Your SlideShare is downloading. ×
Riistakosteikko-opas
Riistakosteikko-opas
Riistakosteikko-opas
Riistakosteikko-opas
Riistakosteikko-opas
Riistakosteikko-opas
Riistakosteikko-opas
Riistakosteikko-opas
Riistakosteikko-opas
Riistakosteikko-opas
Riistakosteikko-opas
Riistakosteikko-opas
Riistakosteikko-opas
Riistakosteikko-opas
Riistakosteikko-opas
Riistakosteikko-opas
Riistakosteikko-opas
Riistakosteikko-opas
Riistakosteikko-opas
Riistakosteikko-opas
Riistakosteikko-opas
Riistakosteikko-opas
Riistakosteikko-opas
Riistakosteikko-opas
Riistakosteikko-opas
Riistakosteikko-opas
Riistakosteikko-opas
Riistakosteikko-opas
Riistakosteikko-opas
Upcoming SlideShare
Loading in...5
×

Thanks for flagging this SlideShare!

Oops! An error has occurred.

×
Saving this for later? Get the SlideShare app to save on your phone or tablet. Read anywhere, anytime – even offline.
Text the download link to your phone
Standard text messaging rates apply

Riistakosteikko-opas

1,006

Published on

0 Comments
0 Likes
Statistics
Notes
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

No Downloads
Views
Total Views
1,006
On Slideshare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
0
Actions
Shares
0
Downloads
5
Comments
0
Likes
0
Embeds 0
No embeds

Report content
Flagged as inappropriate Flag as inappropriate
Flag as inappropriate

Select your reason for flagging this presentation as inappropriate.

Cancel
No notes for slide

Transcript

  • 1. Sanna Aitto-oja, Mikko Rautiainen, Mikko Alhainen, Marko Svensberg, Veli-Matti Väänänen, Petri Nummi, Jarkko NurmiRiistakosteikko -opas Metsästäjäin Keskusjärjestö Riistakosteikko-opas 1
  • 2. Riistakosteikko -opas Metsästäjäin Keskusjärjestö Pohjanmaan riistanhoitopiiri Helsingin yliopisto Riistakosteikko-opas 3
  • 3. Metsästäjäin Keskusjärjestö Pohjanmaan riistanhoitopiiri Esipuhe Viimeisten sadan vuoden aikana Euroopan kosteikoista on menetetty noin kaksi kol- masosaa. Maa- ja metsätalouden toimintaedellytysten turvaaminen ja parantaminen on ollut kosteikkojen kuivatustoimien ymmärrettävänä päämotiivina. Kosteikkojen kuivaamisella on pyritty yleensä saamaan aikaan tuottavaa maatalousmaata. Hyödyt- tömiä kosteikot eivät tosin ennenkään ole olleet, sillä entisajan karjanhoitokulttuurissa kosteikot tuottivat karjalle rehua (niittojärvet). Monet kuivatushankkeista onnistuivat ja entisen niittojärven kortteikon paikalla huojuvat nyt ohrantähkät. Osa hankkeista päättyi huonommin: kunnollista peltomaata ei saatu ja kylän järvi menetettiin. Pikku- hiljaa kosteikko kuivui pajun valtaamaksi, unohdetuksi vesijättömaaksi. Kadonneet kosteikot kimmeltävät kuitenkin usein maaseudun kylissä asuvien muis- toissa ja monin paikoin innostus niiden palauttamiseen on suuri. Etenkin riistanhoitajat ja metsästäjät ovat olleet aktiivisia ja kosteikon kunnostamisen motiivi on usein riis- tanhoidollinen. Metsästäjäin Keskusjärjestön tekemien selvitysten mukaan metsästäjät ovat vuosikymmenten varrella perustaneet ja kunnostaneet noin 1500–2000 kosteikkoa. Viime vuosina kosteikkojen merkitys vesiensuojelun, riistan elinympäristön ja luonnon monimuotoisuuden kannalta on vihdoin saanut ansaitsemaansa laajempaakin huomio- ta ja niiden säilyttämiseksi ja palauttamiseksi on ryhdytty toimiin. Maa- ja metsätalousministeriön johdolla valmistellun riistataloudellisen kosteikko- strategian avulla pyritään riistavesilintujen ja niiden elinympäristöjen suunnitelmalli- seen hoitoon. Vaikka strategian pääpaino on riistalajeissa, yhtenä tärkeänä tavoitteena on myös pyrkiä yhdistämään erilaisia intressejä – vesiensuojelu, luonnon monimuotoi- suus, maisema, virkistyskäyttö ja elinkeinotoiminta – mahdollisimman hyvin. Tärkeä asia kosteikkostrategian käytännön toteuttamisessa on maanomistajien kuuleminen ja toimivan viranomaisyhteistyöverkoston rakentaminen. Metsästäjien ja maanomis- tajien sujuvan yhteistyön varaan voidaan jatkossa rakentaa mittaviakin kosteikkojen kunnostushankkeita, jotka hyödyttävät koko yhteiskunnan vesiensuojelu- ja monimuo- toisuustavoitteita. Hankkeiden tueksi tarvitaan kuitenkin usein eri tahojen tarjoamia, kohtuuhintaisia ja vähäbyrokraattisia kunnostussuunnittelupalveluita, sillä kosteikon kunnostus on vaativa yhteistyöoperaatio, joka ei saa aiheuttaa haittoja maa- ja metsätaloudelle. Hankkeissa on aina toimittava maanomistajalähtöisesti. Tulevaisuuden tavoitteena tuleekin olla, että kotokosteikkonsa kunnostusta havittelevat maanomistajat, kyläyh- Piirrokset: distykset tai metsästysseurat eivät jää ideansa kanssa yksin, vaan saavat tarvitsemaansa Jari Kostet suunnitteluapua nykyistä helpommin. Suunnittelupalvelujen puute lienee tämän het- ken suurin pullonkaula kosteikkojen kunnostuksessa, sillä laadukkaiden suunnitelmien Kirjoittajat toteuttamiseen löytyisi useita rahoitusmahdollisuuksia. Sanna Aitto-oja Helsingin yliopisto Tämän oppaan tarkoituksena on kertoa, miksi kosteikot ovat niin arvokkaita elin- Mikko Rautiainen Metsähallitus ympäristöjä ja miten niitä voidaan käytännössä perustaa, kunnostaa ja hoitaa. Opas Mikko Alhainen Metsästäjäin Keskusjärjestö keskittyy hoidon tarpeessa oleviin “arkikosteikkoihin”, joita löytyy lähes jokaisesta Marko Svensberg Metsästäjäin Keskusjärjestö maaseutukylästä Suomesta. Veli-Matti Väänänen Helsingin yliopisto Oppaan julkaiseminen on ollut mahdollista Maatilatalouden kehittämisrahaston Petri Nummi Helsingin yliopisto (Makera) myöntämän tutkimusmäärärahan turvin. Riista- Jarkko Nurmi Pohjanmaan riistanhoitopiiri kosteikko-opas on osa Pohjanmaan riistanhoitopiirin hallin- noimaa laajempaa kosteikkojen hoidon kehittämishanketta, Ulkoasu: jonka päätavoitteena on jalkauttaa maa- ja metsätalousmi- Mikko Rautiainen nisteriön laatiman kosteikkostrategian tavoitteita käytännön toimiksi maaseudulla. Taitto: Ilkka Eskola Jarkko Nurmi Painopaikka: riistapäällikkö, Pohjanmaan riistanhoitopiiri ISBN 978-952-9593-88-04 Riistakosteikko-opas Riistakosteikko-opas 5
  • 4. Sisällysluettelo Johdanto Tausta Suomessa on paljon vesiä, mutta ne ovat usein karuja ja Mitä kosteikolla tarkoitetaan? vähätuottoisia. Tämä johtuu siitä, että maaperä on täällä Esipuhe ........................................................................................................................ 5 ohut ja verrattain vähäravinteinen. Tällaiset ominaisuudet Kosteikolla voidaan tarkoittaa melkein minkälaista vesipe- Sisällysluettelo............................................................................................................. 6 ovat ainutlaatuisia, eikä Euroopassa Ruotsia lukuun otta- räistä aluetta tahansa, lähtien ajoittain kuivana olevasta matta ole vastaavia elinympäristöjä. Ihmistoiminnan vuoksi pienestä kausikosteikosta aina laajoihin reheviin merenlah- Johdanto ..................................................................................................................... 7 huomattava osa vesistöistämme on kuitenkin rehevöitynyt, tiin. Yleiskielessä kosteikoilla on tarkoitettu myös lähteiden, ja vesien umpeenkasvu on nopeaa. Kosteikkojen monimuo- lähteikköjen, purojen ja norojen lähiympäristöjä. Tausta ........................................................................................................................... 7 toisuuden säilyminen vaatii jatkuvia hoito- ja kunnostustoi- Riistanhoidossa huomio kohdistuu yleensä sellaisiin Mitä kosteikolla tarkoitetaan? .................................................................................. 7 menpiteitä. kosteikkoalueisiin, jotka ovat jonkin erityisominaisuutensa Kosteikoiden merkitys .......................................................................................... 7 Suomessa soita ja kosteikoita on edelleen Euroopan mit- takia vesilintujen suosiossa. Näitä ovat sekä luonnolliset Kansallinen kosteikkostrategia ja käytännön toimenpiteet .............................. 8 takaavassa paljon jäljellä, vaikka huomattava osa on otettu että keinotekoiset vedet (mm. savenottokuopat) ja pysyväs- muuhun käyttöön. Niitä kuivattiin paljon viljelysmaaksi ja ti tai tilapäisesti veden peittämät alueet, rantaruohikot ja Kohteen valinta .......................................................................................................... 9 metsätalouskäyttöön etenkin 1900-luvun alkupuoliskolla. -luhdat sekä soiden avovesiallikot. Yleensä vesilintukohteet Kuivattaminen väheni 1960-luvun lopulla muun muassa vil- ovat reheväkasvuisia ja kohtalaisen matalia. Mistä sopiva kohde? ............................................................................................. 9 jan ylituotannon johdosta. Lintujen kannalta tärkeitä ovat myös kosteikoihin liit- Mikä on tavoite? ...................................................................................................11 Järven tai kosteikon luonnollinen kehitys kulkee vää- tyvät avoimet rantaniityt, jotka ovat tärkeitä pesimäym- Tietoa suunnittelun pohjaksi ...............................................................................11 jäämättä kohti umpeenkasvua. Pintavalunta sekä joissa, päristöjä ja ruokailualueita. Rantalaidunnuksen loputtua puroissa ja ojissa virtaava vesi tuo jatkuvasti hienojakois- niityt ruovikoituvat ja pensoittuvat. Sulkeutuneilla alueilla Kosteikon perustaminen, kunnostaminen ja hoito .................................................12 ta maa-ainesta valuma-alueilta vesistöihin. Siksi vesialueet linnut eivät havaitse saalistajia ajoissa, ja siksi ne välttävät Hyvän vesilintukohteen ominaisuudet ................................................................12 mataloituvat vähitellen. Valuma-alueen maaperän muok- tällaisia paikkoja. Kosteikon perustaminen ......................................................................................14 kaaminen esimerkiksi maa- ja metsätaloudessa lisää enti- Kosteikko patoamalla ....................................................................................14 sestään valumaveden mukana vesistöön päätyvää kiinto- Kosteikoiden merkitys Ennallistettavat suoalueet ja kosteikon pohjan muotoilu ..........................20 aine- ja ravinnekuormaa. Kaikki rehevät vedet eivät ole Vesilintujen näkökulmasta kosteikot ovat elintärkeitä. Myös Kosteikko avuksi vesiensuojeluun ................................................................20 kuitenkaan ihmisen aikaansaannosta, vaan Suomessa on monet lokki- ja varpuslinnut pesivät ainoastaan kosteikoil- myös luontaisesti reheviä ja kasvillisuudeltaan monipuolisia la. Suomen uhanalaisista lintulajeista kymmenelle kosteik- Kosteikon kunnostaminen ja hoito .....................................................................26 vesistöjä. ko on tärkein pesimisympäristö. Suurin osa kosteikkojen Ruoppaukset kosteikolla ...............................................................................26 Tässä oppaassa kerrotaan, miten kosteikko peruste- linnustoon vaikuttavista ympäristömuutoksista on selvästi Vesikasvillisuuden niitto ................................................................................26 taan, tai kuinka jo olemassa olevan kosteikon tilaa voidaan havaittavissa, mutta osa lintulajeista taantuu myös ilman Monimuotoisuuden ”hot spot” ....................................................................28 parantaa. Kosteikon perustamisella tarkoitetaan tilannetta, selvää syytä. Muutonaikaisena levähdys- ja ruokailualueena Rantakasvillisuuden hoito .............................................................................30 jossa kohde rakennetaan alueelle, jolla ei ole koskaan ollut sekä sorsien sulkimisalueena kosteikot ovat välttämättömiä. Vesikasvillisuuden poisto ruoppaamalla ......................................................33 kosteikkoa tai jolle kuivattu kosteikko halutaan palauttaa. Kosteikot ovat tärkeitä vesilintujen poikastuotantoalu- Kunnostamisella tarkoitetaan olemassa olevan kosteikon eita. Riistaväki onkin ollut keskeisessä asemassa kosteik- Kosteikon ajoittainen kuivatus ja vedenpinnan vaihtelu ...........................33 tilan parantamista tai säilyttämistä erilaisin toimenpitein. koympäristöjen ylläpitäjänä ja luojana. Metsästäjät ovat Lietteen poisto ...............................................................................................34 Parhaaseen tulokseen päästään kun kosteikkoa perus- tehneet valtavasti työtä perustaessaan ja hoitaessaan vesi- Pienpetopyyntiä ja varisjahtia .......................................................................36 tettaessa tehdään etukäteen laadukas suunnitel- lintukohteita eri puolilla Suomea. o Svensberg ma, jossa huomioidaan kohteen erityispiirteet M ark Kosteikoilla on myös vesiensuojelullista Tuki- ja lupa-asiat ........................................................................................................40 ja tulevat hoitotarpeet. Aika-ajoin toistetta- merkitystä, sillä ne sitovat valuma-alueelta Rahoitusta kosteikkojen kunnostamiseen ja perustamiseen .............................40 villa hoitotoimilla voidaan viivyttää kostei- kulkeutuvia ravinteita ja kiintoainetta, Tarvittavat luvat ....................................................................................................40 kon luonnollista umpeenkasvua. Kostei- jotka muuten päätyisivät kuormittamaan kon jatkuva hoito on paljon edullisem- alapuolisia vesistöjä. Jotta kosteikko toi- Metsästys kosteikoilla ................................................................................................42 paa kuin huonoon kuntoon päästetyn misi vesiensuojelunäkökulmasta tehok- Metsästyksen suunnittelu ....................................................................................42 alueen laajamittainen kunnostaminen. kaasti, on sen oltava riittävän suuri suh- Houkutteluruokinta ..............................................................................................44 Metsästyksen eettiset säännöt .............................................................................46 Rakennepiirrokset ......................................................................................................47 Munkin rakenne ...................................................................................................47 Patorakenteet .......................................................................................................48 KaNu loukku .........................................................................................................54 Yhteystietoja ..............................................................................................................56 Veli-Matti Väänänen Marko Svensberg Kosteikoita ovat matalat vesikasvillisuuden valtaamat vesialueet aina pelto-ojista laajoihin lintujärviin.6 Riistakosteikko-opas Riistakosteikko-opas 7
  • 5. en A lhain ko ik M Kohteen valinta nopeasti suuria vesimassoja. Kun valuma-alueelle raken- netaan kosteikkoja, ne varastoivat vettä tulva-aikoina ja tasaavat näin virtaamia. Mistä sopiva kohde? Kosteikon paikkaa valitessa on pyrittävä huomioimaan, että kosteikko ei häiritse maa- ja metsätaloutta. Kohteita ei Potentiaalisia kosteikkokohteita löytyy kaikkialta. Alueensa tulisi myöskään suunnitella luonnonarvoiltaan merkittäville hyvin tuntevat maanomistajat ja metsästysseurojen jäsenet paikoille. Kosteikoiden perustamiseen saatavat voimavarat ovat avainasemassa kohteiden etsimisessä. Vanhoja kart- kannattaa kohdistaa parhaisiin ja helposti toteutettaviin toja tutkimalla voidaan saada selville, missä kosteikot ovat kohteisiin. aiemmin sijainneet ja minkälaisia ne ovat olleet. Useimmilla Kosteikon perustamisessa ja kunnostamisessa toimitaan ojitetuilla alueilla on ennen ollut kosteikoita, ja melkoinen aina maanomistajan ehdoilla. Yksityismailla tehtävät toimet osa pelloistamme lienee laskettuja järviä. Entiset savenot- perustuvat maanomistukseen. Ilman kaikkien alueen maan- tokuopatkin saadaan helposti kunnostettua kosteikoiksi. omistajien lupaa kosteikkoa ei voi perustaa tai kunnostaa. Kohdealueen kartan avulla päästään alkuun silloinkin, Siksi yksityishenkilöt ovat avainasemassa kosteikkojen säily- kun ollaan perustamassa kosteikkoa alueel- misessä. Kosteikkojen le, jolla sitä ei ole aikaisemmin ollut. Kartan perustamisen ja kun- avulla voidaan tarkastella maaston muotoja nostuksen tulisi olla ja korkeussuhteita. Uudelle kosteikolle sopi- houkuttelevaa tavalla Veli-Matti Väänänen va paikka voi löytyä esimerkiksi kosteasta tai toisella. Metsästä- ojanotkosta. Tällaiselle alueelle kosteikko on vien maanomistajien helppo perustaa patoamalla, jolloin myös kus- näkökulmasta riistan- tannukset jäävät pieniksi. hoito ja metsästysmah- Maastossa kosteikolle sopivat paikat näyt- dollisuuksien parane- Vesilinnuille kosteikot ovat tär- tävät yleensä reheviltä ja laaja-alaisilta. Myös minen ovat usein tär- kein elinympäristö. Kosteikoilla sellaiset maa-alueet, joiden kuivatus ei ole keimpiä motiiveja. on merkitystä myös maisemalle, kunnolla onnistunut, saattavat olla poten- pintavesien laadulle sekä luonnon tiaalisia kunnostuskohteita. Tällöin saattaa monimuotoisuudelle. kk Metsästäjäorganisaation riittää, että puretaan alueen kuivattamista M i o Alh varten tehdyt rakenteet. Peruskartta on hyvä apu aine n kosteikkohanke aloitti Valuma-alueiden yläosissa kevättulvat kosteikkokohteiden riistataloudellisen ovat pienentyneet ja lyhentyneet soiden ja etsimisessä sekä sopivan teessa valuma-alueen kokoon ja kuormitukseen. Oikein kosteikkostrategian metsien ojittamisen seurauksena. Vesi virtaa kohteen valinnassa. suunnitelluilla kosteikoilla on päästy erinomaisiin tuloksiin käytännön toteuttamisen nopeasti ojien kautta suurempiin uomiin ja Maanmittauslaitoksen ja parhaimmillaan kiintoaine- ja kokonaisfosforikuormasta aiheuttaa ongelmia alueilla, joille kerääntyy lupa nro 159/MML/10. on saatu vähennettyä 60–70 % ja typestä yli 30 %. l Metsästäjäorganisaatiossa käynnistettiin Kan- Vesiensuojelun ja riistataloudellisen hyödyn ohella sallisen riistataloudellisen kosteikkostrategian kosteikot lisäävät luonnon monimuotoisuutta. Ne luovat käytännön toteuttamisen aloittava hanke vuonna Millainen kadonnut kosteikko kannattaa kunnostaa vesilinnuille? monille lajeille sopivan elinympäristöjen mosaiikin. Useat 2008. Pohjanmaan riistanhoitopiirin koordinoima uhanalaiset eläimet ja kasvit ovat riippuvaisia kosteikois- kaksivuotinen hanke sai rahoituksen Maatilatalo- l Vesilinnuille kannattaa kunnostaa ensisijaisesti kasvil- amalla. Patoamalla voi joskus päästä kohtuullisiin tulok- ta ja suurimmat uhat koskevat lajeja, jotka eivät kykene uden kehittämisrahastosta (Makera). Hankkeen lisuudeltaan reheviä kohteita, joilta löytyy mm. runsaasti siin suhteellisen karuillakin kohteilla varsinkin, jos kos- siirtymään uusille alueille elinympäristön tuhoutuessa. tavoitteena oli kehittää kosteikkojen hoitoon ja kaislaa, ruokoa, saroja ja kortetta. Karuista rahkasamma- teikko on mahdollista ajoittain laskea tyhjäksi tai alueel- Arvokkaiden elinympäristöjen lisäksi kosteikot luovat vaih- kunnostamiseen liittyviä työkaluja, tuottaa uut- leen valtaamista alueista ei yleensä saa hyviä vesilintue- le voidaan ohjata runsasravinteisia valumavesiä. telua laajemman tason maisemakokonaisuuteen ja ovat ilo ta tietoa kosteikkojen kunnostamisen mahdolli- linympäristöjä, koska sellaisella alueella ei ole tarpeeksi Kaivaminen soveltuu kunnostusmenetelmäksi erityi- ihmissilmällekin. Ne toimivat myös vesivarastoina, kalojen suuksista, selvittää nykyisten rahoitusmuotojen ravintoa ja suojaa linnuille. sesti rehevimmille kohteille. Karuilla rahkasammaleen ja rapujen elinympäristöinä ja tulvahuippujen tasoittajina. kehittämistarpeita ja valmistella valtakunnallinen Kunnostaminen on usein edullisinta toteuttaa pato- valtaamilla alueilla kaivamiseen ei kannata ryhtyä. kosteikkoluonnon hoitohanke. Kansallinen kosteikkostrategia ja käytännön toimenpiteet Metsästäjäorganisaation kosteikkohanke Suomen riistataloudellisen kosteikkostrategian laatiminen koostui seuraavista osioista: käynnistyi vuonna 2007. Kosteikkostrategia on osa maa- l riistanhoitopiirikohtaiset kosteikkojen ja metsätalousministeriön luonnonvarastrategiaa. Sitä on kunnostustarpeiden esiselvitykset ollut valmistelemassa laaja joukko asiantuntijoita tutkimus- (kosteikkokartoitus) laitoksista ja järjestöistä. l valtakunnallisen esiselvitysraportin Veli-Matti Väänänen Riistavesilintujen ja niiden tärkeimpien elinympäris- laatiminen töjen lisäksi kosteikkostrategiassa käsitellään biologista l kosteikkojen hoito-oppaan tekeminen Jarkko Nurmi monimuotoisuutta ja kosteikkojen roolia vesiensuojelussa. l tutkimushanke maatalouden ympäristötuki- Lisäksi esitellään tärkeäksi katsottuja peruslinjoja, joiden kosteikon perustaneiden viljelijöiden avulla Suomessa toteutetaan vesilintukantojen ja niiden motiiveista ja kokemuksista elinympäristöjen suunnitelmallista hoitoa. Kosteikkostra- l valtakunnallisen kosteikkojen kunnostus- Umpeenkasvanut rehevä kosteikko olisi mahdollista kunnos- Rehevää kosteikkoa kuvaa avovesilampareissa esiintyvät tegian avulla siis yhdistetään samaan hoitosuunnitelmaan hankeen suunnittelu ja valmistelu (Life+) taa vesilinnuille sopivaksi nostamalla vedenpintaa ja tarvitta- kelluslehtiset ja uposkasvit, jotka tarjoavat elinympäristöä kosteikkoelinympäristöjen ja vesilintukantojen hoito. essa ruoppaamalla syvempiä avovesialueita. poikueiden tarvitsemille vesiselkärangattomille.8 Riistakosteikko-opas Riistakosteikko-opas 9
  • 6. Mikä on tavoite? sammaloituneita alueita ei kannata kunnostaa vesilinnuille, koska tällaisille paikoille ei kehity helposti vesilintujen suo- Kohdetta valitessa tulee pohtia, mihin tarkoitukseen kos- simaa rehevää kasvillisuutta ja rikasta vesihyönteislajistoa teikkoa perustetaan tai kunnostetaan. Kun kosteikosta poikueiden ravinnoksi. Vesilinnuille liian karuja suoalueita halutaan linnuille sopiva elinympäristö, kunnostus lähtee voi kunnostaa vaikkapa riekkoelinympäristöiksi. nimenomaan linnuston tarpeista. Monesti sama kohde ei voi toimia yhtä aikaa parhaana mahdollisena lintukosteik- kona ja vastata virkistyskäytön tarpeisiin kalastusvetenä Lisätietoja kosteikkojen suunnittelusta ja toteu- tai uintipaikkana. Toisaalta monivaikutteisen kosteikon tuksesta, sekä linkkejä eri yhteistyötahojen sivuille perustamisella voidaan pyrkiä palvelemaan useampaa eri löytyy mm. www.riista.fi -sivuilta. tarkoitusta. Kaikki kosteikot edistävät vesiensuojelua, lisäävät luon- non monimuotoisuutta ja ovat siten hyödyksi monessa mie- Kosteikkojen suunnittelussa hyvä apu on muun lessä. Usein kosteikoista käytetään erilaisia nimityksiä, joilla muassa TEHO -hankkeessa tehty Käytännön kuvataan niiden perustamisen tärkeintä päämäärää. Samal- kosteikkosuunnittelu -opas. Aiemmin julkaistuja la kosteikolla kuitenkin voidaan – ja tulisikin – huomioida kosteikko-oppaita ja ohjeita on ladattavissa inter- mahdollisimman monta intressiä. netissä. Linkkejä oppaisiin löytyy mm. Kun kosteikko halutaan perustaa parantamaan vesien- www.riista.fi  riistanhoito  riistakosteikko. suojelua, sopivaa sijoituspaikkaa kannattaa etsiä esimer- kiksi ennestään veden vaivaamalta alueelta maa- ja met- sätalouden vaikutuspiiristä valtaojien tai purojen varrelta. Yleensä tällainen alue on alavalla paikalla, jolloin veden virtaus on hidasta. Veden viipyessä kosteikolla kasvillisuus Kalat kosteikoilla ehtii sitoa ravinteita vedestä. Kosteikon on oltava tilavuu- l Vaikka tässä oppaassa käsitellyt kosteikot ovat deltaan riittävän suuri suhteessa valuma-alueen kokoon ja pääasiassa reheviä ja pienialaisia kohteita, syntyy kuormitukseen sitoakseen tehokkaasti ravinteita. Yleensä helposti ajatus myös kohteen kalastusmahdollisuuk- vesiensuojelukosteikot perustetaan maatalousalueille, mut- sien kehittämisestä. Tässä tapauksessa kahta kär- ta myös metsätalous- ja turvetuotantoalueiden yhteyteen. pästä ei yleensä kannata havitella yhdellä iskulla. Maaseudulla on paljon kuivatushankkeiden seurauksena syntyneitä pajukoituvia vesijättömaita. Osa näistä on mahdol- Niiden tarkoituksena on sitoa kuivatusalueilta veden muka- Erityisesti pikkukalat, kuten särkikalat, kilpailevat lista palauttaa elämää kuhiseviksi kosteikoiksi ilman, että toimenpiteet haittaavat maa- tai metsätaloutta. na huuhtoutuvia ravinteita. samasta hyönteisravinnosta vesilintujen poikasten Lintu- tai riistakosteikon ajatuksena on luoda vesilin- kanssa. nuille hyvä elinympäristö. Tällaisella kohteella on tärkeää Monilla kohteilla kalojen saapumista uudelle huolehtia siitä, että linnuille on sopivia pesimä-, lepäily- ja vesialueelle ei voida estää. Kalat käyttävät puroja ja ruokailuympäristöjä. Kosteikon sijoituksella ja koolla on ojia tehokkaasti levittäytymiseen erityisesti keväällä väljemmät vaatimukset kuin vesiensuojelukosteikon koh- tulva-aikana. Kosteikon ajoittainen tyhjennys aut- dalla. Kosteikon sijoituksessa on kuitenkin hyvä huomioi- taa pääsemään tilapäisesti eroon liian tiheäksi kas- da maisemarakenne ja mahdollisesti useampien kohteiden vaneesta kalakannasta. Kalaistutuksia kosteikoille muodostama kokonaisuus. tulee välttää. Kalojen luontaista vaellusta ei kuiten- kaan saa estää. Tietoa suunnittelun pohjaksi Kosteikon kunnostuksen suunnittelu alkaa aina lähtötilan- teen selvittämisellä. Tieto alueen historiasta, maastonmuo- doista, linnustosta, kasvillisuudesta ja muusta eläimistöstä muodostaa kokonaiskuvan suunnittelun pohjaksi. Aivan ensiksi kannattaa ottaa yhteyttä alueellisen ELY-keskuksen luonnonsuojeluviranomaisiin, jotta voidaan varmistua, että kohteella ei ole uhanalaisia kasveja tai erityishuomiota vaa- tivia luontotyyppejä. Eliöstön monimuotoisuuteen ja mai- semaan tulisi kiinnittää erityistä huomiota, samoin kuin harvinaisiin tai paikallisesti merkittäviin lajeihin ja luonto- tyyppeihin. Selvitysten mittakaava tulee aina suhteuttaa suunni- teltuihin kunnostustoimenpiteisiin. Muutaman hehtaarin Mikko Alhainen kunnostettavalle tai perustettavalle kosteikolle riittää usein kevyt lähtötilanteen tarkastus, kun sadan hehtaarin järven kunnostaminen edellyttää laajempaa selvitystä. Toimen- piteiden vaikutusten seurannassa esimerkiksi useamman vuoden aikana tehdyt laskennat antavat mahdollisuuden Kosteikon tiheäksi kasvanutta kalakantaa kannattaa har- arvioida linnuston tilan kehitystä. Tässä voivat olla apuna ventaa. Keväinen katiskapyynti ojissa tuottaa usein hyviä esimerkiksi paikalliset lintuharrastajat. saaliita, ja syöttimateriaalia syksyn loukkupyyntiin. Kaikista kohteista ei saada hyviä vesilintuympäristöjä edes suurella rahalla ja kovalla työllä. Yleensä karuja ja10 Riistakosteikko-opas Riistakosteikko-opas 11
  • 7. Kosteikon Sorsien hyönteisravinto perustaminen, kunnostaminen l Sorsanpoikaset tarvitsevat ensimmäisten elinviikkojensa aikana nopeaan kasvuunsa valkuaispitoisia hyönteisiä. Niitä ne usein löytä- ja hoito vät kosteikon matalasta vedestä ja vesikasvien pinnoilta. Jos eläin- ravintoa ei ole tarjolla, menehtyy poikasia tiuhaan tahtiin. Järviä ja lampia Suomessa riittää, mutta sopivista poikueympäristöistä on sil- ti pulaa. Suomessa vedet ovat keskimäärin karuja ja jyrkkärantaisia, eikä niiltä löydy tarpeeksi selkärangattomia sorsanpoikasten ravin- noksi. Juuri tässä vaiheessa rehevät kosteikot tulevat tarpeeseen. Myöhemmin kesällä monet sorsat siirtyvät siemenravintoon. Veli-Matti Väänänen Tällöin esimerkiksi sarojen, vitojen ja palpakkojen siemenet ovat niille mieluista syötävää ja linnut siirtyvät alueille, joilla siemeniä on hyvin saatavilla. Täysikasvuisille sorsille löytyy useimmiten hyvin ruokaa. Poikueiden selviämisen pullonkaula kohdistuu usein untu- vikkoaikaan. Myös täysikasvuiset sorsat syövät vesiselkärangattomia, joskin ravinnonhankinnassa on huomattavia vuodenaikaisia ja lajikohtai- sia eroja. Syksyisin esimerkiksi haapana ja sinisorsa elävät pääosin Untuvikkojen tärkeintä ravintoa ovat vesikir- kasviravinnolla, kun taas heinätavi ja lapasorsa syövät lähes pelkäs- put, vesisiirat ja kotilot sekä surviaissääsket ja tään selkärangattomia. vesiperhoset toukkineen. Matalat ja loivat rannat sekä kosteikon ympäristön avoimuus ovat tärkeitä vesilintujen lisäksi suurelle joukolle muita lajeja. Vesiselkärangattomat ovat sorsien tärkeää ravintoa. Hyvän vesilintukohteen ominaisuudet Kosteikon perustamisessa ja hoidossa voidaan usein yhdis- Puolisukeltajasorsat etsivät ravintonsa vesistä, joiden syvyys tää useita eri tavoitteita. Kosteikko voidaan suunnitella on korkeintaan puoli metriä, kun taas sukeltajat hakevat siten, että vesilintujen elinympäristöt paranevat ja valuma- ravintoaan jopa neljän metrin syvyydestä. Hyvä vesilintukos- alueilta vesistöihin kulkeutuva kuormitus vähenee. Hyvin teikko on siis pääosin matala, mutta siellä on myös syvempiä suunniteltu kosteikko palvelee sekä riistanhoidollisia että alueita. vesiensuojelullisia tavoitteita. Vesilinnustolle edullisin avoveden ja kosteikkokasvil- Riistakosteikkoja rakennettaessa on tärkeää huomioi- lisuuden suhde on 1:1. Avovesialueen ja kasvillisuuslaik- da linnuston vaatimukset ruokailu- ja pesimisympäristölle. kujen tulisi jakaantua melko tasaisesti, jolloin kosteikolle Etenkin pesimisaikaan kosteikolla on oltava sopivaa ravin- muodostuu lammikoiden ja reunavyöhykkeiden mosaiikki. toa pienille untuvikoille. Lammikot, reunavyöhyke ja loivarantaiset saarekkeet ovat Vesialueen syvyys ja sen vaihtelu vaikuttavat kostei- vesilinnuille mieluisia, koska ne tarjoavat sekä suojaa, ravin- kon soveltuvuuteen vesilintujen elinympäristönä. Eri lajien toa että pesäpaikkoja. vaatimukset vaihtelevat riippuen linnun ruokailutavasta. Hyvän vesilintukosteikon ominaisuudet Hyvällä vesilintukosteikolla pohjan syvyys vaihtelee, l 50 % avovettä ja kosteikko tarjoaa elinympäristön suurelle lajikirjolle. l 50 % mosaiikkimaista ilmaversoista ja kelluslehtistä kasvillisuutta l mahdollisimman suuri osa alle 0,5 metrin syvyistä l riittävä avoimuus. Täysin vesikasvillisuuden umpeuttamia sekä korkeiden puiden tai läpitunkemattoman pensaikon ympäröimiä pikkukosteikoita vesilinnut välttävät l rutkasti rantaviivaa: niemekkeiden, rantaviivan ja saarten muotoilu. Paljon repaleista reunaa. l loivarantaisuus: eroosion vähentäminen, vesipinta-alan vaihtelu, kasvillisuus l vaihteleva syvyys ja lietekuoppa l runsaasti vesiselkärangattomia l mahdollisuus vedenpinnan säätelyyn12 Riistakosteikko-opas Riistakosteikko-opas 13
  • 8. Erityisesti perustettavien kosteikkojen patorakenteet tulee varustaa säätelylaittein, jolloin veden korkeutta on mahdol- Majava kosteikkojen hoitajana lista muuttaa tarpeen mukaan ja kosteikko voidaan tarvit- l Rakentaessaan uusia kosteikoita ihminen usein jäljittelee majavan toimia. Majavan padotessa puron muodostuu taessa laskea kuivaksi. Pienimmissä ja yksinkertaisimmissa lampi, joka on ominaisuuksiltaan usein juuri sellainen, mihin ihminen kosteikkoa perustaessaan pyrkii. Majava- padoissa säätelyjärjestelmä voidaan korvata sillä, että pato lammet lisäävät maisemassa olevien erityyppisten ympäristölaikkujen määrää ja lajirikkautta alueella. on helposti alennettavissa tai purettavissa. Padon vedensää- Majavalammen ravintoverkko telylaitteistot, läpivientiputket ja ylijuoksutuskohdat tulee perustuu hajoavaan orgaaniseen rakentaa käsittelemättömän pohjamaan päälle, jolloin niil- ainekseen ja tämän selkärangat- le saadaan tukeva perusta. Patorakenteet tulee mitoittaa Marko Svensberg tomille tarjoamaan ravintoon. siten, että ne varmasti kestävät poikkeuksellisen kovatkin Selkärangattomia syövät linnut tulvat. Patorakenteisiin olisi suositeltavaa tehdä tulvavirta- hyötyvät ravinnon määrän kas- ukset purkava rakenne, mikä voi olla padon läpi johdettu vusta. Majava huolehtii myös ran- putki tai patoon tehty tulvakynnys ja -uoma. nan avoimuudesta poistaessaan Perusratkaisu kosteikon perustamiseen on maapa- puita, ja lättähännän aikaansaa- to, johon on rakennettu esimerkiksi patomunkki tai muu Vedenpinnan korkeus säädellään lankkuja lisäämällä tai pois- mista muutoksista hyötyy moni vastaava vedenpinnan säätelyratkaisu. Maapadon sisään tamalla. Munkki voidaan rakentaa kaivonrenkaista tai ostaa laji. Majava onkin melkoinen asennetaan tarpeen mukaan vettä pitävä sydän joko puus- valmiina muovi- tai teräsrakenteena. ekoinsinööri, josta kosteikon ta, vanerista, muovista tai teräksestä varsinkin, jos pato kunnostaja voi ottaa mallia. rakennetaan vettä läpäisevälle maapohjalle (esim. turve- Veli-Matti Väänänen ja soramaat). Pelkästä tiiviistä maa-aineksesta rakennettu nan korkeus määrätään lankuilla. Vesi johdetaan munkkiin pato on kestävä, kun se on huolella tehty. Puroluokan ja ja munkista laskuojan pohjan tasolle sijoitetuilla putkilla, Majavalammet ovat metsäluonnon sitä suurempien vesistöjen vedenpinnan nostoon sopii par- jolloin munkki ei jäädy kovillakaan pakkasilla. Munkki kan- monimuotoisuuden huippupaik- haiten leveäselkäinen pohjapato, eli loiva tekokoski, mikä nattaa lisäksi suojata kannella ja lumikerroksella talviai- koja ja erinomaista elinympäristöä mahdollistaa kalojen vaellukset. kaan. Munkki tehdään usein sementtisistä kaivonrenkaista vesilinnuille. Vedensäätelylaitteistojen putket mitoitetaan valuma- ja muovisista rumpuputkista. Tehdasvalmistettujakin munk- alueelta tulevan virtaaman mukaan riittäviksi siten, että keja on saatavilla. Muovinen munkki on varma ratkaisu, putket riittävät tavallisille tulvavirtaamille. Putkien mitoi- mutta myös kallis. Munkin rinnalle tulee rakentaa tulva- Kosteikon Veden pinnan nostolla tavoitellaan yleensä noin puo- len metrin keskisyvyyttä. Padotuskorkeus on kuitenkin aina tuksen voi laskea taulukoista tai katsoa kosteikon lähellä olevien rumpuputkien mitoitusta. Kun valitsee samanko- kynnys tai -putket poikkeuksellisten huipputulvien varalta. Kivestä rakennettujen tai kiviverhoiltujen pohjapatojen perustaminen tapauskohtainen. Maaston muodot ja maanomistussuhteet määräävät sen, kuinka laaja-alainen kosteikosta voidaan koisen putken kuin esimerkiksi alapuolisessa tierummussa, niin mitoitus on melko lähellä sopivaa. luiska tulee tehdä riittävän loivaksi, jotta kutukalat pääsevät nousemaan sen yli. Kivien tulee olla riittävän suuria, halkai- Kosteikko patoamalla tehdä. Rehevä puolen hehtaarin kosteikko riittää mainios- Patopenkereen yhteyteen rakennettava munkkisystee- sijaltaan noin 20–40 senttimetriä, jotta ne eivät lähde virran ti tavipoikueelle. Silloin kun vettä nostaessa vaarana on, mi, eli säätökaivo, on osoittautunut toimivaksi säätelylait- mukana liikkeelle. Perustettaville kosteikoille voidaan tar- Kosteikon rakentaminen patoamalla sopii hyvin metsästys- että turvelautat nousevat pintaan, on nosto syytä tehdä teistoksi. Munkki sijoitetaan maapadon sisälle, ja vedenpin- seuran riistanhoitomuodoksi. Toimenpiteet ovat helppoja vaiheittain. toteuttaa ja sopivilla kohteilla menetelmä on edullinen. Patoamisen vaikutuksen arvioiminen on tärkeää, erityi- Patoamalla saadaan aikaan luontaisen kaltaisia kostei- sesti laaja-alaisilla ja usean maanomistajan alueelle ulottu- koita, joita on esimerkiksi maaston painanteissa tai majavan villa kosteikoilla. Vaaittamalla saadaan tarvittaessa selville patoamina purojen varsilla. Veden pinnan nostaminen on kosteikon laajuus ja vettymishaitta-alueet eri vedenkorke- edullinen keino rakentaa kosteikko, ja se on hyvä vaihto- uksilla. Usean omistajan alueelle ulottuvilla kohteilla kan- ehto erityisesti silloin, kun tarkoituksena on tehdä sorsille nattaa kääntyä asiantuntijoiden puoleen. sopivia matalia ja loivarantaisia vesialueita. Patoaminen on usein tärkeä osa myös kuivattujen järvien kunnostusta ja Patorakenteet soiden ennallistamista. Padolla määritetään kosteikon laajuus ja veden korkeus. Marko Svensberg Patoaminen on usein edullisin ratkaisu kosteikon perustamiseen. Munkki on varma ratkaisu vedenpinnan säätelyyn. Lankkujen avul- la vedenpinnan korkeus voidaan määrittää tarkasti. Vedensäätely- laitteiston rinnalle on asennettava tulvauoma tai -putket.14 Riistakosteikko-opas Riistakosteikko-opas 15
  • 9. Valuma-alue on koko se alue, jolta vedet virtaavat kosteikkoon. Valuma-alue yli 100 ha Veden juoksutus uomaan rakennetun pohjapadon yli tai padon kiertävää tekokoskea/kalatietä pit- kin. Munkki asennetaan mahdollistamaan hallittu vedenpinnan lasku. Valuma-alue 0 – 200 ha Veden juoksutus munkin läpi. Munkin rinnalle/ padon päätyyn kovalle maalle tulvakynnys tai -putket poikkeuksellisten ylivirtaamien varalle. Valuma-alue alle 50 ha Kaikki patoratkaisut toimivat. T-haaralla varus- tettu sadevesiputki maapadossa lienee edullisin ratkaisu vedenpinnan säätelyyn. Tulvakynnys tai Pohjapato on toimiva ratkaisu kosteikkoon valuma-alueen -putket poikkeuksellisten ylivirtaamien varalta. koosta riippumatta. Loivasti laskeva pohjapato mahdollistaa myös kalojen liikkumisen vesistössä. Pohjapadon rinnalle voidaan asentaa munkki, jonka avulla kosteikko tyhjennetään tarvittaessa. Teräksestä tehty kos- teikon puolelta avoin munkki on toimiva ratkaisu, mutta taval- lista munkkia her- kempi jäätymiselle. vittaessa rakentaa kynnys pohjapadon harjaan, mikä estää kalojen pääsyn alueelle. Valuma-alueeltaan suurempien kos- maan kosteikon ympärille patopengertä. Tällaisella paikalla teikkojen pohjapatojen yhteyteen voidaan rakentaa rinnalle maaperän tulisi olla tiivistä savi-, hiesu- tai moreenimaa- munkki, mikä mahdollistaa vedenpinnan hallitun väliaikai- ta. Penkereeseen tarvittava maa-aines voidaan ottaa esi- sen laskun tarvittaessa, mikä saattaa olla tarpeen esimerkiksi merkiksi padon viereisestä rinteestä tai tulevan kosteikon kosteikon hoitotoimenpiteiden kannalta. pohjasta. Pehmeää ja helposti syöpyvää mutaa ei tähän Pelto-ojien yhteydessä olevia savenottokuoppia on help- tarkoitukseen kannata käyttää. po kunnostaa ruoppaamalla tai nostamalla veden pintaa. Patopenkere tulisi rakentaa sulan maan aikaan. Penkere Virtaamaltaan vähäisiin ojiin riittää vedensäätelylaitteistok- kasataan kerroksittain. Kerros nostetaan aina koko penke- si padon ali johdettu sadevesiputki, minkä kosteikon puo- reen pituudelta, jonka jälkeen se tasoitetaan ja tiivistetään leinen pää nostetaan ylös, ja putken pään tasolla voidaan esimerkiksi ajamalla sen päällä. Tämän jälkeen nostetaan määrittää vedenpinnan korkeus. aina uusi kerros ja taas tiivistetään. Kosteikon puoleinen T-haaralla varustettu jousta- Kun padosta ja patopenkereestä rakennetaan niin rantaluiska tehdään mahdollisimman loivaksi, jotta kostei- va sadevesiputki on riittävä leveä, että sen päällä on mahdollista liikkua traktorilla, kon reunasta tulee linnuille sopivaa matalaa vesialuetta. pellonreunaojaan padotun helpottaa ratkaisu jatkossa kosteikon hoitoa. Rakentamisen Silloin kun patoaminen vaatii suurien ja pitkien pato- valuma-alueeltaan pienen kos- ja tasoittamisen jälkeen padolle kannattaa kylvää mata- penkereiden rakentamisen, on syytä miettiä löytyisikö kos- teikon vedenpinnan säätelyyn. laa kasvillisuutta sitomaan pintakerrosta. Nopeasti kylvet- teikolle parempaa sijoituspaikkaa. Useiden satojen metrien ty nurmikasvillisuus saattaa hidastaa pajujen juurtumista pituisen patopenkereen rakentaminen on usein kallista, patorakenteisiin. etenkin jos työtä ei voida tehdä talkootyönä, vaan se jou- dutaan ostamaan ulkopuoliselta urakoitsijalta. Talkootyö- Pieniin vedennostoihin sopii rumpuput- Patopenger nä penkereen rakentamisesta aiheutuu vain kaivinkoneen ket, joiden alavirran puoleinen pää on Joskus veden nostamiseksi joudutaan padon lisäksi rakenta- polttoainekustannuksia. nostettu ylös.16 Riistakosteikko-opas Riistakosteikko-opas 17
  • 10. Maapadon ja -penkereen rakentajan muistilista: Padotut Veli-Matti Väänänen kosteikot ovat l pato rakennetaan tiiviille maapohjalle ja humuskerros tulee poistaa padon alta vesilintujen l pato rakennetaan tiiviistä maa-aineksesta, kuten savesta tai moreenista suosiossa. l patoon tehdään tarvittaessa vettä läpäisemätön tiivistesydän, kun pato tai maapohja on vettä läpäisevää maalajia, kuten turvetta, hiekkaa tai soraa. Tiivistesydän tehdään esimerkiksi savesta, puusta, teräksestä tai muovista l loivat luiskat ja leveä selkä helpottavat padon hoitoa ja kestävät veden painetta l padon korkeuden ja pohjan leveyden suhde tulisi olla vähintään 1:5, eli metrin korkuisen padon tulisi olla pohjalta vähintään 5 metrin levyinen l pato rakennetaan ja tiivistetään kerroksittain l padon harjan korkeus puoli metriä vesipinnan yläpuolelle l vedensäätelylaitteiston rinnalle rakennettava tulvaputki tai -uoma l patoturvallisuuslaki koskee kaikkia patoja. Vaaraa aiheuttavat padot luokitellaan Patorakenteiden huolto Patorakennelman kuntoa on seurattava säännöllisesti. Talvella tehtyyn patoon on voinut jäädä kaivuun jäljiltä jääkim- paleita, jotka sulaessaan heikentävät sen rakennetta. Pieni halkeama pados- sa voi kasvaa ja murtaa lopulta koko padon. Patorakennelman paikkailuun ja tilkitsemiseen on syytä varautua parin ensimmäisen vuoden aikana Säätelylaitteet kaipaavat ajoittaista huoltoa. Erityisesti rakenteiden reunan kuluneet kohdat on tarkistettava tulvan jälkeen ja tarpeen vaatiessa paikatta- va. Risut sekä liete poistetaan munkin tai säätelyputkiston rakenteista ja yli- vuotokanavasta. Puuston kasvu pato- Mikko Alhainen rakenteissa kannatta pitää hyvin kuris- sa. Munkin poikkilaudat tarkastetaan ja vaihdetaan ehjiin. Isompien roskien pääsyä putkiin voi estää putkien suulle asennettavien ritilöiden avulla. Alimitoitettu vedensäätelylaitteisto tai rumpuputki voi johtaa patorakenteiden murtu- miseen kevättulvien aikaan. Muistilista l patoaminen on edullinen keino kosteikon rakentamiseen l patoamisen vaikutuksen arvioiminen tärkeää Marko Svensberg l patorakenteet varustetaan säätelylaittein l patopenkereen rakentamiseen tarvitaan tiivistä maa-ainesta Marko Svensberg l tyhjentämiseen varauduttava jo rakentamisvaiheessa l patorakenteiden kuntoa seurattava säännöllisesti l puroiksi luokiteltavissa uomissa on varmistettava kalojen kulkumahdollisuus Leveän ja tiiviin patopenkereen päälle voi rakentaa huoltotien.18 Riistakosteikko-opas Riistakosteikko-opas 19
  • 11. Ennallistettavat suoalueet ja kosteikon pohjan muotoilu Muistilista Turvetuotantoalueiden jälkikäyttöä suunniteltaessa lintu- mahdollisimman huolellisesti tai turpeen pinnan tulee olla l lintukosteikko hyvä vaihtoehto turvetuotantoalueen jälkikäyttöön kosteikon perustaminen on harkinnan arvoinen vaihtoehto. kasvillisuuden peitossa. Kasvillisuus sitoo turpeen, jolloin l lintujen tarpeet helppo huomioida kaivamisen yhteydessä Se on paljon yksinkertaisempaa kuin esimerkiksi alueen se ei lähde liikkeelle vedennoston yhteydessä. Turpeen l veden nousu alueelle voidaan varmistaa patoamalla saaminen virkistyskäyttöön tai kalankasvatukseen. Samoin sekoittaminen kivennäismaan kanssa, tiivistäminen ja saar- l ennallistettavalla suoalueella ojien tukkiminen usein riittää sellaiset suoalueet, joiden kuivatus metsätalouskäyttöön ten kiviverhoilu vähentävät myös turpeen liikkeelle lähtöä. l alueen omistajalta kannattaa tiedustella turpeennoston loppumisen ajankohtaa ja alueen jälkikäyttöä on epäonnistunut, saattavat olla helposti palautettavissa Veden alle jäävä kasvillisuus luo nopeasti edulliset olosuh- l huom! Rannikkoalueilla erityisesti Pohjanmaalla esiintyy happamia alunamaita. Näillä alueilla tulee välttää kosteikoiksi. teet vesiselkärangattomille ja niiden myötä vesilinnuille, kivennäismaan kaivamista kosteikkokunnostusten ja ojitusten yhteydessä. Alunamaista vapautuu erittäin sekä edistää vesikasvillisuuden juurtumista. Turvekerroksen happamia valumavesiä. Turvetuotantoalueesta kosteikoksi paksuus ja muut ominaisuudet tuleekin huomioida ennen Kun entisestä turvetuotantoalueesta rakennetaan kosteik- kosteikon rakentamiseen ryhtymistä. Kosteikko avuksi Pinta-alan ja vesitilavuuden merkitys ko, on kaivaminen usein tarpeen, jotta saadaan luotua Alavat turvetuotantoalueet, joiden maankuivatus jou- Kosteikon pinta-ala ja vesitilavuus vaikuttavat sen kykyyn lintujen suosima monimuotoinen kosteikkoalue. Turvetuo- dutaan hoitamaan pumpuilla ovat varsin hyviä kohteita vesiensuojeluun sitoa ravinteita. Pinta-alan ja vesitilavuuden kasvaessa kos- tantoalueen jälkikäyttöä kannattaa harkita jo hyvissä ajoin riistakosteikoiksi. Tälläisille kohteille vesi nousee usein luon- Vesiensuojelun edistämiseksi perustettava kosteikko raken- teikon ravinteiden sitomiskyky yleensä paranee, koska vesi ennen kuin turpeen nosto loppuu, sillä viimeisinä vuosina taisesti kun kuivatus lopetetaan. Yleensä lintukosteikkoa netaan useimmiten maatalousalueelle ja sijoitetaan ojien viipyy kosteikossa kauemmin. Tärkeintä ei kuitenkaan ole turpeennoston konetöissä voidaan kustannustehokkaalla rakentaessa veden nousua kuitenkin nopeutetaan pato- tai purojen varteen. Sen avulla pyritään sitomaan valuma- kosteikon laajuus sinänsä, vaan kosteikon pinta-alan suhde tavalla jo ennakolta panostaa tulevien kosteikkorakentei- amalla alueen laskuoja. vesistä mahdollisimman paljon ravinteita. Kosteikko raken- yläpuolisen valuma-alueen pinta-alaan. Mitä suuremmal- den, kuten saarten ja patovallien rakentamiseen. netaan yleensä niin, että siihen tuleva vesi kerääntyy ensin ta alueelta vedet kerääntyvät, sitä suurempi on kosteikon Kosteikon pohja tulisi muotoilla rannasta matalaksi ja Ennallistettavat suoalueet kosteikon syvempään laskeutusaltaaseen. Samalla veden oltava toimiakseen tehokkaana vesiensuojelukosteikkona. hitaasti syveneväksi. Myös rakennettavia keinosaaria tulisi Epäonnistunut yritys kuivattaa suoalue metsätalouskäyt- virtaus hidastuu ja sen mukana kulkeva hienojakoinen maa- Kosteikon pinta-alan tulisi olla vähintään puoli pro- ympäröidä matala vesialue. Pienet saarekkeet ovat linnuille töön johtaa usein tilanteeseen, jossa maa-alue ei ole sopiva aines vajoaa altaan pohjaan, mistä liete voidaan ruopata senttia sen yläpuolisen valuma-alueen laajuudesta, jotta se turvallisia lepäily- ja pesimispaikkoja, koska niillä maapeto- juuri mihinkään. Lintujen näkökulmasta se on liian kuiva tarpeen mukaan pois. sitoo tehokkaasti kiintoainetta ja liukoisia ravinteita. Pie- jen on vaikeampi liikkua. ja metsätalouskäyttöön liian kostea. Joskus tällaiset alueet Seuraavaksi vesi siirtyy hitaasti matalalle vesikasvillisuu- nemmästäkin kosteikosta on kuitenkin hyötyä, se pysäyt- Matalaan veteen kehittyvä kasvillisuus tarjoaa suojaa on palautettavissa suoksi tai kosteikoksi yksinkertaisesti den peittämälle alueelle. Kun vesi virtaa sen halki, vesikasvit tää tehokkaasti ainakin karkeaa kiintoainetta. Silloin kun ja siemenravintoa linnuille. Kasvillisuuden seassa tukkimalla kuivattamista varten rakennetut ojat, sitovat veteen liuenneita ravinteita. Syvä ja matala allas uomaan rakennetaan allasketju, voi yksittäinen kosteikko viihtyvät myös sorsien ravinnokseen tarvitsemat jolloin alueen alkuperäinen vedenkorkeus saa- kannattaa erottaa toisistaan harjanteen, virtaussuuntaan olla pienempi. Puolen prosentin sääntöön voidaan tällöin vesiselkärangattomat. Matalan vesialueen daan palautettua. Helpoimmissa tapauksissa nähden poikittaisen kasvillisuusvyöhykkeen tai saarekkei- pyrkiä koko valuma-alueen tasolla. Kosteikon suhteellisen lisäksi tarvitaan syvempiä kohtia, jotka kel- jo pelkän padon rakentaminen päälaskuo- den avulla. Tämä pienentää oikovirtauksen riskiä, mikä koon kasvaessa sen kyky sitoa ravinteita paranee. Esimerkik- paavat sukeltajasorsille. jaan riittää ennallistamistoimena. Ennallis- vähentäisi kosteikon vesiensuojelutehokkuutta tulva-aika- si tehokkaasti ravinteita sitova Hovin tutkimuskosteikko Vih- Ennen kun vesi nostetaan entiselle tur- tamisella on merkitystä myös suon muiden na. Veden hidas kulku parantaa kosteikon kykyä sitoa ravin- dissä on pinta-alaltaan noin viisi prosenttia valuma-alueen vetuotantoalueelle, tulee turve poistaa luonnonarvojen palautumisen kannalta. teita ja kiintoainetta. pinta-alasta. Harri Hepo-Oja Turvetuotantoalueen ennallistaminen kosteikoksi on usein toimiva ratkaisu.20 Riistakosteikko-opas Riistakosteikko-opas 21
  • 12. Kosteikon muoto tärkeä Pinta-alan lisäksi oleellis- ta on se, miten vesi virtaa kosteikon sisällä. Tehok- kaasti toimivassa kostei- kossa veden tulisi virrata, eli viipyä, mahdollisimman pitkään. Altaasta ei kanna- ta rakentaa suorakaiteen muotoista, vaan pitkä muo- to voidaan saavuttaa esi- merkiksi ohjaamalla virta- usta kosteikossa erilaisten niemekkeiden ja saarten ja myös vedenalaisten saarten avulla. Jotta virtausnopeus ei kasvaisi liian suureksi, Mikko Alhainen uomasta ei saa tehdä liian kapeaa. Täysin seisovan veden alueita tulisi välttää, toi- saalta vesi ei kuitenkaan saa Vesiensuojelun kannalta ratkaisevaa on kosteikon pinta-alan suhde valuma-alueen pinta- tulva-aikana virrata oikovir- alaan. Riittävään kosteikkoalaan voidaan pyrkiä joko rakentamalla yksi suuri kosteikko tauksena suoraan kostei- valuma-alueen alapäähän, useita pienempiä kosteikoita valuma-alueen latvoille tai kun- kon yli, vaan kasveille tulisi nostamalla uomia luonnonmukaisen peruskuivatuksen periaatteella. antaa aikaa sitoa ravinteet vedestä. Näillä ohjeilla pääs- tään yleensä myös maisemallisesti onnistuneeseen ratkai- Yleensä alueella luontaisesti esiintyvät lajit leviävät suun. Kosteikon maisemallista rakennetta voidaan edelleen nopeasti kosteikolle. Sopivaa kosteikkokasvillisuutta voi- parantaa esimerkiksi pienillä saarekkeilla, vaihtelevilla kas- daan myös istuttaa, vaikka se monissa käytännön tapauk- villisuusvyöhykkeillä ja kaarevilla rannan muodoilla. sissa on koettu melko turhaksi. Kasvillisuus juuristoineen Vesiensuojelukosteikon muotoilu on yleensä kompro- auttaa pitämään kosteikon rakenteen kasassa niin, että missi erilaisten pyrkimysten välillä. Esimerkiksi kosteikkoon kiintoaine ei lähde virran mukana liikkeelle. rakennettujen niemekkeiden huono puoli on se, että ne vaativat tilaa. Jos kosteikon rakentamiseen on käytettävissä Hyviä tuloksia niukasti maa-alaa, saattaa olla järkevää käyttää se tilavuu- Vesiensuojelun suunnittelun tulee olla kokonaisvaltaista deltaan mahdollisimman suureen vesialtaaseen ja rakentaa valuma-aluetasolla. Kun kosteikoiden yhteispinta-ala suh- vähemmän niemekkeitä ja muita vastaavia rakenteita. teessa valuma-alueeseen on riittävä ja kosteikko hyvin rakennettu, voidaan kosteikkojen avulla päästä vesiensuo- Maaperä ja ravinteiden sitoutuminen jelun kannalta hyviin tuloksiin. Kiintoaine- ja fosforikuor- Maaperäominaisuudet vaikuttavat ravinteiden pidättymi- masta voidaan vähentää jopa 70 % ja kokonaistyppikuor- seen kosteikossa. Jos alueen pintamaassa on esimerkiksi masta yli 30 %. erittäin ravinteikas ruokamultakerros, voi pintakerroksen Vesiensuojelukosteikko, aivan kuten muutkin kosteikot, poistaa kosteikon rakentamisen yhteydessä. Järkevää olisi, soveltuvat samalla hyvin myös tulvansuojeluun ja vesiriis- että kasvillisuus palautuisi alueelle ennen veden nostamista. tan elinympäristöksi. Lintujen tarpeet tulee huomioida kos- Pintamaa tulee läjittää tarpeeksi kauas kosteikosta, jotta teikon ympäristön hoidossa. Avoin maisema, joka sisältää ravinteet eivät päädy pintavalunnan mukana takaisin kos- myös suojapaikkoja, on eduksi linnuille. teikkoon. Poistettu maa-aines voidaan hyödyntää esimer- kiksi peltojen maanparannusaineena. Pelloilta tuleva vesistökuormitus on suurimmillaan keväällä lumien sulaessa sekä syyssateiden aikaan. Silloin Muistilista lämpötila on Suomessa yleensä alhainen ja biologinen l kosteikko sitoo tehokkaasti ravinteita aktiivisuus vähäistä. Tällöin kasvillisuus ei sido ravinteita l kosteikon pinta-alalla ja muodolla tärkeä kovin tehokkaasti. Myös typpeä poistuu silloin hitaasti merkitys ravinteiden sitomisessa ilmakehään. Sen sijaan kiintoaineen laskeutuminen ei riipu l kosteikot tuottavat monivaikutteisia hyötyjä lämpötilasta, ja se on siksi tärkein kiintoaineeseen sitou- sekä vesiensuojelun, riistanhoidon että muiden tuneen fosforin poiston keino. Liukoista fosforia sitoutuu intressien kannalta myös kemiallisesti kosteikon pohjalle paljastettuun kiven- l usein on halvempaa perustaa useita pienempiä näismaahan. Pelloilta huuhtoutuva typpi on pääosin liuen- tai keskikokoisia kosteikkoja valuma-alueen neessa muodossa, eikä kiintoaineeseen sitoutuneena. Siksi keski- ja alaosiin kuin yksi iso valuma-alueen typpeä saadaan kosteikon avulla poistettua valumavesistä alaosaan suhteellisesti vähemmän kuin fosforia.22 Riistakosteikko-opas Riistakosteikko-opas 23
  • 13. Vesilintukosteikolle Vältettäviä: sopivia kasveja Järviruoko, osmankäämi ja järvikaisla muodostava usein tiheitä kasvustoja ja ne valtaavat kosteikkoalueen nopeasti. Niiden poistaminen on vaikeaa, eikä niiden suojissa ole riit- Perustetulle kosteikolle voidaan istuttaa vesikasveja, tävästi ravintoa poikueille. Näiden lajien leviämistä uusille mutta yleensä vesikasvit levittäytyvät niin nopeasti, kosteikolle tulisi välttää. ettei istutuksilla ole juurikaan merkitystä. Eri vesikas- Vesirutto on Pohjois-Amerikasta saapunut vieraslaji. Se vien merkitys vesilinnuille vaihtelee merkittävästi. leviää nopeasti ja lisääntyy pienistäkin palasista. Vesirutto pystyy syrjäyttämään alkuperäiset vesikasvit ja voi täyttää Suosittavia: koko kosteikon muutamassa vuodessa. Kosteikolle ilmaan- Sarakasvustot, joiden seassa on usein kortetta ja tuvat ensimmäiset vesirutot tulisi poistaa juurineen, jottei kurjenjalkaa. Järvikorte tarjoaa suojaa ja ravintoa kasvi saisi jalansijaa kosteikolla. poikueille. Liian tiheitä kortekasvustoja aukotetaan niittämällä. Palpakot muodostavat sopivan harvoja kasvustoja, missä poikueet mahtuvat ruokailemaan. Palpakkojen siemenet ovat tärkeää ravintoa sorsille. Ahvenvita ja uistinvita muodostavat harvoja kasvustoja joissa ötö- Veli-Matti Väänänen kät viihtyvät. Veden pinnalla kelluvat kilpukka, pik- kulimaska sekä pinnan alla oleva ärviä luovat hyviä ruokailupaikkoja poikueille. Veli-Matti Väänänen Järvikaisla Veli-Matti Väänänen Palpakko Ahvenvita Veli-Matti Väänänen Veli-Matti Väänänen Osmankäämi Järviruoko Mikko Alhainen Veli-Matti Väänänen Järvikorte Kilpukka, limaska ja ärviä Veli-Matti Väänänen Veli-Matti Väänänen Mikko Alhainen Sarakasvusto Uistinvita Vesirutto24 Riistakosteikko-opas Riistakosteikko-opas 25
  • 14. Kosteikon kunnostaminen ja hoito Kosteikon umpeenkasvua ja mataloitumista voidaan Ruoppaukset kosteikolla hidastaa kunnostus- ja hoitotoimilla, jolloin se säilyy hyvä- Ruoppaus on yleensä viimeinen keino lisätä avoveden alaa nä elinympäristönä mm. riistalle. Koska linnusto on usein kosteikolla. Se on kalliimpi, työläämpi ja lupaprosessiltaan edustavimmillaan silloin, kun avovettä ja kasvillisuutta on raskaampi vaihtoehto kuin esimerkiksi vedenpinnan nosto. yhtä paljon, on umpeenkasvaneilla kosteikoilla lisättävä Ruoppaus on kuitenkin hyvä keino silloin, kun alue ei ole avoveden osuutta. Tähän on perinteisesti käytetty vesikas- vedenpinnan noston jälkeenkään riittävän kostea vesilin- villisuuden niittoa ja ruoppausta sekä vedenpinnan nostoa. nuille, järvi on pahoin umpeenkasvanut tai alavat rannat Usein kosteikot vetävät puoleensa myös liudan pienpetoja, eivät mahdollista vedenpinnan nostoa. joiden metsästystä on syytä tehostaa. Ruopatessa tulee kiinnittää huomiota mosaiikkimai- Marko Svensberg Kohteen koko ja rehevyys määrittävät hoitotoimen- seen paljon reunavyöhykettä sisältävän kasvillisuuden ja piteiden mittakaavan, ja sen kuinka usein ne on tarpeen syvyydeltään vaihtelevan pohjan muotoiluun aivan kuten toteuttaa. Pienillä ja karummilla kohteilla selvitään yleensä muidenkin kunnostusten yhteydessä. Ruoppaus suoritetaan kevyillä toimilla, mutta laajoilla rehevillä alueilla hoitotyöt usein talvella jäältä käsin. Toinen mahdollisuus on tehdä saattavat olla mittavia, joskus kustannuksiltaankin. Monet se lintujen pesinnän jälkeen lop- seuraavassa esitellyistä toimenpiteistä sopivat metsästysseu- pukesällä tai alkutalvesta, kun Vesikasvillisuuden, kuten kortteen, täysin umpeuttamat pienet kosteikot kannattaa niittää ensin kokonaan kasvuston hillitsemiseksi. ran talkootyöksi, mutta usein avuksi tarvitaan myös rahaa virtaamat ovat pieniä. Kun kortteen kasvu on taantunut, jätetään osa harvasta kasvustosta vesilinnuille suoja- ja ruokailupaikoiksi sopivana mosaiikkina. sekä ulkopuolista konetyövoimaa. Kosteikon ympäristön olisi oltava avoin, ja siksi maamassat on syytä kul- Vesikasvillisuuden harvennus tehdään useimmiten niit- poistaa myös kellus- ja uposlehtisiä vesikasveja sekä vesis- jettaa pois kosteikolta. tämällä. Vahvasti umpeenkasvaneen kohteen käsittely on ammalia. Jos maa läjitetään ran- uusittava aluksi muutamana peräkkäisenä kesänä. Myö- Järviruo’on niitto ajoitetaan heinä-elokuun vaihteeseen. noille, pensaikko valtaa hemmin niittojen väli voidaan venyttää kohteesta ja sen Niitto tehoaa silloin parhaiten, koska ruoko ei ehdi kas- nopeasti ojavallit, ja aihe- rehevyydestä riippuen 4–6 vuoteen. Paras aika niitolle on vattaa uutta vartta saman kasvukauden aikana, eikä kasvi uttaa näköesteitä kosteikol- heinä-elokuun vaihde. Lintujen pesintä on silloin ole vielä varastoinut ravinteita varresta juuristoon Rautiainen le. Hajoavaa eloperäistä ainesta ohitse ja suurin osa ravinteista on vielä kasvus- ikko talven varalle. Ruovikoita tulee muistaa käsitellä M sisältävät kaivumassat ovat hyvää ton varressa, ja niitolla saadaan heikennettyä varoen, sillä ne ovat vesilintujen tärkeitä sul- maanparannusainesta pelloille. kasvustoa. kimis-, suoja- ja pesimispaikkoja. Korte voi- Kosteikon kasvillisuutta muokates- daan niittää milloin tahansa, joskin pesimis- Vesikasvillisuuden niitto sa tulee muistaa, että vesilintupoikueet ja poikasaikaa on syytä välttää. Ilmaversoiset kasvit (osmankäämi, hyötyvät monimuotoisesta paljon reunaa Umpeenkasvaneiden järven- tai meren- kaislat, järvikorte ja -ruoko) val- sisältävästä polveilevasta kasvillisuusmosa- lahtien vesilintuelämää voidaan kohentaa taavat tehokkaasti matalan veden iikista. Kaikkea yhtenäistä kasvillisuutta niittämällä ruovikkoon kanavia ja aukkoja. aluetta. Rehevimmillä paikoilla ei kuitenkaan pidä rikkoa voimakkaasti. Niittoon voidaan yhdistää kanavien kaiva- myös uposlehtiset kasvit saattavat Laajempia epäsäännöllisen muotoisia tup- minen, jolloin umpeenkasvu hidastuu entises- Veli-Matti Väänänen levittäytyä nopeasti. Jotta avove- paita jätetään suojapaikoiksi sinne tänne. Ran- tään. Laajoilla ruovikoilla toimenpiteet kannat- den ja kasvillisuuden suhde säilyisi nan läheisyydessä suositaan myös hieman tiheämpiä taa keskittää osalle aluetta tai muutaman kymmenen tavoitteen (1:1) mukaisena, vesi- kasvustoja. Kelluslehtisestä kasvillisuudesta ei yleensä ole metrin levyiselle reunavyöhykkeelle, ja jättää ruovikkoon kasvillisuutta on poistettava tar- haittaa, eikä sitä kannata poistaa, mikäli lehtien välissä on yli hehtaarin laajuisia ydinalueita koskemattomiksi. Useat peen mukaan. vapaata vettä. kosteikkolajit vaativat laajoja yhtenäisiä ruovikoita elin- Pienialaisilla kohteilla niitto voidaan tehdä viikatteella ympäristöikseen, ja ne ovat tärkeitä piilopaikkoja sulkiville tai soutuveneeseen kiinnitettävällä leikkurilla. Itse niitto ei vesilinnuille. ole välttämättä kovin suuri operaatio, mutta vesikasvien poiskuljetus ja käsittely on varsin työlästä. Niittojätteen kerääminen on tarpeen, koska veteen jätettynä se mataloit- taa ja rehevöittää kosteikkoa. Uposlehtiset myös lisääntyvät Muistilista hyvin herkästi niittojätteen palasista ja saattavat kasvaa l umpeenkasvanut kohde vaatii aluksi niiton entistä hanakammin, eikä niiton avulla saada lisättyä avo- muutamana peräkkäisenä kesänä, veden osuutta. myöhemmin niittojen väliä voidaan kasvattaa Niittojätteen keräämiseen voidaan käyttää erilaisia l kasvillisuuden reuna muotoillaan polveilevaksi haroja tai puomeja, joilla kasviaines vedetään rantaan ja l niittojäte kerättävä pois ja kuljetettava kerätään talteen. Yleensä kasvijäte käsitellään kompos- kauemmaksi kosteikosta toimalla se riittävän etäällä vedestä. Tulevaisuudessa kas- l niiton ajoitus tärkeä tuloksen kannalta, vijätettä voitaneen hyödyntää myös biokaasulaitoksissa. tehtävä viimeistään elokuun alkupuoliskolla, Pentti Vikberg Järviruoko voidaan myös polttaa. Suuremmilla alueilla kan- jotta kasvuravinteita ei ole varastoitunut nattaa selvittää mahdollisuus ruo’on käyttämisestä bioener- juurakkoon = parempi niittoteho Jarkko Nurmi giana ruokohelven tapaan. l hehtaarien laajuisilla yhtenäisillä ruovikoilla Hieman laajemmilla kosteikoilla paras ja tehokkain tapa toimenpiteet kannattaa keskittää osalle Vesikasvillisuutta voi niittää esi- kasvillisuuden poistoon on ponttoonialuksella kulkeva leik- alueesta, jolloin alueelle jää myös yhtenäistä Kosteikon ruoppaaminen voidaan tehdä joko talvella jään päältä tai kesällä ponttoneilla merkiksi veneeseen kiinnitettävällä kuukone, joka kerää samalla niitetyn kasvuston talteen. ruovikkoa sitä vaativille lajeille varustetulla kaivinkoneella. niittokoneella. Eräs tällainen malli on ns. kortteenpaalaaja. Sillä voidaan26 Riistakosteikko-opas Riistakosteikko-opas 27
  • 15. Monimuotoisuuden hot spot Kosteikot kuhisevat elämää reuna-alueille reunametsissä riistapeltoa ruo- nuolukiviä kailupaikaksi ja sorkkaeläimille pesimäpönttöjä vesilinnuille saaria, matalaa matalat rannat pensas/heinä- ja lietekenttä kasvillisuutta vesilintujen ja pesimäsuojaksi kahlaajien ruo- kailu- ja lepäily- paikoiksi kasvillisuus- vyöhykkeitä, mutkitteleva padon rantaviiva säädettävyys28 Riistakosteikko-opas Riistakosteikko-opas 29
  • 16. ko on tarpeen leikata, jolloin pieni osa raivausjätteestä voidaan jättää suojaksi pesiville linnuille. Suuremmat kos- teikkokohteet voidaan jakaa osiin, joista kukin käsitellään vuoden, parin välein. Jos kosteikko on metsän ympäröimä, vesilintujen viihty- vyyttä voidaan parantaa rantapuuston käsittelyllä. Parem- man näkyvyyden tarjoava matala pensaisto tai lehtipuut ovat suuria havupuita parempi vaihtoehto. Raivauksen kustannuksia voidaan hillitä tekemällä mah- dollisimman suuri osa työstä talkoovoimin tai myymällä laaja raivattava vesakkoalue hakkeeksi lämpöyhtiölle pys- tykaupalla. Muistilista l pajukko raivataan pois kosteikon reunoilta ja alava niittymäinen ranta-alue niitetään, ei kuitenkaan aivan rantaviivaan asti l niitto ja raivaus vasta lintujen pesimäajan jälkeen heinä-elokuun vaihteessa, raivaus mahdollista myös talvella. l säännöllinen niitto vähentää vesomista l rantalaidunnusta kannattaa suosia l muista myös jälkihoito, umpeenpajuttuminen kannattaa estää raivauksilla muutaman vuoden välein, sillä aikuiset vesilinnut välttävät alueita, joista ne eivät näe ympäristöönsä riittävästi Tero Taponen Laaja-alaisten merenrantaruovikoiden niitolla voidaan luoda vesilinnuille ja kahlaajille sopivia matalan veden alueita. Rantakasvillisuuden hoito osista varsin nopeasti. Erityisesti rantapenkereiltä esiin tun- Kosteikkoja ympäröivät alavat alueet ovat usein niiton ja keva pensaikko vaikuttaa vesilintujen viihtyvyyteen. Useim- pajukon raivauksen tarpeessa. Sorsat pesivät mielellään ran- mat sorsat eivät mielellään laskeudu kaventuneeseen ja taniityillä sekä ruovikkojen ja saraikkojen reunoilla, mutta pajujen ympäröimään kanavistoon, josta ei ole juuri näky- välttävät pensaikoiden valtaamia sulkeutuneita alueita. vyyttä ympäröivään maastoon. Pensaat voivat toimia myös Pieniä ruoko- ja saratuppaita sekä pensaita jätetään sinne piilopaikkana kosteikolla liikkuville maapedoille. Siivekkäät tänne suojaksi ja pesäpaikaksi. Niittoa ei uloteta aivan ran- saalistajat, kuten varikset ja kanahaukat, hyödyntävät puo- taviivaan asti, vaan ruovikkoa ja saraikkoa jätetään 5–10 lestaan puita ja korkeampia pensaita saaliin tähystämiseen metrin kaistale myötäilemään rannan muotoa. ja siksi niiden poistaminen on suositeltavaa. Rantaniityn niitto tehdään vasta lintujen pesimäajan Osa kosteikon pensaikosta on myös hyödyksi vesilin- jälkeen heinä-elokuun vaihteessa. Käyttökelpoisin työväline nuille. Veden alle jäävät pajut sinnittelevät paikoillaan, ja on traktorin perään kiinnitettävä lautasniittokone. Pois- ovat hyvä suojapaikka sorsapoikueille. Rantapenkereitä val- tettu kasvillisuus kerätään talteen ja voidaan esimerkiksi loittavat vesakotkin toimivat hyvänä suojana niin kauan Marko Muuttola polttaa. Niittäminen toistetaan aluksi vuosittain, minkä kunnes kasvavat liian korkeiksi ja leveiksi. jälkeen väli pidennetään 2–4 vuoteen. Säännöllinen niitto Täsmäisku vesakon kimppuun tehdään säännöllisesti 2–4 vähentää lisäksi vesomista. Rantaniityn niitoilla jäljitellään vuoden välein, tarvittaessa useammin. Kaikkia pensaita ei karjan laidunnuksen vaikutusta (kts. tietolaatikko). poisteta. Matalammat puskat voidaan jättää maisemaan Paju- ja koivuvesakko valtaa alaa kosteikon kuivemmista suojan tarjoajaksi. Myös keinosaarekkeille kasvava pusik- Ilmaversoiskasvillisuuden valtaamiin lahtiin voidaan niittää kanavia ja rannan tuntumassa olevalle vesijätölle kaivaa kanavaverkosto.30 Riistakosteikko-opas Riistakosteikko-opas 31
  • 17. Vesikasvillisuuden poisto ruoppaamalla Kaikkien kasvilajien (osmankäämi, järviruoko) kasvun hil- Ympäristö-Junkkari on litsemiseksi niittäminen ei matalilla vesialueilla aina riitä, tehokas monitoimi- sillä kasvien juurakot levittäytyvät laajalle alueelle. Poh- alus vesikasvillisuuden jakerroksen ruoppaaminen on niittämistä tehokkaampi niittoon. keino, sillä kasvit poistetaan juurineen. Se on kuitenkin suhteellisen kallista, sillä maa-aines on kuljetettava ja läji- tettävä toisaalle. Parhaiten ruoppaus sopii pienialaisille ja reheville kohteille, joiden pohja-aines ei ole hienojakoista. Työ kannattaa toteuttaa vaikkapa kosteikon kuivatuksen yhteydessä. Muutoin ruoppaus tehdään yleensä talvella. Koko aluetta ei yleensä ole kannattavaa ruopata, vaan toimet keskitetään tiheimpiin ilmaversoisten kasvustoihin. Joskus ruovikkojen ja osmankäämikasvustojen hillitseminen edellyttää kaivamista jopa 1–1,5 metrin syvyydeltä. Kosteikon ajoittainen kuivatus ja vedenpinnan vaihtelu Uuden, patoamalla perustetun kosteikon hyönteistuotanto perustuu veden alle jäävän maakasvillisuuden hajotukseen. Jarkko Nurmi Hajotustoiminta jatkuu voimakkaana keskimäärin 6–8 vuot- ta, minkä jälkeen se usein kääntyy laskuun. Pienialaisten ja karuhkojen kosteikkojen hyönteistalous saadaan uuteen loistoon tyhjentämällä allas 5–10 vuoden välein yhden kas- vukauden ajaksi. Tällöin pohjalle kasvaa uusi maakasvilli- Monitoimialus vesikasvillisuuden niittoon suus, ja taas saavat hajottajahyönteiset töitä – ja sorsan- Jarkko Nurmi l Vesikasvillisuuden niittoon on vuosien saatossa kehitetty monenlaisia laitteita. Yhteisenä ongelmakohtana on pojat hyönteisravintoa! ollut niitetyn kasvimassan kerääminen pois vesialueelta ja sen siirtäminen kompostoitavaksi. Ympäristö-Junkkariksi Samankaltaista kehitystä tapahtuu, jos vedenpinnan nimetty monitoimialus toi ratkaisun pulmaan. Alusta voisi kuvailla niittokoneen, paalaimen ja lautan yhdistelmäksi. korkeuden annetaan vaihdella rajustikin. Kuivina aikoina Monitoimialus niittää vesikasvillisuutta kolmella sorminiittokoneella ja nostaa niitetyn kasvimassan keräimellä pyö- rantojen kasvittuminen ja tulva-aikoina kosteikon täyttä- röpaalaimeen. Laitteen työnopeus on noin kaksi kilometriä tunnissa, ja se pystyy työskentelemään puolta metriä minen äärimmilleen lisää hyönteistuotantoa. Vedenpinnan Kosteikkoa ympäröivän pajukon raivaus on muutaman vuoden syvemmässä vedessä. Kyytiin mahtuu kerralla neljä pyöröpaalia, mitkä kuormataan aluksesta suoraan peräkärrylle nostolla ja laskulla voidaan myös kurittaa liian rehevää vesi- välein tehtävä toimenpide, mikä hoituu mukavasti esimerkiksi ja läjitysalueelle. Monitoimialus soveltuu varsin hyvin laajempien ilmaversoiskasvillisuuden valtaamien alueiden kasvillisuutta. metsästysseuran talkoilla. aukottamiseen vesilintujen rakastamiksi kasvillisuusmosaiikeiksi. Jarkko Nurmi Marko Svensberg Ojien varsilla niitto voidaan tehdä eri rannoilla vuorovuosina. Silloin ojan varressa on aina kasvillisuuden tarjoamaa suojaa poikueelle.32 Riistakosteikko-opas Riistakosteikko-opas 33
  • 18. Rehevämmillä kosteikoilla perustuotanto ylläpitää riit- Kosteikko on usein helpoin tyhjentää loppukesällä vir- tävää hyönteiselämää vesilintujen tarpeiksi. Tällaisilla kos- taamien ollessa pienimmillään tai loppusyksyllä ennen vesi- Pajuttuminen savenottokuoppien ongelmana teikoilla ajoittainen tyhjentäminen saattaa tulla kyseeseen en jäätymistä. Keväällä kasvillisuus alkaa vallata kuivana liiallisen vesikasvillisuuden hillitsemiseksi ja kiintoaineksen olevaa kosteikkoa. Pienialaisilla kohteilla kasvillisuuden syn- l Kosteikoiksi kunnostettujen poistoa varten. Samalla päästään eroon myös kaloista. Suu- tymistä voidaan nopeuttaa kylvämällä alkukesästä esimer- saven- ja mudanottokuoppien Pajukko kannattaa raivata, kun vesilinnut eivät ole remmilla alueilla (vanhat heinäjärvet) kuivatusoperaatioon kiksi raiheinää altaan pohjalle. Kasvukauden ajan kuivillaan ongelmana on usein voimakas vielä hylänneet kosteikkoa. Tällä kohteella raivaus on ei yleensä kannata lähteä. Näillä paikoilla voimavarat keski- ollut allas täytetään syksyllä esimerkiksi elokuussa, jolloin pajuttuminen. Jo muutamassa ajankohtainen seuraavana talvena. tetään vesikasvillisuuden hillitsemiseen niittokoneen avulla. sitä voidaan jälleen hyödyntää metsästysaikana. vuodessa kosteikon reunoille Mikäli lähialueella sijaitsee useampi kuivatusta kaipaava voi ilman hoitotoimia kasvaa kosteikko, tyhjennysoperaatiot kannattaa jaksottaa. Vain Lietteen poisto läpitunkematon pensaikko, joka yksi kohde kerrallaan pidetään tyhjänä, jolloin vesilinnut Kosteikon pohjalle laskeutuu jatkuvasti virran kuljettamaa estää näkyvyyden ympäristöön. eivät hylkää seutua. kiintoainesta. Lietettä kertyy varsinkin kosteikon syvem- Tämä tekee kosteikosta vesilin- Täydellinen kuivatus köyhdyttää kosteikon hyönteis- piin osiin tai laskeutusallasosaan erityisesti tulva-aikoina tujen näkökulmasta vähempiar- elämää, ja lajien uudelleen levittäytymiseen alueelle kuluu keväällä ja syksyllä. Tämän vuoksi kosteikon täyttymistä on voisen. Veden päälle kaartuva aikaa. Tämän vuoksi olisi hyvä, jos kohteeseen jäisi yksi seurattava säännöllisesti. matalaa pajukkoa jätetään osal- syvempi, veden täyttämä kohta, jossa hyönteiset selviävät Jotta kosteikko täyttää vedensuojelullisen tavoitteen- le alueesta poikueiden suojaksi. kuivan jakson yli vallatakseen kosteikon uudelleen veden- sa, eikä täyty hiljalleen, syvänteen tai laskeutusallasosan Tällaisilla kohteilla on varau- Harri Hepo-oja noston myötä. pohjalle kertyvä liete poistetaan kaivinkoneella muuta- duttava jatkuvaan, vähintään Kun tyhjentämiseen on varauduttu jo kosteikon raken- man vuoden välein. Kaivuri ei sovellu hienojakoisimman 2–4 vuoden välein tapahtuvaan tamisvaiheessa, operaatio sujuu varsin yksinkertaisesti. Tyh- aineksen poistamiseen kovin hyvin, ja siihen voi käyttää vesakon raivaamiseen ja mah- jennystä edeltää usein pohjalle kertyneen kiintoaineksen lietepumppua. Lietteen poisto on kätevää toteuttaa myös dolliseen kantokäsittelyyn. poisto esimerkiksi lietepumpun avulla. Tällä pyritään ehkäi- kuivatuksen yhteydessä. Talteen korjattu kiintoaines ja liete semään hienojakoisen aineksen karkaamista alapuoliseen voidaan levittää lähialueen pelloille parantamaan viljely- vesistöön tyhjennyksen yhteydessä. maan laatua. Muistilista ajoittainen kuivatus pitää hyönteistuotannon korkeana Laidunnus l l rehevillä kohteilla kuivatus hillitsee umpeenkasvua l Hakamaat ja rantalaitumet ovat perinnemaisemia, jotka ehtivät jo lähes kadota Suomesta ennen kun niiden l tyhjennyksen yhteydessä ylimääräinen kiintoaines on helpoin poistaa ja kalat häviävät kosteikolta merkitys perinteisenä luonnonhoitona taas ymmärrettiin. Tällaisilla perinnebiotoopeilla kasvaa niille ominainen l tyhjennykseen tulee varautua jo kosteikon rakentamisvaiheessa kasvi- ja eläinlajistonsa. Perinteisten maatalousmenetelmien ylläpitämien ympäristöjen vähentyessä monet lajit ovat uhanalaistuneet. Viime vuosina laidunnusta on pyritty lisäämään, koska sen avulla rannat pysyvät avoimina. Tämä on monelle lajille elinehto. Avoimessa ympäristössä ei ole tarjolla kyttäyspaikkoja esimerkiksi variksille, ja lintujen pesät ovat paremmassa turvassa. Alavat rantaniityt ovat linnuston kannalta tärkeimpiä, mutta laidunnus sopii lähes kaikille rannoille. Veli-Matti Väänänen Marko Svensberg Rannalla laiduntava karja on nykyisin harvinainen näky. Kosteikkojen hoidon ja vesilintujen kannalta karjan laidunnus on Perustetun kosteikon tuotto taantuu, kun vesiselkärangattomille ei riitä enää hajotettavaa. Vajaan kymmenen vuoden välein kosteik- arvokas asia. ko kannattaa laskea tyhjäksi yhden kasvukauden ajaksi. Kun kosteikon pohjan peittää jälleen vihreä maakasvillisuus, on aika tulvittaa alue uudelleen.34 Riistakosteikko-opas Riistakosteikko-opas 35
  • 19. Pienpetopyyntiä naan se naamioituu kuolleeksi varsin taitavasti. Osa koirista ja varisjahtia jättää tässä vaiheessa leikin kesken. Haukulle onkin syytä mennä ripeästi. Pienpetojen pyynti on tärkeä osa kosteikon hoitoa. Ilman Lähes minkä rotuinen riistaverinen koira tahansa voi petopoistoa kunnostuksesta saatu hyöty menee hukkaan. osoittautua mestariksi iltahämärän supikoirapyynnissä. Kokeilut ovat osoittaneet, että tehopyynnin avulla koko Metsästäjät ovat käyttäneet menestyksekkäästi niin nouta- kosteikon linnuston pesimätulos paranee. Hyötyjänä on jia, seisojia kuin pystykorvaisiakin koiria. Eri rodut käyttäy- riistan lisäksi myös muu lähialueen lintulajisto. Vieraspeto- tyvät hieman eri tavoin supikoiran kohdatessaan. Yleensä jen – minkin ja supikoiran – metsästyksen lisäksi ylitiheiden hyvä koira ei ole kovin laajahakuinen. kettukantojen harventaminen on suositeltavaa. Erityisesti laajemmilla kosteikoilla pienpetopyyntiä ei Niksi: Supikoirat liikkuvat usein pareittain. Mikäli saat supi- Mikko Alhainen saa jättää vain muutaman aktiivisen henkilön harteille. koiran ”yöratsiassa” saaliiksi, saattaa toinenkin olla lähi- Loukkuvuorot on perusteltua jakaa kaikkien sorsa-apajaa maastossa. Korjaa ensimmäinen saalis koiran ulottumat- hyödyntävien metsästäjien kesken. Yksi henkilö on vastuus- tomiin heti ja jatka uusien jälkien etsintää koiran kanssa. sa pyydysten kokemisesta, saaliin lopettamisesta sekä syöti- tyksestä vaikkapa viikon ajan kerrallaan. KaNu on tehokas loukku supikoiran pyyntiin, ja kettukin lankeaa Jäljestäminen ja luolametsästys siihen toisinaan. Supikoirat tapaavat jaloitella talviuniensa aikana varsinkin Minkit rautoihin leudon sääjakson aikana. Niiden jäljestäminen ei ole yleen- Minkkiä metsästetään hetitappavilla raudoilla ja elävänä sä erityisen vaativaa. Kevättalven lauhoina öinä ne saatta- pyytävillä loukuilla. Monet pitävät raudoista, koska niitä ei vat kuitenkin liikkua jopa useamman kilometrin yötahdilla. tarvitse kokea päivittäin, vaan viikon välein tehtävä syöttien Supikoiran jälkijono päättyy usein ladon alle tai pesäluolas- vaihto riittää. Loukkutyypit ovat pääasiassa puisia keinu- tolle, jolloin apuun tarvitaan koirapartio, ja jäljestäminen lautaloukkuja tai minkkiverkosta koottuja yksi- tai kaksi- muuttuu luolapyynniksi. Toisinaan supiparin tavoittaa pen- luukkuisia malleja. Keinulautaloukku on helppo ja nopea saikon suojista tai vaikka järviruovikosta. valmistaa, ja sen pyyntiteho on hyvä. Lähes jokaisen metsästysseuran alueella toimii aktiivi- Lintulahdet life salmilahti Hetitappavat raudat on sijoitettava aina suojaputkeen, nen luolakoirametsästykseen vihkiytynyt metsästysporukka. jotta linnut tai rauhoitetut nisäkkäät eivät joudu niihin. Kosteikon tuntumassa sijaitseville pesäluolastoille ja onka- Suuaukon tulee olla halkaisijaltaan 60–70 mm. Se estää sau- loille kannattaa tehdä tehoisku lopputalvella tai viimeis- kon pääsemisen pyydykseen. Suojaputken on myös tarkoi- tään kevään korvalla. Mikko Alhainen tus ohjata eläin oikeassa asennossa rautoihin, jotta niiden Lisää tietoa pienpetojahdista on saatavilla mm. Met- isku aiheuttaa välittömän kuoleman. sästäjäin Keskusjärjestön julkaisemasta oppaasta ”Pienpe- Minkkien reviirirajat noudattelevat vesistöjen rantavii- tojen pyynti”. Loukkujen rakennepiirroksia on saatavilla voja, joita pitkin ne liikkuvat aktiivisesti hämärässä. Par- mm. MKJ:n julkaisemassa ”Laitteet ja rakenteet” kansiossa. haimmat paikat pyydyksille ovat ojien ja purojen varret, Pienpetojen pyyntiopasta ja Laitteet ja rakenteet kansiota suut sekä risteyspaikat. Muita otollisia kohteita ovat oja- ja Kosteikon kunnostamisen ja perustamisen yhteydessä kannattaa syöttejä. Supikoira ei ole minkin tapaan ronkeli tavaran tuo- saa tilata MKJ:n kauppapaikasta www.riista.fi/tilaukset/ siltarumpujen päädyt sekä siltojen aluset. Talvella pyydykset pyrkiä suunnitelmalliseen pienpetojen tehopyyntiin. Pyydyksien reuden kanssa, vaan pilaantunutkin eines kelpaa. Syöttejä viedään sulana pysyvien virtapaikkojen läheisyyteen. Pyydöt merkintä kartalle helpottaa loukkuvuorojen järjestämistä. Kuva on hyvä levitellä myös loukun ympäristöön. Vanhempien Harmaatakkiset rosvot kuriin asetellaan muutaman metrin säteelle rantaviivasta. Pyynti- Lintulahdet Life -hanke. yksilöiden hämääminen onnistuu paremmin ”luontaisilla” tehoa voidaan lisätä asettamalla pyydyksen eteen johdeaita syöteillä, kuten riistalinnun nahoilla. (lahonnut puunrunko tms. luonnollinen este). Minkki ei Supikoiran metsästykseen soveltuvat lähes kaikentyyppi- kierrä sitä mielellään, joten sen kulku ohjautuu pyydykseen. voi pidentää. Parhaiten minkille kelpaavat särjet, ahvenet set, riittävän kookkaat loukut. Tehokkain malli lienee KaNu, Minkille kelpaa vain suhteellisen tuore syötti. Pilaantu- ym. pikkukalat sekä lintujen ja nisäkkäiden perkuujätteet. jonka pyyntiteho perustuu siihen, että loukku on avoin neeseen sapuskaan se ei koske. Alkusyksystä syöttien vaih- Kerran pyytänyt loukku tai raudat saa minkiltä luontaisen kolmesta suunnasta, ja supikoira kokee sen turvalliseksi. toväli on lyhyt (2–3 päivää), mutta ilmojen viiletessä sitä hajustuksen, joka houkuttaa uusia yksilöitä puoleensa jopa KaNuun lankeaa toisinaan supikoirapariskunta. Loukut ilman erillistä syöttiä. Saaliiksi saadulla yksilöllä voidaan sijoitellaan supikoiran käyttämille kulkureiteille, joita ovat hajustaa muut pyydykset. Myös kaupalliset hajusteet tehos- mm. ranta-alue, maakannakset ja pesäluolastojen lähinur- tavat pyyntiä. kat. Supikoirat loukkuun Pysäyttävän koiran käyttö Supikoiraa pidetään helpoimmin loukkuun menevänä pien- Pysäyttävän koiran käyttö on tehokas tapa poistaa supikoi- petona. Vanhat yksilöt osaavat kuitenkin välttää satimet, ria. Parasta pyyntiaikaa on alkusyksy, mutta linnuston kan- minkä vuoksi saalis koostuu tyypillisesti pääasiassa saman nalta hyödyllisintä pyynti on kevättalvella. Silloin voidaan vuoden poikasista. luoda kosteikon lähelle petotyhjiö, joka ei enää ennätä Loukkupyynnin valmistelut aloitetaan syötittämällä pyy- täyttyä ennen lintujen pesimäkautta. Metsälle lähdetään dyksiä jo loppukesällä, jolloin eläimet tottuvat vierailemaan yleensä iltahämärissä tai aamuyöstä. Illalla jäljet ovat tuo- niissä. Pyydykset viritetään heti lainsäädännön salliessa eli reita, ja aamulla niitä on puolestaan kertynyt enemmän. Jarkko Nurmi elokuun alussa. Pyyntiä voidaan jatkaa talveen saakka, jol- Pyyntiä voidaan tehostaa perustamalla haaska (vaatii maan- Jarkko Nurmi loin voidaan pitää tauko supikoirien ollessa talviunillaan. omistajan luvan), jonka lähettyviltä supikoirat monesti löy- Niiden heräillessä kevään lauhoilla säillä on jälleen aika tyvät. Ruotsalaismalliset hetitappavat raudat ovat tehokas ja helppo- loukkumetsästykseen. Talvesta selvinneiden yksilöiden Jahdissa liikutaan hiljalleen vastatuuleen koiran haki- käyttöinen pyydys minkille. Rautojen etu on, ettei niitä tarvitse pyynti on hyödyllisintä petopoistoa. essa etumaastossa. Tuoreelle jäljelle törmättyään se etsii Supikoirien metsästäminen pysäyttävällä koiralla on tehokas kokea päivittäin. Kala, riistanperkeet, kananmunat jne. ovat kaikki hyviä supikoiran. Otus jää useimmiten seisontahaukkuun, ja toisi- pyyntimuoto.36 Riistakosteikko-opas Riistakosteikko-opas 37
  • 20. l Varisjahti kan tapaan toimiva häkki sijoitetaan sopivaan paik- Naurulokki – kosteikon vahva puolustus huuhkajan- kaan kosteikon liepeille, ja sinne viedään syötiksi kuvaa käyt- kalojen perkuujätettä, kananmunia ym. variksia kiin- l Kosteikon naurulokkikolonia pitää pedot loitolla sekä omilta että muiden lintujen pesiltä. Varislintujen täen on nostavaa sapuskaa. Pyydys on koettava päivittäin, tai maapetojen on vaikea lähestyä kosteikkoa huomaamatta. Suuri joukko silmäpareja havaitsee vaaran nykyisin jolloin sinne jääneet varikset lopetetaan. nopeasti, ja hetkessä on käytössä tehokas ilmapuolustus. Sorsaemot käyttävät tilanteen hyväkseen ja tehokkain Varisten rauhoitusaikaiseen pyyntiin tarvitaan vievät poikaset suojaan. Esimerkiksi sotkan pesintöjen on havaittu onnistuvan paremmin lokkiyhdys- tapa vähentää riistanhoitopiirin myöntämä poikkeuslupa. Lupaa kunnan suojissa. kosteikon lie- kannattaa hakea jo tammikuun loppupuolella, jot- Umpeenkasvaneilla kohteilla lokkien on vaikea suojautua saalistajilta. Naurulokkien viihtymistä kos- peillä päivystäviä ta päätöksen valitusaika ennättää teikolla voidaan parantaa valmistamalla niille sopivia pesäpaikkoja. Lokkiyhdyskunta pesii mielellään harmaatakkisia pesä- kulua loppuun ennen rauhoitusajan veden saartamilla saarekkeilla, joilla on matalahkoa kasvillisuutta ja kantavia mättäikköjä. Tällainen rosvoja. Parvi käy ärhä- alkamista. Yleensä lupaa ei pesimäalue voidaan luoda esimerkiksi erottamalla saarekkeita rannasta leveillä avovesikanavilla. Näin kästi täytetyn pöllön tai myönnetä pesäpoikas- pesät ovat paremmin turvassa rantapensaikon suojissa lähestyviltä saalistajilta. muovikaaveen kimppuun, jolloin lintuja päästään ampumaan sopivalla etäisyydelle pystytetystä piilokojusta tai maaston suojasta. Parhaina aamuina saalis voi kasvaa kymmeniin variksiin. Ääninauhuri, jolla soitetaan varisten kiukkuista ajalle 7.5.–30.6. Myös ääninauhan käyttö edellyttää huutoa, tehostaa metsästystä huo- lupaa, joka voidaan anoa pesimärauhoituksen poik- mattavasti. Varisjahti ei ole tosin suosi- keusluvan yhteydessä. Mikko Rautiainen teltavaa aivan kosteikon kupeessa, koska se lisää siellä Ohjeet ja lupakaavake varislupaa varten löytyvät häiriötä. osoitteesta www.riista.fi. Hakemuksen huolellinen Varista voidaan metsästää myös varishäkillä. Katis- täyttäminen nopeuttaa käsittelyä. Marko Svensberg38 Riistakosteikko-opas Riistakosteikko-opas 39
  • 21. Jarkko Nurmi selvitetään. Yleensä pienimmät hankkeet, kuten pohjapa- 2) ruoho- ja heinäkorvet, saniaiskorvet sekä lehto- dolla ojaan muodostettavat pienet altaat tai savikuoppien korvet ja Lapin läänin eteläpuolella sijaitsevat letot kunnostukset eivät tarvitse muuta kuin maanomistajien 3) rehevät lehtolaikut suostumuksen. 4) pienet kangasmetsäsaarekkeet ojittamattomilla soilla Ympäristölupa tarvitaan kosteikkokohteisiin, joista saat- 5) rotkot ja kurut Tuki- ja lupa-asiat taa aiheutua ympäristön tai vesistön pilaantumisen vaaraa. Ympäristölupa saatetaan vaatia vesiluvan ohessa, jos toi- 6) jyrkänteet ja niiden välittömät alusmetsät 7) karukkokankaita puuntuotannollisesti vähä- menpiteet saattavat aiheuttaa ympäristön pilaantumista. tuottoisemmat hietikot, kalliot, kivikot, louhikot, Rahoitusta kosteikkojen Kestävän metsätalouden rahoituslaki vähäpuustoiset suot ja rantaluhdat. Kestävän metsätalouden rahoituslain (KEMERA) yksi tarkoi- Vesilupa saatetaan tarvita, jos tarkoituksena on padota kunnostamiseen ja tus on edistää metsäluonnonhoitoa ja monimuotoisuutta. puro. Järven tai lammen veden pinnan nostaminen tai laske- Vesilain vesiluontotyypit: Luonnontilaisen enintään kymme- perustamiseen KEMERA -tuki suunnataan yleensä kunnostusojitushank- minen vaatii aina lupaviranomaisen luvan. Mikä- nen hehtaarin suuruisen fladan, kluuvijärven tai lähteen Kosteikon perustamiseen ja hoitoon on olemassa joukko keisiin, joiden yhteydessä voidaan perustaa myös ojitus- li kyseessä on luonnontilan palauttaminen, taikka muualla kuin Lapin läänissä noron tai enintään erilaisia tukivaihtoehtoja. Kohteen sijainti, laatu ja sen alueen vettä puhdistavia kosteikoita (mm. lasketusaltaat, voi toimenpide olla mahdollista ilman yhden hehtaarin suuruisen lammen tai järven luon- yläpuolisen valuma-alueen maankäyttömuoto muodosta- pintavalutuskentät). Perustusvaiheessa tulee huomioida vesilupaa. Vesilupa saatetaan tarvita nontilan vaarantaminen on kielletty. vat reunaehdot, joiden mukaan valitaan käyttökelpoinen myös riistanhoidolliset sekä monimuotoisuutta edistävät muun muassa lammen tai järven ranta- rahoituskanava. Ehdot ovat joskus tuskastuttavan tiukat, näkökohdat. vyöhykkeelle rakennettavia patopen- Luonnonsuojelulaissa suojeltuja luontotyyppejä jonka vuoksi kaikkiin kohteisiin tukia ei tällä hetkellä ole KEMERA -tuet on suunnattu ainoastaan yksityismet- kereitä varten. Lisäksi alle hehtaarin ovat jalopuumetsiköt, pähkinäpensaslehdot, ter- mahdollista saada, vaikka kosteikon hyödyt olisivat konk- sänomistajille. Yleensä tuettava hanke kohdistuu useam- suuruisen lammen tai puroa pienem- valeppäkorvet, hiekkarannat, merenrantaniityt, reettisesti esitettävissä. Tuet eivät yleensä riitä kattamaan man metsänomistajan alueelle. Tuilla pyritään kattamaan män uoman (noro) luonnontilan vaa- hiekkadyynit, katajakedot, lehdesniityt ja yksittäi- kaikkia perustamiskuluja, ja osa kustannuksista jää toteut- kaikki hankkeen kustannukset. Alueelliset metsäkeskukset rantumisen aiheuttama toimenpide vaa- set suuret maisemapuut. tajan maksettavaksi. ovat vastuussa KEMERA -hankkeiden suunnittelusta (mm. tii aina poikkeusluvan lupaviranomaiselta. Vaikka suunnitteilla oleva hanke jostakin syystä jäisi kunnostusojitus- ja vesiensuojelusuunnitelma) ja toteu- Lisäksi laajamittainen ruoppaaminen vaatii Patoturvallisuuslaki koskee kaikkia patoja. Mikäli suun- tukien ulkopuolelle, siitä ei kannata luopua. Kosteikoita tuksesta. aina vesiluvan. Hankkeen luvan tarve on aina syytä niteltavan padon mahdollisesta murtumisesta ja altaan äkil- kunnostettiin ja hoidettiin metsästäjien talkootyönä jo kau- varmistaa alueellisesta ELY-keskuksesta. Lupaviranomaisena lisestä tyhjenemisestä saattaa aiheutua vaaraa ihmishengel- an ennen tukijärjestelmien rantautumista Suomeen. Kan- Muut mahdollisuudet vesilain mukaisissa asioissa toimii aluehallintovirasto (AVI). le, terveydelle, ympäristölle tai omaisuudelle, tulee jo sen nustimena toimivat parantuneet metsästysmahdollisuudet Rekisteröityneet yhdistykset voivat hakea Leader-toimin- Joen patoaminen lienee harvinaista, mutta se vaatii aina suunnitteluvaiheessa olla yhteydessä patoturvallisuusviran- ja usko riistanhoitotyön kannattavuuteen. taryhmiltä yleishyödyllisen investointituen rahoitusta laa- vesilain mukaisen luvan. omaiseen. Vaaraa aiheuttavat padot luokitellaan ja pato- Seuraavassa kerrotaan lyhyesti tarjolla olevista tukimah- jempien kosteikkoalueiden kunnostamiseen silloin, kun Ojitustoimitus on tehtävä, mikäli kuivatus- tai valta- turvallisuuslaki asettaa vaatimuksia niiden suunnittelulle, dollisuuksista. kunnostustoimenpiteillä voidaan esimerkiksi monipuolisesti ojaan rakennettavan kosteikon rakentamisesta ei päästä rakentamiselle ja käytölle. Yleensä luokiteltavat padot ovat edistää kylämaisemaa, ympäristöarvoja ja paikallisia vir- sopuun yhteiseen ojitukseen osallistuvien henkilöiden kes- korkeudeltaan useita metrejä tai padotettava vesimäärä Maatalouden ympäristötuet kistysmahdollisuuksia. Lisätietoa maaseudun rahoituksesta ken. on huomattavan suuri. Lisätietoja patoturvallisuudesta saa Yksityinen viljelijä voi hakea maatalouden ympäristötuen löytyy maaseutuviraston internetsivuilta www.mavi.fi  Kosteikon perustamisesta ei saa myöskään aiheutua alueelliselta patuturvallisuusviranomaiselta tai verkkosi- täydennykseksi ns. erityistukea. Erityistuen piiriin kuuluvat maaseudun rahoitus  maaseudun hanketuet. haittaa suojelluille luontokohteille eikä se saa muuttaa suo- vuilat: www.ymparisto.fi  Vesivarojen käyttö  Padot ja erilaiset luonnonhoitotoimenpiteet, kuten monitavoittei- Kunnilta, kaupungeilta ja osakaskunnilta voi tiedustella jeltuja luontotyyppejä tai hävittää rauhoitettuja kasvilajeja. patoturvallisuus. sen kosteikon perustaminen ja siihen liittyvä uomien paran- rahoitusta. EU:n eri rahoitusmuodoista voi hakea rahoitusta taminen ja kunnostaminen. Tuen saaminen edel- laajojen elinympäristöhankkeiden toteuttamiseen. Metsälain 10 §:ssä määritellyt metsien monimuotoisuuden Kosteikon kunnostamisen ja perustamisen luvanantajat lyttää sitoutumista ympäristötukijärjestelmään. Muun muassa Pohjanmaalle Kyrön-, Lapuan- kannalta erityisen tärkeät elinympäristöt ovat: 1. Vesialueen- tai maanomistajat Monivaikutteisen kosteikon perustamisen ja Ähtävänjoen valuma-alueilla on perustet- 1) lähteiden, purojen ja pysyvän veden juoksu-uoman 2. Kunnan ympäristöviranomainen tai kunnostamisen rahoitus haetaan ns. ei- tu jokirahastot, joilta on mahdollista saada muodostavien norojen sekä pienten lampien 3. ELY (Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus) tuotannollisten investointien tukena. Se tukea monitavoitteisten kosteikkojen suun- välittömät lähiympäristöt 4. AVI (Aluehallintovirasto) edellyttää myös kosteikon hoitoa erityistu- nitteluun. Myös yksityiset voivat hakea näi- ella, jonka vuoksi tehdään 5 tai 10-vuotinen tä tukia. Rahastoja hallinnoi Pohjanmaan Puron tai joen patoaminen Vesilupa monivaikutteisen kosteikon hoitosopimus. vesiensuojeluyhdistys (Pietarsaari), ja rahoi- Luonnon ja maiseman monimuotoisuuden tus toimintaan saadaan kunnilta. Vesistön vedenpinnan muuttaminen Vesilupa edistäminen tuella voidaan kunnostaa ja hoi- Vedenpinnan nosto muualla kuin vesistössä Vaikutusalueen maanomistajien tai osakaskunnan lupa; taa kosteikoita. Tukien ajantasaiset ehdot löyty- Tarvittavat luvat (kosteikon perustaminen oja patoamalla) ympäristökeskuksen lausunto vät maaseutuviraston internetsivuilta www.mavi.fi Kaikki kosteikkokunnostukset ja -perustamiset  viljelijätuet  maatalouden ympäristötuki tehdään maa- tai vesialueen omistajan ehdoilla. Mikä- Kosteikon perustaminen kaava-alueelle Maisematyölupa, toimenpidelupa Rekisteröityneet yhdistykset (kuten metsästysseurat) voi- li vaikutukset ulottuvat useamman henkilön omistamille (luvantarve tarkistettava kunnan rakennusviranomaiselta) vat saada ympäristötuen erityistukea kosteikkohankkeeseen. alueille, myös heidän suostumuksensa on saatava hankkeen Kosteikon perustaminen aiheuttaa vesistön Ympäristölupa ja mahdollisesti vesilupa Yhdistyksen ei tarvitse olla sitoutunut maatalouden ympä- toteuttamiseen. Jos kohteen rakentaminen ulottuu jaka- pilaantumisen vaaran (samassa käsittelyssä) ristötukeen. Erityistuki haetaan ELY-keskuksesta. Hankkeen mattomalle vesijättömaalle, kunnostusluvan hankkeeseen Kasvillisuuden niitto Vesialueen omistajan lupa, ilmoitus kunnalle on tuettava myös paikallisen Leader -toimintaryhmän kehit- myöntää osakaskunta. Lupa-asiat sovitaan kirjallisesti jo tämissuunnitelman tavoitteita, ja hanke vaatii toimintaryh- prosessin alkuvaiheessa, ja sopimukset liitetään mahdolli- Pensaikon raivaus Lupa vesi- tai maaalueen omistajalta män lausunnon. Koska ympäristötuen erityistuen saaminen seen tukihakemukseen. Houkutteluruokinta, haaska Maanomistajan lupa edellyttää kosteikon aktiivista hoitoa, alueen tulee olla tuen Viranomaislupien tarpeet kosteikon perustamiseen tai hakijan hallinnassa. Tämä edellyttää alueen vuokraamista kunnostukseen ovat pitkälti hankekohtaista. Muun muas- Telkänpöntön ripustaminen Maanomistajan lupa maanomistajalta yhdistykselle. Kosteikkotuen ajantasaiset sa kosteikon vaikutusalue, olemassa oleva lajisto ja sijainti Pienkohteiden (savikuoppa) kunnostaminen Maanomistajan lupa tiedot löytyvät maaseutuviraston internetsivuilta www. vaikuttavat asiaan. Suunnitteluvaiheessa kannattaa aina mavi.f  maaseudun rahoitus  ympäristötuet yhdistyksille olla yhteydessä alueelliseen ELY-keskukseen, jossa lupa-asiat Luvantarve on aina tapauskohtainen. Oheisessa taulukossa on suuntaa-antavia lupatarpeita eri toimenpiteille.40 Riistakosteikko-opas Riistakosteikko-opas 41
  • 22. Metsästys kosteikoilla Kunnostettu riistakosteikko lisää paikallista vesilintujen poikastuotantoa, mutta se houkuttelee syysaikaan sorsia asiassa avoveteen tai pellolle. Jos passipaikat sijoitetaan itärannalle, metsästäjä pääsee ampumaan iltaisin valoisaa myös kauempaa. Vesilintujen reipas runsastuminen tun- horisonttia vasten. Tämä helpottaa huomattavasti lintujen tuu metsästäjästä kovin houkuttelevalta, mutta saalista- havaitsemista ja lajimääritystä, ja pudonnut sorsa erottuu voitteissa kannattaa säilyttää maltti. Jotta kestävän käy- paremmin veden pinnasta. Jos rantakasvillisuus on pidetty tön mukainen metsästys olisi perusteltavissa, se kannattaa kurissa passipaikkojen lähellä, saaliin ja erityisesti haavakoi- mitoittaa vaikkapa metsästysseuran alueen poikastuotan- den löytyminen on huomattavasti helpompaa myös kuivan non mukaan. Näinhän on totuttu toimimaan muidenkin maan puolella. riistalajien kanssa. Tavallinen tapa vaikuttaa metsästyspai- Kaikkiin riistakosteikon passipaikkoihin tulisi päästä liik- neeseen on metsästäjäkohtaisten kiintiöiden asettaminen. kumaan hyvässä näkösuojassa, jotta paikalla olevat sorsat Kiintiö voi olla esimerkiksi päiväkohtainen tai koko syksyn eivät kaikkoa ennen aikojaan. Näin ne voidaan ajaa lentoon kattava. vasta siinä vaiheessa, kun kaikki metsästäjät ovat ampuma- valmiudessa. Passipaikkojen sijoittelu Mikäli kosteikkoa ympäröivää rantapuustoa on lupa Passipaikkojen järkevällä sijoittelulla parannetaan metsäs- käsitellä, sorsien käyttämän lentoreitin valintaan voidaan täjien turvallisuutta, mutta se vaikuttaa myös saaliin talteen vaikuttaa. Puusto pidetään matalana passipaikkojen vas- saamiseen. Ampumasuunnat suunnitellaan siten, että vaa- taisella puolella, jolloin lintujen lentokorkeus laskee niiden ratilanteilta vältytään. Myös pienimmät ampumakulmat on saapuessa kosteikolle. Tämä lyhentää ampumamatkoja ja syytä sopia, jotta vältytään vaarallisilta vaakalaukauksilta. parantaa näkyvyyttä horisonttiin. Näin voidaan myös saada Hyvästä ampumapaikasta pudotukset tehdään pää- sorsat tulemaan halutusta suunnasta kosteikolle. Metsästysmuodot kosteikoilla l Riistakosteikoilla metsästetään yleensä ilta- ja Passipaikoille siirrytään uudelleen hyvissä ajoin aamulennolta tai karkottamalla sorsat passimies- ennen hämärää. Jos kosteikko on saanut olla rauhas- ten ulottuville. Jokaiselle kosteikolle muodostunee sa ennen päivän jahtia sopivan ajan, palailevat päi- ajan kuluessa oma traditionsa jahtijärjestelyistä. Tyy- vällä karkotetut sorsaparvet illan mittaan takaisin. pillinen jahtipäivä voi sujua vaikkapa seuraavaan Passimiehiltä tarvitaan malttia, sillä linnut tapaavat tapaan. lentää aluksi muutaman kierroksen lampareen yllä Metsästäjät siirtyvät iltapäivästä hiljaa merkityil- varmistaakseen paikan turvallisuuden. Ampua voi le passipaikoille, ja sovitusta merkistä vasta kun linnut ovat selvästi Metsästyksen suunnittelu Metsästysmuodoista kosteikoilla kannattaa suosia ajomies ja/tai koira karkottaa sorsat alle 30 metrin korkeudessa. Yli- aamu- tai iltalentoja. Suoraan pomppuun ampuminen saa ampumahollille. Jahti on ohi nope- pitkiltä matkoilta ampuminen Sorsat saadaan viihtymään perustetulla kosteikolla pitkäl- sorsat kokemaan paikan turvattomaksi. Mikäli jahdissa asti, minkä jälkeen pudotetut linnut saa aikaan turhia haavakoita ja le syksyyn jaksottamalla metsästyskausi erillisiin jahti- ja ammutaan karkkolintuja, olisi hyvä jos käytettävissä olisi voidaan koota rauhassa. Tämän jäl- pilaa muiden mahdollisuuden rauhoituspäiviin. Paikalla olevat linnut houkuttavat tehok- erilliset passipaikat, joista sorsia ei ammuta heti lähtökiih- keen on hyvä aika pitää tauko. ampumatilaisuuteen. kaasti muuttomatkalla olevia lajitovereitaan. Jos metsästys dytykseen vaan vasta hieman etäämmältä rantaviivasta. Pudotetut linnut kerätään on jatkuvaa, linnut oppivat välttämään aluetta nopeasti, Riistakosteikkoja kannattaa perustaa myös varsinaisten heti talteen koiran avulla. jolloin metsästysmahdollisuudet loppuvat jo pian aloitus- rehevien lintuvesien vaikutusalueelle. Runsaimmat riistasor- Tämän voi jättää myöhem- päivän jälkeen. sat – heinäsorsa, tavi ja haapana – liikkuvat hanakasti ravin- pään, jos lintu jää kellumaan Sorsien pysyminen kosteikon lähialueilla on kaikkein nonhaussa niiden lähiympäristön ruoka-apajilla: pelloilla kuolleena avoveteen näkyvälle varminta, jos jahdin välillä on 8–10 päivän tauko, ja lähet- ja riistakosteikoilla. Näin saadaan luotua jahtipaikkojen paikalle. Haavakkotapauksissa tyvillä on jokin rauhallinen alue, kuten selkävesi tai kosteik- verkosto, jolloin metsästys tasapainottuu, eikä pyyntipaine linnun etsimiseen käytetään ko, jolla ei metsästetä samaan aikaan. Jos metsästysseuran keskity ainoastaan yhteen kohteeseen. aikaa, eikä samalla ammuta mailla on useampia vesilinnustuskohteita, metsästys voi- Metsästyksen ohjaaminen pois parhailta lintuvesiltä muita sorsia. Pienkohteilla on daan jaksottaa kiertäväksi. Esimerkiksi neljästä kohtees- etenkin alkukaudesta on hyödyksi vanhoille naaraille, joi- muistettava olla erityisen varo- ta vain kahdella metsästetään yhden viikonlopun aikana. den sulkasato on usein kesken metsästyskauden alkaessa. vainen, jos vesilintu joudutaan Tällä tavoin kaksi kohdetta saa olla rauhassa kaksi viikkoa Ne ovat silloin vielä lentokyvyttömiä, jolloin niitä voidaan lopettamaan veteen. Silloin on tarkistettava, että kerrallaan. erehdyksessä ampua pakoon räpiköivinä haavakkoina. ampumasuunnassa ei ole muita metsästäjiä, joihin vedestä kimmpoavat haulit voisivat osua. Yleensäkin kosteikoilla on syytä vältää alle 45 asteen kulman ammuttuja, matalia laukauksia. Metsästys lopete- taan viimeistään siinä vaiheessa iltaa, kun lintujen tunnistaminen muuttuu epävarmaksi. Seuraavana aamuna paikka kannattaa vielä katsastaa koiran kanssa mahdollisten haavakoiden varalta. Haavoittunut vesilintu nousee usein rannan Jarkko Nurmi tuntumaan. Tämän jälkeen metsästyksessä pidetään Jarkko Nurmi reilu tauko, jolloin linnut monesti palaavat kostei- kolle.42 Riistakosteikko-opas Riistakosteikko-opas 43
  • 23. Houkutteluruokinta Sorsaparvia voidaan ohjailla kulkemaan kosteikolla heinä- Riistapellot kosteikon ohessa kuun lopulla tai elokuun alussa aloitettavan viljaruokinnan avulla. Linnut löytävät tarjolla olevan viljan hämmästyttä- l Kosteikon houkuttelevuutta riis- vän nopeasti. Lisäsapuska vetää puoleensa etupäässä tär- talajeille voidaan lisätä perustamalla keimpiä saalislajeja kuten heinäsorsia, taveja ja haapanoita, riistapelto sen yhteyteen. Kasvilajeis- eikä niinkään harvalukuisempia rehevien vesien hyönteis- ta vesilinnut suosivat ohraa ja rukiin ravinnon käyttäjiä (heinätavi, lapasorsa). Lisäravinto hou- orasta. Muu riistalajisto, kuten jänik- kuttaa lintuja myös alueilta, joilla metsästys ei syystä tai set ja hirvieläimet, voidaan huomioi- toisesta ole mahdollista. da kylvämällä viljan sekaan apilaa, rai- Paras paikka viljaruokintaan on kovapohjainen mata- heinää, rehurapsia tai -kaalia. Sadon likko, jossa on n. 30 cm vettä. Ravintoa ei kannata tarjota onnistuminen edellyttää yleensä kalki- vain yhdestä kohdasta, vaan sitä on hyvä olla saatavilla eri tusta ja lannoitusta. Riistapellon perus- Marko Svensberg puolilla kosteikkoa, jotta sorsat mahtuvat syömään sovussa. tamisessa on muistettava, että rantaan Vilja tarjotaan pinnan alta, koska vettyneet jyvät maitta- on jätettävä tapauksesta riippuen joko vat sorsille huomattavasti paremmin. Kuivalla maalla oleva suojakaistale tai suojavyöhyke, jolla ruoka houkuttelee paikalle ei-toivottuja vieraita (varikset, kasvaa monivuotista kasvillisuutta. rotat). Ohra, vehnä ja kaura on todettu parhaiten sorsille Tälle alalle ei saa levittää lannoitteita maistuviksi lajikkeiksi. tai kasvinsuojeluaineita. Kosteikon ympärille perustetut luonnonhoito- ja riistapellot muodostavat Syvemmillä kohteilla viljaa voidaan tarjota ruokinta- Mikäli rannan suojavyöhykkeeseen todellisen riistaparatiisin. lautoilta, jotka sijoitetaan avoveteen eri puolilla kosteik- rajoittuvalla pellolla kasvatetaan vil- koa. Ruokintalauttojen puhtaanapidosta täytyy huolehtia jaa, riistapelto voidaan perustaa jät- säännöllisesti. Myös syöttöaltaiden pohjaverkot sekä muut tämällä puimatta kaistale kosteikon ympäriltä. Myös riistapelloksi. Tällöin on käytettävä monivuotisia kas- rakenteet on uusittava aika ajoin. patopenkereitä sekä muita kosteikon perustamisen veja, joiden tärkein tehtävä on estää eroosio sekä Sorsien syksyistä ruokintaa ei mielletä varsinaiseksi riis- yhteydessä paljastuvia maa-alueita voidaan kylvää vähentää pensoittumista. tanhoidoksi, vaan se on nimensä mukaisesti metsästysmah- dollisuuksien parantamista. Sorsat tulevat hyvin toimeen ilman viljatarjontaa. Jarkko Nurmi Kosteikon vesiensuojelutarkoituksen vuoksi liiallista vil- Kosteikon sorsalaskenta jatarjontaa – ravinnekuormitusta – on syytä välttää. Seu- raamalla kohteella vierailevien lintujen määrää ja viljan inventoidaan alueen sorsa- kulutusta, voidaan laskea sopiva päivä- tai viikkokohtainen Vesilintuja voi ruokkia loiville rannoille ja matalaan veteen tai parit ja kesä-heinäkuussa annoskoko. tarjota viljaa ruokintalautalta. puolestaan poikueet. Pis- teen sijainti pysyy samana vuodesta toiseen. Laskenta on nopea toteuttaa, sillä yksi kerta kestää valmiste- luineen vain puoli tuntia. Laskija tarvitseee kiikarit tai kaukoputken avukseen. Jos innostut laskennas- ta, lomakkeet voi tilata Evon riistantutkimuksen asemalta, jonka yhteystie- dot ovat oppaan lopussa. Tietoja laskennasta löytyy myös eläinmuseon verkko- sivulta (http://www.fmnh. helsinki.fi/seurannat/vesi- l Kosteikon kunnostajaa kiinnostaa varmasti nähdä linnut/index.htm) työnsä tulokset: Kasvoiko kohteen poikastuotanto 140 kunnostusten myötä? Onko tehostetulla pienpeto- pyynnillä vaikutusta pesimistulokseen? 130 Näppituntumaa poikastuotosta saa pitämäl- 120 lä päiväkirjaa kosteikolla loppukesästä tavattujen 110 sorsapoikueiden koosta ja lukumäärästä vuodesta 100 toiseen. Mikäli aiheesta kiinnostuu enemmän, voi Marko Svensberg kohteelle perustaa valtakunnallisen vesilintulas- 90 kennan laskentapisteen. Näin seurannasta on myös 80 laajempaa hyötyä. Laskentamenetelmä muodostuu 60 kahdesta vuotuisesta laskentakerrasta: toukokuussa44 Riistakosteikko-opas Riistakosteikko-opas 45
  • 24. Vesilinnustajan eettiset säännöt Rakennepiirrokset l Riistakosteikkojen perustaminen ja hoito on todellista luonnonhoitotyötä, josta metsästäjät voivat olla ylpeitä. Maine on kuitenkin vaakalaudalla, mikäli metsästyksen käytännön toteutus ontuu eikä jahdeissa Lisää piirroksia www.riista.fi  riistanhoito  riistakosteikot osata käyttäytyä. Suuri osa kosteikon käyttäjistä hallitsee etiketin, ja noudattaa sääntöjä tietämättäänkin. Kertaus ei ole kuitenkaan pahitteeksi: Munkin rakenne Perustana sementtinen kaivonrengas Tuet säätölankuille, väli 60 tai 85 mm Vedenpinnan korkeuden säätävien lankkujen sijoitus (50 tai 75 mm lankkuja) Valetut tuet tulo- ja poistoputkelle Valuun sijoitetut muoviholkit putkien kiinnittämiseen Paikoilleen laitettu poisto- tai tuloputki l Edistä toiminnallasi metsästyksen arvostusta ja huolehdi kestävän käytön periaatteen toteutumisesta. l Osallistu riistakantojen arviointeihin, sovita metsästyksesi riistan tuottokykyyn ja tee osuutesi riistanhoitotyöstä. Rakennepiirrokset: Metsästäjäin Keskusjärjestö Mikko Alhainen Pari- ja poikuelaskennat, raivaustalkoot, pienpetopyynti, Munkki päältä ruokinta… Tehtävää riittää! l Kehitä lajintuntemus- ja ampumataitoasi. l Osoita kunnioitusta riistaeläimille. Ammu vain itsellesi varmoilta etäisyyksiltä ja vain varmuudella tunnistettua riistaa. Sopiva matka on enintään 30 metriä. l Älä aiheuta riistalle tarpeetonta kärsimystä. Tee kaikkesi haavoittuneen tai loukkaantuneen vesilinnun löytämiseksi ja talteenottamiseksi. Älä ammu muuta riistaa etsimisen aikana. l Kunnioita saalistasi ja käsittele sitä arvostaen. l Pyri saamaan metsästysseurueesi mukaan ainakin yksi noutava koira. Munkki sivulta l Lopeta metsästys ennen pimeää, älä ahnehdi liikaa saalista! l Ole reilu metsästyskaveri ja ota huomioon asutus ja muut luonnossa liikkujat. l Kerää kaikki hylsyt ja muut Jarkko Nurmi roskat pois maastosta.46 Riistakosteikko-opas Riistakosteikko-opas 47
  • 25. Patorakenteet Munkin ja tulvauoman sijoittaminen patoon Munkki sijoitetaan notkon syvimpään kohtaan, jolloin kos- vakorkeus tulvakynnyksen ja -uoman avulla. Pato ja tulva- teikon tyhjentäminen on mahdollista. Munkkia ei asenneta kynnys tulee mitoittaa siten, ettei tulva nouse padon harjan vanhaan uomaan, vaan sen viereen käsittelemättömälle tasalle missään tilanteessa. maaperälle. Tilanteissa, missä kalan kulku on sallittava, voi veden Tulvakynnys tai -putki kannattaa sijoittaa padon pää- ohjata kulkemaan normaalivedellä tulvakynnyksen kaut- tyyn, jolloin se voidaan rakentaa tukevalle eli käsittelemät- ta ja sen jälkeen kivettyä loivaa tekokoskea pitkin lasku- tömälle maaperälle ja tulvavedet ohjautuvat loivana koske- uomaan. Munkki toimii tässä tapauksessa vain tyhjentämi- na lasku-uomaan. Tulvakynnys määrää vedenkorkeuden, sen mahdollistavana rakenteena, eikä vesi virtaa munkin jolla vesi alkaa virrata tulvauomaa pitkin läpi kuin tulva-aikana ja tyhjennyksen yhteydessä. Normaali vedenkorkeus määritetään munkilla, ja tul- Vedensäätelylaitteiston ja ylijuoksutuskohdan sijoittaminen patoon48 Riistakosteikko-opas Riistakosteikko-opas 49
  • 26. Normaali veden korkeus Maapadon ja tulvauoman poikkileikkaus A. Maapadon poikkileikkaus. Patoon tehdään tarvittaessa tiivistesydän esim. savesta, puusta tai teräksestä. Tiivistesydän tarvitaan, jos pato tai pohjamaa on vettä läpäisevää maalajia, kuten turve, hiekka tai sora. B. Tulvauoman poikkileikkaus Tulvavirtaama C. Tulvauoman poikkileikus50 Riistakosteikko-opas Riistakosteikko-opas 51
  • 27. Pohjapato Pohjapato sijoitetaan kosteikon tai järven lasku-uomaan sellaiseen kohtaan, missä uoma on kapea ja pohjamaa ja uoman penkat mahdollisimman tiivistä ja tasa-aineista maata. Pohjapadon rinnalle voidaan asentaa munkki, mikä mahdollistaa hallitun vedenpinnan laskun kosteikon hoitotoimen- piteitä varten. Munkki kaivetaan uoman sivuun tiiviiseen pohjamaahan. Pohjapato rakennetaan tiiviistä maa-aineksesta, kuten moreenista. Pato verhoillaan suodatinkankaalla ja kiviheitok- keella (seulanpäälliskiveä), jonka läpimitta on 10 – 70 cm. Kun pohjapato rakennetaan vettä läpäisevälle pohjalle, kuten turve tai sora, padon sisään tehdään tarvittaessa vettä pitävä tiivistesydän esimerkiksi savesta, puusta tai teräksestä. Pohjapadon poikkileikkaus Pohjapadon poikkileikkaus Poikkileikkaukset A ja B ovat viereisellä sivulla.52 Riistakosteikko-opas Riistakosteikko-opas 53
  • 28. KaNu loukku KaNu loukku54 Riistakosteikko-opas Riistakosteikko-opas 55
  • 29. TÄRKEITÄ YHTEYSTIETOJA: Metsästäjäin Keski-Suomi Pohjois-Karjala Varsinais-Suomi Keskusjärjestö Kauppakatu 19 A 7 Teollisuuskatu 15 Tehdastie 2 Fantsintie 13-14 40100 Jyväskylä 80100 Joensuu 21530 Paimio 00890 Helsinki 020–747 9630 013–285 260 02–477 9600 09-2727810 www.riista.fi Kymi Pohjois-Savo Salaojayhdistys ry riistaweb.riista.fi Pikkuympyräkatu 3 A Kiekkotie 4 Simonkatu 12 A 11, 49400 Hamina 70200 Kuopio 00100 HELSINKI Riistanhoitopiirit: 040–716 2223 017–265 3820 Puh. (09) 694 2100 www.riista.fi www.salaojayhdistys.fi riistaweb.riista.fi Lappi Ruotsinkielinen Vanamokatu 3 D Pohjanmaa Evon riistantutkimus Etelä-Häme 96500 Rovaniemi Kungsgårdvägen 58 G www.rktl.fi Lukiokatu 14 016–3790 081 65380 Vaasa Rahtijärventie 291 13100 Hämeenlinna 06–356 0350 16970 Evo 03–644 650 Oulu 020–57 511 (vaihde) Ratatie 41 Satakunta Etelä-Savo 91501 Muhos Porintie 9 B 6 Metsästäjäliiton Virastotie 3 as. 2 08–535 3500 29250 Nakkila Eräkontti 51901 JUVA 02–531 9000 (loukkuja ja rautoja) 015–452 831 Pohjanmaa www.erakontti.fi Vapaudentie 32–34 B 22 Uusimaa Tehtaankatu 13 Kainuu 60100 Seinäjoki Sompiontie 1 11710 Riihimäki Syväyksenkatu 1 B 27 06–421 7200 00730 Helsinki 010–440 9410 89600 Suomussalmi 09–350 7230 08–712 397 Pohjois-Häme ELY-keskukset Finnentie 8 www.ely-keskus.fi 36200 Kangasala  ELY-keskukset 03–3140 9400  Yhteystiedot56 Riistakosteikko-opas

×