Your SlideShare is downloading. ×
Riistan vuoksi -julkaisu, lokakuu 2012
Upcoming SlideShare
Loading in...5
×

Thanks for flagging this SlideShare!

Oops! An error has occurred.

×
Saving this for later? Get the SlideShare app to save on your phone or tablet. Read anywhere, anytime – even offline.
Text the download link to your phone
Standard text messaging rates apply

Riistan vuoksi -julkaisu, lokakuu 2012

313

Published on

0 Comments
0 Likes
Statistics
Notes
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

No Downloads
Views
Total Views
313
On Slideshare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
0
Actions
Shares
0
Downloads
0
Comments
0
Likes
0
Embeds 0
No embeds

Report content
Flagged as inappropriate Flag as inappropriate
Flag as inappropriate

Select your reason for flagging this presentation as inappropriate.

Cancel
No notes for slide

Transcript

  • 1. RIISTAN VUOKSI Lokakuu 2012
  • 2. Sisällys Kannanhoitosuunnitelmat – riistapolitiikan työkalu 3 Hirvikannan hoidossa korostuvat paikallisuus ja yhteistyö 4 Metsähanhikannan hoidosta mallia eurooppalaiselle riistavesilintujen hoidolle 6 Metsäkanalintujen hoitosuunnitelma: Mustikkaa metsiin ja riistatieto kunniaan 9 Riistan ehdoilla – metsäkanalintujen metsästysajat päätettiin uunituoreen riistatiedon perusteella 12 Vaihettumisvyöhykkeiden hoito hyödyttää metsäkanalintuja 14 Metsästäjät ja riistantutkimus laskivat ilveksiä yhdessä – tuloksena tarkentunut kanta-arvio 17 Hoitosuunnitelmat ohjaavat riistapolitiikan toteutusta 19 Toimitus: Maria Nikunlaakso Graafinen suunnittelu: Ilkka Eskola Painopaikka: Hansaprint Oy, 2012 Kannen kuva: Antti Saraja2 l Riistan vuoksi, lokakuu 2012
  • 3. Kannanhoitosuunnitelmat– riistapolitiikan työkalu Riistaeläinten laji- tai elinympäristökohtaisista hoitosuunnitelmista on muodos- tumassa keskeinen työkalu suomalaisen riistapolitiikan valmisteluun ja toimeenpanoon. Maa- ja metsätalousministeriö johtaa hoitosuunnitelmatyötä ja vahvistaa Suomen riistakeskuksen valmistelemat suunnitelmat. Uuden hoitosuunnitelman valmistelu on kaksivuotinen projekti. Suunnittelu- ja taustaselvitysvaiheen jälkeen järjestetään kansalaisten ja sidosryhmien kuulemiskier- ros, jonka aikana kartoitetaan lajin tai lajiryhmän hoitoon liittyviä toiveita, odotuksia ja vaatimuksia. Alueelliset riistaneuvostot vastaavat alueellisesta sidosryhmien kuulemista järjestäen muun muassa alueellisia sidosryhmäfoorumeita, joissa yhteistyökumppaneil- la on mahdollisuus osallistua valmistelutyöhön. Tutkitun taustatiedon ja osallistavan kuulemiskierroksen tulosten perusteella koostetaan lajin kannanhoidon linjaukset ja toimenpideohjelma hoidon toteuttami- seksi. Hoitosuunnitelmaluonnos kiertää vielä toisen sidosryhmäfoorumikierroksen, ja ministeriö lähettää valmiin luonnoksen lopuksi viralliselle lausuntokierrokselle. Hoitosuunnitelmat vanhenevat melko nopeasti. Ensimmäiset – jo puolenkym- mentä vuotta sitten laaditut – suunnitelmat vaatisivat jo päivityksiä. Päivitysprojekti on suunniteltu edellä kuvattua lyhyemmäksi ja kevyemmäksi. Prosessista voidaan karsia toinen kuulemiskierroksista, kun keskustelu lähtee liikkeelle jo olemassa olevasta suunnitelmasta. Vahvistettu hoitosuunnitelma sitoo riistahallintoa riistapolitiikan toimeenpa- nossa. Hoitosuunnitelmat on noteerattu myös kansainvälisesti. Monet riistapolitiikan kansalliset toimenpiteet on hyväksytty EU-tasolla silloin, kun ne perustuvat avoimesti ja asiantuntevasti valmisteltuun hoitosuunnitelmaan. Myös kansainväliseen hoitosuunnitelmatyöhön Suomen riistahallinto pyrkii aktii- visesti mukaan. Muuttavien riistavesilintujen hoito edellyttää rajat ylittävää kansainvälis- tä yhteistyötä lajin vuotuisen elinpiirin kaikkien valtioiden kesken. Suomi on tarjoutu- nut vetämään taigametsähanhen hoitosuunnitelman valmistelua koko sen muuttoreitin varrelle. Jos tässä onnistutaan, toimintamallia voitaisiin soveltaa myös muihin taantuviin muuttaviin lajeihin. Tämä Riistan vuoksi -julkaisumme on suunnattu tukemaan hoitosuunnitelmatyö- tämme. Pyrimme sen välityksellä esittelemään yhteistyökumppaneillemme hoitosuun- nitelmatöiden taustoja, kulkua ja tuloksia. l Reijo Orava Johtaja Suomen riistakeskus Riistan vuoksi, lokakuu 2012 l 3
  • 4. Projektipäällikkö Jani Körhämö, Suomen riistakeskus Hirvikannan hoidossa korostuvat paikallisuus ja yhteistyö Kansallisen hirvikannan hoitosuunnitelman valmis- nnn Maa- ja metsätalousministeriö dosryhmätilaisuuksissa. Tilaisuuksiin telu on edennyt loppusuoralle. Valmistelutyössä on asettanut Suomen riistakeskuk- osallistuivat maa- ja metsätaloutta ja on kuultu laajasti eri intressitahoja sekä kansa- sen tavoitteeksi valmistella hirvi- maanomistajia edustavat järjestöt ja laisia. Hirvikannan hoidossa tavoitellaan aiempaa kannan hoitoa koskeva strategisen viranomaiset, metsästyksen vapaaeh- vakaampaa hirvikantaa, kehitetään hirvitiedon tason suunnitelma, jolla linjataan toisjärjestöt, riistanhoitoyhdistykset hyödyntämistä sekä lisätään eri tahojen välistä hirvikannan hoitoa tulevaisuudessa. sekä liikenteen, luonnonsuojelun, yhteistoimintaa ja vaikuttamismahdollisuuksia. Valmistelua ohjaa ministeriön nimit- maaseudun kehittämisen järjestöt ja tämä ohjausryhmä ja valmistelusta viranomaiset sekä eri tutkimuslaitok- vastaa Suomen riistakeskus. set. Hoitosuunnitelman valmistelussa Valmisteluprosessissa on tarjottu on hyödynnetty myös valtakunnalli- osallistumismahdollisuuksia sekä eri sen ja alueellisten riistaneuvostojen intressitahoille että kaikille kansalai- asiantuntemusta. sille. Syksyllä toteutettuun hirviky- selyyn vastasi kaikkiaan lähes 4500 Kannanhoito lähtee henkilöä. Lisäksi syksyn 2011 ja peruslinjauksista kevään 2012 aikana lähes 330 eri ta- Hoitosuunnitelman valmistelussa hojen edustajaa osallistui hoitosuun- on määritelty hirvikannan hoidon nitelman laatimiseen tuomalla esille peruslinjaukset julkisen riistakonser- näkemyksiään ja työstämällä alusta- nin yhteiskunnallisten vaikuttavuus- via linjausehdotuksia alueellisissa si- tavoitteiden kautta:Hannu Huttu 4 l Riistan vuoksi, lokakuu 2012
  • 5. Hirvitalousalueet on määriteltävä uudelleen Tavoitteena elinvoimainen ja vakaa hirvikantaniin, että hirvien luontainen alueiden käyttö ja Hirvikannan hoidossa pyritäänmerkittävät liikkumisesteet huomioidaan. aiempaa vakaampaan hirvikannan tilaan. Tähän pyritään tasapainot- n Riistakannat säilyvät mioon hirvien luontainen alueiden tamalla hirvikannan rakennetta ja elinvoimaisina käyttö ja merkittävät liikkumisesteet. parantamalla hirvikannan säätelyn - Hirvikannan hoidon Metsästyksen toteutuksessa ediste- joustavuutta ja reagointiherkkyyt- tavoitteena on hirvikannan tään joustavampaa lupamenettelyä tä. Hoitosuunnitelman alustavan säilyminen elinvoimaisena, ja metsästysseurojen hakeutumista tavoitteen mukaisesti hirvikannassa tuottavana ja perinnöllisesti niin sanottuihin yhteislupa-alueisiin, tulee kaikilla hirvitalousalueilla monimuotoisena. jolloin paikallinen harkinta lupien olla enintään 1,5 naarashirveä n Riistatalous luo hyvinvointia käytöstä korostuu. yhtä urosta kohti. Edelleen mitä - Hirvikanta on uusiutuva Hirvikannan hoidon tavoittei- pienempi hirvitiheys alueella on, luonnonvara, joka tuottaa sekä den määrittämisessä nojaudutaan sitä tasapainoisempi tulee kannan aineellista että aineetonta paikalliseen yhteistoimintaan. Eri rakenteen olla. Tavoiteltava hirvi- hyvinvointia. Hirvikantaa tahot neuvottelevat alueellisen kannan rakenne otetaan huomioon hyödynnetään sosiaalisesti, riistaneuvoston johdolla kullekin verotuksen suunnittelussa ja määri- ekologisesti ja taloudellisesti hirvitalousalueelle halutusta hirvi- tellään suositukset saaliin rakenteel- kestävästi. kannan tavoitekoosta tai esimerkiksi le. Avaimena kannan tasapainotta- - Hirvikannan hoito perustuu vahinkojen enimmäismäärästä. miseen on, että metsästys osataan yhteistyöhön ja luo Riistaneuvosto vahvistaa tavoitteet mukauttaa kulloinkin vallitsevaan yhteisöllisyyttä. kolmivuotiskaudelle ja tavoitteiden kannan tilanteeseen. n Metsästys ja riistanhoito on toteutumista tarkastellaan yhdessä eettistä ja vastuullista vuosittain. Menettelyllä pyritään Metsästäjien rooli kannan- - Hirvenmetsästys on vahvistamaan hirveen liittyvien eri säätelyssä säilyy vahvana järjestäytynyttä ja perustuu intressitahojen vaikuttamismahdol- Hirvikannan hoitosuunnitelmas- alueellisesti kattavaan lisuuksia hirvikannan hoidossa ja sa lähtökohtana on hirvikannan metsästysseurojen ja parantamaan alueen ominaispiirtei- säätelyn perustuminen edelleen -seurueiden toimintaan. den, kuten metsärakenteen, hirvi- ja metsästysseurojen ja -seurueiden - Hirvikannan hoidon suurpetokantojen tilan, liikenne-, kautta organisoituun vapaaehtoi- tavoitteena on aiempaa maa-, metsä- ja porotalousvahinko- seen metsästykseen. Metsästäjät vakaampi hirvikanta. tilanteen ja metsästysjärjestelyiden ovat keskeisessä asemassa myös n Riistavahingot ja -konfliktit huomioimista. hirvitiedon tuottajina. ovat hallinnassa Pohjois-Suomessa valtion Tavoitteena on kehittää sähköisiä - Hirvivahingot otetaan omistamilla alueilla Metsähallituk- paikkatietojärjestelmiä ja hirvitiedon huomioon kannan säätelyssä sen hirvenmetsästyksen aluelupien keräämistä siten, että tietoa hirviti- ja ne pidetään hallinnassa. ja Suomen riistakeskuksen hirven lanteesta ja metsästyksen etenemi- - Maanomistajilla sekä eri pyyntilupien myöntämistä kehite- sestä voidaan kerätä reaaliajassa. sidosryhmillä on mahdollisuus tään lisäämällä toimijoiden välistä Tällöin metsästyskauden kuluessa vaikuttaa hirvikannan hoitoon. yhteistyötä sekä yhtenäistämällä ja voidaan tarkentaa metsästyksen - Metsä- ja maatalous- selkeyttämällä ohjeistoja ja lupame- määrällistä, laadullista ja paikallista vahinkoihin liittyvää konfliktia nettelyitä. Tavoitteena on turvata kohdentamista. Jatkossa tietojärjes- hallitaan osaltaan pyynti- metsästysmahdollisuuden tasapuo- telmät mahdollistavat metsästäjien lupamaksuilla rahoitettavan linen jakautuminen, metsästyksen viikoittaisen raportoinnin hirvisaa- korvausjärjestelmän avulla. turvallisuus ja tarkoituksenmukai- liista ja metsästyksen yhteydessä nen hirvikannan säätely. Neuvon- tehdyistä hirvihavainnoista. Palkin- Paikallisuus ja yhteistyö nan, koulutuksen ja lupaehtojen noksi vaivannäöstä heille tarjotaan korostuvat avulla on tavoitteena lisätä samalla aiempaa ajantasaisempia ennusteita Hoitosuunnitelman alustavien linja- alueella metsästävien luvansaajien hirvitilanteesta ja suosituksia met- usten mukaan hirvitalousalueiden välistä yhteydenpitoa ja sopimista sästykseen. merkitystä hirvikannan hoidossa alueiden käytöstä sekä edistää Hoitosuunnitelman valmistelu- lisätään nykyistä suuremmaksi. Hir- yhteislupa-alueiden muodostamista. työ jatkuu vuoden 2012 loppuun vikantaa koskevaa tavoiteasettelua, saakka ja suunnitelma viimeistellään verotuksen suunnittelua, hirvikan- lopulliseen muotoonsa vuoden nan vaikutuksia sekä säätelytavoit- 2013 alussa toteutettavan lausunto- teiden toteutumista tarkastellaan kierroksen jälkeen. l jatkossa hirvitalousalueista lähtien. Tavoitteena on lisätä riistanhoi- toyhdistysten keskinäistä sekä hirveen liittyvien eri tahojen välistä Hirvikannan hoidossa pyritään aiempaa hallintorajat ylittävää yhteistyötä hirvikannan hoidossa. vakaampaan kannan tilaan Hirvitalousalueet on tarpeen tasapainottamalla kannan rakennetta ja määrittää uudelleen ja ottaa huo- parantamalla sen säätelyn joustavuutta. Riistan vuoksi, lokakuu 2012 l 5
  • 6. Projektipäällikkö Arto Marjakangas, Suomen riistakeskusMetsähanhikannanhoidosta malliaeurooppalaiselleriistavesilintujen hoidolleUseimmat Euroopan hanhikannat ovat runsastuneet merkittävästi, mutta taigametsä-hanhi on taantunut jo pitkään. Keinoista taigametsähanhen elvyttämiseksi pitäisi sopiakansainvälisessä kannanhoitosuunnitelmassa. Se voisi toimia mallina, kun kehitetäänEuroopan riistavesilinnuille koko levinneisyysalueen kattavia kannanhoidon järjestelmiä. nnn Metsähanhi on saanut viime erityisen nopeasti vuoden 2006 tystä EU-maissa, kunnes kansainvä- aikoina runsaasti huomiota. Tou- jälkeen. linen hoitosuunnitelma valmistuu. kokuussa Afrikkalais-euraasialaisen Vähenemisen syiksi epäillään Suomessa maa- ja metsätalousmi- muuttavien vesilintujen suojeluso- muun muassa liikametsästystä nisteriö lyhensi metsähanhen pyyn- pimuksen (AEWA) osapuolikokous ja elinympäristöjen muutoksia. tiaikaa alkupäästä jo toisena vuonna Ranskassa tiukensi havumetsävyö- Taigametsähanhen metsästys on nyt peräkkäin. Suomen riistakeskukses- hykkeen soilla pesivän metsähan- periaatteessa sallittua vain kansain- sa laaditaan metsähanhelle kansallis- hen alalajin, taigametsähanhen, välisen hoitosuunnitelman puitteissa. ta hoitosuunnitelmaa. suojeluluokitusta, koska sen kanta EU liitti päätökseen varauman saada Yksistään Suomen voimin on vähentynyt pitemmän aikaa ja jatkaa taigametsähanhen metsäs- taigametsähanhen kantaa ei saada Taiga- ja tundrametsähanhi ovat vaikeasti tunnistettavia, koska erot niiden ulkonäössä ovat ainoastaan suhteellisia. Tundramet- sähanhen (oikealla) pää on ruumiin kokoon nähden suurempi, ja tukevassa nokassa on oranssia yleensä vain kärkiosassa. Taigamet- sähanhen nokka on useimmiten laajalti oranssin värinen. Hannu Huttu6 l Riistan vuoksi, lokakuu 2012
  • 7. reltä. Siellä pesii tundrametsähanhia, ja kesäisin sinne muuttaa sulkasatoaYksistään Suomen voimin taigametsähanhen kantaa ei saada varten muun muassa suomalaisiaelvytetyksi, koska metsähanhet liikkuvat vuodenkierrossaan taigametsähanhia.ja niitä metsästetään monen valtion alueella. Riistalaji yli kymmenessä maassa Metsähanhia metsästetään lähes elvytetyksi, koska metsähanhet men Ylä-Lapissa. Fennoskandiassa kaikkialla taigametsähanhen le- liikkuvat vuodenkierrossaan ja pesivät taigametsähanhet talvehtivat vinneisyysalueella. Venäjällä on niitä metsästetään monen valtion pääasiassa Etelä-Ruotsissa ja Tans- 10–16 päivän kevätmetsästyskausi alueella. Siksi ongelmat voidaan kassa ja vähäisessä määrin muualla vesilinnuille, ja Suomen lähialueilla ratkaista kestävästi vain rajat ylittä- Luoteis-Euroopassa. Idempänä hanhia pyydetään eniten keväällä. vällä yhteistyöllä. Oman mausteensa pesivät taigametsähanhet talvehtivat Suomessa lakisääteinen pyyntiaika metsähanhisoppaan tuo se, että enimmäkseen Puolassa, Saksassa on 20.8.–31.12., mutta tänä vuonna toisen Euroopassa esiintyvän alalajin, ja Hollannissa. Taigametsähanhien pyynnin aloitusta siirrettiin pitkälle tundrametsähanhen, kanta käsittää koko talvehtimisalue on suppea, kun syyskuuhun. puoli miljoonaa yksilöä. Se kestää taas tundrametsähanhet talvehtivat Suomi on tiettävästi ainoa maa, hyvin metsästystä, mutta metsästys- laajalla alueella Länsi- ja Keski- joka on viime aikoina rajoittanut tilanteessa alalajeja on liki mahdo- Euroopassa. metsähanhen metsästystä. Ruotsissa tonta tunnistaa. Taiga- ja tundrametsähanhet metsästys on sallittu kahdessa käyttävät osaksi samoja muuttoreit- eteläisimmässä läänissä 1.10.–31.12. Alalajeilla erillisiä ja tejä ja talvehtimisalueita. Esimerkiksi päivittäin kello 11:een. Lisäksi yhteisiä elinalueita Kaakkois-Suomen kautta muuttaa metsähanhia on luvallista metsästää Taigametsähanhia pesii Venäjällä, runsaasti molempia, ja Etelä-Ruotsis- viljelysten suojelemiseksi kahdella Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa. sa talvehtii nykyään myös tuhansia alueella Etelä-Ruotsissa eri vuoden- Tundrametsähanhia pesii Keski- tundrametsähanhia. Yhteinen aikoina. Siperiasta Pohjois-Norjaan ulottuvalla kesäinen elinalue tunnetaan Novaja Tuhansien metsähanhien tundralla, joitakin pareja myös Suo- Zemljan saarilta Pohjoiselta jääme- vuotuisia saaliita saadaan taigamet- nnnTomi Muukkonen Riistan vuoksi, lokakuu 2012 l 7
  • 8. nnn sähanhen levinneisyysalueella vain Riistalaskentojen huippumaa- Venäjällä, Suomessa ja Ruotsis- na Suomi ottaa selvittääkseen pe- n ”BirdLifelle on tärkeää, että hoitosuunnitelma sa. Muissa maissa saalis jäänee simäkantansa todellisen parimää- perustuu selvitysten ja tutkimusten tietopohjalle. muutamiin kymmeniin tai satoihin rän. Ruotsi puolestaan selvittää Toimenpiteitä ei pidä perustaa arveluihin tai ”mutu- lintuihin. Venäjältä ei saalistietoja poikasten osuuden syksyisissä tietoon”. Suunnitelman on kuitenkin tärkeä osoittaa ole, mutta minimiarvio taigamet- muuttoparvissa – tätä työtä siellä mistä asioista tarvitaan tutkimustietoa. sähanhen vuotuisesta saaliista on on jo tehtykin. Ruotsi ja muut Kannanhoitotoimenpiteissä tulee ajan hengen 5 000–10 000 lintua. Suomessa talvehtimisalueiden maat tehos- mukaisesti panostaa tehokkaimpiin. Pidämme vält- vuotuinen keskisaalis oli ennen tavat talvilaskentojen kattavuutta tämättömänä metsästyksen lisärajoittamista kannan 2010 alkaneita pyyntiajan rajoituk- ja alalajien tunnistusta. Vuotuinen suotuisan suojelutason palauttamiseksi. Lukuisat esimerkit maailmalta osoittavat, että taantuneiden hanhikantojen palaut- sia 6 500 metsähanhea. Ruotsissa kuolevuus on arvioitavissa rengas- tamisessa tehokkainta on vähentää ihmistoimin helpoimmin puututtavissa vuotuinen saalis on ollut viimeisen palauteaineistoista eri maiden tut- olevaa kuolleisuutta – metsästyskuolleisuutta. 20 vuoden aikana keskimäärin kijoiden yhteisvoimin. Yhdenmu- Näemme lisäksi tärkeänä, ettei metsähanhea nähdä vanhanaikaisesti 3 600 yksilöä. Tanskassa saalis kaiseen saalistiedon keruuseen on vain riistana. Metsästäjien lisäksi metsähanhista nauttivat tuhannet lintu- on kasvanut 1 600 lintuun, joista vaikea päästä, mutta vähintään on harrastajat, joille hanhien katseleminen ja tunnistaminen antavat rahassa suurin osa lienee taigametsähan- selvitettävä eri maiden tilastojen mittaamattomia elämyksiä. Kannanhoitosuunnitelman tulee tukea myös hia. Virossa viime vuosien saalis vertailtavuus. Suomen esimerkin ilman asetta kulkevien luonnontarkkailijoiden tarpeita. Hyvinvoiva met- on ollut keskimäärin runsaat tuhat mukaisesti kaikissa maissa pitää sähanhikanta tarjoaa elämyksiä sekä luontoharrastajille että metsästäjille – intressi metsähanhikannan hyvinvointiin on yhteinen.” metsähanhea. selvittää alalajien osuudet metsä- Metsästyspaineen arviointia hanhisaaliissa. Teemu Lehtiniemi, suojelu- ja tutkimusjohtaja, vaikeuttaa se, että järjestelmällisesti Metsähanhien merkittävin BirdLife Suomi kerättyjä vesilintujen saalistilas- pesimä- ja pyyntimaa Venäjä toja on saatavissa vain harvoista on välttämättä saatava mukaan Euroopan maista, ja nekin on talkoisiin. Venäjän riistahallinnossa n ”AEWA (sopimus Afrikan ja Euraasian muuttavien koottu monenkirjavin menetelmin. onkin halua vesilintuja ja nimen- vesilintujen suojelemisesta) tarjoaa kansainvälisen, Parhaimmillaan – kuten esimer- omaan taigametsähanhea koske- oikeudellisesti sitovan rakenteen muuttavien vesi- lintujen suojelua ja hoitoa varten. Taigametsähanhi- kiksi Virossa – saalisluvut ovat vaan yhteistyöhön. Ensi alkuun kannan laskun myötä AEWAn jäsenmaat päättivät ilmoitusvelvollisuuden ansiosta Venäjältä tarvitaan metsähanhen viidennessä osapuolikokouksessaan toukokuussa lähes absoluuttisia, pahimmillaan saalistietoja. 2012 nostaa lajin suojelutasoa pitäen sen kuitenkin pelkkiä arvauksia. Mutta yksi yh- Tehokkain tapa sopia pitkäjän- metsästettävien lajien listalla. teinen piirre on: yhdenkään maan teisestä, ekologisesti ja sosiaalisesti AEWAn sopimussihteeristö – jonka tehtävänä saalistilastoissa ei erotella taiga- ja kestävästä kannanhoidosta on on muun muassa koordinoida ja ohjata uusien suojelu- sekä hoito- tundrametsähanhia. kansainvälinen suunnitelma, suunnitelmien laatimista ja täytäntöönpanoa – korostaa erityisesti, että taigametsähanhen kansainvälistä hoitosuunnitelmaa laatiessa on olen- Kovasta metsästyspaineesta on jossa sovitaan suojelutoimista, naista, että kaikki lajin muuttoreitillä olevat maat osallistuvat alusta alkaen kuitenkin epäsuoraa tietoa. Saksas- seurannasta ja metsästyksestä. suunnitelman kehittämiseen. Tämä koskee sekä AEWAn jäsenmaita että sa elävinä pyydetyistä ja läpivalais- Tekemistä riittää, sillä Euroopassa maita, jotka eivät vielä ole liittyneet sopimukseen. tuista aikuisista taigametsähanhista ei juuri ole tehty riistavesilintujen On myös tärkeää taata laaja sidosryhmäosallistuminen, etenkin met- melkein puolet oli saanut osumia kannanhoitoon liittyvää yhteistyö- sästys- ja luonnonsuojelujärjestöjen piirissä. Kannan kehityksen mallinta- haulikosta. tä yli rajojen. Lisäksi taigametsä- minen, hyvä tietokanta sekä metsästystilastot eri maista tulevat olemaan hanhen levinneisyys ulottuu 15 olennaisia tekijöitä hoitosuunnitelman tavoitteiden ja toimenpiteiden Kohti kansainvälistä valtion alueelle, ja jos pakettiin suunnittelun ja toteuttamisen kannalta.” kannanhoitoa otetaan myös tundrametsähanhi, Nina Mikander, Kiljuhanhen suojelun kansainvälinen koordinaatto- Kestävän metsästyksen suunnit- osallisia maita on kaksin verroin. ri (International Coordinator for the Lesser White-fronted Goose), teluun tarvitaan arviot kantojen Kiperimpiä kysymyksiä on, miten UNEP/ AEWA-sihteeristö (UNEP/ AEWA Secretariat) runsaudesta, poikastuotosta, kannan tuotto jaetaan oikeuden- kuolevuudesta ja metsästyssaa- mukaisesti levinneisyysalueen liista. Metsähanhesta ainoastaan valtioiden kesken. n ”Rauhoitusta käytetään liian usein luonnonsuojelun talvehtivan kannan runsaus tunne- Metsähanhen kansainvälinen yleistyökaluna, ja tämän pitää muuttua. Positiivinen taan tyydyttävästi. Puuttuvat tiedot hoitosuunnitelma voisi toimia muutos eurooppalaisessa muuttavien vesilintujen suojelussa tapahtui, kun Lyhytnokkahanhen hoito- ovat toki hankittavissa, kunhan mallina kehitettäessä Euroopan suunnitelma hyväksyttiin hiljattain Afrikkalais-euraa- työnjaosta sovitaan. Jos ajatusleikki muuttaville riistavesilinnuille koko sialaisen muuttavien vesilintujen suojelusopimuksen sallitaan, tehtäviä voitaisiin jakaa levinneisyysalueen kattavia kan- (AEWA) osapuolten kesken. seuraavasti: nanhoitojärjestelmiä. Suomessa Taigametsähanhen kansainvälisen hoitosuun- on osaamista ja valmiutta vaikka nitelman laatiminen tulee olemaan toinen tärkeä vetovastuun ottamiseen. l merkkipaalu muuttavien lintujen – erityisesti vesilintujen – kannanhoidos- sa. Suunnitelmassa on paneuduttava taigametsähanhen vähenemisen keskeisiin syihin ja saatava eri sidosryhmät samanmielisiksi tavoitteista, ratkaisumalleista ja toimenpiteistä. Ennen kaikkea hoitosuunnitelmassa Taiga- ja tundrametsähanhet käyttävät tulee varmistaa, että metsästäjiä ei vieraannuteta tästä prosessista, vaan heidät otetaan sen tiiviiksi osaksi tekemään työtä elinvoimaisen metsä- osaksi samoja muuttoreittejä ja hanhikannan puolesta, jota voidaan myös verottaa kestävästi.” talvehtimisalueita. Tundrametsähanhikanta Angus Middleton, johtaja, kestää hyvin metsästystä, mutta FACE – The European Federation for Hunting & Conservation metsästystilanteessa alalajeja on liki – Eurooppalaisten metsästäjäjärjestöjen yhteistyöelin mahdotonta tunnistaa. 8 l Riistan vuoksi, lokakuu 2012
  • 9. Riistatalouspäällikkö Jarkko Nurmi, Suomen riistakeskus Metsäkanalintukantojen hoitosuunnitelma: Metsäkanalintujen Mustikkaa hoitosuunnitelman vahvin ydin on metsiin ja riistatieto elinympäristöjen hoidossa. kunniaan metsälain vähimmäisvaatimuksia laajemmin. Suomen riistakeskuksen näke- Suomen riistakeskus on osaltaan ollut viimeistelemässä Maanomistajien myksen mukaan metsästäjien rooli maa- ja metsätalousministeriön metsäkanalintujen hoito- arvomaailman mukaisia metsäluonnonhoidossa on jatkossa suunnitelmaa, sillä sen on hionut valmiiksi riistakeskuksen vaihtoehtoja keskeinen, koska he omistavat noin palveluksessa toimiva tohtori Arto Marjakangas. Metsäka- Hoitosuunnitelman vahvin ydin on kolmasosan Suomen metsäpinta- nalintuihin liittyvää suomalaista tutkimustietoa on kerätty elinympäristöjen hoidossa. Tavoit- alasta. Metsästäjiä luonnonhoi- tutkijoiden ja metsästäjien yhteistyönä jo vuosikymmeni- teena on parantaa ja lisätä metsäka- totöihin motivoi erityisesti riistan en ajan, ja hoitosuunnitelma lieneekin alallaan maailman nalinnuille sopivia elinympäristöjä. elinolojen parantaminen, ja tutki- merkkiteos. Tutkittua tietoa on enemmän kuin mistään Eri hallinnonalat ja organisaatiot musten mukaan luonnon monimuo- muusta lajiryhmästä! on jatkossa sidottava laaja-alaiseen toisuuden turvaaminen on nykyään yhteistyöhön metsäkanalintujen yksi maanomistajien tärkeimmistä elinympäristöjen hoidon saamisessa tavoitteista metsätaloudessa. osaksi metsätalouden toimenpiteitä. Metsäkanalintukannat nimen- nnn Suomen riistakeskus on Usein keskustellaan metsästyksen omaan tarvitsevat suomalaista metsä- jo ryhtynyt edistämään monia merkityksestä metsäkanalintukanto- taloutta, sillä ne voivat huonosti ehdotettuja käytännöntoimenpiteitä jen hoidossa, mutta sen merkitys on mikäli metsänhoito jää kokonaan osana kestävää riistataloutta. Heti, marginaalinen verrattuna elinym- tekemättä. Riukuuntuvassa risukossa kun johonkin lajiin liittyvä uusi päristöjen kuntoon, joka ratkaisee ei metso lennä, eikä teeri löydä pur- hoitosuunnitelma julkaistaan, laatii kanalintukantojen tulevaisuuden. tavaa valottomasta kenttäkerroksesta. riistakeskus toimenpideohjelman, Yksityisen maanomistajan jonka avulla pyritään varmistamaan tahto on avainasemassa, sillä hä- Mustikanvarvustoilla se, että uudet ideat siirtyvät hallinto- nellä on oikeus päättää otetaanko pienpetoja vastaan paperista eläviksi käytännön toimiksi metsäkanalintujen elinympäristöt Metsäkanalintujen kannalta tärkeim- suomalaismetsissä. hänen metsissään huomioon piä elinympäristötoimenpiteitä ovat nnnHannu Huttu Riistan vuoksi, lokakuu 2012 l 9
  • 10. nnn mustikkavarvustojen peittävyyden entistä vankempi pienpetoarmeija. toimijoiden kanssa tukeakseen met- lisääminen koko metsämaisemas- Norjalaisissa riistantutkimuksissa on säkanalintujen hoitosuunnitelman sa ja hakkuualojen heinittymisen todettu, että yhtenäisillä metsäalu- toimenpide-esityksiä ja parantaak- vähentäminen. Näiden tavoitteiden eilla vain noin 10 prosenttia metson seen metsäkanalintujen elinympäris- kautta tärkeimmäksi toimenpiteeksi pesinnöistä tuhoutui, kun taas pirs- töjen laatua. nousee erirakenteisen metsänkas- toutuneissa ympäristöissä tuhoutu- Käynnissä on reunavyöhykkei- vatuksen mahdollisuuksien laaja misaste nousi jopa 90 prosenttiin. den poikueympäristöiden hoitoon edistäminen silloin, kun maanomis- Tapahtumaketju on tuonut keskittyvä Riistaa reunoilta -hanke ja taja sitä haluaa. entisiin lintumetsiin uudet isännät: vastikään Metsätalouden kehittämis- Metsien muuttuminen näkyy missä heinää, siellä myyrät, missä keskus Tapio ja Suomen riistakeskus mustikanvarvustojen vähentymisenä, myyrät, siellä pienpedot. Myyräkan- saivat maa- ja metsätalousministeri- sillä niiden peittävyys on pudonnut tojen romahtaessa petojen saalistus öltä hankerahoituspäätöksen, jonka 1950-luvun tasosta jopa lähes 90 kohdistuu kanalintuihin, ja entistä turvin voidaan aloittaa metsänhoi- prosenttia. Tämä ei voi olla vaikut- enemmän munakokkelia lapetaan don suositusten riistapainotusten tamatta metsäkanalintuihin, sillä parempiin suihin. Myyrät saattavat kuvaaminen. Tulevaisuudessa erilais- mustikan varvusto on poikasvaiheen aiheuttaa melkoisia tuhoja myös ten jatkohankkeiden myötä pyritään seisova pöytä, joka on katettu elin- kasvatettavan puulajin taimille, joten luomaan uudet toimintamallit ja tärkeällä hyönteismenulla. Enemmän ehkä heinittymistä kannattaisi jatkos- kriteerit riistapainotteisille metsäta- mustikanvarvustoja tarkoittaa siis sa pyrkiä vähentämään myös tästä loussuunnitelmille, joita voitaisiin enemmän metsäkanalintuja! syystä. Tulevaisuuden ”pienpetokam- laatia sellaisille metsänomistajille, Suoran elinympäristö- ja mus- panjan” avainasemassa ovatkin met- joiden arvomaailmaan riistanhoito tikkakadon kannoilla havumetsiin sästäjien sijasta metsäammattilaiset! kuuluu tärkeänä osana. on hiipinyt myös uusi, välillisten vaikutusten kautta toimiva hiljainen Hoitosuunnitelmat elämään Metsästyksen tappaja; metsämaiden heinittymi- hanketyötavan avulla kestävyyttä kehitetään nen. Sen myötä auenneiden ”myyrä- Suomen riistakeskus on jo aloittanut Myös metsästyksen kestävyyttä markettien” tarjousten perässä ravaa mittavan yhteistyön metsäalan edistetään jo uudella tavalla, sillä Riistakeskus pyrkii varmistamaan, että uudet ideat siirtyvät hoitosuunnitelmasta eläviksi käytännöntoimiksi suomalaismetsissä. Seppo Ronkainen10 l Riistan vuoksi, lokakuu 2012
  • 11. M. Salemaa 2000, teoksessa Kasvit muuttuvassa metsäluonnossa. n ”Laajuudessaan ja monipuolisuudessaan Metsäkanalintujen hoito- suunnitelma osoittaa niiden parissa tehdyn valtaisan tutkimustyön runsauden ja laajan toimintakentän met- säkanalintujen hoidossa. Jo suunnitelman 34-sivuinen kirjallisuusluettelo kertoo asian merkittävyydestä ja myös perusteellisuudesta, jota on käytetty hoito- suunnitelman laadintaan. Se sisältää tämänhetkisen metsäkanalintutiedon ytimen. Nimensä mukaisesti metsäkanalinnut ovat metsä- ekosysteemien olennainen osa ja ne ovat sopeutuneet elämään ja käyttämään lajikohtaisten sopeutumien kautta erilaisia ja erilaisissa kehitysvaiheissa olevia metsiä ja ovat riippuvaisia siitä, mitä niiden elinympäristössä tapahtuu. Hoitosuunnitelman keskeisin ja merkittävin osa ovat sen ehdotukset Metsien muuttuminen näkyy mustikan- metsäkanalintujen elinympäristöjen hoidosta. Lajikohtaiset vaatimukset ja erilaiset metsänkäsittelyn varvustojen vähentymisenä, sillä niiden vaiheet huomioidessaan se on perusteellinen ja sisältää tarkat toimenpiteet tilanteiden ja tavoitteiden peittävyys on pudonnut 1950-luvun varalta. Erityisen merkittäviä ovat ehdotetut ennallistamistoimenpiteet alueilla, joilla metsätaloudellisten tasosta jopa lähes 90 prosenttia. Mustikan tavoitteiden saavuttaminen ei ole todennäköistä. Näillä toimenpiteillä edistetään merkittävästi myös varvusto on metsäkanalinnuille poikasvai- muun lajiston elinympäristöjen hoitoa ja sitä kautta luonnon monimuotoisuuden säilymistä.” heessa kuin seisova pöytä, joka on katettu elintärkeällä hyönteismenulla. Matti Osara, ylitarkastaja, ympäristöministeriö n ”Hoitosuunnitelman mukaan maanomistaja päättää, otetaanko metsäka- nalintujen elinympäristöt hänen metsissään huomioon vähimmäisvaatimuksia metsäkanalintujen metsästysajoista laajemmin. Tämä on hyvä lähtökohta. päätetään tuoreiden riistakolmiolas- Laji- tai lajiryhmäkohtaisilla hoitosuunnitelmilla ei tietenkään voida järjestää kentojen perusteella. Aiemmin maa- ja metsänhoitoa kaikkia riistalajeja suosivaksi. Aina joku laji hyötyy metsän käsit- telystä ja joku toinen laji kärsii. Näin tapahtuu myös silloin, kun metsä jätetään metsätalousministeriön metsästysaika- kokonaan käsittelemättä. asetuksen tietopohjana jouduttiin Metsänkäsittelyn kokonaisuus muodostuu myös metsäkanalintujen kannalta käyttämään lähes vuoden vanhoja parhaaksi ja riittävän monipuoliseksi, kun lähes miljoonalla metsänomistajalla riistakolmiotietoja, mutta nyt riistatieto säilytetään vapaus tehdä erilaisia valintoja oman metsänsä käsittelyssä. Lähdemme siitä, että kaikki siirtyy havumetsästä hallintopäätöksek- hoitosuunnitelmassa esitetyt toimenpiteet yksityismaita koskien ovat maanomistajalle vapaaehtoisia. si muutamassa viikossa. Tämä turvaa Paremman keskustelun ja yhteistyön avulla pääsemme metsäkanalintujen parempaan huomioimiseen metsäkanalintujen kestävän metsästyk- metsätaloudessa metsän- ja metsästysoikeuden omistajien vapaaehtoisin toimenpitein. sen ainutlaatuisella tavalla. Hoitosuunnitelmasta antamassamme lausunnossa kiinnitimme huomiota siihen, että suunnitelmassa ei tuotu esiin metsätalouden merkitystä kansantaloudelle nyt tai tulevaisuudessa. Hoitosuunnitelmassa Riistakeskus rakentaa laajamittaista ei myöskään arvioitu kanalintujen elinympäristöihin liittyvien eri toimenpidevaihtoehtojen kustannuk- toimintaohjelmaa riistakolmiolaskento- sia tai mahdollisia tulojen menetyksiä tai lisäyksiä valtiolle tai yksityisille maanomistajille. Ehdotimme jen jatkuvuuden turvaamiseksi ja niiden näitten tietojen lisäämistä hoitosuunnitelmaan.” alueellisen kattavuuden parantamiseksi. Riistakeskuksen omissa toiminnoissa Antti Sahi, toiminnanjohtaja, metsästäjien hankkiman riistatiedon Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry tukemiseen ja sen käyttämiseen päätöksenteossa panostetaan siis n ”Metsäkanalintujen hoitosuunnitelmissa on esitetty lukuisia hyviä metsänhoi- voimavaroja, mutta asia on nostettava don ja hakkuiden suunnitteluun ja toteutukseen liittyviä toimenpiteitä. Suurin koko luonnonvara-alan painopistealu- osa näistä toimenpiteistä on kohtuullisen helppo ottaa huomioon yksityismetsien eeksi. Erityistä painoarvoa on asetettava käsittelyssä. sille, että Suomeen saadaan kattava Suurin haaste kanalintujen elinympäristöjen turvaamisessa liittyy yleiseen tietoi- saalistilastointijärjestelmä, jonka kautta suuteen kanalintujen elinympäristövaatimuksista. Tietoja toimivista menetelmistä metsäkanalintujen metsästyksen alueel- on runsaasti, ja nyt valmistuneen hoitosuunnitelman yksi keskeisimmistä haasteista lisen kestävyyden tarkastelu mahdollis- on saada metsänomistajat ja ammattilaiset toimimaan siten, että kanalintujen elinolosuhteita edistävät maanmuokkaus, raivaus ja hakkuun menettelyt todella tuu nykyistä paremmin. siirtyvät käytäntöön. Normaalin metsänkäsittelytoimien suuntaamisen lisäksi tärkeää on huolehtia Metsäkanalintujen hoitosuunnitelma erikoiskohteilla elinympäristön ominaisuuksien säilymisestä ja kehittämisestä edelleen kanalinnuille on erittäin lupaava avaus arvokkaiden suotuisaksi. Kangasmaiden ja soiden vaihettumisvyöhykkeiden sekä puuntuotannollisesti vähämerkityk- metsäkanalintulajien hoitamiseksi ja sellisten ojitusalueiden luonnonhoidolla on tässä työssä keskeinen merkitys.” sen toimenpide-esitysten tueksi on riistahallinnon lisäksi saatava mukaan Anna Rakemaa, metsäjohtaja, myös riistantutkimus sekä ympäristö- ja Suomen metsäkeskus metsäalan hallinto ja organisaatiot. l Riistan vuoksi, lokakuu 2012 l 11
  • 12. Riistatalouspäällikkö Jarkko Nurmi, Suomen riistakeskusRiistan ehdoilla tämän jo kymmeniä vuosia sitten: esimerkiksi Suomenselkä kulkee eri syklissä kuin osa Pelto-Pohjanmaata. Suomen riistakeskus ja Jyväs-– metsäkanalintujen metsästysajat kylän yliopisto käynnistivät maa- japäätettiin uunituoreen riistatiedon perusteella metsätalousministeriön rahoituksella tutkimushankeen, jossa pyrittiin löytämään riistakolmioaineistonMetsäkanalintujen metsästysajat vuodelle 2012 määritettiin ainutlaatuisen avulla ne alueet, joilla tällainen kan-toimintaketjun kautta: tuhannet metsästäjät laskivat talkoilla riistakolmiorei- nanvaihtelu on ajallisesti yhtenäistä.tit elokuun alussa, ja metsäkanalintujen metsästyssäätelystä päätettiin tämän Tutkimusaineiston käsittelystätuoreen tutkimustiedon perusteella. Havumetsän riistatieto siirtyi hallintopää- vastasivat Gilbert Ludwig ja Helitökseksi noin kahden viikon sisällä, kun maa- ja metsätalousministeriö antoi Siitari Jyväskylän yliopistosta, ja heasetusluonnoksensa metsäkanalintujen metsästysajoiksi elokuun loppupuolella. saivat taustatukea Riista- ja kala- talouden tutkimuslaitoksen tutkija Pekka Helteeltä. Tutkimus perustui elokuisten nn Metsästäjien vapaaehtoistyönä tulkinnassa, ja riistakeskus teki riistankolmiolaskentojen tuloksiin keräämä riistatieto on johtamas- esityksen metsästyksen rajoittamis- vuosilta 1989–2011 ja niiden avulla sa ainutlaatuisiin tietojohtamisen tarpeista maa- ja metsätalousminis- luotiin oheiset aluekartat teeren ja sovelluksiin Suomessa. Riistahallinto- teriölle. metson luontaisista kannanvaih- uudistuksen ja sähköisten tiedon- telualueista. Niissä näkyvät myös jakojärjestelmien ansiosta metsä- Luontaiset kanalintualueet maakuntien rajat (punaisella). kanalintukantojen hallinnoinnissa eivät piittaa hallintorajoista Kartoista voidaan heti havaita, että voidaan nyt käyttää ajantasaisinta Riistavaraa hallinoitiin nyt ensim- luontaiset kanalintukantojen vaih- kannanvaihtelutietoa, kun aikaisem- mäistä kertaa täysin hallintora- telualueet eivät noudata ihmisten min jouduttiin tyytymään edellisvuo- joista piittaamatta, sillä aiemmin piirtämiä hallintorajoja. Nämä uudet den tietoihin. Tiedot tallennetaan keväällä Suomen riistakeskus ja tutkimustiedot haluttiin päätöksen- riistantutkimuksen nettisivuille heti Jyväskylän yliopiston riistantutkijat tekoketjun perustaksi, ja Suomen kunkin kolmiolaskennan päätyttyä, olivat suorittaneet mielenkiintoisen riistakeskuksen toiminta-alueet ja tietoa metsäkanalintujen yksilö- tutkimusoperaation. Metsäka- järjestäytyivät tekemään vuoden tiheydestä alkaa kertyä Suomen nalintujen kannanvaihteluiden 2012 metsäkanalintukantojen havumetsien joka kolkasta. alueellisten peruspiirteiden ja niiden analysoinnin näiden luontaisten Kanalintukantojen muutokset samanaikaisuuden tunnistaminen kanalintualueiden mukaisesti. Näin ovat usein nopeita ja dramaattisia, on metsästyksen säätelyn kannalta voitiin taata se, että päätöksente- ja uusi järjestelmä turvaa riistavaran keskeisessä asemassa. Kannat vaih- koketju tapahtuu kanalintujen biolo- kestävän käytön tavalla, joka lienee televat eri osissa maata eri tahdissa gian ehdoilla, piittaamatta ihmisten ainutlaatuinen maailman mitta- ja samankin maakunnan alueella määrittelemistä hallintorajoista. kaavassa. Suomen riistakeskus ja voi olla useita eri kannanvaihteluvai- Tällainen malli, jossa hallinto- Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos heita. Pohjanmaalla käytännön pys- päätökset voidaan tehdä aivan uuni- toimivat asiantuntijoina aineiston tykorvametsästäjät ovat havainneet tuoreen tutkimustiedon perusteella, on ainutlaatuinen maailmassa. Toimintatapoja kehitetään jatkossa- kin edelleen tutkijoiden ja hallinnon Tuore riistatieto johti aluekohtaisiin ja tiiviissä yhteistyössä. Kun riistatieto- loogisiin päätöksiin riistatilanteen mukaan. johtamisen mallien tutkimuksellinen Tuore riistatieto johti aluekohtaisiin ja loogisiin päätöksiin riistatilanteen mu- kaan.12 l Riistan vuoksi, lokakuu 2012
  • 13. Pohjois-Suomessa päädyttiin merkittäviin metsästysaikarajoituksiin kaikkien metsäkanalintujen osalta, sillä laskennat paljastivat alueen poikastuoton olleen ennätysmäisen huonon. Uudet riistakolmiotulokset paljastivat dramaattisen muutoksen edellisvuoteen etenkin Keski-Lapissa, Suomen Suomen ja siihen reagoitiin rauhoittamalla teerikannan metsokannan metsäkanalinnut lokakuun alusta luontaiset luontaiset alkaen. Toisaalta Kanta-Hämeessä ja kannanvaih- kannanvaih- joissakin Itä-Uudenmaan kunnissa telualueet telualueet voitiin nyt sallia täysiaikainen metson metsästys kantojen runsauden takia. Tuore riistatieto johti aluekohtai- siin ja loogisiin päätöksiin riistati- lanteen mukaan. Pohjois-Suomen osalta vanhan päätöksentekojär- jestelmän mukainen toiminta olisi tarkoittanut sitä, että katovuoteen ei olisi osattu reagoida oikein, ja perustietoina olisi käytetty viimevuo- tisen kanalintujen kannanvaihtelun huippuvuoden tietoja. Suomen Riistakeskuksessa panostetaan jatkossakin erityisen voimakkaasti riistatiedon kerää- miseen, käsittelyyn ja avoimeen jakamiseen. Käynnissä on laajamit- taisia tietohallintoon liittyviä kehi- tyshankkeita, joilla kaikki kertyvä Malli, jossa hallintopäätökset voidaan tehdä uunituoreen riistatieto – kanta-arviot, havainnot ja saaliit – sidotaan paikkatietoon tutkimustiedon perusteella, on ainutlaatuinen maailmassa. ja voidaan tarjota kansalaisten ja päätöksentekijöiden käyttöön katta- vasti. Merkittävin jatkohanke lienee ja hallinnollinen perusta on näin voitaisiin metsästysaikoja kestävästi sähköisen saalistietojärjestelmän vahvassa kunnossa, voidaan tulevai- myös pidentää. kehittäminen, joka on aloitettu Tuhannet metsästäjät suudessa kehittää erilaisia työkaluja, riistakonsernissa tänä keväänä. laskivat talkoilla joiden avulla paikalliset metsästys- Metsästysajat perustuvat nyt Riistahallinnon, tutkijoiden ja riistakolmioreitit seurat voivat perustaa omat metsäs- todelliseen riistatilanteeseen metsästäjien yhteistyön ansiosta elokuun alussa, ja tyspäätöksensä (pyyntikiintiöt) tähän Millaisiin päätöksiin kyseinen ketju suomalainen riistatieto on tällä het- metsäkanalintujen metsästyssäätelystä tuoreeseen riistatietoon. Tämä voi tänä vuonna sitten johti? Vuoden kellä maailman kattavinta, nopeinta päätettiin tämän tuo- vähentää valtionhallinnon tekemien 2012 metsäkanalintukannat olivat ja tarkinta. Kehitetyistä kestävyyden reen tutkimustiedon metsästysrajoitusten tarvetta tule- vahvat ja metsästyksen rajoittaminen merkkipaaluista voi koko yhteiskun- perusteella. vaisuudessa. Lisäksi huippuvuosina ei ollut valtaosassa maata tarpeellista. ta olla ylpeä! l- Riistan vuoksi, lokakuu 2012 l 13
  • 14. Erikoissuunnittelija Marko Svensberg, Suomen riistakeskusVaihettumisvyöhykkeidenhoito hyödyttäämetsäkanalintujaMetsästäjien kiinnostusta luonnonhoitoon halutaanlisätä, koska he omistavat lähes kolmasosan Suomenpinta-alasta.  Suomen riistakeskuksen vetämän Riistaareunoilta - METSO-yhteistoimintaverkostohankkeentavoitteena on kehittää metsien vaihettumisvyöhyk-keiden hoitoa riistaeläinten elinoloja paremminhuomioivaksi. Metsä- ja suoelin-ympäristöjen reuna-alueeteli vaihettumisvyöhykkeetovat metsäkanalintujentärkeimpiä elinympäristöjäja tärkeitä myösmonille muille lajeille.14 l Riistan vuoksi, lokakuu 2012
  • 15. nnn Riistaa reunoilta -hankkeel- den arvioiden mukaan alkuperäisistä vulta lähtien, mutta vasta viimeai- la pyritään lisäämään erityisesti vaihettumisvyöhykkeistä olisi jäljellä kaiset tarkemmat tutkimukset ovat metsästäjien luonnonhoitointoa sekä vain noin 10 prosenttia. paremmin tukeneet tätä käsitystä. lisäämään metsästäjien, metsänomis- Esimerkiksi norjalaisten tekemissä tajien ja metsätalouden eri organi- Riistanhoidosta gps-seurantapantatutkimuksissa saatioiden omaehtoista kiinnostusta kokonaisvaltaiseen seurattiin metsopoikueita hyvin ja osaamista hoitaa vaihettumisvyö- luonnonhoitoon intensiivisesti kahden ensimmäisen hykkeitä nykyistä paremmin. – Huomasimme, että riistan elinym- elinviikon aikana, ja tällöin poikueet Vaihettumisvyöhykkeellä tarkoite- päristöjen turvaamisella edistetään liikkuivat ja ruokailivat suurelta osin taan kahden erilaisen ekosysteemin luonnon monimuotoisuutta ja avosoiden ja metsien vaihettumis- reuna- eli vaihettumisvyöhykettä, esimerkiksi vesiensuojelukysy- vyöhykkeillä. jossa on molempien alueiden myksiä. Myös metsänomistajien – Vaihettumisvyöhykkeet piirteitä. Vaihettumisvyöhykkeet erilaiset arvot on otettava huomioon tarjoavat kanalinnuille elintärkeää ovat pääsääntöisesti monimuotoi- talousmetsien luonnonhoidon ke- suojaa ja ravintoa samalla alueella. sempia alueita kuin niihin rajautuvat hittämistyössä, toteaa luonnonvara- Ravintoa runsaan hyönteislajiston ekosysteemit, koska niiden kasvi- ja asiantuntija Saara Lilja-Rothsten ja varpukasvien, erityisesti mustikan eläinlajisto rakentuu molempien Metsätalouden kehittämiskeskus välityksellä sekä suojaa runsaan ekosysteemien lajeista. Vaihettumis- Tapiosta. kenttäkerroksen, latvuspeiton ja vyöhykkeitä ovat esimerkiksi met- Tärkeää on ymmärtää, että puuston tiheys- ja kokovaihtelun sään rajautuvien avosoiden laiteet riistaelinympäristöjen hoito on osa kautta, kertoo metson elinympä- sekä metsiin rajautuvat peltojen ja kokonaisvaltaista luonnonhoitoa. ristöasioista väitellyt tutkija Janne vesistöjen reunavyöhykkeet. Monista riistalajien hyväksi tehtävistä Miettinen Metsäntutkimuslaitok- Vaihettumisvyöhykkeillä on tär- toimenpiteistä hyötyy riistalajien sesta. keä merkitys luonnon monimuotoi- lisäksi lukuisa määrä muuta lajistoa.   Miettisen mukaan vaihettumis- suuden ylläpitämisessä, mutta niiden vyöhykkeiden hoidossa voidaan luonnonhoidosta ei ole olemassa Vaihettumisvyöhykkeet saavuttaa suuret hyödyt varsin valtakunnallista kokonaiskuvaa. Eräi- tärkeimpiä pienillä kustannuksilla. metsäkanalintupoikueille – Menetelminä vaihettumis- Vaihettumisvyöhykkeiden merkitys vyöhykkeiden hoidossa ovat on noussut vahvasti esille viime esimerkiksi pidemmät kiertoajat, aikoina, esimerkiksi metsäkanalin- erirakenteinen metsänkasvatus,Metsästävissä maanomistajissa piilee tujen hoitosuunnitelman laadinnas- ojitustoistuvuuden lasku ja tiheänä sa.  Erityisesti kankaiden ja soiden kasvatus, Miettinen valottaa.merkittävä potentiaali luonnon väliset vaihettumisvyöhykkeet ovatmonimuotoisuuden turvaamisessa, silla tärkeitä kaikenikäisille kanalinnuille, Metsästäjillä keskeinenmetsästäjät omistavat 28 prosenttia ja erityisesti poikueille ne ovat suo- rooli luonnonhoidossaSuomen kokonaisalasta ja omien rastaan avainelinympäristöjä. Maanomistaja ja metsästäjä Fredrik Toki vaihettumisvyöhykkeiden von Limburg Stirum on ollutharrastusmahdollisuuksien merkityksestä on ollut laajaa koke- innokas edelläkävijä vaihettumisvyö-parantuminen motivoi toimintaan. musperäisempää tietoa jo 1950-lu- hykkeiden hoidossa. nnn Riistan vuoksi, lokakuu 2012 l 15
  • 16. Riistaelinympäristöjen hoito n ”Riistaa Reunoilta -hankkeessa vastataan metsänomistajien toivei- on osa kokonaisvaltaista siin ottaa metsänhoidossa huomioon muitakin arvoja kuin taloudelli- luonnonhoitoa, sillä monista set. Hankkeen kehittämistyön tuloksena laaditaan metsänomistajien käyttöön Mitä ja miksi teet -ohjeet erilaisten vaihettumisvyöhykkei- riistan hyväksi tehtävistä den hoitamiseksi. toimenpiteistä hyötyy myös Monet metsän reuna-alueiden vaihettumisvyöhykkeet ovat lukuisa määrä muuta lajistoa. luonnon monimuotoisuudelle tärkeitä. Pellon ja metsän välisellä reunavyöhykkeellä lajirunsaus on suurempi kuin pellolla tai metsässä yksinään. Vaihettumisvyöhykkeille on tyypillistä, että niiden lajisto on saanut kehittyä monilajiseksi ajan ja hoidon tai maankäytön myötä kuten puustoisella perinnebiotoopilla, jossa esiintyy sekä avoimen niityn että metsän lajistoa. Metsänomistajilla on käytettävissään monta erilaista keinoa huomioida riistalle tärkeät reuna-alueet jo tavallisen metsänhoidon puitteissa. Kaikilla vaihettumisvyöhykkeillä ei ole metsälaissa määriteltyä arvokkaan elinympä-nnn – Kosken kartanon maiden läpi virtaavan joen ristön statusta, joka tulisi huomioida metsänkäsittelyssä. Toisaalta vaihettumisvyöhykkeet metsittyneitä joenrantapeltoja on palautettu karjan mainitaan säästöpuihin liittyvien suositusten yhteydessä. Riistan elinolojen edistäminen laitumiksi, peltojen reunametsien puustoa on metsän- mielletään yhdeksi säästöpuuryhmien keskeisistä tavoitteista ja vaihettumisvyöhykkeet – hoitotoimilla hoidettu lehtipuuvaltaisemmiksi ja myös kuten vesistöjen rannat sekä soiden ja peltojen reunat – ovat yksi keskeisistä säästö- puuryhmän paikoista. Säästöpuuohjeistuksen perusteena avosoiden metsäiset reunat suojaa antavaa kasvillisuutta on istutettu monien eri mainitaan riistalle tärkeinä kohteina, joista löytyy ravintoa ja suojaa. Lisäksi riistaan liittyen lajien hyväksi. Erityisesti hirvieläimille peltojen reuna- metsänhoitosuosituksissa todetaan, että metsänkanalintujen elinmahdollisuuksia voi vaalia vyöhykkeet tarjoavat ravintoa ja tämä todennäköisesti kasvatushakkuissa suosimalla metsänreunoilla lehtipuustoa. vähentää talousmetsissä tapahtuvia vahinkoja, kertoo von Limburg Stirum.  Maria Lindén, ympäristöasiantuntija Ympäristö ja ekosysteemipalvelut, Metsästäjät omistavat huikean määrän metsäs- Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio tysmaata: 9,6 miljoonaa hehtaaria eli 28 prosenttia Suo- men kokonaisalasta. Näin suuren maanomistajatahon n ”Puunkorjuussa voidaan huomioida vaihettumisvyöhykkeet ja ku- Sami Karppinen tekemisillä ja tekemättä jättämisellä on suuri vaikutus vioiden reuna-alueet metsänkasvatuksen eri vaiheissa. Usein näistä elinympäristöihin. toimenpiteistä ei aiheudu merkittävää kustannusta metsänomistajalle Metsästävissä maanomistajissa piilee merkittävä tai työn toteutukselle. potentiaali luonnon monimuotoisuuden turvaamisessa, Harvennus sinällään parantaa metsän valo-olosuhteita ja näin silla riistan vuoksi tehdystä elinympäristöjen hoidosta ollen parantaa varvustonkin kasvuolosuhteita. Paikoitellen voidaan hyötyvät monet lajit ja omien harrastusmahdollisuuksi- voimakkaammalla harvennuksella lisätä valoa ja jättää normaalia en parantuminen motivoi toimintaan. enemmän lehtipuuta. Näistä kohteista voidaan saada tulevaisuuden säästöpuuryhmät. Harvennusvaiheessa kuvion reuna tai ojan penkka Kosteikkoja metsästäjät ovat perustaneet lähes 2000 voidaan jättää ennakkoraivaamatta, jolloin jäävä aliskasvos muodostaa suojaa eläimille. viimeisten vuosikymmenten kuluessa, mutta panostuk- Uudistamisvaiheessa ja harvennuksissa reunavyöhykkeellä voidaan toteuttaa myös set metsäelinympäristöihin ovat olleet vaatimattomam- poimintaluonteisia hakkuita, jolloin kuvion reuna muuttuu epäsäännölliseksi ja polvei- pia. Vaihettumisvyöhykkeiden hoidosta olisi hyvä lähteä levaksi. Myös alalla oleva luontainen taimiaines tuo vaihtelevuutta ja suojaa riistalle. liikkeelle, sillä kyse on kuitenkin kokonaisuudessaan Sopivat säästöpuut tarjoavat lepo- ja ruokailupaikkoja erityisesti metsäkanalinnuille. varsin pienistä taloudellisista kustannuksista ekologisiin Tärkeää on sopia asioista puukaupan yhteydessä, jotta tieto toiveista välittyy myös hyötyihin verrattuna. suorittajille.” Janne Soimasuo, ympäristöpäällikkö, Metsä Group Kohti käytännönläheisiä ohjeita Riistaa reunoilta -hankkeessa pilotoidaan vaihettumis- vyöhykkeiden luonnonhoitoa, luodaan koulutusmateri- n ”Luonnonhoitoa kannattaa kehittää. Riistaa reunoilta -hanke on aalia ja edistetään luonnonhoidon kustannustehokkuut- hyvä kokeilu, jolla voi saada alkuun laajempien vaikutusten hakemi- ta virkistyskäyttömahdollisuuksien kytköksien kautta. sen metsäkanalintujen ahdinkoon. Hankkeen aikana kerätystä materiaalista ja peruste- Metsätaloudessa etenkin soiden reunavyöhykkeet ovat jääneet tuista mallikohteista saaduista kokemuksista tuotetaan pahoin huomiotta. Samat ympäristöt ovat kuitenkin tärkeitä sekä kanalintujen poikueympäristöinä että muulle monimuotoisuudelle. ohjeet ja koulutuspaketti vaihettumisvyöhykkeiden Reunavyöhykkeet tulisikin jatkossa muun muassa kuvioida metsä- hoidosta. Hankkeessa kerätyn tiedon ja ohjeiden toi- suunnittelussa omiksi erityiskuvioikseen ja jättää ne avohakkuiden votaankin leviävän mahdollisimman laajalle käytännön ulkopuolelle. metsätöiden ja riistanhoidon toteutukseen asti. Erirakenteiskasvatuksen mahdollisuudet ovat reunoilla parhaat, eli taloudellisesta Suomen riistakeskuksen vetämässä Riistaa reunoilta tuotosta ei juuri tarvitse tinkiä, vaikka luonto otettaisiin paremmin huomioon. Reunavyö- -hankkeessa on mukana laaja valtakunnallisella tasolla hykkeillä on tärkeä merkitys myös virkistykselle, maisemalle ja vesiensuojelulle. toimiva yhteistyöverkosto, johon kuuluvat Metsätalo- Tällä tiellä metsästäjien panos voi olla todella merkittävä ja yhteistyön kehittäminen uden kehittämiskeskus Tapio, Metsähallitus, Suo- myös luonnonsuojelujärjestöjen kanssa toimii hyvin. Metsästäjät ovat merkittävä maan- omistajaryhmä. Jos he ottavat reunavyöhykkeiden hoidon uudella tavalla omakseen, men metsäkeskuksen Rannikon, Etelä-Pohjanmaan maisemat todella muuttuvat ja toiminnan kokonaismerkitys on varmasti merkittävä ja Pohjois-Pohjanmaan alueyksiköt, Länsi-Suomen kanalintukantojenkin näkökulmasta. metsänomistajaliitto, Suomen luonnonsuojeluliit- Reunavyöhykkeiden mahdollisuuksia on pohdittu myös kuukkelihankkeessa. Kannattaa to, MetsäGroup-konserni sekä joukko hankkeesta katsoa: www.sll.fi/kuukkeli. Tässä luonnonhoitotyössä metsästäjien, maanomistajan ja innostuneita maanomistajia, muun muassa Kokkolan ja luonnonsuojelijan edut ovat käytännössä yhteneviä.” Oulun kaupungit. Hanketta rahoittaa ympäristöminis- teriö Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma Risto Sulkava, puheenjohtaja, Suomen luonnonsuojeluliitto Metson kautta. l 16 l Riistan vuoksi, lokakuu 2012
  • 17. Tutkija Katja Holmala, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitosMetsästäjät jariistantutkimus laskivatilveksiä yhdessä– tuloksena tarkentunut kanta-arvioSuurpetojen runsaudenarviointi on haastavaa.Erityisesti ilveksel-lä tiheiden kantojenalueilla perinteisetmenetelmät eivät vält-tämättä tuota riittäväntarkkaa tietoa pentuei-den määristä kannan-arvioinnin perusteeksi.Tammikuussa 2012toteutettiin Suomenriistakeskuksen koor-dinoimana viidelläalueella erillinen suur-petojen kertalaskenta(Pohjois- ja Etelä-Savo,Keski-Suomi, Satakun-ta ja Itäinen Uusimaa).Vaikka laskennassahavainnoitiin kaikkiensuurpetojen jälkiä, tär-keimpänä tavoitteenaoli saada mahdollisim-man tarkka arvio kul-lakin alueella liikkuvis-ta ilvespentueista.Tammikuussa 2012 toteu-tetussa erillislaskennassalaskijat löysivät Etelä-Sa-vossa 49, Pohjois-Savossa Hannu Huttu78, Keski-Suomessa 73,Itä-Uudellamaalla 14 jaSatakunnassa 38 erillistäpentuetta. nnn Riistan vuoksi, lokakuu 2012 l 17
  • 18. nnn Laskentaan osallistui yhteensä ilveskannan alueita. Keskimäärinnoin 6000 vapaaehtoista metsästä- yhdellä naaraalla oli 1,6–1,8 pentua.jää ja luonnonharrastajaa. Laskenta- Korkein määrä oli Pohjois-Savonalue kattoi noin 20 000 neliökilo- alueella. Aineisto mahdollisti myösmetriä. Vain muutamia yksittäisiä pentueiden osuuden arvioinnin kai-riistanhoitoyhdistyksiä jättäytyi kista havaituista ilveksistä kyseisiltäerillislaskennan ulkopuolelle. Laskijat alueilta, mitä kautta saadaan tietoakulkivat erilaisilla kulkuneuvoilla ja muun muassa ilveskannan kehityk-jalan yhteensä yli 55 000 kilometriä. sen vaiheesta.Erillislaskenta tuotti yksityiskohtaista Laskenta onnistui kokonaisuu-tietoa sekä havaituista suurpedoista dessaan hyvin ja tuotti monenlaistaettä erillisistä ilvespentueista. tietoa myös kannanarvioinnin ke- Etelä-Savossa laskijat löysivät hittämisen avuksi. Suuri kiitos tästä49, Pohjois-Savossa 78, Keski-Suo- kuuluu hanketta koordinoineellemessa 73, Itä-Uudellamaalla 14 ja Suomen riistakeskukselle ja kaikilleSatakunnassa 38 erillistä pentuetta. laskentaan osallistuneille metsästäjil-Pohjois-Savossa, Keski-Suomessa ja le ja luontoharrastajille.Satakunnassa havaittiin enemmän Tiheän ilveskannan alueellailvespentueita kuin mitä edellisvuo- erillislaskenta osoitti perinteisensina tai muiden päivien petoyhdys- menetelmän puutteen pentueidenhenkilöiden havaintojen perusteella havaitsemisessa ja auttaa kehittä-olisi ollut arvioitavissa. Etelä-Savossa mään arviointimenetelmää myösja Uudellamaalla erillisiksi todettuja tulevaisuudessa. Erillislaskennassapentueita oli vastaavasti nyt hieman nyt saatuja tietoja on hyödynnet-vähemmän. ty muun muassa vuoden 2011 pentueiden määrien arvioinnissaErillislaskenta tuotti tarkenta- erillislaskettujen alueiden kohdalla.vaa tietoa ilveskannasta Laskennan ensimmäisiä tuloksiaLaskennassa saatiin tietoa paitsi pen- on esitelty laskentaan osallistuneillatueitten määrästä myös siitä, kuinka alueilla yhteensä kymmenessä ylei-paljon pentueissa oli pentuja. Tästä sötilaisuudessa alku- ja loppukesälläsaatiin suuntaa-antavaa tietoa alueen ja kirjallinen raportti julkaistaan säh-ilveskannan tuottavuudesta. Kaiken köisessä muodossa syksyn aikana.kaikkiaan erillislasketut alueet olivat Saatujen kokemusten ja palauttei-hyvätuottoisia melko tiheän ja tiheän den avulla menetelmää voidaan kehittää edelleen tulevaisuuden tarpeita palvelemaan. l Pentueitten määrän lisäksi saatiin tietoa siitä, kuinka paljon pentueissa oli pentuja ja sitä kautta myös ilveskannan tuottavuudesta. Ilvesten kannanarviointi Ilvesten kannanarviointi perustuu pääasi- assa petoyhdyshenkilöiden TASSU-järjes- telmään kirjaamiin pentuehavaintoihin. Havaintoaineiston perusteella RKTL tekee arvion erillisten pentueiden lukumäärästä. Analysointi perustuu tietoon pentueiden liikkuvuudesta ja elinpiireistä. Toteutettu erillislaskenta tuottaa tietoa myös alueellis- ten erojen tarkasteluun ja huomioimiseen muun muassa ilvespentueiden elinalueiden koon suhteen. Arvio ilveskannan koosta saadaan kertomalla varmojen erillisten pentueiden määrä tutkimuksiin perustuvil- la laji- ja aluekohtaisilla kertoimilla. Saatujen kokemusten ja palautteiden avulla menetelmää voidaan kehittää edelleen.18 l Riistan vuoksi, lokakuu 2012
  • 19. Hoitosuunnitelmatohjaavat riistapolitiikantoteutusta nnn Hoitosuunnitelmien tavoitteena on asettaa pää- linjat ja tavoitteet riistaeläinkantojen pitkäjänteiselle hoidolle. Suunnitelmien avulla pyritään sovittamaan yhteen eri tahojen näkemykset ja edut. Hoitosuun- nitelmien perustana on ajankohtainen ja luotettava Tähän mennessä tieto riistaeläimen biologiasta ja ekologisista ovat valmistuneet tarpeista. Riistaeläinkantojen alueelliset seuraavat erot ja vaikutukset alueella asuville hoitosuunnitelmat: ihmisille sekä paikallisten ihmisten n Susikannan näkemykset otetaan huomioon hoito- hoitosuunnitelma, suunnitelmia laadittaessa. Hoitosuun- 2005 nitelmilla vastataan myös Suomea n Karhukannan koskeviin kansainvälisiin velvoitteisiin hoitosuunnitelma, lajien suojelusta. 2007 Hoitosuunnitelmien n Ilveskannan laadinnassa on kes- hoitosuunnitelma, keisenä periaatteena 2007 avoimuus ja kansalaisten n Itämeren osallistuminen. Kattavan hyljekantojen tiedon saamiseksi hoito- hoitosuunnitelma, suunnitelmia tehtäessä järjes- 2007 tetään avoimia sidosryhmä- ja n Metsäpeurakannan yleisötilaisuuksia, joissa hoitosuunnitelma, kuullaan paikallisten 2007 ihmisten näkemyk- n Peltopyykannan siä. Sekä alueellisia hoitosuunnitelma, sidosryhmiä että val- 2007 takunnallisia toimijoita on kuultu kirjallisesti Maa- ja metsätalous- sekä erillisissä neuvotte- ministeriössä ovat luissa. Menettelyn tarkoitus viimeistelyvaiheessa: on taata, että jokaisella on n Metsäkanalintujen mahdollisuus osallistua ja hoitosuunnitelma vaikuttaa hoitosuunnitelmi- n Ahmakannan en valmisteluun. hoitosuunnitelma Hoitosuunnitelmien valmistelu, seuranta Tällä hetkellä Suomen ja päivittäminen kuulu- riistakeskuksessa vat Suomen riistakeskukselle. ovat valmisteilla: Suunnitelmat ovat olennainen osa n Hirven julkisen riistakonsernin strategiaa ja kes- hoitosuunnitelma keisiä välineitä riistapolitiikan toteuttamisessa. n Metsähanhen Myös valtakunnallinen riistaneuvosto ja alueelliset hoitosuunnitelmaa riistaneuvostot osallistuvat työhön. Alueellisten riis- taneuvostojen tehtävänä on muun muassa järjestää Lisäksi metsähanhen sidosryhmien osallistava kuuleminen. kansainvälisen (taigametsä- hanhen koko muuttoreittiä koskevan) hoitosuunnitelman valmistelu käynnistetään.Valmiiden hoitosuunnitelmien sähköiset versiot löytyvä maa- ja metsätalousministeriön internetsivuiltawww.mmm.fi  Asiaryhmät  Kalastus, riistanhoito ja porot  Riistatalous  Hoitosuunnitelmat. Riistan vuoksi, lokakuu 2012 l 19
  • 20. n Suomen riistakeskus, Fantsintie 13-14,00890 HELSINKI, 029 431 2001, fax (09) 2727 8130,riistakeskus@riista.fi, www.riista.fin Etelä-Häme, Lukiokatu 14,13100 HÄMEENLINNA, etela-hame@riista.fin Etelä-Savo, PL 14, (Virastotie 3 as 2),51901 JUVA, etela-savo@riista.fin Kaakkois-Suomi, Pikkuympyräkatu 3 A,49400 HAMINA, kaakkois-suomi@riista.fin Kainuu, Syväyksenkatu 1 B 27,89600 SUOMUSSALMI, kainuu@riista.fin Keski-Suomi, Kauppakatu 19 A 7,40100 JYVÄSKYLÄ, keski-suomi@riista.fin Lappi, Vanamokatu 3 D,96500 ROVANIEMI, lappi@riista.fin Oulu, PL 35 (Ratatie 41),91501 MUHOS, oulu@riista.fin Pohjanmaa, Vapaudentie 32-34 B 22,60100 SEINÄJOKI, pohjanmaa@riista.fin Pohjois-Häme, Labkotie 2,36240 KANGASALA, pohjois-hame@riista.fin Pohjois-Karjala, Teollisuuskatu 15,80100 JOENSUU, pohjois-karjala@riista.fin Pohjois-Savo, Kiekkotie 4,70200 KUOPIO, pohjois-savo@riista.fin Rannikko-Pohjanmaa, PL 16, (Långgatan 4),66531 Koivulahti, rannikko-pohjanmaa@riista.fin Satakunta, Porintie 9 B 6,29250 NAKKILA, satakunta@riista.fin Uusimaa, Sompiontie 1,00730 HELSINKI, uusimaa@riista.fin Varsinais-Suomi, Hadvalantie 8 7B,21500 PIIKKIÖ, varsinais-suomi@riista.fi

×