Metsästyksenjohtajien koulutuksen materiaali 2013

737 views

Published on

Koulutusmateriaalin sisältö:
- Metsästyksenjohtaja
- Johtajan tehtävät
- Ulkomaalaiset
- Hirvikanta, -saalis, -vahingot ja -kolarit
- Hirvijahdin suositukset
- Turvallisuus
- Aseet ja panokset
- Tie- ja sirpalealueet
- Riistalaukauksen jälkeen
- Pyyntilupamaksut
- Uusi pyyntilupa
- Sairaat, loukkaantuneet ja kuolleena löydetyt hirvet
- Saaliin jatkojalostus
- Saalistietojen välitilinpäätös
- Saalisilmoitukset
- Havaintokortti ja Sorkka

0 Comments
0 Likes
Statistics
Notes
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

No Downloads
Views
Total views
737
On SlideShare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
2
Actions
Shares
0
Downloads
4
Comments
0
Likes
0
Embeds 0
No embeds

No notes for slide

Metsästyksenjohtajien koulutuksen materiaali 2013

  1. 1. Metsästyksenjohtajien koulutus 2013 © Suomen riistakeskus
  2. 2. Sisältö • Metsästyksenjohtaja • Johtajan tehtävät • Ulkomaalaiset • Hirvikanta, - saalis, - vahingot ja -kolarit • Hirvijahdin suositukset • Turvallisuus • Aseet ja panokset • Tie- ja sirpalealueet © Suomen riistakeskus • Riistalaukauksen jälkeen • Pyyntilupamaksut • Uusi pyyntilupa • Sairaat, loukkaantuneet ja kuolleena löydetyt hirvet • Saaliin jatkojalostus • Saalistietojen välitilinpäätös • Saalisilmoitukset • Havaintokortti ja Sorkka
  3. 3. © Suomen riistakeskus Ilmoitus metsästyksenjohtajista • Pyyntiluvan saajan on ennen metsästyksen alkamista ilmoitettava kirjallisesti asianosaiselle riistanhoitoyhdistykselle metsästyksenjohtaja ja varajohtajat • Yhteisluvan jokaiselle lupaosakkaalle ilmoitetaan johtajat  varajohtajien järjestys voidaan määrätä etukäteen  valitaan henkilöt joilla on kykyä, taitoa ja ennen kaikkea halua toimia metsästyksenjohtajana  johtajilla oltava riistanhoitomaksu suoritettuna (LRP 1 )
  4. 4. Metsästyksenjohtaja Paljon muutakin kuin metsästyksenjohtaja • Tunnettava metsästäjien kyvyt ja taidot • Porukan tuki • Valinta ei ole kunniavirka vaan henkilön on pystyttävä huolehtimaan hänelle annetuista tehtävistä • Kaikista ei ole metsästyksenjohtajaksi, joten valinnan on perustuttava vapaaehtoisuuteen! Metsästyksenjohtajien ansiosta Suomessa tapahtuu äärimmäisen vähän metsästysonnettomuuksia! © Suomen riistakeskus
  5. 5. © Suomen riistakeskus • Valvoo henkilökohtaisesti, että turvallisuusmääräyksiä ja metsästystä koskevia säännöksiä noudatetaan • Metsästykseen osallistuva on velvollinen noudattamaan metsästyksenjohtajan määräyksiä • Metsästyksenjohtaja saa kieltää metsästykseen osallistumisen, jos määräyksiä ei noudateta • Seuruejahdissa (kaksi henkilöä tai enemmän samassa paikassa) jokaisena metsästyspäivänä oltava johtaja mukana ko. jahdissa  Koskee myös kyttäämistä ja koirajahtia Metsästyksenjohtaja ML 28
  6. 6. © Suomen riistakeskus 1. Suunnitella käytännön metsästystapahtumat • Passitus ja passilinjat (maastossa ja kartalla) • Ilmoittaa muuttuneista vuokrasopimuksista • Ajometsästyksen toteuttaminen • Koirien käyttö • Milloin metsästetään • Kyttäyspyynti (aikarajoitukset) • Varajohtajien käyttö • Viestintävälineiden käyttö ja luvat (vhf, kännykkä) Metsästyksenjohtajan tehtävät (Ma 23 )
  7. 7. © Suomen riistakeskus Metsästyksenjohtajan tehtävät (Ma 23 ) 2. Antaa osallistuville tarvittavat määräykset metsästyksestä ja siinä noudatettavista turvallisuustoimenpiteistä • Jahdin aloituspuhuttelu (riistakeskuksen suositukset) • Ammuttavat eläimet • Käyttäytyminen passipaikalla ja haukulla • Kielletyt ampumasuunnat • Suullisesti ja/tai kirjallisesti kaikille, myös myöhemmin tuleville
  8. 8. © Suomen riistakeskus Metsästyksenjohtajan tehtävät (Ma 23 ) 3. Huolehtia, että pyyntiluvan ehtoja ja metsästystä koskevia säännöksiä noudatetaan • Mahdollisen aikuisehdon toteutuminen • Pyyntiin liittyvät turvallisuussäännökset • Varusteet; vaatetus, aseet ja patruunat, (ensiapu!) • Ylävartalon vaatteesta ja päähineestä ⅔ -osaa oranssia tai oranssinpunaista 1.2.2014 alkaen • Oikeus tarkastaa riistanhoitomaksu ja ampumakoe Voi kieltää metsästämisen, jos ei esitä • Ampuma-aseen hallussapitoluvan esittämistä metsästyksenjohtaja ei voi vaatia
  9. 9. © Suomen riistakeskus Ulkomaalaiset Metsästyksenjohtajalla on oikeus mutta ei velvollisuutta tarkastaa, että: 1. Ulkomaalaisilla metsästäjällä on Suomen riistanhoitomaksu maksettu 2. ampumakoe suoritettu Suomessa tai 2.1 ulkomailla suoritettu vastaava ampumakoe 2.2 voi sisältyä ulkomaalaiseen metsästyskorttiin (oikeus ampua vastaavan kokoisia hirvieläimiä)
  10. 10. © Suomen riistakeskus 0 50000 100000 150000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Hirvikanta-arvio 2001-2012, rktl
  11. 11. 26.8.2013 © Suomen riistakeskus 11 0 10000 20000 30000 40000 50000 60000 70000 80000 90000 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Hirvisaalis 1995-2012 Hirvisaalis (kpl) Lähde: rktl
  12. 12. © Suomen riistakeskus 0 1000000 2000000 3000000 4000000 5000000 6000000 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 € Hirvieläinten aiheuttamat metsävahingot 2000-2012
  13. 13. Hirvionnettomuudet 1993-2012 © Suomen riistakeskus Lähde: Liikennevirasto
  14. 14. © Suomen riistakeskus Hirvijahdin suositukset Tavoite: Tuottava hirvikanta kestävässä suhteessa aiheutuneisiin metsä- ja liikennevahinkoihin • Orressa roikkuvat hirvet < myönnetyt luvat • Lehmä-sonni –verotuksen suunnittelussa tärkeintä on huomioida edellisen ja kuluvan syksyn uros-naaras–havainnot • Kantaa leikattaessa kaadetaan vuoden vasatuottoa suurempi määrä hirviä
  15. 15. © Suomen riistakeskus Hirvijahdin suositukset Tavoite: Saaliin vasaosuus noin 50 % kaadoista • Mikäli vasojen saannissa on suuria vaikeuksia, alueen vasatuotossa on ongelmia. Tuottavien naaraiden verotusta tulee tällöin harkita tarkkaan • Seuratasolla vuosien välillä eroja!
  16. 16. © Suomen riistakeskus Hirvijahdin suositukset Tavoite: Ns. perusluvilla metsästetään hirvikannan tuottoa • Lupapankkeihin jätetään 20-30 % pyyntiluvista  Hätävara, jos kanta on arvioitu alakanttiin tai vasatuotto arvioitua suurempi  Pankkiluvat mahdollistavat myös metsästysalueen yliverotuksen!
  17. 17. © Suomen riistakeskus Hirvijahdin suositukset Tavoite: Onnistunut kanta-arvio eli pankkia ei tarvitse avata • Tarvittaessa pankki avataan 1-2 kertaa marraskuun alun jälkeen  Ensimmäisen kerran luontevinta väliarvioinnin jälkeen  Ei pankkilupia seuralle, jonka perusluvat ovat käyttämättä • Pankki avataan, jos saaliin vasaosuus suosituksen mukainen rhy tasolla (n. 50 %)
  18. 18. © Suomen riistakeskus • Metsästys ei saa aiheuttaa vaaraa ihmisille tai omaisuudelle (ML 20 ) – vhf:llä ilmoitus alueella liikkuvista ihmisistä • Ilman lupaa ei saa ampua 150 metriä lähempää asuttua rakennusta (ML 25 ) • Riistaeläintä ei saa ampua yleisen tien (maantie) tai rautatien yli eikä riistaeläimen tai ampujan ollessa tällaisella tiellä (ML 25 ) • 90 asteen sääntö viereiseen passiin/tiehen nähden • Aseet lataamattomana pussissa tai lukot auki ajon päätyttyä, saalista vedettäessä ja tauoilla Turvallisuus!
  19. 19. © Suomen riistakeskus Ampumasektori 90 90Kielletty sektori Kielletty sektori Turvallisuus! Passiin asettuessa selvitä itsellesi (ja merkitse) naapuripassien sijainti ja kielletyt ampumasuunnat! Ampumasektori
  20. 20. © Suomen riistakeskus Ampuma-aselaki 88 • Ampujalla, jolla ei ole vastaavan ampuma-aseen hallussapitolupaa, tulee olla valvoja, jolla on vastaavan ampuma-aseen hallussapitolupa • Valvojan tulee olla ampujan välittömässä läheisyydessä Pystyy puuttumaan ampujan aseen käsittelyyn Ei voi toimia itse samaan aikaan ampujana • Metsästyksenjohtajalla ei ole vastuuta, jos valvojan asiapapereissa ilmenee puutteita Turvallisuus!
  21. 21. © Suomen riistakeskus Turvallisuussuunnitelma Onnettomuuksia ennalta ehkäisevä toiminta ja toimenpiteet seuraavissa tilanteissa: • Onnettomuudet aseen kanssa • Sairaskohtaukset • Tapaturmat • Eksymiset • Liikenneonnettomuudet • Metsästykseen osallistumattomien onnettomuudet • Hälytysajoneuvojen saapumistiet • Kokoontumispaikat
  22. 22. © Suomen riistakeskus MA 16 4 mom • Rihlattu luotiase • Itselataavassa aseessa piipussa olevan patruunan lisäksi lippaassa tai makasiinissa max. 3 patruunaa • Luodin paino hirvelle vähintään 9 g, (peuroille 6 g)  osumaenergia E 100 > 2700 J, (peuroille 2000 J) • Luodin paino vähintään 10 g, (peuroille 8 g)  osumaenergia E 100 > 2000 J, (peuroille 1700 J) • Luodin oltava laajenemaan suunniteltu Ase ja patruunat
  23. 23. © Suomen riistakeskus Lataamattomana suojuksessa! Aseen kuljettaminen on turvallisuusasia
  24. 24. © Suomen riistakeskus • ML 35 ”…lataamattomana suojuksessa…” • Suositus: lipas irti tai makasiini tyhjäksi ”Metsästysaseen kuljettaminen moottorikäyttöisellä ajoneuvolla (esim. mönkijä) maastossa on kiellettyä.” • ML 32 ”Riistaeläintä ei saa ampua ilma-aluksesta taikka maalla kulkevasta moottorikäyttöisestä ajoneuvosta eikä näiden suojasta tai välittömästi pysäyttämisen jälkeen sataa metriä lähempänä näitä eikä myöskään aluksesta tai veneestä moottorin käydessä.”… Hyödytäänkö auton käytöstä välittömästi pysäyttämisen jälkeen? Ase ajoneuvossa
  25. 25. © Suomen riistakeskus Aseen kanssa naapurin maalla ”Metsästysasetta ei saa ilman luvallista tarkoitusta tai metsästysoikeuden haltijan suostumusta kuljettaa muutoin kuin lataamattomana suojuksessa sellaisella alueella, jolla henkilöllä ei ole metsästysoikeutta tai –lupaa.” • Ei koske metsästysalueeseen rajoittuvaa maantietä = yleinen tie • Huomio myös vesialueet • Lupa naapurialueen metsästyksenjohtajalta
  26. 26. © Suomen riistakeskus Metsästys yleisen tien varressa Metsästys ei saa aiheuttaa vaaraa ihmisille tai omaisuudelle (ML 20 ) • Tiealueelle laitteiden ja rakennelmien (langat, hirvitornit) asettaminen on kielletty • Ajo pyritään järjestämään tiestä poispäin • Liikenteen varoittaminen molemmista suunnista (myös nostettaessa saalista kyytiin) • Metsästyksestä varoittavat siirrettävät viralliset liikennemerkit sallittu (poistetaan ajon loputtua) • Liikenteen estäminen on kielletty
  27. 27. © Suomen riistakeskus Varoitusmerkit!
  28. 28. © Suomen riistakeskus Hirvitornit ja yleiset tiet • Kaikki entiset yleiset tiet ovat nykyään maanteitä • Maantien suoja-alue on > 20 metriä tien keskilinjasta • Pääteillä suoja-alue on yleensä 30 metriä tien keskilinjasta tai lähimmän ajoradan keskilinjasta (2- ajorataiset tiet) • Hirvitornit vähintään 20 metrin etäisyydelle tien keskilinjasta (pääteillä vähintään 30 metriä) • Onko metsästyksen imagon kannalta hyvä pitää torneja näkyvissä maantien varressa?  Yleisesti luullaan, että torneista ammutaan tielle, vaikka näin ei toimitakaan
  29. 29. © Suomen riistakeskus • Tiehallinto ja Metsähallitus eivät salli hirvilankojen asettamista maantien (yleisen tien) tiealueelle Tiealueen ulkopuolella tarvitaan maanomistajan lupa • Tiealue ulottuu 2 metriä tien ulkoluiskan reunasta ulospäin, penkereen kohdalla 2 metriä pengerluiskan laidasta ulospäin Perustelut: • Työ tiealueella vaatii Tiehallinnon luvan (vaarallista työtä) • Keppejä ja lankoja ei kerätä pois • Langat aurausviitoissa hankaloittavat kevyttä liikennettä • Hitaasti ajava ja lankaa seuraava vaarantaa muuta liikennettä • Lankojen käyttäminen maantiellä luo mielikuvan, että sitä käytetään metsästykseen Heikentää metsästäjien ja metsästyksen imagoa Hirvilangat ja yleiset tiet
  30. 30. © Suomen riistakeskus (ML 27 ) ”Hirven metsästykseen sopiva vähintään 1 000 ha yhtenäinen pinta-ala” • Pienemmillä alueilla ei saa metsästää • Lyhyt vesialue ei tee alueista erillisiä • Yhteinen rajapyykki ei tee alueista yhtenäisiä • Ei koske yhteisluvan sisäistä aluejakoa Sirpalealueet
  31. 31. © Suomen riistakeskus • Varmistin päälle, rauhoitu, kuuntele • Ilmoitus metsästyksenjohtajalle ammutusta eläimestä • Ilmoitus naapuripasseille ampumapaikalle siirtymisestä • Ampuja tarkistaa ampumapaikan ja merkitsee sen maastoon (esim. wc-paperi) tai ohjaa kaverin paikalle Ampumapaikalta etsitään merkkejä osumasta; verta, karvoja, luunsiruja, luodin jälkiä puista… • Jos hirveä ei löydy, ampuja seuraa havaittavaa jälkeä 50-100 metriä JÄLJEN VIERESSÄ, sotkematta sitä ja merkitsee mihin asti on kulkenut Riistalaukauksen jälkeen
  32. 32. © Suomen riistakeskus • Jos hirveä ei löydy, ilmoitus metsästyksenjohtajalle, joka tekee päätöksen jatkotoimista • Metsästyksenjohtaja haastattelee ampujan • Hirveä lähdetään jäljittämään noin 2 h kuluttua jäljestävällä koiralla, jotta eläin ehtii rauhoittua ja mennä makuulle Odotusaikana tehdään uusi passitus, tarkistetaan ympäröivät tiet (kytketyllä koiralla) ja hankitaan jäljestävä sekä pysäyttävä koira paikalle Jäljestävä koira tulisi löytyä jokaisesta jahtiporukasta! Riistalaukauksen jälkeen
  33. 33. © Suomen riistakeskus • Haavakkolomakkeen/ muistiinpanojen teko tuoreeltaan jahtipäivänä! Auttaa myöhemmin, jos esim. poliisi tutkii metsästä löytynyttä kuollutta hirveä • Haavoittuneen eläimen poistuttua omalta metsästysalueelta siitä ilmoitetaan seuraavassa järjestyksessä: 1. metsästysoikeudenhaltija (naapuriseura) 2. (maanomistaja) 3. jos ei tavoiteta, niin poliisille Riistalaukauksen jälkeen
  34. 34. © Suomen riistakeskus Riistalaukauksen jälkeen Haavoittuneen jäljittäminen ja lopettaminen • Lupa jäljitykseen vieraalla alueella ko. alueen metsästyksenjohtajalta • Lopettaminen mahdollista ML 84 :n perusteella - ”eläinsuojelulliset syyt” • Haavoittaminen on voitava todistaa  kuvaaminen • Haavoittamisesta on aina ilmoitettava alueen metsästysoikeuden haltijalle Jos ei tavoiteta, poliisille harkinnan mukaan  Huom! Poliisilaitos- ja riistanhoitoyhdistyskohtaiset sopimukset
  35. 35. © Suomen riistakeskus Riistalaukauksen jälkeen Haavakko jää metsään, onko pyyntilupa käytetty? • Päätös kuuluu pyyntiluvan saajalle  Yhteisluvassa aina ilmoitus haavakosta pyyntiluvan saajalle • Jos haavakko löytyy kuolleena, on se pois luvansaajan pyyntiluvista  Jos pyyntiluvat ovat jo loppuneet  poliisiasia • Määräaikaa haavakon löytymiselle ei ole
  36. 36. © Suomen riistakeskus Pyyntilupaehtojen - tai metsästysasetuksen/-lain vastaisen eläimen kaato • Esim. viimeisellä ”vasan luvalla” kaadetaan aikuinen hirvi, terveen hirven kaato vuokraamattomalla maalla tai vasallisen naaraan kaato  Metsästyksenjohtaja ilmoittaa poliisille  Pyyntilupa katsotaan käytetyksi  Saalis valtiolle  Tutkinta ja syyteharkinta • Syyttäjien linja tiukentunut Riistalaukauksen jälkeen
  37. 37. © Suomen riistakeskus Pyyntilupamaksut Laki riistanhoitomaksusta ja pyyntilupamaksusta 4 Hirvi Valkohäntäpeura Aikuinen 120 € Aikuinen 17 € Vasa 50 € Vasa 8 € • Maksettava 7 vrk kuluessa pyyntilupien loppumisesta tai rauhoitusajan alkamisesta (huom. yhteisluvat)
  38. 38. © Suomen riistakeskus Uusi pyyntilupa ML 29 • Enemmän kuin puoliksi ihmisravinnoksi kelpaamattoman hirvieläimen tilalle  Ei saa johtua pyyntiluvan saajasta (esim. aiemmin jahdissa haavoitettu eläin)  Kuvatkaa sairas eläin varmuudeksi • Riistakeskus pyytää riistanhoitoyhdistykseltä tarvittaessa lausunnon • Eläinlääkärin tarkastus ei ole pakollinen  Kulut maksaa tilaaja • Haetaan uusi maksuton pyyntilupa riistakeskuksen aluetoimistolta (hakulomake riista.fi –sivuilta) • Hakijana pyyntiluvan saaja, ei lupaosakas
  39. 39. © Suomen riistakeskus • Ilmoitus poliisille 112 numeroon (kuten pyyntiajan ulkopuolellakin) 1) Lupa lopettamiseen poliisilta, mikäli pyyntilupaa eläimen kaatamiseen ei ole SRVA-toimintaa  hirvi rhy:lle 2) Jos kaadetaan pyyntiluvan nojalla, 50 % -sääntö luvansaaja hakee tarvittaessa uuden pyyntiluvan riistakeskuksen aluetoimistolta Sairaat tai loukkaantuneet hirvet pyyntiaikana
  40. 40. © Suomen riistakeskus Kuolleena löytynyt hirvi • Kuolleena löydetty (tai lopetettu) riistaeläin kuuluu alueen metsästysoikeuden haltijalle, jos hänellä on oikeus metsästää samanlainen riistaeläin alueella • Jos riistaeläintä on metsästetty pyyntiluvan nojalla, saa se, joka on alueella metsästykseen oikeutettu, halutessaan pitää eläimen, jos hänellä on samanlainen pyyntilupa ELI  Käyttää ko. eläimen pyyntiluvan metsästäjän sijasta  Muussa tapauksessa eläin kuuluu metsästäjälle
  41. 41. © Suomen riistakeskus • Kuolleena löytyneestä pyyntiluvan varaisesta riistaeläimestä on viipymättä ilmoitettava metsästysoikeuden haltijalle sekä alueen riistanhoitoyhdistykselle (ML 83 c ) • Jos ei aiheuta haittaa, ei tarvitse haudata • Ruhon voi haudata tai hävittää se joka kokee siitä haittaa  Maksaa myös kustannukset! (esim. terveysviranomainen) ML 83 b Kuolleena löytynyt hirvi
  42. 42. Alkutuotanto • Metsästäjä/metsästysseura voi luovuttaa suoraan kuluttajalle luonnonvaraista riistaa alkutuotannon tuotteena (=nylkemättömänä, kynimättömänä): enintään 10 hirveä, 30 peuraa tai 50 metsäkaurista/vuodessa • Ei vaadita alkutuotantopaikkailmoitusta, ilmoitettua elintarvikehuoneistoa eikä lihantarkastusta • Liha ei ole alkutuotannon tuote © Suomen riistakeskus
  43. 43. Tarkastamaton liha • Metsästäjä voi luovuttaa suoraan kuluttajalle pieniä määriä luonnonvaraisen riistan lihaa • Metsästäjä voi toimittaa paikalliseen vähittäismyyntiin, josta tuotteet luovutetaan suoraan kuluttajalle, 10 hirveä, 30 peuraa ja 50 metsäkaurista vastaavan määrän lihaa vuodessa • Ilmoitettu elintarvikehuoneisto vaaditaan 31.8.2013! • Lihantarkastusta ei vaadita • Myös poliisi/rhy voi luovuttaa lihaa suoraan kuluttajalle ilmoitetusta elintarvikehuoneistosta ilman lihantarkastusta (huutokaupat) © Suomen riistakeskus
  44. 44. Elintarvikehuoneistoasetus • Teurastusta ja lihan leikkaamista varten tilat ja välineet • Teurastus hygieenisesti, suolistus mahd. pian • Tilojen ja välineiden pesu, desinfiointi • Lihan jäähdytys max 6 o C:een, kuljetus hygieenisesti • Lihan mukana asiakirja, jossa: riistaeläinlaji ja lihan määrä, pyyntiajankohta ja - paikka, toimituspvm, lähettäjän ja vastaanottajan nimi ja yhteystiedot • Kirjanpitovaatimus © Suomen riistakeskus
  45. 45. Tarkastamaton liha Peijaiset: • metsästäjät voivat edelleen pitää elintarvikehuoneistoissa, esimerkiksi ravintoloissa, yksityistilaisuuksia, joissa käsitellään tarkastamatonta luonnonvaraisen riistan lihaa Rahtitoiminta: • yksityishenkilöt voivat teettää tarkastamattomalle lihalle käsittelyn, esim. palvauksen, ilmoitetussa rahtitoimintaa tekevässä elintarvikehuoneistossa (mutta ei laitoksessa), lihan palauduttava takaisin
  46. 46. Lihantarkastus • lahtivajakäytännöstä luovutaan, siirtymäaika 31.8.2013 saakka • jatkossa luonnonvaraisen riistan lihantarkastus vain hyväksytyssä riistan käsittelylaitoksessa (tai poroteurastamossa) • jatkossa hyväksytyt leikkaamot ja lihavalmistelaitokset voivat vastaanottaa lihantarkastuksessa hyväksyttyä luonnonvaraisen riistan lihaa vain hyväksytyistä laitoksista • Evira hyväksyy riistan käsittelylaitokset ja järjestää lihantarkastuksen niissä
  47. 47. © Suomen riistakeskus • Luvansaajat kokoavat tiedot kaadetuista eläimistä, jotka on ammuttu 6 ensimmäisen viikon aikana (tilanne pe 8.11.2013) • Ilmoitetaan kuinka monta kaadettua aikuista urosta, aikuista naarasta ja kuinka monta vasaa • Tiedot ilmoitetaan lauantaina 9.11. mennessä toiminnanohjaajalle; sähköpostilla, tekstiviestillä tai soittamalla (yhteisluvassa sovittava ilmoittaminen) • Riistakeskus tiedottaa tuloksista sekä loppukauden jahdin suuntaamisesta ke 13.11. mennessä Saalistietojen välitilinpäätös
  48. 48. © Suomen riistakeskus • Metsästyksenjohtaja täyttää/tarkistaa/allekirjoittaa • Sarvipiikit, muistakaa merkitä myös 0+0 • Kaikki kaadetut hirvet merkittävä, myös sairaat • Yhteisluvan luvansaaja kokoaa ilmoituksen yhteislupaseurojen saalisilmoitusliitteiden tiedoista • Huom! Jäävä kanta –tiedot; hirvet, peurat ja kauriit • Palautus riistanhoitoyhdistykselle 7 vrk:n kuluessa eläinten tultua pyydystetyksi tai 7 vrk:n kuluessa rauhoitusajan alkamisesta Ilmoitusvelvollisuuden laiminlyönti on metsästysrikkomus! Saalisilmoituksen täyttäminen
  49. 49. Saalisilmoituksen pyyntipaikkatieto • Kaadetusta hirvestä on ilmoitettava kaatopaikan koordinaatit eläinkohtaisissa tiedoissa • Paikkatietoa hyödynnetään mm. tutkimuskäytössä ja mahdollisesti metsästyksen ohjauksessa • Koordinaatit ETRS-TM35FIN -tasokoordinaatteina • http://kansalaisen.karttapaikka.fi • http://www.retkikartta.fi/ © Suomen riistakeskus
  50. 50. Saalisilmoituksen pyyntipaikkatieto • Kaadon koordinaatit voi poimia GPS:llä jo maastossa • Tunnettava GPS-laitteessa käytössä oleva koordinaattijärjestelmä • Tarvittavat muunnokset järjestelmästä toiseen (esim. WGS84  ETRS-TM35FIN) voi tehdä Kansalaisen karttapaikassa • Jos muunnos ei onnistu, merkitse lomakkeeseen käyttämäsi koordinaattijärjestelmä! © Suomen riistakeskus
  51. 51. © Suomen riistakeskus Hirvihavaintokortti • Käytä vain uutta pyyntiluvan mukana tulevaa havaintokorttia! • Apuväline seurattaessa oman metsästysalueen hirvikannan kehitystä • Seuralle kansio, josta havaintokorttien kopiot löytyvät edellisiltä vuosilta Helpottaa suunnitelmallista verotusta ja vertailua vuosien välillä • Havaintokortteja saa riistanhoitoyhdistyksistä ja internetistä osoitteesta: www.rktl.fi/riista/ohjeet_ja_lomakkeet/
  52. 52. Sorkka © Suomen riistakeskus • Sorkka = sähköinen hirvihavaintokortti netissä • Metsästyksen suunnittelun tueksi tarvitaan nykyistä nopeammin tietoa hirvikannan koosta • Rekisteröityminen osoitteessa: riista.rktl.fi/DWRKTL/ • Ohjeet ja videot: http://www.rktl.fi/sahkoiset_palvelut/ • Vain sähköinen palautetaan  Paperiversio kannattaa arkistoida itselleen • Sorkan koulutusajankohdat www.rktl.fi -sivulta
  53. 53. © Suomen riistakeskus Turvallista hirvijahtia!

×