BCMYX Z                              BCMYX ZBCMYX Z                    BCMYX Z
Jyrki Helin                             EDUNVALVONNAN ETUJOUKKO                                        Luottamusmiesraport...
SISÄLLYS              Tiivistelmä ...........................................................................................
8 Henkilökohtaista ..........................................................................................................
TIIVISTELMÄ              SAK:n jäsenistöstä erilaisissa ammat-      kuuluvansa työväenluokkaan; selvästi useam-           ...
pänä on halu tukea ay-liikkeen tavoitteita yh-        työpaikkansa asioihin on vähentynyt           teiskunnassa. Ay-liikk...
nyt koko 1990-luvun ensi sijassa työn-      työnantajien vakuuttamista selkeiden neuvotte-              antajan aloitteell...
1          JOHDANTO           Tämä ammattiyhdistysliikkeen luottamushenki-                   tiosastossa, paikallisjärjest...
– toista ääripäätä kuvaavaan ”kehit-                  ja poiminnassa painotettiin sukupuolen mukais-                tymätt...
Luottamusmiehet SAK:n                                                     Luottamustehtävät, prosenttia           järjestö...
Vuonna 2000 listalla oli neljä kohtaa:                 si työpaikkojen pilkkomisen myötä supistunut              - pääluot...
2          TÄLLAINEN ON SAK:LAINEN LUOTTAMUSMIES           Luottamusmiesten määrä ja osuus jäsenistöstä         mukaan amm...
luottamusmiesverkon harventumista              sekä osin myös luottamustehtävissä              olevien muuta jäsenkuntaa p...
Järjestäytyminen työpaikalla (%)           Järjestäytyminen työpaikalla (%)           12 Näiden kaikkein pienimpien työpai...
Samaan aikaan on alle 30 hengen työ-       kaikkein suurimmissa, yli 500 hengen yrityksis-              paikoilla työskent...
Onko työpaikalla luottamusmies tai vastaava? (%)           Minkä kokoisilla työpaikoilla töissä (%)                       ...
Luottamusmiehen                                         nyt perinne, jossa naiset valitsevat edustajik-              kokov...
Luottamustehtävien jakautuminen           sukupuolen mukaan vuosina 1995 ja 2000 (%)           Naisten osuus ay-liikkeen l...
Luottamustehtävien jakautuminen iän mukaan              vuosina 1995 ja 2000 (%)              Luottamustehtävissä olevat i...
Luottamustehtävien jakautuminen aloittain vuosina 1995 ja 2000 (%)              Luottamustehtäviä on vuonna 2000 enem-    ...
SAK:laisten ammatillinen koulutus (%)              so on parantunut vuoden 1990                          vailla on peräti ...
saadussa koulutuksessa: vuonna 2000 peräti 17                    ta työssään suurempi osa kuin jäsenis-           prosentt...
Osallistuminen ay-liikkeen koulutukseen vuosina 1995 ja 2000 (%)                                                          ...
Käyttää työssään atk-tekniikkaan perustuvia laitteita (%)              Kehittymättömän työpaikan (ks. seuraava           r...
Luokkasamaistuminen (%)              Luottamusmies katsoo kuuluvansa (%)              26 - Edunvalvonnan etujoukko003_130h...
poistettu aineistosta. 21 Kehittyvän työpaikan                     tia, kaikista luottamusmiehistä. Miesluot-           mu...
osuuksia. Näin kehittymättömillä työpai-               koina pidetään suurimpia, yli 200 ja yli 500              koilla on...
kehittyville pienille työpaikoille valitaan luot-                  kehittyviin ja kehittymättömiin:           tamusmies, j...
pyynnön kohde on kaikilla työpai-         vä asia on hoitaa yksittäisen työntekijän on-                  koilla liitto, mu...
3          LUOTTAMUSMIES JA TYÖNANTAJA           Työantajilla on työntekijöiden kohtelussa          palvelualoilla ja vähi...
Työpaikan johdon asenteita työnteki-        tyksen suunta ole kovin positiivinen 90-luvun              jöitä kohtaan leima...
Suhtautuminen työpaikan johtoon (%)           Työpaikkatyyppi                   Yhteiset             Osittain    Ei yhteis...
Neuvottelusuhteet työnantajan edustajiin työpaikalla (aloittain, %)                                                Teollis...
Neuvottelusuhteet työpaikalla (%)                                               Edunvalvonnan etujoukko - 35003_130hax1338...
Neuvotteluyhteys työnantajan edustajaan (%)              Henkilöstön edustus työpaikalla johto-ryhmässä,              hall...
Edunvalvonnan etujoukko
Edunvalvonnan etujoukko
Edunvalvonnan etujoukko
Edunvalvonnan etujoukko
Edunvalvonnan etujoukko
Edunvalvonnan etujoukko
Edunvalvonnan etujoukko
Edunvalvonnan etujoukko
Edunvalvonnan etujoukko
Edunvalvonnan etujoukko
Edunvalvonnan etujoukko
Edunvalvonnan etujoukko
Edunvalvonnan etujoukko
Edunvalvonnan etujoukko
Edunvalvonnan etujoukko
Edunvalvonnan etujoukko
Edunvalvonnan etujoukko
Edunvalvonnan etujoukko
Edunvalvonnan etujoukko
Edunvalvonnan etujoukko
Edunvalvonnan etujoukko
Edunvalvonnan etujoukko
Edunvalvonnan etujoukko
Edunvalvonnan etujoukko
Edunvalvonnan etujoukko
Edunvalvonnan etujoukko
Edunvalvonnan etujoukko
Edunvalvonnan etujoukko
Edunvalvonnan etujoukko
Edunvalvonnan etujoukko
Edunvalvonnan etujoukko
Edunvalvonnan etujoukko
Edunvalvonnan etujoukko
Edunvalvonnan etujoukko
Edunvalvonnan etujoukko
Edunvalvonnan etujoukko
Edunvalvonnan etujoukko
Edunvalvonnan etujoukko
Edunvalvonnan etujoukko
Edunvalvonnan etujoukko
Edunvalvonnan etujoukko
Edunvalvonnan etujoukko
Edunvalvonnan etujoukko
Edunvalvonnan etujoukko
Edunvalvonnan etujoukko
Edunvalvonnan etujoukko
Edunvalvonnan etujoukko
Edunvalvonnan etujoukko
Edunvalvonnan etujoukko
Edunvalvonnan etujoukko
Edunvalvonnan etujoukko
Edunvalvonnan etujoukko
Edunvalvonnan etujoukko
Edunvalvonnan etujoukko
Edunvalvonnan etujoukko
Edunvalvonnan etujoukko
Edunvalvonnan etujoukko
Edunvalvonnan etujoukko
Edunvalvonnan etujoukko
Edunvalvonnan etujoukko
Edunvalvonnan etujoukko
Edunvalvonnan etujoukko
Edunvalvonnan etujoukko
Edunvalvonnan etujoukko
Edunvalvonnan etujoukko
Edunvalvonnan etujoukko
Edunvalvonnan etujoukko
Edunvalvonnan etujoukko
Edunvalvonnan etujoukko
Edunvalvonnan etujoukko
Edunvalvonnan etujoukko
Edunvalvonnan etujoukko
Edunvalvonnan etujoukko
Edunvalvonnan etujoukko
Edunvalvonnan etujoukko
Edunvalvonnan etujoukko
Edunvalvonnan etujoukko
Edunvalvonnan etujoukko
Edunvalvonnan etujoukko
Edunvalvonnan etujoukko
Edunvalvonnan etujoukko
Edunvalvonnan etujoukko
Edunvalvonnan etujoukko
Edunvalvonnan etujoukko
Edunvalvonnan etujoukko
Edunvalvonnan etujoukko
Edunvalvonnan etujoukko
Edunvalvonnan etujoukko
Edunvalvonnan etujoukko
Edunvalvonnan etujoukko
Edunvalvonnan etujoukko
Edunvalvonnan etujoukko
Edunvalvonnan etujoukko
Edunvalvonnan etujoukko
Edunvalvonnan etujoukko
Upcoming SlideShare
Loading in...5
×

Edunvalvonnan etujoukko

459

Published on

SAK:n järjestötutkimus 2000. Luottamusmiesraportti

Jäsentutkimuksen III osaraportissa paneudutaan SAK:laisen liikkeen luottamushenkilöstöön. Jyrki Helin.

Published in: News & Politics
0 Comments
0 Likes
Statistics
Notes
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

No Downloads
Views
Total Views
459
On Slideshare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
1
Actions
Shares
0
Downloads
2
Comments
0
Likes
0
Embeds 0
No embeds

No notes for slide

Edunvalvonnan etujoukko

  1. 1. BCMYX Z BCMYX ZBCMYX Z BCMYX Z
  2. 2. Jyrki Helin EDUNVALVONNAN ETUJOUKKO Luottamusmiesraportti SAK:n järjestötutkimus 2000 Edunvalvonnan etujoukko - 3003_130hax13384.p65 3 07.05.01, 9:04
  3. 3. SISÄLLYS Tiivistelmä ............................................................................................................................... 6 1 Johdanto ............................................................................................................................. 9 Katsaus aineistoon ........................................................................................................................ 9 Luottamusmiehet järjestötutkimuksissa ................................................................................ 11 2 Tällainen on SAK:lainen luottamusmies ..................................................................... 13 Järjestäytyminen kasvussa - luottamusmiesjärjestelmä heikentynyt ........................... 14 Luottamusmiehen kokovartalokuvaa .................................................................................... 18 Luottamusmiesprofiileja ........................................................................................................... 25 3 Luottamusmies ja työnantaja ........................................................................................ 31 4 Luottamusmiesnäkemys ammattiyhdistysliikkeestä ................................................. 38 5 Luottamusmies ja liitto .................................................................................................. 47 6 Luottamusmies ja työ ..................................................................................................... 56 7 Luottamusmiehen toiminta ............................................................................................ 62 Ammattiosasto luottamusmiehen tukena ............................................................................. 69 Luottamusmiestoiminnan arkipäivää .................................................................................... 74 Luottamusmies ja paikallinen sopiminen .............................................................................. 81 Kokemuksia muista henkilöstöryhmistä ............................................................................... 86 4 - Edunvalvonnan etujoukko003_130hax13384.p65 4 07.05.01, 9:04
  4. 4. 8 Henkilökohtaista .............................................................................................................. 88 Tulevaisuuden usko, vapaa-aika ja perhe ............................................................................ 88 Luottamusmieheksi valikoituminen ....................................................................................... 89 9 Hyvät kehittämisnäkymät ............................................................................................. 96 Monenlaisia työnantajia ........................................................................................................... 96 Kiireisintä kattavuuden parantaminen ................................................................................. 98 Sopimukset todeksi vaikeilla työpaikoilla ........................................................................... 99 Yhä parempiin käytäntöihin kehittyneillä työpaikoilla ................................................. 100 Liittojen ja SAK:n panosta vahvistetaan ............................................................................ 102 Normien kehittämistä .............................................................................................................. 102 Tulevaisuus omissa käsissämme ........................................................................................... 104 10 Lähteet ............................................................................................................................ 105 Kyselytutkimusaineistot ......................................................................................................... 105 Haastattelut ................................................................................................................................ 105 Kirjallisuus ................................................................................................................................. 105 Liite 1: Taulukoita ............................................................................................................. 107 Liite 2: Kyselytutkimuslomake ........................................................................................ 115 Liite 3: Haastattelujen runko ........................................................................................... 127 Edunvalvonnan etujoukko - 5003_130hax13384.p65 5 07.05.01, 9:04
  5. 5. TIIVISTELMÄ SAK:n jäsenistöstä erilaisissa ammat- kuuluvansa työväenluokkaan; selvästi useam- tiyhdistysliikkeen luottamustehtävissä pi kuin jäsenistöstä keskimäärin. on kahdeksan prosenttia eli noin 90 Työnantajilla on Suomessa työntekijöiden 000 henkeä. Heistä luottamusmiesteh- kohtelussa monentasoisia käytäntöjä. Parhaat tävissä on runsas 30 000, työsuojelu- suomalaiset työyhteisöt yltävät maailman hui- tehtävissä noin 30 000 ja loput vara- pulle kaikilla mittareilla mitattuna, mutta huo- luottamusmiehinä tai ammattiosasto- noimmissa, kehittymättömissä työyhteisöissä ei jen, paikallisjärjestöjen tai yhteistoi- toteudu edes työehtosopimusten (TES) ja laki- mintaelinten erilaisissa tehtävissä. en määräämä vähimmäistaso. Näin eri työpai- Luottamusmiesten määrä ja osuus jä- koissa on luottamusmiehillä erilaiset tehtävät. senistöstä on pysytellyt suunnilleen Kehittymättömillä työpaikoilla joudutaan kes- samalla tasolla parikymmentä vuotta. kittymään yksittäisten työntekijöiden ongelma- Luottamusmiesjärjestelmän katta- tilanteiden hoitoon ja TES-valvontaan, kun taas vuus on sen sijaan heikentynyt, koska kehittyvillä työpaikoilla luottamusmiehet pa- työpaikat ovat pienentyneet eikä pie- neutuvat ensisijaisesti töiden ja toimintojen nille työpaikoille läheskään aina saa- kehittämiseen työpaikalla. da luottamusmiestä. Järjestäytyminen Luottamusmiesten mielestä johto suhtautuu ammattiliittoon on luottamusmiesten entistä huonommin työntekijöiden kehitysmah- kokemuksen mukaan useammalla työ- dollisuuksiin työyhteisöissään, henkilöstön ar- paikalla kasvussa kuin vähenemässä; vostukseen sekä keskinäiseen luottamukseen kolmella neljäsosalla työpaikoista jär- työpaikalla. Parhaat suhteet työpaikoilla on jestäytyminen on pysynyt ennallaan. välittömään työnjohtoon, ja ylipäätänsä suhteet Luottamustehtäviä ammattiyhdis- ovat parhaat julkisella alalla. Neuvottelutoimin- tysliikkeessä hoitaa useammin mies ta on puolestaan aktiivisinta yksityisillä aloil- kuin nainen, vaikka jäsenkunnassa la. Hieman yli puolella työpaikoista on henki- määrät ovat lähes tasan. Luottamus- löstöedustusta hallintoelimissä, ja näin tärkein tehtäviä hoitavien keski-ikä on 45 saavutettu hyöty on parantunut tiedonkulku ja vuotta; pari vuotta enemmän kuin jä- henkilöstön kuuleminen. senistön keskimäärin. Luottamusmies- Ammattiyhdistysliikkeen luottamustehtävis- ten ammatillinen ja ammattiyhdistys- sä olevat ovat vahvasti ammattiyhdistysmyön- tietämyksen taso on kasvanut enem- teisiä ja sekä ay-liikkeen toimintaan että tavoit- män kuin muun jäsenistön. Samoin teisiin sitoutuneita henkilöitä. Heidän suhdet- luottamushenkilöstön atk:n käyttö on taan ay-liikkeeseen ei kuvaa välineellisyys — yleistynyt nopeammin kuin jäsenistön henkilökohtaisen edun hakeminen — vaan ak- keskimäärin, ja luottamusmiesten tiivinen vaikuttaminen ja osallistuminen. Luot- enemmistölle atk-laitteet ovat arki- tamusmiehistä kahdella kolmasosalla jäsenyy- päivää. Luottamusmiesten luokka- den syy on palkansaajien etujen puolustaminen, samaistuminen on selkeää, sillä kolme ja sen jälkeen tärkein syy on halu osallistua neljästä luottamusmiehestä katsoo työolojen kehittämiseen. Kolmanneksi tärkeim- 6 - Edunvalvonnan etujoukko003_130hax13384.p65 6 07.05.01, 9:04
  6. 6. pänä on halu tukea ay-liikkeen tavoitteita yh- työpaikkansa asioihin on vähentynyt teiskunnassa. Ay-liikkeen tehtävistä tärkein on viiden vuoden takaiseen aikaan verrat- työttömyysturvan puolustaminen. Luottamus- tuna. miehet pitävät ammattiosastoja tärkeinä, eivät- Työntekijät odottavat työltään py- kä he halua vähätellä niiden asemaa myöskään syvyyttä. Toiseksi tärkein asia on palk- päivittäisessä edunvalvonnassa. Luottamusmie- ka. Työn mielenkiintoisuuden merkitys het tukevat kollektiivista sopimusjärjestelmää on takavuosikymmenistä heikentynyt. individualismin sijasta, ja liitolta odotetaankin Luottamusmiehet voivat vaikuttaa nimenomaan sopimusturvaa. Luottamusmiesten työtään koskeviin asioihin rivijäseniä mielestä palkan ja työajan perusteet tulee hoi- enemmän. Henkilökohtaiseen työhön taa kattavilla valtakunnallisilla sopimuksilla. vaikuttavissa asioissa erot ovat pieniä, Niiden päälle tulevia parannuksia voidaan mutta erot ovat selvästi laajempia luot- kehitellä paikallisesti. tamusmiehen toimintakenttää sivuavis- Luottamusmiesten näkemys omasta liitostaan sa asioissa, kuten työmenetelmiin tai ja sen onnistumisesta työmarkkinapoliittisten laitehankintoihin liittyvissä asioissa. tehtävien hoitamisessa on positiivinen — posi- Luottamusmiehiä työllistää eniten tiivisempi kuin jäsenistön näkemys keskimää- yksittäisen työntekijän ongelmatilan- rin. Luottamusmiesten mielestä liitto on onnis- teiden selvittäminen. Seuraavaksi eni- tunut huonoiten toiminnassaan osa- ja määrä- ten heitä työllistää töiden ja toiminto- aikaistamista vastaan sekä työllisyyden turvaa- jen kehittäminen työpaikalla. Töiden misessa. Liiton puoleen on kääntynyt ongelma- sujuvuutta, uusia koneita ja laitteita ja tilanteissa luottamusmiesten enemmistö, ja vastaavia asioita koskeviin neuvotte- lähes 90 prosenttia heistä on tyytyväisiä saa- luihin osallistuukin neljännes luotta- maansa asiantuntijapalveluun. musmiehistä kuukausittain, yleisim- Liiton jäsenpalvelujen kehittämisessä tärkeim- min teollisuudessa. piä ovat työttömyyskassapalvelut ja heti niiden Liitto on tärkein taho, josta yli 80 jälkeen liiton neuvonta- ja asiantuntijapalvelut prosenttia luottamusmiehistä odottaa sekä ay-koulutus. Niinpä liittojen tarjonta vas- saavansa tukea edunvalvonnan ongel- taa varsin hyvin luottamusmiesten odotuksia. matilanteissa. Lähes 40 prosentilla Sen sijaan jäsenistön odotukset eivät täysin täy- luottamusmiehistä on työpaikalla ty, koska jäsenet odottavat myös mahdollisuuk- tukenaan ammattiosasto, työhuone- sia ammatilliseen jatko- ja täydennyskoulutuk- kunta tai työpaikan edunvalvontaryh- seen. Näissä liitto ja SAK voivat toimia aloitteel- mä. Kahdella kolmesta luottamusmie- lisina etu- ja painostusjärjestöinä. hestä on ammattiosaston järjestämää Lähes puolella työpaikoista on tehty luotta- luottamusmiesten yhteistoimintaa. musmiehen toiminnan laajuuteen vaikuttavia Luottamusmiehet ovat rivijäseniä muutoksia, ja kolme neljäsosaa näistä työ- useammin sitä mieltä, että työpaikan paikoista on supistanut luottamusmiehensä toi- työntekijät muodostavat luottamus- mintakenttää. Luottamusmiehet ovat kiinnostu- miehiä tukevan yhtenäisen joukon ai- neita työpaikkansa asioista ja kehittyvillä työ- nakin joissakin tapauksissa. Luotta- paikoilla luottamusmiehen keskeinen tehtävä musmiehet katsovat yleensä selviävän- onkin työpaikan toimintojen kehittämiseen sä varsin hyvin luottamusmiestoimen osallistuminen. eri osa-alueiden neuvottelutilanteista. Sen sijaan tavallisen työntekijän kiinnostus Paikallinen sopiminen on lisäänty- Edunvalvonnan etujoukko - 7003_130hax13384.p65 7 07.05.01, 9:04
  7. 7. nyt koko 1990-luvun ensi sijassa työn- työnantajien vakuuttamista selkeiden neuvotte- antajan aloitteellisuuden ansiosta, lusuhteiden eduista. Jos luottamusmiestä ei saa- mutta vuosikymmenen lopulla myös da valittua, tulisi edes liiton tiedotus saada le- työntekijöiden aloitteellisuus on li- viämään pienimmillekin järjestäytymisalan työ- sääntynyt. Sen sijaan tiedonsaanti paikoille. Kun luottamusmies on saatu valituk- työnantajalta paikallisen sopimisen si, ei häntä saa unohtaa vaan häntä on rohkais- asioissa on taantunut. Vain noin 40 tava tehtävässään ja avattava hänelle uusia prosenttia luottamusmiehistä tuntee kiinnostavia mahdollisuuksia. Perehdyttäminen olevansa tasaveroinen neuvottelutilan- olennaisimpaan luottamusmiehen tehtävissä teissa työnantajan kanssa. Työpaikan voidaan tehdä myös helpoin ja viihdyttävin muista henkilöstöryhmistä STTK:laiset muodoin. Työehtosopimukset tulee tehdä niin ovat läheisempiä kuin akavalaiset. selkeiksi, että uusikin luottamusmies saa niistä Luottamusmiesasemaan katsomatta kertalukemisella selvää. SAK:laisia palkkatyöntekijöitä yhdis- Kehittymättömillä työpaikoilla, joissa laeil- tävät samanlaiset asiat elämässä, tär- la ja sopimuksilla sovittujen vähimmäisehtojen keimpinä kotielämä ja harrastukset, toteutuminen ei ole itsestäänselvyys, tarvitaan mutta 2000-luvulle tultaessa enää vä- koko ay-organisaation tukea käytäntöjen pa- hemmän työ. Nykyisistä luottamus- rantamiseksi. Erityisesti tällaisilla työpaikoilla miehistä hieman yli puolet jatkaa teh- työehtosopimuksen selkokielisyys ja ymmärret- tävässään varmasti ja tehtävänsä on tävyys sekä yhä paraneva normitaso ovat arvos- päättänyt jättää kuusi prosenttia; loput saan. Näillä työpaikoilla liitoilta odotetaan vielä miettivät suhtautumistaan. hyvin perinteistä edunvalvontaa. Parasta luottamusmiestehtävässä on Kehittyneillä työpaikoilla tarvitaan yhteisöl- työtovereiden tuki ja tunnustus ja sen lisiä, tasa-arvoisia kehittämistoimia sekä ajan jälkeen se, että saa asioita eteenpäin. tasalla olevaa tietoa ja keskustelumahdollisuuk- Kolmanneksi paras asia on liiton tuki. sia työelämän muutossuunnista kehittyneissä Myös sitä arvostetaan, että luottamus- maissa. Näillä työpaikoilla tarvitaan myös luot- miestehtävä on näköalapaikka työelä- tamusmiesten keskinäistä yhteistoimintaa ja mään ja yhteiskuntaan. Raskainta pitkälle eriytynyttä ay-koulutusta tuotanto- ja luottamusmiestehtävässä on toisaalta jakokysymyksistä sekä nykyistä vahvempaa työnantajan kielteinen suhtautuminen neuvotteluasemaa ennen muuta työn ulkoista- ja toisaalta työtovereiden ajoittainen mis- ja verkostoitumisasioissa. Yritysten kan- välinpitämättömyys edunvalvonta- sainvälistyminen merkitsee henkilöstön konser- asioissa. niyhteistyön ulottamista usein maailman- Luottamusmiehet kokevat asemansa laajuiseksi. työmarkkinoilla turvatummaksi kuin Kaikilla työpaikoilla tarvitaan nykyistä laa- jäsenet keskimäärin. jempia oikeuksia työntekijöille ja isännänvallan Luottamusmiesjärjestelmän voimis- rajoittamista. Esimerkiksi kehittyneet työnjoh- tamiseksi tarvitaan eri tilanteisiin eri- tokäytännöt tarkoittavat sitä, että työnantaja laisia täsmätoimia. Pienten työpaikko- käytännössä luopuu työn johto- ja valvontaoi- jen luottamusmiesjärjestelmän laajen- keudestaan. Perinteinen direktio-oikeus edustaa taminen vaatii ammattiosastojen ja menneen aikakauden ajattelua, ja sen uudista- liittojen tuntuvaa organisointitukea, mistarve on ilmeinen. työntekijöiden rohkaisua ja myös 8 - Edunvalvonnan etujoukko003_130hax13384.p65 8 07.05.01, 9:04
  8. 8. 1 JOHDANTO Tämä ammattiyhdistysliikkeen luottamushenki- tiosastossa, paikallisjärjestössä, yhteis- löstöön paneutuva raportti on SAK:n järjestötut- toimintaelimissä ja vastaavissa 498 kimus 2000:n osaraportti. Aikaisemmin on il- henkeä. Varsinaisen luottamusmies- mestynyt samaan aineistoon perustuva Erkki joukon pienuus ei tee mahdolliseksi Laukkasen kirjoittama Muutoksen tekijät kovin pitkälle meneviä jakoja, jotta -perusraportti ja Marja Erkkilän Erilaisuus edustavuus säilyy. Vastaajajoukon pie- arjessa —raportti SAK:laisista naisista ja mie- nuuden vuoksi on myös käytetty pal- histä. Kyselytutkimusaineiston pohjalta on myös jon jakoa perinteisiin sektoreihin: jul- kirjoitettu SAK:n eri jäsenliitoissa liittokohtaisia kinen ala, yksityiset palvelut ja teolli- 2 raportteja, ja tätä kirjoitettaessa kehitteillä on suus. Kyselyyn vastasi julkisen alan raportti nuorisosta. Jyrki Helin on aiemmin, elo- jäsenistöstä ja luottamusmiehistä sa- kuussa 2000, selvitellyt ammattiyhdistysliikkeen man verran eli 23 prosenttia. Sen si- rakenteita samaan kokonaisuuteen liittyvällä jaan yksityisten palvelualojen jäsenis- raportilla Sukupolvet vaihtuvat — SAK:laisen töstä vastasi 31 prosenttia, mutta luot- ammattiyhdistysliikkeen jäsen- ja järjestöraken- tamusmiesvastaajien osuus oli vain 21 teen muutoksia 1980-luvun alusta vuoteen 2010. prosenttia. Teollisuudessa puolestaan jäsenvastaajien suhteellinen osuus oli Katsaus aineistoon 46 prosenttia mutta luottamusmiesten Kyselytutkimusaineiston keräsi SAK:n toimek- 56, siis kymmenen prosenttiyksikköä siannosta Tilastokeskus tammi—maaliskuussa suurempi. Tämä johtuu teollisuuden vuonna 2000. Kyselyn otos oli 16 255 SAK:n kattavammasta luottamusmiesjärjes- liittojen jäsenrekistereistä satunnaisesti poimit- telmästä. Tässä tutkimuksessa juuri tuo tua vastaajaa. Vastauksia saatiin 9 948, joten seikka painottaa luottamusmiesvasta- vastausprosentti oli 61, mitä voidaan pitää uksia teollisuudelle tyypilliseen suun- hyvänä postikyselyn vastausasteena. Aineisto taan silloin, kun luottamusmiehet edustaa hyvin SAK:laisen ammattiyhdistys- esiintyvät yhtenä joukkona ja heitä liikkeen jäsenrakennetta sukupuolen ja alan verrataan esimerkiksi jäseniin. Ala-, mukaan, mutta iän mukaan ovat alle 35- sukupuoli- ja ikämuuttujien lisäksi vuotiaat aliedustettuna ja yli 45-vuotiaat yli- muodostettiin työpaikan sisäisiä suh- edustettuna. 1 teita kuvaava muuttuja, jossa työpai- Tämän raportin kannalta keskeisessä varsi- kat jaettiin kolmeen joukkoon: naisessa pää- tai muussa luottamusmiesasemas- sa oli vastaajista 2,8 prosenttia, 291 henkeä, - ”kehittyviin”, joissa työpaikan joh- työsuojeluvaltuutettuna ja -asiamiehenä 276 to arvostaa työntekijöitä paljon tai henkeä ja muissa luottamustehtävissä ammat- melko paljon 1 Ks. tarkemmin Laukkanen Erkki: Muutoksen tekijät, SAK:n järjestötutkimus 2000 perusraportti, Jyväskylä 2001 s.14-17 ja 84 2 Sektorijaon muodostamisessa ks. Laukkanen 2001 s.15 ja 85 Edunvalvonnan etujoukko - 9003_130hax13384.p65 9 07.05.01, 9:04
  9. 9. – toista ääripäätä kuvaavaan ”kehit- ja poiminnassa painotettiin sukupuolen mukais- tymättömiin”, joissa arvostusta ei ta ja alueellista edustavuutta sekä kullekin lii- ollut lainkaan tolle tyypillistä sopimusalaa. Viisi haastatelluis- ta oli samoilta työpaikoilta, joissa oli vuonna – näiden ”väliryhmään”, jossa arvos- 1997 tehty yksityiskohtainen luottamusmies- ja tusta oli jonkin verran. työnantajahaastattelu osana paikallisen sopi- 4 misen tutkimusprojektia. Nyt haastateltujen Näin meneteltiin, jotta saataisiin esille luottamusmiesten iän keskiarvo oli 41 vuotta — luottamusmiesten erilaisesta toimin- nuorimman ikä oli 30 ja vanhimman 52 vuot- taympäristöstä nousevat erilaiset ta. Haastatelluista naisia oli viisi ja miehiä kah- tehtävät. 3 deksan, yksityisiltä palvelualoilta oli yksi, jul- Postikyselyn lisäksi on tämän tut- kiselta alalta kolme ja teollisuudesta kahdeksan kimuksen aineistona muuta tutkimus- haastateltua. Haastattelut ovat litteroituna ta (ks. lähteet) sekä kahdentoista pie- SAK:n työympäristöosastolla. nen työpaikan luottamusmiehen ja yhden ilman luottamusmiestä toimi- van työpaikan henkilöstön edustajan *** haastattelut. Ne tehtiin joulukuussa Paikallista sopimista ja luottamusmiehen ase- vuonna 2000 puhelimitse. Haastatte- man muutoksia on vuosituhannen vaihteessa luilla haluttiin erityisesti selvittää alle tutkittu monipuolisesti Työsuojelurahaston tu- 20 hengen työpaikkojen luottamus- ella ja työmarkkinajärjestöjen aloitteesta. Turun miesten asemaa, toimintaa ja odotuk- yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa on Heikki sia tarkemmin kuin mihin postikysely Uhmavaara paneutunut luottamusmiehen ase- antaa mahdollisuuksia. Syynä tähän man muutoksiin organisaatiokulttuurin näkö- 5 pienten työpaikkojen erityiskohteluun kulmasta , Jyväskylän yliopistossa on Kaj Ilmo- on se, että työpaikkojen koot pienene- sen johdolla paneuduttu monipuolisesti työpai- vät jatkuvasti, pienten työpaikkojen kan osapuolten välisen luottamuksen merkityk- määrä kasvaa ja luottamusmiesverkko seen6 ja Sakari Timonen on paneutunut muu- harvenee, koska pienille työpaikoille ei taman työpaikan tiimiytyneisiin käytäntöihin7. useimmiten ole valittu luottamusmies- Samalla aihealueella on liikkunut myös vuon- tä. Haastateltavat poimittiin luotta- na 1998 julkaistu SAK:n paikallisen sopimisen 8 musmiestutkimukseen mukaan ilmoit- projektin raportti laajalla aineistoillaan. tautuneiden liittojen jäsenrekisteristä 3 Muuttujan muodostamisesta ks tarkemmin jakso “Luottamusmiesprofiileja” s. 25 4 Tuloksista ks. Helin, Jyrki: Isäntävaltaa ja vuoropuhelua. Paikallinen sopiminen Suomen työpaikoilla. Jyväskylä 1998. 5 Uhmavaara, Heikki - Kairinen, Martti - Niemelä, Jukka: Paikallinen sopiminen työelämässä. Hyötyyn ja luottamukseen perustuvaa muutosten hallintaa. Turku 2000, erit. sivut 104 - 114 6 Ilmonen, Kaj - Jokivuori, Pertti - Kevätsalo, Kimmo - Juuti, Pauli: Luottamus ja paikallinen sopiminen, Jyväskylä 2000 7 Timonen, Sakari: Paikallisen sopimisen käänne. Helsinki 2000 8 Helin, Jyrki: Isäntävaltaa ja vuoropuhelua. Paikallinen sopiminen Suomen työpaikoilla. Jyväskylä 1998. 10 - Edunvalvonnan etujoukko003_130hax13384.p65 10 07.05.01, 9:04
  10. 10. Luottamusmiehet SAK:n Luottamustehtävät, prosenttia järjestötutkimuksissa 1984 1990 SAK:n kyselytutkimuksina toteutettujen järjes- Luottamusmies 5 4 tötutkimusten mukaan luottamusmiestehtäviä Työsuojeluvaltuutettu vuonna 1984 oli 5 prosentilla jäsenistä ja vuon- tai -asiamies 5 5 na 1990 noin 4 prosentilla. Luvut ovat suurem- pia kuin vastaavilla tutkimuksilla vuoden 1995 Luottamustehtävien määrää (”nyt” ja jälkeen saadut. Onko luottamusmiesten määrä ”aikaisemmin”) kysyttiin vuosina 1984 romahtanut? Ei ole, vaan todennäköisimmin ja 1990 seitsenkohtaisella luettelolla9: luottamusmiesten absoluuttinen määrä (kaikki - työhuonekunta tai vastaava ”luottamusmieslajit” yhteenlaskettuna) ja suh- työpaikkajärjestö teellinen osuus jäsenistöstä on koko 1990-luvun - luottamusmies tai pysynyt suunnilleen ennallaan. Osaselitys eri pääluottamusmies tutkimuksissa esiintyville erisuuruisille luvuil- - työsuojeluvaltuutettu tai le on tutkimusten muuttunut luottamusmiesteh- työsuojeluasiamies tävää koskeva kysymys (alla kuvattuna). Vuo- - ammattiosasto sina 1984 ja 1990 kysyttiin huomattavan eritel- - yhteistoiminta-, yritysdemokratia- lysti luottamustehtäviä, esimerkiksi työpaikka- tai virastodemokratiaelin organisaatiossa. Tämä on tehnyt helpoksi tun- - ammatillinen paikallisjärjestö, nistaa oma tehtävä esim. työhuonekunnassa, ja piirijärjestö tai aluejärjestö näin vastaajien määrä ja suhteellinen osuus on - liiton tai SAK:n hallintoelin. kasvanut. Näiden vuosien kysymyssarjoissa ei myöskään ollut omaa vaihtoehtoa varaluotta- Vuonna 1995 lista oli kolmekohtainen: musmiehille tai työsuojelun varavaltuutetuille. - luottamusmies tai He ovatkin oletettavasti vastanneet luottamus- pääluottamusmies (varsinainen) mies- tai työsuojeluhenkilöstökohtaan, ja myös - työsuojeluvaltuutettu tai siksi vastausten suhteellinen prosenttiosuus on asiamies (varsinainen) kasvanut. Niinpä vuosien 1984 ja 1990 luotta- - muu luottamustehtävä (esim. vara- musmiestehtävien prosenttiosuudet ovat keske- luottamusmies, tehtävä yhteistoi- nään vertailukelpoisia — lievää laskua, yksi mintaelimessä, ammattiosastossa, prosentti — mutta ne eivät ole vertailukelpoisia paikallisjärjestössä, hallintoneuvos- vuosien 1995 (3,1 prosenttia, pyöristettynä 3) ja tossa jne.). 2000 (2,9 prosenttia, pyöristettynä 3) lukujen kanssa, jotka puolestaan ovat vertailukelpoisia keskenään. 9 Kehälinna Heikki, Melin Harri: Tarpeista toimintaan, SAK: järjestötutkimusprojekti, Helsinki 1985 s. 24 ja liite 1; Helin Jyrki, Erkkilä Marja, Mustalammi Elina: 90-luvun palkkatyöläinen, SAK:n järjestötutkimus 1990 - toinen osaraportti, Jyväskylä 1991 s. 43-45 ja liitteenä oleva kysymyslomake Edunvalvonnan etujoukko - 11003_130hax13384.p65 11 07.05.01, 9:04
  11. 11. Vuonna 2000 listalla oli neljä kohtaa: si työpaikkojen pilkkomisen myötä supistunut - pääluottamusmies (varsinainen) osastoluottamusmiesten määrä ja työpaikka- - muu luottamusmies kuin pää- koon pienenemisen myötä vähentynyt luotta- luottamusmies (varsinainen) musmiesten määrä, kun kaikkein pienimmille - työsuojeluvaltuutettu tai -asiamies työpaikoille tunnetusti on vaikea saada luotta- (varsinainen) musmiehiä. Ilmeistä on myös se, että liittojen - muu luottamustehtävä (esim. vara- luottamusmiesrekisterit eivät kaikkina mennei- 10 luottamusmies, tehtävä yhteistoi- nä vuosikymmeninä ole olleet ajan tasalla. mintaelimessä, ammattiosastossa, Tässä tutkimuksessa luottamusmiehillä tar- paikallisjärjestössä, hallintoneuvos- koitetaan pääluottamusmiehiä ja muita luotta- tossa jne.). musmiehiä yhteenlaskettuna. Luottamushenki- löillä puolestaan tarkoitetaan kaikkia ay-luot- Kun vuoden 2000 aineistossa yhdiste- tamustehtävissä olevia, siis pääluottamusmie- tään kaksi ensimmäistä luokkaa, saa- hiä, muita luottamusmiehiä, työsuojeluvaltuu- daan vertailukelpoinen asetelma vuo- tettuja ja -asiamiehiä sekä muita luottamusteh- den 1995 tutkimuksen kanssa. täviä hoitavia henkilöitä (varaluottamusmiehet Nämä kyselytutkimuksella saadut jne.). Muilla luottamushenkilöillä (kuin luotta- luvut eivät aina ole samanlaisia kuin musmiehillä) tarkoitetaan työsuojeluvaltuutet- liittojen jäsen- ja luottamushenkilöre- tuja ja -asiamiehiä sekä muita luottamustehtä- kisteristä saatavat luvut. Luonnollisia viä ammattiosastossa, paikallisjärjestössä tai selityksiä erilaisille luvuille ovat kyse- yhteistoimintaelimissä hoitavia. lytutkimusasetelman muutoksen lisäk- 10 Helin Jyrki, Erkkilä Marja, Mustalammi Elina: 90-luvun palkkatyöläinen. Tutkimus SAK:n liittojen jäsenten yhteiskunnallisista kannanotoista ja suhteesta ammattiyhdistystoimintaa. SAK:n järjestötutkimus 1990 - toinen osaraportti. Jyväskylä 1991 s. 45; Laukkanen Erkki: Muutoksen tekijät: SAK:n järjestötutkimus 2000. Perusra- portti. Jyväskylä 2001 s. 31; Helin, Jyrki: Sukupolvet vaihtuvat. SAK:laisen ammattiyhdistysliikkeen jäsen- ja järjestörakenteen muutoksia 1980-luvun alusta vuoteen 2010. SAK:n järjestötutkimus 2000, I osaraportti, elokuu 2000 s. 5, 24 ja 54 - viimeksimainittua tutkimusta tehtäessä kävi ilmi, että rekistereihin harvoin kirjautuvat muut kuin yleissopimuksen edellyttämät luottamusmiehet, eivätkä heidänkään osalta tiedot ole aina ajan tasalla, kun vaihtuvuus on tuntuvaa. 12 - Edunvalvonnan etujoukko003_130hax13384.p65 12 07.05.01, 9:05
  12. 12. 2 TÄLLAINEN ON SAK:LAINEN LUOTTAMUSMIES Luottamusmiesten määrä ja osuus jäsenistöstä mukaan ammattiliittoon järjestäyty- ovat pysytelleet suunnilleen samalla tasolla minen on työpaikoilla kasvussa: eniten parikymmentä vuotta. Luottamusmiesjärjestel- julkisella alalla ja sitten tulevat teol- män kattavuus on sen sijaan heikentynyt, kos- lisuuden ja yksityisten palvelujen työ- ka työpaikkojen määrä on kasvanut ja työpai- paikat. kat ovat pienentyneet, jolloin pienille työpai- koille ei läheskään aina saada luottamusmies- SAK:laisen ammattiyhdistysliikkeen tä. Luottamustehtäviä ammattiyhdistysliikkees- erilaisissa luottamustehtävissä on par- sä hoitaa useammin mies kuin nainen, vaikka haillaan noin 8 prosenttia jäsenistös- jäsenkunnassa määrät ovat lähes tasan. Kaik- tä, ja tuo luku absoluuttisena lukuna 11 kien luottamustehtäviä hoitavien keski-ikä on tarkoittaa noin 90 000:tä henkilöä. 45 vuotta eli pari vuotta enemmän kuin jäse- Yhteensä erilaisia luottamustehtäviä nistön keskimäärin, mutta varsinaisten luotta- on runsaat 114 000, joten tehtävissä on musmiesten keski-ikä on sama kuin jäsenistön. jonkin verran päällekkäisyyttä. Pää- Luottamusmiesten ammatillinen ja ammat- luottamusmiehiä on noin 13 000, mui- tiyhdistystietämyksen taso on kasvanut enem- ta luottamusmiehiä noin 18 000 ja työ- män kuin muulla jäsenistöllä. Myös luottamus- suojeluvaltuutettuja ja -asiamiehiä henkilöstön atk:n käyttö on yleistynyt nopeam- noin 30 000. Muita luottamustehtäviä min kuin jäsenistön keskimäärin, ja luottamus- hoitavia, kuten varaluottamusmiehet, miesten enemmistölle atk-laitteet ovat arkipäi- ammattiosaston tai ammatillisen pai- vää. Varsinkin luottamusmiesten luokkasamais- kallisjärjestön hallinnossa, yhteistoi- tuminen on selkeää: kolme neljästä luottamus- mintaelimessä, hallintoneuvostossa miehestä katsoo kuuluvansa työväenluokkaan, jne. toimivat jäsenet, on noin 54 000. siis selvästi useampi kuin jäsenistössä keski- Aikaisemmin luottamustehtävissä on määrin. ollut noin 180 000 henkeä (17 % jäse- Luottamusmiehistä osa toimii kehittyvillä nistöstä), joten yhteensä kokemusta työpaikoilla, joissa johto arvostaa työntekijöi- luottamustehtävistä on noin 270 000 tä, osa taas kehittymättömillä työpaikoilla, jois- jäsenellä eli 26 prosentilla jäsenistös- sa tätä arvostusta ei ole, ja osa näiden väliin tä. Aikaisemmin luku on ollut suurem- jäävässä laajassa ryhmässä. Tämä työpaikkaja- pi, mutta viimeisen viiden vuoden ai- ko vaikuttaa luottamusmiesten tehtäviin: ke- kana luottamustehtävissä olleiden tai hittymättömän työpaikan luottamusmiehellä parhaillaan olevien osuus on supistu- keskeiseksi nousee yksittäisen työntekijän nut 28 prosentista 26 prosenttiin. ongelmatilanteiden hoitaminen ja kehittyvällä Tämä kuvaa ammattiosastojen yhdis- työpaikalla puolestaan töiden ja toimintojen tämisten myötä niiden koon kasvua ja kehittäminen. Luottamusmiesten kokemusten toimikuntapaikkojen vähentymistä, 11 Laukkanen 2001 s. 31 Edunvalvonnan etujoukko - 13003_130hax13384.p65 13 07.05.01, 9:05
  13. 13. luottamusmiesverkon harventumista sekä osin myös luottamustehtävissä olevien muuta jäsenkuntaa perinteises- ti korkeampaa ikää ja nopeampaa pois- tumaa työmarkkinoilta. Luottamustehtäviä vastaushetkellä (%) Järjestäytyminen kasvussa - Järjestäytymistä voidaan vertailla myös ke- luottamusmiesjärjestelmä hittyvillä ja kehittymättömillä työpaikoilla (luo- heikentynyt kittelusta ks. jakso luottamusmiesprofiileja Ammattiliittoon järjestäytyminen on s.25). Viereisen sivun alemman kuvion prosent- työpaikoilla kasvussa luottamusmies- tijakaumassa on poistettu en osaa sanoa -vas- ten arvion mukaan. Selvintä kasvu on taukset. Järjestäytyminen on pysynyt ennal- julkisella alalla. Toiseksi eniten järjes- laan, n. 80 prosentissa kaikentyyppisistä työpai- täytyminen on kasvussa yksityisillä koista, mutta kehittyvillä ja väliryhmän työpai- palvelualoilla, mutta toisaalta siellä koilla järjestäytyminen on kasvanut kymmenen järjestäytyminen myös vähenee eniten, prosenttiyksikköä enemmän kuin laskenut; ke- joten niiden erotus on kaikista aloista hittymättömillä työpaikoilla on kasvua ja las- pienin. Teollisuudessa järjestäytymi- kua yhtä paljon. nen on pysynyt eniten ennallaan, ja Luottamusmiesverkosto on harventunut pie- kasvuluvut ylittävät selvästi laskulu- nillä työpaikoilla. Vuonna 1995 oli kaikista vut. Luottamusmiesten kokemuksen luottamusmiehistä alle 30 hengen työpaikoilla mukaan ammattiyhdistysliike työpai- 50 prosenttia ja vuonna 2000 enää 41 prosent- koilla on menossa eteenpäin, ei taan- tia — ja tästä vähentymisestä puolet keskittyy 12 tumassa. pienimmille, alle viiden hengen työpaikoille. 14 - Edunvalvonnan etujoukko003_130hax13384.p65 14 07.05.01, 9:05
  14. 14. Järjestäytyminen työpaikalla (%) Järjestäytyminen työpaikalla (%) 12 Näiden kaikkein pienimpien työpaikkojen luottamusmiesten määrä on vain runsaat neljä prosenttia luottamus- miehistä, lukumääränä 16, joten aineiston luotettavuus on alarajoilla. Siksi tässä tutkimuksessa yleensä käytetään suurempaa työpaikkakokoerittelyä, vaikka mikrotyöpaikkojen tilanteet ovatkin sinänsä kiinnostavia. Edunvalvonnan etujoukko - 15003_130hax13384.p65 15 07.05.01, 9:05
  15. 15. Samaan aikaan on alle 30 hengen työ- kaikkein suurimmissa, yli 500 hengen yrityksis- paikoilla työskentelevien määrä kasva- sä luottamusmiesten suhteellinen osuus on pie- nut 46:sta 49:ään prosenttiin jäsenis- nempi kuin kaikkien työntekijöiden, mutta tä- tä. Muiden luottamustehtävien osuus hän on luonnollisena selityksenä se, että ne on lisääntynyt alle 30 hengen työpai- tuotantoyksiköt ovat suuria, joissa on luotta- koilla samassa suhteessa muun jäsenis- musmies. Syynä luottamusmiesverkoston katta- tön kanssa. Eniten alle 30 hengen työ- vuuden huonontumiseen on työpaikkakoon pie- paikkoja vuonna 2000 on palvelualoil- nentyminen ja pienten työpaikkojen lisääntymi- la (61%) ja julkisella alalla (59%), vä- nen. Suurempia työyhteisöjä on pilkottu, töitä hiten teollisuudessa (37%).13 Kaikkein on usein ulkoistettu pienemmille yrityksille ja pienimmillä, alle 10 hengen työpai- pienet työpaikat ovat syntyneet yleensä pienissä koilla työskentelee kaikista jäsenistä yrityksissä. Perinteisesti pienillä työpaikoilla 26 prosenttia, ja vuodesta 1990 kasvua luottamusmiesjärjestelmä on ollut kattavuudel- on neljä prosenttiyksikköä. Luottamus- taan huonoin. Tämä kehitys näyttää vauhdittu- miehistä tämänkokoisilla työpaikoilla van, ja ongelma kasvaa kaikilla toimialoilla työskentelee 12 prosenttia. Vähiten mutta kasautuu palvelualoille. Katso myös kattava luottamusmiesverkko on alle liitetaulukko 1. 10 työntekijän työpaikoilla. Myös Luottamustehtävien jakautuminen työpaikkakoon mukaan vuosina 1995 ja 2000 (%) 13 Laukkanen 2001 s. 72 16 - Edunvalvonnan etujoukko003_130hax13384.p65 16 07.05.01, 9:05
  16. 16. Onko työpaikalla luottamusmies tai vastaava? (%) Minkä kokoisilla työpaikoilla töissä (%) Edunvalvonnan etujoukko - 17003_130hax13384.p65 17 07.05.01, 9:05
  17. 17. Luottamusmiehen nyt perinne, jossa naiset valitsevat edustajik- kokovartalokuvaa seen miehiä, ei ole katkennut myöskään 2000- Luottamusmiestehtävissä on useammin luvulle tultaessa. mies kuin nainen. Pääluottamusmies- Naisten suhteellinen osuus luottamusmies- tehtävissä ja muissa luottamustehtävis- tehtävissä olevista on kasvanut teollisuudessa sä (ammattiosastojen toimikunnat ym.) mutta vähentynyt palvelualoilla ja julkisella naisten osuus oli korkeimmillaan; noin alalla. Kaikki naisten luottamustehtävät teolli- kolmasosa luottamusmiehistä on naisia. suudessa ja palveluissa ovat lisääntyneet 90- Pää- ja muista luottamusmiestehtä- luvun lopulla mutta vähentyneet julkisella alal- vistä yhteensä on naisten osuus vä- la — jossa tosin enemmistö sekä luottamusmie- hentynyt vuodesta 1995 vuoteen 2000 histä että muissa luottamustehtävissä olevista neljällä prosenttiyksiköllä, mutta on edelleen naisia.14 muissa luottamustehtävissä heidän Luottamustehtävissä olevien keski-ikä vuon- osuutensa on kasvanut lievästi. Sa- na 2000 on 45 vuotta — kaksi vuotta enemmän 15 maan aikaan naisten osuus jäsenistös- kuin jäsenistön keski-ikä. Luottamusmiesten tä on lievästi noussut. Niinpä luotta- keski-ikä on sama kuin jäsenistön, mutta muita musmieskunta ei edusta jäsenistöä su- luottamustehtäviä hoitavien keski-ikä on kupuolijaon pohjalta. Koko ammatti- selvästi korkeampi kuin jäsenistön. Katso kuvio yhdistysliikkeen toiminta-ajan näky- sivulla 20 ja liitetaulukko 2. Naisten osuus ay-liikkeen luottamustehtävissä olevista (%) 14 Erkkilä, Marja: Erilaisuus arjessa. Raportti SAK:laisista naisista ja miehistä. SAK:n järjestötutkimus 2000. Jyväskylä 2001 s. 61 15 Laukkanen 2001 s. 31 18 - Edunvalvonnan etujoukko003_130hax13384.p65 18 07.05.01, 9:05
  18. 18. Luottamustehtävien jakautuminen sukupuolen mukaan vuosina 1995 ja 2000 (%) Naisten osuus ay-liikkeen luottamustehtävissä olevista aloittain (%) Edunvalvonnan etujoukko - 19003_130hax13384.p65 19 07.05.01, 9:05
  19. 19. Luottamustehtävien jakautuminen iän mukaan vuosina 1995 ja 2000 (%) Luottamustehtävissä olevat ikäryhmittäin ja aloittain vuonna 2000 (%) 20 - Edunvalvonnan etujoukko003_130hax13384.p65 20 07.05.01, 9:05
  20. 20. Luottamustehtävien jakautuminen aloittain vuosina 1995 ja 2000 (%) Luottamustehtäviä on vuonna 2000 enem- on yhä vailla ammattikoulutusta. män teollisuudessa kuin vuonna 1995, ja vas- Suurten ikäluokkien poistuminen työ- taava luottamustehtävien väheneminen näkyy markkinoilta pääasiassa vuoteen 2010 ensi sijassa yksityisillä palvelualoilla. Katso mennessä parantaa edelleen suhteellis- myös liitetaulukko 3. ta koulutustasoa, kun nuoret tulevat Luottamusmiehet ovat ammatillisesti hieman töihin ammatillisen koulutuksen kaut- paremmin koulutettuja kuin jäsenistö keskimää- ta. rin kuten sivun 22 kuvio osoittaa. Luottamus- Ammattiyhdistysliikkeen järjestä- miehistä ammattikoulutusta vailla olevia on vä- mään opistomuotoiseen ay-koulutuk- hemmän, ja toisaalta heillä on ammatillinen pe- seen osallistuneiden määrä oli hieman 16 rustutkinto useammin kuin jäsenillä yleensä. kasvanut 1990-luvun loppuvuosina. Erot eivät kuitenkaan ole tuntuvia, joten luot- Sivun 24 kuvion mukaan luottamus- tamusmiesten voidaan katsoa edustavan varsin miehistä ilman opistokoulutusta vuon- hyvin heidät valinnutta jäsenistöä, myös oman na 1995 oli 38 prosenttia ja vuonna ammattitaitotaustansa suhteen. SAK:laisten am- 2000 neljä prosenttiyksikköä vähem- matillinen koulutus on vuonna 2000 yhä edel- män; naiset hieman useammin kuin leen parantunut, joskin vielä runsas viidennes miehet. Luottamusmiesten koulutusta- 16 Sukupolvet vaihtuvat -raportissa (Helin 2000) on tarkastelujaksona 1980-luvun alku ja loppupäässä vuosi 1998, jona aikana luottamusmiesten koulutusviikkojen määrät ovat laskeneet. Numeroerot selittyvät tilastopohjan erona, luottamusmiesten toimikausien pidentymisenä, vaihtuvuuden vähentymisenä ja suhteellisen aktiivisesta koulutukseenosallistumisesta parin tätä kyselyä edeltäneen vuoden aikana. Edunvalvonnan etujoukko - 21003_130hax13384.p65 21 07.05.01, 9:05
  21. 21. SAK:laisten ammatillinen koulutus (%) so on parantunut vuoden 1990 vailla on peräti 55 prosenttia. Luottamusmiehet tilanteesta, jolloin yli puolet oli vailla ovat osallistuneet opistomuotoiseen koulutuk- opistokoulutusta. 17 Paras koulutusti- seen viimeksi kuluneiden kahden vuoden aika- lanne on julkisella alalla, jossa opisto- na yhä enemmän. Luottamustehtäviä vailla ole- koulutuksen ulkopuolella on vain 25 vista henkilöistä ammattiyhdistysliikkeen opis- prosenttia luottamusmiehistä; teolli- toissa järjestön koulutukseen osallistumattomia suudessa puolestaan ilman opistokou- oli 91 prosenttia sekä vuonna 1995 että vuon- lutusta on 37 prosenttia ja yksityisillä na 2000. palvelualoilla 45 prosenttia. Koulutus- Osallistuminen ay-liikkeen muuhun kuin tarve on ilmeisin palvelualoilla. Mui- opistomuotoiseen koulutukseen on perusjäse- den luottamushenkilöiden osallistumi- nistön keskuudessa ennallaan. 12 prosenttia on nen opistokoulutukseen vuonna 2000 osallistunut edes joskus ja 88 prosenttia ei ole on vähentynyt vuodesta 1995 neljän osallistunut koulutukseen lainkaan. Luottamus- prosenttiyksikön verran. Alakohtainen miestehtävissä olevien osallistuminen on paran- järjestys on sama: paras tilanne on jul- tunut, sillä kaksi kolmasosaa on osallistunut kisella alalla, jossa 35 prosenttia on il- edes joskus ay-liikkeen muuhun kuin opisto- man koulutusta. Sen sijaan palvelu- koulutukseen. Tämä kasvu näkyi nimenomaan aloilla ja teollisuudessa koulutusta tuoreimmassa, kahden viime vuoden aikana 17 Vainio, Pentti: Jäsenten koulutus, SAK 1991, s. 13-14. Vainion selvityksessä todettiin, että luottamusmiesten koulutus lisääntyy prosenttiyksikön vuodessa, kuten kymmenvuotiskautena näyttää myös tapahtuneen. 22 - Edunvalvonnan etujoukko003_130hax13384.p65 22 07.05.01, 9:05
  22. 22. saadussa koulutuksessa: vuonna 2000 peräti 17 ta työssään suurempi osa kuin jäsenis- prosenttiyksikköä enemmän kuin vuonna 1995. töstä keskimäärin. Vuoteen 1995 ver- Alakohtaisesti paras tilanne on julkisella alalla ja rattuna kasvu on ollut selvempää luot- huonoin yksityisillä palvelualoilla. Muiden luotta- tamusmiehillä kuin muulla jäsenistöl- mustehtäviä hoitavien osallistuminen koulutuk- lä. Kun vuonna 2000 jäsenistöllä atk- seen on pysynyt ennallaan: noin puolet heistä on laitteiden käyttö on lisääntynyt 5 pro- osallistunut koulutukseen. Suunnilleen samaa ta- senttiyksikköä 38 prosentista 43 pro- 18 soa se oli myös vuonna 1990. Eniten koulutusta senttiin, on vastaavasti luottamusmie- ovat saaneet yli 100 hengen työpaikkojen luotta- hillä kasvu yli 16 prosenttiyksikköä 53 musmiehet ja vähiten puolestaan niiden työpaik- prosenttiin. Tämä kuvastanee luotta- kojen luottamusmiehet, joiden työntekijämäärä on mushenkilöstön parempaa ammatillis- 10-100.19 Merkittäviä sukupuolten välisiä eroja ei ta asemaa ja koulutusta ja ehkä myös koulutukseen osallistumisessa ole; joissakin kou- osin työpaikkojen avoimempaa tiedon- lutustyypeissä on aavistuksen verran enemmän kulkua, koska luottamusmiehet ovat miehiä ja joissakin naisia. Katso liitetaulukko 4. yhä useammin yrityksen tietoverkossa. Kehittyvien työpaikkojen ja kehittymättömi- Mitä kehittyneempi on työyhteisö, sitä en työpaikkojen luottamusmiesten välillä ei ol- laajemmat tiedonsaantivaltuudet luot- lut eroa siinä, miten he osallistuvat ammattiyh- tamusmiehelläkin on.20 distysliikkeen järjestämään koulutukseen. Mo- Luottamusmiehet samaistuvat työ- lempien työpaikkojen luottamusmiehet ovat väenluokkaan. Kysymys johonkin kuitenkin aktiivisempia kuin niiden väliin jää- luokkaan ensisijaisesti kuulumisesta vän keskikastin luottamusmiehet (ks. liitetau- esitettiin vuosina 1984, 1990 ja 2000. lukko 5). Ay-koulutus myös kasaantuu, sillä sa- Vuonna 1984 kaikista jäsenistä työvä- mat luottamusmiehet osallistuvat pääsääntöi- enluokkaan katsoi kuuluvansa 69 pro- sesti sekä opisto- että muuhun koulutukseen; senttia, vuonna 1990 60 prosenttia ja niillä on siis selvä korrelaatio. Vahvaa korrelaa- vuonna 2000 61 prosenttia; työväen- tiota oli myös koulutukseen osallistumisella ja luokkaan samaistuvien määrä on siis sillä, että luottamusmies ottaa aktiivisesti yh- pysynyt ennallaan 1990-luvulla; kat- teyttä liittoonsa edunvalvonta-asioissa ja on so kuvio sivulla 26. Keskiluokkaan sa- tyytyväinen liitosta saamaansa tukeen. Koulu- maistuvien osuus on kasvanut 1980- tus aivan ilmeisesti rohkaisee ja opastaa am- luvulta vuoteen 2000. Yläluokkaan ei mattiyhdistysliikkeen koko organisaation hyö- katsonut kuuluvansa kukaan. Ei mi- dyntämiseen ja jakaa paitsi tietoa, myös käyt- hinkään luokkaan kuuluvien osuus on tökelpoista toimintamallia. pysynyt suunnilleen ennallaan, samoin Vuoden 2000 kyselyn mukaan luottamusmie- kuin ei osaa sanoa -vaihtoehdon valin- histä käyttää atk-tekniikkaan perustuvia laittei- neiden. Luottamusmiehistä puolestaan 18 Vainio 1991 s. 15-16. Koulutusmuodoista opintokerhot ovat pudonneet murto-osaan siitä tasosta, mikä vallitsi 1980-luvun lopulla ja koulutus 1990-uvun lopun painottuu yksittäisiin koulutustilaisuuksiin ja lyhytkursseihin. 19 Alle 10 hengen työpaikan vastaajien lukumäärä on tällä kohden niin pieni ja edustavuus huono, joten prosentti- luku on harhaanjohtavan korkea. 20 Tämä ilmiö nousi esiin sekä tämän tutkimusaineiston että SAK:n paikallisen sopimisen projektin tutkimusaineis- ton yhteydessä 1997 - 1998 Edunvalvonnan etujoukko - 23003_130hax13384.p65 23 07.05.01, 9:05
  23. 23. Osallistuminen ay-liikkeen koulutukseen vuosina 1995 ja 2000 (%) Kyllä aiemmin osallistunut kolme neljästä katsoi vuonna 2000 kuvastavat sitä, miten luottamusmiehet näkevät kuuluvansa työväenluokkaan, siis sel- yhteiskunnan perimmäisen luonteen, yhteiskun- västi useampi kuin jäsenistöstä keski- taluokat ja oman suhteensa niihin. Ero tavallisiin määrin. Muihin luokkiin heistä sama- jäseniin on selkeä, eikä sitä selitä erilainen luok- istui harvempi kuin jäsenistöstä. Mui- ka-asema, kuten edellä olevat koulutus- ja muut den luottamushenkilöiden linja oli sa- asemaan liittyvät seikat osoittavat. Selittävä te- mansuuntainen mutta ei kuitenkaan kijä sen sijaan on erilaiset tietoisuustekijät, tapa yhtä selvä. Kysymyksen vastaukset tarkastella yhteiskuntaa ja sen ilmiöitä. 24 - Edunvalvonnan etujoukko003_130hax13384.p65 24 07.05.01, 9:05
  24. 24. Käyttää työssään atk-tekniikkaan perustuvia laitteita (%) Kehittymättömän työpaikan (ks. seuraava rata erilainen tapa suhtautua ammat- jakso luottamusmiesprofiilit) luottamusmies tiyhdistysliikkeeseen, työhön, työtove- samaistaa itsensä työväenluokkaan useammin reihin ja luottamusmiestehtävään. kuin luottamusmiehet keskimäärin. Kehittyvän Niinpä seuraavassa selvitetään tutki- työpaikan luottamusmies katsoo kuuluvansa musaineiston valossa työantajakäytän- keskiarvoa useammin keskiluokkaan, mutta niin nön vaikutusta luottamusmiestoimin- tekee myös kehittymättömän työpaikan luotta- taan. Käytännössä se toteutetaan niin, musmies — ei tosin yhtä selvästi. Kehittymät- että kysymykseen ”työpaikkasi johto tömän työpaikan luottamusmies tietää paik- arvostaa työntekijöitä ja osoittaa hen- kansa, sillä ei mihinkään luokkaan katsoi kuu- kilökohtaista huomiota” vastanneista luvansa vain harva. Yläluokkaan ei katsonut muodostetaan kolme ryhmää seuraa- kuuluvansa kukaan missään ryhmässä. vasti: - yhdistetään vastaukset paljon ja Luottamusmiesprofiileja melko paljon, ja tästä saadaan hy- Suomen työpaikoilla kohdellaan työntekijöitä väksi koetun, kehittyvän työpaikan monentasoisten käytäntöjen mukaan. Parhaat muuttuja (33 prosenttia) yltävät kaikilla mittareilla mitattuna kehittynei- - ei lainkaan -vastaukset muodosta- den maiden huipulle, mutta huonoimmissa ei- vat kehittymättömän työpaikan vät toteudu työehtosopimusten ja lakien mini- muuttujan (16 prosenttia) mitkään. Erilaisissa työpaikoissa on luottamus- - jonkin verran -vastaukset muodos- miehellä erilaiset toimintaedellytykset ja erilai- tavat väliryhmän (51 prosenttia). set tehtävät. Erilaisista tehtävistä saattaa seu- En osaa sanoa -vastanneet on Edunvalvonnan etujoukko - 25003_130hax13384.p65 25 07.05.01, 9:05
  25. 25. Luokkasamaistuminen (%) Luottamusmies katsoo kuuluvansa (%) 26 - Edunvalvonnan etujoukko003_130hax13384.p65 26 07.05.01, 9:05
  26. 26. poistettu aineistosta. 21 Kehittyvän työpaikan tia, kaikista luottamusmiehistä. Miesluot- muuttujassa luokkien yhdistäminen on tehty tamusmiesten kokemus painottui väliryh- siksi, että paljon-vastauksia oli vain 6 prosent- mään, jossa naisia on siis keskiarvo- tia, joten tilastollisen edustavuuden takaami- osuuttaan vähemmän. seksi se piti yhdistää melko paljon -vastauksiin, Luottamusmiesten erityyppisistä joita oli 27 prosenttia vastaajista. Näin ryhmään työpaikoista kehittyviä työpaikkoja on 22 tuli kolmasosa kaikista vastaajista. alakohtaisesti lievästi eniten julkisella Kehittyvien työpaikkojen luottamusmiehistä sektorilla, kehittymättömiä selvästi eni- naisia on 34 prosenttia ja kehittymättömien työ- ten yksityisillä palvelualoilla ja paikkojen luottamusmiehistä 33 prosenttia. Molem- väliryhmään kuuluvia työpaikkoja eni- missa on siis naisluottamusmiehiä hieman enem- ten teollisuudessa. Yhteensä -sarake ku- män kuin heidän prosenttiosuutensa, 31 prosent- vaa alojen suhteellisia keskinäisiä Sukupuoli ja työpaikkatyyppi (%) 21 Aineiston tämän osan käsittelyssä yksityisen palvelusektorin osuus vastaajien osuus on viisi prosenttiyksikköä korkeampi kuin aineistossa keskimäärin (28%/23%) ja vastaavasti julkinen ala viisi prosenttiyksikköä pienempi (17%/22%), teollisuus on ennallaan 55%. Naisluottamusmiehiä on kaksi prosenttiyksikköä enemmän tämän osan aineistossa kuin luottamusmieskunnassa keskimäärin (31%/29%). Erot johtuvat mm. en osaa sanoa - vastausten poistamisesta. Tulosten ja johtopäätösten kannalta asialla ei ole suurta merkitystä. Ongelma jatkossa on se, että vastaajajoukko voi lukumäärältään jäädä pieneksi ja tulosten tilastollinen luotettavuus kärsii. Tämän uhan tullessa lähelle tekstissä varoitetaan liian pitkälle menevistä tulkinnoista. 22 SAK:n paikallisen sopimisen projektin tulos oli, että moderneja työpaikkoja johtamiskäytännöiltään ja henkilös- tönsä huomioonottamisessa oli ”väljähköin” kriteerein vajaa kolmasosa - siis suunnilleen sama osuus kuin tämän tutkimuksen muuttujassa. Selvästi ongelmallisia ja vanhakantaisia oli sen tutkimuksen mukaan noin neljäsosa, tässä tutkimuksessa puolestaan joukko on pienempi, 16 prosenttia. Tämä ei johdu tilanteen parantu- misesta, vaan erilaisista määrittelyistä. Ks. Helin 1998 s. 160-161 Edunvalvonnan etujoukko - 27003_130hax13384.p65 27 07.05.01, 9:05
  27. 27. osuuksia. Näin kehittymättömillä työpai- koina pidetään suurimpia, yli 200 ja yli 500 koilla on selvä kymmenen prosenttiyk- työntekijän työpaikkoja ja samoin 10–30 hen- sikön ero teollisuuden luottamusmiesten gen työpaikkoja. Väliryhmän työpaikoiksi koe- ja yli kymmenen prosentin ero palvelu- taan puolestaan sellaiset työpaikat, joiden työn- alojen luottamusmiesten osuuteen ver- tekijämäärät ovat 30:n ja 200:n välillä. Parhaat rattuna. ja huonoimmat työpaikkaesimerkit löytyvät siis Pienet, alle 10 hengen työpaikat, kaikkein pienimmiltä ja kaikkein suurimmilta koetaan useimmin kehittyviksi työpai- työpaikoilta; polarisaatio on selvä. Pienten työ- koiksi mutta toisaalta myös useimmin paikkojen luottamusmiesten kokemus on kehittymättömiksi, sillä molempien varmasti aito ja oikea. Pienillä työpaikoilla työpaikkatyyppien keskiarvoluvut ylit- luottamusmiesjärjestelmän kattavuus on huo- tyvät selvästi. 23 Kehittyvinä työpaik- noin. Onko siis niin, että pääsääntöisesti vain Työpaikkatyypit aloittain (%) Työpaikkatyypit koon mukaan (%) alle 10 10-29 30-99 100-199 200-499 yli 500 yht. Kehittyvä 47 35 19 33 39 39 33 Väli 31 47 66 57 41 42 51 Kehittymätön 22 18 15 10 20 19 16 Yhteensä 100 100 100 100 100 100 100 N 32 83 67 30 44 26 282 23 Kuten lukija N-sarakkeesta huomaa, luvut alle 10 hengen, 100-199 hengen ja yli 500 hengen työpaikoilla erityisesti sarakkeessa “huonot” painuvat niin pieniksi, että tilastollinen edustavuus vaarantuu. Suunta johtopäätökselle on kuitenkin selvä. 28 - Edunvalvonnan etujoukko003_130hax13384.p65 28 07.05.01, 9:05
  28. 28. kehittyville pienille työpaikoille valitaan luot- kehittyviin ja kehittymättömiin: tamusmies, jolloin keskeinen syy luottamus- arvostetaanko ja kuullaanko työn- miesjärjestelmän aukkoihin on työnantajan tekijöitä ja heidän edustajiaan (ks. kielteinen asenne työntekijöiden passiivisuuden s. 35). lisäksi? Miten sitten kehittyvien työpaikkojen ja ke- - Näkemys ammattiyhdistysliikkeestä hittymättömien työpaikkojen luottamusmiehet ja ammattiyhdistysjäsenyyden tär- eroavat toisistaan? kein syy. Jäsenyyden syytä peruste- levat kehittymättömän ja kehittyvän Erot ovat selviä seuraavissa asioissa: työpaikan luottamusmiehet hieman - Työtehtävät. Työtehtäviensä puolesta työn- eri tavoin. Molemmilla nousee kes- tekijänä itseään pitää useammin kehittyvän keisimmäksi palkansaajien etujen työpaikan luottamusmies kuin kehittymättö- puolustaminen — mutta kehittyvän män, ja vastaavasti toimihenkilöksi itsensä työpaikan väellä korostetummin. katsoo useimmin kehittymättömän työpaikan Seuraavaksi tärkein syy kehittyvän luottamusmies. Johtavassa asemassa on työpaikan luottamusmiehillä on ke- useimmiten kehittyneen työpaikan luotta- hittää työpaikan työoloja, mutta ke- musmies (ks. s. 57). hittymättömän työpaikan luotta- musmiehillä se on ansiosidonnainen - Luokkasamaistuminen. Kolme neljästä luot- työttömyysturva. 24 Välineellisestä, tamusmiehestä katsoo kuuluvansa työväen- omaa etua etsivästä suhtautumises- luokkaan. Kehittymättömän työpaikan luot- ta kehittymättömän työpaikan luot- tamusmies samaistaa itsensä työväenluok- tamusmiehiä ei kuitenkaan voi kaan keskiarvoa useammin. Kehittyvän työ- syyttää, sillä seuraavaksi tärkein paikan luottamusmies katsoo taas kuuluvan- syy heidän mielestään on tukea am- sa keskiarvoa useammin keskiluokkaan, mattiyhdistysliikkeen tavoitteita mutta niin tekee myös kehittymättömän työ- koko yhteiskunnassa (ks. s. 41). paikan luottamusmies — ei tosin yhtä selväs- ti. Kehittymättömän työpaikan luottamus- - Suhde omaan liittoon ja liiton neu- mies tietää paikkansa, sillä ei mihinkään voihin turvautuminen työpaikalla luokkaan katsoo kuuluvansa vain harva. esiin nousseissa edunvalvonta-asi- Yläluokkaan ei samaistu kukaan missään oissa. Kehittymättömien työpaikko- ryhmässä ( ks. s. 26). jen luottamusmiehet ovat neuvojen hakemisessa hieman aktiivisempia, - Suhde työnantajaan. Työpaikan neuvottelu- mutta puolestaan kehittyvien työ- suhteissa kehittyvien työpaikkojen luotta- paikkojen luottamusmiehet ovat musmiehillä on kaikilla tasoilla selvästi pa- tyytyväisempiä liiton apuun. Ehkä- remmat neuvottelusuhteet työnantajan edus- pä kehittymättömien työpaikkojen tajiin kuin kehittymättömien työpaikkojen. tilanteet ovat olleet vaikeampia ja Asia johtuu luonnollisesti samasta työnanta- esimerkiksi tulkintaongelmat moni- jan asenteesta, jolla työpaikat jaotellaan mutkaisempia. Ensisijainen avun- 24 Pienimmissä kuvion luvuissa vastaajien lukumäärä on pieni; suunta on kuitenkin selvä Edunvalvonnan etujoukko - 29003_130hax13384.p65 29 07.05.01, 9:05
  29. 29. pyynnön kohde on kaikilla työpai- vä asia on hoitaa yksittäisen työntekijän on- koilla liitto, mutta kehittymättömil- gelmatilanteet, samoin väliryhmän työpaikal- lä työpaikoilla vielä keskimääräistä la. Kehittyneellä työpaikalla puolestaan luot- enemmän (ks. s. 53). tamusmiehen aikaa vaatii eniten töiden ja toi- mintojen kehittäminen työpaikalla (ks. s. 63). - Kokemus ammattiyhdistysliikkeestä. Kehittyvien työpaikkojen luotta- - Luottamusmiehen tukena ovat työntekijät musmiesten kokemukset ovat yhtenäisesti paremmin kehittyvällä työpai- myönteisempiä (paljon yli keskiar- kalla kuin kehittymättömällä; ero on yli von) ja kehittymättömien työpaik- kymmenen prosenttiyksikköä (ks. s. 77). kojen luottamusmiesten taas vä- hemmän myönteisiä (selvästi alle - Luottamusmiestehtävä saattaa tuntua ajoit- keskiarvon) (ks. s. 51). tain raskaalta. Rasittavimmaksi yksittäisek- si asiaksi kehittymättömän työpaikan luotta- - Työpaikan ay-järjestäytymisen musmiehet nostavat työnantajan kielteisen suunta. Ennallaan ay-järjestäytymi- suhtautumisen ja kehittyvän työpaikan luot- nen on kaikilla työpaikoilla noin tamusmiehet työtovereiden välinpitämättö- 80-prosenttisesti. Kehittyvillä ja vä- myyden edunvalvonta-asioissa. liryhmän työpaikoilla järjestäytymi- nen on kasvussa 10 prosenttiyksik- Eroja ei sen sijaan ole mm. seuraavissa asioissa: köä laskua enemmän, mutta kehit- - Luottamusmiestehtävä tarjoama paras puoli tymättömillä työpaikoilla puoles- nähtiin kaikentyyppisissä työpaikoissa sa- taan kasvu ja lasku ovat tasoissa malla tavalla: työtovereiden tunnustus ja (ks. s. 15). tuki. Tämä asia erottui selvästi joka ryhmällä. - Suhde työhön. Omaan työhön voi - Ammattiyhdistysliikkeen järjestämään kou- kehittymättömällä työpaikalla vai- lutukseen sekä opistoissa että muissa puit- kuttaa selvästi vähemmän kuin ke- teissa ovat kehittymättömien työpaikkojen hittyvällä työpaikalla. Näiden väli- luottamusmiehet osallistuneet vain hieman siä eroja voi pitää jopa dramaattisen useammin kuin kehittyneiden työpaikkojen suurina. Kehittyvillä työpaikoilla luottamusmiehet; molempien aktiivisuus vaikutusmahdollisuuksia on omaan ylittää kuitenkin väliryhmän. työhönsä paljon tai melko paljon 85 prosentilla luottamusmiehistä — ja - Organisaatiomuutokset työpaikalla — toimin- kehittymättömillä työpaikoilla vain nan laajentamiset ja supistamiset — ovat 23 prosentilla (ks. s. 58). samantyyppisiä ja suunnilleen samansuurui- sia kaikilla työpaikoilla: runsaalla puolella - Luottamusmiehen toiminta ja asiat, muutoksia ei ole, noin kolmasosalla on toi- jotka työllistävät luottamusmiestä mintaa supistavia muutoksia ja runsaalla eniten. Kehittymättömällä työpaikal- kymmenellä prosentilla toimintaa laajentavia la eniten luottamusmiehiä työllistä- muutoksia. 30 - Edunvalvonnan etujoukko003_130hax13384.p65 30 07.05.01, 9:05
  30. 30. 3 LUOTTAMUSMIES JA TYÖNANTAJA Työantajilla on työntekijöiden kohtelussa palvelualoilla ja vähiten julkisella alal- monentasoisia käytäntöjä. Luottamusmiehet la, erityisesti kunnissa; teollisuus on kokevat, että 90-luvun lopulla on johdon suh- näiden välimaastossa. Neuvottelutoi- tautuminen työpaikan työntekijöiden kehitys- minta on puolestaan aktiivisinta yksi- mahdollisuuksiin, henkilöstön arvostukseen, tyisillä aloilla. Hieman yli puolella työ- luottamukseen ja koulutukseen huonontunut. paikoista on henkilöstöedustusta hal- Parhaat suhteet työpaikalla ovat välittömään lintoelimissä. Siinä saavutettuja hyö- työnjohtoon, ja ylipäätänsä ne ovat parhaat jul- tyjä ovat parantunut tiedonkulku ja kisella alalla. Eniten ongelmia luottamus- henkilöstön kuuleminen. miehillä suhteessa työnantajaan on yksityisillä Työpaikan johdon asenteet (%) 1995 2000 Kaikki Kaikki Pää/muu Muut luottamus- luottamus- mies henkilöt Arvostaa työntekijöitä paljon tai melko paljon 37 34 33 30 jonkin verran 42 45 49 52 ei lainkaan 17 17 16 16 ei osaa sanoa 4 4 2 2 Luottaa alaisiinsa paljon tai melko paljon 64 61 61 60 jonkin verran 26 28 32 30 ei lainkaan 4 5 6 5 ei osaa sanoa 6 6 1 5 Huolehtii kehitysmahdollisuuksista paljon tai melko paljon 23 23 23 21 jonkin verran 44 41 45 46 ei lainkaan 23 24 27 26 ei osaa sanoa 10 12 5 7 Arvostaa koul. ja henk. suunnittelua paljon tai melko paljon 35 32 33 31 jonkin verran 35 37 44 41 ei lainkaan 17 17 19 19 ei osaa sanoa 13 14 4 9 Arvostaa työpaikan viihtyvyyttä paljon tai melko paljon 33 33 31 28 jonkin verran 39 39 45 46 ei lainkaan 19 18 19 21 ei osaa sanoa 9 10 5 5 Asettaa tehokkuuden kaiken edelle paljon tai melko paljon 62 60 65 66 jonkin verran 22 25 27 23 ei lainkaan 5 5 6 5 ei osaa sanoa 11 10 2 6 Edunvalvonnan etujoukko - 31003_130hax13384.p65 31 07.05.01, 9:05
  31. 31. Työpaikan johdon asenteita työnteki- tyksen suunta ole kovin positiivinen 90-luvun jöitä kohtaan leimaa lievä mutta ha- lopulla. Työelämän laatua huonontavat myös vaittava negatiivinen painotus verrat- johdon huonontuneet asenteet. tuna vuoteen 1995 työntekijän näkö- Lähimmän esimiestason yläpuolella olevaan kulmasta arvioituna. Tämä näkyy vas- työpaikan johtoon suhtautuminen on pysynyt tauksissa siihen, kuinka paljon johto samankaltaisena vuosina 1995 ja 2000. Sen si- arvostaa työntekijöitä, luottaa alaisiin- jaan eroa on luottamustehtäviä vailla olevien ja sa, arvostaa koulutus- ja henkilöstö- luottamustehtävissä olevien suhtautumisessa: suunnittelua ja huolehtii kehitysmah- yhteiset tavoitteet johdolla ja työntekijöillä on dollisuuksista. Suunnilleen ennallaan luottamustehtäviä vailla olevista 27 prosentin on työpaikan viihtyvyyden arvostami- mielestä, luottamusmiehistä 21 prosentin ja nen ja tehokkuusvaatimukset; positii- muista luottamushenkilöistä 26 prosentin mie- visen painotuksen kasvua ei ole mil- lestä. Osittain yhteiset tavoitteet ovat puoles- lään osa-alueella. Luottamusmiesten taan korkeimmillaan luottamusmiehistä 71 pro- näkemykset vuonna 2000 ovat yleisesti sentin ja matalimmillaan vailla luottamusteh- ottaen hieman enemmän negatiivisvä- täviä olevista 56 prosentin mielestä. Luottamus- ritteiset — ja erityisen vahvasti siinä, miehistä 8 prosenttia ja luottamustehtäviä vailla että luottamusmiesten ja yleensäkin olevista 17 prosenttia on sitä mieltä, että ei ole henkilöstön edustajien mielestä työn- lainkaan yhteisiä tavoitteita. Luottamusmiehet antaja asettaa tehokkuuden kaiken joutuvat tehtävissään tekemisiin välittömän esi- muun edelle useammin kuin tavalliset mieskunnan yläpuolella olevan työpaikan joh- työntekijät. Näin yrityksen ja työpai- don kanssa enemmän kuin rivijäsenet. Niinpä kan johto näyttäytyy koko henkilöstöl- edunvalvonnan vastakkainasettelutilanteet saa- le varsin samantapaisesti, eikä kehi- vat aikaan sen, että kaikissa asioissa ei ole Suhde työpaikan johtoon (%) (ei lähin esimies) 32 - Edunvalvonnan etujoukko003_130hax13384.p65 32 07.05.01, 9:05
  32. 32. Suhtautuminen työpaikan johtoon (%) Työpaikkatyyppi Yhteiset Osittain Ei yhteisiä Yhteensä tavoitteet yhteiset tavoitteita tavoitteet Kehittyvä 44 55 1 100 Väli 12 83 5 100 Kehittymätön 2 63 35 100 Yhteensä 21 70 9 100 yhteisiä tavoitteita; ratkaisujen etsintä ja siinä johtoon. Saman havainnon on painok- syntyvät kompromissit takaavat puolestaan sen, kaasti tehnyt myös Jyväskylän yliopis- että osittain yhteisiä tavoitteita hiotaan. Tämä tossa paikalliseen sopimiseen ja työ- selittää myös sen, että luottamusmiehet keski- paikan luottamussuhteiden verkostoon määrin harvimmin valitsevat vaihtoehdon ”ei paneutunut tutkijaryhmä, jonka mu- ole lainkaan yhteisiä tavoitteita”. Kuitenkin tä- kaan juuri näiden johtoportaiden ase- 25 män vaihtoehdon kehittymättömien työpaikko- ma on keskeinen. Positiivisia vasta- jen luottamusmiehet valitsevat 35-prosenttises- uksia suhteesta työnjohtoon erikokoi- ti, kun vastaava luku kehittyvillä työpaikoilla silla työpaikoilla saatiin seuraavasti: on yksi. Koko kysymykseen kehittyvien työ- matalin luku 100–200 hengen työpai- paikkojen luottamusmiehillä on luonnollisesti koilla, 74 prosenttia, ja korkein luku aivan eri näkökulma kuin kehittymättömien: 30–100 hengen työpaikoilla, 84 pro- kehittyvillä työpaikoilla yhteisiä tavoitteita on senttia. Muunkokoiset työpaikat aset- 44 prosentin mielestä, kun sitä vastoin kehitty- tuivat tähän väliin. mättömillä prosenttiluku on kaksi. Työpaikko- Suhteet ylimpään johtoon korreloi- jen todellisuudet ovat siis kaukana toisistaan. vat vahvasti siihen, millaiset ovat suh- Neuvottelusuhteet eritasoisiin työnantajien teet keskijohtoon ja työnjohtoon. Sa- edustajiin työpaikalla kulkevat samansuuntai- moin tällä on vahva korrelaatio siihen, sesti eri aloilla. arvostaako työnantaja paljon työnte- Ylimpään johtoon parhaat neuvottelusuhteet kijöitä ja osoittaako se heille henkilö- on kunta-alalla, ja toinen ääripää on teollisuus. kohtaista huomiota. Vahva korrelaatio Keskijohtoon erittäin hyvät neuvottelusuhteet on myös hyvillä neuvottelusuhteilla jakautuvat niin, että parhaat suhteet on jälleen ylimpään ja keskijohtoon (mutta ei julkisella sektorilla ja huonoimmat teollisuudes- työnjohtoon) ja siihen, että luottamus- sa. Viimeiseen erittäin huonojen neuvottelusuh- mies on käyttänyt liiton palveluja ja teiden sarakkeeseen tuli vastauksia vain teolli- on niihin hyvin tyytyväinen. Samat suudesta ja yksityisiltä palvelualoilta. luottamusmiehet ovat siis tyytyväisiä Parhaat suhteet luottamusmiehillä ovat lä- neuvottelusuhteisiinsa ylemmäntasoi- himpiin esimiehiin, työnjohtoportaaseen. Kai- siin työnantajan edustajiin ja vuoden killa aloilla ne ovat keskimäärin paremmalla aikana liitolta saamiinsa menettelyta- tolalla kuin suhteet keskijohtoon tai ylimpään paohjeisiin. 25 Ilmonen ym. 2000 s. 106-111 Edunvalvonnan etujoukko - 33003_130hax13384.p65 33 07.05.01, 9:05
  33. 33. Neuvottelusuhteet työnantajan edustajiin työpaikalla (aloittain, %) Teollisuus Yks.palvelut Julkiset Kaikki yht. Ylin johto erittäin hyvät 14 23 28 19 melko hyvät 56 41 51 52 vaikea sanoa 17 18 10 16 melko huonot 6 12 11 8 erittäin huonot 7 6 0 5 Keskijohto erittäin hyvät 16 20 22 18 melko hyvät 54 49 60 54 vaikea sanoa 13 11 11 13 melko huonot 13 11 7 11 erittäin huonot 4 9 0 4 Työnjohto erittäin hyvät 37 32 40 36 melko hyvät 44 44 48 45 vaikea sanoa 8 9 6 8 melko huonot 9 11 6 9 erittäin huonot 2 4 0 2 Kehittyvien työpaikkojen luotta- min neuvotteluyhteyksiä, vain muutaman ker- musmiehillä on kaikilla tasoilla selväs- ran vuodessa tai vielä harvemmin, pitävät jul- ti paremmat neuvottelusuhteet työnan- kisen alan luottamusmiehet. Kaikilla aloilla tajan edustajiin kuin kehittymättömi- neuvottelutiheys on suoraan yhteydessä yritys- en työpaikkojen. Tämä johtuu luonnol- ja työpaikkakokoon siten, että mitä suurempi lisesti samasta työnantajan asenteesta, työpaikka, sitä aktiivisempaa on luottamus- jolla työpaikat jaotellaan kehittyviin ja miesten neuvottelutoiminta. kehittymättömiin: arvostetaanko ja Henkilöstöedustus johtoryhmässä, hallituk- kuullaanko työntekijöitä ja heidän sessa tai vastaavassa on 51 prosentilla työpai- edustajiaan. koista. Julkisella sektorilla henkilöstöedustus Yhteydenpito työnantajan edusta- johtoelimissä on 57 prosentilla, teollisuudessa jiin ja luottamusmiehen neuvottelutoi- 56 prosentilla ja yksityisillä palvelualoilla 34 minta on selvästi aktiivisinta yksi- prosentilla. tyisillä aloilla. Neuvotteluyhteyksiä Henkilöstön edustajan osallistuminen hallin- työnantajan edustajien kanssa jok- toedustukseen on ensi sijassa parantanut tie- seenkin päivittäin on 14 prosentilla donkulkua. Keskimäärin 44 prosentissa työpaik- luottamusmiehistä, selvästi useammin koja tiedonkulku on parantunut, 51 prosentis- yksityisillä palvelualoilla ja teollisuu- sa se on pysynyt ennallaan ja 5 prosentissa dessa, harvimmin julkisella sektorilla. huonontunut. Eniten tiedonkulku on parantu- Neuvotteluyhteyksien pito työnanta- nut julkisella alalla ja vähiten yksityisissä pal- jaan muutaman kerran viikossa on ak- veluissa. Henkilöstön edustajien näkemysten tiivisinta taas teollisuudessa. Harvim- esilletulo asioista päätettäessä on parantunut 40 34 - Edunvalvonnan etujoukko003_130hax13384.p65 34 07.05.01, 9:05
  34. 34. Neuvottelusuhteet työpaikalla (%) Edunvalvonnan etujoukko - 35003_130hax13384.p65 35 07.05.01, 9:05
  35. 35. Neuvotteluyhteys työnantajan edustajaan (%) Henkilöstön edustus työpaikalla johto-ryhmässä, hallituksessa tai vastaavassa (%) 36 - Edunvalvonnan etujoukko003_130hax13384.p65 36 07.05.01, 9:05

×