Your SlideShare is downloading. ×
Ay-järjestöjen julkilausuma 6. ASEM-huippukokouksen asialistasta
Ay-järjestöjen julkilausuma 6. ASEM-huippukokouksen asialistasta
Ay-järjestöjen julkilausuma 6. ASEM-huippukokouksen asialistasta
Ay-järjestöjen julkilausuma 6. ASEM-huippukokouksen asialistasta
Ay-järjestöjen julkilausuma 6. ASEM-huippukokouksen asialistasta
Ay-järjestöjen julkilausuma 6. ASEM-huippukokouksen asialistasta
Ay-järjestöjen julkilausuma 6. ASEM-huippukokouksen asialistasta
Ay-järjestöjen julkilausuma 6. ASEM-huippukokouksen asialistasta
Ay-järjestöjen julkilausuma 6. ASEM-huippukokouksen asialistasta
Ay-järjestöjen julkilausuma 6. ASEM-huippukokouksen asialistasta
Ay-järjestöjen julkilausuma 6. ASEM-huippukokouksen asialistasta
Ay-järjestöjen julkilausuma 6. ASEM-huippukokouksen asialistasta
Upcoming SlideShare
Loading in...5
×

Thanks for flagging this SlideShare!

Oops! An error has occurred.

×
Saving this for later? Get the SlideShare app to save on your phone or tablet. Read anywhere, anytime – even offline.
Text the download link to your phone
Standard text messaging rates apply

Ay-järjestöjen julkilausuma 6. ASEM-huippukokouksen asialistasta

221

Published on

SAK:n julkaisusarja …

SAK:n julkaisusarja

Kannanotossa arvioidaan kymmenen Aasian ja Euroopan vuoropuhelua edistäneen ASEM-vuoden vahvuuksia ja heikkouksia sekä tehdään ehdotuksia, joilla tuoda prosessiin lisäarvoa ja kasvattaa sen merkitystä.

Published in: News & Politics
0 Comments
0 Likes
Statistics
Notes
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

No Downloads
Views
Total Views
221
On Slideshare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
0
Actions
Shares
0
Downloads
2
Comments
0
Likes
0
Embeds 0
No embeds

Report content
Flagged as inappropriate Flag as inappropriate
Flag as inappropriate

Select your reason for flagging this presentation as inappropriate.

Cancel
No notes for slide

Transcript

  • 1. VAPAIDEN AMMATTIYHDISTYSTEN KANSAINVÄLINEN LIITTO, VAKL (ICFTU)MAAILMAN TYÖN LIITTO (WCL)EUROOPAN AMMATILLINEN YHTEISJÄRJESTÖ; EAY (ETUC)VAKL:n AASIAN JA TYYNENMEREN ALUEJÄRJESTÖ (ICFTU-APRO)WCL:n Aasian aluejärjestö BROTHERHOOD OF ASIAN TRADE UNIONS (BATU) ASEM 10 vuotta: tulosten aika! AY-JÄRJESTÖJEN JULKILAUSUMA EUROOPAN JA AASIAN MAIDEN VÄLISEN 6. ASEM-HUIPPUKOKOUKSEN (ASIA-EUROPE MEETING) ASIALISTASTA Helsinki 10.-11. syyskuuta 2006Ay-liikkeen suositukset 6. ASEM-huippukokoukselle:ASEMin rakenteet: myönnetään ay-liikkeelle virallinen neuvotteluasema, joka vastaa yritysmaa- ilman AEBF:n (Asian-Europe Business Forum) asemaa; sosiaali- ja työllisyyskysymysten käsittelyä varten luodaan pysyvä ja raken- tava dialogi, jonka tarkoituksena on rakentaa ja kehittää sosiaalinen asialis- ta, joka perustuu ihmisarvoisen työlle ja joka vastaa kummallakin alueella tapahtuviin muutoksiin; liitetään sosiaalinen näkökulma ASEMin taloutta, kauppaa ja investointeja koskevaan dialogiin, mukaan lukien virallinen mekanismi, jolla edistetään ja seurataan OECD:n ohjeita monikansallisille yrityksille investointien edistä- missuunnitelmassa (IPAP).Työllisyys- ja työvoimakysymykset: luodaan ASEMille yhteistoimintakehys, jonka puitteissa vaihdetaan tietoa ihmisarvoista työtä koskevista kansallisista suunnitelmista. Näiden suunni- telmien pyrkimyksenä on saavuttaa täystyöllisyyden, laadukkaamman työn ja työn tuottavuuden kasvun toisiinsa liittyvät tavoitteet; Varmistaa, että investointien edistämissuunnitelma IPAP keskittyy investoin- teihin, jotka edesauttavat ihmisarvoisen työn luomista. laaditaan suuntaviivat senkaltaisen tukikehyksen luomiseksi, joka parantaa työntekijöiden tuottavuutta ja edellytyksiä siirtyä epävirallisesta viralliseen ja ihmisarvoiseen työhön; suunnitellaan ja toteutetaan toimintaohjelma, jonka tarkoituksena on turvata nuorten ihmisten täysimittainen integroiminen työmarkkinoille; ay-liike tulee saada mukaan ASEMin työelämän joustoja ja sosiaalista suo- jelua koskevaan vuoropuheluun.
  • 2. 2Työelämän normit: edistetään ILO:n työelämän perusoikeuksia koskevien yleissopimusten rati- fiointia ja täydellistä soveltamista työmarkkinaosapuolten aktiivisen osallis- tumisen avulla; luodaan virallinen mekanismi, jonka avulla edistetään ja seurataan kansain- välisesti hyväksyttyjen sosiaalisten periaatteiden noudattamista monikansal- lisissa yrityksissä; ASEMin työlistalle lisätään koulutus, lapsityö ja lasten hyvinvointi sekä aloi- tetaan tiedonvaihto merkittävistä sosiaalipolitiikoista, kuten terveydenhuolto, koulutus, asuminen ja sosiaalinen suojelu, kiinnittämällä lisäksi asianmu- kainen huomio näiden asioiden kansainvälisiin sopimuksiin ja YK:n sopi- muksiin. laajennetaan siirtolaisuutta koskevaa vuoropuhelua ottamalla siirtolaisten oikeuksia koskevat asiat esille ASEMin kaikessa siirtolaisuutta koskevassa toiminnassa; ryhdytään kaikkiin mahdollisiin poliittisiin ja taloudellisiin toimiin Burman hal- lituksen pakottamiseksi kunnioittamaan perusihmisoikeuksia, muun muassa yhdistymisvapautta, ja lopettamaan pakkotyö.ASEM tarjoaa maailman johtajille ainutlaatuisen mahdollisuuden edistää Aasian jaEuroopan alueiden välistä dialogia. Vaikka tämä vuoropuhelu, jossa on käsiteltyhyvin paljon erilaisia asioita, on jatkunut jo kymmenen vuotta, ASEM-prosessiinliittyy ay-liikkeen mielestä vielä runsain määrin ankaria haasteita. Vaikka sen avullaonkin onnistuttu lisäämään alueiden välistä ymmärtämystä, niin Euroopan ja Aasiankansojen ongelmia sen puitteissa ei ole pystytty ratkaisemaan. Nyt ASEMin onaika tuottaa tulosta!Aiomme tässä kannanotossa arvioida kymmenen ASEM-vuoden vahvuuksia jaheikkouksia ja tehdä ehdotuksia, joiden tarkoituksena on tuoda prosessiin lisäarvoaja kasvattaa sen merkitystä maailmanlaajuisesti.Sosiaalisen ulottuvuuden tarve vihdoinkin tunnustettava ASEMissa:Ay-liike tervehtii ilolla ensimmäistä ASEMin puitteissa pidettävää työministerienkonferenssia. Konferenssi, joka pidetään 3. syyskuussa Potsdamissa Saksassaotsikolla “More and Better Jobs – Working Jointly to Strengthen the Social Dimen-sion of Globalisation”, tarjoaa varmasti ministereille erinomaisen tilaisuuden vaihtaamielipiteitä aiheista, jotka ovat ratkaisevan tärkeitä kummankin alueen työläisille japerheille.Siitä lähtien, kun ASEM vuonna 1996 luotiin, ay-liike on vaatinut, että sosiaalisiin jatyöelämän kysymyksiin kiinnitettäisiin niiden ansaitsemaa huomiota. Olemmekin nytilahtuneita siitä, että sosiaali- ja työministerit kokoontuvat kymmenen vuoden lob-bauksen jälkeen ensimmäiseen kokoukseensa. Toivomme, että tämä johtaa jatku-vaan ja rakentavaan dialogiin näistä kysymyksistä sekä ministeri- että virkamiesta-solla.11 Aasialaisten ASEM-maiden työministerikokous, jonka järjestivät FES ja DOLE (Filippiinien työvoima- ja työministeriö) ja jokapidettiin Manilassa 11.-12. toukokuuta 2006, teki asiassa kauaskantoisia ja erittäin myönteisiä päätelmiä, joiden tulee näkyä ASE-Min tulevissa keskusteluissa, muun muassa Potsdamin työministerikonferenssissa. kokouksessa.
  • 3. 3Aasiassa on ehkä enemmän kuin missään muussa maanosassa koettu kuinka glo-balisaatio toimii valikoivasti: se hyödyttää joitakin maita ja joitakin ihmisiä näissämaissa, mutta aiheuttaa vahinkoa toisille. Samaan aikaan kuin muutamat Aasianmaat ovat onnistuneet tarttumaan joihinkin globalisoituvan talouden tarjoamiin tilai-suuksiin ja saavuttamaan melkoisen talouskasvun, yli miljardi ihmistä samalla alu-eella ei ole saanut siitä mitään etua. Globalisaatio ei myöskään ole tuonut yhdelle-kään ASEMin kehitysmaalle merkittävää hyötyä sosiaalisen koheesion, ihmisarvoi-sen työn, hyvän hallintotavan tai ihmisoikeuksien kunnioittamisen saroilla. Useissasellaisissa maissa, jotka kuuluvat niin sanottuihin “voittajiin”, työläiset ovat joutuneethuomaamaan työehtojensa huonontuneen ja ympäristön pilaantumisen etenevänvauhdilla, jota ei voi puolustaa. Sekä Euroopan että Aasian mailla on jo niin paljonasiantuntemusta, että ne tietävät, että markkinoiden vapauttaminen edistää kestä-vää kehitystä vain siinä tapauksessa, että sitä tuetaan vahvalla sosiaalisella asialis-talla, jolla edistetään työelämän normeja ja kehitetään ratkaisuja sopeutumisajan-jakson aikana ”häviäjille” ja kaikkein vaikeimmassa asemassa oleville.ASEMin on nyt aika laatia merkityksellinen sosiaalinen asialista. ASEMin sosiaali-nen asialista voi muuttaa asioita auttamalla ennakoimaan epäsuotuisia vaikutuksiaja osoittamalla keinoja niiden poistamiseksi. Se auttaisi ASEMin jäseniä ottamaankäyttöön asianmukaisia sääntelykehyksiä, jotka lieventävät markkinoiden vapaut-tamiseen tähtäävien toimien sosiaalisesti haitallisia vaikutuksia jo ennen niiden il-maantumista. Markkinoiden vapauttamisen jälkeen toteutettavat reagoivat sosiaa-liohjelmat ovat usein tuloksiltaan heiveröisiä. Tämä edellyttää ASEMin organisaa-tiomallin mukauttamista yhdistämällä sosiaalinen näkökulma taloutta, kauppaa jainvestointeja koskevaan dialogiin.ASEMin kaupan edistämisen toimintasuunnitelman (TFAP) ja investointien edistä-missuunnitelman (IPAP) on tähdättävä ihmisiä palvelevan globalisaatiomallin kehit-tämiseen sen sijaan, että pyritään vain lisäämään kauppaa ja investointeja liike-elämälähtöisillä sääntelyuudistuksilla. Vaikka sosiaaliohjelmien rahoittaminenASEM Trust Fund 2 -rahastosta (ATF-2) on hyvä asia2, ay-liike on saatava paljonparemmin mukaan sekä näiden ohjelmien suunnitteluun että toteuttamiseen. Lisäk-si hakijamailta on ATF-rahoituksen saamisen ehtona edellytettävä sitoutumista työ-läisten perusoikeuksien kunnioittamiseen. Työehtojen parantaminen, ILO:n ratifioi-tujen yleissopimusten toimeenpano ja kolmikannan edistäminen kansallisella tasol-la on myös nostettava tärkeysjärjestyksessä korkeammalle sijalle. Niin ikään AsiaEurope Foundation -säätiön (ASEF) tulee rahoittaa ohjelmia terveiden työmarkki-nasuhdekäytäntöjen edistämiseksi. ILO marginaalinen osallistuminen näiden sosi-aalisten ohjelmien toimeenpanoon on joka tapauksessa puute, joka on korjattavaVaikka työmarkkinoiden kestävä sääntely ja yhteiskunnan suojeleminen markkinoi-den ylilyönneiltä kuuluukin julkisen vallan vastuualueeseen, sitä ei voi tehdä “yl-häältä alas”. Se edellyttää elävää kansalaisyhteiskuntaa, perustavia kansalais- japoliittisia vapauksia sekä vahvoja ja tehokkaita ammattiliittoja, joiden toiminnan1. Maailmanpankkia pyydettiin myöntämään ASEM TF2-varoja seuraavan suuntaviivan mukaisesti: 50% valti-onvarain- ja yrityssektorin ja 50% sosiaalisen sektorin toimintaan. Tätä suuntaviivaa tulee toteuttaa joustavastiottaen huomioon kunkin maan tarpeet ja saatavilla olevan vaihtoehtoisen tuen ..
  • 4. 4pohjana ovat ILO:n normit oikeudesta yhdistyä ja solmia kollektiivisia työehtosopi-muksia, mukaan lukien lakko-oikeus.Ay-liikkeeltä puuttuu edelleen neuvotteluasema ASEMissa:Vaikka ay-liike ja kansalaisjärjestöt ovat ryhtyneet vaikuttamaan ASEMin liike-elämälähtöiseen agendaan, prosessi ei tästä huolimatta edelleenkään ole tasapai-noinen. Euroopan ja Aasian ammattiliitot ovat kahdeksan vuotta sitten pidetystäLontoon huippukokouksesta lähtien vaatineet ASEMin jäsenvaltioita hyväksymäänay-liikettä varten neuvottelumekanismin vastapainoksi AEBF:lle. ASEM ei ole vielätähän päivään mennessä oikeuttanut olemassaoloaan työläisten keskuudessa,huolimatta siitä että työläisten panos talouskasvussa on ratkaiseva kummallakinalueella ja nimenomaan työläiset ovat kärsineet eniten haitallisista muutoksista.Työmarkkinaosapuolten vuoropuhelulla, riippumatta siitä toteutetaanko sitä kansal-lisella vai kansainvälisellä tasolla, kahdenvälisenä tai kolmikantaisena, voidaanratkaista tärkeitä taloudellisia ja sosiaalisia kysymyksiä, tukea hyvää hallintotapaa,edistää rauhaa ja vakautta sosiaalisesti ja työmarkkinoilla sekä vauhdittaa taloudel-lista kehitystä. Se on samalla kertaa keino ja päämäärä tavoiteltaessa taloudellistamenestystä, johon liittyy sosiaalinen kehitys.ASEMissa, joka määritelmän mukaan on ei-institutionaalista dialogia, pitäisi perus-luonteensa mukaisesti päästä ASEMin johtajien ay-liikkeen neuvottelujärjestelmänluomiseen kohdistuvasta vastahakoisuudesta, jos sellaista ilmenee. Nimenomaantiedon ja näkemysten vaihto on ASEMin päätavoite. Johtajien tulee hyödyntää tämämahdollisuus mahdollisimman hyvin ja ryhtyä yhteistyöhön ay-liikkeen kanssa niin,että miljoonien työläisten näkemykset pääsevät mukaan tähän korkean tason epä-viralliseen vuoropuheluun.ASEMin johdon onkin siksi syytä ryhtyä kiireesti käytännön toimiin myöntääkseenay-liikkeelle virallisen neuvotteluaseman vastaavin järjestelyin kuin se on myönnet-ty AEBF:lle. AEBF:llä on oikeus dialogiin ASEMin johdon kanssa ja vastaava oike-us on myönnettävä myös ay-liikkeelle, joka on sen vastapuoli. Ay-liikkeelle on li-säksi varattava mahdollisuus edustukseen kaikissa ASEMin kokouksissa. Myöstätä asiaa on vietävä eteenpäin.ILO:n ihmisarvoista työtä koskevan ohjelman valtavirtaistaminen ASEMinpuitteissa kilpailukyvyn ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden sovittamiseksiyhteenHallitukset julistivat YK:n yleiskokouksessa syyskuussa 2006, että ne aikovat :“…tukea voimakkaasti oikeudenmukaista globalisaatiota ja ottaa täyttä ja tuottavaatyöllisyyttä ja ihmisarvoista työtä kaikille, myös naisille ja nuorille, koskevan tavoit-teen keskeiseksi tavoitteeksi omassa kansallisessa politiikassamme ja kansainväli-sessä politiikassa samoin kuin kansallisissa kehitysstrategioissa, myös köyhyydenvähentämiseen tähtäävissä strategioissa osana vuosituhattavoitteiden saavuttami-seen tähtääviä ponnistuksiamme.”
  • 5. 5Ihmisarvoisen työn käsite ei ole “yhden koon” malli. Se antaa jokaiselle maallemahdollisuuden määritellä omat prioriteettinsa siltä pohjalta, että ensin käydäänlaajoja keskusteluja, joissa ovat mukana myös työmarkkinaosapuolet, ja kootaanerilaisista poliittisista vaihtoehdoista tasapainoinen ja kattava poliittinen linjaus, jokaluo kansakunnille edellytyksiä sovittaa kilpailukyvyn ja sosiaalisen oikeudenmukai-suuden yhteen parhaalla mahdollisella tavalla.Ihmisarvoisen työn tavoitteen saavuttaminen edellyttää integroitua toimintatapaa,joka yhdistää neljä toinen toistaan vahvistavaa pilariamme, nimittäin täyden ja tuot-tavan työllisyyden, työläisten oikeuksien kunnioittamisen, yleisen sosiaalisen suoje-lun saatavuuden ja työmarkkinaosapuolten välisen vuoropuhelun kehittämisen ta-valla, joka tukee konsensuksen luomista ja työelämän tärkeimpien osapuolten de-mokraattista osallistumista.ILO:n ihmisarvoista työtä koskeva ohjelma tarjoaa puitteet köyhiä hyödyttävälle,osallistavalle ja kestävälle kehitykselle. Tämä ohjelma avaa, keskittymällä tuottavi-en työpaikkojen luomiseen vapauden, yhdenvertaisuuden, turvallisuuden ja ihmis-arvon ehdoilla, tien jota kulkien globalisaatioon voidaan reagoida tasapainoisesti jakestävästi. ASEMin johtajien on syytä myöntää, että ihmisarvoisen työn puute sy-ventää entisestään tuloeroja, haittaa kulutusta, vähentää yksityisiä investointeja jajäytää yleismaailmallisia arvoja. Kansallisella tasolla johtajien on ryhdyttävä pane-maan toimeen ihmisarvoisen työn toimintasuunnitelmia kuten jotkut jäsenet jo ovattehneetkin. ASEMin tasolla on perustettava ihmisarvoisen työn verkosto, jossatyömarkkinapuolet ovat täydessä mitassa mukana, tavoitteena ihmisarvoisen työnedistäminen jäsenvaltioissa. ASEMin tulee toimia koneistona, joka mahdollistaamaakohtaisen tiedonvaihdon yhteisten, ihmisarvoista työtä koskevien tavoitteidensaavuttamiseksi.Täyden ja tuottavan työllisyyden saavuttaminen:Yhdistyneiden Kansakuntien talous- ja sosiaalineuvosto hyväksyi heinäkuussa2006 ministerijulistuksen, jonka ensimmäisessä artiklassa todetaan: “Olemme va-kuuttuneita siitä, että kansallisella ja kansainvälisellä tasolla on kiireesti luotavaympäristö, joka edistää täyden ja tuottavan työllisyyden ja ihmisarvoisen työn tur-vaamista kaikille.”Useimmat ASEM maat ovat varmasti yhtä mieltä siitä, että viime vuosikymmententalouskasvu ei ole luonut uusia työpaikkoja sillä tavoin kuin odotettiin. Arviolta 500miljoonaa aasialaista on nykyään ilman työtä tai alityöllistettynä ja vuoteen 2005mennessä Aasian työmarkkinoiden on selviydyttävä 245 miljoonasta uudesta tulok-kaasta. Euroopassa työttömyys on edelleen rakenteellinen ongelma, joka kuormit-taa entisestään EU:n sosiaaliturvajärjestelmää, joka on jo kovilla väestön ikäänty-misen vuoksi. Erityisen huolestuttava piirre on nuorisotyöttömyyden korkea tasokummallakin alueella eritoten, kun valtaosa nuorille tarjolla olevista töistä on mata-lapalkkaisia ja epävarmoja ja edut ja etenemismahdollisuudet heikkoja.Ay-liike on sitä mieltä, että ASEM voi omaksua ratkaisevan rooliin panemalla globa-lisaation tuottamaan tulosta Aasian ja Euroopan kansoille. Täysi ja tuottava työlli-syys pitää nostaa kärkisijalle ASEMin talous-, teollisuus- ja valtiovarainministerei-den asialistalla. Kestävän työllisyyskasvun saavuttaminen edellyttää tosiaankin
  • 6. 6mahdollisuuksia tarjoavaa makrotalouskehystä, joka reagoi herkästi työmarkkinoi-den todellisuuteen. Politiikassa tärkeysjärjestyksen kärkeen on markkinoiden tar-peisiin suunnattujen rakenteellisten uudistusten sijaan nostettava työllisyyskeskei-nen politiikka. Edelleen, kummallakin alueella tarvitaan monipuolisia, kysyntä- jatarjontapuolen toimenpiteitä yhdistäviä työllisyysstrategioita. Laadukas työvoima onnykymaailmassa täystyöllisyyden perusta, joten henkilöstöresursseihin kohdistuvatinvestoinnit ovat siksi erityisen tärkeitä. Toivotamme tervetulleiksi ASEMin vuosina2005 ja 2006 tekemät aloitteet informaatio- ja kommunikaatioteknologian sovelta-misesta henkilöstöresurssien kehittämiseen, ammatilliseen koulutukseen ja elin-ikäiseen oppimiseen. Ay-liike korostaa kuitenkin, että aktiivisessa työmarkkinapoli-tiikassa ei pidä keskittyä vain erityisosaajiin, vaan paneutua erityisesti niihin vaiku-tuksiin, joita organisatorisilla ja rakenteellisilla muutoksilla on työntekijöihin ylipää-tään. ASEMille on perustettava yhteistyökehys, joka auttaa saavuttamaan täystyöl-lisyyden, laadukkaamman työn ja työn tuottavuuden kasvun toisiinsa liittyvät tavoit-teet niitä tukevan talous-, teollisuus- ja veropolitiikan avulla.Tilastojen mukaan huomattava osa uusista työpaikoista on viime aikoina syntynytvirallisen talouden ulkopuolelle, jonne turvajärjestelmät eivät ulotu. Epävirallisten,tilapäisten ja äärimmäisen joustavien työsuhteiden määrä lisääntyy kummallakinalueella. Epävirallisen sektorin työntekijät työskentelevät yleensä matalan tuotta-vuuden aloilla ja ovat sosiaaliturvajärjestelmien ulkopuolella. Heillä ei yleensä olesamoja lakisääteisiä oikeuksia kuin muilla työntekijöillä. Epätyypillisissä työsuhteis-sa esiintyy lisäksi vakavia tasa-arvo-ongelmia. ASEMin piirissä onkin laadittavasuuntaviivat sellaisen lainsäädäntö- ja politiikkakehyksen luomiseksi, joka osaltaanedistää työn laadun parantamista ja lisää työntekijöiden mahdollisuuksia siirtyä vi-rallisen sektorin ulkopuolisista työpaikoista viralliseen ja ihmisarvoiseen työhön.Tämä on tehtävä yhteistyössä ILO:n ja työmarkkinaosapuolten kanssa.ASEM-valtiot kantavat ensisijaisen vastuun siitä, että kaikille – myös naisille, työt-tömille, työmarkkinoille tuleville ja palaaville samoin kuin erityistarpeita omaavilleihmisille – on tarjolla tarpeeksi koulutus- ja uudelleenkoulutusohjelmia. ASEMin onmyös tuettava jäseniään sellaisen työohjelman suunnittelussa ja toimeenpanossa,jonka avulla pyritään turvaamaan nuorten täysimittainen integroituminen työmarkki-noille. Näiden tavoitteiden saavuttaminen edellyttää kuitenkin työmarkkinaosapuol-ten täyttä panosta. Erityisesti liikeyrityksiä on kannustettava voimakkaasti investoi-maan enemmän koulutusohjelmiin. ASEM-maiden on syytä syventää yhteistyötääntyömarkkina- ja henkilöstöresurssipolitiikan tehostamiseksi vankkojen työmarkki-nasuhteiden pohjalta.Työntekijöiden perusoikeuksien kunnioituksen turvaaminenKaikki ASEM-maiden hallitukset samoin kuin työnantajat ja ay-liike ovat velvollisiakunnioittamaan, viemään eteenpäin ja toteuttamaan työntekijöiden perusoikeuksia,siis yhdistymisvapautta, oikeutta kollektiivisiin työehtosopimussopimuksiin, kaikkienpakkotyön muotojen poistamista, lapsityövoiman käytön tehokasta lopettamista,työhön tai ammattiin perustuvan syrjinnän lopettamista ILO:n työelämän perusperi-aatteita ja –oikeuksia koskevan julistuksen (1998) mukaisesti. Useat ASEM-maateivät kuitenkaan ole vieläkään ratifioineet näitä yleissopimuksia (katso taulukko 1).ASEMissa on ryhdyttävä toimiin ASEMin ja kansallisella tasolla työntekijöiden pe-rusoikeuksien täysimittaisen ratifioinnin ja täysimittaisen toimeenpanon edistämi-
  • 7. 7seksi yhteistyössä ILO:n kanssa ja työmarkkinaosapuolten aktiivisen osallistumisenmyötävaikutuksella.TAULUKKO 1: ILO:n keskeisten yleissopimusten ratifiointi Aasian ASEM-valtioissa(Tilanne 15. heinäkuuta 2006) Yhdisty- Pakkotyö Syrjintä Lapsityö misvapaus C 29 C C 87 C 98 C 100 C 111 C C 105 138 182 Brunei Darussalam* Burma R R Kambodža R R R R R R R R Kiinan Kansantasa- R R R R valta Tšekin Tasavalta R R R R R R R Viro R R R R R R R Indonesia R R R R R R R R Japani R R R R R R Korean Tasavalta R R R R Laosin Demokraatti- R R R nen Tasavalta Malesia R D R R R R Filippiinit R R R R R R R R Singapore R D R R R R Thaimaa R R R R R Vietnam R R R RR – ratifioitu; D – irtisanottu.* Brunei Darussalam ei ole ILO:n jäsenvaltio.Kaupan ja investointien kasvattamisesta käytävän ankaran kilvan vuoksi työnteki-jöiden perusoikeuksia loukataan kuitenkin myös niissä maissa, joissa ILO:n yleis-sopimukset on ratifioitu. Nykytaloudessa joidenkin kehitysmaiden vientivetoinen,työntekijöiden oikeuksia loukkaava kasvumalli on lisännyt kilpailupaineita markki-noilla maailmanlaajuisesti ja heikentänyt työelämän normeja monissa muissa kehi-tysmaissa. Ay-liike on syvästi huolissaan työntekijöiden tärkeimpien perusoikeuksi-en tukahduttamiseen perustuvasta vientivetoisesta kasvusta, jolla pyritään hankki-maan etua halvalla työvoimalla.ASEM tarvitsee selkeän vision työntekijöiden perusoikeuksien edistämisestä jäsen-tensä keskuudessa, myös kauppaan ja investointeihin liittyvissä kysymyksissä.Seuraavat toimenpiteet ovatkin siksi tarpeen:a) ASEMin investointien edistämissuunnitelma (IPAP) on kirjoitettava uudelleenniin, että mukana on laajempia sosiaalisia kysymyksiä, muun muassa työntekijöi-den perusoikeudet ja työllisyystavoitteet, viitaten ILO:n monikansallisia yrityksiä jasosiaalipolitiikkaa koskevaan kolmikantajulistukseen ja OECD:n monikansallisiayrityksiä koskeviin suuntaviivoihin. ASEMin sisälle on luotava virallinen mekanismi,jonka avulla seurataan kansallisia yhteyselimiä OECD:n suuntaviivojen puitteissa
  • 8. 8hyödyntäen kuinka monikansalliset yritykset noudattavat sosiaalisia periaatteita.Tämä olisi omiaan tukemaan ja vahvistamaan globaalien ammattiliittofederaatioi-den (GUF) ja monikansallisten yhtiöiden – joista moni on sijoittunut ASEM-maihin --välillä yleistyvää käytäntöä neuvotella maailmanlaajuisia kehyssopimuksia.b)Vahva sosiaalinen ulottuvuus, mukaan lukien työntekijöiden oikeudet sekä niidentehokasta toimeenpanoa koskevat säännöt, tulee ottaa mukaan kaikkiin ASEM-kumppaneiden kahdenvälisiin ja alueiden sisäisiin kauppasopimuksiin.Ihmisarvoisen työn pohjana ovat yhdistymisvapaus ja oikeus kollektiivisiin työehto-sopimuksiin, ja vain niiden perusteellinen soveltaminen turvaa tehokkaasti sen,että kaupan ja investointien kasvu johtaa elintason parantumiseen. ASEM-valtioiden on toimittava yhdessä sellaisen ilmapiirin luomiseksi, jossa työnantajattunnustavat kaiken taloudellisen toiminnan aloilla, myös vapaatuotantovyöhykkeillä,ammattiliitot, ja kunnioittavat kollektiivista sopimusoikeutta. Vain näin voidaan taata,että teollisuuden ja yritysten voitot saadaan näkymään asianmukaisesti palkoissa jatyöehdoissa ja ”sosiaalinen” alennusmyynti saadaan loppumaan. ASEMin on laadit-tava yhdessä AEBF:n ja ay-liikkeen kanssa yhteinen työohjelma terveiden suhtei-den edistämiseksi työelämässä ASEM-maissa.Kaikkien ASEM-maiden on sitouduttava hävittämään kaikenlainen syrjintä työpai-koilta, ja erityinen huomio on kiinnitettävä naisiin. Naisten rooli on sekä taloudessaettä sosiaalisesti merkittävämpi kuin milloinkaan aikaisemmin. ASEMin onkin siksikiinnitettävä enemmän huomiota heidän elin- ja työolojensa tukemiseen. Naistenoikeus tasavertaisiin mahdollisuuksiin ja tasa-arvoiseen kohteluun on turvattavaparemmalla lakisääteisellä suojelulla ja panemalla tehokkaasti toimeen Beijingintoimintaohjelman, YK:n kaikkinaisen naisten syrjimistä koskeva yleissopimuksen(CEDAW) ja ILO:n naisia koskevien yleissopimusten periaatteita. ASEMin johtajientulee edistää sukupuolten tasa-arvoon liittyviä asioita koskevaa dialogia ASEM-prosessissa ay-liikkeen täydellä myötävaikutuksella ja ohjata jäsenmaita kehittä-mään asianmukaisia toimia syrjimättömyyspolitiikan toteuttamiseksi asianmukai-sesti yksittäisissä ASEM-maissa.Lapsityövoiman käyttö on merkittävä taloudellista kehitystä jarruttava tekijä, jokamaksaa paljon niin sosiaalisesti kuin taloudellisestikin. Kestävän ja oikeudenmukai-sen talouden rakentaminen on mahdollista vasta, kun koko yhteiskunnassa ryhdy-tään toimiin lasten saamiseksi pois työstä ja kouluun. Miljoonia lapsia on edelleenriistettyinä työssä ja vailla mahdollisuutta koulutukseen ASEM-maissa, erityisestikehitysmaissa. ASEMin on ryhdyttävä kokonaisvaltaisiin täsmätoimiin lapsityövoi-maongelman ratkaisemiseksi yhteistyössä ASEM-maiden ay-liikkeen ja ILO:n kan-sainvälisen lapsityövoiman käytön lopettamiseen tähtäävän ohjelman IPEC:n kans-sa.Sopeutumisen tukeminen riittävän sosiaalisen suojelun avulla:Kaikkien kannalta onnistunut globalisaatio edellyttää, että sosiaalipolitiikkaa toteu-tetaan talouspolitiikan rinnalla. Sosiaalinen suojelu ei saa globalisoituneessa maa-ilmassa olla vain viimesijainen keino, jolla pyritään hoitamaan niiden asioita, jotkaovat sen seurauksena jo syrjäytyneet. Se on nimenomaan otettava olennaiseksi jakeskeiseksi osaksi kehityspolitiikkaa, jolla on laajempia tavoitteita kuten yhdenver-taisuuden ja talouskasvun edistäminen. Tässä asiassa me annamme tukemme
  • 9. 9ASEMin 7. valtiovarainministerikokouksen puheenjohtajan lausunnolle, jossa koros-tetaan, että suojattomien ryhmien riittävällä suojelulla on sosiaalisen ja humanitaa-risen merkityksen lisäksi myös toinen merkitys: se kannustaa työhön ja tukee tuot-tavuuden kasvua.Ay-liike jakaa ASEMin valtiovarainministerikokouksen3 näkemyksen myös siitä, ettäriittävä sosiaalisen suojelun järjestelmä, jonka painopiste on heikossa asemassaolevien ja suojattomien ryhmien valtaistamisessa, on keskeinen tekijä, jolla globali-saation asettamiin haasteisiin voidaan tarttua. Sosiaaliturvan suoja pitää todellakinulottaa kiireesti koko väestöön, myös kaikkein suojattomimmassa asemassa oleviinryhmittymiin kuten virallisen sektorin ulkopuolella ja epätyypilllisissä työsuhteissatyöskenteleviin ihmisiin. Olemme yhtä mieltä siitä, että ASEM-maiden tulee pyrkiäkäymään keskenään keskustelua ja vaihtamaan kokemuksia työelämän joustoistaja sosiaalisen suojelun järjestelmien parhaista käytännöistä. Ay-liike ei vastustajoustoja, jos niiden toteuttamisessa otetaan huomioon työntekijöiden tarve turvalli-siin ansioihin ja ne tarjoavat työntekijöille tilaisuuden yksityis- ja työelämän parem-paan yhdistämiseen.Ay-liike on kuitenkin hyvin pettynyt siihen, että ministerit eivät suostuneettoteamaan, että tämä dialogi voi onnistua vain, jos työmarkkinaosapuolet ovatsiinä mukana. On erittäin epätodennäköistä, että hallitusten onnistuisi ilmantyömarkkinaosapuolten syvällistä mukanaoloa suunnitella ja toteuttaa sellaisialainsäädäntö- ja poliittisia puitteita, joissa otetaan huomioon sekä yritystenjoustotarpeet että työntekijöiden turvallisuustarpeet. Paitsi että työntekijäjärjestötovat kehittäneet asiantuntemusta, joka olisi äärimmäisen hyödyllistä, tällainenreformi koskee suoranaisesti juuri niitä. Sen lisäksi, että niiden jättäminenpäätöksentekojärjestelmän ulkopuolelle on ILO:n suositusten vastaista, se toimiimyös tavoitteita vastaan, koska työntekijät hyväksyvät paljon todennäköisemminuudistuksen, jonka muovaamiseen ovat itse osallistuneet.Siirtotyöläisten oikeuksien suojelu ja edistäminenNiiden ihmisten määrä, jotka ylittävät rajoja mennäkseen työhön ja asumaan taiperheensä luo ulkomaille on noussut globalisaation aikakaudella ennennäkemät-tömälle tasolle. Työvoiman liikkuminen on tuonut niin siirtolaisia vastaanottavillekuin niitä lähettävillekin maille uusia riskejä ja mahdollisuuksia, ja tilanteen asian-mukainen hoitaminen edellyttää tarkoituksenmukaisia poliittisia puitteita.Kansainvälisellä tasolla on pyrittävä toimimaan niin, että siirtolaisuuden hallintaavarten kehitetään toimintamalli, jonka perustan muodostavat siirtolaisten oikeudet.Mielestämme on valitettavaa, ettei Balilla joulukuussa 2005 pidetty Euroopan jaAasian välisiä siirtolaisvirtoja käsitellyt ASEMin johtajien 4. yleiskokous tarttunutkysymykseen siirtotyöläisten oikeuksista. Ay-liikkeen näkemys on, että ASEMinpiirissä siirtolaisuudesta käytävän keskustelun on ylitettävä turvallisuuteen liittyvätnäkökohdat ja oltava osa työllisyys- ja työvoimakysymyksiä koskevaa dialogia.ASEMin pitää toimia foorumina, jolla siirtolaisia vastaanottavat ja lähettävät maatvoivat vaihtaa informaatiota ja kehitellä konkreettisia yhteistyömekanismeja siirto-laisuuden myönteisten vaikutusten lisäämiseksi ja kielteisten vähentämiseksi. Siir-3 Katso ASEMin valtiovarainministerikokouksen puheenjohtajan lausunto, Wien huhtikuu 2006
  • 10. 10totyöläisten omien järjestön osallistuminen tähän prosessiin on täysin välttämätön-tä.Vaikka siirtolaisvirtojen hallinnasta vastaavat ASEM-ministerit alun pitäen sopivatsiirtotyöläisten oikeuksien edistämisestä4, vain muutama ASEM-maa on ratifioinutYK:n kansainvälisen yleissopimuksen kaikkien siirtotyöläisten ja heidän perheen-jäsentensä oikeuksien suojelemisesta5 tai asiaa koskevat ILO:n yleissopimukset976 ja 1437. ASEMin johtajien on annettava suositus siirtolaisten oikeuksien edis-tämisen ottamisesta mukaan työohjelmaansa ja ohjeistettava hallituksia ryhtymääntarvittaviin toimiin siirtotyöläisten ja heidän perheidensä suojelemiseksi kaikenlaisel-ta syrjinnältä, riistolta ja huonolta kohtelulta, muun muassa ihmiskaupalta, näihinyleissopimuksiin kirjattujen periaatteiden pohjalta.Vaatimus perusihmisoikeuksien kunnioittamisestakaikissa ASEM-maissaKansainvälinen ammattiyhdistysliike arvostaa ASEMin ponnistuksia ihmisoikeuksiakoskevan dialogin edistämiseksi. Tervehdimme ilolla ASEMin Budapestissä helmi-kuussa 2006 pidetyn 7. epävirallisen ihmisoikeusseminaarin antamaa neljää suosi-tusta, erityisesti sitä, joka koskee ASEMin roolin korostamista vähemmistöjen oike-uksien suojelussa sekä sitä, joka koskee alueellisen instrumentin mahdollista käyt-töönottoa yleensä ihmisoikeuksien ja erityisesti vähemmistöjen oikeuksien suoje-lussa. Vetoamme ASEMin jäseniin, jotta ne jatkaisivat ja syventäisivät ihmisoikeuk-sia koskevaa keskustelua ja yhteistyötä ASEMin puitteissa.Ay-liike tuomitsee ASEMin 5. huippukokouksen päätöksen hyväksyä Burma (My-anmar) ASEMin jäseneksi huolimatta maassa tapahtuvista jatkuvista ja mittavistaihmisoikeusloukkauksista. On syytä palauttaa mieliin, että ILO:n peruskirjan 33.artiklassa mainittu pakkotyön laajamittainen käyttö oli esillä Kansainvälisen työkon-ferenssin päätöslauselmassa vuonna 1999 ja että EU päätti vuonna 1997 peruuttaayleisen tullietuusjärjestelmänsä (GSP) edut Burmalta samasta syystä.ASEMin ulkoministerit vetosivat heinäkuussa 2003 Burman hallitukseen, jotta sekäynnistäisi uudelleen ponnistelut kansallisen sovinnon ja demokratian aikaansaa-miseksi ja Aung San Suu Kyin ja muiden NLD:n jäsenten poliittisen toimintavapau-den turvaamiseksi8. Toukokuussa 2005 ministerit ilmoittivat uudelleen odottavansakaikkien poliittisten rajoitusten poistamista ja demokratisointiprosessin kehittämistä4 ASEMin ministerikonferenssi yhteistyöstä Euroopan ja Aasian välisten siirtolaisvirtojen hallitsemiseksi, Lanzaro-te, Espanja, 4.-5. huhtikuuta 2003.5Sopimus, joka hyväksyttiin YK:n yleissopimuksen päätöslauselmalla 45/158 joulukuun 18. päivänä 1990, astuivoimaan 1. heinäkuuta 2003 sen jälkeen, kun 20. maa oli sen ratifioinut. ASEM-maista sen on ratifioinut vainFilippiinit. Allekirjoittaneet sen ovat Kambodža ja Indonesia..6Supimuksen muuttavista työntekijöistä (tarkistettu), 1949 (no. 97) ovat ASEM-maista ratifioineet Belgia, Ranska,Saksa, Italia, Malesia Sabah, Alankomaat, Portugal, Slovenia, Espanja ja Yhdystynyt Kuningaskunta.7 Muuttavia työntekijöitä (lisämääräykset( koskevan yleissopimuksen, 1975 (no. 143) ovat ASEM-maista ratifioineetItalia, Portugal, Slovenia ja Ruotsi.ASEMin 5. ulkoministerikokouksen puheenjohtajan lausunto, Bali, Indonesia, 23.-24. heinäkuuta 2003.8
  • 11. 11mahdollisimman pikaisesti. He vetosivat Burman hallitukseen, jotta se sallisi YK:npääsihteerin erityisedustajan maahanpääsyn.Juntta ei kaikista näistä kansainvälisen yhteisön vetoomuksista huolimatta oleosoittanut mitään todellista halua luopua nykyisistä käytännöistään. Todellista edis-tymistä eivät ole saaneet aikaan sen paremmin vuoden 2003 Road Map –suunnitelma demokratiaan siirtymiseksi kuin kansalliskokous, jonka oli määrä kes-kustella uudesta perustuslaista ja saattaa se voimaan. YK:n apulaispääsihteerinIbrahim Gambarin jokin aika sitten toteutuneeseen Burman vierailuun saattaa sisäl-tyä pieni toivon kipinä Burman sorretulle kansalle.ASEMin johtajien on painostettava kaikin mahdollisin poliittisin ja taloudellisin kei-noin Burman hallitusta ja pakotettava se kunnioittamaan perusihmisoikeuksia,muun muassa yhdistymisvapautta ja pakkotyökieltoa. ASEM-maiden, erityisestiYhdistyneiden Kansakuntien kolmen pysyvän jäsenen9 ja nykyisen neljän10 vaihtu-van jäsenen, tulee lisätä ponnistelujaan rauhanomaisen ratkaisun löytämiseksimaan poliittiseen umpikujaan.Vastaaminen maailmanlaajuisiin haasteisiinASEMin ulkoministerit päättivät vuonna 2005 Kiotossa edistää dialogia ja konkreet-tista yhteistyötä otsikolla "Asia-Europe Partnership to Tackle Global Challenges,"11todeten että on tärkeää, että ASEMin toiminta kohdennetaan kolmelle alueelle, ni-mittäin monenkeskisyyden vahvistamiseen, yhteistyön kehittämiseen ihmiskeskei-sen ja kestävän kehityksen puolesta ja vuoropuhelun lisäämiseen eri kulttuurien jasivilisaatioiden kesken. Ay-liike on sitä mieltä, että nämä laajat teemat ovat erittäintärkeitä ASEMin yhteistyökehykselle. Toivotamme tervetulleeksi pyrkimyksen kohtikonkreettisempaa yhteistyötä näillä alueilla, erityisesti ympäristökysymyksissä.Olemme kuitenkin ehdottomasti sitä mieltä, että ihmiskeskeinen ja kestävä kehitysedellyttää myös vahvaa sosiaalista komponenttia, joka käsityksemme mukaan voi-daan saavuttaa tarttumalla tässä lausunnossa esitettyihin ehdotuksiin.9 Kiina, Ranska ja Yhdistynyt Kuningaskunta10 Tanska, Kreikka, Japani ja Slovakia11 Katso ASEMin valtiovarainministerikokouksen lausunto, huhtikuu 2006, Wien
  • 12. 12The International Confederation of Free Trade Unions (ICFTU) consists of 241national centres of independent and democratic trade unions in 156 countries andterritories with a total membership of over 155 workers, 40% being women. Furtherinformation on the ICFTU is available on request at the following address: -Mr. Guy Ryder, Tel (32 2) 224 0211General Secretary Fax (32 2) 201 5815ICFTU E-mail internetpo@icftu.orgBoulevard du Roi Albert II, 5, Web site: http://www.icftu.orgB-1210 Brussels, BelgiumThe ICFTU Asian and Pacific Regional Organisation (ICFTU-APRO) consists of40 ICFTU affiliates in 28 countries of the region with a total membership of 30 mil-lion. For further information contact:Mr. Noriyuki Suzuki Tel (65) 222 6294General Secretary Fax (65) 221 7380ICFTU-APRO E-mail: gs@icftu-apro.org9th Floor NTUC Centre, One Marina Boule- Web-site: http://www.icftu-apro.orgvardSingapore 018989The European Trade Union Confederation (ETUC) groups 81 national union cen-tres in 36 European countries with a total membership of 60 million workers. Forfurther information contact: -Mr John Monks Tel (32 2) 224 0411General Secretary Fax (32 2)ETUC E-mail etuc@etuc.orgBoulevard du Roi Albert II, 5, Web-site http://www.etuc.orgB-1210 Brussels, Belgium

×