Globalisaatio ja palkkaneuvottelut

402
-1

Published on

Miten teknologian muutos vaikuttaa työmarkkinoihin? SAK:n julkaisusarja.

Tutkimuksen mukaan Suomen valttikortit ovat sopimusyhteiskunta ja palkkakoordinaatio. Ne antavat taloudellista ja sosiaalista etua sekä työntekijöille että yrityksille. Veli-Pekka Heino.

Published in: News & Politics
0 Comments
0 Likes
Statistics
Notes
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

No Downloads
Views
Total Views
402
On Slideshare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
1
Actions
Shares
0
Downloads
1
Comments
0
Likes
0
Embeds 0
No embeds

No notes for slide

Globalisaatio ja palkkaneuvottelut

  1. 1. 6·2007Globalisaatio ja palkkaneuvottelut Miten teknologian muutos vaikuttaa työmarkkinoihin? Veli-Pekka Heino
  2. 2. Joulukuu 2007 Lisätiedot Tilaukset Olli Koski SAK olli.koski@sak.fi puh. +358 20 774 000 puh. +358 20 774 0150
  3. 3. SAK · Tutkimustieto 6/2007 1Sisältö1 JOHDANTO .............................................................................................. 31.1 OECD suositteli 90-luvulla palkkaerojen kasvattamista ......................... 31.2 Kritiikistä huolimatta ajattelu elää yhä Suomessa .................................. 51.3 Raportin rakenne.................................................................................... 52 TEKNOLOGIAN MUUTOS, PALKKAEROT JA TYÖTTÖMYYS ............. 72.1 Työntekijät ovat entistä koulutetumpia ................................................... 7 2.1.1 Koulutustaso on noussut sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa .... 7 2.1.2 Palkkaerot ovat kasvaneet eniten Yhdysvalloissa........................... 8 2.1.3 Työttömyysasteissa on maiden välillä suuria eroja ...................... 132.2 Teknologian muutos hyödyttää korkeasti koulutettuja ......................... 14 2.2.1 Mistä viimeaikainen koulutuksen kysynnän kasvu johtuu? .......... 15 2.2.2 Pääsyynä osaamispainotteinen teknologinen muutos .................. 16 2.2.3 Teknologinen muutos havainnollistettuna ..................................... 172.3 Uusliberalistinen yksimielisyys perustuu hatarille oletuksille ................ 192.4 Palkkojen alentaminen ei kannusta eikä työllistä ................................. 213 TYÖMARKKINAINSTITUUTIOMMEAUTTAVAT GLOBALISAATIOSSA .......................................................... 223.1 Useammat pääsevät osalliseksi uuden teknologian hyödyistä ............ 223.2 Jokaiselle työntekijälle riittävä koulutustaso ......................................... 234 LOPUKSI: SUOMEN VALTIT GLOBAALISSA TALOUDESSA ............ 25LÄHTEET ................................................................................................... 27
  4. 4. 2 SAK · Tutkimustieto 6/2007
  5. 5. SAK · Tutkimustieto 6/2007 31 JOHDANTOGlobalisaatio ja teknologian kehittyminen1 ovat ilmiöitä, jotka ovat vaikutta-neet maailmantalouteen mittaamattoman monilla tavoilla viime vuosikym-menten aikana. Ne ovat myös kietoutuneet toisiinsa. Kansainvälisen kau-pan lisääntyminen on levittänyt nopeasti uusia innovaatioita ja toimintatapo-ja maasta toiseen. Teknologian kehittyminen on synnyttänyt uusia hyödyk-keitä ja entistä tehokkaampia tuotantomenetelmiä, mutta se on yhdistettymyös palkkaerojen ja työttömyyden kasvuun.Keskustelu viimeaikaisen teknologisen muutoksen mahdollisista haitoistaalkoi 1980-luvun lopussa. Tuolloin havainnot, jotka kertoivat palkkaerojenvoimakkaasta kasvusta Yhdysvalloissa, saivat taloustieteilijät epäilemään,että teknologinen kehitys on tämän epätasa-arvoistumisen syy. Myöhem-min epäilyille on saatu myös todisteita. Tällä hetkellä tutkijoiden keskuu-dessa on yhteisymmärrys siitä, että edellisten vuosikymmenten aikana ta-pahtunut teknologinen muutos, kuten tietokoneiden yleistyminen, on hyö-dyttänyt korkeasti koulutettuja työntekijöitä. Samalla matalasti koulutettujenasema työmarkkinoilla on heikentynyt. Ajatusta kutsutaan taloustieteessänimellä osaamispainotteinen teknologinen muutos (engl. skill-biased tech-nological change). (Acemoglu 2002.)1.1 OECD suositteli 90-luvullapalkkaerojen kasvattamistaAtlantin tällä puolella palkkaerot eivät ole kasvaneet samalla tavalla kuinYhdysvalloissa. Euroopassa ongelmana on sen sijaan ollut työttömyys.1990-luvun alussa EU-15-maiden2 työttömyysaste oli keskimäärin 10 pro-sentin tasolla. Tuolloin työttömyys oli noussut 20 vuoden ajan ensimmäi-sestä öljykriisistä lähtien (ks. esim. Blanchard 2006). Suomessa työttö-myysaste oli 1980-luvun lopulla Euroopan alhaisimpia, mutta laman seura-uksena se nousi pahimmillaan 18 prosenttiin. Yhdysvalloissa työttömyysas-te on viimeisen viidentoista vuoden aikana ollut 4–8 prosentin tasolla.Suomen, kuten monien muidenkin EU-15-maiden, työttömyysaste on las-kenut huomattavasti 90-luvulta lähtien, mutta silti ongelma on edelleenolemassa.Jos teknologinen muutos on aiheuttanut palkkaerojen kasvua Yhdysvallois-sa, johtuuko Euroopan työttömyysongelma samasta syystä? Vuonna 1994OECD julkaisi Jobs Study -raportin, jonka mukaan vastaus on kyllä. Rapor-tissa järjestö veti yhtäläisyysmerkin Euroopan ja Yhdysvaltojen työmarkki-naongelmien väliin: korkeat palkkaerot ja suuri työttömyys ovat saman ilmi-ön kaksi erilaista ilmentymää. OECD:n mukaan työttömyys oli syntynyt sii-1 Teknologiasta ja sen kehittymisestä puhutaan tässä raportissa niiden laajassa merkityksessä. Tekno-logia-termiin sisältyy paitsi tuotantomenetelmät, -laitteet ja -koneet mutta myös tuotannon organisaatio.Teknologia on siis se tapa, jolla työ muutetaan tuotteiksi.2 Alankomaat, Belgia, Espanja, Irlanti, Iso-Britannia, Italia, Itävalta, Kreikka, Luxemburg, Portugali,Ranska, Ruotsi, Saksa, Suomi ja Tanska. Raportissa näihin maihin viitataan myös nimityksillä Eurooppaja Länsi-Euroopan maat.
  6. 6. 4 SAK · Tutkimustieto 6/2007tä, etteivät Euroopan maat olleet sopeutuneet teknologian muutokseen jaglobalisaatioon, jotka olivat vähentäneet matalasti koulutettujen työntekijöi-den tarvetta monissa työtehtävissä. Toisin sanoen, OECD:n mielestä työ-markkinainstituutiot3 ja ay-liike olivat työttömyyden syy, koska ne olivat es-täneet palkkaerojen hillittömän kasvun. (Howell–Huebler 2005.)Raportissa OECD esitti myös työllisyysstrategiansa, joka kiteytyi kymme-neen ohjeeseen, joiden avulla työttömyysongelma voitaisiin ratkaista ja lisä-tä työllisyyttä. Järjestön neuvot koskivat erityisesti työmarkkinoiden kehit-tämistä. Raportin mukaan työntekijöiden palkkojen piti antaa muuttua aikai-sempaa enemmän kysynnän ja tarjonnan mukaan. Samalla vähimmäis-palkkojen tasoa voisi laskea kokonaisuudessaan tai valikoiden esimerkiksinuorille työntekijöille. OECD halusi muutosta myös palkanmuodostukseen.Palkoista piti järjestön mukaan neuvotella enemmän yritystasolla, jolloinpalkat muodostuisivat työnantajan taloustilanteen perusteella. Näin työ-markkinat voisivat OECD:n mukaan sopeutua maailmantalouden muutok-siin palkkaerojen, ei työttömyyden kasvun avulla.OECD:n perustelujen taustalla oli näkemys siitä, että Yhdysvaltojen työ-markkinat ovat pärjänneet Eurooppaa paremmin sopeutumisessa teknolo-gian muutokseen. Tätä ajattelumallia alettiin 1990-luvulla kutsua uuslibera-listiseksi yksimielisyydeksi4. Muun muassa Kansainvälinen valuuttarahastoIMF on päätynyt samantyyppiseen analyysiin ja toistanut OECD:n esittämiäohjeita omissa raporteissaan (ks. IMF 1999). Ajattelumallin mukaan samatneuvot pätevät kaikkiin maihin riippumatta näiden erityispiirteistä.OECD on seurannut maaraporttiensa (Economic Surveys) avulla sitä, onkostrategian mukaisiin toimiin ryhdytty. Lisäksi niissä luetellaan maakohtaisiatoimenpidesuosituksia, joita on esitetty myös Suomelle. Esimerkiksi vuonna1998 (OECD 1998) järjestö suositteli, että Suomessa luovuttaisiin työehto-sopimusten yleissitovuudesta sekä tulopolitiikasta, lisättäisiin määräaikaisiatyösuhteita ja heikennettäisiin työttömyysturvaa.3 Työmarkkinainstituutioilla tarkoitetaan palkanmuodostusjärjestelmää, työntekijän irtisanomissuojaa jatyöttömyysturvaa. Myös työnantajamaksut, tuloverotus ja eläkejärjestelmä lasketaan tähän joukkoon.Instituutioissa on suuria eroja maiden välillä. Esimerkiksi Suomessa työntekijöiden palkoista neuvotel-laan työmarkkinajärjestöjen välillä, kun Yhdysvalloissa palkanmuodostus tapahtuu työpaikkatasolla.4 Muita ajattelumallista käytettyjä nimityksiä ovat muuan muassa transatlanttinen konsensus ja Wa-shingtonin konsensus.
  7. 7. SAK · Tutkimustieto 6/2007 51.2 Kritiikistä huolimatta ajattelu elää yhäSuomessaUusliberalistisesta yksimielisyydestä ei nimestään huolimatta ole varsinais-ta yksimielisyyttä. OECD:n työllisyysstrategian päätelmiä on arvosteltu laa-jalti, ja osa kritiikistä on tullut järjestön sisältä. OECD:n vuosittaisissa työlli-syyskatsauksissa (Employment Outlook) on 1990-luvun loppupuolelta ky-seenalaistettu strategian suosituksia ja sitä lähtökohtaa, että palkkaerojenkasvattaminen parantaisi työllisyyttä (esim. OECD 1996).Kriittistä linjaa edustaa myös Euroopan unioni. EU:n omassa työllisyysstra-tegiassa ei lähdetä liikkeelle palkkojen ja työehtojen heikennyksestä vaantyöpaikkojen määrän lisäämisestä ja niiden laadun parantamisesta. SamoinEuroopan komission työllisyystyöryhmän raportissa (Kok 2003) lähtökohta-na oli Euroopan maiden erityispiirteiden huomioon ottaminen, ei samojenlääkkeiden tarjoaminen jokaiselle maalle. (Boldt–Laine 2001.)Laajasta kritiikistä huolimatta ajatus palkkaerojen kasvattamisen hyödylli-syydestä elää yhä, myös Suomessa. Erityisesti työnantajapuoli ja heitä lä-hellä olevat tahot ovat esittäneet, että Suomessa voitaisiin luopua palkkojenyleiskorotuksista ja sitoa palkat entistä enemmän yritysten ja toimipaikkojentaloudelliseen tilanteeseen. Lisäksi vähimmäispalkkojen voitaisiin antaalaskea (ks. esim. EK 2007). Tällöin palkkaerot nousisivat yritysten ja alojenvälisten tuottavuuserojen mukaan. Toisin sanoen jos yrityksellä tai alallamenisi huonosti, siitä kärsisi myös työntekijä.Perusteluna palkkaerojen kasvattamiselle Suomessa käytetään paitsi edel-lä mainittua työllisyyden kasvattamista myös ajatusta siitä, että palkkaerotkannustavat työntekijöitä nostamaan tuottavuuttaan (esim. EK 2007, Kork-man 2007). Jotta nämä tavoitteet toteutuisivat, Suomen palkanmuodostus-järjestelmää pitäisi näiden tahojen mukaan kehittää suuntaan, jossa pal-koista sovittaisiin työpaikoilla.1.3 Raportin rakenneTämä tutkimusraportti käsittelee teknologian muuttumisen vaikutusta työ-markkinoihin. Lähtökohtana käytetään sitä olettamusta, että viimeaikainenteknologinen muutos on heikentänyt matalasti koulutettujen työntekijöidenasemaa työmarkkinoilla. Samalla selvitetään, pitävätkö ne väittämät paik-kansa, joilla esimerkiksi OECD on usein perustellut Euroopan maiden työ-markkinainstituutioihin haluamiaan muutoksia. Onko palkkaerojen kasvat-taminen oikea ratkaisu teknologisessa muutoksessa pärjäämiseen? Lisää-vätkö palkkaerot kannustavuutta?Raportin tarkoituksena on myös selvittää tarkemmin, miten palkanmuodos-tusjärjestelmä ja teknologinen kehitys liittyvät toisiinsa. Saneleeko tuotan-non ja työelämän kehittyminen palkkaneuvottelujen luonteen, vai voiko ti-lannetta ajatella myös toisin päin? Siis vaikuttavatko työmarkkinainstituutiot
  8. 8. 6 SAK · Tutkimustieto 6/2007teknologian kehitykseen yritysten sisällä? Raportissa pohditaan myös, mi-ten teknologinen muutos vaikuttaa työelämään ja eri työtehtäviin.Raportin rakenne on seuraava: Luvussa 2 tutustutaan ajatukseen osaamis-painotteisesta teknologisesta muutoksesta. Aluksi katsotaan, miten palkka-erot ja työttömyys ovat kasvaneet läntisissä teollisuusmaissa, minkä jäl-keen esitellään teoria, jolla ilmiöitä voidaan selittää. Pääsisältö luvussa onkuitenkin kahdessa viimeisessä kappaleessa, joissa tarkastellaan sekäuusliberalistista yksimielisyyttä että väitettä siitä, että palkkaerot kannustai-sivat työntekijöitä.Luvussa 3 esitetään vaihtoehtoinen näkemys työmarkkinainstituutioidenroolille. OECD:n vanhakantaisen ajattelun mukaan eurooppalaiset instituu-tiot vaikeuttavat sopeutumista globalisaation ja teknologisen kehityksettuomiin muutoksiin. Luvussa käy ilmi, tilanne voi itse asiassa olla päinvas-tainen. Instituutioista on myös hyötyä.Luku 4 on tämän raportin yhteenveto. Siinä esitetään tärkeimmät havainnotja palkanmuodostusjärjestelmää koskevat päätelmät. Lopuksi pohditaan ly-hyesti, miten teknologinen muutos vaikuttaa työelämään tulevaisuudessa jamiten se pitäisi huomioida politiikassa.
  9. 9. SAK · Tutkimustieto 6/2007 72 TEKNOLOGIAN MUUTOS, PALKKAEROTJA TYÖTTÖMYYSMielipiteet, joiden mukaan myös Suomessa pitäisi kasvattaa palkkaeroja,perustuvat yhteen tulkintaan siitä, miten teknologinen muutos vaikuttaatyömarkkinoihin. Jotta nähtäisiin näiden mielipiteiden taakse, on tutustutta-va laajemmin teollisuusmaiden työmarkkinoilla tapahtuneisiin muutoksiinsekä ajatuksiin, joilla niitä on selitetty.2.1 Työntekijät ovat entistä koulutetumpiaUseimpien OECD-maiden työmarkkinoilla on viimeisten kolmen vuosikym-menen aikana tapahtunut rakenteellinen muutos työvoiman kysynnässä jatarjonnassa. Erityisen näkyvää on ollut kysynnän aikaisempaa suurempikohdistuminen korkeasti koulutettuun työvoimaan5 (ns. skill upgrading -ilmiö). Samalla työntekijöiden koulutustaso on noussut yleisesti. Koulutettu-jen työntekijöiden tarjonta ei ole kuitenkaan kasvanut yhtä voimakkaastikuin heidän kysyntänsä. Tästä syystä palkkaerot ovat kasvaneet etenkinYhdysvalloissa (esim. Machin–van Reenen 1998). Kuten aiemmin todettiin,Euroopassa työmarkkinoiden ongelmana on ollut työttömyys eikä niinkäänpalkkaerojen kasvu.2.1.1 Koulutustaso on noussut sekä Euroopassa ettäYhdysvalloissaYleisesti voidaan sanoa, että Yhdysvalloissa koulutettujen työntekijöidenmäärä on noussut viimeiset 60 vuotta. Kehitys on näkynyt korkea-asteenkoulutuksen saaneiden osuuden kasvussa. Vuonna 1960 noin 10,6 prosen-tilla työntekijöistä oli korkeakoulututkinto (college-tutkinto), ja vuonna 2005luku oli yli 30 prosenttia (Autor ym. 2007). Samoin vuosina 1939–1996 vail-la lukion (high school) päästötodistusta olevien osuus putosi 68 prosentistaalle 10:een (Acemoglu 2002).Koulutettujen työntekijöiden tarjonnan kasvu ei ole kuitenkaan ollut tasaista.Jos verrataan korkea-asteen koulutuksen saaneiden määrää ainoastaantoisen asteen suorittaneisiin, huomataan, että korkeasti koulutettujen osuuskasvoi Yhdysvalloissa kiihtyvästi kymmenen vuotta 1970-luvulta 1980-luvunalkuun saakka, jolloin kasvu hidastui. Sen jälkeen työntekijöiden koulutus-tason lisääntyminen on jatkunut epätasaisena. (Autor ym. 2007.)Koulutettujen työntekijöiden tarjonta on kasvanut myös Euroopassa. Päin-vastoin kuin Atlantin toisella puolella täällä tarjonnan kasvussa ei tapahtu-nut hidastumista 80-luvulla. (Mm. Katz 1994.) Viimeisen 15 vuoden aikanakorkeasti koulutettujen määrä on noussut nopeasti EU:n sisällä, ja on alettupuhua jopa ylikouluttautumisesta. Koulutuksen kysyntä ei ole pysynyt tar-5 Korkeasti koulutetulla (lyh. koulutetulla) työntekijällä tarkoitetaan tässä raportissa työntekijää, jolla onkorkea-asteen (kolmannen asteen) opintoja tai tutkinto. Matalasti koulutetulla on taas korkeintaan toisenasteen tutkinto. Samankaltaisia määritelmiä käytetään yleisesti myös tutkimuksissa, joihin alla viitataan.
  10. 10. 8 SAK · Tutkimustieto 6/2007jonnan kasvun perässä siinä mielessä, että työtehtävät ja koulutus eivät oleaina vastanneet toisiaan. Yhdysvalloissa ja Isossa-Britanniassa tällaista yli-kouluttautumista ei sen sijaan ilmeisesti ole esiintynyt. (Vanhala 2007.)Suomi on esimerkki maasta, jossa koulutustaso on noussut merkittävästilyhyessä ajassa. Vuonna 1975 maamme väestöstä 70 prosentilla oli vainperusasteen koulutus, mutta vuonna 2000 luku oli pudonnut noin 25 pro-senttiin. Myös korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus työvoimasta onkasvanut. Vuosina 1990–2000 heidän lukumääränsä työllisistä nousi100 000:lla, ja samalla heidän osuutensa työllisistä kohosi 11 prosentistavajaaseen 16 prosenttiin. Suomessa koulutustaso vaihtelee huomattavastiikäluokittain. Esimerkiksi korkeakouluikäisestä ikäluokasta kolmannen as-teen tutkinnon on suorittanut jopa 41 prosenttia. (Opetusministeriö 2004.)2.1.2 Palkkaerot ovat kasvaneet eniten YhdysvalloissaKoulutettuja työntekijöitä on siis entistä enemmän, mutta myös heidän ky-syntänsä työmarkkinoilla on lisääntynyt. Yhdysvalloissa, missä palkat rea-goivat herkemmin kysynnän ja tarjonnan muutoksiin kuin monissa Euroo-pan maissa, ilmiö näkyy selvimmin. Yhdysvalloissa palkkaero korkeasti jamatalasti koulutettujen työntekijöiden välillä onkin kasvanut. Jos koulutettu-jen työntekijöiden kysyntä ei olisi noussut, heidän lukumääränsä kasvunolisi pitänyt johtaa päinvastaiseen lopputulokseen, palkkaerojen pienene-miseen.Yksi tapa tarkastella kehitystä on verrata eri koulutustason saaneiden palk-koja toisiinsa. Kuviosta 1 nähdään, että korkeakoulun (collegen) käyneettyöntekijät ansaitsivat Yhdysvalloissa 1980-luvun alussa noin 40 prosenttiaenemmän kuin matalasti koulutetut. Vuonna 2005 tämä palkkaero oli jo yli65 prosenttia.Muutoksen takana on palkkakehityksen eriarvoistuminen: korkeasti koulu-tettujen palkat ovat nousseet, muiden laskeneet. Vuosien 1979 ja 1995 vä-lisenä aikana toisen asteen koulutuksen saaneiden (12 vuotta opiskellei-den) keskimääräinen reaalipalkka laski yhteensä 13,4 %. Alle 12 vuottakoulussa olleilla palkka putosi jopa 20,2 %. Sen sijaan 16 vuotta tai enem-män kouluja käyneiden palkat nousivat 3,4 %. Eniten eli 14 % palkat koho-sivat vähintään maisteritason tutkinnon (18 vuotta koulua tai enemmän)suorittaneilla. (Feenstra–Hanson 2001.)Palkkaerojen kokonaismuutoksen tarkastelussa käytetään usein niin sanot-tua yleistä palkkaeroa (engl. overall wage inequality), joka saadaan ver-taamalla palkkajakauman alinta ja ylintä desiiliä6 keskenään. Katsotaansiis, kuinka suuri on palkkaero eniten ja vähiten ansaitsevien välillä. Kuvios-ta 1 nähdään, että yleinen palkkaero lähti Yhdysvalloissa nopeaan kasvuun6 Desiili tarkoittaa palkkajakauman kymmenesosaa. Esimerkiksi 9. desiili on se palkka, jota vähemmänansaitsee 90 % palkansaajista. 5. desiili on taas mediaanipalkka, joka on jakauman keskellä, eli sitävähemmän ja enemmän ansaitsee 50 % palkansaajista.
  11. 11. SAK · Tutkimustieto 6/2007 9 1980-luvun alussa. Rivakkaa nousua jatkui vuoteen 1987, minkä jälkeen kehitys on ollut hieman hitaampaa. Kuvio 1. Palkkaerojen kasvu Yhdysvalloissa 1963–2005 Yliopiston käyneiden palkkaero matalammin koulutettuihin ◊ Yleinen palkkaeroYleinen palkkaero ∆ Korkeasti koulutettujen palkkaetu □ Yleisen palkkaeron jäännös ◊ Yleinen palkkaero, palkkajakauman 9. ja 1. desiili jaettuna (9/1) ∆ Korkeakoulun (collegen) käyneiden palkkaetu □ Yleisen palkkaeron (9/1) jäännös Kuvion lähde: Autor ym. 2007 Yleisen palkkaeron nopea kasvu Yhdysvalloissa 80-luvulla johtui pääasias- sa palkkajakauman alemman osan palkkaerojen hetkittäisestä kasvusta. Alimpien ja keskitason palkkojen välinen ero kasvoi, mikä havaitaan kuvios- ta 2b. Kehitys tasaantui 80-luvun lopulla, ja vuosina 1995–2005 palkkaerot ovat jakauman alaosassa jopa vähentyneet. Sen sijaan palkkajakauman ylimmissä palkoissa erot ovat kasvaneet tasaisesti vuosikymmenestä toi- seen, minkä voi nähdä kuviosta 2a. Kun palkkoja ei verrata toisiinsa vaan tarkastellaan niiden kehitystä erik- seen, huomataan, että palkkaerot rupesivat kasvamaan Yhdysvalloissa jo 70-luvun alussa. Kuviosta 3 nähdään, että tuolloin alimmat, keskimmäiset ja ylimmät palkat lakkasivat kasvamasta samaan tahtiin.
  12. 12. 10 SAK · Tutkimustieto 6/2007Kuvio 2a. Palkkahajonta Yhdysvalloissa palkkajakaumanyläpuoliskossa (desiilit 9/5) 1963–2005Palkkojen suhde, logKuvio 2b. Palkkahajonta Yhdysvalloissa palkkajakauman alapuoliskossa (desiilit9/5) 1963–2005Palkkojen suhde, log Kuvioiden 4a ja 4b käyrät on kolmesta eri Yhdysvaltojen Current Population Surveyn (CPS) työ- markkinadatasta. ◊: May (vuodet 1973–1978) ja ORG (1979–2005). ○: March (vuodet 1963–2005).Kuvioiden lähde: Autor ym. 2007.
  13. 13. SAK · Tutkimustieto 6/2007 11 Kuvio 3. Palkkajakauman kehitys Yhdysvalloissa 1963–96Indeksi, 1963=100 □ Palkkajakauman 9. desiilin indeksi ∆ Palkkajakauman 5. desiilin indeksi ○ Palkkajakauman 1. desiilin indeksiPalkkajakauman tiedot koskevat yhdysvaltalaisia valkoihoisia miehiä.. Kuvion lähde: Acemoglu 2002 70-luvun puolivälistä alkanutta palkkaerojen lisääntymistä voidaan katsoa myös palkkajakauman ääripäistä. Parhaiten palkattujen (eniten ansaitseva kymmenesosa työntekijöistä) saama osuus Yhdysvalloissa maksetusta palkkasummasta on noussut nopeasti. Osuus oli kolmanneksen luokkaa 80-luvulla, mutta 90-luvun lopussa he saivat jo yli 40 prosenttia maan kai- kista palkkatuloista (Pikkety–Saez 2003). Samalla kaikkein alimmat palkat ovat laskeneet niin, että ne alittivat 80-luvulla reaalisesti jopa 60-luvun alun tason (ks. kuvio 3). (Acemoglu 2002.) Matalimpien palkkojen laskuun kytkeytyy Yhdysvaltojen minimipalkkajärjes- telmään. Maassa sekä liittovaltio että useimmat osavaltiot ovat määritelleet matalimman laillisen nimellispalkan. Minimipalkkoja ei ole nostettu, joten niiden reaalinen arvo on laskenut. Näin matalasti koulutettujen työntekijöi- den kysynnän väheneminen on voinut siirtyä heidän palkkoihinsa. Palkkaerot ovat kasvaneet myös keskenään samankaltaisten työntekijöiden välillä. Työntekijät voidaan luokitella ryhmiin esimerkiksi koulutuksen, työ- kokemuksen, iän ja sukupuolen mukaan. Tämänkaltaisissa tarkasteluissa on havaittu, että niin sanottu palkkaerojen jäännös7 on kasvanut melko ta- 7 Jäännös eli residuaali on se osa palkkaerojen muutoksesta, jota ei voida havaita työntekijäryhmien välillä.
  14. 14. 12 SAK · Tutkimustieto 6/2007saisesti Yhdysvalloissa 70-luvulta lähtien kaikkien ryhmien sisällä. Esimer-kiksi lääkäreiden väliset palkkaerot ovat lisääntyneet. Itse asiassa jäännök-sen muutoksen sanotaan selittävän suurimman osan yleisen palkkaeronnoususta. (Acemoglu 2002.)Euroopassa palkkaerojen kehitys pysyi tasaisena 1990-luvun puoliväliin as-ti (Acemoglu 2002). Yksi syy tähän on se, että koulutettujen työntekijöidenmäärä on kasvanut tasaisesti, kuten aiemmin todettiin. Toinen syy palkka-erojen maltilliseen kehitykseen löytyy alimmista palkoista. Euroopassatyöntekijöiden matalimmat palkat ovat yleisesti korkeammalla tasolla kuinYhdysvalloissa. Esimerkiksi Saksassa matalapalkkaiset miestyöntekijät an-saitsivat yli kaksi kertaa enemmän kuin suhteessa yhtä matalaa palkkaasaavat amerikkalaiset (Nickell–Bell 1996). Voidaan sanoa, että Euroopanmaissa palkkajakauma on leikattu alhaalta päin. Tämä johtuu muun muas-sa ay-liikkeen keskeisestä asemasta yhteiskunnissa. Suurimmat palkkaerotEuroopassa löytyvät siis palkkajakauman yläpäästä.Taulukko 1. Palkkaerot (ansioiden mukaan) ja matalapalkkaistenosuus OECD-maissa 1995 ja 2005 Palkkaero Yleinen: Yläosa: Alaosa: Matalapalkkaisia, 9. ja 1. desiili 9. ja 5. desiili 5. ja 1. desiili % työvoimasta 1995 2005 1995 2005 1995 2005 1995 2005 Yhdysvallat 4,59 4,86 2,17 2,31 2,11 2,10 25,17 23,96 Kanada 3,50 3,74 1,74 1,87 2,01 2,00 22,01 22,24 Irlanti 4,01 3,57 1,98 2,07 2,02 1,72 20,40 17,60 Espanja 4,22 3,53 2,10 2,14 2,01 1,65 15,20 16,20 Iso-Britannia 3,48 3,51 1,88 1,96 1,85 1,79 20,00 20,68 Saksa 2,79 3,13 1,79 1,84 1,56 1,70 11,14 15,81 Ranska 3,08 3,10 1,93 2,01 1,59 1,54 .. .. Hollanti 2,77 2,91 1,71 1,76 1,62 1,65 13,81 .. Tanska 2,47 2,64 1,69 1,73 1,46 1,53 .. .. Suomi 2,34 2,42 1,66 1,70 1,41 1,43 .. 6,96 Ruotsi 2,20 2,33 1,59 1,68 1,39 1,39 5,70 6,40 Norja 1,89 2,21 1,40 1,50 1,35 1,48 .. ..Palkkaeron tulkinta: esimerkiksi kun yleinen palkkaeron on 4,59, yhdeksäs desiilipalkka on 459% suurempi kuin 1. desiilipalkka. Matalapalkkaiset ovat tässä niitä työntekijöitä, jotka ansaitse-vat alle kaksi kolmasosaa maan mediaanitulosta.Lähde: OECD 2007a.Taulukossa 1 verrataan palkkojen suhteellista kehitystä eri OECD-maissavuosien 1995 ja 2000 välillä. Siitä nähdään, että yleinen palkkaero on kas-vanut lähes kaikissa maissa Irlantia ja Espanjaa lukuun ottamatta. Lisäksivoidaan havaita, että palkkaerojen kasvu on tapahtunut lähes yksinomaanylemmissä palkkaluokissa. Palkkajakauman alaosassa palkkaerot ovat py-syneet likimäärin samoina jopa Yhdysvalloissa. Suomessa, kuten muissaPohjoismaissa, palkkaerot ovat maailman pienimpien joukossa, mutta neovat nousseet tarkasteltavana ajanjaksona hieman, eniten korkeimmissa
  15. 15. SAK · Tutkimustieto 6/2007 13 palkoissa. Myös matalapalkkaisten osuuksissa voidaan nähdä mielenkiin- toista kehitystä. Erityisen huomionarvoista on matalapalkkaisten osuuden kasvu Saksassa. 2.1.3 Työttömyysasteissa on maiden välillä suuria eroja Länsi-Euroopassa työttömyys on ollut 1980-luvulta lähtien keskimäärin suu- rempi kuin Yhdysvalloissa (ks. kuvio 4). Joissain maissa, kuten Tanskassa ja Hollannissa, työttömyysaste on kuitenkin alhaisempi kuin USA:ssa. Eu- roopan työttömyys eroaa amerikkalaisesta myös rakenteeltaan. Kun Yh- dysvalloissa työttöminä on enimmäkseen matalasti koulutettuja työntekijöi- tä, Euroopassa työttömyyden kasvu 1970–90-luvuilla kosketti myös korke- asti koulutettuja (Nickell–Bell 1996). Kuvio 4. Työttömyys Yhdysvalloissa ja EU-15:ssä 1980–2006 18 16 14prosenttia työvoimasta 12 10 8 6 4 2 0 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 EU15 Yhdysvallat Suomi Ruotsi Tanska Lähde: OECD (2007b). Viimeisen kymmenen vuoden aikana tilanne näyttää muuttuneen hieman. Työttömyysasteen alentuessa ongelma on joissain Euroopan maissa kes- kittynyt aikaisempaa enemmän matalasti koulutettuihin (Sener 2005). Kor- keasti koulutettujen työttömyys on siis laskenut muita nopeammin. Tämän- hetkinen tilanne voidaan nähdä taulukosta 2, jossa on esitetty OECD- maiden työttömyysasteita koulutustasojen mukaan vuonna 2005. Esimer- kiksi Belgiassa kolmannen asteen koulutuksen saaneiden työttömyysaste on 3,7 %, mutta matalimmin koulutetuilla vastaava luku on 12,4 %. Yhdys- valloissa nämä työttömyysasteet ovat 2,6 % ja 9,0 %. Kuitenkin monissa
  16. 16. 14 SAK · Tutkimustieto 6/2007maissa kuten Tanskassa, Espanjassa ja Italiassa koulutustasoille mitatuttyöttömyysasteet ovat hyvin lähellä toisiaan.Taulukko 2. Työttömyysasteet koulutusluokittain OECD-maissa2005 Vähemmän kuin ylempi Ylempi toisen Kolmannen toisen asteen asteen koulu- asteen koulu- koulutus tus tus Hollanti 5,8 4,1 2,8 Irlanti 6,0 3,1 2,0 Iso-Britannia 6,6 3,2 2,0 Tanska 6,8 4,0 3,7 Norja 7,3 2,6 2,1 Portugali 7,5 6,7 5,4 Italia 7,7 5,3 5,7 Kreikka 8,2 9,2 7,0 Ruotsi 8,5 6,0 4,5 Itävalta 8,6 3,9 2,6 Yhdysvallat 9,0 5,1 2,6 EU-15 9,1 5,9 4,3 Espanja 9,3 7,3 6,1 Kanada 9,8 5,9 4,6 Suomi 10,7 7,4 4,4 Belgia 12,4 6,9 3,7 Ranska 12,4 7,3 6,0 Saksa 20,2 11,0 5,5Lähde: OECD 2007a.Suomen työttömyysaste on viime vuosien talouspolitiikan ansiosta laskenutEU-15-maiden keskiarvon alapuolelle. Maamme ongelmana on erityisestimatalasti koulutettujen työttömyysaste, joka vuonna 2005 oli 10,7 prosent-tia (ks. taulukko 2). Keskeisin syy tähän löytyy 90-luvun lamasta, joka loimittavan kohtaanto-ongelman työmarkkinoille. Laman yhteydessä irtisano-tuille, matalasti koulutetuille työntekijöille ei ole löytynyt paikkaa kasvaviltaaloilta, joilla on aikaisempaa korkeammat koulutusvaatimukset (Koskela–Uusitalo 2004).2.2 Teknologian muutos hyödyttääkorkeasti koulutettujaArkipäiväisessä ajattelussa teknologian kehittymistä pidetään joskus haital-lisena asiana. Pelätään, että työntekijät korvataan tietokoneilla ja roboteilla,jolloin syntyy työttömyyttä. Kansantalouden kannalta teknologian kehittymi-nen on kuitenkin välttämätöntä, sillä se pitää yllä talouskasvua ja lisää hy-vinvointia. 250 vuotta sitten alkanut teollistuminen on perustunut nimen-omaan innovaatioihin ja uusiin tuotantokoneisiin. Mikäli uusi teknologia te-kisi työntekijät tarpeettomiksi, työttömiä olisi varmasti paljon enemmän kuinnyt. Suomessa ay-liike onkin suhtautunut myönteisesti teknologian kehityk-seen.
  17. 17. SAK · Tutkimustieto 6/2007 15Teknologian kehittyminen kasvattaa työntekijöiden tuottavuutta. Voidaanajatella, että uudet koneet ja laitteet auttavat työntekijöitä ja tekevät heistäentistä tehokkaampia. Teknologian vaikutus talouteen ei kuitenkaan olenäin suoraviivaista. Niin sanottua teknologista työttömyyttä syntyy, kuntyöntekijöiden taidot muuttuvat tarpeettomiksi ja heidän työsuorituksensakorvataan koneilla. Toisaalta työttömyys on vain väliaikainen sivutuote.Loppujen lopuksi teknologian kehitys lisää vanhojen työpaikkojen tuotta-vuutta ja luo uusia. Innovaatiot tehostavat tuotantoa, alentavat tuotantokus-tannuksia ja nostavat näin yritysten voittoja ja työntekijöiden palkkoja. Myöstyöllisyys lisääntyy kehittyvillä ja uusilla aloilla.Teknologian kehitys sanelee osaltaan sen, mihin suuntaan talous muuttuu.Rakennemuutoksen ohella teknologia vaikuttaa työntekijöiden välisiin palk-kaeroihin. Samalla kun koneet korvaavat työtä, ne synnyttävät uusia työteh-täviä, jotka voivat sopia paremmin joko korkeasti tai matalasti koulutetuilletyöntekijöille. Aloilla, joilla tuottavuus kasvaa nopeimmin, jaetaan myös suu-rimmat palkankorotukset. Ay-liikkeen keskeisiä haasteita on, miten kaikkipalkansaajat pääsevät osallisiksi tuottavuuden kasvun hyödyistä.2.2.1 Mistä viimeaikainen koulutuksen kysynnänkasvu johtuu?Edellä mainitut havainnot ovat käynnistäneet tutkimukset siitä, mikä on ollutkorkeasti koulutettujen työntekijöiden kysynnän kasvun taustalla. Selitystäon haettu kolmesta eri suunnasta: teknologisesta muutoksesta, kansainvä-lisen kaupan kasvusta ja työmarkkinainstituutioista. Vaikka jokaisella seli-tyksellä on kannattajansa, on melko selvää, ettei mikään niistä ole yksinäänvoinut synnyttää kysynnän kasvua. Kuten aiemmin todettiin, globalisaationja teknologian kehittyminen kulkevat käsi kädessä.Globalisaation vaikutus liittyy kansainvälisen työnjaon kehittymiseen. Se onmuuttanut työvoiman kysynnän rakennetta niin länsimaissa kuin kehittyvis-sä talouksissa. Teollisuusmaissa alat, jotka käyttävät matalasti koulutettujatyöntekijöitä, ovat ulkoistaneet tuotantoaan Aasiaan halvan työvoiman mai-hin. Samaan aikaan johto- ja suunnittelutehtävät, joissa tarvitaan korkeam-paa koulutus- ja osaamistasoa, ovat kasvattaneet suhteellista merkitystään.Pääsyyksi on kuitenkin nostettu teknologian kehitys (esim. Acemoglu2002). Oletetaan, että niin sanottu osaamispainotteinen teknologinen muu-tos (skill-biased technological change) suosii koulutetumpia, osaavampia8työntekijöitä. Samalla matalasti koulutettujen, vähemmän osaavien työnte-kijöiden asema työmarkkinoilla heikkenee. Kehitys näkyy muun muassapalkka- ja työllisyyserojen kasvussa.8 Vaikka työntekijän osaamis- ja koulutustaso eivät aina täysin vastaa toisiaan, tässä raportissa puhu-taan selkeyssyistä vain työntekijän koulutustasosta.
  18. 18. 16 SAK · Tutkimustieto 6/2007Teknologian ja globalisaation aiheuttamia muutoksia on vaikea erottaa toi-sistaan. Tilastollisessa tarkastelussa apuna käytetään palkkojen muutoksenjakamista työntekijäryhmien välisiin (engl. between) ja ryhmien sisäisiin(within, myös edellä mainittu jäännös) muutoksiin. Voidaan siis tarkastellalääkäreiden ja terveydenhoitajien välisiä palkkaeroja, tai sitten voidaan kat-soa, miten palkkaerot ovat muuttuneet esimerkiksi terveydenhoitajien kes-ken. Ryhmien sisäinen palkkaerojen muutos liitetään usein osaamispainot-teiseen teknologiseen muutokseen. Sen oletetaan lisäävän koulutukseltaansamankaltaisten työntekijöiden välisten, vaikeammin havaittavien osaa-miserojen merkitystä. Globalisaatiolla, joka vaikuttaa nimenomaan tuotan-non rakennemuutokseen, katsotaan olevan enemmän vaikutusta työntekijä-ryhmien välisiin palkkaeroihin.Työmarkkinainstituutioiden rooli liittyy siihen, miten ja missä työmarkkinoi-den epätasa-arvo kasvaa. Uusliberalistista yksimielisyyttä edustavien mieli-piteiden mukaan globalisaation ja teknologian kehittyminen ovat näkyneetlänsimaiden työmarkkinoilla joko palkkaerojen kasvuna tai työttömyytenä.Tuloksena on ollut siis joko työtätekevien köyhien joukko (working poor)Yhdysvalloissa tai sitkeä työttömyys Euroopassa. Ei ole kuitenkaan täysinselvää, miten instituutiot vaikuttavat.2.2.2 Pääsyynä osaamispainotteinen teknologinenmuutosTuotantoteknologiassa on epäilemättä tapahtunut suuria muutoksia viimei-sen 30 vuoden aikana sekä teollisuudessa että palvelualoilla. Kehityksestäpuhutaan usein kolmantena teollisena vallankumouksena, jolla tarkoitetaanmodernin tietotekniikan syntyä ja nopeaa kehittymistä 70-luvulta lähtien.Käytännössä tietokoneet ovat valloittaneet monia työpaikkoja ja korvanneettyösuorituksia, joita ennen tehtiin ihmisvoimin. Toisaalta tietokoneet ovatluoneet uusia työpaikkoja ja muuttaneet monien muiden luonnetta vaati-vammaksi.Koska samalla on havaittu, että koulutetun työvoiman suhteellinen palkka jatyöllisyys ovat kasvaneet, ilmiöiden välille on vedetty enemmän tai vähem-män suora viiva. Kysymys on siitä, täydentävätkö uusi teknologia ja korke-asti koulutetut työntekijät toisiaan. Niin näyttäisi olevan. Esimerkiksi tieto-koneiden yleistyminen ja yliopistotutkinnon saaneiden työntekijöiden ky-synnän kasvu liittyvät tutkimusten mukaan toisiinsa (mm. Autor 2007).Teknologian kehittyminen ei välttämättä muuta työvoiman kysyntää mihin-kään suuntaan. Se, että muutos olisi viime vuosina suosinut koulutettuatyövoimaa, perustuu kahteen oletukseen. Ensinnäkin ajatellaan, että kehi-tys on ollut nopeinta nimenomaan siinä teknologiassa, jota koulutetut työn-tekijät käyttävät työssään. Heille on myös syntynyt uusia työpaikkoja suh-teellisesti enemmän kuin muille. Näin koulutettujen työntekijöiden tuotta-vuus olisi kasvanut nopeammin kuin muiden.
  19. 19. SAK · Tutkimustieto 6/2007 17Toinen oletus liittyy siihen, että koulutetut työntekijät ovat sopeutumiskykyi-sempiä teknologian muutoksiin9. Uusien laitteiden hyödyntäminen ja orga-nisaatioiden muutokset vaativat opettelua ja soveltamista. Suuret teknolo-giset harppaukset lisäävät siis aina koulutettujen työntekijöiden kysyntää.Koska koulutettujen työntekijöiden saama etu perustuu nopeampaan so-peutumiseen, vaikutus kestää niin kauan, kunnes uusi teknologia ei oleenää uutta. (Acemoglu 2002.)Mutta mikä määrää teknologian kehityksen luonteen? Minkä vuoksi tekno-logia on muuttunut koulutetumpia työntekijöitä suosivaksi? Vaihtoehtoja ontähänkin mainittu kaksi. Ensinnäkin voidaan ajatella, että teknologia muut-tuu omalla painollaan satunnaisesti ja ennustamattomasti (exogenoustechnical change). Osaamispainotteisuus olisi sattuman tulosta, mannaataivaasta.Toisaalta teknologian kehitys voidaan käsittää niin, että muutoksen suuntariippuu siitä, mitä muuta talouden sisällä tapahtuu (endogenous technicalchange). Täten esimerkiksi markkinoiden koko ja saatavilla oleva työvoimavaikuttavat siihen, minkälaista teknologiaa kehitetään tuotantoon ja loppu-tuotteisiin. Tämän ajattelun mukaan työntekijöiden koulutustason nousu it-sessään vaikuttaa teknologian kehitykseen. Koska koulutettuja työntekijöitäon enemmän, heidän käyttöönsä on kannattavampaa kehittää uusia konei-ta. (Esim. Acemoglu 1998, 2002.)2.2.3 Teknologinen muutos havainnollistettunaOsaamispainotteista teknologista muutosta kuvaavissa teoreettisissa mal-leissa työntekijät jaetaan usein kahteen ryhmään: korkeasti koulutettuihin(skilled) ja matalasti koulutettuihin (unskilled) työntekijöihin. Jako on monel-la tapaa karkea, mutta samalla se yksinkertaistaa analyysia. Aineistoihinperustuvissa tutkimuksissa voidaan ottaa huomioon muitakin tekijöitä, ku-ten työntekijän ikä.Myös teknologia jaetaan malleissa usein kahteen ryhmään. Korkeasti kou-lutettujen ja matalasti koulutettujen työntekijöiden ajatellaan käyttävän omialaitteitaan. Teknologinen kehitys ei välttämättä tehosta kaikkien työntekijöi-den laitteita samaan tahtiin. Esimerkiksi korkeasti koulutettujen työntekijöi-den teknologian kehittyminen nostaa heidän tuottavuuttaan. Se taas lisääheidän kysyntäänsä työmarkkinoilla ja lopulta myös heidän palkkojaan.Teknologian muutoksen sanotaan olevan painottunut, mikäli jommankum-man ryhmän teknologia kehittyy nopeammin kuin toisen. Samalla myöspalkkaerot kasvavat.Teknologian ohella palkkaeroihin vaikuttaa tarjonta eli se, kuinka paljontyömarkkinoilla on toisaalta korkeasti ja toisaalta vähemmän koulutettujatyöntekijöitä. Alla olevassa tarkastelussa oletetaan, että palkat muodostuvat9 Tätä ajatusta kutsutaan Nelson–Phelps-hypoteesiksi. Se esitettiin ensimmäisen kerran artikkelissaNelson, Richard–Phelps, Edmund (1966): Investments in Humans, Technological Diffusion and Eco-nomic Growth. American Economic Review, Vol. 56, No. 2.
  20. 20. 18 SAK · Tutkimustieto 6/2007vapaasti kysynnän ja tarjonnan mukaan ja työntekijät saavat aina tuotta-vuuttaan vastaavan palkan.Kuviossa 5 nähdään, että yksinkertaisella mallilla voidaan tutkia melko te-hokkaasti, miten teknologian ja työvoiman koulutustason muutokset peri-aatteessa vaikuttavat palkkaeroihin. Kuvion alkutilanteessa ollaan pistees-sä A, jossa koulutuksen kysyntää ja tarjontaa kuvaavat käyrät kohtaavat.Korkeasti ja matalasti koulutettujen työntekijöiden välinen palkkaero onsuuruudeltaan 2. Jos korkeasti koulutettujen määrä kasvaa, tarjontaa ku-vaava pystysuora viiva siirtyy oikealle ja uusi tasapaino löytyy pisteestä B.Samalla palkkaero laskee 1:een10.Kuvio 5.Osaamispainotteinen teknologinen muutos Korkeasti koulutettujen työntekijöiden määrä kasvaa Palkkaero korkeasti ja matalasti koulutettujen välillä 3 C 2 A D Korkeasti koulutettujen kysyntää kuvaavat käyrät 1 B Osaamispainotteinen teknologinen muutos siirtää kysyntäkäyrää Koulutuksen tarjonta. Korkeasti koulutettujen osuus työntekijöistäTeknologian kehittyminen vaikuttaa työvoiman kysynnän kautta. Mikäli ta-loudessa tapahtuu osaamispainotteista teknologista muutosta, korkeastikoulutetun työvoiman tarve kasvaa, koska heidän suhteellinen tuottavuu-tensa paranee. Kuviossa kysyntää kuvaava käyrä liikkuu oikealle, mikäkasvattaa työntekijöiden välistä palkkaeroa. Uusi tasapainopiste on D, jos-sa palkkaero on sama kuin lähtötilanteessa. Jos korkeasti koulutetun työ-voiman tarjonta ei olisi lisääntynyt, teknologian muutos olisi nostanut tasa-painon pisteeseen C ja palkkaeron 3:een.10 Työvoiman tarjonnasta johtuvan palkkaeron muutoksen voi tulkita kahdella tavalla. Jos ajatellaan, ettätyöntekijäryhmät valmistavat eri tuotteita, koulutettujen työntekijöiden, joita on nyt aikaisempaa enem-män, täytyy tehdä myös matalasti koulutettujen töitä. Toisaalta, mikäli kumpikin työntekijäryhmä tuottaaomaa hyödykettään, vaikutus näkyy hyödykkeiden kysynnän kautta.
  21. 21. SAK · Tutkimustieto 6/2007 192.3 Uusliberalistinen yksimielisyysperustuu hatarille oletuksilleEdellä esitelty malli kuvaa sitä, millä tavalla Yhdysvaltojen työmarkkinoidenarvellaan toimineen teknologisessa muutoksessa. Samaan ajatuskehikkoonperustuvat myös edellä mainittu uusliberalistinen yksimielisyys sekäOECD:n 1990-luvulla esittämät suositukset palkkaerojen kasvattamiseksi.Näkemyksen juuret ovat niin sanotussa Krugmanin oletuksessa11, jonkamukaan Euroopan ja Yhdysvaltojen poikkeavat työmarkkinaongelmat ovatsaman kolikon kaksi puolta. Olettamus vihjaa, että yhteiskunnat voivat vali-ta kahdesta vaihtoehdosta, jotka ovat palkkaerojen tai työttömyyden kasvu.Lopputulos riippuu maan työmarkkinainstituutioista ja erityisesti siitä, kuinkavapaasti palkkojen annetaan määräytyä (Acemoglu 2003).Kuviossa 6 näkyy, miten Euroopan työmarkkinainstituutiot vaikuttavatKrugmanin oletuksen mukaan palkkaeroihin. Alkutilanteessa E sekä Yh-dysvaltojen että Euroopan palkkaero on suuruudeltaan 2. Euroopassa työ-markkinainstituutiot ovat asettaneet vähimmäispalkan, joka sitoo palkka-eron tuolle samalle tasolle. Kun teknologinen muutos siirtää koulutuksenkysynnän käyrää oikealle, palkkaero kasvaa Yhdysvalloissa pisteeseen F.Sen sijaan Euroopassa työmarkkinainstituutiot estävät palkkaerojen hillit-tömän kasvun. Tämä synnyttää työvoiman kysyntään ja tarjontaan epäsuh-dan, joka ilmenee työttömyytenä pisteiden E ja G välisellä alueella.Kuvio 6. Krugmanin hypoteesi Suhteellinen työttömyys Euroopassa Palkkaero korkeasti ja matalasti koulutettujen välillä 3 F Työmarkkinainstituutioiden 2 asettama palkkaerojen E G enimmäistaso Osaamispainotteinen teknologinen muutos siirtää kysyntäkäyrää Koulutuksen tarjonta. Korkeasti koulutettujen osuus työntekijöistä11 Krugmanin hypoteesi on saanut nimensä Paul Krugmanilta, jonka artikkelissaan (1994) esittämät nä-kemykset Euroopan työttömyyden syistä saivat nopeasti suosiota.
  22. 22. 20 SAK · Tutkimustieto 6/2007Krugmanin oletusta voidaan kritisoida monelta puolelta. Yksi kritiikin kohdeliittyy työttömyyden rakenteeseen. Krugmanin olettamuksen mukaan mata-lasti koulutettujen työttömyyden pitäisi nousta Euroopassa selvästi enem-män kuin korkeasti koulutettujen silloin, kun teknologia kehittyy osaamistapainottavaan suuntaan (Acemoglu 2002). Kuten aiemmin todettiin, Euroo-pan työttömyys on kuitenkin laaja ongelma, joka on koskettanut myös kor-keasti koulutettuja. Viimeaikainen kehitys on muuttanut tilannetta hieman,kun koulutettujen työttömyys on vähentynyt muita nopeammin. Matalastikoulutettujen korkeammaksi jääneelle työttömyydelle voidaan kuitenkinosoittaa muita syitä kuin teknologian muutos (ks. esim. Blanchard 2006).Krugmanin oletus perustuu uusklassiseen talousteorian näkemykseen, jon-ka mukaan vähimmäispalkkojen nosto laskee matalasti koulutettujen työlli-syyttä. Osittain siksi, että kysymys on poliittisesti ajankohtainen, vähim-mäispalkkojen työllisyysvaikutuksia on tutkittu paljon 90-luvulta lähtien. Yh-teenvetona voidaan todeta, että tutkimuksista saadut tulokset eivät ole vah-vistaneet uusklassista perusnäkemystä. (Neumark–Wascher 2007.)Toinen kritiikin näkökulma liittyy palkkaerojen kasvuun. Vaikka taloudessaolisi asetettu vähimmäispalkat korkealle tasolle, osaamispainotteisen tekno-logisen muutoksen pitäisi siitä huolimatta kasvattaa korkeasti ja matalastikoulutettujen välistä palkkaeroa (Acemoglu 2002). Kuten aiemmin nähtiin,Euroopassa palkkaerojen kasvu on kuitenkin pysynyt hyvin maltillisena Yh-dysvaltoihin verrattuna. Monissa Euroopan maissa palkkaerot pysyivät 90-luvulle asti lähes muuttumattomina. Senkin jälkeen nähdyt palkkaerojenmuutokset ovat olleet vähäisiä.Mikäli Euroopan maat olisivat käyneet läpi samanlaisen teknologisen muu-toksen kuin Yhdysvalloissa, palkkaerojen olisi pitänyt kasvaa enemmän.Käytännössä se olisi tapahtunut esimerkiksi palkkaliukumien avulla. Esi-merkiksi kuviossa 6 näkyvä instituutioiden asettama palkkaerotason käyräolisi tällöin nouseva, jolloin palkkaerot kasvaisivat, kun teknologian osaa-mispainotteisuus lisääntyisi. Todellisuudessa näin ei ole kuitenkaan käynyt,ainakaan merkittävässä mittakaavassa.Ylipäätään voidaan todeta, että Krugmanin oletus ja täten myös uuslibera-listinen yksimielisyys näyttävät tarjoavan epärealistisen ja liian yksinkertais-tetun kuvan Euroopan työmarkkinoista. Instituutioiden rooli maiden välistenerojen ymmärtämisessä on varmasti merkittävä, mutta niiden vaikutus eiole yhtä suoraviivaista kuin hypoteesi antaa ymmärtää. Yksi lisätodiste täs-tä on se, että Euroopan maiden työttömyysasteissa on suuria eroja. Esi-merkiksi Tanskassa, jossa on korkea ja kattava työttömyysturva, työttö-myysaste oli 3,9 prosenttia vuonna 2006, kun samaan aikaan Yhdysvallois-sa luku oli 4,6 prosenttia (OECD 2007a).
  23. 23. SAK · Tutkimustieto 6/2007 212.4 Palkkojen alentaminen ei kannusta eikätyöllistäPalkkaeroja on haluttu kasvattaa myös sillä perusteella, että niiden sano-taan kannustavan työntekijöitä. Puheenvuoroissa (esim. EK 2007) esite-tään palkkaerojen ja kannustavuuden lisäämisen yhdeksi keinoksi vähim-mäispalkkojen laskemista reaalisesti. Myös OECD (1994, 1998) on ehdot-tanut, että vähimmäispalkkoja voisi Suomessa ja muualla Euroopassa ko-rottaa muita palkkoja hitaammin. Toisena perusteluna on käytetty sitä, ettäsamalla työllisyys paranisi matalapalkkaisten työpaikkojen lisääntyessä.OECD:n näkemyksen mukaan palkkojen laskeminen kohentaisi erityisestinuorisotyöttömyyttä.Vähimmäispalkkojen alentamisen työllisyysvaikutuksista Suomessa on jon-kin verran tutkimustietoa. Vuosina 1993–95 maassamme kokeiltiin alimpienpalkkojen laskua nuorilla työntekijöillä. Tuolloin työnantajilla oli mahdolli-suus laskea alle 25-vuotiaiden palkkaa 20–40 prosenttia alimpaan tauluk-kopalkkaan verrattuna ensimmäisen työvuoden aikana. Tämänkaltaisenkokeilun tehokkuus on suurempi siellä, missä palkat ovat yleisesti lähellävähimmäistasoa, kuten kaupan alalla. Tuoreesta tutkimuksesta käy kuiten-kin ilmi, että Suomen kokeilun vaikutus jäi pieneksi. Kaupan alan nuortentyöntekijöiden palkat alenivat noin 1,5 % muihin verrattuna, eikä kokeilullaollut merkittävää vaikutusta työllisyyteen. (Böckerman–Uusitalo 2007).Tutkimustulos kertoo myös siitä, että yritykset eivät ole halukkaita kasvat-tamaan palkkaeroja yrityksen sisällä joidenkin työntekijöiden, esimerkiksinuorten, kustannuksella. On vaikea perustella työntekijöille, miksi samastatyöstä ei makseta samaa palkkaa kaikille. Voidaan ajatella, että ajan kulu-essa vähimmäispalkkojen taso muodostuu työntekijöiden matalimpien palk-kojen reiluksi tasoksi, jonka alentamista ei pidetä oikeudenmukaisena (Falkym. 2006). Tästä syystä matalimpien palkkojen alentaminen heikentäämyös työmoraalia ja työntekijöiden tuottavuutta (Agell 1999). Samalla herääkysymys siitä, voiko yritysten sisäistä tilannetta yleistää kansantaloudenlaajuudelle. Jos palkkaerot kasvavat kaikkialla eivätkä matalimmat palkatole enää reilulla tasolla, heikkenevätkö moraali ja tuottavuus koko yhteis-kunnassa?
  24. 24. 22 SAK · Tutkimustieto 6/20073 TYÖMARKKINAINSTITUUTIOMMEAUTTAVAT GLOBALISAATIOSSAGlobalisaatio ja teknologinen muutos vaikuttavat työmarkkinoihin eri tavoineri maissa. Voidaan sanoa, että työntekijöiden välinen epätasa-arvo ei olekasvanut Euroopassa yhtä paljon kuin Yhdysvalloissa. Palkkaerojen kasvuon jäänyt vähäiseksi, eikä työttömyysongelma ole jäänyt yksinomaan mata-lasti koulutettujen harteille. Samalla varsinkin Pohjoismaiden talouskasvuon ollut viime vuosina vahvaa. Mutta mikä tekee Euroopan työmarkkinoistatasa-arvoisemman? Useat tutkijat ovat sitä mieltä, että vastaus löytyy niistäsamoista työmarkkinainstituutioista, joita muun muassa OECD on arvostel-lut.3.1 Useammat pääsevät osalliseksi uudenteknologian hyödyistäDaron Acemoglu on yksi niistä tutkijoista, joiden mielestä Euroopan maidenpalkanmuodostusjärjestelmä vaikuttaa yritysten käyttämään teknologiaan,eli tuotantokoneisiin ja organisaatioon. Acemoglun mukaan Yhdysvaltoihinnähden korkeat vähimmäispalkat antavat yrityksille kannustimen hankkiauutta teknologiaa myös matalasti koulutetuille työntekijöille (Acemoglu2002, 2003). Näin teknologia olisi Euroopassa muuttunut niin, että se eihyödyttäisikään korkeasti koulutettuja työntekijöitä, tai ei ainakaan niin pal-jon kuin Yhdysvalloissa. Vaikka teknologisen kehityksen kärjessä kulkevatteollisuusmaat käyttävätkin pitkälti samoja tuotantotapoja, Acemoglun ajat-telun perusteella myös maiden erityispiirteillä on merkitystä.Acemoglun esiin nostama investointikannustin seuraa siitä, että vähim-mäispalkkojen ansiosta matalan koulutustason työntekijöille maksetaan Eu-roopassa kohtuullista palkkaa. Jossain tapauksissa palkka voi olla suurem-pi kuin, mitä vastaavasta työstä maksettaisiin esimerkiksi Yhdysvalloissa.Eurooppalaisten yritysten kannattaa siis parantaa matalan koulutustasontyöntekijöiden tuottavuutta niin, että maksettu palkka vastaa työsuoritusta.Yrityksiä kannustaa se, että ne saavat itselleen kaiken hyödyn tuottavuu-den nostosta. Palkkoja nimittäin ei tarvitse muuttaa, vaikka työntekijän tuot-tavuus nousee.Kannustimeen vaikuttaa myös työntekijöiden koulutustaso. On arvioitu, ettätyöntekijöiden koulutustaso on korkeampi Euroopassa kuin Yhdysvalloissa.Tämä näkyy erityisesti matalasti koulutettujen työntekijöiden osaamistasojamitattaessa eri maiden välillä. Esimerkiksi Saksan työntekijöiden yleinenosaamistaso on todettu korkeammaksi kuin Amerikassa (Freeman–Schettkat 2000). Tästä syystä heihin kannattaa panostaa enemmän Euroo-passa kuin Yhdysvalloissa (Pischke 2005).Oletukselle, että Euroopassa investoitaisiin Yhdysvaltoja enemmän mata-lasti koulutettuihin työntekijöihin, on olemassa todisteita. Koeniger ja Leo-nardi (2007) ovat verranneet sitä, miten työntekijöiden käytettävissä olevien
  25. 25. SAK · Tutkimustieto 6/2007 23laitteiden määrä (pääoma) ja palkkaerot liittyvät toisiinsa Saksan ja Yhdys-valtojen teollisuudessa 1980-luvulla. Saksan kohdalla tutkijat havaitsivat,että samalla kun pääoman määrä investointien myötä kasvoi, korkeasti jamatalasti koulutettujen palkkaero laski 5–8 prosenttia. Yhdysvalloissa sensijaan kehitys oli päinvastainen: palkkaero nousi investointien myötä 7–8%. Tämä viittaa siihen, että Yhdysvalloissa suurempi osa uusista tuotanto-laitteista on hankittu korkeasti koulutetuille työntekijöille.Se että yrityksillä on kannustin investoida työntekijöihin tasapuolisesti, liittyyläheisesti pohjoismaiseen solidaarisen palkkapolitiikan perinteeseen. Tasa-arvovaikutuksen lisäksi palkkaerojen säilyttäminen kohtuullisena edistäätuotannon rakennemuutosta ja tuottavuutta. Koska yritykset investoivatkaikkiin työntekijöihinsä, tuottavuus kasvaa laaja-alaisesti. Pienistä palkka-eroista hyötyvät erityisesti yritykset, joissa tuottavuus kasvaa nopeimmin.Solidaarinen palkkapolitiikka johtaa siihen, että menestyvien yritysten voitotkasvavat, koska ne eivät ajaudu palkkakilpailuun työntekijöistä. Suomessasolidaarista palkkapolitiikkaa on toteutettu tulopoliittisten kokonaisratkaisu-jen (tupojen) yhteydessä (Ks. esim. Sipiläinen–Valve 2004.)3.2 Jokaiselle työntekijälle riittäväkoulutustasoSen lisäksi, että kohtuulliset vähimmäispalkat lisäävät investointeja työnte-kijöiden käyttämään teknologiaan, ne kasvattavat houkutinta työntekijöidenkouluttamiseen. Onkin havaittu, että Euroopan yrityksissä koulutetaanenemmän matalasti koulutettuja työntekijöitä kuin Yhdysvalloissa (Pischke2005).Henkiseen pääomaan sijoittamisella on samalla tavalla merkitystä työnteki-jän osaamistason nostossa kuin fyysiselläkin pääomalla. Nämä väylät tuot-tavuuden nostoon eroavat kuitenkin yhdessä seikassa: jos työntekijä vaih-taa työpaikkaa, hankitut koneet jäävät, mutta koulutuspanokset lähtevättyöntekijän mukana. Siksi taloustieteessä ajatellaan usein, että yritys järjes-tää työntekijälle sellaista koulutusta, joka liittyy kyseisen yrityksen toimin-taan ja jota ei voi helposti hyödyntää muualla. Sen sijaan yleisempi koulu-tus, josta on laajempaa hyötyä, jää työntekijän itsensä hankittavaksi.(Pischke 2005.)Voidaan kuitenkin väittää, että Euroopassa perinteinen ajattelu ei päde suo-raan. Havaintojen mukaan eurooppalaiset yritykset kouluttavat työntekijöi-tään laajemmin kuin Yhdysvalloissa. Acemoglu ja Pischke (1999) ovatomassa tarkastelussaan päätyneet siihen, että syyt tasa-arvoisempaankoulutuksen jakautumiseen löytyvät juuri niistä Euroopan maiden piirteistä,joita uusliberalistisen yksimielisyyden kannattajat ovat kritisoineet. Esimer-kiksi Suomessa irtisanomissuoja ja muut työmarkkinoiden instituutiot sitout-tavat työntekijät ja yritykset toisiinsa tiukemmin kuin Yhdysvalloissa. Tällöinyritykset uskaltavat antaa myös yleisluonteisempaa koulutusta. Acemoglunja Pischken mukaan työntekijöiden tasapuoliseen kouluttamiseen kannus-taa sekin, jos palkkaerot ovat yritysten sisällä matalalla tasolla.
  26. 26. 24 SAK · Tutkimustieto 6/2007Eurooppalaisten vähimmäispalkkojen suhteellisen korkea taso amerikkalai-siin verrattuna on myös yhteiskunnallinen ja koulutuspoliittinen kysymys.Esimerkiksi Suomessa vähimmäispalkoilla on haluttu varmistaa, että jokai-nen tulee toimeen työstä saamillaan tuloilla. Näin maassamme ei ole sa-mankaltaista matalasti koulutettujen, työtätekevien köyhien luokkaa kuinYhdysvalloissa. Toisaalta koulutusjärjestelmän täytyy pitää huoli siitä, ettäkaikkien työntekijöiden koulutustaso on sellainen, että he saavat töitä.Yhdysvaltojen ja Suomen kaltaisen maan erilaisia tilanteita voidaan hah-mottaa kuviolla 7. Tilanteessa 1, jossa vähimmäispalkat ovat alhaisella ta-solla, tuloerot ovat suuret. Talouden matalimmilla portailla on työntekijöitä,jotka eivät välttämättä tule toimeen palkallaan. Tässä tilanteessa myös kou-lutuserot ovat suuret, koska myös työtehtävien vaativuustaso vaihtelee suu-resti.Kuvio 7. Vähimmäispalkkojen vaikutus tuloeroihin ja osaamiseen Tilanne 1. Suuret tuloerot Tilanne 2. Pienet tuloerot Vähimmäis- palkka Koulutus ja investoinnit Palkka nostavat Palkka Osaaminen, työn vaativuus Osaaminen, työn vaativuus Ilman vähimmäispalkkoja tai niiden ollessa Vähimmäispalkka (pystysuora viiva) pitää alhaisia matalasti koulutetut työntekijät aloit- huolen siitä, että palkkaerot pysyvät pieninä tavat työuransa vähäpalkkaisista töistä, por- ja kaikille maksetaan palkkaa, jolla tulee toi- taiden alkupäästä. Tämä kasvattaa tuloeroja. meen. Työntekijöiden osaamistasoa noste- Monet eivät pääse etenemään portaita ylös, taan koulutuksella ja muilla investoinneilla mikä synnyttää työtätekevien köyhien ryh- niin, ettei kenenkään tarvitse aloittaa työ- män. uraansa alimmalta portaalta.Tilanne 2 esittää Suomen tyyppistä maata, jossa vähimmäispalkat ovatkohtuullisella tasolla. Ketään ei ole jätetty matalimmille portaille, vaan työn-tekijöiden osaamistasoa on parannettu koulutuksella. Myös tuotantokonei-siin tehdyt investoinnit nostavat työntekijöitä portailla ylöspäin. Voidaan aja-tella, että tässä tilanteessa varsinkin nuorilla, tulevilla työntekijöillä on kan-nustin nostaa omaa osaamistaan ennen työmarkkinoille menemistä (Agell2004).
  27. 27. SAK · Tutkimustieto 6/2007 254 LOPUKSI: SUOMEN VALTITGLOBAALISSA TALOUDESSAVanhakantaisen uusliberalistisen ajattelun pohjalta monet tahot ovat halun-neet muuttaa Suomen ja Euroopan maiden palkanmuodostusjärjestelmiä.Näkemysten tavoitteena on ollut palkkaerojen kasvattaminen. Kuten aiem-min nähtiin, ajattelu ei pohjaudu millään tavalla kiistattomiin perusteisiin, jasitä voidaan kritisoida monelta kantilta. Instituutioiden vaikutusta on katsot-tava avoimemmin silmin eikä vain amerikkalaisten silmälasien läpi.Luvun 3 perusteella voidaan sanoa, että uusi taloustieteellinen tutkimus tar-joaa aikaisempaa rikkaamman näkemyksen. Sen mukaan instituutioidenrooli globalisaation ja teknologisen muutoksen kanavoimisessa on moni-puolisempi, kuin on ajateltu. Esimerkiksi suomalaiset työmarkkinainstituutiotluovat kannustimia, joiden ansiosta myös matalasti koulutettujen työnteki-jöiden tuottavuus kasvaa nopeasti. Samalla kun tuotantoteknologia ja työ-elämä ovat Suomessa tasa-arvoisempia kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa,tuotannon tehokkuus on korkealla tasolla. Työmarkkinainstituutiomme ovatsiis auttaneet meitä pärjäämään maailmantalouden muutoksissa. Alhaisetpalkkaerot ja viime vuosina nopeasti laskenut työttömyys kertovat juuri siitä.Mitä nämä johtopäätökset sanovat Suomen palkanmuodostusjärjestelmäs-tä? Mihin suuntaan sitä on kehitettävä? Yhteenvetona voidaan todeta, etteipalkkaerojen kasvattamisesta ole selvää hyötyä. Varsinkin matalimpienpalkkojen laskusta on haittaa. Sen sijaan näyttää siltä, että Suomen valtti-kortit löytyvät sopimusyhteiskunnasta ja palkkakoordinaatiosta. Ne antavattaloudellista ja sosiaalista etua sekä työntekijöille että yrityksille. Palkka-neuvottelujen vieminen paikallistasolle poistaisi nämä hyödyt.12Entä mitä voidaan todeta koulutuspolitiikan näkökulmasta? Koska teknolo-gian muutos ja globalisaatio lisäävät korkeasti koulutettujen työntekijöidenkysyntää, voidaan päätellä, että tulevaisuudessa heitä tarvitaan aikaisem-paa enemmän työmarkkinoilla. Koulutuspolitiikan suurin ongelma liittyy kou-lutuspaikkojen määrien arvioimiseen, mikä vaatii käytännössä tulevaisuu-den ennustamista. Työntekijöiden osaamisen täytyy lisääntyä teknologisenmuutoksen tahdissa, mutta mihin suuntaan kehitys menee ja miten tämän-hetkisiä työmarkkinailmiöitä pitäisi tulkita? Viime vuosina esimerkiksi Yh-dysvalloissa yliopistotason jatko-opintoja suorittaneiden palkat ovat olleetrajussa nousussa (esim. Autor ym. 2007). Pitäisikö siis kouluttaa enemmäntohtoreita?Vastaus piilee osaamisessa. Hyvä koulutus tekee työntekijästä osaavan,sellaisen, joka pärjää vaihtuvissa ja uusissa työympäristöissä, joita teknolo-ginen kehitys ja globalisaatio tuovat tullessaan. Mutta koulutus ei ole ainoa12 Palkkakoordinaatiolla on edelleen keskeinen asema muissa Pohjoismais-sa, vaikka neuvottelut ovatkin niissä viime vuosina hajautuneet (ks. Leino2007).
  28. 28. 26 SAK · Tutkimustieto 6/2007väylä osaamiseen vaan kyseessä on elinikäinen polku, jonka varrella voiolla katkoksia ja sivupolkuja. Tarvitaan siis nykyistä kokonaisvaltaisempaaosaamispolitiikkaa. Sen avulla on varmistettava, että jokainen työntekijäpääsee osalliseksi tuottavuutta parantavista innovaatioista. Työssä tapah-tuva koulutus on tähän tärkeä väline, ja se on tuotava kaikkien ulottuvilleentistäkin voimakkaammin. Osaamispolitiikkaan kuuluu myös se, että työn-tekijöitä autetaan työuran katkoskohdissa. Muutosturvan kaltaisia element-tejä tarvitaan lisää.Työntekijöiden osaamistason nosto ei välttämättä johda osaamisen tehok-kaampaan hyödyntämiseen. Suomalaiset ovat nyt koulutetumpia kuin kos-kaan, mutta samalla inhimilliseen pääomaan tehdyistä investoinneista onotettava aikaisempaa enemmän irti. Tavoite luo paineita yritysten organi-saatioille ja henkilöjohtamiselle. Niissä onkin paljon kehitettävää. Paras ta-pa tässä tehtävässä on pitää kiinni reiluuden periaatteesta. Se edistää yri-tysten ja työntekijöiden välistä luottamusta ja avoimuutta, joita tarvitaanetenkin silloin, kun talouden rakenteet muuttuvat.
  29. 29. SAK · Tutkimustieto 6/2007 27LÄHTEETAcemoglu, Daron (1998): Why Do New Technologies Complement Skills?Directed Technological Change and Wage Inequality. The Quarterly Jour-nal of Economics, Vol. 113 (1998), No. 4, 1055–1089.Acemoglu, Daron – Pischke, Jörn-Steffen (1999): The Structure ofWages and Investment in General Training. The Journal of Political Econ-omy, Vol. 107, No. 3 (Jun., 1999), 539-572.Acemoglu, Daron (2002): Technical Change, Inequality, and the LaborMarket. Journal of Economic Literature. Volume XL (March 2002), s. 7-72.Acemoglu, Daron (2003): Cross-Country Inequality Trends. EconomicJournal, Volume 113, s. 121-149.Agell, Jonas (1999): On The Benefits From Rigid Labour Markets: Norms,Market Failures, and Social Insurance. The Economic Journal, Vol. 109,February 1999, s. 143-164.Agell, Jonas (2004): Efficiency and Equality in the Labour Market. CESifoEconomic Studies, Vol. 50, 2/2004, s. 255-278.Autor, David H. – Katz, Lawrence F. – Kearney, Melissa S. (2007):Trends in U.S. Wage Inequality: Revising the Revisionists. http://econ-www.mit.edu/files/586. Julkaistaan 2008 aikakauskirjassa Review of Eco-nomics and Statistics.Blanchard, Olivier (2006): European Unemployment: The Evolution ofFacts and Ideas. Economic Policy, January 2006, 5–59.Boldt, Peter J. – Laine, Pekka (2001): Joustavuus, työmarkkinarakenteetja työttömyys. Tutkimustieto 1/2001. SAK.Böckerman, Petri – Uusitalo, Roope (2007): Heikentävätkö vähimmäis-palkat työllisyyttä? Tuloksia unohdetusta kokeilusta. Artikkeli lehdessä Ta-lous & yhteiskunta, 3/2007.Elinkeinoelämän keskusliitto EK (2007): Palkkauksen suunta Suomessa– kohti oikeudenmukaista ja kannustavaa palkkausta. Huhtikuu 2007.Falk, Armin – Fehr, Ernst – Zehnder, Christian (2006): Fairness Percep-tions And Reservation Wages – The Behavioral Effects of Minimum WageLaws. The Quarterly Journal of Economics, November 2003, 1347–1381.Feenstra, Robert C. – Hanson, Gordon H. (2004): Global ProductionSharing and Rising Inequality: A Survey of Trade and Wages. NBER Work-ing Paper 8372.Howell, David R. – Huebler, Friedrich (2005): Wage Compression andthe Unemployment Crisis: Labor Market Institutions, Skills, and Inequality-Unemployment Tradeoffs. Teoksessa HOWELL, DAVID R. (toim.): Fighting
  30. 30. 28 SAK · Tutkimustieto 6/2007Unemployment: The Limits of Free Market Orthodoxy. Oxford UniversityPress, 2005.IMF (1999): Chronic Unemployment in the Euro Area: Causes and Cures.Kappale IV teoksessa World Economic Outlook (May). IMF, WashingtonDC.Katz, Lawrence F. (1994): Active Labor Market Policies to Expand Em-ployment and Opportunity. Reducing Unemployment: Current Issues andPolicy Options, Federal Reserve Bank of Kansas City, 1994, 239–290.Koeniger, Winfried – Leonardi, Marco (2007): Capital Deepening andWage Differentials: Germany versus US. Economic Policy, Vol. 22, Issue49, s. 71-116, January 2007.Kok, Wim (2003): Jobs, Jobs, Jobs – Creating More Employment inEurope. Euroopan komission työllisyystyöryhmän raportti.Korkman, Sixten (2007): Onko TUPOlla tulevaisuutta? EVA-raportti 2007.Taloustieto Oy.Koskela, Erkki – Uusitalo, Roope (2004): Unintended convergence –How Finnish Unemployment reached the European level. Bank of FinlandDiscussion Papers, 6/2004.Krugman, Paul (1994): Past and Prospective Causes of High Unemploy-ment. Economic Review, Vol. 79, No. 4, 23–43.Leino, Topias (2007): Katsaus ruotsalaiseen ja tanskalaiseen palkanmuo-dostukseen – Tarkastelussa palkanmuodostuksen mallit, palkkaerot ja näitäselittävät tekijät. Tutkimustieto 2007. SAK.Machin, Stephen – van Reenen, John (1998): Technology And ChangesIn Skill Structure: Evidence From Seven OECD Countries. The QuarterlyJournal of Economics, Vol. 113 (1998), No. 4, 1215–1244.Neumark, David – Wascher, William (2007): Minimum Wages and Em-ployment. IZA Discussion Paper No. 2570.Nickell, Stephen – Bell, Brian (1996): Changes in the Distribution ofWages and Unemployment in OECD Countries. The American EconomicReview, May 1996, Vol. 86, No. 2, 302–308.OECD (1994): OECD Jobs Study: Facts, Analysis, Strategies. OECD Pub-lications. Paris.OECD (1996): OECD Employment Outlook 1996. OECD Publications.Paris.OECD (1998): OECD Economic Surveys Finland 1997–1998. OECD Publi-cations. Paris.OECD (2006): OECD Employment Outlook 2006: Boosting Jobs And In-comes. OECD Publications. Paris.
  31. 31. SAK · Tutkimustieto 6/2007 29OECD (2007a): OECD Employment Outlook 2007. OECD Publications.Paris.OECD (2007b): OECD Economic Surveys: European Union. Volume2007/11. September 2007. OECD Publications. Paris.Opetusministeriö (2004): Koulutus, tutkimus ja työllisyys. Valtion tiede- jateknologianeuvostolle laadittu seurantaraportti. Opetusministeriön julkaisuja2004:17.Pikkety, Thomas – Saez, Emmanuel (2003): Income Equality in theUnited States 1913–1998. Quarterly Journal of Economics Vol. 118 (Feb-ruary 1998), 1–39.Pischke, Jörn-Steffen (2005): Labor Market Institutions, Wages, and In-vestment: Review and Implications. CESifo Economic Studies, Vol. 51,1/2005, 47-75.Sener, Fuat (2006): Labor Market Rigidities And R&D-Based Growth in theGlobal Economy. Journal of Economic Dynamics & Control, Vol. 30, Issue5, May 2006, 769–805.Sipiläinen, Jyrki – Valve, Juhana (2004): Kehittyvät palkkasopimukset.Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK 2004, Helsinki.Vanhala, Juuso (2007): Skill-Biased Technological Change, Skill Determi-nation and Labor Market Participation. Teoksessa Vanhala, Juuso: Essayson Labor Market Frictions, Technological Change and MacroeconomicFluctuations, Kansantaloustieteen laitoksen tutkimuksia, No. 108:2007,Helsingin yliopisto.
  32. 32. Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAKHakaniemenranta 1, PL 157FI-00531 Helsinkipuh. +358 20 774 000fax +358 20 774 0225www.sak.fi

×