Erilaisuus arjessa

613 views
567 views

Published on

SAK:n järjestötutkimus 2000. Raportti SAK:laisista naisista ja miehistä

Jäsentutkimuksen II osaraportissa luodaan katsaus SAK:n liittojen nais- ja miesjäsenten työelämään, kokemuksiin ja näkemyksiin. Marja Erkkilä.

Published in: News & Politics
0 Comments
0 Likes
Statistics
Notes
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

No Downloads
Views
Total views
613
On SlideShare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
1
Actions
Shares
0
Downloads
2
Comments
0
Likes
0
Embeds 0
No embeds

No notes for slide

Erilaisuus arjessa

  1. 1. BCMYX ZBCMYX Z
  2. 2. BCMYX Z BCMYX ZBCMYX Z BCMYX Z
  3. 3. Marja Erkkilä ERILAISUUS ARJESSA Raportti SAK:laisista naisista ja miehistä SAK:n järjestötutkimus 2000 Erilaisuus arjessa - 3
  4. 4. SISÄLLYSJohdanto ................................................................................................................................. 6Yhteenveto ............................................................................................................................. 8SAK:lainen nainen – lähellä ihmistä ........................................................................................... 8SAK:lainen mies – koneen ääressä ............................................................................................ 10Naisten ja miesten keskeiset erot ............................................................................................... 12Pohdittavaa ...................................................................................................................................... 15Keitä SAK:laiset naiset ja miehet ovat? .......................................................................... 17Tyypillinen SAK:lainen: 45-vuotias kodinhoitajanainen tai42-vuotias metallimies ................................................................................................................. 17Naiset ja miehet yhtä koulutettuja ........................................................................................... 18Joka viides nainen työtön, miehistä joka seitsemäs ........................................................... 20Joka toisen puoliso myös SAK:lainen ..................................................................................... 22Työn merkitys elämässä vähentynyt – silti vielä tärkeää .................................................. 22Nuoret eivät ota kantaa politiikkaan ....................................................................................... 25Keskiluokkaistuminen hidasta ................................................................................................... 26Naiset ja miehet toimijoina työpaikoilla ........................................................................ 28SAK:laiset naiset ja miehet työntekijäasemassa ..................................................................... 28Palkkaerot taas kasvussa .............................................................................................................. 29Joka kolmas nainen ja joka viides mies epätyypillisessä työsuhteessa ........................... 32Työajat monimuotoistuneet ......................................................................................................... 36Kunta työllistää naiset, teollisuus miehet ................................................................................ 37Johdon arvostus lisää kiinnostusta työpaikan asioihin ....................................................... 38Yhteiset tavoitteet johdon kanssa – arvostuksessa parantamisen varaa ......................... 39 4 - Erilaisuus arjessa
  5. 5. Työnantajan lisäkoulutukseen pääsee joka neljäs nainen ja joka kolmas mies ............. 41Palvelujen naiset vuorovaikutustyössä – palvelujen miehettyöskentelevät usein yksin ........................................................................................................... 42Taylorismia naisten töissä – toistotyötä ja lyhyet oppimisajat ....................................... 42Naiset kokevat työn teon raskaana ........................................................................................... 45Naisten vaikutusmahdollisuudet omaan työhön heikentyneet – miesten ennallaan . 46Ammattiyhdistys eniten esillä miesten työpaikoilla ........................................................... 49Luottamus lisää halukkuutta sopia itse .................................................................................. 54Pysyvä työpaikka edelleen ykkösasia niin naisille kuin miehillekin .............................. 55Kolmannes naisista pelkää työttömyyttä – moni mies lopettaisi työnteon .................. 56Naiset ja miehet ammattiyhdistyksen jäseninä ............................................................. 58Määräaikaisuus lisää työttömyysturvan arvostusta .............................................................. 58Joka kolmas luottamushenkilö on nainen .............................................................................. 60Ammattiyhdistyksestä haetaan tietoa ja virkistystä ............................................................ 61Yleissivistävää ja ammatillista koulutusta odotetaan liitoilta .......................................... 64Naiset odottavat ay-liikkeeltä palkkaerojen tasoittamista ................................................. 65Lähteet .................................................................................................................................. 67Liite 1: Kyselytutkimuksen otos ja vastanneiden määrät liitoittain ......................... 68Liite 2: Liitetaulukot .......................................................................................................... 69Liite 3: Kyselylomake ........................................................................................................ 88 Erilaisuus arjessa - 5
  6. 6. JOHDANTOTämän raportin tiedot perustuvat Ti- on tehty vastaavat kyselytutkimukset. Kaikistalastokeskuksen tammi-maaliskuussa aineistoista on myös tehty erilliset sukupuolenvuonna 2000 postikyselyllä keräämään mukaiset raportit.aineistoon. Kyselyyn liittyi yksi muis- Raportissa on myös tietoja Tilastokeskuksentutuskortti sekä lomakekarhu. Kyselyn vuonna 1997 keräämän työolotutkimuksenotos oli 16 255 SAK:n jäsenliittojen jä- SAK:laisia koskevista tuloksista, koska jäsentut-senrekistereistä satunnaisesti poimit- kimukseen ei ole lomakkeen pituudesta johtu-tua henkilöä. Poikkeuksellisen suuri en voitu liittää kuin joitakin itse työtä ja työ-otos johtui useiden ammattiliittojen oloja kuvaavia kysymyksiä. Työoloja kuvaavattoiveesta saada mahdollisimman edus- mielipiteet muuttuvat yleensä niin hitaasti, ettätavat liittokohtaiset tulokset. Vastauk- vuoden 1997 lopussa kerätyn aineiston voi aja-sia saatiin 9948, jolloin vastausprosen- tella kuvaavan vielä melko hyvin vuoden 2000tiksi tuli 61 prosenttia. Vastaushaluk- tilannetta.kuus oli poikkeuksellisen suurta ver- Naisten ja miesten vastaamisvarmuus poik-rattuna postikyselyissä nykyisin saata- keaa toisistaan. Kyselytutkimuksissa on laajem-viin tuloksiin. Aineisto edustaa hyvin minkin havaittu, että yhteiskunnallisia mielipi-todellista jäsenrakennetta sukupuolen teitä kysyttäessä naiset vastaavat miehiä use-ja alan mukaan. Sen sijaan alle 35- ammin ”en osaa sanoa”. Tutkija Suvi Ronkaisenvuotiaat ovat aliedustettuna ja yli 45- mielestä miehet eivät epäröi ottaa asiantuntija-vuotiaat hiukan yliedustettuna. Otok- vastaajan roolia toisin kuin naiset. Lomakeky-sen ikäjakautuma ja tiedot aineiston selyyn vastaaminen edellyttää Ronkaisen mu-keräämisestä löytyvät aineistosta teh- kaan vastaamista yksiselitteisesti ja yksiulottei-dystä perusraportista ”Muutoksen teki- sesti. Naisten vuorovaikutus- ja puhetapa an-jät”. Tämän raportin liitteessä 1 on esi- taa monia vastauksia. Tutkijoiden havaintojentetty liittokohtaiset otoskoot ja vastan- mukaan miehet vastaavat naisia useammin ”enneiden määrät. Liitteestä selviää myös osaa sanoa” vain kun kysytään vastaajan suh-liittoryhmittely teollisuuden, yksityis- teista läheisimpiin ihmisiin, kuten lapsiin jaten palvelujen ja julkisen sektorin liit- lapsenlapsiin.toihin. Raportoinnissa on pyritty seuraa-maan muutosta siltä osin kuin se onollut mahdollista joko vuodesta 1984,1990 tai 1995 lähtien. Näinä vuosina 6 - Erilaisuus arjessa
  7. 7. SAK:laiset naiset ja miehet 2000 Naiset MiehetTyönantaja % %Kunta tai valtio (ml. liikelaitokset) 41 20Teollisuus-, rakennusalan tai perustuotannon yritys 19 50Palvelualan yritys 29 20Muu 11 10KoulutusYlioppilas 16 7Opisto- tai korkeakoulu 16 7Ammattikoulu 37 49Ammattikurssi tai oppisopimus 22 22Ei ammatillista koulutusta 23 20Työttömänä, työvoimapoliittisessa koulutuksessa tai työllistämistuella 18 14Elämän sisältö (erittäin tärkeä)Kotielämä 80 63Vapaa-ajan harrastus 61 63Työ 51 43Bruttoansiot kokopäivätyössä (mk/kk) 8559 mk 11 064 mkEpätyypilliset työsuhteet 35 19- määräaikaiset 25 17- osa-aikaiset 19 5TyöaikaSäännöllinen päivätyö 56 59Säännöllinen ilta-, yö- tai aamutyö 6 52-vuorotyö 20 133-vuorotyö 7 12Muu työaika 11 11Työnantajan koulutuksessa vuoden aikana 27 32Tärkein tavoite työssäTyöpaikan pysyvyys 55 52Hyvä palkka 18 29Työn mielenkiintoisuus 14 10Tärkein syy ammattiliittoon kuulumiselleEtujen ajaminen 33 44Työttömyysturva 43 37Antaa turvallisuutta elämään 17 10 Erilaisuus arjessa - 7
  8. 8. YHTEENVETOSAK:lainen nainen – na asuvia lapsia on joka toisella SAK:laisellalähellä ihmistä naisella, ja 9 prosenttia on yksinhuoltajia.Kolme neljästä naisesta työskentelee Poliittisista puolueista SAK:laiset naiset kan-palvelutehtävissä. Puolet heistä yksi- nattavat yleisimmin SDP:tä. Joka kolmas nai-tyisen työnantajan palveluksessa ja nen äänestäisi sosialidemokraatteja. Seuraavak-toinen puoli julkisella sektorilla. Mää- si eniten kannatusta on Vasemmistoliitolla (7%)rällisesti eniten SAK:laisia naisia on ja Suomen Keskustalla (7%). Naisista 41 pro-kuntien palveluksessa. Yksityisistä senttia ei halua tai osaa sanoa puoluekantaan-palveluista eniten naisia työllistävät sa. Useampi kuin joka toinen (57%) nainen kat-liikealan sekä hotelli- ja ravintola-alan soo kuuluvansa työväenluokkaan ja 90 prosent-työpaikat. Teollisuuden ammateissa tia on työntekijäasemassa työpaikallaan.työskentelee joka neljäs nainen. Suu- Puolet kokopäivätyötä tekevistä naisista an-rimpia teollisuuden naisten työllistäjiä saitsee vähemmän kuin 8000 markkaa kuukau-ovat metalli-, elintarvike- sekä tekstii- dessa. Kokopäivätyötä tekevien naisten keski-li- ja vaatetusteollisuus. määräiset bruttoansiot ovat 8559 markkaa. Epä- Keskiverto SAK:lainen nainen on tyypilliset työsuhteet ovat lisääntyneet viime43-vuotias kansakoulun ja ammatti- vuosina voimakkaasti. Joka kolmas nainen onkurssin tai ammattikoulun käynyt. Ikä muussa kuin kokoaikaisessa ja vakituisessa työ-vaikuttaa naisten koulutustasoon pal- suhteessa. Vuonna 1995 näissä epätyypillisissäjon. Alle 25-vuotiaista naisista joka työsuhteissa oli joka viides. Eniten ovat lisään-kolmas on ylioppilas ja joka neljäs tyneet määräaikaiset työsuhteet, joissa on jokavähintään opistotutkinnon suorittanut. neljäs. Osa-aikatyössä on joka viides SAK:lai-Yli 55-vuotiaista näin koulutettuja on nen nainen.vain kolme – neljä prosenttia. Kaksi Runsas puolet naisista (56%) tekee säännöl-kolmesta naisesta on työssä ja 18 pro- listä päivätyötä. Toiseksi yleisin työaikamuotosenttia työttömänä. Yli 55-vuotiaista on 2-vuorotyö, jota tekee joka viides. Se onperäti joka neljäs on työttömänä. käytössä yleisimmin yksityisillä palvelualoilla, Naisten keskeinen elämänsisältö tu- missä naiset tekevät myös ilta-, aamu- ja yö-lee kotielämästä; 80 prosenttia pitää työtä. Teollisuuden naiset tekevät 2-vuorotyönsitä erittäin tärkeänä. Harrastukset lisäksi myös 3-vuorotyötä.ovat erittäin tärkeitä 61 prosentille ja Naiset työskentelevät pienillä työpaikoilla.työ 53 prosentille naisista. Työn mer- Joka kolmas nainen työskentelee työpaikalla,kitys korostuu ikääntymisen myötä: jossa on alle 10 työntekijää, joka neljäs työpai-alle 25-vuotiaista 47 prosenttia ja yli kalla, jossa on 10-29 työntekijää. Joka toinen55-vuotiaista 56 prosenttia pitää työ- nainen on erittäin tai melko kiinnostunut työ-tä erittäin tärkeänä. Joka toisen naisen paikkansa asioista, kuten tuottavuus, kannatta-puoliso on SAK:lainen, tavallisimmin vuus ja erilaiset suunnitelmat. Kiinnostuneidenteollisuustyöntekijä. Joka kymmenen- määrä on vähentynyt viidessä vuodessa kym-nen naisen puoliso on yrittäjä. Koto- menen prosenttiyksikköä. Joka kolmas nainen 8 - Erilaisuus arjessa
  9. 9. katsoo, että johto arvostaa työntekijöitä ja pi- itse sopimishalua (28%) kuin yli 55-tää työpaikan viihtyvyyttä tärkeänä. Joka kuu- vuotiailla (11%). Etujen heikennyksis-des nainen puolestaan arvioi, etteivät omat ta- tä ei haluta sopia itse. Niin naiset kuinvoitteet kohtaa johdon tavoitteiden kanssa. miehetkin haluaisivat niistä neuvotel- Naisista 27 prosenttia on päässyt vuoden ai- tavan liittotasolla.kana työnantajan järjestämään koulutukseen. Naiset odottavat työltä pysyvyyttäHarvempi kuin joka toinen (46%) nainen voi ja varmuutta. 55 prosenttia naisista ar-vaikuttaa omaan työhönsä erittäin tai melko vottaa tämän tärkeimmäksi tavoitteek-paljon. Vuonna 1995 hieman useampi, 52 pro- si työssään. Hyvää palkkaa pitää tär-senttia vastanneista, oli samaa mieltä. Naisten keimpänä 18 prosenttia ja työn mie-työlle ominaista on runsas vuorovaikutus tois- lenkiintoisuutta 14 prosenttia. Arvos-ten ihmisten kanssa. 72 prosenttia on työssään tukset ovat samat kuin viisi vuotta sit-lähes koko ajan tekemisissä muiden ihmisten ten. Työn sisältö korostuu palvelualo-kanssa. Toistotyötä tekee vähintään kolme nel- jen ja julkisen sektorin naisilla. Yliop-jäsosaa työajasta 39 prosenttia naisista, teolli- pilaskoulutuksen saaneet naiset pitävätsuudessa joka toinen. Toistotyötä tekevät ylei- työn sisältöä tärkeämpänä kuin palk-simmin nuoret ja yli 55-vuotiaat naiset. Naisista kaa.lähes joka kolmas työskentelee niin suuren pai- Naisten arviot omasta tulevaisuu-neen alaisena vähintään kolme neljäsosaa työ- destaan työmarkkinoilla eivät ole kai-ajasta, ettei ehdi puhua tai ajatella mitään muu- kilta osin myönteisiä. Joka kolmas nai-ta kuin työtä. Mahdollisuus vaikuttaa työtah- nen pelkää työttömäksi jäämistä ja ter-tiin on vähentynyt naisilla viimeisen viiden veytensä menettämistä sekä epäileevuoden aikana: 47 prosenttia naisista voi vai- omien kykyjen riittävyyttä. Vain run-kuttaa paljon tai melko paljon työtahtiinsa. sas kolmannes (38%) ei ole huolissaanVuonna 1995 vastaava luku oli vielä 57 pro- tulevaisuudestaan. Yli kolmannessenttia. (37%) kokee tarvitsevansa lisäkoulu- Ammattiyhdistyksen läsnäolo naisten työpai- tusta nykyisessä työssään, ja läheskalla on vähentynyt työpaikkojen pienenemisen puolet (43%) voisi ajatella toista kou-myötä. Naisista 62 prosenttia tietää, että työpai- lutusta itselleen. Kaikesta huolimattakalla tai alalla on heitä edustava luottamusmies. naisilla on halua pysyä työssä: vain 16Viidessä vuodessa tässä asiassa on tapahtunut prosenttia voisi ajatella lopettavansavähennystä kymmenen prosenttiyksikköä. Yk- työn teon. Yli 55-vuotiaistakin vain 38sityisten palvelualojen naisista enää 48 prosen- prosenttia ajattelee työn lopettamista.tilla on luottamusmies. Joka toinen nainen pi- Vakituisessa työsuhteessa olevientää parhaana palkankorotuksista sopimisen naisten tärkeimmät syyt kuulua am-paikkana liittotasoa. Toisaalta lähes yhtä moni mattiliittoon ovat ansiosidonnainensoisi korotuksista sovittavan työpaikkatasolla. työttömyysturva (38%) ja etujen ajami-Harva nainen (17%) haluaisi sopia itse palkan- nen (37%). Määräaikaisessa työsuhtees-korotuksesta. Alle 25-vuotiailla on enemmän sa olevat naiset painottavat enemmän Erilaisuus arjessa - 9
  10. 10. työttömyysturvaa. Kaikkiaan työttö- työpaikan neuvottelu- ja osallistumismahdol-myysturvan asettaa ensisijaiseksi 43 lisuuksien parantamisessa. Vain joka neljäs ar-prosenttia naisista ja hyvän etujen vioi liiton onnistuneen taistelussa osa- ja mää-ajamisen joka kolmas. Lähes joka vii- räaikaistamista vastaan. SAK:laiset naiset pi-des pitää tärkeimpänä perusteena jäse- tävät sitä yhtenä niistä erittäin tärkeistä asi-nyyden antamaa turvallisuutta. Tätä oista, jotka ovat SAK:laisen ay-liikkeen tehtä-korostavat erityisesti yli 45-vuotiaat ja välistassa. Muita naisille tärkeitä tehtäviä ovatjulkisella sektorilla työskentelevät. riittävän työttömyysturvan ja sosiaaliturvanAlle 45-vuotiailla naisilla ykkössyy on ajaminen, verotuksen pitäminen kohtuullisel-työttömyysturva ja sitä vanhemmilla la tasolla sekä naisten ja miesten välisten palk-etujen ajaminen. kaerojen tasoittaminen. Joka kolmas ammattiyhdistysliik-keen luottamushenkilö on nainen. SAK:lainen mies – koneen ääressäNaisten osuus luottamushenkilöistä on Kaksi kolmesta miehestä saa toimentulonsaviimeisen viiden vuoden aikana vä- teollisuuden ja rakentamisen ammateista. Mää-hentynyt julkisella sektorilla ja lisään- rällisesti suurimmat miesten työllistäjät teolli-tynyt muilla aloilla. Varsinaisista luot- suudessa ovat metalli-, rakennus-, puu- ja pa-tamusmiehistä naisia on 30 prosenttia. periteollisuus. Joka neljäs mies työskenteleeNaispuoliset luottamusmiehet ovat li- yksityisten palvelujen ammateissa. Yleisiä mies-sääntyneet teollisuudessa, mutta vä- ten töitä palvelualoilla ovat erilaiset kuljetus-,hentyneet yksityisillä palvelualoilla ja myynti- ja varastotyöt. Yksi kymmenestä mie-julkisella sektorilla. Naisten osallistu- hestä työskentelee julkisen sektorin – pääasias-minen ay-liikkeen tilaisuuksiin on vä- sa kuntien – palveluksessa. Tyypillisiä miestenhentynyt: 30 prosenttia on osallistunut töitä julkisella sektorilla ovat kuljetukseen javuoden aikana vähintään yhteen tilai- kunnossapitoon liittyvät tehtävät.suuteen, kun vuonna 1995 osallistu- Keskiverto SAK:lainen mies on 42-vuotiasneita oli 37 prosenttia. Naisten aktii- perus- tai kansakoulun sekä ammattikoulunvisuuden vähentymiseen vaikuttavat käynyt. Seitsemän prosenttia on suorittanut yli-epätyypillisten työsuhteiden lisäänty- oppilastutkinnon ja yhtä moni opisto- tai sitäminen sekä oman työn kuormittavuus. korkeamman koulutuksen. Kolme neljästä mie- Naiset arvioivat omien ammattiliit- hestä on työssä ja 14 prosenttia työttömänä.tojensa onnistuneen edunvalvonnassa Harrastukset ja kotielämä ovat miehille yhtätyydyttävästi. Useampi kuin joka toi- tärkeitä elämän sisällön tuojia. Työ tulee kol-nen on sitä mieltä, että liitto on onnis- mannelle sijalle. Työtä erittäin tärkeänä pitävi-tunut erittäin tai melko hyvin työttö- en miesten osuus on vähentynyt viidessä vuo-myyskassapalvelujen hoitamisessa, dessa 51:stä 43:een prosenttiin. Tärkeintä työ ontyösuojelussa ja työaikatavoitteissa. 45-54 -vuotiaille (48 prosenttia pitää erittäinJoka kolmas katsoo liiton onnistuneen tärkeänä). Yli 55-vuotiaista enää 39 prosenttiahyvin työllisyyden turvaamisessa ja arvioi samoin. Kolme neljästä miehestä elää 10 - Erilaisuus arjessa
  11. 11. parisuhteessa, ja joka toisen vaimo on myös mies työskentelee pienellä, alle 10SAK:lainen. Miehistä 45 prosentilla on kotona työntekijän työpaikalla. Pienet työpai-asuvia lapsia ja kolme prosenttia on yksinhuol- kat ovat lisääntyneet viimeisen viiden-tajia. toista vuoden aikana selvästi. Miehis- Poliittisista puolueista sosialidemokraattien tä 56 prosenttia on erittäin tai melkokannatus on suurinta: joka kolmas mies kannat- kiinnostunut työpaikkansa tuottavuu-taa SDP:tä kuten viisi vuotta aikaisemminkin. desta, suunnitelmista ja muista asiois-Vasemmistoliittoa kannattaa kymmenen pro- ta. Joka neljäs mies arvioi, että omatsenttia ja Suomen Keskustaa kahdeksan pro- ja johdon tavoitteet ovat yhteiset.senttia miehistä. Miehistä runsas kolmannes ei Teollisuuden miehet työskenteleväthalua tai ei osaa sanoa poliittista kantaansa. muita työntekijöitä useammin tehok-Kaksi kolmesta miehestä katsoo kuuluvansa kuutta korostavilla työpaikoilla. Kak-työväenluokkaan ja 93 prosenttia pitää itseään si kolmesta miehestä katsoo, että työn-työntekijänä. antaja asettaa tehokkuuden kaiken Joka toinen SAK:lainen mies ansaitsee koko- muun edelle.päivätyöstä yli 10 000 markkaa. Miesten keski- Työnantajan järjestämään koulu-määräiset bruttoansiot kokopäivätyössä ovat tukseen pääsy on lisääntynyt miehillä11 064 markkaa. Suurimmat ansiot ovat teolli- kymmenen prosenttiyksikköä viimei-suudessa ja pienimmät julkisella sektorilla. Vii- sen kymmenen vuoden aikana. Jokadessä vuodessa epätyypillisten työsuhteiden kolmas mies on vuoden aikana ollutmäärä on miehillä kaksinkertaistunut; joka vii- koulutuksessa. Joka toinen mies voides mies on muussa kuin kokopäiväisessä va- omasta mielestään vaikuttaa paljonkituisessa työsuhteessa. Lisäys johtuu määräai- omaa työtään koskeviin järjestelyihin.kaisten työsuhteiden kasvusta. Miehistä 17 pro- Toistotyötä, jossa joutuu toistamaansenttia on määräaikaisessa työsuhteessa ja vii- samaa työvaihetta vähintään kolmesi prosenttia osa-aikatyössä. Yleisintä määräai- neljäsosaa työajasta, tekee 29 prosent-kaisuus on julkisella sektorilla, jossa joka nel- tia miehistä. Toistotyö liittyy miehilläjäs mies on määräaikainen. ikään: alle 25-vuotiaista miehistä 41 Yli puolet miehistä (59%) on säännöllisessä prosenttia tekee tällaista työtä, yli 55-päivätyössä. Yleisintä normaali päivätyö on vuotiaista vain 23 prosenttia.julkisella sektorilla ja teollisuudessa. Joka nel- Ammattiyhdistys näkyy hyvinjäs mies tekee 2- tai 3-vuorotyötä, se on ylei- miesten työpaikoilla. 70 prosentillasintä teollisuudessa. Yksityisillä palvelualoilla miehistä on luottamusmies. Luotta-vain 43 prosenttia miehistä tekee säännöllistä musmiehen kädenjälki näkyy etujenpäivätyötä. Tähän vaikuttaa mm. se, että mie- ajamisessa ja asioista tiedottamisessa.hille tyypillisissä kuljetustehtävissä työajat ovat Palkankorotuksista sopiminen jakaaerittäin monimuotoiset. miesten mielipiteet. Joka toinen mies Joka neljäs mies on työssä suurella, yli 200 pitää palkankorotuksista sopimistatyöntekijän työpaikalla. Toisaalta joka viides työpaikalla toivottavana, ja yhtä moni Erilaisuus arjessa - 11
  12. 12. pitää parempana, että niistä sovitaan ammin määräaikaisissa työsuhteissa, alle 35-liittotasolla. Alle 25-vuotiaat miehet vuotiaista miehistä runsas puolet pitää tärkeim-uskovat omaan neuvotteluvoimaansa: pänä syynä liittoon kuulumiselle työttömyystur-heistä peräti 38 prosenttia voisi sopia vaa. Yli 45-vuotiaat puolestaan pitävät ensisijai-palkankorotuksista itse, kun taas yli sena hyvää etujen ajamista.55-vuotiaista vain 14 prosenttia olisi Kaksi kolmesta ammattiyhdistysliikkeenhalukas sopimaan itse. luottamushenkilöstä on miehiä, varsinaisista Miehet odottavat työltään pysy- luottamusmiehistä 70 prosenttia. Joka neljäsvyyttä ja varmuutta. Joka toinen mies mies osallistuu ammattiyhdistyksensä kokouk-pitää tätä tärkeimpänä asiana. Vielä siin ja virkistystilaisuuksiin. 37 prosenttia onkymmenen vuotta sitten joka toinen osallistunut johonkin ammattiyhdistyksen tilai-mies asetti hyvän palkan tärkeimmäl- suuteen viimeisen vuoden aikana.le sijalle. 2000-luvulle tultaessa hyvä Miehet arvioivat oman ammattiliittonsa pär-palkka on tärkein 29 prosentille mie- jänneen etujen ajamisessa keskimäärin melkohistä. Teollisuuden miehet, joilla on hyvin. Vähintään joka toinen mies arvioi liitonSAK:laisista parhaimmat palkat, arvos- onnistuneen hyvin työaika-, työsuojelu- jatavat palkkaa enemmän kuin muut. palkka-asioiden hoidossa. Sen sijaan työpaik- Omat tulevaisuuden näkymät ovat katason neuvottelu- ja vaikuttamisasioissa allemiehillä melko valoisat. Joka toinen puolet katsoo liiton onnistuneen hyvin. Miehetmies ei ole huolissaan tulevaisuudes- pitävät erittäin tärkeinä SAK:laisen ammattiyh-taan työmarkkinoilla. Joka viides voisi distysliikkeen tehtävinä työttömyysturvan jaajatella perustavansa oman yrityksen muun sosiaaliturvan puolustamista, taisteluaja 38 prosenttia voisi harkita toista työttömyyttä vastaan sekä verotuksen pitämistäkoulutusta itselleen. Toisaalta joka nel- kohtuullisella tasolla. Myös lapsiperheiden asiatjäs mies pelkää joutuvansa työttömäk- ja taistelu osa- ja määräaikaistamista vastaansi ja lähes yhtä moni voisi ajatella lo- ovat tärkeyslistan kärkipäässä.pettavansa työn teon. Yli 55-vuotiaistamiehistä peräti 60 prosenttia ajattelee Naisten ja miesten keskeiset erotnäin. * Segregaatio Miesten tärkein syy ammattiliittoon Työmarkkinoiden sukupuolen mukainen jakokuulumiselle on se, että järjestäytymäl- on Tilastokeskuksen työolotutkimuksen mukaanlä voidaan tehokkaasti puolustaa ja ajaa SAK:laisissa ammateissa jyrkempi kuin muillapalkansaajien etuja. Näin ajattelee 44 palkansaajilla. Vain 12 prosenttia SAK:laisistaprosenttia miehistä. 37 prosenttia pitää ja 18 prosenttia kaikista palkansaajista (muka-tärkeimpänä syynä jäsenyyteen ansio- na SAK:laiset) on tehtävissä, joita tekevät sekäsidonnaista työttömyysturvaa. Ikä ja naiset että miehet. Enemmistö työskentelee sel-siihen liittyvät vaihtelut työmarkkina- keissä naisten tai miesten töissä. Tämän kahtia-asemassa vaikuttavat jäsenyyden syi- jaon seurauksena naisten ja miesten asema työ-hin. Koska nuoret ovat ikääntyviä use- elämässä on erilainen. Naisten ja miesten työn 12 - Erilaisuus arjessa
  13. 13. luonne ja sen myötä mm. työolosuhteet, pal- teollisuudessa, missä palkat ovat kor-kat, työsuhteet, työajat ja koulutusmahdolli- keimmat ja erilaiset tulokseen liittyvätsuudet poikkeavat toisistaan. palkitsemistavat yleistyvät. Naisille tyypillisissä palvelutehtävissä tuotta-* Koulutus vuutta ei voida mitata samalla tavallaNaiset ja miehet poikkeavat toisistaan koulutus- kuin miesten teollisuusammateissa.profiililtaan. Naiset ovat miehiä useammin yli-oppilas- ja opistotutkinnon suorittaneita. Mies- * Epätyypilliset työsuhteetten koulutus painottuu perus- ja ammattikou- Naisista yli kolmasosa, mutta miehis-luun. Ero korostuu nuorissa ikäluokissa. Miehet tä vain viidennes työskentelee muus-pääsevät naisia useammin työnantajan järjes- sa kuin kokoaikaisessa ja vakituisessatämään koulutukseen. Naiset kokevat olevansa työsuhteessa. Määräaikaisuus on yleis-keskiluokkaa ja toimihenkilöitä hiukan useam- tynyt sekä naisilla että miehillä, mut-min kuin miehet. ta se kohdistuu kaikilla aloilla enem- män naisiin kuin miehiin. Osa-aikatyö* Työttömyys on lisääntynyt naisilla ja pysynyt en-Naiset ovat miehiä useammin työttöminä kai- nallaan miehillä. Työsuhteiden erilai-kissa ikäryhmissä. Miehet ovat naisia useammin suuteen vaikuttaa naisten ja miestenpitkäaikaistyöttömiä. työskentely eri aloilla. Osa-aikatyö on yleistä yksityisillä palvelualoilla ja* Elämän sisältö määräaikaiset työsuhteet julkisellaNaisille koti ja työ ovat tärkeämpiä kuin mie- sektorilla.hille. Ero työn tärkeydessä kasvaa iän myötä:naisilla työn merkitys elämässä on vahvaa * Työpaikan koko jaikääntyneenäkin, miesten kiinnostus työhön luottamusmiehetvähenee yli 55-vuotiaana. Naiset työskentelevät pienemmillä työ- paikoilla kuin miehet. Kolmannes nai-* Palkat sista ja viidennes miehistä työskente-Naiset ansaitsevat kokopäivätyössä 77 prosent- lee alle 10 työntekijän työpaikalla. Ylitia miesten ansioista. Työuran huipulla viisi- 200 hengen työpaikalla työskenteleekymppisenä keskiverto nainen ei yllä edes nuor- joka neljäs mies, mutta vain 16 pro-ten miesten alkupalkkaan. Vastaavasti opisto- senttia naisista. Työpaikan koko vai-tai sitä korkeampi koulutuskaan ei tuota naisille kuttaa ammattiyhdistyksen näkymi-yhtä suurta palkkaa kuin vailla ammatillista seen. Pienillä työpaikoilla luottamus-koulutusta olevilla miehillä on. Suurin syy tä- miehiä on vähemmän kuin suurilla.hän on naisten ja miesten työskentely eri aloil- Naisista 62 prosenttia ja miehistä 70la. Koulutetuimmat naiset työskentelevät julki- prosenttia työskentelee työpaikalla,sella sektorilla, missä palkat ovat muita aloja jossa on varmuudella luottamusmies.matalammat. Miesten enemmistö työskentelee Erilaisuus arjessa - 13
  14. 14. * Työn luonne ja vaikutus- Miehistä 49 prosenttia ja naisista 38 prosent- mahdollisuudet tia ei ole huolissaan tulevaisuudestaan. NaisetNaisilla on työssään kaikilla aloilla, pelkäävät työttömyyttä ja omien kykyjen riit-myös teollisuudessa, enemmän vuoro- tämättömyyttä enemmän kuin miehet. Sen si-vaikutusta muiden ihmisten kanssa jaan useampi mies kuin nainen voisi ajatellakuin miehillä. Naisten työhön liittyy työn teon lopettamista. Erityisen suuri ero onyhden ja saman työvaiheen toistamis- yli 55-vuotiailla: miehistä 60 prosenttia, muttata yhä uudelleen selvästi enemmän naisista vain 38 prosenttia voisi ajatella työnkuin miesten työhön. Suurimmat erot teon lopettamista.ovat teollisuustyöntekijöillä, joista 47prosenttia naisista ja 27 prosenttia * Ammattiliiton jäsenyysmiehistä tekee tällaista toistotyötä vä- Naiset pitävät tärkeimpänä jäsenyyden perus-hintään kolme neljäsosaa työajasta. teena työttömyysturvaa (43%), kun taas miehetNaiset kokevat työssään miehiä enem- arvostavat hyvää etujen ajamista (44%). Naisillemän painetta. Naisista 30 prosenttia ja myös peruste ”antaa turvallisuutta elämään” onmiehistä 21 prosenttia työskentelee merkittävämpi (17% mielestä tärkein) kuin mie-niin suuren paineen alaisena vähin- hille (vain 10% mielestä tärkein). Naiset ovattään kolme neljäsosaa työajasta, ettei liittyneet miehiä useammin oma-aloitteisestiehdi puhua tai ajatella mitään muuta ammattiliittoon, kun taas miehillä myös luot-kuin työtä. Miehet voivat vaikuttaa tamusmiehen esitys on ollut merkittävä tekijätyöhönsä enemmän kuin naiset. Vuon- liittymisessä.na 1995 vaikutusmahdollisuudet olivatyhtä hyvät, mutta naisten vaikutus- * Luottamushenkilöt jamahdollisuudet ovat heikentyneet osallistuminen ay-toimintaanmiesten pysyessä ennallaan. Miesten osuus ammattiyhdistysliikkeen luotta- mustehtävien haltijoista on suurempi kuin hei-* Työn tavoitteet dän osuutensa jäsenistä. Naisten aliedustusMiehet pitävät hyvää palkkaa tärkeäm- luottamustehtävissä on viiden vuoden aikanapänä tavoitteena kuin naiset. Miehis- hiukan kasvanut. Kaksi kolmesta luottamushen-tä 29 prosenttia ja naisista 18 prosent- kilöstä on miehiä. Varsinaisista luottamusmie-tia asettaa palkan ykköstavoitteeksi. histä 70 prosenttia on miehiä. NaispuolistenNaiset arvostavat hiukan miehiä enem- luottamusmiesten osuus on kasvanut teollisuu-män työpaikan pysyvyyttä, työn mie- dessa, mutta vähentynyt muilla aloilla. Naistenlenkiintoisuutta ja hyviä työtovereita. osallistuminen ay-liikkeen tilaisuuksiin on vä- hentynyt. Naisista 30 prosenttia ja miehistä 37* Ajatukset omasta tulevaisuudesta prosenttia on vuoden aikana osallistunut johon- työmarkkinoilla kin ay-tilaisuuteen. Naiset perustelevat osallis-Miehet suhtautuvat omaan tulevaisuu- tumistaan miehiä useammin sillä, että tilaisuuk-teensa luottavaisemmin kuin naiset. sissa saa tietoa oikeuksistaan. Osallistumisen 14 - Erilaisuus arjessa
  15. 15. esteistä naiset mainitsevat miehiä useammin Työntekijöiden erilaisuus on eduksiperhesyyt ja että töiden jälkeen ei jaksa osal- työorganisaatioiden kehittymiselle jalistua. Miehet puolestaan ilmoittavat naisia use- kilpailukyvylle. Eri sukupuolta olevat,ammin esteeksi sen, että ay-toiminta on liian eri ikäiset sekä erilaisen koulutus- japuoluepoliittista: 13 prosenttia miehistä ja kuu- kokemustaustan ihmiset täydentävätsi prosenttia naisista on tätä mieltä. toisiaan ja luovat uutta. Onko tämä riittävä houkutin työnantajille kehittää* Ammattiliiton onnistuminen ja työorganisaatioitaan monimuotoisem- ay-liikkeen tehtävät miksi?Miehet ovat naisia tyytyväisempiä siihen, mi- Työmarkkinoiden kahtiajako ylläpi-ten oma ammattiliitto on onnistunut etujen aja- tää sukupuolten välisiä palkkaeroja.misessa. Suurimmat erot ovat onnistumisessa Työn vaativuuden arvioinnilla voidaantyöaika-asioissa, työttömyyskassapalveluissa, lisätä palkkauksen oikeudenmukai-työsuojeluasioissa sekä taistelussa osa- ja mää- suutta yksittäisen työpaikan sisällä,räaikaistamista vastaan. Näissä naiset eivät mutta ei eri työpaikkojen eikä alojenanna liitoilleen yhtä hyviä arvosanoja kuin välillä. Tulopoliittisilla sopimuksilla onmiehet. Naiset odottavat ay-liikkeeltä toimia harjoitettu solidaarista palkkapolitiik-naisten ja miesten palkkaerojen kaventamiseksi, kaa nais- ja matalapalkkaerien sekäjulkisten palvelujen turvaamiseksi sekä koulu- markkapainotteisten korotusten avul-tusmahdollisuuksien parantamiseksi. la. Nämä toimet ovat hillinneet palk- kaerojen kasvua, mutta eivät poistaPohdittavaa niitä. Onko edellä mainittujen lisäksiKeinot kahtiajaon ja palkkaerojen vielä muita keinoja lisätä tasa-arvoakaventamiseen? työelämässä ja erityisesti palkkaukses-Työmarkkinoiden kahtiajako on edelleen vah- sa, kun jako naisten ja miesten töihinvaa. Käsitys naisille ja miehille sopivista amma- näyttää säilyvän?teista elää kulttuurissamme. Jotkut perinteisetmiesammatit ovat naisvaltaistuneet, mutta nais- Marginaalityövoiman tulevaisuus?ten ammatteihin ei hakeudu miehiä. Myös nais- Palkansaajista SAK:laiset ja heistä eri-alojen matalapalkkaisuus vaikuttanee miesten tyisesti naiset, ovat muita yleisemminvähäiseen kiinnostukseen hakeutua niihin. Toi- marginaalityövoimaa, johon määrälli-saalta miesten ammattien paremmat palkat ei- set joustot kohdistuvat. Voimistuukovät tunnu houkuttavan naisia näiden, usein tek- jako ydin- ja marginaalityövoimaannisten, alojen koulutukseen. Kahtiajaon murta- edelleen tulevaisuudessa, ja ketkä ovatmiseksi on ollut useita projekteja, joissa tyttö- marginaalityövoimaa, kun koulutusta-jä on houkuteltu matemaattisten ja luonnontie- so kaikilla palkansaajilla nousee? Nytteellisten aineiden opiskeluun ja tätä kautta ha- näyttää siltä, että rutiininomaisia pät-keutumaan teknisiin ammatteihin. Miehiä kai- kätöitä tekevät SAK:laiset nuoret nai-vataan puolestaan kasvatus- ja hoitotehtäviin. set, vaikka heillä usein on ylioppilas- Erilaisuus arjessa - 15
  16. 16. ja opistokoulutus. Onko yhteiskunnal- Kädentaitojen arvostus?la varaa jättää käyttämättä heidän Viralliset koulutustavoitteet lähtevät oletukses-koulutuksensa ja osaamisensa? ta, että ikäluokasta 70 prosenttia suorittaa vä- Vakinaiset, kokopäiväiset työsuhteet hintään ammattikorkeakoulutasoisen tutkinnon.antavat työnantajalle osaavaa ja sitou- Ovatko tavoitteet epäsuhteessa työpaikoilla teh-tunutta työvoimaa, joka on pitkällä täviin töihin? Tutkimukset osoittavat, että joaikavälillä tuottavampaa kuin pätkä- nyt ammattikorkeakouluista valmistuvat naisettöitä tekevä henkilöstö. Määräaikaises- sijoittuvat usein sellaisiin suoritustason töihin,sa työsuhteessa olevan henkilöstön joiden vaatimuksiin heidän koulutuksensa eimotivaatiota ja voimavaroja kuluttaa täysin vastaa. Vaikka yhteiskunnassa tietotyöhuoli tulevaisuudesta ja toimeentulos- lisääntyy, valtaosa ammattitöistä, kuten esimer-ta. Määräaikaisissa ja osa-aikaisissa kiksi talonrakennuksesta, autonkuljetuksesta,työsuhteissa työ on usein yksinkertais- lasten hoidosta, ruuan valmistuksesta tai hius-ta, nopeasti opittavaa ja helposti kor- ten leikkuusta, säilyy. Miten lisätään näidenvattavissa toisella tekijällä. Nämä mar- ammattien arvostusta ja nuorten halukkuuttaginaalityön piirteet sopivat huonosti hakeutua niihin valmistaviin kouluihin?siihen ajattelumalliin, jossa todetaantyytyväisten työntekijöiden tekevän Naiset ay-liikkeen haasteena!parhaan taloudellisen tuloksen. Monet SAK:laisten naisten asema on keskimäärin hei-tutkimustulokset osoittavat henkilös- kentynyt: pätkätyöt ovat lisääntyneet, palkka-tön tyytyväisyyden johtamiseen hei- erot kasvaneet ja työhön vaikutusmahdollisuu-jastuvan lopulta tulokseen. Monipuo- det vähentyneet. Samaan aikaan luottamusmie-linen työ ja hyvät vaikutusmahdolli- het yhä pienenevillä naisten työpaikoilla ovatsuudet näkyvät sitoutumisena työnan- vähentyneet samoin kuin naisten osuus ay-tajan tavoitteisiin. Vakituinen ja sitou- luottamushenkilöistä. Pystyykö SAK:lainen ay-tunut työvoima tuottaa innovaatioita liike vastaamaan naisjäsentensä yhä lisäänty-ja laatua. Milloin Suomessa yleistyvät neisiin ongelmiin? Miten hoidetaan pientenyritysstrategiat, joissa kilpaillaan täs- työpaikkojen edunvalvonta? Vahvistuuko ay-tä sitoutuneesta työvoimasta? Kuinka liikkeen vakuutuslaitosluonne naisten silmissä,kauan yritykset jatkavat kilpailua tuo- vai onnistuuko ay-liike kannustamaan ja tuke-tanto- ja työvoimakustannuksilla, kun maan naisia toimijoina omassa edunvalvonnas-se edellyttää marginaalityövoiman saan?käyttöä? Pakottaako vähenevä työvoi-man tarjonta työorganisaatioita huo-lehtimaan henkilöstön tyytyväisyydes-tä ja painottumaan ydintyövoimaan,vai korvaavatko maahanmuuttajat ny-kyisen suomalaisen marginaalityövoi-man? 16 - Erilaisuus arjessa
  17. 17. KEITÄ SAK:LAISET NAISET JA MIEHET OVAT?Tyypillinen SAK:lainen: 45-vuotias edelleen teollisuuden liittoihin. Jokakodinhoitajanainen tai 42-vuotias neljäs mies on järjestäytynyt johonkinmetallimies palvelualan liittoon ja 12 prosenttiaSuomessa ja muissa Pohjoismaissa työmarkki- julkisen sektorin liittoon. Viiden vuo-noiden kahtiajako on OECD-maiden huipputa- den aikana miestyöntekijöillä on ta-soa. Yhtenä syynä tähän on se, että palveluja pahtunut pientä siirtymää julkiseltatuotetaan julkisilla varoilla monia muita maita sektorilta yksityisiin palveluihin. Muu-enemmän. SAK:laisilla aloilla kahtiajako on toin aloittainen jakautuma on pysynytsuurempaa kuin muilla palkansaajaryhmillä. ennallaan. Sen sijaan kymmenessäTilastokeskuksen työolotutkimuksen mukaan vuodessa teollisuuden työntekijät (sekäSAK:laisista naisista 77 prosenttia on työtehtä- naiset että miehet) ovat vähentyneet javissä, joissa samankaltaisten tehtävien tekijät yksityisten palvelualojen työntekijätsamalla työpaikalla ovat kaikki tai enimmäk- lisääntyneet. Miesten määrä julkisellaseen naisia. Vastaavasti 82 prosenttia sektorilla on myös vähentynyt, muttaSAK:laisista miehistä tekee töitä, joissa on naisten määrä pysynyt ennallaan. Liit-enimmäkseen miehiä. teessä on esimerkkejä eri liittojen nais- Työmarkkinoiden segregoituminen väheni ja miesvaltaisista ammateista. (Liite-jossain määrin 1970- ja 1980-luvuilla. Muutos taulukko 1)johtui siitä, että jotkin miesammatit vaihtuivat SAK:laisista ammattiliitoista nais-naisvaltaisemmiksi. Sen sijaan naisammattien valtaisia (yli 60% naisia) ovat Tekstii-miehistyminen on ollut harvinaista (Sirpa Ko- li- ja vaatetustyöväen liitto, uusi pal-lehmaisen tutkimuksen mukaan). Miehet ja nai- velualojen ammattiliitto PAM ja Kun-set valitsevat yhä edelleen sukupuolelleen tyy- ta-alan ammattiliitto. Tasainen suku-pillisen koulutuksen ja ammatin. Riitta Lavik- puoli jakauma (40-60%) on Viestintä-ka on teollisuuden ammatteja tutkiessaan ha- alan ammattiliitossa, Valtion ja erityis-vainnut, että sukupuoleen liittyvät jaot tuote- palvelujen ammattiliitto VAL:ssa, Suo-taan työpaikoilla yhä uudelleen ja uudelleen, men Merimies-Unionissa, Kemianlii-vaikka osaaminen, työn sisällöt, työorganisaa- tossa ja Postiliitossa. Miesvaltaisistatiot ja teknologia muuttuvat. liitoista suurimmat ovat Metallityövä- Valtaosa kuntien työntekijöistä on naisia. en Liitto, Rakennusliitto, Auto- ja Kul-SAK:n suurin jäsenliitto on Kunta-alan ammat- jetusalan Työntekijäliitto AKT, Puu- jatiliitto KTV, jonka jäsenistä 72 prosenttia on erityisalojen liitto, Paperiliitto sekänaisia. SAK:laisista naisista 37 prosenttia on Sähköalojen ammattiliitto.jäsenenä julkisen sektorin ammattiliitoissa. Tutkimukseen vastanneiden naistenYhtä moni kuuluu johonkin yksityisten palve- keski-ikä on 43 vuotta ja miesten 42lualojen liittoon. Teollisuuden ammattiliittoihin vuotta. Yksityisten palvelualojen työn-kuuluu vain joka neljäs nainen. Aloittainen ja- tekijät, sekä naiset että miehet, ovatkautuma on sama kuin viisi vuotta sitten. keskimäärin hiukan nuorempia kuin SAK:laisista miehistä kaksi kolmesta kuuluu teollisuuden ja julkisen sektorin Erilaisuus arjessa - 17
  18. 18. Naisten ja miesten jakautuminen eri toimialoille liiton mukaanvuosina 1990, 1995 ja 2000 (%)SAK:laiset sukupuolen, iän ja toimialan mukaan vuonna 2000 (%) Teollisuus Yks. palvelut Julkinen KaikkiIkä N M N M N M N M15 - 24 4 5 9 6 3 3 6 525 - 34 20 21 23 23 15 17 19 2135 - 44 23 28 25 28 28 27 26 2845 - 54 34 33 28 29 37 35 32 3255 - 60 19 13 15 14 17 18 17 14Yhteensä 100 100 100 100 100 100 100 100N 1177 3440 1663 1267 1685 662 4526 5369työntekijät. Palvelualojen vastaajista Naiset ja miehet yhtä koulutettujanaisten keski-ikä on 41 ja miesten 42 Suomalaiset palkansaajanaiset ovat keskimäärinvuotta. Teollisuuden naiset ovat iäl- korkeammin koulutettuja kuin miehet.tään keskimäärin 44- ja miehet 42- SAK:laisissa ammateissa työskentelevät naisetvuotiaita. Julkisen sektorin työntekijät ovat SAK:laisia miehiä yleisemmin suorittaneetovat vanhimpia, naiset 45-vuotiaita ja ylioppilastutkinnon. Sen sijaan naisilla on ollutmiehet 44-vuotiaita. Vastaajien erilai- miehiä harvemmin ammatillista koulutusta.nen ikäjakautuma eri aloilla vaikuttaa Vuonna 1984 kaikista SAK:laisista vailla amma-jonkin verran vastauksiin. tillista koulutusta oli 42 prosenttia ja vuonna 2000 enää 21 prosenttia. Tänä aikana naiset ovat 18 - Erilaisuus arjessa
  19. 19. SAK:laisten peruskoulutus sukupuolen mukaanvuosina 1984, 1995 ja 2000 (%)SAK:laisten ammatillinen koulutus sukupuolen mukaanvuosina 1984, 1995 ja 2000 (%) Erilaisuus arjessa - 19
  20. 20. saavuttaneet miehiä ammatillisen kou- naisten työttömyys oli suurinta myös vuonnalutuksen tasossa. Suurin lisäys on am- 1995. Miesten työttömyys on yleisintä julkisel-mattikoulun käyneiden naisten määräs- la sektorilla. Viisi vuotta sitten miesten työt-sä. Naisista joka kuudes on suorittanut tömyys oli suurinta teollisuudessa.opisto- tai sitä korkeamman tutkinnon, Pahin työttömyystilanne on yli 55-vuotiail-miehistä vain joka neljästoista. la SAK:laisilla naisilla, joista joka neljäs on työ- Yleinen koulutustason nousu näkyy tön. Myös miesten työttömyys on yleisintänuorten kohdalla. Joka kolmas alle 35- ikääntyvillä. Viisi vuotta sitten alle 25-vuoti-vuotias SAK:lainen nainen on ylioppi- aat ja yli 55-vuotiaat olivat suurimmat työttö-las, miehistä joka kymmenes. Yksityi- mien ryhmät. Talouden kohennuttua nuortensillä palvelualoilla ylioppilastutkinnon työttömyys on vähentynyt.suorittaneita on enemmän kuin muil- Työttömistä naisista vajaa puolet (49%) onla aloilla. Eniten ammatillisen koulu- ollut ilman työtä alle puoli vuotta ja joka vii-tuksen saaneita on julkisella sektoril- des (21%) puolesta vuodesta vuoteen. Yli kaksila. Paras ammatillisen koulutuksen vuotta työttömänä on ollut 16 prosenttia työt-taso on 25-34 -vuotiailla naisilla ja tömistä naisista. Miehistä 52 prosenttia on ol-miehillä, joista 80 prosentilla on am- lut työttömänä alle puoli vuotta ja 13 prosent-mattikoulu- tai sitä korkeampi tutkin- tia puolesta vuodesta vuoteen. Joka viidennel-to. (Liitetaulukot 2-5) lä (20%) työttömällä miehellä työttömyys on kestänyt yli kaksi vuotta. Työttömät naiset ovat olleet miehiä aktiivi-Joka viides nainen työtön, sempia osallistumaan työllistämistöihin ja työ-miehistä joka seitsemäs voimapoliittiseen koulutukseen. Naisista 53Kyselyyn vastanneista 16 prosenttia, prosenttia ja miehistä 44 prosenttia on ollutnaisista 18 prosenttia ja miehistä 14 työllistettynä työllistämistuella. Työvoimapo-prosenttia, oli työttömänä, työssä työl- liittisessa koulutuksessa naisista on ollut 40listämistuella tai työvoimapoliittisessa prosenttia ja miehistä 35 prosenttia.koulutuksessa. Eniten työttömiä Työllistämistyöt ja yleinen työvoimakoulu-SAK:laisia naisia on teollisuudessa ja tus kohdistuvat usein juuri SAK:laisiin naisiin.yksityisillä palvelualoilla. Näillä aloilla Toimihenkilönaiset saavat usein räätälöityäSAK:laisten asema sukupuolen mukaan vuosina 1995 ja 2000 (alle 60-vuotiaat, %) Naiset Miehet 1995 2000 1995 2000Työssä 62 67 66 75Äitiys-, hoito- yms. vapaalla 7 8 1 2Lomaut. osa- tai määräaikaisesti 1 1 1 1Lomautettuna toistaiseksi 1 0 3 2Työttömänä, työssä työllistämis-tuella tai työvoimapol. koulutuksessa 24 18 22 14Opiskelemassa 3 4 3 2Eläkkeellä 2 2 4 4Yhteensä 100 100 100 100N 1850 4276 2064 5168 20 - Erilaisuus arjessa
  21. 21. SAK:laisten työttömien määrä sukupuolen mukaan aloittain tammi-maaliskuussa 2000 (mukana myös työvoimapoliittisessa koulutuksessaja työllistämistuella työssä olevat %)SAK:laisten työttömien määrä sukupuolen ja iän mukaan (%) Erilaisuus arjessa - 21
  22. 22. työvoimapoliittista koulutusta, joka naisista on yhdeksän ja miehistä kolme pro-lisää yleistä koulutusta paremmin py- senttia.syvän työpaikan saantimahdollisuuk-sia. Myös vähän koulutetuille tulisi Työn merkitys elämässä vähentynyt –tarjota koulutusta yksilöllisten tarpei- silti vielä tärkeääden mukaan. Kotielämä on edelleen keskeisin elämän sisältö SAK:laisille naisille. Miehillä harrastukset kil- pailevat tasavahvoina kotielämän kanssa. Nai-Joka toisen puoliso myös sille harrastukset ovat toiseksi merkittävin elä-SAK:lainen män sisällön tuoja, mutta selvästi vähemmänSAK:laisista naisista 77 prosenttia ja tärkeä kuin miehille. Tilastokeskuksen työolo-miehistä 73 prosenttia on naimisissa tutkimuksen mukaan naiset tekevät valtaosantai avoliitossa. Edelleen tavallinen ti- päivittäisistä kotitöistä, jolloin harrastuksille eilanne on, että molemmat puolisot jää aikaa. Toisaalta miehet tekevät lähes kaik-työskentelevät SAK:laisissa ammateis- ki kodin korjaustyöt, joita moni mies voi pitääsa. Naisista 54 prosentilla (57% v. harrastuksenakin.1995) ja miehistä 48 prosentilla (53% Joka toinen (48%) SAK:lainen pitää työtäv. 1995) on SAK:lainen puoliso. Joka erittäin tärkeänä elämässään. Vuonna 1995 vie-viidennen miehen vaimo kuuluu toimi- lä yli puolet (54%) piti työtä erittäin tärkeänä.henkilöjärjestöihin. Naisten puolisoista Kaikkiaan työn arvostus on edelleen korkealla:12 prosenttia on järjestäytynyt 90 prosenttia SAK:laisista pitää työtä erittäin taiSTTK:laiseen tai akavalaiseen liittoon. melko tärkeänä elämässään. Kummallakin suku-Viiden vuoden takaiseen tilanteeseen puolella työtä erittäin tärkeänä pitävien osuusei ole tullut muutosta. Sen sijaan nii- on laskenut, miesten enemmän kuin naisten.den osuus, joiden puoliso on järjestäy- Naiset pitävät työtä edelleen tärkeämpänä kuintynyt, mutta vastaaja ei tiedä mihin, miehet. Työn merkitys on suurinta 45-54 -vuo-on kasvanut. tiailla. Naisten ja miesten ero työn arvostukses- SAK:laisten naisten puolisot työs- sa suurenee iän myötä. Yli puolelle naisista työkentelevät tyypillisimmillään teolli- on erittäin tärkeää vielä yli 55-vuotiaana. Sa-suudessa, kun taas miesten vaimot man ikäisistä miehistä vain 39 prosenttia pitääovat usein kunnan palveluksessa. Joka työtä erittäin tärkeänä. Työttömät pitävät työ-kymmenennellä naisella puoliso on tä hiukan tärkeämpänä (52% erittäin tärkeä)yrittäjä. Sen sijaan SAK:laisten mies- kuin työssäkäyvät.ten puolisoista vain kolme prosenttia Naisille kotielämä on tärkeintä kaikissa ikä-toimii yrittäjänä. ryhmissä. Miehillä kotikeskeisyys on tärkeintä Naisista 48 prosentilla ja miehistä yli 35-vuotiaana. Nuorilla miehillä harrastuk-45 prosentilla on kotona asuvia lapsia. set vievät voiton kodista. Kotona asuvat lapsetYli puolella naimisissa tai avoliitossa lisäävät kotielämän tärkeyttä sekä naisilla ettäolevista naisista (55%) ja miehistä miehillä. Naisista, joilla on kotona asuvia lap-(59%) on kotona lapsia. Naimattomis- sia, 85 prosenttia pitää kotielämää erittäin tär-ta naisista 31 prosentilla ja miehistä keänä. Naisista, joilla ei ole kotona lapsia, 75kahdeksalla prosentilla on kotona asu- prosenttia vastaa samoin. Lapset lisäävät mie-via lapsia. Määrät ovat samat kuin viisi hillä kodin merkitystä enemmän kuin naisilla.vuotta aikaisemmin. Yksinhuoltajia Miehistä, joilla on kotona lapsia, 74 prosent- 22 - Erilaisuus arjessa
  23. 23. tia pitää kotielämää erittäin tärkeänä. Miehis- käyttävät paljon aikaa lasten kanssatä, joilla ei ole lapsia kotona, vastaava prosent- olemiseen ja heidän kuljetuksiinsa hoi-ti on 53. Työolotutkimuksen mukaan miehet toon ja harrastuksiin.SAK:laisten keskeinen elämänsisältö sukupuolen mukaan(pitää erittäin tärkeänä %) kotielämä jokin vapaa-ajan harrastus työ vapaa-aika kodin ulkopuolella yleensäTyön merkitys SAK:laisten elämässä sukupuolen ja iän mukaan(pitää erittäin tärkeänä %) Erilaisuus arjessa - 23
  24. 24. Kotitöiden jako SAK:laisissa perheissäLähde: Tilastokeskus, Työolotutkimus 1997 24 - Erilaisuus arjessa
  25. 25. Nuoret eivät ota kantaa politiikkaan Naiset eivät ole yleensä halukkaitaNaiset ovat käyneet miehiä ahkerammin ää- ilmoittamaan poliittista kantaansa sitänestämässä eduskuntavaaleissa vuodesta 1987 kysyttäessä. Tässä kyselyssä, joka teh-lähtien. Vuoden 1999 vaaleissa 70 prosenttia tiin presidentinvaalien aikaan, naistenäänioikeutetuista naisista ja 67 prosenttia mie- halukkuus ilmoittaa puoluekantansahistä kävi äänestämässä. Sama ero äänestys- kasvoi. Naisista 41 prosenttia ei osan-käyttäytymisessä toteutuu myös SAK:laisilla. nut tai halunnut sanoa mitä puoluet-Naisista 78 prosenttia ja miehistä 75 prosent- ta äänestäisi, jos eduskuntavaalit oli-tia vastasi äänestäneensä vuoden 1999 edus- sivat nyt. Vuonna 1995 vastaava lukukuntavaaleissa. Naiset ovat miehiä aktiivisem- oli 53 prosenttia. Sen sijaan miestenpia kaikissa ikäryhmissä. Äänestysaktiivisuus luvut eivät muuttuneet: 38 prosenttialisääntyy sekä naisilla että miehillä iän myö- ei halunnut tai osannut sanoa puolu-tä. Julkisen sektorin työntekijät äänestävät etta, vuonna 1995 näin ilmoitti 39 pro-muita useammin. senttia vastanneista. Jakaumissa ei oleSAK:laisten äänestysaktiivisuus vuoden 1999 eduskuntavaaleissasukupuolen ja iän mukaan (%) Äänesti Ei äänestänyt Ei halua vastataIkä Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet15 - 24 53 44 43 46 4 1025 - 34 64 63 30 32 6 535 - 44 78 74 16 21 6 545 - 54 84 84 10 12 6 455 - 60 88 85 7 12 5 3Yhteensä 78 75 17 20 5 5Jos eduskuntavaalit olisivat nyt, niin mitä puoluetta äänestäisit? (%) Naiset Miehet 1995 2000 1995 2000Vasemmistoliitto 5,7 6,5 12,4 9,9Suomen Sosialidemokraattinen Puolue 24,6 32,6 34,3 33,5Perussuomalaiset 0,7 0,3 0,7 0,5Vihreä liitto 3,5 5,4 2,6 2,6Suomen Keskusta 4,8 7,1 5,0 8,3Ruotsalainen Kansanpuolue 0,7 1,4 0,7 1,5Suomen Kristillinen Liitto 1,1 1,5 0,8 1,0Kansallinen Kokoomus 3,3 3,6 1,9 3,0Muu puolue tai ryhmä 2,4 0,2 2,5 1,3Ei osaa sanoa 25,8 18,8 20,9 17,8Ei halua vastata 27,4 22,6 18,2 20,5Yhteensä 100 100 100 100N 1909 4284 2151 5166 Erilaisuus arjessa - 25
  26. 26. käytetty korjauskertoimia, joten luku- Keskiluokkaistuminen hidastaja ei voi verrata puolueiden kannatus- SAK:laisten luokkasamaistuminen on kymme-tutkimuksiin. nen vuoden aikana pysynyt lähes ennallaan. Poliittisista puolueista Suomen So- Kuusi kymmenestä (61%) SAK:laisesta katsoosialidemokraattinen Puolue saa eniten kuuluvansa työväenluokkaan. SamaistuminenSAK:laisten kannatusta. Seuraaviksi keskiluokkaan on sekä naisilla että miehillä li-suosituimpia ovat Vasemmistoliitto ja sääntynyt kolme prosenttiyksikköä. MuutosSuomen Keskusta. Vastausajankohdan keskiluokkaiseen suuntaan oli suurempaa vuo-presidentinvaaleilla lienee vaikutusta desta 1984 vuoteen 1990 kuin viimeisen kym-puoluekannatuksen jakautumiseen: so- menen vuoden aikana. Kaksi kolmesta miehes-sialidemokraattien ja keskustan kanna- tä ja naisistakin joka toinen katsoo kuuluvan-tus näyttää olevan suurempaa kuin sa työväenluokkaan. Keskivertojäsenistä use-aikaisemmin. Vihreän liiton kannatus ampi kuin vuonna 1990 sijoittaa itsensä johon-on nousussa naisilla. kin luokkaan. Näin siitä huolimatta, että nyky- Alle 36-vuotiaista naisista ja mie- yhteiskunnassa voisi ajatella luokkarajojen hä-histä puolet ei osaa sanoa tai ei halua märtyneen.ilmoittaa poliittista kantaansa. Sitä Ammattiasema vaikuttaa luokkasamaistumi-vanhemmista runsas kolmannes ei il- seen. Keskiluokkaan itsensä sijoittavista naisistamoita, mitä puoluetta äänestäisi. So- 17 prosenttia pitää itseään toimihenkilönä (työ-sialidemokraatit saavat suurimman väenluokkaisista 3 prosenttia) ja 5 prosenttiakannatuksen kaikissa ikäryhmissä. johtavassa asemassa olevana. Vastaavasti kes-Nuoret naiset kannattavat seuraavak- kiluokkaisista miehistä 11 prosenttia pitää itse-si eniten vihreitä ja keskustaa. Nuoret ään toimihenkilönä (työväenluokkaisista 2 pro-miehet puolestaan keskustaa sekä Va- senttia) ja 5 prosenttia on johtavassa asemas-semmistoliittoa ja kokoomusta, jotka sa. Myös palkkataso vaikuttaa luokkasamaistu-saavat yhtä paljon kannatusta. Joka miseen. Työväenluokkaan kuuluvien kokopäi-neljäs alle 36-vuotias kannattaa mui- vätyössä olevien SAK:laisten naisten keskimää-ta kuin vasemmistopuolueita. räinen kuukausipalkka on 8485 markkaa ja kes- Julkisen sektorin naiset ja miehet il- kiluokkaan samaistuvien viisisataa markkaamoittavat muita vastaajia useammin suurempi, 8999 markkaa. Miehillä palkkaero onpoliittisen kantansa. Julkisella sektorillaja teollisuudessa suurinta on vasem-mistopuolueiden kannatus. Kummalla-kin alalla 43 prosenttia naisista ja 45prosenttia miehistä kannattaa vasem-mistopuolueita. Yksityisillä palvelu-aloilla noin kolmannes naisista (32%) jamiehistä (37%) on vasemmiston kan-nattajia, 23 prosenttia kannattaa mui-ta puolueita. (Liitetaulukot 6 ja 7) 26 - Erilaisuus arjessa
  27. 27. runsas tuhat markkaa: työväenluokan koko- mesta samaistuu työväenluokkaan,päivätoimisen miehen keskiansio on 10 924 mutta palvelualojen naisista vain puo-markkaa ja keskiluokkaan kuuluvan 12 034 let ja miehistä 58 prosenttia. Ikä vai-markkaa. kuttaa huomattavasti luokkasamaistu- Myös puolison ammattiasema vaikuttaa miseen. Mitä nuorempi henkilö, sitäluokkasamaistumiseen. Työväenluokkaisten useammin hän ei osaa määrittää omaanaisten puolisoista 64 prosenttia on järjestäy- luokkaansa. Nuoret mieltävät itsensätynyt SAK:laisiin liittoihin, keskiluokkaan kuu- ikääntyviä useammin kuuluvansa kes-luvien naisten puolisoista vain 43 prosenttia on kiluokkaan, vaikka toisaalta eivät koeSAK:laisia. Vastaavasti työväenluokkaisten itseään toimihenkilöksi sen useamminmiesten puolisoista 52 prosenttia on SAK:laisia kuin vanhemmatkaan. (Liitetaulukko 8)ja keskiluokkaan kuuluvien 40 prosenttia. Kaik-kiaan SAK:laisten naisten puolisoista 54 pro-senttia ja miesten 48 prosenttia kuuluuSAK:laisiin liittoihin. Eniten työväenluokkaan samaistuvia on teol-lisuudessa ja vähiten yksityisillä palvelualoil-la. Teollisuuden naisista ja miehistä kaksi kol-SAK:laisten luokkasamaistuminen sukupuolen mukaanvuosina 1984, 1990 ja 2000 (%) Erilaisuus arjessa - 27
  28. 28. NAISET JA MIEHET TOIMIJOINA TYÖPAIKOILLASAK:laiset naiset ja miehet muksen aineistossa vuonna 1997 SAK:laisistatyöntekijäasemassa 69 prosenttia, naisista 52 prosenttia ja miehistäTöiden ja työorganisaatioiden muutok- 84 prosenttia, luokitellaan työntekijöiksi. Jul-sissa on monilla aloilla arveltu rajan kisen sektorin ja yksityisten palvelualojen nai-työntekijöiden ja toimihenkilöiden vä- sista yli puolet on tämän luokituksen mukaanlillä hämärtyvän. SAK:laisten ammat- toimihenkilöitä. Alemmiksi toimihenkilöiksitiliittojen jäsenet sijoittavat itsensä luokitellaan mm. myyjät ja kodinhoitajat.kuitenkin edelleen työntekijäasemaan Julkisella sektorilla ja yksityisillä palvelu-(92%). Miehistä 93 prosenttia on en- aloilla on toimihenkilö- ja johtavassa asemas-simmäisestä tutkimusajankohdasta sa olevia SAK:laisia teollisuutta useammin.(vuonna 1984) asti vuoteen 2000 mää- Vuodesta 1990 työntekijäasemassa olevat ovatritellyt itsensä työntekijäksi. Naisten hiukan lisääntyneet näillä aloilla. Julkisen sek-kohdalla on kahden prosenttiyksikön torin miehet ovat muita useammin muussa kuinsiirtymä toimihenkilöihin. työntekijäasemassa. Heistä 14 prosenttia luokit- Tilastokeskus määrittelee palkan- telee itsensä toimihenkilöksi tai johtavassa ase-saajat sosioekonomisen aseman mu- massa olevaksi. Alle 25-vuotiaat naiset ja mie-kaan työntekijöiksi, alemmiksi toimi- het määrittelevät itsensä työntekijöiksi useam-henkilöiksi ja ylemmiksi toimihenki- min kuin heitä vanhemmat vastaajat. (Liitetau-löiksi. Tilastokeskuksen työolotutki- lukko 9)Asema työssä sukupuolen mukaan vuosina 1984 ja 2000 (%) 28 - Erilaisuus arjessa
  29. 29. SAK:laisten sosioekonominen asema Tilastokeskuksen mukaanvuonna 1997 (%)Palkkaerot taas kasvussa SAK:laisista naisista seitsemän pro-Naisten ja miesten väliset palkkaerot kaventui- senttia ja miehistä 23 prosenttia olivat Suomessa 1990-luvulla vuoteen 1996 asti. vuonna 1999 tulospalkkioiden piiris-Tilastokeskuksen tulonjakotilastojen mukaan sä (SAK:n jäsenkysely syksy 1999).kokopäivätoimisten työntekijöiden palkkaerot SAK:laiset naiset ja miehet ovat erilai-alkoivat kasvaa 1990-luvun lopulla, kun esi- sista töistä johtuen myös erilaisissamerkiksi useilla miesvaltaisilla vientialoilla tu- palkkausmuodoissa. Vuoden 1997 Ti-lokset kasvoivat. Tulopoliittisilla ratkaisuilla on lastokeskuksen työolotutkimuksenollut palkkaerojen kasvua hillitsevä vaikutus. mukaan 51 prosenttia naisista ja 26Sen sijaan tulospalkkiot voivat tulevaisuudes- prosenttia miehistä sai kiinteää kuu-sa lisätä naisten ja miesten palkkaeroja. Tulos- kausipalkkaa. Se on yleinen palkkaus-palkkiot ovat yleistyneet etenkin miesvaltaises- muoto naisvaltaisilla julkisten ja yk-sa teollisuudessa. Naisille tyypillisissä yksityi- sityisten palvelujen aloilla. Sen sijaansen ja julkisen sektorin palvelutöissä tulokseen teollisuuden naisista ja miehistä noinsidottu palkitseminen on harvinaisempaa. 90 prosenttia on muunlaisessa Erilaisuus arjessa - 29
  30. 30. palkkausmuodossa joko tuntipalkalla naisista ja 55 prosenttia miehistä.tai peruspalkan ja erilaisten lisien jär- Tähän jäsentutkimukseen talvella 2000 vas-jestelmässä. tanneiden työssäkäyvien naisten keskimääräi- Tulonjakotilaston mukaan SAK:lais- set bruttoansiot olivat oman ilmoituksensa mu-ten naisten ja miesten väliset palkka- kaan 8123 markkaa ja miesten 10 902 markkaaerot ovat muita henkilöstöryhmiä pie- kuukaudessa. Naisten ansiot olivat 74 prosent-nemmät. Erot ovat kuitenkin hiukan tia miesten ansioista. Mukana ovat myös osa-kasvamassa. SAK:laisten naisten pal- aikatyöntekijät, joista enemmistö on naisia.kat ovat noin 78 prosenttia miesten SAK:laisten vakinaisessa kokopäivätyössä ole-palkoista. Suurinta palkkaerojen kas- vien keskimääräinen palkka alkuvuodesta 2000vu on ollut akavalaisilla aloilla. Aka- oli 10 098 markkaa, naisten 8559 markkaa jateemisesti koulutettujen naisten enem- miesten 11 064 markkaa. Naisten ansiot ovatmistö työskentelee julkisella sektoril- tällöin 77 prosenttia kokopäiväisten miestenla ja miehistä valtaosa paremmin pal- palkoista. Vuoden 1995 tutkimuksessa vastaa-katuilla yksityisillä aloilla. Lisäksi mie- va luku oli 79 prosenttia. Jäsentutkimusten an-het ovat naisia useammin johtotehtä- tamat palkkatiedot eivät ole yhtä täsmällisiävissä. kuin viralliset palkkatilastot, mutta niiden Työolotutkimuksen mukaan SAK: osoittamat palkkasuhteet ovat kuitenkin lähel-laiset naiset ovat miehiä tyytymättö- lä todellisia. Eri alojen palkkatilastoista on vai-mämpiä palkkaansa. Naisista 38 pro- kea koota tietoja SAK:laisten keskimääräisistäsenttia ja miehistä 43 prosenttia pitää ansioista, koska laskentaperusteet ovat eri aloil-palkkaansa oikeudenmukaisena verrat- la ja tilastoissa erilaiset.tuna muihin ammatteihin. Liian ma- Puolet (47%) kokopäivätoimisista naisistatalana palkkaansa pitää 60 prosenttia ansaitsee alle 8000 markkaa kuukaudessa.Palkansaajanaisten bruttoansiot prosentteina miesten ansioistakeskusjärjestöittäin vuosina 1994-1998 (kokopäivätoimistenveronalainen ansiotulo)Lähde: Tilastokeskus, Tulonjakotilastot 30 - Erilaisuus arjessa
  31. 31. Miehistä vain 13 prosenttia ansaitsee alle 8000 mat ansiot ja myös suurimmat keski-markkaa. Vastaavasti puolet (51%) miehistä an- näiset palkkaerot. Alojen sisällä nais-saitsee yli 10 000 markkaa kuukaudessa, naisis- ten ja miesten palkkaerot ovat pienem-ta vain 12 prosenttia. mät kuin kaikkien SAK:laisten naisten Teollisuuden naisilla ja miehillä on korkeim- ja miesten keskimääräiset erot. TähänKokopäivätoimisten bruttovuosiansiot keskusjärjestöittäin sukupuolen mukaanvuonna 1998 (mk/vuosi veronalainen ansiotulo) Naiset % miesten ansioista Miehet KaikkiSAK 116 085 77,9 149 083 135 409STTK 129 689 73,6 176 144 148 364Akava 182 466 70,7 257 905 221 455Kaikki 135 376 76,4 177 204 157 803Lähde: Tilastokeskus, Tulonjakotilasto 1998Vakinaista kokopäivätyötä tekevien SAK:laisten bruttopalkatmk/kk sukupuolen mukaan talvella 2000 (%) Erilaisuus arjessa - 31
  32. 32. Vakinaisessa kokopäivätyössä olevien SAK:laisten keskimääräiset bruttoansiot mk/kk sukupuolen ja toimialan mukaan talvella 2000 Naiset% miesten palkoista MiehetTeollisuus 8900 78 11368Yks.palvelualat 8526 80 10652Julkinen sektori 8371 81 10280Vakinaisessa kokopäivätyössä olevien SAK:laisten keskimääräiset bruttoansiot mk/kk sukupuolen ja iän mukaanIkä Naiset% miesten palkoista Miehet15 - 24 7716 86 898025 - 34 8284 78 1059935 - 44 8601 78 1108545 - 54 8728 76 1153655 - 60 8632 76 11400Vakinaisessa kokopäivätyössä olevien SAK:laisten keskimääräiset bruttoansiot mk/kk sukupuolen ja ammatillisen koulutuksen mukaanKoulutus Naiset% miesten palkoista MiehetEi ammatillista koulutusta 8605 80 10748Ammattikurssi tai oppisopimus 8343 76 10983Ammattikoulu 8422 76 11152Opisto tai korkeakoulu 9120 80 11455Muu koulutus 8880 80 11091on syynä se, että enemmistö miehistä Naiset eivät saavuta miesten palkkatasoatyöskentelee teollisuuden hyväpalk- edes korkeammalla koulutuksella. Ilman amma-kaisissa ammateissa ja naisten enem- tillista koulutusta oleva mies ansaitsee keski-mistö puolestaan julkisissa ja yksityi- määrin 1600 markkaa enemmän kuin opisto-sissä palveluissa, joissa ansiot ovat tai korkeakoulututkinnon suorittanut nainen.pienemmät kuin teollisuuden naisilla. Suurin syy tähän on naisten ja miesten työs- SAK:laisten ansiot ovat suurimmil- kentely eri aloilla. Koulutetuimmat naiset työs-laan 45-54 -vuotiaana. Tässä ikäryh- kentelevät julkisella sektorilla, missä palkatmässä naisten ja miesten väliset palk- ovat muita aloja matalammat. SAK:laisissa am-kaerot ovat myös suurimmat. Keski- mateissa koulutustason nousu ei yleensäkäänmääräisten ansioiden tarkastelussa merkitse suuria palkankorotuksia; ammatillisenkeski-ikäisten naisten huippupalkat koulutuksen mukaiset erot ovat suurimmillaaneivät tavoita nuorten miesten lähtö- 700 markkaa.palkkoja. Naisten palkkahaitari eri ikä-ryhmissä on kapea, pienimmän ja suu- Joka kolmas nainen ja joka viidesrimman keskipalkan ero on tuhat mies epätyypillisessä työsuhteessamarkkaa. Miesten palkkahaitari sen si- Epätyypilliset työsuhteet ovat yleistyneet Suo-jaan on 2500 markkaa. messa ja muissa EU-maissa 1990-luvulla. Eri 32 - Erilaisuus arjessa
  33. 33. tyisesti työnantajat vaativat joustavuutta työ- ikäisiä lapsia.markkinoille. Työvoima voidaan jakaa koulutet- Epätyypillisistä työsuhteista enitentuun ydintyövoimaan ja rutiinitöitä tekevään ovat lisääntyneet määräaikaiset työ-marginaalityövoimaan. Tutkija Merja Kauhanen suhteet. SAK:laisista naisista joka nel-arvioi, että ns. toiminnallinen joustavuus, joka jäs (25%) ja miehistä joka kuudeskoskee pääasiassa ydintyövoimaa, tarkoittaa (17%) on määräaikainen. Tilastokes-mm. henkilöstön sitoutumisen lisäämistä ja am- kuksen mukaan kaikista palkansaajis-matillisten taitojen kehittämistä. Sen sijaan ta kyselyajankohtana määräaikaisenamäärällisillä joustoilla sopeutetaan työpanok- oli 18 prosenttia naisista ja 10 prosent-sen käyttöä kysynnän mukaan. Määräaikaiset ja tia miehistä. Määräaikaisuus on siisosa-aikaiset työntekijät sekä vuokratyövoima huomattavasti yleisempää SAK:laisillaovat sitä marginaalityövoimaa, jota käytetään työntekijöillä kuin muilla. Naiset ovattasaamaan kysynnän vaihteluja. SAK:laisten kaikilla SAK:laisilla aloilla miehiä use-ammattiliittojen jäsenet ja heistä erityisesti nai- ammin määräaikaisia. Eniten määräai-set ovat usein mainittua marginaalityövoimaa. kaisia, sekä naisia että miehiä, on jul- SAK:laisista joka neljäs työskentelee osa-ai- kisella sektorilla. Alle 25-vuotiaistakaisessa tai määräaikaisessa työsuhteessa tai naisista 51 prosenttia on määräaikai-erikseen työhön kutsuttavana. Naisille näistä sessa työsuhteessa. Saman ikäisistäniin sanotuista epätyypillisistä työsuhteista on miehistä määräaikaisena työskenteleetullut tyypillisiä. Naisista 35 prosenttia ja mie- 40 prosenttia. Määräaikaiset jääväthistä 19 prosenttia työskentelee tällaisissa töis- yleensä työnantajan järjestämän lisä-sä. Epätyypillisten työsuhteiden yleistyminen ja täydennyskoulutuksen ulkopuolelle,on viimeisen viiden vuoden aikana ollut nope- mikä heikentää heidän työmarkkina-aa. Vuonna 1995 naisista joka viides ja miehistä kelpoisuuttaan.joka kymmenes työskenteli muissa kuin koko- Osa-aikaisissa työsuhteissa (alle 30päiväisissä vakinaisissa työsuhteissa. Yleisim- tuntia viikossa) työskentelevät enim-piä epätyypilliset työsuhteet ovat yksityisten mäkseen naiset. Naisten osa-aikaisuuspalvelualojen ja julkisen sektorin naisilla sekä on lisääntynyt yksityisillä palvelu-alle 25-vuotiailla. aloilla ja teollisuudessa. Naisista 16 Epätyypilliset työsuhteet lisäävät vaihtoeh- prosenttia ja miehistä 3 prosenttia ontoja työmarkkinoilla ja ne sopivat joihinkin elä- osa-aikaisia. Vastaavasti kaikista pal-mäntilanteisiin. Useimmat tekevät niitä kuiten- kansaajista kyselyajankohtana osa-ai-kin olosuhteiden pakosta. Vuoden 1999 työvoi- kaisia oli 17 prosenttia naisista ja 8matutkimuksen mukaan 68 prosenttia (72% prosenttia miehistä. Osa-aikaisuus onnaisista, 62% miehistä) määräaikaisista palkan- yleisempää muilla kuin SAK:laisiinsaajista ilmoitti määräaikaisuuden syyksi sen, ammattiliittoihin kuuluvilla. Tyypilli-ettei pysyvää työtä löytynyt. Osa-aikatyönteki- nen osa-aikainen on nuori opiskelija,jöistä 38 prosenttia (41% naisista, 31% miehis- joka ei ole järjestäytynyt mihinkääntä) ilmoitti vastaavasti osa-aikaisuuden syyksi ammattiliittoon. Vähittäiskaupan alal-sen, ettei kokoaikatyötä ollut tarjolla. Joka kol- la sen sijaan enemmistö naisista – oli-mas tekee osa-aikatyötä opiskelun ohessa ja vatpa he minkä ikäisiä tahansa – tekeekuusi prosenttia lastenhoitosyistä. Osa-aikatyö- lyhyempää työaikaa kuin 30 tuntia vii-tä tekevistä SAK:laisista naisista 51 prosentilla kossa. Kokopäiväisten ja osa-aikais-ja kokoaikatyötä tekevistä 47 prosentilla on ala- ten työsuhteiden lisäksi on muita Erilaisuus arjessa - 33
  34. 34. Epätyypillisissä työsuhteissa työskentelevät SAK:laiset(osa-aikaiset, määräaikaiset %) vuosina 1995 ja 2000 34 - Erilaisuus arjessa
  35. 35. Määräaikaiset työsuhteet sukupuolen mukaan aloittain1995 ja 2000 (%) teollisuus yks. palvelut julkinen sektori kaikkiOsa-aikatyötä tekevät sukupuolen mukaan aloittain (%) (luvuissamukana myös ne, joilla jokin muu järjestely kuin kokopäiväinen taiosa-aikainen) teollisuus yks. palvelut julkinen sektori kaikki Erilaisuus arjessa - 35
  36. 36. työaikajärjestelyjä, esimerkiksi erik- viittaa se, että alaikäisten lasten vanhempienseen työhön kutsuminen. Tällaisissa työajat eivät poikkea niiden työntekijöidentyösuhteissa on SAK:laisista naisista työajoista, joilla ei ole kotona lapsia.kolme prosenttia ja miehistä kaksi Yleisintä päivätyö on edelleen julkisella sek-prosenttia. torilla ja harvinaisinta yksityisillä palvelualoil- la. Teollisuudessa ja julkisella sektorilla naisil-Työajat monimuotoistuneet la on vaihtelevammat työajat kuin miehillä. SenSAK:laisten työaikamuodot ovat muut- sijaan yksityisten palvelualojen miehistä enem-tuneet viidessätoista vuodessa. Sään- mistö tekee muuta kuin säännöllistä päivätyö-nöllisessä päivätyössä olevien naisten tä. Heistä joka viides työskentelee muissa, erik-ja miesten määrä on vähentynyt 13 seen määrittelemättömissä työaikamuodoissa.prosenttiyksikköä. Enää runsas puolet Näitä poikkeavia työaikoja on runsaasti esimer-(58%) SAK:laisista on päivätyössä. kiksi kuljetusalalla.Naisilla vuorotyö ja miehillä ilta-, yö- Etätyö on vielä harvinaista SAK:laisten pii-tai aamutyö on tullut aikaisempaa rissä. Vain kaksi prosenttia miehistä ja runsasyleisemmäksi. Osa-aikatyötä tekevien prosentti työssäkäyvistä naisista tekee etätyö-työajat ovat moninaisemmat kuin ko- tä. Etätyö on määritelty kyselyssä ajasta ja pai-koaikaisilla. Osa-aikatyötä tekevistä kasta riippumattomaksi työksi. Sen sijaan jokanaisista ja miehistä vain 39 prosenttia neljäs (24%) nainen ja joka viides (20%) miestekee päivätyötä. Monimuotoiset työ- on kiinnostunut etätyöstä. Kiinnostuneimpiaajat perustuvat ensisijassa työnantajan ovat alle 25-vuotiaat naiset, joista 39 prosent-tarpeisiin, eivätkä ne ole seurausta esi- tia voisi harkita etätyötä. Palvelualojen naisis-merkiksi perheellisten työntekijöiden ta 28 prosenttia on kiinnostunut etätyöstä.halusta joustaviin työaikoihin. Tähän Miehet tekevät enemmän ylitöitä kuin naiset.Työaikamuoto sukupuolen mukaan vuosina 1984 ja 2000 (%) 36 - Erilaisuus arjessa
  37. 37. Työaikamuoto sukupuolen ja alan mukaan vuonna 2000 (%)Työolotutkimuksen mukaan ylityötä, josta saa sätyötä. Sitä tehdään usein limittäinkorvauksen, tekee ainakin joskus 67 prosenttia ilta-, aamu- tai yötyön kanssa.SAK:laisista naisista ja 82 prosenttia miehistä.Sen sijaan ylityötä, josta ei saa korvausta, te- Kunta työllistää naiset,kee naisista 22 prosenttia, mutta miehistä vain teollisuus miehet16 prosenttia. Yksityisten palvelualojen naisista Kunnat ovat edelleen SAK:laisten nais-näitä ylitöitä tekee peräti 32 prosenttia. ten suurimpia työnantajia. Joka kol- Varsinaisen päätyön lisäksi neljä prosenttia mas nainen on kunnan palveluksessanaisista ja seitsemän prosenttia miehistä tekee kuten viisi vuotta aikaisemminkin.muuta ansiotyötä. Tilanne on sama kuin vuon- Yksityisissä palvelualan yrityksissäna 1995. Lisätyötä tekevistä naisista valtaosa, työskentelee vajaa kolmannes ja teol-63 prosenttia, tekee sitä toisen työnantajan pal- lisuudessa viidennes naisista. Joka toi-veluksessa. Miehistä alle puolet, 46 prosenttia, nen SAK:lainen mies saa elantonsatekee lisätyötä toisen palveluksessa. Lisätyötä te- teollisuuden, perustuotannon tai ra-kevistä miehistä 22 prosenttia toimii maatalous- kennusalan yrityksestä ja joka viidesyrittäjänä ja 24 prosenttia muuna yrittäjänä. Li- palvelualan yrityksestä. Miehistä jokasätyötä tekevistä naisista viisi prosenttia on maa- kymmenes on kuntien palveluksessa.talousyrittäjiä ja 13 prosenttia muita yrittäjiä. Joka toinen (49%) SAK:lainen Osa-aikaiset ja erikseen työhön kutsuttavat työskentelee työpaikalla, jossa ontekevät lisätyötä useammin kuin kokopäivätyössä alle 30 työntekijää. Työpaikalla tar-olevat. Lyhyttä päivää tekevistä miehistä 13 pro- koitetaan yhtä yksikköä, esimerkik-senttia ja naisista kahdeksan prosenttia tekee li- si tehdasta, virastoa, myymälää tai Erilaisuus arjessa - 37
  38. 38. rakennustyömaata ja siellä koko henki- Johdon arvostus lisää kiinnostustalökunnan määrää. Pienet työpaikat ovat työpaikan asioihinvuodesta 1984 lisääntyneet hiukan. SAK:laisten kiinnostus työpaikan asioihin, ku-Naisten työpaikat ovat keskimäärin pie- ten tuottavuus, kannattavuus tai suunnitelmat,nempiä kuin miesten. Lähes viidennes on vähentynyt viidessä vuodessa. Kuitenkin yli(19%) naisista työskentelee työpaikalla, puolet (naisista 53% ja miehistä 56%) on kiin-jossa on korkeintaan viisi henkilöä. nostunut niistä. Erittäin kiinnostuneiden mää-Miehistä näillä pienillä työpaikoilla rä on vähentynyt 25 prosentista 20 prosenttiin.työskentelee 13 prosenttia. Palvelualo- Kiinnostuksen vähentyminen selittyy osittainjen naisista peräti 28 prosenttia on 1-5 määräaikaisten työsuhteiden lisääntymisellä.työntekijän työpaikoilla, mutta palvelu- Muutosta on myös työntekijöiden arvioissa sii-alojen miehistä vain 15 prosenttia. Suu- tä, arvostaako johto työntekijöitä. Arvostavienrilla yli 200 työntekijän työpaikoilla työnantajien osuus on hiukan vähentynyt. Joh-työskentelee joka kuudes nainen ja joka don arvostuksella on puolestaan yhteys työn-neljäs mies. Teollisuudessa suuret työ- tekijöiden kiinnostukseen työnantajan suunni-yksiköt ovat vielä yleisiä: naisista 33 telmista. Niistä vastaajista, jotka arvioivat joh-prosenttia ja miehistä 31 prosenttia on don arvostavan työntekijöitä paljon, on 66töissä yli 200 hengen työpaikalla. prosenttia erittäin tai melko kiinnostunutSAK:laisten työnantajat sukupuolen mukaan (%) Naiset Miehet KaikkiKunta tai kuntaryhmä 34 9 20Valtion virasto tai laitos 5 5 5Valtion tai kunnan liikelaitos 2 6 4Teoll. Perustuotannon tai rakennusalan yritys 19 50 36Palvelualan yritys 29 20 24Säätiö, yhdistys 3 1 2Työllistää itse itsensä 0 0 0Muu työnantaja 8 9 9Yhteensä 100 100 100N 4019 4847 8866Työpaikan koko sukupuolen mukaan vuosina 1984, 1990, 1995 ja 2000 (%) Naiset Miehet 1984 1990 1995 2000 1984 1990 1995 20001 - 9 hlöä 24 27 28 31 16 18 19 2210 - 29 hlöä 22 23 23 26 21 23 22 2230 - 99 hlöä 20 19 20 19 21 20 20 19100 - 199 hlöä 12 11 9 8 12 11 11 11200 - 499 hlöä 12 12 11 9 13 13 13 12yli 500 hlöä 10 8 9 7 17 15 15 14Yhteensä 100 100 100 100 100 100 100 100N 4467 929 1339 3999 5786 1120 1526 4841 38 - Erilaisuus arjessa
  39. 39. työpaikan asioista. Vastaavasti niistä, jotka ar- Yhteiset tavoitteet johdonvioivat, ettei johto lainkaan arvosta työnteki- kanssa – arvostuksessajöitä, vain 43 prosenttia on kiinnostunut työ- parantamisen varaapaikan suunnitelmista. (Liitetaulukko 11) SAK:laisten suhde työnantajansa ta- Vuonna 1995 naiset olivat keskimäärin kiin- voitteisiin on pysynyt ennallaan viidennostuneempia työpaikan asioista kuin miehet, vuoden ajan. Joka neljäs (27%) arvioi,mutta nyt tilanne on kääntynyt päinvastaisek- että johdolla ja itsellä on täysin yhtei-si. Joka viides nainen on erittäin kiinnostunut set toiminnan tavoitteet. Osittain yh-ja joka kolmas melko kiinnostunut työpaikkan- teiset tavoitteet on 57 prosentilla. Ai-sa menestyksestä. Kiinnostuneimpia ovat palve- noastaan joka kuudes SAK:lainen ar-luyritysten naiset ja julkisen sektorin miehet. vioi, ettei hänellä ole lainkaan yhtei-Kiinnostus lisääntyy koulutuksen myötä. Yliop- siä tavoitteita johdon kanssa. Naisillapilasnaisista 29 prosenttia, mutta kansakoulun on hiukan useammin yhteiset tavoit-käyneistä naisista vain 18 prosenttia, on erit- teet kuin miehillä. Toimialoista yksi-täin kiinnostunut työpaikan asioista. Vastaavas- tyisellä palvelualalla tavoitteet ovatti vailla ammatillista koulutusta olevista naisis- sekä naisilla että miehillä lähempänäta vain 15 prosenttia ja opisto- tai korkeakou- työnantajan tavoitteita kuin muillalututkinnon suorittaneista 30 prosenttia on erit- aloilla. Pienillä työpaikoilla, joita pal-täin kiinnostunut työpaikan asioista. Miesten velualoilla on runsaasti, tavoitteidenkiinnostus on samalla lailla riippuvainen kou- yhteneväisyys on yleisempää kuinlutuksesta. Alle 25-vuotiailla naisilla ja miehillä suurilla. Koulutetuilla työntekijöillä onon vähiten kiinnostusta työpaikkansa asioihin. useammin yhteiset tavoitteet työnan-Heistä yli puolet toimii epätyypillisissä työsuh- tajan kanssa kuin vailla ammatillistateissa, joissa kiinnittyminen työpaikkaan on vä- koulutusta olevilla.häisempää kuin vakinaisessa ja kokopäiväises- Työntekijöiden arviot johdon suh-sä työsuhteessa. Esimerkiksi määräaikaisessa tautumisesta työntekijöihin ovat pysy-työsuhteessa olevista naisista vain 13 prosent- neet ennallaan tai hiukan heikenty-tia, mutta vakituisessa työsuhteessa olevista neet. Joka kolmas nainen ja mies ar-naisista 23 prosenttia on erittäin kiinnostunut vioi, että työnantaja arvostaa paljontyönantajan asioista. tai melko paljon työntekijöitä. Sen si- jaan vain kuusi kymmenestä työnteki- jästä arvioi, että johto luottaa alaisiin- sa. Koulutus- ja henkilöstösuunnitteluKiinnostus työpaikan asioihin vuosina 1995 ja 2000 (erittäin tai melko kiinnostuneetsukupuolen ja iän mukaan, %) Naiset MiehetIkä 1995 2000 1995 200015 - 24 44 49 52 4625 - 34 67 55 56 5435 - 44 62 56 61 5745 - 54 62 52 64 5955 - 60 62 50 61 52Kaikki 63 53 60 56 Erilaisuus arjessa - 39
  40. 40. Suhde työpaikan johtoon: onko yhteisiä tavoitteita? (%) 40 - Erilaisuus arjessa
  41. 41. ei saa työntekijöiltä hyvää arviota. Joka kol- rempi vaikutus sairauspoissaoloihinmas (32%) SAK:lainen katsoo, että johto arvos- kuin ns. elämäntapatekijöillä kuten lii-taa tällaista suunnittelua. Vielä harvempi (23%) kunnan puute tai tupakointi. Poissa-ilmoittaa, että johto huolehtii hyvin kunkin oloilla on luonnollisesti suora kustan-työntekijän kehittymismahdollisuuksista. Kuusi nusvaikutus työnantajalle.kymmenestä arvioi, että johto asettaa tehokkuu- Tässä tutkimuksessa on viitteitä sa-den kaiken muun edelle. Teollisuuden miehet masta ilmiöstä johtamisen ja työmoti-näkevät tehokkuusvaatimuksia eniten ja julki- vaation välillä. Työntekijät, jotka kat-sen sektorin miehet vähiten. (Liitetaulukko 10) sovat johdon arvostavan heitä, voivat Työterveyslaitoksen tutkimuksen mukaan vaikuttaa enemmän työhönsä kuin ne,johdon suhtautuminen työntekijöihin vaikuttaa jotka arvioivat, ettei arvostusta ole.työntekijöiden työkykyyn, sitoutumiseen ja tu- Samoin johdon arvostus vaikuttaaloksellisuuteen. Tutkimuksen kohteena olivat työntekijöiden lisääntyneeseen kiin-metalliteollisuuden ja vähittäiskaupan toimipai- nostukseen työpaikan asioista sekä li-kat. Työkykyä ja psyykkistä hyvinvointia edis- sää yhteisiä tavoitteita johdon kanssa.tää tulosten mukaan työn hyvä organisointi, (Liitetaulukko 11)esimiestuki, henkilöstön vaikutus- ja kehitty-mismahdollisuuksien lisääminen sekä kuormit- Työnantajan lisäkoulutukseentavien työn vaatimusten keventäminen. Henki- pääsee joka neljäs nainen jalöstön hyvinvoinnilla työssä oli yhteyksiä yri- joka kolmas miestyksen menestymiseen. Huonosti menestyneis- SAK:laisista 30 prosenttia, 27 prosent-sä toimipaikoissa henkilöstön työkyky oli use- tia naisista ja 32 prosenttia miehistä, onammin huono kuin hyvin menestyneissä. vuoden aikana osallistunut työnantajan Työpaikan johtamisella, ilmapiirillä ja työn- järjestämään koulutukseen. Kymmenes-tekijän vaikutusmahdollisuuksilla on myös sel- sä vuodessa koulutukseen päässeidenvä yhteys sairauspoissaoloihin. Jussi Vahtera on osuus on kasvanut kahdeksan prosent-havainnut Kunta8-tutkimuksessa, että esimer- tiyksikköä. Lisäkoulutusta saavat yleen-kiksi huonot osallistumismahdollisuudet omaa sä eniten ne, joilla on hyvä pohjakou-työtä koskevaan päätöksentekoon verrattuna lutus jo ennestään. Kaikista palkansaa-hyviin osallistumismahdollisuuksiin lisää mies- jista lähes puolet (47%, Tilastokeskus,ten sairauslomariskiä 2,5 -kertaiseksi ja naisten Työolotutkimus) oli vuonna 1997 osal-riskiä 1,7 -kertaiseksi. Näillä tekijöillä on suu- listunut työnantajan järjestämäänTyöpaikan johdon asenteet vastaajan sukupuolen mukaan vuosina 1995 ja 2000(paljon tai melko paljon vastanneet, %) Naiset Miehet 1995 2000 1995 2000Arvostaa työntekijöitä 37 34 37 34Luottaa alaisiinsa 65 63 62 60Huolehtii kehittymismahdollisuuksista 24 24 21 22Arvostaa koulutus- ja henkilöstö suunnittelua 38 36 31 29Arvostaa työpaikan viihtyvyyttä 36 36 29 30Asettaa tehokkuuden kaiken edelle 57 57 67 63 Erilaisuus arjessa - 41

×