• Share
  • Email
  • Embed
  • Like
  • Save
  • Private Content
Tutustuminen zurichin rakennusvalvontaan ja kaupunkisuunnitteluun
 

Tutustuminen zurichin rakennusvalvontaan ja kaupunkisuunnitteluun

on

  • 546 views

Juha

Juha

Statistics

Views

Total Views
546
Views on SlideShare
545
Embed Views
1

Actions

Likes
0
Downloads
2
Comments
0

1 Embed 1

http://www.slideshare.net 1

Accessibility

Categories

Upload Details

Uploaded via as Adobe PDF

Usage Rights

© All Rights Reserved

Report content

Flagged as inappropriate Flag as inappropriate
Flag as inappropriate

Select your reason for flagging this presentation as inappropriate.

Cancel
  • Full Name Full Name Comment goes here.
    Are you sure you want to
    Your message goes here
    Processing…
Post Comment
Edit your comment

    Tutustuminen zurichin rakennusvalvontaan ja kaupunkisuunnitteluun Tutustuminen zurichin rakennusvalvontaan ja kaupunkisuunnitteluun Document Transcript

    • 1Tutustuminen Zurichin rakennusvalvontaan jakaupunkisuunnitteluunSain Helsingin kaupungin stipendin kansainväliseen esimies-asiantuntija vaihtoon Zurichiin.Stipendin tarkoitus on tutustua kohdekaupungin hallintoon ja kirjoittaa sitten kokemuksistaraportti ja tehdä konkreettisia ehdotuksia parannuksia Helsingin hallintoon. Olin lokakuussa2010 Zurichin rakennusvalvonnassa, Amt fuer Baubewilligung, viikon ja toisen viikonkaupunkisuunnitteluvirastossa, Amt fuer Städtebau.Zurichin asukasluku on 380 000 asukasta. Kaupunki on kuitenkin pinta-alaltaan pieni ja Zurichinkanttonin alueella, joka muodostaa yhtenäisen talousalueen, asukkaita on 1,7 miljoonaa.Kaupunki vaikuttaakin keskustaltaan Helsinkiä suuremmalta. Zurich on myös koko Sveitsintaloudellinen veturi, kuulemma joka neljäs frangi ansaitaan täällä. Asunnoista on kaupunginalueella pula ja tarkoituksena onkin tiivistää kaupunkirakennetta. Kaupunki on Suomeenverrattuna kallis, johtuen yhä vahvistuvasta Sveitsin frangin kurssista. Rakentamista koskevialakeja ja säännöksiä on kolmelta tasolta, valtakunnalliset ( Bund), kantonin ja kaupungin omat.Kantoni- ja kaupunkikohtaiset voivat olla hyvinkin erilaisia eri Sveitsin kaupungeissa.Rakennusvalvontavirastoa johtaa kroatialaissyntyinen naisarkkitehti, Drazenka Dragila-Salis,joka ollut virastossa kaksi vuotta, Virastossa on henkilökuntaa 70 henkeä, joista 10 henkeä onhissitarkastuksissa. Tämä hissitarkastaminen rakennusvalvonnan yhteydessä on kuulemmaSveitsissäkin harvinaista. Hissitarkastajat myyvät palveluksiaan myös muille kaupungeille.Virastossa on 24 aluearkkitehtia, joilla on omat vastuualueet kaupungilla. Arkkitehtientoimenkuva on Suomeen verrattuna hieman suppeampi. He katsovat rakennusluvatkaavanmukaisuuden, mutta lähettävät hakemuksen sitten hyväksyttäviksi eri virastoihin,paloasiat palopoliisille, esteettömyysasiat omalle viranomaiselle, kaupunkikuvallisen tarkastelunkaupunkisuunnitteluvirastolle, ympäristöasiat ja melukysymykset ympäristövirastoonrakennushistorialliset kysymykset rakennussuojeluviranomaisille, jne. Eli arkkitehtien työ onhyvin paljon koordinaattorin työtä. Juristeja virastossa on neljä. Rakennuslupia on vuosittainnoin 3000 lupaa ( vastaa Helsingin määrää) ja käsittelyaika 3-4 kuukautta, määräyksissä on 4kuukauden maksimiaika. Helsingissä 80% luvista käsitellään 6 viikossa. Pienemmät luvathoidetaan ilmoitusmenettelyllä. Luvat päättää meidän rakennuslautakuntaa vastaavaBausektion, jossa on kolme poliitikkoa. Kokouksia on kaksi kertaa kuukaudessa. Päätäntävaltaaei ole delegoitu virkamiehille, vaan päätettäväksi viedään sinne kaikki luvat, joilla voi ollavaikutusta kolmannelle osapuolelle. Esityslistalla luvat on jaettu kolmeen kategoriaan, A, B ja Clupiin. Tärkeimmät ja isommat A-luvat esitellään lautakunnalle. Lautakunnalla on kuitenkinmahdollisuus ottaa käsittelyynsä myös pienemmät B- ja C-luvat. Lautakunnalta voi myös saadaennakkopäätöksen jostain periaatteellisesta kysymyksestä.Työmaavalvontaa hoitaa 8 henkilöä, joilla ei välttämättä ole insinöörin koulutusta, vaan ovatesimerkiksi entisiä työnjohtajia. Työmaavalvontaan kuuluu rakennuksen oikean sijainninvalvonta ja työmaan turvallisuusasioiden kontrollointi. Rakentamisen lopussa on meidänvastaanottotarkastusta vastaava tarkastus, jossa todetaan lopputuloksen olevan myönnetynrakennusluvan mukainen. Rakenne- ja muita erikoissuunnitelmia rakennusvalvontaan eitoimiteta eikä niitä viranomaisten toimesta tarkasteta. Teknisten suunnitelmien oikeellisuus onrakennushankkeeseen ryhtyvän vastuulla. Työmaat ovat siistejä ja hyvin organisoituja. Valtaosa
    • 2rakennustyöläistä on ulkomaalaisia. Suuria rakentamisen laatuongelmia ei kuulemma esiinny,vaan työn taso on hyvä.Rakennuspiirustukset säilytetään rakennusvalvontaviraston arkistossa. Toisin kuin meillä talonpiirustusten kopioiden saaminen edellyttää kiinteistön omistajan lupaa.Sveitsi on Suomen ohella ainoita maita, joissa vaaditaan rakennettavaksi väestönsuojia. Myösomakotitaloihin rakennetaan väestönsuoja. Mitoituksena on 1.5 m2 / henkilö kun se meillä on0.75 m2/ henkilö. Eli elintason ero näkyy myös kriisiaikana.Rakennuslupahakemukset julkaistaan kaksi kertaa viikossa sanomalehdessä.Rakennuspaikalle pystytetään tulevan rakennuksen nurkkien kohdalle rakennuksen korkeudennäyttävät mastot. Myös korkeiden rakennusten hahmot näytetään, näin kaupungilla näkeeuseita kymmeniä metrejä korkeita mastoja. Tarkoituksena on naapurustolle näyttääkonkreettisesti millainen lupahakemuksen mukainen rakennusmassa ympäristössä on. Mastotpystyttävät ulkopuoliset firmat hankkeeseen ryhtyvän kustannuksella. Myös pienistämuutoksista pitää yleensä tehdä malli, kuten ikkunamuutoksista. Huomautus- ja valitusoikeus eiole vain juridisilla naapureilla, vaan kaikilla joiden asemaan rakennushanke voi vaikuttaa. Noin10 % rakennusluvista johtaa valituksiin ja useat niistä kuulemma menevät läpi kaikkioikeusasteet. Ei yksittäiset rakennusluvat, mutta kaavoitukseen liittyvät asiat voivat mennäkansanäänestykseen, jos 3000 ihmistä näin vaatii. Kuulemma tämä raja on laskemassa 2000ihmiseen ja myös sähköpostitse tehdyt allekirjoitukset hyväksytään. Tämä on mahdollisestilisäämässä kansanäänestyksiä.Sveitsin työajat ovat meidän työaikoja pitemmät, viikkotyöaika on 42 tuntia. Lomaa on 4 viikkoa,yli 50 vuotiailla 5 viikkoa ja yli 60 vuotiailla 6 viikkoa. Rakennusvalvonnassa työt alkavat klo 8 jaklo 8-9 on yleinen vastaanottoaika, jolloin asiakkaat voivat tulla ilman ajanvarausta. Klo 10-11on puhelinaika. Jos virallinen työaika on pitempi kuin meillä, niin myös vastaavasti palkkatasoon parempi, noin 50% paremmat palkat. Minulle kerrotun mukaisesti julkisen puolen palkat ontarkoituksellisesti nostettu korkeammalle kuin yksityisellä puolella, jotta työpaikat olisivathoukuttelevat ja sinne hakeutuisi parhaat voimat. Rakennusvalvonnan budjetista lupamaksuillakatetaan vain 30-40 %, kun se meillä on tavoitteena 85%,( viime vuosina 65-80%). Hyvästäpalkkatasosta johtuen, niin varsinkin kaupunkisuunnitteluvirastossa useat työntekijättyöskentelevät lyhennettyä työaikaa, useimmiten 80-90% työajasta, usein käytännössä 4 päivääviikossa. Molempien virastojen työhuoneet olivat tilavia ja siistejä työhuoneita. Itse rakennus onvanha virastotalo 1930- luvulta, keskellä kaupunkia.Rakennusvalvonta tekee rakennuksen valmistumisen yhteydessä asiakaskyselyn koskienviraston toimintaa. Kysymykset ovat valmiiksi frankeeratussa kirjekuoressa. Vastausprosentti onollut 35% luokkaa ja rakennusvalvontavirasto on saanut varsin hyvää palautetta toiminnastaan.Kyselyn vastauksia käytetään hyväksi viraston toimintaa kehitettäessä. Kyselyn käsittelynhoitaa ulkopuolisen konsultti ja on vuosikustannukseltaan noin 20 000 frangia.Kaupunkisuunnitteluvirastossa on 120 henkeä, johtajana on arkkitehti Patrick Gmür, joka onollut virastossa vasta vuoden ja on ollut aikaisemmin varsin tunnettu suunnitteleva arkkitehti.Hän on myös muuttamassa viraston organisaatiota jakamalla kaupunki neljään osa-alueeseen,joissa on omat henkilöresurssit. Helsingistä poiketen liikennesuunnittelu on eri virastossa. Sensijaan kaupunkisuunnitteluvirasto hoitaa ulkomainonta- ja ulkovalaistusasioiden lupia sekäantaa kaupunkikuvallisen lausunnon rakennusluvista. Kaupunkiin on laadittu valaistuksen
    • 3yleissuunnitelma, Plan Lumiere., jossa kaupungin yleisten tilojen ja julkisivujen valaistuksenperiaatteet on määritelty. Kaupunkisuunnitteluvirastossa työskentelee myös suomalaissyntyinenarkkitehti Pia Anttila, jolta sain kiitettävästi apua ja neuvoja zürichiläisistä prosesseista.Yleiskaavaa vastaava on Bau- und Zonenordnung, jossa on näytetään alueiden käyttötarkoitusja rakennuksen korkeus ja myös rakennusoikeus. Myös suojeltavat rakennukset on merkittytähän yleiskaavaan. Ymmärtääkseni tämän yleiskaavan perusteella voi selvissä tapauksissamyöntää rakennusluvan. Jos rakennusoikeutta halutaan ylittää, niin se on mahdollista tietyinperustein, aina 20 % saakka, edellyttää detaljikaavaa. Naapuritontilta voi myös ostaarakennusoikeutta omaan käyttöön. Normaalisti ja varsinkin jos halutaan yleiskaavasta poiketa,tehdään deltaljikaava, lähinnä meidän asemakaavaa vastaava Gestaltungsplan, jossakuitenkaan ei ole hyvin tarkkoja asemakaavamääräyksiä, kuten meillä.Kaupunkisuunnitteluvirastossa on saatu tänä vuonna valmiiksi RES, RäumlicheEntwicklungsstrategie, jossa Zurichiin on asetettu monipuolisesti maankäyttötavoitteita,tarkastellen yrityselämän, asumisen, ympäristön, liikenteen ja vapaa-ajan tavoitteita. Vastatenosittain Helsingin MAA –ohjelmaa, Maankäytön ja asumisen ohjelmaa, ottaen mukaan kuitenkinlaajemman katsontakannan.Zurich on myös asettanut varsin kunniahimoisen ympäristötavoitteen vuoteen 2050 mennessä.Ohjelman nimi on 2000 Watt Gesellschaft, jossa tavoitteena on yksilön energiakulutus jaympäristöjälki olisi vain 2000 Wattia, kun se nykyisellään on noin 6500 Wattia. Mukaanlasketaan silloin kaikki ihmisen kuluttama energia, asuminen, syöminen, matkailu, työ jatyömatkat. Eli syökö lähellä valmistettua ja tuotettua ruokaa, miten tekee lomamatkat , miten jamissä vaatteet on tehty jne. Ohjelma on kunnianhimoinen, mutta sveitsiläiset tuntuvat ottavansen vakavasti ja tämä voi johtaa suuriin muutoksiin myös kaupunkisuunnittelussa, pyritääntiiviimpään asumiseen, työpaikat ja kaupat välittömään asuntojen läheisyyteen,matkustamistarpeen minimoimiseen. Otin keskusteluissa esille myös meidän vastaaviapyrkimyksiä, kuten Jätkäsaareen tulevan Sitran Low2Now hankkeen.Mielenkiintoinen kaupunkisuunnitteluinstrumentti on testisuunnittelu, Testplanung, jota voidaankäyttää detajikaavan, Gestaltungsplanin esivalmistelussa. Pääsin mukaan tällaisenTestplanungin aloitustilaisuuteen. Suuri ja perinteinen vakuutusyhtiö Zurich Versicherungomistaa Zurich-järven rannalta oman pääkonttorinsa. Nyt yhtiö haluaa laajentaa ja kehittääpääkonttorinsa korttelia. Korttelin neljästä rakennuksesta yksi on suojeltu ja toisen rakennuksenjulkisivut on suojeltu. Kaupunkisuunnitteluvirasto haluaa, että mahdollisuudet tutkitaan tämäntestisuunnittelun avulla. Yhtiö ja kaupunkisuunnitteluvirasto ovat yhdessä valinneet kolmeerilaista arkkitehtitoimistoa mukaan, yksi nuori toimisto Barcelonasta, yksikaupunkisuunnitteluun erikoistunut toimisto Milanosta ( professori ETH:ssa) ja yksi perinteikästoimisto Zürichistä. Tarkoituksena on että nämä kolme toimistoa työskentelevät yhdessä, kaksiworkshopia nyt syksyllä ja pyrkivät yhdessä saamaan parhaan lopputuloksen. Ketään ei julistetavoittajaksi vaan lopputuloksena on yhteinen suunnitelma, jossa myös yhtiö jakaupunkisuunnitteluvirasto ovat olleet mukana. Tämä testisuunnittelu vaikuttaamielenkiintoiselta ja hyvältä metodilta, jota kannattaisi myös Suomessa käyttää perinteisenkutsukilpailumenettelyn rinnalla.Zürichissä on meidän rakennusvalvonnan kaupunkikuvaneuvottelukuntaa vastaava elinBaukomission, joka antaa lausunnon isoista ja merkittävistä rakennushankkeista. Mukana onrakennusvalvonnan, kaupunkisuunnitteluviraston, kaupunginmuseon (Denkmalpflege)
    • 4edustajat, puheenjohtajana poliitikko ja ulkopuolisina jäseninä 4 vuodeksi valitut asiantuntijat,nyt yksi Berliinistä,yksi Münchenistä, yksi Wienistä, yksi Neunburgista, ja yksi Zürichistä.Kokouksia on kerran kuussa ja kokous kestää koko päivän.Pääsin myös kaupunkisuunitteluviraston kutsusta seuraamaan IBA:n, InternationaleBauaustellungin avajaisia Baseliin. IBA on perinteikäs 1920- luvulta Saksata lähtenytrakentamisen organisaatio. Nyt IBA:n teemana on Baselin kehittäminen voimakkaaksi ylimaarajojen kasvavaksi eurooppalaiseksi metropoliksi. Basel on Sveitsin puolella, mutta osaesikaupunkialuetta on Ranskan ja osa Saksan puolella. Lentokenttä on Ranskan puolella.Baselin satama Reinin varrella on Sveitsin ainoa meriliikenneyhteys ja markkinoidaankin Pohjanmeren eteläisimpänä satamana. Avajaiset paneelikeskusteluineen pidettiin lääkejättiNovartiksen suljetulla kampusalueella, jossa on mielenkiintoisia huippuarkkitehtiensuunnittelemia rakennuksia. Alueella työskentelee 10 000 ihmistä ja yhtiö on merkittävin Baselinkemian alan yhtiöistä. Paneeliin osallistui myös Helsingissä esillä ollut arkkitehti JaquesHertzog, joka on saanut tehtäväksi Baselin maankäytön kehittämisen. Saksan ja Ranskanedustajat tuntuvat olevan myös valmiita metropolin rakentamiseen yli valtakunnan rajojen jamyös Baselin nimen suojissa. Katsotaan, että on yhteistä mielenkiintoa Baselin nimenhyödyntämisestä, vaikka paikallishallinto olisikin ennallaan Ranskan ja Saksan puoleisillaalueilla.Polkupyörävuokraus on toiminut Zürichissä menestyksekkääksi jo kaksi vuosikymmentä.Kaupunki on järjestänyt kesäajaksi ilmaisia pyörän lainauspisteitä eri puolille kaupunkia.Vuokrauspisteet toimivat siirrettävissä konteissa, joissa oli töissä kerrallaan kaksi henkilöä,maahanmuuttajia, työllistettyjä somalitaustaisia miehiä. Pyörien lainaus oli ilmaista, oli esitettävähenkilöllisyystodistus ja 20 frangin vakuusmaksu. Jos halusi pyörän lainata yli yön, siitä joutuimaksamaan 10 frangia. Pyörät on hankittu pyörissä olevien firmojen mainoksien rahoilla ja nemyydään syksyllä sesongin päätyttyä yleisölle. Pyörät olivat hyväkuntoisia uusia pyöriä.Aseman vieressä olevaan pyörien lainauspaikan yhteydessä oli myös ulkopuolisten pyörienvartioitu parkkipaikka, joko päivämaksulla ( 1 frangi) tai kausimaksulla ( 60 frangia).Pyöräilijöille on osoitettu omat kaistat katualueelta, tosin paikoitellen kaistat tuntuivat aikaturvattomilta vilkkaan liikenteen keskellä. Uusia pyöräteitä pyritään rakentamaanmahdollisuuksien mukaan.Myös Helsingissä kannattaisi kokeilla vastaavaa mallia, pyörät mainosrahoilla ja henkilöstövaikka tukityöllistämisvaroilla. Helsingin aikaisempi pyörävuokraushan ei onnistunut ja uusikysely Pariisin mallin mukaisesta pyörien lainausjärjestelmästä mainosrahoilla ei herättänyttarpeeksi kiinnostusta. Jos vastaavat systeemit toimivat eurooppalaisissa kaupungeissa, niinkyllä ne pitää saada toimimaan myös Helsingissä.Mielenkiintoinen juuri valmistunut hanke on Viadukt, jossa rautatiesillan alapuoliset tilat onotettu käyttöön. Viaduktin alle on rakennettu kauppoja, ravintoloita, kerhotiloja ja kauppahalli.Liikenteen melu ylikulkevista junista ei häiritse näitä toimintoja. Radan viereen, viaduktin päälleon rakennettu kevyen liikenteen väylä. Tässä hankkeessa aikaisemmin käyttämättöminä olleettilat on otettu hienosti hyötykäyttöön.Zürichin stadion, jossa pidetään vuotuiset yleisurheilun GP-kisat, on kunnostettu hienoonkuntoon. Kenttä on upotettu ympäristöään alemmalle tasolle ja siten suojassa tuulilta.Katsomojen päällä on ilmava siipimäinen katosrakennelma. Stadionia käytetään myösjalkapallo-otteluiden suorituspaikkana. Kaupungissa on kaksi suurta jalkapalloseuraa, FCZ ja
    • 5Zürich Grasshoppers. Yleisurheilu ei ole Sveitsissä hyvin suuri urheilulaji, mutta vuotuisen GP-kisojen mainosrahoilla pystytään stadionia pyörittämään.Zürichissä ei ole ollut perinteisesti korkeita rakennuksia. Nyt on valmistumassa Prime Tower, 36kerroksinen, 125 metriä korkea, Hardbrückenin alueelle. Alueelle rakennetaan uusiasemarakennus junien, raitiovaunujen ja bussien risteysasemaksi. Alue on vanhaateollisuusaluetta, joka muutetaan nyt toimisto- ja asuinalueeksi. Monille rakennuksille onlöydetty uusiokäyttö, kuten vanha laivanrakennusverstas, Schiffbau, joka on muutettumonitoimihalliksi.Sveitsissä toimii Alvar Aalto Gesellschaft, jonka ovat muodostaneet aikanaan Aallon toimistossatyöskennelleet arkkitehdit. Järjestö on aktiivinen ja tekee joka toinen vuosi yhteisiä excursioita,viimeksi matkalla mukana 90 henkilöä. Tapasin Aallon toimistossa työskennelleen arkkitehtiTheo Sennin ja seuran nykyisen puheenjohtajan Simon C Winkerin.Pidin kuvaesitelmän Helsingin rakentamisesta ja lähitulevaisuuden suunnitelmista.Mielenkiintoista kuulijakuntaa oli n 30 henkilöä. Helsinki ja Suomi kiinnostavat selvästisveitsiläisiä ja asenne on hyvin positiivinen.Stipendin ehtoihin kuuluu, että vierailun kokemusten perusteella matkalla ollut tekeekonkreettisia ehdotuksia Helsingin käyttöön.Ehdotukseni on:1. Virastojen ala-aulaan hankitaan yleisö- ja asiakaskäyttöön näyttöpääte, josta vierailija voisaada tietoa alueen vastuuhenkilöistä, asemakaavatilanteesta ja muusta kaupungintaustatiedosta. Tällainen näyttöpääte oli käytössä Zürichin rakennusvalvontaviraston ala-aulassa.2. Rakennusvalvonta järjestää rakennuksen lopputarkastuksen yhteydessä asiakaskyselyn,kirjallinen kaavake valmiine kirjekuorineen, jossa rakentajaa pyydetään kertomaankokemuksensa rakennuslupaprosessista. Asiakaskysely uudistetaan kahden vuoden päästä jakysytään miten rakennettu rakennus, ravintola, asunto tai muu rakennuslupakohde, on toiminutkäytännössä. Näitä tietoja kerätään systemaattisesti ja hyödynnetään lupaprosessien,työmaavalvonnan ja myös rakentamisen ohjaamisen yhteydessä.3. Kokeillaan, nykyistä enemmän, rakennuksen paikan merkitsemistä kulmamastoilla. Tällöintulevan rakennuksen hahmon voi nähdä konkreettisesti. Samoin voidaan kokeilla uusienikkunoiden sopimista julkisivuun rakennettujen mallien avulla. Kulmamastojen käyttö Sveitsinkäytännön mukaisesti kaikissa hankkeissa ei kuitenkaan ole mahdollista ilman määräystenmuuttamista ja ei ole tarpeenkaan, koska tietokonepohjaisilla havainnekuvilla pystytäänrakennuksen vaikutus ympäristöön arvioimaan.4. Kaupunkisuunnitteluvirastossa tulisi kokeilla Sveitsissä käytössä olevaa testisuunnittelua,Testplanung. Eli kun halutaan tutkia jonkin alueen kehittämismahdollisuuksia kootaanmonipuolinen asiantuntijaryhmä, eri alojen edustajia ja työryhmätyöskentelyn kautta, ilmankilpailua pyritään löytämään oikea tai hyvä lopputulos. Kaupungin puolelta mukana voivat ollaeri virastojen edustajia. Maksajana voi olla kaupunki tai hankkeeseen ryhtyvä taho.5. Kokeillaan polkupyörien lainauksessa Zürichissä jo 20 vuotta toiminutta järjestelmää. Pyöräthankitaan pyörissä olevilla mainosten rahoituksella. Uusia, moderneja, kestäviä polkupyöriä.
    • 6Pyörälainauspisteet voisivat toimia siisteistä, ehkä mainoksilla varustetuista konteista, joihinpyörät saa yöajaksi sisään. Pyörien lainaaminen ilmaista henkilötietoja ja panttia vastaan( esim50 € ) Henkilökuntana voivat olla esimerkiksi kesätyöntekijät, tukityöllistetyt, 2 henkilöä paikalla.Pyörän lainauspisteitä voisi olla kolme, rautatieasemalla hotelli Elielin takana tai Rautatietorillaluistinradan paikalla, Kauppahallin lähellä ja Narinkatorilla. Rautatieaseman lainauksenyhteydessä voisi ajatella myös pyörien säilytyspaikkojen järjestämistä, vaatii silloin isommanalueen. Saataisiin nyt Elielin aukion pyöräkasat järjestykseen ja ympäristö siistimmäksi.6. Kaupungin palkkaustaso pyritään nostamaan Sveitsin mallin mukaiseksi. Pyritään nostamaanpalkkataso paremmaksi kuin yksityisellä sektorilla, jolloin kaupungin töihin on pyrkii alojenparhaimmisto ja samalla huolehditaan työtehon kasvusta, jolloin pärjätään pienemmällähenkilökunnalla.
    • 7Zürichin virastotalokompleksi 1930-luvultaRakennusvalvonnan ala-aulassa oleva yleisöpääte, josta saa tietoa asemakaavoista,vastuuhenkilöistä yms.
    • 8Zürichin kaupungista on pienoismalli, johon lupahankkeet ja valmiit rakennukset täydennetäänRakennuslupahakemuksen mukaisen rakennusmassan korkeus osoitetaan kulmapisteidenpaikalle laitetuilla mastoilla, jotta naapurusto näkee ympäristömuutoksen
    • 9Rautatiesillan, Viaduktin alapuolinen tila rakennettu kauppahalliksi, ravintoloiksi, liikkeiksi jakokoontumistiloiksi.
    • 10Polkupyörien lainauspiste, ilmainen vuokraus, pyörät hankittu mainostuloilla.Moderneja puhelinkommpeja, mainospintaa, illalla valaistuja.
    • 11Metallirakenteista ja köynnöskasveista tehty puisto.Vanhoja teollisuustiloja otettu uusiokäyttöön. Tässä vanha laivanrakennushalli muutettumonitoimihalliksi.
    • 12Zürichin ensimmäinen korkearakennus, Prime Tower, 36 kerrosta., 125 metriä.Etualallalaukkuvalmistaja Freitagin konteista rakennettu väliaikainen torni. Sillan alla ”Helsinki” yöklubikaurismäkeläiseen henkeen.
    • 13Korkean tornirakennnuksen rakenteita, matala kerroskorkeus, asennuslattia, katossa lämpö – jajäähdytyselementti
    • 14Jätekeräyspisteitä kadulla.Jätteenpolttolaitos keskellä kaupungia
    • 15Zürichin vanhaa kaupungia, ylhäällä ETHJulkivivuvalaituksia säädellään valaistuksen yleissuunnitelmalla, Plan Lumiere
    • 16Yliopiston oikeustieteellinen kirjasto.