Ansaittua luottamusta

551 views

Published on

SAK:n järjestötutkimus 2005. Luottamusmiesraportti

Jäsentutkimuksen osaraportissa paneudutaan SAK:laisen liikkeen luottamushenkilöstöön. Jyrki Helin.

Published in: News & Politics
0 Comments
0 Likes
Statistics
Notes
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

No Downloads
Views
Total views
551
On SlideShare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
21
Actions
Shares
0
Downloads
2
Comments
0
Likes
0
Embeds 0
No embeds

No notes for slide

Ansaittua luottamusta

  1. 1. SAK:n järjestötutkimus 2005 Luottamusmiesraportti Jyrki HelinAnsaittua luottamusta
  2. 2. Graafinen suunnittelu Suunnittelutoimisto Unique OyTaitto ja paino Kalevaprint Oy, Oulu 2006ISBN 951-714-243-9
  3. 3. SAK:n järjestötutkimus 2005 LuottamushenkilöraporttiJyrki HelinAnsaittua luottamusta
  4. 4. 2 MUUTOS . LIIKE . TIIVISTELMÄ ________________________________________________________ 4 1. JOHDANTO ______________________________________________________ 6 Katsaus aineistoon ja sen käsittelyyn ________________________________ 6 Luottamusmiehet ja työsuojelutehtävissä olevat ______________________ 9 2. TÄLLAINEN ON SAK:LAINEN LUOTTAMUSMIES ______________________ 10 2.1. Järjestäytyminen kasvussa _____________________________________ 10 2.2. Sukupolvenvaihdos käynnissä __________________________________ 12 2.3. Luottamusmiesprofiileja _______________________________________ 18 Alakohtaisia piirteitä __________________________________________ 19 Työväenluokkaa ______________________________________________ 21 2.4. Luottamusmiehen kokovartalokuvaa ____________________________ 24 Ay-koulutus innostaa __________________________________________ 24 3. LUOTTAMUSMIES JA TYÖNANTAJA _________________________________ 27 Neuvottelusuhteet polarisoituneet ______________________________ 29 Hallintoedustus laskussa ______________________________________ 32 4. LUOTTAMUSMIES JA AMMATTIYHDISTYSLIIKE ______________________ 34 Työllisyys ja työttömyysturva ykkösasioita ________________________ 35 Jäsenpalvelujen kolmen kärki ennallaan _________________________ 40 Liittoon tukeudutaan __________________________________________ 41 5. LUOTTAMUSMIES JA TYÖ __________________________________________ 45 Vaikutusmahdollisuudet heikentyneet ___________________________ 45 Organisaatiomuutoksia ________________________________________ 48 6. LUOTTAMUSMIEHEN TOIMINTA ____________________________________ 50 6.1. Ammattiosasto tukena ________________________________________ 50 6.2. Luottamusmiehen arkea _______________________________________ 52 Kollektiivisuus tärkeää _________________________________________ 57 Valmiudet parantuneet ________________________________________ 58 6.3. Paikallinen sopiminen työllistää ________________________________ 60 Yhteistyökumppaneita_________________________________________ 63 7. TÄLLAINEN ON SAK:LAINEN TYÖSUOJELUVALTUUTETTU _____________ 64 Liiton apu tyydyttää ___________________________________________ 67 7.1. Käytännön työsuojelutyötä _____________________________________ 71 8. HENKILÖKOHTAISTA ______________________________________________ 75 Työtovereiden pyyynnöstä __________________________________________ 77 Tunnustus ja tuki kannustaa ________________________________________ 81
  5. 5. A N S A I T T UA LUOT TA M USTA 2 0 0 5 39. NÄKYMIÄ ETEENPÄIN _____________________________________________ 84 Sukupolvenvaihdos puolivälissä _____________________________________ 85 Luotamusmiesverkon kattavuutta parannettava _______________________ 85 Tehtävät muuttuvat ________________________________________________ 87 Monenlaisia työnantajia____________________________________________ 87 Strategiaa hankalille työpaikoille ____________________________________ 88 Strategiaa kehittyneille työpaikoille __________________________________ 88 Sopimuksista turvaa _______________________________________________ 8910. LÄHTEET ________________________________________________________ 9011. LIITTEET ________________________________________________________ 92 11.1. Taulukoita ___________________________________________________ 92 11.2. Kyselylomake ________________________________________________ 98
  6. 6. 4 MUUTOS . LIIKE . TIIVISTELMÄ Yhä useammalla SAK:laisen ammattiliiton jäsenellä on työpaikalla luottamus- mies. Luottamusmiesten kokemuksen mukaan myös järjestäytyminen ammatti- liittoon on työpaikoilla kasvussa. Luottamusmiesten osuus SAK:laisista on pysynyt ennallaan 2000-luvun alkuvuosina. Työsuojeluvaltuutettujen ja -asiamiesten osuus on sensijaan laske- nut hieman. SAK:laiset luottamusmiehet ovat iältään keskimäärin 46-vuotiaita. Heidän keski-ikänsä on noussut kolmella vuodella vuodesta 2000. Työsuojelutehtävissä olevien keski-ikä on 45 vuotta. SAK:n liittojen jäsenet ovat ikääntyneet samaa tahtia kuin luottamusmiehet: jäsenet ovat keskimäärin kaksi vuotta luottamus- miehiä nuorempia eli 44-vuotiaita. Naisten osuus pääluottamusmiehistä ja työsuojelutehtävissä olevista on vuodesta 2000 laskenut noin kolmanneksen, mutta säilynyt ennallaan muissa luottamustehtävissä. Työsuojelutehtävissä olevat ja luottamusmieskunta on kuluneen viiden vuoden aikana uusiutunut ja voidaan sanoa, että luottamusteh- tävissä sukupolvenvaihdos on täydessä vauhdissa. Tässä prosessissa naisen tilalle luottamustehtäviin on usein tullut mies. Naisten osuuden laskuun vaikuttaa myös se, että toimialoista teollisuuden suhteellinen osuus kaikista luottamustehtävissä olevista on kasvanut. Luottamusmiesten ammatillinen koulutustaso on sukupolvenvaihdoksen myötä kohonnut nopeammin kuin jäsenten keskimäärin. Myös ay-koulutukseen osallistuminen on lisääntynyt vuoteen 2000 verrattuna. Työpaikkojen neuvotteluilmapiiri on viime vuosina huonontunut. Kehit- tyvien työpaikkojen, joissa on hyvät neuvottelusuhteet ja luottamusmiehet ja työnantaja arvostavat tosiaan, määrä on laskenut selvästi vuodesta 2000. Toisaalta myös kaikkien huonoimpien, kehittymättömien työpaikkojen määrä on hieman vähentynyt. Näiden ääripäiden väliin jäävä työpaikkojen väliryhmä on sen sijaan kasvanut. Luottamusmiesten ay-jäsenyyden tärkein peruste on palkansaajien etujen tehokas puolustaminen ja ajaminen. Toisena tulee työpaikan työolojen kehittä- minen ja kolmantena ansiosidonnaisen työttömyysturvan puolustaminen, jonka ”rivijäsenet” nostavat tärkeimmäksi ammattiliiton jäsenyyden syyksi. Luottamusmiehillä tärkein syy osallistua ammattiyhdistystoimintaan on halu vaikuttaa työntekijöiden etuihin; tämä motiivi on voimistunut kuluneen viiden vuoden aikana. Kaikkien jäsenten keskuudessa tärkein osallistumisen syy on saada tietoa oikeuksista. Luottamusmiehistä kolme neljästä ja työsuojeluvaltuutetuista puolet on kysynyt tulkintaohjeita ammattiliitostaan. Molemmista ryhmistä 90 prosenttia on tyytyväisiä liitosta saamaansa palveluun. Liitto on luottamusmiehille ja työ- suojelutehtävissä oleville tärkein taho, jonka puoleen käännytään edunvalvonnan ongelmatilanteissa.
  7. 7. A N S A I T T UA LUOT TA M USTA 2 0 0 5 5 Luottamusmiestehtävässä eniten työllistävät palkka- ja työehtoneuvotteluttyöpaikalla. Vuoteen 2000 verrattuna palkka- ja työehtoneuvottelut työllistävätluottamusmiehiä nyt enemmän, kun taas yksittäisten työntekijöiden ongelmienselvittämiseen kuluu aiempaa vähemmän aikaa. Työsuojeluvaltuutettuja työllis-tävät eniten työpaikan käytännön työsuojelutoimet sekä työpaikan toimintojenkehittäminen. Luottamusmiehet kokevat neuvottelutaitojensa kohentuneen kuluneen viidenvuoden aikana oli sitten kyseessä sopimusten tuntemus, tiedot neuvoteltavas-ta asiasta, neuvottelukyvyt tai yhteydenpito ja tuki työtovereiden suunnalta.Luottamusmiehet kokevat myös, että yhdeksän kymmenestä työntekijästä tukeeluottamusmiestä vähintään joissakin asioissa. Työntekijöiden luottamusmiehilleantama tuki on selvästi lisääntynyt vuoteen 2000 verrattuna. Paikallinen sopiminen ei ole juurikaan lisääntynyt kuluneena viitenä vuotena.Työnantajan aloitteesta esiin nostetaan useimmiten työsopimusten muuttami-seen liittyviä asioita, työntekijäpuolen aloitteesta taas työpaikkakohtaiset palk-kasopimukset. Työnantajien tiedottaminen ei ole parantunut vuodesta 2000. Sensijaan luottamusmiehet kokevat hieman aiempaa useammin olevansa tasaveroisianeuvotteluissa työnantajan edustajan kanssa. Lakisääteisistä työpaikkakohtaisista suunnitelmista parhaiten on toteutunuttyöterveyshuollon toimintasuunnitelma, joka on lähes 90 prosentilla työpaikois-ta. Vähiten on tehty tasa-arvosuunnitelmia, joita on vain runsaalla viidenneksellätyöpaikoista. Rasittavimmat asiat luottamusmiestehtävissä ovat työntekijöiden ajoittainenvälinpitämättömyys ja työnantajan kielteinen suhtautuminen. Työsuojelutehtä-vissä näiden lisäksi koetaan rasittavaksi tehtävän raskaus, kun sitä hoitaa omantyön ohella. Parasta luottamusmies- ja työsuojelutehtävässä on vastaajien kokemuksenmukaan se, että saa asioita eteenpäin. Myös työtovereilta saatu tunnustus ja tukion tärkeää. Näiden jälkeen tulevat henkilökohtaisen kasvun mahdollisuudet, lii-ton tuki ja tehtävän tarjoama näköalapaikka yhteiskuntaan ja työelämään. Haluk-kuus jatkaa luottamusmiestehtävissä on vuoteen 2000 verrattuna lisääntynyt.
  8. 8. 6 MUUTOS . LIIKE . 1. JOHDANTO Tämä raportti käsittelee SAK:laisten liittojen työpaikoilla olevia luottamushen- kilöitä. Raportti on osa laajempaa SAK:n ja sen jäsenliittojen järjestötutkimusta. Tämän raportin lisäksi samasta tutkimusaineistosta on julkaistu Erkki Laukkasen kirjoittama perusraportti Murroksesta muutokseen ja Pirjo Pajusen tasa-arvora- portti Pitkää, pätkää, silppua. Järjestötutkimuksen aineistosta on julkaistu myös SAK:n liittojen ruotsinkielisiä jäseniä koskeva René Lindqvistin kirjoittama raportti Vi är många, vi är svenska. SAK:n järjestötutkimushankkeella on ohjausryhmä, johon kuuluvat Eija Hietanen puheenjohtajana sekä Markku Liljeström, Sinikka Näätsaari ja Lauri Lyly. Ohjausryhmä on tukenut hanketta ja antanut teksteistä palautetta, jota kir- joittajat arvostavat. Projektin sihteerinä ja tutkimusavustajana erityiset kiitokset on ansainnut Kaisa Sember. Katsaus aineistoon ja sen käsittelyyn SAK:n järjestötutkimuksen aineisto koottiin lomaketiedustelulla vuoden 2005 tammi–maaliskuun välisenä aikana. SAK on teettänyt laajat jäsentutkimukset noin viiden vuoden välein vuodesta 1984 alkaen. Tutkimuksen kyselylomaketta on kehitetty vuosikymmenien aikana siten, että se antaisi SAK:n ja sen liittojen käyttöön mahdollisimman laaja-alaisen kuvan jäsenistön asemasta työelämässä ja arvostuksista. Peruskysymys on kuitenkin ollut, miten SAK:n ja sen liittojen tulisi kehittää eri tasoilla tapahtuvaa edunvalvontaansa. Vastaajat muodostavat liittojen koon mukaan edustavan joukon ja vastaukset kuvaavat siten tilannetta koko SAK:n jäsenistössä. On kuitenkin syytä huomata, että liittojen jäseninä on muitakin kuin vastaushetkellä palkkatyössä olevia. Kun palkkatyössä oli 72 prosenttia ja äitiyslomalla, hoitovapaalla, pitkällä sairas- lomalla tai muulla palkattomalla vapaalla viisi prosenttia vastaajista, niin kaikista vastaajista 77 prosenttia oli työsuhteessa. Muita kuin palkkatyössä olevia oli 28 prosenttia vastaajista. Suurin osa heistä – kaikkiaan 15 prosenttia – oli vastaushetkellä työttömänä, työssä työllistämis- tuella tai työvoimapoliittisessa koulutuksessa. Lomautettuna oli kolme prosenttia ja eläkkeellä kolme prosenttia. Siten työvoimaan, johon lasketaan sekä työssä että työttömänä olevat, kuului 87 prosenttia vastaajista. Loput 13 prosenttia vastaa- jista ei kuulu työvoimaan, eikä heitä ole myöskään huomioitu niissä tulostuksissa, jotka on tarkoitettu vain työvoimaan kuuluville. Otoshenkilöiden asema vastaushetkellä (%) Tilanne vastaushetkellä: 1995 2000 2005 Työssä 64 71 72 Äitiys- tai sairasloma, hoitovapaa 4 4 5 Muu palkaton vapaa 0 0 0 Lomautettu osa-/määräaikaisesti 1 1 1 Opiskelemassa 3 3 2 Eläkkeellä 3 3 3 Työttömänä, työssä työllistämistuella tai työvoimapoliittisessa koulutuksessa 23 16 15 Lomautettuna toistaiseksi 2 1 2 KAIKKI 100 100 100 Vastanneet 4 186 9 948 6 236
  9. 9. A N S A I T T UA LUOT TA M USTA 2 0 0 5 7 Järjestötutkimuksessa asioita on perinteisesti tarkastelu sektorin mukaan.Sektorit on muodostettu SAK:n liitoista siten, että kunta-alalle ja valtion viras-toihin pääosin järjestäytyneet liitot muodostavat julkisen sektorin ja palvelualansekä liikenteen yrityksiin järjestäytyneet liitot muodostavat sektorin, jota kutsu-taan yksityisiksi palvelualoiksi. Teollisuuden, perustuotannon tai rakennusalanyrityksiin pääosin järjestäytyneet liitot muodostavat teollisuussektorin. Sektoritmuodostettiin liittotunnuksen perusteella, ja liittotunnukset etsittiin kaikillevastanneille, myös työttömille, eläkeläisille ja toistaiseksi lomautetuille, jotka eivätvastaushetkellä olleet töissä. Sektorijako ei kuitenkaan ole yksiselitteinen. Esimerkiksi julkisen sektorintyöpaikoista 85 prosenttia vastasi julkisten palveluiden ylläpitämisestä joko kun-nan tai valtion toimesta. Loput 15 prosenttia olivat mm. säätiöiden ja palvelualanyritysten ylläpitämiä työpaikkoja. Samantapaista tulkinnanvaraisuutta on myösyksityisten palvelualojen ja teollisuuden luvuissa. Sukupuolijakoa vastauksia luokittelevana muuttujana on käytetty säästeliäästimm. siksi, että aineistosta on julkaistu erillinen raportti, jossa asioita on tarkas-teltu sukupuolen mukaan. Sukupuolijako on kuitenkin tässä raportissa otettuhuomioon siellä, missä se on tuntunut luontevalta. Jäsentutkimuksen lomakkeen kysymyksistä valtaosa on kuvailevia, joissatiedustellaan, mitä mieltä vastaajat asioista ovat, ja miten paljon he jotakin asiaaarvostavat. Selittäviä kysymyksiä, joissa tiedustellaan, miten tähän on päädytty jamiksi jokin asia on niin tärkeä, kysytään hyvin vähän. Tämä on ollut jäsentutki-muksen perinne, ja vaikka kysymyslomaketta on vuosien saatossa kehitelty, senyksinkertaisuus on haluttu säilyttää. Valitusta tavasta kysyä seuraa kuitenkin se,että aineistosta nousevat havainnot jäävät väkisinkin hieman irrallisiksi, ja tulok-sia ei voi oikein liittää niihin suurin linjoihin, joista alan teoreettinen kirjallisuuskertoo. Siten jäsentutkimusta voidaan luonnehtia SAK:n jäsenkuntaa kuvailevaksiempiiriseksi, jäsenten kokemuksista kertovaksi tutkimukseksi. Sana jäsentutkimus on velvoittanut kahdella tavalla. Ensinnäkin tulostenpitäisi olla siinä muodossa, että tavallinen jäsen voi ne ymmärtää. Toisaalta kysy-mys on kuitenkin tutkimusaineistosta, jonka informaatio tulisi mahdollisimmanhyvin hyödyntää. Myös tulosten esitystapa on pyritty pitämään yksinkertaisina Tutkimuksen perusjoukko muodostuu SAK:n jäsenistöstä, reilusta miljoonas-ta jäsenestä. Tutkimuksen otos muodostettiin SAK:ssa 31.12.2004 liittokohtaisenjäsentilanteen pohjalta. Otos oli kaikkiaan 11 487 henkilöä, joista suomenkielisiäoli 10 468 ja ruotsinkielisiä 1 019. SAK:sta otos toimitettiin Tilastokeskukseen. Tilastollisesti tuloksia voidaan pitää erittäin luotettavina. Kun lopullinen otos-koko on 6 236 vastaajaa, useimmat sektorikohtaisetkin tulokset ovat tilastollisestimerkitseviä muutaman prosentin riskitasolla. Koko SAK:ta koskevan tuloksenriskitaso on prosentin.Kun otoksen koko on 6 236, niin 95 prosentin todennäköi-syydellä koko SAK:n jäsenistölle ilmoitettu prosenttiosuus P jää välille (P-1, P+1).Kun esimerkiksi SAK:n työttömyysprosentiksi ilmoitetaan 15, niin 95 prosentintodennäköisyydellä se on 14–16 prosenttia.
  10. 10. 8 MUUTOS . LIIKE . Otos muodostettiin suomenkielisten kohdalla siten, että käytännössä joka sadas jäsen osui otokseen. Auto-ja Kuljetusalan Työntekijäliiton sekä Puu- ja erityisalojen liiton otos suurennettiin kaksinkertaiseksi. Ruotsinkielisten kohdalla poiminta tapahtui siten, että noin joka 50. jäsen osui otokseen. Ruotsinkielisten osuutta haluttiin otoksessa painottaa todellista jäsenmäärää korkeammaksi, koska ruotsinkielisestä jäsenistöstä laadittiin oma osaraportti. Vastaajien ikäraja- na pidettiin 60 vuotta. Opiskelijajäsenet rajattiin tutkimuksen ulkopuolelle. Jäsentutkimuksen vastausprosentti oli 54,3. Kaikkiaan hyväksyttyjä vastauksia saatiin siis 6 236 kappaletta. Eri liittojen sekä suomenkielisten ja ruotsinkielisten välillä vastanneiden osuuksissa oli selviä eroja. Aktiivisimmin vastasivat Rautatie- virkamiesliiton suomenkieliset jäsenet (76,5 %), kun taas heikoimmin vastauksia saatiin AKT:n ruotsinkielisiltä jäseniltä (36,7 %). Merivartioliiton ylikorkea vas- taamisprosentti selittynee sillä, että joko muutamat Kunta-alan ammattiliiton tai Metallityöväen liiton vastaajat ovat merkinneet liittonsa väärälle riville. Otos ja vastanneet liitoittain. LIITTO OTOS Vastanneet Vastanneet N % Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry 1 030 537 52,1 Ilmailualan Unioni IAU ry 38 17 44,7 Kemianliitto ry 494 298 60,3 Kunta-alan ammattiliitto KTV ry 2 064 1 186 57,5 Merivartioliitto ry 10 15 150,0 Metallityöväen Liitto ry 1 747 908 52,0 Palvelualojen ammattiliitto PAM ry 1 967 992 50,4 Paperiliitto ry 458 246 53,7 Postiliitto ry 264 127 48,1 Postin Toimihenkilöliitto PVL ry 35 20 57,1 Puu- ja erityisalojen liitto ry 927 557 60,1 Rakennusliitto ry 777 405 52,1 Rautatieläisten Liitto ry 146 74 50,7 Rautatievirkamiesliitto ry 17 13 76,5 Suomen Elintarviketyöläisten Liitto ry 374 229 61,2 Suomen Lentoemäntä ja Stuerttiyhdistys SLSY ry 23 11 47,8 Suomen Merimies-Unioni ry 185 85 45,9 Suomen Muusikkojen Liitto ry 27 14 51,9 Sähköalojen ammattiliitto ry 317 162 51,1 Tulliliitto ry 15 12 80,0 Valtion ja erityispalvelujen ammattiliitto ry 261 153 58,6 Vankilavirkailijain Liitto VVL ry 18 10 55,6 Veturimiesten Liitto ry 19 10 52,6 Viestintäalan ammattiliitto ry 274 155 56,6 Yhteensä 11 487 6 236 54,3
  11. 11. A N S A I T T UA LUOT TA M USTA 2 0 0 5 9Luottamusmiehet ja työsuojelutehtävissä olevatEdellä on kuvattu koko tutkimusaineistoa. Tässä raportissa keskitytään työ-paikoilla olevien työntekijöiden edustajien – pääluottamusmiesten, muidenluottamusmiesten, työsuojeluvaltuutettuja ja työsuojeluasiamiesten tilanteeseenja toimintaan.Vastaajajoukossa on:Pääluottamusmiehiä 77Muita luottamusmiehiä 109Luottamusmiestehtävissä yhteensä 186Työsuojeluvaltuutettuja ja -asiamiehiä 142 Luottamusmies- ja työsuojelutehtävissä oleviin poimittiin aineistosta ”onjuuri parhaillaan luottamustehtäviä -vastanneet (kysymys S12, ks. liite Kysymys-lomake). Luottamusmiesryhmä koottiin yhdistämällä kysymyksen S13a tai S13bkohtien 1-vaihtoehtoon vastanneet. Työsuojeluvaltuutetut ja -asiamiehet ryhmäpuolestaan muodostuu S13c tai S13d ryhmien 1-vaihtoehdon rengastaneista.Ryhmien yhdistäminen oli välttämätöntä, jotta saatiin tilastollisesti käsittelykel-poiset joukot. Tässä raportissa joissakin kohdin esiintyvä muut luottamushenki-löt -ryhmä puolestaan koostuu kysymyksen S13c–S13f -kohtien vastaajista.
  12. 12. 10 MUUTOS . LIIKE . 2. TÄLLAINEN ON SAK:LAINEN LUOTTAMUSMIES 2.1. Järjestäytyminen kasvussa Järjestäytyminen SAK:laisiin ammattiliittoihin on kasvussa. Kysymys järjestäyty- misen suunnasta esitettiin samanlaisena vuosina 2000 ja 2005 samoin kriteerein muodostetulle luottamusmiesjoukolle, ja trendinä näyttää olevan kasvu työpai- koilla, joilla on luottamusmies. Kaikkien palkansaajajien keskuudessa ammatil- lisen järjestäytymisen arvioidaan eri tutkimuksissa kuitenkin olevan laskussa1, ja siten ristiriidassa tämän tutkimuksen tuloksen kanssa. Syynä erilaisiin tuloksiin lienee työmarkkinoille tulevan sukupolven heikompi järjestäytyminen ja epä- tyypillisen, ns. silpputyön yleistyminen. Järjestäytymättömät työntekijät ovat useimmiten muilla työpaikoilla kuin niillä, joissa on SAK:laisia luottamusmiehiä. Työmarkkinoiden jakautumisella on siis myös järjestäytymisulottuvuus: ne jotka eniten tarvitsisivat ammattiyhdistysliikkeen tuomaa turvaa, ovat suurelta osin ay-liikkeen ulkopuolella. Luottamusmiesten kokemusten mukaan järjestäytyminen ammattiliittoon on kaikilla toimialoilla nyt selvemmin nousussa kuin vuonna 2000. Teollisuu- den luottamusmiehistä 14 prosenttia arvioi järjestäytymisen olevan nousussa ja vain kolme prosenttia arvioi sen olevan laskussa. Yksityisillä palvelualoilla luottamusmiehistä 18 prosenttia arvioi järjestäytymisen olevan nousussa ja kuusi prosenttia suunnan olevan laskeva. Julkisella sektorilla peräti 23 prosenttia luottamusmiehistä arvioi järjestäytymisen olevan kasvussa, kahdeksan prosenttia arvio sen olevan laskussa.Järjestäytyminen Teollisuus 2005 14 80 3 3työpaikalla aloittainvuonna 2000 ja 2005, % Teollisuus 2000 11 79 6 4 Nousussa Yks. palvelut 2005 18 76 6 Ennallaan Laskussa Yks. palvelut 2000 14 69 11 6 En osaa sanoa Julkiset 2005 23 69 8 Julkiset 2000 26 73 7 4 Yhteensä 2005 17 76 5 2 Yhteensä 2000 13 76 7 4 0 20 40 60 80 100 1 Ks. Böckerman Petri, Uusitalo Roope: Union membership and the erosion of the Ghent system: lessons from Finland, Palkansaajien tutkimuslaitos, työpapereita 213, Helsinki 2005
  13. 13. A N S A I T T UA LUOT TA M USTA 2 0 0 5 11 Työpaikat on tässä tutkimuksessa jaettu kolmeen tyyppiin – kehittyviin, vä- liryhmään ja kehittymättömiin – niiden sisäisten käytäntöjen kehittyneisyyden mukaan. Asiasta on kirjoitettu tarkemmin luvussa 2.3. Luottamusmiesprofiileja. Kehittymättömillä työpaikoilla, joilla siis on huonoimmat suhteet työnteki- jöiden ja työnantajien edustajien välillä, järjestäytyminen on lähes yhtä usein laskussa kuin nousussa. On siis työpaikkoja, joilla työnantajan työntekijöitä koh- taan osoittama arvostuksen puute aiheuttaa työntekijöiden etääntymistä myös ammattiyhdistysliikkeestä. Näilläkin työpaikoilla kokonaissaldo on kuitenkin positiivinen ja suurin muutos on ”järjestäytyminen pysynyt ennallaan” -ryhmän supistuminen. Luottamusmiesten arvion mukaan ns. väliryhmän työpaikoilla järjestäytymi- nen on vahvimmassa nousussa. Viidennes luottamusmiehistä katsoo, että järjes- täytyminen on kasvussa. Yhtä moni kuin viisi vuotta sitten eli neljä prosenttia luottamusmiehistä puolestaan kokee, että järjestäyminen on väliryhmän työpai- koilla laskussa. Järjestäytyminen on kasvussa myös kehittyvillä työpaikoilla, vaik- ka luottamusmiesten ”järjestäytyminen nousussa” -arviot ovat selvästi laskeneet vuoteen 2000 verrattuna. Ehkäpä on niin, että järjestäytymisen ollessa korkealla tasolla, luottamusmiesten on vaikea nähdä kasvumahdollisuuksia ja tilannetta pidetään hyvänä, kun järjestäytyneiden määrä pysyy ennallaan. TyöpaikkatyyppiJärjestäytyminen 2005 7 93erityyppisillä Kehittyvätyöpaikoilla vuonna 2000 16 78 62000 ja 2005, % 2005 19 77 4 Nousussa Väli Ennallaan 14 82 4 2000 Laskussa 2005 18 65 17 Kehittymätön 2000 8 84 8 0 20 40 60 80 100 Luottamusmiesjärjestelmän kattavuus on parantunut SAK:laisilla työpaikoilla, mikä järjestäytymisen kasvun ohella on selkeä positiivisen muutoksen merkki. Vuonna 1984 luottamusmies oli 83 prosentilla SAK:laisten työpaikoista, mutta vuonna 2000 enää 66 prosentilla työpaikoista. Vuosituhannen vaihteen jälkeen on kuitenkin tapahtunut käänne, ja nykyisin luottamusmies on työpaikalla jä- senistä 71 prosentilla. Kasvua näkyy kaikenkokoisilla työpaikoilla vuosien 2000 ja 2005 välillä.
  14. 14. 12 MUUTOS . LIIKE . Prosentuaalisesti suurin muutos on tapahtunut alle 30 hengen työpaikoilla, joissa kasvua on 46 prosentista 53 prosenttiin. Ammattiyhdistysliike on tosissaan ja tuloksellisesti panostanut pienten työpaikkojen edunvalvonnan tilan kohen- tamiseen.Onko työpaikalla Yli 200 hlöä 2005 93 4 3luottamusmies taivastaava, % Yli 200 hlöä 2000 90 7 3 Kyllä on Ei ole 30–199 hlöä 2005 85 10 5 En osaa sanoa 30–199 hlöä 2000 83 11 6 Alle 30 hlöä 2005 53 37 10 Alle 30 hlöä 2000 46 44 10 2005 71 22 7 2000 66 27 7 Yhteensä 1995 75 22 3 1990 79 18 3 1984 83 14 3 0 20 40 60 80 100 2.2. Sukupolvenvaihdos käynnissä Luottamusmiesjärjestelmän kattavuus ei ole SAK:laisilla työpaikoilla enää 2000- luvulla heikentynyt. Luottamusmiestehtävissä oli vuonna 2005 sama prosen- tuaalinen osuus jäsenistä kuin vuonna 2000. Työsuojelutehtävissä – työsuoje- luvaltuutettuina ja työsuojeluasiamiehinä – olevien osuus on hieman laskenut samoin kuin muita ay-luottamustehtäviä hoitavienkin osuus. Viimeksimainit- tuun ryhmään kuuluvat varaluottamusmiehet, yhteistoimintaelinten ja hallinto- edustuselinten työntekijäjäsenet, ammattiosastojen ja paikallisjärjestöjen luot- tamustehtävissä olevat ja työpaikan yhdyshenkilöt. Mistä pienentyneet osuudet
  15. 15. A N S A I T T UA LUOT TA M USTA 2 0 0 5 13 johtuvat? Edelleenkin on usein vaikea saada ihmisiä ottamaan vastaan ay-tehtä- viä, mikä yhdistyneenä sukupolvenvaihdokseen, jossa varttuneet aktiivit siirtyvät pois työelämästä, synnyttää aukkoja organisaatioon. Työpaikkoja myös pilkotaan pienempiin osiin, missä kehityksessä ay-organisaatio ei aina pysy mukana. Luottamusmiesten toimikausi on katkolla yleensä kahden vuoden välein. Näissä 2000-luvun alkuvuosien valinnoissa luottamusmieskunta on uusiutunut. Luottamusmiehet ovat aikaisempaakin useammin miehiä. Naisten osuus pääluot- tamusmiesten keskuudessa on laskenut lievästi ja miesten vastaavasti noussut. Naisten osuuden lasku näkyy myös työsuojelutehtävissä sekä hyvin lievästi myös muissa luottamustehtävissä. Muutos luottamustehtävissä on suurempi kuin naisten osuuden muutos koko SAK:n jäsenistössä.Luottamustehtävät vuonna 7 6,22000 ja 2005, % 6 5 5,1 Pääluottamusmies 5 4,5 Muu luottamusmies 4 3,7 3,6 3,7 Työsuojeluvaltuutettu 3,2 tai -asiamies 2,8 3 2,4 2,3 Muu luottamustehtävä, 2,3 ml. yhd.hlöt 2 1,7 1,7 1,7 1,5 1,7 1,2 1,2 1,2 0,9 1 1 1 0,6 0 v. 2000 v.2005 v. 2000 v. 2005 v. 2000 v. 2005 Kaikki yht. Naiset Miehet SAK:ssa teollisuuden liitot ovat tarttuneet voimakkaimmin sukupolven vaih- dokseen, mikä näkyy alan luottamusmiesten määrän ja suhteellisen osuuden kasvuna. Oheisessa taulukossa on kuvattu eri tuotannonaloilla olevien luotta- musmiesten suhteellisen osuuden muutosta. Luottamusmiesjärjestelmä on kuluneen viiden vuoden aikana vahvistunut selvimmin teollisuuden työpaikoilla. Niiden suhteellinen osuus on kasvanut 56 prosentista 65 prosenttiin kaikista luottamusmiehistä. Yksityisillä palvelualoilla näkyy yhtä selvä lasku 21 prosentista 14 prosenttiin. Tämä tarkoittaa luottamus- miesjärjestelmän heikentymistä palveluissa ja liikenteessä, sillä luottamusmiesten kokonaismäärä on pysynyt ennallaan kuluneen viisivuotiskauden, eikä palvelu- alojen työntekijämääräkään ole vähentynyt. Julkisella sektorilla näkyy luottamus- miesosuuden lievää laskua 23 prosentista 21 prosenttiin.
  16. 16. 14 MUUTOS . LIIKE . Muu luottamushenkilö pitää sisällään myös työsuojelutehtävissä olevat am- mattiosaston toimihenkilöiden lisäksi. Suhteellinen muutos teollisuuden alalla olevien luottamushenkilöiden suuntaan näkyy lievänä.Luottamustehtävien 2005 21 14 65jakautuminen Pää-/muualoittain vuosina luottamus- 2000 23 21 561995, 2000 ja mies2005, % 1995 23 27 50 Julkinen sektori 22 21 57 2005 Yks. palvelualat Muu Teollisuus luottamus- 2000 22 23 55 henkilö 1995 23 27 50 0 20 40 60 80 100 Naisten osuus luottamusmiestehtävissä on vähentynyt. Naisten osuuden lievää laskua on vuosien 2000 ja 2005 välillä pääluottamusmies- ja työsuojelutehtävissä, kun taas muu luottamusmies ja muu luottamustehtävä (työsuojelutehtävät, ammattiosastojen toimikunnat jne) -ryhmissä tilanne on pysynyt suunnilleen ennallaan.Naisten osuus ay-liikkeen 35 33 33 32luottamustehtävissä olevista 29 30 27vuonna 2000 ja 2005, % 26 24 25 23 2000 20 2005 15 10 5 0 Muu Työsuojelu- Muu Pää- luottamustehtävä valtuutettu luottamusmies luottamusmies tai -asiamies Yhdistettäessä koko SAK:laisen ammattiyhdistysliikkeen pää- ja muut luot- tamusmiestehtävät sekä toisaalta muut ay-luottamusmies- ja työsuojelutehtävät kuluneen kymmenen vuoden ajalta nähdään selkeä trendi: naisten osuus luot-
  17. 17. A N S A I T T UA LUOT TA M USTA 2 0 0 5 15 tamusmiehistä on laskenut kahdeksan prosenttiyksikköä 26 prosenttiin, mutta muissa luottamustehtävissä kasvanut kolme prosenttiyksikköä 33 prosenttiin.Luottamustehtävien 2005 26 74jakautuminensukupuolen mukaan Pää-/muu luottamus- 2000 30 70vuosina 1995, 2000 miesja 2005, % 1995 34 66 Naiset 33 67 2005 Miehet Muu luottamus- 2000 32 68 henkilö 1995 30 70 0 20 40 60 80 100 Naisten suhteellinen osuus luottamusmiehistä on laskenut teollisuudessa ja julkisella sektorilla, mutta kasvanut yksityisillä palvelualoilla 1990-luvun puo- livälin jälkeen. Erikoinen piirre on vahvasti naisvaltaisten yksityisten palvelujen trendistä poikkeava notkahdus vuonna 2000. Teollisuuden alojen suuri osuus luottamusmiesten kokonaismäärässä merkitsee myös sitä, että teollisuuden nais- luottamusmiestenkin määrä on suuri. Julkisen sektorin luottamusmiestehtävissä naisten osuus on kymmenessä vuodessa laskenut 63 prosentista 50 prosenttiin. Palvelualoilla on kasvua 49 pro- sentista 52 prosenttiin, mutta selvä notkahdus osuu vuodelle 2000. Teollisuudessa oli puolestaan naisten osuuden selvä nousupiikki vuonna 2000, joka nyt on laske- nut vuoden 1995 tasolle. Kun teollisuuden suhteellinen osuus on suuri, saa tämä heilahdus aikaan taulukoissa selkeänä näkyvän muutoksen naisten osuudessa luottamustehtävissä.Naisten osuus ay-liikkeen 80luottamustehtävissä 70 63olevista aloittain, % 59 60 56 56 55 52 50 49 Teollisuus 50 44 42 43 Yks.palvelut 40 Julkinen 28 30 18 19 17 20 15 11 10 10 0 1995 2000 2005 1995 2000 2005 Kaikki Pää-/ muu luottamushenkilöt luottamusmies
  18. 18. 16 MUUTOS . LIIKE . Yhä useampi SAK:lainen työskentelee pienellä alle 30 henkilön työpaikalla. Alle 30 henkilön työpaikoilla työskentelevien työntekijöiden osuus on noussut viidentoista vuoden aikana 45 prosentista 50 prosenttiin. Toimialoittain tarkastel- len tämänkokoiset työpaikat ovat 2000-luvulla kasvattaneet osuuttaan teollisuu- dessa ja julkisella sektorilla, mutta palvelualoilla on sitä vastoin tapahtunut lievää laskua. Naiset työskentelevät miehiä useammin (naiset 57 prosenttia, miehet 44 prosenttia) alle 30 hengen työpaikoilla. Molempien sukupuolien osuudet ovat pysyneet tämänkokoisilla työpaikoilla ennallaan 2000-luvulla. Vuoteen 2000 verrattuna näkyy lievä muutos: kaikkein pienimpien työpaik- kojen osuus on vähentynyt, samoin kaikkein suurimpien.Minkä kokoisilla työpaikoilla Naiset 2005 28 29 19 9 9 7töissä, koko jäsenistö, % Naiset 2000 31 26 19 9 9 7 Alle 10 hlöä 10–29 hlöä Miehet 2005 21 23 21 12 10 13 30–99 hlöä 100–199 hlöä 22 22 19 11 12 14 Miehet 2000 200–499 hlöä Yli 500 hlöä Julkinen 2005 26 35 19 7 6 7 Julkinen 2000 29 30 20 7 7 6 Yks. palvelut 2005 32 27 18 10 6 6 Yks. palvelut 2000 36 25 18 8 7 5 Teollisuus 2005 18 21 21 12 13 15 Teollisuus 2000 18 19 19 12 15 17 v. 2005 24 26 20 11 10 10 v. 2000 26 23 19 10 11 11 Kaikki v. 1995 24 22 20 10 12 12 v. 1990 22 23 20 11 12 12 0 20 40 60 80 100
  19. 19. A N S A I T T UA LUOT TA M USTA 2 0 0 5 17 Luottamusmiesten osuus alle 30 hengen työpaikoilla on vähentynyt kuluneen kymmenen vuoden aikana. Kun vuonna 1995 luottamusmiehistä 50 prosenttia oli alle 30 hengen työpaikoilla, oli niillä vuonna 2005 luottamusmiehistä enää 37 prosenttia. Luottamusmiesten osuus on puolestaan kasvanut 30–200 hengen työpaikoilla vuosista 1995 ja 2000 kymmenellä prosentilla 44 prosenttiin. Luot- tamusmiesjärjestelmän kattavuuden parantuminen johtuukin ainakin osaltaan luottamusmiesten lisääntymisestä näillä ”keskisuurilla” työpaikoilla, jotka työl- listävät noin kolmanneksen SAK:laisista.Luottamustehtävien 2005 7 2 28 31 13 10 9jakautuminentyöpaikkakoon Pää-/muu luottamus- 2000 4 8 29 22 12 15 10mukaan vuosina mies1995, 2000 ja 2005, % 1995 9 8 33 23 11 9 7 1–5 hlöä 2005 7 6 29 27 12 9 10 6–9 hlöä Muu 10–29 hlöä luottamus- 2000 7 9 28 22 11 13 10 henkilö 30–99 hlöä 100–199 hlöä 1995 6 5 29 30 11 10 9 200–499 hlöä 0 20 40 60 80 100 yli 500 hlöä Luottamusmieskunta on viime vuosina vaihtunut, mutta ei keskimäärin nuorentunut, vaikka työpaikoilla ja liitoissa onkin havahduttu sukupolvenvaih- doksen vaatimiin toimiin. Luottamusmiesten keski-ikä on noussut vuoden 2000 44 vuodesta 46 vuoteen vuonna 2005. Lähes puolet luottamusmiehistä on alle 45-vuotiaita. Yli 45-vuotiaiden luottamusmiesten osuus on laskenut vuoden 1995 56 prosentista 52 prosenttiin. Tosin ns. suurten ikäluokkien viimeinen erä, 55–60- vuotiaat ovat osin vielä luottamustehtävässään nostaen näin ikäkeskiarvoa.
  20. 20. 18 MUUTOS . LIIKE . Muu luottamushenkilö -ryhmä, jossa on mukana ammattiosaston toimihen- kilöt ja työsuojelutehtävissä olevat, on myös ikääntynyt. Ammattiosastojen eri tehtävissä on tuntuva määrä varttuneessa iässä ja jopa eläkkeellä olevia. Toisaalta myös kaikkein nuorin ikäpolvi näkyy parin prosenttiyksikön osuudella muu luottamustehtäväryhmässä.Luottamustehtävien 2005 15 33 34 18jakautuminen iänmukaan vuosina Pää-/muu luottamus- 2000 12 32 43 131995, 2000 ja mies2005, % 1995 1 12 31 43 13 15–24 v 2005 2 13 27 34 24 24–34 v Muu 35–44 v luottamus- 2000 1 15 27 43 14 45–54 v henkilö 55–60 v 1995 1 18 35 39 7 0 20 40 60 80 100 2.3. Luottamusmiesprofiileja Suomalaiset työnantajat kohtelevat työntekijöitään ja heidän luottamusmiehiään hyvin vaihtelevien käytäntöjen mukaisesti. Parhaissa yrityksissä ja työyhtei- söissä ylletään kehittyneiden maiden huipulle, mutta huonoimmissa eivät aina toteudu työehtosopimusten ja lakien minimitkään. Erilaisilla työpaikoilla myös luottamusmiesten toimintaedellytykset ja tehtävät vaihtelevat. Seuraavassa selvi- tetään jäsentutkimuksen aineiston pohjalta työnantajan käytäntöjen vaikutusta luottamusmiesten toimintaan. Vuoden 2000 jäsentutkimuksessa*) ja tässä tutki- muksessa työnantajakäytännöt selvitetään niin, että kysymykseen ”Työpaikkasi johto arvostaa työntekijöitä ja osoittaa henkilökohtaista huomiota” (ks. liite, kyselylomakkeen kysymys S53a) luottamusmiesvastaajista muodostetaan kolme ryhmää: – yhdistetään vastaukset paljon ja melko paljon, ja tästä saadaan hyväksi koe- tun, kehittyvän työpaikan muuttuja – ei lainkaan -vastaukset muodostavat kehittymättömän työpaikan muuttujan – jonkin verran -vastaukset muodostavat väliryhmän. En osaa sanoa -vastanneet on poistettu aineistosta. Paljon ja melko paljon luokat on tilastollisen edustavuuden takaamiseksi yhdistetty (paljon -vastanneita v. 2000 6 %, v. 2005 4 %). Yhdistettyyn paljon ja melko paljon -vastanneet ryh- mään tuli vuonna 2000 33 prosenttia ja vuonna 2005 18 prosenttia vastaajista. *) Helin Jyrki: Edunvalvonnan etujoukko, luottamusmiesraportti, Jyväskylä 2001, s. 25–27
  21. 21. A N S A I T T UA LUOT TA M USTA 2 0 0 5 19Koko aineistossa työpaikkatyypit jakautuvat seuraavasti: v. 2005 % v. 2000 % Teoll. palv. julk. yht. Teoll. palv. julk. yht. Kehittyneet työpaikat 16 15 18 18 32 33 38 33 Väliryhmän työpaikat 71 68 68 68 55 41 50 51 Kehittymättömät työpaikat 13 17 14 14 14 27 13 16 Luottamusmiesten kokemuksen mukaan kehittyneiden työpaikkojen osuuson laskenut tuntuvasti, kehittymättömien työpaikkojen osuus vähentynyt hiemanja väliryhmän työpaikkojen osuus kasvanut selvästi. Myönteistä kehityksessä onkehittymättömien työpaikkojen osuuden hienoinen vähentyminen. Pääsuuntanaon kuitenkin työnantajien otteiden koveneminen henkilöstöä kohtaan, jota ku-vastaa kehittyneiden työpaikkojen vähentyminen. Muutos on samansuuntainenkaikilla toimialoilla: 15–20 prosentin muutos kehittyneistä työpaikoista väliryh-mään. Aikaisemmissa tutkimuksissa 1990-luvun lopulta*) saatiin samantyylisinkriteerein moderneiksi ja henkilöstönsä huomioonottaviksi työpaikoiksi noinkolmasosa, joten vuosituhannen vaihde näyttäisi muodostavan käännepisteen,jonka jälkeen kehitys on kulkenut työntekijöiden kannalta huonompaan suun-taan.Alakohtaisia piirteitäToimialoittain työpaikat jakautuvat siten, että kehittyneistä työpaikoista teol-lisuudessa on 53 prosenttia, palveluissa 12 prosenttia ja julkisella sektorilla 35prosenttia. SAK:laisista luottamusmiehistä 65 prosenttia toimii teollisuudes-sa, 14 prosenttia palveluissa ja 21 prosenttia julkisella sektorilla. Teollisuudenluottamusmiehiä on osuuttaan vähemmän kehittyneillä ja kehittymättömillätyöpaikoilla, mutta osuuttaan enemmän väliryhmän työpaikoilla. Yksityistenpalvelualojen luottamusmiehiä puolestaan on osuuttaan vähemmän kehittyneil-lä työpaikoilla, osuutensa mukainen määrä väliryhmän työpaikoilla ja selvästiosuuttaan enemmän kehittymättömillä työpaikoilla. Julkisen sektorin luottamus-miehistä selvästi osuuttaan enemmän on kehittyneillä työpaikoilla ja suunnilleenosuutensa mukainen määrä väliryhmän ja kehittymättömillä työpaikoilla. Suurin muutos on julkisen sektorin osuuden kasvu kehittyneillä työpaikoilla,sekä palvelusektorin työpaikkojen suhteettoman suuren osuuden kutistuminenkehittymättömillä työpaikoilla. Trendinä on ääripäihin sijoittuvien työpaikkojenosuuden lasku ja väliryhmän työpaikkojen lisääntyminen. Luottamusmiestenkokemuksen mukaan kehitys on siis kulkenut huonompaan suuntaa julkistasektoria lukuunottamatta.*) Helin: Isäntävaltaa ja vuoropuhelua. Paikallinen sopiminen Suomen työpaikoilla. Projektinloppuraportti, Jyväskylä 1998 s. 160–161
  22. 22. 20 MUUTOS . LIIKE .Työpaikkatyypit 2005 53 12 35aloittain, % Kehittynyt 2000 55 26 19 Teollisuus Palvelut 2005 65 15 20 Julkinen Väli 2000 58 25 17 2005 58 20 22 Kehittymätön 2000 45 41 14 2005 65 14 21 Luottamusmiesten prosenttiosuudet aloittain 56 21 23 2000 0 20 40 60 80 100 Pienistä alle 30 hengen työpaikoista keskimääräistä useampi on kehittynyt työpaikka. Näin oli myös vuonna 2000. Toisaalta myös ongelmallisia työpaik- koja on molemmilla kyselykerroilla ollut runsaasti alle 30 hengen työpaikkojen ryhmässä. Kehittyneitä työpaikkoja on keskimääräistä enemmän pienten työ- paikkojen lisäksi suurten 100–200 hengen työpaikkojen ryhmässä. Sen sijaan 30–100 hengen työpaikkojen ryhmässä eniten ovat lisääntyneet kehittymättömät työpaikat. Tämän kokoisilla työpaikoilla tilanne onkin huonontunut vuoteen 2000 verrattuna. Kaikkein suurimpien yli 200 hengen työpaikkojen ryhmässä kehittyneet työpaikat ovat vähentyneet ja väliryhmän työpaikat lisääntyneet. Sen sijaan kehittymättömiä työpaikkojen ei suurimpien työpaikkajoen ryhmässä ole enää lainkaan. Luottamusmiehistä naiset ovat prosenttiosuuttaan (26 %) enemmän edus- tettuina kehittyneillä työpaikoilla ja osuuttaan vähemmän kehittymättömillä työpaikoilla. Väliryhmässä naispuolisten luottamusmiesten osuus on sama kuin naisten prosenttiosuus työpaikkojen työntekijöistä. Kehitys vuodesta 2000 on siis naisten osalta mennyt positiiviseen suuntaan. Miespuolisten luottamusmiesten kohdalla kehitys on ollut päinvastaista: heistä aiempaa usempi on kehittymättö- mällä työpaikalla. Näyttääkin siltä, että sellaiset työpaikat, joissa on naisluottamusmiehiä, ovat muita useammin positiivisella kehitysuralla. Sama kokemus on luottamusmiehil- lä kaikkein pienimmillä työpaikoilla, jossa läheinen ja henkilökohtainen kontakti työnantajapuoleen tuo parhaat mutta myös huonoimmat kokemukset.
  23. 23. A N S A I T T UA LUOT TA M USTA 2 0 0 5 21Sukupuoli ja 2005 30 70työpaikkatyyppi, % Kehittynyt 2000 34 66 Nainen Mies 2005 26 74 Väli 2000 28 72 2005 19 81 Kehittymätön 2000 33 67 2005 26 74 Luottamusmiesten prosenttiosuudet yhteensä 31 69 2000 0 20 40 60 80 100 Työväenluokkaa Vastaajien näkemystä yhteiskunnan rakenteesta ja omaa suhdetta siihen on selvi- tetty vuodesta 1984 lähtien. Vuonna 1984 kaikista vastaajista 69 prosenttia katsoi kuuluvansa työväenluokkaan, ja vuonna 2005 62 prosenttia. Matalimmillaan työväenluokan lähimmäksi kokevien osuus oli vuonna 1990. Luottamusmiehet samaistuvat rivijäseniä voimakkaammin työväenluokkaan. Vuodesta 2000 luottamusmiesten samaistuminen työväenluokkaan on kuitenkin hivenen heikentynyt, mikä lienee yhteydessä luottamusmiesten sukupuolven- vaihdokseen.Luokka- Pää-/muu lm 2005 72 15 10 3samaistuminen, % Pää-/muu lmv 2000 74 14 10 2 Työväen- luokkaan Keski- Muut lm-henk. 2005 67 17 12 4 luokkaan Ei Muut lm-henk. 2000 68 18 10 4 mihinkään Ei osaa Kaikki yht. 2005 62 16 13 9 sanoa Kaikki yht. 2000 61 16 15 8 Kaikki yht. 1990 60 13 19 8 Kaikki yht. 1984 69 8 15 8 0 20 40 60 80 100
  24. 24. 22 MUUTOS . LIIKE . Luottamusmiesten samaistuminen työväenluokkaan vaihtelee työpaikkatyy- peittäin. Työväenluokkaan samaistuvien luottamusmiesten osuus on kuluneen viiden vuoden aikana lisääntynyt kehittyneillä työpaikoilla. Väliryhmän kohdalla sen sijaan keskiluokkaan samaistuvien osuus on kasvanut. Kehittymättömillä työpaikoilla ”ei mikään luokka” on kasvattanut osuuttaan luottamusmiesten keskuudessa. Vastauksista on poistettu en osaa sanoa -vastanneet.Luottamusmies 2005 72 20 8katsoo kuuluvansa, % Kehittynyt 2000 68 21 11 Työväenluokkaan Keskiluokkaan 2005 75 15 10 Ei mihinkään luokkaan Väli 2000 79 10 11 2005 70 12 18 Kehittymätön 2000 79 15 6 2005 74 16 10 Luottamusmies- vastaajat yhteensä 2000 76 14 10 0 20 40 60 80 100 Miten kehittyvien ja kehittymättömien työpaikkojen luottamusmiehet eroavat toisistaan? Erot ovat selviä seuraavissa asioissa: – luottamusmiesten arvioiden mukaan järjestäytyminen on enemmän nousussa kehittymättömillä kuin kehittyneillä työpaikoilla. Tilanne on nyt päinvastainen kuin vuonna 2000 – kehittymättömän työpaikan luottamusmiehissä naiset ovat aliedustettuina, kehittyneillä työpaikoilla yliedustettuina – kehittyneillä työpaikoilla luottamusmies katsoo kuuluvansa työväenluokkaan useammin kuin kehittymättömillä. Tässä asiassa tilanne on myös muuttunut päinvastaiseksi vuoteen 2000 verrattuna – neuvottelusuhteissa työnantajan edustajaan kehittyvät työpaikat ovat edelleen kasvattaneet etumatkaansa suhteessa kehittymättömiin työpaikkoihin – kehittyvillä työpaikoilla ammattiliittoon kuulutaan yhä useammin ansiosidon- naisen työttömyysturvan, kehittymättömillä työpaikoilla olojen kehittämisen takia – tyytyväisyys liitolta saatuun apuun on lisääntynyt kehittyneillä työpaikoilla, mutta vähentynyt kehittymättömillä
  25. 25. A N S A I T T UA LUOT TA M USTA 2 0 0 5 23– vaikutusmahdollisuudet omaan työhön ovat kehittyneillä työpaikoilla olennai- sesti paremmat kuin kehittymättömillä– kehittymättömillä työpaikoilla luottamusmiehiä työllistävät entistä enemmän yksittäisten työntekijöiden ongelmien hoitaminen, kehittyneillä työpaikoilla palkat ja toimintojen kehittäminen– kehittymättömien työpaikkojen luottamusmiehet vievät kehittyneiden työ- paikkojen luottamusmiehiä useammin neuvotteluissa esille nousseita asioita työpaikan työntekijöiden yhteiseen käsittelyyn– kehittymättömillä työpaikoilla on kehittyviä työpaikkoja useammin toimiva ammattiosasto, työhuonekunta, työpaikkajärjestö tai vastaava.– paikallisissa sopimusneuvotteluissa kehittymättömän työpaikan työnantaja antaa pääsääntöisesti tietoja niukasti tai ei lainkaan. Myös tasaveroisuus pai- kallisissa sopimusneuvotteluissa toteutuu kehittymättömissä työpaikoissa vain harvoin– kehittymättömillä työpaikoilla toimivat luottamusmiehet kokevat työnantajan kielteisen suhtautuminen luottamusmieheen usein rasittavaksiEroja ei sensijaan ole seuraavissa asioissa:– ammattiliittoon tukeutumisessa ja ohjeiden kysymisessä liitosta– työpaikan luottamusmiesten keskinäisessä yhteistyössä– työntekijöiden tuessa luottamusmiehille. Kehittymättömien työpaikkojen luot- tamusmiehet lähestyvät tässä kehittyneiden työpaikkojen positiivisia lukuja– työntekijöiden aktiivisuudessa tehdä luottamusmiehelle aloitteita työpaikan epäkohtien korjaamiseksi– paikallisissa sopimusneuvotteluissa esille nostetuissa asioissa– luottamusmiesten neuvotteluvalmiuksissa– luottamusmiehen pääasiallisessa tehtävässä– halukkuudessa jatkaa luottamusmiestehtävässä– mikä luottamustehtävässä koetaan palkitsevimmaksi
  26. 26. 24 MUUTOS . LIIKE . 2.4. Luottamusmiehen kokovartalokuvaa Luottamushenkilöt ovat perinteisesti koulutetumpia kuin jäsenistö keskimäärin. Ammatillisen perustutkinnon tai opisto/korkeakoulututkinnon on suorittanut 74 prosenttia luottamusmiehistä, mikä on selvästi enemmän kuin viisi vuotta sitten. Luottamushenkilöiden sukupuolvenvaihdos onkin merkinnyt myös kou- lutustason nousua. Aiempaa parempi koulutustaso luo hyvät edellytykset luotta- mustehtävän onnistuneelle hoitamiselle. Samalla se on haaste ammattiliitoille ja ammattiyhdistystoiminnan kehittämiselle. Kaikkien SAK:laisten ammatillisen koulutuksen taso on noussut selvästi vii- meisen kahdenkymmenen vuoden aikana. Ammattikoulutusta vailla olevien mää- rä on laskenut 42 prosentista 16 prosenttiin, ja ammatillisen perustutkinnon tai opisto/korkeakoulututkinnon on suorittanut 63 prosenttia kaikista jäsenistä, mikä on lähes kaksinkertainen määrä kahdenkymmenen vuoden takaiseen verrattuna.SAK:laisten Pää/muu lm v. 2005 12 8 61 13 6ammatillinenkoulutus, % Pää/muu lm v. 2000 17 22 49 10 2 Ei ammatti- Muut luottamushenk. v. 2005 13 11 52 16 8 koulutusta Ammatti- Muut luottamushenk. v. 2000 19 21 48 10 2 kurssi Amm. 16 19 50 13 2 Kaikki yht. v. 2005 perustutkinto Opisto tai korkeakoulu Kaikki yht. v. 2000 21 23 43 11 2 Muu koulutus Kaikki yht. v. 1995 23 25 38 10 4 Kaikki yht. v. 1990 32 26 32 7 3 Kaikki yht. v. 1984 42 22 28 6 2 0 20 40 60 80 100 Ay-koulutus innostaa Luottamusmiesten sukupolvenvaihdos erityisesti teollisuudessa näkyy koulutus- aktiivisuuden kasvuna. Luottamusmiehet ovat osallistuneet aiempaa aktiivisem- min ammattiyhdistysliikkeen opistoissa järjestämään ay-koulutukseen. Vuosi 2000 muodostaa selvän kuopan opistokolutukseen osallistumisessa. Muuhun ay-liikkeen järjestämään koulutukseen luottamusmiehet ovat osallistunut tasai- sesti nousevaa tahtia. Opistokoulutuksen ulkopuolella olevien osuus on laskenut 41 prosentista 31 prosenttiin, mutta toisaalta ”ei koskaan” muuhun ay-koulu-
  27. 27. A N S A I T T UA LUOT TA M USTA 2 0 0 5 25 tukseen osallistuneiden luottamusmiesten osuus on kasvanut parilla prosentti- yksiköllä 36 prosenttiin. Ay-koulutus sekä opistoissa että muualla tavoittaa myös rivijäsenistöä aiempaa paremmin, sillä ”ei koskaan” koulutukseen osallistuneiden osuus on pienentynyt. AY-LIIKKEEN OPISTOISSAOsallistuminen Pää/muu lm v. 2005 35 34 31ay-liikkeenkoulutukseenvuosina 1995, 2000 Pää/muu lm v. 2000 21 38 41ja 2005, % Pää/muu lm v. 1995 29 33 38 Kyllä 2 viime vuoden aikana Muut luott.hlöt. v. 2005 26 24 50 Kyllä aiemmin osallistunut Muut luott.hlöt. v. 2000 23 27 50 Ei koskaan osallistunut Muut luott.hlöt. v. 1995 1 8 91 Ei lm-tehtäviä v. 2005 3 11 86 Ei lm-tehtäviä v. 2000 2 10 88 Ei lm-tehtäviä v. 1995 1 8 91 0 20 40 60 80 100 MUUALLA Pää/muu lm v. 2005 40 24 36 Pää/muu lm v. 2000 37 29 34 Pää/muu lm v. 1995 31 35 34 Muut luott.hlöt. v. 2005 29 26 45 Muut luott.hlöt. v. 2000 20 29 51 Muut luott.hlöt. v. 1995 14 30 56 Ei lm-tehtäviä v. 2005 4 12 85 Ei lm-tehtäviä v. 2000 2 10 88 Ei lm-tehtäviä v. 1995 1 8 91 0 20 40 60 80 100
  28. 28. 26 MUUTOS . LIIKE . Luottamusmiehet käyttävät työssään ja siihen liittyvissä edunvalvontatehtä- vissä yhä enemmän tietotekniikkaa. Kun valmiudet tietotekniikan käyttöön ovat olemassa, avautuu myös ay-yhteydenpidolle uusia mahdollisuuksia. Luottamusmiehet ja muut ay-luottamushenkilöt ovat työssään tekemisissä tietotekniikan kanssa enemmän kuin ay-jäsenet keskimäärin: ero on noin kym- menen prosenttiyksikköä. Ero rivijäsenten ja luottamusmiesten tietotekniikan käytössä kasvoi selvästi vuosien 1995–2000 välillä, mutta on pysynyt ennallaan vuodesta 2000. Luottamusmiesten ja työsuojelutehtävissä olevien sähköposti- osoitteiden yleisyydestä ks. Liitetaulukot.Käyttää työssään 70 62 63atk-tekniikkaan 60perustuvia laitteita, % 53 53 52 50 43 1995 38 40 36 37 2000 2005 30 20 10 0 Pää-/muu Muut Koko jäsenistö luottamusmies luottamushenkilöt
  29. 29. A N S A I T T UA LUOT TA M USTA 2 0 0 5 273. LUOTTAMUSMIES JA TYÖNANTAJATyönantajien asenteet ja suhtautuminen työntekijöihin ovat koventuneet. Näinkokevat sekä työntekijät että luottamustehtävissä olevat SAK:laiset. Työnantajanasennetta työntekijöihinsä mitataan jäsentutkimuksessa usealla kysymyksellä.Vuodesta 1995 lähtien mittarit ovat osoittaneet huonompaan suuntaan; oli sittenkysymys työntekijöiden arvostuksesta, luottamisesta, kehitysmahdollisuuksista,henkilöstösuunnittelusta tai viihtyvyydestä. Luottamusmiehiltä samoja asioitatiedusteltiin ensi kerran vuonna 2000. Heidän vastauksissaan suunta kohti huo-nompaa on vielä selvempi. Johtamisoppien koventuminen näkyy tässäkin tutkimuksessa. Työnantajanisännänvaltaa ja johto-oikeutta korostetaan sekä puheissa että käytännön toimin-nassa yhä suoraviivaisemmin, eikä tämä ole jäänyt työntekijöiltä huomaamatta. Luottamusmiesten kokemusten mukaan työnantaja arvostaa työntekijöitäselvästi vähemmän nyt kuin vuonna 2000. Saman laskevan trendin ovat havain-neet kaikki jäsentutkimukseen vastanneet, mutta luottamusmiesten kohdallapudotusta on viidessä vuodessa tapahtunut eniten, 15 prosenttiyksikköä. Laskeva suunta näkyy myös arvioissa, miten johto luottaa alaisiinsa: vuoden2005 luvut ovat matalampia kuin viisi vuotta aikaisemmin sekä jäsenistöllä yleen-sä että luottamusmiehillä. Johto on aikaisempaa vähemmän kiinnostunut siitä, että kullakin työntekijälläon hyvät kehittymismahdollisuudet työssä. Tälläkin kohdalla näköalapaikallaolevilla luottamusmiehillä on kielteisempi näkemys kuin jäsenillä keskimäärin,mutta kaikkien kohdalla suunta on huonompaan. Huomattavaa on myös ei lain-kaan -vastausten korkea osuus. Työnantaja ei pidä koulutus- ja henkilöstösuunnittelua samalla lailla tärkeänäkuin ennen. Tässäkin asiassa kielteiset äänenpainot ovat lisääntyneet kaikillavastaajilla, mutta luottamusmiehillä eniten. Työnantaja ei pidä työntekijöiden ja luottamusmiesten kokemusten mukaanmyöskään työpaikan viihtyvyyttä samalla tavalla tärkeänä kuin ennen; muutok-sen suunta on selvä. Myös tässä kysymyksessä ei lainkaan -vastausten määrä onkasvanut poikkeuksellisen paljon. Työntekijöiden ja luottamusmiesten kokemusten mukaan työnantajat asetta-vat tehokkuuden kaiken muun edelle. Vastaukset edellisiin kysymyksiin osoitta-vat, että työnantajat korostavat tehokkuutta hyvän työilmapiirin rakentamisenkustannuksella.
  30. 30. 28 MUUTOS . LIIKE . Työpaikan johdon asenteet (%) 1995 2000 2005 2000 2005 Kaikki Kaikki Kaikki Pää/muu Pää/muu luottamus- luottamus- Työpaikan johto mies mies ..arvostaa työntekijöitä paljon tai melko paljon 37 34 30 33 18 jonkin verran 42 45 47 49 67 ei lainkaan 17 17 19 16 13 ei osaa sanoa 4 4 4 2 2 ...luottaa alaisiinsa paljon tai melko paljon 64 61 57 61 54 jonkin verran 26 28 31 32 39 ei lainkaan 4 5 6 6 5 ei osaa sanoa 6 6 6 1 2 ...huolehtii kehitysmahdollisuuksista paljon tai melko paljon 23 23 21 23 14 jonkin verran 44 41 42 45 50 ei lainkaan 23 24 26 27 33 ei osaa sanoa 10 12 11 5 3 ...arvostaa koul. ja henk. suunnittelua paljon tai melko paljon 35 32 27 33 23 jonkin verran 35 37 39 44 54 ei lainkaan 17 17 21 19 21 ei osaa sanoa 13 14 13 4 2 ...arvostaa työpaikan viihtyvyyttä paljon tai melko paljon 33 33 27 31 23 jonkin verran 39 39 41 45 51 ei lainkaan 19 18 23 19 23 ei osaa sanoa 9 10 9 5 3 ...asettaa tehokkuuden kaiken edelle paljon tai melko paljon 62 60 60 65 67 jonkin verran 22 25 25 27 24 ei lainkaan 5 5 5 6 6 ei osaa sanoa 11 10 10 2 3
  31. 31. A N S A I T T UA LUOT TA M USTA 2 0 0 5 29Neuvottelusuhteet polarisoituneetPaikallisen neuvottelujärjestelmän toimivuudessa ei ole tapahtunut juuri muu-toksia vuoteen 2000 verrattuna. Myöskään merkittäviä toimialojen välisiä erojaneuvottelusuhteissa työnantajan edustajiin ei ole. Jos lasketaan yhteen erittäinja melko hyvät arviot aloittain, käy kuitenkin ilmi, että teollisuudessa ja yksityi-sissä palveluissa neuvotelusuhteet ylimpään johtoon ovat heikentyneet. Samallaneuvottelushteet ovat näillä aloilla hieman parantuneet keski- ja työnjohtoon.Julkisella sektorilla parantumista on tapahunut vain neuvottelusuhteissa keski-johtoon.Neuvottelusuhteet työnantajan edustajiin työpaikalla (aloittain, %) Teollisuus Yks.palvelut Julkiset Kaikki yht. 2000 2005 2000 2005 2000 2005 2000 2005Ylin johto erittäin hyvät 14 16 23 13 28 33 19 20 melko hyvät 56 49 41 45 51 38 52 46 vaikea sanoa 17 24 18 19 10 15 16 21 melko huonot 6 8 12 18 11 14 8 10 erittäin huonot 7 3 6 5 0 0 5 3Keskijohto erittäin hyvät 16 12 20 6 22 32 18 16 melko hyvät 54 61 49 71 60 52 54 60 vaikea sanoa 13 18 11 11 11 10 13 15 melko huonot 13 8 11 6 7 6 11 7 erittäin huonot 4 1 9 6 0 0 4 2Työnjohto erittäin hyvät 37 26 32 23 40 48 36 30 melko hyvät 44 61 44 65 48 31 45 55 vaikea sanoa 8 5 9 7 6 12 8 7 melko huonot 9 8 11 0 6 9 9 7 erittäin huonot 2 0 4 5 0 0 2 1 Erityyppisten työpaikkojen keskinäiset erot ovat voimistuneet. Siellä missäneuvottelusuhteet ovat olleet huonot, ne ovat huonontuneet entisestään. Kehit-tymättömillä työpaikoilla positiivisten vastausten määrä on pudonnut kaikillaneuvottelujen tasoilla kymmeniä prosentteja. Kehittyvillä työpaikoilla suunta onpäinvastainen: neuvottelusuhteet ovat suhteessa ylimpään ja keskijohtoon paran-tuneet ja työnjohtoon pysyneet ennallaan hyvällä tasolla. Väliryhmän työpaikoillapositiiviset vastaukset ovat kaikilla tasoilla hieman vähentyneet. Työpaikkojen eriytymiskehitys tulee selvästi näkyviin. Kehittyvillä työpaikoil-la, joiden osuus on vähentynyt, toiminnot kuten neuvottelusuhteet kehittyvät yhäparemmiksi. Väliryhmässä – joka on kasvanut voimakkaasti – muutokset ovatvähäisiä, ja ”vaikea sanoa” -vastaukset ovat lisääntyneet. Sensijaan kehittymättö-millä työpaikoilla kielteiset kokemukset neuvottelusuhteista ovat kaikilla tasoillaselvästi lisääntyneet .
  32. 32. 30 MUUTOS . LIIKE . TYÖNJOHTONeuvottelusuhteet 2005 56 39 5työpaikalla työpaikka- Atyypiin mukaan, % 2000 58 35 5 2 Erittäin hyvät 30 59 7 4 2005 Melko hyvät B Vaikea sanoa 2000 30 60 5 5 Melko huonot Erittäin huonot 2005 14 30 14 38 4 CA Kehittyvä 2000 22 50 13 9 6B Väli 0 20 40 60 80 100C Kehittymätön KESKIJOHTO 2005 41 59 A 2000 37 50 4 8 1 2005 17 59 16 8 B 2000 16 64 10 9 1 2005 4 44 21 20 11 C 2000 43 25 14 18 0 20 40 60 80 100 YLIN JOHTO 2005 57 38 23 A 2000 46 40 6 7 1 2005 19 46 26 9 B 2000 10 61 14 9 6 2005 14 18 28 26 14 C 2000 3 38 26 18 15 0 20 40 60 80 100

×