Ammattiyhdistysliikkeen ABC
Upcoming SlideShare
Loading in...5
×
 

Ammattiyhdistysliikkeen ABC

on

  • 572 views

Palkansaajakeskusjärjestöjen yhdessä julkaisema yleisopas on saatavilla myös englanniksi, venäjäksi ja viroksi.

Palkansaajakeskusjärjestöjen yhdessä julkaisema yleisopas on saatavilla myös englanniksi, venäjäksi ja viroksi.
SAK, STTK, Akava.

Statistics

Views

Total Views
572
Views on SlideShare
540
Embed Views
32

Actions

Likes
0
Downloads
1
Comments
0

3 Embeds 32

http://www.sak.fi 28
http://sakdev.sc5.fi 3
http://10.25.1.66 1

Accessibility

Categories

Upload Details

Uploaded via as Adobe PDF

Usage Rights

CC Attribution-NonCommercial-ShareAlike LicenseCC Attribution-NonCommercial-ShareAlike LicenseCC Attribution-NonCommercial-ShareAlike License

Report content

Flagged as inappropriate Flag as inappropriate
Flag as inappropriate

Select your reason for flagging this presentation as inappropriate.

Cancel
  • Full Name Full Name Comment goes here.
    Are you sure you want to
    Your message goes here
    Processing…
Post Comment
Edit your comment

Ammattiyhdistysliikkeen ABC Ammattiyhdistysliikkeen ABC Document Transcript

  • AmmattiyhdistysliikkeenABC
  • Mitä ay-liike on saanut aikaan Työehtosopimukset (TES) ovat ay-liikkeen keskeinen ”tuote”. Työ-Ammattiyhdistysliikkeen ABC ehtosopimuksella määritellään palkat, työajat ja lomat. Suomessa minimipalkoista, kuten palkoista yleensäkin, sovitaan eri alojen työ-Suomessa työntekijöiden oikeudet turvataan lainsää- ehtosopimuksissa. Yleistä ja kaikille yhteistä minimipalkkaa ei ole.dännön keinoin ja työehtosopimuksin. Nykyajan ih- Sopimusten määrittelemiä palkkatasoja on noudatettava yhtälail-misistä oikeudet tuntuvat itsestään selviltä. Mitään ei la niin suomalaisiin kuin ulkomaisiinkin työntekijöihin. Peruspalkankuitenkaan ole saatu ilmaiseksi. Nykyinen tilanne on lisäksi maksetaan mm. sunnuntaikorvausta ja työehtosopimuksenvuosikymmenien työn tulos. Ammattiyhdistysliike (jat- mukaan määräytyviä erilaisia lisiä.kossa ay-liike) on yhteisvoimin hankkinut jäsenilleen tur-vaa ja etuja, jotka puuttuvat yhä suurelta osalta maa- Ay-liike on vaikuttanut työntekijöiden perusturvan kehittämiseen,pallon ihmisiä. jotta ihmiset eivät jäisi oman onnensa nojaan työttömyyden tai sairauden kohdatessa tai jäädessään eläkkeelle. Näin on saatu aikaan mm. ansiosidonnaisen työttömyysturva, joka on 50–70 pro- senttia palkasta. Samoin vuosilomat, äitiys- ja vanhempainlomat sekä työeläke ovat ay-liikkeen ponnistusten tuloksia. Ay-liike on aktiivisesti mukana työaikoja, työoloja ja työturvallisuutta koskevan lainsäädännön kehittämisessä. Lisäksi työehtosopimus- määräyksillä vaikutetaan työntekijöiden työoloihin ja mm. työssä jaksamiseen.
  • Miten sopimukset syntyvätSuomi on sopimusyhteiskunta. Kaikilla ammattiliitoilla on neuvotte-lukumppani työnantajapuolella. Niin työntekijät kuin työnantajatovat hyvin järjestäytyneitä.Hallitus kutsuu usein työmarkkinajärjestöt – työntekijä- ja työnanta-jajärjestöt – esittämään kantojaan kun haetaan muutoksia työelä-mää, sosiaaliturvaa ja koulutusta koskeviin kysymyksiin. Tämä mallitoimii kaikissa niissä asioissa, joilla on merkitystä työtekijöille ja työn-antajille. Yleensä työryhmät tekevät työtään niin kauan, että syntyyyhteisymmärrys. Tätä menettelyä kutsutaan kolmikantayhteistyöksi.Solmitut sopimukset koskevat kaikkia alan työntekijöitä ja työnan-tajia, niitäkin, jotka eivät kuulu liittoon. Tätä kutsutaan yleissitovuu-deksi. Yleissitovuus edellyttää, että liitossa on riittävästi ko. alan jä-seniä.Henkilökohtainen työsopimusYksittäisen työntekijän ei tarvitse osallistua edellä kuvattuihin neu-votteluihin. Niistä huolehtivat hänen puolestaan ammattiliitot. Jo-kaista työntekijää sen sijaan koskee työsopimus, jossa määritellääntyötehtävät, palkka, työaika, lomat ja erilaiset edut, esim. työter-veyshuolto. Työntekijän kannattaa aina solmia työsopimus kirjalli-sesti, vaikka suullinenkin sopimus on sitova.
  • Tie on ollut pitkä ja kivinen… Tule mukaan: Liity liittoon!Työmarkkinajärjestöillä on Suomessa paljon vaikutusvaltaa. Suoma- Suomessa on tapana kuulua ammattiliittoon. Tule mukaan yli kah-laista sopimusyhteiskuntaa ryhdyttiin kehittämään varsinaisesti toi- den miljoonan ihmisen joukkoon. Suomessa on reilut 70 ammat-sen maailmansodan jälkeen, erityisesti 1960-luvulta lähtien. Kasvu tiliittoa. Jokaiselle löytyy omansa, niin insinööreille, maalareille,jatkui aina 1990-luvulle asti. Nyt noin 75 prosenttia Suomessa työs- opettajille kuin myyjillekin. Ammattiliitot ovat jäseninä jossain maankentelevistä kuuluu alansa ammattiliittoon. Se on maailmanlaajui- kolmesta ay-keskusjärjestöstä (SAK, STTK, AKAVA). Tämä julkaisu onsesti ja Euroopassakin korkea luku. Vain muissa Pohjoismaissa ylle- ay-keskusjärjestöjen yhdessä tekemä. Esitteen lopusta löydät niistätään samoihin lukuihin. lyhyet kuvaukset.…ja tekemistä riittää yhä Miten liittoon liitytäänKova kansainvälinen kilpailu vaikuttaa työolosuhteisiin niin Suo-messa kuin muissakin maissa. Pätkätyöt, kireä työtahti ja huoli työn Liittymislomakkeita saa työpaikalta tai ammattiliitosta. Nykyään jä-jatkuvuudesta koettelevat työntekijöitä. Uupuminen ja riittämät- seneksi voi liittyä yhä useammin liiton nettisivuilla. Jäsenet maksa-tömyyden tunne ovat yleisiä ilmiöitä. Yhteisöllisyys ja solidaarisuus vat liitolle jäsenmaksua joka kuukausi tietyn summan verran. Sum-ovat koetuksella. Työntekijöiden etujen puolustaminen onnistuu ma vaihtelee liitoittain, yleensä se on 1–2 prosenttia bruttopalkasta.vain yhteisin ponnistuksin. Me tarvitsemme toinen toistemme tukea. Koska jäsenmaksun saa vähentää verotuksessa, todellinen jäsen- maksu jää pienemmäksi. Näin yhteiskunta tukee järjestäytymistä.Globalisaatio on tuonut uudenlaisia haasteita ay-liikkeelle. Ei riitä, Suomessa on yleistä, että työnantaja perii jäsenmaksun suoraanettä vaikutamme omassa maassamme. Ay-liikkeen on tehtävä yh- palkasta ja tilittää sen liitolle. Jäsenmaksun voit maksaa myös itse.teistyötä yli rajojen ja valvottava työntekijöiden etuja siellä missäpäätöksiä tehdään. Suomi on ollut EU:n jäsen vuodesta 1995. EU:njäsenmaiden työelämää koskeva päätöksenteko tapahtuu yhäuseammin EU-tasolla. Eurooppatason työmarkkinaosapuolten neu-vottelutkin yleistyvät.
  • Miten liitto toimii Yleensä liitot edellyttävät puolen vuoden jäsenyyttä ennen kuin täydet jäsenpalvelut alkavat. Työehtosopimusten määräykset koskevat kuiten-Kullakin liitolla on omat toimintatapansa, mutta yleisin malli on seuraava: kin kaikkia työntekijöitä siitä riippumatta, kuuluvatko työntekijät liittoon vai eivät. Järjestelmä toimii niin kauan kuin riittävän monet ovat järjestäyty-Jäsenet kuuluvat ammattiosastoon. Isoilla työpaikoilla on omat ammat- neet. Tämänkaltainen yleissitovuus voidaan myös menettää.tiosastonsa, kuten suurissa tehtaissa. Pienten työpaikkojen jäsenet kuulu-vat useimmiten osastoon, joka toimii tietyllä alueella, esim. yhdessä kau-pungissa. Mitä muuta jäsenyys tuoUseimmilla työpaikoilla on luottamusmiehiä, joilla on oikeus hoitaa työn- tullessaantekijöiden asioita työajallaan työnantajan maksaessa palkan. Jos työpai- Eri liitoilla on erilaisia jäsenetuja. Tyypillistä on, että jäsenet saavatkalla ei ole omaa luottamusmiestä, jäsenen tulee ottaa ongelmatilan- liiton lehden, vakuutus- ja lomaetuja sekä edullisia tai ilmaisia kurs-teessa yhteyttä suoraan omaan liittoonsa. Jos liiton avullakaan ei synny seja. Liitot ylläpitävät työttömyyskassoja, joiden jäsenillä on oikeusratkaisua, liitto vie riitakysymyksen oikeuskäsittelyyn. Tämä on jäsenelle ansioperusteiseen työttömyysturvaan. Työttömyyskassan jäseneksimaksutonta, mikäli hän on ollut riittävän pitkään ammattiliiton jäsenenä. pääsee samalla lomakkeella kuin liiton jäseneksikin. Työttömyyskas- san jäsenmaksu sisältyy useimmiten jäsenmaksuun. Saadakseen työttömyyspäivärahaa työttömän tulee ilmoittautua Eija Hiltunen työnhakijaksi työvoimatoimistossa. Tämä kannattaa tehdä heti, kun tieto työsuhteen loppumisesta on saatu. Työvoimatoimistossa saa tietoa työttömyyspäivärahan suuruudesta, maksuajan pituudesta ja muista asiaan liittyvistä seikoista. Ansiosidonnaisen työttömyystur- van edellytyksenä on kuitenkin vähintään 10 kuukauden työssäolo ja työttömyyskassan jäsenyys. Katso tarkempaa tietoa Työttömyys- kassojen Yhteisjärjestön kotisivuilta www.tyj.fi. Tärkein jäsenetusi on liiton tuki ongelmatilanteissa sekä neuvottele- minen ja sopiminen työehdoista. Mitä enemmän liitossa on jäseniä, sitä paremmat sopimukset liitto pystyy neuvottelemaan. Olet ter- vetullut mukaan kehittämään suomalaista työelämää ja edunval- vontaa.
  • Ammattiliittojen keskusjärjestöjen Hyödyllisiä linkkejäyhteystiedot Tietoa SuomestaKeskusjärjestöt: www.infopankki.fi, www.suomi.fiSAK ry Ulkomailta Suomeen tulevan työntekijän sosiaaliturva ja verotus -Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö In To palvelupiste www.intofinland.fiwww.sak.fiPuh. 020 774 000 VerohallintoNoin miljoona jäsentä. Jäsenet työskentelevät ns. työntekijäam- www.vero.fimateissa, kuten kirvesmiehinä, myyjinä, leipureina, kotiavustajina,tarjoilijoina ja metsureina. Kansaneläkelaitos www.kela.fiSTTK ryToimihenkilökeskusjärjestö Eläketurvakeskuswww.sttk.fi www.etk.fiPuh. (09) 131 521Noin 630 000 jäsentä. Jäsenet työskentelevät osaamista vaativissa Työsuojelupiirittoimihenkilötehtävissä kuten sairaanhoitajina, teknisinä toimihenki- www.työsuojelu.filöinä, poliiseina, pankkivirkailijoina ja valtion virkamiehinä. MaahanmuuttovirastoAkava ry www.migri.fiKorkeasti koulutettujen työmarkkinakeskusjärjestöwww.akava.fi Ulkomaalainen töissä SuomessaPuh. 020 7489 400 www.mol.fi/mol/fi/02_tyosuhteet_ja_lait/02_ulkom_suomessa/Noin 537  000 jäsentä. Jäsenet työskentelevät korkeakoulutusta index.jspedellyttävissä ammateissa, kuten opettajina, insinööreinä, lääkä-reinä, lakimiehinä, sosiaalialan ammattilaisina, kirjastonhoitajina,agronomeina, farmaseutteina ja upseereina.