• Share
  • Email
  • Embed
  • Like
  • Save
  • Private Content
Ansaittua luottamusta
 

Ansaittua luottamusta

on

  • 643 views

SAK:n järjestötutkimus 2005. Luottamusmiesraportti

SAK:n järjestötutkimus 2005. Luottamusmiesraportti

Jäsentutkimuksen osaraportissa paneudutaan SAK:laisen liikkeen luottamushenkilöstöön. Jyrki Helin.

Statistics

Views

Total Views
643
Views on SlideShare
634
Embed Views
9

Actions

Likes
0
Downloads
1
Comments
0

2 Embeds 9

http://www.sak.fi 8
http://www.slashdocs.com 1

Accessibility

Categories

Upload Details

Uploaded via as Adobe PDF

Usage Rights

CC Attribution-NonCommercial-ShareAlike LicenseCC Attribution-NonCommercial-ShareAlike LicenseCC Attribution-NonCommercial-ShareAlike License

Report content

Flagged as inappropriate Flag as inappropriate
Flag as inappropriate

Select your reason for flagging this presentation as inappropriate.

Cancel
  • Full Name Full Name Comment goes here.
    Are you sure you want to
    Your message goes here
    Processing…
Post Comment
Edit your comment

    Ansaittua luottamusta Ansaittua luottamusta Document Transcript

    • SAK:n järjestötutkimus 2005 Luottamusmiesraportti Jyrki HelinAnsaittua luottamusta
    • Graafinen suunnittelu Suunnittelutoimisto Unique OyTaitto ja paino Kalevaprint Oy, Oulu 2006ISBN 951-714-243-9
    • SAK:n järjestötutkimus 2005 LuottamushenkilöraporttiJyrki HelinAnsaittua luottamusta
    • 2 MUUTOS . LIIKE . TIIVISTELMÄ ________________________________________________________ 4 1. JOHDANTO ______________________________________________________ 6 Katsaus aineistoon ja sen käsittelyyn ________________________________ 6 Luottamusmiehet ja työsuojelutehtävissä olevat ______________________ 9 2. TÄLLAINEN ON SAK:LAINEN LUOTTAMUSMIES ______________________ 10 2.1. Järjestäytyminen kasvussa _____________________________________ 10 2.2. Sukupolvenvaihdos käynnissä __________________________________ 12 2.3. Luottamusmiesprofiileja _______________________________________ 18 Alakohtaisia piirteitä __________________________________________ 19 Työväenluokkaa ______________________________________________ 21 2.4. Luottamusmiehen kokovartalokuvaa ____________________________ 24 Ay-koulutus innostaa __________________________________________ 24 3. LUOTTAMUSMIES JA TYÖNANTAJA _________________________________ 27 Neuvottelusuhteet polarisoituneet ______________________________ 29 Hallintoedustus laskussa ______________________________________ 32 4. LUOTTAMUSMIES JA AMMATTIYHDISTYSLIIKE ______________________ 34 Työllisyys ja työttömyysturva ykkösasioita ________________________ 35 Jäsenpalvelujen kolmen kärki ennallaan _________________________ 40 Liittoon tukeudutaan __________________________________________ 41 5. LUOTTAMUSMIES JA TYÖ __________________________________________ 45 Vaikutusmahdollisuudet heikentyneet ___________________________ 45 Organisaatiomuutoksia ________________________________________ 48 6. LUOTTAMUSMIEHEN TOIMINTA ____________________________________ 50 6.1. Ammattiosasto tukena ________________________________________ 50 6.2. Luottamusmiehen arkea _______________________________________ 52 Kollektiivisuus tärkeää _________________________________________ 57 Valmiudet parantuneet ________________________________________ 58 6.3. Paikallinen sopiminen työllistää ________________________________ 60 Yhteistyökumppaneita_________________________________________ 63 7. TÄLLAINEN ON SAK:LAINEN TYÖSUOJELUVALTUUTETTU _____________ 64 Liiton apu tyydyttää ___________________________________________ 67 7.1. Käytännön työsuojelutyötä _____________________________________ 71 8. HENKILÖKOHTAISTA ______________________________________________ 75 Työtovereiden pyyynnöstä __________________________________________ 77 Tunnustus ja tuki kannustaa ________________________________________ 81
    • A N S A I T T UA LUOT TA M USTA 2 0 0 5 39. NÄKYMIÄ ETEENPÄIN _____________________________________________ 84 Sukupolvenvaihdos puolivälissä _____________________________________ 85 Luotamusmiesverkon kattavuutta parannettava _______________________ 85 Tehtävät muuttuvat ________________________________________________ 87 Monenlaisia työnantajia____________________________________________ 87 Strategiaa hankalille työpaikoille ____________________________________ 88 Strategiaa kehittyneille työpaikoille __________________________________ 88 Sopimuksista turvaa _______________________________________________ 8910. LÄHTEET ________________________________________________________ 9011. LIITTEET ________________________________________________________ 92 11.1. Taulukoita ___________________________________________________ 92 11.2. Kyselylomake ________________________________________________ 98
    • 4 MUUTOS . LIIKE . TIIVISTELMÄ Yhä useammalla SAK:laisen ammattiliiton jäsenellä on työpaikalla luottamus- mies. Luottamusmiesten kokemuksen mukaan myös järjestäytyminen ammatti- liittoon on työpaikoilla kasvussa. Luottamusmiesten osuus SAK:laisista on pysynyt ennallaan 2000-luvun alkuvuosina. Työsuojeluvaltuutettujen ja -asiamiesten osuus on sensijaan laske- nut hieman. SAK:laiset luottamusmiehet ovat iältään keskimäärin 46-vuotiaita. Heidän keski-ikänsä on noussut kolmella vuodella vuodesta 2000. Työsuojelutehtävissä olevien keski-ikä on 45 vuotta. SAK:n liittojen jäsenet ovat ikääntyneet samaa tahtia kuin luottamusmiehet: jäsenet ovat keskimäärin kaksi vuotta luottamus- miehiä nuorempia eli 44-vuotiaita. Naisten osuus pääluottamusmiehistä ja työsuojelutehtävissä olevista on vuodesta 2000 laskenut noin kolmanneksen, mutta säilynyt ennallaan muissa luottamustehtävissä. Työsuojelutehtävissä olevat ja luottamusmieskunta on kuluneen viiden vuoden aikana uusiutunut ja voidaan sanoa, että luottamusteh- tävissä sukupolvenvaihdos on täydessä vauhdissa. Tässä prosessissa naisen tilalle luottamustehtäviin on usein tullut mies. Naisten osuuden laskuun vaikuttaa myös se, että toimialoista teollisuuden suhteellinen osuus kaikista luottamustehtävissä olevista on kasvanut. Luottamusmiesten ammatillinen koulutustaso on sukupolvenvaihdoksen myötä kohonnut nopeammin kuin jäsenten keskimäärin. Myös ay-koulutukseen osallistuminen on lisääntynyt vuoteen 2000 verrattuna. Työpaikkojen neuvotteluilmapiiri on viime vuosina huonontunut. Kehit- tyvien työpaikkojen, joissa on hyvät neuvottelusuhteet ja luottamusmiehet ja työnantaja arvostavat tosiaan, määrä on laskenut selvästi vuodesta 2000. Toisaalta myös kaikkien huonoimpien, kehittymättömien työpaikkojen määrä on hieman vähentynyt. Näiden ääripäiden väliin jäävä työpaikkojen väliryhmä on sen sijaan kasvanut. Luottamusmiesten ay-jäsenyyden tärkein peruste on palkansaajien etujen tehokas puolustaminen ja ajaminen. Toisena tulee työpaikan työolojen kehittä- minen ja kolmantena ansiosidonnaisen työttömyysturvan puolustaminen, jonka ”rivijäsenet” nostavat tärkeimmäksi ammattiliiton jäsenyyden syyksi. Luottamusmiehillä tärkein syy osallistua ammattiyhdistystoimintaan on halu vaikuttaa työntekijöiden etuihin; tämä motiivi on voimistunut kuluneen viiden vuoden aikana. Kaikkien jäsenten keskuudessa tärkein osallistumisen syy on saada tietoa oikeuksista. Luottamusmiehistä kolme neljästä ja työsuojeluvaltuutetuista puolet on kysynyt tulkintaohjeita ammattiliitostaan. Molemmista ryhmistä 90 prosenttia on tyytyväisiä liitosta saamaansa palveluun. Liitto on luottamusmiehille ja työ- suojelutehtävissä oleville tärkein taho, jonka puoleen käännytään edunvalvonnan ongelmatilanteissa.
    • A N S A I T T UA LUOT TA M USTA 2 0 0 5 5 Luottamusmiestehtävässä eniten työllistävät palkka- ja työehtoneuvotteluttyöpaikalla. Vuoteen 2000 verrattuna palkka- ja työehtoneuvottelut työllistävätluottamusmiehiä nyt enemmän, kun taas yksittäisten työntekijöiden ongelmienselvittämiseen kuluu aiempaa vähemmän aikaa. Työsuojeluvaltuutettuja työllis-tävät eniten työpaikan käytännön työsuojelutoimet sekä työpaikan toimintojenkehittäminen. Luottamusmiehet kokevat neuvottelutaitojensa kohentuneen kuluneen viidenvuoden aikana oli sitten kyseessä sopimusten tuntemus, tiedot neuvoteltavas-ta asiasta, neuvottelukyvyt tai yhteydenpito ja tuki työtovereiden suunnalta.Luottamusmiehet kokevat myös, että yhdeksän kymmenestä työntekijästä tukeeluottamusmiestä vähintään joissakin asioissa. Työntekijöiden luottamusmiehilleantama tuki on selvästi lisääntynyt vuoteen 2000 verrattuna. Paikallinen sopiminen ei ole juurikaan lisääntynyt kuluneena viitenä vuotena.Työnantajan aloitteesta esiin nostetaan useimmiten työsopimusten muuttami-seen liittyviä asioita, työntekijäpuolen aloitteesta taas työpaikkakohtaiset palk-kasopimukset. Työnantajien tiedottaminen ei ole parantunut vuodesta 2000. Sensijaan luottamusmiehet kokevat hieman aiempaa useammin olevansa tasaveroisianeuvotteluissa työnantajan edustajan kanssa. Lakisääteisistä työpaikkakohtaisista suunnitelmista parhaiten on toteutunuttyöterveyshuollon toimintasuunnitelma, joka on lähes 90 prosentilla työpaikois-ta. Vähiten on tehty tasa-arvosuunnitelmia, joita on vain runsaalla viidenneksellätyöpaikoista. Rasittavimmat asiat luottamusmiestehtävissä ovat työntekijöiden ajoittainenvälinpitämättömyys ja työnantajan kielteinen suhtautuminen. Työsuojelutehtä-vissä näiden lisäksi koetaan rasittavaksi tehtävän raskaus, kun sitä hoitaa omantyön ohella. Parasta luottamusmies- ja työsuojelutehtävässä on vastaajien kokemuksenmukaan se, että saa asioita eteenpäin. Myös työtovereilta saatu tunnustus ja tukion tärkeää. Näiden jälkeen tulevat henkilökohtaisen kasvun mahdollisuudet, lii-ton tuki ja tehtävän tarjoama näköalapaikka yhteiskuntaan ja työelämään. Haluk-kuus jatkaa luottamusmiestehtävissä on vuoteen 2000 verrattuna lisääntynyt.
    • 6 MUUTOS . LIIKE . 1. JOHDANTO Tämä raportti käsittelee SAK:laisten liittojen työpaikoilla olevia luottamushen- kilöitä. Raportti on osa laajempaa SAK:n ja sen jäsenliittojen järjestötutkimusta. Tämän raportin lisäksi samasta tutkimusaineistosta on julkaistu Erkki Laukkasen kirjoittama perusraportti Murroksesta muutokseen ja Pirjo Pajusen tasa-arvora- portti Pitkää, pätkää, silppua. Järjestötutkimuksen aineistosta on julkaistu myös SAK:n liittojen ruotsinkielisiä jäseniä koskeva René Lindqvistin kirjoittama raportti Vi är många, vi är svenska. SAK:n järjestötutkimushankkeella on ohjausryhmä, johon kuuluvat Eija Hietanen puheenjohtajana sekä Markku Liljeström, Sinikka Näätsaari ja Lauri Lyly. Ohjausryhmä on tukenut hanketta ja antanut teksteistä palautetta, jota kir- joittajat arvostavat. Projektin sihteerinä ja tutkimusavustajana erityiset kiitokset on ansainnut Kaisa Sember. Katsaus aineistoon ja sen käsittelyyn SAK:n järjestötutkimuksen aineisto koottiin lomaketiedustelulla vuoden 2005 tammi–maaliskuun välisenä aikana. SAK on teettänyt laajat jäsentutkimukset noin viiden vuoden välein vuodesta 1984 alkaen. Tutkimuksen kyselylomaketta on kehitetty vuosikymmenien aikana siten, että se antaisi SAK:n ja sen liittojen käyttöön mahdollisimman laaja-alaisen kuvan jäsenistön asemasta työelämässä ja arvostuksista. Peruskysymys on kuitenkin ollut, miten SAK:n ja sen liittojen tulisi kehittää eri tasoilla tapahtuvaa edunvalvontaansa. Vastaajat muodostavat liittojen koon mukaan edustavan joukon ja vastaukset kuvaavat siten tilannetta koko SAK:n jäsenistössä. On kuitenkin syytä huomata, että liittojen jäseninä on muitakin kuin vastaushetkellä palkkatyössä olevia. Kun palkkatyössä oli 72 prosenttia ja äitiyslomalla, hoitovapaalla, pitkällä sairas- lomalla tai muulla palkattomalla vapaalla viisi prosenttia vastaajista, niin kaikista vastaajista 77 prosenttia oli työsuhteessa. Muita kuin palkkatyössä olevia oli 28 prosenttia vastaajista. Suurin osa heistä – kaikkiaan 15 prosenttia – oli vastaushetkellä työttömänä, työssä työllistämis- tuella tai työvoimapoliittisessa koulutuksessa. Lomautettuna oli kolme prosenttia ja eläkkeellä kolme prosenttia. Siten työvoimaan, johon lasketaan sekä työssä että työttömänä olevat, kuului 87 prosenttia vastaajista. Loput 13 prosenttia vastaa- jista ei kuulu työvoimaan, eikä heitä ole myöskään huomioitu niissä tulostuksissa, jotka on tarkoitettu vain työvoimaan kuuluville. Otoshenkilöiden asema vastaushetkellä (%) Tilanne vastaushetkellä: 1995 2000 2005 Työssä 64 71 72 Äitiys- tai sairasloma, hoitovapaa 4 4 5 Muu palkaton vapaa 0 0 0 Lomautettu osa-/määräaikaisesti 1 1 1 Opiskelemassa 3 3 2 Eläkkeellä 3 3 3 Työttömänä, työssä työllistämistuella tai työvoimapoliittisessa koulutuksessa 23 16 15 Lomautettuna toistaiseksi 2 1 2 KAIKKI 100 100 100 Vastanneet 4 186 9 948 6 236
    • A N S A I T T UA LUOT TA M USTA 2 0 0 5 7 Järjestötutkimuksessa asioita on perinteisesti tarkastelu sektorin mukaan.Sektorit on muodostettu SAK:n liitoista siten, että kunta-alalle ja valtion viras-toihin pääosin järjestäytyneet liitot muodostavat julkisen sektorin ja palvelualansekä liikenteen yrityksiin järjestäytyneet liitot muodostavat sektorin, jota kutsu-taan yksityisiksi palvelualoiksi. Teollisuuden, perustuotannon tai rakennusalanyrityksiin pääosin järjestäytyneet liitot muodostavat teollisuussektorin. Sektoritmuodostettiin liittotunnuksen perusteella, ja liittotunnukset etsittiin kaikillevastanneille, myös työttömille, eläkeläisille ja toistaiseksi lomautetuille, jotka eivätvastaushetkellä olleet töissä. Sektorijako ei kuitenkaan ole yksiselitteinen. Esimerkiksi julkisen sektorintyöpaikoista 85 prosenttia vastasi julkisten palveluiden ylläpitämisestä joko kun-nan tai valtion toimesta. Loput 15 prosenttia olivat mm. säätiöiden ja palvelualanyritysten ylläpitämiä työpaikkoja. Samantapaista tulkinnanvaraisuutta on myösyksityisten palvelualojen ja teollisuuden luvuissa. Sukupuolijakoa vastauksia luokittelevana muuttujana on käytetty säästeliäästimm. siksi, että aineistosta on julkaistu erillinen raportti, jossa asioita on tarkas-teltu sukupuolen mukaan. Sukupuolijako on kuitenkin tässä raportissa otettuhuomioon siellä, missä se on tuntunut luontevalta. Jäsentutkimuksen lomakkeen kysymyksistä valtaosa on kuvailevia, joissatiedustellaan, mitä mieltä vastaajat asioista ovat, ja miten paljon he jotakin asiaaarvostavat. Selittäviä kysymyksiä, joissa tiedustellaan, miten tähän on päädytty jamiksi jokin asia on niin tärkeä, kysytään hyvin vähän. Tämä on ollut jäsentutki-muksen perinne, ja vaikka kysymyslomaketta on vuosien saatossa kehitelty, senyksinkertaisuus on haluttu säilyttää. Valitusta tavasta kysyä seuraa kuitenkin se,että aineistosta nousevat havainnot jäävät väkisinkin hieman irrallisiksi, ja tulok-sia ei voi oikein liittää niihin suurin linjoihin, joista alan teoreettinen kirjallisuuskertoo. Siten jäsentutkimusta voidaan luonnehtia SAK:n jäsenkuntaa kuvailevaksiempiiriseksi, jäsenten kokemuksista kertovaksi tutkimukseksi. Sana jäsentutkimus on velvoittanut kahdella tavalla. Ensinnäkin tulostenpitäisi olla siinä muodossa, että tavallinen jäsen voi ne ymmärtää. Toisaalta kysy-mys on kuitenkin tutkimusaineistosta, jonka informaatio tulisi mahdollisimmanhyvin hyödyntää. Myös tulosten esitystapa on pyritty pitämään yksinkertaisina Tutkimuksen perusjoukko muodostuu SAK:n jäsenistöstä, reilusta miljoonas-ta jäsenestä. Tutkimuksen otos muodostettiin SAK:ssa 31.12.2004 liittokohtaisenjäsentilanteen pohjalta. Otos oli kaikkiaan 11 487 henkilöä, joista suomenkielisiäoli 10 468 ja ruotsinkielisiä 1 019. SAK:sta otos toimitettiin Tilastokeskukseen. Tilastollisesti tuloksia voidaan pitää erittäin luotettavina. Kun lopullinen otos-koko on 6 236 vastaajaa, useimmat sektorikohtaisetkin tulokset ovat tilastollisestimerkitseviä muutaman prosentin riskitasolla. Koko SAK:ta koskevan tuloksenriskitaso on prosentin.Kun otoksen koko on 6 236, niin 95 prosentin todennäköi-syydellä koko SAK:n jäsenistölle ilmoitettu prosenttiosuus P jää välille (P-1, P+1).Kun esimerkiksi SAK:n työttömyysprosentiksi ilmoitetaan 15, niin 95 prosentintodennäköisyydellä se on 14–16 prosenttia.
    • 8 MUUTOS . LIIKE . Otos muodostettiin suomenkielisten kohdalla siten, että käytännössä joka sadas jäsen osui otokseen. Auto-ja Kuljetusalan Työntekijäliiton sekä Puu- ja erityisalojen liiton otos suurennettiin kaksinkertaiseksi. Ruotsinkielisten kohdalla poiminta tapahtui siten, että noin joka 50. jäsen osui otokseen. Ruotsinkielisten osuutta haluttiin otoksessa painottaa todellista jäsenmäärää korkeammaksi, koska ruotsinkielisestä jäsenistöstä laadittiin oma osaraportti. Vastaajien ikäraja- na pidettiin 60 vuotta. Opiskelijajäsenet rajattiin tutkimuksen ulkopuolelle. Jäsentutkimuksen vastausprosentti oli 54,3. Kaikkiaan hyväksyttyjä vastauksia saatiin siis 6 236 kappaletta. Eri liittojen sekä suomenkielisten ja ruotsinkielisten välillä vastanneiden osuuksissa oli selviä eroja. Aktiivisimmin vastasivat Rautatie- virkamiesliiton suomenkieliset jäsenet (76,5 %), kun taas heikoimmin vastauksia saatiin AKT:n ruotsinkielisiltä jäseniltä (36,7 %). Merivartioliiton ylikorkea vas- taamisprosentti selittynee sillä, että joko muutamat Kunta-alan ammattiliiton tai Metallityöväen liiton vastaajat ovat merkinneet liittonsa väärälle riville. Otos ja vastanneet liitoittain. LIITTO OTOS Vastanneet Vastanneet N % Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry 1 030 537 52,1 Ilmailualan Unioni IAU ry 38 17 44,7 Kemianliitto ry 494 298 60,3 Kunta-alan ammattiliitto KTV ry 2 064 1 186 57,5 Merivartioliitto ry 10 15 150,0 Metallityöväen Liitto ry 1 747 908 52,0 Palvelualojen ammattiliitto PAM ry 1 967 992 50,4 Paperiliitto ry 458 246 53,7 Postiliitto ry 264 127 48,1 Postin Toimihenkilöliitto PVL ry 35 20 57,1 Puu- ja erityisalojen liitto ry 927 557 60,1 Rakennusliitto ry 777 405 52,1 Rautatieläisten Liitto ry 146 74 50,7 Rautatievirkamiesliitto ry 17 13 76,5 Suomen Elintarviketyöläisten Liitto ry 374 229 61,2 Suomen Lentoemäntä ja Stuerttiyhdistys SLSY ry 23 11 47,8 Suomen Merimies-Unioni ry 185 85 45,9 Suomen Muusikkojen Liitto ry 27 14 51,9 Sähköalojen ammattiliitto ry 317 162 51,1 Tulliliitto ry 15 12 80,0 Valtion ja erityispalvelujen ammattiliitto ry 261 153 58,6 Vankilavirkailijain Liitto VVL ry 18 10 55,6 Veturimiesten Liitto ry 19 10 52,6 Viestintäalan ammattiliitto ry 274 155 56,6 Yhteensä 11 487 6 236 54,3
    • A N S A I T T UA LUOT TA M USTA 2 0 0 5 9Luottamusmiehet ja työsuojelutehtävissä olevatEdellä on kuvattu koko tutkimusaineistoa. Tässä raportissa keskitytään työ-paikoilla olevien työntekijöiden edustajien – pääluottamusmiesten, muidenluottamusmiesten, työsuojeluvaltuutettuja ja työsuojeluasiamiesten tilanteeseenja toimintaan.Vastaajajoukossa on:Pääluottamusmiehiä 77Muita luottamusmiehiä 109Luottamusmiestehtävissä yhteensä 186Työsuojeluvaltuutettuja ja -asiamiehiä 142 Luottamusmies- ja työsuojelutehtävissä oleviin poimittiin aineistosta ”onjuuri parhaillaan luottamustehtäviä -vastanneet (kysymys S12, ks. liite Kysymys-lomake). Luottamusmiesryhmä koottiin yhdistämällä kysymyksen S13a tai S13bkohtien 1-vaihtoehtoon vastanneet. Työsuojeluvaltuutetut ja -asiamiehet ryhmäpuolestaan muodostuu S13c tai S13d ryhmien 1-vaihtoehdon rengastaneista.Ryhmien yhdistäminen oli välttämätöntä, jotta saatiin tilastollisesti käsittelykel-poiset joukot. Tässä raportissa joissakin kohdin esiintyvä muut luottamushenki-löt -ryhmä puolestaan koostuu kysymyksen S13c–S13f -kohtien vastaajista.
    • 10 MUUTOS . LIIKE . 2. TÄLLAINEN ON SAK:LAINEN LUOTTAMUSMIES 2.1. Järjestäytyminen kasvussa Järjestäytyminen SAK:laisiin ammattiliittoihin on kasvussa. Kysymys järjestäyty- misen suunnasta esitettiin samanlaisena vuosina 2000 ja 2005 samoin kriteerein muodostetulle luottamusmiesjoukolle, ja trendinä näyttää olevan kasvu työpai- koilla, joilla on luottamusmies. Kaikkien palkansaajajien keskuudessa ammatil- lisen järjestäytymisen arvioidaan eri tutkimuksissa kuitenkin olevan laskussa1, ja siten ristiriidassa tämän tutkimuksen tuloksen kanssa. Syynä erilaisiin tuloksiin lienee työmarkkinoille tulevan sukupolven heikompi järjestäytyminen ja epä- tyypillisen, ns. silpputyön yleistyminen. Järjestäytymättömät työntekijät ovat useimmiten muilla työpaikoilla kuin niillä, joissa on SAK:laisia luottamusmiehiä. Työmarkkinoiden jakautumisella on siis myös järjestäytymisulottuvuus: ne jotka eniten tarvitsisivat ammattiyhdistysliikkeen tuomaa turvaa, ovat suurelta osin ay-liikkeen ulkopuolella. Luottamusmiesten kokemusten mukaan järjestäytyminen ammattiliittoon on kaikilla toimialoilla nyt selvemmin nousussa kuin vuonna 2000. Teollisuu- den luottamusmiehistä 14 prosenttia arvioi järjestäytymisen olevan nousussa ja vain kolme prosenttia arvioi sen olevan laskussa. Yksityisillä palvelualoilla luottamusmiehistä 18 prosenttia arvioi järjestäytymisen olevan nousussa ja kuusi prosenttia suunnan olevan laskeva. Julkisella sektorilla peräti 23 prosenttia luottamusmiehistä arvioi järjestäytymisen olevan kasvussa, kahdeksan prosenttia arvio sen olevan laskussa.Järjestäytyminen Teollisuus 2005 14 80 3 3työpaikalla aloittainvuonna 2000 ja 2005, % Teollisuus 2000 11 79 6 4 Nousussa Yks. palvelut 2005 18 76 6 Ennallaan Laskussa Yks. palvelut 2000 14 69 11 6 En osaa sanoa Julkiset 2005 23 69 8 Julkiset 2000 26 73 7 4 Yhteensä 2005 17 76 5 2 Yhteensä 2000 13 76 7 4 0 20 40 60 80 100 1 Ks. Böckerman Petri, Uusitalo Roope: Union membership and the erosion of the Ghent system: lessons from Finland, Palkansaajien tutkimuslaitos, työpapereita 213, Helsinki 2005
    • A N S A I T T UA LUOT TA M USTA 2 0 0 5 11 Työpaikat on tässä tutkimuksessa jaettu kolmeen tyyppiin – kehittyviin, vä- liryhmään ja kehittymättömiin – niiden sisäisten käytäntöjen kehittyneisyyden mukaan. Asiasta on kirjoitettu tarkemmin luvussa 2.3. Luottamusmiesprofiileja. Kehittymättömillä työpaikoilla, joilla siis on huonoimmat suhteet työnteki- jöiden ja työnantajien edustajien välillä, järjestäytyminen on lähes yhtä usein laskussa kuin nousussa. On siis työpaikkoja, joilla työnantajan työntekijöitä koh- taan osoittama arvostuksen puute aiheuttaa työntekijöiden etääntymistä myös ammattiyhdistysliikkeestä. Näilläkin työpaikoilla kokonaissaldo on kuitenkin positiivinen ja suurin muutos on ”järjestäytyminen pysynyt ennallaan” -ryhmän supistuminen. Luottamusmiesten arvion mukaan ns. väliryhmän työpaikoilla järjestäytymi- nen on vahvimmassa nousussa. Viidennes luottamusmiehistä katsoo, että järjes- täytyminen on kasvussa. Yhtä moni kuin viisi vuotta sitten eli neljä prosenttia luottamusmiehistä puolestaan kokee, että järjestäyminen on väliryhmän työpai- koilla laskussa. Järjestäytyminen on kasvussa myös kehittyvillä työpaikoilla, vaik- ka luottamusmiesten ”järjestäytyminen nousussa” -arviot ovat selvästi laskeneet vuoteen 2000 verrattuna. Ehkäpä on niin, että järjestäytymisen ollessa korkealla tasolla, luottamusmiesten on vaikea nähdä kasvumahdollisuuksia ja tilannetta pidetään hyvänä, kun järjestäytyneiden määrä pysyy ennallaan. TyöpaikkatyyppiJärjestäytyminen 2005 7 93erityyppisillä Kehittyvätyöpaikoilla vuonna 2000 16 78 62000 ja 2005, % 2005 19 77 4 Nousussa Väli Ennallaan 14 82 4 2000 Laskussa 2005 18 65 17 Kehittymätön 2000 8 84 8 0 20 40 60 80 100 Luottamusmiesjärjestelmän kattavuus on parantunut SAK:laisilla työpaikoilla, mikä järjestäytymisen kasvun ohella on selkeä positiivisen muutoksen merkki. Vuonna 1984 luottamusmies oli 83 prosentilla SAK:laisten työpaikoista, mutta vuonna 2000 enää 66 prosentilla työpaikoista. Vuosituhannen vaihteen jälkeen on kuitenkin tapahtunut käänne, ja nykyisin luottamusmies on työpaikalla jä- senistä 71 prosentilla. Kasvua näkyy kaikenkokoisilla työpaikoilla vuosien 2000 ja 2005 välillä.
    • 12 MUUTOS . LIIKE . Prosentuaalisesti suurin muutos on tapahtunut alle 30 hengen työpaikoilla, joissa kasvua on 46 prosentista 53 prosenttiin. Ammattiyhdistysliike on tosissaan ja tuloksellisesti panostanut pienten työpaikkojen edunvalvonnan tilan kohen- tamiseen.Onko työpaikalla Yli 200 hlöä 2005 93 4 3luottamusmies taivastaava, % Yli 200 hlöä 2000 90 7 3 Kyllä on Ei ole 30–199 hlöä 2005 85 10 5 En osaa sanoa 30–199 hlöä 2000 83 11 6 Alle 30 hlöä 2005 53 37 10 Alle 30 hlöä 2000 46 44 10 2005 71 22 7 2000 66 27 7 Yhteensä 1995 75 22 3 1990 79 18 3 1984 83 14 3 0 20 40 60 80 100 2.2. Sukupolvenvaihdos käynnissä Luottamusmiesjärjestelmän kattavuus ei ole SAK:laisilla työpaikoilla enää 2000- luvulla heikentynyt. Luottamusmiestehtävissä oli vuonna 2005 sama prosen- tuaalinen osuus jäsenistä kuin vuonna 2000. Työsuojelutehtävissä – työsuoje- luvaltuutettuina ja työsuojeluasiamiehinä – olevien osuus on hieman laskenut samoin kuin muita ay-luottamustehtäviä hoitavienkin osuus. Viimeksimainit- tuun ryhmään kuuluvat varaluottamusmiehet, yhteistoimintaelinten ja hallinto- edustuselinten työntekijäjäsenet, ammattiosastojen ja paikallisjärjestöjen luot- tamustehtävissä olevat ja työpaikan yhdyshenkilöt. Mistä pienentyneet osuudet
    • A N S A I T T UA LUOT TA M USTA 2 0 0 5 13 johtuvat? Edelleenkin on usein vaikea saada ihmisiä ottamaan vastaan ay-tehtä- viä, mikä yhdistyneenä sukupolvenvaihdokseen, jossa varttuneet aktiivit siirtyvät pois työelämästä, synnyttää aukkoja organisaatioon. Työpaikkoja myös pilkotaan pienempiin osiin, missä kehityksessä ay-organisaatio ei aina pysy mukana. Luottamusmiesten toimikausi on katkolla yleensä kahden vuoden välein. Näissä 2000-luvun alkuvuosien valinnoissa luottamusmieskunta on uusiutunut. Luottamusmiehet ovat aikaisempaakin useammin miehiä. Naisten osuus pääluot- tamusmiesten keskuudessa on laskenut lievästi ja miesten vastaavasti noussut. Naisten osuuden lasku näkyy myös työsuojelutehtävissä sekä hyvin lievästi myös muissa luottamustehtävissä. Muutos luottamustehtävissä on suurempi kuin naisten osuuden muutos koko SAK:n jäsenistössä.Luottamustehtävät vuonna 7 6,22000 ja 2005, % 6 5 5,1 Pääluottamusmies 5 4,5 Muu luottamusmies 4 3,7 3,6 3,7 Työsuojeluvaltuutettu 3,2 tai -asiamies 2,8 3 2,4 2,3 Muu luottamustehtävä, 2,3 ml. yhd.hlöt 2 1,7 1,7 1,7 1,5 1,7 1,2 1,2 1,2 0,9 1 1 1 0,6 0 v. 2000 v.2005 v. 2000 v. 2005 v. 2000 v. 2005 Kaikki yht. Naiset Miehet SAK:ssa teollisuuden liitot ovat tarttuneet voimakkaimmin sukupolven vaih- dokseen, mikä näkyy alan luottamusmiesten määrän ja suhteellisen osuuden kasvuna. Oheisessa taulukossa on kuvattu eri tuotannonaloilla olevien luotta- musmiesten suhteellisen osuuden muutosta. Luottamusmiesjärjestelmä on kuluneen viiden vuoden aikana vahvistunut selvimmin teollisuuden työpaikoilla. Niiden suhteellinen osuus on kasvanut 56 prosentista 65 prosenttiin kaikista luottamusmiehistä. Yksityisillä palvelualoilla näkyy yhtä selvä lasku 21 prosentista 14 prosenttiin. Tämä tarkoittaa luottamus- miesjärjestelmän heikentymistä palveluissa ja liikenteessä, sillä luottamusmiesten kokonaismäärä on pysynyt ennallaan kuluneen viisivuotiskauden, eikä palvelu- alojen työntekijämääräkään ole vähentynyt. Julkisella sektorilla näkyy luottamus- miesosuuden lievää laskua 23 prosentista 21 prosenttiin.
    • 14 MUUTOS . LIIKE . Muu luottamushenkilö pitää sisällään myös työsuojelutehtävissä olevat am- mattiosaston toimihenkilöiden lisäksi. Suhteellinen muutos teollisuuden alalla olevien luottamushenkilöiden suuntaan näkyy lievänä.Luottamustehtävien 2005 21 14 65jakautuminen Pää-/muualoittain vuosina luottamus- 2000 23 21 561995, 2000 ja mies2005, % 1995 23 27 50 Julkinen sektori 22 21 57 2005 Yks. palvelualat Muu Teollisuus luottamus- 2000 22 23 55 henkilö 1995 23 27 50 0 20 40 60 80 100 Naisten osuus luottamusmiestehtävissä on vähentynyt. Naisten osuuden lievää laskua on vuosien 2000 ja 2005 välillä pääluottamusmies- ja työsuojelutehtävissä, kun taas muu luottamusmies ja muu luottamustehtävä (työsuojelutehtävät, ammattiosastojen toimikunnat jne) -ryhmissä tilanne on pysynyt suunnilleen ennallaan.Naisten osuus ay-liikkeen 35 33 33 32luottamustehtävissä olevista 29 30 27vuonna 2000 ja 2005, % 26 24 25 23 2000 20 2005 15 10 5 0 Muu Työsuojelu- Muu Pää- luottamustehtävä valtuutettu luottamusmies luottamusmies tai -asiamies Yhdistettäessä koko SAK:laisen ammattiyhdistysliikkeen pää- ja muut luot- tamusmiestehtävät sekä toisaalta muut ay-luottamusmies- ja työsuojelutehtävät kuluneen kymmenen vuoden ajalta nähdään selkeä trendi: naisten osuus luot-
    • A N S A I T T UA LUOT TA M USTA 2 0 0 5 15 tamusmiehistä on laskenut kahdeksan prosenttiyksikköä 26 prosenttiin, mutta muissa luottamustehtävissä kasvanut kolme prosenttiyksikköä 33 prosenttiin.Luottamustehtävien 2005 26 74jakautuminensukupuolen mukaan Pää-/muu luottamus- 2000 30 70vuosina 1995, 2000 miesja 2005, % 1995 34 66 Naiset 33 67 2005 Miehet Muu luottamus- 2000 32 68 henkilö 1995 30 70 0 20 40 60 80 100 Naisten suhteellinen osuus luottamusmiehistä on laskenut teollisuudessa ja julkisella sektorilla, mutta kasvanut yksityisillä palvelualoilla 1990-luvun puo- livälin jälkeen. Erikoinen piirre on vahvasti naisvaltaisten yksityisten palvelujen trendistä poikkeava notkahdus vuonna 2000. Teollisuuden alojen suuri osuus luottamusmiesten kokonaismäärässä merkitsee myös sitä, että teollisuuden nais- luottamusmiestenkin määrä on suuri. Julkisen sektorin luottamusmiestehtävissä naisten osuus on kymmenessä vuodessa laskenut 63 prosentista 50 prosenttiin. Palvelualoilla on kasvua 49 pro- sentista 52 prosenttiin, mutta selvä notkahdus osuu vuodelle 2000. Teollisuudessa oli puolestaan naisten osuuden selvä nousupiikki vuonna 2000, joka nyt on laske- nut vuoden 1995 tasolle. Kun teollisuuden suhteellinen osuus on suuri, saa tämä heilahdus aikaan taulukoissa selkeänä näkyvän muutoksen naisten osuudessa luottamustehtävissä.Naisten osuus ay-liikkeen 80luottamustehtävissä 70 63olevista aloittain, % 59 60 56 56 55 52 50 49 Teollisuus 50 44 42 43 Yks.palvelut 40 Julkinen 28 30 18 19 17 20 15 11 10 10 0 1995 2000 2005 1995 2000 2005 Kaikki Pää-/ muu luottamushenkilöt luottamusmies
    • 16 MUUTOS . LIIKE . Yhä useampi SAK:lainen työskentelee pienellä alle 30 henkilön työpaikalla. Alle 30 henkilön työpaikoilla työskentelevien työntekijöiden osuus on noussut viidentoista vuoden aikana 45 prosentista 50 prosenttiin. Toimialoittain tarkastel- len tämänkokoiset työpaikat ovat 2000-luvulla kasvattaneet osuuttaan teollisuu- dessa ja julkisella sektorilla, mutta palvelualoilla on sitä vastoin tapahtunut lievää laskua. Naiset työskentelevät miehiä useammin (naiset 57 prosenttia, miehet 44 prosenttia) alle 30 hengen työpaikoilla. Molempien sukupuolien osuudet ovat pysyneet tämänkokoisilla työpaikoilla ennallaan 2000-luvulla. Vuoteen 2000 verrattuna näkyy lievä muutos: kaikkein pienimpien työpaik- kojen osuus on vähentynyt, samoin kaikkein suurimpien.Minkä kokoisilla työpaikoilla Naiset 2005 28 29 19 9 9 7töissä, koko jäsenistö, % Naiset 2000 31 26 19 9 9 7 Alle 10 hlöä 10–29 hlöä Miehet 2005 21 23 21 12 10 13 30–99 hlöä 100–199 hlöä 22 22 19 11 12 14 Miehet 2000 200–499 hlöä Yli 500 hlöä Julkinen 2005 26 35 19 7 6 7 Julkinen 2000 29 30 20 7 7 6 Yks. palvelut 2005 32 27 18 10 6 6 Yks. palvelut 2000 36 25 18 8 7 5 Teollisuus 2005 18 21 21 12 13 15 Teollisuus 2000 18 19 19 12 15 17 v. 2005 24 26 20 11 10 10 v. 2000 26 23 19 10 11 11 Kaikki v. 1995 24 22 20 10 12 12 v. 1990 22 23 20 11 12 12 0 20 40 60 80 100
    • A N S A I T T UA LUOT TA M USTA 2 0 0 5 17 Luottamusmiesten osuus alle 30 hengen työpaikoilla on vähentynyt kuluneen kymmenen vuoden aikana. Kun vuonna 1995 luottamusmiehistä 50 prosenttia oli alle 30 hengen työpaikoilla, oli niillä vuonna 2005 luottamusmiehistä enää 37 prosenttia. Luottamusmiesten osuus on puolestaan kasvanut 30–200 hengen työpaikoilla vuosista 1995 ja 2000 kymmenellä prosentilla 44 prosenttiin. Luot- tamusmiesjärjestelmän kattavuuden parantuminen johtuukin ainakin osaltaan luottamusmiesten lisääntymisestä näillä ”keskisuurilla” työpaikoilla, jotka työl- listävät noin kolmanneksen SAK:laisista.Luottamustehtävien 2005 7 2 28 31 13 10 9jakautuminentyöpaikkakoon Pää-/muu luottamus- 2000 4 8 29 22 12 15 10mukaan vuosina mies1995, 2000 ja 2005, % 1995 9 8 33 23 11 9 7 1–5 hlöä 2005 7 6 29 27 12 9 10 6–9 hlöä Muu 10–29 hlöä luottamus- 2000 7 9 28 22 11 13 10 henkilö 30–99 hlöä 100–199 hlöä 1995 6 5 29 30 11 10 9 200–499 hlöä 0 20 40 60 80 100 yli 500 hlöä Luottamusmieskunta on viime vuosina vaihtunut, mutta ei keskimäärin nuorentunut, vaikka työpaikoilla ja liitoissa onkin havahduttu sukupolvenvaih- doksen vaatimiin toimiin. Luottamusmiesten keski-ikä on noussut vuoden 2000 44 vuodesta 46 vuoteen vuonna 2005. Lähes puolet luottamusmiehistä on alle 45-vuotiaita. Yli 45-vuotiaiden luottamusmiesten osuus on laskenut vuoden 1995 56 prosentista 52 prosenttiin. Tosin ns. suurten ikäluokkien viimeinen erä, 55–60- vuotiaat ovat osin vielä luottamustehtävässään nostaen näin ikäkeskiarvoa.
    • 18 MUUTOS . LIIKE . Muu luottamushenkilö -ryhmä, jossa on mukana ammattiosaston toimihen- kilöt ja työsuojelutehtävissä olevat, on myös ikääntynyt. Ammattiosastojen eri tehtävissä on tuntuva määrä varttuneessa iässä ja jopa eläkkeellä olevia. Toisaalta myös kaikkein nuorin ikäpolvi näkyy parin prosenttiyksikön osuudella muu luottamustehtäväryhmässä.Luottamustehtävien 2005 15 33 34 18jakautuminen iänmukaan vuosina Pää-/muu luottamus- 2000 12 32 43 131995, 2000 ja mies2005, % 1995 1 12 31 43 13 15–24 v 2005 2 13 27 34 24 24–34 v Muu 35–44 v luottamus- 2000 1 15 27 43 14 45–54 v henkilö 55–60 v 1995 1 18 35 39 7 0 20 40 60 80 100 2.3. Luottamusmiesprofiileja Suomalaiset työnantajat kohtelevat työntekijöitään ja heidän luottamusmiehiään hyvin vaihtelevien käytäntöjen mukaisesti. Parhaissa yrityksissä ja työyhtei- söissä ylletään kehittyneiden maiden huipulle, mutta huonoimmissa eivät aina toteudu työehtosopimusten ja lakien minimitkään. Erilaisilla työpaikoilla myös luottamusmiesten toimintaedellytykset ja tehtävät vaihtelevat. Seuraavassa selvi- tetään jäsentutkimuksen aineiston pohjalta työnantajan käytäntöjen vaikutusta luottamusmiesten toimintaan. Vuoden 2000 jäsentutkimuksessa*) ja tässä tutki- muksessa työnantajakäytännöt selvitetään niin, että kysymykseen ”Työpaikkasi johto arvostaa työntekijöitä ja osoittaa henkilökohtaista huomiota” (ks. liite, kyselylomakkeen kysymys S53a) luottamusmiesvastaajista muodostetaan kolme ryhmää: – yhdistetään vastaukset paljon ja melko paljon, ja tästä saadaan hyväksi koe- tun, kehittyvän työpaikan muuttuja – ei lainkaan -vastaukset muodostavat kehittymättömän työpaikan muuttujan – jonkin verran -vastaukset muodostavat väliryhmän. En osaa sanoa -vastanneet on poistettu aineistosta. Paljon ja melko paljon luokat on tilastollisen edustavuuden takaamiseksi yhdistetty (paljon -vastanneita v. 2000 6 %, v. 2005 4 %). Yhdistettyyn paljon ja melko paljon -vastanneet ryh- mään tuli vuonna 2000 33 prosenttia ja vuonna 2005 18 prosenttia vastaajista. *) Helin Jyrki: Edunvalvonnan etujoukko, luottamusmiesraportti, Jyväskylä 2001, s. 25–27
    • A N S A I T T UA LUOT TA M USTA 2 0 0 5 19Koko aineistossa työpaikkatyypit jakautuvat seuraavasti: v. 2005 % v. 2000 % Teoll. palv. julk. yht. Teoll. palv. julk. yht. Kehittyneet työpaikat 16 15 18 18 32 33 38 33 Väliryhmän työpaikat 71 68 68 68 55 41 50 51 Kehittymättömät työpaikat 13 17 14 14 14 27 13 16 Luottamusmiesten kokemuksen mukaan kehittyneiden työpaikkojen osuuson laskenut tuntuvasti, kehittymättömien työpaikkojen osuus vähentynyt hiemanja väliryhmän työpaikkojen osuus kasvanut selvästi. Myönteistä kehityksessä onkehittymättömien työpaikkojen osuuden hienoinen vähentyminen. Pääsuuntanaon kuitenkin työnantajien otteiden koveneminen henkilöstöä kohtaan, jota ku-vastaa kehittyneiden työpaikkojen vähentyminen. Muutos on samansuuntainenkaikilla toimialoilla: 15–20 prosentin muutos kehittyneistä työpaikoista väliryh-mään. Aikaisemmissa tutkimuksissa 1990-luvun lopulta*) saatiin samantyylisinkriteerein moderneiksi ja henkilöstönsä huomioonottaviksi työpaikoiksi noinkolmasosa, joten vuosituhannen vaihde näyttäisi muodostavan käännepisteen,jonka jälkeen kehitys on kulkenut työntekijöiden kannalta huonompaan suun-taan.Alakohtaisia piirteitäToimialoittain työpaikat jakautuvat siten, että kehittyneistä työpaikoista teol-lisuudessa on 53 prosenttia, palveluissa 12 prosenttia ja julkisella sektorilla 35prosenttia. SAK:laisista luottamusmiehistä 65 prosenttia toimii teollisuudes-sa, 14 prosenttia palveluissa ja 21 prosenttia julkisella sektorilla. Teollisuudenluottamusmiehiä on osuuttaan vähemmän kehittyneillä ja kehittymättömillätyöpaikoilla, mutta osuuttaan enemmän väliryhmän työpaikoilla. Yksityistenpalvelualojen luottamusmiehiä puolestaan on osuuttaan vähemmän kehittyneil-lä työpaikoilla, osuutensa mukainen määrä väliryhmän työpaikoilla ja selvästiosuuttaan enemmän kehittymättömillä työpaikoilla. Julkisen sektorin luottamus-miehistä selvästi osuuttaan enemmän on kehittyneillä työpaikoilla ja suunnilleenosuutensa mukainen määrä väliryhmän ja kehittymättömillä työpaikoilla. Suurin muutos on julkisen sektorin osuuden kasvu kehittyneillä työpaikoilla,sekä palvelusektorin työpaikkojen suhteettoman suuren osuuden kutistuminenkehittymättömillä työpaikoilla. Trendinä on ääripäihin sijoittuvien työpaikkojenosuuden lasku ja väliryhmän työpaikkojen lisääntyminen. Luottamusmiestenkokemuksen mukaan kehitys on siis kulkenut huonompaan suuntaa julkistasektoria lukuunottamatta.*) Helin: Isäntävaltaa ja vuoropuhelua. Paikallinen sopiminen Suomen työpaikoilla. Projektinloppuraportti, Jyväskylä 1998 s. 160–161
    • 20 MUUTOS . LIIKE .Työpaikkatyypit 2005 53 12 35aloittain, % Kehittynyt 2000 55 26 19 Teollisuus Palvelut 2005 65 15 20 Julkinen Väli 2000 58 25 17 2005 58 20 22 Kehittymätön 2000 45 41 14 2005 65 14 21 Luottamusmiesten prosenttiosuudet aloittain 56 21 23 2000 0 20 40 60 80 100 Pienistä alle 30 hengen työpaikoista keskimääräistä useampi on kehittynyt työpaikka. Näin oli myös vuonna 2000. Toisaalta myös ongelmallisia työpaik- koja on molemmilla kyselykerroilla ollut runsaasti alle 30 hengen työpaikkojen ryhmässä. Kehittyneitä työpaikkoja on keskimääräistä enemmän pienten työ- paikkojen lisäksi suurten 100–200 hengen työpaikkojen ryhmässä. Sen sijaan 30–100 hengen työpaikkojen ryhmässä eniten ovat lisääntyneet kehittymättömät työpaikat. Tämän kokoisilla työpaikoilla tilanne onkin huonontunut vuoteen 2000 verrattuna. Kaikkein suurimpien yli 200 hengen työpaikkojen ryhmässä kehittyneet työpaikat ovat vähentyneet ja väliryhmän työpaikat lisääntyneet. Sen sijaan kehittymättömiä työpaikkojen ei suurimpien työpaikkajoen ryhmässä ole enää lainkaan. Luottamusmiehistä naiset ovat prosenttiosuuttaan (26 %) enemmän edus- tettuina kehittyneillä työpaikoilla ja osuuttaan vähemmän kehittymättömillä työpaikoilla. Väliryhmässä naispuolisten luottamusmiesten osuus on sama kuin naisten prosenttiosuus työpaikkojen työntekijöistä. Kehitys vuodesta 2000 on siis naisten osalta mennyt positiiviseen suuntaan. Miespuolisten luottamusmiesten kohdalla kehitys on ollut päinvastaista: heistä aiempaa usempi on kehittymättö- mällä työpaikalla. Näyttääkin siltä, että sellaiset työpaikat, joissa on naisluottamusmiehiä, ovat muita useammin positiivisella kehitysuralla. Sama kokemus on luottamusmiehil- lä kaikkein pienimmillä työpaikoilla, jossa läheinen ja henkilökohtainen kontakti työnantajapuoleen tuo parhaat mutta myös huonoimmat kokemukset.
    • A N S A I T T UA LUOT TA M USTA 2 0 0 5 21Sukupuoli ja 2005 30 70työpaikkatyyppi, % Kehittynyt 2000 34 66 Nainen Mies 2005 26 74 Väli 2000 28 72 2005 19 81 Kehittymätön 2000 33 67 2005 26 74 Luottamusmiesten prosenttiosuudet yhteensä 31 69 2000 0 20 40 60 80 100 Työväenluokkaa Vastaajien näkemystä yhteiskunnan rakenteesta ja omaa suhdetta siihen on selvi- tetty vuodesta 1984 lähtien. Vuonna 1984 kaikista vastaajista 69 prosenttia katsoi kuuluvansa työväenluokkaan, ja vuonna 2005 62 prosenttia. Matalimmillaan työväenluokan lähimmäksi kokevien osuus oli vuonna 1990. Luottamusmiehet samaistuvat rivijäseniä voimakkaammin työväenluokkaan. Vuodesta 2000 luottamusmiesten samaistuminen työväenluokkaan on kuitenkin hivenen heikentynyt, mikä lienee yhteydessä luottamusmiesten sukupuolven- vaihdokseen.Luokka- Pää-/muu lm 2005 72 15 10 3samaistuminen, % Pää-/muu lmv 2000 74 14 10 2 Työväen- luokkaan Keski- Muut lm-henk. 2005 67 17 12 4 luokkaan Ei Muut lm-henk. 2000 68 18 10 4 mihinkään Ei osaa Kaikki yht. 2005 62 16 13 9 sanoa Kaikki yht. 2000 61 16 15 8 Kaikki yht. 1990 60 13 19 8 Kaikki yht. 1984 69 8 15 8 0 20 40 60 80 100
    • 22 MUUTOS . LIIKE . Luottamusmiesten samaistuminen työväenluokkaan vaihtelee työpaikkatyy- peittäin. Työväenluokkaan samaistuvien luottamusmiesten osuus on kuluneen viiden vuoden aikana lisääntynyt kehittyneillä työpaikoilla. Väliryhmän kohdalla sen sijaan keskiluokkaan samaistuvien osuus on kasvanut. Kehittymättömillä työpaikoilla ”ei mikään luokka” on kasvattanut osuuttaan luottamusmiesten keskuudessa. Vastauksista on poistettu en osaa sanoa -vastanneet.Luottamusmies 2005 72 20 8katsoo kuuluvansa, % Kehittynyt 2000 68 21 11 Työväenluokkaan Keskiluokkaan 2005 75 15 10 Ei mihinkään luokkaan Väli 2000 79 10 11 2005 70 12 18 Kehittymätön 2000 79 15 6 2005 74 16 10 Luottamusmies- vastaajat yhteensä 2000 76 14 10 0 20 40 60 80 100 Miten kehittyvien ja kehittymättömien työpaikkojen luottamusmiehet eroavat toisistaan? Erot ovat selviä seuraavissa asioissa: – luottamusmiesten arvioiden mukaan järjestäytyminen on enemmän nousussa kehittymättömillä kuin kehittyneillä työpaikoilla. Tilanne on nyt päinvastainen kuin vuonna 2000 – kehittymättömän työpaikan luottamusmiehissä naiset ovat aliedustettuina, kehittyneillä työpaikoilla yliedustettuina – kehittyneillä työpaikoilla luottamusmies katsoo kuuluvansa työväenluokkaan useammin kuin kehittymättömillä. Tässä asiassa tilanne on myös muuttunut päinvastaiseksi vuoteen 2000 verrattuna – neuvottelusuhteissa työnantajan edustajaan kehittyvät työpaikat ovat edelleen kasvattaneet etumatkaansa suhteessa kehittymättömiin työpaikkoihin – kehittyvillä työpaikoilla ammattiliittoon kuulutaan yhä useammin ansiosidon- naisen työttömyysturvan, kehittymättömillä työpaikoilla olojen kehittämisen takia – tyytyväisyys liitolta saatuun apuun on lisääntynyt kehittyneillä työpaikoilla, mutta vähentynyt kehittymättömillä
    • A N S A I T T UA LUOT TA M USTA 2 0 0 5 23– vaikutusmahdollisuudet omaan työhön ovat kehittyneillä työpaikoilla olennai- sesti paremmat kuin kehittymättömillä– kehittymättömillä työpaikoilla luottamusmiehiä työllistävät entistä enemmän yksittäisten työntekijöiden ongelmien hoitaminen, kehittyneillä työpaikoilla palkat ja toimintojen kehittäminen– kehittymättömien työpaikkojen luottamusmiehet vievät kehittyneiden työ- paikkojen luottamusmiehiä useammin neuvotteluissa esille nousseita asioita työpaikan työntekijöiden yhteiseen käsittelyyn– kehittymättömillä työpaikoilla on kehittyviä työpaikkoja useammin toimiva ammattiosasto, työhuonekunta, työpaikkajärjestö tai vastaava.– paikallisissa sopimusneuvotteluissa kehittymättömän työpaikan työnantaja antaa pääsääntöisesti tietoja niukasti tai ei lainkaan. Myös tasaveroisuus pai- kallisissa sopimusneuvotteluissa toteutuu kehittymättömissä työpaikoissa vain harvoin– kehittymättömillä työpaikoilla toimivat luottamusmiehet kokevat työnantajan kielteisen suhtautuminen luottamusmieheen usein rasittavaksiEroja ei sensijaan ole seuraavissa asioissa:– ammattiliittoon tukeutumisessa ja ohjeiden kysymisessä liitosta– työpaikan luottamusmiesten keskinäisessä yhteistyössä– työntekijöiden tuessa luottamusmiehille. Kehittymättömien työpaikkojen luot- tamusmiehet lähestyvät tässä kehittyneiden työpaikkojen positiivisia lukuja– työntekijöiden aktiivisuudessa tehdä luottamusmiehelle aloitteita työpaikan epäkohtien korjaamiseksi– paikallisissa sopimusneuvotteluissa esille nostetuissa asioissa– luottamusmiesten neuvotteluvalmiuksissa– luottamusmiehen pääasiallisessa tehtävässä– halukkuudessa jatkaa luottamusmiestehtävässä– mikä luottamustehtävässä koetaan palkitsevimmaksi
    • 24 MUUTOS . LIIKE . 2.4. Luottamusmiehen kokovartalokuvaa Luottamushenkilöt ovat perinteisesti koulutetumpia kuin jäsenistö keskimäärin. Ammatillisen perustutkinnon tai opisto/korkeakoulututkinnon on suorittanut 74 prosenttia luottamusmiehistä, mikä on selvästi enemmän kuin viisi vuotta sitten. Luottamushenkilöiden sukupuolvenvaihdos onkin merkinnyt myös kou- lutustason nousua. Aiempaa parempi koulutustaso luo hyvät edellytykset luotta- mustehtävän onnistuneelle hoitamiselle. Samalla se on haaste ammattiliitoille ja ammattiyhdistystoiminnan kehittämiselle. Kaikkien SAK:laisten ammatillisen koulutuksen taso on noussut selvästi vii- meisen kahdenkymmenen vuoden aikana. Ammattikoulutusta vailla olevien mää- rä on laskenut 42 prosentista 16 prosenttiin, ja ammatillisen perustutkinnon tai opisto/korkeakoulututkinnon on suorittanut 63 prosenttia kaikista jäsenistä, mikä on lähes kaksinkertainen määrä kahdenkymmenen vuoden takaiseen verrattuna.SAK:laisten Pää/muu lm v. 2005 12 8 61 13 6ammatillinenkoulutus, % Pää/muu lm v. 2000 17 22 49 10 2 Ei ammatti- Muut luottamushenk. v. 2005 13 11 52 16 8 koulutusta Ammatti- Muut luottamushenk. v. 2000 19 21 48 10 2 kurssi Amm. 16 19 50 13 2 Kaikki yht. v. 2005 perustutkinto Opisto tai korkeakoulu Kaikki yht. v. 2000 21 23 43 11 2 Muu koulutus Kaikki yht. v. 1995 23 25 38 10 4 Kaikki yht. v. 1990 32 26 32 7 3 Kaikki yht. v. 1984 42 22 28 6 2 0 20 40 60 80 100 Ay-koulutus innostaa Luottamusmiesten sukupolvenvaihdos erityisesti teollisuudessa näkyy koulutus- aktiivisuuden kasvuna. Luottamusmiehet ovat osallistuneet aiempaa aktiivisem- min ammattiyhdistysliikkeen opistoissa järjestämään ay-koulutukseen. Vuosi 2000 muodostaa selvän kuopan opistokolutukseen osallistumisessa. Muuhun ay-liikkeen järjestämään koulutukseen luottamusmiehet ovat osallistunut tasai- sesti nousevaa tahtia. Opistokoulutuksen ulkopuolella olevien osuus on laskenut 41 prosentista 31 prosenttiin, mutta toisaalta ”ei koskaan” muuhun ay-koulu-
    • A N S A I T T UA LUOT TA M USTA 2 0 0 5 25 tukseen osallistuneiden luottamusmiesten osuus on kasvanut parilla prosentti- yksiköllä 36 prosenttiin. Ay-koulutus sekä opistoissa että muualla tavoittaa myös rivijäsenistöä aiempaa paremmin, sillä ”ei koskaan” koulutukseen osallistuneiden osuus on pienentynyt. AY-LIIKKEEN OPISTOISSAOsallistuminen Pää/muu lm v. 2005 35 34 31ay-liikkeenkoulutukseenvuosina 1995, 2000 Pää/muu lm v. 2000 21 38 41ja 2005, % Pää/muu lm v. 1995 29 33 38 Kyllä 2 viime vuoden aikana Muut luott.hlöt. v. 2005 26 24 50 Kyllä aiemmin osallistunut Muut luott.hlöt. v. 2000 23 27 50 Ei koskaan osallistunut Muut luott.hlöt. v. 1995 1 8 91 Ei lm-tehtäviä v. 2005 3 11 86 Ei lm-tehtäviä v. 2000 2 10 88 Ei lm-tehtäviä v. 1995 1 8 91 0 20 40 60 80 100 MUUALLA Pää/muu lm v. 2005 40 24 36 Pää/muu lm v. 2000 37 29 34 Pää/muu lm v. 1995 31 35 34 Muut luott.hlöt. v. 2005 29 26 45 Muut luott.hlöt. v. 2000 20 29 51 Muut luott.hlöt. v. 1995 14 30 56 Ei lm-tehtäviä v. 2005 4 12 85 Ei lm-tehtäviä v. 2000 2 10 88 Ei lm-tehtäviä v. 1995 1 8 91 0 20 40 60 80 100
    • 26 MUUTOS . LIIKE . Luottamusmiehet käyttävät työssään ja siihen liittyvissä edunvalvontatehtä- vissä yhä enemmän tietotekniikkaa. Kun valmiudet tietotekniikan käyttöön ovat olemassa, avautuu myös ay-yhteydenpidolle uusia mahdollisuuksia. Luottamusmiehet ja muut ay-luottamushenkilöt ovat työssään tekemisissä tietotekniikan kanssa enemmän kuin ay-jäsenet keskimäärin: ero on noin kym- menen prosenttiyksikköä. Ero rivijäsenten ja luottamusmiesten tietotekniikan käytössä kasvoi selvästi vuosien 1995–2000 välillä, mutta on pysynyt ennallaan vuodesta 2000. Luottamusmiesten ja työsuojelutehtävissä olevien sähköposti- osoitteiden yleisyydestä ks. Liitetaulukot.Käyttää työssään 70 62 63atk-tekniikkaan 60perustuvia laitteita, % 53 53 52 50 43 1995 38 40 36 37 2000 2005 30 20 10 0 Pää-/muu Muut Koko jäsenistö luottamusmies luottamushenkilöt
    • A N S A I T T UA LUOT TA M USTA 2 0 0 5 273. LUOTTAMUSMIES JA TYÖNANTAJATyönantajien asenteet ja suhtautuminen työntekijöihin ovat koventuneet. Näinkokevat sekä työntekijät että luottamustehtävissä olevat SAK:laiset. Työnantajanasennetta työntekijöihinsä mitataan jäsentutkimuksessa usealla kysymyksellä.Vuodesta 1995 lähtien mittarit ovat osoittaneet huonompaan suuntaan; oli sittenkysymys työntekijöiden arvostuksesta, luottamisesta, kehitysmahdollisuuksista,henkilöstösuunnittelusta tai viihtyvyydestä. Luottamusmiehiltä samoja asioitatiedusteltiin ensi kerran vuonna 2000. Heidän vastauksissaan suunta kohti huo-nompaa on vielä selvempi. Johtamisoppien koventuminen näkyy tässäkin tutkimuksessa. Työnantajanisännänvaltaa ja johto-oikeutta korostetaan sekä puheissa että käytännön toimin-nassa yhä suoraviivaisemmin, eikä tämä ole jäänyt työntekijöiltä huomaamatta. Luottamusmiesten kokemusten mukaan työnantaja arvostaa työntekijöitäselvästi vähemmän nyt kuin vuonna 2000. Saman laskevan trendin ovat havain-neet kaikki jäsentutkimukseen vastanneet, mutta luottamusmiesten kohdallapudotusta on viidessä vuodessa tapahtunut eniten, 15 prosenttiyksikköä. Laskeva suunta näkyy myös arvioissa, miten johto luottaa alaisiinsa: vuoden2005 luvut ovat matalampia kuin viisi vuotta aikaisemmin sekä jäsenistöllä yleen-sä että luottamusmiehillä. Johto on aikaisempaa vähemmän kiinnostunut siitä, että kullakin työntekijälläon hyvät kehittymismahdollisuudet työssä. Tälläkin kohdalla näköalapaikallaolevilla luottamusmiehillä on kielteisempi näkemys kuin jäsenillä keskimäärin,mutta kaikkien kohdalla suunta on huonompaan. Huomattavaa on myös ei lain-kaan -vastausten korkea osuus. Työnantaja ei pidä koulutus- ja henkilöstösuunnittelua samalla lailla tärkeänäkuin ennen. Tässäkin asiassa kielteiset äänenpainot ovat lisääntyneet kaikillavastaajilla, mutta luottamusmiehillä eniten. Työnantaja ei pidä työntekijöiden ja luottamusmiesten kokemusten mukaanmyöskään työpaikan viihtyvyyttä samalla tavalla tärkeänä kuin ennen; muutok-sen suunta on selvä. Myös tässä kysymyksessä ei lainkaan -vastausten määrä onkasvanut poikkeuksellisen paljon. Työntekijöiden ja luottamusmiesten kokemusten mukaan työnantajat asetta-vat tehokkuuden kaiken muun edelle. Vastaukset edellisiin kysymyksiin osoitta-vat, että työnantajat korostavat tehokkuutta hyvän työilmapiirin rakentamisenkustannuksella.
    • 28 MUUTOS . LIIKE . Työpaikan johdon asenteet (%) 1995 2000 2005 2000 2005 Kaikki Kaikki Kaikki Pää/muu Pää/muu luottamus- luottamus- Työpaikan johto mies mies ..arvostaa työntekijöitä paljon tai melko paljon 37 34 30 33 18 jonkin verran 42 45 47 49 67 ei lainkaan 17 17 19 16 13 ei osaa sanoa 4 4 4 2 2 ...luottaa alaisiinsa paljon tai melko paljon 64 61 57 61 54 jonkin verran 26 28 31 32 39 ei lainkaan 4 5 6 6 5 ei osaa sanoa 6 6 6 1 2 ...huolehtii kehitysmahdollisuuksista paljon tai melko paljon 23 23 21 23 14 jonkin verran 44 41 42 45 50 ei lainkaan 23 24 26 27 33 ei osaa sanoa 10 12 11 5 3 ...arvostaa koul. ja henk. suunnittelua paljon tai melko paljon 35 32 27 33 23 jonkin verran 35 37 39 44 54 ei lainkaan 17 17 21 19 21 ei osaa sanoa 13 14 13 4 2 ...arvostaa työpaikan viihtyvyyttä paljon tai melko paljon 33 33 27 31 23 jonkin verran 39 39 41 45 51 ei lainkaan 19 18 23 19 23 ei osaa sanoa 9 10 9 5 3 ...asettaa tehokkuuden kaiken edelle paljon tai melko paljon 62 60 60 65 67 jonkin verran 22 25 25 27 24 ei lainkaan 5 5 5 6 6 ei osaa sanoa 11 10 10 2 3
    • A N S A I T T UA LUOT TA M USTA 2 0 0 5 29Neuvottelusuhteet polarisoituneetPaikallisen neuvottelujärjestelmän toimivuudessa ei ole tapahtunut juuri muu-toksia vuoteen 2000 verrattuna. Myöskään merkittäviä toimialojen välisiä erojaneuvottelusuhteissa työnantajan edustajiin ei ole. Jos lasketaan yhteen erittäinja melko hyvät arviot aloittain, käy kuitenkin ilmi, että teollisuudessa ja yksityi-sissä palveluissa neuvotelusuhteet ylimpään johtoon ovat heikentyneet. Samallaneuvottelushteet ovat näillä aloilla hieman parantuneet keski- ja työnjohtoon.Julkisella sektorilla parantumista on tapahunut vain neuvottelusuhteissa keski-johtoon.Neuvottelusuhteet työnantajan edustajiin työpaikalla (aloittain, %) Teollisuus Yks.palvelut Julkiset Kaikki yht. 2000 2005 2000 2005 2000 2005 2000 2005Ylin johto erittäin hyvät 14 16 23 13 28 33 19 20 melko hyvät 56 49 41 45 51 38 52 46 vaikea sanoa 17 24 18 19 10 15 16 21 melko huonot 6 8 12 18 11 14 8 10 erittäin huonot 7 3 6 5 0 0 5 3Keskijohto erittäin hyvät 16 12 20 6 22 32 18 16 melko hyvät 54 61 49 71 60 52 54 60 vaikea sanoa 13 18 11 11 11 10 13 15 melko huonot 13 8 11 6 7 6 11 7 erittäin huonot 4 1 9 6 0 0 4 2Työnjohto erittäin hyvät 37 26 32 23 40 48 36 30 melko hyvät 44 61 44 65 48 31 45 55 vaikea sanoa 8 5 9 7 6 12 8 7 melko huonot 9 8 11 0 6 9 9 7 erittäin huonot 2 0 4 5 0 0 2 1 Erityyppisten työpaikkojen keskinäiset erot ovat voimistuneet. Siellä missäneuvottelusuhteet ovat olleet huonot, ne ovat huonontuneet entisestään. Kehit-tymättömillä työpaikoilla positiivisten vastausten määrä on pudonnut kaikillaneuvottelujen tasoilla kymmeniä prosentteja. Kehittyvillä työpaikoilla suunta onpäinvastainen: neuvottelusuhteet ovat suhteessa ylimpään ja keskijohtoon paran-tuneet ja työnjohtoon pysyneet ennallaan hyvällä tasolla. Väliryhmän työpaikoillapositiiviset vastaukset ovat kaikilla tasoilla hieman vähentyneet. Työpaikkojen eriytymiskehitys tulee selvästi näkyviin. Kehittyvillä työpaikoil-la, joiden osuus on vähentynyt, toiminnot kuten neuvottelusuhteet kehittyvät yhäparemmiksi. Väliryhmässä – joka on kasvanut voimakkaasti – muutokset ovatvähäisiä, ja ”vaikea sanoa” -vastaukset ovat lisääntyneet. Sensijaan kehittymättö-millä työpaikoilla kielteiset kokemukset neuvottelusuhteista ovat kaikilla tasoillaselvästi lisääntyneet .
    • 30 MUUTOS . LIIKE . TYÖNJOHTONeuvottelusuhteet 2005 56 39 5työpaikalla työpaikka- Atyypiin mukaan, % 2000 58 35 5 2 Erittäin hyvät 30 59 7 4 2005 Melko hyvät B Vaikea sanoa 2000 30 60 5 5 Melko huonot Erittäin huonot 2005 14 30 14 38 4 CA Kehittyvä 2000 22 50 13 9 6B Väli 0 20 40 60 80 100C Kehittymätön KESKIJOHTO 2005 41 59 A 2000 37 50 4 8 1 2005 17 59 16 8 B 2000 16 64 10 9 1 2005 4 44 21 20 11 C 2000 43 25 14 18 0 20 40 60 80 100 YLIN JOHTO 2005 57 38 23 A 2000 46 40 6 7 1 2005 19 46 26 9 B 2000 10 61 14 9 6 2005 14 18 28 26 14 C 2000 3 38 26 18 15 0 20 40 60 80 100
    • A N S A I T T UA LUOT TA M USTA 2 0 0 5 31 Neuvotteluyhteys työnantajan edustajaan on jäsentutkimuksen mukaan kaik- kiaan samalla tasolla nyt kuin vuonna 2000. Teollisuudessa neuvottelusykli on hieman hidastunut, ja yksityisillä palvelualoilla tihentynyt selvästi ohittaen teollisuuden tason. Myös julkisella sektorilla neuvottelutoiminta on vilkastunut varsin paljon.Neuvotteluyhteys 2005 15 26 24 15 19 1työantajan edustajaan, % A 2000 15 28 28 10 14 5 Päivittäin Muutaman kerran/vko 2005 21 41 14 19 5 Muutaman B kerran/kk 2000 25 10 25 11 20 9 Kerran kuukaudessa 2005 11 25 23 9 27 5 Muutaman kerran/vuosi C Vielä 2000 2 16 32 10 26 14 harvemmin 2005 12 25 26 13 21 3A Teollisuus DB Yks. palvelut 2000 14 21 28 11 18 8C JulkisetD Kaikki 0 20 40 60 80 100
    • 32 MUUTOS . LIIKE . Hallintoedustus laskussa Henkilöstön edustus työpaikan johtoelimissä – johtoryhmässä, hallituksessa tai vastaavassa – on laskenut hieman viidessä vuodessa, 51 prosentista 48 prosenttiin. Lasku johtuu teollisuudessa tapahtuneesta henkilöstön edustuksen vähenemises- tä 56 prosentista 45 prosenttiin. Yksityisissä palveluissa ja julkisella sektorilla hen- kilöstön edustus työpaikan johtoelimissä on sensijaan lisääntynyt. Teollisuudessa muutoksen syinä ovat tuotantotavoissa tapahtuneet muutokset kuten yritysten pilkkominen. Luottamusmiehiä on myös vaihtunut eikä henkilöstöedustus ehkä ole seurannut mukana paikallisissa sopimisjärjestelyissä.Henkilöstön 80edustus työpaikalla 62johtoryhmässä, 57 60 56hallituksessa tai 51 48vastaavassa, % 45 40 34 35 2000 2005 20 0 Teollisuus Yks.palvelut Julkiset Kaikki Henkilöstön edustajien kokemukset osallistumisesta johtoelimiin ovat nyt huo- nompia kuin vuonna 2000. Tiedonkulun henkilöstölle katsoo osallistumisen myötä parantuneen yhä harvempi luottamushenkilö, samoin henkilöstön näkö- kohtien esiintulon päätöksentekotilanteissa. Myös yritysjohdon ja henkilöstön välisten suhteiden sekä henkilöstön keskinäisen yhteistyön koetaan heikentyneen. Sen sijaan aiempaa useampi luottamusmies katsoo henkilöstön neuvotteluase- man parantuneen. Toimialakohtaisia eroja on yksittäisissä kysymyksissä, mutta suuntaus on selvä: huonontunut -vastaukset ovat hieman lisääntyneet, parantu- nut -vastauksissa on puolestaan tapahtunut viime vuosina siirtymää ennallaan -ryhmään.
    • Jos henkilöstö on edustettuna, onko se muuttanut asioiden tilaa? (%) Parantunut Ennallaan Huonontunut Teollisuus Yks.palv. Julkiset Yht. Teollisuus Yks.palv. Julkiset Yht. Teollisuus Yks.palv. Julkiset Yht. 00 05 00 05 00 05 00 05 00 05 00 05 00 05 00 05 00 05 00 05 00 05 00 05Tiedonkulkuhenkilöstölleyrityksen asioista 42 31 29 24 59 42 44 32 52 69 64 64 38 53 51 64 6 0 7 12 3 5 5 5Henkilöstönnäkökohtienesilletulo asioistapäätettäessä 30 30 29 32 73 39 40 34 65 69 68 42 22 57 55 62 5 1 3 26 5 5 5 3Henkilöstönneuvotteluasema 20 24 18 10 41 13 25 29 74 76 75 52 54 83 69 76 6 0 7 38 5 5 6 1Yritysjohdon jahenkilöstön välisetsuhteet 29 23 14 10 28 9 26 18 68 68 72 79 69 82 69 73 3 9 14 12 3 9 5 9Henkilöstön keski-näinen yhteistyö 27 25 26 10 33 24 29 26 71 67 63 75 64 67 68 68 2 7 11 15 3 9 3 3 A N S A I T T UA LUOT TA M USTA 2 0 0 5 33
    • 34 MUUTOS . LIIKE . 4. LUOTTAMUSMIES JA AMMATTIYHDISTYSLIIKE Luottamusmiehille toimiminen ammattiyhdistysliikkeessä tarjoaa mahdollisuu- den parantaa palkansaajien asemaa. Tavalliselle rivijäsenelle tärkein syy kuulua ammattiliittoon on luottamusmiehiä välineellisempi ja henkilökohtaista etua etsivämpi. Niille jäsenille, joilla ei ole luottamustoimia, tärkein syy kuulua liit- toon on ansiosidonnainen työttömyysturva ja toiseksi tärkein syy palkansaajien etujen puolustaminen. Kolmantena tulee liiton tuoma turvallisuus. Järjestys on ollut tämä vuodesta 1995 lähtien. Luottamusmiesten järjestys on toinen – mutta sekin on pysynyt vuodesta 1995 samanlaisena: tärkeintä on palkansaajien etujen puolustaminen, toisena tulee työpaikan kehittäminen ja kolmantena ansiosi- donnainen työttömyysturva. Muutokset kummassakin ryhmässä ovat pieniä. Sen sijaan tapajäsenyys (”useat työtoveritkin kuuluvat liittoon”) ja hyväksytyksi tuleminen työtovereiden keskuudessa kuvaavat yhä harvemman palkansaajien jäsenyyden perustetta. Jäsenyyden tärkein peruste 1995, 2000 ja 2005 (%) 1995 2000 2005 Kuuluu ammatti- Kaikki Kaikki Pää/muu Muut Kaikki Pää/muu Muut liittoon, koska... luottamus- luottamus- luottamus- luottamus- mies henkilöt mies henkilöt Järjestäytymällä voidaan tehokkaasti puolustaa ja ajaa palkansaajien etua 41 38 61 49 38 58 52 Haluan varmistaa ansiosidonnaisen työttömyysturvan itselleni 39 40 10 25 41 14 18 Kuuluminen liittoon antaa turvallisuutta elämään 13 13 6 10 13 5 9 Haluan omalta osaltani olla tukemassa ay-liikkeen tavoitteita yhteiskunnassa 4 3 9 8 3 7 6 Useat työtoverinikin kuuluvat liittoon 0 1 0 0 1 0 0 Käytännössä on pakko olla ammattiliiton jäsen tullakseen hyväksytyksi 2 1 0 1 1 0 2 Haluan osallistua työpaikkani työolojen kehittämiseen 3 4 14 7 3 16 13
    • A N S A I T T UA LUOT TA M USTA 2 0 0 5 35 Luottamusmiehille ensisijainen syy kuulua ammattiliittoon on palkansaajien etujen puolustaminen. Kehittyvillä työpaikoilla toiseksi tärkeimmäksi syyksi nou- see ansiosidonnainen työttömyysturva, kun se kehittymättömillä ja väliryhmän työpaikoilla on työpaikan olojen kehittäminen. Merkittävin muutos on se, että kehittyneiden työpaikkojen luottamusmiehet korostavat aiempaa enemmän an- siosidonnaisen työttömyysturvan merkitystä. Onko niin, että työttömyysturvaa korostavat luottamusmiehet ovat asennoitumiseltaan ”välineellisempiä”, yksilö- perusteista etua ja ns. kaksoissidoksisuuden2 työnantajasidoksisuutta korostavia? Muutokset ovat kuitenkin pieniä ja näkyvät ansiosidonnaisen työttömyysturvan ja työpaikan olojen kehittämisen vähäisenä kasvuna vuoden 2000 tuloksiin verrattuna. Työpaikkatyyppi:Syyt kuulua liittoon, 2005 13 5 29 10 43luottamusmieheterityyppisillä Kehittyvätyöpaikoilla, % 2000 6 6 10 12 67 Jäsenyys tuo 2005 4 7 11 17 61 turvaa Väli Ay-tav. tukeminen 2000 6 7 10 18 58 yhteiskunnassa Ansiosidonnainen 2005 5 10 5 21 59 työttömyys- turva Kehittymätön 2000 7 11 18 11 55 Työpaikan olojen kehittäminen 2005 5 7 13 17 58 Palkansaajien Yhteensä etujen puolustaminen 2000 5 7 11 15 61 0 20 40 60 80 100 Työllisyys ja työttömyysturva ykkösasioita Luottamusmiehet asettavat SAK:laisen ay-liikkeen tehtävälistan kärkeen työt- tömyysturvan puolustamisen ja taistelun työttömyyttä vastaan eli samat asiat kuin liittojen rivijäsenet. Näiden jälkeen luottamusmiesten listalla ovat taistelu osa- ja määräaikaistamista vastaan. Muulla jäsenistöllä tämä ei nouse tehtävissä yhtä korkealle. Tässä kohdassa on myös selvä ero luottamusmiesten vastauksiin vuonna 2000. Viisi vuotta sitten taistelu osa- ja määräaikaistamista vastaan oli luottamusmiesten mielestä ay-liikkeen viidenneksi tärkein tehtävä, nyt se on noussut kolmanneksi tärkeimmäksi. Luottamusmiesten näkemä silpputyön 2 Väitöskirjassaan Pertti Jokivuori on selvittänyt ammattiyhdistysaktiivien asemaa työpaikalla työnan- tajan odotusten ja ammattiyhdistysliikkeen ”välissä”. Ks Jokivuori, Pertti: Sitoutuminen työorganisaa- tioon ja ammattijärjestöön. Kilpailevia vai täydentäviä? Jyväskylän sosiologian laitoksen julkaisuja 206, Jyväskylä 2002.
    • 36 MUUTOS . LIIKE . lisääntyminen työpaikoilla vaikuttanee näkemykseen siitä, että ay-liikkeen on yhä voimakkaammin panostettava työsuhteiden laatuun. Näiden kärkiasioiden jälkeen luottamusmiesten tehtävälistalla on eläkkeiden ja sosiaaliturvan puolus- taminen. Huomionarvoista on, että niin jäsenet kuin luottamushenkilöt katsovat, että ay-liikkeen tehtäväkenttänä on palkansaajien etujen ajaminen laajasti, ei vain palkka- ja työehtoasioiden hoitaminen. SAK:laisen ay-liikkeen tärkeimmät tehtävät (erittäin tärkeä -vastanneet %) 1995 2000 2005 Kaikki Kaikki Pää/muu Muut Kaikki Pää/muu Muut luottamus- luottamus- luottamus- luottamus- mies henkilöt mies henkilöt Taistella työttömyyttä vastaan 78 74 73 76 71 78 72 Puolustaa työttömyysturvaa 78 76 81 81 72 79 73 Varmistaa mahdollisimman korkea palkka jäsenille 30 32 28 30 34 25 29 Tasoittaa suuri- ja pienituloisten palkkaeroja 56 55 58 58 49 60 49 Tasoittaa naisten ja miesten välisiä palkkaeroja 54 57 56 61 52 60 53 Lyhentää työaikaa 13 16 19 16 15 17 16 Parantaa työympäristöä, työoloja ja työsuojelua 37 42 47 46 43 48 53 Kehittää työn sisältöä mielen- kiintoisemmaksi 25 27 27 26 22 23 22 Taistella osa- ja määrä- aikaistamista vastaan 47 53 66 59 57 67 64 Parantaa koulutus-, jatko- ja uudelleen- koulusmahdollisuuksia 31 35 34 39 31 36 34 Lisätä osallistumis- mahdollisuuksia työn kehittämisessä 27 27 30 32 23 31 29 Puolustaa eläke-etuja ja sosiaaliturvaa 71 71 75 76 65 66 68 Puolustaa lapsiperheiden toimeentuloa ja palv. 62 57 54 62 54 55 55 Huolehtia siitä, että verotus pysyy kohtuullisella tasolla 74 70 69 74 62 60 60 Puolustaa kunnan ja valtion palveluita 35 35 39 41 34 33 37
    • A N S A I T T UA LUOT TA M USTA 2 0 0 5 37 Luottamusmiesten ay-aktiivisuuden tärkein syy on työntekijöille tärkeiden etujen ajaminen työpaikalla ja myös yhteiskunnassa laajemmin. Tämä oli luot- tamusmiehille tärkein syy ammattiyhdistystoimintaan osallistumiseen myös vuonna 2000. Seuraavina tulevat edelleen tiedonsaanti oikeuksista ja se, että yh- teistoiminnalla saadaan aikaan tuloksia. Verrattuna SAK:laisen ay-liikkeen koko jäsenistöön kolme kärkiasiaa ovat samat, mutta järjestys eri: rivijäsenet nostavat tärkeimmäksi ay-toimintaan osallistumisen syyksi tiedon saannin oikeuksista. Luottamusmiehet suuntautuvat siis enemmän toimintaan ja muutoksen aikaan- saamiseen, muu jäsenistö korostaa tiedonsaantia nykyisistä oikeuksista. Ay-toimintaan osallistumisen tärkein syy (%) 1984 1995 2000 2005 2000 2005 2000 2005 Kaikki Kaikki Kaikki Kaikki Pää/muu Pää/muu Muut Muut luottamus- luottamus- luottamus- luottamus- mies mies henkilöt henkilötTyötovereidenkehotus 10 4 3 4 5 2 4 3Tutustuu usiinihmisiin 2 3 3 4 0 0 2 1Saa tietoaoikeuksista 27 47 48 51 25 25 31 27Halu vaikuttaaetuihin 25 18 18 18 47 51 31 42Yhteistoiminnallatuloksia 28 22 22 18 15 12 22 18Osa yht.kunnall.vaikuttamista 5 3 3 3 8 9 7 7Muu syy 5 3 3 3 0 1 3 2 Luottamusmiehet pitävät ammattiosaston ja työpaikan työntekijöiden tukea tärkeänä tehtävässään. Menestyksellinen toiminta työpaikalla ei ole luottamus- miesten mukaan yksilösuoritus, vaan osoitus ammattiyhdistysliikkeen kollektii- visesta voimasta. Myös rivijäsenten mielestä ay-liikkeen kivijalan muodostavat ammattiosastot, jolta luottamusmies sääntöjenkin mukaan saa valtuutuksensa toimia liiton edustajana työpaikalla. Ammattiosastolla on luottamusmiesten mielissä yhtä vankka rooli nyt kuin vuonna 2000. Sellaisia luottamusmiehiä, jotka pitävät ammattiosaston roolia edunvalvonnassa toissijaisena on aiempaa vähemmän. Ammattiosaston yhteen- kuuluvuutta korostavat kannanotot ovat lisääntyneet ja pelkästään toimintaa
    • 38 MUUTOS . LIIKE . työpaikalla korostava näkemys edunvalvonnasta on pysynyt ennallaan 14 prosen- tissa. Rivijäsenet korostavat luottamusmiehiä vähemmän ammattiosaston roolia. Tässäkään ei ole tapahtunut suurta muutosta 2000-luvun alkuvuosina. Ammattiosaston tehtävät vuosina 1995, 2000 ja 2005 (täysin ja jokseenkin samaa mieltä, %) 1995 2000 2005 Pää-/muu Muut Ei Pää-/muu Muut Ei Pää-/muu Muut Ei luott.- luott.- luott.- luott.- luott.- luott.- luott.- luott.- luott.- mies henkilöt tehtäviä mies henkilöt tehtäviä mies henkilöt tehtäviä Riittää, että työpaikalla on lm. ja työsuojeluvaltuutettu, ammattiosastoa ei välttämättä tarvita 13 16 23 14 15 23 14 18 22 Kokoukset ovat jäsenille tärkeä keskustelufoorumi, jossa he evästävät luottamushenkilöitä 86 83 74 81 81 70 80 77 69 Keskeinen tehtävä etujen valvomisen ohella on jäsenten yhteen- kuuluvuutta lisäävän toiminnan järjestäminen 90 86 77 86 86 74 89 87 73 AO:lla ei ole suurtakaan merkitystä työpaikkojen asioiden hoidossa, koska asiat hoidetaan pääasiassa työpaikoilla 29 23 27 28 26 31 22 26 28 Luottamusmiehet kokevat oman liittonsa onnistuneet edunvalvonnassa paremmin kuin rivijäsenet keskimäärin. Tilanne on sama kuin vuonna 2000. Viiden vuoden takaiseen verrattuna luottamusmiehet katsovat liittonsa onnis- tuneen huonommin työllisyyden turvaamisessa, työttömyyskassapalveluissa ja työntekijöiden osallistumismahdollisuuksien kehittämisessä omassa työssään. Myönteistä kehitystä luottamusmiehet näkevät työaikaan liittyvissä tavoitteissa, taistelussa osa-aikaistamista ja määräaikaistamista vastaan sekä työpaikkatason neuvottelu- ja toimintaoikeuksissa. Muissa kysytyissä asioissa ei ole tapahtunut muutosta vuoteen 2000 verrattuna.
    • A N S A I T T UA LUOT TA M USTA 2 0 0 5 39 Miten hyvin liitto on onnistunut seuraavien työmarkkinapoliittisten tehtävien hoidossa? (%) 1995 2000 2005 Kaikki Kaikki Pää/muu Muut Kaikki Pää/muu Muut luottamus- luottamus- luottamus- luottamus- mies henkilöt mies henkilötPalkkaehtojen parantaminen hyvin 49 49 57 51 48 57 57 huonosti 44 39 42 46 43 42 40 eos 7 11 1 3 9 1 3Työaikaan liittyvät tavoitteet hyvin 68 59 71 71 62 77 74 huonosti 22 26 27 24 26 20 21 eos 10 15 2 5 12 3 6Työttömyyskassapalv. huolehtiminen hyvin 72 66 79 74 67 76 71 huonosti 10 11 8 8 11 10 8 eos 18 23 13 18 22 14 20Työllisyyden turvaaminen hyvin 31 38 52 46 38 38 43 huonosti 52 39 36 38 42 51 44 eos 17 23 12 16 20 11 13Taistelu osa- ja määräaikaist. vastaan hyvin 35 31 42 41 35 47 43 huonosti 39 40 47 42 43 44 43 eos 26 29 11 17 22 9 14Työsuojelun parantaminen hyvin 66 62 76 74 63 76 75 huonosti 17 17 18 16 19 16 16 eos 17 21 6 10 18 8 9Työntekijän osallistumismahd.lisääminen oman työn kehittämisessä hyvin 37 36 45 42 34 41 41 huonosti 35 34 44 38 40 46 41 eos 28 30 11 20 26 12 18Työpaikkatason neuvottelu- jatoimintaoikeuksien parantaminen hyvin 41 36 57 51 36 60 52 huonosti 29 30 33 30 34 31 34 eos 30 34 10 19 30 10 14Työympäristön parantaminen hyvin 39 50 50 huonosti 36 34 33 eos 25 15 16Yhteistoimintamahd. kehittäminen hyvin 37 57 52 huonosti 31 32 30 eos 32 11 18
    • 40 MUUTOS . LIIKE . Jäsenpalveluiden kolmen kärki ennallaan Erityisen tärkeiksi jäsenpalveluiksi luottamusmiehet nostavat ammattiyhdistys- koulutuksen, työttömyyskassapalvelut ja liiton neuvonta- ja asiantuntijapalvelut. Tämä kolmen kärjen lista on sama kuin vuonna 2000. Selvin muutos on ammat- tiyhdistyskoulutuksen arvostuksen nousussa. Miten tärkeänä jäsenet pitävät erilaisten jäsenpalvelujen kehittämistä? (erittäin tärkeä -vastanneet %) 1995 2000 2005 Kaikki Kaikki Pää/muu Muut Kaikki Pää/muu Muut luottamus- luottamus- luottamus- luottamus- mies henkilöt mies henkilöt Ammattiyhdistyskoulutus 12 10 37 24 12 41 29 Yleissivistävä koulutus 15 17 19 19 15 16 15 Ammatillinen jatko- ja täydennyskoulutus 28 25 25 27 24 28 26 Oikeusaputoiminta 21 23 30 26 26 29 33 Työttömyyskassapalvelut 48 49 51 50 51 48 51 Liiton aluetoimistopalvelut 20 20 35 25 22 35 26 Liiton neuvonta- ja asiantuntijapalvelut 31 32 42 42 34 49 41 Lomatoiminta 12 14 15 16 13 11 11 Vakuutusturva 27 33 31 36 29 19 29 Liiton lehti 28 27 32 34 24 29 28 Erilaiset jäsenistölle suunnatut tapahtumat 10 13 22 19 12 13 14 Erilaiset ostoedut 15 18 13 16 17 10 9 Luottamusmiehille tärkeimpien jäsenpalvelujen ”kolmen kärki” poikkeaa sekä rivijäsenten että muiden luottamushenkilöiden ilmoittamasta tärkeysjärjestyk- sestä. Luottamusmiehet tuntuvatkin odottavan liitoilta voimakasta panostamista erityisesti ammattiyhdistyliikkeen perustehtäviin. Seuraavassa taulukossa on nimetty vain yksi, tärkein asia.
    • A N S A I T T UA LUOT TA M USTA 2 0 0 5 41 Jäsenpalvelujen kehittäminen (tärkein -vastanneet %) 2000 2005 Kaikki Pää/muu Muut Kaikki Pää/muu Muut luottamus- luottamus- luottamus- luottamus- mies henkilöt mies henkilöt Ammattiyhdistyskoulutus 7 28 15 8 32 20 Yleissivistävä koulutus 10 11 9 8 7 7 Ammatillinen jatko- ja täydennyskoulutus 14 8 13 14 9 13 Oikeusaputoiminta 5 4 5 7 4 5 Työttömyyskassapalvelut 35 16 27 34 19 23 Liiton aluetoimistopalvelut 2 4 5 3 5 5 Liiton neuvonta- ja asiantuntijapalvelut 9 16 12 10 13 12 Lomatoiminta 2 1 2 2 1 2 Vakuutusturva 7 2 5 6 2 2 Liiton lehti 4 6 4 3 1 3 Erilaiset jäsenistölle suunnatut tapahtumat 2 3 1 1 0 2 Erilaiset ostoedut 3 1 2 3 2 2 Liittoon tukeudutaan Luottamusmiehet kysyvät menettelytapa- ja tulkintaohjeita liitoista selvästi ak- tiivisemmin nyt kuin vuonna 2000. Kaikkien luottamusmiesten kohdalla kasvua on 61 prosentista 74 prosenttiin. Nousua on kaikilla aloilla, erityisen paljon teol- lisuudessa. Tämä kuvastanee osaltaan luottamusmiesten sukupolven vaihtumista ja uusien luottamusmiesten aktiivisuutta ja tarvetta solmia kontakteja.Kysynyt menettelytapa- tai 90 77 77tulkintaohjeita liitosta 80 74 71vuoden aikana, % 67 70 65 61 60 56 2000 2005 50 40 30 20 10 0 Teollisuus Yks.palvelut Julkiset Kaikki
    • 42 MUUTOS . LIIKE . Kehittymättömien työpaikkojen luottamusmiehet ovat kaikkein aktiivisimpia yhteydenotoissaan liittoihin. Näin oli myös vuonna 2000. Yhteydenottoaktiivi- suus on lisääntynyt kuitenkin kaikentyyppisillä työpaikoilla. Tämä kuvastanee sekä ongelmien lisääntymistä työpaikoilla että uuden luottamusmiessukupolven aktiivisuutta.Kysynyt ohjeita liitosta 100 88vuoden aikana, % 78 80 75 71 72 2000 67 68 64 2005 60 40 20 0 yhteensä kehittymätön väli kehittyvä Aktiivisimmin eli useammin kuin muutaman kerran vuodessa neuvoja kysy- vät yksityisten palvelualojen ja julkisen sektorin luottamusmiehet. Näillä aloilla yhteydenotot liittoihin ovat myös lisääntyneet vuoteen 2000 verrattuna. Teolli- suuden luottamusmiesten yhteydenotoissa on sen sijaan hienoista laskua; erot toimialojen välillä ovat kuitenkin vähäisiä.Menettelytapa taitulkintaohjeiden 2005 2 19 19 51 9kysymisaktiivisuus Aliitosta aloittain 2000 2 3 23 15 50 7vuonna 2000 ja 2005, % 2005 12 36 39 14 Päivittäin B Muutaman 2000 2 6 21 13 54 4 kerran/vko Muutaman kerran/kk 2005 22 25 49 3 Noin kerran/kk C Muutaman kerran 2000 7 14 14 54 11 vuodessa Vielä harvemmin 2005 1 19 23 49 9 DA Teollisuus 2000 1 5 20 15 52 7B Yks. palvelutC Julkiset 0 20 40 60 80 100D Kaikki
    • A N S A I T T UA LUOT TA M USTA 2 0 0 5 43 Luottamusmiehet ovat aiempaa tyytyväisempiä liitolta saamaansa apuun: yhä useampi luottamusmies on sitä mieltä, että liitoilta saatu apu on tyydyttänyt erittäin hyvin. Toimialakohtaisesti tarkasteltuna erittäin hyvin -vastaukset ovat lisääntyneet teollisuuden luottamusmiehillä, mutta supistuneet yksityisillä palve- lualoilla. Yksityisillä palvelualoilla myös huonosti -vastaukset ovat selvästi vähen- tyneet ja melko hyvin -vastaukset lisääntyneet. Julkisella sektorilla on tapahtunut polarisoitumista: sekä erittäin hyvin -vastaukset että melko huonosti -vastaukset ovat kasvattaneet osuuttaan.Onko liitolta saatu 2005 36 52 11 1apu tyydyttänyt,aloittain, % A 2000 30 59 11 Erittäin hyvin Melko hyvin 2005 10 83 3 4 B Melko huonosti 2000 26 59 7 8 Erittäin 47 37 16 2005 huonosti CA Teollisuus 2000 25 66 9B Yks. palvelutC Julkiset 2005 35 53 11 1D Kaikki D 2000 28 60 10 2 0 20 40 60 80 100
    • 44 MUUTOS . LIIKE . Kaikkein tyytyväisimpiä liitolta saatuun apuun ovat kehittyneiden työpaik- kojen luottamusmiehet, tyytymättömimpiä taas ovat kehittymättömien työ- paikkojen luottamusmiehet. Ongelmallisimmilla työpaikoilla tyytymättömyys on lisääntynyt vuodesta 2000. Väliryhmän työpaikkojen tilanne on sen sijaan pysynyt ennallaan. Asiaa kuvaavassa taulukossa erittäin hyvin ja melko hyvin sekä toisaalta melko huonosti ja erittäin huonosti -vastaukset on yhdistetty. Näyttää siis siltä, että työpaikoilla, joissa työntekijöiden kohtelu on hyvää, ollaan myös liiton apuun tyytyväisiä. Toisessa ääripäässä ”huono kehä” on voi- mistanut itseään: kehittymättömillä työpaikoilla liiton avun koetaan tyydyttävän huonosti. Ilmeisesti on niin, että työnantajan huonoa kohtelua vastaan ei ole riittävän purevia lakeja ja sopimuksia, joita liiton tuella saataisiin myös menes- tyksellisesti vietyä käytäntöön työpaikalla. Kun tilanne toistuu, koetaan liiton apu riittämättömäksi, vaikka kaikki keinot olisivatkin jo käytössä.Liiton apu Työpaikkatyyppi: 2005 100tyydyttänyt, % Kehittyvä 2000 92 8 Hyvin Huonosti 2005 87 13 Väli 2000 87 13 2005 79 21 Kehittymätön 2000 82 18 2005 88 12 Yhteensä 2000 88 12 0 20 40 60 80 100
    • A N S A I T T UA LUOT TA M USTA 2 0 0 5 45 5. LUOTTAMUSMIES JA TYÖ Luottamusmiehet kuten jäsenet yleensäkin arvostavat korkealle työpaikan pysy- vyyden. Kaikilla SAK:laisilla nousee toiseksi tärkeimmäksi asiaksi hyvä palkka; rivijäsenillä ja muilla luottamushenkilöillä useammin kuin luottamusmiehillä. Kolmanneksti tärkein tavoite on työn mielenkiintoisuus. Tämä on puolestaan luottamusmiehille hieman muita jäseniä tärkeämpi tavoite. Kysymyksen ”tärkein tavoite työssä” -aikasarjassa näkyy mielenkiintoisella tavalla 1991 alkaneen laman jälkeinen aika verrattuna 1980-luvun lopun pörs- sihuuman ja pääomien vapautuksen kauteen. Palkan merkitys työntekijöiden ensisijaisena tavoitteena työssä on vähentynyt ja työn pysyvyyden merkitys ko- rostunut. Hyvän palkan merkitys on kuitenkin korostunut kaikilla jäsenillä sitä mukaa mitä kauemmas lamavuosista on tultu. Luottamusmiehillä suurin muutos on kuluneen viiden vuoden aikana tapahtunut siinä, että työn mielenkiintoisuu- den merkitys on korostunut palkan kustannuksella. Tärkein tavoite työssä (%) 1984 1990 1995 2000 2005 Kaikki Kaikki Kaikki Kaikki Pää/muu Muut Kaikki Pää/muu Muut luott.- luott.- luott.- luott.- mies henkilöt mies henkilötHyvä palkka 35 45 23 24 25 23 28 19 22Työpaikan pysyvyys 47 28 53 53 54 56 50 54 53Työn mielenkiintoisuus 10 14 13 12 9 11 12 17 14Muu 8 13 11 11 12 10 10 10 10 Vaikutusmahdollisuudet heikentyneet SAK:laisten vaikutusmahdollisuudet omaan työhön ovat heikentyneet. Luotta- musmiehillä on kuitenkin paremmat vaikutusmahdollisuudet työhönsä kuin muilla työntekijöillä kaikissa kysytyissä asioissa. Luottamusmiesten vaikutus- mahdollisuudet ovat pääpiirteissään samalla tasolla nyt kuin vuonna 2000, vaikka viidessä vuodessa on tapahtunut pieniä muutoksia niin positiiviseen kuin negatiiviseen suuntaan. Rivijäsenet kokevat vaikutusmahdollisuutensa selvästi huonommiksi kuin luottamusmiehet. SAK:laisten työntekijöiden vaikutusmahdollisuudet omaan työhönsä, sitä koskeviin järjestelyihin ja päätöksiin, lisääntyivät 1990-luvun loppupuolella, mutta ovat sen jälkeen lähteneet lievään laskuun. Luottamusmiesten vaikutus-
    • 46 MUUTOS . LIIKE . mahdollisuudet ovat viime vuosina kuitenkin hieman parantuneet: ”ei voi vai- kuttaa lainkaan” -vastauksia ei ole, ja myönteissävyisten vastausten osuus on hivenen lisäänynyt. Vaikutusmahdollisuudet omaan työhön (%) 1984 1990 1995 2000 2005 Kaikki Kaikki Kaikki Kaikki Pää/muu Muut Kaikki Pää/muu Muut luott.- luott.- luott.- luott.- Voi vaikuttaa: mies henkilöt mies henkilöt Erittäin paljon 8 13 12 12 16 13 13 17 13 Melko paljon 30 35 40 37 47 44 33 49 54 Melko vähän 50 44 42 43 33 38 46 34 31 Ei lainkaan 11 8 6 8 4 5 8 0 2 Luottamusmiesten vaikutusmahdollisuudet omaan työhönsä vaihtelevat suuresti työpaikkatyypin mukaan. Kehittyvillä työpaikoilla vaikutusmahdollisuudet ovat hyvät, kehittymättömillä sen sijaan melko huonot. Kuluneen viiden vuoden aikana kehittyvillä työpaikoilla ”voi vaikuttaa melko paljon” -vastaukset ovat lisääntyneet ”erittäin paljon” -vastausten kustannuk- sella. Tilanne on siis vaikutusmahdollisuuksien osalta mennyt huonompaan suuntaan. Väliryhmän työpaikoilla kehitys on samaan aikaan ollut positiivista – työntekijöiden vaikutusmahdollisuudet ovat parantuneet. Kehittymättömillä työpaikoilla luottamusmiesten vaikutusmahdollisuudet ovat vuodesta 2000 hieman heikentyneet, kun tarkastellaan ”voi vaikuttaa erittäin paljon” -vastan- neiden osuutta. Toisaalta ”melko paljon” -vastanneiden osuus on lisääntynyt tuntuvasti, ja kielteisten ”melko vähän” ja ”ei lainkaan” -vastanneiden osuus on tuntuvasti vähentynyt. Kaikkein huonoimmilla, kehittymättömillä työpaikoilla luottamusmiesten vaikutusmahdollisuudet ovat siis hieman parantuneet, vaikka ero kehittyviin, hyviin työpaikkoihin on edelleen suuri Luottamusmiesten vaikutusmahdollisuudet omaan työhön työpaikkatyypin mukaan (%) Työpaikkatyyppi Kehittyvä Väli Kehittymätön Yhteensä 2000 2005 2000 2005 2000 2005 2000 2005 Erittäin paljon 29 19 10 14 6 2 16 17 Melko paljon 56 70 52 52 17 49 47 49 Melko vähän 13 11 37 32 62 47 33 34 Ei lainkaan 2 0 1 2 15 2 4 0 100 100 100 100 100 100 100 100
    • A N S A I T T UA LUOT TA M USTA 2 0 0 5 47 Miten paljon voi vaikuttaa seuraaviin asioihin omassa työssä: (%) 1995 2000 2005 Kaikki Kaikki Pää/muu Muut Kaikki Pää/muu Muut luottamus- luottamus- luottamus- luottamus- mies henkilöt mies henkilöt…siihen, millaista työtä tekee paljon tai melko paljon 25 18 20 20 19 16 22 jonkin verran 40 44 49 44 44 56 50 ei lainkaan 33 36 30 35 35 28 28 ei osaa sanoa 2 2 1 1 2 0 0…siihen, missä järjestyksessä tekee paljon tai melko paljon 60 55 58 60 53 63 63 jonkin verran 29 33 32 33 35 28 30 ei lainkaan 10 11 9 7 11 9 7 ei osaa sanoa 1 1 1 0 1 0 0...työtahtiin paljon tai melko paljon 57 50 54 53 49 53 53 jonkin verran 30 36 34 37 37 36 36 ei lainkaan 12 13 11 9 13 11 11 ei osaa sanoa 1 1 1 1 1 0 0...työmenetelmiin paljon tai melko paljon 65 62 70 66 60 70 67 jonkin verran 27 31 26 26 33 26 28 ei lainkaan 7 6 3 7 7 4 4 ei osaa sanoa 1 1 1 1 1 0 1...työn jakamiseen paljon tai melko paljon 26 23 27 22 24 25 26 jonkin verran 37 42 44 48 42 47 45 ei lainkaan 33 31 26 29 31 28 28 ei osaa sanoa 4 4 3 1 3 0 1...laitehankintoihin paljon tai melko paljon 14 13 18 16 12 15 18 jonkin verran 36 37 51 48 36 53 47 ei lainkaan 46 46 30 34 49 31 34 ei osaa sanoa 4 4 1 2 4 1 1...muihin investointipäätöksiin paljon tai melko paljon 5 4 9 4 4 4 5 jonkin verran 15 15 30 22 12 30 18 ei lainkaan 73 75 59 69 78 63 73 ei osaa sanoa 7 6 2 5 6 3 4...työpisteen suunnitteluun paljon tai melko paljon 29 26 37 32 25 35 37 jonkin verran 41 42 42 47 41 45 46 ei lainkaan 26 28 19 18 30 19 16 ei osaa sanoa 4 4 2 3 4 1 1...tuotteen tai palvelun suunnitteluun paljon tai melko paljon 20 17 20 21 16 19 22 jonkin verran 35 35 43 39 34 44 38 ei lainkaan 38 42 34 36 44 35 38 ei osaa sanoa 7 6 3 4 6 2 2...siihen, miten voi kehittää itseään paljon tai melko paljon 21 30 26 20 29 31 jonkin verran 42 48 45 43 51 48 ei lainkaan 28 18 25 29 18 18 ei osaa sanoa 9 4 4 8 2 3
    • 48 MUUTOS . LIIKE . Organisaatiomuutoksia Organisaatioiden muutosvauhti näyttää 2000-luvun alkuvuosina hidastuneen yksityisillä palvelualoilla ja julkisella sektorilla, mutta teollisuudessa vauhti on kiihtynyt. Luottamusmiehen toimintakenttä on yksityisissä palveluissa ja julkisella sektorilla samaan aikaan useammin supistunut kuin laajentunut. Sen sijaan teollisuudessa organisaatiomuutoksia kokeneissa luottamusmiehissä on aikaisempaa enemmän niitä, joiden toiminta-alue on laajentunut. Kehityssuun- tiin vaikuttavat tuotanto-organisaatioiden keskittyminen perustoimintoihin ja töiden ulkoistaminen. Toimintojen ulkoistamisen vaikutukset alkavat näkyä jo kaikilla aloilla.Onko työpaikalla tehty 2005 55 30 15viimeisen kolmen vuodenaikana organisaatio- Amuutoksia, jotka ovat 2000 57 31 12vaikuttaneet toiminta-alueeseesi luottamus-miehenä ja edustamiesi 2005 65 30 5työntekijöiden määrään?, % B 2000 51 33 16 Ei Kyllä, toimintaa 2005 68 24 8 supistavasti C Kyllä, toimintaa 2000 61 27 12 laajentavastiA Teollisuus 2005 60 28 12B Yks. palvelut DC Julkiset 2000 56 31 13D Kaikki 0 20 40 60 80 100
    • A N S A I T T UA LUOT TA M USTA 2 0 0 5 49 Työntekijöiden kiinnostus työpaikan asioihin on vähentynyt vuosiin 2000 ja 1995 verrattuna. Luottamusmiesten vastauksissa ”erittäin kiinnostunut” -vastaukset ovat vähentyneet, mutta vastaavasti ”melko kiinnostunut” -vastaukset selvästi lisääntyneet. Työntekijöiden edustus esimerkiksi hallintoelimissä on vähentynyt, joten työnantajien tarjoamat mahdollisuudet osallistua työpaikalla ovat mie- luumminkin lasku- kuin noususuunnassa. Tämä heijastuu vastauksiin. Luotta- musmiehet ovat työpaikoillaan kuitenkin edelleen aktiivisia työolosuhteiden ja työntekijöiden oikeuksien kehittäjiä. Tässä tehtävässä onnistuminen edellyttää työpaikan hyvää ja monipuolista tuntemista. Miten kiinnostunut on työpaikan asioista (%) 1995 2000 2005 Kaikki Kaikki Pää/muu Muut Kaikki Pää/muu Muut luott.- luott.- luott.- luott.- mies henkilöt mies henkilötErittäin kiinnostunut 25 20 49 31 18 38 34Melko kiinnostunut 36 35 30 41 37 45 41Jonkin verran kiinnostunut 32 35 18 22 34 15 21Ei lainkaan kiinnostunut 3 5 2 3 6 1 1Ei osaa sanoa 4 5 1 3 5 1 2
    • 50 MUUTOS . LIIKE . 6. LUOTTAMUSMIEHEN TOIMINTA 6.1. Ammattiosasto luottamusmiehen tukena Ammattiosaston, työhuonekunnan ja vastaavan elimen tehtävänä on parantaa työntekijöiden osallistumismahdollisuuksia. Luottamusmiehelle tällainen orga- nisaatio merkitsee vahvaa selkänojaa ja mahdollisuutta luontevaan yhteydenpi- toon työntekijöiden kanssa. Ammattiosastoja ja vastaavia elimiä on nyt hieman vähemmän kuin vuonna 2000. Toimivien työpaikkaorganisaatioiden osuus on lisääntynyt selvästi yksityi- sillä palvelualoilla mutta vähentynyt lievästi teollisuudessa ja julkisella sektorilla. Muutokset ovat viime vuonia kuitenkin olleet kaikkiaan vähäisiä.Onko työpaikalla 2005 41 17 42työpaikkakohtainenammattiosasto, Atyöhuonekunta, 2000 43 22 35työpaikkajärjestö,edunvalvontaryhmätai vastaava, % 2005 35 65 B Kyllä, toimiva 2000 24 19 57 Kyllä, ei toimi 2005 37 15 48 Ei C 2000 40 11 49A TeollisuusB Yks. palvelut 2005 39 14 47C Julkiset DD Kaikki 38 19 43 2000 0 20 40 60 80 100
    • A N S A I T T UA LUOT TA M USTA 2 0 0 5 51 Ammattiosastot järjetävät säännöllisiä luottamusmieskokouksia nyt selvästä kattavammin kuin vuonna 2000. Sensijaan luottamusmiesten ja ammattiosaston toimikunnan yhteispalavereita on vähemmän, ja teema- ja tilannekohtaisia koko- uksia saman verran kuin vuonna 2000. Julkisen sektorin aktiivisuus yhteistoimin- nan eri muodoissa on hiipunut eniten. Teollisuudessa ja yksityisillä palvelualoilla säännöllisiä luottamusmieskokouksia pidetään aiempaa useammin.Ammattiosaston 80 74luottamusmiesten välinen 69 70 66 67yhteistyö on organisoitu, % 60 59 60 57 58 57 56 56 58 58 52 53 52 52 51 50 Kaikki 50 46 44 42 Julkiset 38 39 40 Yks.palvelut 30 Teollisuus 20 10 0 v.2000 v.2005 v.2000 v.2005 v.2000 v.2005 Teema- ja L-miesten Säännöllisiä tilannekohtaisia toimikunnan lm-kokouksia kokouksia yhteispalavereita Luottamusmiesten keskinäinen yhteydenpito ei ole aivan yhtä säännöllistä kuin vuonna 2000. Lievä vähentyminen näkyy kaikilla aloilla. Toisaalta satun- nainen yhteydenpito on kaikilla aloilla lisäänynyt tai ainakin pysynyt ennallaan, joten kokonaismuutokset ovat pieniä.Työnantajayhteisön eri 2005 31 41 15 13toimipisteiden luottamus-miesten keskinäinen Ayhteydenpito, % 2000 34 34 17 15 On, 2005 26 41 8 25 säännönmukaisesti B On, 2000 30 35 22 14 satunnaisesti Ei ole 2005 32 42 18 8 Ei ole muita luottamusmiehiä C 2000 35 43 18 4A Teollisuus 2005 30 41 15 14B Yks. palvelutC Julkiset D 2000 33 36 19 12D Kaikki 0 20 40 60 80 100
    • 52 MUUTOS . LIIKE . Kehittyvillä työpaikoilla säännöllinen yhteistyö on vähentynyt mutta vastaa- vasti satunnainen yhteistyö lisääntynyt. Kehittymättömillä työpaikoilla suuntaus on sama – satunnainen yhteistyö on lisännyt osuuttaan. Myös väliryhmän työ- paikoilla suuntaus on samankaltainen. TyöpaikkatyyppiTyönantajayhteisön eri 2005 30 44 26toimipisteiden luottamus-miesten yhteistyö eri- Atyyppisillä työpaikoilla, % 2000 40 35 18 7 Säännöllistä 2005 31 39 16 14 Satunnaista B Ei 2000 29 36 16 19 Ei ole muita 2005 21 49 17 13 CTyöpaikkatyyppi: 2000 30 30 21 19A KehittyväB Väli 2005 30 41 14 15C Kehittymätön DD Yhteensä 2000 33 34 18 15 0 20 40 60 80 100 6.2. Luottamusmiehen arkea Luottamusmiehen tehtävissä merkittävin muutos vuoteen 2000 verrattuna on työpaikkakohtaisten palkka- ja työehtoneuvottelujen lisääntyminen. Lähes kol- masosalla työpaikoista tällaiset paikalliset neuvottelut kuuluvat päiväjärjestyk- seen. Asiaan saattaa vaikuttaa myös tutkimusajankohta tammi-maaliskuu 2005, jolloin edellisen vuoden joulukuussa sovitut tupon yleiskorotukset saattoivat olla parhaillaan työpaikkatason neuvotteluissa. Luottamusmiehiä työllistävät eniten yksittäisen työntekijän ongelmatilantei- den selvittäminen ja työpaikkakohtaiset palkka- ja työehtoneuvottelut. Toimialo- jen välillä on kuitenkin selviä eroja. Teollisuudessa työpaikan palkka- ja työeh- toneuvotteluista on tullut eniten luottamusmiehiä työllistäviä tehtäviä – ne ovat ohitaneet työpaikan töiden ja toimintojen kehittämisen. Yksityisissä palveluissa yksittäisen työntekijän ongelmatilanteiden selvittäminen työllistää luottamus- miehiä entistä enemmän. Julkisella sektorilla palkka- ja työehtoneuvottelut ovat nousemassa työllistävyydessään kohti yksittäisen työntekijän ongelmatilanteiden selvittämistä.
    • A N S A I T T U A LUOT TAM USTA 2 0 05 53Mikä tehtäväalue on prosenttiatyöllistänyt enitenluottamustoimessa Teollisuus { 2005 2000 34 28 33 30 22 27 14 12viimeisen vuoden aikana,aloittain? % Yks.palvelut {2005 2000 17 13 21 29 49 54 17 30 18 38 14 Julkinen {2005 2000 20 24 50 6 30 27 31 12 Kaikki {2005 2000 23 28 37 12 0 20 40 60 80 100 palkka- ja työ- töiden ja toimin- yksitt. työntekijän perehtyminen ehtoneuvottelut tojen kehittämi- ongelmatilantei- lakeihin ja työpaikalla nen työpaikalla den selvittely sopimuksiin Luottamusmiehet elävät hyvin erilaista arkea riippuen siitä millaisessa työpai- kassa he työskentelevät. Polarisaatio parhaitten ja huonoimpien työpaikkojen ja tilanteiden välillä näyttää viidessä vuodessa lisääntyneen. Kehittyvillä työpaikoilla palkka- ja työehtoneuvottelut työllistävät luottamus- miehiä yhä enemmän, vaikka ykkössijalla on edelleen työpaikan toimintojen ke- hittäminen. Yksittäisen työntekijän ongelmatilanteet ovat sensijaan työllistäneet luottamusmiehiä aiempaa vähemmän. Kehittymättömillä työpaikoilla tilanne on päinvastainen: yksittäisen työn- tekijän ongelmien selvittäminen vie leijonanosan luottamusmiehen työpanok- sesta, ja yksittäisten työntekijöiden ongelmatilanteiden osuus on jopa kasvanut. Osuuttaan on lisännyt myös työpaikkakohtaiset palkka- ja työehtoneuvottelut. Väliryhmän työpaikoilla palkka- ja työehtoneuvottelujen osuus on lisääntynyt ja vastaavasti yksittäisen työntekijän ongelmatilanteiden selvittely vie aiempaa vähemmän luottamusmiehen aikaa. TyöpaikkatyyppiMikä työllistänyt 2005 31 40 19 10eniten luottamustoimessaviimeisen vuoden aikana Aerityyppisillä työpaikoilla, % 2000 18 43 30 9 Palkat, työehdot 2005 29 27 30 14 Toimintojen kehittäminen B Yksittäsen tt:n 2000 19 25 41 15 ongelmat Perehtyminen lakeihin 2005 39 9 49 3 ja sopimuksiin C 2000 23 14 46 17Työpaikkatyyppi:A Kehittyvä 0 20 40 60 80 100B VäliC Kehittymätön
    • 54 MUUTOS . LIIKE . Työntekijöiden ja heidän edustajiensa saaminen mukaan työpaikan kehitys- työhön oli takavuosina työnantajien aktiivinen pyrkimys.Tavoitteena oli saada käyttöön työntekijöiden asiantuntemus ja samalla sitoutuminen tapahtuvaan muutokseen. Työntekijöille puolestaan toimintatapa merkitsi vaikutusmahdol- lisuuksia muutostilanteissa. Nyt näyttää lehti olevan kääntymässä. Työpaikan toimintojen kehittämiseen liittyviä neuvotteluja – yllättävää kyllä – on vähemmän kuin vuonna 2000. Teolli- suudessa, jossa luottamusmiesten työpanos työpaikan toimintojen kehittämisessä on toimialoista merkittävintä, työnantajan yhteydenpidossa luottamusmieheen näkyy neuvottelujen harventuminen viiden vuoden takaiseen verrattuna. Julki- sella sektorilla suuntaus on sama: aktiivinen kehittelytyö on yhä harvinaisempaa, joskin yhä useampi luottamusmies on joitakin kertoja vuodessa yhteydessä työnantajaan näissä merkeissä. Yksityisissä palveluissa näkyy sekä aktiivinen ke- hittämisote, että kasvua myös harvemmin tapahtuvassa neuvottelutoiminnassa. Muutos onkin suurin alojen välisessä vertailussa.Kuinka usein ollut töiden 2005 11 12 45 32sujuvuuteen, töidenjärjestelyyn, työaikaan ja Auusiin laitteisiin liittyvistä 2000 11 16 43 30muutoksista johtuvianeuvotteluita? % 2005 4 27 37 32 B Viikottain 2000 8 18 28 46 Kuukausittain Joitakin kertoja 2005 12 7 48 33 vuodessa Harvemmin C 2000 9 12 32 47A Teollisuus 2005 10 13 45 32B Yks. palvelut DC Julkiset 2000 10 16 37 37D Kaikki 0 20 40 60 80 100
    • A N S A I T T UA LUOT TA M USTA 2 0 0 5 55 Myös yhteydenpito liittoon työpaikan kehittämisasioissa on lievästi laskenut, selvimmin laskusuunta näkyy teollisuudessa.Onko ollut töiden 2005 6 47 47sujuvuuteen, töidenjärjestelyyn, työaikaan ja Auusiin laitteisiin liittyvissä 2000 13 48 39asioissa yhteydessäliittoon? % 2005 18 52 30 B Usein 2000 17 52 31 Harvoin Ei koskaan 2005 9 60 31 C 2000 15 50 35A TeollisuusB Yks. palvelut 2005 8 51 41C JulkisetD Kaikki D 2000 14 50 36 0 20 40 60 80 100 Liitto on ensisijainen avunantaja luottamusmiehelle edunvalvonnan ongelma- tilanteissa. Vuodesta 2000 liiton ensisijaisuus on vahvistunut varsinkin yksityi- sillä palvelualoilla mutta myös teollisuudessa. Sensijaan julkisella sektorilla liiton osuus oli lievästi laskenut. Työtoverit ovat luottamusmiehelle edelleen tärkeä apu ongelmatilanteissa, joskin työntekijöiltä saadun avun osuus on laskenut kaikilla aloilla kuluneena viitenä vuotena. Ammattiosaston edustajat ovat kolmanneksi tärkeimpiä avun antajia kaikilla aloilla, mutta erityisesti yksityisissä palveluissa. Yksityisillä pal- velualoilla ammattiosaston merkitys avun lähteenä on korostunut tuntuvasti viime vuosina. Saman työpaikan muut SAK:laiset luottamusmiehet ovat luottamusmiehelle tärkeimpiä avun antajia julkisella sektorilla ja teollisuudessa. Julkisella sektorilla merkitystä on myös muiden henkilöstöryhmien luottamusmiehillä.
    • 56 MUUTOS . LIIKE . Mistä luottamusmies odottaa saavansa apua edunvalvonnan ongelma- tilanteissa? Tärkeä, % Vähemmän tärkeä, % Teollisuus Yks.palv. Julkiset Yhteensä Teollisuus Yks.palv. Julkiset Yhteensä 2000 05 2000 05 2000 05 2000 05 2000 05 2000 05 2000 05 2000 05Liitto tai sen aluetoimisto 93 97 89 97 95 90 92 95 5 0 7 3 5 10 6 3Saman työnantajayhteisönmuut SAK:laisetluottamusmiehet 34 43 38 31 56 51 40 43 58 47 43 56 39 40 51 47Muiden henkilöstöryhmienluottamushenkilöt 19 23 26 23 34 37 24 26 67 63 54 64 47 63 60 63AO:n toimikunnan,alaosaston, työhuonekunnan,edunvalvonta-ryhmän tms. jäsen 49 45 48 64 41 55 47 50 43 42 31 27 46 38 42 39Työtoverit 62 45 70 59 59 44 63 47 33 45 22 41 36 47 32 45Muu 4 2 9 6 4 9 5 4 37 34 40 37 39 40 38 36 Palkka- ja työehtoasioissa luottamusmiehen rooli on itsenäistynyt vuoteen 2000 verrattuna palvelualoilla ja julkisella sektorilla. Samalla näillä aloilla pelkkä työehtosopimusten valvonta mielletään aikaisempaa harvemmin luottamus- miehen pääasialliseksi tehtäväksi. Teollisuudessa pelkkä tes:n noudattamisen valvonta on kuitenkin lisännyt osuuttaan luottamusmiehen tehtävänkuvassa. Osa luottamusmiehistä ilmeisesti haluaa rajata tehtävänsä vain välttämättömimpään. Selittävää tekijää tälle näkemykselle ei löydy esimerkiksi työnantajien harjoitta- masta linjasta.Luottamusmiehen 2005 16 59 25pääasiallisin tehtäväkenttäpalkka ja työehtoasioissa Anykyisin, % 2000 13 63 25 Pelkkä tes:n 2005 31 46 23 noudattamisen valvonta B Pääasiassa valvonta, 2000 37 43 20 mutta myös työpaikkakoht. vaikuttaminen Valvonnan lisäksi myös 2005 11 62 27 voimakas itsenäinen C vaikuttaminen 2000 24 62 14A Teollisuus 2005 16 58 26B Yks. palvelut DC Julkiset 20 59 21 2000D Kaikki 0 20 40 60 80 100
    • A N S A I T T UA LUOT TA M USTA 2 0 0 5 57 Kollektiivisuus tärkeää Työntekijöiden aktiivisuus tehdä luottamusmiehille aloitteita on viime vuosina aavistuksen laskenut. Poikkeuksen muodostaa kuitenkin aktiivisuuden selvä lisääntyminen yksityisillä palvelualoilla. Vähintään 90 prosentilla työpaikoista työntekijät tekevät ainakin satunnaisesti aloitteita luottamusmiehille.Tekevätkö työntekijät 2005 23 67 10luottamusmiehelle sellaisiaaloitteita epäkohtien Akorjaamiseksi, jotka 2000 28 68 4johtavat esityksiintyönantajalle, % 2005 25 68 7 B Aktiivisesti 2000 24 61 15 Ei kovinkaan aktiivisesti 2005 17 71 12 Ei lainkaan C 2000 18 70 12A TeollisuusB Yks. palvelut 2005 22 68 10C JulkisetD Kaikki D 2000 25 67 8 0 20 40 60 80 100 Kaikkien alojen luottamusmiehille pääsääntö on viedä neuvotteluissa työnan- tajan kanssa esille nousseita asioita työntekijöiden yhteiseen pohdintaan. Erityi- sesti näin tapahtuu teollisuudessa. Vuonna 2000 asioiden yhteinen käsitteleminen oli kaikilla aloilla kuitenkin hieman yleisempää kuin nyt.Vievätkö luottamusmiehet 2005 62 34 4neuvotteluissa esillenousevia asioita Atyöntekijöiden yhteiseen 2000 68 31 1pohdintaan? % 2005 41 48 11 Aina B Satunnaisesti 47 44 9 2000 Ei juuri lainkaan 2005 49 36 15 CA Teollisuus 2000 50 44 6B Yks. palvelutC Julkinen ala 55 37 8 2005D Kaikki D 2000 59 37 4 0 20 40 60 80 100
    • 58 MUUTOS . LIIKE . Valmiudet parantuneet Luottamusmiehet arvioivat omat neuvotteluvalmiutensa paremmiksi kuin vuon- na 2000. Kaikilla viidellä osa-alueella suunta on parempaan, vaikka alojen välillä on eroja luottamusmiesten neuvoteluvalmiuksissa. Toiminta viimeisimmässä neuvottelutilanteissa, riittivätkö…(%) Teollisuus Yks.palvelut Julkiset Kaikki yhteensä 2000 2005 2000 2005 2000 2005 2000 2005Lakien ja sopimusten tuntemus hyvin 4 6 5 0 4 3 4 4 melko hyvin 49 51 58 59 31 60 47 55 vaikea sanoa 27 23 18 23 29 25 26 23 melko huonosti 20 15 15 18 29 12 21 15 erittäin huonosti 0 5 4 0 7 0 2 3Tiedot neuvoteltavasta asiasta hyvin 11 18 15 8 4 21 10 17 melko hyvin 63 65 56 76 61 71 61 68 vaikea sanoa 15 12 22 10 29 6 19 10 melko huonosti 10 5 7 6 3 2 8 5 erittäin huonosti 1 0 0 0 3 0 2 0Tuki työtovereilta hyvin 20 20 28 21 13 20 20 20 melko hyvin 49 51 37 55 45 41 46 49 vaikea sanoa 16 23 19 12 37 15 21 20 melko huonosti 11 6 9 12 5 19 9 10 erittäin huonosti 4 0 7 0 0 5 4 1Yhteydenpito työtovereihin hyvin 32 38 34 35 19 30 30 35 melko hyvin 56 54 48 60 59 51 55 54 vaikea sanoa 10 6 12 5 19 17 12 9 melko huonosti 2 2 4 0 3 2 2 2 erittäin huonosti 0 0 2 0 0 0 1 0Neuvottelukyvyt hyvin 14 11 8 2 9 11 11 10 melko hyvin 43 52 46 65 36 48 43 53 vaikea sanoa 36 30 37 24 50 38 39 31 melko huonosti 6 5 7 9 5 3 6 5 erittäin huonosti 1 2 2 0 0 0 1 1
    • A N S A I T T UA LUOT TA M USTA 2 0 0 5 59 Luottamusmiesten kokemus siitä, että työtoverit ovat heidän tukenaan, on vahvistunut ja poikkeaa selvästi mm. rivijäsenten näkemyksistä.Missä määrin liiton v. 2005 Pää/muu luott.mies 33 57 8 2jäsenet muodostavattyöpaikallayhtenäisen joukon, Muut luott.henkilöt 28 42 12 11joka on valmistukemaan Ei lm-tehtäviä 16 36 16 32luottamusmiehiä? % v. 2000 Pää-/muu luott.mies 28 56 11 5 Ovat hyvinkin yhtenäisiä Ovat vain Muut luott.henkilöt 27 49 13 11 joissakin tilanteissa yhtenäisiä Ei lm-tehtäviä 15 34 17 34 Eivät ole v. 1995 yhtenäisiä tai Pää-/muu luott.mies 32 53 11 4 toimintavalmiita En osaa sanoa 33 47 13 7 Muut luott.henkilöt Ei lm-tehtäviä 21 40 14 25 0 20 40 60 80 100 Luottamusmiesten kokemus siitä, että työtoverit ovat heidän tukenaan, on vahvistunut kaikentyyppisillä työpaikoilla vuodesta 2000. ”Eivät ole tukena” -vaihtoehto on vähentynyt voimakkaimmin kehittymättömillä työpaikoilla. Työntekijät yhtenäisesti luottamusmiehen tukena (%) Työpaikkatyyppi Aina Joissakin tilanteissa Eivät ole 2000 2005 2000 2005 2000 2005 Kehittyvä 41 45 52 49 7 6 Väli 21 30 63 60 16 10 Kehittymätön 26 32 54 61 20 7 Yhteensä 29 33 58 58 13 9
    • 60 MUUTOS . LIIKE . 6.3. Paikallinen sopiminen työllistää Paikallinen sopiminen ei ole juurikaan lisääntynyt vuodesta 2000. Työehto- sopimusten mahdollistama ja työpaikkakohtaisten työehtosopimusten piiriin kuuluva sopiminen on kuitenkin hivenen kasvanut, mutta muilla sopimisen alueilla on havaittavissa sitäkin selvempää vähentymistä. Tiedonsaanti työnan- tajalta neuvottelun kohteena olevasta asiasta on heikentynyt. Luottamusmiesten kokema tasaveroisuus neuvotteluissa on kuitenkin kohentunut viiden vuoden takaiseen verrattuna. Paikallinen sopiminen voi käynnistyä sekä työnantajien että työntekijöiden aloitteesta. Työnantajapuoli on edelleen aloitteellisempi osapuoli paikallisessa sopimisessa silloin, kun aiheena on työehtosopimuksen muuttaminen, yhteis- toimintalain edellyttämä sopiminen, tai neuvotteleminen työpaikkakohtaisesta työehtosopimuksesta. Sensijaan työntekijäpuoli on säilyttänyt aloitteellisuutensa neuvoteltaessa työpaikkakohtaisista palkkasopimuksista. Työehtosopimuksien mahdollistamaa paikallista sopimista on harjoitettu yhtä paljon kummankin osapuolen aloitteesta. Eroja on niin asia- kuin toimialakohtaisesti: yksityisillä palvelualoilla ja julki- sella sektorilla työsopimuksen sisältöön liittyvä ja työehtosopimusten mahdollis- tama paikallinen sopiminen on lisäänymässä. Teollisuudessa puolestaan on esillä muita aloja useammin työpaikkakohtainen palkkasopiminen. Aktiivisuus sopia paikallisesti näyttää olevan laskussa teollisuudessa, ja osittain myös palvelualoilla ja julkisella sektorilla.
    • Onko työpaikalla esiintynyt ao. asioita ja kenen aloitteesta niitä on noussut esiin? (%) Ei ole ollut Kyllä, työntekijöiden aloite Kyllä, työnantajan aloite Teollisuus Yks. Julkiset Yht. Teollisuus Yks. Julkiset Yht. Teollisuus Yks. Julkiset Yht. palvelut palvelut palvelut 00 05 00 05 00 05 00 05 00 05 00 05 00 05 00 05 00 05 00 05 00 05 00 05Työsopimusten sisällönmuuttamista 35 47 41 34 43 46 38 45 14 9 21 25 16 15 16 13 51 43 38 41 41 39 46 42Yt-lain mukaistasopimista 57 68 63 70 52 53 57 65 16 9 13 9 27 19 18 11 27 23 24 21 21 27 25 24Tes:n mahdollistamaapaikallista sopimista 47 48 66 47 55 42 53 47 16 24 11 24 23 34 17 26 37 28 23 29 22 24 30 27Työpaikkakohtaisiatyöehtosopimuksia 73 73 82 74 78 76 76 74 12 8 8 10 11 21 11 11 15 19 10 16 11 3 13 15Työpaikkakohtaisiapalkkasopimuksia 40 48 69 83 58 53 51 54 32 29 18 10 21 29 26 26 28 24 13 7 21 19 23 20Muita sopimuksia 56 64 66 60 55 70 58 65 20 13 15 21 24 18 20 15 24 23 19 19 21 12 22 20 A N S A I T T UA LUOT TA M USTA 2 0 0 5 61
    • 62 MUUTOS . LIIKE . Tiedonsaanti työnantajalta paikallisesti neuvoteltavista asioista on heikenty- nyt. Luottamusmiehet saavat omasta mielestään täysin tai melko riittäviä tietoja aiempaa vähemmän kaikilla paikallisen sopimisen osa-alueilla. Siirtymä on tapahtunut pääsääntöisesti vaikea sanoa -vaihtoehtoon eli yhä useamman luot- tamusmiehen on vaikea määritellä, onko tiedon saanti ollut riittävää. Jos neuvotteluja on ollut, onko asiaa koskeva tiedonsaanti työntantajalta ollut riittävää ennen neuvotteluja? (%) Täysin riittävä Melko riittävä Vaikea sanoa Niukkaa Ei lainkaan Yht. Yht. Yht. Yht. Yht. 2000 2005 2000 2005 2000 2005 2000 2005 2000 2005 Työsopimuksen sisällön muuttamista 11 8 33 32 19 22 29 30 8 8 Yt-lain mukaista sopimista 11 6 30 33 25 28 21 20 13 13 Tes:n mahdollistamaa paikallista sopimista 9 4 35 36 18 24 23 23 15 13 Työpaikkakohtaisia työehtosopimuksia 7 2 22 23 24 33 16 25 31 17 Työpaikkakohtaisia palkkasopimuksia 8 4 28 31 20 23 20 23 24 19 Muita sopimuksia 11 5 29 26 24 27 15 20 21 22 Luottamusmiesten mielestä tasapuolisuus työpaikalla käytävissä paikallisissa sopimusneuvotteluissa on hieman lisääntynyt. Toimialakohtaisesti tässä on eroja, mutta kaikkiaan tilanne on viiden vuoden takaiseen verrattuna positiivi- sempi yt-lain mukaisissa sopimisasioissa, työehtosopimusten mahdollistamassa paikallisessa sopimisessa, työpaikkakohtaisessa työehtosopimustoiminnassa ja työpaikkakohtaisia palkkasopimuksia käsiteltäessä. Tasapuolisuus neuvotteluti- lanteessa on sen sijaan hivenen heikentynyt työsopimusten sisällön muuttamista koskevissa asioissa ja luokassa ”muut sopimusneuvottelut”. Jyrkimpiä muutokset ovat aloista yksityisissä palveluissa.
    • A N S A I T T UA LUOT TA M USTA 2 0 0 5 63 Työntekijäpuolen asema paikallisissa neuvotteluissa Teollisuus Julkiset (täysin tai melko tasavertainen), % Yks.palvelut Kaikki60 57 4950 48 46 46 45 45 44 45 44 45 43 43 44 42 42 41 42 42 42 42 40 4040 38 38 38 37 38 39 37 35 36 36 35 36 34 32 31 29 29 2930 26 28 25 22 23 1920 17100 2000 2005 2000 2005 2000 2005 2000 2005 2000 2005 2000 2005 Työsopim.sis. Yt-lain mukaan Tes:n mahd. Työpaikkakoht. Työpaikkakoht. Muita muuttamista sopimista paik.sopimista tyehtosopim. palkkasopim. sopimuksia Yhteistyökumppaneita SAK:laisten luottamusmiesten lähimpiä yhteistyökumppaneita ovat työpaikan muut SAK:laiset luottamusmiehet. Tilanne on sama kuin vuonna 2000, mut- ta luottamusmiesten positiiviset kokemukset olivat lisääntyneet ja kielteiset pysyneet ennallaan. Toiseksi lähimpänä ovat STTK:n liittoihin järjestäytyneet yhdys-/luottamusmiehet, joiden kanssa yhteistoiminta tosin on viidessä vuodessa vähentynyt. Kolmantena tulevat akavalaiset luottamusmiehet, joihin puolestaan suhteet ovat parantuneet viime vuosina.Yhteistyö muiden 2005 26 13 41 20henkilöstöryhmienkanssa työpaikalla, % A 2000 21 9 49 18 3 Ei ole yhteistoimintaa On avointa ja 30 12 36 19 4 2005 luottamuksellista B Ei asiallista 2000 34 6 33 21 6 On melko huonoa On eriseuraista ja 2005 18 28 42 12 kyräilevää CA STTK:n liittoihin 2000 18 26 45 8 3 järjestäytyneetB Akavan liittoihin 0 20 40 60 80 100 järjestäytyneetC Muihin SAK:n liittoihin järj.
    • 64 MUUTOS . LIIKE . 7. TÄLLAINEN ON SAK:LAINEN TYÖSUOJELUVALTUUTETTU Työsuojeluvaltuutetut ja -asiamiehet vastasivat järjestötutkimuksen historiassa nyt ensimmäistä kertaa omaan kysymyssarjaan. Pääosin kysymysten aiheet olivat samat kuin luottamusmiehillä. Työsuojeluvaltuutettujen ja -asiamiesten osuus luottamustehtävissä olevista on supistunut hieman vuodesta 2000, jolloin heitä oli 2,8 prosenttia jäsenistä (2005 2,4 %). Osin supistuminen johtunee työsuoje- luvaltuutettujen toiminta-alueiden muutoksista, osin vaikeudesta saada jäseniä innostumaan tehtävästä ja ottamaan vastuuta. Selityksenä voi myös olla, että joil- lakin aloilla muiden järjestöjen jäseniä tai järjestäytymättömiä työntekijöitä on valikoitunut työsuojelutehtäviin, joissa he edustavat myös SAK:n liittojen jäseniä. SAK:laisia työsuojeluvaltuutettuja ja -asiamiehiä on suhteessa eniten teollisuu- dessa. Työsuojeluvaltuutetuista ja -asiamiehistä teollisuudessa työskentelee kaksi kolmasosaa, loppu kolmasosa jakautuu puoliksi yksityisten palvelualojen ja julki- sen sektorin kesken. Naisia työsuojelutehtävissä olevista on 23 prosenttia, eniten julkisella sektorilla, missä heidän osuutensa on 43 prosenttia. Yli 45-vuotiaita työsuojeluvaltuutetuista ja -asiamiehistä on 58 prosenttia. Tämä keski-ikäisten ryhmä on suurin julkisella sektorilla, 80 prosenttia, ja matalin teollisuudessa, mis- sä se on 51 prosenttia. Teollisuudessa ja palvelualoilla työntekijöiden ikäjakauma on tasaisin, ja sukupolvenvaihdos myös työsuojelutehtävissä on käynnissä. Työ- suojelutehtävissä olevien joukko on hieman miesvaltaisempi kuin luottamusmies- tehtävissä olevien. Työsuojeluvaltuutettujen ja -asiamiesten keski-ikä on 45 vuotta, he ovat siis keskimäärin vuotta nuorempia kuin luottamusmiehet. Työsuojeluvaltuutettujen ja -asiamiesten sektoreittainen (%) Yks. Teollisuus palvelut Julkinen Yhteensä jakauma 65 18 17 100 sukupuoli nainen 12 41 43 23 mies 88 59 57 77 ikä alle 34 23 15 6 18 35–44 26 28 14 24 45–54 29 28 58 34 yli 54 22 29 22 24 Työsuojeluvaltuutettujen ja -asiamiesten tyypillisin koulutus on ammatillinen perustutkinto. Näin on kaikilla aloilla: korkein ammattikoulun käyneiden osuus, 61 prosenttia, on teollisuudessa, matalin, 31 prosenttia, julkisella sektorilla. Am- matillista koulutusta vailla olevien määrä on suurin julkisella sektorilla – 29 pro-
    • A N S A I T T UA LUOT TA M USTA 2 0 0 5 65senttia – ja matalin yksityisillä palvelualoilla, kaksi prosenttia. Toisaalta julkisellasektorilla on eniten korkeamman koulutuksen saaneita, joten työsuojelutehtävis-sä olevien koulutuserot ovat myös alalla kaikkein suurimmat. Luottamusmiehiinverrattuna työsuojeluvaltuutetut ja -asiamiehet ovat saaneet hieman vähemmänammatillista koulutusta, mutta rivijäseniin verrattuna puolestaan enemmän.Työsuojeluvaltuutettujen ja -asiamiesten ammattikoulutus Yks. Teollisuus Palvelut Julkinen YhteensäEi ammatillista koulutusta 14 2 29 15Ammattikurssi 14 24 14 15Oppisopimuskoulutus 0 4 4 2Ammatillinen perustutkinto 61 38 31 52Opistotason tutkinto 6 20 18 10Ammattikorkeakoulututkinto 2 5 0 2Yliopisto- tai korkeakoulututkinto 0 0 4 1Muu 3 7 0 3 Ay-liikkeen opistoissa järjestämään koulutukseen on viimeksi kuluneenkahden vuoden aikana osallistunut 27 prosenttia työsuojeluvaltuutetuista ja-asiamiehistä. Korkein osuus on julkisella sektorilla ja matalin palvelualoilla.Aikaisemmin osallistuneita on 19 prosenttia, ja kokonaan ay-opistokoulutuksenulkopuolella on 54 prosenttia työsuojeluvaltuutetuista ja –asiamiehistä. Korkeinosallistumisprosentti on yksityisillä palvelualoilla, matalin julkisella sektorilla. Muualla kuin opistoissa järjestettyyn ay-koulutukseen on osallistunut vii-meksi kuluneen kahden vuoden aikana 22 prosenttia työsuojeluväestä – jälleenrunsaimmin julkisella sektorilla. Kokonaan tämän koulutuksen ulkopuolellaon 54 prosenttia, eniten yksityisissä palveluissa. Verrattuna luottamusmiehiintyösuojeluvaltuutettujen koulutus sekä opistoissa että muualla on vähäisempää,mutta selvästi korkeampaa kuin rivijäsenten.Työsuojeluvaltuutettujen ja -asiamiesten osallistuminen ay-koulutukseen Yks. Teollisuus palvelut Julkinen YhteensäAy-liikkeen opistossa järjestetty koulutusOlen 2 vuoden aikana osallistunut 26 15 46 27Olen osallistunut aiemmin 19 25 14 19En ole koskaan osallistunut 55 60 40 54Muualla järjestetty koulutusOlen 2 vuoden aikana osallistunut 19 8 45 22Olen osallistunut aiemmin 26 17 26 24En ole koskaan osallistunut 55 75 29 54
    • 66 MUUTOS . LIIKE . Työsuojeluvaltuutetuista ja -asiamiehistä alle 10 hengen työpaikoilla työsken- telee 10 prosenttia, suunnilleen sama osuus kuin luottamusmiehistäkin. Kaikista SAK:laisista näillä työpaikoilla työskentelee kuitenkin 24 prosenttia. Luotta- mushenkilöstö on siis aliedustettuna pienimmillä työpaikoilla. Alla 30 hengen työpaikoilla työsuojeluväestä on 45 prosenttia, luottamusmiehistä 38 prosenttia ja jäsenistä 50 prosenttia. Näin tarkastellen työsuojeluvaltuutettujen ja -asiamiesten läsnäolo pienillä työpaikoilla on varsin hyvä, ja parempi kuin luottamusmiesten. Suuremmilla työpaikoilla prosenttiosuudet ovat vastaavasti toisin päin. Työsuojeluvaltuutettujen ja -asiamiesten edustavuudessa on pieniä toimiala- kohtaisia eroja. Ne ovat kuitenkin selvästi vähäisempiä kuin luottamusmiesten edustuksessa erikokoisilla työpaikoilla. Minkä kokoisella työpaikalla työsuojeluvaltuutetut ja -asiamiehet työsken- televät Yks. Teollisuus palvelut Julkinen Yhteensä 1–5 hlöä 2 5 9 4 6–9 hlöä 6 2 8 6 10–19 hlöä 16 10 22 15 20–29 hlöä 19 21 23 20 30–99 hlöä 19 33 17 21 100–199 hlöä 15 16 10 14 200–499 hlöä 8 5 11 8 Yli 500 hlöä 15 8 0 12 Työsuojeluvaltuutetuille ja -asiamiehille tärkein syy olla ammattiliiton jäsen on se, että järjestäytymällä voidaan tehokkaasti ajaa palkansaajien etuja. Tämä peruste nousi tärkeimmäksi kaikilla aloilla. Järjestäytymisen tuoma turvalli- suus on kuitenkin yksityisillä palvelualoilla myös tärkeä syy olla ammattiliiton jäsen. Toiseksi tärkeimmäksi syyksi nousi työpaikan työolojen kehittäminen ja kolmanneksi ansiosidonnainen työttömyysturva. Järjestys asioilla on sama kuin luottamusmiehillä. Tärkein syy työsuojeluvaltuutetuille ja -asiamiehille olla ammattiliiton jäsen Yht. Teollisuus palvelut Julkinen Yhteensä Järjestäytymällä voidaan tehokkaasti puolustaa ja ajaa palkansaajien etuja 52 31 59 49 Haluan varmistaa ansiosidonnaisen työttömyysturvan itselleni 17 22 10 16 Kuuluminen liittoon antaa turvallisuutta elämään 5 28 6 10 Haluan omalta osaltani olla tukemassa ay-liikkeen tavoitteita koko yhteiskunnassa 5 0 9 5 Useat työtoverinikin kuuluvat liittoon 1 0 0 1 Käytännössä on pakko olla ammattiliitoon jäsen tullakseen hyväksytyksi 4 0 0 2 Haluan osallistua työpaikkani työolojen kehittämiseen 16 19 16 17
    • A N S A I T T UA LUOT TA M USTA 2 0 0 5 67Näkemys siitä, mihin yhteiskuntaluokkaan vastaaja kuuluu vaihtelee eri alojentyösuojeluvaltuutetuilla. Työväenluokkaan katsoo kuuluvansa keskimäärin 70prosenttia työsuojelutehtävissä olevista. Teollisuudessa osuus on korkein, 75prosenttia, ja yksityisillä palvelualoilla matalin, 51 prosenttia. Ei mihinkäänluokkaan katsoo kuuluvansa 15 prosenttia kaikista työsuojelutehtävissä olevistaja keskiluokkaan 14 prosenttia; molemmissa näissä korkein osuus on yksityistenpalvelualojen vastaajilla.Mihin yhteiskuntaluokkaan työsuojeluvaltuutetut ja -asiamiehet katsovatensisijaisesti kuuluvansa (%) Yks. Teollisuus palvelut Julkinen YhteensäTyöväenluokkaan 75 51 72 70Keskiluokkaan 13 23 10 14En mihinkään luokkaan 11 24 18 15EOS 1 2 0 1Liiton apu tyydyttääEnemmistö työsuojeluvaltuutetuista ja -asiamiehistä on kysynyt vuoden aikanamenettelytapa- tai tulkintaohjeita ammattiliitostaan tai sen aluetoimistosta. Eni-ten neuvoja ovat kysyneet yksityisillä palvelualoilla työsuojelutehtävissä olevat javähiten julkisen sektorin työsuojeluihmiset. Neuvoja on kysytty pääsääntöisestimuutaman kerran vuodessa. Liiton apu on tyydyttänyt 90 prosenttia kysyjistävähintään melko hyvin. Työsuojeluvaltuutetut ja -asiamiehet ovatkin yhtä tyyty-väisiä kuin luottamusmiehet saamiinsa neuvoihin.Otettu yhteyttä liittoon (%) Yks. Teollisuus palvelut Julkinen YhteensäTyösuojeluvaltuutettu taityösuojeluasiamies on kysynytmenettelytapaohjeita liitosta (%) 51 61 47 52Heistä ...muutaman kerran viikossa 4 0 0 3 ...muutaman kerran kuukaudessa 12 11 39 16 ...noin kerran kuukaudessa 23 10 0 16 ...muutaman kerran vuodessa 53 40 50 49 ...vielä harvemmin 8 39 11 16Liiton apu tyydyttänyt ...erittäin hyvin 36 15 32 30 ...melko hyvin 53 76 58 59 ...melko huonosti 8 9 10 9 ...erittäin huonosti 3 0 0 2
    • 68 MUUTOS . LIIKE . Työsuojeluvaltuutetut ja -asiamiehet pitävät liittoa tai sen aluetoimistoa tär- keimpänä tahona, josta he saavat apua tehtävänsä hoitamisen ongelmatilanteissa. Toiseksi nousevat työtoverit, kolmanneksi ammattiosasto. Lista on lähes sama kuin luottamusmiehillä. Luottamusmiehet tosin nostavat ammattiosaston työto- vereita tärkeämmäksi. Alakohtaisia eroja työsuojeluvaltuutetuilla ja -asiamiehillä on: julkisella sektorilla yhdistys (ammattiosasto) toimielimineen on tärkeä, ja vastaavasti liiton merkitys hieman vähemmän tärkeä kuin muilla aloilla. Tämä johtuu alan työsuojelun edunvalvonnan rakenteesta, jossa paikallisilla toimijoilla on keskeinen rooli. Taho, jonka apua pitää tärkeänä edunvalvonnan ongelmatilanteissa (%) Yks. Teollisuus palvelut Julkinen Yhteensä Liitto tai sen aluetoimisto 94 100 83 93 Saman työnantajayhteisön muut SAK:laiset luottamushenkilöt 41 36 54 43 Muiden henkilöstöryhmien luottamushenkilöt 18 29 40 25 AO:n toimikunnan/alaosaston/ työhuonekunnan/ed.valv.ryhmän/ työp. toim. 47 53 59 51 Työtoverit 54 66 50 56 Muu 5 4 10 6
    • A N S A I T T UA LUOT TA M USTA 2 0 0 5 69 Työsuojeluvaltuutetuista ja -asiamiehistä kaksi kolmasosaa on sitä mieltä, ettäammattiosasto on tarpeellinen elin edunvalvonnassa, vaikka työpaikoilla läsnäovat luottamusmiehet ja työsuojeluvaltuutetut. Vahvimmin tätä mieltä ollaanjulkisella sektorilla. Työsuojeluvaltuutetut ja -asiamiehet katsovat edelleen, että ammattiosastotovat tärkeä luottamushenkilöitä evästävä keskustelufoorumi, ja että niiden kes-keinen tehtävä on jäsenten yhteenkuuluvuuden edistäminen. Työpaikalla tapah-tuvan toiminnan ja ammattiosaston toiminnan vastakkainasettelu ei myöskäänsaa työsuojeluvaltuutetuilta ja -asiamiehiltä tukea. Työsuojeluväen ja luottamus-miesten näkemykset ovat tässä asiassa samansuuntaisia. Luottamusmiehet tosinkorostavat enemmän ammattiosaston keskeistä roolia.Työsuojeluvaltuutetun ja -asiamiehen suhtautuminen työpaikanedunvalvontaan Yks. Teollisuus palvelut Julkinen YhteensäRiittää, kun työpaikalla on luottamusmies jatyösuojeluvaltuutettu, ao tarpeeton Samaa mieltä 28 36 21 28 Vaikea sanoa 7 2 0 5 Eri mieltä 65 62 79 67Ammattiosaston kokoukset ovat jäsenille tärkeäkeskustelufoorumi, jossa he evästävätluottamushenkilöitä Samaa mieltä 68 66 79 70 Vaikea sanoa 21 20 5 18 Eri mieltä 11 14 16 12Ammattiosaston yksi keskeinen tehtävä onjäsenten yhteenkuuluvuutta lisäävän toiminnanjärjestäminen Samaa mieltä 80 73 87 80 Vaikea sanoa 17 17 2 15 Eri mieltä 3 10 11 5Ammattiosastolla ei suurtakaan merkitystätyöpaikkojen asioiden hoidossa, koskaasiat hoidetaan pääasiassa työpaikoilla Samaa mieltä 28 42 16 29 Vaikea sanoa 10 2 14 9 Eri mieltä 62 56 70 62
    • 70 MUUTOS . LIIKE . Työsuojeluvaltuutetuista ja -asiamiehistä yli kolme neljäsosaa on töissä sel- laisilla työpaikoilla tai työnantajan yhteisöissä, joissa on muitakin työsuojelu- valtuutettuja tai -asiamiehiä. Keskinäistä yhteyttä heistä pitää säännöllisesti 30 prosenttia – tässä on kuitenkin suuria eroja toimialojen välillä. Teollisuudessa 20 prosenttia, ja palvelualoilla sekä julkisella sektorilla 45 prosenttia pitää sään- nöllisesti yhteyttä muihin työsuojelutehtävissä oleviin. Satunnaisesti yhteyttä pitää myös keskimäärin 30 prosenttia työsuojelutehtävissä olevista, ja tässäkin alakohtaiset erot ovat suuria. Työsuojeluvaltuutetuista ja -asiamiehistä 17 pro- senttia ei pidä yhteyttä, vaikka kollegoja olisikin työpaikan muissa toimipisteissä. Teollisuudessa yhteyttä ei pidä peräti 22 prosenttia vastanneista. Eniten yhteyttä pidetään yksityisillä palvelualoilla, jossa vain kahdeksan prosenttia vastanneista ei pidä yhteyttä muissa toimipisteissä oleviin kollegoihin. Työnantajayhteisön eri toimipisteiden ts-valtuutetuilla on yhteydenpitoa Yks. Teollisuus palvelut Julkiset Yhteensä Kyllä säännönmukaisesti 20 45 45 30 Kyllä satunnaisesti 36 23 17 30 Ei 22 8 13 17 Ei muita toimipisteitä/ts-valtuutettuja 22 24 25 23 Enemmistöllä vastanneista työsuojeluvaltuutetuista ja -asiamiehistä on am- mattiosaston organisoimaa työsuojeluvaltuutettujen ja -asiamiesten yhteistoi- mintaa. Säännöllisiä kokouksia on 35 prosentilla; osuus vaihtelee teollisuuden 27 prosentista yksityisten palvelualojen 49 prosenttiin. Yhteispalavereita ammatti- osaston toimikunnan ja valtuutettujen sekä asiamiesten kesken on 54 prosentilla; matalin prosenttiosuus on teollisuudessa (45 %), ja korkein julkisella sektorilla (68 %). Teema ja tilannekohtaisia kokoontumisia edunvalvonta-asioissa on eni- ten teollisuudessa (36 %) ja vähiten julkisella sektorilla (13 %). Ammattiosastoissa on Yks. Teollisuus palvelut Julkinen Yhteensä Säännöllisiä työsuojelu- valtuutettujen kokouksia 27 49 47 35 Työsuojeluvaltuutettujen ja toimikuntien yhteispalavereita 45 66 68 54 Teema- ja tilannekohtaisia kokouksia edunvalvonta-asioista 36 33 13 30
    • A N S A I T T UA LUOT TA M USTA 2 0 0 5 717.1. Käytännön työsuojelutyötäTyösuojeluvaltuutettuja ja -asiamiehiä työllistävät eniten käytännön työsuojelunvalvontatoimet työpaikalla. Yli puolelle vastanneista tämä on eniten työllistäväasia. Teollisuudessa valvontatoimet haukkaavat 66 prosenttia työsuojeluval-tutetun ajasta. Julkisella sektorilla samaan tehtävään kuluu vastaavasti vain24 prosenttia ajasta. Työsuojelun valvontatyötä lähellä on vastausvaihtoehto”työntekijän ongelmatilanteiden selvittäminen”, jonka vastaajista 14 prosenttianimeää työllistävimmäksi tehtäväksi. Julkisella sektorilla kuitenkin 39 prosenttiavastanneista koki tämän tehtävän työllistävimmäksi. Perehtyminen lakeihin jasopimuksiin työllistää eniten 11 prosenttia työsuojeluvaltuutetuista ja -asiamie-histä; vähiten teollisuudessa, ja eniten julkisella sektorilla. Töiden ja toimintojenkehittäminen työpaikalla työllistää eniten 22 prosenttia työsuojeluvaltuutetuista.Merkittäviä alakohtaisia eroja ei kehittämistyön osuudessa ole.Työsuojeluvaltuutettua tai -asiamiestä työllistää eniten Yks. Teollisuus palvelut Julkinen YhteensäKäytännön työsuojelu-valvontatoimet 66 45 24 53Töiden ja toimintojen kehittäminen 22 24 21 22Työntekijän ongelmatilanteidenselvittäminen 4 18 39 14Perehtyminen lakeihin ja sopimuksiin 8 13 16 11 Lakien ja sopimusten edellyttämiä toimia on työsuojeluvaltuutettujen ja-asiamiesten kokemusten mukaan tehty työpaikoilla vaihtelevasti. Työpaikanvaarojen selvittäminen ja arviointi on tehty 68 prosentilla työpaikoista, parhaitenyksityisillä palvelualoilla, heikoimmin teollisuudessa. Ajantasainen työsuojeluntoimintaohjelma löytyy 67 prosentilta työpaikoista. Parhaimpana kunnostautuujulkinen sektori, jossa työpaikoista 76 prosentilla on laadittu työsuojelun toimin-taohjelma. Yksityisten palvelualojen työpaikoista 69 prosentilla ja teollisuudentyöpaikoita 63 prosentilla on tehty tällainen ohjelma. Työterveyshuollon toimintasuunnitelma löytyy 86 prosentilta työpaikoista.Parhain tilanne on teollisuudesta (88 % työpaikoista), sitten tulevat yksityisenpalvelualan (86 %) ja julkisen sektorin työpaikat (76 %). Työterveyshuollon työ-paikkaselvityksiä on laadittu 83 prosentilla työpaikoista, useimmiten yksityisilläpalvelualoilla (92 %). Seuraavina tulevat teollisuuden (83 %) ja julkisen sektorin(69 %) työpaikat. Päihdeohjelma on laadittu 37 prosentilla työpaikoista, useimmiten julkisellasektorilla, jossa ohjelman yleisyys on keskiarvoon nähden kaksinkertainen, 74prosenttia. Teollisuudessa puolestaan vain 22 prosentilla työpaikoista on varmuu-della voimassaoleva päihdeohjelma.
    • 72 MUUTOS . LIIKE . Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmia on tehty 38 prosentilla työpaikoista, yleisimmin julkisella sektorilla, jossa sellainen löytyy yli puolelta työpaikoista. Heikoin tilanne on teollisuudessa, missä prosenttiluku on 30. Yksityisten palvelu- alojen työpaikoista 48 prosentilla eli lähes yhtä usealla työpaikalla kuin julkisella sektorilla on henkilöstö- ja koulutussuunnitelma. Tasa-arvosuunnitelmia on laadittu vähiten:niitä on vain 23 prosentilla työpai- koista. Korkein osuus on julkisella sektorilla, jossa 33 prosentilla työpaikoista on tehty tasa-arvosunnitelma. Huonoin tilanne on teollisuudessa, jossa suunnitelma löytyy varmasti vain viidennekseltä työpaikkoja. Työpaikalla on tehty Yks. Teollisuus palvelut Julkinen Yhteensä …työpaikan vaarojen selvittäminen ja arviointi Kyllä 65 77 66 68 Ei 32 23 19 27 EOS 3 0 15 5 ...ajantasainen työsuojelun toimintaohjelma Kyllä 63 69 76 67 Ei 32 28 17 28 EOS 5 3 7 5 ...työterveyshuollon toimintasuunnitelma Kyllä 88 86 76 86 Ei 9 9 17 10 EOS 3 5 7 4 ...työterveyshuollon työpaikkaselvitys Kyllä 83 92 69 83 Ei 13 6 19 12 EOS 4 2 12 5 ...päihdeohjelma Kyllä 22 45 74 37 Ei 56 41 21 46 EOS 22 14 5 17 ...henkilöstö- ja koulutussuunnitelma Kyllä 30 48 52 38 Ei 46 38 24 40 EOS 24 14 24 22 ...tasa-arvosuunnitelma Kyllä 20 24 33 23 Ei 54 55 52 54 EOS 26 21 15 23
    • A N S A I T T UA LUOT TA M USTA 2 0 0 5 73 Työsuojeluvaltuutetuilla ja -asiamiehillä on etäisimmät neuvottelusuhteettyönantajien edustajista ylimpään johtoon. Vastauksissa yhdistettiin kyselylo-makkeen vastausvaihtoehdot ”erittäin hyvät” ja ”melko hyvät” tämän raportinhyvä -vastaukseksi. Samoin yhdistettiin ”melko huonot” ja ”erittäin huonot”vaihtoehdoksi huonot. Teollisuuden työpaikoilla linja on selvä: mitä lähemmäs”verstaan lattiaa” tullaan, sitä paremmat ovat neuvottelusuhteet. Yksityisilläpalvelualoilla parhaat suhteet ovat keskijohtoon, seuraavana tulee ylin johto javasta tämän jälkeen työnjohto. Julkisella sektorilla tämä järjestys on erityisenkorostunut. Neuvottelutiheys työnantajien edustajien kanssa on suurinta teol-lisuudessa.Neuvottelusuhteet työnantajan edustajiin työpaikalla Yks. Teollisuus palvelut Julkinen YhteensäYlin johto Hyvät 75 65 83 74 Vaikea sanoa 17 21 8 17 Huonot 8 14 9 9Keskijohto Hyvät 81 75 100 83 Vaikea sanoa 9 20 0 10 Huonot 10 5 0 7Työnjohto Hyvät 94 62 69 83 Vaikea sanoa 1 25 0 6 Huonot 5 13 31 11Neuvottelutiheys työnantajan edustajaan Jokseenkin päivittäin 40 26 17 33 Muutaman kerran vkossa 20 21 40 24 Muutaman kerran kk:ssa 17 21 7 16 Noin kerran kk:ssa 4 11 25 9 Muutaman kerran vuodessa 11 21 5 12 Vielä harvemmin 8 0 6 6 Työntekijät tekevät työsuojeluvaltuutetuille ja -asiamiehille aktiivisimminaloitteita, jotka johtavat esityksiin työnantajalle, yksityisillä palvelualoilla (yli30 % työpaikoista). Suurimman ryhmän muodostavat työpaikat, joissa aloitteitatehdään, mutta ei kovin aktiivisesti. Työpaikoista yli 60 prosenttia on tällaisia.Vain 12 prosenttia työpaikoista on sellaisia, joissa työntekijät eivät tee lainkaansellaisia aloitteita työsuojeluvaltuutetuille ja -asiamiehille, jotka edelleen johtai-sivat esityksiin työnantajalle.
    • 74 MUUTOS . LIIKE . Viesti kulkee myös toiseen suuntaan. Työnantajan kanssa neuvotteluissa esille nousseita asioita viedään työntekijöiden yhteiseen pohdintaan. Tässä asiassa näyttää vahvin traditio olevan teollisuuden työpaikoilla, joiden valtuutetuista ja -asiamiehistä yli 60 prosenttia vie asiat aina työntekijöiden yhteiseen mietintään. Myös julkisella sektorilla asioiden yhteinen pohdinta on pääsääntö. Yksityisten palvelualojen työpaikoilla työsuojeluvaltuutetut ja asiamiehet vievät asioita työn- tekijöiden käsittelyyn satunnaisemmin. Työntekijät tekevät työsuojeluvaltuutetulle tai -asiamiehelle aloitteita, jotka johtavat esityksiin työnantajalle, epäkohtien korjaamiseksi Yks. Teollisuus palvelut Julkinen Yhteensä Aktiivisesti 25 31 25 27 Ei aktiivisesti 60 66 61 61 Ei lainkaan 15 3 14 12 Työsuojeluvaltuutettu tai -asiamies vie neuvotteluissa esille nousseita asioita työntekijöiden yleiseen pohdintaan Yks. Teollisuus palvelut Julkinen Yhteensä Aina 60 35 45 52 Satunnaisesti 38 53 39 41 En juuri lainkaan 2 12 16 7 Henkilöstön edustajien toimintaan ja asemaan vaikuttavia organisaatiomuu- toksia on tehty toimialoilla viimeksi kuluneen kolmen vuoden aikana hyvin vaihtelevasti. Eniten organisaatiomuutoksia on ollut teollisuuden työpaikoilla – lähes puolella työpaikoista. Vähiten tällaisia muutoksia on toteutettu julkisella sektorilla. Organisaatiomuutosten luonne vaihtelee aloittain. Teollisuuden ja jul- kisen sektorin työpaikoilla toteutetut organisaatiomuutokset ovat pääsääntöisesti supistaneet työsuojeluvaltuutetun tai -asiamiehen toimintakenttää. Yksityisten palvelualojen työpaikoilla suunta on ollut toinen: muutokset ovat useimmiten laajentaneet toimintakenttää. Teollisuudessa siis yritysten pilkkominen ja töiden ulkoistaminen näkyy konkreettisesti, kun taas palveluissa henkilöstön edustajien vastuulle tulee laajempia yksiköitä ja kokonaisuuksia. Työpaikalla tehty organisaatiomuutoksia, jotka vaikuttavat työsuojeluvaltuu- tetun tai -asiamiehen edustamien työntekijöiden määrään Yks. Teollisuus palvelut Julkinen Yhteensä Ei 54 69 76 62 Kyllä, supistavasti 38 3 13 25 Kyllä laajentavasti 8 28 10 13
    • A N S A I T T UA LUOT TA M USTA 2 0 0 5 758. HENKILÖKOHTAISTALuottamusmiehet ja työsuojelutehtävissä olevat tuntevat asemansa työmark-kinoilla turvatummaksi kuin jäsenet keskimäärin. Näin on ollut 1990-luvultaalkaen. Koti ja harrastukset ovat luottamustehtävissä oleville yhä tärkeämpiäsamalla kun työ keskeisenä elämänsisältönä on menettänyt merkitystään. Luottamusmiehet ja työsuojelutehtävissä olevat luottavat tulevaisuuteensatyömarkkinoilla enemmän nyt kuin vuonna 2000, ja myös enemmän kuin ay-jäsenet keskimäärin. Luottamusmiestehtävissä olevien sekä työsuojeluvaltuu-tettujen ja -asiamiesten vastaukset ovat varsin lähellä toisiaan lukuunottamattatarvetta ammatilliseen lisäkoulutukseen, jota työsuojelutehtävissä olevat katsovattarvitsevansa muita enemmän.Millaisia ajatuksia SAK:laisille on omasta tulevaisuudesta työmarkkinoilla:jäsenet, luottamusmiehet ja työsuojeluvaltuutetut (%) 1995 2000 2000 2005 2005 2005 Kaikki Kaikki Pää/muu Kaikki Pää/muu Ts-valtuu- luottamus- luottamus- tetut ja mies mies asiamiehetPelkään jääväni työttömäksi samaa mieltä 27 20 13 27 12 10 vaikea sanoa 34 31 26 26 22 29 eri mieltä 39 49 61 47 66 61Pelkään, etten ole tarpeeksi kyvykäs samaa mieltä 20 20 14 22 20 21 vaikea sanoa 29 25 23 24 14 23 eri mieltä 51 55 63 54 66 56En ole huolissani tulevaisuudestani samaa mieltä 42 48 59 46 60 59 vaikea sanoa 24 22 19 22 16 17 eri mieltä 34 30 22 32 24 24Pelkään terveyteni heikkenemistä samaa mieltä 30 31 31 32 31 28 vaikea sanoa 26 24 28 24 22 22 eri mieltä 44 45 41 44 47 50Voisin ajatella toista koulutusta samaa mieltä 38 39 39 38 34 34 vaikea sanoa 26 26 23 23 22 27 eri mieltä 36 35 38 39 44 39Koen tarvitsevani lisäkoulutusta samaa mieltä 35 44 28 26 35 vaikea sanoa 22 18 23 23 24 eri mieltä 43 38 49 51 41
    • 76 MUUTOS . LIIKE . Luottamusmiesten tärkeinä pitämät asiat ovat pääosin samoja kuin kaikkien vastaajien. Työsuojelutehtävissä olevien vastaukset sen sijaan poikkeavat jonkin verran yleisestä trendistä. Kaikkien vastaajien keskuudessa kotielämän ja vapaa- ajan harrastusten merkitys on kasvussa ja työn merkitys laskussa. Työsuojeluteh- tävissä olevien arvostukset kuitenkin poikkeavat hieman tästä. Miten tärkeitä seuraavat asiat ovat elämässä (jäsenet, luottamusmiehet ja työsuojeluvaltuutetut, %): 1995 2000 2000 2005 2005 2005 Kaikki Kaikki Pää/muu Kaikki Pää/muu Työsuoje- luottamus- luottamus- luvaltuu- mies mies tetut Jokin harrastus vapaa-aikana Erittäin tärkeä 63 62 71 66 66 52 Melko tärkeä 31 32 25 28 31 41 Ei kovin tärkeä 5 4 3 5 3 7 Ei lainkaan tärkeä 1 1 0 1 0 0 En osaa sanoa 0 1 1 0 0 0 Vapaa-aika kodin ulkopuolella Erittäin tärkeä 28 26 22 29 22 20 Melko tärkeä 42 45 45 43 53 41 Ei kovin tärkeä 26 24 29 24 22 34 Ei lainkaan tärkeä 3 4 3 3 3 5 En osaa sanoa 1 1 1 1 0 0 Kotielämä Erittäin tärkeä 72 71 64 73 70 68 Melko tärkeä 24 25 32 25 26 32 Ei kovin tärkeä 3 3 3 2 3 0 Ei lainkaan tärkeä 1 1 1 0 1 0 En osaa sanoa 0 0 0 0 0 0 Työ Erittäin tärkeä 54 48 48 40 40 57 Melko tärkeä 38 42 40 46 45 40 Ei kovin tärkeä 6 7 9 9 14 3 Ei lainkaan tärkeä 1 2 3 3 1 0 En osaa sanoa 1 1 0 2 0 0
    • A N S A I T T UA LUOT TA M USTA 2 0 0 5 77 Työtovereiden pyynnöstä Luottamusmiestehtävään valikoidutaan nyt hieman eri tavalla kuin vielä vuon- na 2000. Edelleenkin aloite tehtävään ryhtymisestä tulee valtaosassa tapauksia työtovereilta, mutta entistä useammin myös edellinen luottamusmies pyytää tehtävään. Tämä näkyy selvästi teollisuudessa ja yksityisillä palvelualoilla. Julki- sella sektorilla kehitys on sen sijaan päinvastaista. Lähinnä kuriositeetteja ovat teollisuudessa ja julkisella sektorilla näkyvä poliittisen ryhmän aktiivisuus, ja yksityisillä palvelualoilla se, että työnantajat eivät enää pyri olemaan aktiivisia luottamusmiestä valittaessa.Miten tuli valituksiluottamusmieheksi/asettui 2005 1 6 16 67 4 6ehdolle luottamusmies- Avaaliin? % 2000 2 7 13 72 5 1 Liiton toimitsijan pyynnöstä 2005 6 21 63 8 2 Pääluottamusmiehen B pyynnöstä 2000 6 4 18 57 4 1 10 Edellisen lm:n pyynnöstä Työtovereiden pyynnöstä 2005 8 34 43 12 3 Ammattiosaston aloitteesta C Pol. ryhmän aloitteesta 2000 13 20 49 17 1 Työnantajan aloitteesta Omasta aloitteesta 2005 1 7 21 60 7 4A Teollisuus DB Yks. palvelut 2000 2 8 15 64 8 3C JulkisetD Kaikki 0 20 40 60 80 100 Työsuojeluvaltuutettujen ja -asiamiesten tehtävään ryhtymisessä työtoverei- den pyyntö oli vielä yleisempää kuin luottamusmiestehtäviin valikoiduttaessa. Työsuojelutehtävissä on luottamustehtäviä harvinaisempaa, että edeltäjä pyytää ryhtymään hoitamaan tehtävää. Yksityisillä palvelualoilla työnantaja on edelleen merkittävä aloitteentekijä. Miten tulit valituksi työsuojeluvaltuutetun tai -asiamiehen tehtävään (tsv, tsa) Yks. Teollisuus palvelut Julkinen Yhteensä Pääluottamusmiehen pyynnöstä 13 0 7 9 Edellisen luottamusmiehen pyynnöstä 10 10 24 12 Työtovereiden pyynnöstä 69 70 46 65 Ammattiosaston aloitteesta 0 0 12 2 Työnantajan aloitteesta 6 15 4 8 Omasta aloitteesta 2 5 7 4
    • 78 MUUTOS . LIIKE . Luottamusmiesten halukkuus jatkaa tehtävässään on viiden vuoden takaiseen verrattuna lisääntynyt teollisuudessa ja palvelualoilla, mutta taantunut hieman julkisella sektorilla. Luottamusmiessukupolven vaihtuminen teollisuudessa ja yksityisillä palvelualoilla lienee osaltaan vaikuttanut asiaan.Halukkuus jatkaa 2005 59 36 5luottamusmies-tehtävässä, % A 2000 49 44 7 Olen halukas jatkaamaan tehtävässä 2005 61 33 6 Harkitsen luopumista B tehtävästä 2000 56 35 9 Jätän varmasti tehtäväni toimikauden päätyttyä 2005 46 48 6 C 2000 48 49 3A TeollisuusB Yks. palvelutC Julkiset 2005 56 38 6D Kaikki D 2000 51 43 6 0 20 40 60 80 100 Työsuojeluvaltuutetut ja -asiamiehet ovat luottamusmiehiä hieman innok- kaampia jatkamaan tehtävässään. Halukkaita jatkamaan on enemmän kuin niitä jotka suunnittelevat jättävänsä luottamustehtävänsä.Toimialoista teollisuudessa työsuojelutehtäviä hoitavien halukkuus lopettaa tehtävässä on suurempaa kuin muilla aloilla, ja myös suurempaa kuin luottamusmiehillä. Sensijaan yksityisillä palvelualoilla ja julkisella sektorilla työsuojeluvaltuutettujen ja -asiamiesten ha- lukkuus jatkaa tehtävässään on huomattavan suurta. Halukkuus jatkaa työsuojelutehtävissä Yks. Teollisuus palvelut Julkinen Yhteensä Halukas jatkamaan 55 71 65 60 Harkitsen luopumista 38 26 35 35 Luovun varmasti toimikauden päätyttyä 7 3 0 5
    • A N S A I T T UA LUOT TA M USTA 2 0 0 5 79 Luottamusmiestehtävät koetaan nyt vähemmän rasittaviksi kuin vuonna 2000. Rasittavimmaksi koetaan työnantajan kielteinen suhtautuminen, jota tosin ei koeta yhtä rasittavaksi kuin viisi vuotta sitten. Työntekijöiden välinpitämättö- myys rasittaa myös vähemmän kuin ennen. Asian kääntöpuoli, työntekijöiden yli- mitoitetulta tuntuvat odotukset, puolestaan rasittavat luottamusmiehiä hieman enemmän kuin aikaisemmin, samoin tehtävän yksinäisyys. Luottamusmiestehtä- vän hoitamista oman työn ohella ei koeta yhtä raskaaksi kuin aiemmin. Luottamusmiestehtävän huonoista Teollisuus Julkiset puolista rasittavin, % Yks.palvelut Kaikki yht.30 2725 25 25 24 23 23 23 22 2120 20 19 19 1715 15 15 15 15 14 14 14 14 13 13 13 13 12 12 11 11 1110 10 10 10 10 9 7 7 65 5 30 v. 2000 v. 2005 v. 2000 v. 2005 v. 2000 v. 2005 v. 2000 v. 2005 v. 2000 v. 2005 Työnantajan Työntekijöiden Työntekijöiden Yksinäisyys Raskas tehtävä kielteinen välinpitämättömyys ylimitoitetut oman työn ohella suhtautuminen odotukset Työsuojelutehtävissä rasittaa eniten työntekijöiden välinpitämättömyys; tämä tulee esiin kaikilla toimialoilla. Toiseksi rasittavimmaksi työsuojeluvaltuutetut ja -asiamiehet kokevat tehtävän raskauden oman työn ohella. Tämä korostuu erityisesti teollisuudessa ja julkisella sektorilla. Kolmannessa ryhmässä tulevat työnantajan kielteinen suhtautuminen, työntekijöiden ylimitoitetut odotukset ja yksinäisyys vaikeissa tilanteissa. Tämän kategorian asioissa on tuntuvia ala- kohtaisia eroja.
    • 80 MUUTOS . LIIKE . Mikä rasittaa työsuojelutehtävissä? (%) Yks. Teollisuus palvelut Julkinen Yhteensä Työnantajan kielteinen suhtautuminen Ei esiintynyt 44 50 52 47 Olen kokenut rasittavaksi 32 28 38 33 En ole kokenut rasittavaksi 22 22 10 19 EOS 2 0 0 1 Työntekijöiden välinpitämättömyys Ei esiintynyt 24 16 24 22 Olen kokenut rasittavaksi 45 49 43 46 En ole kokenut rasittavaksi 26 35 27 28 EOS 5 0 6 4 Työntekijöiden ylimitoitetut odotukset Ei esiintynyt 30 36 45 34 Olen kokenut rasittavaksi 33 37 27 33 En ole kokenut rasittavaksi 33 27 22 30 EOS 4 0 6 3 Epämääräinen toimenkuva Ei esiintynyt 28 39 55 36 Olen kokenut rasittavaksi 30 16 19 25 En ole kokenut rasittavaksi 25 29 26 26 EOS 17 16 0 13 Yksinäisyys vaikeissa tilanteissa Ei esiintynyt 31 23 43 32 Olen kokenut rasittavaksi 32 25 44 32 En ole kokenut rasittavaksi 28 36 13 27 EOS 9 16 0 9 Raskas tehtävä oman työn ohella Ei esiintynyt 22 27 34 25 Olen kokenut rasittavaksi 38 30 37 36 En ole kokenut rasittavaksi 28 39 23 30 EOS 12 4 6 9 Liiton odotukset Ei esiintynyt 37 19 64 38 Olen kokenut rasittavaksi 7 5 0 5 En ole kokenut rasittavaksi 38 30 24 34 EOS 18 46 12 23 Heikentynyt ansiotaso Ei esiintynyt 34 68 62 47 Olen kokenut rasittavaksi 21 15 21 20 En ole kokenut rasittavaksi 30 7 6 20 EOS 15 10 11 13 Vapaa-ajan käyttö ay-tehtäviin Ei esiintynyt 34 48 38 38 Olen kokenut rasittavaksi 18 19 44 23 En ole kokenut rasittavaksi 39 21 18 31 EOS 9 12 0 8
    • A N S A I T T UA LUOT TA M USTA 2 0 0 5 81 Tunnustus ja tuki kannustaa Luottamusmiehen tehtävässä parasta on vastaajien mielestä se, että saa asioita eteenpäin, ja että luottamusmiehellä on työtovereiden tunnustus ja tuki. Näiden asioiden merkitys on entisestään korostunut. Tärkeäksi koetaan myös liiton tuki, kehittymismahdollisuudet ja tehtävän tarjoama näköalapaikka yhteiskuntaan. Vähämerkityksellisemmässä päässä ovat työnantajan kannustus ja palkkaus.Parasta luottamusmiehenäolemisessa on..., % 2005 42 51 2 5 A 2000 42 45 21 10 Erittäin tärkeä Melko tärkeä 2005 44 39 41 12 Melko merkityksetön Erittäin merkityksetön B 2000 47 35 7 2 10 EOS 2005 35 47 22 14 CA Saa asioita eteenpäin 2000 33 45 7 15B Liiton tuki 2005 35 44 5 1 15C Mahdollisuus kehittyä DD Näköalapaikka 2000 34 41 8 2 15 yhteiskuntaanE Työtovereiden 2005 44 45 11 9 tunnustus ja tuki E 2000 41 44 5 1 9F Työnantajan kannustusG Muiden lm:en tuki 10 27 17 7 39 2005H Irtisanomissuoja F 2000 10 27 16 14 33I Palkkaus 2005 30 37 13 29 G 2000 27 43 6 3 21 2005 27 30 23 5 15 H 2000 26 37 23 3 11 2005 9 34 28 7 22 I 2000 9 25 28 11 27 0 20 40 60 80 100
    • 82 MUUTOS . LIIKE . Työsuojelutehtävässä parhaaksi vastaajat kokevat sen, että asioita saa eteen- päin. Toisena tulee työtovereiden tunnustus ja tuki, mahdollisuus kehittyä ja saada kontakteja, sekä tehtävän tarjoama näköalapaikka työelämään ja yhteis- kuntaan. Työsuojelutehtävissä olevien näkemykset ovatkin samansuuntaisia kuin luottamusmiehillä, mutta prosenttiluvut pienempiä. Työsuojeluvaltuutettujen ja -asiamiesten vastauksissa yhdistettiin vaihtoehdot ”koen erittäni tärkeäksi” ja ”koen melko tärkeäksi”. Mikä parasta työsuojeluvaltuutettuna tai asiamiehenä olemisessa (kokee tärkeäksi, %) Yks. Teollisuus palvelut Julkinen Yhteensä Irtisanomissuoja 51 57 36 49 Palkkaus 28 41 29 31 Työtovereiden tunnustus 66 76 80 71 Yrityksen muiden luottamushenkilöiden tuki 58 64 79 64 Saa asioita eteenpäin 65 86 91 75 Työnantajan kannustus 44 65 66 53 Liiton tuki 61 57 72 62 Mahdollisuus kehittyä ja saada kontakteja 64 77 86 71 Näköalapaikka työelämään ja yhteiskuntaan 62 82 87 71
    • A N S A I T T UA LUOT TA M USTA 2 0 0 5 83 Työtovereiden tunnustus ja tuki koetaan luottamustehtävän parhaaksi puo- leksi kaikilla toimialoilla kun pyydetään nimeämään yksi kaikkein tärkein asia. Vuoteen 2000 verrattuna yksityisissä palveluissa ja julkisella sektorilla luvut ovat ennallaan, mutta teollisuudessa prosenttiluku on laskenut. ”Saa asioita eteenpäin” -vaihtoehto on hieman laskenut teollisuuden ja palveluiden luottamusmiesten keskuudessa, mutta noussut julkisella sektorilla. Yksityisellä palvelualalla koros- tetaan irtisanomissuojan merkitystä.Luottamusmiehenä 50olemisen parhaista puolista 42tärkein, % 40 38 38 33 33 33 Teollisuus 30 Yks.palvelut Julkiset 20 18 17 16 16 18 16 14 13 12 11 12 9 9 9 9 10 10 7 4 0 2000 2005 2000 2005 2000 2005 2000 2005 Irtisanomissuoja Työtovereiden Saa asioita Liiton tuki tunnustus ja tuki eteenpäin
    • 84 MUUTOS . LIIKE . 9. NÄKYMIÄ ETEENPÄIN Monet seikat ovat luottamusmiesten toiminnan näkökulmasta kääntyneet pa- rempaan suuntaan: luottamusmiesjärjestelmän kattavuus on parantunut, luotta- musmiesten määrän lasku on pysähtynyt ja luottamusmiesten sukupolvenvaihdos on meneillään. Työpaikkojen luottamusmies- ja työsuojelutoiminnalla on hyvät perinteet, vahva perusta ja suuri sosiaalinen tilaus. Viesti luottamusmiehiltä sekä työsuojelutehtävissä olevilta itseltään on positiivinen. Toiminnalla on siis hyvät kehittymisnäkymät. Luottamusmiesten kokemus on, että työntekijät tukevat luottamusmiehiä nyt varauksettomammin kuin kertaakaan vuoden 1995 jälkeen. Tärkein, työtovereilta tuleva tuki on siis olemassa, ja sen vahvistamisesta liittojen ja luottamusmiesten on jatkossakin huolehdittava. Paras vahvistaja on tuloksellinen toiminta; siis se että yhteisiä tavoitteita asettamalla ja niitä tuloksellisesti edistäen saadaan työn- tekijöiden asemaa parannettua. Luottamustehtäviä hoitavien yhteys omaan ammattiliittoon on aiempaa tii- viimpi. Luottamustehtävissä olevista noin 90 prosenttia on tyytyväisiä liitolta saa- maansa palveluun. Palveluun tyytymättömien määrän hienoinen kasvu julkisella sektorilla ja teollisuudessa on kuitenkin syytä ottaa pohdintaan. Missä tilanteissa syntyy ristiriitaa luottamusmiesten odotusten ja liiton antaman tuen välille? Mitä asialle on tehtävissä? Tämän tutkimuksen aineisto ei mahdollista syvällisempää paneutumista aiheeseen. Luottamusmiesten toiminta ei voi kaikilla työpaikoilla olla samanlaista. Eroja on runsaasti myös toimialojen välillä, kuten tässäkin raportissa on mm. luottamusmiesten työkenttää kuvattaessa tullut esiin. Luottamustehtäviä hoita- vien sukupuoli ja ikä vaikuttavat suhtaumiseen eri asioihin. Luottamusmiesten toiminta ja sen edellytykset vaihtelevat myös työpaikan koon mukaan. Mitä pienempi työpaikka on, sitä heikompi on luottamusmiesorganisaatio, ja kaikkein pienimmiltä työpaikoilta se puuttuu pääsääntöisesti kokonaan. Voidaankin pu- hua kahdenlaisesta luottamusmiestodellisuudesta: toinen on perinteisen vahvan järjestäytymisen, toimivan ammattiyhdistysorganisaation ja suurten työpaikko- jen todellisuus. Toinen on pienten työpaikkojen traditio, jossa järjestäytymisaste sinänsä on suhteellisen hyvä, mutta luottamusmiehet ja heidän toimintaansa perustuva edunvalvonta puuttuu suuria työpaikkoja useammin työpaikalta. Kun luottamusmiesten toimintamahdollisuuksia ja luottamusmiesorganisaatiota ke- hitetään, tulee kumpaakin todellisuutta varten kehitellä omia toimintatapoja. Keskeiseksi tässä tutkimuksessa on osoittautunut työnantajan suhtautuminen työntekijöihinsä: kehittyvillä työpaikoilla on huomattavan erilainen tilanne kuin kehittymättömillä, ja näiden ääripäiden väliin jäävien työpaikkojen ryhmäkin on suuri. Usein myönteinen kehitys vahvistaa itseään, samoin saattaa tehdä negatiivi- nen kehä. Ay-liikkeen tehtävä on edistää myönteistä kehitystä ja kääntää kielteistä kehitystä parempaan suuntaan.
    • A N S A I T T UA LUOT TA M USTA 2 0 0 5 85Sukupolvenvaihdos puolivälissäLuottamusmiesten sukupolvenvaihdos on hyvässä vauhdissa teollisuuden liitois-sa. Yksityisillä palvelualoilla erityisesti työsuojeluväki on nuorentunut. Ay-liik-keen tulee tietoisesti edistää sukupolvenvaihdosta kertomalla luottamustehtävienpositiivisista ja palkitsevista puolista. Liiton tukea ja palveluja edelleen kehittä-mällä voidaan luottamustehtävien hoitamiseen liittyvää byrokratiaa ja rasitustakeventää ja näin lisätä kiinnostusta luottamustehtäviin sitoutumiseen. Työsuojeluvaltuutettujen ja -asiamiesten osuus on viidessä vuodessa pie-nentynyt. Asian korjaaminen vaatii määrätietoisia toimia ammattiyhdistysliik-keeltä. Työsuojeluvaltuutetun valinta lain edellyttämällä tavalla tulee varmistaaja jatkossa valtuutettu olisi saatava kaikille työpaikoille sopimus- tai lakiteitse.Työsuojelutehtäviä hoitavien yhteyttä ammattiyhdistysliikkeeseen tulisi vahvistaapitämällä heihin aktiivisesti yhteyttä ja tarjoamalla tarvittaessa apua riippumattasiitä, ovatko he liiton jäseniä. Naisten osuus luottamustehtävissä on selvästi pienempi kuin heidän osuu-tensa jäsenistä. Näin on kaikilla toimialoilla, ja kehitys on mennyt edelleenhuonompaan suuntaan. Sukupolvenvaihdoksen yhteydessä naisia on rohkaistavaryhtymään luottamustehtäviin. Kaikki toimet, joiden seurauksena luottamusmie-hen tai työsuojelutehtävissä olevan oman ajan käyttö luottamustehtäviin vähe-nee, alentavat kynnystä ottaa tehtäviä vastaan. Aikaisemmissa tutkimuksissa esiinnoussut ongelma, jossa luottamusmiehen poissaolo – esimerkiksi monipäiväiseenkoulutukseen osallistuminen – johtaa töiden lisääntymiseen muilla työntekijöillä,on edelleen ajankohtainen. Ammattiyhdistyskoulutuksen muotoja on viime vuo-sina kehitetty, mutta kehittämistyötä on jatkettava. Luottamustehtävissä olevatodottavat paljon ay-liikkeen järjestämältä koulutukselta: odotukset ovat yhtäkorkealla kuin neuvonta- ja työttömyyskassapalveluissa.Luottamusmiesverkon kattavuutta parannettavaLuottamusmiesjärjestelmän kattavuudessa on edelleen parantamisen varaa:luottamustehtävissä olevien määrä on pienempi kuin 20 vuotta sitten ja järjestel-män kattavuus on heikompi. Vaikka käänne parempaan on tämän tutkimuksenmukaan nyt tapahtunut, tehtävää riittää edelleen asialliselle tasolle pääsemisessä.Esimerkiksi luottamusmiesten osuus alle 30 hengen työpaikoilla on pienmpikuin työsuojeluvaltuutettujen, mikä tulos on saatu myös muissa asiaa koskevissatutkimuksissa. Luonnollinen selitys tälle on työsuojeluvaltuutetun valinnan laki-sääteisyys yli 10 hengen työpaikoilla.3 Luottamusmiesjärjestelmän ulottaminen kattavasti myös pienille työpaikoilleon pidettävä ay-liikkeen tehtävälistan kärjessä jatkossakin. Tilanteissa, joissa liitontoimintalinjaan sopii luottamusmies- ja työsuojelutehtävien yhdistäminen, sitäkannattaa käyttää, jos tehtävät eivät muutoin täyty. Näissä tilanteissa luottamus-henkilön edellytykset keskittyä olennaisiin asioihin ja liiton tarjoama tuki ovaterityisen tärkeitä.3 Esim. Helin: Edunvalvonnan arkea pienillä työpaikoilla, SAK:n tutkimustieto 2/2004
    • 86 MUUTOS . LIIKE . Luottamusmiestä vailla olevien työpaikkojen työntekijöitä on kannustettava ottamaan vastaan luottamustehtävä. Jotta kannustaminen olisi uskottavaa, tulee liittojen luottamusmiehiä koskevia ohjeita keventää siten, ettei tehtävän vastaan- ottamisen kynnys nouse liian korkeaksi. Luottamusmiehen ”toimenkuva” tulisi pelkistää selkeäksi ja houkuttelevaksi: hyvä näköalapaikka, runsaasti kehittymis- mahdollisuuksia, ja mahdollisuus antoisiin kontakteihin. Nämä ovat asioita, jotka tämänkin tutkimuksen mukaan koetaan luottamusmiehenä olemisen parhaiksi puoliksi. Liiton lehti on seurattu ja siten hyvä kanava tuoda esiin luottamusteh- tävien positiivisia puolia. Jos luottamusmiestä ei kaikesta huolimatta työpaikalle löydy, voisi seuraava ta- voite olla yhdyshenkilö, joka ottaa vastaan liiton postia ja välittää sitä työpaikalle. Yhdysenkilöllä on myös ajantasaiset yhteystiedot liittoon ja ammattiosastoon. Kuten jo vuonna 2000 kirjoitetussa raportissa esitettiin, työnantajia ja yrit- täjiä tulee informoida ja valistaa luottamusmiesjärjestelmän hyödyistä, sekä kollektiivisen neuvottelun ja valvotun normitason myös työnantajille tuomista eduista. Sellaisen työpaikan, johon luottamusmies valitaan ensi kertaa, työnan- tajalle voitaisiin antaa tietopaketti luottamusmiehen tehtävistä. Ammattiosaston aktiiveja on hyvä opastaa lähestymään empaattisesti työantajia. Kun työnantajien kielteiset asenteet hellittävät, syntyy hyvät edellytykset laajentaa luottamusmies- ja yhdyshenkilöverkostoa. Vastavalittujen luottamusmiesten informointi ja vetäminen mukaan ay- toiminnan ”sisäpiiriin” edistää sitoutumista luottamustehtävään. Tapoina ovat mm. viihtyisässä ympäristössä pidettävät luottamusmiesten yhteiset palaverit, liiton aktiivinen yhteydenpito ja tiedottaminen ja koulutusmahdollisuuksien sekä luontevien ja helppojen yhteydenpitotapojen tarjoaminen. Epävarmuutta tuntevalla luottamusmiehellä tulisi olla lähellä luotettavaa tukea. Kaikin keinoin tulisi välttää tilannetta, jossa luottamusmies tuntee, että ay-organisaatio on koh- dellut häntä kaltoin.4 Luottamustehtävän hoitaminen on ajoittain rasittavaa. Positiivinen merkki tässä tutkimuksessa on yhä harvemman luottamushenkilön halu pois luotta- mustehtävästä, mikä kertoo motivaation olevan kohdallaan. Luottamusmiehet ja työsuojelutehtävissä olevat tarvitsevat kuitenkin tukea, joka vahvistaa jaksa- mista ja ylläpitää vireyttä. Liittojen ja esimerkiksi ammattiosastojen järjestämien tilaisuuksien yhteyteen voisi järjestää luottamustehtävissä olevien henkistä ja fyysista jaksamista edistävää toimintaa. Myös ay-lehtien kirjoittaminen asiasta koetaan varmasti tervetulleeksi. Eri liitoilla on jo kokemuksia luottamusmiesten toimintakyvyn ylläpitämisestä; kokemusten vaihto ja toiminnan tehostaminen on varmasti tarpeen. 4 Vuosina 1997 ja 2000 tehdyissä tutkimuksissa (Helin 1998 ja 2001)oli teollisuuden yrityksen pieneltä työpaikalta henkilöstön edustajana entinen luottamusmies. Luottamusmiestehtävä jäi, kun erään työehto-ongelman yhteydessä luottamusmies koki saaneensa vääriä sopimuksen tul- kintaohjeita ja menettelytapaneuvoja liitosta. Muitakaan ei tehtävään enää löytynyt tältä hyvin järjestäytyneeltä pieneltä työpaikalta, jossa myös entinen luottamusmies piti jäsenyyttä arvossa ja liittoa tärkeänä.
    • A N S A I T T UA LUOT TA M USTA 2 0 0 5 87Tehtävät muuttuvatTämäkin raportti osoittaa, että luottamusmiehet osallistuvat aktiivisesti työpaik-kansa kehittämiseen tähtäviin toimiin, vaikka kehittämisrooli onkin viime vuosi-na supistunut teollisuuden ja julkisen sektorin työpaikkojen luottamusmiehillä.Työsuojelutehtävissä olevilla työpaikan toimintojen kehittäminen on toiseksityöllistävin tehtävä. Työntekijöiden edustajien valmiuksia osallistua työpaikankehittämistoimiin tulee parantaa, vaikka onkin ilmeistä, että työnantajasta läh-tevä ja yhteistoimintaa korostava kehittämisboomi on hiipumassa. Ay-liikkeenoppilaitoksissa on valmiuksia jo nyt työpaikan kehittämistoimia tukeviin koulu-tus- ja neuvontatehtäviin. Luottamusmiehen tehtävissä on viime vuosina korostunut työpaikalla käydytpalkka- ja työehtoneuvottelut eri muodoissaan. Palkat ja työehdot nousevatkintyöntekijöiden aloitteesta yhä useammin paikallisten neuvottelujen kohteeksi.Tässä asiassa suunta on kohti 1970- ja 1980-lukujen käytäntöä, jossa työnanta-jalle esitettiin työpaikoilla aktiivisesti palkkavaatimuksia. Nyt mukana ovat myöstulos- ja voittopalkkiojärjestelmät kehittyneemmissä muodoissaan. Ay-liike onesittänyt, että näiden järjestelmien periaatteista olisi sovittava työehtosopimuk-sissa. Työnantajat ovat tämän vaatimuksen torjuneet. Niinpä työpaikoilla jo käy-tössä olevien menettelyjen kehittäminen ja kokemusten vaihto niistä on tarpeen,jotta työntekijät saisivat oman osuutensa yrityksen tai työyhteisön taloudellisestamenestyksestä. Luottamusmiesten valmiuksia hoitaa myös tehtävänsä tätä puoltatuleekin parantaa. Yhteyden pitäminen luottamusmiehiin ja työsuojelutehtävissä oleviin onnis-tuu yhä paremmin sähköisen verkon avulla. SAK:laisista luottamusmiehistä 53prosentilla on sähköpostiosoite työpaikalla ja 61 prosentilla kotona. Vastaavatluvut työsuojeluvaltuutetuilla ja -asiamiehillä ovat 43 ja 52 prosenttia. Jos liittojennettisivustot ja sähköiset neuvontapalvelut ovat ajan tasalla, onnistuu luotta-musmiesten yhteydenpito ja reaaliaikaisen tiedon saanti erittäin hyvin. Samallaliittojen toimistot pääsevät lähemmäksi työpaikkojen arkea.Monenlaisia työnantajiaTyön organisointi ja osapuolten keskinäinen luottamus – joissa molemmissakeskeisessä roolissa on työnantajan direktio-oikeuteen perustuva vahva asema– vaihtelevat suuresti suomalaisilla työpaikoilla.5 Tämän tutkimuksen mukaantyöolosuhteet ja työnantajan suhtautuminen työntekijöihin ei ole viime vuosinaparantunut.6 Karkeistaen voidaan sanoa, että ongelmallisia työpaikkoja ovat useinpalvelualojen pienet työpaikat, ja vähiten ongelmallisia julkisen sektorin työyhtei-söt. Teollisuus sijoittuu näiden väliin. Tosin hyvän työpaikan tunnusmerkit täyt-tävät parhaat esimerkit löytyvät yksityisten palvelualojen pieniltä työpaikoilta, jamonilla julkisen sektorin työpaikoilla voidaan huonosti. Työnantajan valitsemalla5 Ks. tarkemmin Ilmonen, Jokivuori, Kevätsalo, Juuti: Luottamus ja paikallinen sopiminen, Jy-väskylä 2000, s. 124–131; Ilmonen, Jokivuori, Liikenen, Kevätsalo, Juuti: Luottamuksesta kiinni.Ammattiyhdistysorganisaatio ja työorganisaation suorituskyky. Jyväskylä 1998 , s. 50–52 ja176–1786 Ks. luku 3 Helin 2001 s. 31–37; Ilmonen ym. 2000 s. 106–111
    • 88 MUUTOS . LIIKE . strategialla on suora vaikutus siihen, millaiset toimintamahdollisuudet luotta- musmiehellä ovat ja millaiseksi hänen toimintastrategiansa muotoutuu. Tämä tutkimus osoittaa, että kehittyneiden työpaikkojen osuus kaikista työ- paikoista on 2000-luvun alkuvuosina vähentynyt lähes puoleen, 33 prosentista 18 prosenttiin. Toisaalta myös kaikkein kehittymättömimpien työpaikkojen määrä on vähentynyt 16 prosentista 14 prosenttiin. Näiden ääripäiden väliin sijoittuvien työpaikkojen määrä on sen sijaan kasvanut tuntuvasti. Kokonaisuudessa kehitys on valitettavasti menossa huonompaan suuntaan, oli siten kyse vaikuttamis- mahdollisuuksista omaan työhön, työpaikan neuvottelusuhteista tai työnantajan tiedottamisesta. Myönteistä on paikallisen sopimisen muuttuminen aiempaa tasaveroisemmaksi. Ammattiyhdistysliikkeen pitää tulevaisuudenstrategiassaan huomioida sekä huonointa ääripäätä lähellä olevat työpaikat, että toisaalta kehit- tyneimmät työpaikat, joista löytyy myös maailmanluokan huippuja. Strategiaa hankalille työpaikoille Kehittymättömillä työpaikoilla työskentelevät luottamusmiehet ja työsuojelu- valtuutetut ja -asiamiehet tarvitsevat erityistä tukea tehtävässään. Selkeät työ- ehtosopimukset ja ristiriidattomat tulkinnat luovat hyvän pohjan tulokselliselle edunvalvonnalle. Alansa asioihin ja työelämän ilmiöihin paneutuvat liittolehdet, liittojen nettipalvelu ja toimitsijoiden helppo saavutettavuus ovat perusehtoja. Liitoissa voitaisiin kerätä kokemuksia ja systemaattisesti pohtia, mitkä ovat kaikkein vaikeimmassa asemassa olevien työntekijöiden edustajien keskeisiä ongelmia, ja miten heitä voitaisiin paremmin tukea. Luottamusmiesten asemaa tukevat normit, lait ja sopimukset. Niiden kehittäminen on kehittymättömien työpaikkojen tilanteen kohentamisessa edelleen keskeisintä. Strategiaa kehittyneille työpaikoille Suurten työpaikkojen järjestäytyminen muodostaa edelleen ay-liikkeen toimin- nan ja neuvotteluvoiman keskeisimmän tekijän. Tässä tutkimuksessa käytetyl- lä asteikolla korkean järjestäytymisasteen suuret työpaikat sijoittuvat väli- ja kehittyneiden työpaikkojen ryhmään. Korkean järjestäytymisen ja tehokkaan edunvalvonnan säilyminen näillä työpaikoilla tekee ammattiyhdistysliikkeen kiinnostavaksi myös pienillä ja ongelmallisilla työpaikoilla. Kehittyneiden työpaikkojen työehdoissa työehtosopimusten vähimmäistason ylittäminen on itsestäänselvyys. Niillä ammattiyhdistysliikkeen on helppo tukea paikallista sopimista, kun sen vaatima organisaatio, osapuolten henkiset valmiu- det ja tuotantoprosessien tuntemus ovat kunnossa. Paikallinen sopiminen tarvit- see kuitenkin kaikilla työpaikoilla tuekseen lakeja ja sopimuksia, joista löytyvät tarvittavat toisin sopimisen perälaudat. Kehittyneiden työpaikkojen toiminnan edistämiseksi tarvitaan myös toimivia suhteita ammattiliittoon, jotta yhteys ay-liikkeeseen ei jää liian ohueksi. Liitto voi tarjota puitteita kokemusten vaihdolle, jossa mietitään työntekijöiden strategiaa myös työpaikkojen muutostilanteissa kuten fuusioissa, ulkoistamisissa ja kasva- vissa ammattitaitovaatimuksissa.
    • A N S A I T T UA LUOT TA M USTA 2 0 0 5 89Sopimuksista turvaaSopimustoiminta on ammattiyhdistysliikkeen vahvin ja tuloksellisin väline ohjatakehitystä työpaikoilla, myös luottamusmies- ja työsuojeluasioissa. Työmarkkina-keskusjärjestöjen välisessä yleissopimuksessa on määritelty työntekijöiden edus-tajien asema ja oikeudet, joiden pohjalta alakohtaiset työehtosopimusmääräyksetovat syntyneet. Luottamusmiesten ja työsuojeluedustajien työsuhdeturvan, työs-tävapautusajan, tiedonsaannin ja palkkauksen kehittäminen ovat asioita, joissaedistyminen varmasti lisäisi kiinnostusta luottamustehtäviin. Luottamushen-kilöiden asemaa voidaan parhaiten parantaa kehittämällä sopimusmääräyksiä.Tutkimusaineistosta nousee esiin ainakin seuraavia kehittämiskohteita:– Varapääluottamusmiehen ja työsuojelun varavaltuutetun työsuhdeturvaa tulee parantaa. Tutkimustulosten lisäksi viime vuosien tapahtumat useilla työ- paikoilla osoittavat, että ääritapauksissa työnantaja käyttää direktio-oikeut- taan aina irtisanomiseen asti hankaloittaakseen varahenkilöiden toimintaa varsinaisen edustajan sijaisena. Sopimusmääräykset kaipaavat selkiyttämistä, jotta irtisanomissuoja olisi ristiriidaton.– Työstä vapautusta muuhunkin kuin akuutin ongelman tai yhteistoiminta-asi- an hoitamiseen tarvitsevat pääluottamusmiesten ohella muutkin luottamus- tehtäviä hoitavat. Tämä tutkimus osoittaa, että luottamusmiehen työkenttä on laaja, ja tehtävien hoitamiseen tarvitaan paitsi aikaa myös autonomiaa. Resursseja tarvitaan esimerkiksi paikallisesti esiin nostettavien asioiden suun- nitteluun ja valmisteluun yhdessä työntekijöiden kanssa. Vastaavanlaisia kehittämistarpeita on myös työsuojeluasiamiehillä.– Kaikkien edellä mainittujen luottamustehtävien hoitamisesta tulee saada riit- tävä taloudellinen korvaus. Luottamustehtävä merkitsee vastuun ja työmäärän lisääntymistä, mutta myös lisäpanostusta työyhteisön toimivuuteen, josta työnantaja suoraan hyötyy.– Työsuojeluvaltuutettuja on jo monilla alle 10 hengen työpaikoilla, vaikka laki ei tätä edellytä. Työpaikkakoon alarajaa, jolle työsuojeluvaltuutettu on valittava, olisikin nyt ajankohtaista laskea. Joustavimmin tämä kävisi sopimusteitse.– Työorganisaatiot muuttuvat ja niiden myötä myös luottamusmiesten ja työsuojelutehtävissä olevien tehtävät. Organisaatiomuutoksia on kuluneen viiden vuoden aikana koettu lähes puolella SAK:laisista työpaikoista. Luotta- musmiesten tehtävä työntekijöiden edustajana työpaikan muutosprosesseissa on raskas ja työntäyteinen niin prosessin valmistelu-, toteutus kuin jälkihoito- vaiheessa. Tällaisissa tilanteissa syntyy todennäköisesti ristiriitoja työnantajan kanssa. Niinpä luottamusmiesten asema ja laaja työstävapautus on tärkeätä turvata sopimuksin, jotta luottamusmiehet voivat muutostilanteissa keskittää koko työpanoksensa työntekijöiden kannalta kelvollisten ratkaisujen löytämi- seen. Ja lopuksi: kaikilla työpaikoilla ei ole luottamusmiehiä. Työ- ja virkaehtosopi-muksissa määritellään työehtojen minimitaso kaikille. Työ- ja virkaehtosopimuk-set tuleekin kirjoittaa niin selkeiksi, että työpaikoilla niitä tulkitsevat työntekijätja työnantajat saavat minimiehdoista kertalukemisella selvää.
    • 90 MUUTOS . LIIKE . 10. LÄHTEET Antila, Juha – Ylöstalo, Pekka: Proaktiiviset ja traditionaaliset työpaikat henkilöstön näkö- kulmasta joustaen. Artikkeli kirjassa Lehto, Anna-Maija – Järnefelt Noora (toim.): Jaksaen ja. Artikkeleita työolotutkimuksesta. Tilastokeskus, tutkimuksia 230. Helsinki 2000 Antila, Juha – Ylöstalo, Pekka: Proaktiivinen toimintatapa. Yrityksen ja palkansaajien yhtei- nen etu? Työpoliittinen tutkimus 239, Helsinki 2002 Böckerman Petri, Uusitalo Roope: Union membership and the erosion of the Ghent system: lessons from Finland, Palkansaajien tutkimuslaitos, Työpapereita 213, Helsinki 2005 Erkkilä, Marja: Erilaisuus arjessa. Raportti SAK:laisista naisista ja miehistä. SAK:n järjestö- tutkimus 2000. Jyväskylä 2001 Erkkilä, Marja: Tietoa, toimintaa, turvallisuutta. SAK:n liittojen jäsentutkimus 1995. Jyväskylä 1996 Helin, Jyrki: Edunvalvonnan etujoukko. Luottamusmiesraportti. SAK:n järjestötutkimus 2000. Jyväskylä 2001 Helin, Jyrki: Edunvalvonnan arkea pienillä työpaikoilla. SAK:n tutkimustieto 2/2004. Helin Jyrki: Isäntävaltaa ja vuoropuhelua. Paikallinen sopiminen Suomen työpaikoilla. Projektin loppuraportti. Jyväskylä 1998 Helin, Jyrki: Sukupolvet vaihtuvat. SAK:laisen ammattiyhdistysliikkeen jäsen- ja järjes- törakenteen muutoksia 1980-luvun alusta vuoteen 2010. SAK:n järjestötutkimus 2000. I osaraportti, elokuu 2000. Helin, Jyrki – Erkkilä Marja: 90-luvun palkkatyöläinen. Tutkimus SAK:n liittojen jäsenistön rakenteesta, suhteesta työhön ja työaikaan. SAK:n järjestötutkimus 1990 – ensimmäinen osaraportti. Jyväskylä 1990 Helin, Jyrki – Erkkilä Marja – Mustalammi Elina: 90-luvun palkkatyöläinen. Tutkimus SAK:n liittojen jäsenten yhteiskunnallisista kannanotoista ja suhteesta ammattiyhdistys- toimintaan. SAK:n järjestötutkimus 1990 – toinen osaraportti. Jyväskylä 1991 Ilmonen, Kaj – Jokivuori, Pertti – Kevätsalo, Kimmo – Juuti, Pauli: Luottamus ja paikallinen sopiminen. Jyväskylä 2000 Ilmonen, Kaj – Jokivuori, Pertti – Liikanen, Hanna – Kevätsalo, Kimmo – Juuti, Pauli: Luottamuksesta kiinni. Ammattiyhdistysliike ja työorganisaation suorituskyky. Jyväskylä 1998 Jokivuori, Pertti: Sitoutuminen työorganisaatioon ja ammattijärjestöön. Kilpailevia vai täydentäviä? Jyväskylän yliopiston sosiologian laitoksen julkaisuja 206, Jyväskylä 2002 Kairinen, Koskinen, Laitinen, Niemelä, Uhmavaara: Työelämän muutossuunnat. Työsopi- muslain seurantatutkimuksen I osaraportti. 2003 Kehälinna, Heikki – Melin Harri: Eheytyksestä uusiin haasteisiin. Näkökulmia SAK:n kas- vuun ja muutokseen 1970-luvulla. SAK:n järjestötutkimusprojekti. Helsinki 1985 Kehälinna, Heikki – Melin Harri: Raportti Ammattiyhdistysaktiivisuudesta. SAK:n järjes- tötutkimusprojekti. Helsinki 1987
    • A N S A I T T UA LUOT TA M USTA 2 0 0 5 91Kehälinna, Heikki – Melin Harri: Tarpeista toimintaan. Jäsenten suhde ja käsityksetSAK:laisesta ammattiyhdistysliikkeestä. SAK:n järjestötutkimusprojekti. Helsinki 1985Kehälinna, Heikki – Melin, Harri: Työtä työlle. Tutkimus SAK:n jäsenistön sosiaalisestakoostumuksesta ja suhteesta työhön. SAK:n järjestötutkimusprojekti. Helsinki 1985Kevätsalo, Kimmo: Jäykät joustot ja tuhlatut resurssit. Tampere 1999Laukkanen, Erkki: Murroksesta muutokseen. SAK:n järjestötutkimus 2005. PerusraporttiLaukkanen, Erkki: Muutoksen tekijät. SAK:n järjestötutkimus 2000. Perusraportti. Jyväskylä2001Lehto, Anna-Maija – Sutela, Hanna: Tasa-arvo työoloissa. Helsinki 1999Lehto Anna-Maija – Sutela, Hanna: Tehokas, tehokkaampi, uupunut. Vantaa 1999Pajunen, Pirjo: Pitkää, pätkää, silppua. SAK:n järjestötutkimus 2005. Tasa-arvoraportti.Palkkauksen ja palkitsemisen uudet kehityslinjat Suomen työpaikoilla. SAK työelämätieto2/2005PT – SAK yleissopimus (LTK – SAK yleissopimus vuodelta 1990, moniste, SAK)Rusanen, Jorma: Luottamusmiehen oikeudet ja velvollisuudet. Paikallinen sopiminen.Jyväskylä 1994Ryynänen Aarno, Loimu Kari, Mäenpää Veikko: Henkilöstön edustaja työpaikan muutos-voimana. Tutkimuksen loppuraportti. Aktiivi-innovaatio oy 2004. MonisteTimonen, Sakari: Paikallisen sopimisen käänne. Helsinki 2000TT:n ja SAK:n yleiset sopimukset (moniste, uudistettu viimeksi 1997, SAK)Tuotannon ja palvelutoiminnan ulkoistaminen – miten käy ammattiyhdistysliikkeen?SAK:n työelämätieto 3/2003Työsopimuslakikomitean mietintö. Työministeriö. Komiteamietintö 2000:1. Edita 2000Ugur, Hannele: Arkea ravintola-alan pienillä työpaikoilla. Opinnäytetyö, huhtikuu 2005,Humanistinen ammattikorkeakoulu, Nurmijärven koulutusyksikkö.Uhmavaara, Heikki – Kairinen, Martti – Niemelä Jukka: Paikallinen sopiminen työelämässä.Hyötyyn ja luottamukseen perustuvaa muutoksen hallintaa. Turku 2000Uusinta luottamushenkilötutkimusta: Mitä kuuluu luottamusmiehelle työpaikan myller-ryksessä. SAK:n työelämätieto 1/2004, monisteVainio, Pentti: Jäsenten koulutus. Selvitys SAK:laisten järjestöjen sisäisestä koulutustoimin-nasta. (Moniste) SAK 1991Ylöstalo, Pekka: Työolobarometri, lokakuu 1999. Työpoliittinen tutkimus 217. Työminis-teriö. Helsinki 2000Ylöstalo, Pekka: Työolobarometri lokakuu 2002, Työpoliittinen tutkimus 250, Helsinki2003
    • 92 MUUTOS . LIIKE . 11. LIITTEET 11.1. Liitetaulukoita Onko työpaikallasi…(luottamusmiehet) Yksityiset Teollisuus palvelut Julkinen Kaikki a) tehty työpaikan vaarojen selvittäminen ja arviointi? Kyllä 63 66 71 65 Ei 27 17 11 22 EOS 10 17 18 13 b) ajantasainen työsuojelun toimintaohjelma? Kyllä 73 63 73 72 Ei 17 26 9 16 EOS 10 11 18 12 c) työterveyshuollon toimintasuunnitelma? Kyllä 87 87 76 84 Ei 4 2 8 5 EOS 9 11 16 11 d) työterveyshuollon työpaikkaselvitys? Kyllä 77 81 63 74 Ei 6 4 18 9 EOS 17 15 19 17 e) tasa-arvosuunnitelma? Kyllä 20 29 34 25 Ei 41 48 40 42 EOS 39 23 26 33 f) päihdeohjelma? Kyllä 35 59 71 48 Ei 43 38 20 36 EOS 22 3 9 16 g) henkilöstö- ja koulutussuunnitelma? Kyllä 35 39 68 43 Ei 39 44 21 36 EOS 26 17 11 21
    • A N S A I T T UA LUOT TA M USTA 2 0 0 5 93Onko sinulla sähköpostiosoite… (luottamusmiehet) Yksityiset Teollisuus palvelut Julkinen Kaikkia) työpaikalla? On 42 68 70 53 Ei 58 32 30 47b) kotona? On 62 67 57 61 Ei 38 33 43 39Onko järjestäytyminen ay-liikkeeseen työpaikallasi nousussa, ennallaan vailaskussa (ts-valtuutetut ja ts-asiamiehet)? Yksityiset Teollisuus palvelut Julkinen KaikkiNousussa 8 23 6 11Ennallaan 70 52 82 68Laskussa 5 13 12 8EOS 17 12 0 13Millaista on kokemuksesi mukaan yhteistyö muiden henkilöstöryhmienkanssa työpaikallasi (ts-valtuutetut ja ts-asiamiehet)? Yksityiset Teollisuus palvelut Julkinen KaikkiSTTK:n liittoihin järjestäytyneeet Yhteistä toimintaa ei ole 22 0 12 17 On avointa ja luottamuksellista 13 43 35 22 On asiallista 38 0 38 34 On melko huonoa 21 57 15 23 On eriseuraista ja kyräilevää 6 0 0 4Akavan liittoihin järjestäytyaneet Yhteistä toimintaa ei ole 19 0 0 11 On avointa ja luottamuksellista 13 0 41 20 On asiallista 31 31 46 36 On melko huonoa 31 69 13 29 On eriseuraista ja kyräilevää 6 0 0 4SAK:n liittoihin järjestäytyneet Yhteistä toimintaa ei ole 18 0 0 11 On avointa ja luottamuksellista 30 26 35 30 On asiallista 39 42 65 46 On melko huonoa 13 32 0 13 On eriseuraista ja kyräilevää 0 0 0 0
    • 94 MUUTOS . LIIKE . Onko työpaikallasi hallintoedustuslain tarkoittama henkilöstön edustus joh- toryhmässä, hallituksessa tai vastaavassa (ts-valtuutetut ja ts-asiamiehet)? Yksityiset Teollisuus palvelut Julkinen Kaikki Kyllä 48 42 77 54 Ei 52 58 23 46 Onko henkilöstön edustus muuttanut asioita: Yksityiset Teollisuus palvelut Julkinen Kaikki Tiedonkulku henkilöstölle yrityksen asioissa Parantunut 30 22 40 32 Ennallaan 67 78 46 63 Huonontunut 3 0 14 5 Henkilöstön näkökohtien esilletulo asioista päätettäessä Parantunut 33 10 46 34 Ennallaan 64 90 48 63 Huonontunut 3 0 6 3 Henkilöstön neuvotteluasema Parantunut 38 22 15 29 Ennallaan 60 78 85 70 Huonontunut 2 0 0 1 Yritysjohdon ja henkilöstönväliset suhteet Parantunut 29 32 16 26 Ennallaan 59 68 78 65 Huonontunut 12 0 6 9 Henkilöstön keskinäinen yhteistyö Parantunut 39 10 8 26 Ennallaan 55 90 92 70 Huonontunut 6 0 0 4 Töiden sujuvuuteen, töiden järjestelyyn, työaikaan ja uusiin koneisiin sekä laitteisiin liittyvät muutokset ovat työpaikkojen arkipäivää. Kuinka usein olet näistä johtuvissa neuvotteluissa (ts-valtuutetut ja ts-asiamiehet)? Yksityiset Teollisuus palvelut Julkinen Kaikki Viikottain 21 11 26 19 Kuukausitain 5 20 7 9 Joitakin kertoja vuodessa 35 29 37 35 Harvemmin 39 40 30 37 Oletko ollut edellä mainituissa asioissa yhteydessä liittoosi? Usein 6 0 6 5 Harvoin 34 27 49 35 En koskaan 60 73 45 60
    • A N S A I T T UA LUOT TA M USTA 2 0 0 5 95Kun mietit toimintaasi viimeisimmissä neuvottelutilanteissa, riittivätkö…(ts-valtuutetut, ts-asiamiehet) Yksityiset Teollisuus palvelut Julkinen Kaikkia) lakien ja sopimusten tuntemuksesi? Hyvin 3 3 6 3 Melko hyvin 42 37 53 43 Vaikea sanoa 31 42 15 30 Melko huonosti 13 18 26 17 Erittäin huonosti 11 0 0 7b) tietosi neuvottelun kohteena olleesta asiasta? Hyvin 17 22 19 18 Melko hyvin 48 45 75 53 Vaikea sanoa 26 30 0 22 Melko huonosti 0 3 6 2 Erittäin huonosti 9 0 0 5c) tuki työtovereiltasi? Hyvin 14 33 14 18 Melko hyvin 42 30 55 42 Vaikea sanoa 33 25 24 29 Melko huonosti 4 12 7 7 Erittäin huonosti 7 0 0 4d) yhteydenpitosi työtovereihin, joita asia koskee? Hyvin 29 39 54 36 Melko hyvin 44 35 32 40 Vaikea sanoa 18 26 14 19 Melko huonosti 2 0 0 1 Erittäin huonosti 7 0 0 4e) neuvottelukykysi (neuvotteluosaamisesi ja -käytöksesi)? Hyvin 6 17 19 11 Melko hyvin 33 56 51 42 Vaikea sanoa 43 24 24 35 Melko huonosti 11 3 6 8 Erittäin huonosti 7 0 0 4
    • 96 MUUTOS . LIIKE . Onko työpaikallasi… (ts-valtuutetut, ts-asiamiehet) Yksityiset Teollisuus palvelut Julkinen Kaikki a) tehty työpaikan vaarojen selvittäminen ja arviointi? Kyllä 65 77 66 68 Ei 32 23 19 27 EOS 3 0 15 5 b) ajantasainen työsuojelun toimintaohjelma? Kyllä 63 69 76 67 Ei 32 28 17 28 EOS 5 3 7 5 c) työterveyshuollon toimintasuunnitelma? Kyllä 88 86 76 86 Ei 9 9 17 10 EOS 3 5 7 4 d) työterveyshuollon työpaikkaselvitys? Kyllä 83 92 69 83 Ei 13 6 19 12 EOS 4 2 12 5 e) tasa-arvosuunnitelma? Kyllä 20 24 33 23 Ei 54 55 52 54 EOS 26 21 15 23 f) päihdeohjelma? Kyllä 22 45 74 37 Ei 56 41 21 46 EOS 22 14 5 17 g) henkilöstö- ja koulutussuunnitelma? Kyllä 30 48 52 38 Ei 46 38 24 40 EOS 24 14 24 22
    • A N S A I T T UA LUOT TA M USTA 2 0 0 5 97Onko sinulla sähköpostiosoite… (ts-valtuutetut, ts-asiamiehet) Yksityiset Teollisuus palvelut Julkinen Kaikkia) työpaikalla? On 31 49 71 44 Ei 69 51 29 56b) kotona? On 48 65 49 52 Ei 52 35 51 48
    • 98 MUUTOS . LIIKE . 11.2. Kyselytutkimuslomake
    • A N S A I T T UA LUOT TA M USTA 2 0 0 5 99
    • 100 MUUTOS . LIIKE .
    • A N S A I T T UA LUOT TA M USTA 2 0 0 5 101
    • 102 MUUTOS . LIIKE .
    • A N S A I T T UA LUOT TA M USTA 2 0 0 5 103−
    • 104 MUUTOS . LIIKE .
    • A N S A I T T UA LUOT TA M USTA 2 0 0 5 105
    • 10 6 MUUTOS . LIIKE .
    • A N S A I T T UA LUOT TA M USTA 2 0 0 5 1 07
    • 10 8 MUUTOS . LIIKE .
    • A N S A I T T UA LUOT TA M USTA 2 0 0 5 109
    • 110 MUUTOS . LIIKE .
    • A N S A I T T UA LUOT TA M USTA 2 0 0 5 111
    • 112 MUUTOS . LIIKE .
    • A N S A I T T UA LUOT TA M USTA 2 0 0 5 113
    • 114 MUUTOS . LIIKE .
    • A N S A I T T UA LUOT TA M USTA 2 0 0 5 115
    • 116 MUUTOS . LIIKE . MUISTIINPANOJA
    • A N S A I T T UA LUOT TA M USTA 2 0 0 5 1 17MUISTIINPANOJA
    • 118 MUUTOS . LIIKE . MUISTIINPANOJA
    • A N S A I T T UA LUOT TA M USTA 2 0 0 5 119MUISTIINPANOJA
    • 120 MUUTOS . LIIKE .
    • Ansaittua luottamusta kertoo SAK:laisen ammattiyhdistysliikkeenluottamusmies- ja työsuojelutehtäviin valittujen jäsenten työstä, asemastaja toiminnasta. Luottamusmiesjärjestelmän kattavuus SAK:laisten liittojenjäsenten työpaikoilla on kääntynyt nousuun 2000-luvun alkuvuosina.Työsuojeluvaltuutettujen ja -asiamiesten määrä on puolestaan hiemanlaskenut, mutta järjestelmä on edelleen hyvin toimintakykyinen.Sukupolvenvaihdos on meneillään kaikissa luottamustehtävissä, naistenosuus on hienoisessa laskussa. Jatkossa onkin tärkeää huolehtiaedunvalvontajärjestelmän kattavuuden ohella nuorten ja naisten kasvavastaosuudesta luottamustehtävissä.Työnantajien asenteet ovat koventuneet, neuvotteluilmapiiri huonontunutja kehittyviksi koettujen työpaikkojen määrä on laskenut. Toisaalta myöskaikkein ongelmallisimpien työpaikkojen määrä on vähentynyt.Luottamusmiesten saama tuki työtovereiltaan on kasvanut. Myös omaanammattiliiton tukeen ollaan tyytyväisiä sekä luottamusmiesten ettätyösuojeluväen keskuudessa.Rasittavinta työpaikkojen ay-luottamustehtävissä on työntekijöidenajoittainen välinpitämättömyys ja usein myös työnantajan kielteinenasenne. Parasta puolestaan on, että saa asioita eteenpäin. Myöstyötovereilta saatu tunnustus ja tuki on tärkeää. Niinpä halukkuus jatkaaluottamusmiestehtävissä on kasvanut edelliseen tutkimukseen verrattuna.Luottamusmiesten toimintaa on seurattu SAK:n järjestötutkimuksissaerityisen tarkasti vuodesta 2000 alkaen, nyt siis omana raporttinaantoisen kerran.