Your SlideShare is downloading. ×
Hitaan näivettymisen tie vai voimakas arjen vaikuttaja?
Upcoming SlideShare
Loading in...5
×

Thanks for flagging this SlideShare!

Oops! An error has occurred.

×

Introducing the official SlideShare app

Stunning, full-screen experience for iPhone and Android

Text the download link to your phone

Standard text messaging rates apply

Hitaan näivettymisen tie vai voimakas arjen vaikuttaja?

936
views

Published on

SAK:n tulevaisuuspuheenvuoro …

SAK:n tulevaisuuspuheenvuoro

Millaisia valintoja meidän on tehtävä, jotta SAK:lainen ay-liike on elinvoimainen vielä vuonna 2025? Laajan joukon ajatuksia on analysoitu ja koottu tulevaisuuspuheenvuoroksi

Published in: News & Politics

0 Comments
0 Likes
Statistics
Notes
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

No Downloads
Views
Total Views
936
On Slideshare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
1
Actions
Shares
0
Downloads
3
Comments
0
Likes
0
Embeds 0
No embeds

Report content
Flagged as inappropriate Flag as inappropriate
Flag as inappropriate

Select your reason for flagging this presentation as inappropriate.

Cancel
No notes for slide

Transcript

  • 1. SISÄLLYS 1. Johdanto 5 2. Toimintaympäristön muutossuunnat 8 Globalisaation seuraava vaihe 8 Väestö vanhenee ja monikulttuuristuu 9 Työelämän monimuotoinen ja ristiriitainen kehitys 11 Työmarkkinajärjestelmä muutoksessa 12 Poliittisen järjestelmän uskottavuuspaineet 13 Osallistuminen projektiyhteiskunnassa 14 3. SAK:n arvojen ajanmukaistaminen 16 Työ, työn merkitys, oikeus työhön 16 Solidaarisuus–oikeudenmukaisuus 17 Tasa-arvo, yhdenvertaisuus, moniarvoisuus 18 Demokratia–osallisuus 20 SAK:n toiminnan perustana ihmisarvo työelämässä 21 4. SAK:n mission kirkastaminen ja roolin selkeyttäminen 22 5. Järjestöllinen uudistaminen ja järjestäytymisen houkuttelevuuden lisääminen 26 SAK kansanliikkeenä, uudistajana ja keskustelun avaajana 26 Järjestäytymisen houkuttelevuuden lisääminen 28 Jäsenten vaikuttamisen mahdollisuuksien lisääminen 29 6. SAK:n vaihtoehtoiset tulevaisuuskuvat 31 7. Johtopäätöksiä 38 Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry Liitteet Kirjan ovat toimittaneet Eija Hietanen ja Eija Harjula. SAK:laisen liikkeen kehittäminen Sinisen meren strategiaa soveltaen 43Teksteistä vastaa osaltaan myös SAK:n Tulevaisuushankkeen ohjausryhmä. Konkreettisia toiminnan kehittämisehdotuksia 50 Kannen kuva Pauli Salmi. Prosessikuvaus Tulevaisuushankkeesta 51 Valkealan Painokarelia 2010 ISBN 978-951-714-266-3 3
  • 2. 1. JOHDANTO Tulevaisuushanke käynnistettiin SAK:n valtuuston 100-vuotisjuhlakokouksessa huhtikuussa 2007. Hanke sai alkunsa keskusteluista SAK:n periaateohjelman uudistamisesta. SAK:n periaatteiden nähtiin olevan edelleen pääosin ajankohtaisia, mutta erityisesti edunvalvontaympäristön muutos talouden kansainvälistymisen ja sopimuspolitiikan muutospaineiden myötä edellyttää SAK:n pe- rustehtävän ja tavoitteiden uudelleen määrittelyä. Jäsenliittojen tiivistyvä yhteistyö ja suuremmat liittokokonaisuudet nostivat keskusteluun keskusjärjestön roolin ja tehtävät. Tiivistyvän yhteis- työn rinnalla oli nähtävissä myös liittojen keskinäistä rajankäyntiä edunvalvonnasta sekä järjestö- ja sopimusrajoista. Myös voimassaolevan periaateohjelman vanhentunut kieliasu ja ilmaisutapa nähtiin perusteena ohjelman uudistamiselle. Periaateohjelman uudistamisen sijaan päätettiin käynnistää laajempi hanke, jossa mietitään, mitä meidän pitäisi tehdä nyt, jotta SAK:lainen ammattiyhdistysliike olisi elinvoimainen vielä vuonna 2025. Tulevaisuushanke päätettiin toteuttaa avoimena ja vaihe vaiheelta etenevänä prosessina, jossa osallistujina ovat SAK:n hallinto, SAK:n ja liittojen aktiiveja, liittojen asiantuntijoita, työelä- män ja yhteiskuntapolitiikan asiantuntijoita ja tutkijoita sekä muiden kansalaisjärjestöjen asian- tuntijoita. Tavoitteena oli saada keskusteluun mukaan myös nuoria ja vielä tällä hetkellä koulussa olevia, eli tulevia ammattiyhdistysliikkeen jäseniä. Vaiheittain etenevä, avoin ja yhteinen prosessi nähtiin hankkeessa arvokkaana ja hyödyllisenä jo itsessään. Tavoitteeksi asetettiin kuitenkin myös konkreettiset toimenpide-esitykset SAK:n ja SAK:laisen ay-liikkeen uudistamiseksi. Ensimmäisessä vaiheessa pyrittiin hahmottamaan toimintaympäristön muutossuuntia. Työtä teh- tiin SAK:n valtuuston työryhmissä, liittojen tulevaisuusfoorumissa, kahdessa selvityksessä ja kah- dessa seminaarissa sekä jäsenliittojen puheenjohtajien haastattelukierroksella. Toisessa vaihees- sa kiteytettiin SAK:n tulevaisuuden kannalta kriittiset kysymykset, ay-liikkeen kipukohdat. Nämä ovat asioita, joissa olisi löydettävä uusia linjoja ja toimintatapoja, jotta SAK:lainen ammattiyhdis- tysliike on elinvoimainen tulevaisuudessakin. Kriittisten kysymysten sisällön avaamiseksi kirjoitet- tiin aineisto ”Liike muutoksessa – muutos liikkeessä?”. Kolmannessa vaiheessa (viisi aluetilaisuut- ta, neljä teemaseminaaria ja verkkokysely) lähdettiin etsimään ratkaisuja kriittisiin kysymyksiin. Tarkempi kuvaus hankkeen vaiheista, eri tilaisuuksista ja niihin osallistuneista on liitteessä. Kaik- kiaan erilaisiin tilaisuuksiin osallistui n. 1 000 henkeä ja verkkokyselyyn samoin n. 1 000 henkeä.4 5
  • 3. Tämä raportti on hankkeen neljäs vaihe. Raportin tavoitteena on tiivistää hankkeen myötä nous- Katsoimme peiliin – mitä näimme? seet näkemykset toimintaympäristön muutossuunnista, SAK:n arvojen ja mission ajanmukaista- Seuraavat kuvaukset perustuvat SAK:n valtuuston jäsenten marraskuussa 2007 työstämiin misesta ja SAK:n perustehtävästä sekä koota esitykset ja ideat järjestölliseen uudistumiseen ja SAK:laista ammattiyhdistysliikettä kuvaaviin perususkomuksiin sekä keväällä 2008 tehtyyn laajan järjestäytymisen houkuttelevuuden lisäämiseen. Raportissa tukeudutaan aineistoon, joka on ker- mielikuvatutkimukseen. tynyt lukuisista keskusteluista eri seminaareissa ja tilaisuuksissa, tehdyistä selvityksistä ja verkko- kyselyn tuloksista. SAK on solidaarisuuden ja tasa-arvon edistäjä, edunvalvoja ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, pal- kansaajan turvapuskuri, uskottava ja luotettava sopimuskumppani, työelämän asiantuntija ja yh- Lopuksi raportissa piirretään SAK:laisen ammattiyhdistysliikkeen vaihtoehtoisia tulevaisuuden- teistyökykyinen toimija. SAK ei kuitenkaan ole nykyaikainen uudistaja, keskustelun avaaja, yksi- kuvia, skenaarioita. Tulevaisuudenkuvat ovat pelkistyksiä siitä, millaisia vaihtoehtoisia polkuja am- löä kunnioittava, työttömien asialla tai nuorille houkutteleva. mattiyhdistysliikkeellä on. Tulevaisuus rakentuu monista osasista, sellaisistakin, joihin emme itse voi vaikuttaa. Vahvasti ristiriitaisia näkemyksiä syntyy luonnehdinnoista toimintatavoiltaan puoluepoliittinen, vahva alueellinen vaikuttaja, työntekijöiden ja toimihenkilöiden liike, sisäisesti yhteistyökykyinen, Esittämällä nämä skenaariot haluamme korostaa, että tänään tehdyillä linjauksilla rakennamme järjestäytymistä edistävä. Tulevaisuudessa SAK:laisen ammattiyhdistysliikkeen tulisi olla aktiivi- koko ajan tulevaisuuden ammattiyhdistysliikettä. Jos haluamme uudistaa sitä, joudumme myös sempi ja aloitteellisempi yhteiskunnallinen keskustelija ja uudistaja, kansainvälistä yhteistyötä tekemään tietoisia valintoja ja ratkaisuja. rakentava, vahvemmin työttömän asialla, toimintatavoiltaan vähemmän puoluepoliittinen ja si- säisesti yhtenäisempi. (Pohjana SAK:n valtuuston jäsenten työstämät, liikettä kuvaavat perusus- Tulevaisuushanke on ollut ammattiyhdistysliikkeen oman toiminnan kehittämishanke. Olemme komukset ja valtuutettujen kannanotot niihin, marraskuu 2007.) yrittäneet hahmottaa, mitä ympärillämme tapahtuu ja miten meidän pitäisi muuttaa omaa toi- mintaamme, jotta olisimme vahvoja varsinaisessa päätehtävässämme, eli palkansaajien ja heidän SAK on iso, vahva ja voimakas. SAK toimii työntekijöiden puolesta ja turvaksi, edustaa työväes- perheidensä (fyysisen, sosiaalisen, henkisen) hyvinvoinnin edistämisessä. Ammattiyhdistysliike töä. Samanaikaisesti se on kaukainen, etäinen ja tavoittamattomissa, liikaa poliittisesti värittynyt, ei ole itsetarkoitus, vaan väline toteuttaa päätehtävää. Hankkeessa emme ole lähtökohtaisesti menneiden vuosien vaikuttaja, vanhahtava ja näkymätön. Suomi ilman ay-liikettä olisi kuitenkin pyrkineet luomaan uutta edunvalvontapolitiikkaa, vaan vahvempaa ammattiyhdistysliikettä. Myös karu paikka: samasta työstä maksettaisiin eri palkkaa, työntekijät tekisivät itse sopimuksia, työn- edunvalvonnan sisältöön on hankkeen kuluessa syntynyt uusia näkemyksiä, ja ne liittyvät saumat- antajat palkkaisivat aina halvimman työntekijän, työntekijä jäisi yksin. Jotain vastaava kuin ay-lii- tomasti pohdintoihin SAK:laisen liikkeen missiosta (SAK:n ”suuresta tehtävästä”) ja keskusjärjes- ke muodostuisi. (Mielikuvatutkimus helmikuu 2008, mukana suurta yleisöä, myös liittojen jäseniä, tön roolista. sekä erillinen nuorisoryhmä.) Tulevaisuushankkeen loppuraportti on puheenvuoro SAK:laisen ammattiyhdistysliikkeen välttä- mättömän uudistumisen suunnasta. Puhumme raportissa pääasiassa koko SAK:laisesta ammat- Tulevaisuushankkeen alussa peilistä siis katsoi vahva, voimakas, vaikutusvaltainen, luotet- tiyhdistysliikkeestä, sen arvoista, missiosta, visioista. Tuomme keskusteluun ideoita koko liikkeen järjestölliseksi uudistumiseksi. Jäsenliitot tekevät itsenäisesti päätökset oman edunvalvontansa tava, asiantunteva, solidaarinen ja tarpeellinen SAK. Samanaikaisesti SAK nähtiin jäykkänä, suunnasta ja järjestöllisestä toiminnasta. uudistuskyvyttömänä, kaukana palkansaajan arjesta olevana, vanhanaikaisena, keskinäi- sesti epäsolidaarisena, poliittisesti värittyneenä ja sen rooli epäselvänä.6 7
  • 4. 2. TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOSSUUNNAT länsimaissa pitäisi lisätä säästämistä ja investointeja. Vielä on näkemättä, kuinka sulavasti talou- den painotusten siirto tapahtuu. Globalisaation seuraava vaihe Muutos tuottaa ongelmia, mutta tilanteessa voi nähdä myös myönteisiä puolia. Tuotannollisten 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen talouselämää ja taloussanastoa hallitsi globalisaatio, ja infrastruktuuria uudistavien investointien lisääntyminen länsimaissa tarjoaa Suomen raskaam- jolla tarkoitetaan rajojen madaltumista sekä pääomien, tavaroiden, ihmisten ja ideoiden vapaam- malle teollisuudelle hyviä vientinäkymiä. Samaan aikaan Aasian kustannuskilpailukyky suhteessa paa liikkuvuutta. Maailmankauppa ja rajat ylittävät investoinnit kasvoivat nopeasti. Vielä nopeam- länsimaihin pienenee koko ajan. Tähän suuntaan vaikuttavat myös ilmasto- ja energiapolitiikan min kasvoivat maailmanlaajuiset pääomaliikkeet, finanssitransaktiot. Talous on yhä verkottuneem- myötä kohoavat kuljetuskustannukset, enää ei kannata rahdata aivan mitä tahansa maailman ää- paa, eikä varastoja ole, vaan tavarat tehdään kysynnän mukaan. Suurimpien yritysten liikevaihto reltä toiselle. ylittää monen valtion budjetin. Toisaalta pieniä ja keskisuuria yrityksiä on yhä enemmän, ja EU suosii pienyrittäjyyttä ja itsensä työllistämistä. 2000-luvun ensimmäinen vuosikymmen tullaan Palvelualojen kasvu jatkunee ja henkilökohtaisten palvelujen määrässä Suomi ottaa kiinni muuta muistamaan kiihkeän kuluttamisen ja teknologiahuuman kautena, joka rahoitettiin länsimaissa pit- Eurooppaa. Tätä kehitystä tukee yleinen tuottavuuden nousu ja väestön asteittainen keskittyminen kälti velkarahalla. kasvukeskuksiin. Globalisaation ensimmäinen vaihe alkoi 1980-luvulla ja päättyi globaaliin finanssikriisiin 2008. Se Valtion velkaantuneisuus jää talouskriisin jäljiltä pitkäksi aikaa korkeammalle tasolle. Työmarkki- oli talouselämän osalta yksisuuntaista anglosaksisen ja markkinavetoisen talousmallin leviämistä nat saattavat kuitenkin sopeutua uskottua nopeammin ja paremmin kuin 1990-luvun laman jäl- koko maailmaan. Kiina ja muut entiset kehitysmaat omaksuivat kapitalismin samalla kun muualla keen. Tämän ansiosta työllisyys tule palautumaan 2010-luvulla kriisiä edeltäneelle tasolle. Vuonna pyrittiin sopeutumaan kovenevaan kilpailuun. 2020 työllisyysasteen on mahdollisuus saavuttaa korkea, n. 75 prosentin taso. Työllisyyden para- neminen mahdollistaa julkisen talouden vakauttamisen, vaikka sen ohella joudutaan tiivistämään 2010- ja 2020-luvuilla globalisaatiossa siirrytään asteittain seuraavaan vaiheeseen. Yksisuuntai- kuntarakenteita sekä pidättäytymään hyvinvointiyhteiskunnan etujen ja palvelujen parantamises- sen globalisaation tilalle tulee monikasvoisempi globalisaatio, jossa mm. aasialainen versio kapita- ta useiksi vuosiksi. Jos työllisyys ei parane ja talous kohene, paineet hyvinvointivaltion ylläpitämi- lismista tulee haastamaan anglosaksisen mallin. Globalisaation ensimmäisen vaiheen lopettanut seen kovenevat. finanssikriisi osoitti, että markkinat eivät olleet täydellisiä eikä länsimaissa ollut kyetty löytämään oikeanlaisia sääntöjä markkinoiden epäonnistumisten rajoittamiseksi. Aasialaisessa kapitalismin Väestö vanhenee ja monikulttuuristuu versiossa valtion rooli voidaan nähdä huomattavasti vahvempana kuin anglosaksisessa. Länsi- mainen demokratia ei ole kaikille ihanne, johon tulisi pyrkiä. Jo nyt pohditaan, voiko kiinalainen Suomen väkiluku kasvaa, mutta pidentyneiden elinikien ja alhaisen syntyvyyden seurauksena päätöksentekojärjestelmä olla länsimaista tehokkaampi ratkomaan esim. ilmastonmuutoksen on- väes­ ö vanhenee. Samalla väestöllinen huoltosuhde heikkenee voimakkaasti: kun lapsia ja eläke- t gelmia. ikäisiä viime vuosina on ollut noin viisikymmentä sataa työikäistä kohden, vuonna 2026 suhteen on arvioitu olevan 70/100. Erityisen voimakkaasti väestön vanheneminen vaikuttaa syrjäseuduilla, Globalisaation seuraava vaihe ei siis välttämättä sisällä demokratian ystäville vain pelkkiä hyviä koska nuorten ja työikäisten muutto kaupunkeihin mitä todennäköisimmin jatkuu. uutisia, olkoonkin että globalisaation ensimmäisen vaiheen nähtiin sisältävän demokratiaa kaven- tavia puolia. Väestön vanheneminen lisää työssä jaksamista edistävien ratkaisujen tarvetta samaan aikaan, kun huoltosuhteen muutos korostaa entisestään työn tuottavuuden merkitystä. Elinkeinorakenteessa Suomi globalisaation seuraavassa vaiheessa väestön ikääntyminen nostaa hyvinvointipalveluiden kysyntää. Vuonna 2008 alkanut maailmanlaajuinen talouskriisi koetteli Suomea ankarasti. Vaikka oma ra- Maahanmuutto Suomeen on viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana lisääntynyt nopeasti, hoitusjärjestelmämme näyttäisi selviävän kriisistä vakaana, joudumme vastaanottamaan muiden ja ulkomaalaisten osuus väestöstä tullee edelleen kasvamaan selvästi nykyistä vajaata kolmea ylivelkaantuneiden talouksien korjausliikkeen huonot vaikutukset. Näyttää selvältä että maail- prosenttia suuremmaksi. Erityisen vahva muutos on pääkaupunkiseudulla, jossa tämänhetkisen mantalouden painopiste siirtyy Aasiaan entistä selvemmin, kun ylivelkaantunut länsi, lähinnä Yh- kehityksen jatkuessa joka neljännellä asukkaalla on vuonna 2025 maahanmuuttajatausta. dysvallat, ei voi jatkaa entisenlaista kulutustasoaan. Aasiassa tullaan kasvattamaan kulutusta, ja8 9
  • 5. Lisääntyvä maahanmuutto luo uutta pohjaa niin talouskasvulle kuin kulttuuriselle rikastumiselle. meentulo erilaisissa elämäntilanteissa, työn ja sosiaaliturvan yhdistämisen vaikeus sekä sosiaali- Samalla se aiheuttaa myös kustannuksia ja kulttuurisia yhteentörmäyksiä, mikä saattaa Suomessa- turvalainsäädännön ja byrokratian monimutkaisuus. kin lisätä ulkomaalaisvastaista ajattelua ja vahvistaa tätä hyväksikäyttävien poliittisten suuntaus- ten suosiota. Riskinä on etnisesti määrittyvän ”halpatyöväestön” vakiintuminen Suomen työmark- kinoille. Tämä vaikeuttaisi kaikkien työntekijöiden edunvalvontaa. Työelämän monimuotoinen ja ristiriitainen kehitys Yritysten toimintaympäristö on viime vuosikymmeninä kansainvälistynyt, eikä näköpiirissä ole Eriarvoistumisen riski kasvaa tämän kehityksen päättyminen tai suunnan kääntyminen. Suomalaiset työpaikat ovat yhä useam- Tuloerot ovat Suomessa kansainvälisesti verraten edelleen pienet, mutta niiden kasvu on ollut min osa kansainvälistä konsernia, ja suomalaiset työntekijät ovat entistä useammin tekemisissä 1990-luvun lopulla ja 2000-luvulla nopeaa. Suurituloisimman väestönosan tulot ovat kasvaneet muiden maiden työntekijöiden kanssa. Tämä kulttuurien kohtaaminen tuo muutospaineita työ- muita nopeammin ja samaan aikaan pienituloisten määrä on kasvanut. Maahanmuuttajien tulot paikkojen arkikäytännöille. Ylikansallisessa verkostotaloudessa työyhteisöjen tavat ja käytännöt ovat selvästi muita alhaisemmat ja työttömyys on yleisempää. muotoutuvat kotimaisen perinteen ja työehtosäädösten sekä muualta rantautuneiden toiminta- tapojen yhteisvaikutuksessa. Tuloerojen rinnalla on vahvistunut myös muu sosiaalinen eriarvoisuus. Terveyserot ovat merkittä- viä, esimerkiksi työntekijäammateissa työskentelevien miesten keskimääräinen elinikä on 2010-lu- Palkansaajien kannalta työelämän kansainvälistyminen sinänsä ei ole hyvä tai huono asia, sillä vulle tultaessa kuusi vuotta lyhyempi kuin ylemmissä toimihenkilöammateissa työskentelevien työpaikkojen toiminnot vaihtelevat työelämän laatuasteikolla suuresti. Tärkeintä on huomata työ- miesten. Koulutuksen sosiaalinen eriarvoisuus on pysynyt vahvana. Eniten ammatillista koulutusta elämän kasvava monimuotoisuus ja kehityksen ristiriitaisuus. Työelämän arjen näkökulmasta sekä saavat ne, joilla on jo korkea koulutustaso. Sosiaalinen liikkuvuus ei ole koulutuksessa edistynyt; hyviksi että huonoiksi luokiteltavien työpaikkojen määrää kasvaa. Tämä tarkoittaa työntekijöiden putkimiehen poika menee edelleen todennäköisesti toisen asteen ammatilliseen koulutukseen ja eriarvoistumisen lisääntymistä ja siten työntekijöiden keskinäisen solidaarisuuden vaikeutumista. opettajan tytär yliopistoon. Ilman erityisiä toimia sosiaalisen eriarvoistumisen riski kasvaa edel- leen. Ne työntekijät, jotka ovat työpaikan menestymiselle avainhenkilöitä, tulevat hyötymään työehto- jen kasvavasta paikallisuudesta ja ratkaisujen yksilöllistymisestä. Heidän mahdollisuutensa vaatia Suomalainen sosiaaliturva koostuu rinnakkain esiintyvistä ansio- ja perusturvasta sekä kattavis- erilaisia etuja kasvavat. ta hyvinvointipalveluista. Julkinen valta takaa kaikille laadukkaan toimeentuloturvan ja palve­ut, l jotka ra­ oitetaan yhteisesti verovaroin ja sosiaaliturvamaksuin. Suomalainen sosiaalipolitiikka h Työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksien paraneminen on myönteinen asia. Mutta seurauksena ei pyri pelkästään vähimmäistoimeentulon turvaamiseen, vaan sen tavoitteena on kohtuullisen voi olla se, että työnantajat alkavat arvioida entistä tarkemmin, ketkä ovat sellaisia työntekijöitä, elintason takaaminen koko väestölle sekä koko väestön vakuuttaminen keskeisten sosiaalisten ja joille kannattaa tarjota erilaisia aineellisia ja aineettomia etuja. Ne, jotka eivät valikoidu joukkoon, taloudellisten riskien varalta. ovat näiden lisääntyneiden mahdollisuuksien ulkopuolella. Organisaation näkökulmasta tehdään jakoja tärkeisiin ja vähemmän tärkeisiin työntekijöihin, ja työsuhde-edut laajassa mielessä (työsuh- Pohjoismaisen mallin pyrkimys tasa-arvoon sekä sosiaaliseen ja taloudelliseen turvallisuuteen deturva, aineellinen ja aineeton palkitseminen, työtehtävien mielekkyys, vaikutusmahdollisuudet on ajankohtaista tulevaisuudessa. Hyvinvointimalliin kohdistuu paineita kustannus- ja poliittisista jne.) seuraavat tätä jakoa. Kyse on työvoiman voimistuvasta yksilöllistymisestä ja markkinaehtois- syistä. Kansalaisten kannatus on vahva, mutta muutokset turvan tasossa ja palveluiden laajuudes- tumisesta. Ammattiyhdistysliikkeen on kyettävä toimimaan siten, että toiminta on kaikkien jäsen- sa saattavat tapahtua pikkuhiljaa, jos palveluiden laatua heikennetään kustannussyistä. ten mielestä hyödyllistä. Myös järjestelmän toimivuuteen kohdistuu muutospaineita. Hyvinvointiyhteiskunnan perusra- Työsuhteen turvallisuus tulee jatkossakin olemaan tärkeä asia, joskin yritysten halu ja mahdol- kenne, laajat julkiset palvelut ja syyperusteinen perus- ja ansioturva, on edelleen toimiva, mutta lisuus vastata tähän tarpeeseen oletettavasti heikkenee. Perinteiset työehdot, kuten palkka ja se kaipaa päivitystä vastaamaan paremmin uusia sosiaalisia ja taloudellisia riskejä. Nykyinen so- työajat tulevat olemaan jatkossakin hyvin tärkeitä palkansaajille, mutta niiden suhteellinen pai- siaaliturva on monimutkainen ja monilta osin vanhentunut kokonaisuus, joka tarvitsee jatkuvaa noarvo työelämän laadun indikaattoreina tulee pienenemään. Jo nyt on nähtävissä, kuinka alle päivittämistä. Polttavimmiksi ongelmiksi ovat nousseet järjestelmän kyky turvata kansalaisten toi- 30-vuotiaat korostavat vanhempia palkansaajia useammin työelämän elämyksellisyyttä eli sen psykologista ja sosiaalista tyydyttävyyttä. 10 11
  • 6. Työmarkkinajärjestelmä muutoksessa On epävarmaa, missä määrin paikallinen sopiminen tulevaisuudessa lisääntyy. Todennäköisesti paikallinen sopiminen etenee aaltoliikkeenä. Joissakin tilanteissa ja toimialoilla sen merkitys on Keskitetyn tulopolitiikan aika näyttää entisenlaisenaan olevan ohi. Elinkeinoelämän keskusliitto suurempi, toisaalla ja toisenlaisessa tilanteessa se puolestaan vähenee. Työnantajat ovat vaati- on sanoutunut siitä irti, eikä työntekijäpuolen halukkuus yksin riitä aikaansaamaan tulopoliittisia neet paikallisen sopimisen lisäämistä, erityisesti työehtosopimuksesta poikkeavaa sopimista. kokonaisratkaisuja. Alakohtaiset valtakunnalliset työehtosopimukset luovat edelleen työehdois- Myös työntekijäpuolella on haluja edistää paikallista sopimista, tosin eri syistä kuin työnantaja. ta sopimisen perustan, vaikka työnantaja- ja yrittäjäjärjestöt ovatkin esittäneet työehtosopimus- Sopiminen nähdään mahdollisuutena vaikuttaa työn organisointiin ja sisällön kysymyksiin. Paikalli- ten yleissitovuuden poistamista. Lisäksi työnantaja- ja yrittäjäjärjestöt ovat esittäneet muitakin sen sopimisen lisääminen saattaisi myös lisätä työntekijöiden aktiivisuutta ammattiyhdistystoimin- lainsäädännön heikennyksiä (kuten työsuhdeturvan heikentämistä) sekä lakko-oikeuden rajoit- taan. Paikallinen sopiminen on tulevina vuosina työmarkkinajärjestelmän kehittämisen asialistalla tamista, lakkosakkojen korottamista ja lakkojen aiheuttamien vahingonkorvausten määräämistä. edelleen. Työmarkkinajärjestelmän perusteita saatetaan pyrkiä murtamaan esimerkiksi perustamalla nk. keltaisia ammattiliittoja (työnantajan perustama ammattiliitto). Lakkotilanteissa saatetaan käyttää Se, onko työpaikoilla toimivaa luottamusmiesjärjestelmää ja koulutettuja luottamusmiehiä, on (ulkoimaista) vuokratyövoimaa. tulevan kehityksen näkökulmasta tärkeä kysymys. Erityisesti pienissä yrityksissä, joiden määrä todennäköisesti kasvaa, saattaa olla vaikeuksia löytää luottamusmiehiä. Kolmikantainen neuvotteluperinne toimii vielä 2010-luvun alkaessa, mutta siihen kohdistuu eri- tyisesti poliittisia paineita. Vuoden 2011 eduskuntavaalien jälkeen hallitusohjelmassa tullaan ot- tamaan kantaa kolmikantaiseen sopimiseen. Tällä linjauksella on keskeinen osa suomalaisen työ- Poliittisen järjestelmän uskottavuuspaineet markkinamallin tulevaisuutta muokattaessa. Vaalirahakeskustelu ja siihen liittyvät yksittäisten poliitikkojen sotkut ovat viime aikoina lisänneet kansan epäluottamusta poliittiseen päätöksentekoon. Todennäköisesti äänestämättä jättävien Työnantajapuolen koordinaatio palkka- ja muissa työehtokysymyksissä on toiminut ainakin hei- määrä lisääntyy entisestään. Nuoret eivät keksi syytä äänestää ja varttuneemmilla henkilöillä on kentyneen talouden oloissa. Niukkuutta jaettaessa on helppo olla tiukkana, mutta korkeasuh- syystä tai toisesta mennyt usko politiikkaan tai poliitikkoihin. Populistiset ja ns. tiukan moraalin danteen oloissa palkkojen ja työehtojen kontrollointi keskitetysti voi olla työnantajajärjestöille liikkeet saavat tulevaisuudessa lisää jalansijaa. Eläkeläiset ovat tulevina vuosina merkittävä poliit- mahdoton urakka. Yksittäisten ammattiliittojen halu lähteä mukaan yhteisiin tai koordinoituihin tinen voima, kun aktiiviset suuret ikäluokat ajavat heidän asioitaan. Sen sijaan työntekijäamma- ratkaisuihin on tuolloin keskeinen kysymys. teissa työskentelevien miesten poliittisen aktiivisuuden heikkeneminen jatkunee edelleen. Työn hankintatapojen muuttuminen ja työnantajien työehtoshoppailu tuovat rauhattomuutta työ- Hallituskoalitioissa on siirrytty selvästi parlamentaariseen suuntaan, jolloin vaalien voittajapuolue markkinoille. Todennäköisesti työn ulkoistaminen alihankkijoille, itsensä työllistäjille ja vuokratyö- pitkälti määrittää agendan perusteet ja tätä kautta todennäköisesti myös tulevat hallituskumppa- yrityksiin jatkuu. Myös eurooppalainen kehitys tukee tätä, koska Euroopan unionin työllisyysstra- ninsa. Tämä hitsannee jatkossa hallituspuolueita yhteen, kun vaikeitakin ratkaisuja tehdään pitkäl- tegian yksi kulmakivi on itsensä työllistäminen eri muodoissa. EU:n ajama työmarkkinamalli suosii ti jo hallituksen ohjelmaa laadittaessa. nykymuodossaan elinkeinojen oikeuksia. Työntekijät ovat osa koneistoa, jolla taataan kilpailukyky. Suomalaista politiikkaa on vuosikymmenet leimannut vahva konsensushenkisyys. On mahdollista, Yksi keskeinen politiikkalohko eli sosiaalipolitiikka on kansallisen päätöksenteon varassa. Suo- että blokkipolitiikka selkiyttää valintoja. Ennen vaaleja muodostetut koalitiot voivat tehdä yhteisiä malainen työmarkkinajärjestelmä toimii jatkossakin kohtuullisesti, mutta vaarana on, että sen ohjelmia ja tarjota äänestäjille etukäteen vaihtoehtoja, jotka kannustaisivat äänestämään. ulkopuolelle jää yhä useampi. Kokoaikaista ja toistaiseksi voimassa olevaa työsuhdetta pyritään murtamaan siten, että yhä useampi työsuhteen tunnusmerkistön täyttävä työ teetetään toimeksi- Poliittista toimintaympäristöä leimaa vahvasti median vaikutus yleisen mielipiteen muodostuk- antona tai muuna ei-työsuhteisena työnä, ellei ammattiliitto puutu asiaan. Myös erilaiset, sinänsä seen. Vaikka tiedotusvälineitä ei voi suoraan syyttää omistajiensa tai ilmoittajiensa äänitorviksi, lailliset työn teettämismuodot kuten vuokratyö sekä toimeksianto- ja freelancer-sopimukset li- vaikuttaa vallalla oleva arvoympäristö – tai sen tietoinen vastustaminen – median linjauksiin, aihe- sääntyvät jossain määrin. Työmarkkina- ja sopimusjärjestelmälle tämä tuo lisää haasteita. Järjes- piirien valintoihin ja näkökulmiin. Tiedotusvälineiden omistuspohja näyttää edelleen keskittyvän. töjen on päätettävä, miten vuokratyöntekijöiden edunvalvonta järjestetään ja miten uusiin työn- tekomuotoihin on suhtauduttava. Myös yritystoiminnan kansainvälistyminen muuttaa kansallisten liittojen edunvalvontaa.12 13
  • 7. Vallallaan oleva tietoyhteiskunnan murros on muuttanut tiedonhankintatapojen lisäksi myös Järjestörakenteiden hidas muutos tiedonvälityksen vastuukysymyksiä. Etenkin nuoremman polven on helpompi luottaa internetin Ammattiliittojen yhteistyön tiivistämistä on perusteltu mm. tehokkuudella ja sillä, että liittofuusiot kautta välittyviin ”aitoihin”, eli välikädettömiin tietolähteisiin. Mediakritiikin tulisi kuitenkin olla estävät keskinäisen jäsenkilpailun. Työttömyyskassojen ja liittojen yhdistyminen ei kuitenkaan ole suurimmillaan, kun välistä on poistunut riippumattomien tiedonvälityksen ammattilaisten, toimit- edennyt odotetusti. Vaikka suurissa liittokokonaisuuksissa on selviä tehokkuusetuja, ammatillisen tajien, ammattikunta. Taistelussa tiedon valtavirrasta erottumiseen käytetään kyseenalaisiakin identiteetin vahvistuminen ja tunnetason kokemukset yhteenkuuluvuudesta saattavat olla vai- keinoja. Populismi, tuotesijoittelu ym. ovat hätähuutoja oman sanoman esille saamisen puolesta. keampia saavuttaa suurissa liittokokonaisuuksissa. Tällä hetkellä näyttää siltä, että liittojen yhdis- Myös järjestömaailma joutuu miettimään, mitkä ovat sen keinot saada sanansa kuuluviin. tyminen on hidasta ja rajariidat jatkuvat. Osallistuminen projektiyhteiskunnassa Myös palkansaajakeskusjärjestöjen yhdistyminen on tulevien vuosien keskusteluissa väistämät- tä mukana. Työntekijöiden ja toimihenkilöiden asema työelämässä samankaltaistuu edelleen. SAK:laista ay-liikettä voidaan kuvata ns. vanhan, suljetun liikkeen piirteillä. Järjestötoiminnan toi- Samanaikaisesti uusia rajoja saattaa syntyä esimerkiksi toimialojen välille. Työmarkkinapolitiikan mintatavat ja -muodot ovat hierarkkisia, ammattiyhdistysliikkeen kytkös valtioon läheinen ja de- muutokset yhdistettynä jäsenistöltä tuleviin tehokkuusvaatimuksiin lisäävät paineita keskusjärjes- mokratia edustuksellista. Toiminta perustuu elämänmittaiseen sitoutumiseen ja työ tähtää laajoi- tökentän uudelleenjärjestelyihin. On myös mahdollista, että eri keskusjärjestöihin kuuluvia liittoja hin sosiaalisiin ja yhteiskunnallisiin uudistuksiin. Liikettä ohjaa vahva oikeudenmukaisuuden eetos yhdistyy. Yritystoiminnan kansainvälistyminen ja tarve saada rajat ylittäviä työehtosopimuksia tai sekä voimakas yhtenäiskulttuuri. SAK:laisen liikkeen aktiivit ovat ainakin näennäisesti sisäisesti puitesopimuksia voi vaikuttaa siihen, että saattaa syntyä ylikansallisia ammattiliittoja. hyvin samanmielisiä ja yhtenäisiä – ihmisillä on tuttu ja turvallinen olotila, he jakavat yhteiset ar- vot. Samanaikaisesti lähes kaikki ulkoapäin tuleva koetaan uhaksi, tarvetta muutokselle tai uuden oppimiselle ei tunnisteta eikä tunnusteta. Asioita hoidetaan, niin kuin niitä on hoidettu jo useiden vuosikymmenien ajan. Järjestöpolitiikan tutkijat ovat nimenneet nyt järjestötoiminnan vallankahvassa olevat henkilöt viimeisiksi vahvan sitoutumisen, ns. järjestösukupolven edustajiksi, joille ylläkuvattu toimintamalli on luonteva ja toimiva. Nykymuotoiset toimintatavat eivät puhuttele tai houkuttele nuorempien sukupolvien edustajia. He odottavat toiminnalta elämyksellisyyttä, projektiluonteisuutta, nopeita tuloksia sekä selvää henkilökohtaista hyötyä. Aktivismin keskiössä on ihminen itse ja kiinnostuksen kohteena on konk- reettinen toiminta, ei esimerkiksi yhdistysten hallintoon osallistuminen. Sukupolvea kutsutaankin projektisukupolveksi, jonka edustajat ovat valmiita sitoutumaan ja toimimaan sellaisen asian tai hankkeen puolesta, jonka he kokevat henkilökohtaisesti hyödylliseksi. Osallistumisen pitää olla helppoa, mielekästä ja vaikuttavaa. Järjestötoiminnan kannalta tarkasteltuna postmoderni yhteiskunta luo hauraita, yhteen päämää- rään keskittyviä yhteisöjä, joiden elinkaari on suhteellisen lyhyt. Yhteisöt tarvitsevat toimintansa ylläpitämiseksi spektaakkeleita, jotka vetoavat ihmisten tunteisiin. Voidaan puhua myös kevytakti- vismista, jossa toiminta ei kiinnity vakiintuneisiin rakenteisiin, vaan arjen valintoihin, omaa elämää lähellä oleviin, konkreettisesti koettavissa oleviin asioihin.14 15
  • 8. 3. SAK:N ARVOJEN AJANMUKAISTAMINEN Ihmisten suhde työhön on väljentynyt ja välineellistynyt. Työ ei ole enää itsestään selvästi elä- män keskiössä, itsensä kehittämiselle on monia muitakin väyliä. Samanaikaisesti odotukset työlle ”SAK:n toiminta perustuu vapauden, solidaarisuuden, tasa-arvon, demokratian ja rauhan ihantei- ovat kasvaneet; työn odotetaan olevan mielenkiintoista ja mielekästä, ammatillinen identiteetti ja siin kaikkea riistoa ja sortoa vastaan”. SAK:n vuonna 1991 hyväksytyn periaateohjelman arvot ovat ammattiylpeys korostuvat. Vaikutusmahdollisuudet omaan työhön, työaikoihin ja työn rytmittämi- tärkeitä edelleenkin. Tulevaisuushankkeessa on pohdittu, mitä nämä arvot tänä päivänä tarkoitta- seen lisäävät työmotivaatiota. Työn pitäisi olla inhimillistä, ”ihmisen kokoista”. Työn pitää niveltyä vat. Olennaista arvoista keskusteltaessa on se, miten SAK:laisen ammattiyhdistysliikkeen toimijat luontevasti muuhun elämän kokonaisuuteen. Työelämältä odotetaan kuitenkin ennen kaikkea tur- yhteisiin arvoihin sitoutuvat. SAK:laisen ammattiyhdistysliikkeen voima on perustunut yhteisiin vallisuutta. arvoihin ja niiden taustalla olevaan yhteiseen näkemykseen yhteiskunnan lainalaisuuksista ja ke- hityksestä. Näyttää ajoittain siltä, että tulkitsemme näitä arvoja eri tavoin. Ammattiyhdistysliikkeen on kyettävä vastaamaan ihmisten monitahoisiin odotuksiin. Ammatti- identiteettiin liittyvät kysymykset pitää huomioida entistä paremmin. Myös liittorakenteiden mah- On tärkeää pyrkiä tunnistamaan todelliset toimintaa ohjaavat arvot ja niihin liittyvät ristiriidat. dollisesti tiivistyessä on tärkeää huolehtia siitä, että panostus ammatillisiin kysymyksiin vahvistuu. Julkilausuttujen arvojen lisäksi on SAK:n linjauksiin ja toimintaan vaikuttavia, julkilausumattomia Edunvalvontapolitiikassa on kyettävä ottamaan huomioon työelämän moninaistuminen. Työelä- arvoja, jotka saattavat olla osittain ristiriidassa julkilausuttujen arvojen kanssa. Tämä näkyy sa- män muutosten ennakointiin ja heikkojen signaalien tunnistamiseen pitää panostaa entistä enem- nojen ja tekojen ristiriitana, joka vähentää uskottavuutta ja turhauttaa toimijoita. Ammattiyhdis- män. tysliikkeen toiminta on edunvalvontakeskeistä, ja niin sen tulee ollakin. Se on kuitenkin johtanut pragmaattisuuden korostamiseen, jolloin konkreettiset teot saattavat olla tai näyttävät olevan ris- Osallistumisen mahdollisuuksia ammattiyhdistysliikkeen toimintoihin on kehitettävä myös siitä tiriidassa arvojen ja ihanteiden kanssa. näkökulmasta, että väljempi suhde työhön saattaa tarkoittaa väljempää suhdetta ammattiyhdis- tysliikkeeseen. Arvoristiriitoja ei sinänsä pidä karttaa tai pelätä. Arvoristiriidat toimivat parhaimmillaan kehityk- sen moottorina. Niiden kautta saattaa syntyä kuvaa niistä ”heikoista signaaleista”, jotka uudistus- Solidaarisuus–oikeudenmukaisuus kykyisen liikkeen on kuultava. ”Solidaarisuus on heikomman auttamista, yhteistä vastuuta ja keskinäistä avunantoa taloudel- lisen ja yhteiskunnallisen tasa-arvon toteuttamisessa. Solidaarisuutemme ulottuu alistettuihin ja Työ, työn merkitys, oikeus työhön syrjittyihin kaikkialla maailmassa.” (SAK:n periaateohjelma) ”Työ luo perustan aineelliselle ja henkiselle hyvinvoinnille ja sen kehitykselle. Työssään jokainen osallistuu yhteiskunnan rakentamiseen. Siitä syntyvät myös mahdollisuudet itsensä toteuttami- Solidaarisuus on heikomman puolella olemista. Käytännössä se saattaa tarkoittaa omista eduista seen. Siksi oikeus työhön on kansalaisoikeus.” (SAK:n periaateohjelma) luopumista toisen hyväksi. SAK:laisen ammattiyhdistysliikkeen toiminnassa solidaarisuus on vii- me vuosina liitetty solidaariseen palkkapolitiikkaan tai kansainväliseen solidaarisuuteen. Kansain- SAK on työn liike. Hyvinvointi syntyy työstä. Ammattiyhdistysliikkeen toiminta rakentuu palkka- välinen toiminta on globaalissa maailmassa entistä tärkeämpää, huonot työehdot jossakin päin työyhteiskunnan ajatukselle. Työelämä ei kuitenkaan enää perustu vain kokoaikaisten, toistaiseksi maailmaa saattavat johtaa työpaikkojen katoamiseen tai työehtojen heikentymiseen Suomessa. voimassa olevien työsuhteiden varaan, vaan työsuhteet ovat sirpaloituneet ja työsuhteen ja yrittä- Kansainvälinen solidaarisuustoiminta, eli työelämän räikeiden epäkohtien korjaaminen sekä työ- jyyden raja on hämärtynyt. Työn hankintaympäristö ja -tavat ovat jatkuvassa muutoksessa. Uusien ehtojen ja ay-oikeuksien parantaminen myös maailmalla on suomalaisen ay-liikkeen asia. ilmiöiden tunnistaminen ja hallinta on ammattiyhdistysliikkeelle elintärkeää, jotta liike voi toimia työntekijöiden hyvinvoinnin parantamiseksi. Tulevaisuushankkeen keskusteluissa solidaarisuus sanana ei juuri noussut esiin. Solidaarisuus näh- dään enemmänkin kansainvälisenä solidaarisuutena. Sosiaalisen eriarvoisuuden riskin kasvaessa ”Vahva, jäsenistään huolehtiva liike. Nykyajan työelämä on hyvin hauras. Irtisanominen on help- solidaarisuutta on peräänkuulutettava myös kotimaisena kysymyksenä. Tulevaisuushankkeessa poa, ihmisten turvallisuudentunne ja vakaus puuttuu. Ammattiliitolla tulee olla suurempi merkitys solidaarisuuteen liitetyistä kysymyksistä keskusteltiin oikeudenmukaisuuden kautta. ihmisen jokapäiväisen elämän turvaamisessa. Jäsenten tulee tuntea vahvan ammattiliikkeen tuki ja turva.” (verkkokysely)16 17
  • 9. ”Tasa-arvon ja oikeudenmukaisen yhteiskunnan puolesta toimiva liike. Ay-liike, joka olisi arvojoh- Maahanmuuttajien järjestäytyminen ja yhdenvertainen kohtelu työpaikoilla ja ay-liikkeessä näh- taja sekä vaikuttava toimija. Joka tekisi aloitteita oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvon lisäämisek- tiin tärkeäksi. Maahanmuuttajien työskentely on arkipäivää jo monilla aloilla. Kysymys on ihmisar- si niin työelämässä kuin yhteiskunnassa yleensä… ” (verkkokysely) vosta ja oikeudenmukaisuudesta. Oikeudenmukaisuus ja tasa-arvo/yhdenvertaisuus ovat SAK:laisille tärkeimmät arvot tulevaisuus- ”Monipuolinen liike. Ay-liike, joka ottaa osaa keskusteluun monella tasolla. Järjestää tapahtumia, hankkeen keskustelujen perusteella. Oikeudenmukaisuus on kuitenkin suhteellinen käsite, se jotka kokoavat erilaisia ihmisiä yhteen ja näin muodostaa monikulttuurista maailmaa. Aivan niin merkitsee erilaisia asioita eri ihmisille. Oikeudenmukainen palkkaus voi olla oikeudenmukaista kuin tähänkin asti huolehtii jäsentensä työelämään liittyvistä ongelmakohdista. Ymmärtää ottaa suhteessa työn vaativuuteen tai suhteessa koulutukseen. Voimme myös arvioida oikeudenmu- huomioon erilaisten ikäryhmien ja kulttuurien tarpeet osana kokonaisuutta.” (verkkokysely) kaisuutta lähtökohtien, mahdollisuuksien tai lopputulosten mukaan. Oikeudenmukaisuus on aina koet­tua oikeudenmukaisuutta, ja oikeudenmukaisuuden kokemus syntyy vain siten, että sen sisäl- Poliittinen moniarvoisuus keskustelutti paljon, ja siitä myös vallitsee eniten ristiriitaisia näkemyk- tö on yhdessä määritelty. siä. Se on kysymys, johon on helppo tarttua ja kaikilla on siitä mielipide, puolesta tai vastaan. SAK:n juuret ovat poliittisessa työväenliikkeessä, eikä sitä pidä yrittää pestä pois. Kysymys on siis tässäkin ”Oikeudenmukaisuus on ay-toiminnan perusta nyt ja tulevaisuudessa. Ihmisillä pitää olla tunne, yhdenvertaisuudesta. Vasemmistopuolueiden toiminta ay-liikkeessä on oikeutettua. SAK:n ja liit- että he ovat määrittämässä sitä oikeudenmukaisuutta, joka ay-liikkeessä vallitsee.” (verkkokysely) tojen on kuitenkin huolehdittava, että muiden ryhmien toiminnalle ei ole asetettu kynnyksiä. SAK:lle oikeudenmukaisuus on sitä, että ihmisiä kohdellaan oikeudenmukaisesti asemasta tai ”Moniarvoinen, jäsenistöä kuunteleva ay-liike. Ay-liikkeen tulee kunnioittaa jäsenistönsä mielipi- taustasta riippumatta. Oikeudenmukaisuus on heikomman puolella olemista ja (perusteettoman) teitä yhteiskunnallisesta katsontakannasta huolimatta, sillä meistä hyvin moni ei kuulu esimerkiksi eriarvoisuuden poistamista. SAK:n on työn liike, oikeudenmukaisuus tarkoittaa erilaisten työn perinteisiin ns. työväenpuolueisiin. Ay-liike ei saa olla sisäänpäin lämpiävä, jossa liittojen hallinnos- teon muotojen oikeudenmukaista kohtelua, tavoitteena täytyy erityisesti olla työelämässä hei- sa on edustettuna yksinomaan vasemmistopuolueiden edustajia. Kaiken perusta pitää olla ay-liike, koimmassa asemassa olevien puolustaminen. SAK on yhteiskunnallinen liike, ja yhteiskunnallisen joka on jäsenistönsä näköinen ja jos ei ole niin sen pitää sallia kehittyä sellaiseksi….” (verkkokysely) oikeudenmukaisuuden edistäminen on SAK:n asialistalla edelleen. Hankkeen kuluessa toisteltiin: ”politiikka pois ay-liikkeestä”. Tällä tarkoitettiin poliittista ryhmä- toimintaa. Yhteiskunnallista vaikuttamista, siis poliittista vaikuttamista, sen sijaan haluttiin lisätä. ”Oikeudenmukaisuuden on oltava tavoitteista ensimmäinen, ahneutta ei saa hyväksyä missään muodossa. (verkkokysely) Työväestön arvomaailmassa on korostunut yhdenmukaisuuden arvostus. Kuva suomalaisesta työ- väestöstä ja työelämästä ei ole enää yhdenmukainen, SAK:n jäsenistön taustat, asema työelä- mässä ja arvot poikkeavat toisistaan yhä enemmän. Ihmiset tekevät erilaisia valintoja elämässään yksilöllisemmältä pohjalta kuin aikaisemmin yhtenäiskulttuurin aikana. Erilaisuuden hyväksymisen Tasa-arvo, yhdenvertaisuus, moniarvoisuus ja suvaitsevaisuuden tulee näkyä yhdenvertaisuutta edistävän liikkeen omissa arvoissa. ”Tasa-arvo toteuttaa kaikkien ihmisten yhtäläisen mahdollisuuden kehittää itseään yksilönä ja Yhdenmukaisuuden paine on näkynyt myös liikkeen toiminnassa. Tiukka jako meihin ja teihin, yhteisön jäsenenä riippumatta sukupuolesta, iästä, äidinkielestä, rodusta, kansalaisuudesta, po- oikeaoppisiin ja vääräoppisiin on ylläpitänyt ennakkoluuloja. Moniarvoisen keskustelun edistämi- liittisesta tai muusta mielipiteestä, maailmankatsomuksesta, ruumiillisista tai henkisistä kyvyistä nen on uudistuskykyisen liikkeen elinehto. Tällaisten ristiriitojen kautta saatamme löytää nopeas- tai yhteiskunnallisesta asemasta.” (SAK:n periaateohjelma) ti muuttuvassa yhteiskunnassa ja työelämässä esiin nousevia uusia ilmiöitä ja voimme vaikuttaa niihin nopeammin ja tehokkaammin. Reipas keskustelu ei vähennä yhtenäisyyttä, vaan se viime Tasa-arvo on SAK:n perusarvo. Tulevaisuushankkeessa puhuttiin yhdenvertaisuudesta, jolla on kädessä vahvistaa yhteisyyttä. voitu paremmin kuvata tasa-arvon erilaisia ulottuvuuksia. Yhdenvertaisuuteen liitettiin erityises- ti kysymykset monikulttuurisuudesta, poliittisesta moniarvoisuudesta, ay-liikkeen hallintoelinten ”Avoin liike antaa erilaisten äänenpainojen ja näkemysten näkyä ja kuulua liikkeen sisällä.” (verk- monimuotoisuudesta, erilaisuuden hyväksymisestä ja suvaitsevaisuuden lisäämisestä niin työelä- kokysely) mässä kuin ammattiyhdistysliikkeen omassa toiminnassa.18 19
  • 10. Tulevaisuushankkeen keskustelujen perusteella mielikuva SAK:sta on yksioikoinen, oli puhe suku- pohdittiin, voidaanko samanaikaisesti tavoitella jatkuvaa taloudellista kasvua ja täystyöllisyyttä puolesta, iästä, etnisestä taustasta tai poliittisista mielipiteistä. Tämän kuvan oikaiseminen parem- sekä huomioida ympäristön kestävä kehitys. Tämä ristiriita ei herättänyt intohimoja. Yhtäältä min totuutta vastaavaksi edellyttää tekoja. Naisten, nuorten ja maahanmuuttajien todellinen lisää- nähtiin, ettei todellista ristiriita talouskasvun ja työllisyyden edistämisen ja ympäristön suojelun minen hallinnossa on yksi askel. Moniarvoisuuden edistäminen on erityisen tärkeää SAK:laisessa välillä ole. Monilla SAK:laisilla toimialoilla on suuri merkitys kestävän kehityksen edistäjänä (rai- ammattiyhdistysliikkeessä, jonka jäsenistö on tutkimusten mukaan ennakkoluuloisinta esimerkiksi de- ja joukkoliikenne). Monien vastaajien mielestä ympäristökysymykset on huomioitu oman alan suhteessa maahanmuuttajiin. tuotannossa hyvin. Toisaalta korostettiin, että ammattiyhdistysliike on ensisijaisesti työn liike, ei ympäristöliike. Myöskään energiapolitiikka ja kysymys ydinvoimasta eivät puhututtaneet tulevai- suushankkeeseen osallistuneita. Mitä moniarvoisempi liike on, sitä avoimempi ja helpommin lähestyttävä se on. Tästä huolimatta ammattiyhdistysliike joutuu ottamaan ympäristöasiat tavoitteen asettelussaan huomioon. Ammattiyhdistysliike on yhteiskunnallinen liike, emme voi sulkea silmiämme tavoit- teidemme pidemmän aikavälin vaikutuksista. Demokratia–osallisuus ”Demokratiassa ihmisillä on yhtäläiset vapaudet, oikeudet ja vastuut sekä edellytykset niiden SAK:n toiminnan perustana ihmisarvo työelämässä käyttämiseen niin työssä kuin vapaa-aikanakin. Demokratiassa päätökset perustuvat ihmisten samanlaisiin vaikutusmahdollisuuksiin.” (SAK:n periaateohjelma) Monet edellä kuvatuista asioista liittyvät kysymykseen ihmisarvosta. Onko työelämässä enää ih- misellä arvoa, vai onko talouden kaiken ylikäyvä mahti alistanut jo ihmisarvon? Ihmisarvo työelä- Tulevaisuushankkeessa demokratiasta ja osallisuudesta keskusteltiin pääasiassa liikkeen sisäise- mässä korostaa oikeudenmukaista kohtelua työssä, oikeudenmukaista palkkaa, kunnollista (mie- nä kysymyksenä. Hankkeessa keskusteltiin siitä, miten voisimme lisätä vaikutusmahdollisuuksia lekästä) työtä ja toimeentuloa, osallistumisen oikeuksien takaamista (myös maailmanlaajuisesti), ja aktiivisuutta omassa liikkeessämme. Toki osallisuus ja demokratia on huomattavasti laajempi erilaisuuden hyväksymistä ja suvaitsevaisuutta. kysymys, koska osallisuus ja vaikutusmahdollisuudet työelämässä ja yhteiskunnassa yleensäkin ovat perusarvoja. Työ: Työelämän turvallisuus, riittävä toimeentulo, työn mielekkyys ja inhimillisyys edunvalvontapolitiikan keskiössä. Osallisuus on aktiivinen käsite, osallisuus edellyttää tekoja, osallistumisen aktiivista mahdollis- Oikeudenmukaisuus: Oikeudenmukaisuus asemasta ja taustasta riippumatta (ts. sosiaalinen tamista. Hankkeessa osallisuutta lähestyttiin käytännöllisesti: Millaisilla keinoilla lisäämme ihmis- oikeudenmukaisuus). Eriarvoisuuden poistaminen, oikeudenmukaisuus ten vaikutusmahdollisuuksia? Kysymys on myös vallasta; jos haluamme lisätä jäsenten vaikutus- työelämässä ja yhteiskunnassa, erilaisten työn teon muotojen mahdollisuuksia, on meidän myös aidosti kuunneltava ja annettava tilaa erilaisillekin mielipiteille. oikeudenmukainen kohtelu. Ammattiyhdistysliikkeen on oltava demokraattinen, avoin, osallistava ja kuunteleva. Osallisuuden Yhdenvertaisuus: Yhdenvertaisuus sukupuolesta, iästä, työsuhteen muodosta, etnisestä lisääminen ammattiyhdistysliikkeen sisällä edellyttää vastuun ottoa ja vastuun antoa. taustasta, poliittisesta mielipiteestä riippumatta niin yhteiskunnassa, työelämässä kuin ay-liikkeen omassa toiminnassakin. Yhdenvertaisuus on ”Avoin, keskusteleva ja tasa-arvoinen liike. Avoimuudella päätöksenteon läpinäkyvyyteen ja jokai- samanarvoisuutta erilaisuudesta huolimatta. sella mahdollisuus osallistua, myös ne, jotka kritisoivat päätöksiä osallistumatta itse päätöksen- Moniarvoisuus: Erilaisuuden hyväksyminen ja suvaitsevaisuus työelämässä ja ay-liikkeen tekoon. Laajaa, useissa ryhmissä keskustelua ennen päätöksiä. Jokaisella tulisi olla mahdollisuus omassa toiminnassa. osallistua päätöksentekoon sukupuoleen, ikään tai rotuun katsomatta. Nykyaika ja netti antavat Osallisuus: Vaikutusmahdollisuudet työelämässä, yhteiskunnassa ja omassa tähän mahdollisuuden….” (verkkokeskustelu) liikkeessä. Ay-oikeuksien toimivuus. Ammattiyhdistysliike osallistaa, kuulee ja kuuntelee. Ympäristö–kestävä kehitys Ympäristökysymykset eivät juuri nousseet keskusteluun tulevaisuushankkeen tilaisuuksissa. Ym- päristön kestävyys toki nostettiin esiin ja korostettiin sen huomioimisen tärkeyttä. Aineistossa20 21
  • 11. 4. SAK:N MISSION KIRKASTAMINEN JA näkökulmasta. Missiossa pitäisi pystyä kertomaan, miksi jäsenen kannattaa maksaa jäsenmaksun- sa. Tavoitteena on löytää tasapaino liikkeen yhteiskunnallisen vastuun ja jäsenten työehtojen ja ROOLIN SELKEYTTÄMINEN arjen asioiden parantamisen välillä. SAK on keskusjärjestö, eli liittojen liitto. SAK:lainen ammattiyhdistysliike on kuitenkin paljon enemmän. Se on liike, jolla on yhteiset arvot ja päämäärät. SAK:n periaateohjelman arvojen, mis- SAK:laisen ammattiyhdistysliikkeen mission voisi tiivistää seuraavasti: sion ja vision tulisi ohjata koko SAK:laisen ammattiyhdistysliikkeen toimintaa. Keskusjärjestön roolin ja tehtävien määrittely ja rajaaminen sekä suhde liittojen toimintaan on samanaikaisesti SAK:laisen ammattiyhdistysliikkeen tehtävänä on työntekijöiden (taloudellisen, sosiaali- selkeästi täsmennettävä. sen ja henkisen) hyvinvoinnin ja osallisuuden parantaminen. Edunvalvonnan ja toiminnan tavoitteet nousevat jäsenten työstä ja arjesta. SAK:laisen ammattiyhdistysliikkeen ”suuri tehtävä”, missio SAK:n ja SAK:laisen ammattiyhdistysliikkeen olemassaolon oikeutusta on ajoittain perätty liikkeen Suomi ja SAK vuonna 2025: Turvallinen ja oikeudenmukainen työelämä, keskusteleva, ulkopuolelta. Tulevaisuushankkeessa keskusteltiin erityisesti keskusjärjestön tehtävästä, roolista ja asiantunteva ja uudistava ammattiyhdistysliike merkityksestä jäsenliitoille. Tärkeä on myös kysymys siitä, mikä on koko SAK:laisen ammattiyhdistys­ liikkeen ”suuri tehtävä”, missio. Miksi tämä liike on olemassa ja miksi sen tulee säilyä elinvoimaisena Visiot Suomesta ja SAK:sta vuonna 2011 tulevaisuudessakin? Nämä kysymykset liittyvät niihin arvoihin, joille järjestö toimintansa perustaa. Suomi on tasa-arvoinen, demokraattinen ja vauras hyvinvointiyhteiskunta. Sen kulmakiviä ovat täystyöllisyys, kunnolliset työsuhteet sekä oikeudenmukaisuus työelämässä, palkkauksessa ja tu- ”SAK:n tehtävänä on palkansaajien ja heidän perheidensä henkisen ja aineellisen hyvinvoinnin lonjaossa. Maamme kilpailukykyä ja menestystä tulee vahva demokraattisen yhteistyön malli ja lisääminen kaikissa elämän vaiheissa parantamalla palkka- ja työehtoja sekä ammatillisia, talou- tuloksellinen kolmikantayhteistyö. SAK on uudistuskykyinen työntekijöiden ja toimihenkilöiden dellisia, terveydellisiä, yhteiskunnallisia, sosiaalisia, ja sivistyksellisiä etuja, oikeuksia ja vapauk- keskusjärjestö sekä arvostettu yhteiskunta- ja työmarkkinapolitiikan suunnannäyttäjä. (SAK:n sia.” (SAK:n periaateohjelma) edustajakokouksen 2007 hyväksymä strategia) SAK on ottanut itsellensä kunniakkaan ja laajan tehtävän. Periaateohjelman luonnehdinta sopii Ammattiyhdistysliikkeen toiminta on usein saavutettujen etujen puolustamista, ja niin tulee olla- tähänkin päivään. Ammattiyhdistysliike lunastaa olemassaolon oikeutuksen vain, jos sen toimin- kin. Samanaikaisesti meillä on oltava kuva siitä, mitä haluamme saavuttaa ja millaista työelämää ta ja teot näkyvät palkansaajien ja heidän perheidensä arkielämässä: turvatummat työpaikat ja haluamme rakentaa. Joskus – ainakin teoriassa – saattaa kuitenkin olla niin, että jotkut saavutetuis- toimeentulo, inhimilliset työolot ja työajat, taitavat ja lähellä olevat luottamushenkilöt, toimivat ta eduista on sellaisia, jotka estävät unelman toteuttamista. Ammattiyhdistysliikkeellä täytyy olla hyvinvointipalvelut. Ammattiyhdistysliike ajaa jäsentensä elämässä välittömästi näkyviä etuja, rohkeutta uudelleenarviointiinkin. mutta meillä voi olla rooli myös välillisemmin näkyvissä hyvinvointietujen ajamisessa (esimerkiksi mahdollisuus kehittää itseään). SAK:n visiossa suomalaisesta yhteiskunnasta ja työelämästä vuonna 2025 korostuvat työelämän turvallisuus, työelämän monimuotoisuuden huomioiminen, työelämän kansainvälistyminen, ympä- Ammattiyhdistysliikkeen olemassaolon oikeutus on vahva. Se on näkynyt esimerkiksi säännölli- ristön kestokyvyn huomioiminen jne. sessä työmarkkinailmastotutkimuksessa. Tulevaisuushankkeen teettämässä mielikuvatutkimuk- sessa kuvailtiin, millainen Suomi olisi, jos ay-liikettä ei olisi ollut. Suomi olisi karu paikka: samasta työstä maksettaisiin eri palkkaa, työntekijät tekisivät itse sopimuksia, työnantajat palkkaisivat aina Jotta kykenemme toteuttamaan visiomme, SAK:n tulisi tarkkailla uusia ilmiöitä ja olla aktii- halvimman työntekijän, työntekijä jäisi yksin. Ammattiyhdistysliikkeen tehtävä löytyy hyvin konk- visempi ja rohkeampi, sen olemassaolon ja kannanottojen pitäisi näkyä arjessa. SAK:n tulisi reettisista asioista. olla asiantunteva, yhteiskunnan omatunto työelämään liittyvissä kysymyksissä. SAK:laisen ammattiyhdistysliikkeen tulisi myös tehdä töitä sisäisen eheyden ja solidaarisuuden vah- SAK:laisen ammattiyhdistysliikkeen missiota pitäisi tiivistää ja määritellä, mikä työssämme on vistamiseksi. olennaisinta. Tämä on tarpeen paitsi resurssien käytön kannalta myös sanomamme tiivistämisen22 23
  • 12. SAK:n rooli, tehtävät ja vaikutuskanavat yksittäisen ihmisten asioita. Näiden kahden painotuksen välillä on tasapainoiltavaa. Jälkimmäinen on liittojen toiminta-aluetta, mutta myös keskusjärjestön visiossa ja imagossa tulee näkyä työpaik- ”SAK on yhteiskunnallinen etu-, painostus- ja kansalaisjärjestö. Työmarkkinajärjestönä SAK pyrkii kojen arjen näkökulma. tavoitteisiinsa ensisijaisesti neuvotellen ja sopien, mutta on tarvittaessa valmis eriasteisiin painos- tus- ja työtaistelutoimiin. Yhteiskunnallisena uudistusliikkeenä se vaikuttaa poliittiseen päätök- Keskusjärjestön ja liittojen tulisi määritellä täsmällisesti kunkin tahon rooli yhteisen mission to- sentekoon ja yleiseen mielipiteeseen. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää SAK:n ja sen jäsen- teuttamisessa. Keskinäinen kilpailu, epäluottamus ja järjestö- ja sopimusrajariidat syövät koko liik- liittojen ja jäsenistön yhteistyön jatkuvaa voimistamista.” (SAK:n periaateohjelma) keen voimavaroja ja uskottavuutta. ”Muuttuvassa kansallisessa ja kansainvälisessä toimintaympäristössä SAK takaa jäsenliitoilleen mahdollisuuden huolehtia jäsentensä sopimuspohjaisista vähimmäistyöehdoista, perusoikeudet ja turvan työelämässä, palkkaperusteisen sosiaaliturvan sekä vaikutusväylän työelämän ja yh- teiskunnan kehittämiseen.” (SAK:n toiminta-ajatuksesta, hyväksytty edustajakokouksessa 2007) Keskusjärjestön tehtävät ovat muutoksessa, koska sopimusjärjestelmän on muuttunut. Aiemmin TUPOjen kautta vahva asema on murtunut, ja keskustelu keskusjärjestön roolista ja työnjaosta liittojen kanssa on ollut vilkasta. Rooli tulee määritellä uudessa tilanteessa. SAK on liittojen liitto. Liitot ovat SAK:n omistajia, keskusjärjestöä ei ole olemassa ilman liittoja ja niiden tukea. Liittojen tulisi vahvemmin ilmaista näkemyksensä keskusjärjestön roolista. Tulevai- suushankkeessa käytyjen keskustelujen (erityisesti valtuustossa, liittopuheenjohtajien haastatte- luissa ja liittojen hallinnoissa) pohjalta näyttää siltä, että liitoilla on erilaisia näkemyksiä asiasta. Jotkut näkevät keskusjärjestön liittoja palvelevana asiantuntijaorganisaationa, toiset taas korosta- vat sitä, että keskusjärjestön tulee toimia liittojen näkemyksiä kokoavana, tulkitsevana ja yhteen sovittavana etujärjestönä. Keskusjärjestö ei ole liittojen ulkopuolella eikä liittojen vastapuoli. Olennaista keskusjärjestön roolin ja tehtävien kannalta on se, onko keskusjärjestö tulevaisuudes- sakin työmarkkina- tai kolmikantasopimuksia tekevä osapuoli ja mukana yhteiskuntapoliittisessa päätöksenteossa. Vaikka tulopoliittisia kokonaisratkaisuja ei tulevaisuudessa tehtäisi, myös kol- mikantasopimisen työnjako on liittojen kanssa selkeästi sovittava. On yhdessä päätettävä, missä asioissa keskusjärjestöllä on liittojen mandaatti sopia asioista. Sosiaalivakuutusasiat ja työelämän lainsäädäntö ovat kuuluneet kolmikantasopimiseen. Hanka- lammin sovittava kokonaisuus keskusjärjestöjen ja liittojen työnjaossa on yhteiskuntavaikutta- misen, lobbaamisen, kohteena olevat asiat, kuten verotus, elinkeinopolitiikka, sosiaaliturva (ml. palvelut), koska liitoilla on näissä asioissa erilaisia painotuksia. Jatkuvien keskustelujen kohteena ovat myös järjestötoimintaan, järjestäytymisen edistämiseen ja ay-koulutukseen liittyvä asiat. Keskusjärjestön rooli painottuu työmarkkina- ja yhteiskuntapoliittiseen vaikuttamiseen. SAK:laisen ammattiyhdistysliikkeen pitäisi kuitenkin näkyä työpaikoilla ja lunastaa paikkansa myös hoitamalla24 25
  • 13. 5. JÄRJESTÖLLINEN UUDISTUMINEN, vaikeaselkoista. Viesti jää ihmisille epäselväksi ja vieraaksi. Lisäksi koettiin, että SAK:n liittojen väliset jännitteet ja ristiriidat heikentävät kuvaa entisestään. JÄRJESTÄYTYMISEN HOUKUTTELEVUUDEN LISÄÄMINEN SAK:lta odotetaan selkeää, tavallisen kansalaisen ymmärrykselle tarkoitettua tietoa ja viestintää. SAK:lta odotetaan myös jalkautumista ihmisten keskuuteen, oppilaitoksia unohtamatta. Sen tulisi SAK:lle sanana ja terminä annetaan useita eri merkityksiä. Toisinaan SAK edustaa koko ay-liikettä, jakaa tietoa ay-liikkeestä yleensä, ajankohtaisista asioista sekä jäsenyyden eduista. SAK:n pitää toisinaan sillä viitataan keskusjärjestöön ja sen työntekijöihin. Vaikka Tulevaisuushankkeen tavoit- jatkossakin keskittyä työntekijöiden etujen valvontaan, mutta uudistaa toimintatapojaan niin, että teena on ollut pohtia koko SAK:laisen ay-liikkeen haasteita, nousee aineistoista selkeitä epäjoh- toiminnassa on enemmän rohkeutta ja aktiivisuutta. donmukaisuuksia juuri järjestöllistä uudistumista ja järjestäytymistä käsittelevissä kohdissa. Mitä ohuempi side tai suhde SAK:laiseen ay-liikkeeseen on, sitä useammin viitataan SAK:hon riippu- SAK:n perustehtävänä nähdään edelleenkin työntekijöiden edunvalvonta ja oikeuksien puolus- matta siitä, kohdistetaanko toive konkreettisesti ammattiliitolle vai keskusjärjestölle. SAK on siis taminen. Ihanteellinen ay-liike rakentaa perusturvallisuutta ja jatkuvuutta, jonka myötä toteutuu ihmisten puheessa yleiskäsite ammattiyhdistysliikkeelle maassamme. tasa-arvo työelämässä ja SAK:n liitot ovat keskenään tasavertaisia ja yhtä arvostettuja. SAK:lainen ay-liike on visionääri, joka aistii työelämässä ja yhteiskunnassa tapahtuvat muutokset, pitää huolta SAK:laisen ay-liikkeen järjestöllistä uudistumista koskevat haasteet näkyvät parhaiten alueilla teh- myös nuorista ja työttömistä sekä kehittää työhyvinvointia. Liike ei ”hylkää” jäseniään tehtaan tävässä työssä. Kahdeksalla ammattiliitolla on aluetoimistoverkosto, minkä lisäksi keskusjärjestön portille; siltä odotetaan, että työntekijöiden arkipäivän asiat ja arjessa selviäminen ovat tärkeä osa alueorganisaatio koostuu viidestä toiminta-alueesta, joilla sijaitsee 13 toimipistettä. Ammattiliitto- ay-liikkeen toimintaa ja tavoitteita. jen henkilöjäsenet organisoituvat ammattiosastoiksi, jotka puolestaan voivat olla jäseninä SAK:n paikallisjärjestöissä. SAK:n paikallisjärjestöt edustavat keskusjärjestöä paikallistasolla. Ne ovat SAK:n pitäisi myös olla keskustelunavaaja, joka ei kunnostaudu olemalla hiljaa. Nuoria ja maahan- osa SAK:ta ja niillä on virallinen asema SAK:n organisaatiossa. muuttajia pidetään sekä haasteena että mahdollisuutena – etenkään nuoria ei kiinnosta kunniakas menneisyys vaan haastava tulevaisuus. Tarvitaan tahtoa ja tilaa nuorten tulla mukaan. Vanhojen Ammattiosastoja on maassamme noin 3 000 ja SAK:n paikallisjärjestöjä yhteensä noin 110. Alu- ”jäärien” on siirryttävä hallitusti taustalle ja houkuteltava nuoret mukaan sekä annettava kaikki eilla toimii rinnakkain siis sekä ammattiliittojen että SAK:n paikallistason organisaatioita, joissa tuki ja tieto ay-tehtävissä. monessa tapauksessa toimii ja vaikuttaa samat henkilöt ja joiden tekemä työ on, jos ei aivan pääl- lekkäistä, niin ainakin hyvin limittäistä. Ihanteellinen ammattiyhdistysliike on läheinen ja helposti lähestyttävä. Se jalkautuu kentälle tu- tustumaan konkreettisesti työntekijöiden arkipäivään ja kuuntelemaan heidän toiveitaan ja odo- Seuraavat johtopäätökset perustuvat mielikuvatutkimuksen, SAK:n henkilöstön työpajatyösken- tuksiaan. Ihmiseltä ihmisille tiedottaminen on tehokasta ja henkilökohtaisten kohtaamisten kautta telyn, liittojen puheenjohtajien haastattelukierroksen, aluekierroksen sekä verkkokyselyn aineis- liike muuttuu läheiseksi, tutuksi ja kiinnostavaksi. Toiminta on aktiivista, ennakoivaa ja nopealiik- toista nousseisiin näkemyksiin. keistä, asioihin puututaan ja reagoidaan nopeasti. Toiminnan tulisi olla epäpoliittista, mutta yhteis- kunnallisissa asioissa ay-liikkeen pitää olla mukana suurena vaikuttajana. SAK kansanliikkeenä, uudistajana ja keskustelun avaajana SAK:n tulisi keskusjärjestönä hakea kumppanuuksia muiden kansalaisjärjestöjen kanssa. SAK:n Tulevaisuushankkeen selvityksissä ja keskusteluissa SAK ja SAK:lainen ammattiyhdistysliike miel- pitäi­ i sietää ja kestää myös erilaisuutta ja erilaisia mielipiteitä. Nykyisellään SAK on liian konsensus­ s lettiin isoksi, vahvaksi ja tunnetuksi, mutta samalla kömpelöksi, etäiseksi ja työelämästä vieraan- hakuinen. SAK:n pitäisi pärjätäkseen olla myös moderni, luotettava ja osaava (sopimus)kumppani, tuneeksi, työntekijöiden saavutettuja etuja puolustavaksi tahoksi. SAK:lainen ay-liike ei ole pys- joka elää ajan hengessä mukana, on aloitteellinen, askeleen edellä kulkeva keskustelunavaaja. Li­ tynyt vastaamaan nyky-yhteiskunnan muutoksiin ja tarpeisiin. SAK keskusjärjestönä ei ole esillä säk­ i tulisi nykyistä enemmän kuunnella heikkoja ja olla paremmin näkyvillä ja saatavilla paikallis­ s mediassa läheskään niin usein ja aktiivisesti kuin ennen. Silloin kun SAK näkyy mediassa, on puhe tasolla, lähellä ihmisiä ja heidän arkeaan.26 27
  • 14. Kaiken kaikkiaan ihmiset on saatava tietoiseksi siitä, että SAK:lainen ay-liike todella on heitä var- Koska nykynuoret eivät tiedä ay-maailmasta, tulisi ay-liikkeen panostaa vahvasti työmarkkinatie- ten. Työpaikoille on siis luotava aito me-henki sekä tunne siitä, että minusta huolehditaan liitossa. dotukseen ja läsnäoloon oppilaitoksissa. Jäsenkato oppilaitosten ja työelämän välillä on osoitta- nut, että myös oppilasjäsenten jälkihuolto on tärkeää. Henkilökohtainen kontakti on aina paras ja tehokkain, joten liittojen ja keskusjärjestön Jäseneksi liittyminen pitää tehdä helpoksi (netti) ja jäsenyys ei saa rasittaa liikaa kukkaroa. Jäse- nyydeltä edellytetään konkreettista hyötyä, SAK:laisen ay-liikkeen on siis pystyttävä parantamaan tulisi nykyistä paremmin näkyä työpaikoilla ja ihmisten arjessa. jäsenetujaan. Jäsenyys ammattiliitossa pitäisi pystyä tuotteistamaan niin, että se olisi oikeasti houkutteleva ja haluttava/tavoittelemisen arvoinen asia. Jäsenedut eivät nykyään tunnu eduilta. Järjestäytymistä pitäisi myös pystyä virtaviivaistamaan, nykyaikaistamaan ja yksinkertaistamaan. SAK:n nykyrooli nähdään kahdenlaisena. Toisaalta sen pitäisi profiloitua entistä vahvemmin arvo- liikkeenä, mutta sillä on myös institutionaalinen rooli, jolloin se ei voi olla ihan mitä tahansa tekevä Myös työpaikkatason jäsenhankintatyössä on parantamisen varaa. Hankkeen aineiston pohjalta ja sanova liike. Arvoliikkeeltä odotetaan vahvaa yhteiskunnallista missiota, rohkeutta ottaa kantaa voidaan sanoa, että tässä asiassa eletään osittain valheellisessa tilassa, jossa kuvitellaan asian vaikeisiinkin asioihin ja riittävästi asiantuntemusta kantaa myös vastuu avauksista. SAK:n pitäisi olevan kunnossa. Luottamusmiesverkosto on ohentunut, pieniä työpaikkoja on valtavasti, eikä puhua arjen asioista, ihmisten kielellä. Sen pitäisi viedä keskustelu ihmisten tasolle, puhua jaksa- olemassa olevat aktiivit halua/osaa tehdä jäsenhankintatyötä. Uusi työntekijä pitäisi saada kiinni misesta, hyvästä arjesta, solidaarisuudesta ja ympäristöstä. SAK:n tulisi olla rohkea ja aktiivinen heti, kun työsuhde alkaa. Yleistäen voisi arvioida, että pienemmille, ammattikuntapohjaisille liitoil- avausten tekijä ja uudistaja sekä vahva keskustelija ja kommentoija. Institutionaalinen rooli tuo le uusien jäsenten tavoittaminen on helpompaa kuin isoille. Ammattikuntaisuus ja ammatti-iden- mukanaan vastuun sanoista ja teoista. titeetti puhuttelevat nuoria enemmän kuin ay-jäsenyys sinänsä. Tämä nousi vahvasti esiin myös Tulevaisuushankkeen ohjausryhmän Englantiin suuntautuneella opintomatkalla. Järjestäytymisen houkuttelevuuden lisääminen Keskusjärjestön ja liittojen työnjaosta on keskusteltu vuosia järjestäytymisen edistämiseen liitty- Jäsenten vaikuttamisen mahdollisuuksien lisääminen vässä työssä. Järjestäytyminen ja jäsenhankinta ovat liittojen toimialaan kuuluvia asioita. SAK:n SAK:laiselta ay-liikkeeltä odotetaan uusia tapoja tiedottaa, uudenlaisia tapahtumia ja tempauksia rooliin kuuluu järjestäytymisen merkitystä avaavien kampanjoiden toteuttaminen, sateenvarjotoi- sekä elämyksellistä toimintaa. Järjestötoiminnan kehitysehdotuksissa nousi esiin myös konkreet- minnan organisointi liittojen perustyölle sekä ay-liikkeen näkyväksi tekeminen, imagon kirkastami- tisia edunvalvonnallisia toiminnan kohteita, esim. verotuksen ja palkkauksen oikeudenmukaisuus. nen ja koko ay-toiminnan yksinkertaistaminen ja virtaviivaistaminen. SAK:lla on siis hyvin kaksinainen rooli, ja siihen kohdistuvat odotukset tukevat tätä näkemystä. Mielikuvatutkimuksen haastatteluissa pidettiin suurimpana syynä järjestäytymättömyyteen kor- Jäsenten uskoa vaikutusmahdollisuuksiin tulisi vahvistaa. SAK:n pitäisi ottaa avoimin mielin vas- keaa jäsenmaksua. Toisaalta osallistujat eivät oikein tienneet, mitä vastinetta jäsenmaksulla saa. taan uusia ideoita ja ajatuksia. Paikallinen sopiminen voi olla myös mahdollisuus lisätä jäsenten Tämä on varsin tyypillinen ilmiö nyky-yhteiskunnassa. Jäsenyydeltä odotetaan konkreettista vas- vaikutusmahdollisuuksia ja aitoa osallistumista, edellyttäen, että osapuolet ovat aidosti tasaver- tinetta, ja vastine pitää olla ihmisten tiedossa ennen liittymistä. Mielikuvatutkimuksen osallistujat taisia ja keskustelu/neuvottelu avointa. näkivät viestinnässä ja markkinoinnissa suuria puutteita: jäsenetuja markkinoidaan huonosti, in- formaatio ei kulje, tietämättömyys asioista on suurta. Monella osallistujalla oli käsitys, ettei liitto Edelleen aineiston mukaan SAK:laisen ay-liikkeen organisaatiorakenne on vanhanaikainen, jäykkä, kuitenkaan auttaisi tai hoitaisi hänen asioitaan, joten miksi siis liittyä. Olipa yksi järjestäytymättö- vaikeaselkoinen, hahmoton ja aikansa elänyt. Osallistuminen vaatii elämänmittaista sitoutumista myyden syy sekin, että palkankorotuksen saa ilman liittoakin. Osallistujat myös näkivät, etteivät toisten asioista huolehtimiseen. Jäsenten ääni pitäisi saada kuulumaan tarvittaessa jopa sääntö- he tarvitse ay-liikettä – he siis uskoivat pärjäävänsä itsekseen. Ay-liike ylipäänsä on ihmisten elä- muutoksen avulla niin, että nykyistä laajempi nettipohjainen osallistuminen ja kahdensuuntainen mässä taka-alalla, ja sen merkitys ja tärkeys konkretisoituvat vasta, jos työpaikalla tulee erimieli- viestintä olisivat mahdollisia. syyksiä tai työttömyys osuu omalle kohdalle. Liikkeen tärkein arvo ja merkitys onkin turvallisuus.28 29
  • 15. Toimintaa pitäisi muuttaa myös niin, että se mahdollistaisi projektiluonteisen osallistumisen nyky- muotoisen toiminnan rinnalla. Nuoret ovat valmiita ottamaan kantaa ja osallistumaan toimintaan 6. SAK:LAISEN AMMATTIYHDISTYSLIIKKEEN itselleen tärkeän asian puolesta. Tämä vastaisi myös yhteiskunnan yleistä kehitystä. Kokoaikaiset VAIHTOEHTOISET TULEVAISUUDENKUVAT ja elämänmittaiset työsuhteet ovat muuttuneet sirpaleisiksi, ihmisillä on aikaisempaa enemmän vapaa-aikaa, mutta vapaa-ajasta kilpailevat lukuisat eri tahot. Jotta ay-liikkeen toiminta houkutte- Seuraavassa esitämme vaihtoehtoisia tulevaisuuden kuvia SAK:laiselle ammattiyhdistysliikkeelle. lisi, pitäisi sen olla sanomaltaan selkeää, ihmisten arjen tarpeista kumpuavaa, nopeatempoista ja Niiden taustalla on tulevaisuushankkeen ohjausryhmän arvioita ammattiyhdistysliikkeen toimin- ”elämyksellistä”. tastrategioista Suomessa ja maailmalla sekä historiassa että tällä hetkellä. Ne ovat kuitenkin kar- keita pelkistyksiä. Esittämällä nämä skenaariot haluamme osoittaa, että teemme jatkuvasti valin- Liittojen toiminnan kulmakivi ovat ammattiosastot, joiden toiminnan tilaa, osaamiskapasiteettia toja ja ratkaisuja, joilla rakennamme tulevaisuuden ammattiyhdistysliikettä. ja resursseja on selvitetty useissa liitoissa. Jo yksistään paikallinen sopiminen ja paikallistason edunvalvonnan lisääntyminen merkitsevät työtä ja vastuuta juuri ammattiosastoille, mutta onko Hitaan näivettymisen tie niillä nykyisellään siihen valmiuksia? Kyse on myös vallasta. Halutaanko siitä luopua ja jakaa myös muille? Jäsenyys: Jäsenpohja on rakenteellisesti nykyisen kaltainen, ja se perustuu nykyiseen elinkeino- ja koulutusrakenteeseen. Jäsenmäärä supistuu hiljalleen ja jäsenistön keski-ikä nousee. Eläke- läisten määrä jäsenistössä kasvaa suhteellisesti. Ammattiyhdistysjäsenyyden vetovoima hiipuu, jäsenmäärän kasvu lähestyy nollaa. Vetovoima on vähäinen erityisesti uusissa ryhmissä, nuorissa, maahanmuuttajissa ja pätkätyöntekijöissä. Jäsenen rooli: Jäsenet odottavat, että jäsenmaksua vastaan saa palvelua ja liittojen palkolliset tekevät hommat. Jäsenistö on pääosin katsomossa, osa suurta yleisöä. Harvojen aktiivien joukko muodostaa ay-eliitin, jonka motivaatiota tuetaan palkkioilla tai muilla eduilla (asemaa, matkoja). Työehdoista sopiminen: Tulopoliittisia kokonaisratkaisuja vaaditaan takaisin, sen nähdään pelas- tavan palkansaajat muutoksissa. Paikallinen sopiminen lisääntyy. Liitot sopivat valtakunnalliset työehtosopimukset, jotka toimivat perälautana paikalliselle sopimiselle. Yhteiskuntapoliittinen vaikuttaminen: Ammattiyhdistysliikkeen muodollinen asema ja kolmi- kantaisen sopimisen rakenteet säilyvät. Edustajia on mukana lukuisissa hallituksen asettamissa työryhmissä. Tosiasialliset vaikutusmahdollisuudet kuitenkin vähenevät. Ammattiyhdistysliikkeen mielipiteitä kuullaan kohteliaasti, mutta poliitikot tekevät ratkaisut lähinnä elinkeinoelämää kuun- nellen. 1990-luvulla lanseerattu työnjako-oppi vaikuttaa taustalla, mutta ammattiyhdistysliikettä ei haluta syrjäyttää muodollisesti. Muodollinen vallan status quo hyödyttää sekä poliitikkoja että ammattiyhdistysliikkeen johtajia. Suhde EU-tason vaikuttamiseen ja kansainväliseen toimintaan: Ay-diplomatia on tärkeää edel- leen. Nykyiset kansainväliset organisaatiot säilyvät ja yhteistyön muodot ovat vakiintuneita. Kan- sainvälisen vaikuttamisen ja yhteistyön sisällöt kuitenkin muuttuvat hitaasti ja agenda vaikeutuu EU:n laajentumisen myötä.30 31
  • 16. Järjestörakenne ja keskusjärjestön ja liittojen suhde: Jäsenliitot etsivät uudenlaisia kumppanei- Merkityksetön ta, mahdollisesti myös toisista keskusjärjestöistä. Keskusjärjestön resurssit vähenevät uudelleen Jäsenyys: Jäsenet tulevat pääosin julkisen sektorin ja perinteisen teollisuuden liitoista. Järjes- ryhmittymisten myötä. Keskusjärjestön rooli asiantuntijaorganisaationa vahvistuu ja järjestöllinen täytymisaste on yleisesti ottaen erittäin matala. Joissakin ryhmissä saattaa olla korkea järjestäy- toiminta supistuu. Resurssien vähetessä käytetään juustohöyläleikkauksia, eikä tehdä radikaaleja tymisaste, esim. joissakin tietyissä ammateissa julkisella sektorilla. Korkea järjestäytymisen piikki uudelleenarvioita toimintojen priorisoimiseksi. Keskusjärjestön rooli heikkenee työmarkkina- ja saattaa vaihdella nopeasti. Julkinen mielipide ammattiyhdistysliikettä kohtaan kielteinen. yhteiskuntapolitiikassa. Julkisessa mielipiteessä sillä on työelämän ja työmarkkinoiden asiantun- tijan asema. Jäsenen rooli: Jäsenet ovat aktiivisia harvoilla korkean järjestäytymisen aloilla tai ryhmissä. Aktii- visuus perustuu konkreettisiin työpaikan tai paikallistason asioihin. Voimakkaat, innostuneet per- Yhdistävät arvot: Lähtökohtana on, että SAK:lainen ammattiyhdistysliike on työn liike, yhteinen soonat vetävät muita mukaan. Aktiivisuus on yksilölle palkitsevaa. Aktiivisuus nousee ja sammuu missio on kokoaikaisten ja toistaiseksi voimassaolevien työsuhteiden puolustaminen. vetovoimaisten persoonien myötä. Toiminta- ja vaikutuskanavat, ay-kulttuuri, kieli: Yhteiskunnallisena vaikuttajana, ”salonkikelpoi- Työehdoista sopiminen: Pääasiassa yksilötason sopimista, jolle ILO:n sopimukset luovat pohjan. sena” pysyäkseen liike mukauttaa tavoitteensa ja vaatimuksensa matalalle tasolle. Vallankäytön Työelämää säädellään lainsäädännön, ei työmarkkinaosapuolten sopimisen kautta. Minimipalkka- näkökulmasta on tärkeää, että työmarkkinoiden toimintatavat mystifioidaan ja työmarkkinaslangi lainsäädäntö on voimassa. säilyy. Yhteiskuntapoliittinen vaikuttaminen: Ay-liikkeellä ei ole mandaattia sosiaaliturvan kehittä- misessä. KELA hoitaa vähimmäisturvan, jota palkansaajat voivat täydentää vakuutusten kautta. Suhde politiikkaan: Vaikuttaminen yhteiskuntapolitiikkaan on keskeinen toimintakanava am- Ammattiliittojen työttömyyskassat myyvät työttömyysturvavakuutuksia. Ammattiyhdistysliike rin- mattiyhdistysliikkeelle. Hallituspohjasta riippumatta lobataan poliitikkoja ja korkeita virkamiehiä. nastetaan muihin kansalaisjärjestöihin, kuten esim. potilasjärjestöt. Maan hallitus ei arvosta am- Kolmikantainen valmistelu toimii muodollisesti. Ammattiyhdistysliike korostaa poliittista riippu- mattiyhdistysliikkeen näkemyksiä. mattomuuttaan ja toivottaa kaikkien puolueiden ryhmätoiminnan tervetulleeksi. Yhteistyö vasem- mistopuolueiden kanssa on edelleen säännöllistä ja luontevaa. Suhde EU-tason vaikuttamiseen ja kansainväliseen toimintaan: Kansainvälinen yhteistyö on tiedon vaihtoa esim. monikansallisten yritysten toimintatavoista. Kansainvälisillä ILO:n ja EU:n Toiminnan aikajänne: TUPO-kauden ajattelulla haetaan ratkaisuja tulevaisuuden kysymyksiin. normeilla suuri merkitys edunvalvonnalle. Mistään vanhasta ei voida luopua. Uusia painopisteitä tai toimintamalleja ei voida ottaa käyttöön, koska vanhasta ei luovuta. Järjestörakenne ja keskusjärjestön ja liittojen suhde: Toiminta on paikallista ja yrityskohtais- ta. Liittojen resurssit ovat pienet, ja pienet liitot kuolevat resurssien puutteessa. Keskusjärjestö on tiedonvälittäjä niin kotimaan kuin kansainvälissä asioissa. Keskusjärjestö antaa lausuntoja ja lobbaa palkansaajille tärkeissä asioissa. Kaikki liitot eivät kuitenkaan kuulu keskusjärjestöön, sen nähdään hoitavan yleisellä tasolla olevan vaikuttamisen muutenkin. Yhdistävät arvot: Ammattiyhdistysliikkeen aktiivit muodostavat pienen ja tiiviin yhteisön, jolla on yhteinen arvopohja. Toiminta- ja vaikutuskanavat, ay-kulttuuri, kieli: Ammattiyhdistysliike hakee olemassaolon oi- keutusta suuren yleisön ja päättäjien joukossa erilaisin kampanjoin, tempauksin ja pistelakoin. Suhde politiikkaan: Ammattiyhdistysliikkeen aktiivien poliittinen kirjo on suuri, ja he ovat myös poliittisesti aktiivisia. Kansalaisjärjestöluonne on vahva: kaikki kukat saavat kukkia. Toiminnan aikajänne: Toiminta ja vaikuttaminen on lyhytjänteistä, asia kerrallaan. Tulevaisuudes- ta on visioita, mutta liikkeellä ei ole voimaa toteuttaa niitä.32 33
  • 17. Al-Qaida Grand Movement Jäsenyys: Jäsenpohjaa on niin yksityisellä kuin julkisella sektorilla. Myös korkeasti koulutettuja Jäsenyys: Järjestäytyminen on maan tapa, sitä ei juurikaan kyseenalaisteta. Muutama harva vas- ryhmiä on jäseninä. Pienten yritysten työntekijöitä ei juuri ole jäseninä. Passiivijäsenyys ei ole tustaa periaatteen vuoksi jäsenyyttä. Järjestäytymisaste n. 80 %. houkuta, vähät jäsenet ovat erittäin aktiivisia. Yleisesti ottaen järjestäytymisaste on matala, mutta paikoittain ja ajoittain erittäin korkea. Jäsenen rooli: Jäsenet ovat tyytyväisiä, kun järjestelmä (=pääosin palkatut työntekijät) hoitaa on- gelmat. Näyttäviin mielenilmauksiin ei ole tarvetta, asiat hoidetaan kolmikantaisesti kabineteissa. Jäsenen rooli: Toimintaa pyörittää pieni ja vahva aktiivien joukko, ympärillään jonkin verran sym- patiseeraajia. Työehdoista sopiminen: Työehdoista sopiminen on melko keskitettyä, paikallisesti voidaan sopia Työehdoista sopiminen: Yrityskohtaiset sopimukset. Yrityksissä käydään tiukkoja edunvalvonta- paremmista työehdoista. Koordinaatio on vahvaa valtakunnallisissa neuvotteluissa. Keskusjärjes- taisteluja perustavaa laatua olevista työsuhteen ehdoista. tön rooli on alakohtaisissa neuvotteluissa suuri, ja se mm. myöntää lakkoluvat. Yhteiskuntapoliittinen vaikuttaminen: Yhteiskuntapoliittinen vaikuttaminen ei kuulu ammattiyh- Yhteiskuntapoliittinen vaikuttaminen: Sosiaaliturvasta päätetään keskitetysti kolmikannassa. distysliikkeen agendalle. Työttömyysturva on organisoitu kassojen kautta, ja sen tasosta päätetään kolmikantaisesti. Suhde valtiovaltaan on mutkaton, ”hengenheimolaisuus” vallitsee. Suhde EU-tason vaikuttamiseen ja kansainväliseen toimintaan: Ay-liike on verkottunut vahvasti sosiaalisen median kautta kansainvälisen ammattiyhdistysliikkeen kanssa. Suhde EU-tason vaikuttamiseen ja kansainväliseen toimintaan: Solidaarisuusajattelu on sisään- Järjestörakenne ja keskusjärjestön ja liittojen suhde: Pieniä liittoja ja/tai yrityskohtaisia vahvoja rakennettu ja omaa järjestelmää pyritään viemään muihin maihin. Opetetaan muiden maiden ay- ammattiosastoja tai muita paikallisia rakenteita. Keskusjärjestöä ei ole tai se on hyvin heikko. liikkeelle, miten asioita meillä hoidetaan. Ammattiyhdistysliike on keskeinen vaikuttaja kansainvä- lisen ay-liikkeen organisaatioissa. Globalisaation haittoja voidaan lieventää yhteiskunnan vahvalla Yhdistävät arvot: Radikaali toiminta on arvo sinänsä, asioihin on puututtava ja hommat hoidetta- ohjauksella ja panostuksella työllisyyteen. vat keinoja kaihtamatta. Järjestörakenne ja keskusjärjestön ja liittojen suhde: Suurimman keskusjärjestön asema on it- Toiminta- ja vaikutuskanavat, ay-kulttuuri, kieli: Toimintatapoina ovat toimintojen pysäyttämiset sestään selvä. Ei aktiivista otetta organisaatiorakenteiden kehittämiseen. Alueellista organisaa- tai toimintojen häiritseminen, boikotit ja paikalliset lakot. Niillä hoidetaan konkreettisia, yksittäisiä tiota kehitetään kustannustehokkuuden nimissä. Paikallinen ay-toiminta yritetään pitää vireänä asioita yritystasolla. Toiminnan alullepanijat ovat voimakkaita, tulisieluisia persoonia. Ulkopuolel- (vaalien välilläkin) erilaisten projektien kautta. ta tulee pyrkimyksiä puuttua lakko-oikeuteen ja muihinkin toimintaoikeuksiin. Käytetään suoraa puhetta, ei työmarkkinaslangia, vaan kunkin porukan omaa kieltä. Ei vahvaa yhteistä toimintakult- Yhdistävät arvot: Pohjoismaisen hyvinvointimallin puolustaminen. Tasa-arvo ja solidaarisuus ovat tuuria eri ryhmien kesken. Ammattiyhdistysliikkeellä on monet kasvot. kantavia arvoja, mutta niiden sisältöä ei juurikaan pohdita. Suhde politiikkaan: Politiikka pois ammattiyhdistysliikkeestä. Poliitikoista ei ole palkansaajalle hyötyä. Toiminta- ja vaikutuskanavat, ay-kulttuuri, kieli: Toimintatapoja uudistetaan projektimaisesti aika-ajoin, jotta aktiiveille riittää tekemistä. Erityisesti liitot tekevät tätä. Ay-aktiivit ovat vahvasti Toiminnan aikajänne: Asioita hoidetaan tässä ja nyt. Lyhyellä aikajänteellä pyritään ulosmittaa- sitoutuneet politiikkaan kuntatasosta eduskuntaan. Kieli tulee valtakoneistolta ja talouselämän maan hyötyjä myös palkansaajille. käsitteistä. Suhde politiikkaan: Valta on valtiovallan ja ammattiyhdistysliikkeen dominoiva, yrityselämän edut huomioidaan kansallisen kilpailukyvyn nimissä. Ay-liikkeen tuki poliitikoille on kaikkien tiedossa eikä sitä kyseenalaisteta eikä julkisteta. Ammattiyhdistysliike on osa valtakoneistoa. Toiminnan aikajänne: From here to eternity – täältä ikuisuuteen.34 35
  • 18. Voimakas arjen vaikuttaja Yhdistävät arvot: Tasa-arvo ja solidaarisuus, mutta myös positiivisessa mielessä itsekkyys. Toi- saalta vahvana yhdistävänä arvona on myös pohjoismainen hyvinvointimalli, mutta se vaikuttaa Jäsenyys: Jäsenyydessä näkyy tietynlainen kahtia jakautuneisuus. Osa järjestäytyy arvopohjai- lähinnä taustalla. Liike on myös sisäisesti aidosti moniarvoinen ja suvaitsevainen. Tämä näkyy esi- sen sitoutumisen ja kollektiivisen toiminnan vuoksi. Osa puolestaan näkee liikkeen myönteisessä merkiksi siinä, että erilaisia toimintatapoja pystytään harjoittamaan rinta rinnan ja maahanmuut- mielessä vakuutuslaitoksena, jonka palveluihin turvaudutaan tarvittaessa. Jäsenyys on tuotteis- tajat ja prekaaria työtä tekevät sekä itsensä työllistävät ovat löytäneet ay-liikkeestä luontevan tettu, siitä saatava hyöty koetaan konkreettiseksi. Järjestäytymisaste onkin korkea, 70–80 %. toiminta-areenan. Jäsenen rooli: Kuten jäsenyydessä, myös jäsenen roolissa näkyy kaksi suurta linjaa. Arvojen ja Toiminta- ja vaikutuskanavat, ay-kulttuuri, kieli: Sekä nykymuotoista, pitkäkestoista vaikutta- kollektiivisen toiminnan vuoksi järjestäytyneet ovat pitkänlinjan puurtajia, sitkeitä vaikuttajia, jot- mista että projektiluonteista toimintaa ja osallistumista. Liitoilla ja keskusjärjestöillä on luontevat ka pyrkivät vaikuttamaan asioihin melko perinteisin keinoin. Heillä on vahva asema paikallisessa yhteistyösuhteet poliittisiin päättäjiin, mutta samanaikaisesti paikallisella tasolla tehdään tuloksel- sopimisessa ja työpaikkatason vaikuttamisessa. lista vaikuttamistyötä. Jäsenet arvostavat liittojen/keskusjärjestön tekemää työtä. Ay-liikkeessä Toinen puoli osallistuu hetkittäin projektiluontoiseen toimintaan ja paikallisiin tempauksiin, mutta käytettävä kieli taipuu puhuttelemaan jäseniä ja päättäjiä. Jäsenet ymmärtävät liikkeessä tehtä- ei osallistu hallinnon tai organisaation ylläpitämiseen. Projektiosallistujatkin ovat kuitenkin osallis- vän työn merkityksen ja näkevät sen seuraukset omassa arjessaan. tuessaan sekä innostuneita että sitoutuneita sekä jakavat toiminnan tavoitteiden arvot. Suhde politiikkaan: Ydinaktiivit ovat vahvasti poliittisesti sitoutuneita ja osallistuvat poliittiseen Jäsenillä on myös avoin ja vuorovaikutuksellinen suhde liittojen ja keskusjärjestöjen työntekijöihin toimintaan paikallisella tasolla. Koska paikallinen toiminta on vahvasti myös vaikuttamista, on ri- esimerkiksi sosiaalisen median kautta. vijäsenillekin muodostunut nykyistä myönteisempi kuva ja käsitys poliittisesta toiminnasta ja sen merkityksestä. Tätä kautta onnistutaan myös saamaan yhä useampia ay-liikkeestä lähtöisin olevia Työehdoista sopiminen: Keskusjärjestön rooli on melko vähäinen. Liitot huolehtivat työehtoso- henkilöitä eduskuntaan. Poliittiselta värikartaltaan ay-liike on tätä päivää monivärisempi. pimusten minimitason neuvottelemisesta ja solmimisesta. Paikallisen sopimisen merkitys kasvaa. Toiminnan aikajänne: Pitkäjänteistä työskentelyä ja vaikuttamista sekä projektiluonteista osallis- Yhteiskuntapoliittinen vaikuttaminen: Keskusjärjestö on vahva ja uskottava yhteiskunnallinen tumista ja toimintaa. vaikuttaja. Myös paikallisella tasolla tapahtuu vaikuttamista arjen asioista nousevien, aitojen ta- pausten kautta. Tämä toiminta puhuttelee myös jäsenistöä laajasti, jolloin heitä pystytään aktivoi- maan ja innostamaan mukaan ay-toimintaan. Paikallinen, näkyvä toiminta toimii myös jäsenhankin- nan välineenä liikkeen merkityksen näkyväksi tekemisen kautta. Suhde EU-tason vaikuttamiseen ja kansainväliseen toimintaan: Pitkälti samankaltainen tilanne, kuin Grand Movement -skenaariossa. Kansainvälisyys on osa arkipäivää, sen luonnollinen osa. Järjestörakenne ja keskusjärjestön ja liittojen suhde: Keskusjärjestön ja jäsenliittojen välinen suhde on mutkaton ja keskinäiseen luottamukseen ja kunnioitukseen perustuva. Sisäiset jännit- teet ja ristiriidat pystytään ratkaisemaan hyvässä hengessä. SAK:lainen liike on yhdistänyt voi- mavarojaan ja resurssejaan esimerkiksi muodostamalla yhteisen työttömyyskassan. Vapautuvia voimavaroja on pystytty suuntaamaan jäsenten palvelemiseen. Liikkeen alueorganisaatiota ja alueaktiivien osaamista on vahvistettu. Liike tulee näkyväksi tavalli- selle palkansaajalle juuri alueilla tapahtuvan, arjesta nousevan, konkreettisiin kysymyksiin tarrau- tuvan toiminnan ja vaikuttamisen kautta. Siksi aluetoiminnalla on oltava myös riittävät resurssit käytössään.36 37
  • 19. 7. JOHTOPÄÄTÖKSIÄ Missio koskee koko liikettä. Lisäksi meidän on täsmennettävä keskusjärjestöjen ja liittojen työnja- koa. Keskusjärjestön perustehtävä on selkeytettävä edustajakokouksen linjauksissa. Ihmisarvo työelämässä SAK:n toiminnan perustana Tarvitsemme vahvempaa keskusjärjestöä, mutta osittain eri asioissa kuin aiemmin. Yhteiskunta- SAK:n arvoperustassa on syytä korostaa ihmisarvoa työelämässä: oikeudenmukaista kohtelua poliittisessa vaikuttamisessa (eri politiikkalohkoilla) tarvitaan aiempaa vahvempaa ja ammattimai- työssä, oikeudenmukaista palkkaa, kunnollista ja mielekästä työtä ja toimeentuloa, osallistumi- sempaa otetta sekä tiiviimpää yhteistyötä jäsenliittojen kanssa. Sosiaaliturvaan liittyvä kolmikan- sen oikeuksien takaamista (myös maailmanlaajuisesti) sekä erilaisuuden hyväksymistä ja suvait- tayhteistyö ja vaikuttaminen ovat edelleen keskusjärjestön ydintehtäviä. Sopimuspolitiikan rooli sevaisuutta. Emme esitä SAK:n periaateohjelman uudelleenkirjoittamista, mutta esitämme, että yhtenä keskusjärjestön perustehtävistä on ennen kaikkea liittojen yhteisten tavoitteiden ja kes- SAK:laisen ammattiyhdistysliikkeen strategian taustalla olevat arvot kirjoitetaan edustajakokouk- kinäisen yhteistyön edellytysten luomista. Työelämän kehittämisessä keskusjärjestön roolina on sen linjauksiin uudella tavalla: entistä vahvemmin tiedon, tutkimusten ja uusien innovaatioiden tuottaminen. Tarvitsemme myös vahvempaa yhteistyötä esimerkiksi viestinnässä. Työ: Työelämän turvallisuus, riittävä toimeentulo, työn mielekkyys, inhimillisyys ja työhyvinvointi edunvalvontapolitiikan keskiössä. Vahva keskusjärjestö tarkoittaa sitä, että keskusjärjestön omistajat, eli jäsenliitot ovat aiempaa vahvemmin mukana määrittelemässä sen strategiaa ja edunvalvonnan linjauksia sekä toteutta- Oikeudenmukaisuus: Oikeudenmukaisuus asemasta ja taustasta riippumatta (ts. sosiaalinen oi- massa yhdessä strategisia hankkeita. Vahvuus ei siis tarkoita, että keskusjärjestö käyttää valtaa keudenmukaisuus), eriarvoisuuden poistaminen, oikeudenmukaisuus työelämässä ja yhteiskun- liittojen jäseniä koskevissa asioissa. Tarvitsemme ”konsernin” ohjausstrategiaa, eli uutta otetta ja nassa. Erilaisten työn tekemisen muotojen oikeudenmukainen kohtelu. uusia malleja toteuttaa koko liikkeen missiota. Yhdenvertaisuus: Yhdenvertaisuus sukupuolesta, iästä, työsuhteen muodosta, etnisestä taus- Keskusjärjestöllä on myös jäsenliittojen palvelutehtävä. Järjestötoiminnan palveluiden suuntaa- tasta tai poliittisesta mielipiteestä riippumatta niin yhteiskunnassa, työelämässä kuin ay-liikkeen misessa liitot ovat luontevasti mukana. Täten tulevat huomioiduksi eri kokoisten liittojen tarpeet. omassa toiminnassakin. Yhdenvertaisuus on samanarvoisuutta erilaisuudesta huolimatta. Erilaiset edunvalvonnan tukipalvelut esim. tietohallinto, tieto- ja tilastotuotanto tai tutkimus on toteutettu usein hankekohtaisesti ja hankerahoituksella. Voimien yhdistäminen palveluiden tuot- Moniarvoisuus/suvaitsevaisuus: Erilaisuuden hyväksyminen ja suvaitsevaisuus työelämässä sekä tamisessa on järkevää. ay-liikkeen omassa toiminnassa. Keskusteleva, asiantunteva ja uudistava SAK:lainen ammattiyhdistysliike Osallisuus: Vaikutusmahdollisuudet työelämässä, yhteiskunnassa ja omassa liikkeessä. Ay-oikeuk- sien toimivuus. Ammattiyhdistysliike osallistaa, kuulee ja kuuntelee. Tarvitsemme uudenlaisen strategisen otteen, jonka lähtökohtana on ihmisarvoinen työelämä. Meidän on luotava edunvalvonnan esityslista, josta yhteiskunnassa keskustellaan. Proaktiivinen, SAK:laisen ammattiyhdistysliikkeen olemassaolon oikeutus muita edellä oleva ja uusia ratkaisukeinoja tuottava toimintamalli edellyttää uutta strategista otet- ta. Emme ensisijassa säilytä ja vastusta, vaan edistämme turvallisuutta ja ihmisarvoa työelämässä. SAK:laisen ammattiyhdistysliikkeen yhtenäisyyden vahvistamiseksi liikkeen ”suuri tehtävä” on Proaktiivisuus edellyttää myös vahvempaa liittojen ja keskusjärjestön yhteistyötä. määriteltävä uudelleen. Tavoitteena on löytää tasapaino liikkeen jäsenten työehtojen ja työelä- män arjen asioiden parantamisen ja yhteiskunnallisen vastuun välillä. Esitämme, että edustajako- Ammatillisuus jäsenkiinnittymisen vahvistajana kouksen strategiassa määritellään SAK:laisen ammattiyhdistysliikkeen suuri tehtävä, missio, joka koskee koko liikettä, niin keskusjärjestöä kuin myös jäsenliittoja. Mission voisi tiivistää seuraavasti: Työ, koulutus ja ammatti ovat ihmiselle tärkeitä kiinnekohtia. Tämä on ammattiyhdistysliikkeelle valtava mahdollisuus. Olemme nimenomaan ammattiyhdistysliikkeen jäseniä, ja sen tulee näkyä liikkeen toiminnassa. Ammatilliset asiat, ammatti-identiteetin vahvistaminen, työ ja sen kehittä- minen kiinnostavat liikettä ja jäsentä. SAK:n ja sen jäsenliittojen tulee hoitaa edunvalvonnassa SAK:laisen ammattiyhdistysliikkeen tehtävänä on työntekijöiden hyvinvoinnin ja osallisuuden ammatillisuuteen liittyviä asioita ja tarjota niihin liittyvää toimintaa. Ammatilliset asiat ovat lähellä parantaminen. Edunvalvonnan ja toiminnan tavoitteet nousevat jäsenten työstä ja arjesta. työpaikkoja ja liittoja, mutta myös keskusjärjestöllä on niissä oma roolinsa.38 39
  • 20. Keskusjärjestön on vaikutettava lainsäädäntöön, tuotettava tietoa työelämän kehittämiseksi ja mia ja välineitä antavaa ay-koulutusta, joka tukee työnsä ohella toimivia aktiiveja. Perinteisen tes- välitettävä hyviä käytäntöjä. Ammatillisuuden huomioiminen edunvalvonnassa edellyttää uusia koulutuksen rinnalle tarvitaan yhä enemmän koulutusta työelämän kehittämiskysymyksissä sekä strategisia painotuksia koko SAK:laisessa ammattiyhdistysliikkeessä. yritysten tuottavuuteen ja talouteen liittyvää koulutusta. Osaamista tulee vahvistaa myös jäsen- hankinnan ja järjestötoiminnan uudistamisen tukemiseksi. Meidän on vahvistettava paikallista tasoa työpaikkojen toiminnan tukemiseksi. Myös paikallisen toiminnan rakenteita – niin keskusjärjestön kuin liittojenkin – on rohkeasti kyettävä muuttamaan. Koulutuksen laadun lisäksi on varmistettava koulutuksen rakenteiden uudistuminen. Ay-koulutuk- sen yhteistyön tehostaminen SAK:laisen ammattiyhdistysliikkeen sisällä on ns. ikuisuuskysymys, Ammattiyhdistysliike etunojassa paikalliseen sopimiseen jossa ratkaisujen aika on viimeistään nyt. Koulutuksen monimuotoisuus (alueilla ja opistoissa, lä- SAK:laisen ammattiyhdistysliikkeen on otettava paikallisen sopimisen edistäminen selkeästi edun- hiopetuksena ja etäopiskeluna), tehokas resurssien yhteiskäyttö ja vahva koordinaatio (joko kes- valvonnan asialistalle. Meidän on kuitenkin määriteltävä turvallisen ja motivoivan paikallisen so- kusjärjestön tai jonkun muun yhteenliittymän kautta) vahvistaisivat ammattiyhdistysliikkeen omaa pimisen sisältö työntekijöiden lähtökohdista ja laadittava strategia askelista, joilla sitä edistämme. koulutusta. Se on elinehto työntekijää ja työpaikkoja lähellä olevalle koulutukselle. Askeleet voivat olla koulutusta, hankkeita, kampanjoita sekä hyvien käytäntöjen esittämistä. Pai- Jäsenhankinta on yhteinen tehtävämme kallinen sopiminen voi olla mahdollisuus parantaa työntekijöiden asemaa ja tuoda edunvalvontaa ja ammattiyhdistysliikettä lähelle työpaikan arkea. Nyt on hyvä lopettaa eipäs–juupas-keskustelu Jäsenhankinta on jäsenliittojen ja keskusjärjestön yhteinen tehtävä. Keskusjärjestö tukee liittojen ja lähteä katsomaan, mitä myönteistä paikallisessa sopimisessa voisi olla. jäsenhankintatyötä kampanjoin ja asiakeskeisen viestinnän keinoin. Järjestö- ja sopimusrajat hallintaan Jäseneksi liittyminen pitää tehdä helpoksi, liittymisprosessi on yksinkertaistettava ja suoraviivais- Järjestö- ja sopimusrajat on saatava hallintaan, jotta SAK:laisen ammattiyhdistysliikkeen vahvuut- tettava. Jäsenyyden on oltava kustannus–hyöty-suhteessa houkuttelevaa ja jäsenyydestä saatava ta ei tuhlata keskinäiseen epäluottamukseen. Työehtosopimuksia on kehitettävä niin, että ne muo- hyöty on voitava konkreettisesti esittää. Tämä ei välttämättä tarkoita jäsenetujen lisäämistä vaan dostavat selkeitä sopimuskokonaisuuksia, joihin liittojen on sitouduttava. Sopimusrakenteiden konkreettisia esimerkkejä siitä, miten ay-liike toimii ja auttaa työpaikkojen arjessa. Tärkein ammat- kehittäminen etenee luontevasti liittorakenteiden kehittämisen rinnalla, mutta myös niihin tulee tiyhdistysliikkeen tuote on työehtosopimus. Meidän pitää pystyä markkinoimaan paremmin sen kiinnittää erityishuomiota. merkitys jokaiselle työntekijälle. Liittorakenteiden kehittämisessä ja liittofuusioissa keskeistä on pitää huolta ammatillisuuden nä- Työpaikoilla tapahtuva jäsenhankintatyö on saatava kuntoon. Työpaikat ovat yhä pienempiä ja kökulman vahvistumisesta edunvalvonnassa ja toiminnassa. Työ, koulutus ja ammatti-identiteetti yhä useammalta puuttuu luottamusmies. Jäsenhankinta tällaisella työpaikalla edellyttää uusia toi- ovat ihmiselle tärkeitä kiinnekohtia. Suurten liittokokonaisuuksien rakentaminen ei ole itsetarkoi- mintamalleja. Jäsenhankinta ei kuitenkaan toimi aina isoillakaan työpaikoilla. Syyt tähän on selvi- tus, pieni ja ammatillisesti vahva liittokin voi olla tehokas ja vaikuttava. tettävä ja uusia toimintamalleja on kehitettävä tutkimuksen pohjalta. Keskusjärjestö on luonteva kokoamaan tällaisen hankkeen. SAK työelämän muutosten parhaaksi asiantuntijaksi ja työelämän ihmisarvon ajuriksi Jäsenellä monenlaisia rooleja SAK:laisen ammattiyhdistysliikkeen tulee ensimmäisenä tunnistaa työelämän hiljaiset signaalit, hyvät tai huonot. Tämä edellyttää resursseja työelämän asiantuntijuuden vahvistamiseen ja työ- SAK:laisen ammattiyhdistysliikkeen vahvuus on vapaaehtoistyössä. Luottamusmiesten, työsuoje- elämän tutkimukseen sekä entistä vahvempaa yhteistyötä liittojen kanssa. Keskustelemalla eri luvaltuutettujen ja muiden ay-aktiivien motivaation, jaksamisen ja osaamisen jatkuva ylläpitämi- toimialojen asiantuntijoiden kanssa saatamme tunnistaa juuri niitä idullaan olevia asioita, joita nen ja huoltaminen on ensiarvoisen tärkeä tehtävä. Liitoilla on tähän omat toimintamallit, mutta emme osaa edes tutkimuksissa kysyä. Keskusjärjestön tulee olla tässä voimien kokoaja. myös keskusjärjestö voi toimia voimien kokoajana. Voimat koottava ay-koulutuksen vaikuttavuuden parantamiseksi Työuran mittaisen ay-sitoumisen rinnalle on kehitettävä kevytaktiivisuutta, joka kumpuaa ihmisten arjesta, on nopeasti reagoivaa ja myös elämyksellistä. Liittojen ja keskusjärjestön on yhdessä pa- Laadukas luottamusmies- ja työsuojelukoulutus on perusedellytys lähellä arkea ja työpaikkoja neuduttava uudenlaisen osallistumisen malleihin ja projektiluonteisen toiminnan kehittämiseen. olevan ammattiyhdistysliikkeen toiminnan toteuttamiseksi. Sen lisäksi tarvitaan innostavaa, voi-40 41
  • 21. Liite 1 Tarvitaan asioihin keskittyvää, projektimaista toimintaa sekä uusien toimintakanavien (esimerkiksi SAK:laisen liikkeen kehittäminen Sinisen meren strategiaa sosiaalisen median) hyödyntämistä hallinnon ja kokousten pyörittämisen rinnalle. soveltaen Seuraavat ajatukset perustuvat Eija Harjulan Humanistisessa ammattikorkeakoulussa keväällä Ay-kulttuurilla ja -kielellä on suuri merkitys uusien toimintatapojen luomiseksi. Meidän on tehtävä 2010 tarkastettuun ja hyväksyttyyn opinnäytetyöhön ”Takana loistava tulevaisuus vai edessä tietoista työtä sen eteen, että puhumme ihmisten kanssa ihmisten asioista ihmisten kielellä. siintävä sininen meri? – Tulevaisuushanke SAK:n suunnannäyttäjänä” eivätkä siis ole Tulevaisuus- Jäsenhankinnan, järjestötoiminnan ja ay-koulutuksen kehittämisen tueksi olisi hyvä koota yhteen hankkeen virallisia linjauksia. ajantasaiset tiedot esim. jäsenkehityksestä ja muista järjestötoiminnan tunnusluvuista sekä kou- lutukseen osallistuneista. Yhteiset rekisterit mahdollistaisivat myös keskusjärjestön resurssien Sinisen meren strategia on liikeyritysten käyttöön luotu strategisen ajattelun työkalu, jossa yritys- suuntaamisen oikeisiin kohteisiin. Tämä on mahdollista tehdä tietosuojaa kunnioittaen. Olennais- ten menestymisen edellytyksiä tarkastellaan kilpailuperustaisen punaisen ja kilpailusta vapaan ta on se, löytyykö liikkeen sisältä keskinäistä luottamusta riittävästi. sinisen meren maailmojen kautta. Strategian perusajatus on se, että menestyäkseen yrityksen on Vahvempaa ja monitahoisempaa yhteiskunnallista vaikuttamista lopetettava keskinäinen kilpailu – ainoa tapa nujertaa vastustaja on lakata yrittämästä nujertaa heitä. Siniset meret edustavat markkinoilla hyödyntämätöntä tilaa, jolla on mahdollisuuksia luoda Yhteiskunnallinen vaikuttaminen on SAK:n perustehtäviä. SAK:n arvoperusta ja missio antavat uutta kysyntää ja kannattavaa kasvua. Uusia sinisiä meriä voidaan luoda nykytoimialoihin nähden vahvan pohjan parhaaseen mahdolliseen jäsenten edunvalvontaan. Yhteiskunnallisen vaikutta- hyvinkin kauas, mutta sinisen meren väylä voi löytyä punaisen meren keskeltä laajentamalla ole- misen laatua ja ammattimaisuutta on parannettava. Sanomamme on oltava selkeä ja vaikutta- massa olevia toimialarajoja. Yksi parhaimmista esimerkeistä onnistuneesta sinisen meren valtaa- mistyö systemaattista ja monitahoista. Yhteiskunnallinen vaikuttaminen tapahtuu eduskunnan ja misesta on Cirque du Soleil, joka laajensi sirkustoimialaa kohti teatterimaailmaa, yhdisti näistä hallituksen lisäksi mediassa, verkostoissa sekä yhteistyökumppaneiden parissa. Tarve vaikuttaa parhaimmat ja kustannuksiltaan kohtuulliset elementit ja onnistui tarjoamaan ihmisille uutta ja eurooppalaiseen lainsäädäntöön lisääntyy. On pystyttävä tekemään vaikuttamisen kanavien uu- elämyksellistä viihdettä perinteisen sirkuksen ja perinteisen teatterin välimaastossa. delleenarviointia. Sinisen meren strategian, uuden kilpailusta vapaan markkinan löytymisen, yksi tärkeä työkalu on SAK:laisen ammattiyhdistysliikkeen on tietoisesti pyrittävä siihen, että erilaisia poliittisia näke- nelikenttä myksiä edustavat henkilöt kokevat toiminnan liikkeessä houkuttelevaksi ja luontevaksi. Vaikutta- misen kanavat ovat auki erilaisista taustoista tuleville aktiiveille. poista korosta - Mitkä selviönä pidettävät tekijät - Mitä tekijöitä pitäisi korostaa enem- SAK veturina koko ammattiyhdistysliikkeen uudistamisessa tulisi eliminoida? män kuin alalla yleensä tehdään? Työelämän muutokset ovat ajaneet koulutukseen perustuvan keskusjärjestörakenteen ohi. SAK supista luo ottaa aloitteen palkansaajakeskusjärjestöjen yhdistymiseksi. - Mitä tekijöitä pitäisi supistaa alan - Mitä täysin uusia tekijöitä normaalitasoon verrattuna? tulisi luoda? Vaikka strategia on luotu yritysmaailman käyttöön ja tarpeisiin, sitä voidaan soveltaa myös jär- jestötoimintaan. Suomessa Yleinen Työttömyyskassa (YTK) onnistui kasvamaan tyhjästä yhdeksi maamme suurimmista työttömyyskassoista juuri yllä olevan nelikentän periaatteita noudattaen. He poistivat kaiken ”turhan”, neuvottelu- ja sopimustoiminnan, supistivat henkilökunnan minimiin, korostivat itsenäisyyttä, riippumattomuutta sekä jäsenmaksun edullisuutta ja loivat aivan uuden- laisen konseptin kilpaillulle työttömyyskassamerelle. YTK ei siis yrittänytkään raivata tilaa ammat- tiliittojen merelle, se valtasi toimitilaa sieltä, mikä ihmisille on tärkeää ja arvokasta – työttömyys- turvamereltä ja onnistui siinä vielä erittäin menestyksekkäästi. YTK:n arvoinnovaatio oli siis se, että keskittymällä pelkän ansioturvan maksamiseen se sekä onnistui supistamaan kustannukset42 43
  • 22. minimiin että samalla tarjoamaan ihmisille edullisen ja vaivattoman tavan ansiosidonnaisen päivä- vuoden ajan. Esimerkiksi ammattiliittojen työttömyyskassojen yhdistymisestä on keskusteltu aika rahan kerryttämiseen. Se siis onnistui samanaikaisesti alentamaan kustannuksia ja kasvattamaan ajoin. asiakkaiden saamaa arvoa. Liittojohtajien haastatteluaineistossa on pohdinta liittojen välisestä solidaarisuudesta ja liikkeen Kysymys kuuluu: Millaisen näkökulman Tulevaisuushankkeen aineisto antaa järjestön tulevaisuu- sisäisestä eheydestä. Mikäli keskinäistä ristivetoa on olemassa, tulisi siitä ehdottomasti päästä desta, jos sitä tarkastellaan Sinisen meren strategian elementtejä soveltaen? eroon. Mahdolliset ristiriidat vain heikentävät liikkeen voimaa ja vaikutusvaltaa samalla kun ne vievät huomiota pois olennaisesta, jäsenten etujen valvomisesta ja jäsenpalvelusta. On selvää, Voisiko jotain poistaa tai supistaa? että esimerkiksi eri sektoreiden välillä tulee jatkossakin olemaan erilaisia edunvalvonnallisia pai- Supistaminen ja poistamisen tematiikka suhteessa SAK:laiseen ay-liikkeeseen ovat niin lähellä notuksia. toisiaan, että ne voidaan yhdistää yhdeksi tekijäksi. Onkin tavoiteltava nykyistä suurempaa yhtenäisyyttä ja solidaarisuutta jäsenrekrytoinnin Mikäli halutaan puhutella uusia työntekijäryhmiä, saada nuoret työntekijät järjestäytymään ja toi- ja sopimusrajojen kunnioittamisen saralla. mijajoukko uusinnettua, pitää joitain tekijöitä myös poistaa. Järjestäytymisen osalta prosessia on yksiselitteisesti yksinkertaistettava – monimutkaiset liittymisjärjestelmät ovat aikansa eläneitä. Mitä pitäisi korostaa? Liittymisprosessista on tehtävä yksinkertainen ja suoraviivainen järjestelmä, joka on SAK:lainen ay-liike on ihmisten liike, jonka ajamat asiat kumpuavat ihmisten arjesta. Asiat, joihin hoidettavissa alusta loppuun myös internetin kautta. tartutaan, ovat edelleen arjen asioita, mutta ne näyttäytyvät monimutkaisina ja vieraina, kielel- lisesti kimurantteina ja hahmollisesti hankalina asioina. SAK:laisen ay-liikkeen pitäisi siis pystyä Toiminnan osalta on poistettava tietynlainen pakko osallistua kokonaisvaltaiseen vaikuttamiseen. korostamaan niin edunvalvontatavoitteistossaan kuin kaikessa tekemisessään ihmisten arkielä- Ollakseen hyvä ay-toimija ei siis tarvitse olla hyvä hallintoon osallistuja. Järjestötutkimukset osoit- mästä kumpuavia tavoitteita ja korostetusti myös hyödyntää arkielämän haasteita ja esimerkkejä tavat, että järjestötoiminnalta ja -vaikuttamiselta odotetaan elämyksellisyyttä ja oman elämän ulospäin suuntautuvassa viestinnässä. Tällä tavoin esimerkiksi ay-liike Englannissa on löytänyt tien konkreettista parantamista. SAK:n järjestöllisestä toiminnasta on siis poistettava käsittelykerrok- uudelle kasvu-uralle. set, jotka hidastavat, monimutkaistavat ja vaikeuttavat toimintaa. Koulutustason nousu, elintason nousu ja valinnanmahdollisuuksien lisääntyminen edellyttävät myös SAK:n toiminnalta virtaviivai- Vaikka menneiden aikojen saavutuksia ei ole syytä liiemmin korostaa, diskurssi pitää rakentaa niin, suutta, yksinkertaisuutta sekä toiminnan iloa. Tähän tunteeseen ei hallinnollinen pakko mahdu. että siinä korostuu jatkuvuus – mitä kaikkea liike on jo tähän asti saanut aikaan ja mihin se tästä Toiminnasta on poistettava tietynlainen fatalismi ja ehdottomuus – jos et ole meidän puolella, olet eteenpäin pyrkii. On siis korostettava aitojen asioiden kautta sitä, ettei liike ole vain menneiden meitä vastaan. Mustavalkoinen jako ja ajattelutapa esimerkiksi poliittisen toiminnan suhteen eivät aikojen ja menneiden aikojen ihmisten liike, vaan aidosti ajassa elävä ja ajasta tavoitteensa poimi- ole enää tätä päivää. va ihmisten liike. Kielenkäytöstä on poistettava monimutkaiset sisäpiirin ilmaisut sekä ay-slangi. Ihmisten asioista SAK keskusjärjestönä sinänsä ei voi ottaa kantaa mihin tahansa. Tie ja suo olisi loputon, jos kes- on puhuttava ihmisten kielellä, selkeästi ja yksinkertaisesti. Kukaan ei kiistä ay-liikkeen merkitystä kustoimisto lähtisi puolustamaan jokaista hyvää ja perusteltua hanketta. Tämä ei olisi edes kovin nykyisen hyvinvointiyhteiskunnan rakentajana, mutta valitettavasti menneiden aikojen saavutuk- uskottavaa. Sitä vastoin SAK:n paikallistason organisaatioiden toiminnassa (paikallisjärjestöt, alue- silla ei nykypäivässä pärjää. Saavutusten lista on vaikuttava ja komea, mutta sen esittelemisen ja toimikunnat) pitäisi entistä enemmän korostaa paikallistuntemusta ja siitä kumpuavaa yhteiskun- korostamisen sijaan pitäisi keskittyä siihen, miten nykypäivän haasteet otetaan haltuun. nallista vaikuttamistyötä. Aluetoiminnan merkityksen korostaminen on muutoinkin perusteltua. Voidaan myös kysyä, onko kaikkien liittojen pakko tehdä kaikkia asioita. Eikö SAK:laisen perheen On yksiselitteisesti nähtävissä, että palkattu alueellinen henkilöstö tuo aluetoimintaan sisällä olisi mahdollisuuksia keskittää toimintoja siten, että liitoissa voitaisiin luopua joistakin toi- jäntevyyttä ja jatkuvuutta sekä substanssin ja tilannetajun hallintaa. minnoista ja käyttää vapautuvat resurssin toisaalle? Ajatus on rohkea aikana, jolloin käytännön kehityssuunta on kulkenut toisaalle. Keskustelua tämänkin aihepiirin ympärillä on käyty jo usean44 45
  • 23. SAK:laisessa liikkeessä on tilaa monenlaisille näkemyksille. Tämä on totta, mutta totuuden läpinä- Muuttunut työelämä on tuonut mukanaan myös uusia ammattialoja, joille ei luontaisesti löydy ny- kyväksi ja uskottavaksi tekeminen on oma haasteensa. SAK:laisessa toimintakentässä on edessä kyisistä ammattiliitoista sovellettavaa työehtosopimusta. Olisi kuitenkin tärkeää, että myös heille välttämätön toiminnan uudelleensuuntaamisprosessi, joka ei tapahdu hetkessä. Toteutuessaan se pystyttäisiin tarjoamaan SAK:laisesta perheestä ammattiliitto, johon järjestäytyä. auttaa nykytoimijoita ymmärtämään muutoksen välttämättömyyden ja antaa tilaa uudenlaiselle toiminnalle. Tämänkin päivän nuorilla työntekijöillä on vahvat periaatteet ja arvot, tavoitteet ja Pitäisikö siis uudelleen virittää keskustelu ns. porstuan, tulokasjäsenten sisäänotto- pyrkimykset sekä turvallisuushakuisuus suhteessa työelämään. Samanaikaisesti pitää sallia myös järjestelmän kehittämisestä ja luomisesta? se, ettei kaikista jäsenistä tule koskaan aktiivijäseniä. Ajatuksena siis olisi, että uusia ammattialoja edustaville tarjottaisiin väliaikainen järjestäytymis- Työehtosopimus (tes) on ay-liikkeen tärkein tuote ja peruskäsite, jota tulee korostaa. Samalla se ratkaisu ja yhdessä sovitun ajan puitteissa katsottaisiin, minkä liiton järjestäytymisalaan henkilö kuitenkin kuuluu kielellisesti supistettavien ja yksinkertaistettavien asioiden joukkoon. Toisaal- luontevimmin kuuluisi. Näin ”oikean liiton” etsimisen vastuu siirtyisi yksittäiseltä ihmiseltä ammat- ta ay-liikkeen pitäisi kyetä diskursiivisesti yksinkertaistamaan työehtosopimusten sisältöä ja ko- tiliittojen vastuulle. rostamaan niiden sisältöä suhteessa yksittäiseen työntekijään. Työehtosopimusten merkityksen ymmärtämiseksi on aika-ajoin esitetty jopa ajatus, että tes:n määräykset ja sisällöt ulotettaisiin Haasteena he, jotka eivät kuulu meihin koskemaan vain ay-liikkeen jäseniä, eikä nykyisen järjestelmän mukaisesti kaikkia yleissitovuus- Sinisen meren strategian toinen keskeinen oivallus liittyy siihen, miten houkutella asiakkaiksi/ säännösten piirissä olevia palkansaajia. jäseniksi heitä, ”jotka eivät kuulu meihin”. On lähes voimavarojen hukkaan heittämistä keskittyä nykyisiin asiakkaisiin/jäseniin ja yrittää segmentoida omaa toimintaansa yhä pienempiin palasiin. Voidaanko luoda jotain uutta? Pitäisi päinvastoin yrittää miettiä, mikä yhdistää niitä, jotka eivät vielä tänään ole osa meitä sen si- Ay-liikkeen pitää ehdottomasti luoda toiminnan ja vaikuttamisen kanavia myös sosiaaliseen medi- jaan, kuin että mietittäisiin, mikä ihmisiä erottaa. YTK-kassan perustajat löysivät yhteisenä nimittä- aan. Vaikka sosiaalinen media ei yksistään ratkaise ay-liikkeen ja ihmisten välisen yhteydenpidon jänä ja tekijänä palkansaajat, jotka eivät kuuluneet mihinkään kassaan ja näitä ihmisiä kiinnostavan ja vuorovaikutuksen ongelmia, uusien nettipohjaisten välineiden hyödyntäminen ja hyväksikäyttö yksinkertaisen ja helpon tavan varmistaa kohtuullinen elintaso mahdollisen työttömyyden sattu- on välttämätöntä ay-liikkeen siirtämisessä 1900-luvulta tähän päivään. Sosiaalisen median sovel- essa. Kun perusjoukko oli saatu jäseniksi, oli kasvavan massan ja kasvavan mediahyödyn myötä luksien haasteena on niiden hallitsemattomuus – kuka tahansa voi tuottaa mitä tahansa aineistoa helppo kasvattaa jäsenmäärää. ilman, että kukaan toimii suodattimena vuorovaikutuksen välissä. Kyse on myös vallasta: Jäsenhankinta kuuluu liittojen ja keskusjärjestön välisessä työnjaossa lähtökohtaisesti ja pää- Onko ay-liike valmis luovuttamaan osan perinteisten toimintatapojen ylläpitämästä sääntöisesti ammattiliittojen tehtäviin. Keskusjärjestö ja liitot ovat järjestäneet yhdessä erilaisia valtarakenteesta muille, osin jopa kasvottomille toimijoille? jäsenhankintakampanjoita, näin tapahtui myös keväällä 2010. Perinteisesti järjestäytyminen ta- pahtuu työpaikalla, jossa se on luottamusmiehen vastuulla. Miten menetellä tilanteessa, jossa Projektiluonteinen ja lyhytkestoinen toiminta puhuttelee nuoria perinteistä järjestötoimintaa vah- luottamusmiesverkosto ohenee ja jäsenyyden tarjoamisen ulkopuolelle jää yhä kasvava joukko vemmin. Siksi myös SAK:laisen ay-liikkeen on pystyttävä modernisoimaan omia toimintatapojaan. työntekijöitä? Liikkeellä pitäisi olla valmius luoda yhteisiä, sisäisiä rekistereitä tietosuojalainsäädäntö huomi- Jatkossakin tulee aina olemaan niitä, jotka järjestäytyvät liittoon luonnostaan joko oiden. On hieman hullua, että liikkeen jäsenrekisterit (jäsenmääräkehitys, ei siis yksittäisten jä- edunvalvonnan, arvomaailman tai perinteiden vuoksi. Heitä eivät kampanjat puhuttele, senten tiedot), koulutusrekisterit, työehtosopimukset, riitarekisterit jne. ovat tiukasti yksittäisten eikä siihen ole tarvettakaan. jäsenliittojen takana, vaikka tiedot hyödyttäisivät myös muita liittoja. Tämän joukon ulkopuolelle jää kuitenkin iso joukko potentiaalista jäsenkuntaa – miten heidät tavoitetaan? Yhteisen, keskitetyn tiedonhallintajärjestelmän kautta pystyttäisiin sekä saamaan että ja- kamaan tietoa, joka kunkin liiton tietoon on kerätty. Samalla pystyttäisiin keskittämään ole- Sinisen meren ajattelussa ei-asiakkaisiin, eli SAK:laisen ay-liikkeen näkökulmasta ei-jäseniin, tulisi massa olevia resursseja jäsenten palvelemiseen, pois hallinnollisista ylläpitotoiminnoista. kiinnittää huomio uudella tavalla. Olisiko mahdollista löytää ei-jäseniä ja heidän arvojaan ja tar- peitaan yhdistäviä, ei erottavia tekijöitä? Strategian ajattelussa ei-asiakkaat muodostavat kolme46 47
  • 24. eri kerrosta, joista ensimmäisessä ovat he, jotka ovat SAK:laisen liiton jäseniä, mutta ovat hyvin Pitäisikö siis ay-liikkeen taipua jäsenhankinnassa vakuutuslaitosajatteluun? Onhan lähes kaikilla herkkiä vaihtamaan jäsenyyden toisaalle tai luopumaan siitä kokonaan. Toisessa kerroksessa ovat ajoneuvo- tai kotivakuutuskin, vaikkei niitä todennäköisesti koskaan tule tarvitsemaan. Jäsenyys sellaiset henkilöt, jotka tiedostavat liittojen olemassaolon ja tarjonnan, mutta silti kieltäytyvät ay-liikkeessä on myös vakuutus, ei vain työttömyyden, vaan myös työelämän (oikeudellisten) on- jäsenyydestä. Kolmannessa, kauimmaisessa kerroksessa ovat he, jotka eivät koskaan ole edes gelmien varalle, vaikka sitä hyvin yksilönä pärjäävä henkilö ei milloinkaan usko joutuvansa käyt- harkinneet järjestäytymistä ja toisaalta, heitä ei ole koskaan edes yritetty houkutella jäsenyyteen. tämään. Jäsenyydestä haetaan suoraa, mitattavaa hyötyä. Mitä minä siitä saan -ajattelu yhdistää ihmisiä laajasti. Vakuutusajattelun lisäksi täytyisikin pystyä osoittamaan jäsenelle myös konkreet- Aineistoista on löydettävissä joitakin ei-jäseniä ja heidän tarpeitaan yhdistäviä tekijöitä, joita tinen, välitön hyöty. Vakuutusyhtiöiden ja kauppaketjujen bonusjärjestelmät palkitsevat asiakkai- SAK:laisen ay-liikkeen tulisi hyödyntää laajentaakseen jäsenpohjaansa. Lisäksi työelämän ja jär- taan keskittämis- ja muilla eduillaan. Osta kolme, maksa kaksi -kampanjat saavat ihmiset tekemään jestötoiminnan tutkimukset ja selvitykset antavat viitteitä sille, millaisia asioita ihmiset arvottavat. harkitsemattomiakin ostopäätöksiä. Millaisen kanta-asiakasedun SAK:lainen ay-liike voisi jäsenyy- den porkkanaksi rakentaa? Työelämä koventuu, työtahti kiihtyy ja työsuhteet käyvät yhä pirstaleisemmiksi. Ehjät pitkät ja perinteiset työurat käyvät yhä harvemmiksi. Epävarmuus työelämässä lieneekin niitä harvoja tekijöitä, jotka eivät ole muutoksessa. Epävarmuuden kasvaessa palkansaajien sitoutuminen työpaikkoihin ohenee ja samalla ns. kaksois- sitoutuneisuus, sitoutuneisuus sekä työhön että ay-liikkeeseen heikkenee. Tästä huolimatta tai juuri epävarmuuden lisääntymisen vuoksi turvallisuushakuisuus kasvaa, vaikka elämmekin yksilöllisyyttä ja yksilönä pärjäämistä korostavassa ajassa. Huomionarvoista on myös se, että Palkansaajien tutki- muslaitoksen selvityksessä on havaittu iän ja järjestäytymisaktiivisuuden välinen yhteys. Mikäli työn- tekijä ei järjestäydy ennen 30 vuoden ikää, järjestäytymishalukkuus laskee huomattavasti. Edellä mainituista seikoista voidaan vetää se johtopäätös, että ay-liikkeen olisi yritettävä tavoitella ja puhutella valmistuneita, työelämään siirtyneitä, alle 30-vuotiaita ja löytää tätä kohorttia edus- tavien työntekijöiden välisiä yhtäläisyyksiä. Tähän segmenttiin yritetäänkin vaikuttaa mielikuva- ja järjestäytymiskampanjoilla, joita SAK ja jäsenliitot yhdessä toteuttavat. Useissa liitoissa tehdään jäsenhankintatyötä myös vielä opiskelemassa olevien nuorten keskuudessa. Oppilasjäsenyys si- nänsä on hyvä väline, mutta oppilasjäsenten itsensä mielestä oppilasjäsenyys korostaa lähinnä ammatillisen identiteetin saavuttamista ja on vain yksi kortti lompakossa muiden joukossa. Se ei siis ole ”aitoa” ay-jäsenyyttä. Oppilasjäsenet kuuluvatkin selkeästi ei-jäsenten ensimmäiseen kerrokseen. Heidän jäsensiteensä on hyvin ohut, jolloin jäsenyydestä luopuminen on melko to- dennäköistä. Työssäkäyvät, alle 30-vuotiaat puolestaan voidaan luokitella ei-jäsenten toiseen ker- rokseen. Yksilö–epävarmuus–turva. Näiltä kolmion ulottuvuuksilta pitäisi tutkimustulosten mukaan etsiä ne yhdistävät tekijät, joihin kohdentaen jäsenpohjan laajentaminen olisi mahdollista. Riippumatta koulutustasosta tai ammatillisesta asemasta jokaista ihmistä kiinnostaa oma elämä ja oma toimeentulo.48 49
  • 25. Liite 2 Liite 3 Konkreettisia toiminnan kehittämisesityksiä kerättiin erityisesti tulevaisuushankkeen järjestämällä Tulevaisuushanke, SAK 2025 prosessikuvaus aluekierroksella. Esiin nousi mm. seuraavia: • SAK:n oltava joustavampi ja toiminnan ja tekemisen muotoihin on kiinnitettävä huomiota -> 2007 edellyttää myös paikallistason toiminnan tapojen ja rakenteiden uudistamista, toimintatavat ja Marraskuu SAK:n valtuusto toimintakulttuuri ovat vanhentuneet Valtuusto kävi ensimmäisessä hankkeen käynnistymisen jälkeisessä kokouksessaan keskustelun • Nuorekkaampi ja aggressiivisempi ote, rohkeutta tekemiseen (pride-osallistuminen hyvä alku) liikkeen perususkomuksista ja perusväittämistä peilaten niitä myös tulevaisuuteen. • Miten kentän ääni saadaan kuuluviin, miten ammattiosastot saadaan lähemmäksi jäseniä -> ay-liike on saatava iholle 2008 • Palkitseminen osallisuudesta? 29.1.–14.2.2008 Mielikuvatutkimus • Ongelmana se, että samoja asioita tekee päällekkäin moni taho; systeemi on sekava, eikä Rian Oy:n kanssa yhteistyössä toteutettu mielikuvatutkimus noudatti laadullisen ryhmähaastat- roolit aukea ulkopuoliselle telun menetelmää. Haastattelutilaisuuksia järjestettiin kaikkiaan kuusi, joista kaksi Helsingissä ja • Nuorille on aidosti annettava tilaa – nuorten ajatuksia (muutosta ja muutostarvetta) ei saa muut Tampereella, Turussa, Mikkelissä ja Vaasassa. Osallistujia oli yhteensä 65, iältään 17–54-vuo- pelätä, MUTTA myös nykytoimijat ovat arvokas resurssi – hiljainen tieto • Nuoret ovat aktiivisia, mutta me häviämme kilpailun heidän kiinnostuksestaan -> markkinointi, tiaita, 35 naista ja 30 miestä. Osallistujista järjestäytyneitä oli 31. Spontaanit mielikuvat kertovat kieli, netti, tapahtumat, yksinkertaistaminen jne vanhanaikaisesta, hidasliikkeisestä, byrokraattisesta ja etäisestä liikkeestä, jonka rooli on epäsel- • SAK:n oltava avoin, aloitteentekijä, visionääri ja keskustelun avaaja niin ”perinteisissä” vä. Toisaalta ay-liike nähdään työntekijöiden asemaa turvaavana ja heidän edunvalvontaansa hoi- ay-asioissa MUTTA myös lähiympäristöasiat, liikenne, turvallisuus – ts. asiat ja vaikuttamis- tavana isona ja vahvana tahona. Järjestäytymisen suurin motiivi on turvallisuuden tunne, johon kohteet ihmisten arjesta liittyvät sekä työttömyysturva, edunvalvonta ja oikeusapu. Järjestäytymisen esteiksi nimettiin jä- • Paikallisjärjestöjen yhteydenpito alueen kansanedustajiin senmaksun suuruus ja se, ettei oikein tiedetä, mitä maksun vastineeksi saa. Toisaalta muistutettiin, • Perus- ja ammatilliseen koulutukseen sisällytettävä ay-tietoutta enemmän + koulutiedotuksen että ansiosidonnaisen työttömyysturvan saa ilman ammattiliittoakin. Yleisesti nähtiin, että ay-liike tehostaminen ja varmistaminen on taustatuki, jonka merkitys aktivoituu ja tulee tärkeäksi ongelmatilanteissa. Sitoutuminen ei ole • Oppilasjäsenyydestä varsinaiseksi jäseneksi, oppilasjäsenten jälkihuolto kovin korkeaa ja tietoisuus ay-liikkeestä on vähentynyt. Ay-liike on passivoitunut ja sen vaikutus- • Järjestäytymistyössä on nostettava tosiasiat esiin (esim tes:n yleissitovuus) valta suhteessa työnantajiin on vähentynyt. • Panostetaan jäsenetuihin ja tarjotaan jäsenedut (ml. tes) vain jäsenille • Oltava esillä siellä, missä nuoret ja potentiaaliset jäsenet ovat (festarit, kylpylät, tapahtumat, oppilaitokset, netti, kauppakeskukset jne), pieniä ja nopeita interventioita ja positiivista Maalis–toukokuu 2008 Selvitys muutossuunnista markkinointia Otto Mäenniemin selvityksessä tarkastellaan ay-liikkeen toimintaympäristön, työelämän muutos- • Jalkautuminen työpaikkakokouksiin ja sieltä asioiden eteenpäin vieminen, kehitettävä ta. Työelämän laatuun vaikuttavat monet kehityskulut, kuten tietoyhteiskuntakehitys, talouden toimintarakenteita, jotka vastaavat työpaikan rakenteita globalisaatio, talouden sääntelyn väheneminen ja yhteiskunnallinen arvomuutos. Selvityksessä • Paikallisjärjestöt infopisteiksi, soittokierros tavallisille jäsenille, tiedottamisen lisääminen ongelmaa tarkastellaan joustokeskustelun kautta. Joustot valittiin selvityksen näkökulmaksi, kos- paikallistasolla, kaksisuuntainen viestintä ka niiden avulla toimintaympäristön muutosta voidaan pohtia monien erilaisten kehityskulkujen • Aluetoiminnan resurssien varmistaminen ja vahvistaminen kautta. Selvityksessä joustoilla tarkoitetaan kokonaisuutta, joka sisältää toiminnalliset joustot, • Toiminta avoimeksi -> ei pelottavaa, nuorille aitoa toimintaa ja aidosti mukaan päätöksen- määrälliset joustot ja palkkajoustot. Kaikki kolme ryhmää käsitellään selvityksessä erillisinä, vaik- tekoon -> ei lässytetä ka ne kytkeytyvät toisiinsa. • Matalan kynnyksen osallistumismahdollisuudet, projektiluonteista toimintaa ja tehtäviä • Yhteydenotto helpoksi, oikeiden kanavien käyttö eri ryhmien tavoittamiseen 6.3.2008 Liittofoorumi, Hanna Riita-Pajunen • Pikagalluppien käyttö ajankohtaisissa asioissa, jäsenkyselyitä • Netin tehokkaampi käyttö. Liittofoorumin ensimmäisen kokouksen tarkoituksena ja tavoitteena oli löytää yhteinen näkemys g osastojen blogit SAK:laisen ay-liikkeen keskeisimmistä tulevaisuudenhaasteista sekä ryhmäyttää liittofoorumin jä- g kysy-vastaa-palstat senet keskenään. Työskentely tapahtui Hanna Riita-Pajusen johdolla osallistavia, yhteistoiminnal- g kaikkien liittojen kotisivut uudistettava ja muutettava kansan kielelle lisia menetelmiä käyttäen. g nuoret otettava mukaan nettimaailman uudistamiseen g vuorovaikutus netissä -> sosiaalinen media, g google, wikipedia jne50 51
  • 26. 6.5.2008 Arvoseminaari 17.9.2008 Työelämänkehittämisvaliokunta, hanke-esittely Yhteistoiminnallisuutta jatkettiin myös kevään ensimmäisessä teemaseminaarissa, jossa teemana 20.–21.9.2008 SAK-päivät oli arvot. Arvotutkija Martti Puohiniemen johdantoalustuksen jälkeen osallistujat (noin 120 henki- SAK:n suurin säännöllisesti toteutettava tapahtuma ovat kahden vuoden välein järjestettävät löä) työstivät SAK:laisen liikkeen arvoja Dazzle oy:n edustajien fasilitoimina. SAK-päivät. Vuonna 2008 SAK-päivät järjestettiin Porissa, missä osallistujia oli kaikkiaan noin 500. Tulevaisuushanke oli vahvasti esillä sekä nuorisoseminaarissa että varsinaisilla SAK-päivillä omana 16.–17.5.2008 SAK:n valtuusto pienryhmäseminaarina. Seminaarissa käsiteltiin kriittisiä kysymyksiä pienpaneelin ja yleisökysy- 22.5.2008 Liittofoorumi mysten ja -kommenttien kautta. 28.–29.8.2008 Henkilöstön kehittämispäivät SAK:n oma henkilökunta oli ensimmäinen ryhmä, joka pääsi esittämään näkemyksensä kymme- 30.9.2008 Muuttuva työympäristö -seminaari nestä kriittisestä kysymyksestä. Petäyksessä järjestetyille kehittämispäiville osallistui noin 100 Vuoden alussa tehdyn toimintaympäristöselvityksen pohjalta järjestettiin vuoden toinen teema- SAK:n työntekijää ja ensimmäinen päivä käytettiin kysymysten työstämiseen edelleen yhteistoi- seminaari Kansallismuseon tiloissa. Seminaari keräsi noin 100 osallistujaa niin liikkeen sisältä kuin minnallisia menetelmiä käyttäen. Henkilökunnan työskentelyprosessin jälkeen kriittisiin kysymyk- muista järjestöistäkin. Mukana oli myös poliitikkoja, tutkijoita sekä yhteistyötahoja. siin tehtiin esiin nousseet tarkennukset ja täsmennykset sekä ryhmittely kolmeen koriin. 13.10.2008 Liittofoorumi 23.8.2008 Itä-Suomen aluekokous 28.10.2008 Sosiaalivaliokunta, hanke-esittely 9.9.2008 Etelä-Suomen toimitsijat 3.11.2008 SAK:n hallitus Tulevaisuushanketta, sen tarkoitusta, tavoitteita ja merkitystä käytiin esittelemässä myös eri tilai- Marraskuun hallituksessa Tulevaisuushanketta käsiteltiin liittokierroksen yhteenvetoraportin suuksissa. Alkusyksystä 2009 hanke oli esillä Itä-Suomen aluekokouksessa 23.8 (30 osallistujaa) pohjalta sekä käsiteltiin ensimmäisen kerran esitys lopullisiksi kriittisiksi kysymyksiksi. ja Etelä-Suomen alueen toimitsijakokouksessa 9.9 (20 osallistujaa). Tilaisuuksissa ei vielä esitelty kriittisiä kysymyksiä, vaan keskustelu tapahtui yleisemmän hankekuvauksen ja esiin nousseiden 5.11.2008 Nuorisovaliokunta, hanke-esittely haasteiden kautta. 21.–22.11.2008 SAK:n valtuusto, kriittiset kysymykset 5.12.2008 Liittofoorumi 17.9.–27.10.2008 Liittokierros, puheenjohtajahaastattelut 8.12.2008 SAK:n hallitus 17.9.–31.10.2008välisenä aikana toteutettuun liittokierrokseen osallistui 16 liittojohtajaa 22 jäsen- liitosta. Lisäksi yhden liittopuheenjohtajan vastaukset saatiin mukaan sähköpostitse. Liittokier- SAK:n hallitus vahvisti lopullisesti 10 kriittistä kysymystä joulukuun 2008 kokouksessaan. ros toteutettiin puolistrukturoituna teemahaastatteluna, johon yhtä poikkeusta lukuun ottamatta osallistui aina kaksi henkilöä SAK:sta. Liittokierroksella käsitellyt kolme teemaa olivat: Tulevai- 13.12.2008–31.1.2009 Aluekierros suushankkeen arviointi prosessina yleisellä tasolla, kriittiset kysymykset sekä arviointi hankkeen Vaikka Tulevaisuushanketta työstettiin alusta alkaen hyvin avoimessa prosessissa, tapahtui toimin- esittelyn mahdollisuudesta omassa liitossa. taympäristöanalyysi melko Helsinki-vetoisesti. Siksi olikin itsestään selvää, että hanke oli jalkau- Tavoitteena oli kuulla vapaassa, avoimessa ja luottamuksellisessa keskustelussa liittopuheenjoh- tettava alueille, omien aktiivijäsenten keskuuteen. Päädyttiin menettelytapaan, jossa joulu-tam- tajien omia tuntemuksia liikkeen tulevaisuudesta, haasteista ja odotuksista, sekä näkemyksiä ja mikuun aikana (2008–2009) toteutettiin jokaisella viidellä toiminta-alueella yksi koulutustilaisuus, arvioita kriittisten kysymysten relevanttiudesta. Kierroksesta ja sen tuloksista laadittiin yhteen- jossa keskeisenä kohderyhmänä olivat nimenomaan aluetoimikuntien jäsenet. Tilaisuuksiin osal- vetoraportti. listui yhteensä noin 160 alueaktiivia. Kolme–neljä tuntia kestäneiden tilaisuuksien tarkoitus ja tavoite voidaan tiivistää seuraavasti: 1. SAK:n alueellisten aktiivien sitouttaminen yhteiseen prosessiin 2. Tulevaisuushankkeen konkretisointi ja aluetoiminnan viitekehykseen siirtäminen 3. ”Kriisitietoisuuden” herättäminen 4. Konkreettisten vastausten etsiminen kriittisiin kysymyksiin Menetelmällisesti tilaisuudet vietiin läpi yhteistoiminnallisia, osallistavia menetelmiä käyttäen.52 53
  • 27. Aluekierroksista ja sen tuloksista on laadittu oma yhteenvetoraportti. 28.10.2009 Liittofoorumi Tilaisuudet järjestettiin seuraavasti: 31.10. Uusien jäsenten kurssi 13.12.2008 Aluetilaisuus Etelä-Suomi, 30 osallistujaa, Kouvola Nuorten, uusien jäsenten kurssilla Kiljavalla hanke oli yhtenä työpajana. Työpajoissa ei niinkään 17.1.2009 Aluetilaisuus, 60 osallistujaa, Härmä käsitelty kriittisiä kysymyksiä vaan lyhyen yleisjohdannon jälkeen osallistujat hyödynsivät loka- 18.1.2009 Aluetilaisuus Länsi-Suomi, 22 osallistujaa, Turku kuun lopussa avoinna ollutta verkkotyökalua ja parityönä pohtivat verkossa esitettyjä väittämiä ja 24.1.2009 Aluetilaisuus Itä-Suomi, 17 osallistujaa, Vesileppis näkemyksiä. Osallistujia Kiljavalla oli noin 70. 31.1.2009 Aluetilaisuus Pohjois-Suomi, 25 osallistujaa, Kemi 4.11.2009 Osallisuusseminaari 26.1.2009 SEL:n hallitus, hanke-esittely Osallisuusseminaarin tarkoituksena oli avata yhteistoiminnallisuuden ja osallisuuden tematiikka ja 4.2.2009 Liittofoorumi menetelmien hyödyntämisen mahdollisuuksia ay-liikkeen sisällä. Alustajaksi valikoitunut Hämeen 24.3.2009 Liittofoorumi ammattikorkeakoulun lehtori hallitsi asian, mutta kuljetti sanomaa hieman väärässä kerroksessa. 15.–17.4.2009 Opintomatka Sen sijaan että hän olisi keskittynyt jäsenten motivointiin ja osallistamiseen, hän keskittyi työyh- Tulevaisuushankkeen ohjausryhmä teki keväällä 2009 kolmipäiväisen opintomatkan Englantiin, teisön hyvinvointiin ja motivointiin. Tilaisuudessa oli 50 osallistujaa. Lontooseen. Kolmen päivän aikana tutustuttiin Englannin keskusjärjestön ja kahden jäsenliiton tilanteeseen sekä vierailtiin myös sikäläisessä Työväen tutkimuslaitoksessa. Opintomatkasta on 12.11.2009 JHL:n edustajisto, Järjestötoiminnan haasteet tehty oma erillinen raportti. 19.11.2009 SAK:n valtuusto 2.12.2009 Globalisaatioseminaari 6.5.2009 Liittofoorumi Syksyn viimeinen teemaseminaari käsitteli ay-liikkeen ja globaalitalouden välistä suhdetta ja haas- 14.–15.5.2009 SAK:n valtuusto teita. Seminaarissa kuullut alustukset edustivat alansa huippuja ja käyty keskustelu virisikin vilk- 11.6.2009 Liittofoorumi kaaksi. Seminaarissa oli osallistujia noin 60. 11.6.2009 Länsi-Suomen toimitsijakokous, hanke-esittely 17.9.2009 Some-seminaari Lisäksi alkuvuodesta 2009 julkaistiin Liike muutoksessa – muutos liikkeessä? keskusteluaineisto Syyskausi 2009 käynnistyi sosiaalisen median merkitystä mahdollisuuksien hyödyntämistä käsit- ja loka-joulukuussa toteutettiin Fountain Parkin kanssa yhteistyössä verkkopohjainen ideointi- ja televällä seminaarilla. Seminaari oli tarkoitettu SAK:n ja jäsenliittojen henkilökunnalle ja se kokosi kansalaiskeskustelu. Sosiaalisen median mahdollisuuksia hyödyntävään ideointi- ja kansalaiskes- Paasitorniin lähes 80 osallistujaa. Seminaarissa sekä kuultiin kahden ulkopuolisen alustajan avaa- kusteluun osallistui liki 1 400 eri ihmistä ja kommentteja sekä arviointeja annettiin lähes 8 000 kpl. mana sosiaalisen median merkitystä ja mahdollisuuksia sekä pohdittiin pienryhmissä mahdolli- suuksia sosiaalisen median hyödyntämiseen ay-liikkeessä. 26.9.2009 Pohjanmaan aluekokous, Tuuri 26.9.2009 Lounais-Suomen SAK-päivät, Turku 29.9.2009 PAM työelämävaliokunta, hanke-esittely 7.10.2009 Pätkätyöseminaari Syksyn toisessa teemaseminaarissa käytiin kiinni haastavaan ja ajankohtaiseen aiheeseen. Se- minaarissa pohdittiin prekariaatin ja ay-liikkeen välisen yhteistyön mahdollisuuksia, tavoitteiden ja haasteiden yhtenäisyyden sekä työsuhde-, sosiaali- ja sopimusturvan kehittämisen haasteita. Osallistujia seminaarissa oli noin 100. Keskustelu oli erittäin vilkasta ja värikästä ja mikä tärkeintä, siihen osallistui edustajia niin perinteisen palkkatyön kuin prekaaria työtä tekevien puolelta. Kes- kustelunavaus oli erittäin merkittävä.54 55