Työntekijöiden ammatillisen osaamisen kehittäminen - ohje
Upcoming SlideShare
Loading in...5
×

Like this? Share it with your network

Share

Työntekijöiden ammatillisen osaamisen kehittäminen - ohje

  • 682 views
Uploaded on

Työntekijöiden ammatillisen osaamisen kehittämistä koskevat lait tulevat voimaan 1.1.2014. Uuden lainsäädännön tavoitteena on lisätä työnantajan työntekijöilleen tarjoamaa ammatillista osaamista......

Työntekijöiden ammatillisen osaamisen kehittämistä koskevat lait tulevat voimaan 1.1.2014. Uuden lainsäädännön tavoitteena on lisätä työnantajan työntekijöilleen tarjoamaa ammatillista osaamista kehittävää koulutusta ja erityisesti ohjata ammatillisen osaamisen kehittämistoimia sellaisille työntekijäryhmille, jotka ovat tähän asti jääneet vähemmälle koulutukselle.

More in: News & Politics
  • Full Name Full Name Comment goes here.
    Are you sure you want to
    Your message goes here
    Be the first to comment
    Be the first to like this
No Downloads

Views

Total Views
682
On Slideshare
561
From Embeds
121
Number of Embeds
1

Actions

Shares
Downloads
0
Comments
0
Likes
0

Embeds 121

http://www.sak.fi 121

Report content

Flagged as inappropriate Flag as inappropriate
Flag as inappropriate

Select your reason for flagging this presentation as inappropriate.

Cancel
    No notes for slide

Transcript

  • 1. Ohje EVO/MT 1 (4) ) 16.12.2013 3 Työntek kijöiden a ammatill lisen osa aamisen kehittäm mistä koskeva lakimu at uutokset 2014 Työnte ekijöiden ammatillisen osaamisen kehittämis – eli ns. ”kolmen p n stä päivän koulutusta” – koskevat lait tulevat voimaan 1 t 1.1.2014. Uuden lainsä U äädännö tavoitteena on lisätä työnantaja työntekijöilleen tarjo ön ä an oamaa amm matillista osaamista kehittävää koulutust ja erityis a ä ta sesti ohjata ammatillis a sen osaam misen kehittämistoimia sellaisille työntekijäry a yhmille, jotk ovat täh ka hän asti jä ääneet vähe emmälle ko oulutukselle. Uudistuks sen myötä työnantaja voi t saada taloudellis kannust a sen teen – vero ovähennyks tai ns. koulutuskorv sen k rvauksen – koulutta n aessaan henkilöstöään Työnanta saa taloudellisen tu n. aja uen vain, j työpaika on laad jos alla dittu koulutu ussuunnitelm ja työnte ma ekijöille ann nettava k koulutus perustuu tähä koulutuss än suunnitelma aan. Toivott tavaa olisi, että lakimuutokset jatkossa edistäisivät m myös henkilöstö- ja ko oulutussuun nnien ottoa ja asia anmukaista käsittelyä y yrityksissä. telmie käyttööno Uusi lainsäädäntökokonaisu muodos uus stuu seuraav vista lakimu uutoksista: 1. lak taloudellis ki sesti tuetus ammatillisen osaam sta misen kehittä ämisestä 2. yh hteistoiminta alakien henkilöstö- ja k koulutussuunnitelmaa koskevat uu k ude säännöks et set 3. lak koulutuks korvaam ki sen misesta 4. eli inkeinotulon verottamis n sesta annet lain ja m tun maatalouden tuloverola n ain ns koulutusv s. vähennystä koskevat sä äännökset Koulutuss suunnitelm laatimin ajanko man nen ohtaista juu nyt! uri Jos ty yönantaja k kuuluu yhtei istoimintalakien (valtio, kunta tai yksityinen v vähintää 20 työnt än tekijän yrity soveltam ys) misalan piir riin, sen on laadittava tai päivite ettävä kirjallinen henk kilöstö- ja k koulutussuu unnitelma vuosittain no v oudattae ao. yhte en eistoimintala säännö ain öksiä sekä henkilöstö- ja koulutussuunn nitelman sisällöstä että menettelys suunnite stä elmia laaditt taessa ja kä äsiteltäes ssä. Pienten yritysten (alle 20 työ öntekijän yr ritykset), joid ei tarvitse den nouda attaa yhteis stoimintalak kien säännö öksiä, ei ole pakko la aatia koulutussuunn nitelmaa, m mutta kirjallin nen koulutu ussuunnitelm on aina työnantaja ma a alle taloud dellisen kannusteen saamisen ede ellytys. Pien yritystä koskien kou ntä k ulutussuu unnitelman sisältö löy ytyy laista t taloudellisesti tuetusta ammatillis a sen osaam misen kehitt tämisestä – menettely koulutussuunnitelmaa laadittaes y a ssa ja käs siteltäessä o tällöin va on apaamuotoin nen. Koulu utussuunni itelman tulee sisältää ä: 1. ar rvio koko he enkilöstön ammatillise esta osaamisesta sekä ammatillis ä sen os saamisen va aatimuksiss tapahtuvista muutok sa ksista ja näiden syistä 2. tähän arvioon perustuva vuosittain n a nen suunnit telma työnt tekijöiden a amma atillisen osaamisen ke ehittämises henkilös stä störyhmittäin tai muut toin tar rkoituksenm mukaisella tavalla ryhm miteltynä Koulutussuunnite elmaa laadittaessa ja k koulutuksen kohdentamisessa työ n önantaja tulee koh an hdella työnt tekijöitä tasa apuolisesti ja yhdenve ertaisesti. Ko oulutuss suunnitelma asta ei tarvit ilmetä yksittäisiä ty tse yöntekijöitä koskevia se eikkoja, k kuten minkä älaiseen ja mihin koulu utukseen kukin työntekijä tulee vu uo-
  • 2. Ohje EVO/MT 2 (4) 16.12.2013 den aikana osallistumaan. Verottajaa tai työttömyysvakuutusrahastoa varten työnantaja joutuu kuitenkin tällaisen selvityksen antamaan hakiessaan koulutusvähennystä tai koulutuskorvausta. Koulutussuunnitelmassa on lisäksi käsiteltävä yleiset periaatteet, joilla pyritään ylläpitämään työkyvyttömyysuhan alaisten ja ikääntyneiden työntekijöiden työkykyä sekä työttömyysuhan alaisten työntekijöiden työmarkkinakelpoisuutta. Jatkossa koulutussuunnitelmasta tulee käydä ilmi myös, miten suunnitelma aiotaan toteuttaa ja miten sen toteutumista aiotaan seurata. Vuosittaista suunnitelmaa käsiteltäessä tulee samalla käsitellä toimenpiteiden aikataulutus sekä tavat, joilla suunnitelman seuranta tapahtuu. Edellisen vuoden suunnitelman toteutumisen seuranta on myös osa henkilöstö- ja koulutussuunnitelman laatimisprosessia. Suunnitelmien seurantaan tulee myös soveltaa yhteistoimintamenettelyä koskevia säännöksiä. Koulutussuunnitelma voi olla erillinen asiakirja tai se voi olla osa henkilöstösuunnitelmaa. Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma voi sisältää myös tasaarvosuunnitelman. Uusi lainsäädäntö sisältää myös muutoksia yhteistoimintalakien mukaisten henkilöstösuunnitelmien sisältöön. Henkilöstösuunnitelmista tulee jatkossa käydä ilmi myös toteutuneiden määräaikaisten työsopimusten määrä. Lisäksi henkilöstösuunnitelmissa tulee uusina asioina kiinnittää huomiota osatyökykyisten työllistämisen periaatteisiin (jos työnantajan palveluksessa on useampia osatyökykyisiä) sekä joustaviin työaikajärjestelyihin (esim. työaikapankki, etätyö ja mahdollisuus osa-aikatyöhön). Verovähennyksen ja koulutuskorvauksen edellytykset Millaisesta koulutuksesta taloudellisen kannusteen saa? Työnantajan järjestämän koulutuksen tulee liittyä työntekijän nykyisiin tai tuleviin työtehtäviin senhetkisen työnantajan palveluksessa. Työnantaja voi tarjota koulutusta koko henkilöstölle, tietylle henkilöstöryhmälle tai yksittäisille työntekijöille. Koulutus voi olla erilaista työntekijän ammattitaitoa ylläpitävää ja täydentävää lisä- ja täydennyskoulutusta. Tavanomainen työhön perehdytys tai opastus ei kuitenkaan oikeuta taloudelliseen kannusteeseen. Tämä johtuu siitä, että työnantajan saaman taloudellisen tuen tarkoitus on korvata osittain työnantajan koulutuksen ajalta maksamaa palkkaa, koska työntekijän työpanos ei ole koulutuksen vuoksi työnantajan käytettävissä. Esimerkiksi uuden tai työtehtäviään vaihtavan työntekijän perehdyttäminen työtehtäviinsä ei ole taloudelliseen kannusteeseen oikeuttavaa koulutusta. Tällaista koulutusta ei lähtökohtaisesti ole myöskään tavanomainen opastus, jota työpaikalla annetaan otettaessa käyttöön esim. uusia laitteita. Samoin muunlainen työssä oppiminen työtehtäviä tekemällä jää taloudellisen kannusteen ulkopuolelle. Esimerkiksi työtehtävien oppiminen ja omaksuminen työnkierrossa ei oikeuta taloudel-
  • 3. Ohje EVO/MT 3 (4) 16.12.2013 liseen tukeen – oppisopimukseen, näyttötutkintoon tai työnkiertoon liittyvä koulutus kuitenkin oikeuttaa taloudelliseen tukeen muiden edellytysten täyttyessä. Työnantaja saa taloudellisen kannusteen myös esim. lakisääteisistä koulutuksista. Työnantajan oma organisaatio voi tuottaa koulutuksen (sisäiset koulutukset) tai vaihtoehtoisesti työnantaja voi hankkia koulutuksen ulkopuoliselta palveluntarjoajalta (erilaiset kurssit, seminaarit, konferenssit jne.). Koulutus voi olla myös verkkokoulutusta. Kuinka kauan koulutuksen tulee kestää? Verovähennyksen/koulutuskorvauksen saa vähintään yhdeltä ja enintään kolmelta koulutuspäivältä per työntekijä per verovuosi. Työntekijän on aina tosiasiassa osallistuttava koulutukseen, jotta työnantaja saa taloudellisen tuen. Koulutuspäivänä pidetään päivää, jona koulutuksen kesto on ollut vähintään kuusi tuntia. Kuuden tunnin koulutuspäivä voi kuitenkin muodostua yhtäjaksoisista vähintään yhden tunnin koulutuksista/koulutusjaksoista. Koulutuspäivän muodostavien yhden tunnin koulutusjaksojen ei tarvitse olla samaa kokonaisuutta tai liittyä samaan aihepiiriin, vaan kyse voi olla myös erisisältöisistä koulutuksista. Verovähennyksen/koulutuskorvauksen edellytyksenä on, että työntekijälle maksetaan palkkaa koulutukseen osallistumisajalta. Lisäksi edellytyksenä on, että koulutettavan työntekijän palkkakustannuksiin ei ole saatu julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain mukaista palkkatukea. Verovähennyksen laskeminen Verovähennyksen (tai sitä vastaavan koulutuskorvauksen) määrä lasketaan työnantajan koko henkilökunnan keskimääräisen päiväpalkan perusteella. Taloudellinen tuki työnantajalle on 50 prosenttia koulutuspäivän keskimääräisestä päiväpalkasta palkan sivukuluineen. Työnantajan keskimääräinen päiväpalkka saadaan jakamalla työttömyysvakuutusmaksun perusteena oleva verovuoden palkkasumma verovuoden keskimääräisellä työntekijämäärällä ja näin saatu osamäärä luvulla 200. Jakaja (200 päivää) ottaa huomioon myös palkan sivukulut. Verovähennystä laskettaessa keskimääräinen päiväpalkka kerrotaan verovuoden vähennykseen oikeuttavien kaikkien työntekijöiden koulutuspäivien määrällä (enintään 3 pv/työntekijä/vuosi) ja tämä tulo jaetaan kahdella. Koulutuskorvauksen määrä Koulutuskorvauksen saa verovähennyksen sijasta sellainen työnantaja, joka ei maksa tuloveroa. Lisäksi esim. kunnat ja seurakunnat sekä yleishyödylliset yhdistykset ja säätiöt kuuluvat koulutuskorvauksen piiriin vaikka
  • 4. Ohje EVO/MT 4 (4) 16.12.2013 ne osittain olisivatkin verovelvollisia elinkeinotulostaan. Koulutuskorvasta haetaan joko työttömyysvakuutusrahastolta työttömyysvakuutusmaksun perinnän yhteydessä tai valtiovarainministeriöltä (valtion virastot). Koululutuskorvauksen määrä on 10 prosenttia koulutuspäivän keskimääräisestä palkkakustannuksesta. Koulutuskorvauksen ja verovähennyksen nettovaikutus työnantajalle on sama. Myös muutoin edellytykset koulutuskorvauksen saamiselle ovat samat kuin verovähennyksen. Luottamushenkilölle huomioon otettavaa Menettelyt henkilöstö- ja koulutussuunnitelmien laatimiseksi ja päivittämiseksi tulisi aloittaa mahdollisimman pian. Vuoden 2014 aikana laadittavien henkilöstö- ja koulutussuunnitelmien on vastattava uutta lainsäädäntöä. Suunnitelmia voidaan kuitenkin täydentää ja täsmentää vuoden aikana. Työnantaja antaa ilmoituksen yhteistoimintamenettelyn aloittamisesta henkilöstönedustajille. Ilmoituksessa on mainittava neuvoteltava asia, neuvottelujen alkamisaika ja paikka sekä annettava työnantajalla jo olevat asiaa koskevat tiedot. Työnantajan on tehtävä aloite niin hyvissä ajoin, että henkilöstöryhmien edustajille jää aikaa valmistautua asiaan ja käsitellä sitä myös keskenään. Myös henkilöstöryhmän edustajat voivat pyytää neuvottelujen aloittamista, ellei työnantaja tee aloitetta. Työnantajan on tällöin mahdollisimman pian tehtävä aloite neuvottelujen käynnistämisestä tai kirjallisesti ilmoitettava miksi neuvotteluja ei pidetä tarpeellisina. Uuden säännöksen mukaan työnantajan on koulutussuunnitelman käsittelyn yhteydessä pyydettäessä selvitettävä, miten jatkossa on tarkoitus ylläpitää ammatillisen osaamisen kehittämisestä pidempään vaille jääneiden työntekijöiden ammatillista osaamista. Vastaavasti, jos yhteistoiminta lakien soveltamisen ulkopuolelle jäävä työnantaja ei ole laatinut koulutussuunnitelmaa, työnantajalla on velvollisuus keskustella työntekijän ammatillisen osaamisen kehittämisestä, jos työntekijä pyytää tällaista keskustelua. Työntekijällä tällöin mahdollisuus ottaa luottamushenkilö tai muu työntekijöiden edustaja keskusteluihin mukaan. Yhteistoiminta-asiamies valvoo yhteistoimintaa koskevien lakien noudattamista. Yhteistoiminta-asiamies voi vaatia, että tuomioistuin velvoittaa työnantajan täyttämään velvollisuutensa määräajassa ja asettaa velvollisuuden tehosteeksi uhkasakon myös tilanteessa, jossa henkilöstö- ja koulutussuunnitelmaa ei saada käsitellyksi yhteistoimintamenettelyssä. Yhteistoiminta-asiamiehen toimiston yhteystiedot ja ohjeita löytyy työ- ja elinkeinoministeriön sivuilta: http://www.tem.fi/ministerio/ministerion_organisaatio/yhteistoimintaasiamies