Energia ja ilmasto
Upcoming SlideShare
Loading in...5
×
 

Energia ja ilmasto

on

  • 1,306 views

Suomen malli vuoteen 2025

Suomen malli vuoteen 2025

SAK, Sähköliitto, EK ja ET

Statistics

Views

Total Views
1,306
Views on SlideShare
1,279
Embed Views
27

Actions

Likes
0
Downloads
7
Comments
0

2 Embeds 27

http://www.sak.fi 26
http://www.steampdf.com 1

Accessibility

Categories

Upload Details

Uploaded via as Adobe PDF

Usage Rights

CC Attribution-NonCommercial-ShareAlike LicenseCC Attribution-NonCommercial-ShareAlike LicenseCC Attribution-NonCommercial-ShareAlike License

Report content

Flagged as inappropriate Flag as inappropriate
Flag as inappropriate

Select your reason for flagging this presentation as inappropriate.

Cancel
  • Full Name Full Name Comment goes here.
    Are you sure you want to
    Your message goes here
    Processing…
Post Comment
Edit your comment

Energia ja ilmasto Energia ja ilmasto Document Transcript

  • Energia ja ilmasto –Suomen malli vuoteen 2025 1
  • 2 Toimitus Infor Consulting Oy Valokuvat Pohjolan Voima Oy Teollisuuden Voima Oy Tilastot ja taulukot Lähteinä on käytetty Energiateollisuuden ja kauppa- ja teollisuusministeriön aineistoa, jos muuta ei ole mainittu.
  • SISÄLTÖEsipuhe 51 Suomi tarvitsee energiaa 6 1.1 Energia on perusasia 6 1.2 Nelihenkisen perheen energiakustannukset 7 400 euroa 7 1.3 Hyvinvointiin tarvitaan kohtuuhintaista energiaa 8 1.4 Energiaomavaraisuus on kansallinen etu 10 1.5 “Edullinen energia tarkoittaa työpaikkoja” 112 Ilmastonmuutos 12 2.1 Maailman kasvihuonekaasupäästöt kasvussa 12 2.2 Kioton pöytäkirja ja Suomi 13 2.3 Kasvihuonekaasupäästöt riippuvat sähköntuotantotavoista 14 2.4 “Päästöt vähenevät useilla tavoilla” 153 Sähkön käyttö kasvaa 16 3.1 Energiankulutuksen kasvu liittyy hyvinvoinnin kasvuun 16 3.2 Sähkön kokonaiskulutus vuonna 2005 17 3.3 Sähkön hankinta vuosina 2005 ja 2010 18 3.4 “Sähkö pysyy keskeisenä tuotannontekijänä” 19 34 Bioenergia 20 4.1 Bioenergia Suomessa vahvassa kasvussa 20 4.2 Puun ja turpeen yhteiskäyttö on järkevää 21 4.3 Metsähakkeen käyttö lisääntynyt 22 4.4 Jätteestä energiaa 23 4.5 Biopolttoaineita liikenteeseen 24 4.6 “Suomen metsiä ei voi ulkoistaa” 255 Ydinvoima 26 5.1 Ydinvoima vähentää hiilidioksidipäästöjä 26 5.2 Ydinsähkö on kilpailukykyistä 27 5.3 Suomen ydinvoimalaitokset 28 5.4 Uraani kulkee kalliosta kallioon 29 5.5 Loppusijoitus on ratkaistu Suomessa 30 5.6 “Edullista perussähköä ydinvoimalla” 316 Suomen malli 32
  • 4
  • ESIPUHEMonipuolista energialinjaa jatkettavaHallitus antoi syksyllä 2005 eduskunnalle selonteon ”Lähiajan energia- ja ilmastopoli-tiikan linjauksia – Kansallinen strategia Kioton pöytäkirjan toimeenpanemiseksi”. Siinähallitus korosti tarvetta lisätä bioenergian tuotantoa ja tehostaa edelleen energiansääs-töä. Eduskunta otti kantaa hallituksen energia- ja ilmastopoliittiseen selontekoon kesä-kuussa 2006. Tuolloin päätettiin jatkaa Suomelle ominaista monipuolista energialinjaa.Energia vaikuttaa jokaisen kansalaisen ja yrityksen arkeen. Emme tule toimeen ilmanvaloa, lämpöä ja liikkumismahdollisuuksia. Sähköä ja muita energiamuotoja tarvitaankaikkialla yhteiskunnassa häiriöttä joka päivä. Se, miten energiaa tuotetaan, vaikuttaamyös ilman laatuun ja ilmakehään. Puhtaan ja hinnaltaan kilpailukykyisen energianhyvä ja häiriötön saatavuus on kansallisesti yhtä merkittävää kuin elintarvikehuollonturvaaminen.Energiakysymykset ovat nousseet entistä tärkeämmälle sijalle Euroopan unionin pää-töksenteossa ja unionin ulkosuhteissa. EU:n päästökauppa ja muu säätely vaikuttavatsuoraan sähkön ja muun energian hintaan Suomessakin. Koko Eurooppa hyötyisi, josEU omaksuisi Suomen valitseman monipuolisen energialinjan, jossa ei suljeta pois mi-tään energiavaihtoehtoa. 5Keväällä 2007 valittava eduskunta ja uusi hallitus tekevät tärkeitä energiapäätöksiä. Johallitusohjelmassa on otettava kantaa päästökaupan jatkoon, sähkömarkkinoiden toimi-vuuteen, vesilain uudistamiseen sekä mahdollisuuteen rakentaa kuudes ydinvoimala.Tässä julkaisussa järjestöjen yhteiset suositukset energiapolitiikan kehittämisestä onnimetty Suomen malliksi 2025. Se on järjestöjen yhteinen näkemys siitä, kuinka suo-malaisille taataan riittävä sähköntuotanto ja samalla vähennetään haitallisia kasvihuo-nekaasupäästöjä.On tärkeää, että myös energia-ala voi toimia vakaassa ja ennustettavassa toimintaympä-ristössä, joka suosii investointeja. Tempoileva poliittinen päätöksenteko ei ole hyväksienergiamarkkinoille. Suomen on jatkettava viisaaksi osoittautunutta ja muullekin Eu-roopalle esimerkiksi kelpaavaa monipuolista energialinjaa.Elinkeinoelämän keskusliitto EK Energiateollisuus rySuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK Sähköalojen Ammattiliitto ry
  • 1 SUOMI TARVITSEE ENERGIAA 1.1 Energia on perusasia Energiaa käytetään jokaisessa kodissa ja kaikissa yrityksissä. Teollisuus käyttää kaikesta Suomen energiasta noin puolet. Energiavaltaisia teollisuudenaloja ovat erityisesti metsä- ja metalliteollisuus, joiden tuo- tannosta suurin osa menee vientiin. Valtaosa teollisuuden käyttämästä energiasta vie- dään siis jalostettuna ulkomaille. Vientiin sitoutuu noin 40 prosenttia energiastamme. Lämmityksen osuus energiankulutuksesta on noin 20 prosenttia. Suomen rakennuskan- ta on kuitenkin eurooppalaisittain ja kansainvälisesti vertaillen hyvin energiatehokas. Liikenteen osuus energiankulutuksesta on Suomessa 13 prosenttia. Lukema on kansain- välisesti tarkasteltuna alhainen. Se johtuu osittain siitä, että energiavaltaisella teollisuu- della on Suomessa niin suuri merkitys. Suomessa liikenteen energiankulutuksen kasvu on myös huomattavasti maltillisempaa kuin muualla Euroopassa. Loput kulutuksesta on maatalouden, kotitalouksien, palvelujen ja julkisen sektorin6 muuhun kuin lämmitykseen ja liikenteeseen tarvitsemaa energiaa. Julkinen sektori kuluttaa energiaa muun muassa rakennusten valaistukseen, katuvalaistukseen ja muu- hun kunnallistekniikkaan. Kodeissa muu energiankulutus on lähinnä kotitaloussähköä. Myös palveluissa kysymys on enimmäkseen sähkön käytöstä. Maataloudessa kulutetaan kevytpolttoöljyä ja sähköä. Muu 13 % Rakennusten Teollisuus 48 % lämmitys 22 % Liikenne 17 % Suomen energian loppukulutuksen jakautuminen kulutussektoreittain vuonna 2005. Suomessa kulutetaan vuodessa yhteensä 32,4 miljoonaa öljytonnia vastaava energiamäärä. Se tarkoittaa 6,2 öljytonnia vastaavaa energiankulutusta asukasta kohden. Teollisuus käyttää kaikesta Suomen energiasta noin puolet.
  • 1.2 Nelihenkisen perheen energiakustannukset 7 400 euroaSuomen oloissa lämmitykseen ja liikkumiseen joudutaan käyttämään merkittävästienergiaa. Energia on perushyödyke, jota pitäisi olla kaikilla käytettävissä riittävästi tu-lotasosta riippumatta. Kohtuuhintainen energia lisää ostovoimaa, nopeuttaa talouskehi-tystä sekä edistää sosiaalista ja yhteiskunnallista tasa-arvoa.Usein energiakuluina pidetään vain sähkö- ja bensiinilaskuja. Lämpölaskukin näkyysuoraan yleensä vain omakotitaloasujan lompakossa. Todellisuudessa joka kerta, kunostamme ruokaa ja tavaroita, käytämme palveluita, menemme bussilla töihin tai teem-me lomamatkoja, kulutamme myös energiaa ja maksamme siitä. 7 Asuminen 1 850 € Liikkuminen 3 200 € Tavarat ja palvelut 1 400 € Elintarvikkeet 950 €Nelihenkisen perheen energiakustannukset vuonna 2006.Tyypillisen suomalaisen nelihenkisen perheen vuotuisen suoran ja välillisen energian kulutuksen lasku onnoin 7 400 euroa. Siitä verojen osuus on 45 prosenttia eli 3 300 euroa. Perheen liikkumiseen, muun muassaautoiluun, käyttämä energia vie laskusta yli 40 prosenttia. (Lähde: Tilastokeskus ja Energiateollisuus ry)
  • Veroton hinta € Verot yhteensä € Hinta veroineen € Suora energiankäyttö 2180 2250 4430 Kotitaloussähkö 464 149 614 Lämmitys, lämmin vesi 752 307 1059 Henkilöauton polttoaine 961 1791 2752 Välillinen energiankäyttö 1940 1070 3010 Elintarvikkeet 574 364 938 Tavarat, palvelut 888 529 1417 Julkinen liikenne, lomamatkat 339 124 464 Asuminen 135 57 192 Yhteensä 4120 3320 7440 Nelihenkisen perheen energiakustannusten jakautuminen. Kotitaloussähköstä, lämmityksestä ja liikennepolttoaineista perhe maksaa 4 430 euroa. Tavaroihin ja palveluihin sitoutunutta välillistä energiankäyttöä on 3 010 euron edestä. Taulukon luvut on pyöristetty. 1.3 Hyvinvointiin tarvitaan kohtuuhintaista energiaa8 Talouskasvun tavoitteena on turvata suomalaisten hyvinvointi ja säilyttää elämisen laatu hyvänä. Hyvinvointipalvelut rahoitetaan kotimaisella työllä ja tuotannolla, joiden pe- rusedellytyksistä on pidettävä huolta. Jotta kotimainen työ ja tuotanto olisivat kilpailu- kykyisiä, tarvitaan Suomessa ammattitaitoista työvoimaa, tuotannon raaka-aineita sekä varmuus kohtuuhintaisen energian saatavuudesta pitkällä aikavälillä. BKT on kasvanut vuosina 2000 - 2005 keskimäärin 2,7 prosenttia vuodessa, teollisuus- tuotanto 3,2 prosenttia vuodessa ja tavaravienti 6,2 prosenttia vuodessa. Vaikka energian käyttömme on tehokasta, energian kulutuksemme on kasvanut pari prosenttia vuodes- sa. Seuraavan kymmenen vuoden aikana energian kulutuksen arvioidaan lisääntyvän 1,5 prosenttia vuodessa, kun tavoitteena on BKT:n 3 prosentin kasvu vuodessa. Talouskasvu takaa hyvän työllisyyskehityksen. Työllisyyden ylläpito ja parantuminen edellyttävät ainakin kolmen prosentin vuotuista kansantuotteen kasvua. Kasvun saavut- tamiseksi niin yksityisen palvelusektorin kuin teollisuustuotannon tulee kasvaa vähin- tään neljä prosenttia ja viennin tätäkin nopeammin. Vasta tällä viennin kasvulla inves- toinnit ja kulutus voivat lisääntyä niin, ettei tuontitavaroiden kasvava kysyntä vaaranna kansantalouden tasapainoa.
  • Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää väistämättä lisää energiaa ja erityisestisähköä.Jos sähkön saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostusinvestoida Suomeen vähenee. Seurauksena on talouskasvun hidastuminen ja suotuisantyöllisyyskehityksen heikkeneminen. Kotimainen kysyntä Teollisuus- ja palvelutuotanto BKT 9 Työvoima Raaka-aine Vienti Kilpailukyky EnergiaHyvinvoinnin säilyttäminen edellyttää energiaa.Hyvinvoinnin edellytys on BKT:n kasvu. Energia yhtenä tuotannontekijänä pyörittää talouden rattaita.
  • 1.4 Energiaomavaraisuus on kansallinen etu Suomella on niukasti kotimaisia energiavaroja. Tärkeimmät kotimaiset energialähteet ovat puuperäiset polttoaineet, vesivoima ja turve. Energiasta 70 prosenttia on tuotava ulkomailta. Käyttämästämme energiasta noin puolet tulee Venäjältä. Vuonna 2005 Suomessa käytettävästä kivihiilestä 82 prosenttia, raakaöljystä 81 prosent- tia ja maakaasusta 100 prosenttia tuotiin Venäjältä. Myös erilaisten energiajalosteiden, kuten öljytuotteiden ja sähkön, tuonti Venäjältä on merkittävää. Venäjän tuonnin osuus energiantarpeestamme on selvästi suurempi kuin kotimaisten energialähteiden osuus. Omavaraisuutta voidaan kasvattaa lisäämällä kotimaisten polt- toaineiden käyttöä, rakentamalla lisää vesivoimaa ja tuottamalla enemmän sähköä Suo- messa olevilla voimalaitoksilla. 100 10010 82 81 80 70 60 58 54 40 20 0 OSUUS YHT. Maakaasu Kivihiili Raakaöljy Tuontisähkö Öljytuotteet Venäjän osuus eri energialähteiden tuonnista prosentteina vuonna 2005. Tuonti Venäjältä oli 70 prosenttia koko energiatuonnistamme. Erityisesti maakaasun, kivihiilen ja raakaöljyn osuus oli merkittävä.
  • 1.5 ”Edullinen energia tarkoittaa työpaikkoja””Suomi sijaitsee kaukana. Täällä syrjässä on osan vuotta kohtuullisen kylmää ja pimeää-kin. Siksi luotettava ja edullinen energian saanti on meille poikkeuksellisen tärkeää. Setarkoittaa työpaikkoja. Energia ei saa maksaa liikaa, jotta teollisuus ja palveluelinkeinotpärjäisivät ja pystyisivät vastakin työllistämään myös Suomessa.Kotitalouksien sähkölaskun suuruus vaikuttaa suoraan myös palkansaajaperheiden elin-tasoon ja hyvinvointiin. Ostovoimamme ja sen myötä kotimainen työllisyys kärsivät,ellei energian hintojen nousua kyetä hillitsemään. Ay-liikkeessä haluamme, että Suomi jat- kaa viisaaksi osoittautunutta, monipuo- lisen energiantuotannon linjaa. Riittävä omavaraisuus on pienen kansakunnan henkivakuutus. Ympäristösyistä etusijalle on sähköntuotannossa asetettava pääs- töttömät energialähteet, ydin-, vesi- ja bioenergia. Kannattaa muistaa myös 11 energiansäästö.” Päivi Ahonen Pääluottamusmies, Turku
  • 2 ILMASTONMUUTOS 2.1 Maailman kasvihuonekaasupäästöt kasvussa Kasvihuonekaasupäästöjen kasvu vaikuttaa maapallon ilmaston lämpenemiseen, joka muodostaa maailmanlaajuisen ilmastonmuutoksen uhan. Ongelman ratkaisemiseksi tarvitaan kansainvälisiä toimenpiteitä, joissa ovat mukana kaikki maat. Suomen tai EU:n toimet eivät yksinään riitä. Maailman energiankulutuksen arvioidaan kasvavan noin 60 prosentilla vuoteen 2030 mennessä. Hiilidioksidipäästöjen ennustetaan lisääntyvän yhtä paljon. Kasvu painottuu Aasiaan ja siellä erityisesti Kiinaan ja Intiaan. Myös Etelä-Amerikassa, esimerkiksi Bra- siliassa, päästöjen kasvu on nopeaa. Euroopan unionin maiden osuus maailman kasvihuonekaasupäästöistä vuonna 2000 oli ainoastaan 15 prosenttia. Euroopan osuuden on laskettu alenevan 10 prosenttiin vuo- teen 2020 mennessä.12 Miljoonaa ekvivalenttia CO2-tonnia 50 000 45 000 40 000 Muu Maailma 35 000 30 000 Aasia 25 000 Etelä-Amerikka 20 000 15 000 USA 10 000 EU-25 5 000 0 2000 2010 2020 2030 Maailman arvioidut kasvihuonekaasupäästöt 2000–2030. Kasvihuonekaasupäästöjen arvioidaan vastaavan lähes 45 000 miljoonaa hiilidioksiditonnia vuonna 2030. Päästöjen kasvun arvioidaan olevan suurinta Aasiassa. (Lähde: EU komissio)
  • 2.2 Kioton pöytäkirja ja SuomiTärkein ilmastonmuutoksen hillitsemiseen liittyvistä kansainvälisistä sopimuksista onvuonna 1994 voimaan astunut YK:n ilmastosopimus. Sitä täydentää vuonna 2005 voi-maan tullut niin sanottu Kioton pöytäkirja. Sillä pyritään vähentämään kasvihuonekaa-supäästöjä viisi prosenttia vuoden 1990 tasosta vuosina 2008–2012. Eduskunnan kesä-kuussa 2006 hyväksymässä energia- ja ilmastopoliittisessa selonteossa linjataan, mitenSuomi selviää Kioton pöytäkirjan vähentämisvelvoitteesta.Ennusteiden mukaan Suomen päästöt ovat ylittämässä velvoitetason noin 15 prosentillajo toteutetusta energiapolitiikasta huolimatta. Kasvu johtuu pääosin Suomen hyvästätalouskasvusta ja sen myötä lisääntyneestä energiankulutuksesta. Kun Suomen viidesydinvoimala valmistuu, päästöt alenevat.Hiilidioksidipäästöjen päästökauppajärjestelmä käynnistyi EU:ssa vuoden 2005 alustalukien. Päästövähennysvelvoite jaetaan päästökaupan piirissä olevien toimintojen jajärjestelmän ulkopuolella olevien toimintojen kesken. Päästökaupan ulkopuolelle jäävätmuun muassa liikenne, maatalous ja talojen lämmitys. Taakka päästöjen vähentämisestäon pääosin annettu päästökauppatoimijoille ja erityisesti energiantuotannolle. Päästö-kauppa on kohottanut osaltaan sähkön tukkumarkkinahintaa pohjoismaisilla markkinoilla. 13 Miljoonaa ekvivalenttia CO2-tonnia100 Tilasto Skenaario 90 Kokonaispäästöt 80 Vuoden 1990 70 velvoitetaso 60 Päästökauppa- 50 sektori 40 Ei-päästökauppa- 30 sektori 20 Kioton kausi 10 0 1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020 2025Suomen toteutuneet ja arvioidut kasvihuonekaasupäästöt vuosina 1990–2025.
  • 2.3 Kasvihuonekaasupäästöt riippuvat sähköntuotantotavoista Sähkön ja lämmön tuotanto aiheuttavat merkittäviä hiilidioksidipäästöjä Suomessa. Sähköä voidaan tuottaa ilman hiilidioksidipäästöjä ydin-, vesi- ja tuulivoimalla. Bioenergian poltossa syntyy hiilidioksidipäästöjä. Syntynyt hiilidioksidi kuitenkin si- toutuu uuden biomassan kasvuun. Siksi bioenergian poltto ei lisää hiilidioksidin määrää ilmakehässä ja se on ilmastonmuutoksen kannalta ydin- ja vesivoimaan rinnastettava energiamuoto. Meillä ei ole mittavia sähköntuotantoon soveltuvia luonnonvaroja. Siksi Suomeen on kehittynyt hyvin monipuolinen sähköntuotantorakenne. Esimerkiksi Norjassa käytän- nössä kaikki sähkö tuotetaan vesivoimalla. Suomen monista eri energialähteistä koostu- vaan tehokkaaseen tuotantorakenteeseen kuuluvat kiinteästi uusiutuvat energialähteet sekä tehokas sähkön ja lämmön yhteistuotanto. Pelkästään sähköntuotannosta aiheutu- vat hiilidioksidipäästöt olisivat vuosittain lähes 40 miljoonaa tonnia suuremmat, mikäli ydin-, vesi- ja biovoima korvattaisiin hiilivoimalla.14 70 60 50 40 MtCO2 30 20 10 0 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 Toteutuneet CO2 -päästöt Ydinvoima Vesivoima Bioenergia Tuulivoima Suomen hiilidioksidivapailla sähköntuotantomuodoilla välttämät kasvihuonekaasupäästöt. Jos ydin-, vesi- ja biovoima korvattaisiin hiilivoimalla, Suomen sähköntuotannon päästöt olisivat lähes kolminkertaiset.
  • 2.4 ”Päästöt vähenevät useilla tavoilla””Maailman energiasta yli 80 prosenttia tuotetaan fossiilisilla polttoaineilla, kuten hiilel-lä, öljyllä ja kaasulla. Näiden polttoaineiden palaminen tuottaa ilmakehään hiilidioksi-dia ja muita kasvihuonekaasuja. Ilmaston lämpenemisen hillitsemiseksi tulee maapallonkasvihuonekaasujen päästöt saada alenemaan huolimatta maailman väestön, talouden jaenergiankulutuksen kasvusta.Päästöjen vähentämiseksi tarvitaan laajaa keinovalikoimaa. Keskeisiä keinoja ovat ener-gian säästö, uusiutuvan energian lisääminen, fossiilisten polttoaineiden käytön tehosta-minen ja ydinvoima. Maailman mitassa myös hiilidioksidin erotus savukaasuista ja senvarastointi ovat merkittäviä keinoja lähivuosikymmeninä. Energian käytön ja tuotan-non lisäksi tulee rajoittaa myös muiden sektorien, kuten jätehuollon ja maatalouden,päästöjä. Haasteet Kioton jälkeiselle ajalle vuodesta 2012 eteenpäin ovat kovat. Päästöjä tulee hil- litä paitsi kehittyneissä maissa myös kehitys- maissa. Mahdollisuuksia ovat muun muassa 15 Kioton sopimuksen täydentäminen, teknolo- gioiden tai sektorien tehokkuusvaatimukset ja panostaminen teknologioiden kehitykseen sekä maaryhmien välisiin kumppanuussopi- muksiin. Päästöjen rajoittamisen kustannus- tehokkuutta voidaan parantaa kansainvälisel- lä päästökaupalla.” Ilkka Savolainen Tutkimusprofessori, energia ja ilmasto
  • 3 SÄHKÖN KÄYTTÖ KASVAA 3.1 Energiankulutuksen kasvu liittyy hyvinvoinnin kasvuun Energiankulutuksen kasvu on liittynyt ja liittyy hyvinvoinnin kasvuun. Suomen brut- tokansantuote on kasvanut viime vuosikymmenien ajan lukuun ottamatta 1990-luvun alun lamavuosia. Runsaasti energiaa käyttävän perusteollisuuden osuus bruttokansan- tuotteesta on suuri. Lisäksi sähkön käyttö on lisääntynyt myös palvelusektorilla ja koti- talouksissa. Suomen sähkönkäytön kasvuun vaikuttaa edelleen keskeisimmin teollisuuden tuotan- non kasvu. Vuosi 2005 oli poikkeuksellinen. Silloin sähkönkulutus laski 2,5 prosenttia. Vähennys johtui paperiteollisuuden pitkästä työselkkauksesta ja harvinaisen lämpimistä säistä. Teollisuuden osuus sähkönkäytöstä oli vuonna 2005 yli puolet. Tulevaisuudes- sa teollisuuden tuotannon lisäys ja jalostusasteen nousu lisäävät sähkönkäyttöä, vaikka energiankäyttöä tehostetaan jatkuvasti. Myös palvelut tarvitsevat yhä enemmän sähköä. Kotitalouksien sähkönkulutusta lisäävät sähköllä toimivien koneiden määrän ja asu- misväljyyden kasvu. Sähkön kokonaiskulutuksen arvioidaan kasvavan vuoteen 2025 mennessä 108 terawattituntiin vuodessa. Tällainen sähkön tarpeen kasvu merkitsee,16 että Suomeen on rakennettava nyt rakenteilla olevan ydinvoimayksikön lisäksi noin 5 000 – 6 000 megawatin edestä uutta sähkön tuotantokapasiteettia seuraavan vajaan 20 vuoden aikana. Lisäksi tarvitaan uutta kapasiteettia korvaamaan käytöstä poistuvia han- kintalähteitä. TWh 120 Ennuste 100 80 60 Tilasto 40 20 0 1930 1940 1950 1960 1970 1980 1990 2000 2010 2020 2025 Sähkön toteutunut kokonaiskulutus Suomessa ja ennuste vuoteen 2025 asti. Sähkön kokonaiskulutuksen arvioidaan kasvavan vuoteen 2025 mennessä 108 terawattituntiin vuodessa.
  • 3.2 Sähkön kokonaiskulutus vuonna 2005Teollisuus käyttää hieman yli puolet Suomen sähköstä. Teollisuuden käyttämästä säh-köstä metsäteollisuus puolestaan käyttää noin 60 prosenttia. Myös metallien jalostus,kemianteollisuus ja elintarviketeollisuus tarvitsevat paljon sähköä. On arvioitu, ettäkymmenkunta energiavaltaisinta yritystä käyttää neljä viidesosaa kaikesta teollisuudentarvitsemasta sähköstä.Vaikka sähkön käyttö kasvaa kaikilla kulutuksen aloilla, teollisuuden ja palvelusektorinosuus kaikesta sähkönkäytöstä on voimakkaimmin kasvussa. Myös kotitaloudet ovathieman kasvattaneet osuuttaan. Muiden sektorien osuus on pienentynyt. Verkostohävi-öiden osuutta on myös pystytty vähentämään kehittyvän tekniikan myötä. Teollisuus 52 % 17 Häviöt 4 % Julkinen 7 % Kotitalous 22 % Palvelu 12 % Maatalous 3 %Sähkön kokonaiskulutus toimialoittain Suomessa vuonna 2005.Kokonaiskulutus oli yhteensä 85 terawattituntia, josta teollisuuden osuus oli yli puolet sekä koti- jamaatalouksien noin neljännes.
  • 3.3 Sähkön hankinta vuosina 2005 ja 2010 Suomi hyödyntää monipuolisesti eri energialähteitä sähköntuotannossaan. Muihin mai- hin verrattuna erityisesti biopolttoaineiden ja turpeen käyttö on huomattavaa. Moni- puolisuus on tuonut varmuutta sähkön hankintaan samalla, kun se on varmistanut eri energialähteiden välisen kilpailun ja sähkön tuotannon kustannustehokkuuden. Kan- sainvälisesti Suomen sähkön tuonnin osuus, noin 20 prosenttia, on varsin korkea. Viime vuosina erityisesti tuonnin osuus on kasvanut. Se on korvannut ennen kaikkea kotimaista hiilivoimaa. Samoin biopolttoaineiden merkitys on lisääntynyt. Ydinvoiman tuotantoa on lisätty nykyisten laitosten tehonnostoilla, mutta sähkönkulutuksen kasva- essa sen suhteellinen osuus on hieman laskenut. 2005 201018 Vesi, tuuli 16 % Tuonti 7 % Tuonti 20 % Vesi, tuuli 15 % Hiili, öljy 7 % Turve 4 % Turve 5 % Hiili, Kaasu öljy Puu, Puu, 16 % 10 % jätteet jätteet 12 % 17 % Kaasu 11 % Ydinvoima 26 % Ydinvoima 34 % Sähkön hankinta energialähteittäin vuosina 2005 ja 2010. Kokonaishankinta vuonna 2005 oli 85 terawattituntia ja vuonna 2010 sen arvioidaan olevan noin 96 terawattituntia. Jatkossa tuonnin osuuden arvioidaan supistuvan ja ydinvoiman osuuden kasvavan. Päästöttömien energialähteiden osuus kasvaa 54:stä 66 prosenttiin.
  • 3.4 ”Sähkö pysyy keskeisenä tuotannontekijänä””Sähkö on Suomen kansantalouden kannalta elintärkeä tuotannontekijä. Sähkön kulutuslisääntyy nopeasti, vaikka energiatehokkuuden paraneminen hidastaakin kasvutahtia.Sähkön käyttö kasvaa sekä tuotantopanoksena että lopputuotekäytössä. Teollisuuden japalvelujen sähkön kulutusta nostavat talouskasvu ja talouden rakennemuutos.Kotitalouksien elintason nousu lisää sähköä käyttävien tuotteiden kysyntää. Kotitalouk-sien sähkön lämmityskäyttö tehostuu kylläkin tuntuvasti. Toisaalta asuinpinta-alat ovatkasvussa. Sähkölaskuun vaikuttaa myös uusiutumattomien fossiilisten energiavaihtoeh-tojen ilmeisen pysyvä kallistuminen.Sähkön tarjonta lisääntyy yleensä ky-syntää vastaavasti. Sähkön kotimaistatarjontaa täydentää sähkön ulkomaan-kauppa, jossa Suomi on nettotuoja.Markkinat olivat talvella 2006 hyvinkireät ja katkokset Ruotsin ja Venäjäntuonnissa aiheuttivat lyhyet, mutta uh- 19kaavat markkinahäiriöt. Suomen näkö-kulmasta sekä sähkön tarjontaa lisäävätinvestoinnit niin ydinenergiaan kuinvaihtoehtoisiin energialähteisiin ettäinvestoinnit energian käytön tehosta-miseen ovat hyviä vakuutuksia energi-an saatavuuteen liittyviä mittavia riske-jä vastaan.”Paavo SuniTutkija,Elinkeinoelämän Tutkimuslaitos ETLA
  • 4 BIOENERGIA 4.1 Bioenergia Suomessa vahvassa kasvussa Eduskunta hyväksyi toukokuussa 2002 lausumat, joista yksi koski uusiutuvan energian käyttöä. Eduskunta edellytti, että uusiutuvan energian tutkimusta, kehittämistä ja käyt- töönottoa tuetaan ilmastostrategiaan sisältyvän edistämisohjelman mukaisesti. Biomassan käyttöä edistetään muuan muassa veropolitiikan, investointitukien ja teknologian kehittä- mistukien avulla. Lausumaa alettiin nimittää risupaketiksi. Bioenergian käyttö on lisääntynyt merkittävästi. Metsähaketta käyttäviä kattila- ja voi- malaitoksia on rakennettu lisää jopa yli 200. Yhteensä näitä laitoksia on jo 530. Kauppa- ja teollisuusministeriön teettämän tutkimuksen mukaan biopolttoaineiden käytön arvioidaan kasvavan vuoteen 2010 mennessä 66 prosenttia vuodesta 1995 ja 29 prosenttia vuodesta 2001. Nykyään kaikesta Suomessa käytetystä energiasta viidennes on bioenergiaa. Bioenergialaskelma toteutuu nykytuilla ja -veroilla, jos hiilidioksidipäästöoikeuden hin- ta asettuu vähintään 20 euroon hiilidioksiditonnilta. Uusiutuvan energian edistämisoh-20 jelman (UEO) tavoitteena on 30 prosentin lisäys vuoteen 2010 mennessä. Eduskunnan vuoden 2002 päätöksen yhteydessä annettu lausuma on hyvää vauhtia toteutumassa. TWh 120 (lämpö- 100 UEO tavoite sisältö) 80 60 + 29 % 40 + 66 % 20 0 1995 2001 2010 (VTT:n arvio) Bioenergian kokonaiskäyttö Suomessa. Bioenergian käyttö on kasvanut Suomessa merkittävästi. Suomi on bioenergian käytössä yksi EU:n kärkimaita. Bioenergiaa käytetään lämmitykseen sekä sähkön ja lämmön yhteistuotantoon. (Lähde: VTT)
  • 4.2 Puun ja turpeen yhteiskäyttö on järkevääPuu ja turve yhdessä ovat erinomainen biopolttoainepari, koska puu sitoo turpeen rik-kiä ja turve poistaa puusta aiheutuvaa polttokattilan korroosioriskiä. Turve on tasalaa-tuinen polttoaine, jolla on korkea polttoarvo. Siksi se varmistaa kattilan huipputehot jamahdollistaa kosteudeltaan epätasalaatuisen puun polton.Turpeen kasvihuonekaasupäästövaikutuksia pitää tarkastella koko elinkaaren osalta.Suon kuivatus vähentää haitallisia metaanipäästöjä. Käytön jälkeen turvesuo voidaanmetsittää, jolloin uusi puusukupolvi sitoo hiiltä ilmakehästä. Suomessa turvetta kasvaavuosittain enemmän kuin sitä käytetään. Turvetuotannon käytössä on alle prosenttiSuomen suoalasta.Turve on kilpailukykyinen polttoaine, jonka hinta on vakaa. Biovoimalaitosten polt-toaineen saatavuus varmistetaan puun ja turpeen yhteiskäytöllä. Puu ja turve yhdessäluovat työpaikkoja sekä parantavat Suomen energiaomavaraisuutta ja energian huolto-varmuutta.Uusia lämpöä ja sähköä tuottavia biovoimalaitoksia on 21valmistunut tai on valmistumassa eri puolille Suomea 15kappaletta. Investointien arvo on yli 700 miljoonaa euroaja sähköteho on noin 450 megawattia.Ydinvoimapäätöksen jälkeen valmistuneita tairakenteilla olevia biovoimalaitoksia on yhteensä 15.
  • 4.3 Metsähakkeen käyttö lisääntynyt Suomessa oltiin vielä vuonna 2000 metsähakkeen käytössä alle miljoonan kiintokuu- tiometrin tasolla, mutta nyt kolmen miljoonan kuutiometrin raja on ylitetty. Arvioiden mukaan viiden miljoonan kuutiometrin hakemäärä tulee toteutumaan vuoteen 2010 mennessä. Metsähakkeen hankinnassa on tehty useita teknologisia läpimurtoja, jotka ovat tehostaneet hakkeen hyödyntämistä energiantuotannossa. Ydinvoimapäätöksen jälkeen myös peltoenergian, käytännössä ruokohelpin, tuotanto on li- sääntynyt huomattavasti. Vuonna 2005 peltoenergian viljelyala oli lähes 10 000 hehtaaria, kun ydinvoimapäätöksen aikaan energiakasveja viljeltiin alle kahden tuhannen hehtaarin alalla. 1999 2004 Kulutus, m3 200 – 50022 500 – 1 000 1 000 – 5 000 5 000 – 10 000 Kemi 10 000 – 50 000 Oulu Suomussalmi 50 000 – 100 000 yli 100 000 Kajaani Kokkola Pietarsaari Outokumpu Seinäjoki Ilomantsi Äänekoski Jyväskylä Joensuu Varkaus Jämsänkoski Kitee Mikkeli Jämsä Savonlinna Pori Mäntyharju Rautjärvi Rauma Valkeakoski Heinola Forssa Lahti Riihimäki Kuusankoski Turku Paimio Anjalankoski Salo Nurmijärvi Hamina Kotka Tammisaari Porvoo Maarianhamina Metsähaketta käyttävät voima- ja lämpölaitokset Suomessa vuosina 1999 ja 2004. Arvioiden mukaan viiden miljoonan kuutiometrin hakemäärä tulee toteutumaan vuoteen 2010 mennessä. (Lähde: VTT ja Metla)
  • 4.4 Jätteestä energiaaSuomessa viedään vuosittain kaatopaikoille noin 8 miljoonaa tonnia yhdyskunta- ja te-ollisuusjätettä. Biokaasua saadaan, kun jätteen sisältämä eloperäinen aines hajoaa useanvuosikymmenen kuluessa. Biokaasua voidaan kerätä kaatopaikoilta tai biojätteiden jalietteiden mädätyslaitoksista. Jos biokaasu on riittävän puhdasta, sitä voidaan polttaamaakaasun sijasta. Biokaasua kerätään jo lähes puolet kaatopaikoilla muodostuvastamäärästä. Siitä lähes puolet hyödynnetään lämmön- ja sähköntuotannossa.Vaikka paras ympäristöteko on pyrkiä vähentämään jätettä, sitä kuitenkin syntyy. Synty-nyt jäte on mahdollisuuksien mukaan hyödynnettävä. Käytännössä kuitenkin Suomessayhdyskuntajäte viedään kaatopaikoille. Tämän vuoksi jätteen energiakäyttö on järkevää,koska se vähentää kaatopaikkojen käyttöä. On arvioitu, että jäte sisältää noin 60 % uusiu-tuvaa energiaa. Jätteessä onkin paljon puuperäistä ainesta.Suomessa on vain yksi yhdyskuntajätteen polttolaitos. Enemmän jätettä on poltettulajiteltuna voimalaitoksissa yhdessä muun polttoaineen kanssa. Jätteenpolttodirektiivimuuttaa kuitenkin toimintatapoja. Suomeen ollaan suunnittelemassa useita erillisiä jät-teenpolttolaitoksia. Useimmat niistä pohjautuvat arinapolttotekniikkaan. Jätteenpolttovähentää merkittävästi kaatopaikkojen aiheuttamia ympäristö- ja terveyshaittoja. 23100 90 80 70 60 Kaatopaikka 50 Kierrätys 40 Jätteenpoltto 30 20 10 0 sa a rja A i tan - a ska da a si i ti nia i an ots Bri Iso om nsk t lgi US llan it val Sak No na Sve Jap Tan Be Ru Su Ra Itä Ka HoJätteen käyttö eri maissa.Suomessa kierrätysaste on suhteellisen korkea, mutta jätteenpolton osuus vähäinen.
  • 4.5 Biopolttoaineita liikenteeseen Liikenteen biopolttoaineiden käyttöönotto on välttämätöntä öljyriippuvuuden vähentä- miseksi. Suomessa tuotettujen biopolttoaineiden ongelmana on, että niiden valmistuk- seen kuluu runsaasti fossiilista energiaa. Nykyään liikennebiopolttoaine on tehoton tapa vähentää päästöjä. Kauppa- ja teollisuusministeriön teettämän selvityksen mukaan korvaamalla 5 prosent- tia liikenteen polttoaineista ohraetanolilla ja biodieselillä liikenteen päästöt alenevat vain 50 000 tonnia eli 0,3 prosenttia vuodessa. Erityisesti viljaetanolista johtuva päästö- jen vähennys on hyvin vähäinen. Tulevaisuudessa öljyä korvaavia liikenteen energialähteitä voivat olla nestemäiset bio- polttoaineet, maa- ja biokaasu sekä synteettiset polttoaineet. Esimerkiksi maakaasulla voidaan alentaa hiilidioksidipäästöjä neljänneksen verrattuna bensiinin käyttöön. Uusi mahdollisuus on metsäteollisuuden sähkön- ja lämmöntuotantoon yhdistetty liikenteen biopolttoaineiden tuotanto. Tämä toisen sukupolven teknologia edellyttää kuitenkin en- nen varsinaisia investointeja mittavaa tutkimusta. 100 prosenttia24 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 ohraetanoli rypsi hakkuutähde ruokohelpi diesel bensiini Liikenteen biopolttoaineiden ja fossiilisten polttoaineiden valmistuksen edellyttämä energiantarve. Kun haluamme 100 yksikköä energiaa ohraetanolista, niin sen tuotantoon, valmistukseen, varastointiin ja jakeluun kuluu 82 yksikköä energiaa. (lähde: VTT)
  • 4.6 ”Suomen metsiä ei voi ulkoistaa”“Suomen metsiä ei voi ulkoistaa eikä suomalainen metsäteollisuus ole rakennemuutok-sista huolimatta nostamassa kytkintä. On kuitenkin tunnettu tosiasia, että ilman energi-aa mitään ei tapahdu ja metsäteollisuus tarvitsee energiaa jatkossakin.Metsäteollisuudella on pitkät perinteet Suomen ylivoimaisesti suurimpana bioenergi-an tuottajana, mikä on osaltaan pitänyt maamme edelläkävijänä bioenergian käytössä.Metsäteollisuus suhtautuukin myönteisesti uusiutuvien energiamuotojen käyttöön kunsamalla turvataan puuraaka-aineen riittävyys jalostuskäyttöön.Metsäteollisuus haluaa osallistuahuolestuttavan ilmastonmuutoksentorjuntaan. Suomen on syytä pitääpaletissaan useita vähäpäästöisiä ener-giamuotoja, jotka turvaavat tehtaidenympärivuotisen ja -vuorokautisenkäynnin. Päästöjen vähentäminen onglobaali haaste, johon EU ei yksin 25pysty.”Anne BrunilaToimitusjohtaja, Metsäteollisuus ry
  • 5 YDINVOIMA 5.1 Ydinvoima vähentää hiilidioksidipäästöjä Suomen sähköntuotannon hiilidioksidipäästöt alenivat merkittävästi, kun ydinvoima otettiin käyttöön 1980-luvun vaihteessa. Sähköntuotannon osuus hiilidioksidipäästöistä on vaihdellut vuodesta 1990 lähtien 17 prosentista 37 prosenttiin. Ilman ydinvoimaa Suomen hiilidioksidipäästöt olisivat nyt noin 20 miljoonaa tonnia suuremmat. Mitä enemmän käytämme päästöttömiä tuotantotapoja, kuten vesi-, bio- ja ydinvoimaa, sitä alemmaksi saamme hiilidioksidipäästöt. Olkiluoto 3 -ydinvoimalaitosyksikön käyttöönoton myötä tämän vuosikymmenen vaih- teessa hiilidioksidipäästöt alenevat 8-10 miljoonalla tonnilla vuodessa. Jos päästöoikeu- den hinta on 20 euroa hiilidioksiditonnilta, Olkiluoto 3:n ansiosta säästyy vuosittain pelkästään päästöoikeuksia 160 - 200 miljoonan euron arvosta. 50 Mt CO2 4526 40 35 30 25 Ydinvoiman tuotannolla 20 vältetyt CO2 -päästöt 15 10 5 Toteutuneet CO2 -päästöt 0 1990 1995 2000 2005 2010 2012 Sähkön tuotannon toteutuneet ja arvioidut hiilidioksidipäästöt sekä ydinvoiman tuotannolla vältetyt päästöt vuosina 1990–2012. Ilman ydinvoimaa Suomen päästöt olisivat nyt noin 20 miljoonaa tonnia suuremmat.
  • 5.2 Ydinsähkö on kilpailukykyistäYdinvoimasähkön kokonaiskustannuksista suurin osa aiheutuu pääomakustannuksista.Polttoainekustannukset jäävät hyvin pieniksi. Uraanin osuus kokonaiskustannuksistaon vain noin viisi prosenttia. Siksi ydinsähkön hinta on vakaa ja hyvin ennustettavis-sa. Muilla vaihtoehdoilla, kuten kivihiilellä ja maakaasulla, polttoainekustannukset ovatselvästi suurempi osa kokonaiskustannuksista.Ydinjätehuollon kustannuksissa on otettu huomioon voimalaitosjätteen loppusijoitus,käytetyn polttoaineen loppusijoitus ja voimalaitoksen purkaminen. Hiilivoimalaitoksel-la jätehuollon kustannukset liittyvät etupäässä tuhkan loppusijoitukseen sekä rikkidiok-sidi- ja typenoksidipäästöjen vähentämiskustannuksiin.Pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla kivihiilivoima määrää merkittävissä määrin mark-kinahinnan. Vuonna 2005 alkanut päästökauppa on lisännyt juuri hiilivoimalla tuote-tun sähkön markkinahintaa, mikä on aiheuttanut markkinoilla olevan sähkön hinnannousun. Paras keino hinnan nousupaineiden lieventämiseksi on tarjonnan lisääminenrakentamalla uusia päästöttömiä voimalaitoksia pohjoismaisille markkinoille. 60 27euro/MWh 56,2 51,1 50,8 51,9 Päästökauppa 50 20 €/t CO2 7,0 45,5 19,1 16,2 10,0 40 Polttoaine 32,3 Käyttö- ja 30 25,1 35,3 20,8 kunnossapito 17,9 3,0 20 35,5 Pääomakust. 7,6 8,1 7,9 6,6 10 14,6 3,9 8,9 9,8 11,5 4,9 0 Ydin Kaasu Hiili Turve Puu Tuuli Reaalikorko 5 % Huipunkäyttöaika 8 000 h/a Huipunkäyttöaika 2 200 h/aSähkön tuotantokustannukset helmikuun 2006 hintatason mukaan päästökaupan kustannuksethuomioon ottaen.Ydinvoimalla tuotettu sähkö on edullisinta. Puun ja tuulivoiman hinnoissa ei ole otettu huomioontukimaksuja. (Lähde: Lappeenrannan teknillinen yliopisto)
  • 5.3 Suomen ydinvoimalaitokset Suomessa on kaksi ydinvoimalaitosta. Fortumin omistama Loviisan voimalaitos sijait- see Hästholmenin saarella Loviisassa. Siellä on kaksi alun perin Neuvostoliitosta tilattua painevesireaktoria. TVO:n omistama Olkiluodon ydinvoimalaitos sijaitsee Eurajoella, noin 20 kilometriä Raumalta pohjoiseen. Olkiluodossa on toiminnassa kaksi ydinvoi- malaitosyksikköä, jotka ovat ruotsalaisvalmisteisia kiehutusvesireaktoreita. Kaikkia laitosyksiköitä on pidetty jatkuvasti tekniikaltaan ensiluokkaisessa kunnossa. Yksiköitä parannettaessa on otettu huomioon tekniikan kehittyminen, laitoksen omat käyttökokemukset ja yhä tiukentuneet turvallisuusvaatimukset. Yksiköiden moder- nisointien yhteydessä niiden tehoja on samalla korotettu. Loviisan yksiköiden teho oli niiden valmistuttua 440 megawattia (MW) ja Olkiluodon yksi- köiden 660 MW. Tehonkorotusten jälkeen Loviisan ydinvoimalaitoksen teho on 2 x 488 MW ja Olkiluo- don 2 x 860 MW. Eduskunta hyväksyi toukokuussa 2002 periaatepää-28 töksen uuden ydinvoimalaitosyksikön rakentamiseksi Suomeen. Periaatepäätöstä hakenut TVO päätti kilpailu- tuksen jälkeen valita saksalais-ranskalaisen EPR-tyyppi- sen reaktorilaitoksen rakennettavaksi Olkiluotoon. Uusi yksikkö eli Olkiluoto 3 on 1600 MW:n painevesireaktori. Rakennustyöt aloitettiin keväällä 2005 ja laitos valmistuu vuosikymmenen taitteessa. Olkiluoto Kapasiteetti 1720 MW (OL 1+2) Rakenteilla 1600 MW (OL 3) Suomen ydinvoimalaitokset. Sähkön tuotanto alkoi 1979 Fortumin omistamassa Loviisan voimalaitoksessa on kaksi alun perin Neuvostoliitosta tilattua pai- Loviisa nevesireaktoria. TVO:n Olkiluodon ydinvoimalai- Kapasiteetti 976 MW (Lo 1+2) toksessa Eurajoella on toiminnassa kaksi ydinvoi- Sähkön tuotanto alkoi 1977 malaitosyksikköä, jotka ovat ruotsalaisvalmisteisia kiehutusvesireaktoreita. Olkiluoto 3 on rakenteilla.
  • 5.4 Uraani kulkee kalliosta kallioonPolttoaineeseen tarvittava uraani louhitaan kallioperästä. Suomessa käytetty uraani onperäisin pääosin Australiasta ja Kanadasta. Käytön jälkeen uraani ja siihen muodostu-neet radioaktiiviset aineet palautetaan takaisin kallioperään. Kaikki ydinvoimalaitoksel-la syntyvät jätteet kerätään talteen, luokitellaan ja varastoidaan. Loppusijoitetut jätteeteristetään kallioon moninkertaisin estein. Näin varmistetaan, ettei radioaktiivisista ai-neista ole haittaa ympäristölle pitkälläkään aikavälillä.Voimalaitoksesta poistettua käytettyä ydinpolttoainetta varastoidaan vesialtaissa erilli-sessä välivarastossa ennen loppusijoittamista. Välivarastoinnin jälkeen käytetty poltto-aine kapseloidaan ja sijoitetaan 400 - 500 metrin syvyyteen kallioperään. Biosfääri 29 ! Kallioperä !Eristämisperiaate.Polttoaineeseen tarvittava uraani louhitaan kallioperästä. Käytön jälkeen uraani ja siihen muodostuneetradioaktiiviset aineet palautetaan takaisin kallioperään. Loppusijoitetut jätteet eristetään kallioonmoninkertaisin estein.
  • 5.5. Loppusijoitus on ratkaistu Suomessa Eduskunta hyväksyi periaatepäätöksen käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoittamiseksi Olkiluotoon toukokuussa 2001. Loppusijoituksen vaatimat kustannukset ovat jo muka- na ydinsähkön hinnassa. Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksesta vastaava Posiva Oy rakentaa Olkiluotoon maan pinnalle kapselointilaitoksen vuoteen 2020 mennessä. Jäte on loppusijoitustilassa bentoniittisavikerroksen ympäröimän rauta-kuparikapselin sisällä. Kapseleiden kulje- tusta varten syvälle kallioperään louhitaan tunneliverkosto. Ajotunnelin rakentaminen aloitettiin vuonna 2004. Rakentamisen edetessä tehdään kaiken aikaa kallioperätutkimuksia. Näin varmistetaan, että valittu paikka täyttää loppusijoitukselle asetetut turvallisuuskriteerit.30 Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus. Kapseleiden kuljetusta varten syvälle kallioperään louhitaan tunneliverkosto. Rakentamisen edetessä tehdään kaiken aikaa kallioperätutkimuksia.
  • 5.6 ”Edullista perussähköä ydinvoimalla””Ydinvoima on Suomessa osoittautunut edulliseksi tavaksi tuottaa peruskuormasähköä.Etumatka muihin vaihtoehtoihin verrattuna on vain kasvanut kasvihuonekaasujen vä-hentämistoimenpiteiden, kuten päästökaupan, takia. Uraanin hinta on noussut, muttasen vaikutus ei ole merkittävä, koska polttoainekustannusten osuus sähkön tuotantokus-tannuksista ydinvoimalla on niin pieni.Ydinvoiman ja teollisuuden vastapainesähkön tuotanto ei riitä kattamaan teollisuudensähkön tarvetta edes Olkiluoto 3:n valmistumisen jälkeen. Peruskuormakapasiteettiatulisikin rakentaa sähkön kulutuksen kasvua vastaavasti.Hiililauhdelaitosten käyttöaika vähenee merkittävästi uuden ydinvoimalaitoksen val-mistumisen jälkeen, mutta niitä tarvitaan jatkossakin sähkön tuotantoon etenkinkuivina vesivuosina ja kovina pakkas-talvina. Lauhdelaitosten ylläpito käyttö-kuntoisena on sähkön saannin turvaa-misen kannalta välttämätöntä. Uuttahuippulauhdekapasiteettia on edullisim- 31min rakennettavissa uusiin yhdistetynsähkön ja lämmön tuotantolaitoksiinvarustamalla ne lauhdeosilla, jotka ovatnopeasti otettavissa sähkön tuotantoonkulutuksen noustessa. Näissä laitoksissaon mahdollista käyttää lauhdetuotan-toon myös kotimaisia polttoaineita.”Satu HelynenTutkimuspäällikkö, VTT
  • 6 SUOMEN MALLI Suomen kasvihuonekaasupäästöt ylittävät Kioton seurantajaksolla 2008-2012 sitoumuk- semme mukaisen tason vuosikeskiarvona noin 12 miljoonalla tonnilla. Tämä siitä huo- limatta, että Olkiluoto 3:n päästöjä vähentävä vaikutus on otettu huomioon. Ilman lisä- toimenpiteitä kasvu jatkuisi myös seurantajakson jälkeen. Suomen on omin päätöksin katkaistava päästöjen kasvukehitys siten, ettei vaaranneta talouskasvua ja työllisyyttä. Tässä luvussa esitetty Suomen malli on ehdotus kansalliseksi energiapoliittiseksi pää- tökseksi. Se merkitsee kaikkien keinojen samanaikaista ja tehokasta käyttöä: energian säästöä sekä uusiutuvan energian ja ydinvoiman lisäämistä. Omien toimien lisäksi on aktiivisesti hyödynnettävä niin sanottujen joustomekanismien avulla hankittavia pääs- töoikeuksia. Energiansäästön tehostamiseksi on jatkettava ja edelleen kehitettävä eri alojen energian- säästösopimuksia. Voimavaroja on suunnattava energiaa säästävän tekniikan tutkimus- ja kehitystyöhön sekä energiakatselmuksiin. Erityisesti kotitalouksien neuvontaan ja tiedotukseen on kiinnitettävä huomiota. Taajamien kaukolämpöverkkoja on järkevää laajentaa siellä, missä ne ovat kustannus- tehokkaita. Yhdistettyä lämmön ja sähkön tuotantoa voidaan hyödyntää lisää. Yhdiste-32 tyssä lämmön ja sähkön tuotannossa sekä erillisessä kaukolämmön tuotannossa on pe- rusteltua käyttää kotimaisia polttoaineita. Erityisesti puu- ja peltopolttoaineet tarjoavat merkittävän lisäpotentiaalin. Sen hyödyntäminen edellyttää turpeen käytön jatkamista puun tukipolttoaineena. Perusvoiman tuotannossa ydinvoima tarjoaa päästöttömän vaihtoehdon ja korvaa fos- siilisia polttoaineita. Päästöt vähenevät myös, kun biopolttoaineiden ja maakaasun käyt- töä lisätään erityisesti yhdistetyssä lämmön ja sähkön tuotannossa. Huoltovarmuuden ja riittävän omavaraisuuden takia on välttämätöntä säilyttää kivihiili- ja myös öljyvoima- laitokset toimintakunnossa, erityisesti huonojen vesivuosien ja kylmien talvien varalle. Tekniikan kehittymisen myötä on mahdollista että hiilidioksidipäästöt voidaan tulevai- suudessa erottaa savukaasuista. Vesivoimaa kannattaa rakentaa lisää niissä vesistöissä, jotka on jo osittain valjastettu. Tärkeätä olisi toteuttaa uusia vesialtaita, jotka mahdollistavat uudet voimalaitokset ja sähköntuotannon lisäämisen olemassa olevilla voimalaitoksilla. Nykyisin pelkästään tul- va-aikaisissa ohijuoksutuksissa menetetään lähes yksi terawattitunti energiaa vuodessa.
  • Yhdyskuntajätteiden energiahyötykäyttöä voidaan lisätä paljonkin. On tärkeää, etteikaatopaikoille kuljeteta biohajoavaa jätettä, koska syntyvät metaanipäästöt ovat moninverroin haitallisempia kasvihuonekaasuja kuin hiilidioksidi. Jätteiden energiakäytölläon suurin merkitys yhdyskuntien jätehuollolle, mutta niillä korvataan myös fossiilistenpolttoaineiden käyttöä lämmön ja sähkön tuotannossa.Tuulivoiman rakentaminen on järkevää keskittää sinne, missä on suotuisat tuuliolosuh-teet.Uudet peltobiomassat tarjoavat merkittävän lisän kotimaisten polttoaineiden käyttöön.Erityisen lupaavaa on ruokohelpin käyttö seospolttoaineena yhdistetyssä lämmön jasähkön tuotannossa. Myös biokaasujen hyötykäyttöä on kehitettävä.Liikenteessä on lisättävä asteittain biopolttonesteiden käyttöä. Suomen tavoitteena onsaavuttaa 5,75 %:n taso vuoteen 2010 mennessä.EU:n tutkimus- ja kehityspanoksia on suunnattava uusiin energiateknologioihin. Lupaa-vimpia tekniikoita ovat fuusioenergia, polttokennot ja muu vetyteknologia sekä sähkö- jahybridiajoneuvot. Suomen on edelleen varmistettava johtava asemansa biopolttoainei- 33den poltto- ja kattilatekniikan kehittämisessä. Erityisesti on keskityttävä kaasutustekno-logiaan ja paineistettuun polttoon. Samoin energiatehokkuuden sekä yhdistetyn sähkönja lämmön tuotannon innovaatioihin on kohdistettava voimavaroja.
  • Suomen malli 2025 • Päästöttömien energiamuotojen osuus lisääntyy 54 prosentista 75 prosenttiin • Kotimaisten energiamuotojen osuus kasvaa – tuonti vähenee • Hintavakaus vahvistuu • Sähkön tuotannon hiilidioksidipäästöt vähenevät alle viidesosaan kaikista Suomen päästöistä TWh 15 13 10 634 5 3 1 1 Hiili + öljy Tuonti 0 Tuulivoima Vesivoima Bioenergia Ydinenergia Kaasu -5 -4 -10 -10 Sähköntuotannon lisäykset ja vähennykset eri energialähteittäin Suomen mallin mukaan. Laskelmassa on otettu huomioon jo tehdyt investointipäätökset. Sähköntuotannon kokonaismäärä vuonna 2025 pohjautuu kauppa- ja teollisuusministeriön tekemään arvioon.
  • TWh 100 80 60 40 20 0 2005 2025 Tuonti Hiili + öljy Vesi Maakaasu Bio + jäte Tuuli 35 Ydin Turve SäästöSuomen mallin mukainen sähköntuotannon jakauma vuonna 2025.Seuraavan kahdenkymmenen vuoden aikana sähkönkulutus kasvaa Suomessa noin 20 terawattitunnilla.Tarvittavasta lisäkapasiteetista ydinvoima kattaisi noin puolet ja toinen puoli lisäsähköstä tuotettaisiinbioenergialla, maakaasulla sekä vesi- ja tuulivoimalla.
  • 36