavälil- Lakisääteisen turvan heikentäminen saattaa lisätä yksityisvakuutusten lä, taloudellisten mahdollisuuksien puitteissa, siirtyä kokonaan vero- käyttöä keski- ja hyvätuloisten keskuudessa, ja se merkitsee sitä, että rahoitukseen. Sen sijaan ansioturva on edelleen perusteltu rahoittaa lakisääteinen turva edelleen rapautuu. palkkaperusteisin maksuin. Palkkaan perustuvien etujen rahoitukseen on kerättävä rahaa palkkojen suhteessa. Työnantajamaksujen Työelämän muutokset saattavat lisätä paineita yksityisvakuutusten käy- porrastaminen palkkasumman mukaan on ongelmallista. Esimerkiksi tölle. Työuraan tulee entistä enemmän katkoksia esimerkiksi työttömyysvakuutusmaksun porrastus on houkutellut jopa keinotekoisiin hoitovastuiden, koulutuksen tai työkyvyn ylläpidon vuoksi. Yksilölliset yritysten pilkkomisiin.SAK Hyvinvointi syntyy työstä 56 57 SAK Hyvinvointi syntyy työstä
  • 58. EU:n piirissä käytävällä sosiaalipoliittisella keskustelulla on loudelliset mahdollisuudet järjestää hyvinvointipalveluita lisäävät osal- heijastusvaikutuksia Suomeen, vaikka EU:lla ei ole suoraa toimivaltaa taan eriarvoisuutta. Laadukkaat ja kaikkien saatavissa olevat julkiset pal- jäsenmaiden sosiaaliturvaan. Vuonna 2000 esitetyssä sosiaalipoliittises- velut takaavat myös hyvinvointiyhteiskunnan kannatuksen kansalaisten sa ohjelmassa korostetaan sosiaalipolitiikan merkitystä korkealle tuotta- keskuudessa. vuudelle ja laadukkaalle tavara- ja palvelutuotannolle. EU toteuttaa oh- jelmaansa mm. sosiaalisen suojelun komitean kautta, jonka tehtävänä on jäsenmaiden sosiaaliturvajärjestelmien seuranta. Seurannan avulla pyri- 5.3 Syrjäytymisuhat kasvavat tään ohjeistukseen, jolla saavutettaisiin kaikissa jäsenmaissa työhön kannustavat sosiaaliturvajärjestelmät ja toimeentulon turvaava työ. Suomalaisen hyvinvointimallin suuri haaste on estää väestön kahtia- Erityishuomion kohteena ovat eläkkeiden rahoituksen kestävyys, kor- jakautuminen ja torjua syrjäytymisuhat. Syrjäytymisuhat liittyvät sekä keatasoinen terveydenhuolto ja sosiaalisen syrjäytymisen estäminen. taloudelliseen köyhyyteen että sosiaaliseen huono-osaisuuteen. Talou- dellisia ongelmia taas syntyy mm. pitkittyvän työttömyyden, työ- suhteiden epävakauden tai heikon toimeentulon antavan osa-aikatyön 5.2.3 Julkisten palveluiden kehittäminen vuoksi. Kun epätyypilliset työsuhteet lisääntyvät, on uhkana syntyä työssä käyvien köyhien joukko. Ongelmaa pahentaa verotuksen, korkeiden asu- Kuntien ja valtion tuottamiin hyvinvointipalveluihin on kohdistunut suu- mis- ja muiden elinkustannusten sekä matalan palkkatason yhteisvaiku- ria muutoshaasteita viime vuosina. Verkostoituminen on tarkoittanut li- tus. sääntyvää yhteistyötä julkisen sektorin, yksityisten palvelutuottajien ja ns. kolmannen sektorin kesken. Kolmannen sektorin rooli palveluiden Tuloerojen kasvu on ollut selvää 1990-luvun jälkipuoliskolla. Se saattaa tuottajana on kasvanut myös EU:n rahoittamien työllistämishankkeiden olla yhteiskunnan tasaiselle kehitykselle haitallista, vaikka köyhimpienkin kautta. tulot nousisivat. Eri ryhmien taloudelliset intressit hajaantuvat, ja tuki universaalille hyvinvointimallille heikkenee. Kun suomalainen malli on Palveluiden yksityistämistä, toimintojen säätiöittämistä ja ulkoistamista, tukenut talous- ja työllisyyskehitystä, saattavat kasvavat tuloerot toimia alihankinnan ja kilpailuttamisen lisääntymistä toteutetaan niin kunnissa päinvastoin ja hidastaa talouskehitystä. Jotta taloudellisista syistä tapah- kuin valtiollakin. Kokemukset palveluiden kilpailuttamisesta ja tuvaan syrjäytymiseen ja köyhyyteen voidaan vaikuttaa, tarvitaan ennen yksityistämisestä ovat olleet suurelta osin kielteisiä niin palveluiden laa- kaikkea poliittista tahtoa suunnata yhteiskuntapolitiikkaa tasa-arvon ja dun, taloudellisuuden kuin myös työntekijöiden aseman näkökulmasta. oikeudenmukaisuuden edistämiseen. Samanaikaisesti tarve uusiin, entistä laajempiin, laadukkaampiin ja Sosiaalinen huono-osaisuus on monitasoinen ongelma. Taustalla on elä- yksilöllisempiin palveluihin kasvaa. Vanhustenhoidon tarve kasvaa ikä- män hallinnan ongelmia ja sukupolvesta toiseen ulottuvaa kasautuvaa rakenteen muutoksen myötä, ja koulutuksen merkitys on entistä tärkeäm- huono-osaisuutta. Huono koulutustaso, heikot sosiaaliset suhteet sekä pi niin yhteiskunnan ja talouden kehityksen kuin myös syrjäytymisuhkien huono terveydentila ja turvattomuus ovat kytköksissä toimeentulo-on- ehkäisyn kannalta. Sosiaalisten riskien torjuminen vaatii yhä gelmiin, mutta niitä ei voida ratkaista ainoastaan tulonsiirtoja lisäämäl- monipuolisempia toimenpiteitä. lä. Syrjäytymisuhkien alueellinen ja kaupunkien sisäinen eriytyminen kuvaa ongelman luonnetta. Hyvinvointipalveluilla on olennainen rooli Palvelutuotannon uudelleenorganisoinnin myötä on vaara, että palvelu- silloin, kun lisätään kansalaisten kykyjä tai taitoja oman elämänsä hallin- kokonaisuus pirstoutuu, palveluiden laatu heikkenee ja resurssien taan sekä osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien parantamiseen. yhteiskäyttö kärsii. Niin asiakkaan oikeusturva kuin myös valtion ja kun- Avainasemassa ovat päivähoito-, koulutus- ja työvoimapalvelut, ja eri- nan valvontavelvollisuus toteutuvat heikommin yksityisen ja kolmannen tyisesti lapsiperheille ja nuorille suunnatut tukitoimet ovat yhteiskun- sektorin tuottamissa palveluissa. nan tulevaisuutta ajatellen tärkeitä panostuksen kohteita. Suomalaisen hyvinvointimallin toimivuuden kannalta palvelutuotantoon kohdistuvat muutoshaasteet tuovat epävarmuutta. Jos palveluperusta rapautuu, julkisten palveluiden mahdollisuudet hyvinvoinnin lisäämi- sessä ja syrjäytymisuhkien ehkäisyssä heikkenevät. Kuntien erilaiset ta-SAK Hyvinvointi syntyy työstä 58 59 SAK Hyvinvointi syntyy työstä
  • 59. EU:n piirissä käytävällä sosiaalipoliittisella keskustelulla on loudelliset mahdollisuudet järjestää hyvinvointipalveluita lisäävät osal- heijastusvaikutuksia Suomeen, vaikka EU:lla ei ole suoraa toimivaltaa taan eriarvoisuutta. Laadukkaat ja kaikkien saatavissa olevat julkiset pal- jäsenmaiden sosiaaliturvaan. Vuonna 2000 esitetyssä sosiaalipoliittises- velut takaavat myös hyvinvointiyhteiskunnan kannatuksen kansalaisten sa ohjelmassa korostetaan sosiaalipolitiikan merkitystä korkealle tuotta- keskuudessa. vuudelle ja laadukkaalle tavara- ja palvelutuotannolle. EU toteuttaa oh- jelmaansa mm. sosiaalisen suojelun komitean kautta, jonka tehtävänä on jäsenmaiden sosiaaliturvajärjestelmien seuranta. Seurannan avulla pyri- 5.3 Syrjäytymisuhat kasvavat tään ohjeistukseen, jolla saavutettaisiin kaikissa jäsenmaissa työhön kannustavat sosiaaliturvajärjestelmät ja toimeentulon turvaava työ. Suomalaisen hyvinvointimallin suuri haaste on estää väestön kahtia- Erityishuomion kohteena ovat eläkkeiden rahoituksen kestävyys, kor- jakautuminen ja torjua syrjäytymisuhat. Syrjäytymisuhat liittyvät sekä keatasoinen terveydenhuolto ja sosiaalisen syrjäytymisen estäminen. taloudelliseen köyhyyteen että sosiaaliseen huono-osaisuuteen. Talou- dellisia ongelmia taas syntyy mm. pitkittyvän työttömyyden, työ- suhteiden epävakauden tai heikon toimeentulon antavan osa-aikatyön 5.2.3 Julkisten palveluiden kehittäminen vuoksi. Kun epätyypilliset työsuhteet lisääntyvät, on uhkana syntyä työssä käyvien köyhien joukko. Ongelmaa pahentaa verotuksen, korkeiden asu- Kuntien ja valtion tuottamiin hyvinvointipalveluihin on kohdistunut suu- mis- ja muiden elinkustannusten sekä matalan palkkatason yhteisvaiku- ria muutoshaasteita viime vuosina. Verkostoituminen on tarkoittanut li- tus. sääntyvää yhteistyötä julkisen sektorin, yksityisten palvelutuottajien ja ns. kolmannen sektorin kesken. Kolmannen sektorin rooli palveluiden Tuloerojen kasvu on ollut selvää 1990-luvun jälkipuoliskolla. Se saattaa tuottajana on kasvanut myös EU:n rahoittamien työllistämishankkeiden olla yhteiskunnan tasaiselle kehitykselle haitallista, vaikka köyhimpienkin kautta. tulot nousisivat. Eri ryhmien taloudelliset intressit hajaantuvat, ja tuki universaalille hyvinvointimallille heikkenee. Kun suomalainen malli on Palveluiden yksityistämistä, toimintojen säätiöittämistä ja ulkoistamista, tukenut talous- ja työllisyyskehitystä, saattavat kasvavat tuloerot toimia alihankinnan ja kilpailuttamisen lisääntymistä toteutetaan niin kunnissa päinvastoin ja hidastaa talouskehitystä. Jotta taloudellisista syistä tapah- kuin valtiollakin. Kokemukset palveluiden kilpailuttamisesta ja tuvaan syrjäytymiseen ja köyhyyteen voidaan vaikuttaa, tarvitaan ennen yksityistämisestä ovat olleet suurelta osin kielteisiä niin palveluiden laa- kaikkea poliittista tahtoa suunnata yhteiskuntapolitiikkaa tasa-arvon ja dun, taloudellisuuden kuin myös työntekijöiden aseman näkökulmasta. oikeudenmukaisuuden edistämiseen. Samanaikaisesti tarve uusiin, entistä laajempiin, laadukkaampiin ja Sosiaalinen huono-osaisuus on monitasoinen ongelma. Taustalla on elä- yksilöllisempiin palveluihin kasvaa. Vanhustenhoidon tarve kasvaa ikä- män hallinnan ongelmia ja sukupolvesta toiseen ulottuvaa kasautuvaa rakenteen muutoksen myötä, ja koulutuksen merkitys on entistä tärkeäm- huono-osaisuutta. Huono koulutustaso, heikot sosiaaliset suhteet sekä pi niin yhteiskunnan ja talouden kehityksen kuin myös syrjäytymisuhkien huono terveydentila ja turvattomuus ovat kytköksissä toimeentulo-on- ehkäisyn kannalta. Sosiaalisten riskien torjuminen vaatii yhä gelmiin, mutta niitä ei voida ratkaista ainoastaan tulonsiirtoja lisäämäl- monipuolisempia toimenpiteitä. lä. Syrjäytymisuhkien alueellinen ja kaupunkien sisäinen eriytyminen kuvaa ongelman luonnetta. Hyvinvointipalveluilla on olennainen rooli Palvelutuotannon uudelleenorganisoinnin myötä on vaara, että palvelu- silloin, kun lisätään kansalaisten kykyjä tai taitoja oman elämänsä hallin- kokonaisuus pirstoutuu, palveluiden laatu heikkenee ja resurssien taan sekä osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien parantamiseen. yhteiskäyttö kärsii. Niin asiakkaan oikeusturva kuin myös valtion ja kun- Avainasemassa ovat päivähoito-, koulutus- ja työvoimapalvelut, ja eri- nan valvontavelvollisuus toteutuvat heikommin yksityisen ja kolmannen tyisesti lapsiperheille ja nuorille suunnatut tukitoimet ovat yhteiskun- sektorin tuottamissa palveluissa. nan tulevaisuutta ajatellen tärkeitä panostuksen kohteita. Suomalaisen hyvinvointimallin toimivuuden kannalta palvelutuotantoon kohdistuvat muutoshaasteet tuovat epävarmuutta. Jos palveluperusta rapautuu, julkisten palveluiden mahdollisuudet hyvinvoinnin lisäämi- sessä ja syrjäytymisuhkien ehkäisyssä heikkenevät. Kuntien erilaiset ta-SAK Hyvinvointi syntyy työstä 58 59 SAK Hyvinvointi syntyy työstä
  • 60. 5.4 SAK:n edustajakokouksen linjaukset Ansiosidonnaista sosiaaliturvaa on kehitettävä työelämän muutosten mu- kaisesti, jotta kaikki työelämään osallistuvat työsuhteiden muodosta tai hyvinvointiyhteiskunnan kehittämisessä kestosta riippumatta ovat sen piirissä. Vähimmäisturva täydentää ansio- sidonnaista sosiaalivakuutusta. SAK:n mielestä suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan keskeiset arvo- valinnat ovat oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvon edistäminen, Toimeentuloturvaa kehitettävä ja sen rahoitus turvattava syrjäytymiskehityksen estäminen sekä yhteiskunnallisen vakauden ja kilpailukyvyn vahvistaminen. Jos talous ja työllisyys kehittyvät suotui- Sosiaalivakuutuksen kehittämisessä keskeistä on ansioperusteisuus, sasti, on Suomessa mahdollista vahvistaa nykypohjaista lakisääteistä lakisääteisyys ja kattavuus. Sosiaaliturvan on oltava työhön kannustava, sosiaalivakuutusta, parantaa hyvinvointipalveluiden toimivuutta ja ke- koulutukseen ohjaava ja eri elämäntilanteissa joustava. Lisäksi hittää tulonsiirtoja. Sosiaaliturvan ja palveluiden rahoituksen turvaami- ansaintaperiaatetta tulee vahvistaa oikeudenmukaisuussyistä. Sosiaali- nen vaatii vastuullisuutta ja pitkäjänteisyyttä. turvaa säätelevien lakien on oltava ajanmukaisia, työelämän kehitystä vastaavia, toimivia ja selkeitä. Sosiaaliturvan on oltava yksilökohtaista, Työmarkkinajärjestöjen tulee neuvotellen sopia ansioturvan keskeisestä jolloin se kannustaa työhön ja koulutukseen sekä edistää tasa-arvoa. sisällöstä ja rahoituksesta. Sosiaaliturvalainsäädännön kolmikantainen valmistelu varmistaa oikeudenmukaisen lopputuloksen ja edistää yhteis- Työttömyysturva kunnan vakautta. SAK vaikuttaa hyvinvoinnin edistämiseen tukemalla Työttömyyskassojen maksama ansiosidonnainen työttömyysturva on kes- vakaata talouskasvua ja työllisyysasteen nousua sekä verotuksen ja sosi- keinen osa suomalaisen palkansaajan sosiaaliturvaa. Nykymuotoinen aaliturvan oikeudenmukaisuutta. kassajärjestelmä on paras tapa hoitaa työttömyysturva myös tulevaisuu- dessa. Ammattiyhdistysliikkeen hoitamien työttömyyskassojen kautta Syrjäytyminen estettävä voidaan jäsenille antaa tiedotusta, ohjausta ja neuvontaa jo työpaikka- tasolla. Kassojen hoitama työttömyysturva on tehokas, edullinen ja hal- Suomalaisen yhteiskunnan keskeisiä vahvuuksia ovat yhteiskunnan linnollisesti selkeä. vakaus, toimeentuloerojen pysyminen kohtuullisina sekä eri sosiaalis- ten riskien ja elämäntilanteiden varalle luotu toimeentuloturva. Kaikki- Suomen työttömyysturva on Euroopan maiden keskitasoa, muutamiin en kansalaisten saatavissa olevat hyvinvointipalvelut edistävät tasaver- keskeisiin kilpailijamaiden verrattuna jopa alle näiden tason. Työttömyys- taisuutta ja osallisuutta suomalaisessa yhteiskunnassa. SAK vaikuttaa turvan kehittämisessä tavoitteena tulee olla tason säilyttäminen ja epä- yhteiskunnallisen eriarvoisuuden tasoittamiseksi siten, että myös kohtien korjaaminen. Lamavuosina käyttöön otetusta prosentti- pienituloisimmat saavat osuutensa hyvinvoinnin kasvusta. vähennyksestä on luovuttava. Pätkätyöntekijöiden ja pitkäaikaistyöttö- mien asema on turvattava, ja sovitellun päivärahan ja lomakorvausten Työvoima-, koulutus- ja sosiaalitoimen tehokasta ja asiakaslähtöistä yh- jaksottamisen ongelmat on ratkottava siten, että edistetään työmarkki- teistyötä erityisesti paikallistasolla on edistettävä. Työvoima- ja koulutus- noiden toimivuutta ja parannetaan mahdollisuuksia myös lyhytaikais- palveluja on suunnattava siten, että työttömyyden pitkittymistä ja ten töiden vastaanottamiseen. Työttömille on tarjottava mahdollisuuk- syvenemistä ehkäistään ja että pitkäaikaistyöttömille rakennetaan pol- sia kehittää osaamistaan ja ammattitaitoaan. Lisäksi koulutusvakuutuksen kuja takaisin työelämään. Aktiivisen työvoimapolitiikan ja kuntouttavan epäkohtia on korjattava. työtoiminnan tuloksellinen hoitaminen edellyttää lisävoimavaroja niin työhallintoon kuin sosiaalitoimeenkin sekä määrällisesti että laadullisesti. Työttömyysturvan rahoitusperiaatteet uudistettiin vuoden 1999 alussa. Keskeinen uudistus oli suhdannepuskurin kerääminen työttömyys- Työvoimapolitiikan voimavaroista on huolehdittava, jotta mahdollisim- vakuutusrahastoon. Tavoitteena on lieventää työttömyysvakuu- man monelle pitkäaikaistyöttömälle voidaan tarjota työtä tai tusmaksujen heilahtelua työttömyysasteen vaihdellessa. Puskurin avul- työllistymiseen johtavaa koulutusta. Yhdistelmätukityöstä on kerryttävä la voidaan lieventää maksuvaihteluista aiheutuvia työllisyysvaikutuksia. työssäoloehto täysimääräisesti. Myös työttömyyskassojen omien puskurien kerääminen mahdollistettiin uudistuksessa. Työttömyysturvan rahoituksessa valtion tulee huolehtia peruspäivärahaa vastaavasta osuudesta täysimääräisesti. Lisäksi työttömyyskassojen toimintamahdollisuudet on turvattava.SAK Hyvinvointi syntyy työstä 60 61 SAK Hyvinvointi syntyy työstä
  • 61. 5.4 SAK:n edustajakokouksen linjaukset Ansiosidonnaista sosiaaliturvaa on kehitettävä työelämän muutosten mu- kaisesti, jotta kaikki työelämään osallistuvat työsuhteiden muodosta tai hyvinvointiyhteiskunnan kehittämisessä kestosta riippumatta ovat sen piirissä. Vähimmäisturva täydentää ansio- sidonnaista sosiaalivakuutusta. SAK:n mielestä suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan keskeiset arvo- valinnat ovat oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvon edistäminen, Toimeentuloturvaa kehitettävä ja sen rahoitus turvattava syrjäytymiskehityksen estäminen sekä yhteiskunnallisen vakauden ja kilpailukyvyn vahvistaminen. Jos talous ja työllisyys kehittyvät suotui- Sosiaalivakuutuksen kehittämisessä keskeistä on ansioperusteisuus, sasti, on Suomessa mahdollista vahvistaa nykypohjaista lakisääteistä lakisääteisyys ja kattavuus. Sosiaaliturvan on oltava työhön kannustava, sosiaalivakuutusta, parantaa hyvinvointipalveluiden toimivuutta ja ke- koulutukseen ohjaava ja eri elämäntilanteissa joustava. Lisäksi hittää tulonsiirtoja. Sosiaaliturvan ja palveluiden rahoituksen turvaami- ansaintaperiaatetta tulee vahvistaa oikeudenmukaisuussyistä. Sosiaali- nen vaatii vastuullisuutta ja pitkäjänteisyyttä. turvaa säätelevien lakien on oltava ajanmukaisia, työelämän kehitystä vastaavia, toimivia ja selkeitä. Sosiaaliturvan on oltava yksilökohtaista, Työmarkkinajärjestöjen tulee neuvotellen sopia ansioturvan keskeisestä jolloin se kannustaa työhön ja koulutukseen sekä edistää tasa-arvoa. sisällöstä ja rahoituksesta. Sosiaaliturvalainsäädännön kolmikantainen valmistelu varmistaa oikeudenmukaisen lopputuloksen ja edistää yhteis- Työttömyysturva kunnan vakautta. SAK vaikuttaa hyvinvoinnin edistämiseen tukemalla Työttömyyskassojen maksama ansiosidonnainen työttömyysturva on kes- vakaata talouskasvua ja työllisyysasteen nousua sekä verotuksen ja sosi- keinen osa suomalaisen palkansaajan sosiaaliturvaa. Nykymuotoinen aaliturvan oikeudenmukaisuutta. kassajärjestelmä on paras tapa hoitaa työttömyysturva myös tulevaisuu- dessa. Ammattiyhdistysliikkeen hoitamien työttömyyskassojen kautta Syrjäytyminen estettävä voidaan jäsenille antaa tiedotusta, ohjausta ja neuvontaa jo työpaikka- tasolla. Kassojen hoitama työttömyysturva on tehokas, edullinen ja hal- Suomalaisen yhteiskunnan keskeisiä vahvuuksia ovat yhteiskunnan linnollisesti selkeä. vakaus, toimeentuloerojen pysyminen kohtuullisina sekä eri sosiaalis- ten riskien ja elämäntilanteiden varalle luotu toimeentuloturva. Kaikki- Suomen työttömyysturva on Euroopan maiden keskitasoa, muutamiin en kansalaisten saatavissa olevat hyvinvointipalvelut edistävät tasaver- keskeisiin kilpailijamaiden verrattuna jopa alle näiden tason. Työttömyys- taisuutta ja osallisuutta suomalaisessa yhteiskunnassa. SAK vaikuttaa turvan kehittämisessä tavoitteena tulee olla tason säilyttäminen ja epä- yhteiskunnallisen eriarvoisuuden tasoittamiseksi siten, että myös kohtien korjaaminen. Lamavuosina käyttöön otetusta prosentti- pienituloisimmat saavat osuutensa hyvinvoinnin kasvusta. vähennyksestä on luovuttava. Pätkätyöntekijöiden ja pitkäaikaistyöttö- mien asema on turvattava, ja sovitellun päivärahan ja lomakorvausten Työvoima-, koulutus- ja sosiaalitoimen tehokasta ja asiakaslähtöistä yh- jaksottamisen ongelmat on ratkottava siten, että edistetään työmarkki- teistyötä erityisesti paikallistasolla on edistettävä. Työvoima- ja koulutus- noiden toimivuutta ja parannetaan mahdollisuuksia myös lyhytaikais- palveluja on suunnattava siten, että työttömyyden pitkittymistä ja ten töiden vastaanottamiseen. Työttömille on tarjottava mahdollisuuk- syvenemistä ehkäistään ja että pitkäaikaistyöttömille rakennetaan pol- sia kehittää osaamistaan ja ammattitaitoaan. Lisäksi koulutusvakuutuksen kuja takaisin työelämään. Aktiivisen työvoimapolitiikan ja kuntouttavan epäkohtia on korjattava. työtoiminnan tuloksellinen hoitaminen edellyttää lisävoimavaroja niin työhallintoon kuin sosiaalitoimeenkin sekä määrällisesti että laadullisesti. Työttömyysturvan rahoitusperiaatteet uudistettiin vuoden 1999 alussa. Keskeinen uudistus oli suhdannepuskurin kerääminen työttömyys- Työvoimapolitiikan voimavaroista on huolehdittava, jotta mahdollisim- vakuutusrahastoon. Tavoitteena on lieventää työttömyysvakuu- man monelle pitkäaikaistyöttömälle voidaan tarjota työtä tai tusmaksujen heilahtelua työttömyysasteen vaihdellessa. Puskurin avul- työllistymiseen johtavaa koulutusta. Yhdistelmätukityöstä on kerryttävä la voidaan lieventää maksuvaihteluista aiheutuvia työllisyysvaikutuksia. työssäoloehto täysimääräisesti. Myös työttömyyskassojen omien puskurien kerääminen mahdollistettiin uudistuksessa. Työttömyysturvan rahoituksessa valtion tulee huolehtia peruspäivärahaa vastaavasta osuudesta täysimääräisesti. Lisäksi työttömyyskassojen toimintamahdollisuudet on turvattava.SAK Hyvinvointi syntyy työstä 60 61 SAK Hyvinvointi syntyy työstä
  • 62. Työeläke 300 päivää eikä henkilöllä ole oikeutta eläkkeeseen, aiheuttavat väliinputoamisia. Niinpä sairausajan enimmäisajan jälkeen työnantajan Työeläke on jatkopalkkaa vanhuuden, työkyvyttömyyden, pitkittyneen työllistämisvelvollisuutta tulee lisätä, ja väliinputoamisten estämiseksi työttömyyden ja perheen huoltajan kuoleman varalta. Työeläkkeen tar- tulee myös selvittää mahdollisuus maksaa sairauspäivärahaa 300 päivän koitus on kohtuullisen elintason turvaaminen eläketapahtuman jälkeen. jälkeen tai myöntää joustavammin työkyvyttömyyseläkettä lyhyemmäksi Tämän takia työeläke on merkittävin osa suomalaisen palkansaajan ajaksi. sosiaalivakuutusta. Kansaneläke takaa vähimmäiseläketurvan niille, joi- den työeläke esimerkiksi pitkään jatkuneen osa-aikatyön tai omaisten Työperäisten sairauksien korvattavuutta on selkeytettävä tapaturma- ja hoitamisen takia on jäänyt pieneksi. ammattitautivakuutuksessa. Tapaturmavakuutuksen kustannukset kuu- luvat jatkossakin työnantajan yksin maksettaviksi. Eläkelakien selkeyttä ja ymmärrettävyyttä on parannettava. Työeläketur- van uskottavuutta ja oikeudenmukaisuutta on vahvistettava. Sen takia Muu toimeentuloturva työeläkkeet on laskettava koko työhistorian ja eri työsuhteissa ansaittujen Lapsiperheiden taloudellinen toimeentulo on turvattava. Perhepoliittinen palkkojen perusteella, ja myös alle 23-vuotiaana tehty työ tulee lukea tuki on edelleen ohjattava verottomien lapsilisien kautta. Asumistukea vanhuuseläkettä kartuttavaksi. Samalla tulee parantaa TEL-indeksiä. on parannettava ja joustavoitettava niin, että se on oikeudenmukainen myös määräaikaisissa ja lyhyissä työsuhteissa työskenteleville. Lisäksi Keskimääräistä työnjättöikää on mahdollista positiivisin keinoin nostaa puolison tulojen vaikutusta työmarkkinatukeen on edelleen lievennettävä. lähemmäksi yleistä 65 vuoden vanhuuseläkeikää. Se edellyttää terveysvajeiden ehkäisyä siten, että kehitetään työoloja ja parannetaan aikuiskoulutusta koulutusvajeita paikkaamalla. Työpaikoilla on tärkeä- Laadukkaat hyvinvointipalvelut edistävät tä luoda joustavia mahdollisuuksia osallistua työelämään, jotta ikääntyvät tasa-arvoa voivat siirtää kokemustaan ja taitojaan nuoremmille. Koska kaikki eivät pysty jatkamaan työelämässä vanhuuseläkeikään asti, Laadukkaat, riittävät ja kaikkien saatavilla olevat hyvinvointipalvelut on tarvitaan edelleen myös varhaiseläkkeitä. Osa-aikatyön ja osa-aika- turvattava. Koulutus-, kulttuuri- ja hoitopalvelut sekä julkiset liikenne-, eläkkeen yhdistelmä on yksi hyvä vaihtoehto helpottaa ikääntyvien työs- turvallisuus- ja tekniset palvelut ovat olennainen edellytys palkkatyö- sä jaksamista. Työkyvyttömyyseläkkeiden lukumäärän kehitys riippuu hön osallistumiselle, alueiden elinkeinoille sekä työvoiman hallinnalle työkykyä ylläpitävien toimien tehokkuudesta ja siitä, löytyykö työmah- ja liikkuvuudelle. Myös hyvä hallintokulttuuri ja oikeusturva ovat osa dollisuuksia myös vajaakuntoisille. Työttömyyseläkettä tarvitaan turvaa- hyvinvointiyhteiskuntaa. maan toimeentulo ikääntyville pitkäaikaistyöttömille, kunnes työvoiman kysyntä ja tarjonta saadaan sellaiseen tasapainoon, että myös ikääntyvien Riittävät ja laadukkaat päivähoito- ja koulutuspalvelut ovat perheiden taidoille on käyttöä työelämässä. hyvinvoinnille tärkeitä edellytyksiä. Koulujen, päiväkotien ja terveyden- huollon toimin on tuettava syrjäytymisvaarassa olevia lapsiperheitä ja Työeläketurvan rahoitusta on kehitettävä vastuullisesti ja pitkäjänteises- nuoria. ti. Ikärakenteen muutoksesta ja eliniän pitenemisestä aiheutuviin kus- tannuksiin on varauduttava niin, että lisätään vanhuuseläkkeitä varten Julkisen sektorin organisaatioissa on turvattava tukipalveluja tuottavan tehtävää rahastointia. ja avustavan henkilöstön määrä. Sairaus- ja tapaturmavakuutus Julkisen vallan on kannettava vastuu verovaroin kustannettavien palve- Sairausvakuutuksen korvaustasoa on parannettava. Sairausajan palkan lujen tuottamisesta ja järjestämisestä, laadusta ja tuloksellisuudesta. Näitä maksamisjaksoja tulee lisätä niillä aloilla, joiden työehtosopimuksissa vastuita päättäjät eivät saa siirtää markkinoille, kilpailuttamisprosesseille maksukaudet ovat lyhyitä. Sairausvakuutuksen rahoitusta on tai kolmannen sektorin palvelutuottajille. selkeytettävä ja uudistettava. Tilanteet, joissa sairausvakuutuspäivärahaa on maksettu jo maksimimäärä Valtion on varmistettava, että kaikilla kunnilla on mahdollisuudet järjes-SAK Hyvinvointi syntyy työstä 62 63 SAK Hyvinvointi syntyy työstä
  • 63. Työeläke 300 päivää eikä henkilöllä ole oikeutta eläkkeeseen, aiheuttavat väliinputoamisia. Niinpä sairausajan enimmäisajan jälkeen työnantajan Työeläke on jatkopalkkaa vanhuuden, työkyvyttömyyden, pitkittyneen työllistämisvelvollisuutta tulee lisätä, ja väliinputoamisten estämiseksi työttömyyden ja perheen huoltajan kuoleman varalta. Työeläkkeen tar- tulee myös selvittää mahdollisuus maksaa sairauspäivärahaa 300 päivän koitus on kohtuullisen elintason turvaaminen eläketapahtuman jälkeen. jälkeen tai myöntää joustavammin työkyvyttömyyseläkettä lyhyemmäksi Tämän takia työeläke on merkittävin osa suomalaisen palkansaajan ajaksi. sosiaalivakuutusta. Kansaneläke takaa vähimmäiseläketurvan niille, joi- den työeläke esimerkiksi pitkään jatkuneen osa-aikatyön tai omaisten Työperäisten sairauksien korvattavuutta on selkeytettävä tapaturma- ja hoitamisen takia on jäänyt pieneksi. ammattitautivakuutuksessa. Tapaturmavakuutuksen kustannukset kuu- luvat jatkossakin työnantajan yksin maksettaviksi. Eläkelakien selkeyttä ja ymmärrettävyyttä on parannettava. Työeläketur- van uskottavuutta ja oikeudenmukaisuutta on vahvistettava. Sen takia Muu toimeentuloturva työeläkkeet on laskettava koko työhistorian ja eri työsuhteissa ansaittujen Lapsiperheiden taloudellinen toimeentulo on turvattava. Perhepoliittinen palkkojen perusteella, ja myös alle 23-vuotiaana tehty työ tulee lukea tuki on edelleen ohjattava verottomien lapsilisien kautta. Asumistukea vanhuuseläkettä kartuttavaksi. Samalla tulee parantaa TEL-indeksiä. on parannettava ja joustavoitettava niin, että se on oikeudenmukainen myös määräaikaisissa ja lyhyissä työsuhteissa työskenteleville. Lisäksi Keskimääräistä työnjättöikää on mahdollista positiivisin keinoin nostaa puolison tulojen vaikutusta työmarkkinatukeen on edelleen lievennettävä. lähemmäksi yleistä 65 vuoden vanhuuseläkeikää. Se edellyttää terveysvajeiden ehkäisyä siten, että kehitetään työoloja ja parannetaan aikuiskoulutusta koulutusvajeita paikkaamalla. Työpaikoilla on tärkeä- Laadukkaat hyvinvointipalvelut edistävät tä luoda joustavia mahdollisuuksia osallistua työelämään, jotta ikääntyvät tasa-arvoa voivat siirtää kokemustaan ja taitojaan nuoremmille. Koska kaikki eivät pysty jatkamaan työelämässä vanhuuseläkeikään asti, Laadukkaat, riittävät ja kaikkien saatavilla olevat hyvinvointipalvelut on tarvitaan edelleen myös varhaiseläkkeitä. Osa-aikatyön ja osa-aika- turvattava. Koulutus-, kulttuuri- ja hoitopalvelut sekä julkiset liikenne-, eläkkeen yhdistelmä on yksi hyvä vaihtoehto helpottaa ikääntyvien työs- turvallisuus- ja tekniset palvelut ovat olennainen edellytys palkkatyö- sä jaksamista. Työkyvyttömyyseläkkeiden lukumäärän kehitys riippuu hön osallistumiselle, alueiden elinkeinoille sekä työvoiman hallinnalle työkykyä ylläpitävien toimien tehokkuudesta ja siitä, löytyykö työmah- ja liikkuvuudelle. Myös hyvä hallintokulttuuri ja oikeusturva ovat osa dollisuuksia myös vajaakuntoisille. Työttömyyseläkettä tarvitaan turvaa- hyvinvointiyhteiskuntaa. maan toimeentulo ikääntyville pitkäaikaistyöttömille, kunnes työvoiman kysyntä ja tarjonta saadaan sellaiseen tasapainoon, että myös ikääntyvien Riittävät ja laadukkaat päivähoito- ja koulutuspalvelut ovat perheiden taidoille on käyttöä työelämässä. hyvinvoinnille tärkeitä edellytyksiä. Koulujen, päiväkotien ja terveyden- huollon toimin on tuettava syrjäytymisvaarassa olevia lapsiperheitä ja Työeläketurvan rahoitusta on kehitettävä vastuullisesti ja pitkäjänteises- nuoria. ti. Ikärakenteen muutoksesta ja eliniän pitenemisestä aiheutuviin kus- tannuksiin on varauduttava niin, että lisätään vanhuuseläkkeitä varten Julkisen sektorin organisaatioissa on turvattava tukipalveluja tuottavan tehtävää rahastointia. ja avustavan henkilöstön määrä. Sairaus- ja tapaturmavakuutus Julkisen vallan on kannettava vastuu verovaroin kustannettavien palve- Sairausvakuutuksen korvaustasoa on parannettava. Sairausajan palkan lujen tuottamisesta ja järjestämisestä, laadusta ja tuloksellisuudesta. Näitä maksamisjaksoja tulee lisätä niillä aloilla, joiden työehtosopimuksissa vastuita päättäjät eivät saa siirtää markkinoille, kilpailuttamisprosesseille maksukaudet ovat lyhyitä. Sairausvakuutuksen rahoitusta on tai kolmannen sektorin palvelutuottajille. selkeytettävä ja uudistettava. Tilanteet, joissa sairausvakuutuspäivärahaa on maksettu jo maksimimäärä Valtion on varmistettava, että kaikilla kunnilla on mahdollisuudet järjes-SAK Hyvinvointi syntyy työstä 62 63 SAK Hyvinvointi syntyy työstä
  • 64. tää lakisääteiset palvelut alueellaan asuville kansalaisille. Kuntien keski- näistä yhteistyötä on tuettava ja lisäksi kuntien ja valtion välistä kustannusvastuuta on täsmennettävä.SAK Hyvinvointi syntyy työstä 64