Ruukki yritysvastuuraportti 2013
Upcoming SlideShare
Loading in...5
×
 

Ruukki yritysvastuuraportti 2013

on

  • 287 views

 

Statistics

Views

Total Views
287
Views on SlideShare
287
Embed Views
0

Actions

Likes
0
Downloads
0
Comments
0

0 Embeds 0

No embeds

Accessibility

Categories

Upload Details

Uploaded via as Adobe PDF

Usage Rights

© All Rights Reserved

Report content

Flagged as inappropriate Flag as inappropriate
Flag as inappropriate

Select your reason for flagging this presentation as inappropriate.

Cancel
  • Full Name Full Name Comment goes here.
    Are you sure you want to
    Your message goes here
    Processing…
Post Comment
Edit your comment

Ruukki yritysvastuuraportti 2013 Ruukki yritysvastuuraportti 2013 Document Transcript

  • www.ruukki.fi Yritysvastuu- raportti RAUTARUUKKI OYJ
  • Vuosi 2013 lyhyesti | Yritysvastuu 2013 2 SisÄltö Vuosi 2013 lyhyesti 3 Liiketoiminta-alueet 3 Rakentamisen tuotteet - Ruukki Building Products 4 Rakentamisen projektit - Ruukki Building Systems 4 Teräsliiketoiminta - Ruukki Metals 4 Toimitusjohtajalta 5 Tapahtumat 7 Tunnusluvut 10 Yritysvastuu Ruukissa 11 Yritysvastuun avainalueet Ja tavoitteet 12 Olennaisuusanalyysi 13 Yritysvastuun johtaminen 15 Arvot, hyvän liiketavan periaatteet ja sitoumukset 15 Taloudellinen vastuu 18 Taloudellisen lisäarvon jakautuminen 19 Toimittajat 20 Henkilöstö 21 Omistajat ja rahoittajat 22 Julkinen sektori 23 Tuki yhteisöille 23 Ympäristövastuu 24 Ympäristöjohtaminen 26 Ympäristöpäämäärät ja –tavoitteet 27 Vuoden 2013 toteuma 28 Energiatehokkaat tuotteet ja ratkaisut 30 Rakentamisessa 30 Erikoisteräksissä 32 Teräksen elinkaari 33 Ympäristövaikutukset 34 Merkittävät päästövähennykset 34 Energia ja raaka-aineet 35 Kierrätys 36 Jätteet 36 Päästöt ilmaan 37 Päästöt veteen 38 Veden käyttö 38 Kuljetukset 38 Ympäristöluvat 39 Ympäristöpoikkeamat 39 Tuotannon ympäristölaskuri 40 Tuotannon energia- ja materiaalitehokkuus 41 Ympäristöinvestoinnit 42 Toimintaympäristömme 43 Ilmastonmuutos 44 Lainsäädäntö ja muut vaatimukset 45 Edunvalvonta ja yhteistyöhankkeet 48 Sosiaalinen vastuu 50 Avainluvut 51 Osaamispääoma ja kehittymisen mahdollisuudet 53 Moninaisuus ja tasa-arvo 55 Vastuullista resursointia 56 Vuorovaikutus henkilöstön kanssa 58 Työkyvyn edistäminen 59 Palkitseminen 61 Turvallisuus 62 Sidosryhmät 65 Vuorovaikutus sidosryhmien kanssa 66 Asiakkaat 68 Henkilöstö 69 Omistajat ja sijoittajat 70 Toimittajat ja alihankkijat 71 Paikallisyhteisöt 73 Edunvalvonta 75 Yritysvastuuraportointi 76 Raportoinnin laajuus ja tiedonkeruu 76 GRI – indeksi 77 Yhteystiedot 80
  • Vuosi 2013 lyhyesti | Yritysvastuu 2013 3 Toimitusjohtaja Rakentamisen tuotteet Asuinrakentamisen kattotuotteet Komponentit Perustukset & infra Konsernitoiminnot Pohjoismaat & Itäinen Keski-Eurooppa Venäjä Erikoisteräkset Levyteräkset Putket & profiilit Ruostumattomat teräkset & alumiinit Rakentamisen projektit Teräsliiketoiminta VUOSI 2013 LYHYESTI Ruukki on erikoistunut teräkseen ja teräsrakentamiseen. Toimitamme asiakkaillemme energiatehokkaita teräs­ratkaisuja: paremmin rakennet- tuja ympäristöjä asumiseen, työhön ja liikkumiseen. Meillä on noin 8 600 työntekijää sekä laaja jakelu- ja LIIKETOIMINTA-ALUEET Konsernirakenne jälleenmyyntiverkosto noin 30 maassa, muun muassa Pohjois- maissa, Venäjällä ja muualla Euroo- passa sekä kehittyvillä markkinoil- la, kuten Intiassa, Kiinassa ja Etelä- Amerikassa. Liikevaihto vuonna 2013 oli 2,4 miljardia euroa. Visiomme on olla energiatehokkaiden teräsratkaisujen innovatiivinen ja ar- vostettu toimittaja ja mukana raken- tamassa tulevaisuuden kestävämpää yhteiskuntaa yhdessä asiakkaittemme kanssa. Ruukin strategia keskittyy raken- tamiseen ja erikoisteräsliiketoiminnan kehittämiseen.
  • Vuosi 2013 lyhyesti | Yritysvastuu 2013 4 RAKENTAMISEN TUOTTEET - RUUKKI BUILDING PRODUCTS Tuotteet ja palvelut • teräskatteet, sadevesi- ja turva­ järjestelmät sekä perustukset asuinrakentamiseen • yksi- ja monikerroksisen liike-, toimitila- ja teollisen rakentamisen ratkaisut, mm perustus-, katto- ja seinäkomponentit Tarjoaa energiatehokkaita kuori-, katto- ja pohjarakentamisen komponentteja liike-, toimitila- ja teollisuusrakentamiseen, satama- ja väylärakentamiseen sekä asuin­ rakentamisen kattotuotteita ja asentamispalveluita. • rakennuskomponentit kuten paneelit (esimerkiksi energia- ja lifepaneelit), poimulevyt ja julkisivuverhoukset • suojakaiteet ja meluesteet • paalut, tukiseinärakenteet ja perustukset satamarakentamiseen RAKENTAMISEN PROJEKTIT - RUUKKI BUILDING SYSTEMS Tarjoaa energiatehokkaita perustus-, runko- ja kuorirakenteita suunnitel- tuina ja asennettuina liike-, toimiti- la- ja teollisuusrakentamiseen. Tuotteet ja palvelut • yksi- ja monikerroksisen liike-, toimitila- ja teollisen rakentamisen ratkaisut, mm. perustus-, runko-, katto- ja seinäkomponentit • hallijärjestelmät TERÄSLIIKETOIMINTA - RUUKKI METALS Tuotteet ja palvelut • Erikoisterästuotteet - erikoislujat rakenneteräkset (Ruukki Optim) - kulutusta kestävät teräkset (Ruukki Raex) - erikoispinnoitetut teräkset (Ruukki Hiarc) - suojausteräkset (Ruukki Ramor) • Terästuotteet - kuuma- ja kylmävalssatut terästuotteet Toimittaa erikoisterästuotteita, muun muassa erikoislujia, kulutusta kestäviä ja erikoispinnoitettuja tuotteita vaativiin sovelluksiin. Teräspalvelukeskukset toimittavat terästuotteita sekä niihin liittyviä esikäsittely-, logistiikka- ja varas- tointipalveluita. Valmistamme ja toimitamme lisäksi standarditeräs- tuotteita eri muodoissa: levy-, nauha-, putki- ja profiilituotteina. - metalli- ja maalipinnoitetut teräkset - putket, palkit ja profiilit • Muut tuotteet ja palvelut - välitystuotteina myytävät ruostumattomat teräkset ja alumiinit - tuotteisiin liittyvät esikäsittely-, osavalmistus-, logistiikka- ja varastointipalvelut - sivutuotteina syntyvät mineraalituotteet
  • Vuosi 2013 lyhyesti | Yritysvastuu 2013 5Overview of 2013 | Corporate responsibility report 2013 3| Annual report 2013 3 Nate intur sequi corestio omni- mus, cum sunt. Officiis ad que labore ommodi ipsus dolupidunt, sunt quas sollign imagnim natur res estium arcipictur alignis- que id ut mod quis nonet ame minihit aquiassector audi aut fuga. Nequia doloriatis voluptaes vel illatio nse- quiatae volo berum qui ut volupturi conem nonescia vid eum expe ab il magnis coreprectem ese nectinc tatur? Ehenis acilit quiasin ctemquid estios ditaspid ut qui aliamenist estenim- pora volupta dus verio blant liae aciis ipsam, odis dolupid quo voloreped quis sedicipiet et la incto conecus sunt veligni aspist officto rempedis volum nonetur ates volorei ciaspit aborro is dolendam ullaut vendi nos eos namet quia consecum, cus excea dionessit optur? Dolupitaquam, volorep elliquam repratius. Sedigendi dipsa ab illut autetur re dolupic taquam fuga. Obis velignit ac- cae volute officti antur? Quidelesedis ulliciatiis doluptur? Feratat endebis dunt. Pore que ventis quamet fugiatur seque esti in nustrum, cus, occulles simaio. Nam quis dis quiant ommolore nusdae. Fici quis quibeatem nonsedit dolupta temporum es sum suntiatur? Us. Bore moluptat harumquia num imus, et ullectempos volupta volor reperi il ilit pa comnim earchitat eos sum laut rerem dunt quam rem et eossum et dolenimus conet, secestium namus re doloribusda consequidel est, im qui dolut aut eicita dolore occabor rovita voluptatios modigni muscip- sandit la cum fugia simus, neculparum nonsedit quis dia dendaest, consed et laborepudi berfern atiaeped quo od es volupta ererupt atectio dolore porehente enitate con eaquo te non- sed essi in nem est maximossim ium reperio ration re con eum adiscip san- dit qui am dis quia corum nim renda sitatumque num eles sinciis tisquis idi torit, odis simolup taessitibus. Doluptatur, sinvelesto exernam eo- strum dolore ducidelique comnimolut rate perem ut autate porio. Itatur, to etus ipsam faci volut la quis earumqui nonsequod et et voluptat. Lendit, sit harum quist aut dolupti nulparciam, si a doluptatem doluptas et ipsunt expero berum derumquis ne volore laborum nonserumqui blantem elest, odisqui destore rfernam res ut optae andendis alita non nonse cul- labo rerumquia dollori bustios dis et que rem et es doluptae nis sequas qui inctibu sanita dolor aut quunt lit, con es idem hilles et quo tesenda ndant. Accaera antia cupis doluptia veles- tiunt. Hendandae ilitati onsequi aepe- rumqui que dignat. Ehenis esto mo volorem rem aut abo. Menderemod quae quunt harum rerrovi debisinullum facipie nduntia tquiaspit autem qui aut veles et ma nobitatur, quissit, sit doluptior maio endande pe et ressimus solorro rercillabore rent molorum eum lamus sundunt issin- tias quodiat ecaescid ut es dolectur alis quatus, et aut et escipsam hicae aut res in re repelib uscitaq uibusa vid enient fugit landeli quunte nonsenia dolupta tatiistrum ea quias sed exero tection eligend ipsamus, solorum undem. Nam que si occaborerum hit, quodi berro cus aperfer spelectis es deliquae. Velectur? Am, sitates mostia vel eatur, que plabore eost, sita vo- lupti inverspisti officae et laut acest, que volores sequiant, tent esequiaspe derrorporio qui desedip idebis ad que nobis eturita speriatiur? Ceri quaturenem apit, sed quis ulluptior sit haruptatem quia corro optiunda estiiscium volenis sitatur, erovid eicatur, odis sust accus ratetur ad excesequo officiis eum rerem cum resequat. Ovit eostis sitas exces vellorae lic- tium elenda doles dolores quis eatios pos pro te nat. Orumque magnis enis et quissit qui unt. Usapien dipsae necatiae. Nam consed Di vel mi, seribusae plabores eum conseque nam faciet quodis dolenim et et andi iur sequidebit exerorum SAKARI TAMMINEN CEO & PRESIDENT RAUTARUUKKI CORPORATION CEO’S REVIEW Responsibility and the promotion of sustainability are key to Ruukki’s operations. Energy-efficient products are one of our strategic focus areas and a growing business opportunity. Besides energy-efficient products, our work on the environmental respon- sibility front is centred on improving energy efficiency in our own op- erations and on further developing personnel competence and safety. Addressing these aspects will pave the way for profitable growth and ensure our contribution to promoting social sustainability. Responsibility is an inherent part of our products and innovations. As in earlier years, the focus of our product development work was on develop- ing energy-efficient components and solutions to improve a building’s lifecycle efficiency and on growing our range of special steel products. Ruukki’s steel construction solutions take into account increasingly stricter requirements for the energy perfor- mance of buildings. Targeting the en- ergy performance of a building right from the investment stage to decades ahead can create added value for Ruukki’s products and their combina- tions. Ruukki’s energy panel system delivers notable savings in energy consumption compared to ordinary sandwich panels. Ruukki also guar- antees the airtightness of its energy panel system. Technological product development has moved ahead with the innovation of panels designed to also produce energy. Use of Ruukki’s energy panel system can improve the energy rating of a building and can result in additional credits in the LEED and BREEAM environmental certifica- tion systems. In the steel business, we added to our special steels product portfolio so that it better responds than earlier to the needs of the mining industry, mobile vehicles and cold applications. Ruukki’s special steels can reduce the weight of an end-product by enabling optimum steel thickness in, for ex- ample, the manufacture of excavator buckets and tipper bodies. This can both increase payload and cut fuel consumption, thus reducing emis- sions. On top of this, thanks to their mechanical properties, special steels can prolong the service life of ma- chinery and equipment. This in turn brings cost benefits and a competitive edge to end users of a product. Not just material costs, but also processing and logistics costs are reduced. Better material efficiency is thus reflected as a positive multiplicative effect. We have already long been working to improve energy efficiency in our own operations, to cut energy costs and reduce emissions. Our environ- mental investments in recent years - closure of the sinter plant and the associated change in blast furnace feedstock at the Raahe Works in Finland - have significantly reduced emissions and energy consumption in our steel production. As a result of the changes made, specific carbon dioxide emissions at the Raahe Works have decreased by 10% and en- ergy consumption is 1 terawatt lower compared to 2011. On top of this, dust emissions are down by as much as 85%, fugitive dust from transport and storage by 18% and sulphur dioxide emissions by almost 70%. During the report year, we re- cruited many new sales and techni- cal customer support experts for sales Toimitusjohtajalta Vastuullisuus ja kestävän kehityk- sen edistäminen ovat olennainen osa Ruukin toimintaa. Energiatehokkaat tuotteet ovat strategiamme paino- pistealue ja kasvava liiketoiminta- mahdollisuus. Yritysvastuutyöm- me keskittyy energiatehokkaiden tuotteiden lisäksi oman toimintamme energiatehokkuuden parantamiseen sekä henkilöstömme osaamisen ja turvallisuuden kehittämiseen. Näihin osa-alueisiin panostamalla luomme kannattavaa kasvua sekä olemme osaltamme edistämässä yhteiskunnan kestävää kehitystä. Vastuullisuus on osa tuotteitam- me ja innovaatioitamme. Edellisten vuosien tapaan tuotekehityksemme keskiössä olivat energiatehokkaiden ja rakennuksen elinkaarenaikaista tehokkuutta parantavien komponent- tien ja ratkaisujen kehittäminen sekä erikoisteräsvalikoiman kasvattaminen. Ruukin teräsrakentamisen ratkaisut ottavat huomioon rakennusten ener- giatehokkuudelle asetetut tiukentuvat vaatimukset. Ohjaamalla rakennuksen energiatehokkuutta investointivai- heesta aina vuosikymmenien pää- hän voidaan tuottaa lisäarvoa Ruukin tuotteille ja niiden yhdistelemiselle. Ruukin energiapaneelijärjestelmäl- lä saavutetaan merkittäviä säästöjä energian kulutuksessa tavalliseen pa- neeliin verrattuna ja Ruukki myöntää takuun energiapaneelijärjestelmän ilmatiiveydelle. Tuotekehityksessä on menty askel eteenpäin, kun panee- lit on valjastettu myös tuottamaan energiaa. Energiapaneelijärjestel- män käyttö mahdollistaa rakennuk- sen energialuokan korotuksen ja sitä käyttämällä voidaan saavuttaa enem- män LEED- ja BREEAM – ympäristöser- tifikaattipisteitä. Teräsliiketoiminnassa laajensim- me erikoisterästemme tuotevalikoi- maa vastaamaan entistä paremmin kaivosteollisuuden, liikkuvan kalus- ton sekä kylmien käyttökohteiden tarpeita. Ruukin erikoisteräksillä voi- daan alentaa lopputuotteen painoa optimoimalla paksuutta esimerkiksi kauhojen ja lavojen valmistuksessa. Näin voidaan kasvattaa hyötykuormaa sekä vähentää polttoaineenkulutusta ja sen kautta päästöjä. Lisäksi konei- den ja laitteiden käyttöikä pitenee erikoisterästen mekaanisten omi- naisuuksien ansiosta. Kun tuotteen käyttöikä pitenee, tuo se kustannus- hyötyä ja kilpailukykyä tuotteen lop- pukäyttäjälle. Materiaalikustannusten lisäksi myös käsittelykustannukset ja varastointikustannukset laskevat. Materiaalitehokkuuden paraneminen näkyy näin positiivisina kerrannais- vaikutuksina. Olemme tehneet töitä oman toi- mintamme energiatehokkuuden parantamiseksi, energiakustannusten alentamiseksi sekä päästöjen vähen- tämiseksi jo pitkään. Viime vuosina tekemämme ympäristöinvestoinnit, Raahen tehtaan sintraamon sulkemi- nen sekä siihen liittyvä masuunien raaka-ainemuutos ovat pienentäneet merkittävästi päästöjämme sekä te- rästuotantomme energiankulutusta. Raahen tehtaan hiilidioksidiominais- päästöt ovat muutosten myötä vä- hentyneet 10 prosentilla ja energian­ kulutus yli yhdellä terawattitunnil- la vuoteen 2011 verrattuna. Lisäksi pölypäästöt ovat vähentyneet jopa 85 prosenttia, hajapölyt kuljetuksesta ja varastoinnista 18 prosenttia ja rikki­ dioksidipäästöt lähes 70 prosenttia. Vuoden aikana rekrytoimme usei- ta uusia myynnin- ja teknisen tuen osaajia erikoisteräsmyyntiin etenkin Euroopan ulkopuolella. Henkilöstön osaamisen kehittämisessä panostim- me erikoisterästen tuotekehitys- ja myyntiosaamisen vahvistamiseen. Syksyllä toteutettiin koko henkilös- tölle suunnattu henkilöstötutkimus,
  • Vuosi 2013 lyhyesti | Yritysvastuu 2013 6 jonka vastausprosentti oli hyvä, 74 %. Turvallisuuden jatkuva parantaminen on yksi tärkeimmistä henkilöstöömme liittyvistä tavoitteista. Vuoden aikana panostettiin turvallisuuskulttuurin kehittämiseen johdon ja henkilös- tön työpajoilla ja turvallisuuspäivillä, ennakoivilla turvallisuustoimenpiteillä sekä tiivistetyllä yhteistyöllä henki- löstön kanssa. Markkinatilanne jatkui kuluneena vuonna erittäin haastavana. Onnis- tuimme tästä huolimatta paranta- maan kannattavuuttamme kaikilla liiketoiminta-alueilla. Epävarmuus markkinoilla heijastui kuitenkin liike- vaihtoomme, joka laski 7 %. Liike- vaihdon lasku johtui suurelta osin heikentyneestä markkinatilanteesta aiheutuneista selvästi matalammis- ta keskimääräisistä myyntihinnoista, joita piti matalina myös pääraaka- aineiden markkinahintojen lasku. Eri- koisterästen myynnin kasvun nopeut- taminen hankkimalla uusia asiak- kuuksia, kehittämällä uusia tuotteita ja sovelluskohteita sekä laajentumal- la uusille markkina-alueille edis- tyi hyvin. Tulokset näkyivät selvästi kasvaneissa erikoisterästuotteiden toimitusmäärissä monille markkina- alueille. Vuonna 2012 käynnistämämme te- hostamisohjelmat ovat olleet heikon kysynnän ja laskevien lopputuotehin- tojen markkinaympäristössä välttä- mättömiä kilpailukykymme turvaami- seksi. Tehostamisohjelmien toimen- piteillä aikaansaatiin yhteensä noin 70 miljoonan euron tulosparannus. Vaikka säästöjä on haettu kattavasti toimintoja ja prosesseja tehostamalla, emme ole pystyneet välttämään hen- kilöstövähennyksiä. Olemme pyrkineet edesauttamaan irtisanottujen työllis- tymistä tekemällä tiivistä yhteistyö- tä paikallisten työvoimatoimistojen kanssa sekä tarjoamalla valmennusta työnhakutaitoihin. Ruotsalainen teräsyhtiö SSAB ja Rautaruukki julkaisivat 22. tammi- kuuta 2014 suunnitelmansa yhtiöiden yhdistämisestä. SSAB tekee Rautaruu- kin hallituksen suositteleman julkisen osakevaihtotarjouksen Rautaruukin osakkeenomistajille. Rautaruukin pääomistaja Solidium Oy on ilmaissut täyden tukensa yhdistymiselle ja on sitoutunut hyväksymään osakevaih- totarjouksen. Uskon, että Ruukin ja SSAB:n yhdistyminen antaa loista- van mahdollisuuden jatkaa yhtiöiden kustannusrakenteen rationalisointia ja luoda uuden pohjoismaisen te- räsyhtiön, joka on vahva pohja kohti globaalia erikoisteräsyhtiötä. Myös rakentamisen liiketoiminnoissa on synergiapotentiaalia, mikä tarjoaa synergiaetujen lisäksi mahdollisuuden kannattavaan kasvuun.
  • Vuosi 2013 lyhyesti | Yritysvastuu 2013 7 TAPAHTUMAT Tammikuu • Ylivieskassa Suomessa saavutettiin tuhannen tapaturmattoman päivän rajapyykki • Ruukin vuosittaisessa sidosryhmille suunnatussa joulunajan hyvän­ tekeväisyyskohdeäänestyksessä eniten ääniä sai Unicefin ”Puhdas- ta vettä Intiaan”-kampanja, jolle Ruukki lahjoitti 75 prosenttia kam- panjaan varatuista varoista. Loput 25 prosenttia jaettiin muiden ääniä saaneiden kohteiden kesken. Helmikuu • Vuoden 2012 yritysvastuuraportti julkaistiin • Ruukki energiapaneeleilla toteu- tetun Itellan uuden logistiikka­ keskuksen ensimmäinen vaihe otettiin käyttöön. Laskennallisesti energiapaneelijärjestelmällä arvioidaan saavutettavan noin 15 prosentin vuosittai­set säästöt energia­kustannuksissa. • Ruukki jatkaa edelleen Forum Ethibelin Excellence Investment -rekisterissä. Valinta rekisteriin on osoitus siitä, että yritys on omalla alallaan keskiarvon yläpuolella yritysvastuun toteuttamisessa. Maaliskuu • Ruukki lanseerasi palvelun panee- lien asennusvaiheessa syntyvien hukkapalojen kierrättämiseksi uudelleen raaka-aineeksi. • Ruukki toi markkinoille ensimmäi- senä maailmassa omakotitaloihin tarkoitetun ja aurinkolämpöä hyödyntävän integroidun Ruukki Classic solar -lämpökaton. Se tuot- taa energiaa sekä käyttöveden että itse rakennuksen lämmitykseen. • Ruukin Hämeenlinnan tehdas osal- listui Euroferin, IndustriAllin, Eu- rofoundin sekä ConsultingEuropan suorittamaan tutkimukseen, jossa selvitettiin työn psykososiaalisiin tekijöihin liittyviä työterveyteen ja turvallisuuteen vaikuttavia käytän- töjä terästeollisuudessa. Tutki- muksessa Hämeenlinnan tehdas sai positiivisen arvion eri tasoilla tapahtuvasta yhteistyöstä henki- löstön ja esimiesten sekä työnanta- jan kesken. Huhtikuu • Ruukki toimitti energiaa säästävät paneelit uuteen Krambuan kauppa- keskukseen Sarpsborgissa. Ilmatiivis Ruukki energiapaneeli tuo huo- mattavia säästöjä lämmityskus- tannuksiin, ja lisäksi rakennuksen kuluttaman energian aiheuttamat hiilidioksidipäästöt pienenevät merkittävästi. • Obornikin teräspalvelukeskuksessa Puolassa kehitettiin työturvalli- suutta arvioimalla riskit ja vaara- tekijät, päivittämällä turvallisuus- ohjeet sekä kehittämällä varasto- toimintoja. Riskianalyysit ja ohjeet ovat näkyvillä jokaisella työasemal- la. Varastolle hankitun sivulastaus­ trukin avulla tuotteiden käsittele- minen on nopeaa ja turvallista. Toukokuu • Ruukin energiapaneelijärjestelmälle haettiin vuonna 2013 ensimmäisenä suomessa Valtion teknillisen tutki- muskeskuksen VTT:n sertifikaatti, jolla varmistetaan Ruukin tuotteel- le lupaamat lämmöneristävyys- ja ilmatiiviysominaisuudet. • Ruukin rakentamisen tuotteet saivat yleiseurooppalaisen CE- merkintä oikeuden ennen sen tuloa pakolliseksi 1.7.2013. Rakentamisen projekteissa Ruukilla on hitsattu- jen teräsrakenteiden CE-merkintä­ oikeudet. • Ruukki sai Worldsteelin Climate Action member -serfikaatin viidettä kertaa tunnustuksena aktiivisesta osallistumisesta ilmastonmuutok- sen vastaiseen ohjelmaan. • Ruukki toi markkinoille uuden Raex-teräsperheen kaivosteollisuu- teen. Raex-erikoisterästä valmis- tetaan 2 millimetrin paksuisesta nauhasta aina 80 mm paksuihin levyihin asti. Käyttämällä paksuja kulutusteräksiä voidaan pidentää kaivosteollisuuden huoltovälejä, parantaa energiatehokkuutta sekä lisätä toiminnan kustannus­ tehokkuutta. Ylivieskassa saavu- tettiin tuhannen tapaturmattoman päivän rajapyykki Yritysvastuuraportin julkistus Markkinoille integroitu Ruukki Classic solar lämpökatto Rakentamisen tuotteet saivat yleis- eurooppalaisen CE- merkintäoikeuden ennen sen tuloa pakolliseksi Tammikuu Toukokuu Helmikuu Maaliskuu
  • Vuosi 2013 lyhyesti | Yritysvastuu 2013 8 Kesäkuu • Ruukki Classic solar -lämpökatto asennettiin tiedekeskus Heurekan pihalla sijaitsevan talon katolle ja se tuottaa rakennuksen lämpimän veden. • Ruukki toi markkinoille aurinko­ sähköä tuottavan Ruukki solar -pa- neelin. Ruukin energiapaneelijär- jestelmään kuuluva ja rakennusten seiniin liitettävä paneeli tuottaa sähköä auringon valosta. • Ruukin Suomen teräspalvelukes- kukset sertifioivat toimintansa etu- ajassa standardin EN 1090 mukai- sesti. CE-merkintä tulee pakolliseksi standardin piiriin kuuluville teräs- rakenteille ja tuotteille 1.7.2014. • Ruukki toimitti Litec- ja Form-eri- koisteräksiä Biofore-konseptiau- toon. Ruukki on mukana UPM:n ja Metropolia ammattikorkeakoulun Biofore-konseptiauton kehittämi- sessä, jonka suunnittelun lähtö- kohtana ovat kestävä kehitys ja kierrätettävyys. Hankkeen keskeisin tavoite on testata uusiutuvien bio- materiaalien käyttöä autoteollisuu- dessa. Heinäkuu • Ruukilla työskenteli yli 800 kesä- työntekijää. Ruukin kesätyönte- kijäkyselyn tulosten perusteella kesätyöntekijät viihtyvät Ruukilla erinomaisesti: lähes jokainen (98 %) olisi valmis tulemaan Ruu- kille uudestaan töihin ja suosittele- maan (97 %) Ruukkia työpaikkana kavereilleen. Elokuu • Ruukki toi markkinoille uuden poly­ uretaanipohjaisen Ruukki Pural farm -maalipinnoitetun teräsohut- levyn, joka on suunniteltu erityi- sesti maatalousrakennuksiin, joissa pinnoitteelta vaaditaan korroosion ja kemikaalien kestävyyttä. Syyskuu • Ruukin henkilöstötutkimus toteutettiin. • Ruukin kummikoira Jitra valmis- tui koirakoulusta ja pääsi töihin – pyörätuolilla liikkuva 20-vuotias opiskelija Iitu sai iloisen aputassun. Avustajakoirat koulutetaan liikun- tavammaisten avustajiksi. Ruukki on tukenut kummikoiransa Jitran koulutusta. • Ruukki laajensi lujan Optim-erikois- terästen mittavalikoimaa palve- lemaan raskasta nostoväline- ja kaivosteollisuutta. Lujuutensa, kor- kean iskusitkeytensä ja erinomaisen hitsattavuutensa ansiosta Optim 700 QL soveltuu muun muassa raskaiden maansiirto- ja kaivosko- neiden sekä offshore-nostureiden kuormaa kantaviin rakenteisiin. • Merkittävimmille alihankkijoille järjestettiin työturvallisuuden informaatiotilaisuus, jossa käsitel- tiin ajankohtaisimmat turvallisuus- aiheet, annettiin palautetta toimit- tajaturvallisuuden kehittymisestä, kerrottiin tavoitteet ja palkittiin turvallisuusnäkökohdat parhaiten huomioinut toimittaja. Lokakuu • Led-valoihin siirtyminen puolitti valaistusenergian tarpeen Ruukin Presteel -yksikössä Raahessa. • Puolassa alkoi energiatehokkaisiin projekteihin liittyvä opiskelijakil- pailu, johon kutsuttiin osallistu- maan Varsovan teknillisen yliopis- ton opiskelijat. Suunnittelukilpai- lussa he käyttävät Ruukin ratkaisu- ja, esimerkiksi energiapaneeleita. • Ruukki energiapaneelijärjestelmä alentaa Ikaalisten Portti -liike­ keskuksen energiakustannuksia jopa 20 prosenttia. • Ruukki toi markkinoille uuden Z600-metallipinnoitteen. Tuot- teiden käyttöikää voidaan huo- mattavasti pidentää käyttämällä Z600-pinnoittetta. Tyypillisiä käyt- tökohteita Z600-pinnoiteelle ovat muun muassa siilot, tierummut, liikennemerkkiputket, tiekaiteet, sähkökaappien runkorakenteet ja kaapelihyllyt. Worldsteelin Climate Action member -sertifikaatti tunnustuk- sena osallistumisesta ilmaston- muutoksen vastaiseen ohjelmaan Markkinoille aurinko- sähköä tuottava Ruukki solar –paneeli Yli 800 kesätyöntekijää työskenteli Ruukilla Ruukin henkilöstötutkimus toteutettiin Toukokuu Syyskuu Kesäkuu Heinäkuu
  • Vuosi 2013 lyhyesti | Yritysvastuu 2013 9 Marraskuu • Puolassa keväällä käynnistet- ty Ruukin ja Radio Zet Foundation -radioaseman yhteistyökampanja nimeltä ”Parempi katto pääsi pääl- le” päättyi. Kampanjaan ilmoitet- tujen sijaisperhekotien joukosta va- littiin kolme eniten kunnostuksen tarpeessa olevaa kohdetta, johon asennettiin Finnera katto. • Ruukki palkittiin Pohjoismaiden parhaana keskisuurena yhtiönä vuoden 2013 Nordic IR Awards -kil- pailussa. • Ruukki haastoi suomalaisia alan opiskelijoita osallistumaan World Steel Associationin järjestämään virtuaaliseen teräksentekokilpai- luun ja kutsui osallistujia Raahen tehtaalle vierailulle. Ruukin omat nuoret insinöörit Juha Erkkilä ja Veli Vuorenmaa voittivat Euroopan teollisuussarjan ja Juho Moilanen ja Hannu Tolonen Oulun yliopis- tosta sijoittuivat toiseksi ja Sanna Pikkupeura neljänneksi Euroopan yliopistosarjassa. • Ruukki toi markkinoille teräksis- ten jäännöspalojen noutopalve- lun, jonka avulla teräksen kierrätys tehostuu. Pohjoismaiden johtava jätteenkäsittelylaitteiden val- mistaja Europress on keskittänyt kierrätyksen Ruukin hoidettavaksi. Ruukki on aikaisemmin kierrättänyt jäännöspalat omista toimipisteistä takaisin terästehtaalle. Nyt palvelu laajennettiin asiakkaiden suuntaan. Kierrätysteräs toimitetaan Raahen tehtaan sulatolle teräksen valmis- tukseen. Joulukuu • Rakentamisen projektien yksikkö Liettuassa, Gargždaissa, saavutti ISO 9001- ja ISO 14001 -laatu- ja ympäristösertifikaatit. ISO 9001- ja ISO 14001 -sertifioinnit kattavat nyt kaikki Ruukin tuotantopaikka- kunnat. • Ruukki allekirjoitti Steel Construction Excellence Center -puitesopimuk- sen, jonka myötä Ruukki tulee investoimaan teräsrakentamisen tutkimukseen ja kehitykseen noin 2,5 miljoonaa euroa vuosina 2014 - 2017 muiden kehitysinvestointien lisäksi. Sopimus vahvistaa Ruukin, Tampereen teknillisen yliopiston ja Hämeen ammattikorkeakoulu HAMKin yli 15 vuotta kestänyttä yhteistyötä pinnoitettujen ohut- levyjen tuotekehityksessä sekä teräsrakenteiden tutkimus- ja tes- taustoiminnassa. Muita osapuolia sopimuksessa ovat Ammattiopisto Tavastia sekä Hämeenlinnan kau- punki ja kehittämisyhtiö. • Ruukki aloittaa yhteistyön uuden Saabin terästoimituksissa. Ruukki toimittaa autojen koreihin muun muassa ultralujaa Litec-terästä, josta valmistetut rakenteet voidaan suunnitella ohuiksi, jolloin auto ke- venee ja polttoaineen kulutus vä- henee turvallisuudesta tinkimättä. Ruukki laajensi lujien Optim- erikoisterästen mitta- valikoimaa palvelemaan raskasta nostoväline- ja kaivosteollisuutta Työturvallisuuden informaatiotilaisuus merkittävimmille alihankkijoille Markkinoille teräksisten jäännöspalojen noutopalvelu, jonka avulla teräksen kierrätys tehostuu Ruukki palkittiin Pohjoismaiden parhaana keski- suurena yhtiönä vuoden 2013 Nordic IR Awards -kilpailussa Syyskuu Marraskuu Joulukuu Syyskuu Marraskuu ISO 9001- ja ISO 14001 -sertifioinnit kattavat kaikki Ruukin tuotanto- paikkakunnat
  • Vuosi 2013 lyhyesti | Yritysvastuu 2013 10 TUNNUSLUVUT Ruukin keskeiset yritysvastuun tunnusluvut on esitetty alla olevassa taulukossa. Taloudellinen vastuu 2013 2012 2011 Vertailukelpoinen liikevaihto, Me 2 404 2 597 2 620 Vertailukelpoinen liikevoitto, Me 39 -50 78 Vertailukelpoinen liikevoitto liikevaihdosta, % 1,6 -1,9 3,0 Vertailukelpoinen tulos ennen veroja, Me -1 -88 44 Liiketoiminnan nettorahavirta, Me 184 172 114 Sijoitettu pääoma, Me 1 699 1 853 2 175 Oma pääoma, Me 1 013 1 074 1 278 Korolliset nettorahoitusvelat, Me 693 765 770 Sijoitetun pääoman tuotto, % 1,8 -4,9 1,3 Oman pääoman tuotto, % -1,3 -10,0 -0,8 Nettovelkaantumisaste, % 68,5 71,2 60,3 Ostetut tavarat, materiaalit ja palvelut, Me -1 822 -2 243 -2 145 Maksetut palkat, palkkiot ja sosiaalikulut, Me -422 -504 -489 Maksetut osingot, Me -28 -69 -83 Nettorahoituskulut, Me -36 -40 -37 Verot, Me -8 22 1 Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin, Me -90 -97 -179 Ympäristöinvestoinnit, Me -23 -15 -29 Ymäristövastuu 2013 2012 2011 Energiankulutus, TWh 11,6 12 13 Hiilidioksidipäästöt, Mt 3,8 3,8 4,1 Hiukkaspäästöt, t 215 225 1500 Teräksen kierrätyksellä ja mineraalituotteiden hyödyntämisellä vältetyt hiilidioksidipäästöt, 1000 t 600 600 600 Energian talteenotolla vältetyt hiilidioksidipäästöt, Mt 1,9 1,4 1,4 ISO14001 -sertifioitujen tuotannollisten toimipaikkojen osuus % 100 99 99 Toimipaikat, joilla ympäristöluparajojen ylitykset, toimipaikkojen lukumäärä 1 3 4 Sosiaalinen vastuu 2013 2012 2011 Henkilöstön vaihtuvuus*, % 7,9 5,2 6,1 Koulutuspäiviä keskimäärin / hlö 1,62 2,20 1,76 Sairauspoissaolot, % 3,83 4,20 4,00 Tapaturmataajuus, tapaturmia / milj. työtuntia 7 7 8 * ilman henkilöstövähennyksiä
  • Yritysvastuu Ruukissa | Yritysvastuu 2013 11 Vastuullisuus on olennainen osa Ruukin liiketoimintaosaamista ja jo- kapäiväistä työtä. Tämä näkyy muun muassa Ruukin visiossa, strategiassa, arvoissa, hyvän liiketavan periaat­ teissa, politiikoissa sekä johtamis­ järjestelmässä. Visiomme on olla energiatehokkai- den teräsratkaisujen innovatiivinen ja arvostettu toimittaja ja mukana ra- kentamassa tulevaisuuden kestäväm- pää yhteiskuntaa yhdessä asiakkaiden kanssa. Arvot kuvaavat Ruukin tapaa toimia ja sitä, mitkä asiat ovat meille ruuk­ kilaisille tärkeitä. Ne ohjaavat päätök- sentekoamme ja valintojamme. Ruu- kin arvot ovat: kannamme vastuum- me, menestymme yhdessä ja haas- tamme huomisen. Pyrimme jatkuvasti parantamaan toimintaamme Ruukin arvojen mukaisesti. Onnistumisem- me perustana on aktiivinen yhteistyö keskeisten sidosryhmien kanssa. Yritysvastuu osana strategiaa Vastuullinen toiminta on olennainen osa Ruukin strategisia painopiste- alueita. Ruukin strategia keskittyy rakentamiseen ja erikoisteräsliike- toiminnan kehittämiseen. Haemme kasvua erikoistumisesta ja kehittyviltä markkinoilta. Vastuullinen liiketoi- minta niin taloudellisesta, sosiaalises- YRITYSVASTUU RUUKISSA ta kuin ympäristönkin näkökulmasta on edellytys kestävälle kilpailukyvylle. Vastuullisen toiminnan perustana on taloudellisesti kannattava liiketoi- minta. Osaava henkilöstö ja hyvin hoidetut henkilöstö-, ympäristö- ja turvallisuusasiat luovat pohjan talou- delliselle kannattavuudelle. Yritysvastuun painopistealu- eet Ruukissa ovat energiatehokkaat tuotteet ja oman toiminnan ener- giatehokkuus sekä osaamisen ja turvallisuuden kehittäminen. Ilmas- tonmuutoksen ja energiaresurssien niukkuuden myötä energiatehokkuu- den merkitys kasvaa. Energiatehok- kaat tuotteet ovat Ruukin strategian painopistealue ja kasvava liiketoimin- tamahdollisuus. Haluamme tarjota asiakkaillemme vähemmän energiaa kuluttavia ratkaisuja. Tämä asettaa korkeat vaatimukset energiatehok- kaiden tuotteiden kehittämiselle ja henkilöstön osaamiselle. Ruukki on kehittänyt erikois- ja ultralujien terästen energiatehok- kaan valmistamisen mahdollistavan suorasammutusteknologian, jossa on alansa johtaja. Lujia teräksiä käyttä- mällä Ruukin asiakkaiden on mah- dollista valmistaa energiatehokkaita tuotteita eli nostaa tai kuormata enemmän ja säästää polttoainetta ja energiaa. Esimerkiksi raskaassa kalus- tossa päästään 20 - 30 prosentin pai- nonsäästöön lujia teräksiä käyttämäl- lä, mikä mahdollistaa 4 - 7 prosentin hyötykuorman lisäyksen polttoaine- säästöjen lisäksi. Rakennukset muodostavat mer- kittävän osan energian kokonais- kulutuksesta. Ruukin teräsrakenta- misen ratkaisut ottavat huomioon tiukentuvat vaatimukset rakennusten energiatehokkuudelle ja tuotteis- ta on valittavissa valmiita ratkaisuja matala- ja nollaenergiarakentami- seen. Tilojen lämmitys, jäähdytys, valaistus ja ilmastointi muodostavat noin puolet rakennusten käyttämästä energiasta. Tästä syystä ilmanvaih- don lämmön talteenotto ja raken- nusten ulkorakenne ovat tärkeimmät rakennuksen energiatehokkuutta paran­tavat tekijät. Ilmatiiviit Ruukki - energiapaneelit voivat tuottaa Suo- men olosuhteissa 20 prosentin säästöt vuosittaisissa energiakustannuksissa. Ruukki tarjoaa asiakkaille ratkaisuja uusiutuvan energian tuotantoon sekä rakennuksen parempaan resurssi- ja energiatehokkuuteen. Kierrätettäviin ja uudelleen käytettäviin materiaa- leihin, kuten teräkseen, perustuvat rakenneratkaisut auttavat vähentä- mään energiankulutusta ja hiilidioksi- dipäästöjä rakennuksen koko elin­ kaaren aikana.
  • Yritysvastuu Ruukissa | Yritysvastuu 2013 12 YRITYSVASTUUN AVAINALUEET JA TAVOITTEET Ruukin yritysvastuun painopistealueet ovat energiatehokkuus, osaaminen ja turvallisuus. Ruukki on määritel- lyt jokaiselle yritysvastuun paino­ pistealueelle keskeiset tavoitteet. Energiatehokkuudessa tavoitteena on asiakkaiden liiketoiminnan tuke- minen tarjoamalla energiatehok­kaita ja elinkaarikustannuksia alentavia ratkaisuja sekä oman toiminnan energiatehokkuuden parantaminen. Osaamisessa tavoitteena on erikois- terästen tuotekehitys- ja valmis- tusteknisen osaamisen lisääminen, myyntiosaamisen vahvistaminen erityisesti Venäjällä ja uusilla markki- noilla sekä osaamisen kehittäminen kattoliiketoiminnassa. Turvallisuu- dessa tavoitteena on tapaturmien kokonaismäärän vähentäminen sekä osaamisen lisääminen inhimillisten virheiden karsimisessa ja turvallisuus- kulttuurin luomisessa. Ruukin keskeiset yritysvastuun tavoitteet sekä niiden toteutumista edistävät toimenpiteet ja saavutukset vuonna 2013 on kuvattu alla olevassa taulukossa. Energiatehokkuus Osaaminen Yritysvastuun painopistealueet • Asiakkaiden liiketoiminnan tukemi- nen tarjoamalla energiatehokkaita ja elinkaarikustannuksia pienentä- viä ratkaisuja • Oman toiminnan energiatehok­ kuuden parantaminen • Erikoisterästen tuotekehitys- ja valmistusteknisen osaamisen lisääminen Keskeiset tavoitteet • Aurinkosähköä tuottava Ruukki solar –paneeli. Ruukin ener- giapaneelijärjestelmän kuuluva ja rakennusten seiniin liitet- tävä paneeli tuottaa sähköä auringon valosta. • Ilmatiiviit Ruukki energiapaneelit voivat tuottaa Suomen olosuhteissa 20 prosentin säästöt vuosittaisista energia­ kustannuksista. • Kaivosteollisuuden tarpeisiin suunnatut Raex-erikoisteräkset pidentävät kaivosteollisuuden laitteiden huoltovälejä, paran- tavat energiatehokkuutta ja lisäävät kustannustehokkuutta. • Ruukki aloittaa yhteistyön uuden Saabin terästoimituksissa. Ruukki toimittaa autojen koreihin muun muassa ultralujaa Litec-terästä, josta valmistetut rakenteet voidaan suunnitella ohuiksi jolloin auto kevenee ja polttoaineen kulutus vähenee turvallisuudesta tinkimättä. • Omakotitaloon asennettava aurinkolämpöä hyödyntävä Ruukki Classic solar -katto, joka tuottaa energiaa sekä käyttöveden että itse rakennuksen lämmitykseen. • Ruukki saavutti etuajassa Suomen työ- ja elinkeinoministe- riön, Elinkeinoelämän keskusliiton ja toimialajärjestöjen väli- siin energiatehokkuussopimuksiin liittyvän 9 % energiansääs- tötavoitteen vuoden 2005 tasosta vuoteen 2016 mennessä. • Ruukin kaikilla tuotannollisilla toimipaikoilla edistetään ener- giatehokkuuden hallintaa järjestelmällisesti osana ISO 14001 -ympäristöjärjestelmiä, jotka kattavat vuodesta 2013 alkaen 100 % tuotannollisista toimipaikoista. • Ruukin toimipaikkojen energiatehokkuustoimilla saavutettiin vuoden aikana yhteensä 41 GWh:n säästöt. • Ruukki Metalsin uusitun tuotekoulutuskonseptin mukaisiin verkkokoulutuksiin osallistui noin 1 550 ruukkilaista 27 maasta. • Ruukkilaisia osaajia palkittiin useissa tunnustuksissa ja kil- pailuissa, kuten Metallinjalostajien, Ruotsin teräsrakenneins- tituutin ja maailman teräsjärjestön World Steel Associationin palkinnoissa tai kilpailuissa. Esimerkkejä toimenpiteistä ja saavutuksista vuonna 2013
  • Yritysvastuu Ruukissa | Yritysvastuu 2013 13 Osaaminen Turvallisuus Yritysvastuun painopistealueet • Myyntiosaamisen vahvistaminen erityisesti Venäjällä ja uusilla markkinoilla • Osaamisen kehittäminen katto­ liiketoiminnassa • Tapaturmien kokonaismäärän vähentäminen • Osaamisen lisääminen inhimillisten virheiden karsimisessa ja turvalli- suuskulttuurin luomisessa Keskeiset tavoitteet • Myyntiosaamisen kehittämisohjelma toteutettiin Venäjällä. • Globaalissa myynnissä otettiin käyttöön uusi perehdyttämismalli. • Kattotuotteiden myyjiä Puolan Ruukki Express- pisteistä osallistui asiakaspalvelun kehittämiseen suunnattuihin valmennuksiin. • Ennakoivia turvallisuustoimenpiteitä toteutettiin enemmän kuin edellisinä vuosina, ja taajuus oli 3 997 miljoonaa työtuntia kohden. Turvakierroksia pidettiin yli 23 000. • Aloitettiin urakoitsijoiden työtapaturmien tarkempi seuranta sisällyttämällä urakoitsijoiden tapaturmat yhtiön kuukausit- taisiin turvallisuusraportteihin. • Tehtailla, esimerkiksi Puolan Obornikissa ja Viron Pärnussa, panostettiin käytännön turvallisuustoimenpiteisiin mm. investoimalla uusiin, yhä turvallisemman työn mahdollista- viin laitteisiin tai palkitsemalla henkilöstöä käyttöön otetuista turvallisuusparannusehdotuksista. • Tuotannossa toteutettiin mm. Inhimilliset tekijät turvallisuu- dessa –valmennus viidellä paikkakunnalla. • Ruukki Metalsin työturvallisuuspäivässä teräsliiketoiminnan turvallisuuden johtamisen parissa toimivat ruukkilaiset poh- tivat yhdessä johdon kanssa, miten rakentaa entistä turval­ lisempaa työympäristöä. Esimerkkejä toimenpiteistä ja saavutuksista vuonna 2013 OLENNAISUUSANALYYSI Ruukin yritysvastuun painopistealueet perustuvat yritysvastuun olennaisuus­ analyysiin. Ruukin olennaisuusanalyysi perustuu • sidosryhmiltä saatuun palauttee- seen heidän tärkeimmiksi kokemis- taan vastuullisuuden teemoista • toimintaympäristön muutoksiin • kestävän kehityksen trendeihin ja haasteisiin • Ruukin arvoihin. Vastuun kanta­ minen kaikessa toiminnassa ja jokaisen työntekijän kohdalla on yksi keskeisistä arvoistamme. • Ruukin visioon ja strategiaan, jotka perustuvat myös vahvasti kestävän kehityksen edistämiseen energia- tehokkaan teräsrakentamisen ja erikoisterästen ollessa strategian painopistealueita Olennaisuusanalyysin tuloksena tun- nistettiin ne yritysvastuun taloudel- lisen, sosiaalisen ja ympäristövastuun osa-alueet, jotka ovat relevantteja Ruukin ja sen sidosryhmien kannalta. Alla olevassa taulukossa on esitet- ty nämä osa-alueet, joiden joukosta valittiin kolme keskeisintä: energiate- hokkuus, osaaminen ja turvallisuus.
  • Yritysvastuu Ruukissa | Yritysvastuu 2013 14 Taloudellinen vastuu Sosiaalinen vastuu Ympäristövastuu Yritysvastuun osa-alue • Taloudellisten tavoitteiden saavuttaminen • Palkitseminen ja vastuullinen yrityskansalaisuus • Hyvän liiketavan periaatteiden noudattaminen • Korkeatasoinen osaaminen • Työturvallisuus • Johtamiskulttuuri • Energiatehokkaat tuotteet • Toiminnallinen ekotehokkuus • Teräksen elinkaari ja kierrätys • Ympäristöjohtaminen ja vaatimustenmukaisuus Painopistealue • Taloudellisten tavoitteiden saavuttaminen ja kannattavuus mahdollistavat liiketoiminnan jatkuvuuden ja kehittämisen. Ne muodostavat perustan, jonka varaan kaikki toiminta rakentuu. • Tasapuolinen, kilpailukykyinen ja erinomaisiin suorituksiin kannustava palkitseminen ei ole Ruukissa pelkästään aineel- lista, vaan siihen sisältyy myös työkyvyn aktiivinen edistämi- nen, laajat osaamisen kehittämisen mahdollisuudet sekä hyvä henkilöstöjohtaminen. • Luomamme taloudellinen hyvinvointi jakaantuu yhteiskunnan eri tahoille, mm. palkkojen ja palkkioiden, verojen, hankinto- jen ja osinkojen muodossa. Vastuullisuus näkyy myös liiketoi- minnan riskienhallinnassa. • Hyvien liiketapojen noudattaminen kunnioittaa sidos- ryhmiämme ja tarkoittaa muun muassa lakien ja säännösten noudattamista sekä eettistä liiketoiminnan harjoittamista. • Osaava henkilöstö ja hyvin hoidetut henkilöstöasiat luo- vat pohjan taloudelliselle kannattavuudelle. Uudistamme ja tehostamme työtapojamme, jotta vastaisimme jatkossakin asiakkaidemme tarpeisiin. Tämä on mahdollista korkeatasoi- sen osaamisen, sitoutuneiden ihmisten ja hyvän esimiestyön kautta. Pyrimme siihen, että ruukkilaiset ovat osaavia, voivat hyvin työssään ja motivoituvat osallistumisesta toimintamme kehittämiseen. • Ruukissa turvallisuuden kehittämisen painopiste on enna- koivassa turvallisuustyössä. Tinkimätön tapaturmien vähentä- minen heijastaa toiminnan laadun paranemista asiakkaille ja on perusta henkilöstön hyvinvoinnille. • Hyvä johtaminen luo edellytyksiä taloudelliselle menestykselle ja henkilöstön onnistumiselle työssään. Esimiestyötä kehite- tään Ruukin arvojen mukaisesti tavoitteellisen urasuunnitte- lun, kehityskeskusteluiden ja johtamisvalmennusten avulla. • Ruukin energiatehokkaiden tuotteiden avulla asiakas pystyy tehostamaan energian tehokasta käyttöä ja vähentämään tuotteen ympäristökuormitusta muun muassa rakentamisessa, kuljetuksissa ja työkoneissa. • Ruukin oman tuotannon energia- ja resurssitehokkuus on asiakkaalle osoitus vastuullisesta toiminnasta. Tuotannon sivutuotteena syntyvät energia ja mineraalituotteet korvaavat neitseellisiä luonnonvaroja. • Sataprosenttisesti kierrätettävä teräs on materiaalina hyvä pohja energiatehokkaille rakentamisen ratkaisuille. Kierrä- tettävät, kestävät ja lujat erikoisterästuotteemme parantavat nosto- ja kuljetusvälineiden materiaalitehokkuutta ja vähen- tävät energiankulutusta tuotteen elinkaaren aikana. • ISO 14001 -ympäristöjärjestelmä, joka on sertifioitu kaikissa tuotannollisissa toimipaikoissa, on osoitus sidosryhmillemme järjestelmällisestä ja jatkuvasta ympäristöasioiden parantami- sesta. Järjestelmän avulla seurataan asetettujen tavoitteiden toteutumista, mahdollisia poikkeamia ja lakisääteisten vaati- musten ja ympäristölupien noudattamista. Merkitys liiketoiminnalle ja sidosryhmille
  • Yritysvastuu Ruukissa | Yritysvastuu 2013 15 YRITYSVASTUUN JOHTAMINEN ARVOT, HYVÄN LIIKETAVAN PERIAATTEET JA SITOUMUKSET Vastuullista toimintaamme ohjaavat: • Ruukin arvot • Konsernin strategia • Hyvän liiketavan periaatteet (Code of Conduct) • Hyvä hallinnointitapa (Corporate Governance) • Toimintajärjestelmä, joka kattaa laatu-, turvallisuus-, energia- ja ympäristöasiat Yritysvastuutyö tehdään Ruukissa toimipaikoilla, tukifunktiossa ja liiketoiminnoissa osana jokapäiväistä liiketoimintaa. Tämän lisäksi yri- tysvastuun raportointia ja kehitystä koordinoi konsernin yritysvastuun työryhmä. Työryhmä koostuu henkilöstöosaston, lakiosaston, mark- kinoinnin ja viestinnän, talousosaston sekä yritysvastuu- ja ympäristötoi- minnon edustajista. Ruukin johtoryhmässä yritysvas- tuusta vastaa strategiajohtaja, joka Ruukissa yritysvastuutyötä tehdään käytännössä yhtiön liiketoiminta- alueilla, tukitoiminnoissa ja toimipai- koilla. Näin yritysvastuu on konkreet- tinen ja olennainen osa jokapäiväistä liiketoimintaa. on myös yritysvastuun työryhmän puheenjohtaja. Yhtiön tuotantopaikoilla toimitaan sertifioitujen ISO 14001:2004 -ympä- ristöjärjestelmien sekä ISO 9001:2000 -laatujärjestelmien mukaisesti. Jär- jestelmät kattavat 100 % tuotannosta. Lue lisää sertifioidusta johtamisjärjestelmästä
  • Yritysvastuu Ruukissa | Yritysvastuu 2013 16 Ruukin arvot Arvot kuvaavat Ruukin tapaa toimia ja sitä, mitkä asiat ovat meille ruukki- laisille tärkeitä. Ne ohjaavat päätök- sentekoamme ja valintojamme. Kannamme vastuumme Olemme asiakkaidemme luottamuksen arvoisia Pidämme lupauksemme Toimintamme on turvallista ja vastuullista Toimimme yksilöinä rehellisesti ja vastuullisesti Menestymme yhdessä Menestymme asiakkaamme kanssa Tekemisemme on tuloksellista Luotamme toisiimme Hyödynnämme monikulttuurista osaamistamme Haastamme huomisen Ymmärrämme asiakkaidemme tulevat tarpeet Olemme uteliaita uusille asioille Tartumme nopeasti toimeen Kannustamme jatkuvaan uudistumiseen ja oppimiseen Hyvän liiketavan periaatteet – Code of Conduct Ruukki noudattaa kaikessa toimin- nassaan voimassa olevia lakeja ja säännöksiä, hyväksyttyjä menette- lytapoja sekä Ruukin hyvän liiketa- van periaatteita (Code of Conduct). Rautaruukin hallituksen hyväksymien periaatteiden tarkoituksena on luoda henkilöstölle yhtenäinen tapa toimia vastuullisesti ympäri maailmaa. Hyvän liiketavan periaatteet koske- vat kaikkia Ruukin yhtiöitä ja kaikkia Ruukin työntekijöitä riippumatta työtehtävästä tai asemasta. Periaat- teita tulee noudattaa tinkimättä ja poikkeuksetta. Ohjeet tehdään tutuiksi työhön- tuloperehdytyksessä sekä jatkuvalla koulutuksella ja sisäisellä viestinnällä. Uusiin työsopimuksiin on sisällytetty ehto noudattaa hyvän liiketavan periaatteita. Lisäksi eri maissa jär- jestetyissä koulutuksissa osallistujat ovat varmistaneet allekirjoituksellaan perehtyneensä periaatteisiin ja sitou- tuvansa niitä noudattamaan. Hyvän liiketavan periaatteista on Ruukin koulutusjärjestelmässä julkais- tu sähköinen oppimisympäristö, jossa ruukkilaisten tulee tutustua oppima- teriaaliin ja suorittaa sen yhteydessä oleva testi. Suorituksesta tulee mer- kintä työntekijän henkilökohtaiseen koulutushistoriaan. Code of Conduct on käännetty 20 eri kielelle ja kou- lutusta tarjotaan kuudella eri kielel- lä. Tarkemmat henkilöstöön liittyvät periaatteet ovat maa- ja toimipaikka- kohtaisia. Ne on julkaistu ja nähtävillä paikallisilla intranet-sivuilla. Yhtiön kukin liiketoiminta-alue varmistaa osaltaan hyvän liiketavan periaatteiden ja voimassa olevien lakien ja säännösten noudattami- sen. Sisäisten tarkastusten yhtey- dessä varmistetaan, että valvonta on järjestetty asianmukaisesti ja toimii tehokkaasti. Hyvä liiketapa merkitsee yleisesti hyväksyttyjen eettisten toimintaperi- aatteiden sekä lakien noudattamista. Yhtiön toimintaan liittyvät eettiset ja juridiset sekä ihmisoikeuksia, hen- kilöstöä ja ympäristöä koskevat asiat tunnistetaan ja ratkaistaan näiden periaatteiden mukaisesti. Vastuullinen toiminta tukee yhtiön menestystä ja kilpailukykyä. Täten yhtiö vaatii myös, että sen yhteistyö- kumppanit, toimittajat ja alihankkijat noudattavat hyvän liiketavan peri- aatteita.
  • Yritysvastuu Ruukissa | Yritysvastuu 2013 17 Toimintaohjeet Konsernin taloudellisten ja muiden tavoitteiden saavuttamiseksi sekä toimintaan liittyvien riskien mini- moimiseksi yhtiössä on vahvistettu eri osa-alueita ja hyvän liiketavan peri- aatteita tarkemmin toimintaohjein. Kaikki toimintaohjeet ovat henki- löstön saatavilla konsernin intranet- sivuilla. Väärinkäytösten raportoiminen Sisäisen valvonnan tavoitteena on ehkäistä ennalta väärinkäytök- siä. Ruukissa on ohjeet siitä, miten mahdollisista väärinkäytösepäilyistä ilmoitetaan. Ruukkilaisia kehotetaan ilmoittamaan epäillyistä väärinkäy- töksistä joko omalle esimiehelleen, tämän esimiehelle, suoraan sisäisen tarkastuksen yksikköön tai lakiasiain- osastolle. Ilmoituksen voi tehdä myös postin tai sähköpostin (compliance@ ruukki.com) välityksellä. Raportointi väärinkäytöksistä tai hyvän liiketavan periaatteiden vastaisesta menettelystä on jokai- sen ruukkilaisen vastuulla. Epäillyt väärinkäytökset selvitetään viiveettä ja luottamuksellisesti. Todetut vää- rinkäytökset raportoidaan hallituksen tarkastusvaliokunnalle. Hyvän liiketavan periaatteet - Code of Conduct (pdf, 43KB) Hallinnointi- ja ohjausjärjestelmä Rautaruukki Oyj on suomalainen osakeyhtiö, jonka johtoelinten vas- tuut ja velvollisuudet määräytyvät Suomen lain, yhtiöjärjestyksen ja yhtiön hallituksen määrittelemien hallinnointiperiaatteiden mukaisesti. Edellä mainittujen lisäksi Rautaruuk- ki noudattaa konsernin hallinnoin- nissa ja päätöksenteossa julkisesti noteerattuja yhtiöitä koskevia muita säädöksiä sekä Nasdaq OMX Helsinki Oy:n ja Finanssivalvonnan antamia, listattuja yhtiöitä koskevia sääntöjä ja ohjeita. Rautaruukki on julkaissut Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodin (Corporate Governance) 2010 ja arvo­ paperimarkkinalain mukaisesti selvityksen hallinto- ja ohjausjärjes- telmästä (Corporate Governance Statement). Selvitys kattaa myös mui- ta keskeisiä hallinnoinnin osa-alueita ja se annetaan erillisenä yhtiön toi- mintakertomuksesta. Selvitys hallinto- ja ohjaus­ järjestelmästä 2013 (pdf, 0.53MB) Palkka- ja palkkioselvitys Hallitus Johtoryhmä Riskienhallinta Suomen listayhtiöiden hallinnointi­ koodi 2010 on saatavilla julkisesti Arvopaperimarkkinayhdistyksen verkkosivuilta www.cgfinland.fi. Sitoumukset Ruukki on allekirjoittanut YK:n Global Compact -aloitteen ja sitou- tunut sen kymmeneen maailmanlaa- juisesti hyväksyttyyn periaatteeseen koskien ihmisoikeuksia, työelämää, ympäristöä ja korruption vastus- tamista. Global Compact on YK:n ja liike-elämän yhteinen aloite, jolla edistetään hyvää yrityskansalaisuut- ta. Allekirjoittamalla aloitteen vuonna 2011 Ruukki on sitoutunut edistämään kestävän kehityksen ratkaisuja toi- minnassaan. Periaatteet pohjautuvat: • Ihmisoikeuksien yleismaailmalliseen julistukseen • Kansainvälisen työjärjestön (ILO) julistukseen koskien työelämän perusperiaatteita ja oikeuksia • Rion ympäristö- ja kehityskonfe- renssissa laadittu julistus koskien ympäristöä ja kestävää kehitystä • YK:n konventioon koskien korruption vastustamista
  • Taloudellinen vastuu | Yritysvastuu 2013 18 Tavoitteenamme on tuottaa ja jakaa lisäarvoa asiakkaillemme sekä muil- le sidosryhmillemme minimoiden samalla toimintamme aiheuttamat haitalliset vaikutukset. Tämä edellyt- tää meiltä toiminnan ja kilpailukyvyn jatkuvaa parantamista sekä kannat- TALOUDELLINEN VASTUU tavaa liiketoimintaa muuttuvassa markkinaympäristössä. Hyvä kannat- tavuus ja vahva taloudellinen asema ovat perustana muiden yritysvastuun osa-alueiden – sosiaalisen ja ympä- ristövastuun - kehittämiselle ja niissä menestyksekkäästi suoriutumiselle. Taloudellinen kehitys vuonna 2013 Markkinatilanne jatkui vuonna 2013 erittäin haastavana. Euroopan taan- tuma ja luottamuksen puute mark- kinoilla vaikuttivat Ruukin asiak- kaiden kysyntään. Tästä huolimatta Taloudelliset tavoitteet Tavoite 2013 2012 2011 Vertailukelpoinen liikevaihdon kasvu, % >10 % -7,4 -0,9 15,2 Vertailukelpoinen liikevoitto liikevaihdosta, % >15 % 1,6 -1,9 3 Sijoitetun pääoman tuotto, % >20 % 1,8 -4,9 1,3 Nettovelkaantumisaste, % ~60 % 68,5 71,2 60,3
  • Taloudellinen vastuu | Yritysvastuu 2013 19 TALOUDELLISEN LISÄARVON JAKAUTUMINEN Tuottamamme taloudellinen lisäarvo jakautuu yhteiskunnan eri tahoil- le, kuten omistajille, rahoittajille, tavarantoimittajille, henkilöstölle sekä julkiselle sektorille ja yhteisöille. Usealla tuotannollisella toimipaikal- la Ruukki on merkittävä paikallinen ja alueellinen vaikuttaja, jonka rooli näkyy esimerkiksi työllistäjänä, alu- eellisten tuotteiden ja palveluiden kannattavuus parani selvästi kaikilla liiketoiminta-alueilla. Konsernin ver- tailukelpoinen liikevoitto parani 89 miljoonaa euroa edellisvuodesta ja oli 39 miljoonaa euroa eli 1,6 % vertai- lukelpoisesta liikevaihdosta. Vuonna 2012 käynnistettyjen tehostamisoh- jelmien toimenpiteillä aikaansaatiin vuonna 2013 yhteensä noin 70 mil- joonan euron tulosparannus. Epävar- muus markkinoilla heijastui kuitenkin konsernin liikevaihtoon ja vertailu- kelpoinen liikevaihto laski edellisvuo- desta 7 % 2 404 miljoonaan euroon. Liikevaihdon lasku johtui pääosin heikentyneestä markkinatilanteesta aiheutuneista selvästi matalammis- ta keskimääräisistä myyntihinnoista, joita piti matalina myös pääraaka- aineiden markkinahintojen lasku. Eri- koisterästen myynnin kasvun nopeut- taminen hankkimalla uusia asiak- kuuksia, kehittämällä uusia tuotteita ja sovelluskohteita sekä laajentumalla uusille markkina-alueille edistyi hy- vin. Tulokset näkyivät erikoisterästen selvästi kasvaneissa toimitusmäärissä monille markkina-alueille. Konsernin vertailukelpoinen tulos ennen veroja parani edellisvuodesta ja oli -1 milj. euroa (-88) eli -0,0 % liikevaihdosta (-3,4). Nettovelkaantumisaste laski ja oli vuoden 2013 lopussa oli 68,5 % (71,2) ja omavaraisuusaste 45,0 pro- senttia (45,6). Lue lisää Ruukin taloudellisesta kehityksestä vuonna 2013 ostajana sekä paikallisyhteisöjen tuki- jana. Alla olevassa kaaviossa havain- nollistetaan, miten Ruukin tuottama taloudellinen lisäarvo jakautui eri sidosryhmille vuonna 2013 (2012). Taloudellisen arvon jakautuminen Liiketoiminnan kehittämiseen 96 M€ (-33) Ruukki Liikevaihto, liiketoiminnan muut tuotot ja rahoitustuotot 2 458 M€ (2 853) Asiakkaat Luotu taloudellinen arvo Taloudellisen arvon jakautuminen sidosryhmille Yhtiöön jätetty jakamaton taloudellinen arvo Toimittajat Ostot ja muut kulut 1 822 M€ (2 243) Palkat ja palkkiot 337 M€ (399) Osingot 28 M€ (69) Rahoituskulut 76 M€ (85) Verot ja sosiaali- kulut 99 M€ (88) Julkinen sektori RahoittajatOsakkeen- omistajat Henkilöstö Yhteisöt Sponsorointi ja lahjoitukset 0,7 M€ (0,6)
  • Taloudellinen vastuu | Yritysvastuu 2013 20 Ruukki on merkittävä raaka-aineiden, tuotteiden ja palveluiden ostaja useissa toimintamaissaan. Yhtiö pyr- kii tekemään toimittajiensa kanssa pitkä­aikaisia sopimuksia ja kehittä- mään yhteistyötä heidän kanssaan. Ruukki arvostaa hankinnoissaan toi- mitusten joustavuutta, luotettavuutta ja toimitustäsmällisyyttä sekä tuot- teiden ja palvelujen laatua kustan- nustekijät huomioiden. Hankintasopi- musten yleisissä ostoehdoissa otetaan huomioon yhtiön hyvän liiketavan periaatteet, joissa huomioidaan myös eettiset arvot ja ympäristöasiat. Ruukin vuonna 2013 ostamien tuot- teiden, materiaalien ja palveluiden arvo oli 1 822 milj. euroa (2 243). Ruukin merkittävimmät hankinnat ovat raaka-aineiden ostoja. Vuonna 2012 Ruukin Raahen tehtaan val- mistusprosessi ja raaka-ainepohja muuttui merkittävästi, kun masuu- neissa alettiin käyttää raaka-aineena rautapellettejä. Ruukki ostaa tarvit- semistaan rautapelleteistä noin 80 % Ruotsista ja loput Venäjältä. Kivihiiltä Hankinnat maittain, 10 suurinta %-osuus 2013 2012 2011 Suomi 41 41 41 Ruotsi 21 23 21 Venäjä 11 8 5 Yhdysvallat 3 3 3 Puola 3 4 3 Kanada 3 3 4 Saksa 3 3 4 Norja 2 1 1 Belgia 1 1 1 Muu Eurooppa  10 10 12 Lue lisää vastuullisuudesta toimitusketjun hallinnassa sekä hankinnoissa Sidosryhmät-luvusta kohdasta ”Toimittajat ja alihankkijat” TOIMITTAJAT Ruukki ostaa kansainvälisiltä mark- kinoilta; Yhdysvalloista, Kanadasta, Australiasta ja Venäjältä. Ruukin hankkimien materiaalien, tarvikkeiden ja palvelujen arvosta suomalaisten toimittajien osuus vuonna 2013 oli 41 %. Muita merkit­ tävimpiä hankintamaita ovat Ruotsi ja Venäjä.
  • Taloudellinen vastuu | Yritysvastuu 2013 21 Ruukki työllisti vuonna 2013 keski- määrin 8 955 henkilöä noin 30 maassa (11 214). Ruukki on merkittävä työn- antaja sekä palkkojen ja palkkioiden maksaja monilla toimipaikoillaan Suomessa ja ulkomailla. Tavoittee- namme on tarjota henkilöstölle hyvät ja turvalliset työolosuhteet, mahdolli- suudet osaamisen jatkuvaan kehittä- miseen sekä kilpailukykyinen korvaus työpanoksesta kaikissa toimintamais- sa. Henkilöstön osaamisen kehittä- minen ja työturvallisuuden paranta- minen ovat Ruukin vastuullisuuden avainalueita. Ruukin maksamat palkat ja etuudet henkilökunnalle vuonna 2013 olivat yhteensä 422 miljoonaa euroa (504), josta 85 miljoonaa euroa oli eläkkeitä ja henkilösivukuluja (104). Osakepalkkiojärjestelmä avainhenkilöille Ruukilla oli käytössä avainhenkilöiden palkitsemisessa osakepalkkiojärjes­ telmä vuosille 2011–2013. Ohjelmassa oli kolme yhden vuoden suoritus- jaksoa sekä yksi kolmen vuoden HENKILÖSTÖ suoritusjakso. Voimassa olleista osakepalkkio­järjestelmistä kirjattiin kuluja 0,1 miljoonaa euroa vuonna 2013 (0,6). Osake­palkkiojärjestelmän piiriin vuoden 2013 lopussa kuului 100 johtoon tai muuta avainhenkilös- töön kuuluvaa henkilöä (101). Ruukilla on ollut käytössä avainhenkilöiden osakepohjaisia kannustinjärjestelmiä vuodesta 2000 lähtien. Voittopalkkiojärjestelmä henkilöstölle Lähes koko konsernin henkilöstö kuu- luu tulokseen perustuvan voittopalk- kiojärjestelmän piiriin. Vuodelta 2013 ei kirjattu voittopalkkioihin liittyviä kuluja (2012: ei kuluja). Eläketurva Ruukin työntekijöiden eläketurva pe- rustuu kunkin toimintamaan lainsää- däntöön ja voimassa oleviin sopimuk- siin. Suomessa pääosa eläkevelvoit- teista hoidetaan työeläkejärjestelmän (TyEL) kautta. Konsernilla on Suomessa Rautaruukin Eläkesäätiön ja vakuu- tusyhtiöiden kautta järjestettyjä etuuspohjaisia lisäeläkejärjestelyjä sekä vakuutusyhtiöiden kautta järjes- Palkat ja palkkiot maittain milj. € 2013 2012 2011 Suomi 321 377 360 Venäjä 26 28 27 Ruotsi 23 26 24 Norja 17 21 21 Puola 11 17 18 Ukraina 3 4 4 Viro 3 3 3 Romania 3 3 4 Liettua 2 2 2 Saksa 2 3 3 Muut maat 9 21 22 Yhteensä 422 504 489 tetty lakisääteinen maksupohjainen TyEL eläketurva. Lisäksi konsernilla on etuuspohjaisia eläkejärjestelyjä Norjassa ja Saksassa. Lisätietoja kon- sernin eläkevelvoitteista on Rauta- ruukin vuoden 2013 tilinpäätöksen liite­tiedossa 24. Eläkevelvoitteet.
  • Taloudellinen vastuu | Yritysvastuu 2013 22 OMISTAJAT JA RAHOITTAJAT Ruukin tavoitteena on olla houkutte- leva sijoituskohde ja tuottaa lisäarvoa omistajilleen osinkojen sekä osakkeen mahdollisen arvonnousun muodossa. Velkarahoittajille Ruukki on luotettava velanmaksaja. Osakkeenomistajat ja omistaja-arvo Vuonna 2013 Rautaruukin suomalai- nen omistuspohja kasvoi. Osakkeen- omistajien lukumäärä laski hieman edellisvuodesta ja vuoden lopussa osakkeenomistajia oli 47 031 (49 549). Ulkomaisten ja hallintarekisteröityjen omistajien osuus vuoden lopussa oli 12,8 (14,7) prosenttia. Suomen valtio (Solidium Oy) omistaa Rautaruukin osakkeista 39,7 %. Lisätietoja Ruukin osakkeenomista­ jista on Ruukin sijoittajasivuilla Osakkeen kurssikehitys Rautaruukki Oyj:n osakkeiden (RTRKS) pääasiallinen kauppapaikka on NASDAQ OMX Helsinki. Rautaruukin osakkeen kurssi nousi vuoden 2013 aikana 13 %. Osakkeiden markkina- arvo oli vuoden lopussa 946 miljoo- naa euroa (836). Lisätietoja osakkeen kurssikehi­ tyksestä on Ruukin sijoittajasivuilla Osingot Yhtiön tavoitteena on osinkopolitiikan mukaan jakaa 40-60 % tilikauden tuloksesta osinkona. Lisäksi tavoit- teena on tasaisesti kasvava osinko, jota määriteltäessä huomioidaan liiketoiminnan kasvun vaatimukset. Vuonna 2013 osinkoja maksettiin 28 miljoonaa euroa (69). Vuonna 2013 yhtiön kannattavuus parani vuodes- ta 2012 ja osakekohtainen tulos (EPS) oli -0,10 euroa (-0,85). Yhtiön hallitus esittää, ettei vuodelta 2013 makseta osinkoa (0,20). Velkarahoitus Korolliset nettorahoitusvelat laskivat edellisvuodesta ja olivat vuoden 2013 lopussa 693 miljoonaa euroa (765). Yhtiön korolliset nettorahoitusvelat koostuvat pääasiassa lainoista rahoi- tuslaitoksilta, joukkovelkakirjalainois- ta ja yritystodistuksista. Ruukilla ei ole virallista luottoluokitusta miltään luottoluokituslaitokselta. Vuonna 2013 yhtiön nettorahoi- tuskulut olivat yhteensä 36 miljoonaa euroa (40). Nettokorkokulut olivat 27 miljoonaa euroa (35). Vuoden 2013 aikana solmittiin pitkäaikaisia rahoi- tussopimuksia yhteensä 35 miljoonan euron (65) edestä, jotka on tarkoitettu tutkimus- ja tuotekehitystoimintaan. Vuoden 2014 aikana erääntyvät pitkä­ aikaisten lainojen lyhennykset ovat yhteensä 207 miljoonaa euroa.
  • Taloudellinen vastuu | Yritysvastuu 2013 23 JULKINEN SEKTORI Ruukki ja verotus Ruukin periaatteiden mukaista on olla vastuullinen veronmaksaja kaikissa maissa, joissa konsernilla on liiketoi- mintaa. Ruukki noudattaa paikallisia verotuskäytäntöjä ja verolainsää- däntöjä kaikissa maissa joissa sillä on verorekisteröinti. Ruukki soveltaa siirtohinnoitte- lussa OECD:n suositusten mukaisesti markkinaehto-periaatetta konser- nin sisäisissä liiketoimissa tuottei- den, palveluiden, IPR:n ja rahoituk- sen osalta. Siirtohinnat määritellään markkinaehtoisten siirtohinnoittelu- menettelyjen mukaisesti ottaen huomioon konserniyhtiöiden toimin- not, riskit ja tuotantovälineiden ja muiden erien omistukset. Ruukki ei toimi verotuksellisista syistä OECD:n määritelmän mukai- sissa veroparatiiseissa. Ruukilla on va­kuutusteknisistä syistä kokonaan omistettu captive-vakuutusyhtiö Guernseyllä. Tämän yhtiön tulo ve- rotetaan väliyhteisölain perusteella Suomessa. Viime vuosien heikon taloudelli- sen tuloksen seurauksena konsernin maksamat verot ovat olleet vähäiset. Ruukin maksamat verot vuonna 2013 olivat yhteensä 1 miljoonaa euroa (12). Tuloverot olivat -8 miljoonaa euroa (22 miljoonaa euroa positiiviset). Tuloverojen lisäksi Ruukki maksaa muita julkisia maksuja kuten kiin- teistö-, energia- ja jäteveroja sekä satamamaksuja. Lisäksi konserniyh- tiöt tilittävät arvonlisä-, palkka- ja lähdeveroja. Julkinen tuki Yhtiö sai tuotekehitysprojekteihin julkista tukea 1,5 miljoonaa euroa (2,1). Tekesin (teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus) tuki oli 1,2 miljoo- naa euroa (2,0) ja Euroopan unionin 0,2 miljoonaa euroa (0,1). Case: Uudet katot kolmelle puolalaiselle sijaiskodille Puolassa Ruukilla oli kampanja, jossa etsittiin kunnostuksen tarpeessa olevia kohteita. Kampanjaan ilmoitettujen sijaisperhekotien joukosta valittiin kolme kohdetta, joihin Ruukki asensi uudet katot. Kunnostusprojekteista erityisen innoissaan olivat sijaiskotien lapset ja nuoret, jotka seurasivat silmä tarkkana jokaista rakennusvaihetta. TUKI YHTEISÖILLE Tavoitteena pitkäaikainen yhteistyö Vuoden 2013 pääsponsorointikohtei- tamme olivat tutkimus, koulutus ja muiden Ruukille tärkeiden yhteisöjen kanssa tehty pitkäaikainen yhteis- työ. Tuimme kohteita, jotka liittyvät strategiaamme ja ydinosaamiseemme. Paikallistasolla tukemme kohdistui pääasiassa urheiluseuroille ja niiden junioritoiminnalle. Ruukin vuonna 2013 maksama sponsorointituki oli yhteensä 0,7 mil- joonaa euroa (0,6). Suurin yksittäinen tuensaaja oli Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiön Metallinjalostaji- en rahasto. Rahaston tarkoituksena on edistää metallialan tutkimusta ja koulutusta. Toiseksi suurin tuensaa- jaryhmä olivat urheiluseurat ja niiden junioritoiminta. Hyväntekeväisyyshankkeiden pääkohteena nuoret ja ympäristö Vuonna 2013 Ruukki osallistui erilaisiin hyväntekeväisyyshankkeisiin. Perin- teiset joulukortteihin varatut rahat jaoimme asiakkaidemme ja sidosryh- miemme äänestystuloksen perusteella kolmeen kansainväliseen projektiin, joissa ideana oli koulutuksen ja tiedon jakamisen avulla saada ihmiset toimimaan paremman ympäristön puolesta. Lisäksi osallistuimme erilaisiin lasten ja nuorten osaamista ja hyvin- vointia edistäviin projekteihin. Alaa opiskelevia nuoria pyrimme tukemaan jakamalla tietoa teräksen valmistami- sesta ja teräsrakentamisesta tehdas- vierailuilla sekä yhteistyö- ja tutki- musprojektien puitteissa.
  • Ympäristövastuu | Yritysvastuu 2013 24 Ruukin ympäristövastuu 2013 Ruukin ympäristövastuun painopiste­ alueet ovat tuotteiden energiate- hokkuuden ja elinkaariosaamisen vahvistaminen, tuotannon energia- tehokkuuden kehittäminen, kier- rätyksen ja materiaalitehokkuuden lisääminen sekä vastuullisen toi- minnan ylläpitäminen. Vastaamme asiakkaidemme kasvavaan kiinnos- tukseen kehittämällä ja valmistamalla energiatehokkaita teräsratkaisuja, joiden avulla voidaan vähentää ener- giakustannuksia lopputuotteen koko elinkaaren aikana. Ruukin ympäristö- politiikan mukaisesti tavoitteena on myös vähentää tuotannon ympäristö- vaikutuksia. Ruukissa on tehty työtä oman toiminnan energiatehokkuuden parantamiseksi, energiakustannusten alentamiseksi sekä päästöjen vähen- tämiseksi jo vuosia ja tämä työ jatkuu edelleen. Tuotannon ympäristöinves- toinnit vuonna 2013 olivat 23 miljoo- naa euroa (15). Ympäristöpäämäärät ja -tavoitteet tukevat Ruukin visiota olla energia- YMPÄRISTÖVASTUU tehokkaiden teräsratkaisujen inno- vatiivinen sekä arvostettu toimittaja ja olla mukana rakentamassa tule- vaisuuden kestävämpää yhteiskun- taa yhdessä asiakkaidemme kans- sa. Vuonna 2013 uudistettiin Ruukin ympäristö­päämäärät ja -tavoitteet vuosille 2013–2015 ja painopisteet ovat: tarjota asiakkaille ratkaisuja, joissa energia- ja ympäristönäkökul- ma tuovat lisäarvoa, parantaa Ruukin materiaali- ja energiatehokkuutta sekä vahvistaa avointa ja jatkuvaa vuorovaikutusta. Päämäärien saa- vuttamista seurataan säännöllisesti. Tuotantopaikoilla toimitaan sertifioi- tujen ISO 14001 ympäristö- ja ISO 9001 -laatujärjestelmien mukaisesti. Vuon- na 2013 järjestelmien piiriin kuului 100 prosenttia tuotannosta (99). Energiatehokkuus on Ruukin tuot- teita ja ratkaisuja yhdistävä ominai- suus. Ruukki on kehittänyt erittäin lu- jia ja kulutusta kestäviä teräslaatuja, jotka merkitsevät entistä kevyempiä rakenteita sekä pienempiä energia- kustannuksia ja päästöjä asiakkaille. Ruukin rakentamisen ratkaisut yhdis- tävät energiatehokkuuden ja kilpai- lukykyiset kustannukset elinkaaren aikana. Vuoden 2013 aikana Ruukki panosti edelleen sekä energiatehok- kaiden tuotteiden että tuotannon energiatehokkuuden kehittämiseen ja uusiutuvan energian mahdolli- suuksiin teräsrakentamisessa. Tästä tuloksena vuoden aikana lanseerattiin muun muassa aurinkosähköä tuottava Ruukki solar -paneeli sekä omakoti- taloihin tarkoitettu ja aurinkolämpöä hyödyntävä integroitu Ruukki Classic solar -lämpökatto. Lisäksi Ruukki Raex -erikoisteräsvalikoimaa laajennettiin kattamaan myös kaivos- teollisuudessa tarpeelliset paksummat kulutusteräkset. Raex -kulutusteräk- sellä ja sen paksuuden optimoimi- sella esimerkiksi kauhoissa ja lavois- sa voidaan alentaa laitteen painoa, kasvattaa hyöty­kuormaa ja vähentää polttoaineen­kulutusta.
  • Ympäristövastuu | Yritysvastuu 2013 25 Ilmastonmuutoksen ja energiaresurssien niukkuuden myötä energiatehokkuuden merkitys kasvaa. Maailman väestön odotetaan kasvavan 7 miljardista 9 miljardiin vuoteen 2050 mennessä. Elintason noustessa energian kulutus ja hiili­ dioksidipäästöt kasvavat. Luonnonvarat niukentuvat. Tuotteiden elinkaaren aikaisten ympäristö­ näkökohtien huomioiminen korostuu.  Lainsäädäntö ja lupa­ velvoitteet tiukentuvat. Globaalit haasteet • Vahvistaa energiatehokkuutta ja elinkaariosaamista tuotteisiin liittyen myynnissä, markkinoinnissa ja tuotekehityksessä. • Ilmastonmuutoksen vaikutuksen vähentäminen energiatehokkuutta parantamalla. • Materiaalitehokkuuden lisääminen ja kustannustehokkuuden paran- taminen kierrätysmahdollisuuksia hyödyntämällä. • Ympäristöjärjestelmän ja ympäristölupien vaatimusten noudattaminen  Ruukin tavoitteet • Ruukin visiona on olla energiatehokkaiden tuot­ teiden innovatiivinen ja arvostettu toimittaja. • Vuonna 2013 Ruukki toi markkinoille aurinkolämpöä hyödyntämän integroidun Ruukki classic solarläm- pökaton, Ruukki solar –paneelin, Kaivosteollisuu- delle Raex ja Optim erikoisteräksiä, joilla voidaan parantaa laitteiden energiatehokkuutta sekä Z600 maalipinnoitteen, jolla tuotteen käyttöikää voi- daan huomattavasti pidentää. • Vuonna 2013 Ruukilla tehtiin ympäristöinvestoin- teja yhteensä 23 miljoonan euron edestä. • Toimipaikkojen energiatehokkuustoimien avulla säästettiin energiaa 41 GWh. • Suurin osa tuotteiden energiankulutuksesta syntyy tuotteiden käytössä. Ruukin ratkaisuilla voidaan vähentää energiankulutusta ja siten pienentää kustannuksia ja hiilidioksidipäästöjä. • Vuonna 2013 teräksen ja mineraalituotteiden kierrättämisellä vältettiin 580 000 tonnia hiili­ dioksidipäästöjä. • Ruukki toi markkinoille teräksisten jäännös­palojen noutopalvelun, jonka avulla teräksen kierrätys tehostuu. • Ruukki lanseerasi palvelun paneelien asennus­ vaiheessa syntyvien hukkapalojen kierrättämiseksi uudelleen raaka-aineeksi. • Vuonna 2013 syksyllä Ruukin rakentamisen projek­ tien yksikkö Liettuassa Gargždaissa sai ISO14001 ympäristösertifikaatin. Tuotantopaikoistamme 100 % on nyt sertifioitu. • Suomessa Raahen, Kankaanpään, ja Lappohjan tehtaat, Ukrainassa Kiovan tehdas sekä Venäjällä Obninskin ja Babanovan tehtaat jättivät hakemuk- sen ympäristöluvan tarkistamiseksi. Esimerkkejä Ruukin toimenpiteistä vuonna 2013 Aiempina vuosina tehdyt ympäris- töinvestoinnit sekä Raahen tehtaan sintraamon sulkeminen ja siihen liittyvä masuunien raaka-ainemuutos ovat pienentäneet viime vuosina mer- kittävästi päästöjä ilmaan sekä ener- giankulutusta. Tehtaan hiilidioksidi­ ominaispäästöt ovat näiden muutos- ten myötä vähentyneet 10 prosentilla ja energiankulutus yli yhdellä tera- wattitunnilla vuoteen 2011 verrattuna. Pölypäästöt ovat vähentyneet jopa 85 prosenttia, hajapölyt kuljetuk- sesta ja varastoinnista 18 prosenttia ja rikkidioksidipäästöt 70 prosenttia. Terästä ja mineraalituotteita kierrät- tämällä vältimme tuotannon hiilidi- oksidipäästöjä noin 580 000 tonnia verrattuna siihen, että käytettäisiin raudanvalmistuksen raaka-aineita. Globaaleihin ympäristöhaasteisiin, kuten energian hinnan nousuun ja ilmastonmuutokseen, vastaaminen on erityisen tärkeää, kun puhutaan asumisesta ja liikkumisesta, jotka ovat vahvasti riippuvaisia energiasta. Alla olevassa taulukossa on esitetty esimerkkejä siitä, millä toimenpiteil- lä Ruukki vastasi näihin haasteisiin vuonna 2013.
  • Ympäristövastuu | Yritysvastuu 2013 26 YMPÄRISTÖJOHTAMINEN Ruukissa ympäristötyö on tärkeä osa jokapäiväistä työtä. Ympäristöjoh- tamisen perustan luovat ISO14001 -ympäristöjohtamisjärjestelmän yllä- pitäminen ja kehittäminen, säädös- ten ja muihin Ruukkiin kohdistuvien ympäristövaatimusten ennakointi ja noudattaminen sekä teollisesta toiminnasta aiheutuvien ympäristö- riskien minimointi. Ruukki paneutuu ympäristölainsäädännön muutosten ennakointiin ja aktiiviseen seurantaan huolellisesti. Sertifioidut johtamis- järjestelmät kattavat kaikki Ruukin tuotannolliset toimipaikat. Ympäristö- järjestelmien mukainen toimintatapa varmistetaan säännöllisillä sisäisillä ja ulkoisilla auditoinneilla. Ruukin kaikkien toimintojen ympä- ristöjohtamista ohjaa ylimmän johdon määrittelemä konsernin ympäristöpo- litiikka. Ympäristöpolitiikkamme mu- kaisesti otamme huomioon tuotteiden ympäristövaikutukset koko niiden elinkaaren aikana. Ympäristöasioiden jatkuva kehitys varmistetaan ympä- ristöpäämäärillä ja -tavoitteilla, jotka asetetaan konsernitasolla. Toiminnot ja toimipaikat asettavat omat ympä- ristötavoitteensa linjassa konsernin päämäärien ja tavoitteiden kanssa. Ympäristöpäämäärien saavuttamista seurataan säännöllisesti johdon katselmuksissa. Ruukin ympäristöraportointia, tiedonhallintaa ja analyysia tukee Sofi+ ympäristöraportointijärjestelmä, joka sisältää työkalut analyyseihin ja sisäiseen raportointiin kaikille kon- sernin tuotannollisille toimipaikoil- le. Luotettavan ja tarkistetun tiedon saatavuus on lähtökohtana kestävälle kehitykselle. Ympäristönsuojelun toteuttamisen vastuu on toimipaikoilla ja toimin- noilla. Jokaisella toimipaikalla on ym- päristöpäälliköt, -asiantuntijat ja/tai yhteyshenkilöt. Vastuu omaan työhön liittyvistä ympäristöasioista kuuluu lisäksi jokaiselle ruukkilaiselle. Kon- sernin ympäristötoiminto koordinoi ja tukee ympäristöjohtamisen kehitys- tä yhdessä liiketoiminta-alueiden ympäristötoimintojen kanssa. Sisäiset koulutukset antavat henkilöstölle keinot omien työtehtävien ympäristö- vaikutusten hallintaan. Edellytämme myös alihankkijoiltamme ympäristö- näkökohtien huomioimista. Ympäristöriskien hallinta Ympäristöriskejä hallitaan huomioi- malla ympäristöasiat järjestelmälli- sesti toiminnan ja tuotteiden suun- nittelussa ja toteutuksessa. Ympäris- töriskit huomioidaan osana konsernin riskienhallintaprosessia. Riskienhal- linnan tavoitteena on tukea yhtiön strategiaa ja tavoitteita sekä turvata liiketoiminnan jatkuvuus. Ruukissa riskienhallinta on integroitu osaksi johtamisjärjestelmää. Ympäristöluvan varaiset, tuotan- toon liittyvät normaalit päästöt ovat Ruukissa hyvin hallinnassa ja häiriö- ja onnettomuustilanteiden satun- naisten päästöjen mahdollisuuteen kiinnitetään huomio säännöllisillä ympäristöriskianalyyseilla. Niiden tulosten perusteella tehdään ennal- taehkäiseviä muutoksia ja korjaavia toimia tasoilla, niin johtamisjärjestel- mässä kuin perussyiden tasolla. Toimipaikan ympäristöluvassa kerrotaan tarpeellisilta osin tiedot toimintaan liittyvistä riskiarvioinneis- ta ja onnettomuuksien estämiseksi suunnitelluista toimista sekä toimista puhdistuslaitteiden toimintahäiriön tai muiden prosessihäiriöiden aikana. Kaikki ympäristövahingot ja luparajan ylittämät päästöt raportoidaan välit- tömästi viranomaiselle ja käsitellään johtamisjärjestelmän mukaisesti sekä toimipaikan johdossa että Ruukin johtoryhmässä. Lue lisää Ruukin riskienhallinnasta
  • Ympäristövastuu | Yritysvastuu 2013 27 YMPÄRISTÖPÄÄMÄÄRÄT JA -TAVOITTEET Ruukin ympäristöpäämäärät ja tavoit- teet hyväksyttiin vuonna 2013 vuosille 2013–2015. Ympäristöpäämäärät ja -tavoitteet tukevat Ruukin energia- tehokkuuden visiota ja strategiaa sekä ympäristöjohtamisen kehitystä. Konsernin päämäärät ja tavoitteet ohjaavat tehtaiden ja funktioiden ympäristöpäämäärien ja -tavoittei- den asettamista. Ympäristöpolitiikan mukaisesti tuotteiden ympäristö- vaikutukset otetaan huomioon koko niiden elinkaaren aikana. Päämääränä on tarjota asiakkaillemme ratkaisuja, joissa energia- ja ympäristönäkökul- mat tuovat lisäarvoa. Sen lisäksi, että panostamme tuotteiden energiate- hokkuuteen, on oman tuotantomme materiaali- ja energiatehokkuus edel- leen tärkeässä asemassa. Kuva: A. Aunola Tarjota asiakkaille ratkaisuja, joissa energia- ja ympäristönäkökulma tuovat lisäarvoa • Vahvistaa energiatehokkuutta ja elinkaariosaamista tuotteisiin liittyen Tavoite • Synnyttää uusia liiketoimintamahdollisuuksia erikois­teräksistä, energiatehokkaasta rakentamisesta ja ympäristöosaamisesta yhdessä asiakkaiden kanssa ja yhteisissä tutkimushankkeissa • Lisätä elinkaarenaikaisten kustannus- ja ympäristövaikutusten osaamista myynnissä, markkinoinnissa ja kehityshankkeissa • Lisätä elinkaarenaikaisten kustannus- ja ympäristövaikutusten osaamista myynnissä, markkinoinnissa ja kehityshankkeissa Toimenpide Parantaa Ruukin materiaali- ja energiatehokkuutta • Parantaa energiatehokkuutta • Lisätä kierrätystä ja materiaalitehokkuutta Tavoite • Toteuttaa kustannustehokkaita energiatehokkuustoimenpiteitä • Parantaa kustannustehokkuutta kierrätysmahdollisuuksia hyödyntämällä Toimenpide Vahvistaa avointa ja jatkuvaa vuorovaikutusta • Ylläpitää vastuullista toimintaa ympäristöasioissa Tavoite • Noudattaa ympäristöjärjestelmän ja ympäristölupien vaatimuksia • Ennakoida muuttuvaa lainsäädäntöjä ja ympäristötrendejä sekä vaikuttaa ja varautua niihin yhteistyössä sidosryhmien kanssa Toimenpide Painopisteet Ruukin ympäristötyössä vuosina 2013-2015:
  • Ympäristövastuu | Yritysvastuu 2013 28 Vuoden 2013 toteuma Vuoden 2013 aikana tehdyillä toimilla ympäristö­ päämäärien ja -tavoitteiden saavuttamiseksi saatiin hyviä tuloksia. Tavoite: Energiatehokkuuden ja elinkaariosaamisen vahvistaminen tuotteisiin liittyen Tavoite: Energiatehokkuuden parantaminen Energiatehokkuus on Ruukin brändin ja vision ydin. Ruukki toimittaa asiak­ kailleen energiatehokkaita teräs- ratkaisuja: paremmin rakennettuja ympäristöjä asumiseen, työhön ja liikkumiseen. Ruukin visiota tuki- vat edelleen vuonna 2013 lanseeratut energiatehokkaat tuotteet. Lisäksi tiukentuvat energiatehokkuusvaati- mukset luovat mahdollisuuksia uusiin ratkaisuihin. Ruukki toi markkinoille aurin- kosähköä tuottavan Ruukki solar -paneelin. Ruukin energiapaneelijär- jestelmään kuuluva ja rakennusten seiniin liitettävä paneeli tuottaa säh- köä auringon valosta. Lisäksi Ruukki lanseerasi ensimmäisenä maailmassa omakotitaloihin tarkoitetun ja aurin- kolämpöä hyödyntävän integroidun Ruukki Classic solarlämpökaton. Se tuottaa energiaa sekä käyttöveden että itse rakennuksen lämmitykseen. Ruukki energiapaneelijärjestelmällä vuonna 2013 toteutetuissa kohteissa Energiatehokkuus otetaan Ruukissa huomioon investoinneissa, tuotekehi- tyksessä, prosessien ajotapojen suun- nittelussa, tuotteiden ja prosessien suunnittelussa sekä energiaa käyttä- vien laitteiden hankinnoissa. Vuonna 2013 energiatehokkuuden edistämistä jatkettiin ISO 14001 -ympäristöjärjes- telmän mukaisesti. Energiakatselmus- ten ja -analyysien avulla kartoitettiin energiasäästökohteita, ja Ruukin toi- mipaikkojen energiatehokkuustoimilla saavutettiin vuoden aikana yhteensä 41 GWh:n säästö. on arvioitu saavutettavan noin 15–20 % vuosittaiset säästöt ener- giakustannuksissa. Ruukin energia- paneelijärjestelmälle haettiin ensim- mäisenä Suomessa Valtion Teknillisen Tutkimuskeskuksen VTT:n sertifikaatti, jolla varmistetaan Ruukin tuotteelle lupaamat lämmöneristävyys- ja ilma- tiiveysominaisuudet. Lämmityskustannusten säästölaskuri Ruukki on edelläkävijä kulutusta kestävien ja erikoislujien tuotteiden kehityksessä ja valmistuksessa. Eri- koisteräksissä Ruukki toi markkinoille muun muassa uuden Raex -teräs­ perheen kaivosteollisuuteen. Raex- erikois­terästä valmistetaan 2 milli- metrin paksuisesta nauhasta aina 80 mm paksuihin levyihin asti. Käyttämällä paksuja kulutusteräksiä voidaan kaivosteollisuuden laitteiden huoltovälejä pidentää, energiatehok- Ruukki on sitoutunut työ- ja elin- keinoministeriön, Elinkeinoelämän keskusliiton ja toimialajärjestöjen välisiin energiatehokkuussopimuk- siin vuosille 2008–2016 sekä yhdeksän prosentin energiansäästöön vuoden 2005 tasosta vuoteen 2016 mennessä. Ruukki on saavuttanut säästötavoit- teen etuajassa. Merkittävin toteutet- tu muutos, joka vaikuttaa tavoitteen saavuttamiseen on Raahen teräs- tehtaan masuuneiden siirtyminen käyttämään raaka-aineena rautapel- lettejä vuoden 2011 lopussa. Raahen kuutta parantaa ja toiminnan kustan- nustehokkuutta lisätä. Energiatehokkuuslaskuri Ruukin tavoitteena on lisätä elin­ kaarenaikaisten kustannus- ja ympä- ristövaikutusten osaamista myynnis- sä, markkinoinnissa ja tuotekehityk- sessä. Vuoden 2013 aikana järjestettiin ympäristökoulutuksia esimerkiksi projektimyynnin henkilökunnalle rakennusten ympäristösertifiointi­ järjestelmiin liittyen. Vuonna 2013 tutkimukseen ja kehi- tykseen käytettiin 21 miljoonaa euroa (26), mikä on 1 % yhtiön vertailukel- poisesta liikevaihdosta (1 %). Ruukki on mukana useissa ympäristöosaa- mista ja -tietoisuutta lisäävissä tut- kimushankkeissa, joissa yhteistyötä tehdään tutkimusorganisaatioiden, yliopistojen sekä muiden yritysten kanssa. energiankulutus on 94 % Ruukin energian­kulutuksesta. Ruukki arvioi koko kuljetusketjunsa ympäristövaikutuksia ja energiate- hokkuus huomioidaan logistisissa rat- kaisuissa. Ruukki tekee tiivistä yhteis- työtä kuljetuskumppaniensa kanssa energiatehokkuuden kehittämiseksi. Kuljetettua tuotetonnia kohden las- kettuna Ruukin maakuljetuksista noin 85 prosenttia on energiatehokkuus­ sopimusjärjestelmässä mukana olevi- en kumppanien hoidossa.
  • Ympäristövastuu | Yritysvastuu 2013 29 Tavoite: Kierrätyksen ja materiaalitehokkuuden lisääminen Tavoite: Vastuullisen toiminnan yläpitäminen ympäristöasioissa Ruukki toi vuonna 2013 markkinoille teräksisten jäännöspalojen noutopal- velun, jonka avulla teräksen kierrätys tehostuu. Ruukki on jo aikaisemmin kierrättänyt jäännöspalat takaisin te- rästehtaalle omilta toimipaikoiltaan. Nyt palvelu laajennettiin myös Ruukin asiakkaiden käyttöön. Kierrätysteräs toimitetaan Raahen tehtaan sulatolle teräksen valmistukseen. Lisäksi Ruuk- ki lanseerasi vuonna 2013 palvelun ulkoseinissä käytettäviä teräslevy- pintaisten ja mineraalivillatäytteisten sandwich paneelien asennusvaiheessa syntyvien hukkapalojen kierrättämi- seksi uudelleen raaka-aineeksi. Vuonna 2013 rakentamisen projek- tien yksikkö Liettuassa, Gargždaissa, saavutti ISO14001 – ympäristöserfi- kaatin. Tämän sertifioinnin myötä Ruukin tuotannollisista toimipaikois- ta 100 % (99) on sertifioitu ISO14001 -ympäristö­standardin mukaisesti. Ruukki paneutuu ympäristölain- säädännön muutosten ennakointiin ja aktiiviseen seurantaan huolelli- sesti. Kaikki muutokset lainsäädän- nössä viestitään vastuulliselle organisaatiolle. Ruukin 36 tuotannollisesta toimi- paikasta 17:lla on ympäristöluvan- Vuonna 2013 Ruukki vältti globaa- leja hiilidioksidipäästöjä 580 000 (600 000) tonnia kierrättämällä te- rästä ja mineraalituotteita. Sisäistä teräksen kierrätystä, eli sitä kuinka paljon Ruukin toimipaikoista kierrä- tetään takaisin Raaheen terästä uu- delleenkäytettäväksi, tehostettiin viisi prosenttia edelliseen vuoteen verrat- tuna. Sisäisesti kierrätetyn teräksen osuus oli noin 80 prosenttia kierräte- tyn teräksen määrästä. Vuoden 2013 aikana Raahen teh- taan masuuneissa lisättiin kierrätys- teräksen, brikettien sekä masuuni- ja konvertterikuonan käyttöä. Raahen varaista toimintaa. Luvanvaraista toimintaa seurataan säännöllisesti ja jatkuvasti. Luparajojen poikkea- vuuksiin reagoidaan välittömästi ja suoritetaan korjaavat toimenpiteet. Vuonna 2013 luparajan ylityksiä oli yhdellä (3) toimipaikalla. Hetkittäi­ sistä ylityksistä ei aiheutunut mer- kittäviä ympäristö- tai terveysvaiku- tuksia eikä yhtiö saanut merkittäviä ympäristöperusteisia sakkoja. Raahen tehdas jätti hakemuk- sen ympäristöluvan tarkistamiseksi Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon toukokuussa 2013. Päätöstä hake- tehtaalla vakiinnutettiin teräskuonan käyttö uusissa kohteissa, esimerkkei- nä teräskuonan kierrätys masuuneihin korvaamaan kalkkia sekä kuonis- ta eroteltujen metallisten jakeiden kierrätys masuuneihin korvaamaan pellettiä. Lisäksi aloitettiin kuonista eroteltujen metallisten jakeiden kier- rätystoiminto sulatolle korvaamaan ostokierrätysterästä. Rautaoksidin kaupalliset toimitukset aloitettiin ke- väällä 2013 ja nyt kaikki Raahen teh- taan rautaoksidi myydään sivutuot- teena edelleen hyödynnettäväksi. mukseen odotetaan vuoden 2014 lopussa. Tehtaalla tehtiin vuoden aikana selvityksiä melun leviämisestä, hiukkasten ja muiden haitta-aineiden vaikutuksesta luontoon, eri jätevesien haitta-aineista sekä merialueen tilas- ta. Lisäksi Raahen kaupungin kanssa seurattiin ilmanlaatua. Raahen lisäksi hakemus ympäris- töluvan tarkistamiseksi jätettiin seu- raavilla tehtailla: Suomessa Kankaan- pään ja Lappohjan tehtaat, Ukrainassa Kiovan tehdas sekä Venäjällä Obnins- kin ja Balabanovan tehtaat. Case: Ruukki Gargždaissa liettuas- sa juhlittiin uusia sertifikaatteja Rakentamisen projektien yksikkö Liettuassa, Gargždaissa, on saavuttanut ISO 9001- ja ISO 14001 -laatu- ja ympäristösertifikaatit. Laatu- ja ympäristöjärjestelmien raketami- nen aloitettiin vuoden 2013 helmikuussa, ja noin puolen vuoden työn jälkeen saavutet- tiin sertifiointivalmius. Kolmannen osapuo- len sertifiointiauditointi suoritettiin syys- kuun lopussa. Gargždain tehtaan tuotteita ovat hitsatut sekä pintakäsitellyt teräsrun- got. ISO 9001- ja ISO 14001 –sertifikaatit kattavat nyt kaikki Ruukin tuotannolliset toimipaikat kansainvälisesti. Case: Ruukki tarjoaa paneelien hukkapalojen kierrätyspalvelun Ruukki valmistaa ulkoseinissä käytettäviä teräslevypintaisia ja mineraalivilla­ täytteisiä sandwich-paneeleja. Ruukki on tarjonnut palvelun paneelien asen- nusvaiheessa syntyvien hukkapalojen kierrättämiseksi uudelleen raaka-aineeksi toukokuusta 2013 alkaen. Palvelu alentaa paneeleiden osalta jätemaksuja, hel- pottaa jätteiden käsittelyä sekä vähentää luonnonvarojen käyttöä, sillä raaka- aine saadaan uudelleen kiertoon. Aiemmin sandwich-paneelien hukka­palat päätyivät rakennusjätteenä kaatopaikalle. Hukkapalat, joita syntyy muun muassa leikattaessa ikkuna- ja oviaukkoja, käsitellään Eko-Expertin toimipisteessä Pöytyällä, jossa teräsohutlevyt erote- taan eristeenä olevasta mineraalivillasta. Mineraalivilla kuidutetaan uudelleen puhallusvillaksi, jota käytetään rakentamisessa ylä- ja alapohjien eristämiseen. Paneelin pinnassa olevat teräsohutlevyt käytetään uudelleen teräksen valmis- tuksessa. Rakennusyritykselle palvelu merkitsee jätelain noudattamisen lisäksi vähemmän jätekuljetuksia sekä siistimpää ja turvallisempaa työmaata.
  • Ympäristövastuu | Yritysvastuu 2013 30 Rakentamisessa Ruukin vuonna 2013 teettämän eurooppalaisiin sidosryhmiin kohdis- tuneen tutkimuksen mukaan energia- tehokkaaseen rakentamiseen ohjaa- vat paitsi tiukentuvat vaatimukset ja kustannussäästöt, myös mainehyödyt sekä kiinteistön arvon turvaaminen pitkällä aikavälillä. Suurin kysyntä on ratkaisuille, joiden toimintaperiaa- te ja energiansäästöpotentiaali ovat helposti ymmärrettävissä ja konkreti- soitavissa. Ruukin energiatehokkaat ratkaisut rakentamiseen Tilojen käyttö eli lämmitys, jäähdytys, valaistus ja ilmastointi muodostavat noin puolet rakennusten käyttämästä energiasta. Tästä syystä ilmanvaihdon lämmön talteenotto ja rakennusten ulkorakenne ovat tärkeimmät raken- nuksen energiatehokkuutta paranta- vat tekijät. Ruukin teräsrakentamisen ratkai- sut ottavat huomioon rakennusten energia­tehokkuudelle asetetut tiu- kentuvat vaatimukset. Tuotteista on valittavissa valmiita ratkaisuja ma- tala- ja nollaenergiarakentamiseen. Ruukki tarjoaa asiakkaille ratkaisuja uusiu­tuvan energian tuotantoon sekä rakennuksen parempaan resurssi- ja energiatehokkuuteen. Ruukin ratkaisuilla voidaan vai- kuttaa suoraan rakennuksen energia- tehokkuuslukuun eli E-lukuun, joka sisältää rakennuksen tarvitseman vuosittaisen energiamäärän neliötä kohti. E-luku = rakennuksen kokonaisenergian kulutus, ilmoitetaan kWh/m2 vuodessa. E-luku määritellään rakentamismääräys­ kokoelmassa ja sitä käytetään mm. raken- nuksen energiatodistuksessa. Lukuun vaikuttaa se, kuinka paljon rakennus kuluttaa energiaa ja mistä se on peräisin. Energialuku eli E-luku on parempi, jos käytetään uusiutuvia polttoaineita tai kaukolämpöä. Uusiutuvan energian tuote­ lanseeraukset vuonna 2013 Ruukki toi ensimmäisenä maailmassa markkinoille omakotitaloon asen- nettavan aurinkolämpöä hyödyntä- vän Ruukki Classic solar -katon, joka tuottaa energiaa sekä käyttöveden että itse rakennuksen lämmitykseen ja parantaa näin rakennuksen ener- giatehokkuutta. Aurinko lämmittää lämmönkeräysyksikössä kiertävän nesteen, joka lämmittää lämmin- vesivaraajan. Järjestelmällä voidaan lämmittää noin puolet omakotitalon käyttövedestä ja 10–20 prosenttia rakennuksen lämmityksestä. Aurinkosähköä tuottava Ruukki Solar -paneeli lanseerattiin kesäkuus- sa. Ruukin energiapaneelijärjestel- mään kuuluva ja rakennusten seiniin liitettävä paneeli tuottaa sähköä auringon valosta. Rakenteen pinnassa on auringon säteitä sähköenergiaksi muuntava kalvo. ENERGIATEHOKKAAT TUOTTEET JA RATKAISUT Kohti kestävää kehitystä Väestönkasvun ja elintason kasvun myötä lisääntyvä raaka-aineiden ja energian kulutus luo voimakasta kysyntää vihreälle teknologialle, joka säästää energiaa ja luonnonvaro- ja. Tämä kehitys luo mahdollisuuksia Ruukin liiketoiminnalle. Ruukki kehit- tää ja valmistaa energiatehokkaita te- räsratkaisuja, joiden avulla voidaan vähentää energiakustannuksia lop- putuotteen koko elinkaaren aikana. Visiomme on olla energiatehokkai- den teräsratkaisujen innovatiivinen ja arvostettu toimittaja ja olla mukana rakentamassa tulevaisuuden kestä- vämpää yhteiskuntaa yhdessä asiak- kaittemme kanssa.
  • Ympäristövastuu | Yritysvastuu 2013 31 Ruukin rakennustuotevalikoimaan lisättiin uusi julkisivuratkaisujen Hiarc reflect -pinnoite. Ruukki Hiarc reflect heijastaa takaisin osan auringon läm- pösäteilystä ja pitää paneelin pinnan viileämpänä, jolloin sisätilojen jääh- dytystarve vähenee ja rakennuksen energiatehokkuus paranee. Heijastava pinnoite mahdollistaa myös pidempi- en jännevälien käytön tummanväri- sissä elementeissä. Energiatehokkaat ja tiiviit ulkorakenneratkaisut Ruukin energiapaneelijärjestelmälle haettiin vuonna 2013 ensimmäisenä Suomessa Valtion teknillisen tutki- muskeskuksen VTT:n sertifikaatti, jolla varmistetaan Ruukin tuotteel- le lupaamat lämmöneristävyys- ja ilmatiiviysominaisuudet. Ruukin energiatehokkaimmat ulkoraken- neratkaisut täyttävät korkeimmat- kin lämmöneristävyysvaatimukset ja tukevat Ruukin jatkuvaa pyrkimystä kehittää rakenteiden ilmatiiviyttä. Ruukki energiapaneelit voivat tuottaa Suomen olosuhteissa 20 prosentin säästöt vuosittaisista energiakustan- nuksista. Energiapaneelijärjestelmän käyttö mahdollistaa rakennuksen energialuokan korotuksen ja sitä käyttämällä voidaan saavuttaa myös enemmän LEED- ja BREEAM -ympä- ristösertifikaattipisteitä. Paneeleista on saatavilla myös uusiokäytettävät Ruukki life-paneelit, joiden mineraa- livillan raaka-aineesta 80 prosenttia on kierrätettyä. Ruukin laskuri energiakustannusten arviointiin Liberta Solar -julkisivukasettijärjes­ telmä on julkisivupintaan integroi- tu aurinkopaneelijärjestelmä, joka muuttaa auringon säteilyn suoraan sähköksi. Se tuottaa sähköä myös sellaisissa olosuhteissa, joissa ei tule suoraa auringon säteilyä, esimerkiksi pilvisellä tai sumuisella säällä. Tuo- tettu sähkö käytetään joko kiinteis- tön omaan tarpeeseen tai syötetään yleiseen sähköverkkoon. Perustusten resurssitehokkuus ja maalämmön hyödyntäminen Rakennusten perustuksissa teräs- paalujen hyvää kuormankantokykyä voidaan hyödyntää vähentämäl- lä paalujen määrää. Tällä voidaan vaikuttaa koko projektin energiate- hokkuuteen ja kustannuksiin myös vähentyvillä työstö-, varastointi- ja kuljetusmäärillä. Teräspaalujen asen- tamisesta aiheutuva tärinä on vähäi- sempää, joten perustusten tekeminen lähelle olemassa olevia rakennuksia on turvallista. Ruukki tarjoaa teräs­ putkipaaluihin ja erilliseen lämmön- keruujärjestelmään perustuvat eRR- ja eRD-energiapaalut rakennusten perustuksiin. Nollaenergiarakentaminen Tiukentuvat energiatehokkuusvaati- mukset luovat mahdollisuuksia uusiin ratkaisuihin, ja Ruukki kehittää aktii- visesti näitä ratkaisuja myös nolla- energiarakentamiseen. Ohjaamalla ra- kennuksen energiatehokkuutta inves- tointivaiheesta aina vuosikymmenien päähän voidaan tuottaa lisäarvoa Ruukin tuotteille ja niiden yhdistele- miselle erityisesti hallirakentamises- sa. Soveltuva teknologia on olemassa Case: Ruukin tiiveystakuu alentaa Ikaalisten Portti -liikekeskuksen energia­ kustannuksia Suomessa Ruukki on tuonut markkinoille kauppakeskuskonseptin, joka mah- dollistaa rakennuksen mahdolli- simman korkean käyttöasteen ja energiatehokkuuden. Vuonna 2013 Ruukki toimitti ja asensi Ikaalis- ten Portti -liikekeskusrakennuksen teräsrungon, kantavat ristikot, kat- torakenteet ja rakennuksen ulko- seinät. Vuonna 2014 avautuvaan, 9 000 neliön suuruiseen liikekes- kukseen tulee 16 liiketilaa. Ruukin toteuttama, ilmatiivis järjestelmä vähentää lämmityskustannuksia jopa 20 prosenttia. Ikaalisten Portti -liikekeskusrakennuksen ulkokuori on toteutettu käyttämällä Ruukin energiapaneeli­järjestelmää. Teräs- runkoinen rakennus myös mah- dollistaa tilankäytön muutokset nopeasti ja kustannustehokkaasti vuokralaisen tilatarpeen mukaan. Kauppakeskuksen rakennuttaja on Ikaalisten Portti Oy ja pääurakoit- sija CastorCon Finland Oy. Ruukin kauppakeskuskonsepti ja yhteistyöverkostoa rakennetaan parhaillaan. Ruukin toiminnallinen rakennuskonsepti sisältää ilmatiiviit rakennuksen vaipparatkaisut integ- roidulla aurinkosähkön tuotannolla, energiapaalut, aurinkolämpökeräimet, LVI-ratkaisut, rungon sekä rakennuk- sen koko elinkaaren aikaisen energia­ simulaation.
  • Ympäristövastuu | Yritysvastuu 2013 32 Erikoisteräksissä Optimoitu paino ja vähemmän polttoainekuluja erikoisteräksillä Ruukki on edelläkävijä kulutusta kestävien ja erikoislujien terästuot- teiden kehityksessä ja valmistukses- sa. Kehittyneen valmistustekniikan ansiosta näitä tuotteita on saata- villa hyvin laajalla paksuusalueella. Ruukin kierrätettävät, erikoislujat ja kulutusta kestävät teräkset pidentä- vät laitteiden käyttöikää, parantavat energia- ja materiaalitehokkuutta, sekä kasvattavat hyötykuormaa ver- rattuna perinteisiin teräsratkaisuihin. Erikoislujia rakenneteräksiä käytetään materiaalinkäsittelyyn tarkoitetuis- sa laitteissa ja liikkuvassa kalustossa sekä puomeissa ja muissa nostolait- teissa. Erikoisteräksen käyttö vähen­ tää ajoneuvojen lavarakenteiden painoa ja mahdollistaa uudenlaisen rakenteen suunnittelun. Kulutusta kestävän erikoisteräksen käyttö ra- kenteissa pidentää lavan käyttöikää ja siten tukee kestävää kehitystä. Myös ajoneuvon omapainosta tulee alhai- sempi, mikä mahdollistaa suuremmat hyötykuormat ja siten myös poltto­ aineensäästön. Ruukin Optim -erikoisteräkset tarjoavat mahdollisuuden painon alentamiseen ja suorituskyvyn paran- tamiseen. Sovelluksissa, jotka vaativat suurta kantokykyä, lujan teräksen käyttäminen vähentää rakenteiden seinämäpaksuutta, mikä painon sääs- tön kautta pienentää liikkuvan kalus- ton polttoaineen kulutusta. Perävau- nujen runkorakenteiden valmistami- nen Ruukin Optim teräksistä alentaa niiden painoa jopa 20–30 prosenttia verrattuna perinteisesti käytettyihin teräksiin. Tällöin hyötykuormaa voi- daan kasvattaa ja lisäksi polttoaineen kulutusta sekä päästöjä vähentää. Säänkestävissä Optim 550 W ja Optim 960 W rakenneteräksissä yhdis- tyy sekä lujuus ja ilmastokorroosion kestävyys. Näin rakenteen kestoikä pitenee ja huoltomaalaustarve vä- henee. Viimeisin lisäys Ruukin lujien Optim terästen perheeseen on Optim 700 QL -teräksen mitta-alueen kasvattaminen aina 60 mm:een. Pidempi elinkaari verrattuna perinteiseen rakenneteräkseen Kulutusta kestäviä Ruukki Raex -eri- koisteräksiä käytetään maansiirto- ja kaivoskoneissa. Erikoisterästen käy- töllä rakentamisen ja kaivosteollisuu- den laitteissa ehkäistään rakenteiden kulumista ja vaurioitumista, jolloin tuotteiden elinkaarta pystytään pi- dentämään. Esimerkiksi kaivoslait- teissa voidaan kriittisten rakenteiden kestoikää kasvattaa merkittävästi käyttämällä Ruukin Raex kulutus­ teräksiä. Rakenneteräksiin verrat- tuna kestoiän kasvu voi olla jopa 4–5 -kertainen. Vuonna 2013 Ruukki kasvatti Raex terästen mitta-aluetta paksumpiin laatuihin. Käyttämällä paksuja kulutusteräksiä voidaan kaivosteollisuuden laitteiden huolto- välejä pidentää, energiatehokkuutta parantaa ja lisätä toiminnan kustan- nustehokkuutta. Ruukki valmistaa sinkittyä ultra­ lujaa Litec-terästä, joka on autote- ollisuudessa yksi korien valmistus­ materiaaleista. Litec on noin neljä kertaa muovattavaa terästä lujempaa, ja se pystyy sitomaan erittäin suuren määrän energiaa eli estämään oh- jaamoa menemästä kasaan kolarissa. Ultralujasta teräksestä valmistetut rakenteet voidaan suunnitella ohuiksi, jolloin auto kevenee ja polttoaineen- kulutus vähenee turvallisuudesta tin- kimättä. Ruukki panostaa erityisesti sellaisten materiaalien kehitykseen, jotka soveltuvat aiempaa kevyempien ja energiatehokkaampien ajoneuvojen valmistukseen. Ruukki toi vuonna 2013 markki- noille uuden Z600-metallipinnoit- teen erinomaista korroosionsuojaa vaativiin kohteisiin. Pinnoitteessa on sinkkiä 600 g/m2 ja paksu sinkki- pinnoite kestää vaativankin muo- vauksen. Tyypillisiä käyttökohteita pinnoitteelle ovat muun muassa siilot, tierummut, liikennemerkkiputket, tiekaiteet, sähkökaappien runkora- kenteet ja kaapelihyllyt. Tuotteiden käyttöikää voidaan pidentää huomat- tavasti Z600-pinnoitteella. Esimer- kiksi siiloissa yleisesti käytettyyn Z450 -pinnoitteeseen verrattuna uuden pinnoitteen avulla siilojen käyttöikä voi olla jopa kolmanneksen pidempi. Ruukin energiatehokkuuslaskuri Ruukin energiatehokkuuslaskurilla voi laskea kuinka paljon energiaa ja kustannuksia voi säästää käyttä­ mällä Ruukin Optim- ja Raex -erikois­ teräksiä. Ruukin energiatehokkuuslaskuri
  • Ympäristövastuu | Yritysvastuu 2013 33 Teräksen elinkaari Ruukin tavoitteena on vähentää jo- kaisen tuotantovaiheen ympäristö­ kuormitusta tuotannosta kierrätyk- seen. Merkittävä osa koko elinkaaren aikaisesta energiankulutuksesta ja päästöistä syntyy terästuotteen käy- tön aikana. Tähän voimme vaikuttaa tarjoamalla asiakkaille lujia, ener- giatehokkaita ja kulutusta kestä- viä ratkaisuja, joiden avulla voidaan pidentää tuotteen elinkaarta sekä pienentää energian kulutusta, ympä- ristövaikutuksia ja kustannuksia lop- putuotteen koko elinkaaren ajan. Terästuotteita voidaan käyttää uudelleen ja käytöstä poiston jälkeen teräs on täysin kierrätettävä. Teräs säilyttää ominaisuutensa kierrätys- kertojen lukumäärästä riippumat- ta. Kierrätysteräksen käyttö sääs- tää luonnonvaroja, sillä se korvaa raudanvalmistuksen raaka-aineita. Samalla hiilidioksidipäästöt pienene- vät. Terästä kierrätetään maailman- laajuisesti valtavat määrät, noin 580 miljoonaa tonnia vuosittain. Teräs- laadusta riippuen jopa kolmisenkym- mentä prosenttia teräksen valmis- tuksen raaka-aineesta on Ruukissa kierrätysterästä. Elinkaariarviointien mukaan teräs- tuotteiden kierrätysasteella on suurin merkitys tuotteen ympäristövaiku- tuksiin teräksen elinkaaren aikana. Kansainvälisen teräsjärjestön World Steel Associationin (worldsteel) tieto- kannassa on tarkat ja kattavat tiedot 14 terästuotteen ympäristöprofiileis- ta. Ruukki on osallistunut aktiivi- sesti worldsteelin elinkaaritietojen keräämiseen. Tuotteiden elinkaari- inventaariotiedot (LCI) ovat pyydettä- essä kaikkien sidosryhmien saatavilla worldsteelin internet-sivuston kautta. Ruukki on laatinut ympäristöse- losteet yhdeksästä terästuotteestaan. Ympäristötuoteselosteissa on tietoa tuotteiden elinkaaren aikaisista ym- päristövaikutuksista. Tuoteselosteet sisältävät tietoja tuotteiden raaka- aineista, energiankulutuksesta, tuo- tannon aikana syntyvistä päätöistä sekä tuotteen kierrätyksestä. Lisäk- si selosteissa on tietoja tuotteiden turvallisesta käytöstä. Ympäristötuo- teselosteet päivitetään merkityksel- listen prosessimuutosten yhteydessä tai ympäristövaikutusten, standardien ja muiden vaatimusten merkittävästi muuttuessa. Ruukin tuotteiden ympäristö- tuoteselosteet Case: Rakennuksen elinkaaren pidentäminen Merkittävä osa rakentamisen aikaisesta energiasta kuluu raken- nusmateriaalien valmistukseen ja kuljetukseen. Lujien teräsraken- teiden kuljettamiseen kuluu muita raskaita materiaaleja vähemmän energiaa, koska niitä tarvitaan määrällisesti vähemmän. Ruukin erikoisteräksillä aikaansaadaan sen lujuuden vuoksi kevyempiä ja lujempia rakenteita, jotka näkyvät pidempinä jänneväleinä ja sen avulla parempana muuntojousta- vuutena ja avarampina sisätiloina rakennuksessa. Muuntojoustavuu- della voidaan pidentää rakennuk- sen elinkaarta käyttötarpeiden muuttuessa. Teräksen elinkaari ja kierrätys Teräksen ja muiden materiaalien kierrätys tehtaalla Mineraali- ja muiden sivutuotteiden kierrätys Kierrätysteräs jatkojalostuksesta Tuotteiden uudelleenkäyttö Kierrätysteräs tuotteiden käytön jälkeen RAAKA-AINEET TUOTTEIDEN KÄYTTÖ TERÄSTUOTANTO TUOTTEIDEN VALMISTUS KIERRÄTYS
  • Ympäristövastuu | Yritysvastuu 2013 34 YMPÄRISTÖ- VAIKUTUKSET Merkittävät päästövähennykset Ruukin toiminnassa ympäristön kannalta keskeisimmät vaikutukset syntyvät teräksen tuotannossa Raahessa ja jatkojalostuksen alku- päässä Hämeenlinnassa. Merkittä- vimpiä ympäristövaikutuksia ovat energian ja raaka-aineiden käyttö sekä hiilidioksidi- ja hiukkaspäästöt. Ruukki seuraa toimintansa aiheutta- mia päästöjä sekä toimipaikoilla että niiden ympäristössä päästörajoitus- ten noudattamiseksi ja ympäristötyön kehittämiseksi. Ruukki pyrkii aktiivisesti vähentä- mään terästuotannon aiheuttamia ympäristövaikutuksia kehittämällä prosessejaan. Panostamalla energia- ja materiaalitehokkuuteen ja inves- toimalla ympäristöteknologiaan on päästöjä onnistuttu pienentämään merkittävästi viimeisten vuosikym- menien aikana. Raahen tehtaan ma- suunit ovat maailman tehokkaimpien joukossa. 1980-luvulla Raahen terästuotan- non raaka-aineeksi valittiin matala­ rikkinen rautarikaste. Muutoksen seurauksena tehtaan vuosittaiset rikkidioksidipäästöt laskivat yli 50 000 tonnista 10 000 tonniin. Myös 1990-luvulla rikkipäästöt puolittui- vat, kun Raahen tehtaalla otettiin käyttöön koksaamon rikinpoistolaitos vuonna 1993. Lisäksi rikkidioksidi- päästöjä on saatu vähennettyä polttoainevalinnoilla. Vuoden 2011 lopussa Raahen teh- taalla siirryttiin käyttämään rau- danvalmistuksen raaka-aineena sintterin sijaan pellettejä. Masuunit peruskorjattiin vuosina 2010–2011 ja molemmilla masuuneilla on käytössä uudet hiukkasten keräys- ja puh- distusjärjestelmät. Aiempina vuo- sina tehdyt ympäristöinvestoinnit, sekä tehtaan sintraamon sulkeminen vuonna 2011 ja siihen liittyvä masuu- nien raaka-ainemuutos ovat pienen- täneet huomattavasti ilmapäästöjä ja energiankulutusta. Sintraus aiheutti merkittävän osan tehtaan päästöistä, jotka uudessa ratkaisussa poistuivat. Tehtaan hiilidioksidiominaispäästöt ovat näiden muutosten myötä vä­ hentyneet 10 prosentilla ja energian- kulutus yli yhdellä terawattitunnilla eli 11 prosentilla vuoteen 2011 verrat- tuna. Pölypäästöt ovat vähentyneet jopa 85 prosenttia, hajapölyt kulje- tuksesta ja varastoinnista 18 prosent- tia ja rikkidioksidipäästöt lähes 70 prosenttia vuodesta 2011. Raahen tehtaan molempien ma- suunien peruskorjausten yhteydessä uusittiin pölynpoistojärjestelmät ja rakennettiin uudet masuunikuonan granulointilaitokset. Laitokset muu- tettiin kuumavesijärjestelmästä ns. kylmävesijärjestelmään, missä vesi kiertää suljetussa kierrossa ja se jääh- dytetään torneilla. Haisevat rikkiyh- disteet kondensoidaan kiertoveteen Vuonna 2013: • Kierrättämällä vältettiin hiilidioksidipäästöjä 580 000 (600 000) tonnia verrattuna siihen, että raudanvalmistuksen raaka-aineita olisi käytetty teräksen tuotannossa  • 100 % prosentilla tuotantopaikoistamme on käytössä sertifioitu ISO 14001 ympäristöjohtamisjärjestelmä • Prosessimuutos ja raudan valmistuksen pölynpoiston uusiminen ovat pudottaneet hiukkaspäästöjä yli 85 prosenttia vuodesta 2011 • Raahen tehtaan hiukkasten vähentyminen näkyy raskasmetallien vaikutusalueen pienentymisenä bioindikaattoriselvityksessä • Toimipaikoilla tehdyt energiatehokkuustoimet säästivät energiaa 41 (76) GWh vuonna 2013 • Yhdyskuntajätteen määrä väheni 30 prosenttia edellisvuoteen verrattuna • Vuonna 2013 Ruukki käytti ympäristöinvestointeihin yli 23 (15) miljoonaa euroa.
  • Ympäristövastuu | Yritysvastuu 2013 35 kondensointitorneissa, joka suljettu- na järjestelmänä vähentää haisevien rikkiyhdisteiden määrää. Masuuni­ kuonan granuloinnin suljettu jääh- dytysvesijärjestelmä on vähentänyt huomattavasti kiintoainekuormitusta mereen sekä makean veden kulutusta. Ruukin Raahen terästehtaan tuotantoprosesseissa syntyy pölyjä, lietteitä, hilseitä, hienoa romua ja kuonaa. Aiemmin nämä kierrätettiin takaisin tuotantoon sintrausproses- sin kautta. Sintraamon poistuttua käytöstä näiden materiaalien proses- sointia varten rakennettiin brike- töintilaitos, joka otettiin käyttöön maaliskuussa 2012. Briketöinnissä hienojakoisista materiaaleista pu- ristetaan sidosaineen avulla briketti, joka voidaan kierrättää raudan raaka- aineeksi masuuniprosessiin. Raahen tehtaalla hiukkaspäästöjä muodostuu liikenteestä, materiaalien käsittelystä ja erilaisista prosessitoi- minnoista. Päästöjä pääsee ilmaan pistemäisesti esimerkiksi tehdas- alueen piipuista sekä hajapölynä materiaalikasoista ja liikenteestä. Päästöjä otetaan talteen ensisijaisesti kuitusuodattimilla. Lisäksi on käytös- sä sykloneita ja pesureita. Pölyämisen estämiseksi materiaalikasoja kastel- laan sekä niille rakennetaan suojais- tutuksia ja -aitauksia. Energia ja raaka-aineet Ruukin raaka-aineiden kulutus muodostuu pääosin rautapellettien, pelkistysaineena käytetyn hiilen sekä kierrätysteräksen käytöstä Raahen tehtaalla. Vuonna 2013 yhden teräs- tonnin tuottamiseen kului 2,21 tonnia (2012: 2,21) raaka-aineita. Vuonna 2013 Ruukin kokonais­ energiankulutus tuotannollisilla toimipaikoilla oli 11,6 terawatti­tuntia (2012: 12), joka vastaa noin 3 (3) pro- senttia Suomen kokonaisenergian- kulutuksesta. Merkittävin energian käyttäjä on Raahen terästehdas, jonka osuus koko yhtiön energiankulutuk- sesta on 94 (94) prosenttia. Raahen tehtaan raudan- ja teräk- senvalmistuksen prosessikaasuja ja -lämpöjä otetaan talteen ja hyödyn- netään sähkön tuotannossa ja kau- kolämpönä. Energian hyödyntäminen vastaa 49 (49) prosenttia kokonais- energiankulutuksesta. Hiukkaspäästöjen määrä on vähentynyt monien toimenpiteiden seurauksena: • 1980-luvulla päästöjen määrää vähensi masuunien valuhallien ja siilolaitoksen pölynpoistojärjestelmien rakentaminen sekä sintraamon multisyklonin peruskorjaus ja prosessimuutokset. • Vuonna 1991 käyttöön otettu kalkinpolttamon uusi pölynpoistolaitos pienensi hiukkaspäästöjä edelleen noin 700 tonnia. • Vuonna 1998 tehtaan terässulatolla otettiin käyttöön uusi, keskitetty pölynpoistojärjestelmä, mikä vähensi päästöjä noin 150 tonnia vuodessa. • 2000-luvulla hiukkaspäästöjen vähentämistä on tehostettu ottamalla käyttöön sintrauskoneiden savukaasujen sähkösuodatin, kehittämällä pölyjen kierrätystä ja uusimalla pölynpoistojärjestelmiä. • 2010-luvulla ympäristöinvestoinnit ja tehtaan sintraamon sulkeminen ja raaka-ainemuutos pienensivät hiukkaspäästöjä yli 80 prosenttia.
  • Ympäristövastuu | Yritysvastuu 2013 36 Kierrätys Jätteet Kierrättämällä terästuotannon hiili­ dioksidipäästöt alenevat merkittä- västi, sillä kierrätysteräksen käyttö korvaa raudanvalmistuksen raaka- aineita. Vuonna 2013 teräksen kier- rätyksellä vältettiin Ruukin hiilidiok­ sidipäästöjä 410 000 tonnia (2012: 420 000 tonnia), mikä vastaa noin 11 (11) prosenttia yhtiön kokonais­ päästöistä. Sivutuotteiden tehokkaalla hyöty­ käytöllä parannetaan materiaali­ tehokkuutta sekä pienennetään ympäristövaikutuksia ja luonnonva- rojen käyttöä. Materiaalimäärältään Hyödynnämme tuotannossa synty- vät jätteet ensisijaisesti materiaali- na ja toissijaisesti energiana. Omissa prosesseissa syntyvä hukkamateriaali hyödynnetään tuotannon raaka- aineena. Analyyseihin perustuva kierrätysteräksen lajittelu mahdol- listaa materiaalien mahdollisimman tehokkaan hyödyntämisen ja säästää teräksenvalmistuksessa käytettäviä lisäaineita. Raahen tehtaan terästuotannossa syntyvistä pölyistä ja lietteistä noin 70 prosenttia kierrätetään takaisin prosessiin. Osa pölyistä joudutaan sijoittamaan tehdasalueen kaatopai- kalle siihen saakka, kunnes niiden kierrättämiseen on saatavilla teknis- taloudellisesti kannattava ratkaisu. Varastoitava määrä kuiva-aineena vastaa noin yhtä prosenttia tehtaan käyttämästä raaka-ainemäärästä. Vuonna 2013 Ruukki tuotti 3 700 t (5 000) yhdyskuntajätettä kaatopai- kalle, 2 000 t (3 300) yhdyskunta­ merkittävimpiä sivutuotteita ovat mineraalituotteet, joita käytetään korvaamaan mm. luonnon kiviainek- sia maarakentamisessa, kalkkikiveä maataloudessa ja klinkkeriä sementti- teollisuudessa. Vuonna 2013 mineraa- lituotteita myytiin noin 470 00 tonnia (2012: 313 000). Ruukin mineraalituot- teiden hyödyntämisellä sementtiteol- lisuudessa ja maataloudessa vältettiin vuoden aikana globaaleja hiilidiok- sidipäästöjä yhteensä 166 000 tonnia (2012: 170 000). Maa- ja tierakenta- misessa Ruukin mineraalituotteita käytettiin noin 190 000 tonnia (2012: 190 000). jätettä kierrätykseen, 3 500 t (5 500) vaarallisista jätettä sekä 110 700 t (108 300) teollisuusjätettä. Kierrätim- me yhdyskuntajätteestä 35 prosenttia (2012: 40). Ongelmajätteitä, pää- osin öljyisiä jätteitä sekä jäteveden käsittelyssä syntyneitä lietteitä ja tavanomaisia sakkoja, syntyy eniten teräksen valssauksessa sekä pinnoi- tuslinjoilla. Ruukin yhteistyökumppani hyödyntää niitä pääasiassa materiaa- lina ja energiana. Ruukki on tehostanut materiaali- en käyttöä ja vähentänyt syntyvien jätteiden määrää toimipaikkojen jä- tehuollon kartoituksilla ja ohjeistuk- sia päivittämällä. Yhdyskunta­jätteen määrä väheni noin 30 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Avainase- massa lajittelussa ovat toimipaikat ja henkilöstön sitoutuminen jätteiden vähentämiseen.
  • Ympäristövastuu | Yritysvastuu 2013 37 Päästöt ilmaan Vuonna 2013 Ruukin hiilidioksidipääs- töt olivat 3,8 miljoonaa tonnia (2012: 3,8). Hiilidioksidipäästöt vastasivat noin 7 (7) prosenttia Suomen kasvi- huonekaasupäästöistä. Hiilidioksidi- päästöt syntyvät pääosin raakaraudan valmistusprosessissa käytettävistä hiiliraaka-aineista masuuneissa. Terästuotantomme hiilen kulutus on lähellä prosessiteknistä minimiä. Esimerkiksi eurooppalaiseen keskiar- voon verrattuna Ruukin terästuotan- nossa syntyy vuosittain noin 250 000 tonnia vähemmän hiilidioksidipääs- töjä. Yhtiö pyrkii edelleen alenta- maan hiilidioksidipäästöjä erityisesti energia- ja materiaalitehokkuutta parantamalla. Raudan ja teräksen valmistuksen polttoprosesseista ja hienojakoisista raaka-aineista aiheutuu hiukkaspääs- töjä ilmaan. Vuosina 2010–2013 on panostettu erittäin paljon hiukkas- päästöjen vähentämiseen, mikä näkyy sekä hiukkaspäästöjen että raskasme- tallien päästömäärien voimakkaana vähentymisenä. Vuonna 2013 hiukkas- ten päästömäärä ilman hajapäästöjä oli 215 (225) tonnia. Hajapölyt mukaan laskettuna päästömäärä oli 1 411 (1 455) tonnia. Hiukkaspäästöihin sisältyvät ras- kasmetallit ovat pääosin peräisin raa- ka-aineina käytettävistä pelleteistä, kivihiilestä sekä kierrätysteräksestä. Haihtuvien orgaanisten yhdisteiden päästöjä syntyy maalien sekä suoja- ja profilointiöljyjen käytöstä jatko­ jalostusprosesseissa. Rikkidioksidipäästöt ovat peräisin raaka-aineiden sisältämästä rikistä. Rikkidioksidipäästöjen 1 400 (1 000) tonnia osuus Suomen päästöistä oli noin 2 (2) prosenttia. Rikkidioksi- dipäästöjen lievä nousu edelliseen vuoteen verrattuna johtui Raahen tehtaan koksaamon rikinpoistolai- toksen remontista. Raahen tehtaan sintraamon sulkeminen ja siirtyminen rikasteista pellettiin näkyvät kuiten- kin rikkidioksidipäästöjen voimak- kaana 70 prosentin vähentymisenä vuoteen 2011 verrattuna. Typen oksideja muodostuu pääosin Raahen tehtaan koksaamolla ja vals- saamoilla polttoprosesseissa. Päästö- määrä typen oksidien osalta oli 1 480 (1 800) tonnia, eli noin 2 (1) prosenttia Suomen päästöistä. Muutos edelliseen vuoteen verrattuna johtuu päästöker- toimien tarkennuksista vuonna 2013. Typen oksidien päästöt ovat proses- simuutosten vuoksi pienentyneet 36 prosenttia vuoteen 2011 verrattuna. Raskasmetalli- päästöt ilmaan, kg 2013 2012 2011 2010 2009 2008 arseeni 12  34 52 10 56 7 kadmium 2  5 121 76 56 10 kromi 261 247 453 436 282 338 kupari 756  340 724 669 426 692 lyijy 75  116 2 266 3 422 1 856 892 elohopea 0  0 0 1 25 191 sinkki 1 327  1 421 2 638 3 891 3 039 3 313 * ** * Kromipäästö vuoden 2012 osalta on korjattu. ** Kuparin vuosittainen vaihtelu johtuu mittausajankohtana käytetystä teräslaadusta ja uunin olosuhteista. Mittaus tehdään vain kerran vuodessa.
  • Ympäristövastuu | Yritysvastuu 2013 38 Päästöt veteen Veden käyttö Kuljetukset Vesistöihin kohdistuvat päästöt koos- tuvat pääosin kiintoaineesta. Kal- siumia, magnesiumia ja pii­yhdisteitä sisältävä kiintoaines on peräisin Raahen terästehtaan sulatolta ja ma- suuneilta. Öljypäästöt ovat peräisin valssausprosesseista. Päästöt vesistöihin vuonna 2013 on esitetty alla olevassa taulukossa. Vuonna 2013 Ruukin vedenkulutus oli 170 (170) miljoonaa kuutiometriä eli 75 kuutiometriä tuotettua terästonnia kohden. Merkittävin veden käyttäjä on Raahen tehdas, jonka osuus veden käytöstä oli 95 %. Vettä käytetään tuotannollisilla toimipaikoilla pää- osin prosessien jäähdytyksessä sekä savukaasujen puhdistuksessa teräs- tehtaalla ja valssaamoilla. Käytetys- tä vedestä jäähdytysveden osuus oli 99 prosenttia (99). Suuri osa Ruukin tuotannossa Raahen terästehtaalla käytettävästä vedestä puhdistetaan ja käytetään uudelleen. Toimenpiteil- lä ehkäistään paikallisten vesivarojen saastumisen riskiä. Ruukin kuljetukset ovat sekä tuote- että raaka-ainekuljetuksia. Ruukissa arvioidaan jatkuvasti koko kuljetus- ketjun ympäristövaikutuksia. Logisti­ sissa ratkaisuissa huomioidaan ener- giatehokkuus yhteistyössä kuljetusali- hankkijoiden kanssa. Ruukin kuljetusten energiate- hokkuustavoitteeksi on asetettu logistiikkakumppaneiden liittymi- nen tavarakuljetusten ja logistiikan Päästöt vesistöihin, t 2013 2012 2011 2010 Kiintoaineet 958  551 982 1 150 Kemiallinen hapenkulutus, COD 176 178 193 208 Öljy 14 12 15 10 Sinkki (Zn) 1  0,5  1  1 Typpi (N) 68  40  38  35 Rauta (Fe) 62  31  62  79 energia­tehokkuussopimuksiin niin, että vuoden 2016 loppuun mennessä 60 prosenttia Ruukin kumppaneista on liittynyt sopimukseen Suomes- sa. Energiatehokkuussopimuksessa tavoitteena on 9 prosentin energian- säästö vuoden 2005 tasosta vuoteen 2016 mennessä. Vuonna 2013 kaikista maakuljetusten sopimuskumppaneis- ta noin puolet oli liittynyt energia- tehokkuussopimukseen. Kuljetettua tuotetonnia kohti laskettuna Ruu- kin maakuljetuksista 86 prosenttia on energiatehokkuussopimusjär- jestelmässä olevien kumppaneiden hoidossa. Ruukin kansainvälisillä sopimuskumppaneilla on sertifioidut ympäristönjohtamisjärjestelmät ja heillä yleisenä tavoitteena on hiilidi- oksidi päästöjen vähentäminen, mikä tarkoittaa myös pienempää energian­ kulutusta. Sopimuskatselmuksissa
  • Ympäristövastuu | Yritysvastuu 2013 39 kannustetaan säännöllisesti energia- tehokkuussopimuksen ulkopuolel- la olevia kuljetusliikkeitä liittymään energiatehokkuus­sopimukseen. Ympäristöluvat Ruukin tuotannollisista toimipaikoista 17:lla (22) on ympäristöluvanvaraista toimintaa. Muutos edelliseen vuoteen johtuu siitä, että osa tuotannollisista toimipaikoista siirtyi Fortaco Group Oy:lle vuonna 2012. Luparajojen yli- tyksiin puututaan aktiivisesti. Vuonna 2013 luparajan ylityksiä tapahtui yh- dellä (2012: 3) toimipaikalla. Hetkittäi- sistä ylityksistä ei aiheutunut merkit- täviä ympäristö- tai terveysvaikutuk- sia eikä yhtiö ole saanut merkittäviä ympäristöperusteisia sakkoja. Raahen tehdas jätti hakemuk- sen ympäristöluvan tarkistamiseksi Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon toukokuussa 2013. Päätöstä hakemuk- seen odotetaan vuoden 2014 lopussa. Raahen lisäksi hakemus ympäristölu- van tarkistamiseksi jätettiin seuraa- villa tehtailla: Suomessa Kankaan­- pään sekä Lappohjan tehtaat, Ukrai- nassa Kiovan tehdas sekä Venäjällä Obninskin ja Babanovan tehtaat. Zyrardowissa, Puolassa puuttui lupa tehtaan sadevesien käsittelyyn, mikä tuli ilmi tehtaan piha-alueella tehtyjen asfaltointitöiden jälkeen. Tilanteen ratkaisemiseksi tähtäävät neuvottelut on käynnistetty yhdessä kaupungin viranomaisten sekä viemä- riverkoston omistajan kanssa. Luparajan ylitykset vuonna 2013 Raahen tehtaalla vesipäästöjen öl- jykuormitusta koskevat luparajat ylittyivät. Yleisin syy ylityksiin oli öljypäästöt jäähdytysjärjestelmiin. Kaikkea öljyä ei saatu kerättyä pois vaan osa kulkeutui jätevesiviemäriin ja edelleen vesistöön. Useita korjaa- via toimenpiteitä on tehty ylitysten välttämiseksi. Esimerkiksi jätevesi- järjestelmään liittyvä öljynerotusallas on ruopattu, öljynkeräys- ja käsitte- lylaitteisto uusittu ja toimintatapoja tarkennettu. Merivesiviemärin jäte­ vesiliittymät on kartoitettu, syste- maattisesti tarkastettu ja todennäköi- simmät vuotokohteet korjattu. Lisäksi kattila 4:n hiukkaspäästöis- sä tapahtui luparajaylityksiä liittyen lisäpolttoaineen käyttöön. VOC- poltto­laitos ei saavuttanut alkuvuo- desta 2013 luparajaa, mutta perus- teellisten korjaavien toimenpiteiden jälkeen tulos saatiin alle luparajan. Raahen tehtaan luparajojen ylitys- ten osuus oli 1,36 % kaikista olemassa olevista luparajoista. Ruukin kuljetukset kuljetusmuodoittain 2013 Osuus kokonaiskuljetuksista   Merikuljetukset Rautatiekuljetukset Maantiekuljetukset Raaka-aineet 50 % 36 % 14 % Tuotteet 8 % 2 % 90 % Taulukossa on esitetty Ruukin kul- jetukset kuljetusmuodoittain. Ruukin raaka-ainekuljetukset koostuvat terästuotannon tarvitsemista raaka- aineista. Ruukin raaka-aine kuljetuk- set ovat noin 8 miljoonaa tonnia ja tuotekuljetukset noin 11,5 miljoonaa tonnia. Ympäristöpoikkeamat Ruukissa kaikki ympäristövahingot ja muut ympäristöpoikkeamat tilastoi- daan yhtiön turvallisuusraportointi- järjestelmään. Kaikissa tuotannollisilla toimipaikoilla vuonna 2013 tapahtu- neissa lievissä ympäristövahingoissa ripeästi aloitetut korjaavat toimenpi- teet ehkäisivät ympäristö- ja terveys- vahinkojen syntymisen. Raahen tehdas Raahen tehtaalla vuonna 2013 tilas- toitiin yhteensä 56 lievää ympäris- tövahinkoa, luparajan ylitystä tai muuta ympäristöpoikkeamaa. Vuoden aikana sattui viisi ympäristöluparajan ylitystä, joissa öljyä vuosi vesijärjes- telmään. Lievät ympäristövahingot liittyivät öljyvuotoihin autoista tai laitteista maahan, josta se saadaan kerättyä pois, hajapölyjen aiheutta- miin autojen likaantumisiin tehdas- alueella tai satunnaisiin hiukkas- tai hajapäästöihin.
  • Ympäristövastuu | Yritysvastuu 2013 40 TUOTANNON YMPÄRISTÖLASKURI Tuotannon ympäristölaskurilla voi tarkastella Rautaruukin ympäristölukuja vuosittain. Monitorissa voi piirtää graafeja ja muodostaa taulukoita eri luvuista sekä ladata ja tallentaa ne excel, pdf tai jpg -muodossa. Muut toimipaikat Ruukin Hämeenlinnan ja Vimpelin tehtailla sattui yhteensä neljä lie- vää ympäristövahinkoa. Syinä olivat traktorin vaihdelaatikon hajoaminen, kuorma-auton öljyputken hajoami- nen, akkuja sisältäneen lavan tippu- minen maahan sekä jäteauton hyd- rauliikkaletkun hajoaminen. Kaikissa tapauksissa ryhdyttiin välittömiin korjaaviin toimenpiteisiin ja nesteiden joutuminen maaperään estettiin. Ruukin Ruotsin siltatyömaalla sat- tui ympäristövahinko, jossa maalia joutui vesistöön. Tapahtumaan rea- goitiin selventämällä ohjeistusta ja toimintatapoja maalaustyön tekemi- seen. Työmaan suojauksesta huoleh- ditaan jatkossa paremmin vastaavien vahinkojen estämiseksi. Tuotannon ympäristölaskuri
  • Ympäristövastuu | Yritysvastuu 2013 41 TUOTANNON ENERGIA- JA MATERIAALITEHOKKUUS Materiaalitehokkuus Ruukki valmistaa varsinaisen teräs- tuotannon ohessa huomattavan mää- rän sivutuotteita, jotka ovat arvok- kaita materiaaleja. Ne käytetään uu- delleen lähes kokonaan: kierrätysteräs jatkaa elinkaartaan terästuotannon raaka-aineena ja mineraalituotteet esimerkiksi maa- ja tienrakennus- tuotteina ja maanparannusaineena. Vuonna 2013 Ruukki vältti tuotannon hiilidioksidipäästöjä lähes 580 000 tonnia terästä ja mineraalituotteita kierrättämällä. Ruukki jalostaa ja markkinoi te- rästuotannon sivutuotteina val- mistettavasta masuunikuonasta ja teräskuonasta mineraalituotteita korvaamaan luonnonvaroja. Tuotteita käytetään maa- ja tierakentamisessa, maanparannusaineina sekä teollisuu- den raaka-aineina. Masuunihiekkaa toimitetaan sen hyvän lämmöneris- tävyyden ja kantavuuden ansiosta muun muassa tie- ja katurakentei­ siin, rakennusten perustuksiin nii- den alapohjien alustäyttöihin sekä putkikaivantojen lämmöneristeeksi. Mineraalituotteiden ympäristöomi- naisuuksia testataan säännöllisesti standardin EN 12457-3 mukaan ja ne ovat CE-merkittyjä. Mineraalituottei- ta käyttämällä säästetään uusiutu- mattomia luonnonkiviaineksia, sillä rakenteet voidaan tehdä ohuemmiksi kuin luonnonmateriaaleilla. Ohuem- pien rakenteiden myötä konetyön ja tuotekuljetusten määrät pienenevät, jolloin materiaalikustannusten lisäksi säästetään polttoainekustannuksissa. Suurin osa Ruukin tuotannon yh­ teydessä syntyvästä kierrätysteräk- sestä palautuu takaisin oman te- räksenvalmistuksen raaka-aineeksi. Sen käyttö säästää raaka-aineita ja energiaa. Raahen tehtaan koksaus- prosesseissa valmistetaan sivutuottei- na tervaa, bentseeniä ja rikkiä, joita käytetään kemianteollisuuden raaka- aineina. Suurin osa tervasta käytetään raudanvalmistuksessa polttoaineena. Hämeenlinnan ja Virsbon tehtailla sinkityksissä syntyvää sinkkikuonaa hyödynnetään muun muassa sinkki- oksidin valmistuksessa. Lisäksi Hämeenlinnassa peittauksen yhte- ydessä syntyvää rautaoksidia toi- mitetaan mm. kestomagneettien ja ferriitin raaka-aineeksi. Ruukin tavoitteena on edistää var- sinaisen tuotantotoiminnan ohessa syntyvien ja valmistettavien mate- riaalien käyttöä omassa prosessissa ja siten pienentää tuotannon raaka- ainekustannuksia. Tuotannon energiatehokkuus Energiatehokkuus Ruukin toiminnassa Energiatehokkuuden kehittäminen on yksi kustannustehokkaimmista ta- voista torjua ilmastonmuutosta. Tuo- tannon energiatehokkuuden paranta- minen, kustannusten alentaminen ja päästöjen vähentäminen ovat olleet Ruukissa tavoitteena jo useita vuo- sia ennen nykyisten kansainvälisten ilmastosopimusten syntyä. Käytän- nössä tämä toteutetaan käyttämällä energiankulutuksen kannalta teho- kasta tekniikkaa sekä hyödyntämällä omassa tuotannossamme syntyviä prosessikaasuja ja jäännösmateriaale- ja korvaamaan ostopoltto- ja raaka- aineita. Energiatehokkuus huomi- oidaan investointeja ja tuotannon kehittämistä koskevissa päätöksissä sekä tuote- ja prosessisuunnittelussa. Lisäksi terästuotannon ajotapamuu- toksilla, koulutuksilla ja raaka-aine- muutoksilla on saavutettu merkittäviä säästöjä verrattuna tilanteeseen ilman projekteja. Hiilidioksiditehokkuudessa Ruukin terästuotanto on huippuluokkaa: käytännössä hiiliraaka-aineen käyttö on lähellä prosessiteknistä minimiä. Raudan valmistuksessa hiiltä käyte- tään ensisijaisesti raudan pelkistyk- sessä. Pääosa malmipohjaisen tuotan- non energiasta on sitoutunut tähän pelkistysaineena käytettyyn hiileen, jonka käytössä Ruukin Raahen teh- taan masuunit ovat eurooppalaisten vertailujen mukaan tehokkaimpien joukossa. Esimerkiksi eurooppalaiseen keskiarvoon verrattuna Ruukin teräs- tuotannossa syntyy vuosittain lähes 250 000 tonnia vähemmän hiilidiok- sidipäästöjä. Lyhyellä aikavälillä ei ole käytettävissä teknis-taloudellisia kei- noja, joilla pelkistysaineen kulutusta voitaisiin vielä merkittävästi alentaa. Ruukki on sitoutunut työ- ja elin- keinoministeriön, Elinkeinoelämän keskusliiton ja toimialajärjestöjen välisiin energiatehokkuussopimuksiin vuosille 2008–2016. Ruukin kaikilla tuotannollisilla toimipaikoilla edistetään energia­ tehokkuuden hallintaa järjestelmäl- lisesti osana ISO 14001 -ympäristö- johtamisjärjestelmää. Työkaluina käytetään energiakatselmuksia ja -analyysejä, joiden avulla kartoite- taan kustannustehokkaita energian- säästön ja energiankäytön tehosta­ misen mahdollisuuksia. Energian kierto terästehtaalla Raahen terästehtaalla käytetystä energiasta pääosa muodostuu teräs- tuotantoprosessin pelkistysaineena käytetystä hiilestä. Masuuneilla ja koksaamolla syntyvät prosessikaa- sut kattavat valtaosan koko teh- taan polttoaineiden kulutuksesta. Jopa 50 prosenttia Raahen tehtaan tarvitsemasta sähköstä tuotetaan tehtaan omista prosessikaasuista. Prosessikaasuja käytetään BAT:n (Best Available Technology, paras käyttökel- poinen tekniikka) mukaisesti kaikilla tuotanto-osastoilla ja vaihtelevas- ti ylijäävästä osuudesta tuotetaan sähköä mahdollisimman korkealla hyötysuhteella. Kaasujen hyötykäyttöä pyritään jatkuvasti maksimoimaan ja ulkopuo- lisen polttoaineen käyttöä sekä ostet- tavan sähkön määrää minimoimaan. Kivihiilen koksautumisen yhtey- dessä syntyvää koksikaasua käyte- tään eri prosesseissa polttoaineena. Masuunipohjaisessa terästuotannossa malmin sisältämä rauta pelkistetään kivihiilestä valmistetun koksin ja öljyn avulla masuunissa. Masuunis- sa syntyvää masuunikaasua käyte- tään pääpolttoaineena masuunien puhallusilman esilämmittämiseen ja voimalaitoksella sillä tuotetaan
  • Ympäristövastuu | Yritysvastuu 2013 42 tehtaan tarpeisiin sähköä ja lämpöä. Vuonna 2013 masuuni- ja koksikaasuja otettiin talteen ja käytettiin energi- antuotannossa noin 1,5 TWh edestä, mikä vastaa noin 70 000 omakotitalon energiankulutusta. Kolmas prosessikaasu on terässu- latolla syntyvä konvertterikaasu, joka syntyy poltettaessa konvertterissa raaka-raudan sisältämää hiiltä hapel- la häkäkaasuksi. Konvertterikaasun lämpöä ja sen sisältämää kemiallis- ta energiaa käytetään kaukolämmön tuotannossa. Konvertterilta tal- teenotetun ja kaukolämpöverkos- sa käytetyn lämmön määrä vastaa noin 20 000 omakotitalon vuotuis- ta lämmöntarvetta. Lisäksi tehtaan koksin kuivasammutuksesta saatavaa korkeapainehöyryä hyödynnetään sähköntuotannossa ainoana läntises- sä Euroopassa. Raahen tehtaan prosesseissa syn- tyvät lämpö ja höyry hyödynnetään sähköntuotantoon ja lämmitykseen tehdasalueilla sekä kaukolämpö- nä Raahen kaupungille. Vuonna 2013 kaukolämpöä myytiin 183 000 MWh (2012: 196 000 MWh), lähes Raa- hen alueen tarpeen verran. Yli 60 % raahelaisista on kaukolämpöverkon piirissä ja sen lämmöstä yli 90 % on peräisin Ruukin Raahen tehtaalta. YMPÄRISTÖ- INVESTOINNIT Ruukki seuraa toimintansa aiheut- tamia päästöjä sekä toimipaikoillaan että niiden ympäristössä päästöra- joitusten noudattamiseksi ja ympä- ristötyön kehittämiseksi. Vuonna 2013 Ruukki käytti ympäristöinvestoin- teihin yhteensä 23 miljoonaa euroa (2012: 15). Vuoden 2013 aikana Ruukin ympä- ristöinvestoinneista noin 90 (2012: 94) prosenttia tehtiin Raahen tehtaalla, mikä on ympäristövaikutuksiltaan merkittävin Ruukin yksikkö. Noin 98 prosenttia (98) Ruukin tuotannon hii- lidioksidipäästöistä syntyy Raahessa. Raahen tehtaan ympäristöin- vestoinnit Raahen tehtaan ja samalla koko yh- tiön suurin yksittäinen ilmansuoje- lun ympäristöinvestointi vuonna 2013 oli terässulaton hajapölyjen keräilyn tehostaminen ja siihen liittyvä uusi hiukkassuodatinlaitos. Investoin- nin avulla hajapölyjen talteenot- to suodattimiin nousee yli 90 %:iin ja samalla voidaan lisätä pölyjen kierrätystä takaisin raaka-aineeksi. Aikaisemmin sulaton hajapölyt jäivät hyödyntämättä, joten investoinnilla on merkittävä vaikutus tehtaan haja- pölyjen pienentämisessä. Muita ympäristöinvestointeja Raa- hen tehtaalla vuonna 2013 olivat polt- toleikkauskoneen vanhan pölynpois- tolaitteiston vaihtaminen uuteen, bri- ketöintilaitoksen viimeistelytyöt sekä tuontilaiturin pintavesien viemäröinti samoin kuin voimalaitoksen kemikaa- lisäiliöiden ja niiden varastointitilan uusiminen. Levyvalssaamon selkeyt- timen kuormitusta vähennettiin ja samalla tehostettiin öljyn erottumista kun puhtaat jäähdytysvedet erotet- tiin jätevesistä. Nauhavalssaamolla vähennettiin öljyvuotoja asentamalla ruuvien öljynkeruukaukalot. Ympäristöinvestointeja muilla toimipaikoilla Hämeenlinnan tehtaan suurin yksit- täinen ympäristöinvestointi vuonna 2013 oli elvyttämön pesurin ja piipun vaihtaminen. Lisäksi tehtaan maali- pinnoitukseen tehtiin laiteinvestoin- nit, jotka mahdollistavat kromivapaan esikäsittelykemikaalin erinomaisen levittymisen sinkityn teräksen pin- taan. Tehdyllä muutoksella vähenne- tään tuotannon ympäristövaikutuksia monipuolisesti. Vaiheittain eden- nyt projekti tuotti vuoden loppuun mennessä tuloksena useita kromit- tomia tuoteryhmiä sekä sisä- että ulkotiloihin niin, että pääosa tuot- teista voidaan tarjota kromittomana. Ruukki jatkaa kehitystyötä niin, että tulevaisuudessa kaikki maalipinnoi- tetut tuotteet voidaan tarjota ilman kromia. Ruukin Lappohjan tehtaalla siirryt- tiin jätepuristimen käyttöön ja teh- taan tavoitteena onkin kaiken jätteen lajitteleminen hyötykäyttöön. Ruukki Metalsin palvelukeskuksissa, esimer- kiksi Seinäjoella, tehtiin valaistuksen muutoksia LED-tekniikkaan. Naantalin palvelukeskuksessa saatiin kattore- montti päätökseen. Uusi katto säästää palvelukeskuksen lämmityskustan- nuksissa. Virsbon tehtaalla Ruotsissa ympäristöinvestoinnit tehtiin vesien suojelun ja jätteiden käsittelyn pa- rannuksiin liittyen. Obornikissa Puo- lassa parannettiin tehtaan ulkosei- nien eristyksiä sekä investoitiin uusi jäteveden erottelija, joka parantaa jäteveden puhdistusta. Lisäksi uusit- tiin lämpölaitos, joka paransi tehtaan lämmön talteenottoa huomattavasti, sekä vaihdettiin valaistusta LED- tekniikkaan, uusittiin nosto-ovia ja investoitiin jätteen­keräys astioihin.
  • Ympäristövastuu | Yritysvastuu 2013 43 TOIMINTAYMPÄRISTÖMME Ruukin toimintaympäristö on kan- sainvälinen. Toimintaan vaikuttavat monet kansainväliset sopimukset sekä erityisesti Euroopan unionin (EU) lainsäädäntö. Ruukki paneutuu ympäristölainsäädännön muutosten ennakointiin ja aktiiviseen seurantaan huolellisesti. Osallistumme aktiivisesti yhteis- työhankkeisiin ja organisaatioihin. Tämä tukee yhtiön tavoitteita kehit- tää energiatehokkaita tuotteita ja ratkaisuja asiakkaille. Ruukilla on tuotannollista toimin- taa 15 maassa, joiden lainsäädännön seuranta hoidetaan paikallisesti. Ym- päristövaikutuksiltaan merkittävim- mät toiminnot sijaitsevat Suomessa. Seuraavassa taulukossa on esitetty tärkeimmät Ruukin toimintaympä­ ristöön ja tuotteisiin vaikuttavat ympäristötekijät. Säädös-, standardi- ja sidosryhmähankekokonaisuuksia, joita Ruukki seuraa aktiivisesti: • EU:n hiilidioksidipäästökauppa ja kansainväliset ilmastoneuvottelut • Jätelainsäädäntö sekä jäteverotus • Julkisten hankintojen ympäristökriteerit • Kemikaalilainsäädäntö • Lannoitelainsäädäntö • Liikenteen päästörajoitukset • Merenkulkuun liittyvät ympäristöperusteiset rajoitukset • Rakennusten ja rakennustuotteiden energiatehokkuusvaatimukset • Rakennusten ympäristöluokittelujärjestelmät • Resurssitehokkuus • Sähkö- ja elektroniikkalaitteiden vaarallisten aineiden rajoitukset • Sähkö- ja energiaverotus • Sähkömarkkinalainsäädäntö • Sähkön alkuperälainsäädäntö kansallisella ja EU-tasolla • Sähkönsiirtoon ja sähköverkkoihin vaikuttava lainsäädäntö • Tehoreserveihin ja kapasiteettiin liittyvät säädökset • Teolliset päästöt ja ympäristönsuojelu • Tuotannon energiatehokkuus • Tuotteiden ympäristösuunnitteluvaatimukset • Tuotteista annettaviin ympäristötietoihin liittyvät vaatimukset • Uusiutuvaa energiaa koskeva lainsäädäntö • Windfall- ja uraaniverotus • Ympäristömerkintäkriteerit
  • Ympäristövastuu | Yritysvastuu 2013 44 Ilmastonmuutos Ilmastonmuutoksen hillintä tuotannon energiatehokkuutta parantamalla Ruukin oman toiminnan energia- ja materiaalitehokkuus antaa hyvän läh- tökohdan lopputuotteiden hiilijalan- jäljen pienentämiseen. Tuotteen elin- kaaren näkökulmasta teräs on tehokas materiaali, sillä se voidaan kierrättää uudelleen ja uudelleen ilman, että se menettää ominaisuuksiaan. Ilmastomuutoksen vaikutusten tor- juntaan liittyviä liiketoimintamahdol- lisuuksia arvioidaan ja huomioidaan Ruukin strategiaprosessissa. Energia- tehokkuus on yksi keskeinen teema Ruukin tuotteiden kehittämisessä. Tuotantomme hiilidioksiditehok- kuus on masuunien hiilenkulutuksen perusteella maailman tehokkaimpien joukossa. Lyhyellä aikavälillä ei ole käytettävissä teknis-taloudellisia kei- noja, joilla pelkistysaineena toimivan hiilen kulutusta voitaisiin vielä mer- kittävästi alentaa. Vuoden 2013 aikana Ruukki vältti hiilidioksidipäästöjä yhteensä noin kaksi miljoonaa tonnia prosessi- kaasuja ja lämpöjä hyödyntämällä sekä terästä ja mineraalituotteita kierrättämällä. Tuotamme noin 50 prosenttia kokonaisenergiatarpees- tamme hyödyntämällä tuotannosta sivutuotteena syntyviä prosessikaa- suja ja -lämpöä, sekä toteutamme kustannustehokkaita energiatehok- kuusinvestointeja. Lisäksi Ruukki on mukana hiilidioksidipäästövapaan sähköntuotannon kehitysprojekteis- sa, jotta yhtiö välttäisi päästökaupan aiheuttamat epäedulliset taloudelli- set vaikutukset sähkönhankinnassaan tulevaisuudessa. Kuljetusten osalta ilmastonmuu- tokseen varautumisessa on huomioi- tava fossiilisten polttoaineiden hin- nan nousu sekä liikenteen energia- tehokkuuteen ja päästöihin liittyvän regulaation lisääntyminen. Ruukki seuraa aktiivisesti EU:n liikenteen tiukentuvien säädösten vaikutuksia. Suomen sisäisissä kuljetuksissa rauta- tiekuljetukset ovat energiatehokkain kuljetusmuoto. Maakuljetussopimus- kumppaneita kannustetaan liittymään energiatehokkuussopimukseen ja sitä kautta energiansäästöön. Kuljetettua tuotetonnia kohden laskettuna Ruukin maakuljetuksista 85 prosenttia on energiatehokkuussopimusjärjestel- mäss olevien kumppaneiden hoidos- sa, autokuljetuksista vastaava luku on 65 prosenttia. Ruukki tekee tiivistä yhteistyötä kuljetusalihankkijoidensa kanssa energiatehokkuuden ja toimi- tusvarmuuden kehittämiseksi. Ruukin omassa tuotannossa on varauduttu ilmastomuutoksen sopeu- tumiseen. Raahen tehtaan riskiana- lyyseissä huomioidaan sääilmiöt ja ääriolosuhteet. Toimenpiteenä on ennakointi ja suojelutoiminnan va- rautuminen sekä harjoitukset. Lisäksi on päivitetty tilannekuva-analyyseja, jotka koskevat sekä omia, että alihan- kinnan prosesseja. Niiden avulla on toteutettu toimenpiteitä jatkuvuuden turvaamiseksi. Terästeollisuuden matalahiili- tiekartta 2050 Terästeollisuuden matalahiilitiekartta 2050 rakennettiin vastauksena EU:n komission 2011 julkaistuun tiekart- taan matalahiilisestä taloudesta 2050. Komission tiekartta olettaa teolli- suuden saavuttavan 88–92 prosentin päästövähennyksen vuoteen 2005 verrattuna. Tämä tulisi koko teolli- suuden aiemmin saavuttaman noin 20 prosentin päästövähenemän lisäksi (1990–2005). Terästeollisuuden matalahiilitie- kartta 2050 on kokonaisvaltainen päästövähennyspotentiaalin kartoitus niin tuotannon kuin tuotteiden nä- kökulmasta. Tutkimuksen johtopäätös on yksiselitteinen: tällä hetkellä ei ole näköpiirissä mitään teknis-ta- loudellista ratkaisua, jolla komission kaavailemat päästövähennysmäärät voitaisiin terässektorilla toteuttaa. Terästeollisuus on vähentänyt hiili- dioksidipäästöjään noin 25 prosenttia vuodesta 1990 vuoteen 2010 mennes- sä. Jäljellä oleva realistinen poten- tiaali on noin 15 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Sen edellytyksiä ovat muun muassa sähkön tuotannon ma- talahiilisyys, kierrätysteräksen saa- tavuuden parantaminen ja parhaan saatavilla olevan teknologian käyt- töönotto. Esimerkiksi kierrätysteräk- sen saatavuus rajoittaa merkittävästi päästövähennyspotentiaalia vielä vuonna 2050. Potentiaalin kasvattaminen tästä edellyttää monien läpimurtoteknolo- gioiden kaupallistamista ja mittavia investointeja infrastruktuuriin, muun muassa CCS-järjestelmiin eli hiilidiok- sidin talteenotto-, siirto- ja varas- tointimahdollisuuksiin. Nämä yhteen- sä johtaisivat noin 60 prosentin pääs- tövähennysskenaarioon. Mikäli muissa maanosissa kuin Euroopassa ei olisi vastaavia pakotteita, läpimurtotekno- logioiden käyttöönotto ei kilpailuky- vyn romahtamatta olisi mahdollista. Matalahiilitiekartassa 2050 tarkas- teltiin myös, mikä rooli teräksellä on muiden sektoreiden ilmastonmuu- toksen lieventäjänä. Selvityksessä laskettiin CO2 -taseita tuotesovelluk- sissa, joissa materiaalina vain teräs mahdollistaa päästövähenemät. Kahdeksan tapaustutkimuksen va- lossa tarkasteltuna teräksen käytöstä syntyvät säästöt olivat merkittäviä: ne ylittivät varovaisesti arvioituna kuusinkertaisesti teräksen tuotannos- sa syntyvät päästöt. Tutkimustulosten perusteella voidaan johtopäätöksenä sanoa, että kaikista erikoisteräksien käytöstä syntyy vähintään kaksinker- taisesti päästövähenemiä verrattuna niiden tuotannosta aiheutuneisiin päästöihin. Euroferin matalahiilitiekartta on kokonaisuudessaan saatavilla www.eurofer.org
  • Ympäristövastuu | Yritysvastuu 2013 45 Lainsäädäntö ja muut vaatimukset EU:n päästökauppa Euroopan unionissa on oma, sitova hiilidioksidin päästövähennystavoite. Kasvihuonekaasuja pitää vähentää 20 prosenttia vuoteen 2020 mennes- sä. Vuonna 2013 alkaneella uudella EU:n päästökauppakaudella maksutta teollisuudelle jaettavat päästöoikeu- det vähenivät päästövähennystavoit­ teiden tiukentumisen ja uusien sääntöjen myötä. Ilmaisia päästö­ oikeuksia jaetaan terästeollisuudelle nyt tehokkuusperusteisesti, jolloin vähäpäästöisyyteen investoineet yritykset, kuten Ruukki, hyötyvät tehokkuudestaan. Ruukin hiilidioksidipäästöt vuonna 2013 olivat 3,8 miljoonaa tonnia (2012: 3,8), joista 99 prosenttia kuului EU:n päästökauppajärjestelmän piiriin. Ruukin toiminnoista siihen kuulu- vat Raahen ja Hämeenlinnan tehtaat. Hämeenlinnan osuus päästökaupan alaisista hiilidioksidipäästöistä kasvoi yli kymmenkertaisesti uudella pääs- tökauppajaksolla, koska tehtaan höy- rykattiloiden lisäksi mukaan laske- taan päästölähteet myös alle 20 MW:n polttolaitoksista. Yhtiölle muodostui vuonna 2013 päästökaupan tuloksena tuottoja yhteensä 0,3 miljoonaa euroa (4). Päästöoikeuksien ilmaisessa alku- jaossa EU-päästökaupan kolmannelle kaudelle 2013 - 2020 myönnettyjen päästöoikeuksien lopullista määrää ei ole vielä vahvistettu. Osana hiilidioksidipäästöjen tase- hallintaa Ruukki on mukana Maa- ilmanpankin Community Develop- ment Carbon Fund sekä GreenStream Network Oy:n hallinnoimassa Climate Opportunity Fund -rahastossa. Ruukki oli mukana myös vuonna 2013 päät- tyneessä GreenStream Network Oy:n Fine Carbon Fund päästörahastossa. Rahastot tuottavat Kioton pöytäkirjan mukaisia sertifioituja päästövähene- miä käytettäväksi EU-päästökauppa- järjestelmässä. Päästövähenemien ja päästövähenemiä tuottavien rahasto- osuuksien arvo taseessa tilikauden päättyessä oli yhteensä 3 miljoonaa euroa (3). Päästökauppa vaikuttaa sähkön markkinahintaan, sillä päästöoikeu- den hinta siirtyy kaikkeen sähkön hintaan hiililauhdesähkön tuotanto- kustannuksen kautta. Hiililauhdesäh- köntuotanto on usein tuotantomuo- to, joka asettaa sähkön hintatason. Ruukki hallitsee sähkön hintariskiä sähköjohdannaisten ja pitkäaikaisten sopimusten avulla. Ruukki seuraa aktiivisesti EU:n päästökauppalainsäädännön muutok- sia, joilla on merkitystä niin tuotan- toon kuin rahteihin. Pakolliset alueel- liset päästökauppa- tai muut ohja- uskeinot kattavat vain osan teräste- ollisuuden globaalista tuotannosta. EU:n päästökauppajärjestelmä on jo nykyisellään huomattavasti velvoit- tavampi kuin muilla alueilla. Tulevai- suudessa EU:n tavoitteita saatetaan kiristää entisestään. Tällä hetkellä näköpiirissä ei ole ratkaisua, joka toisi samat säännöt koko maailman terästeollisuudelle. Lisäkustannuksilla on vaikutuksia Ruukin kilpailukykyyn, jos vaatimukset eivät kohdistu tasa- puolisesti ja globaalisti kaikkiin alan yrityksiin. Energiatehokkuusdirektiivi EU:ssa on kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistavoitteen rinnalla myös energiatehokkuustavoite. Energiaa tulee säästää 20 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. Tavoitteen toteu- tumisen tehostamiseksi Euroopan unionissa hyväksyttiin syksyllä 2012 uusi energiatehokkuusdirektiivi (EED). Velvoite haastaa myös Ruukin energi- ankulutuksen pienentämiseen. Olemme sitoutuneet työ- ja elin- keinoministeriön, Elinkeinoelämän keskusliiton ja toimialajärjestöjen välisiin energiatehokkuussopimuksiin vuosille 2008–2016. Uusi sopimuskausi käynnistyy vuoden 2017 alussa. Työka- luina käytetään energiakatselmuksia ja -analyysejä, joiden avulla arvioi- daan energiansäästön ja energian- käytön tehostamisen mahdollisuuksia. Ympäristönsuojelulainsäädäntö Ruukin tuotannollisista toimipaikois- ta 17:lla on lainsäädännön mukaiset ympäristöluvat ja tehtaat toimivat niiden mukaisesti. Raahen tehdas jätti hakemuksen ympäristöluvan tarkista- miseksi Pohjois-Suomen aluehallinto- virastoon toukokuussa 2013. Päätöstä hakemukseen odotetaan vuoden 2014 lopussa. Raahen lisäksi hakemus ym- päristöluvan tarkistamiseksi jätettiin seuraavilla tehtailla: Suomessa Kan- kaanpää sekä Lappohja, Ukrainassa Kiovan tehdas sekä Venäjällä Obnins- kin ja Babanovan tehtaat. Rikkidirektiivi IMO eli kansainvälinen merenkulku- järjestö ja EU päättivät uusista poltto- aineiden rikkipitoisuusrajoista vuoden 2015 alusta alkaen. Laivapolttoainei- den rikkipitoisuuden enimmäisraja alenee Itämerellä 0,1 prosenttiin. Vuonna 2015 voimaan tuleva rikki- direktiivi tulee nostamaan merikul- jetusten kustannuksia. Merenkulun kansainvälinen hiilidioksidin sääntely, typpi- ja hiukkaspäästöjen pienentä- minen sekä mahdollinen päästökaup- pa myös nostavat merirahtien hintoja. Varustamot valmistautuvat rikkidi- rektiivin voimaantuloon investoimalla nesteytetyllä maakaasulla kulke- viin tai rikkipesureilla varustettuihin aluksiin tai käyttämällä kalliimpaa matalarikkistä raskasta polttoöljyä tai kaasuöljyä. Kaikki rikkidirektiivin asettamat vaihtoehtoiset ratkaisut nostavat merikuljetusten kustan­ nuksia.
  • Ympäristövastuu | Yritysvastuu 2013 46 REACH EU:n kemikaaliasetus eli niin sanot- tu REACH-asetus astui voimaan 2007 kaikissa Euroopan unionin jäsenmais- sa. Asetuksen tavoitteena on suojata ihmisiä ja ympäristöä kemikaalien haitoilta sekä parantaa eurooppalais- ten yritysten kilpailukykyä. Ruukki seuraa aktiivisesti REACH:n kehitystä useilla eri foorumeilla, mm. Euroo- pan teräksen valmistajien järjestössä Euroferissa. Ruukki toimii REACH-asetuksen mukaisena aineiden ja esineiden valmistajana, maahantuojana ja jatkokäyttäjänä. Toimitamme tiedon aineiden rekisteröinnistä ja mahdol- lisista vaarallisista aineista toimitus- ketjussa. Tuotteidemme käyttöturval- lisuustiedotteet vastaavat Euroopan uudistuneen kemikaalilainsäädännön vaatimuksia. Ruukilla on käytössä ke- mikaalien käyttöturvallisuustiedottei- den hallintajärjestelmä, joka tehostaa kemikaalien käyttötiedon hallintaa ja ajantasaisuutta. Lisäksi Ruukki kom- munikoi sidosryhmien kanssa mah- dollisista REACH:iin ja Ruukin tuottei- siin liittyvistä vaatimuksista REACH:n velvoitteiden muuttuessa. Ruukki tekee toimitusketjun kanssa aktii- vista yhteistyötä tavoitteena korvata REACH:n säätelemät aineet turvalli- semmilla mahdollisimman nopeasti. Ruukin tuotteet täyttävät REACH:n vaatimukset tehokkaan seurannan ja aktiivisen sidosryhmäyhteistyön ansiosta. Yhteydenotot REACH-asioissa voi toimittaa osoitteeseen reach(at) ruukki.com. Lue lisää REACH-asetuksesta Liikenteen energiatehokkuus- vaatimukset Globaaleista hiilidioksidipäästöistä noin kolmasosa on peräisin liiken- teestä. Liikkuvat työkoneet ovat arvi- olta toiseksi suurin liikenteen päästö- lähde, siis isompi kuin lento- ja laiva- liikenne. EU on asettanut liikenteelle 60 prosentin päästövähennystavoit- teen vuoteen 2050 mennessä. Tämä edellyttää merkittävää energiatehok- kuuden parantamista. Materiaalit, suunnittelu ja muotoilu ovat keskei- sessä osassa EU:n liikenteen liikkuvien työkoneiden päästöjen vähentämisen strategiaa, sillä paino ja hyötykuorma pitkälti ratkaisevat liikkuvien työko- neiden polttoainetehokkuuden. Ruukki on edistänyt liikkuvan kaluston energiatehokkuutta kehit­ tämällä erittäin lujia ja kulutusta kestäviä teräslaatuja, jotka pidentävät tuotteiden elinkaarta ja parantavat samalla niiden kuormankantokykyä. Lisäksi erikoisteräkset mahdollista- vat kevyempien rakenteiden käytön, jolloin polttoainekulut ja päästöt pie- nenevät. Tyypillisesti Ruukin erikois- teräksillä päästään 20–30 prosentin painonsäästöön liikkuvan kaluston sovelluksissa. Ruukin energiatehokkaat ratkaisut Ruukin Energiatehokkuuslaskuri Rakentamisen energia­ tehokkuusvaatimukset Rakennusten osuus maailman ener- giankulutuksesta ja hiilidioksidipääs- töistä on noin 40 prosenttia. Päästö- jen hillitsemiseksi EU:n energiatehok- kuustavoitteet sekä rakentamista ja rakennustuotteita koskevat säädökset tulevat kiristymään. Ruukki tarjoaa energiatehokkaita ratkaisuja uusiu- tuvien energianlähteiden hyödyntä- miseen ja rakennuksen ilmatiiveyden parantamiseen. Ruukin energiatehok- kailla tuotteilla ja ratkaisuilla voidaan tuottaa 20 prosentin säästöt vuosit- taisissa energiakustannuksissa. Case: Kromin korvaaminen maalipinnoitetuissa tuotteissa Euroopan unionin REACH-asetuksen asettamien vaatimusten vuoksi myös Ruukilla keskitytään vaarallisten aineiden korvaamiseen tuotteissa. Yksi näistä korvat- tavista aineista on karsinogeeninen kuudenarvoinen kromi ja siihen perustuvat yhdisteet, joita käytetään maalipinnoituksen esikäsittelyssä ja pohjamaaleissa. Kromin korvaaminen Ruukin maalipinnoitetuissa tuotteissa aloitettiin 2009. Tavoitteena oli kromin korvaaminen niin, että tuotteen ominaisuudet, erityisesti korroosionkestävyys, säilyvät edelleen huipputasolla. Kehitystyö on vaatinut useita innovaatioita liittyen mm. maalipinnoittamisen teknisiin yksityiskohtiin. Vuonna 2013 Ruukin Hämeenlinnan tehtaan maalipinnoitukseen tehtiin laite­ investoinnit, jotka mahdollistavat kromivapaan esikäsittelykemikaalin erinomai- sen levittymisen sinkityn teräksen pintaan. Tehdyllä muutoksella vähennetään tuotannon ympäristövaikutuksia monipuolisesti mm. jätevesien raskasmetal- lipitoisuuksien vähentyessä. Muutosten valmistuttua myös riski työntekijöiden kromi­altistumiselle poistuu. Vaiheittain edennyt projekti tuotti vuoden loppuun mennessä tuloksena useita kromittomia tuoteryhmiä sekä sisä- että ulkotiloihin niin, että pääosa tuotteista voidaan tarjota kromittomana. Lisäksi projekti on tuottanut mm. yhden kansain- välisen tieteellisen julkaisun sekä laadunhallintamenetelmän, jolla myös tulevai­ suuden lainsäädännön vaatimukset täyttävillä prosessikemikaaleilla päästään erinomaiseen kestävyystasoon. Ruukki on aiemmin palkittu kehitysprojektista Vuoden laatuinnovaatio -kilpailussa. Ruukki jatkaa kehitystyötä niin, että tule- vaisuudessa kaikki maalipinnoitetut tuotteet voidaan tarjota ilman kromia.
  • Ympäristövastuu | Yritysvastuu 2013 47 Rakennusten energia­ tehokkuusdirektiivi EU:n yhtenä keinona ilmasto- ja ener- giapaketin tavoitteiden saavuttami- seen on vuonna 2010 voimaan astunut uusittu rakennusten energiatehok- kuusdirektiivi. Direktiiviä sovelle- taan kansallisella tasolla ottamalla huomioon maan ilmasto ja muut paikalliset olosuhteet, sisäilmastolle asetetut vaatimukset ja kustannuste- hokkuus. Näiden lisäksi myös korjaus- rakentamiselle asetetaan energiate- hokkuuden vähimmäisvaatimuksia. Direktiivin mukaan kaikkien uusien rakennusten pitää täyttää lähes nol- laenergiarakentamisen vaatimukset vuodesta 2020 alkaen. Julkisia raken- nuksia määräykset koskevat jo vuoden 2018 jälkeen. Nollaenergiavaatimus tarkoittaa, että rakennuksissa käytet- tävä mahdollisimman vähäinen ener- giamäärä tulisi kattaa uusiutuvalla energialla. Ruukin teräsrakentami- sen ratkaisut huomioivat tiukentuvat vaatimukset rakennusten energiate- hokkuudelle. Ruukin ratkaisuista on jo nyt valittavissa vaihtoehdot, joilla voidaan auttaa saavuttamaan tulevat EU-direktiivin vähimmäisvaatimukset. Laske säästösi lämmityskustan­ nuksissa Ruukin energiapaneeleja käyttämällä Lue lisää Ruukin energiatehokkaista tuotteista Rakennustuoteasetuksen mukainen CE -merkintä Rakennustuoteasetuksen (305/2011/EU) mukainen CE-merkintä tuli pakolli­ seksi rakennustuotteiden osalta 1.7.2013 ja tulee pakolliseksi kantavien teräsrakenteiden osalta 1.7.2014 alka- en. Ruukki otti CE-merkinnät käyttöön kaikissa tuoteryhmissä jo toukokuussa 2013. Rakennusteollisuudessa CE- merkintä mahdollistaa rakennustuot- teiden vapaan liikkuvuuden Euroopan talous­alueeseen (EEA) ja Euroopan vapaakauppaliittoon (EFTA) kuuluvissa maissa. Merkintä helpottaa eri valmistajien vertailua, sillä tuotteiden vaatimukset on har- monisoitu ja CE-merkinnän yhdenmu- kaiset vaatimukset ja menettelytavat korvaavat paikalliset tuotesertifikaa- tit ja -hyväksynnät. Kiinnittämällä CE-merkinnän tuotteeseen valmista- ja vakuuttaa tuotteen noudattavan kaikkia asiaankuuluvia määräyksiä ja erityisesti niitä, jotka ovat olennaisia terveyden, turvallisuuden ja ympäris- tönsuojelun kannalta. Suoritustasoil- moitus (Declaration of performance, DoP) on rakennustuoteasetuksen edellyttämä tapa osoittaa CE-merkit- tyjen tuotteiden tekniset ominaisuu- det. Suoritustasoilmoitus toimitetaan tuotteen mukana Ruukin asiakkaille. Rakentamisessa Ruukilla on CE-merkintäoikeus muun muassa sandwich-paneeleille, teräsrunko- rakenteille, kantaville poimulevyille, perustuksissa käytettäville teräs- paaluille ja liikenteen turvakaiteille. Rakentamisen projekteissa Ruukilla on hitsattujen teräsrakenteiden CE-mer- kintäoikeudet. CE-merkintä on käy- tössä myös osassa asuinrakentamisen kattotuotteita. Ruukin vaatimustenmukaisuus- vakuutukset Rakentamisen standardit ja sidosryhmävaatimukset Päivitetyt versiot LEED- ja BREEAM -sertifiointijärjestelmien kriteereistä julkaistiin 2013. Lisäksi Ruotsi ja Norja julkaisivat omat maakohtaiset ver- sionsa BREEAM:sta. Ruukissa on kerät- ty osaamista rakennusten ympäristö­ sertifiointijärjestelmistä jo pitkään, ja tavoitteena on tukea asiakasta tuotteiden vaikutusmahdollisuuksista sertifikaattia haettaessa. Esimerkiksi Ruukin sandwich-paneeleilla voidaan edesauttaa energiatehokkuutta, vähentää elinkaarikustannuksia ja lisätä kestäviin materiaalihankin- toihin liittyviä pisteitä. Vuoden 2013 aikana Ruukin rakennustuotteiden myyntihenkilöstöä koulutettiin ser- tifiointijärjestelmien vaatimuksista kansainvälisesti. Lisäksi tuotekehityk- sen yksi näkökulma on parantaa tuot- teiden ympäristönsuorituskykyä ja näin sertifioitavia rakennuskohteita. Lue lisää Ruukin LEED- ja BREEAM -pisteisiin vaikuttavista ratkaisuista Ruukki seuraa tiiviisti eurooppa- laisen standardisointikomitea CEN:n työtä ja antaa standardointityöhön oman panoksensa sekä eurooppalais- ten että kansallisten edunvalvontaor- ganisaatioiden kautta. Viimeisimmistä uusista standardeista merkittävin rakennustuotteiden ympäristöse- losteita koskeva standardi EN 15804, jossa määritellään rakennustuot- teen elinkaaritietojen ilmoittamista- pa. Standardi muuttaa myös Ruukin rakennustuotteiden elinkaaritietojen ilmoittamistapaa. Tuotteiden kemiallinen turvallisuus kiinnostaa erityisesti pohjoismaisia sidosryhmiä. Ruukki viestii aktiivises- ti tuotteiden materiaalisisällöstä, ja Ruotsissa Ruukin rakennustuotteiden materiaalisisällöt on rekisteröity usei- siin ympäristöturvallisuuden arvioin- tijärjestelmiin, kuten Byggvarube- dömningeniin ja BASTA:an. Vastaavia tietopyyntöjä saadaan lisäksi useilta yksittäisiltä asiakkailta, ja uusia ma- teriaalisisältövaatimuksia seurataan aktiivisesti sidosryhmäyhteistyön kautta.
  • Ympäristövastuu | Yritysvastuu 2013 48 Edunvalvonta ja yhteistyöhankkeet Ruukki tekee aktiivisesti edunvalvonta- ja tutkimusyhteistyötä muun muassa seuraavissa järjestöissä: Ruukki kehittää sekä tuotantoprosessiensa että tuotteidensa ympäristösuorituskykyä osallistumalla aktiivisesti erilaisiin kansallisiin ja kansainvälisiin ympäristöön liittyviin yhteistyöhankkeisiin. • Cleantech Finland • Elinkeinoelämän Keskusliitto • Euroopan rauta- ja terästuottajien keskusjärjestö Eurofer (European Confederation of Iron and Steel Industries) • European Coil Coating Association • European Steel Technology Platform • Euroslag • Finnish Business & Society ry (FiBS) • Green Building Council Finland • Green Business Council Sweden • IPO Steel Network • Jernkontoret • Kansainvälinen World Steel Association -teräsjärjestö • Metallinjalostajat ry • Metals for Buildings IETS Annex XIV Integration of Biomass in Steelmaking (2010-2014) CCSP (Carbon Capture and Storage Programme) (2011–2013) HISTWIN II (2011–2013) NeReMa (2010–2012) BIOREDUCER (2010–2013) VILD - Vanadin I LD-slagg (2009–2012) PRISMA Välietappi 1: 2006-2010 Välietappi 2: 2010-2012 Välietappi 3: 2013-2015 Terästeollisuuden prossessien integroinnin käyttö ja kehitys – kohti pienempää energiankulutusta sekä vähäisempiä hiilidioksidipäästöjä. Tavoitteena on kommuni­ koida prosessien integrointi, aloittaa uusia kansainvälisiä yhteistyöhankkeita ja perustaa uusia tuotekehitysyhteistyömuotoja. Energia- ja ympäristöalan strategisen huippuosaamisen keskittymän, Cleen Oy:n viisi­vuotinen tutkimusohjelma hiilidioksidin talteenoton ja varastoinnin kehittämiseksi. (CCTS = Carbon Capture, Transportation and Storage, hiilen talteenotto, kuljetus ja varastointi) Hiili- ja terästutkimuksen säätiön (RFCS, Research fund for coal and steel) rahoittama hanke, jonka tavoitteena on kehittää korkeita tuulivoimatorneja lieriötornikonseptiin perustuen. Hankkeen koordinaattorina toimii Luulajan teknillinen korkeakoulu. Uusien materiaalien kestävää kierrätystä selvittävä hanke, jonka tavoitteena on tehdä valittujen jätteenkäsittelyketjujen nykytilan sekä alan kehityk- seen vaikuttavien tulevien toimintaedellytysten ja vaatimusten kattava kartoitus. Suomen ympäristökeskuksen, Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen (VTT), Aalto- yliopiston, Lappeenrannan teknillisen yliopiston ja yritysten yhteishanke. TEKESin rahoittama tutkimushanke, jossa tutkitaan biomassan käyttömahdollisuuksista masuunin polttoaineena. Yhteispohjoismainen teollisuuden ja MISTRAn (Stiftelsen för Miljöstrategisk forskning) hanke, jossa tutkitaan vanadiinin erottamista LD-kuonasta ja jalostamista tuotteek- si. Osana hanketta on kehitetty tekniikka, jolla vanadiini saadaan erotettua kuonasta hyötykäyttöön. Kehitystyö palkittiin Ruotsin kierrätysteollisuuden inspiraatiopalkin- nolla vuonna 2011. Välietappi 3 -projektissa keskitytään energian ja materiaalitehokkuuden tutkimus- kysymyksiin ja pääprojektit ovat joustava tuotanto, maksimaalinen materiaalien hyöty­ käyttö sekä tulevaisuuden energiansiirto. • Rakennusteollisuus ry • Rakennustuoteteollisuus ry • Stahlinstitut VDEh • Strategisen huippuosaamisen keskittymät SHOK • Suomen ElFi Oy • Swerea MEFOS • Teknologiateollisuus ry
  • Ympäristövastuu | Yritysvastuu 2013 49 PRISMA: Zero Waste (2007–2012) FIMECC ELEMET MEBF (2009–2014) FIMECC Light (2009–2014) FIMECC Demapp (2009–2014) ULCOS TGR-BF II (2009–2012) FRAME -Future envelope assemblies and HVAC solutions (2009–2012) PROBIO (2009–2011) GreenSteel (2008–2011) SLAGFERTILISER (2011-2014) CLEEN CCSP (2011-2015) ZEMUSIC - Zero Energy Solutions of Multifunctional Steel Intensive Commercial Buildings -projekti (2011-2014) RESPIRE- Kestävän korjaus­rakentamisen kehittäminen Itä- ja Pohjois- Euroopassa (2010-2012) TABASCO -Thermal bridging atlas of steel construction for improved energy efficiency of buildings (2011-2014) PRISMA-osaamiskeskuksen (Centre for Process Integration in Steelmaking) hanke, jossa tarkastellaan Perämeren kaaren raskaan teollisuuden materiaalivirtoja laajana kokonaisuutena ja tutkitaan mm. yhteispohjoismaista ratkaisua sinkkipitoisten sekundääristen materiaalien kierrättämiseksi. Metallituotteiden ja koneenrakennusalan strategisen huippuosaamisen keskittymä, FIMECC Oy:n Material Efficient Blast Furnace -hanke, jossa kehitetään masuunien materiaalitehokkuutta. Metallituotteet ja koneenrakennus -alan strategisen huippuosaamisen keskittymä, FIMECC Oy:n hanke, jossa yritykset, korkeakoulut ja tutkimuslaitokset kehittävät yh- teistyössä keinoja mm. koneiden ja laitteiden rakenteiden keventämiseksi, toiminnan parantamiseksi ja hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi. Metallituotteet ja koneenrakennus -alan strategisen huippuosaamisen keskittymä, FIMECC Oy:n hanke, jossa yritykset, korkeakoulut ja tutkimuslaitokset kehittävät yh- teistyössä uusia kilpailukykyisiä materiaaleja, jotka perustuvat vaativien käyttöolosuh- teiden ja niissä toimivien ilmiöiden ymmärtämiseen. Ruukin osuus on kehittää entistä parempia kulutusta kestäviä teräksiä, vähentää teräsrakenteiden kulumista ja siten mm. energiankulutusta sekä hiilidioksidipäästöjä. Hiili- ja terästutkimuksen säätiön (RFCS, Research fund for coal and steel) rahoittama hanke, jossa pilotoidaan happimasuuniprosessia. (ULCOS = Ultra-Low Carbon dioxide (CO2 ) Steelmaking)  Tampereen teknillisen yliopiston vetämä hanke, jossa selvitetään muun muassa millä rakenteellisilla tai muilla teknisillä ratkaisuilla rakennusten rakenteiden toimintaa voi- daan parhaiten parantaa ottamalla huomioon ilmastonmuutoksen ja lämmöneristyksen lisäämisen vaikutukset. Hanketta rahoittavat Tekes, ympäristöministeriö sekä Raken- nusteollisuus RT ry ja yritykset. Tekesin rahoittama hanke, jossa tutkitaan bioliuotukseen perustuvaa jätemateriaalien ja kuonien kustannustehokasta jalostamista yhteistyössä tutkimuslaitosten ja yritysten kanssa. Suomen Akatemian rahoittaman Kestävä Energia -tutkimusohjelman hanke, jossa tutkitaan potentiaalia vähentää terästuotannon energian tarvetta ja päästöjä. Hiili- ja terästutkimuksen säätiön (RFCS, Research fund for coal and steel) rahoittama hanke, jossa tutkitaan kuonien maatalouskäytön vaikutuksia maaperään ja kasveihin. CCSP - Carbon Capture and Storage Program, Suomalainen CLEEN-konsortion CCS-hanke, jossa tutkitaan hiilidioksidin varastoimista ja happimasuuniteknologiaa. RFCS:n (Euroopan komission alainen teräs- ja hiilialan tutkimusrahasto) rahoittaman projektin tavoitteena on kehittää teräsrakennekonsepteja matala- ja nollaenergian toimistorakennuksiin. Tekesin (Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus) rahoittama hanke, jonka tavoitteena on soveltaa suomalaista osaamista korjausrakentamisessa Itä-Euroopassa. Pääpainona erityisesti teknologiset (arkkitehtuuri, rakenteet ja turvallisuus), taloudelli- set (liiketoimintamallit), institutionaaliset ja poliittiset näkökulmat. Hiili- ja terästutkimuksen säätiön (RFCS, Research fund for coal and steel) rahoittama hanke, missä kehitetään teräsrakentamiseen energiatehokkaita rakeneratkaisuja.
  • Sosiaalinen vastuu | Yritysvastuu 2013 50 Ruukin sosiaalinen vastuu käsittää kaiken suoran tai välillisen toiminnan, jolla on merkitystä yhtiön kanssa te- kemisissä oleville henkilöille. Sosiaa- lisen vastuun piiriin kuuluvat henki- löstökäytännöt, yhteistyö ympäröivän yhteiskunnan ihmisten kanssa, vas- tuullinen hankinta ja Ruukin tuottei- den turvallisuus niiden käyttäjille. Tärkeimmiksi sidosryhmiksi sosi- aalisen vastuun kannalta yhtiössä on määritelty asiakkaat, nykyinen hen- kilöstö, oppilaitosyhteistyökumppanit sekä yhtiön toimipaikkoja ympäröivi- SOSIAALINEN VASTUU en yhteisöjen ihmiset. Sosiaalisen vastuun kulmakiviä ovat ihmis- ja työoikeuksia saumattomasti kunnioit- tavat henkilöstökäytännöt, aktiivinen vuoropuhelu läheisten yhteistyö- kumppanien ja kumppaniverkostojen kanssa sekä tuotevastuu. Olennaisuusanalyysin kautta so- siaalisen vastuun painopistealueiksi ovat nousseet turvallisuus, osaaminen ja hyvä johtamiskulttuuri. Turvallisuus teemana kattaa yhtiön oman hen- kilöstön työturvallisuuden, Ruukille työskentelevien alihankkijoiden turvallisuuden sekä tuoteturvallisuu- den. Turvallisuus näkyy myös han- kintaperiaatteissa ja siihen liittyviä kriteerejä käytetään hankintojen oh- jaamisessa. Korkeatasoinen osaami- nen tukee olennaisella tavalla yhtiön tavoitteiden toteutumista, mutta on tärkeä elementti myös yksittäisen työntekijän ammatillisen identiteetin ja motivaation rakentumisessa. Hyvä johtamiskulttuuri puolestaan antaa pohjan rakentaa vastuullista liiketoi- mintaa suhteessa eri sidosryhmiin. Turvallisuuden kehittäminen  Korkeatasoisen osaamisen vahvistaminen Johtamis- kulttuurin kehittäminen Keskeiset tavoitteet • Toimipaikkakohtainen osallistuvan turvallisuuskulttuurin kehittäminen • Urakoitsijoiden turvallisuustason järjestelmällinen seuranta • Koulutus turvallisuuskulttuurin kehittämisessä ja inhimillisten virheiden karsimisessa • Myyntiosaamisen kehittämisohjelma Venäjällä • Uusi perehdyttämismalli globaaliin myyntiorganisaatioon • Ruukki Metalsin uusittu tuotekoulutus • Kehityskeskustelujen uudistaminen puolivuosittaisiksi • Johtamisvalmennusten painopiste valmentavassa johtamisessa • Esimiesten perehdyttämisohjelman lanseeraus Esimerkkejä toimenpiteistä ja saavutuksista vuonna 2013 • Tapaturmien kokonaismäärän vähentäminen turvallista työskentelykulttuuria kehittämällä  • Liiketoiminta-aluekohtaisen osaamisen nosto • Erikoisterästen tuotekehitys- ja valmistusteknisen osaamisen lisääminen • Globaalin myyntiosaamisen vahvistaminen • Kattoliiketoiminnan osaamisen kehittäminen • Tuloksentekokyvyn johtaminen • Tuottavuuden ja operatiivisen tehokkuuden johtaminen • Myyntijohtamisen vahvistaminen Tavoitteet 2014
  • Henkilöstöjohtamisen näkökul- masta vuoden 2013 aikana Ruukissa toteutetut organisaatiomuutokset nousivat vuoden toimintaa merkit- tävimmin leimaaviksi tapahtumiksi. Näkyvin muutoksista oli toiminnan organisointi kolmeen liiketoiminta- alueeseen ja raportointi sen mukai- sesti toisesta vuosineljänneksestä lähtien. Muutos edellytti henkilöstöltä valmiutta ottaa vastaan uusia tehtäväkokonaisuuksia, kantaa vastuuta osaamisen kehittämisestä ja yleistä muutosvalmiutta. Yhteistyö on ollut edellytys toimia tuloksellisesti hankalassa markkinati- lanteessa ja koko yhtiön henkilöstöä on haastettu mukaan miettimään, miten toimintaa voisi jatkuvasti pa- rantaa. Yksi keino tässä oli syksyllä toteutettu henkilöstötutkimus, jonka vastausprosentti oli ennätyksellisen hyvä, 74 %. Tämä kertoo, että yhtiön henkilöstö haluaa antaa palautetta ja olla mukana haastamassa huomis- ta. Tulosten mukaan suurin osa hen- kilöstöstä, 76 %, on valmis suositte- lemaan Ruukkia työnantajana. Yhtiön henkilöstö on sitoutunut työhönsä ja aktiivisesti mukana kehittämässä Ruukkia. Sosiaalinen vastuu | Yritysvastuu 2013 51 AVAINLUVUT Avainluvut 2013 2012 2011 Henkilöstö vuoden lopussa 8 600 9 034  11 382 Henkilöstö keskimäärin 8 955 11 214  11 821     Vakituisia, % 96 96   94     Määräaikaisia, % 4 4   6 Henkilöstön keski-ikä, vuotta 43 42   42 Työsuhteen keskipituus, vuotta 15,2 13,9   13,2 Henkilöstön vaihtuvuus, ilman henkilöstövähennyksiä, % 7,9 5,2   6,1 Naisten osuus henkilöstöstä 17 17   17     Työntekijöistä, % 6 6   6     Toimihenkilöistä, % 33 34   35     Esimiehistä, % 14 14   15     Johtoryhmästä, % 11 22  22 Liikevaihto / työntekijä, tuhatta 269 249   237 Tapaturmataajuus, kpl / milj. työtuntia 7 7   8 Tapaturmien kokonaismäärä, kpl 106 124   162 Ennakoivat turvallisuustoimenpiteet, kpl / milj. työtuntia 3 997 3 618   3 871 Sairauspoissaolot, % 3,83 4,20   4,00 Koulutuspäiviä keskimäärin / hlö 1,62 2,20   1,76
  • Sosiaalinen vastuu | Yritysvastuu 2013 52
  • Sosiaalinen vastuu | Yritysvastuu 2013 53 Kehityskeskusteluissa tavoitteet kirkkaiksi Vuonna 2013 toimihenkilöistä 89 % (91) kävi puolivuosittaisen kehityskes- kustelun esimiehensä kanssa. Tavoit- teet asetettiin pääosin koko vuodeksi, ja ne painottuivat yrityksen ja liike- toimintayksiköiden kannattavuuteen. Osana toimihenkilöiden kehityskes- kustelua laaditaan henkilökohtainen kehittämissuunnitelma, jotta osaami- sen kehittäminen tukee tavoitteiden saavuttamista. Työntekijöiden kehityskeskustelut toteutettiin suurelta osin ryhmäke- hityskeskusteluina. Niihin osallistui OSAAMISPÄÄOMA JA KEHITTYMISEN MAHDOLLISUUDET yhteensä 1 684 työntekijää vuoden 2013 aikana. Ryhmäkehityskeskustelut voidaan pitää joustavasti osasto- tai vuoropalaverin yhteydessä. Lisäksi osassa organisaatioita käytiin yksi- lökehityskeskustelu työntekijöiden ja esimiehen välillä. Oma työ -keskuste- lun teemoina olivat esimerkiksi tur- vallinen toiminta työssä, työtaidot ja osaaminen, työkyky, työntekijän rooli tai yhteistyö tiimissä. Teemat valittiin ja keskustelut käytiin paikallisen käy- tännön mukaan. Lue lisää kehityskeskusteluprosessista Painopistealueina tuote­ koulutukset sekä myynnin ja tuotannon valmennukset Ruukin valmennusohjelmilla kehite- tään osaamisalueita, jotka tukevat yhtiön tavoitteiden saavuttamista. Sisäl­lölliset painopistealueet vuonna 2013 olivat • tuotekoulutus • turvallisuus tuotannossa • myynnin valmennus Venäjällä. Myynnin valmennuksia pidettiin myös Puolassa, jossa yhteensä 33 kat- totuotteiden myyjää Ruukki Express
  • Sosiaalinen vastuu | Yritysvastuu 2013 54 -pisteistä osallistui asiakaspalvelun kehittämiseen suunnattuihin valmennuksiin. Hämeenlinnassa käynnistyi syksyllä 2013 uusi SteelPro-ryhmä, johon valit- tiin 12 jo Ruukilla työsuhteessa olevaa henkilöä kehittymään tuotannon ja kunnossapidon työnjohtotehtäviin. Noin kaksi vuotta kestävän ohjelman aikana kehitetään työssäoppimalla sekä monimuoto-opiskeluna valmiuk- sia johtamistaidoissa, tuotantopro- sessissa ja turvallisuudessa. Liiketoiminta-alueiden uudelleen- järjestäytymisen myötä eri valmen- nusohjelmia tarkennettiin vastaa- maan kunkin liiketoimintayksikön asiakaskunnan ja liiketoimintamallin erityistarpeita. Huolellisen analyysi- ja suunnittelutyön tulokset näkyvät esimerkiksi myynnin ja tuotannon valmennuksissa. Tuotannossa toteu- tettiin mm. inhimilliset tekijät turval- lisuudessa valmennus, johon osallistui 152 ruukkilaista. Laaja koulutustarjonta työssä oppimisesta verkkokursseihin Jokainen ruukkilainen osallistui kes- kimäärin 1,62 (2,21) koulutuspäivään. Työntekijöillä koulutuspäiviä oli kes- kimäärin 1,54 (1,91) ja toimihenkilöillä 1,71 (2,64). Ruukin kokonaiskoulutus- kustannukset vuodelta 2013 olivat 2,8 miljoonaa euroa (3,3) ilman koulu- tusajan palkkoja. Tuotannon koulu- tuksesta Suomessa huolehtii yhtiön Teollisuusoppilaitos, jossa toteutettiin vuonna 2013 yhteensä 344 koulutusti- laisuutta. Yhtiön järjestämän koulutuksen lisäksi Ruukki tukee maakohtaisesti omaehtoista opiskelua. Esimerkiksi mahdollisuus opintovapaaseen koski 96 % (93) henkilöstöstä. Yhtiö jakoi myös kolme stipendiä opintojaan työn ohessa jatkaneille ja erinomaisesti niissä menestyneille ruukkilaisille. Ruukki Metalsin vuoden 2012 lop- pupuolella lanseeraama verkkokoulu- tuksiin keskittyvä tuotekoulutuskon- septi vakiinnutti vuoden 2013 aikana paikkansa, ja vähintään viikoittain pidettäviin koulutuksiin osallistui noin 1 550 ruukkilaista 27 maasta. Jakeluverkoston laajentamisen myötä uusia myyjiä ja teknisen tuen asia- kaspalvelijoita rekrytoitiin eri puolille maailmaa, joten tuotekoulutuksiin osallistuminen tarjosi kätevän ja kustannustehokkaan tavan perehtyä Ruukin tuotteisiin. Ruukkilaisia osaajia palkittiin Ruukkilaisten osaaminen huomioitiin vuoden aikana myös useissa palkinto- jenjaoissa tai tunnustuksissa. Metal- linjalostajat ry palkitsi sovelluspääl- likkö Hannu Indrénin Metallinjalosta- jan palkinnolla, jonka perusteena oli muun muassa alan kehittämiseksi tai sen tunnetuksi tekemiseksi tehty työ tai uusien käyttökohteiden löytämi- nen teräksille. Hannu Indrén on työs- kennellyt 33 vuotta Ruukilla, joista viimeiset kymmenen vuotta asiakas- rajapinnassa edistäen Ruukin erikois- tuotteiden myyntiä. Rakennuspäällik- kö Risto Haapaniemi sai ensimmäisenä suomalaisena Ruotsin teräsraken- neinstituutin (Stålbyggnadsinstitutet) Silverbalken-palkinnon kehittämäs- tään ainutlaatuisesta osaamisesta monimutkaisten teräsrakenteiden asennukseen. Tutkimusyhtiö Regi puolestaan palkitsi IR-johtaja Timo Pirskasen Pohjoismaiden parhaana IR-johtajana keskisuurten yritysten sarjassa. Ruukin nuoret kehitysinsi- nöörit Juha Erkkilä ja Veli Vuorenmaa voittivat maailman teräsjärjestön eli World Steel Associationin järjestämän virtuaalisen teräksentekokilpailun, "Virtual Steelmaking Challengen" am- mattilaissarjan Euroopan osakilpailun. Case: Mentorointi henkilökohtaisen kehittymisen keinona Mentoroinnissa mentori ohjaa ja tukee mentoroitavaa henkilökohtaisessa kehittymisessä. Molemmissa rooleissa keskeistä on vastavuoroinen jakaminen ja oppiminen. Vuonna 2013 Ruukin mentorointiohjelmaan osallistui 16 paria. Ruukin mentorointiohjelma on suunnitelmallinen prosessi, jossa mentori ja men- toroitava tapaavat toisiaan 6–8 kertaa kymmenen kuukauden aikana. Varsinais- ten kahdenvälisten keskustelujen lisäksi ohjelmaan kuuluu käynnistämistapaami- nen, väliarviointi ja päätöstilaisuus, joissa reflektoidaan omaa oppimista kaikkien mentorointiparien kesken. ”Tapaamiset mentorini kanssa ovat sujuneet loistavasti. Olemme keskustelleet niin pienistä kuin isommistakin asioista: johtamisesta eri näkökulmista, osaa- misen kehittämisestä, Ruukin liiketoimintastrategian toteuttamisesta ja niin edelleen. Lisäksi yllättävänkin paljon olemme keskustelleet hyvin henkilökohtai- sista asioista, kuten ammatin ja perhe-elämän yhteensovittamisesta sekä omista tavoitteista. Mentorini kanssa meillä syntyi heti aluksi hyvä ja luottamuksellinen suhde, henkilökemiat osuivat kohdilleen hienosti. Olen ollut koko Ruukki-urani projekti- ja IT-tehtävissä, joten mentoroinnin mahdollistama lisäymmärrys var- sinaisesta ydintekemisestämme on myös ollut erittäin tervetullutta. Lisäksi olen pystynyt muodostamaan henkilökohtaisen suhteen niin mentoriini kuin hänen lähipiiriinsä. Yksi mentoroinnin tavoitteistahan oli myös luoda yrityksen sisäisiä verkostoja ohjelmaan osallistuville”, kertoo IT-johtaja Jussi Juvani. Mentorointisuhdetta leimaa molemminpuolinen luottamus ja kunnioitus. ”Otimme parhaat opit aiemmin toteutetuista, pienimuotoisemmista men- torointiprosesseista ja käynnistimme ensimmäisen liiketoiminta-alueiden rajat ylittävän mentorointiohjelman. Halusimme tarjota käytännössä hyväksi koetun keinon Ruukin arvojen mukaisen johtamiskulttuurin ja ammatillisen kehittymisen edistämiseksi”, kertoo Raija Syväniemi, henkilöstön kehittämisen johtaja.
  • Sosiaalinen vastuu | Yritysvastuu 2013 55 MONINAISUUS JA TASA-ARVO Moninaisuuden näkökulmasta Ruukin henkilöstörakenteessa esiin nou- see alan miehisyys sekä ikärakenne, joka joillakin toimipaikoilla painottuu vanhempiin ikäluokkiin. Tasa-arvo ja yhdenvertaiset mahdollisuudet ovat tärkeitä periaatteita henkilöstöpoli- tiikassa. Tarvittaessa näitä tuetaan eri kohderyhmiin kohdistuvilla erityistoi- menpiteillä. Henkilöstön ikäjakauma -kaavi- osta Avainluvut-sivulta selviää, että Ruukilla on töissä melko tasaisesti eri- ikäisiä henkilöitä. Tyypillisesti työsuh- teet yhtiössä ovat pitkiä. Erityisesti tuotantopaikkakunnilla on lukuisia työntekijöitä, jotka ovat tehneet koko työuransa Ruukin palveluksessa. Siitä huolimatta myös nuorten ruukkilais- ten (21–30 vuotta) osuus henkilöstöstä on melko suuri. Nuoria harjoittelijoita ja asian­ tuntijoita on rekrytoitu viime vuo- sina esimerkiksi erilaisten trainee- ohjelmien kautta sekä Ruukille teh­ tyjen ansiokkaiden diplomitöiden jatkumona. Tehdaspaikkakunnilla Raahessa ja Hämeenlinnassa nuoria osaajia koulutetaan Ruukin Teolli- suusoppilaitoksessa. Naisten vähäisyys toimialalla näkyy jo rekrytointivaiheessa, kun joihin- kin rekrytointeihin ei osallistu yhtään naishakijaa. Kokonaisuutena naisten osuus vuonna 2013 oli 17 prosenttia (17) Ruukin henkilöstöstä ja 14 prosent- tia (14) esimiehistä. Toimihenkilöistä 33 prosenttia (34) oli naisia. Ruukin johtoryhmässä 11 (22) prosenttia on naisia ja hallituksessa kolme jäsentä seitsemästä on naisia. Yhä edelleen jo kouluaikana suurempi osa pojista on kiinnostuneempia matemaattisista aineista kuin tytöt, ja he valitsevat näin myös todennäköisemmin tekni- set opinnot myöhemmin jatko- opinnoikseen. Yhtiö ei kerää tai pidä yllä hen- kilöstönsä etniseen taustastaan tai muihin, suoraan työhön liittymättö- miin, henkilökohtaisiin ominaisuuk- siin liittyviä tietoja. Yhtiö on sitou- tunut noudattamaan tasapuolisuutta hyvän liiketavan periaatteissa. Pak- kotyötä tai lapsityövoiman käyttöä ei suvaita missään tapauksessa. Ruukilla on Unicefin mukaan lapsityövoiman riskimaiksi nimetyissä maissa mui- ta kuin myyntiorganisaatiota vain Romaniassa ja Ukrainassa. Näiden maiden työntekijöistä kaikki ovat täysi-ikäisiä.
  • Sosiaalinen vastuu | Yritysvastuu 2013 56 VASTUULLISTA RESURSOINTIA Muutokset henkilöstön määrässä Vuoden 2013 lopussa Ruukilla oli yhteensä 8 600 (9 034) työntekijää. Määräaikaisia työntekijöitä oli noin 3,9 prosenttia (3,6) yhtiön henkilös- töstä. Määräaikaisia ovat muun muas- sa kesätyöntekijät, joita vuonna 2013 työskenteli yhteensä 831 Suomen eri yksiköissä. Kesätyö antaa nuorille hy- vän mahdollisuuden tutustua yhtiön tehtäviin ja usein opiskelijat suorit- tavat opiskeluun liittyvän pakollisen työharjoittelujakson kesätyönä. Mää- räaikaisia ovat myös opinnäytetöiden tekijät, joita Ruukilla on vuosittain 40–50. Vakituisena uusissa tehtävissä vuoden 2013 aikana aloitti yhteensä 464 (627) henkilöä. Yhtiön henkilöstön määrä vähen- tyi vuoden aikana 434 työntekijällä. Henkilöstömäärään vaikuttivat ennen kaikkea yleinen markkinatilanne ja kysynnän heikkeneminen. Osa orga­ nisaation uudelleenjärjestelyistä pystyttiin toteuttamaan rooli- ja tehtävämuutoksilla, määräaikaisten työsuhteiden lakkauttamisilla ja eläkeratkaisuin. Yhteistoimintaneuvotteluiden aikana pyrittiin aktiivisesti yhdes- sä henkilöstön kanssa löytämään lomautetuille ja irtisanomisuhan alla oleville henkilöille uusia tehtäviä tai tehtaiden jatkoa puoltavia ratkaisuja. Esimerkiksi Peräseinäjoella neuvotte- luiden seurauksena tehtaan sulke- miselta vältyttiin: tuotanto jatkuu tehtaalla supistettuna keskittyen isojen teräsristikoiden valmistamiseen rakennusteollisuudelle. Kesällä 2013 tukitoiminnoissa käydyissä yhteistoi- mintaneuvotteluissa kaikille hen- kilöille löydettiin uudet työtehtävät Ruukin muista toiminnoista. Valitettavasti kaikissa tapauksis- sa myönteistä ratkaisua ei löytynyt. Vaikean suhdannetilanteen ja tyreh- tyneen tilauskannan vuoksi Ruukin Kalajoen yksikkö päätettiin sulkea vuoden 2013 lopussa, jolloin 58 henki- lön työtehtävät päättyivät. Muutamia henkilöitä pystyttiin työllistämään Ruukin muille toimipaikoille. Myös Henkilöstö alueittain 2010 2013 Suomi 5 218 5 547 Muut Pohjoismaat 536 580 Itäinen Keski-Eurooppa 1 099 1 106 Venäjä ja Ukraina 1 649 1 686 Muu Eurooppa 52 63 Muut maat 46 52 Yhteensä 8 600 9 034 muissa yksiköissä käytiin neuvotteluja henkilöstön vähentämiseksi tai lo- mauttamiseksi. Kaikkiaan tuotannol- listen ja taloudellisten irtisanomisten määrä oli 172. Irtisanotuille tarjottiin tukea mm. uudelleen työllistymiseen ja koulut- tautumiseen paikallisten käytäntöjen mukaisesti. Useissa maissa irtisano- mistilanteissa käytetään ulkopuolista yhteistyökumppania irtisanottujen työllisyyden parantamiseksi. Paikal- lisesta työterveyshuollosta on myös saatavilla keskusteluapua. Irtisano- misia hoitavat esimiehet valmennet- tiin toimimaan henkilöä tukevalla ja huomioivalla tavalla. Irtisanomisaika vaihtelee paikalli- sen lainsäädännön ja työsuhteen kes- ton mukaan. Ruukin kaikissa toimin- tamaissa irtisanomisaika on kuitenkin vähintään 14 päivää. Heikentyneestä markkinatilantees- ta johtuen yhtiön Suomen yksikkö- jen henkilöstöä oli lomautettuna. Lomautukset toteutettiin erillisten suunnitelmien perusteella, ja lisäksi selvitettiin mahdollisuudet järjestää henkilöstölle lomautusten sijaan työtä Ruukin muilta paikkakunnilta. Yhteensä lomautusten piirissä oli 4,1 % Suomen koko henkilöstöstä. Sisäistä ja paikallista rekrytointia Vuonna 2013 lähes kaikki rekry­toinnit olivat korvausrekrytointeja (89 %). Kaikissa rekrytoinneissa huomioi- tiin myös lomautetut ja irtisanotut henkilöt, joille aktiivisesti tarjottiin avautuvia työtehtäviä. Useissa rekry- toinneissa sopiva hakija löytyi yhtiön sisältä. Paikalliset HR-osastot eri maissa työskentelevät läheisessä yhteistyös- sä työvoimaviranomaisten ja oppi- laitosten kanssa. Esimerkiksi Ruukin suurimmassa yksikössä Raahessa yhtiö jälleenkoulutti vuonna 2013 yhteistyössä paikallisen työvoima- viranomaisen kanssa työttömiä tai työttömyysuhanalaisia työnhakijoi- ta (10 henkilöä) nosturinkuljettajiksi tehtaalle. Ruukilla työskenteli yli 800 tyytyväistä kesätyöntekijää Ruukki tarjosi kesällä 2013 jälleen yli 800 kesätyöpaikkaa eri toimi- paikoillaan Suomessa. Suurin osa kesätyöntekijöistä toimi tuotannon monipuolisissa prosessi-, kunnossa- pito- ja työnjohtotehtävissä Raahen ja Hämeenlinnan tehtailla. Lisäksi tehtäviä oli yrityksen tukifunktioissa, esimerkiksi tuotekehityksen, tuotan- nonsuunnittelun ja logistiikan parissa. Kesätyöntekijät ovat vuodes- ta toiseen hyvin tyytyväisiä työru- peamaansa Ruukissa. Vuosittaisen kesätyöntekijätutkimuksen perus- teella parasta Ruukissa työskentelys- sä ovat työkaverit, työilmapiiri, työn monipuolisuus ja uuden oppiminen: ”Kokemus nosti opiskelumotivaatio- ta huimasti ja nyt tuli sellainen fiilis, että opinnot kasaan ja työelämään!” Jopa 98 % vastaajista ilmoitti
  • Sosiaalinen vastuu | Yritysvastuu 2013 57 olevansa kiinnostunut tulemaan Ruu- kille töihin myös tulevaisuudessa. Ruukille kesätöiden tarjoaminen on perinne, josta halutaan pitää kiinni vaikeampinakin taloudellisina aikoi- na. Työkokemuksen ja oman rahan ansaintamahdollisuuden tarjoaminen nuorille nähdään Ruukilla yritys- vastuun toteuttamisena, nuorten huomioimisena sekä kasvatuksellisen vastuun ottamisena. Ruukki osallistui toista kertaa Suomessa ”Vastuulli- nen kesäduuni 2013” -kampanjaan, jonka tavoitteena oli haastaa työn- antajia tarjoamaan nuorille enemmän laadukkaita kesätöitä. Kampanjalla haluttiin muistuttaa sekä työnantajia että kesätyöntekijöitä hyvän kesätyön periaatteista, joita ovat mielekäs työ ja kohtuullinen palkka, perehdytys ja ohjaaminen, oikeudenmukaisuus ja tasapuolisuus, kirjallinen työsopimus ja -todistus sekä valinnasta ilmoitta- minen. Laaja-alaista opiskelija- ja oppilaitosyhteistyötä Ruukki tekee laajaa oppilaitos- ja opiskelijayhteistyötä lähinnä teknil- listen alojen opiskelijoiden kanssa. Ruukin kesätyö- ja opinnäytetyöpaik- koja esiteltiin vuonna 2013 useissa yhteensä kahdeksassa ura- ja rekry- tointitapahtumassa, joissa kävijöitä oli yhteensä yli 14 000. Tehtaillamme vieraili noin 2 700 koululaista, opiske- lijaa ja opettajaa tutustuen terästeol- lisuuden tuotantolaitosten toimintaan ja erilaisiin alan ammatteihin. Lisäksi opiskelijoille järjestettiin erilaisia opiskelijatapahtumia paikallisesti eri toimipaikoilla. Puolassa Ruukki kutsui Varso- van teknillisen yliopiston opiskeli- joita mukaan energiatehokkaaseen rakentamiseen liittyvään kilpailuun. Opiskelijajoukkueiden tehtävänä oli suunnitella energiatehokas rakennus, missä he käyttivät Ruukin ratkaisu- ja, esimerkiksi energiapaneeleita. Lisäksi Obornikissa Puolassa järjestet- tiin yliopisto-opiskelijoiden työpaja, jonka aiheena oli energiapaneelien kehittäminen. Lopputuloksena saa- tiin mielenkiintoisia ja innovatiivisia ideoita, joiden toteutettavuutta ja ta- loudellista kannattavuutta tutkitaan seuraavaksi. Case: Ruukki haastoi opis- kelijat ja alan ammattilaiset teräksentekokilpailuun World Steel Association järjesti kahdeksannen virtuaalisen teräksen­ tekokilpailun, nimeltään ”Virtual Steelmaking Challenge”. Ruukki haastoi kaikki alan opiskelijat osallistumaan kilpailuun ja saamaan kansain­välistä kokemusta alan huippuosaajien seurassa. Teräksentekokilpailu koostui kah- desta osasta. Kilpailun ensimmäi- nen osa kesti 24 tuntia, jolloin kaikki osallistujat pyrkivät täyttämään terästilauksen käyttäen järjestä- jän simulaatio-ohjelmaa. Kilpailuun sai osallistua yksilönä tai ryhmässä. Osallistujat jaettiin kahteen katego- riaan: opiskelijoihin ja alan ammatti- laisiin. Vuorokauden aikana osallistu- jat saavat yrittää tehtävän suoritusta niin useasti kuin haluavat. ”Ruukille on erityisen tärkeää, että opiskelijat saavat kansainvä- listä kokemusta, joka edistää alan kehitystä ja innovaatioita. Opiskelijat pääsevät testaamaan taitojaan alan huippujen seurassa. Alan ammatti­ laiset voivat hyödyntää kilpailua syventämällä ammattitaitoaan ja verkostoitumalla”, sanoo Ruukin strategiajohtaja Toni Hemminki. Ruukki oli mukana tukemassa suomalaisista yliopistoista kilpailuun osallistuvia opiskelijoita kutsu- malla heidät tutustumaan päiväksi Ruukin Raahen tehtaan toimintaan ja arpomalla yliopistosta kilpailuun osallistuvien kesken iPad-taulutie- tokoneen. Myös Ruukin asiantuntijat olivat käytettävissä kilpailuun val- mistautuessa. Kilpailun ammattilaissarjan Eu- roopan osakilpailun voittivat Ruukin Raahen tehtaan nuoret kehitysin- sinöörit Juha Erkkilä ja Veli Vuoren- maa, jotka lähtevät loppukilpailuihin Brysseliin helmikuussa 2014. Juho Moilanen ja Hannu Tolonen Oulun yliopistosta sijoittuivat toiseksi ja Sanna Pikkupeura neljänneksi Euroo- pan yliopistosarjassa. Venäjällä Ruukki tekee yhteistyötä valittujen yliopistojen kanssa. Esi- merkiksi opiskelijat State University of Managementista voivat hakea kesä- harjoitteluohjelmaan Ruukin Obnins- kin yksikköön, ja parhaimmat saavat mahdollisuuden jatkaa osa-aikaisina työntekijöitä opintojensa ohessa ke- sän jälkeen. Ruukille on myös nimetty oma yhteyshenkilö yliopistolta. Ruukki allekirjoitti joulukuus- sa 2013 Steel Construction Excellen- ce Center -puitesopimuksen, jonka myötä Ruukki tulee investoimaan teräsrakentamisen tutkimukseen ja kehitykseen noin 2,5 miljoonaa euroa vuosina 2014 - 2017 muiden kehitysin- vestointien lisäksi. Sopimus vahvistaa Ruukin, Tampereen teknillisen yliopis- ton ja Hämeen ammattikorkeakoulu HAMKin yli 15 vuotta kestänyttä yh- teistyötä pinnoitettujen ohutlevyjen tuotekehityksessä sekä teräsrakentei- den tutkimus- ja testaustoiminnassa. Muita osapuolia sopimuksessa ovat Ammattiopisto Tavastia sekä Hämeen- linnan kaupunki ja kehittämisyhtiö. Ruukki tarjoaa nuorille helpon ja kevyen tavan tutustua terästeolli- suuteen sosiaalisen median kanavien kautta. Esimerkiksi Ruukin kansain- välisillä Facebook-sivuilla on paljon kuvia messuista ja muista tapahtu- mista ja Ruukin YouTube -videoita on saatavilla eri kieliversioina. Ruukilla on myös aktiivinen blogi, josta on kerrottu tuleville ammattilaisille esimerkiksi eri ainejärjestöjen kilta- lehdissä.
  • Sosiaalinen vastuu | Yritysvastuu 2013 58 VUOROVAIKUTUS HENKILÖSTÖN KANSSA Henkilöstön osallistumis­ mahdollisuudet Ruukki kunnioittaa järjestäytymisva- pautta, ja yhtiön henkilöstö voi liittyä ammattiliittoihin kunkin maan lain- säädännön mukaisesti. Maissa, joissa paikallinen lainsäädäntö ei tunnusta näitä oikeuksia, Ruukki tarjoaa hen- kilöstölleen muita kanavia osallistua yhtiön toimintaan ja ilmaista mielipi- teitään. Kussakin maassa paikallinen johto vastaa osallistumismahdolli- suuksien luomisesta. Vuonna 2013 henkilöstöstä 78 % (78) oli paikallisten osallistumisjärjes- telyjen eli työnantajan ja työnteki- jöiden välisten luottamuselinten toi- minnan piirissä. Esimerkiksi Suomen toimipaikoilla osallistuminen tapah- tuu noin kerran kuukaudessa kokoon- tuvien paikallisten neuvottelukuntien kautta. Suurimmilla toimipaikoilla Raahessa ja Hämeenlinnassa on myös teemallisia valiokuntia, jotka ko- koontuvat käsittelemään esimerkiksi henkilöstön koulutus- ja virkistäyty- mismahdollisuuksia muutamia kertoja vuodessa. Suomessa ja konsernitasolla yhtiössä on yhteensä 49 säännöllisesti kokoontuvaa henkilöstöyhteistyö- elintä. Henkilömäärältään Ruukin suu- rimmat toimintamaat ovat Suomen jälkeen Venäjä ja Puola. Paikalli- sen tason yhteistyötä toteutetaan Venäjällä esimerkiksi kuukausittain järjestettävällä henkilöstökokouksella ja Puolassa ammattiliiton ja työn- tekijäneuvostojen sekä työnantaja- puolen edustajien kokouksilla, joissa keskustellaan noin kuukauden välein ajankohtaisista aiheista. Yhteistyön ajankohtaiset teemat Kaikkien Euroopassa sijaitsevien toi- mipaikkojen yhteinen RuukkiForum järjestettiin 6.–7.5.2013 Tallinnassa. Kokouksen teemoina olivat liiketoi- minta-alueiden painopistealueet ja yrityksen sosiaalinen vastuu. Ruukki Forum on Ruukin Euroopan unionin säädöksiin nojautuva eurooppalainen yritysneuvosto. Konsernin työvaliokunnan työs- kentelyssä vuonna 2013 olivat esillä muun muassa henkilöstöyhteistyön järjestelyt yhtiössä. Konsernin työ- valiokunnan neljän vuosittaisen ko- kouksen tarkoituksena on valmistella vuosittainen konsernikokous. Lisäksi työvaliokunta kokoontuu vähintään kerran vuodessa käsittelemään koko Suomen henkilöstöä koskevia asioita. Työantajan edustajina ovat toimitus- johtaja, konsernin henkilöstöjohtaja ja teräsliiketoiminnan henkilöstöjoh- taja. Henkilöstöä edustavat yhdeksän luottamushenkilöä eri liiketoiminta- alueilta ja yksiköistä. Konsernikokous oli marraskuun lopussa ja sen aiheina olivat mm. eri liiketoiminta-alueiden ajankohtaiset asiat sekä henkilöstö- tutkimuksen tulokset.
  • Sosiaalinen vastuu | Yritysvastuu 2013 59 Yhtiössä toimii hallintoedustus- ryhmä, jossa käsitellään yrityksen liiketoimintaa, taloutta ja henkilös- töä koskevia kysymyksiä. Työnantajan edustajina ovat toimitusjohtaja ja konsernin henkilöstöjohtaja. Hen- kilöstön edustajia on viisi. Hallinto- edustusryhmän työskentelyn keskiös- sä vuonna 2013 oli yhtiön taloudelli- nen tilanne ja kansainvälisen toimin- taympäristön toiminnalle asettamat haasteet. Hallintoedustusryhmässä arvioitiin myös muun muassa yhteis- työssä yhtiölle merkityksellisimpiä yhteiskunnallisen edunvalvonnan pai- nopistealueita. Yhteinen huoli koskee pääasiassa teollisuuden kilpailukyvyn varmistamista Euroopassa ja erityi- sesti Suomessa. Marraskuussa järjestettiin myös konsernin henkilöstöpäivä, jossa kes- kusteltiin henkilöstön esiin nostamis- ta ajankohtaisista teemoista. Yhtiössä on käynnissä neuvottelut sopimuksen uusimiseksi Eurooppa-tason yhteis- työstä, Ruukki Forumista. Työntekijöiden ääni kuuluville Ruukissa toteutettiin syyskuussa 2013 koko henkilöstölle suunnattu henki- löstötutkimus. Tutkimuksen tulokset julkaistiin marraskuussa, jonka jäl- keen esimiehet ovat käyneet tulok- set läpi tiimiensä kanssa ja valinneet kehittämiskohteet. Kokonaisuutena perehdyttäminen uusiin tehtäviin sekä esimiesten tunnustus hyvis- tä suorituksista saivat ruukkilaisilta aiempaa positiivisempaa palautetta. Myös tiimien sisäisen yhteistyön ja tiedonkulun sekä oman työn haasta- vuuden ja kiinnostavuuden katsottiin parantuneen. Aiempaa useampi eli 76 % vastaajista oli valmis suosittele- maan Ruukkia työnantajana. Kehit- tämiskohteena nostettiin esiin mm. byrokratian vähentäminen ja vastuu- alueiden selkeys päätöksenteossa. TYÖKYVYN EDISTÄMINEN Työterveys Työkykyjohtamisen painopisteik- si Ruukissa on määritelty osaamisen johtaminen, työterveys sekä eläköity- misen hallinta. Painopiste on ennal- taehkäisevissä käytännöissä, jotka vaihtelevat paikkakuntien mukaan. Sairauspoissaoloprosentti vuonna 2013 oli 3,83 (4,20). Sairauspoissaolo- jen hallitsemiseksi Ruukilla on käy- tössä muun muassa varhaisen puut- tumisen malli ja sairauspoissaolojen ehkäisemiseksi useilla paikkakunnilla henkilöstölle tarjotaan mahdollisuutta esimerkiksi maksuttomaan influens- sarokotukseen. Suomessa Ruukilla on käytössä toimenpidevakuutus, jonka tarkoitus on jonotusaikaa lyhentä- mällä nopeuttaa tuki- ja liikunta- elinvaivoista kärsivien ruukkilaisten hoitoon pääsyä ja edistää heidän työkykyiseksi toipumistaan. Ruukissa tehdään säännönmukai- set riskiarvioinnit erilaisista työteh- tävistä. Arvioinneissa otetaan kantaa siihen, onko tehtävässä suurentunut riski saada rasitusvammoja tai kärsiä esimerkiksi liiasta stressistä. Ruukin Suomen yksiköissä eläköi­ tyminen on yksi työkyvyn keskei- sistä haasteista. Siksi yhtiössä on panostettu eläköitymisen hallintaan pää­asiassa arkipäivän esimiestyön keinoin: eläköitymistä ennakoimalla ja osaamisen siirtämisestä huolehti- malla.
  • Sosiaalinen vastuu | Yritysvastuu 2013 60 Työn ja vapaa-ajan tasapaino Palkalliset vanhempainvapaat, mah- dollisuus opintovapaaseen ja muut lainsäädäntöön tai paikallisiin käy- täntöihin perustuvat perhe-elämän ja työn yhteensovittamiseen liitty- vät vapaat ovat käytössä useimmissa Ruukin toimintamaissa. Esimerkiksi vanhempainvapaa on lainsäädännöl- linen oikeus kaikissa yhtiön toiminta- maissa. Joustavat työajat tai mah- dollisuus osa-aikaiseen työhön oli mahdollista noin 75 % ruukkilaisista. Keskimääräinen viikoittainen työaika Ruukilla oli 37,8 (37,8) tuntia. Liikunnalla lisää toimintakykyä Ruukin henkilöstölle Suomessa tarjottaviin kuntovalmennuksiin osal- listui vuonna 2013 yhteensä 451 (482) ruukkilaista. Nämä kurssit ovat am- mattitaitoisten ohjaajien vetämiä ur- heiluopistojen kursseja tai hyvinvoin- tivalmennusta etävalmennus­mallilla. Kursseille voi osallistua joka viides vuosi ja niiden ajalta maksetaan palkkaa. Kuntokurssien tavoittee- na on auttaa ruukkilaisia löytämään itselleen sopivia keinoja huolehtia kunnostaan ja hyvinvoinnistaan. Lisäksi omaehtoiseen liikuntaan kannustetaan yksikkökohtaisilla käytännöillä, esimerkiksi erilaisilla kampanjoilla, työpaikkakohtaisilla urheilukerhoilla tai liikuntaseteleillä. Suomessa 214 ruukkilaista eri paikka- kunnilta osallistui kesällä 2013 yritys- ten ja yhteisöjen väliseen työmatka- pyöräilyyn kannustavaan Kilometriki- saan. Ruukin rautareidet -joukkue oli Suomen suurin, ja se polki kilpailussa eniten kilometrejä (254 800 km). Case: Tuki- ja liikunta­ elinvaivojen vähentäminen ja ennalta ehkäiseminen satamatyössä Ruukin Raahen tehtaan satamassa aloitettiin keväällä 2013 työkyky- hanke, jolla tähdätään kokonais- valtaisesti terveempään kehoon ja parempaan hyvinvointiin. Työkykyhankkeeseen osallistuu noin 70 satamatoimintojen ammat- tilaista. Hanke jatkuu vuoden 2014 loppuun saakka, ja sen tavoitteena on vähentää ja ehkäistä kipuja, rasitusvaivoja ja tapaturmia ohjaa- malla kehon kuormitusta. Huo- miota kiinnitetään myös vireyttä ylläpitävään ravitsemukseen sekä keskittymiskyvyn edistämiseen ja stressin ehkäisemiseen. Hankkeen vetäjät ovat jalkau- tuneet työntekijöiden työpistei- siin tutustumaan työsuorituk- siin ja ympäröiviin olosuhteisiin. Videoidut työsuoritukset ja niistä työyhteisössä tehdyt havainnot muodostavat aitoa oppimateriaalia valmennukseen olennaisesti kuulu- vaan tiimityöskentelyyn. Valmen- nus pitää sisällään myös henkilö- kohtaista ohjausta. Valmennuksen aikana on opittu kuormitusta vähentäviä työtek- niikoita, jotka pitkällä aikavälillä vähentävät tuki- ja liikuntaelin- vaivoja. Oikeanlaiset työtapamal- lit kuvataan, ja niistä tuotetaan materiaalia opittujen työtapojen muistissa pitämiseen sekä pereh- dytysmateriaaliksi uusille työnteki- jöille. Hankkeen tuloksena tehtiin myös opas suositeltavista kunto- saliharjoituksista ja venytyksistä satamatyön tueksi ja vastapainoksi. Case: Ruukki on panostanut työn psykososiaalisia riskejä vähentäviin käytäntöihin Terästoimialalla on yhteisiä piirteitä, jotka vaikuttavat työn psykososiaalisiin riskeihin. Ruukki oli mukana tutkimuksessa, jossa kartoitettiin riskien ehkäisemiseksi tehtyjä toimenpiteitä. Euroferin, IndustriAllin, Eurofoundin sekä ConsultingEuropan suorittamassa tut- kimuksessa selvitettiin työn psykososiaalisiin tekijöihin liittyviä työterveyteen ja turvallisuuteen vaikuttavia käytäntöjä terästeollisuudessa. Ruukin Hämeenlin- nan tehdas oli yksi kolmesta tutkitusta kohteesta. Tutkimuksen kohteena olivat muun muassa fyysinen ja psyykkinen työhyvinvointi, työterveys, ikääntymiseen liittyvät näkökulmat sekä tiimien toimivuus ja vuorovaikutus työyhteisöissä ja tehtaan tasolla. Psykososiaalisia riskitekijöitä terästeollisuudessa ovat esimerkiksi kemiallisten aineiden parissa tehtävä, ajoittain fyysisesti raskas työ, henkilöstön ikärakenne, toimialan rakennemuutos sekä ympäristöön liittyvä teknologinen kehitys. Tut- kimuksessa mukana olleet yritykset saivat kiitosta siitä, että yrityksissä oli tehty todellisia investointeja tietoisuuden lisäämiseen, kouluttamiseen ja ehkäiseviin toimenpiteisiin. Kaikki tutkitut yritykset myös ylittivät käytännöissään kansalli- sen lainsäädännön. Tutkimuksen tulosten mukaan haasteena ovat psykososiaalisten riskien taustalla olevat moninaiset syyt, jotka eivät välttämättä ole suoraan yhteydessä oireisiin tai terveydellisiin syihin. Näin ollen ennaltaehkäiseminen on haastavaa. Suora osallistuminen ja välitön vuoropuhelu työntekijöiden ja työnantajan välillä näyttäisi olevan yksi tärkeimmistä onnistumisen edellytyksistä. Tutkimuksessa Ruukin Hämeenlinnan tehdas sai positiivisen arvion eri tasoilla tapahtuvasta yhteistyöstä henkilöstön ja esimiesten sekä työnantajan kesken. Kampanjalla haluttiin myös kannus- taa energiansäästämiseen: pyöräilijät säästivät laskennallisesti 17 836 litraa bensiiniä.
  • Sosiaalinen vastuu | Yritysvastuu 2013 61 PALKITSEMINEN Palkitseminen tarkoittaa Ruukissa kannustavaa, oikeudenmukaista ja tasapuolista tunnustusta suori- tuksista. Ruukki noudattaa kaikissa toimintamaissaan voimassaolevia minimipalkkasäädöksiä ja työehto- sopimuksiin liittyviä minimipalkka- sopimuksia. Ruukki ylittää säädellyn minimipalkkatason kaikissa toimin- tamaissaan vapaaehtoisesti. Ruukki seuraa aktiivisesti palkkamarkkinoita ja ottaa sen huomioon yhtenä palkit- semisen perusteena. Tavoitteena on varmistaa kilpailukyky ja houkuttele- vuus työnantajana. Vuonna 2013 työehtosopimusten piirissä oli 72 prosenttia (68) ruukki- laisista. Yhtiö noudattaa työehtosopi- muksia myös tilanteissa, joissa yhtiön työvoima liikkuu maan rajojen yli. Ruukki edellyttää myös alihankkijoi- densa noudattavan samoja säädöksiä ja sopimuksia. Lisää Ruukin palkitsemisperiaatteista Palkitsemme tuloksesta Tulospalkkiojärjestelmässä palkkioon vaikuttavat sekä yhtiön kokonaistulos että henkilökohtainen suoriutumi- nen. Työntekijällä on mahdollisuus lisäpalkkioihin saavuttaessaan tai ylittäessään hänelle kehityskeskuste- lussa asetetut tavoitteet. Henkilöstöä kannustetaan toteuttamaan Ruukin strategisia tavoitteita suoritukseen ja taloudellisiin mittareihin perustuvalla palkitsemisella yksilö- ja tiimitasol- la. Yhteisiä tulospalkkion periaatteita sovelletaan kaikkiin Ruukin toimihen- kilöihin ja ylempiin toimihenkilöihin. Suurin osa työntekijöistä on paikal- lisesti määriteltyjen tulospalkkioiden piirissä. Voittopalkkio koskee koko henkilöstöä ja perustuu konsernin taloudelliseen tulokseen. Suomessa voittopalkkion tulos ohjataan henki- löstörahastoon. Aineeton palkitseminen Aineeton palkitseminen on tärkeä osa Ruukin henkilöstöstä huolehtimista. Ruukin aineeton palkitseminen luo monipuolisia henkilökohtaisen kehittymisen mahdollisuuksia ja hen- kilöstöllä on myös mahdollisuus vai- kuttaa oman työnsä organisoimiseen. Ruukki tarjoaa kaikissa toimintamais- saan vakinaiselle ja määräaikaiselle henkilöstölleen lakisääteisen työter- veyshuollon, vakuutukset työtapatur- man ja ammattitaudin varalta, van- hempainvapaan sekä eläke-etuudet. Lisäksi Ruukki tarjoaa monipuolisia kehittymis- ja uramahdollisuuksia, turvallisen työskentely-ympäristön, hyvää esimiestyötä, keinoja työn ja vapaa-ajan tasapainoon sekä mielek- kään työtehtävän. Joustavat työaika- järjestelyt ovat useissa tehtävissä mahdollisia ja tärkeitä aineettoman palkitsemisen keinoja. Tehtävän niin edellyttäessä henkilöstölle tarjotaan myös muita luontoisetuja, kuten työ- suhdepuhelinta tai -autoa. Aineet- tomaan palkitsemiseen panostetaan voimakkaasti myös esimerkiksi Ruukin valmennuksien ja muun osaamisen kehittämisen avulla.
  • Sosiaalinen vastuu | Yritysvastuu 2013 62 TURVALLISUUS Turvallisuuden jatkuva parantaminen on yksi tärkeimmistä Ruukin henki- löstöön liittyvistä tavoitteista. Työn- tekijöiden turvallisuus tulee kaikessa toiminnassa aina ensin ja sen kehit- tämiseksi tehdään jatkuvasti työtä. Vuonna 2013 Ruukin kokonaistapatur- mataajuus (TRIF) laski ollen 19,1 (19,9). Tapaturmat vähenivät 44:llä (323 –> 279), joista niin sanottuja nollata­ paturmia eli sellaisia tapaturmia, joista ei aiheudu poissaoloa työstä, oli 173. Mittavista turvallisuustason ko- hentamiseen kohdistuvista toimen- piteistä huolimatta Ruukin tapatur- mataajuus (LTIF) kohosi vuodesta 2012 ja oli nyt 7,3 (6,6). Yli yhden päivän poissaoloon johtaneiden tapaturmien kokonaismäärä oli 106 (119). Noin puo- let tapaturmista kohdistui sormiin, käsiin ja silmiin. Kokonaistapaturmataajuus yhtenä turvallisuuden mittarina ohjaa huo- miota ennakoivaan suuntaan, sillä se kuvaa paremmin riskiä joutua on- nettomuuteen kuin pelkkä poissaolot huomioiva tapaturmataajuus. Kuu- kausittaiset turvallisuusraportit yhtiön intranetissä turvallisuusvinkkeineen sekä turvallisuustilastot suurimpien paikkakuntien inforuuduilla pitävät koko henkilöstön ajan tasalla turvalli- suuden kehittymisestä ja herättelevät tavoittelemaan yhä turvallisempaa työympäristöä. Ennakoivia turvallisuustoimenpi- teitä ruukkilaiset tekivät enemmän kuin edellisinä vuosina, ja turvalli- suustoimenpidetaajuudeksi tuli 3 997 (3 618) miljoonaa työtuntia kohden. Tämä tekee 6,5 (6,5) toimenpidettä henkilöä kohden. Niiden raportoin- ti ja nopea toteuttaminen on tärkein työkalu tiellä kohti tapaturmatonta työympäristöä. Turvallisuustoimenpiteiden koko- naismäärä oli 58 361 (68 500), joista 38 % (35) oli tiimien pitämiä turva- vartteja, 40 % (42) linjajohdon ve- tämiä työpaikkojen turvallisuuskier- roksia ja 22 % (23) koko henkilöstön raportoimia turvallisuushavaintoja. Korjaavia toimenpiteitä määritettiin kaiken kaikkiaan 15 559 (18 600), ja niistä määräajassa toteutettiin 54 % (57). Turvallisuusasenteisiin vaikutta- misessa keskeistä on hyvä perehdy- tys. Lisäksi vuonna 2013 panostettiin turvallisuuskulttuurin kehittämiseen johdon ja henkilöstön Inhimilliset tekijät turvallisuustyössä -työpajoilla, tehostetuilla ennakoivilla turvalli- suustoimenpiteillä sekä tiivistetyl- lä yhteistyöllä henkilöstön kanssa. Case: Työturvallisuus- päivästä lisämausteita tur- vallisuuden parantamiseen Ruukki Metalsin työturvallisuus- päivästä haettiin uutta vauhtia ja innostusta turvallisuustyöhön. Yhteensä yli 60 teräsliiketoiminnan turvallisuuden johtamisen parissa toimivaa ruukkilaista pohti yhdessä johdon kanssa, miten rakentaa entistä turvallisempaa työympäristöä. Tapaturmien määrää ei ole viime aikoina saatu vähenemään halu- tulla tavalla, vaikka työtä turvalli- suuden parissa tehdään aktiivisesti kaikilla organisaatiotasoilla. Joh- toajatuksena Ruukilla on edelleen se, että kaikki tapaturmat voidaan estää. ”Asiakkaatkin kiinnittävät huo- miota turvallisuuden tasoon. Usein he kysyvät meillä sattuneiden tapaturmien määrää. Se on tärkeä mittari siitä, miten turvallisesti heidän tilaamiaan tuotteita Ruu- kissa valmistetaan”, sanoo Metal- sin tuotantojohtaja Sakari Kallo. Päivään kuuluneiden ryhmä- keskustelujen lopputuloksena ja konkreettisena toimenpiteenä päätettiin selkiyttää lähiesimiesten ja johdon turvallisuuteen liittyviä rooleja ja tehtäviä. Lisäksi päätet- tiin vahvistaa työsuojelu- ja tur- vallisuusasiantuntijoiden tiedon- vaihtoa eri toimipisteiden kesken. Raahen tehtaan työsuojelu- valtuutettu Alpo Pirneskoski piti päivän antia hyvänä. Hän pitää turvallisuusasioissa tärkeänä sitä, että otetaan eri osapuolet mukaan jo suunnitteluvaiheessa. ”Yhteis- työ on ainoa tie, jolla turvallisuutta saadaan rakennettua. Se, että mie- titään aidosti ja oikeasti yhdessä ja henkilöstön edustus on mukana”, sanoo Pirneskoski.
  • Sosiaalinen vastuu | Yritysvastuu 2013 63 Case: Osallistaminen avain- asemassa työturvallisuuden kehittämisessä Ruukin rakentamisen tuotteiden Pärnun tehtaalla Virossa on saatu hyviä tuloksia aikaan osallistamalla työntekijät mukaan turvallisuus- talkoisiin. Vuonna 2013 tehtaalla toteutettiin 49 pientä parannusta mm. kustan- nussäästöihin liittyen. Parannus- ehdotuksista 13 vaikutti suoraan henkilöstön turvallisuuteen. Työn- tekijät tekevät parannusehdotukset työnjohdolle ja ehdotusten tullessa hyväksytyksi työntekijä sai pienen kannustuspalkkion. Yksi työnte- kijöiltä tullut parannusehdotus oli pakkauspöydän uusiminen. Uusi- minen vähensi tapaturmariskejä aiheuttavaa pakkauslavojen siir- telyä. Työtarvikkeiden paremmalla sijoittelulla pystyttiin puolestaan parantamaan työn tehokkuutta. Tehtaanjohtaja Tarmo Rannakin mukaan jo tällainen pienikin muu- tos toi paljon eroa entiseen tilan- teeseen, ja hän kertoo saaneensa kyseisestä uudesta toimintatavasta paljon positiivista palautetta. Työ- motivaatio ja työtyytyväisyys ovat kasvaneet erityisesti niillä työnte- kijöillä, joiden päivittäiseen työhön muutos on vaikuttanut. Turvallisuustyössä yksi tärkeä tapa motivoida ja sitouttaa henki- löstöä yhteisiin uusiin toimintata- poihin on juuri tällainen osallista- minen, jossa työntekijät pääsevät itse osallistumaan muutosten suunnitteluun ja toteutukseen kertoen ideoitaan ja mielipitei- tään prosessin eri vaiheissa. Toinen esimerkki osallistamisesta on ottaa työntekijöitä säännöllisesti mukaan turvakierroksille, joiden aikana on mahdollista keskustella turvallisuuden parantamisen kei- noista ja lisätä ymmärrystä myös siihen, miksi kaikkia ehdotuksia ei ole mahdollista toteuttaa. Case: Obornikin teräspalvelu­ keskuksessa parannettiin työturvallisuutta Ruukin Obornikin teräspalvelu­ keskuksessa Puolassa otettiin käyttöön vuosittainen prosessi työ- pisteen turvallisuusriskien kartoitta- miseen. Lisäksi varastotoimintoihin investoitiin esimerkiksi uusilla laitehankinnoilla. Obornikin teräspalvelukeskuksessa tunnistettiin vuoden 2012 lopulla tarve kartoittaa yksikön työturvalli- suusriskejä entistä systemaattisem- min. Vuoden 2013 aikana jokaisen työpisteen riskit ja vaaratekijät arvi- oitiin ja turvallisuusohjeet päivitet- tiin. Nyt riskianalyysit ovat saatavilla jokaisella työasemalla ja ohjeet ovat näkyvillä ilmoitustauluilla työpistei- den läheisyydessä. Auditoinnit ovat osoittaneet, että riskikartoitusten tekemisen myötä työntekijöiden tie- toisuus ja sitoutuneisuus työturval- lisuusasioihin on kasvanut. Esimer- kiksi laitteita ja työkaluja on käytetty aiempaa huolellisemmin, laadittujen ohjeiden mukaisesti. Teräspalvelukeskuksen varas- ton työntekijöiden turvallisuutta on pyritty parantamaan myös investoin- tien avulla. Työturvallisuuden lisäksi tehdyt kehitystoimet parantavat asiakaspalvelun laatua ja nopeutta- vat suurten erikoisteräslevyjen käsit- telyä. Yksi kehitystoimista on varas- tolle hankittu uusi sivulastaustrukki, jonka avulla rekkojen purkaminen ja lastaaminen, samoin kuin tuotteiden käsitteleminen on nopeampaa ja tur- vallisempaa kuin aikaisemmin. Ruukki Metalsissa turvallisuusteemoja käsiteltiin esimerkiksi yli 60 henkilöä yhteen koonneilla turvallisuuspäivillä. Päivien tavoitteena oli yhdessä löytää keinoja turvallisuuskulttuurin kehit- tämiseen. Tuoteturvallisuus Ruukin tuoteturvallisuuden perusta on sovellettavan lainsäädännön ja yleisesti hyväksyttyjen laadunval- vontaa ja turvallisuutta koskevien toimintaperiaatteiden noudattaminen kaikissa yhtiön yksiköissä. Ruukki täyttää vähintään paikal- lisessa lainsäädännössä määritellyt tuoteturvallisuusvaatimukset kussakin maassa myynnissä oleville tuotteille. Lisäksi asiakkaat asettavat tuotteille usein lainsäädäntöä tiukempia vaati- muksia, joiden täyttäminen varmiste- taan noudattamalla käytössä olevaa laadunhallintajärjestelmää. Yhtiö seuraa myös tulevan lain- säädännön asettamia vaatimuksia tuotteiden turvallisuudelle ja pyrkii osaltaan myös vaikuttamaan normi- en sisältöön kansallisella ja kansain- välisellä tasolla. Näin tuotannossa pystytään varautumaan hyvissä ajoin tulevaan ja varmistamaan asiakkaille tuotteiden turvallisuuden ja turvalli- sen käytön. Yhtiö vastaa omassa tuotannos- saan käyttämiensä raaka-aineiden ja komponenttien laadunvarmistuk- sesta sekä valmistaa ja testaa valmiit tuotteet asiakkaan kanssa erikseen sovittujen laatuvaatimusten, määri- tysten ja standardien mukaisesti. ISO- standardien mukaiset harmonisoidut toimintatavat ovat perusta tuotteiden tasalaatuisuudelle, valmistuspaikka- kunnasta riippumatta. Lue lisää ISO-standardeistamme
  • Sosiaalinen vastuu | Yritysvastuu 2013 64 Tuoteturvallisuus huomioon alusta asti Tuoteturvallisuus otetaan huomioon Ruukin itse suunnittelemien tuottei- den osalta jo tuotekonseptin suunnit- teluvaiheessa tuotekehitysprosessin mukaisesti. Tuotteisiin liittyvät tur- vallisuusriskit kartoitetaan ja analy- soidaan järjestelmällisesti tuotekehi- tysprosessin aikana. Projektisuunni- telman laatimisen yhteydessä tehdään tarkempi riskianalyysi, jossa kuvataan projektin riskit ja niiden merkitys sekä esiintymisen todennäköisyys. Ruukissa laaditaan teräs- ja raken- tamisen päätuotekomponenteille ym- päristö- ja turvallisuusselosteita, jois- sa kerrotaan muun muassa tuotteiden koostumuksesta sekä turvallisesta käytöstä. Tarvittaessa asiakkaisiin ja toimittajiin ollaan yhteydessä lisätie- tojen saamiseksi ja välittämiseksi. Lisätietoja REACH-asetuksesta Rakennustyömaat turvallisiksi Ruukki pyrkii aktiivisesti edistämään turvallisuutta niillä rakennustyö- mailla, joilla se on urakoitsijoina sekä kohteissa, joissa Ruukin tuotteita käytetään. Yhtiö on mm. kehittä- nyt työkaluja tuotteidensa turvallista asennusta varten. Erilaiset tekniset ratkaisut ja helppokäyttöiset lisälait- teet parantavat rakennustyömailla tehtävien nostojen turvallisuutta. Loppukäyttäjän turvallisuus on otettu huomioon myös Ruukin kattotuottei- den ohella myytävissä kattoturvalli- suustuotteissa. Tutustu Ruukin turvalliseen asennustapaan Ruukin valmistamat rakennusalan tuotteet, kuten seinä-, julkisivu ja kattoelementit, ovat helposti asen- nettavia, mikä vähentää tuotteiden väärään asentamiseen liittyviä tur- vallisuusriskejä. Tuote- ja asennusoh- jeiden sekä teknisen tuotetuen avulla Ruukki pyrkii varmistamaan sen, että asentajalla on käytettävissään riittävä tieto tuotteiden oikeanlaisesta käy- töstä ja asennuksesta.
  • Sidosryhmät | Yritysvastuu 2013 65 Ruukin tavoitteena on säännöllinen, rehellinen ja avoin vuorovaikutus sidosryhmiensä kanssa. Ruukki ylläpi- tää ja kehittää sidosryhmäsuhteitaan aktiivisesti ja käyttää sidosryhmiltä saamaansa tietoa hyödyksi yrityksen toiminnan sekä tuotteiden ja pal- veluiden kehittämisessä. Ruukki on määritellyt tärkeimmiksi sidosryhmik- seen asiakkaat, omistajat, sijoittajat sekä oman henkilöstön. Yhteistyöhön ja vuorovaikutukseen näiden sidos- ryhmien kanssa panostetaan erityi- sesti. Muita sidosryhmiä, joiden SIDOSRYHMÄT kanssa olemme aktiivisesti vuoro- vaikutuksessa, ovat toimittajat ja alihankkijat, media, tuotantolai- tospaikkakuntien paikallisyhteisöt, viranomaiset sekä erilaiset kansa­ laisjärjestöt, tutkimuslaitokset sekä yhteistyöorganisaatiot. Ruukin liiketoiminta-alueet ja tukitoimin- not vastaavat omiin sidosryhmiinsä kohdistuvasta avoimesta ja jatkuvasta vuoropuhelusta sekä läpinäkyvyyden parantamisesta. Sidosryhmäyhteis- työn onnistumista mitataan erilaisilla tutkimuksilla. ASIAKKAAT HENKILÖSTÖ OMISTAJAT JA SIJOITTAJAT TOIMITTAJAT JA ALIHANKKIJAT PAIKALLISYHTEISÖT
  • Sidosryhmät | Yritysvastuu 2013 66 VUOROVAIKUTUS SIDOSRYHMIEN KANSSA Ruukilla on useita sidosryhmiä, joista jokaisella on erilaisia odotuksia yhtiö- tä kohtaan. Käymme sidosryhmiemme kanssa jatkuvaa vuoropuhelua ja tapaamme aktiivisesti sidosryhmiem- me edustajia. Sidosryhmiltä eri kana- via myöten saatu palaute ja tieto hei- dän odotuksistaan Ruukkia kohtaan on keskeistä toiminnassamme. Alla olevassa taulukossa on kuvattu keskeisimpien sidosryhmiemme kans- sa käytävää vuorovaikutusta, siihen liittyviä työkaluja sekä vuonna 2013 tehtyjä toimenpiteitä. ASIAKKAAT • Asiakastyytyväisyys- tutkimukset • Asiakaspalaute • Asiakkuuksien hallintajärjestelmä • Avainasiakkuudet ja avainasiakaspäälliköt • Bränditutkimukset • Asiakas- ja markkina-analyysit • Henkilökohtainen myyntityö • Asiakastilaisuudet, koulutukset • Tekninen tuotetuki • Tuotelanseeraukset • Asiakaskyselyihin vastaaminen • Tuote-esitteet • Tuotteiden ympäristöselosteet • Ruukin internet-sivustolla • Sähköiset asiakaskirjeet • Asiakasuskollisuusohjelmat jakelijoille ja loppuasiakkaille • Messut • Osallistuimme 33 erikoisteräsmessuille 17 maassa • Osallistuimme 28:aan yli 50 kävijän rakentamisen energiatehokkuuteen liittyvään tapahtumaan 7 maassa • Omakotiasujien odotusten selvitys liittyen uusiutuvan energian katto­ ratkaisuihin sekä erilaisiin palvelu­ konsepteihin kuudessa maassa • Tutkimus toimisto- ja liikerakenta- misen päättäjille Saksassa, Puolassa, Ruotsissa ja Iso-Britanniassa liittyen näkemyksiin energiatehokkaasta rakentamisesta • Ruukki Classic Solar katto asunto­ messuilla Suomessa, 130 000 kävijää • Asiakastyytyväisyyden mittausprosessi Tärkeimmät sidos- ryhmämme Tapojamme kartoittaa sidosryhmän odotuksia ja mitata omaa suoriutumistamme Keinojamme vastata odotuksiin Esimerkkejä vuonna 2013 tehdystä vuorovaikutuksesta
  • Sidosryhmät | Yritysvastuu 2013 67 HENKILÖSTÖ SIJOITTAJAT JA OMISTAJAT TOIMITTAJAT (KUMPPANIT) JA ALIHANKKIJAT OPPILAITOKSET MEDIA VIRANOMAISET, KANSALAIS- JÄRJESTÖT JA MUUT ORGANISAATIOT, PAIKALLIS- YHTEISÖT • Henkilöstötutkimus • Turvallisuuden rapor- tointijärjestelmä • Osaamiskartoitukset • Aloitteet • Aktiivinen yhteyden- pito analyytikoihin, sijoittajiin ja omistajiin • Sijoittajakyselyt • Toimittajien hallinta­ prosessi sisältäen esimerkiksi audi- toinnit, kehityspala- verit, reklamaatiot, palautteet sovituista mittareista • Hinta- ja muut neuvottelut • Toimittajilta saatu palaute • Työnantajamieli- kuva-tutkimukset • Yhteydenpito oppilaitoksiin • Harjoittelijapalaut- teen seuranta • Kesätyöntekijäkysely • Tutkimukset • Mediaseuranta • Aktiivinen yhteydenpito median edustajiin • Aktiivinen osallis- tuminen erilaisten organisaatioiden toimintaan • Erilaiset kehitys­ yhteistyöt • Kyselyt ja seuranta www-sivujen käytöstä • Esimiestyö • Kehityskeskustelut • Yhteistyötilaisuudet henkilöstön kanssa • Koulutukset ja valmennukset • Toimipaikkojen työsuojelutoimikunnat • Inforuudut tehtailla, intranet-sivusto • Johdonmukainen, riittävä ja tasa­ puolinen tiedottaminen saman­ aikaisesti kaikille sijoittajille • Sijoittajatapaamiset • Yhtiökokous • Tilinpäätös ja osavuosikatsaukset sekä vuosikertomus • Pääomamarkkinapäivät • Sijoittajakyselyihin vastaaminen • Sijoittajille suunnatut tapahtumat • ruukki.com ja ruukki.fi -sivusto ensi­ sijaisena tiedonjakokanavana • Yhteydenpito • Ostoennusteet, volyymiestimaatit • Osallistuminen alan järjestöjen toimintaan • Valmennus, koulutus, toimittajapäivät • Ruukin internet-sivustot • Vuosisuunnittelu toimittajien kanssa • Harjoittelu- ja opinnäytetyöpaikat • Kesätyöt • Vierailuluennot • Rekrytointimessut • Koululaisten ja opiskelijoiden vierailut toimipaikoilla • Rekrytoiva koulutus • ruukki.com -sivusto • Tiedotteet • Haastattelut, tiedusteluihin vastaaminen • Mediatapaamiset, taustatilaisuudet • Ruukin internet-sivustot • Paikallinen viranomaisyhteistyö ja -raportointi • Lausunnot • Osallistuminen etujärjestöjen toimintaan • Vuosikertomus • Tiedotteet • Haastattelut, tiedusteluihin vastaaminen • Mediatapaamiset, taustatilaisuudet • Ympäristöraportit • Avointen ovien päivät • Ruukin internet-sivustot • Henkilöstötutkimukseen vastasi 6 395 ruukkilaisista • Kehityskeskusteluja kävi 89 % ruukkilaisista • 49 säännöllisesti kokoontuvaa henkilöstöyhteistyöelintä • Ruukki Metals turvallisuuspäivä • Noin 190 sijoittajatapaamista • Varsinaisessa yhtiökokouksessa oli edustettuna 483 osakkeenomistajaa • Pääomamarkkinapäiväämme osallis- tui paikanpäällä yli 30 vierasta sekä webcastin kautta kymmeniä muita henkilöitä • Osallistuimme Arvopaperi-lehden Rahapäivä-tapahtumaan, jossa tapasimme satoja sijoittajia • Sijoittajaviestintää ruukki.com/ruukki.fi -sivuston, puhe- linneuvottelujen ja webcastien avulla • Toimittaja-arviointeja tehtiin 37 kpl • Toimittajatapaamiset 95 kpl • Työturvallisuuden informaatiotilaisuus, jossa palkittiin paras toimittaja turvallisuusnäkökulman mukaan • Osallistuimme 8 opiskelija- tai rekrytointimessuille • Noin 2 700 koululaista, opiskelijaa ja opettajaa kävi tehdasvierailulla • 831 kesätyöntekijää • Lukuisia tutkimusprojekteja, harjoittelijoita, opinnäyte- ja diplomityöntekijöitä • Tulosjulkistuksiin liittyvien media- tilaisuuksien lisäksi taustoittavia tapaamisia toimitusten kanssa • PR Barometri • Noin 400 tehdasvierailua • Yhteensä 12 ympäristöön liittyvää kansallista ja kansainvälistä tutkimushankketta • Osallistuttiin aktiivisesti 22:n etu­ järjestön ja työryhmän toimintaan • Yksi tehtaiden järjestämä ympäristöilta Tärkeimmät sidos- ryhmämme Tapojamme kartoittaa sidosryhmän odotuksia ja mitata omaa suoriutumistamme Keinojamme vastata odotuksiin Esimerkkejä vuonna 2013 tehdystä vuorovaikutuksesta
  • Sidosryhmät | Yritysvastuu 2013 68 Ruukin toimintaa ohjaa asiakaslähtöi- syys. Asiakaskuntamme on laajentu- nut Pohjoismaiden lisäksi rakentami- sen liiketoiminnassa itäisen Keski- ja Itä-Euroopan maihin sekä erikois- terästuotteiden myötä kehittyville markkinoille kuten Intiaan, Kiinaan ja Etelä-Amerikkaan. Suurimmat asiakkaamme ovat yrityksiä ja jälleenmyyjiä, ja yhteen- sä Ruukilla on noin 11 760 aktiivista yritysasiakasta. Tärkeä asiakasryhmä ovat myös kuluttajat, jotka käyttävät Ruukin rakennustuotteita ja niiden asennuspalveluita. Kohtaamme asiakkaitamme vuoden mittaan useissa erilaisissa asiakasta- paamisissa, tapahtumissa, alan mes- suilla, seminaareissa sekä koulutuk- sissa. Ruukin järjestämistä tapahtu- mista esimerkkeinä Teräspaalupäivät, Rakentamisen päivät sekä Erikoiste- räspäivät, joissa kunkin alan ammat- tilaiset kokoontuivat keskustelemaan ajankohtaisista aiheista liittyen eri- tyisesti energiatehokkuuteen. Erikois- teräspäiviä järjestettiin 15 maassa. Olimme mukana 28 rakentamisen 2010 2011 2012 2013 NetPromoterScore* 16 N/A 42 35 Kokonaistyytyväisyys** 3,6 N/A 3,8 3,7 ASIAKKAAT energiatehokkuuteen liittyvässä si- dosryhmätapahtumassa seitsemässä maassa. Teemme myös yhteistyötä ympäristöalan toimijoiden kanssa, esimerkiksi vuonna 2013 osallistuimme Cleantech Finlandin yhteislehdistöti- laisuuteen Moskovassa. Vastuullisuuteen liittyvien asiakasvaatimusten jatkuvaa seurantaa ja toimenpiteitä Ruukin asiakkailla on vaatimuk- sia vastuullisuuteen liittyen. Ruukki selvittää ja saa tietoa näistä vaati- muksista asiakastyytyväisyyskyselyn, suorien asiakasvaatimusten ja kohdis- tettujen asiakastutkimusten kautta. Vuonna 2013 jatkoimme ja laajen- simme vuonna 2012 käyttöönotettua asiakastyytyväisyyden mittausproses- sia ja saimme yhteensä yli 1 000 vas- tausta eri liiketoiminta-alueilta. Uu- distetun asiakastyytyväisyysproses- simme tärkein yksittäinen ominaisuus on välitön reagoiminen asiakkaalta saatuun negatiiviseen palautteeseen. Ruukki käyttää asiakastyytyväisyy- den mittauksessa indekseinä NetPro- moterScorea ja kokonaisasiakastyy- tyväisyysindeksiä. Kuluneen vuoden lievästä negatiivisesta kehityssuun- nasta huolimatta tulos on molemmis- sa hyvä. Mittaustulosten perusteella asiakkaamme arvostavat vastuun- kantoamme turvallisuudessa, lupaus- temme pitämistä sekä tuotteidemme laatua. *NPS lasketaan asiakastyytyväisyystutkimuksen tulosten perusteella suositteluarviosta (Suosittelijoiden osuus – Ei-suosittelijoiden osuus). Arvo välillä 15-29 on melko hyvä (Slightly Good) ja arvo välillä 30-45 on Hyvä (Good). **Kokonaisasiakastyytyväisyys on arvioitu asteikolla 1-5 (1=Huono ja 5= Kiitettävä).
  • Sidosryhmät | Yritysvastuu 2013 69 Ruukin tavoitteiden saavuttaminen ei ole mahdollista ilman motivoitunutta, sitoutunutta sekä arvomme sisäis- tänyttä ja yhteisiä tavoitteita kohti työskentelevää henkilöstöä. Yhtiö on panostanut erityisesti toimipaikka- kohtaisesti luontevien vuorovaiku- tuskanavien luomiseen henkilöstön kanssa. Erilaiset aktiivisesti toimivat yh- teistyöfoorumit, henkilöstötutkimuk- set sekä arkipäivän tiimikohtainen yhteistyö luovat hyvän pohjan saada tietoa henkilöstön odotuksista. HENKILÖSTÖ Henkilöstötyön käytäntöjen kehittä- misessä huomioidaan henkilöstöltä saatava palaute. Lue lisää henkilöstöstä sidosryhmänä sekä vuorovaikutuksen keinoista Ruukin oman henkilöstön lisäksi tär- keä sidosryhmä on Ruukin mahdolliset tulevat työntekijät. Lue lisää yhteistyötä mahdollisten tulevien ruukkilaisten kanssa Kysyimme asiakastyytyväisyysky- selyssä asiakkailtamme myös vastuul- lisuusasioista liittyen sosiaalisen ja ympäristövastuun teemoihin. Asiak- kaidemme mielestä suoriuduimme erittäin hyvin erityisesti työturvalli- suus- ja ympäristövastuun osa- alueilla. Asiakkailta suoraan tulevia ym- päristöön ja sosiaaliseen vastuuseen liittyviä vaatimuksia käsittelemme päivittäin osana tarjouskyselyvaihet- ta. Tällaiset vaatimukset voivat liittyä esimerkiksi pinnoitteissa käyttämiim- me kemikaaliyhdisteisiin, ympäristö- johtamisjärjestelmien sertifiointei- hin tai yritysvastuun periaatteisiin. Selvitämme, että itse valmistamamme sekä alihankkimamme tuotteet vas- taavat asiakkaan vaatimuksiin. Tämän lisäksi Ruukin yleisimpiä tuottei- ta koskevat ympäristöselosteet ovat kaikkien saatavilla internet-sivuil- lamme. Jatkuvan asiakastyytyväisyysky- selyn ja suorien asiakasvaatimusten Case: Puolalaiset tulevat insinöörit tutustuivat Ruukkiin Ruukki järjesti vuoden 2013 aikana viisi erikoisterästyöpajaa tekniikan opiskelijoille Puolassa. Terästieto- uden lisäämisen ohella opiskelijat tutustuvat myös Ruukkiin yrityk- senä ja mahdollisena tulevaisuuden työnantajana. Työpajoja järjestettiin alan tärkeimmissä oppilaitoksissa Puolan Szczecinissä, Krakovassa, Gdanskissa, Lublinissa ja Poznanissa. Mielen- kiinto tilaisuuksia kohtaan oli suurta, ja osallistujia oli jokaisessa tilaisuudessa 70-150. Ruukin pitämillä luennoilla opis­ kelijat perehtyivät erikoisteräs- tuotteiden teknisiin tietoihin, sekä saivat kuulla, mihin loppukäyttö- kohteisiin erikoisteräksiä käytetään. Luentojen lisäksi opiskelijoilla oli mahdollisuus osallistua torninostu- rin suunnittelukilpailuun. ”On hienoa, että monet opis­ kelijat miettivät jo suuntautumis- vaihtoehtojaan ja innostuivat kilpailustamme. Paras tapa oppia on tehdä itse”, toteaa tuotepääl- likkö Marcin Dworecki, joka oli yksi ruukkilaisista luennoitsijoista. lisäksi teemme myös kohdistettu- ja asiakastutkimuksia. Vuonna 2013 tutkimme esimerkiksi omakotiasujien odotuksia liittyen uusiutuvan ener- gian kattoratkaisuihin sekä erilaisiin palvelukonsepteihin. Tutkimuksia tehtiin kuudessa eri maassa.
  • Sidosryhmät | Yritysvastuu 2013 70 OMISTAJAT JA SIJOITTAJAT Vuoden 2013 lopussa Ruukilla oli 47 031 osakkeenomistajaa. Suomen valtion (Solidium Oy) omistusosuus Ruukis- ta oli 39,7 %. Osakkeenomistajamme odottavat Ruukilta omistaja-arvon kasvua, vastuullista ja kestävän ke- hityksen mukaista toimintaa sekä riskien hallintaa. Ylläpidämme avointa vuoropuhelua omistajiemme kanssa muun muassa johdon tapaamisilla analyytikoiden ja sijoittajien kanssa, sijoittajasuh- detoiminnolla, yhtiökokouksilla, tiedotustilaisuuksilla, internet-sivujen Sijoittajat -osion kautta, pörssi- ja lehdistötiedotteilla, taloudellisilla ra- porteilla ja pääomamarkkinapäivällä. Arvioimme onnistumistamme sijoittajatapaamisissa saamamme pa- lautteen, ulkopuolisten suorittamien sijoittajasuhdetutkimusten, osak- keenomistajien lukumäärän ja raken- teen, yhtiön osakkeen vaihdon sekä osakkeen arvonnousun avulla. Noin 190 tapaamista sijoittajien ja analyytikoiden kanssa Ruukin sijoittajasuhdetoiminnan tehtävänä on antaa pääomamarkki- noille tietoa yhtiön tapahtumista ja taloudellisesta kehityksestä. Keskeisiä periaatteita ovat johdonmukainen, riittävä ja tasapuolinen tiedottaminen samanaikaisesti kaikille sijoittajil- le sekä rehellisyys, avoimuus ja hyvä palvelu. Ruukin sijoittajasuhdetoiminto ta- paa yhdessä Ruukin johdon edustajien kanssa omistajia, sijoittajia ja analyy- tikoita sekä Suomessa että ulkomailla, lähinnä Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Vuoden 2013 aikana oli yhteensä noin 190 sijoittajatapaamista. Yhtiökokouksessa maaliskuussa oli edustettuna 483 osakkeenomistajaa. Kesäkuussa järjestimme Hämeenlin- nassa pääomamarkkinapäivän, jonne osallistui 30 vieraan lisäksi kymmeniä muita webcast-lähetyksen kautta. Myös tulosjulkistusten yhteydessä pidetyt tilaisuudet olivat tehokas tapa jakaa tietoa ja vastaanottaa palautet- ta pääomamarkkinoiden edustajilta. Syyskuussa osallistuimme Arvopape- ri-lehden Rahapäivä-tapahtumaan, jossa tapasimme satoja piensijoittajia. Lisäksi olemme järjestäneet sijoitta- jille useita tehdasvierailuja kuluneen vuoden aikana. Ruukki.com -sivuston Sijoittajat -osio on sijoittajaviestinnän ensisijai- nen tiedonjakokanava, jota olemme jatkuvasti kehittäneet parantaen sekä sivuston sisältöä että käytettävyyttä. Vuoden 2013 aikana olemme panos- taneet erityisesti osavuosikatsaus- temme tietosisällön ja esitystavan ke- hittämiseen. Ruukin sijoittajasivusto pärjäsikin erinomaisesti muun muassa KWD-Webranking arvioinnissa, mikä kannustaa edelleen jatkamaan kehi- tystyötä. Ruukin sijoittajasuhdetoiminta palkittiin Pohjoismaiden keskisuur- ten yritysten parhaana vuoden 2013 Nordic IR Awards -kilpailussa. Lisäksi Ruukin sijoittajasuhdejohtaja Timo Pirskanen palkittiin Pohjoismaiden parhaana IR-johtajana keskisuurten yritysten sarjassa. Kilpailun järjes- tänyt ruotsalainen konsulttiyhtiö Regi julkaisi kuudennentoista kerran tulokset pörssiyhtiöiden sijoittajasuh- detoiminnasta. Vuonna 2013 tulokset julkaistiin ensimmäistä kertaa poh- joismaisella tasolla ja tutkimuksessa oli mukana 159 pohjoismaista suurta tai keskisuurta yritystä (Large Cap & Mid Cap). Kaikkiaan tutkimuksessa yli 600 analyytikkoa antoi arvionsa poh- joismaisten yritysten sijoittajasuhtei- den hoidosta. Vastuullisuuteen liittyvä online-kysely omistajille ja sijoittajille Vuoden 2013 kesällä sijoittajasuhde- toiminto teki keskeisimmille omis- tajille, sijoittajille ja analyytikoille suunnatun online-kyselytutkimuksen heidän odotuksistaan Ruukin vas- tuullisuuden ja sen viestinnän sekä raportoinnin suhteen. Kyselyn tulok- set käytiin läpi yritysvastuutyöryh- mässä ja ne on soveltuvin osin otettu huomioon Ruukin vastuullisuuden johtamisen, viestinnän ja raportoin- nin kehittämisessä.
  • Sidosryhmät | Yritysvastuu 2013 71 TOIMITTAJAT JA ALIHANKKIJAT Tehokas ja vastuullinen toimitusketjun hallinta turvaa tuotteidemme toimittamisen asiakkaillemme laadukkaasti ja kustannustehokkaasti Ruukilla on toimintaa noin 30 maassa ja toimitamme tuotteita asiakkaillemme ympäri maailman. Pyrimme hoitamaan materiaalivirrat yksiköidemme välillä sekä asiakkail- lemme kustannustehokkaasti mini- moimalla turhat kuljetukset ja käsit- telyt. Hyvin hoidetulla toimitusket- julla on merkitystä myös ympäristön kannalta, sillä se tarkoittaa energian- säästöä ja pienempää ympäristövai- kutusta. Toimittajilta vaaditaan kaikessa toiminnassa hyvien liiketoimintape- riaatteiden noudattamista ja ihmis- oikeuksien kunnioittamista. Hyvien liiketoimintaperiaatteiden noudat- taminen varmistetaan säännöllisillä toimittaja-arvioinneilla. Vastuullinen hankinta Ruukki arvostaa hankinnoissaan toi- mitusten joustavuutta, luotettavuutta ja toimitustäsmällisyyttä sekä tuot- teiden ja palvelujen laatua kustan- nustekijät huomioiden. Hankintasopi- musten yleisissä ostoehdoissa otetaan huomioon yhtiön Code of Conduct -ohjeet eli hyvän liiketavan periaat- teet, jossa huomioidaan myös eettiset arvot ja ympäristöasiat. Toimitusketjun hallintaan kuuluvat: Vastuullinen hankinta: Toimittajayhteistyö tuotteiden ja palveluiden varmista- miseksi sekä ostotoimintojen ohjaus sekä raaka-ainehankintojen turvaaminen Luotettava logistiikka: Globaalissa ympäristössä parhaat logistiset konseptit varmistavat, että tuotteemme saapuvat luotettavasti ja kustannustehokkaasti perille asiakaslupauksemme mukaisesti Toiminnan jatkuva kehittäminen: (Operational excellence): Turvallisuus tulee aina ensin ja sen jälkeen operatiivisen toiminnan jatkuva kehittäminen tuottavuuden ja laadun parantamiseksi Toimitusvarmuus: Hyvä toimitusvarmuus on yksi Ruukin ja Ruukin asiakkaiden menestymisen tärkeimpiä edellytyksiä Asiakkaamme hyötyvät hyvin hoidetusta toimitusketjun hallinnasta, johon kuuluvat vastuullisesti hoidetut hankinnat, luotettava logistiikka ja oman ope- ratiivisen toimintamme jatkuva kehittäminen. Vastuullinen toiminta on osa yrityksen menestystä, kilpailukykyä ja riskienhallintaa. Tämän vuoksi arvioimme omaa ja kumppaniemme toimintaa jatkuvasti hyvän liiketavan ja ihmisoikeuksi- en noudattamisessa, turvallisuudessa, laadussa ja ympäristöasioissa.
  • Sidosryhmät | Yritysvastuu 2013 72 Toimittajien arviointi Tärkeä osa toimittajanhallintaa on toimittajien jatkuva arviointi. Ruukin toimittaja-arviointien tietokanta kä- sittää tällä hetkellä noin 300 toimit- taja-arviointia. Vuoden 2013 aikana Ruukissa tehtiin 37 toimittaja-arvi- ointia uusille toimittajille, kriittisiksi nähdyille toimittajaehdokkaille tai nykyisille toimittajille, joiden suori- tuskyky kaipaa parannusta. Kriittisyys ja suorituskyky voivat liittyä esimer- kiksi toimitusvarmuuteen, tuotteen tai palvelun ominaisuuksiin tai ympä- ristö- ja turvallisuuskäytäntöihin. Ruukin toimittaja-arvioinnissa käydään läpi johdon vastuullisuus, ympäristöjohtaminen, riskienhallinta, laadun- ja toimitusten hallinta, han- kintaprosessit, materiaalien hallinta, tuotantoprosessi sekä tilat ja varus- teet. Yhteistyö keskeytetään poik- keuksetta, mikäli ilmenee ongelmia hyvien liiketapojen noudattamisessa. Pidempiaikaisille palvelusopimuksille tehdään vuosittain toimitusten arvi- ointeja 50-80 kpl. Tuloksista kootaan yhteenveto toimittajittain ja lisäksi tärkeiden toimittajien osalta kootaan arviointitulosten keskiarvoista vuo- sitrendi, joka käydään läpi toimitta- jatapaamisessa. Toimittajayhteistyön syventämiseksi ja kehittämiseksi vuonna 2013 järjestettiin 95 toimitta- jatapaamistilaisuutta. Tilaisuuksissa todennetaan myös arviointien joh- dosta sovittujen toimenpiteiden to- teutus ja toimenpiteiden tehoaminen. Turvallisuus Ruukin tavoitteena on, että alihank- kijat kouluttavat oman henkilöstönsä turvallisuusasioissa. Uusilta palvelu- toimittajilta vaaditaan turvallisuus- koulutus ennen töiden alkamista teh- taalla. Lisäksi urakoitsijoilta vaaditaan turvallisuuskorttikoulutus. Merkittävimmät alihankkijat kut- sutaan kerran vuodessa yhteiseen työturvallisuuden informaatiotilaisuu- teen, jossa käsitellään ajankohtaisim- mat turvallisuusaiheet, annetaan pa- lautetta toimittajaturvallisuuden ke- hittymisestä ja kerrotaan tavoitteet. Vuonna 2013 tilaisuuteen osallistui 43 toimittajien johtoa ja työmaajohtoa edustavaa henkilöä. Tilaisuudessa palkitaan vuosittain edellisen vuoden paras toimittaja turvallisuusnäkökul- man mukaan. Työturvallisuuden kun- niapalkinnon vuonna 2013 sai Bilfinger Industrial Services Finland Oy erityisen hyvästä turvallisuuskehityksestä kol- men viimeisen vuoden aikana. Luotettava logistiikka Kehitämme logistiikan toimintamalleja jatkuvasti, ja pyrimme parantamaan kuljetusten laatua, turvallisuutta, kustannustehokkuutta sekä toimitus- varmuutta yhdessä alihankkijoidem- me kanssa. Logistiikkayksikkömme huolehtii valtaosasta kuljetuksia. Kustannustehokkuuden lisäksi vältämme ympäristölle aiheutuvaa turhaa kuormitusta käyttämällä eri kuljetusmuotoja tarkoituksenmukai- sesti sekä valitsemalla alihankkijoiksi yrityksiä, jotka jakavat arvomme ja pyrkimyksemme ympäristön huomioi- vien ratkaisujen käyttöön. Ruukin logistiikkayksikön ympäris- tötavoitteisiin kuuluu energiankulu- tuksen vähentäminen kuljetuksissa, merikuljetusten riskien pienentä- minen sekä kuljetusten aikaisten vahinkojen minimoiminen. Pyrimme myötävaikuttamaan siihen, että käyt- tämämme kuljetusyritykset sitoutuvat Suomen kuljetusalan yhteiseen ener- giatehokkuussopimuksen. Energia- tehokkuustavoitteeksi on asetettu logistiikkakumppaneiden liittymi- nen tavarakuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimuksiin niin, että vuoden 2016 loppuun mennessä 60 prosenttia Ruukin kumppaneista on liittynyt sopimukseen Suomes- sa. Vuonna 2013 noin 85 prosenttia Ruukin maakuljetuksista hoidettiin sopimukseen liittyneen yrityksen toimesta. Yksi tärkeimmistä kuljetuksemme tavoitteista on kuljetusvaurioiden vähentäminen koko kuljetusketjussa. Tarkastajamme raportoivat eri sa- tamista kaikkien Ruukin tuotteiden ulkoisen laadun, kun tuotteet pure- taan aluksista. Poikkeavien tuotteiden osuus puretuista tuotteista oli 7,5 % (2012: 10,7 %). Laatupoikkeamia sisäl- tävien tuotteiden prosenttiosuus on saatu laskuun, mutta vieläkin poik- keavien tuotteiden osuus on korkea. Poikkeamista lähes 75 % on pakkaus- vaurioita ja 11 % kosteus ja ruostevau- rioita. Mekaanisten vaurioiden osuus on noin 6 %. Kuljetusten raportointia ja kat- tavuutta kehitetään ja osakuormien määrää karsitaan optimoimalla kulje- tuksia ja lastaustapoja. Toimitusvarmuus Hyvä toimitusvarmuus on yksi Ruukin ja sen asiakkaiden menestymisen tär- kein edellytys. Hyvä toimitusvarmuus vähentää ympäristövaikutuksia toimi- tusketjun kaikkien osapuolien osalta. Asiakkaamme voivat pienentää varas- tojaan, tehostaa omaa logistiikkaansa sekä optimoida omaa tuotantoaan. Toiminnan jatkuva kehittämi- nen (operational excellence) Ruukin oman operatiivisen toiminnan kehittäminen (operational excellence) tähtää pitkäkestoisiin parannuksiin turvallisuudessa, suorituskyvyssä, laadussa, toimitustäsmällisyydessä ja joustavuudessa. Avainasemassa on oma henkilöstömme sekä osaamisen kehittäminen kaikkialla Ruukissa. Vuosina 2009–2012 yli 8 000 ruuk- kilaista koulutettiin käyttämään OPEX-työkaluja (Lean, Six Sigma, projektijohtaminen ja muutosjohta- minen) ja tähän liittyen toteutettiin lähes 1 000 erilaajuista kehitysprojek- tia. Vuonna 2013 siirryttiin normaaliin jatkuvan parantamisen malliin, jossa liiketoiminta-alueet ja niitä tukevat toiminnot kehittävät asioita päivittäi- sessä työssä.
  • Sidosryhmät | Yritysvastuu 2013 73 PAIKALLISYHTEISÖT Ruukki pyrkii kehittämään ja ylläpi- tämään hyviä suhteita yhteiskunnan eri sidosryhmiin. Ruukin toimipai- koilla yhteistyötä paikallisten sidos- ryhmien kanssa tehdään aktiivisesti, ja yhteistyölle on vuosikymmenien historia. Useilla tuotantopaikkakun- nillaan Ruukki on merkittävä pai- kallinen ja alueellinen vaikuttaja, jonka rooli näkyy mm. työllistäjänä, alueellisten tuotteiden ja palveluiden ostajana sekä paikallisyhteisöjen tuki- jana. Vastuut ja muodot paikalliselle sidosryhmäyhteistyölle on määritelty toimipaikkakohtaisesti. Paikallista yhteistyötä Ruukissa on työ viran- omaisten, yhteisöjen, oppilaitosten, yhteiskuntien, naapureiden ja henki- löstön kanssa. Ruukin suurimmat toimipisteet sijaitsevat pääosin keskikokoisissa kaupungeissa, joissa yhtiön merkitys paikallisena työllistäjänä on suuri. Vakituisen henkilöstön lisäksi Ruukki työllistää kesäisin ison joukon pai- kallisia nuoria opiskelijoita Suomen toimipaikoillaan. Yhteistyötä tehdään paikallisten työvoimaviranomaisten kanssa. Monilla toimipaikoilla Ruukki on paikallisten oppilaitosten tärkeä kumppani sekä tutkimusyhteistyössä että harjoittelu- ja opinnäytetyö- paikkojen tarjoajana. Lisäksi ruuk- kilaisia asiantuntijoita kutsutaan vierailuluennoille oppilaitoksiin, ja esimerkiksi Hämeenlinnassa Ruukki tarjoaa vuosittain paikallisen lukion yrittäjyyslinjalaisille työelämään ja teollisuuteen perehdyttävän Ruukki- kurssin. Lue lisää oppilaitosyhteistyöstä Ruukki tekee yhteistyötä paikallis- ten ympäristöviranomaisten kanssa tehdaskohtaisesti. Jatkuvaa yhteis- työtä tehdään valvovan viranomaisen lisäksi muun muassa kaupunkien ja yhdistysten kanssa ilmanlaadun seu- rantaan sekä vesistöjen tarkkailuun liittyen. Ruukin toimipaikoilla vierailee vuosittain useita eri sidosryhmiä, kuten koululaisia, opiskelijoita, asiak- kaita, alihankkijoita sekä tarkastajia ja viranomaisia. Esimerkiksi Raahen tahtaalla vierailijoita kävi noin 7 700 vuoden 2013 aikana. Case: Ruukki järjestää tapahtumia tehtaiden naapurustolle: Virsbossa Ruotsissa järjestet- tiin paikallinen yrityspäivä, jossa vuonna 2013 aiheina olivat turval- lisuus- ja ympäristöasiat. Asuk- kaat noin 50 km säteellä tehtaasta kutsuttiin tilaisuuteen. Case: Ruukki tiedottaa lähi- seutua ympäristöasioista: Ruukki informoi paikallisesti naa- pureitaan ja muita lähialuei­den sidosryhmiä oman toimintan­sa ympäristövaikutuksista. Esimerkiksi Pärnussa Virossa Ruukin ympäristö- vaatimukset tiedotettiin naapu- reille ja muun muassa tehtaan jätehuollosta vastaavalle yhteis- työkumppanille.
  • Sidosryhmät | Yritysvastuu 2013 74 Case: Paikallisyhteistyötä Raahen terästehtaalla Sosiaalinen vastuu – osana yhteiskuntaa Ruukin Raahen tehdas osallistuu moni- puolisesti Raahen kaupungin ja sen lähiseudun yhteiskunnan toimintaan. Kaupungin kanssa tehdään yhteistyötä mm. yhteisen sataman toimintaedel- lytysten turvaamiseksi ja tuottavuu- den parantamiseksi. Keskustelu yhtiön edustajien ja paikallisten päättäjien sekä viranomaisten kanssa on osa jokapäiväistä toimintaa. Yhtiö tarjoaa tukea henkilökunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämi- seksi liikunnan ja kulttuurin harrasta- miseen paikallisilla liikuntapaikoilla. Raahen tehdas tukee myös paikallista lasten ja nuorten liikuntaa pääasiassa pitkäaikaisilla yhteistyösopimuksilla. Tehdas koskettaa työnantajana suo- raan ja välillisesti merkittävää osaa alueen kotitalouksista. Tämän vuoksi yhtiö tekee kaupungin oppilaitosten ja työvoimaviranomaisten kanssa tiivistä yhteistyötä. Yhteistyön puitteissa vuonna 2013 tehtaalla vieraili noin 1 700 opiskelijaa tai koululaista. Koko- naisuudessaan vierailijoiden määrä oli noin 7 700 henkilöä. Lisäksi esimer- kiksi Raahen ammattiopiston kone- ja metallialan opiskelijoita käy Ruukilla työharjoittelussa ja Ruukki palkitsee parhaita opiskelijoita stipendein. Alueella toimivien ammattikorkea- koulujen kanssa tehdään opintoihin liittyvää yhteistyötä ja kehittämis- hankkeita. Oulun yliopisto on Raahessa toimivan tutkimusyksikön merkit- tävimpiä yhteistyökumppaneita ja yliopiston kanssa on meneillään useita tutkimushankkeita. Suurin osa sadoista Raahen tehtaan kesätyöntekijöistä on paikallisia nuo- ria. Yhteistyö paikallisten työvoima- viranomaisten kanssa on läheistä, ja esimerkiksi vuonna 2013 yhtiö koulutti jälleen yhteistyössä paikallisen työ- voimaviranomaisen kanssa työttömiä tai työttömyysuhanalaisia työnhaki- joita (10 henkilöä) nosturinkuljettajiksi tehtaalle. Turvallisuus Turvallisuuden johtaminen on osa jokapäiväistä työtä. Tehtaalla järjeste- tään esimerkiksi vuosittain yli 20 000 tilaisuutta, joilla varmistetaan työpis- teiden ja kulkureittien turvallisuutta. Tehtaalla asioivien kuljetusyritysten ja säännöllisesti toimivien alihank- kijoiden kanssa tehdään yhteistyötä liikenne- ja henkilöturvallisuuden kehittämiseksi. Lisäksi vuosittain pal- kitaan hyvää turvallisuustyötä tehnyt urakoitsija, joka onnistuu merkittä- västi vähentämään tapaturmia. Eri viranomaisten kanssa tehdään aktiivista yhteistyötä, jonka tavoit- teena on lisätä tietoisuutta toimin- nasta molemmin puolin sekä varau- tua mahdollisiin poikkeustilanteisiin. Yhteistyöhön kuuluu mm. säännöllisiä toimintaharjoituksia pelastuslaitoksen ja poliisin kanssa. Ympäristövastuu Tehtaalla pyritään jatkuvasti lisäämään henkilökunnan ympäristötietoisuutta esimerkiksi energiatehokkuudesta ja jätteiden lajittelusta järjestämällä koulutuksia ja rakentamalla toimin- tamallia, jolla pidetään työympäristö siistinä ja järjestyksessä. Vuonna 2013 ympäristökoulutuksen teemana oli jätteiden käsittely ja koulutukseen osallistui 150 henkilöä. Ympäristöviranomaisten kanssa järjestetään säännöllisiä tapaamisia. Raahen kaupungin kanssa seurataan yhdessä Raahen ilmanlaatua. Teh- taan lähialueen asukkaille järjestetään vuosittain teemailta tehtaan ympäris- töasioista. Vuoden 2013 ympäristöillan teema oli tehtaan toiminnan ympäris- tövaikutukset sintraamon sulkemisen jälkeen. Tehtaan prosessien lämpöenergialla tuotetaan valtaosa Raahen kauko­ lämmöstä. Kuva: A. Aunola
  • Sidosryhmät | Yritysvastuu 2013 75 EDUNVALVONTA Ruukki seuraa ja ennakoi tulevaa, toi- mintaympäristöönsä ja tuotteisiinsa vaikuttavaa lainsäädäntöä. Esimer- kiksi lisääntyneet EU:n ja kansallisen tason ympäristösäädökset ovat muut- taneet Ruukin toimintaympäristöä ja tuoneet uusia tuotteisiin ja tuotanto- prosesseihin kohdistuvia vaatimuksia viimeisen vuosikymmenen aikana. Yhtiö osallistuu yhteiskunnalliseen vuoropuheluun teollisuusjärjestöjen ja julkisen keskustelun kautta. Yhtiö on pyrkinyt lainsäädännön toimivuuden ja ennakoitavuuden parantamiseen tarjoamalla tietoa lainsäädäntöesitys- ten vaikutuksesta jo niiden valmiste- luvaiheessa. Ruukki ei tue valtion laitoksia, poliittisia puolueita tai ehdokkaita eikä uskontoja tai yhdistyksiä anta- malla näille varoja tai lahjoituksia. Ruukki on sitoutunut kaikessa toimin- nassaan toimimaan hyvän liiketavan mukaisesti. Lue tarkemmin toiminta- ympäristöstämme sekä yhteistyöhankkeistamme
  • Yritysvastuuraportointi | Yritysvastuu 2013 76 YRITYSVASTUURAPORTOINTI RAPORTOINNIN LAAJUUS JA TIEDONKERUU Säännöllinen raportointi on keskei- nen osa Ruukin yritysvastuuviestin- tää. Ruukki on julkaissut yritysvas- tuuraportin vuodesta 2003 alkaen. Käytämme yritysvastuuraporttimme pohjana Global Reporting Intitiativen (GRI) G3.1-raportointiohjeita. Vuosit- tain laadittavan yritysvastuuraportin lisäksi tiedotamme aktiivisesti ympä- ristöasioista, tuotteidemme elinkaa- ren aikaisista ympäristövaikutuksista Yritysvastuuraportissa on esitetty olennaiset tiedot taloudellisen, sosi- aalisen ja ympäristövastuun asioiden johtamisesta, käytännöistä ja suoriu- tumisestamme yritysvastuun eri osa- alueilla. Suoriutumista ja saavutuksia on kuvattu olennaisten osa-alueiden GRI -tunnuslukujen avulla sekä sanal- lisilla kuvauksilla. Lisäksi yritysvastuuasioista ja kes- tävää kehitystä edistävästä toimin- nasta kerrotaan internet-sivujemme Yritysvastuu-osiossa. sekä muista kestävään kehitykseen liittyvistä asioista esisijaisesti inter- netsivustollamme. Tässä yritysvas- tuuraportissa annetaan tietoa Ruukin taloudellisesta, sosiaalisesta ja ympä- ristövastuusta ajalla 1.1.–31.12.2013 el- lei ole toisin mainittu. Taloudelliseen vastuun liittyvää tietoa on raportoi- tu laajemmin vuosikertomuksessa ja konsernitilinpäätöksessä. Ruukin vuoden 2013 yritysvastuu- raportti on julkaistu sekä verkkora- porttina että verkosta ladattavana pdf -raporttina sekä suomeksi että englanniksi. Raportti on jaettu seit- semään osioon: vuosi 2013 lyhyesti, yritysvastuu Ruukissa, taloudellinen vastuu, ympäristövastuu, sosiaalinen vastuu, sidosryhmät sekä yritysvas- tuuraportointi. Yritysvastuuraportin tiedonkeruumenetelmissä ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia edelliseen vuoteen verrattuna eikä edellisissä raporteissa ole huo- mattu olennaisia virheitä. • Raportointiraja on sama kuin talousraportoinnissa. Mahdollisista poikkeamista tai rajoitteista on kerrottu asianomaisten lukujen yhteydessä. Tunnuslukujen raportointi ei kata tavaroiden ja palvelujen toimittajia eikä alihankkijoita. • Taloudelliset tiedot perustuvat Rautaruukin konsernitilinpäätökseen. Tilin­ päätös on laadittu kansainvälisiä IFRS -standardeja noudattaen. • Henkilöstöä koskevat tiedot on kerätty konserninlaajuisesta henkilöstötieto- järjestelmästä. • Ympäristötiedot on kerätty internet-pohjaisella Sofi-tiedonkeruujärjestelmällä kaikilta tuotannollisilta toimipaikoilta, jotka kuuluivat konserniin vuoden 2013 lopussa. Kerätyn tiedon laajuus riippuu toimipaikkakohtaisesti sen ympäristö- vaikutusten merkittävyydestä koko konsernin ympäristönäkökohtia tarkasteltaessa. Seuraavassa taulukossa on esitetty Ruukin yritysvastuuraportoinnin laajuus ja tiedonkeruumenetelmät. Osa-alue Raportoinnin laajuus Tiedonkeruumenetelmä Taloudellinen vastuu Ympäristövastuu Sosiaalinen vastuu: työturvallisuus Sosiaalinen vastuu: henkilöstöä koskevat tiedot Kaikki Rautaruukki Oyj:n (Ruukki) toiminnot (konsolidointisääntöjen mukaisesti) Kaikki Ruukin tuotannolliset toimipaikat Kaikki Ruukin toimipaikat ja liiketoiminta-alueet Kaikki Ruukin toimintamaat Tiedot kerätään Rautaruukki Oyj:n (Ruukki) ERP-järjestelmistä ja konsolidoidaan konsernitasolla. Tiedot kerätään Sofi-raportointijärjestel- mästä ja konsolidoidaan konsernitasolla. Safety tool ja turvallisuusraportit. Tiedot kerätään Sofi-raportointijärjestel- mästä ja henkilöstötietojärjestelmistä ja konsolidoidaan konsernitasolla.
  • Yritysvastuuraportointi | Yritysvastuu 2013 77 Raportin varmentaminen Ruukki käyttää yritysvastuurapor­ tointinsa pohjana Global Reporting Intitiativen (GRI) G3.1-raportointi- ohjeita. Yritysvastuuraporttia ei ole varmennettu ulkopuolisen tahon toimesta. Raportissa esitetyt talous- tiedot ovat tilintarkastuksen alaisia. Ympäristötiedot on kerätty Ruukin tuotannollisilta toimipaikoilta. Kaikki tuotannolliset toimipaikat on serti­ fioitu ISO 14001 -ympäristöjärjestel- GRI - INDEKSI Ruukki käyttää yritysvastuuraportointinsa pohjana Global Reporting Intitiativen (GRI) G3.1-raportointi­ohjeita. GRI on kan- sainvälinen yhteisö, joka kehittää kestävän kehityksen raportointia koskevia ohjeistoja. GRI:n tuottaman raportointisuo- situksen tarkoituksena on toimia organisaatioiden taloudellisen, sosiaalisen ja ympäristötoiminnan raportoinnin yleisesti hyväksyttynä viitekehyksenä. Ruukin yhteiskuntavastuuraportin vertailu GRI:n G3.1-suosituksiin on esitetty alla olevassa taulukossa. 1. Strategia ja analyysi 2. Organisaatio ja taustakuvaus 3. Raportin muuttujat 4. Hallintotapa, sitoumukset ja yhteistyö 5. Johtamistapa ja tomintaindikaattorit Organisaation kuvaus Strategia Toimitusjohtajalta Riskienhallinta Yritysvastuun avainalueet ja tavoitteet Toimintaympäristömme Sidosryhmät Taloudellisen lisäarvon jakautuminen Ruukki lyhyesti Konsernirakenne Liiketoiminta-alueet Maantieteellinen sijainti Tilinpäätös Osakkeet ja osakkeenomistajat Yritysvastuuraportointi Merkittävät muutokset raportointikaudella Hallinnointi Sitoumukset Toimintaympäristömme Sidosryhmät Hyvän liiketavan periaatteet Sitoumukset Sosiaalinen vastuu GRI sisältö Linkki Huomiot män mukaisesti. Tietojen tarkistus on suoritettu vertaamalla niitä sekä konserni- että toimipaikkatasolla edellisten vuosien tietoihin. Esille tulleet poikkeamat on analysoitu.
  • Yritysvastuuraportointi | Yritysvastuu 2013 78 Taloudellinen vastuu EC1: Tuotettu ja jaettu suora taloudellinen lisäarvo EC2: Ilmastonmuutoksen taloudelliset seuraamukset ja muut riskit ja mahdollisuudet organisaation toiminnan kannalta EC3: Tulospalkkioiden kattavuus EC4: Taloudellinen avustus EC5: Tavanomaisten alkupalkkojen ja aikallisen minimipalkan suhde organisaation keskeisissä toimipaikoissa EC6: Paikallishankintaperiaatteet EC7: Paikallisen rekrytointitavan menettelytavat EC8: Infrastruktuuri-investoinnit sekä yleishyödylliset palvelut EC9: Keskeiset epäsuorat taloudelliset vaikutukset ja niiden laajuus Avainindikaattorit: Talous Taloudellinen vastuu Taloudellisen lisäarvon jakautuminen Ympäristöjohtaminen Ympäristöpäämäärät ja -tavoitteet Toimintaympäristömme, EU:n päästökauppa Riskienhallinta Palkka- ja palkkioselvitys Palkitseminen Eläketurvan kattavuus Tuki yhteisölle Hankinta Toimittajat Rekrytointi Taloudellisen lisäarvon jakautuminen • Raportoitu osittain • Ei raportoitu • Raportoitu osittain • Raportoitu osittain • Ei raportoitu • Raportoitu osittain GRI sisältö Linkki Huomiot EN1: Materiaalien käyttö EN2: Kierrätettyjen materiaalien käyttö EN3: Välitön energia kulutus EN4: Välillinen energian kulutus EN5: Säästämisestä ja tehokkuusparannuksista syntynyt energiansäästö EN8: Lähdekohtainen veden kokonaiskulutus EN11: Luonnon monimuotoisuuden kannalta rikkailta alueilta tai suojelluilta alueilta omistetut maa-alueet EN12: Vaikutukset luonnon monimuotoisuuden kannalta rikkailla alueilla tai suojelluilla alueilla Avainindikaattorit: Ympäristö Materiaalilaskuri Raaka-aineet Materiaalilaskuri Sivutuotteet Tuotannon energia- ja materiaalitehokkuus Ympäristövaikutukset Energian kulutus Ympäristövaikutukset Energian kierto Tuotannon energia- ja materiaalitehokkuus Ympäristöpäämäärät ja -tavoitteet Tuotannon energia- ja materiaalitehokkuus Veden käyttö Ympäristövaikutukset • Ei raportoitu • Ei raportoitu
  • Yritysvastuuraportointi | Yritysvastuu 2013 79 GRI sisältö Linkki Huomiot EN16: Suorat ja epäsuorat kasvihuonepäästöt EN17: Muut olennaiset kasvihuonekaasupäästöt EN19: Otsonikatoa aiheuttavien aineiden päästöt EN20: Typpi- ja rikkidioksidipäästöt sekä muut merkittävät päästöt EN21: Kokonaispäästöt veteen EN22: Jätteet EN23: Merkittävät vuodot EN26: Toimenpiteet tuotteiden ja palveluiden ympäristövaikutusten vähentämiseksi EN27: Kierrätettyjen tuotteiden ja pakkausmateriaa- lien suhteellinen osuus EN28: Ympäristösakot ja muut rangaistukset Avainindikaattorit: Ympäristö Ympäristövaikutukset, päästöt ilmaan Ympäristövaikutukset, päästöt ilmaan Ympäristövaikutukset, päästöt veteen Ympäristövaikutukset, jätteet Ympäristövaikutukset, luparajan ylitykset sekä muut poikkeamat Energiatehokkaat tuotteet ja ratkaisut Merkittävät päästövähennykset Ympäristöjohtaminen sekä riskienhallinta Päämäärät ja tavoitteet Kohti kestävää kehitystä Materiaalilaskuri Sivutuotteet Ympäristövaikutukset Teräksen kierrätys Luparajan ylitykset, poikkeamat Päämäärät ja tavoitteet, toteuma 2013 • Ei raportoitu • Ei raportoitu • Raportoitu osittain LA1: Kuvaus henkilöstöstä LA 2: Henkilöstön vaihtuvuus LA 4: Työehtosopimukset LA 5: Vähimmäisirtisanomisaika muutostilanteissa LA7: Tapaturmien ja ammattitautien, menetettyjen työpäivien ja poissaolojen määrät sekä kuolemantapaukset LA8: Vakaviin sairauksiin liittyvä opetus ja koulutus LA10: Keskimääräiset koulutustunnit LA12: Säännölliset kehitys- ja urakeskustelut LA13: Hallintoelinten koostumus ja työntekijöiden osuus LA14: Naisten ja miesten peruspalkkojen suhde henkilöstöryhmittäin Avainindikaattorit: Ihmiset Ihmiset Hr avainluvut Hr avainluvut Palkitseminen Vastuullista resursointia Turvallisuuden kehitys Työkyvyn edistäminen Hr avainluvut Osaamispääoma ja kehittymisen mahdollisuudet Hallitus Valiokunnat • Raportoitu osittain • Raportoitu osittain • Ei raportoitu
  • Yritysvastuuraportointi | Yritysvastuu 2013 80 GRI sisältö Linkki Huomiot HR1: Ihmisoikeuslausekkeita sisältävät investointisopimukset HR2: Ihmisoikeuksiin liittyvän arvioinnin läpikäyneet toimittajat ja urakoitsijat HR4: Syrjintätapaukset HR5: Järjestäytymisen vapaus HR6: Toimenpiteet lapsityövoiman käytön estämiseksi HR7: Toimenpiteet pakkotyövoiman käytön estämiseksi SO1: Toiminnan vaikutukset lähiyhteisöissä SO2: Lahjontariskianalyysit SO3: Lahjonnanvastaiset koulutukset SO4: Toimenpiteet korruptiotapauksissa SO5: Osallistuminen politiikkaan tai lobbaukseen SO8: Sakot ja muut rangaistukset PR1: Tuotteiden ja palveluiden terveys- ja turvallisuusvaikutusten arviointi ja kehittämistoimenpiteet PR3: Tuote- ja palvelutietoihin liittyneet vaatimukset PR6: Markkinointiviestintään liittyvien lakien, standardien ja suositusten noudattamista tukevat käytännöt PR9: Tuotteisiin ja palveluihin liittyvät sakot ja muut rangaistukset Avainindikaattorit: Ihmiset Vuorovaikutus henkilöstön kanssa Moninaisuus ja tasa-arvo Hyvän liiketavan periaatteet Tuki yhteisölle Hyvän liiketavan periaatteet Sitoumukset Edunvalvonta Vuoden 2013 toteuma Tuotteet ja palvelut Tuoteturvallisuus Ympäristöselosteet Hyvän liiketavan periaatteet Tuoteturvallisuus • Ei raportoitu • Ei raportoitu • Ei raportoitu • Raportoitu osittain • Raportoitu osittain • Ei raportoitu • Raportoitu osittain • Ei raportoitu • Raportoitu osittain • Ei merkittäviä raportointi- kauden aikana • Raportoitu osittain • Raportoitu osittain. Ruukin tuotteista on saatavilla ympäristö­selosteita sekä ohjeita tuotteiden turvalliseen käyttöön • Raportoitu osittain. Ruukki noudattaa maakohtaista lainsäädäntöä • Ei merkittäviä raportointi- kauden aikana YHTEYSTIEDOT etunimi.sukunimi@ruukki.com TEKNOLOGIA, ENERGIA JA YMPÄRISTÖASIAT Strategiajohtaja Toni Hemminki Puh. +358 20 59 29217 Sijoittajasuhdejohtaja Timo Pirskanen +358 20 59 39009 VIESTINTÄ Markkinointi- ja viestintäjohtaja Taina Kyllönen +358 20 59 29040 HENKILÖSTÖ Henkilöstöjohtaja Sami Ärilä Puh. +358 20 59 39170 TALOUS Talousjohtaja Mikko Hietanen puh. +358 20 59 29030
  • Ruukki provides its customers with energy-efficient steel solutions for better living, working and moving. CFI.001FI/02.2014/TASKUT/RUUKKI Rautaruukki Oyj, Suolakivenkatu 1, 00810 Helsinki, 020 5911, www.ruukki.fi Y-tunnus 011 3276–9, ALV nro FI 011 32769, Kotipaikka Helsinki Copyright© 2014 Rautaruukki Oyj. Kaikki oikeudet pidätetään. Ruukki, Rautaruukki, Living. Working. Moving. ja Ruukin tuotenimet ovat Rautaruukki Oyj:n tavaramerkkejä tai rekisteröityjä tavaramerkkejä.