2·2009Edunvalvonnan arkea pienillä    työpaikoilla vuonna 2008
Maaliskuu 2009   Lisätiedot:          Tilaukset:                 Jyrki Helin          SAK                 jyrki.helin@sak....
SAK · Tutkimustieto 2/2009                  1TIIVISTELMÄ ....................................................................
2         SAK · Tutkimustieto 2/2009     3.5 Pienen työpaikan ongelmia................................................. 33...
SAK · Tutkimustieto 2/2009      3TiivistelmäTutkimuksen tarkoituksena oli selvittää yhteistoimintaa ja työntekijöidenedunv...
4       SAK · Tutkimustieto 2/2009työntekijöiden 1 oikeudet ja taloudellinen asema vaatii ammattiyhdistysliik-keeltä erity...
SAK · Tutkimustieto 2/2009       51 Johdanto1.1 TaustaaPienillä, alle kymmenen työntekijän työpaikalla työskentelee neljäs...
6     SAK · Tutkimustieto 2/2009paikalla, mitkä ovat heidän työehtonsa, ovatko he järjestäytyneitä, millaisetmahdollisuude...
SAK · Tutkimustieto 2/2009           7   Omistajanvaihdos                                 -            1              -   ...
8     SAK · Tutkimustieto 2/2009myös Jyrki Helin. Haastattelujen litteroinneista ovat vastanneet Eva Fager,Tarja Kaukovaar...
SAK · Tutkimustieto 2/2009       92 SiivousalaSiivous- ja puhdistusalan työehtosopimus on osa kiinteistöpalvelualan työ-eh...
10    SAK · Tutkimustieto 2/2009kyllä lobanneet tämän homman niin, että kun julkisia hankintoja tehdään,niin siellä pienet...
SAK · Tutkimustieto 2/2009      11asemassa opastamassa ja organisoimassa työntekoa ja ratkomassa pieniäongelmia työn toime...
12    SAK · Tutkimustieto 2/2009Useat työnantajat halusivat töihin suomalaisia naisia, koska se esimerkiksiteki kotisiivou...
SAK · Tutkimustieto 2/2009      13KiireTyön keskeiseksi haittapuoleksi useat työntekijät mainitsivat oma-aloitteisesti kii...
14    SAK · Tutkimustieto 2/2009Periaate sopimuspalkkojen nostosta hyväksyttiin yrittäjien keskuudessayleisesti, mutta epä...
SAK · Tutkimustieto 2/2009     15Yksi haastatelluista oli PAM:n jäsen (2E). Tämä miespuolinen työntekijä olimaahanmuuttaja...
16    SAK · Tutkimustieto 2/2009Haastattelija: ”Onko PAM tällainen liitto, jossa ne viipyvät kauan?”2A, työnantaja: ”On. V...
SAK · Tutkimustieto 2/2009       17tämä on oikein hyvä idea, ruvetaan kehittelemään tätä eteenpäin.” ”Jos oissemmonen, ett...
18    SAK · Tutkimustieto 2/2009ta. Ihalainenkaan ei pysty mitään tekemään, että siivousalalla palkat esim.että isommat py...
Yhteistoiminna                                                                                                Työaika‐ ja ...
2 E            1 PAM              Yrittäjäyhdistys    7 kokoaikaista ja 2  Kertapalkkioi Aluemuutoksist        Työn ohessa...
SAK · Tutkimustieto 2/2009       213 Arkea puusepänteollisuuden pienillätyöpaikoilla3.1 TyöpaikatTyöpaikoilla tehdyt työt ...
22    SAK · Tutkimustieto 2/2009”Kyllä minä sanoisin, että luotettavuus ja joustavuus, koska työt tulevat erit-täin lyhyel...
SAK · Tutkimustieto 2/2009      23suudessa. Design-menestyksen saavuttaneella yrityksellä on oma mallistoja erityiskohteit...
24    SAK · Tutkimustieto 2/2009”Nehän on minun mielestäni sellainen iso asia, tietysti toinen iso asia on te-levisio. Näi...
SAK · Tutkimustieto 2/2009      25ehkä joku viisi opintoviikkoa olisi sellaista hyödyllistä materiaalia ja ehkä jo-takin p...
26    SAK · Tutkimustieto 2/2009Työnantaja yrityksestä (3E): ”Meillä on varmasti kaupungin ahkerin maalarija paras puusepp...
SAK · Tutkimustieto 2/2009      27”Kyllä tuonne tuotantoon mies saataisiin jos tarvitaan, mutta hyviä myynti-miehiä on vai...
28    SAK · Tutkimustieto 2/2009vapaata saa. Sisään tehdään pitkiä pyhiä, joskus etukäteen joskus jälkikä-teen. Se on sitä...
SAK · Tutkimustieto 2/2009       29Lyhyempää päivää on voitu tehdä sovittaessa myös pienessä perheyrityk-sessä (3A). Yrity...
30    SAK · Tutkimustieto 2/2009muussa yhteydenpidossa ammattiyhdistys- tai edunvalvonta-asiat eivät oletärkeyslistan alku...
SAK · Tutkimustieto 2/2009      31tus. Että näissä vakuutuksissa se on huomannut.” Liittymisestään työntekijäkertoi: ”Oli ...
Edunvalvonnan arkea pienillä työpaikoilla vuonna 2008
Edunvalvonnan arkea pienillä työpaikoilla vuonna 2008
Edunvalvonnan arkea pienillä työpaikoilla vuonna 2008
Edunvalvonnan arkea pienillä työpaikoilla vuonna 2008
Edunvalvonnan arkea pienillä työpaikoilla vuonna 2008
Edunvalvonnan arkea pienillä työpaikoilla vuonna 2008
Edunvalvonnan arkea pienillä työpaikoilla vuonna 2008
Edunvalvonnan arkea pienillä työpaikoilla vuonna 2008
Edunvalvonnan arkea pienillä työpaikoilla vuonna 2008
Edunvalvonnan arkea pienillä työpaikoilla vuonna 2008
Edunvalvonnan arkea pienillä työpaikoilla vuonna 2008
Edunvalvonnan arkea pienillä työpaikoilla vuonna 2008
Edunvalvonnan arkea pienillä työpaikoilla vuonna 2008
Edunvalvonnan arkea pienillä työpaikoilla vuonna 2008
Edunvalvonnan arkea pienillä työpaikoilla vuonna 2008
Edunvalvonnan arkea pienillä työpaikoilla vuonna 2008
Edunvalvonnan arkea pienillä työpaikoilla vuonna 2008
Edunvalvonnan arkea pienillä työpaikoilla vuonna 2008
Edunvalvonnan arkea pienillä työpaikoilla vuonna 2008
Edunvalvonnan arkea pienillä työpaikoilla vuonna 2008
Edunvalvonnan arkea pienillä työpaikoilla vuonna 2008
Edunvalvonnan arkea pienillä työpaikoilla vuonna 2008
Edunvalvonnan arkea pienillä työpaikoilla vuonna 2008
Edunvalvonnan arkea pienillä työpaikoilla vuonna 2008
Edunvalvonnan arkea pienillä työpaikoilla vuonna 2008
Edunvalvonnan arkea pienillä työpaikoilla vuonna 2008
Edunvalvonnan arkea pienillä työpaikoilla vuonna 2008
Edunvalvonnan arkea pienillä työpaikoilla vuonna 2008
Edunvalvonnan arkea pienillä työpaikoilla vuonna 2008
Edunvalvonnan arkea pienillä työpaikoilla vuonna 2008
Edunvalvonnan arkea pienillä työpaikoilla vuonna 2008
Edunvalvonnan arkea pienillä työpaikoilla vuonna 2008
Edunvalvonnan arkea pienillä työpaikoilla vuonna 2008
Edunvalvonnan arkea pienillä työpaikoilla vuonna 2008
Edunvalvonnan arkea pienillä työpaikoilla vuonna 2008
Edunvalvonnan arkea pienillä työpaikoilla vuonna 2008
Edunvalvonnan arkea pienillä työpaikoilla vuonna 2008
Edunvalvonnan arkea pienillä työpaikoilla vuonna 2008
Edunvalvonnan arkea pienillä työpaikoilla vuonna 2008
Edunvalvonnan arkea pienillä työpaikoilla vuonna 2008
Edunvalvonnan arkea pienillä työpaikoilla vuonna 2008
Edunvalvonnan arkea pienillä työpaikoilla vuonna 2008
Edunvalvonnan arkea pienillä työpaikoilla vuonna 2008
Edunvalvonnan arkea pienillä työpaikoilla vuonna 2008
Edunvalvonnan arkea pienillä työpaikoilla vuonna 2008
Edunvalvonnan arkea pienillä työpaikoilla vuonna 2008
Edunvalvonnan arkea pienillä työpaikoilla vuonna 2008
Edunvalvonnan arkea pienillä työpaikoilla vuonna 2008
Edunvalvonnan arkea pienillä työpaikoilla vuonna 2008
Upcoming SlideShare
Loading in...5
×

Edunvalvonnan arkea pienillä työpaikoilla vuonna 2008

848

Published on

Selvitys yhteistoiminnasta ja työntekijöiden edunvalvontakäytännöistä pienillä, alle kymmenen henkeä työllistävillä työpaikoilla. Jyrki Helin
SAK:n tutkimustieto 2/2009

Published in: News & Politics
0 Comments
0 Likes
Statistics
Notes
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

No Downloads
Views
Total Views
848
On Slideshare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
0
Actions
Shares
0
Downloads
2
Comments
0
Likes
0
Embeds 0
No embeds

No notes for slide

Edunvalvonnan arkea pienillä työpaikoilla vuonna 2008

  1. 1. 2·2009Edunvalvonnan arkea pienillä työpaikoilla vuonna 2008
  2. 2. Maaliskuu 2009 Lisätiedot: Tilaukset: Jyrki Helin SAK jyrki.helin@sak.fi puhelin 020 774 000 Linnea Alho linnea.alho@sak.fi SAK, PL 157 00531Helsinki
  3. 3. SAK · Tutkimustieto 2/2009 1TIIVISTELMÄ .................................................................................... 31 JOHDANTO ................................................................................... 5 1.1 Taustaa ................................................................................... 5 1.2 Aineisto ................................................................................... 5 1.3 Käytännön toteutus ............................................................... 72 SIIVOUSALA.................................................................................. 9 2.1 Työpaikat ................................................................................ 9 Yritysten kilpailutilanne ............................................................... 9 Työn organisointia .................................................................... 10 Työpaikan ilmapiiri.................................................................... 11 Osaaville aikuisille naisille töitä kunhan on ajokortti ................. 11 Työtä ja työttömyyttä ................................................................ 12 Jaksaminen .............................................................................. 12 Kiire .......................................................................................... 13 2.2 Edunvalvontaa ..................................................................... 13 Palkat ....................................................................................... 13 Muita työsuhde-etuuksia .......................................................... 14 Esillenousseita tes-tulkintaongelmia......................................... 14 2.3 Järjestäytyminen ja yhteystoiminta ................................... 14 2.4 Viestiä ay-liikkeelle .............................................................. 153 ARKEA PUUSEPÄNTEOLLISUUDEN PIENILLÄ TYÖPAIKOILLA........................................................................................................ 21 3.1 Työpaikat .............................................................................. 21 Yritysten vahvuuksista .............................................................. 21 3.2 Kollektiivista osaamispääomaa .......................................... 24 Työntekijät arvostavat… ........................................................... 25 Työnantajatoimintaa lähietäisyydellä ........................................ 25 Töitä löytyi keväällä 2008, mutta…........................................... 26 3.3 Edunvalvontaa ..................................................................... 27 Työaika ja paikallinen sopiminen .............................................. 28 Työehtosopimuksen tunnettuus................................................ 29 3.4 Järjestäytyminen ja yhteistoiminta .................................... 29 Työntekijöiden yhteistoiminta ja organisoituminen ................... 31 Työnantajien järjestäytyminen .................................................. 31 Yhteistoiminnan muodoista työnantajien ja työntekijöiden välillä ................................................................................................. 32 Koulutus ja tiedonsaanti ........................................................... 32
  4. 4. 2 SAK · Tutkimustieto 2/2009 3.5 Pienen työpaikan ongelmia................................................. 33 Palkanmaksupäivä vaihtelee .................................................... 33 Työterveyshuollosta ................................................................. 33 3.6 Viestiä ay-liikkeelle .............................................................. 344 YKSITYINEN SOSIAALIPALVELUALA ...................................... 37 4.1 Työpaikat .............................................................................. 37 Yritysten tuottamat palvelut ...................................................... 37 Yksityisen sosiaalipalvelualan toimintaympäristö ..................... 39 Rahoituspohja ja työsuhteet ..................................................... 40 Työvoiman saatavuus .............................................................. 41 Työn organisointi ...................................................................... 42 …voittoa tavoittelevissa organisaatioissa ................................. 42 …voittoa tavoittelemattomissa organisaatioissa....................... 43 Motivaation lähteet ja työssä viihtyminen ................................. 43 4.2 Edunvalvonta ....................................................................... 44 Kilpailutilanne ja tes-palkat ....................................................... 45 Työehtosopimusten tuntemus .................................................. 46 Palkka ja työajat ....................................................................... 47 Työehtosopimuksen ylittävät etuudet ....................................... 48 Koulutus ................................................................................... 48 4.3 Järjestäytyminen ja yhteistoiminta .................................... 49 Hajanainen järjestökenttä ......................................................... 49 Työnantajien järjestäytyminen .................................................. 50 Yhteistoiminta työpaikalla ......................................................... 51 Työntekijöiden keskinäinen yhteistoiminta ............................... 51 Paikallinen sopiminen .............................................................. 52 Kehittämisehdotuksia ............................................................... 53 4.4 Viestiä ay-liikkeelle .............................................................. 54YHTEENVETOA ............................................................................. 61 5.1 Eroja ja yhtäläisyyksiä......................................................... 61 Sosiaaliala kilpakenttänä .......................................................... 61 Teollisuudessa ja palvelualoilla yhteisiä piirteitä ...................... 62 Silppuuntunut työ ..................................................................... 63 Suhtautuminen ammattiyhdistysliikkeeseen ............................. 63 Koulutus ja tiedontarve ............................................................. 64 5.2 Johtopäätöksiä .................................................................... 65 Järjestäytymisen vahvistaminen ............................................... 65 Järjestäytyminen helpoksi ja tavoiteltavaksi silpputyöntekijöille 66 Luottamusmies ......................................................................... 66 Työsuojeluvaltuutettu ............................................................... 67 TES ja valvonta ........................................................................ 67 Palveluja myös työnantajille ..................................................... 68
  5. 5. SAK · Tutkimustieto 2/2009 3TiivistelmäTutkimuksen tarkoituksena oli selvittää yhteistoimintaa ja työntekijöidenedunvalvontakäytäntöjä pienillä, alle kymmenen henkeä työllistävillä työ-paikoilla. Esimerkkityöpaikat poimittiin siivous-, puusepänteollisuus- ja yk-sityisen sosiaalipalvelualan toimipaikkarekistereistä. Tutkimusmenetelmänäoli työpaikoilla tehtävät teemahaastattelut. Tutkimuksessa haastateltiin työ-paikoilla sekä työnantajia että työntekijöitä.Enemmistö tutkittujen alojen työpaikoista täytti useita ns. proaktiivisen, ”hy-vän työpaikan” tunnusmerkkejä. Tunnusomaista ”hyvälle työpaikalle” on,että työnantaja arvostaa työntekijöitä ja heidän työpanostaan, keskustelu-yhteydet ovat hyvät, työehtosopimuksen noudattaminen on itsestäänsel-vyys, työpaikka on koulutusmyönteinen, työpaikalla on yhteishenkeä jatyöntekijöiden vaikutusmahdollisuudet omaan työhönsä ovat aitoja. Yksityi-sillä aloilla olleiden lukuisten kieltäytymisten vuoksi aineisto saattaa antaaalojen kokonaisuudesta todellisuutta positiivisemman kuvan. ”Hyviä työ-paikkoja” oli tässä tutkimuksessa enemmän kuin niissä SAK:n viimeisennoin kymmenen vuoden aikana tekemissä tutkimuksissa, joissa asiaa onselvitetty. On kuitenkin syytä huomioida, että ns. hyvät työpaikat päästävätmuita mieluummin ay-liikkeen tutkijat työpaikalle haastattelemaan. Siten ai-neisto voi olla valikoitunutta.Sosiaalipalvelualalla kilpailutus ja businessajattelu leviävät ja ne vaikuttavattyöyhteisöjen toiminnan reunaehtoihin – joskus myös itse työhön. Tässänäkyy tunnistettava muutos viisi vuotta aikaisempaan aineistoon. Voittoatavoittelemattomilla, yhdistysten omistamilla toimipaikoilla ollaan huolissaantoiminnan jatkumisen puolesta. Tämä näkyi etenkin työnantaja-asemassaolevien esimiesten haastatteluissa. Toistaiseksi voimassaolevien työsuhtei-den tarjoaminen on vaikeutunut, sillä yhä suurempi osa tuloista tulee pät-kissä ja rahaa on hankittava usealta eri taholta.Yksityisten alojen pienillä työpaikoilla järjestäytyminen oli selvästi vähäi-sempää kuin julkisen sektorin kyljessä olevalla yksityisellä sosiaalipalvelu-alalla. Ammatillinen järjestäytyminen oli tapahtunut useimmiten ennen työ-suhteen syntymistä pieneen yritykseen, joko aikaisemmassa, suuressatyöpaikassa tai oppilasjäsenyyden kautta. Ammattiyhdistysliikkeeseen suh-tauduttiin myönteisesti sekä työnantajien että työntekijöiden keskuudessa.Työaika-asioissa tai niihin liittyvissä korvauskysymyksissä on kohdattu TES-tulkintaongelmia. Odotuksena työmarkkinaosapuolille esitettiin, että työeh-tosopimuksen tulee olla sellainen, että jokainen pienen työpaikan työntekijäja työnantaja pystyy ymmärtämään sen määräykset kertalukemisella. Työ-ehtosopimusten vaikeaselkoisuus nousi esiin useassa työpaikkahaastatte-lussa. Epätyypillisten työsuhteiden yleistymisen myötä esimerkiksi silppu-
  6. 6. 4 SAK · Tutkimustieto 2/2009työntekijöiden 1 oikeudet ja taloudellinen asema vaatii ammattiyhdistysliik-keeltä erityistoimia neuvonnan, työttömyysturvan ja sosiaalietuuksien kehit-tämisessä.Sellaisille pätkätyöoppaille olisi kysyntää, jotka ymmärtävät pätkätyönteki-jän elämäntilanteen kokonaisuuden työn, työttömyyden, vaihtelevien tulo-jen, sosiaaliturvan, pakkoyrittäjyyden ja vaihtelevien viranomaiskäytäntöjenviidakossa.Olisi hyvä, jos liittojen nettisivustolta pieni työnantaja – tai hänen palkanlas-kentansa hoitava taho – voisi vaivatta löytää ajan tasalla olevat työehtoso-pimuksiin liittyvät velvoitteet. Netissä tulisi voida myös esittää kysymyksiä jasaada nopeasti menettelytapaohjeita.Yksityisen sosiaalipalvelualan useilla työpaikoilla on työsuojeluvaltuutettu,joka edustaa moneen liittoon kuuluvia työntekijöitä. Edunvalvonta-asioissavaltuutettua voisi ohjata tarkkailemaan työaikakysymyksiä, jotka jo osaltaansivuavat valtuutetun toimenkuvaa.Järjestäytymisen parantamisen olennaisin asia pienilläkin työpaikoilla onjäsenyyden tarjoaminen. Suurilla työpaikoilla asian hoitaa yleensä luotta-musmies – esimerkiksi tämän tutkimuksen ketjumaisissa yrityksissä olinäin. Pienillä työpaikoilla tarvitaan muita toimia. Pitää pohtia, voitaisiinkoammattiosastojen ja liiton alue- ja keskuselinten resursseja keskittää niin,että saataisiin alueilla kiertäviä järjestäjiä/ toimitsijoita/ TES-neuvojia/ luot-tamusmiehiksi valtuutettuja. Heidän avullaan saataisiin TES:n noudattami-sen tasoa parannettua ja tätä kautta vahvistettua uskoa ammattiyhdistys-liikkeen merkitykseen. Jäsenyyttä voidaan tarjota tämän ohessa.Työnantajat haluavat hoitaa TES- ja lakivelvoitteensa oikein, mutta aina eioma tai tilitoimiston asiantuntemus riitä. Ay-liikkeen tulisikin pohtia, voisikotyöehtotietoutta lisätä liiton verkkosivustojen avulla. Konkreettisen hyödynsaisivat työpaikan työntekijät ja imagohyödyn palveleva ay-liike.1 Silpputyöksi kutsutaan epäsäännöllistä työtä, jota seuraa työttömyysjakso.
  7. 7. SAK · Tutkimustieto 2/2009 51 Johdanto1.1 TaustaaPienillä, alle kymmenen työntekijän työpaikalla työskentelee neljäsosaSAK:n liittojen jäsenistöstä. Osuus on pysynyt samantasoisena jo viiden-toista vuoden ajan. Luottamusmiestoiminnassa pienillä työpaikoilla on ta-pahtunut kehitystä parempaan suuntaan viimeksi kuluneen viiden vuodenaikana, mutta edelleenkin luottamusmies työpaikalla on harvinaisuus. Am-mattiyhdistysliikkeelle on tärkeätä tietää, miten pienillä työpaikoilla voidaan,joten tutkiminen on tarpeen.Vuoden 2003 syksyllä haastateltiin pienten työpaikkojen työnantajia ja työn-tekijöitä elintarviketeollisuuden, ravintola-alan ja yksityisen sosiaalipalvelu-alan työpaikoilla. Tulokset on julkaistu raportissa ”Edunvalvonnan arkeapienillä työpaikoilla, SAK:n tutkimustieto 2/2004. Tämä raportti on jatkoaviisi vuotta sitten käynnistetylle tavalle selvittää paikan päällä työpaikankäytäntöjä ja ihmisten tuntoja. Selvityskohteena oli, millaisia pienet työpai-kat ovat työyhteisöinä, miten yhteistoiminta työnantajan kanssa sujuu, mi-ten työntekijät ovat järjestäytyneet, miten työntekijöiden edunvalvonta onorganisoitu ja mitä odotuksia on ammattiyhdistysliikkeelle. Tämänkertainentiedonkeruu suunnattiin puusepänteollisuuden, siivous- ja puhdistusalansekä yksityisen sosiaalipalvelualan työpaikoille. Näille aloille on tunnus-omaista pienten työpaikkojen suuri määrä. Yksityistä sosiaalipalvelualaalukuun ottamatta ne eivät myöskään ole olleet SAK:n alakohtaisissa työ-paikkatutkimuksissa viime vuosina.Tutkimuksen työpaikkahaastattelut tehtiin keväällä ja kesällä 2008. Niinpätutkimus kertoo nousukauden harjalla olleiden pienten yritysten ja niidentyöntekijöiden tilanteesta. Keskeinen ongelma monella työnantajalla oli tuol-loin pätevän työvoiman saatavuus, eikä esimerkiksi rahoitusongelmia ollut.Myös työntekijöiden uskoivat pääsääntöisesti nousujohtoiseen kehitykseen.Raportin kirjoittamisen aikaan loppuvuonna 2008 taloustilanne teollistu-neissa maissa alkoi huonontua nopeassa tahdissa. Jos haastattelut tehtäi-siin tätä kirjoitettaessa helmikuussa 2009, kohdattaisiin todennäköisesti toi-senlaista todellisuutta ainakin yksityisillä aloilla.1.2 AineistoTutkimusmenetelmänä on työpaikoilla tehtävät haastattelut. Työnantaja-asemassa olevilta kerättiin yrityksen perustiedot, tiedot työsuhdeasioistasekä odotukset henkilöstölle ja ammattiyhdistysliikkeelle. Lisäksi kartoitim-me niitä tekijöitä, jotka tekevät pienestä yrittäjästä menestyvän ja toisaalta,mitkä ovat sellaisia tekijöitä, jotka pieni yrittäjä arjessaan katsoo yritystoi-mintansa esteiksi tai mahdollisiksi rajoitteiksi.Työntekijöiltä (tai luottamusmieheltä tai työsuojeluvaltuutetulta, jos heidätoli tehtäviinsä valittu) kartoitimme sitä, miltä tuntuu olla töissä pienellä työ-
  8. 8. 6 SAK · Tutkimustieto 2/2009paikalla, mitkä ovat heidän työehtonsa, ovatko he järjestäytyneitä, millaisetmahdollisuudet heillä on toisaalta oman alansa ja toisaalta ammattiyhdis-tystiedon koulutukseen sekä ennen kaikkea, mitkä ovat ne kaikkein poltta-vimmat ongelmat pienillä työpaikoilla. Lisäksi keräsimme viestiä ammatti-yhdistysliikkeelle. Tämän perusjaottelun lisäksi tarkastelimme alakohtaisestimuutamia aihealueita tarkentavin lisäkysymyksin.Kussakin liitossa haastateltiin vastuualueen toimitsijaa. Työpaikkahaastat-telut toteutettiin siten, että samalla työpaikalla haastateltiin sekä työntekijöi-den että työnantajan edustajaa. Haastattelut tehtiin vuoden 2008 huhtikuunja kesäkuun välisenä aikana. Maantieteellisesti työpaikat sijoittuivat Tampe-reen eteläpuoliseen Suomeen.PAM:n ja Puuliiton osalta työpaikat poimittiin satunnaisotannalla Tilasto-keskuksen ylläpitämästä yritysrekisteristä. PAM:n osalta valintaa rajoitettiinkiinteistöpalvelualan yrityksiin, jotka olivat käytännössä siivousliikkeitä.Puuliiton osalta puusepänteollisuuden alaa rajoitettiin seuraaviin toimiala-nimikkeisiin: muiden huonekalujen valmistus, muiden keittiökalusteidenvalmistus, muiden puutuotteiden valmistus, muiden toimisto- ja myymäläka-lusteiden valmistus, muu rakennuspuusepäntuotteiden valmistus, puupak-kausten valmistus sekä tuolien ja istuinten valmistus. JHL:n osalta käytettiinStakesin ylläpitämää rekisteriä yksityisen sosiaalipalvelualojen tuottajistavuodelta 2006.Haastateltavina oli yhteensä 60 henkilöä (Puusepänteollisuus 17+liiton toi-mitsija,siivousala 17+kaksi liiton toimitsijaa, yksityiset sosiaalipalvelualat22+liiton toimitsija), joista hankkeeseen osallistuneiden liittojen keskustoi-mistojen toimitsijoita oli neljä, työnantajan edustajia 29 ja työntekijöidenedustajia 27. Työntekijöiden edustajista luottamusmiehiä löytyi vain sosiaa-lipalvelualan työpaikoilta. Työsuojeluvaltuutettuja oli sosiaalipalvelualalla jakiinteistöpalveluissa. Puusepänteollisuuden työpaikoilta ei tällä kertaa löy-tynyt yhtään luottamusmiestä tai työsuojeluvaltuutettua. Yksi haastatelluistatoimi konsernimuotoisten yritysten pääluottamusmiehenä ja neljä toimi työ-suojeluvaltuutetun tehtävissä.Työpaikoilla tehtyjen haastattelujen lisäksi etsittiin tutkittavia aloja koskevaatai sivuavaa työolotietoa SAK:n vuoden 2005 jäsentutkimuksen aineistosta.Siitä tehtiin SAK:n toimistossa tähän kohderyhmään fokusoituja lisäajoja,joiden tuloksia on kerrottu tämän raportin sopivissa asiayhteyksissä.Alla on taulukko toteutuneista haastatteluista sekä kieltäytymisistä ja niidenilmoitetuista syistä. PAM Puuliitto JHLKirjeitä lähtenyt yrityksiin 23 23 12Toteutuneet haastattelut 8 8 11Toteutumattomat haastattelut 15 15 1 Kieltäytynyt osallistumasta 10 9 - Suostunut – perunut myöhemmin - 2 - On lopettanut/lopettamassa toimintansa 1 1 1
  9. 9. SAK · Tutkimustieto 2/2009 7 Omistajanvaihdos - 1 - Toimintaa supistettu - 1 - Ei tavoitettu 3 1 - Kuului eri sopimuksen piiriin 1 - -Puhelinkeskusteluja yhteensä 29 33 27Yhteydenottoyrityksiä puhelimitse yhteensä 51 41 -Fakseja yhteensä 1 3 -Sähköposteja yhteensä 7 5 6Lisätietoa kirjeitse 1 - -Kieltäytymisen syiksi ilmoitettiin:PAM- kova kiire ja työntekijöitä uupuu- aikapula- eivät tarvitse haastattelua- liian kiire koska tekee sekä siivouspalvelua että karjan hoitoa- aluksi sanoo miettivänsä asiaa, mutta sitten ei vain enää vastaa puhelimeen- työntekijä ja työnantaja liian kiireisiäPuuliitto- työnantajan mukaan työntekijöillä ei ole kiinnostusta haastattelun antoon- ei kiinnosta, kiire- ovat suoritepalkalla, eivät jouda haastatteluun- omistajanvaihdoksen takia uudella omistajalla ei vielä kokemusta alasta- työnantaja sairauslomalla- koska vapaaehtoista, kieltäytyy- yrityksen toimintaa supistettu, joten katsoo, ettei sovi tutkimukseen- pakotettu aikoinaan rakennusliiton jäseneksi, joten ei halua kuulla asiastaJHL-yritys fuusioitunut suurempaan, eikä enää täyttänyt pienen yrityksen/työpaikan eh-toa.Liiteosiossa (sivut 69–78) on työpaikoille kirjeenä lähetetty haastattelupyyn-tö sekä työpaikkahaastattelun kysymysrunko. Liitteenä on myös SAK:n jär-jestötutkimus 2005:n aineistosta toukokuussa 2008 tehty lisäajo, jossa kar-toitettiin alle 10 hengen siivous-, puusepänteollisuuden ja sosiaalipalvelu-alan työpaikoilla olevien ammattiliiton jäsenten näkemyksiä työstään ja työ-paikastaan. Tämä antaa mahdollisuuden kurkistaa, miltä asiat näyttävät pe-rinteisen kvantitatiivisen lomaketutkimuksen menetelmin selvitettynä. Mo-nissa kohdin tulokset tukevat työpaikkahaastatteluissa esille nousseita tun-toja, vaikka aineiston pienuus ei annakaan mahdollisuutta laajamittaisilleyleistyksille.1.3 Käytännön toteutusPAM:n siivouspalvelualan haastattelut teki Jyrki Helin. Puuliiton puusepän-teollisuuden alan haastattelut teki Merike Ottosson ja kahdella työpaikallahaastattelijana oli myös Jyrki Helin. JHL:n yksityisen sosiaalipalvelualanhaastattelut teki Tarja Kaukovaara, viidellä työpaikalla haastattelijana oli
  10. 10. 8 SAK · Tutkimustieto 2/2009myös Jyrki Helin. Haastattelujen litteroinneista ovat vastanneet Eva Fager,Tarja Kaukovaara sekä Merike Ottosson. Luvun kaksi on kirjoittanut JyrkiHelin, luvun kolme Merike Ottosson ja Jyrki Helin sekä luvun neljä LinneaAlho; luku viisi on Jyrki Helinin ja Linnea Alhon vastuulla.Asiantuntevaa palautetta tekstistä ovat antaneet Tuija Kinnunen JHL:stä,Timo Rautarinta Puuliitosta sekä Juhani Salonen PAM:sta. Erityiskiitosmyös Erkki Laukkaselle SAK:sta, Antti Veirtolle PAM:sta ja Timo Rautarin-nalle järjestötutkimusaineisto 2005 lisäajoista.Suurin kiitos kuuluu haastateltavaksi suostuneiden työpaikkojen työntekijöil-le ja työnantajille ystävällisestä suhtautumisesta ja ajan uhraamisesta yh-teisen asiamme eteen.Tämän raportin asiasisällöstä ja tulkinnoista vastaavat luonnollisesti kirjoit-tajat.
  11. 11. SAK · Tutkimustieto 2/2009 92 SiivousalaSiivous- ja puhdistusalan työehtosopimus on osa kiinteistöpalvelualan työ-ehtosopimusta, joka astui voimaan 1.10.2007 ja on voimassa 31.3.2010 as-ti. Tässä selvityksessä käytetään termiä siivousala, koska kaikki poimintaanosuneet yritykset olivat siivousalalta. Hieman mutkikkaaksi tilanteen teki,että haastatteluja tehtäessä huhti–kesäkuussa 2008 ei ollut osapuolten al-lekirjoittamaa, työehtosopimukseen liittyvää ”puhdistus- ja siivousalan palk-kausjärjestelmä ” -liitettä. Asiakirjat jätettiin näin ollen työpaikoille moniste-muodossa.2.1 TyöpaikatHaastatelluista kahdeksasta työpaikasta seitsemän oli yksityisiä yrityksiä.Yksi oli työosuuskunta. Yrityksistä yksi oli muodoltaan toiminimi ja kuusi oliosakeyhtiöitä. Osakeyhtiöistä kolme oli yhden omistajan sataprosenttisessaomistuksessa ja kolmessa oli omistajina myös perheenjäseniä 20–50 pro-sentin osuudella. Kaikissa yrityksissä omistaja osallistui myös työntekoon.Työntekijämäärä oli kaikissa yrityksissä pääsääntöisesti alle kymmenen, ti-lapäisinä huippuhetkinä se saattoi hetkeksi ylittyä muutamalla työntekijällä.Yrittäjistä yksi oli mies ja kuusi naista; osuuskunta oli myös naisvetoinen.Haastatelluista työntekijöistä miehiä oli kaksi (2E ja2F) ja loput kuusi naisia.Taulukkomuotoinen kuvaus työpaikoista on sivuilla 19–20.Yritysten kilpailutilanneYrittäjillä on erilaisia toimintakonsepteja, mutta kaikki toimivat kilpailuillamarkkinoilla ja jokainen haastateltava yritys mainitsi vahvuudekseen luotet-tavuuden, rehellisyyden ja työn laadun. Suuri osa asiakkaista oli useimmillayrityksillä pitkäaikaisia liikesuhteita, mutta vaihtuvuuttakin oli, ja uusia koh-teita hankittiin jatkuvasti. Työntekijämäärä vaihteli työtilanteen mukaan kai-killa yrityksillä.Kilpailutilanteen näkevät myös työntekijät (2A): ” No neuvottelut (työnanta-jan ja työntekijöiden kesken) käy niin, että kaikista asioista voi neuvotella jauseimmiten päästään ihan yhteisymmärrykseen, mutta kuitenkin pienyrittä-jä on tässä raa´assa maailmassa ihan samassa asemassa kuin työntekijä,että haluja olisi toimia vielä eri lailla, mutta ei pysty, koska myös hänen kä-det on sidottu. Mutta hän pyrkii hoitamaan kaikki mahdollisuuden mukaan,mitä me niin kuin toivotaan - palkkauksen, työaikojen – mutta kaikki ei olemahdollista, että tämä (työ- ja kilpailutilanne, kirj.huom.) vaihtelee niin pal-jon.” Näin totesi ns. keikkatyötä tekevän yrityksen työntekijä, takavuosienay-aktiivi.Siivoustyötä kilpailutetaan yhä laajemmin myös julkisissa kiinteistöissä,esimerkiksi koulusiivouksessa. 2E työnantaja: ”Tämä julkinen kilpailutus onse, mikä on hirveä mörkö meillä. Moni sopimus loppuu ja ne joudutaan sit-ten kilpailuttamaan kun tämä lainsäädäntö muuttui. Tällainen pieni toimijaniin kuin minä olen - kun ei ole laatustandardeja, eikä ole niihin oikein varaaolekaan - niin monesti jää vähän altavastaajaksi. Brysselissä isot firmat on
  12. 12. 10 SAK · Tutkimustieto 2/2009kyllä lobanneet tämän homman niin, että kun julkisia hankintoja tehdään,niin siellä pienet paikalliset toimijat kyllä jää jalkoihin.”Haastattelija: ”No mutta tämähän on merkittävä yritystoiminnan este, josmarkkinat tällaisesta syystä kaventuu?” 2E, työnantaja: ” Se on nyt tällähetkellä, mikä on menossa, niin pahalta näyttää. Isot firmat pystyy tarjoa-maan niin halvalla, että ei voi kuin ihmetellä. Mutta kaikkeen pitää sopeutua– se on nyt uusi laki ja sillä sipuli.”Haastattelija:” Miten ne nyt sitten pystyy tarjoamaan halvemmalla, kun työ-voima kuitenkin maksaa vähintään sen työehtosopimuksen minimin?” 2E,työnantaja: ” Kyllä siinä on vissiin se suuruuden laki, että jos halutaan valla-ta joku määrätty ala, niin tehokas keino on alaspainettu hinta ja joka kate-taan yrityksen muusta toiminnasta. Mutta minun pitäisi toimia kannattavastijoka ikisellä asiakkaalla. Että en minä voi ottaa yhtään sinne sellaista tap-piollista… on niin, että viisi ihmistä joutuisin irtisanomaan (jos koulusiivousmenee toiselle yritykselle, haast.huom.), että pitää toivoa, että tämä ostajatajuaa sen.” Myös toinen yrittäjä (2B) oli kohdannut niin matalia tarjouksiakilpailevilta työnantajilta, että ne eivät millään voi mahtua asiallisten työ-normien piiriin.Kahdessa yrityksessä (2C ja 2D) oli yrityksen työntekijä perustanut omanfirman, vieden myös asiakkaita mukaan. Yrittäjistä asia tuntui harmilliseltaja epäreilulta, mutta liiketoiminnalliset vauriot saatiin korjattua varsin nope-assa tahdissa.Työn organisointiaYhden yrityksen (2A)siivoustyö oli pääsääntöisesti ryhmänä tapahtuvaa, jol-loin samassa suurehkossa kohteessa oli useita ihmisiä, yleensä myös työ-hön osallistuva yrittäjä.Useimmiten työt tehtiin yksin tai työparin kanssa ilman, että työnjohtoa olipaikalla. Järjestelmää pidettiin toimivana ja se tarjosi myös työntekijälletyöaikajoustoa asiakkaan kanssa sovituissa rajoissa. Tämä johti hyvin har-voin kielteiseen asiakaspalautteeseen. Työ oli siis itsenäistä, mitä työnteki-jät arvostivat suuresti.Työntekijät pitivät työn ja työajan järjestelyistä. 2F, työntekijä: ”Työaika si-joittuu lähinnä ilta-aikaan, mutta se on kuten sanoin niin onneksi aika väl-jästi määritelty, että sen ihan pystyy vähän ihan miettimään mihin aikaannyt sitten menet töihin, että jos on harrastuksen puolesta tarve olla illallaesimerkiksi kokouksessa niin sitten mennään vähän myöhemmin siihenvarsinaiseen leipätyöhön. Lomat on pystytty sovittamaan ihan omien toivei-den mukaan – niitä on kuunneltu oikein hyvin ja ei niissä ole ollut mitään,että kesällä on saanut ihan hyvän kesäloma… lomarahat tulleet sitten lo-man yhteydessä ihan täsmällisesti. ”Työnantaja osallistui työprosessiin kaikissa haastatelluissa yrityksissä.Kahdessa yrityksessä (2A, 2E) oli joku työntekijöistä ryhmävanhimman
  13. 13. SAK · Tutkimustieto 2/2009 11asemassa opastamassa ja organisoimassa työntekoa ja ratkomassa pieniäongelmia työn toimeksiantajan kanssa. Tämä asema näkyi palkassa; yh-dessä yrityksessä (2B) tähän tehtävään oli kouluttautumassa palveluohjaa-jakoulutuksessa oleva omistajan tytär.Työpaikan ilmapiiriSAK:n järjestötutkimus 2005:n aineistosta tehtiin lisäajo tämän raportin alo-jen pieniltä työpaikoilta (ks. liite sivulla 72–78). Sen mukaan kehittyneitä,hyväksi koettuja työpaikkoja oli lähes 60 prosenttia, kehittyviä, heikkolaatui-sia noin viidennes, ja väliryhmään jäi myös viidennes. Luvut ovat huomat-tavan positiivisia, esimerkiksi verrattuna eri alojen luottamusmiehiltä saa-tuun palautteeseen. Sen sijaan kokemuksissaan kehittymismahdollisuuk-sista työssä vastaajat jakautuivat kolmeen ryhmään: runsas kolmasosa kokimahdollisuuksia olevan paljon tai melko paljon. Suunnilleen saman verrankoki, että kehittymismahdollisuuksia ei ollut lainkaan ja vajaa kolmannes eiosannut sanoa tai arvioi mahdollisuuksia olevan jonkin verran. Johdon ko-ettiin kuitenkin asettavan tehokkuuden muun edelle yli 60 prosentissaSAK:n järjestötutkimuksen vastauksissa. Siivousalan työntekijöistä puoletpiti tärkeimpänä asiana työpaikan pysyvyyttä ja varmuutta, palkka- ja ansio-taso oli keskeisintä runsaalle viidennekselle ja noin kolmasosa piti tärkeim-pänä työn mielenkiintoisuutta ja vaihtelevuutta sekä hyviä työtovereita.Hieman yli puolet piti työtä erittäin tärkeänä ja vajaa puolet melko tärkeänäomassa elämässään.Työpaikoilla työntekijöitä haastatellessa tämä positiivisväritteinen näkemystyöpaikan ilmapiiristä ja asioiden hoidosta oli vallitseva; näin haastatteluttukivat järjestötutkimusaineistosta saatuja tuloksia.Osaaville aikuisille naisille töitä kunhan on ajokorttiHaastattelut tehtiin keväällä 2008, noususuhdanteen aikana. Ammattitai-toisten tai sellaisiksi haluavien työntekijöiden löytäminen varsinkin kokoai-katyöhön oli työnantajilla keskeinen ongelma (2A, 2B, 2C, 2D, 2F, 2G), jokajoissakin tapauksissa rajoitti uusien toimeksiantojen vastaanottoa . Kaksityönantajaa (2E, 2H) ei kokenut rekrytointiongelmia; toinen katsoi sen joh-tuvan tarjotusta palkkatasosta ja mahdollisuudesta juuri työntekijän kannal-ta tarkoituksenmukaisesti ajoitettuun ja organisoituun työhön, toinen puo-lestaan katsoi työntekijöidensä verkoston auttavan sopivien löytymisessä.Ajokortti oli myös välttämättömyys monissa yrityksissä, mutta keski-ikäisiltänaisilta se usein puuttuu, ja vaikeuttaa näin muutoin sopivan henkilön työ-hönottoa (2B).Opiskelijoista oli apua kolmelle yrittäjälle (2C, 2E, 2H), jotka olivat yrittäjä-joukon iältään nuorimmat. Kahdella yrityksellä keikkatyötä tekevät opiskeli-jat muodostivat motivoituneen ja riittävän ammattitaitoisen reservin, jonkaturvin muiden työntekijöiden lomakauden sijaistukset hoituivat hyvin, sa-moin kiireisimpien aikojen ruuhkahuiput. Kaikki pitivät tähän hyvään työnte-kijöiden saatavuuteen syynä alan yleisen tason ylittävää palkkatasoa ja mo-lemmin puolin joustavia työkäytäntöjä.
  14. 14. 12 SAK · Tutkimustieto 2/2009Useat työnantajat halusivat töihin suomalaisia naisia, koska se esimerkiksiteki kotisiivouksen ongelmattomaksi, kun asiakkaalla ja työntekijällä on yh-teinen kieli. Yhdellä (2E) oli töissä myös maahanmuuttajia, ja yksi yrittäjä(2A) oli kohdannut viranomaisvaikeuksia koettaessaan palkata työhön Vi-ron venäläisiä. Tämä oli hänen mielestään merkillistä, koska maiden pitäisiolla samaa talousaluetta ja työvoiman liikkuvuuden vapaata.Työntekijät pitivät työllistymismahdollisuuksiaan hyvinä, jos uutta työpaik-kaa joutuisi etsimään. Valtaosalla haastatelluista oli vuosia kestänyt työ-suhde juuri nykyiseen työnantajayritykseen ja työnantajaa pidettiin hyvänätyönantajana. Näille haastatelluille työntekijöille – yhtä osa-aikaista lukuunottamatta – siivoustyö ei ollut läpikulkuammatti, vaan työ jota tehdään myöstulevaisuudessa.Työtä ja työttömyyttäTeollisuuden, rakentamisen ja liikenteen ”raskaampaa” siivousta tekevässäyrityksessä työntekijöistä viisi oli toistaiseksi voimassaolevassa työsuhtees-sa ja 4–10 tilapäisesti työhön kutsuttavia; silloin kun yrittäjä on saanut toi-meksiantoja, tämä osa väestä kutsutaan töihin. Kun toimeksianto on pitkä-aikainen, työ on täysipäiväistä. Sitä saattaa seurata työtön jakso, jolloin ti-lapäisesti työhön kutsuttavat työntekijät saavat työttömyyskassaltaanuseimmiten soviteltua päivärahaa. Jos työttömyysjaksot ovat epäsäännölli-siä, soviteltu päiväraha korvaa työntekijäkokemuksen mukaan tulonmene-tyksiä huonosti verrattuna esim. tilanteeseen, jossa on säännönmukaisiaparin viikon välein toistuvia työttömyysjaksoja. Myös työttömyyskassojenpitkiä käsittelyaikoja moitittiin sekä työntekijöiden että työnantajan puolel-ta.(2A).Jaksaminen2A, työntekijä.” Suurin ongelma tässä työssä on jaksaminen. Tämä on justjohtuen tästä, meillä on aina tavallansa urakkatyö, vaikka se näkyy ehkäjuuri tässä palkassa - se on vähän isompi, mutta ei ehkä riittävä - että mejoudutaan tekemään ihan urakkaluontoisesti, että me pystytään pitämäännämä paikat, siis työntekijöillä ja työnantajalla. Me ollaan niin kuin enem-män vastuussa kun ihan tavallinen ison firman siivooja. Että koska me tie-detään oma vastuumme ja se ongelma on se nämä pitkät päivät, työajat,ne voi olla yöllä, aamuyöllä ja se voi olla että on 14 tuntia, että nukutaan vä-lillä 4 tuntia ja taas jatketaan, niin tämä on se suurin ongelma. Että tätä eivoi auttaa.”Tämänlaatuista keikkatyötä teki yksi yritys kahdeksasta, muille työ tehtiinsäännönmukaisesti päivä- tai iltatyönä. SAK:n 2005 järjestötutkimuksen li-säajon mukaan jaksotyön osuus siivousalan pienissä yrityksissä on 14 pro-senttia, joka vastaa varsin hyvin näissä haastatteluissa saatua osuutta.Kahdeksankymmenprosenttisesti alalla tehdään säännöllisiä päivä-/ilta-/yö-tai aamuvuoroja.
  15. 15. SAK · Tutkimustieto 2/2009 13KiireTyön keskeiseksi haittapuoleksi useat työntekijät mainitsivat oma-aloitteisesti kiireen. Kiire johtuu tiukoista aikatauluista sekä työsuoritukses-sa että siirtymisistä työkohteesta toiseen. Työllä on ”urakkaluonteinen” piir-re, jolloin kiireen syynä on se, että halutaan tehdä työ hyvin. Tämän hyvintehdyn työn etiikka johtaa työvauhdin kiristämiseen. SAK:n järjestötutki-muksen siivousalan aineistosta puolestaan nousee esiin, että kaksi kol-masosaa ei koe työssään raskaaksi aikapainetta, ja noin kolmasosalla serajoittuu työajan johonkin osaan. Työtä ei myöskään koettu eristyneeksi, sil-lä järjestötutkimuksen vastaajista yli 90 prosenttia oli tekemisissä toistenihmisten kanssa vähintään puolet työajastaan, vaikka yksin työskenteli noin70 prosenttia. Melko paljon tai erittäin paljon omaa työtä koskeviin järjeste-lyihin ja oman työn tekemisen järjestykseen työpaikalla saattoi vaikuttaanoin kaksi kolmasosaa ja työtahtiin 90 prosenttia. Sen sijaan siihen, millais-ta työtä tekee, saattoi vaikuttaa vain joka kuudes.2.2 EdunvalvontaaPalkatUseimmissa työpaikoissa työntekijät totesivat, että alan yleinen ongelma onpalkkataso. ”Kymmenen vuotta olen ollut alan töissä ja palkka on 10,53€tunti, joten ei siinä hurraamista ole”. Toisaalta siivoustyötä toisena työnääntekevä, siis alalla tilapäisesti työskentelevä totesi: ”Palkkaa saan 9 euroatunnilta, ja sen ok. Teen tätä toisena työnä maksaakseni asuntolainan pois,vielä vuoden verran”. Kaikki haastattelut tehtiin Etelä-Suomessa, jossayleinen käytäntö ainakin haastatelluissa yrityksissä oli keväällä 2008 mak-saa yli työehtosopimuksen minimien tuntipalkkojen vaihdellessa kahdek-sasta eurosta kahteentoista.Palkat ylittivät kaikissa haastatelluissa yrityksissä työehtosopimuksen mi-nimin. Yksinäisissä tai parityökohteissa toimittiin yleensä urakkaperiaatteel-la. Yhdessä yrityksessä (2E) oli käytössä kuukausipalkka.Useimmat oma-aloitteisesti sopimuspalkkatasoa kommentoineista työnan-tajista pitivät sitä liian alhaisena ja käytännön palkkataso olikin jokaisessayrityksessä tes-tason minimejä korkeampi. Kuitenkin kilpailutilanteissa työ-kohteista mukana on yrityksiä, jotka tarjoavat töitä tes-palkkatason pohjalta.Tästä syystä yleinen käsitys oli, että tes-palkkoja tulee nostaa. Syinä oli, et-tä palkalla tulee tulla toimeen, hyvän työvoiman saaminen alalle ja alan ar-vostuksen nousu. Esim. näin: ”Valtaosa Suomen kansallisomaisuutta ovatkiinteistöt, keskiaikaisista kirkoista hartiapankkitaloihin. Niiden kunnossapi-täminen on aivan välttämätöntä. Kunnossapidon yksi alue on siivoustyö, jol-la pitäisi olla tämän tehtävän mukainen arvostus. Arvostuksen tulisi näkyämyös palkkauksessa; liitot nostamaan siivoustyön palkkaa, niin työvoi-maongelmatkin katoavat ja alan kehityskin nopeutuu”. (2H, työnantaja)”Palkat pitää saada nousemaan. Nykyisillä ei tule toimeen varsinkaan pää-kaupunkiseudulla. Yksi pieni työnantaja ei pysty paljon nostamaan nykyi-sessä kilpailutilanteessa. Liitot asialle”. (2G, yrittäjä, työnantajaliiton jäsen)
  16. 16. 14 SAK · Tutkimustieto 2/2009Periaate sopimuspalkkojen nostosta hyväksyttiin yrittäjien keskuudessayleisesti, mutta epäilyskin oli ”…alalle voisi ihan reippaat korotukset laittaa,mutta ovatko kotisiivoukset ostajat valmiita maksamaan, vai tekevätkö työnitse, vai syntyisikö alle tes-tason tehtävän halpatyön markkinat” (2C, nais-yrittäjien jäsen)”Pienet yritykset kuolevat, kun vaatimukset kasvavat ja isot alan yrityksetmääräävät tahdin. Yrittäjän on esim. sunnuntaityöt tehtävä itse, kun ei olevaraa maksaa korvauksia.”(2F, yrittäjäyhdistyksen, jäsen)Muita työsuhde-etuuksiaPalkan lisäksi muita yrityksissä käytössä olevia työsuhde-etuuksia olivatmatkat työpaikalle, työvaatteet ja jalkineet, ravintoetu, suppeaa laajempityöterveyshuolto (2A, 2E, 2F, 2G,2H), liikuntasetelit (2G) ja hieroja kerrankuukaudessa (2C).Yrityksen auto – useimmiten yrityksen logoilla varustettu pakettiauto – olienemmistössä yrityksistä työntekijällä kotiparkissa helpottaen näin työmat-koja ja muutakin liikkumista.Esillenousseita tes-tulkintaongelmiaYhdellä työpaikalla työehtosopimuksen tulkintaongelmaksi olivat nousseetarkipyhäkorvaukset ”keikkatyössä”, siis työssä, jossa työhön kutsutaanepäsäännöllisesti silloin, kun työnantaja saa toimeksiantoja. Kun arkipyhäei osu työjaksolle, on keskusteluun noussut pyhäpäivän korvausvelvolli-suus. (2A) Samoin oli ongelmia kohdattu sairausloma-asioissa keikkatyös-sä, kun sairastuminen ei tapahdu työnteon hetkellä. Myös soviteltu päivä-raha keikkatyössä on ongelmallinen, kun työtuntien määrä vaihtelee ja työ-jaksot ovat esim. viikon mittaisia tai kolmen viikon mittaisia. Näissä tapauk-sissa kuukauden tulo on pienempi kuin tilanteessa, jossa työtä on tarjollakuukausittain kahden viikon jaksoissa ja soviteltu päiväraha osaltaan tukeetoimeentuloa.2.3 Järjestäytyminen ja yhteystoiminta(Järjestäytymisestä haastatelluissa yrityksissä tarkemmin katso taulukkosivuilla 19 ja 20.)Haastateltujen työntekijöiden keskuudessa ammatillinen järjestäytyminenPAM:iin ei ollut pääsääntö. Yksi oli Metalliliiton jäsen (2A), peruna menneil-tä ajoilta. Tässä länsisuomalaisessa yrityksessä työnantaja suosi järjestäy-tymistä, ja monet olivat PAM:n jäseniä. Ne, jotka eivät olleet ammatillisestijärjestäytyneitä, olivat järjestäneet työttömyysturvansa YTK:n välityksellä.Työttömyyskassa olikin tässä tapauksessa välttämätön sovitellun päivära-han saamiseksi, kun työmäärä keikkaluontoisessa työssä vaihteli suuresti.Yksi, iltatyötä toisena työnään tekevä, oli verohallinnon STTK:laisen liitonjäsen (2C). Hän arveli muiden kokoaikaisten työntekijöiden olevanPAM:ssa, mutta ei tiennyt varmasti.
  17. 17. SAK · Tutkimustieto 2/2009 15Yksi haastatelluista oli PAM:n jäsen (2E). Tämä miespuolinen työntekijä olimaahanmuuttaja, jonka liittojäsenyys oli syntynyt edellisessä työpaikassa,suuressa siivousyrityksessä. Muiden tämän työnantajan (joka ei ollut vä-himmässäkään määrin ay-vastainen) työntekijöiden järjestäytymisestä eiole tietoa.Loput viisi haastateltua työntekijää olivat ay-liikkeen ulkopuolella. Heistäyksi oli omistajan poika (2F) ja yrityksessä työskenteli käytännössä vainperheenjäseniä. Yksi oli omistajan tytär (2B), ja tässä yrityksessä hän arvioivain harvan olevan liiton jäsen. Kaksi haastatelluista oli muutoin vain järjes-täytymättömiä; toinen heistä (2G) oli varmistanut työttömyysturvansa yksi-tyisessä työttömyyskassassa ja oli työpaikkansa työsuojeluvaltuutettu;muista työntekijöistä hän arveli joidenkin olevan PAM:n jäseniä. Yksi oli yrit-täjä (2H) ja työskenteli näin isommalle siivousyritykselle alihankkijana; täs-sä länsisuomalaisessa yrityksessä muut kuusi työntekijää olivat ”eri liitois-sa”, kuten haastateltava asiaa kuvasi . Puolessa haastatelluista yrityksistätodennäköisesti enemmistö työntekijöistä oli PAM:n jäseniä; näissäkin olimyös järjestäytymättömiä, jotka olivat järjestäneet työttömyysturvansaYTK:n kautta.Työpaikoista yhdelle oli valittu työnantajan aloitteesta työsuojeluvaltuutettu,joka oli yksityisen työttömyyskassan jäsen (2G).Luottamusmiestä ei ollutyhdelläkään työpaikalla.Länsisuomalaisissa yrityksissä – joista toinen tosin toimi pääsääntöisestipääkaupunkiseudun kohteissa – järjestäytyminen oli paremmalla tolallakuin muualla, mutta ammattiliittojäsenyys ei ollut niissäkään pääsääntö.Varmasti työtovereidensa jäsenyyksistä ei tiennyt yksikään haastateltava,joten asia ei liene keskustelujen tärkeimpiä asioita silloin, kun työntekijätkohtaavat. Yleensähän työntekijät työskentelivät yksin tai työpareittain.Usealla työnantajalla (2B, 2D, 2F), oli kokemusta ammattiyhdistystoimin-nasta ennen yrittäjäksi ryhtymistä. Kaikkien työnantajien suhtautuminen jär-jestäytymiseen oli positiivinen. Näin asian olivat ymmärtäneet myös työnte-kijät. Yhdessä yrityksessä (2G)- vaiheessa, jossa työntekijöitä oli enemmän- koetettiin etsiä luottamusmiestä työntekijöiden joukosta, mutta vapaaeh-toista ei löytynyt. Työnantaja omalta puoleltaan suhtautui rohkaisevasti luot-tamusmiehen valintaan.Se, että ay-jäsenyys ei ole edes lähimmän työtoverin tiedossa osoittanee,että asia ei ole merkittävän kiinnostuksen kohteena. Tämän raportin yh-teenvedossa on suhtautumiskysymyksiä käsitelty laajemmin.2.4 Viestiä ay-liikkeelle2A, työnantaja: ”Osa on töihin tarvittaessa kutsuttavia, ja heillä jää sittentietenkin osa kuukaudesta työttömäksi niin tietyissä liitoissa korvaustenmaksukäsittelyt viipyy liian kauan eli nää ihmiset on vähän ahdingossa.”
  18. 18. 16 SAK · Tutkimustieto 2/2009Haastattelija: ”Onko PAM tällainen liitto, jossa ne viipyvät kauan?”2A, työnantaja: ”On. Varsinkin silloin kun ihminen hakee sitä ensimmäisiäkertoja tai ensimmäistä kertaa, niin käsittelyaika on tuhottoman pitkä, ettäkäsittely pitäisi nopeuttaa. Ne maksetaan puolentoista kahden kuukaudenviiveellä, jopa yli – se on kohtuutonta. Kun liiton työttömyyskassa saa nämätyöntekijöiden raha-asiat hoidettua liukkaammin niin se riittää mulle.”2A, työntekijä: ”No meidän keikkatyöläisten taholta mä lähettäisin SAK:lleterveisiä, kun tällaisia työntekijöitä on olemassa (me ei todellakaan olla ai-noat), niin pitäkää siitä työntekijäporukasta myös huolta, että niillä on selvätsopimukset myös olemassa, vaikka työ on silppumaista. Ne jäävät mones-sa asiassa roikkumaan sinne johonkin – tiedä mihin sopimuksiin. Jos ei olehyvä työnantaja niin kukaan ei pidä huolta niistä ja välttämättä työntekijöistäkaikista ei ole oman etunsa valvojaksi eikä pysty omia puoliaan pitämään,meitä on myös hiljaisia, jotka ei saa ääntään kuuluviin.”2B, työnantaja: ”No, jaa tääkin on nyt sitten sillä lailla, että varmaan ihanhyvin on kaikki neuvottelut mennyt, et tätä viimeisintä työehtosopimusta nyton jouduttu vähän aikaa ootteleen, mutta olihan se aikamoinen kädenvään-tö. Mut niinku mä sanoin niin mä oon kyllä kaikille meidän tytöille sanonut,että liittykää nyt johonkin liittoon, että ihan sen takia kun ei koskaan tiedänäistä tilanteista, mitä tapahtuu, et on ainakin se turva.”2C, työnantaja: ”No, mä olen kaikille kehottanut, että heti pitää liittyä liittoonkun tulee töihin, mutta se, että suurin osa on valinnut kuitenkin tämän ns.Loimaan kassan, ihan sen vuoksi, että siinä on halvin hinta, ja tavallaan sit-ten samat edut sillä tavalla, että saa sen ansiosidonnaisen päivärahan josjää pois. Mulla on sattunut silleen, että yksi työntekijä oli neljä kuukauttatöissä ja jäi sairaslomalle, eikä pystynyt tekemään siivoustyötä, niin sitten,no mä otin sen sitten meille kotiin lastenhoitajaksi ja me saatiin sille sittenriittävä tulotaso ja nykyään hän opiskelee uutta ammattia sitten, että kylläne on hyvät systeemit mitä on luotu.2C työntekijä: ”Ehkä pitäisi panostaa enemmän noihin, saada ne niin kuinmukaan alusta saakka, kun ne rupee yleensäkin sitä uraputkea itselleen te-kemään.”2E työnantaja: ”No se on sama, että pienille pitää antaa mahdollisuudet.Tämän kilpailutuksen tarkoitushan oli se, että tehdä niin kuin tasapuolisetmahdollisuudet. Se ei ole enää tasapuolista, kun on isot vastaan pienet.Nyt kun olen ollut noilla tarjouskierroksilla, niin siellä on nämä Suomen viisiisointa siivousliikettä ja minun firmani. Minähän niin kuin pärjään kun koulu-tusta, mutta kun ajattelee vaikka maahanmuuttajan perustamaa siivousyri-tystä, ei heillä ole julkiselle puolelle mitään mahdollisuutta. Jos SAK keksisijonkun vastaavan luokittelujärjestelmän kuin nämä luokituslaitokset, että onhyvä työnantaja tai reilu työnantaja. Nyt katsotaan vain hintaa, eikä kiinnos-tuta, että mistä se henkilökunta tulee ja kuinka se voi – että kunhan hintaon hyvä ja luottoluokitus kunnossa niin saatte kohteen.”Haastattelija: ”No
  19. 19. SAK · Tutkimustieto 2/2009 17tämä on oikein hyvä idea, ruvetaan kehittelemään tätä eteenpäin.” ”Jos oissemmonen, että työntekijät saisi itse päättää, että me halutaan meidäntyönantajalle tuollainen ja sitten se menee tietysti siihen, että työnantajakäskee, että nyt menette tuollaisen hakemaan, että nyt haette mulle kun-niamerkkiä…joo.”2E, työntekijä: ”Ammattiyhdistysliitto on semmosta, että jos tulee joskustyöttömäksi , sieltä saa vähän apua. Palkinto pomolle tekee firman tutuksikoko Suomessa. Meillä on pieni firma mutta voi olla joskus isompi palkit-seminen on ihan tervetullut.”2F, työnantaja: ”No pikkaisen pitäisi ruveta ajattelemaan pieniä yrittäjiäenemmän. Ei pienillä yrittäjillä o le varaa maksaa kohta enää palkkoja. Pie-net yritykset rupee kuolemaan, koska ei ole varaa maksaa työntekijöillepalkkaa, ei yrittäjät jaksa iät ja ajat vetää. Et kyllä vaan se kierre tulee sieltäpikku hiljaa. Puhutaan, että – no isoilla yrityksillä – isoilla ketjuilla on asiatihan erikseen. Mut ei, ei pienet voi sillä lailla maksaa niitä kaikkia lisiä ym.Että on pakko tehdä itse sunnuntait töitä, nyt kun on tullut sunnuntaikaup-pa, , että pikkasen täytyisi ajatella pieniä yrittäjiä.”2F, työntekijä: ”Sanotaan nyt niin, että tuollaisella isoilla työpaikoilla se onhyvin helppoa ja varmasti siellä niin kuin tulee helposti liityttyä liittoon, kos-ka siellä tuota on ihan erilailla näkyvästi esillä se liiton toiminta. Mun mie-lestä pitäisi entistä enemmän liiton tulla ulospäin, suunnata enemmän nuo-rille , että ei elä sellainen käsitys ukkokerhosta. Toinen asia on, mikä minuaitseäni on niin kuin hieman ärsyttänyt on se, että yritetään vetää yhtäläi-syysmerkkiä esimerkiksi SAK:n ja SDP:n välille. Että se on asia, joka karsiivarmasti monia sellaisia, jotka olisi ehkä aikeissa liittyä, mutta tuota kun sekoetaan tällaiseksi, että siinä on puolue jotenkin taustalla tai muuta niin seon huono asia.”2G, työnantaja:” Mä koen itse monesti, että mä olen enemmän se työntekijäkun se työnantaja. Mä luulen millä, että se raha on millä saadaan enemmäntyön arvostusta tälle alalle. Me ollaan avustettu asunnon hankinnoissa,jajos on ollut tarvetta niin muutoinkin autettu. Kun ihmisten elämäntilanteetmuuttuu niin niissä yritetty joustaa, että jos heillä on vapaan tarvetta niin lä-hes aina se yritetty järjestää niin että saa sen. Ja tuota pyrin siihen, ettenainakaan nipota mistään turhasta, ja ettei pilkkua viilata puolin ja toisin…Pyrin antamaan hyvää palautetta on tietenkin mukava antaa kun sitä saaasiakkailta, että soitan ”hei, tuli sulle kiitosta.” Se ollaan päätetty, että lapsetei tätä jatka, että on helpompikin tapa tienata leipäänsä.”2G, työntekijä: ”Nuorten asiat, lapsiperheiden asiat, kaikki tällaiset ay-liikkeen hoitoon”2H, työnantaja: ”Jäsenmaksut pienemmäksi, ne on ihan hirveen isot. Kunottaa huomioon mitä työntekijät sillä saa, ainakin tällaisessa yrityksessämissä ei koskaan tuu mitään selkkauksia. Ei tarvita oikeusihmisiä eikä mui-
  20. 20. 18 SAK · Tutkimustieto 2/2009ta. Ihalainenkaan ei pysty mitään tekemään, että siivousalalla palkat esim.että isommat pystyisi maksamaan vähän enemmän palkkaa työntekijöille.”
  21. 21. Yhteistoiminna Työaika‐ ja  Työntekijöiden  Työnantajan  Työsuhde‐ n muodot  Koulutus‐ ja  Organisointiehdotukset PAM  Koko alallaan  paikallinen  TES‐tuntemus  Muuta  järjestäytyminen järjestäytyminen  etuudet  (työnantaja‐ tiedonsaanti  /Polttavin ongelma  sopiminen  työntekijät) 2 A  Oy  1 Metalli, PAM  Yrittäjäyhdistys  Pieni/keskikokoine Palkka yli  Työaika riippuu  Palavereita ja  Työnantajalle  Ammattikoulutu Työn keikkaluonne,  Suomen‐, ruotsin‐ ja perustettu  useita ja Loimaan  n 5‐6 kokoaikaista,  TES:n 9,5 ‐  asiakkaan  työnantaja  TES on selkeä  sta saadaan  lyhyet  englannin kielen taito tarpeen vuonna 1990  kassassa useita.  4‐10 tilapäistä  12 euroa  aikataulusta  mukana  ja työntekijät  teknisiin  toimeksiantosopimukse työssä. Passiongelmia viron  Työnantaja yllyt‐ työhön  työmatkat,  työprosessissa  TES ei saada  välineisiin  t ‐> yrittäjäriskiä  venäläisiä palkatessa . PAM:n  tänyt liittymään  kutsututtavia  työvaatetus  tietoa on  työntekijälle  työttömyyskassa hidas.   liittoon tai  ja ravintoetu  Metallin  Sairasajan palkka  kassaan  jäsenen  keikkatyössä  mielestä 2 B   Oy  Ei tietoa  Yrittäjäyhdistys  9 kokoaikaista   Virkistystilais Päivätyö,  Palavereita  Työantaja  Työnantaja mukana työssä perustetttu  korkeintaan  lisäksi  uuksia,  ajankohdan saa  kerran viikossa  selkeä, vihdoin vuonna 1998  harva  toiminimellä  kuntosalikor päättää itse  jossa käydään  saatiin  keikkaväkeä.  tit ja  läpi  Keskikoko‐optimia  autonkäyttö‐ siivousaluemuu mahdollisuu tokset mm.  s 2 C  1  STTK  Ei varsinaiseesti  2 kokoaikaista ja 3  Hieroja  Palavereita pari  Työnohessa  Työnantajalle  Työnantaja on  Työntekijä lähti, perusti  Työnantaja mukana työssä. Toiminimi  päätoimen  (naisyrittäjien  osa‐aikaista.  1/viikossa  ja  kertaa  keskustallaan  on tullut  siivous‐  oman yrityksen ja vei  Työntekijän arvio perustettu  mukaan,  jäsen)  Alallaan pieni  illanistujaisia  vuodessa, ei  työsuojelupiiril teknikko, pitää  asiakkaita mukanaan  työnantajasta hyvä ja palkka vuonna 1997  kokoaikaiset  varsinaista  tä neuvoja, TES  ammatti‐ hyvä  ehkä PAMissa  sopimista  on vaikea  taitoaan yllä.  saada  Työnantaja  Työntekijälle ei  järjestää  avaudu  ammattitaidon  helposti, voisi  ylläpitoa ja uutta  olla  nettisivuilla 2 D  Osakkaat ovat  Keskisuuri yritys  Osakkaille,    Onko osuuskunta  Asiakkaille luvataan,että Osuuskunta  ay‐jäseniä (6)  alallaan 6  tuoton  työnantaja‐ vai  työntekijä saa reilun perustettu  Palkollisia on (3)  osakasta,  pohjalla  työntekijäyhteisö  korvauksen ‐> perustelee vuonna 1997  työtunteja 20 ‐ 25  esim.  hintatasoa ja laatua ja että  viikossa, 3  teatterimatk kakkii turvavarusteet on  työntekijää, osa‐ oja,  käsillä  aikaisia, tunteja  joululahjoja  vähemmän  tms. 
  22. 22. 2 E  1 PAM  Yrittäjäyhdistys  7 kokoaikaista ja 2  Kertapalkkioi Aluemuutoksist Työn ohessa  TES ok ja  Alan väline ja  Asiakkaille kerrotaan, että saa Toiminimi  (haastateltu) ,  vuodesta 2007  osa‐aikaista  sta  a sovitaan  keskustellaan  palkat selvästi  muuta  reilun korvauksen ‐> perustettu  muista ei ole  erikoiskohtei kirjallisesti  yli  koulutusta,  perustelee hinta‐ ja vuonna 1992  tietoa.  sta , tasajako Jatkokoulutus on  laatutasoa ja että kakkii ja  Työsuojeluvaltuu ollut  turvavarusteet on käsillä, reilu Osakeyhtiö  tettu on  työntekijöiden  meininki perustettu  kohdalla esillä vuonna 1995 2 F Oy   Kukaan ei ole  Yrittäjäyhdistys  4 henkilöä kaikilla  Työterveysh autonomiaa,  Päivittäistä  TES ei tuttua  Työnantaja  Liiton edustajan käynti perustettu  liitossa ei  37,50 tuntia/vko  uolto on  työt kello 17.00  jutustelua  työnantajalle  tarjoa  työpaikalla voisi olla hyvä vuonna 1990  Loimaan  useimmat omia  laaja  ‐ 06.00 välillä  eikä  mahdollisuuksia,  kassassa  sukulaisia  työntekijälle  työntekijä ei  vielä  kiinnostunut 2 G  Oy  Joiden ihmisten  Yrittäjäyhdistys ja  9 kokoaikaista ja 1  Liikuntasetel Työaikajoustoja Työnantajalle  Työmenetelmät, perustettu   kanssa oli  Työnantajaliitto  osa‐aikainen  it , yrityksen  , tasoitusta  tilitoimisto ja  koulutusta alan vuonna 1978   puhetta  (tytär)  autot ja  parin viikon  työnantajaliitt laitoksessa  järjestäytymisest työterveysh sisällä  o tulkitsee  Pitäjänmäessä  ä takavuosina.  uolto yli  soittamalla,  Haastattelussa  minimin  TES OK  oli PAM 1 ja  työntekijälle  Loimaan kassa 1.  TES ei ole tuttu   2 H Oy  6 eri liitoissa 1  6 työntekijä ja 1  yrityksellä  Palavereita ja  Työnantajalle  Työntekijällä perustettu  toiminimellä  toiminimellä  autoja  saunailtoja  ei tuttu,  jatko‐opintoja vuonna 1988  (haastateltu)  tilitoimisto  mutta omalla  neuvoo  ajalla  tarvittaessa ja  työntekijälle  TES on outo          
  23. 23. SAK · Tutkimustieto 2/2009 213 Arkea puusepänteollisuuden pienillätyöpaikoilla3.1 TyöpaikatTyöpaikoilla tehdyt työt vaihtelevat suuresti sen mukaan millaisia tuotteitakussakin yrityksessä valmistetaan. Koska tarkoituksenamme on käsitelläaineistoa luottamuksellisesti siten, että yksittäinen yrittäjä tai työntekijä eiole tämän aineiston perusteella tunnistettavissa, ei yksilöintiä voida tehdätoimialanimikkeistöä tarkemmaksi. Haastatteluun osallistuneilla työpaikoillatehdään siis mm. mittatilaustöitä isoille yrityksille ja kotitalouksille, uniikkejatuotteita laatua arvostaville kuluttajille, tyylihuonekaluja, merkkihuonekaluja,verhousta yrityksille ja yksityisille, alan entisöintitöitä, malleja, muotteja,messurakenteita, kalusteovia sekä väliovia, projektikohtaisia töitä, portaik-koja ja alan pinnoitustöitä. Kaikkea tätä ja enemmänkin, yksittäisestä tuot-teesta aina kokonaisiin sisustusratkaisuihin saakka.Näitä töitä tekevät alan ammattityöntekijät ”päällään, käsillään ja sydämel-lään” kuten työnantaja yrityksestä (3 G) näkemyksensä hyvästä puusepäs-tä tiivisti.Haastatteluun suostuneilla puusepänteollisuuden työpaikoilla pienten yritys-ten koko vaihteli pienestä perheyrityksestä, jossa kaksi henkilöä, joista toi-nen työntekijäasemassa (3A) aina seitsemän työntekijän yritykseen (3H)sekä yritykseen, jolla oli kahdessa toimipaikassa 6+2 työntekijää ja lisänäkolmisen harjoittelijaa (3E). Tyypillisin työpaikan koko haastatteluun suos-tuneilla yrityksillä oli neljän tai viiden työntekijän työpaikka (3C, 3D, 3F sekä3G). Puusepänteollisuudessa on monia sellaisia toimialoja, joissa tyypillisinyrityskoko on yhden työntekijän yritys. Esimerkiksi verhoomojen kohdallayritystä voidaan pitää jo isona, jos yrityksellä on kolmekin työntekijää.Työpaikkoina toimivat eri tavoin ositetut tehdashallit ja kaupunkiseuduillamyös kerrostalojen sokkeloiset pohja- tai kellarikerrokset toimivat myynti-ja/tai työtiloina. Tilojen luonne aiheutti tarvetta käyttää luovuutta rauhoitet-tuun taukojenpitoon: kahdella työpaikalla oli käytössä perinteinen ”vellikello”(3 E, 3 H), jonka soidessa kaikkinainen koneiden käyttö oli kiellettyä. Osallatyö oli muutoin tauotettu siten, että työntekijöillä oli oikeus meluttomaantaukoon tai työpisteet olivat niin kaukana toisistaan ja sosiaalitiloista, ettätällaista ongelmaa ei työpaikalla edes muodostunut. Kaikilla työpaikoilla so-siaalitilat eivät siis olleet asiallisella tasolla.Yritysten vahvuuksistaKyselimme myös yrittäjiltä oman yrityksensä vahvuuksista ja siitä, miten heovat menestyneet odotuksiinsa nähden ja mitkä syyt ovat tähän vaikutta-neet ja saimme seuraavanlaisia vastauksia:
  24. 24. 22 SAK · Tutkimustieto 2/2009”Kyllä minä sanoisin, että luotettavuus ja joustavuus, koska työt tulevat erit-täin lyhyellä varoitusajalla ja tietenkin tämä osaaminen” kertoi yrittäjä (3A)yrityksensä vahvuuksista. Yritys on alueellisesti hyvin sijoittunut siten, ettätämänlaatuiset markkinat ovat lähes heidän hallussaan, koska työssä käy-tettävä kone on harvinainen. Asiakassuhteita on pitkältä ajalta ja nettisivuton pidetty ajan tasalla. Yrittäjä toteaakin: Työmäärä on ollut tällä hetkelläsellainen, että sen laajentaminen edellyttäisi lisähenkilöiden ottamista jatoiseen vuoroon siirtymistä ja sen varmuus, miten se riittää, niin sitä ei olelähdetty edes kokeilemaan.” Yrittäjällä on yhteistyökumppaneita ja kaikkituotteet tehdään tilausten perusteella.”Aikataulussa pysyminen on hirveän tärkeää tänä päivänä, jos kerran lip-sahdat siitä, niin luultavasti ne ei kysy seuraavan kerran sulta enää tarjous-ta. Että sanoisin, että aikataulut ja laatu on oltava kohdallaan,” totesi palkit-tu puuteollisuusyrittäjä (3B), jonka perheessä on ollut puusepänteollisuudenyritystoimintaa jo monen sukupolven ajan. Hän kertoo: ”Pääkaupunkiseu-dulla meidät tunnetaan, että hirveän vähän me tehdään tällä alueella. Asi-akkaat löytävät meidät suunnittelutoimistojen kautta ja jonkin verran netinkautta… Jotkut isot talot ovat meidän yhteistyökumppaneita, ne ostaa meil-tä sellaista määrättyä osaamista, mitä he eivät itse valmista… Tilauskan-nan vaihtelu on tällä alalla aika rajua ja suhdanteet muuttuu nopeaan. Töitäsaa tehdä menestymisen eteen.””Työajat pitää sopeuttaa niin, että asiakkaille ei tule mitään haittoja siitä jasitten luotettavuus, että asiakas saa tilaamansa silloin kun haluaa”. Yrittäjä,jonka yritys on pitkäikäinen ja tunnettu (3C), ja jolla on pieni henkilöstömää-rä, mutta joka on suuri alallaan kertoo: ” Uudiskohteista tulee tarjouspyyntö-jä toimistojen kautta ja vanhoihin asiakkaisiin pidetään yhteyttä… Jos töitäei ole tarpeeksi on mentävä kolkuttelemaan ovia ja katselemaan missäkunnossa (vanhojen asiakkaiden) paikat on.””Meillä kai lähinnä vahvuutena on se, että tehdään mittojen mukaan – juurisellaiseksi kuin asiakas toivoo.” Yrittäjä (3D) on alalla tunnettu ja pitkäaikai-nen yrittäjä, joka erottuu hyvin myös logollaan. Yritys on pieni ja omistajakertoo, että heillä on yhteistyökumppaneinaan myyntimiehiä, jotka ostavattuotteet sovittuun hintaan ja myyvät ne edelleen sopimaansa hintaan. Toi-nen tapa on ostaa tuotteet suoraan yrittäjältä, joka on hinnoitellut koko tuo-tantonsa. Yhteistyökumppaneina on myös asennuspalvelua tarjoavia yrittä-jiä, joita suositellaan asiakkaille.”Meillä on korkea moraali tämän oman työn suhteen. Jos me tehdään pöytäja sen jälkeen tehdään se pakkauslaatikko, niin se pakkauslaatikko tehdäänyhtä hyvin kuin se pöytä”, selittää laadun käsitettä yrittäjä (3E) ja jatkaa:”Hintakilpailutilanteeseen ei ole varaa, koska meidän tapa valmistaa ei olehalvin”. Tällä yrittäjällä on puusepänteollisuuden yritystoimintaa perheessäjo monen sukupolven ajan. Hän kertoo, että: ” Kodin kalusteiden valmista-minen ja markkinointi on hyvin vaikeaa ja yhä enemmän tehdään puuse-päntöitä rakennusliikkeille ja rakennustarpeisiin.” Pitkäaikaisen yrityksen onmukauduttava yhteiskunnan muutoksiin. Asennustyötä ulkoistetaan tulevai-
  25. 25. SAK · Tutkimustieto 2/2009 23suudessa. Design-menestyksen saavuttaneella yrityksellä on oma mallistoja erityiskohteita on esitelty myös lehdistössä .Omissa liiketiloissa onmyynnissä omaa mallistoa ja sitä viedään myös pohjoismaihin. Luottoarkki-tehdit suosittelevat yritystä asiakkailleen. Tuotteet ovat hinnakkaita, muttalaatuunsa nähden hinta on käypä. Kohderyhmänä ovat laatutietoiset yksi-tyiset asiakkaat ja julkiskohteet. ”Asiakkaat saadaan yhdistämällä perinteis-tä osaamista moderniin tekniikkaan… myös pintakäsittelyssä koetetaan ke-hittää jatkuvasti uutta ja seurataan trendejä.””Minä sanoisin, että nämä hyvät pitkäaikaiset yhteistyökumppanit ja se, ettämeidän työt tunnetaan laadukkaina”. Yrittäjä keskikokoisesta pienyritykses-tä (3F) kertoo markkina-alueen nykyään olevan pääkaupunkiseutu sekäalue, jossa tuotantoa harjoitetaan. Yrittäjä on pitkään ollut alan töissä jaopetustehtävissä ja perustanut oman yrityksensä. Lama-ajan ohi on selvittyVenäjän viennillä. Konekantaa on uusittu ja pidetty huolta, että siltäkin osinsäilytään kilpailukykyisenä. Suuremmat kohteet asennetaan itse ja ulkopuo-lisia asentajia suositellaan muutoin. Pitkään yrittäjänä toimineena hyvät yh-teistyösuhteet hankintapuolen ihmisiin tuovat tarjouspyyntöjä. Tämä yrittäjäkoki rintamaiden ulkopuolella jaettavat investointituet uhkaksi, sillä Etelä-Suomen yritykset toimivat samoilla markkinoilla ”kehitysalueiden” yritystenkanssa. Kun on uhrauksin vetänyt firman lama-ajankin läpi, niin vääristy-miksi koetut asiat harmittavat, esimerkiksi velkasaneeraus eo. investointitu-kien ohella. Tukea ajatuksille ei yrittäjäjärjestöistäkään saa, ”koska suurinosa liiton jäsenistä on näillä tukialueilla”.”Meidän menestystekijämme on kyky ymmärtää mitä toinen haluaa. Asia-kasta pitää kuunnella ja katsoa ympärille kun ollaan arvioimassa, että mitähän voisi haluta. Me emme tee töitä sen mukaan, miltä meistä tuntuu” tote-aa yrittäjä (3G) suuresta yrityksestä alallaan, jolla toimipaikka kahdessa eripisteessä. Näiden lisäksi yrityksellä on omat liiketilat. Yrityksellä ontuontiapohjoismaista ja Baltian maista ja vientiä lähinnä Ruotsiin ja Viroon. ”Kunhyvän työn tekee, siitä yleensä puhutaan. Internetin blogit ovat hyvä kana-va… Ennen asiakkaat kävi liikkeessä paljon enemmän, mutta nykyään istu-taan työpaikalla netin ääressä ja soitellaan ja kysellään tuotteista. Meillä onstatistiikka tuossa niin me nähdään aika kivasti, koska meidän sivuilla käy-dään. Kahdentoista maissa ja sitten iltaisin.”Suomessa yrityksellä on jälleenmyyjiä, jotka ostavat pieniä eriä. Kysyntäätuotteille saadaan aikaan yhteistyössä eri sisustuslehtien kans-sa/välityksellä myös sisustussuunnittelijat tuovat asiakkaita. Yrittäjä luon-nehtii tuotteitaan sanalla ”sielukkaita” ja kuvaa sillä sitä, että jokaisella esi-neelläkin voi olla tarina, mikä tekee siitä mielenkiintoisen.”Palvelualttius, sanoisin, on vahvuutemme. Asiakas voi määritellä koon,kuosin, sävyn – kaikki on liikkuvaa osaa. Ja tietysti se laatu. Se täytyy ollahyvä, muuten sille hinnalle ei ole mitään perusteita.” Pienen yrityksen (3H)yrittäjä, joka toimittaa myytyä tuotetta toimipisteeseen toimitettavaksi edel-leen loppuasiakkaalle sekä tuottaa pienessä mittakaavassa myös sisustus-palveluja, pitää sisustuslehtiä merkittävänä kanavana tuotteiden kysynnälle:
  26. 26. 24 SAK · Tutkimustieto 2/2009”Nehän on minun mielestäni sellainen iso asia, tietysti toinen iso asia on te-levisio. Näistä asioita kun puhutaan paljon niin ihmisten mielenkiinto herääja kun sitä sisustamista on jatkuvasti esillä niin varmasti joku prosentti tart-tuu siihen ja alkaa katsoa kotiaan, että hetkinen, mikä on homman nimi, pi-täisikö meidän pikkuisen sävyä muuttaa ja kun se on siinä mielessä hyvä,että kun jos yhtä paikkaa muuttaa niin se jatkaa sitä systeemiä todennäköi-sesti eteenpäin ja se onkin pikkaisen isompi kun alun perin on ajateltu.”Laadusta kilpailuvalttina yrittäjä kertoo vielä, että ”toimitamme vielä irtopääl-lisiä 20 vuotta vanhoihin sohviin. Elikkä se antaa tietyn viitteen jo siitä, mikäon rungon laadun ja pehmusteiden tilanne.”3.2 Kollektiivista osaamispääomaaKorkeatasoinen ammattiosaaminen on siis ykkösasia kaikilla yrityksen työn-tekijöillä. Pienillä työpaikoilla työtä tehdään yleensä rinta rinnan, sillä työn-antajat ovat yhtä lailla työntekijöitä. Tosin he samalla myös opastavat ja an-tavat ohjeita ja määräyksiä työntekoa koskien. Alan oppilaitoksista ei tuletäysin valmiita ammattimiehiä työnantajien tarpeisiin, vaan eräänlainenmestari-kisälli -malli elää edelleen vahvana näillä työpaikoilla.Vaadittavan ammattitaidon hankkimisen ideaalimallina monet työnantajat jatyöntekijät pitivät puuseppäpuolen kolmivuotisen ammattikoulun jälkeentyöpaikalla tapahtuvaa erikoistumista. Jos se vaatii erityisen syvällisiä taito-ja, voisi avuksi ottaa oppisopimuksen. Näin teoria ja käytäntö yhdistyisivätsopivalla tavalla, ja työntekijän laaja-alainen ammattitaito antaa turvaa työ-markkinoilla laajemminkin. Oppisopimusjärjestelmää piti kokemuksensa pe-rusteella hyvänä työnantaja (3F)”vaikka siihen pari vuotta meneekin, ennenkuin se tuottaa tuloksia.” Toiselle työnantajalle (3E) tämä oli liikaa:”… oppi-sopimuksessa olevalle maksetaan oikeata palkkaa ja sitten se on paljonpoissa, valtion tukea pitäisi saada ensimmäisen vuoden palkkakuluihin”.3A, työnantaja: ”Jotenkin tuntuu, että jos ottaa harjoittelijoita, niin niitä pitäi-si olla aikaa myös opastaa ja sitten siitä tulee melkein enemmän kustan-nuksia kuin hyötyä monessa tapauksessa, että se ei välttämättä vastaatyönantajan puolelta niitä odotuksia, mitä sille asetetaan… Ihannejärjestel-mä ammattiin tulossa olisi ammattikoulu ja sen päälle joku tapahtuva har-jaantuminen työpaikalla, kun näin käsityövaltaisiin töihin tullaan.””…parhaimmat on tullu ammattikoulusta tulleita puuseppiä. Nämä artesaa-nit ja muut taidepuolen ihmiset – niiltä puuttuu riittävä peruskoulutus puu-sepän työhön. Mun mielestä se paranisi sillä, että koulut ja firmat tekisienemmän yhteistyötä.” (yrittäjä 3G) Tämän työnantajan mukaan koulutus-määriä tulisi suhteuttaa alan työvoiman tarpeeseen.Erikoistumiseen panostetaan työpaikoilla. ”Tässä lähdetään ihan perintei-sesti opettelemaan sitä työntekoa hyödyntämällä laitevalmistajan cad/cam-koulutusta. Me harkittiin oppisopimuskoulutusta ja käytiin jo neuvottelemas-sakin, mutta se jäi siihen, kun sopivan koulutuspaikan löytäminen ei ollut-kaan ihan niin yksinkertaista. Suurin osa niistä jutuista oli ihan turhia, että
  27. 27. SAK · Tutkimustieto 2/2009 25ehkä joku viisi opintoviikkoa olisi sellaista hyödyllistä materiaalia ja ehkä jo-takin perusjuttuja olisi ollut ihan hyvä käydä läpi.” (työntekijä 3A)Ongelmana on ammattikoulutuksen supistuminen ja nuorten vähäinen virtaalan töihin. ”Puuala lopetettiin tämänkin alueen oppilaitoksessa, kun ei olluttarpeeksi opiskelijoita, sinne ai saatu motivoiduksi nuorisoa. Töitä on yritet-ty tehdä asian hyväksi paljonkin. Ja kun meillä on joka vuosi vaikeampaasaada väkeä, virolaiset tekee alan tuotteita paljon. Kyllä Helsingin pää onkohta virolaisten hallussa kokonaan.” (yrittäjä 3B). Näin koulutuksenalasajon myötä tapahtuva oman tuotannon supistuminen johtaa tyhjiön täyt-tymiseen Suomenlahden takaa.Työntekijät arvostavat…Työntekijät osaavat arvostaa sitä, että palkan saa ajallaan; ”No kyllä var-maan ihan ok. Palkat on tulleet ajallaan ja silleen.” (3H). Tämä ei kaikissayrityksissä ollut itsestään selvää. Työntekijät arvostavat myös sitä, että ”ai-nakin täällä saa äänensä kuulumaan paljon paremmin kuin isoissa työpai-koissa” kertoi työntekijä (3 A), joka on työskennellyt isoilla rakennusfirmoil-la. Pienillä työpaikoilla asioista pystytään myös sopimaan nopeasti. ”Ettäjos tarvitsee jotakin pientä vapaata, niin asioista pystyy sopimaan helposti”,kertoi työntekijä yrityksestä (3 F). Muutenkin työntekijät arvostivat kautta lin-jan sitä, että vapaa-aikaa yleensä saa silloin kun tarvitsee, kunhan tekeetunnit sisään. Lisäksi tuli esille, että pienissä työpaikoissa työ itsessään onmielenkiintoisempaa kuin isoissa firmoissa. ”Vähän niin kuin uniikkikappa-leita tehdään jokainen, niin on se paljon parempi, kuin tehdä sitä yhtä jasamaa sarjatuotannossa,” työntekijä (3G) sanoi.Työntekijät pitivät työtään mielenkiintoisena ja kehittävänä. Työssä näkeekätensä jäljen, ja monelle puutyöt ovat palkkatyön lisäksi harrastus. Alanvaihto vilahtaa toisinaan mielessä. Ammatillisista tulevaisuudenodotuksis-taan työntekijät kertoivat: ”Tässähän ei tietysti paljoa pääse ylenemään eikäsilleen, että tavallaan mä olen miettinyt, että lähtisin kouluun – jollekin ihaneri alalle”, sanoi työntekijä (3D). ”Tällä hetkellä varmaankin palkka on tär-kein. Hirveästi odotuksia ei ole. Tässä on ehkä vähän turhautunut pientenyritysten arkeen ja vähän sellaiset alanvaihtoajatukset ehkä päällimmäise-nä”, kertoi työntekijä yrityksestä (3E). ”Mä olen vähän miettinyt, että kun onnäin kauan ollut, voisi jotain muutakin vähän tehdä”, totesi työntekijä yrityk-sestä (3H). Töiden riittävyydestä ja työpaikan pysyvyydestä kannetaanmyös huolta (työntekijät yrityksistä 3B ja 3F).Työnantajatoimintaa lähietäisyydelläTyönantajat arvostavat myös työntekijöitään, eivätkä pitkät työsuhteet pie-nillä työpaikoilla olleet harvinaisia. Ainakin viidellä työpaikalla kahdeksastaoli yli 10 vuoden työsuhteita, joillakin jopa yli 20 vuotta kestäneitä.”Pitääsanoa, että meidän kaverit ei ole sairaslomilla, en muista koska ne on vii-meksi ollut, että siitä pitää antaa kavereille täysi kymppi”, sanoi pienen yri-tyksen työnantaja (3D).
  28. 28. 26 SAK · Tutkimustieto 2/2009Työnantaja yrityksestä (3E): ”Meillä on varmasti kaupungin ahkerin maalarija paras puuseppä sekä paras hioja, mutta se mikä minua ärsyttää suun-nattomasti on se, ettei nämä ammattimiehet voi koskaan kehua toisiaan.”Yrittäjä (3F), joka luonnehti johtamistaan keskustelevaksi johtamiseksi, an-taa työntekijöille haasteita kunkin kykyjen mukaan ja itsenäisyyden astekasvaa osaamisen myötä, joka puolestaan motivoi alalle. Kyseinen yrittäjäkertoi tekevänsä yhteistyötä koulujen kanssa ja itsekin toimineensa opetus-tehtävässä. ”Hyvä ammattitaito yhdistettynä tiimityöhön ja hyvään ryhmä-henkeen.”Myös yrittäjä (3G) kertoi, että ”kykyjen mukaan. Silleen, että porras kerral-laan. En vaadi liikoja, mutta aina pikkaisen lisään löylyä. Ja sitten kun minänäen, mihin päin on suuntautunut, niin sitten pukataan sinne päin. Mutta seei tarkoita, että mikä helpoiten sujuu, sitä saisi aina tehdä. Minä yritän opet-taa vähän muutakin, ettei mene liian yksipuoliseksi.”Yrittäjä (3E) kertoi myös parhaaksi luonnehtimastaan työntekijästä seuraa-vaa: ”Ei hänestä tullut yrityksen kantavaa työntekijää heti, vaan hän on tul-lut töihin poikana ja tehnyt kaikkia hommia ja kasvanut. Koska hän on ollutkiinnostunut asioista ja hänelle on annettu myöskin mahdollisuus oppia.”Yrittäjä (3B) ”Me tehdään erikoistuotteita, niin kyllä siinä täytyy olla jatku-vasti jonkun paikalla, joka tietää miten ne toteutetaan, mutta samalla itsekintekee työtä siinä. Kyllä se on tärkeätä, että koetaan, että tässä tehdäänhommia, että saadaan ne työpaikat säilymään.”Yrityksessä (3H) työpisteet olivat järjestetyt suurehkoon tehdashalliin siten,että työpisteet etenivät työvaiheittain. Rungon valmistus, kumitus, leikkuu,ompelu, heloitus, pakkaus. Työnantaja vertaa työpaikan käytäntöä soluun.Se on hyvin pitkälle itse toimiva, eli kun tilaus tulee sisään, niin se kirjataanrekisteriin. Työ etenee läpi salin vaiheittain ja työnantaja seuraa tuotettavaihe vaiheelta ja koska mitat ja materiaalit vaihtelevat, voidaan tarkemmattyöohjeet antaa vasta siinä vaiheessa, kun työ on kirjattu saapuneeksi.Töitä löytyi keväällä 2008, mutta…Yleinen työnantajanäkemys siis oli, että ammattitaitoisten ja pätevien työn-tekijöiden löytäminen oli vaikeata. Nuorisoa tulee töihin alan ammattikou-luista yhä vähemmän, kun koulutuslinjoja on lakkautettu hakijoiden puut-teessa.Mielikuvaa alasta pitää parantaa jos aikoo saada väkeä töihin. ”Alan arvos-tus on huono… Ala ei kiinnosta nuorisoa, se ei ole trendiala ja kyllähän seon varmaan syytä alan palkkauksessakin… Tänä päivänäkin meidän omajärjestö tekee hirveästi töitä tämän imagon parantamiseksi. Tietoa pitäisisaada kouluille enemmän. Nykyään koetaan vielä aika pitkälle, että nämäon pölyisiä ja ikäviä hommia ja meillähän koneet tekee jo tänä päivänä ihansamalla lailla kun muuallakin,” kertoi työnantaja yrityksestä (3B).
  29. 29. SAK · Tutkimustieto 2/2009 27”Kyllä tuonne tuotantoon mies saataisiin jos tarvitaan, mutta hyviä myynti-miehiä on vaikea löytää”, kertoi yrittäjä (3D), jolla yhteistyökumppanit hoita-vat tuotteiden myynnin.”Meillä on ensimmäistä kertaa henkilöstöpulaa. Yleensä nuoria löytyy, jotkahaluavat oppia, että nytkin on kolme harjoittelijaa tuossa. Nuoria on palkattuainakin yksi vuodessa töihin. Vanhat pysyy, mutta nuoret vaihtuvat viidenkuuden vuoden välein. Me ollaan monelle myöskin ensimmäinen työpaik-ka,”kertoi yrittäjä (3E).”Saatavuus on vaikea ja vaihtuvuus on nopea” sanoo työnantaja yrityksestä(3G). Kysyttäessä, mikä tekee saatavuudesta vaikean, yrittäjä kertoo: ”Vii-me vuonna kävi seitsemän puuseppää kääntymässä ja meillä on edelleen-kin haku päällä; puuttuu taidot tai työmotivaatio ja tietty vastuullisuus. Vas-tavalmistuneilta puuttuu työssäolokokemus eli tieto siitä, millaista on ollatöissä. Alalle tullaan näiden ohjelmien ja muiden takia liian heppoisin perus-tein. Ihan kunnollinen peruskoulutuskin on vähissä nykyään.””Ammatti-ihmisten saatavuus on erittäin huono,” toteaa työnantaja yrityk-sestä (3H). Tiedusteltaessa syytä työnantaja jatkaa: ”Aivan tarkkaan enosaa määritellä, mutta sanotaan, että noin 15 vuotta sitten saatavuus olierittäin hyvä. Mutta kun näitä yrityksiä hävisi niin ammatti-ihmisetkin kävi-vät vähiin, eli ilmeisesti siirtyivät kokonaan toiselle alalle. Osa lähti varmastikonkurssien myötä eläkkeelle ja osa uudelleen koulutukseen ja niin edel-leen.”Työnantaja yrityksestä (3B) kertoo: ”Me ollaan kyllä aika kovassa puristuk-sessa. Virolaiset ja Venäjältä tulevat, vievätkö ne työmaat meiltä. Meidänon tehtävä yhdessä töitä, sillä eihän pimeää työvoimaa kukaan halua. Eime pystytä sen kanssa kilpailemaan. Monet arvostavat, että tuote valmiste-taan Suomessa ja näillä säännöillä ja jokainen tietää mitä silloin saa. Memaksetaan kaikki velvoitteet ja jos niin ei olisi niin yhteiskuntahan kaatuu jatyöpaikat häviää.”3.3 EdunvalvontaaPalkat on suurimmalla osalla sovittu tuntipalkan käsitteen pohjalta eikä työnvaativuuden arviointijärjestelmää ole käytössä yhdessäkään haastatteluunsuostuneissa yrityksissä.Työntekijöiden tuntipalkat asettuvat haastatteluun osallistuneissa työpai-koissa noin 8-11 euron välille – joillakin työpaikoilla tuntipalkka sisältääpekkaspäivät, joissakin yrityksissä työehtosopimuksen vastaisella tavalla.Tes-käytännön mukaisesti myös useimmissa yrityksissä maksettiin tilissä5,9 prosenttia työajan lyhennysrahaa, jolloin vapaapäivät pidettiin yleensätyöntekijän toivomana aikana. Poikkeuksiakin oli. Kysyttäessä työnantajalta(3G) pidetäänkö pekkasvapaita vai saadaanko ne rahana, oli vastaus: ”Eimitenkään. Meillä ei kukaan halua pitää pekkasvapaita, tuskin ne edes tie-tää niistä”. Ja yrittäjä jatkoi ”mutta sitten jos tarvii lähteä aikaisemmin niin
  30. 30. 28 SAK · Tutkimustieto 2/2009vapaata saa. Sisään tehdään pitkiä pyhiä, joskus etukäteen joskus jälkikä-teen. Se on sitä joustavuutta puolin ja toisin.”Pienessä perheyrityksessä (3A) todettiin, että palkka ylittää työehtosopi-muksessa luetellut vähimmäistuntipalkat. Palkkojen taso alalla yleisesti ot-taen nähdään haastateltujen työntekijöiden keskuudessa liian alhaisena.Työntekijät listasivat pienten yritysten huonoihin puoliin mm. sen, ettäisommilla työpaikoilla annettavat erilaiset palkkiot tai bonukset puuttuvatpieniltä työpaikoilta lähes pääsääntöisesti, poikkeuksena yritys (3B), jossahyvinä vuosina jaetaan koko henkilöstölle tasasuuruinen euromäärä, jokaon maksimissaan ollut 1000 euroa.Kysyttäessä tuleeko palkalla toimeen oli yleisin vastaus, että lisääkin voisitulla, mutta seliteltiin myös, että ”ei tule, koska meillä on inflaatio lähtenytjylläämään aika voimallisesti, se huomataan polttoaineen ja ruuan hinnas-sa, jotka on nousseet viimeisen puolen vuoden aikana rajusti” (työntekijä3C). ”Välillä tulee välillä ei, menoja joutuu vähän sovittelemaan, mutta ylei-sesti ottaen nämä taulukkopalkat on älyttömän alhaiset,”sanoi työntekijä yri-tyksestä (3D). ”No kyllä nykyään tuntuu kun kaikki hinnat nousee, että vä-hän tiukkaa on ollut,” kertoi työntekijä yrityksestä (3H).Muita työsuhde-etuuksia löytyi haastatelluista yrityksistä vähän: ham-mashoito ja silmälasit joka toinen vuosi (pieni perheyritys, 3A) sekä työnan-tajan työntekijöilleen maksama yksityinen sairauskuluvakuutus (3C, työnte-kijämäärältään pieni, suuri alallaan).Erikoisempiakin tapoja huolehtia työntekijöistä esiintyi. Eräs työnantaja ker-toi tukevansa työntekijöitään tarpeen vaatiessa. Esimerkiksi jos joku tarvitsipesukoneen, se hankittiin ja jos joltakin työntekijältä hajosi kulkupeli alta,niin työnantaja saattoi auttaa sen hankinnassa jne. Pääasiana yrittäjä pitisitä, että kenelläkään ei olisi niin ylitsepääsemättömiä ongelmia työpaikalletulon tai vapaa-aikansa kanssa, että työnteko siitä vaarantuisi.Työehtosopimuksen kohtuuttomuutta ei yksikään työnantaja valittanut: ”Eiole tullut edes mieleen, koska tämä ei ole yritykselle mikään kultakaivos,eikä se ole näille työntekijöillekään. Tämä meidän ala on matalapalkka-ala,että ei niiltä voi lähteä tinkimään missään vaiheessa, jos niin pitkälle onmentävä, niin silloin on vedettävä se johtopäätös, ettei tämä homma enäälyö leiville ja jotain muuta on aloitettava tekemään,” kiteytti työnantaja yri-tyksestä (3F).Työaika ja paikallinen sopiminenKahdeksan tunnin työpäivä oli haastatteluun osallistuneiden työpaikkojenkäytännöissä yleisin. Yhdessä yrityksessä malli oli perinteisin - työaika oliyhdeksän tuntia ja tunnin ruokatauko – ja tässä työpaikassa pekkaspäivätpidettiin myös aina vapaana. Työnantaja keskikokoisesta yrityksestä (3B)sanoikin, että ”jokaisen on muistettava, että omassa elämässään pitäisi sit-ten olla vapaa aikaakin. Tämä on niin vaativa ala meillä, että pitäisi olla selaatu hyvää ja voiko väsyneenä oikein tehdä sitä?”
  31. 31. SAK · Tutkimustieto 2/2009 29Lyhyempää päivää on voitu tehdä sovittaessa myös pienessä perheyrityk-sessä (3A). Yrityksessä, jossa on pieni työntekijämäärä, mutta joka on alal-laan suuri (3C), pidetään pekkaspäivät vapaana ja ajankohdasta sovitaanyhdessä. Ylitöiden osalta on paikallisesti sovittu, että niistä saa + 50%. Me-nettely ei ole lain mukainen. Työntekijä yrityksessä (3C) kertoo, että hän eitästä syystä tee ylitöitä kuin pakon edessä, korkeintaan kaksi tuntia.Eräässä yrityksessä oli paikallisesti sovittu uudesta palkanmuodostustavas-ta (laskettiin vuosipalkka ja palkanmaksu suoritettiin kerran kuukaudessatasasuuruisin erin), työkäytännöistä ja ympäristöä vähemmän kuormittavis-ta käytännöistä. Työnantajan mukaan uusista ideoista keskustellaan ja tar-vittaessa äänestetään (3E).Yrityksessä (3F) työaika sijoittuu kello 7-15.30 välille siten, että heillä on 40minuutin ruokatauko ja perjantaisin kaikki lähtevät kello 14 pois. Yritykses-sä (3H) pekkaspäivät pidettiin vapaana, työpäivä muodostui samoin 8 tun-nin mittaiseksi ja oli sovittu, että työt aloitetaan perjantaisin jo kello 6 aamul-la ja kaikki pääsevät aikaisin pois.Yrityksessä (3G) oli käytössä joustava työaika siten, että työntekijän mu-kaan työpäivä on 8 tunnin mittainen ja tarvittaessa saa vapaata pakollisiinvirastomenoihin. Pitemmät vapaa-ajat tehdään sisään tunti tunnista periaat-teella. Pekkasia ei ”tunnettu”, mikä ei vastaa työehtosopimuksen kirjainta.Työaika on usealla työpaikalla sovittu joustavaksi siten, että työntekijällä onmahdollisuus saada vapaata ja tehdä tunnit sisään hänelle sopivana ajan-kohtana. Tämä nähtiin poikkeuksetta hyvänä asiana haastateltujen työnte-kijöiden keskuudessa.Työehtosopimuksen tunnettuusTyöehtosopimus oli tuttu kuudessa haastattelupaikassa. Työehtosopimustaei tunnettu pienessä perheyrityksessä (3A). Yritys oli pitkään toiminut kah-den yrittäjän voimin, sittemmin yhden ja oli vasta äskettäin palkannut yhdentyöntekijän (yrittäjän poika), joten työehtosopimusta ei tunnettu tästäkäänsyystä. Työehtosopimus oli niin ikään tuntematon työnantajalle yrityksessä(3G), jonka työnantaja oli järjestäytynyt Suomen Yrittäjiin.Työntekijöiden puolelta työehtosopimus näytti selkeältä puolelle työnteki-jöistä ja kolme työntekijää luonnehti sitä vaikealukuiseksi. Yksi täsmensi,että tulkintaongelmia oli nimenomaan tämän työn vaativuuden arviointijär-jestelmän tiimoilta (3C).3.4 Järjestäytyminen ja yhteistoimintaTyöntekijöiden järjestäytymistä työpaikalla selvitettiin haastattelemalla yhtätyöntekijää kullakin työpaikalla. Useimmissa tapauksissa haastateltu eitiennyt työtovereiden järjestäytymisestä, vaan asia jäi arvailujen ja mieliku-vien varaan. Tämä osoittaa, että työpaikan arkisissa keskusteluissa ja
  32. 32. 30 SAK · Tutkimustieto 2/2009muussa yhteydenpidossa ammattiyhdistys- tai edunvalvonta-asiat eivät oletärkeyslistan alkupäässä.Puu- ja erityisalojen liittoon oli järjestäytynyt työntekijöitä seitsemällä työ-paikalla. (Järjestäytymisestä tarkemmin katso taulukko sivulla 35.) Eräältätyöpaikalta oli yksi henkilö järjestäytynyt myös Henkilöstöunioniin (HU).HU:n muodostaa 16 jäsenyhdistystä ja se on Palkansaajajärjestö Pardianjäsenjärjestö ja osa STTK:ta. Haastatelluista työntekijöistä liiton jäseninä oliviisi.Kolmella työpaikalla oli työntekijöitä, jotka olivat hankkineet työttömyystur-vansa Yleisen työttömyyskassan (YTK) kautta, jota sijaintinsa puolestamyös ”Loimaan kassaksi” kutsutaan.Kysyttäessä, milloin olet liittynyt liittoon sekä liittymisperusteista saatiin seu-raavanlaisia vastauksia: ”Voisi sanoa, että liityin pakon edessä,”kertoi yri-tyksen (3B) työntekijä ja selvensi tapahtunutta: ”olikohan se vuonna 1986kun oltiin asennustyömaalla missä oli nämä rakennusfirmat ja siellä oli täl-lainen luottamusmies työmaalla ja kun muut työntekijät kyseli, että mihin liit-toon te kuulutte, eikä meistä silloin kukaan kuulunut mihinkään liittoon, niinsiellä ne pisti perseet penkkiin, että ne ei tee töitä samalla työmaalla, josme ei kuuluta liittoon. Meillä pysähtyi tavallaan hommat, ei ne nyt suoranai-sesti estänyt työntekoa, mutta ei ne tehneet mitään ja sitten meille tultiinsanomaan, että meidän pitäisi liittyä liittoon, että nämä muut ei suostu te-kemään töitä.” Työntekijä oli jäänyt jäseneksi koska, ”ei siitä sinänsä mitäänhaittaa ollut”. Myöhemmin hän on tutustunut liiton jäsenetuihin ja kertoi seu-raavaa: ”Kyllä minä olen niitä jonkun verran katsonut ja käynyt sitten liitonreissuilla ja polttoainealennuksia on tultu jonkin verran käytettyä.””Siitä on älyttömän kauan, ainakin kymmenen vuotta kun liityin,” kertoi työn-tekijä yrityksestä (3D) ja jatkoi: ”Lehden kautta olen tehnyt pari reissua ke-sälomalla.””Minä olen liittynyt liittoon aikoinaan kesätöissä, kun leikattiin nurmikoita jasilloinen luottamusmies ehdotti ja perusteli asiat ja siitä se on lähtenyt. En-sin kuuluin kiinteistönhoitoliittoon ja sitten siitä tuli PAM ja joskus muutinsen sitten Puu- ja erityisalojen liittoon,” kertoi liittymisestään työntekijä yri-tyksestä (3F) ja jatkoi jäseneduista: ”No en nyt oikein tiedä, polttoainekin onhalvempaa kylmäasemilla. Tietenkin nämä lomatuet on ihan merkittäviä,mutta itselleen ei ole vielä päässyt napsahtamaan kohdalleen.” Myöhem-min haastattelussa kävi ilmi, että lisääkin jäsenetuuksia voisi olla, ehdotuk-senaan työntekijä esitti: ”Kun tätä harrastaa loppupeleissä myös kotiolois-sa, niin työkaluihin tai työkoneisiin voisi olla kiva saada pientä avustusta taitukea”. Siis ostoetuja voisi olla lisääkin neuvoteltuna, esimerkiksi työkoneitaostettaessa.Työntekijä (3G), joka oli järjestäytynyt Henkilöstöunioni HU ry:hyn jo aiem-massa työpaikassaan kertoi jäseneduistaan seuraavaa: ”Alennuksia saavakuutusmaksuissa –7% ja jotakin muuta ne korvasi, taisi olla matkavakuu-
  33. 33. SAK · Tutkimustieto 2/2009 31tus. Että näissä vakuutuksissa se on huomannut.” Liittymisestään työntekijäkertoi: ”Oli tapana, että kaikki työntekijät kuului siihen liittoon… että sinnekun meni töihin, niin lyötiin suoraan paperit eteen, että liity tähän.”Työntekijä (3H) kertoi, että liittoon ”on tultu liityttyä” entisen työpaikan luot-tamusmiehen innostamana. Ostoeduista hän oli käyttänyt lähinnä polttoai-nealennuksia.Työntekijöiden yhteistoiminta ja organisoituminenTyöntekijöiden yhteistoiminta oli pääsääntöisesti palaverointia tauoilla. Mis-sään haastatellussa yrityksessä ei ollut tällä hetkellä luottamushenkilöä taityösuojeluvaltuutettua. Työntekijöiden yhteistoimintaa ei joko ollut lainkaantai se oli satunnaista. Asioista keskusteltiin keskenään joko työn lomassatai kahvitauoilla. Yrityksen (3F), jossa oli useampia liiton jäseniä, työntekijäkertoi: ”Se tulee kyllä ihan tuossa sivussa, että jutellaan sekä muista asiois-ta, että työasioista… Niin se varmaan usein pienillä työpaikoilla onkin.” Pie-nillä työpaikoilla työntekijät kokevat olevansa yksin ja kaipaavat henkilöä,jolta voisi kysellä mieltä askarruttavia kysymyksiä, joista ei ihan liittoon astiarvata soittaa.Useimmista järjestäytyneiden työntekijöiden kertomuksista kuitenkin välittyitavalla tai toisella se seikka, että järjestäytyminen luo turvallisuutta.Työnantajien järjestäytyminenHaastatteluihin suostuneista työpaikoista neljä työnantajaa ilmoittaa järjes-täytyneensä Puusepänteollisuus ry:hyn. Suomen Yrittäjiin kuuluvaan Puu-teollisuusyrittäjät ry:hyn kuului kuitenkin peräti seitsemän työnantajaa. Tälläliitolla on myös työehtosopimuksen tulkintapalvelua. Suomen Yrittäjiin kuu-lui työnantajia myös kauppakamarin jäsenyyden, yrittäjien paikallisjärjestönsekä käsityö- ja teollisuusyhdistyksen kautta. Pieni perheyritys (3A) ei ollutjärjestäytynyt mihinkään työnantajayhdistykseen.Jäsenyydestään työnantajat kertovat mm. seuraavaa: ” Puuteollisuusyrittä-jissä meillä oli mandaattipaikka Suomen Yrittäjissä”, kertoo yrittäjä (3B).”Nykyään saamme jäsenkirjeenä jatkuvasti mitä lainsäädäntö- ja muitamuutoksia on tulossa… sitten meillä on tuomari omassa järjestössä, joltakysytään, jos tulee hankaluuksia täällä henkilöstön kanssa tai jotakin irtisa-nomisien aikatauluja. Sieltä me saadaan aina ihan selvÀ

×