Your SlideShare is downloading. ×
Varizes esofágicas
Varizes esofágicas
Varizes esofágicas
Varizes esofágicas
Varizes esofágicas
Varizes esofágicas
Varizes esofágicas
Varizes esofágicas
Varizes esofágicas
Varizes esofágicas
Varizes esofágicas
Varizes esofágicas
Varizes esofágicas
Varizes esofágicas
Varizes esofágicas
Varizes esofágicas
Varizes esofágicas
Varizes esofágicas
Varizes esofágicas
Varizes esofágicas
Varizes esofágicas
Varizes esofágicas
Varizes esofágicas
Varizes esofágicas
Varizes esofágicas
Varizes esofágicas
Varizes esofágicas
Varizes esofágicas
Varizes esofágicas
Varizes esofágicas
Varizes esofágicas
Varizes esofágicas
Varizes esofágicas
Varizes esofágicas
Varizes esofágicas
Varizes esofágicas
Varizes esofágicas
Varizes esofágicas
Varizes esofágicas
Varizes esofágicas
Varizes esofágicas
Varizes esofágicas
Varizes esofágicas
Varizes esofágicas
Varizes esofágicas
Varizes esofágicas
Varizes esofágicas
Varizes esofágicas
Upcoming SlideShare
Loading in...5
×

Thanks for flagging this SlideShare!

Oops! An error has occurred.

×
Saving this for later? Get the SlideShare app to save on your phone or tablet. Read anywhere, anytime – even offline.
Text the download link to your phone
Standard text messaging rates apply

Varizes esofágicas

136

Published on

0 Comments
0 Likes
Statistics
Notes
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

No Downloads
Views
Total Views
136
On Slideshare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
3
Actions
Shares
0
Downloads
5
Comments
0
Likes
0
Embeds 0
No embeds

Report content
Flagged as inappropriate Flag as inappropriate
Flag as inappropriate

Select your reason for flagging this presentation as inappropriate.

Cancel
No notes for slide

Transcript

  • 1. AAsscciittee ee VVaarriizzeess EEssooffáággiiccaass
  • 2. A Ascite é uma ddaass mmaaiiss ffrreeqquueenntteess ccoommpplliiccaaççõõeess ddaa CCiirrrroossee hheeppááttiiccaa ee rreessuullttaa eemm ppaarrttee ddaa HHiippeerrtteennssããoo ppoorrttaall.. AA hheemmoorrrraaggiiaa ddaass VVaarriizzeess eessooffáággiiccaass éé aa ccoommpplliiccaaççããoo mmaaiiss ppeerriiggoossaa ddaa HHiippeerrtteennssããoo ppoorrttaall..
  • 3. AAsscciittee ÉÉ oo aaccúúmmuulloo aannoorrmmaall ddee llííqquuiiddoo nnaa ccaavviiddaaddee ppeerriittoonneeaall,, eemm ttoorrnnoo ddoo iinntteessttiinnoo ee oouuttrrooss óórrggããooss aabbddoommiinnaaiiss.. AA qquuaannttiiddaaddee ddee llííqquuiiddoo ppooddee sseerr ssóó aappeerrcceebbiiddaa ppoorr eeccooggrraaffiiaa aabbddoommiinnaall,, oouu aattiinnggiirr 2255 LL,, sseennddoo ppeerrcceeppttíívveell.. VVuullggaarrmmeennttee ddeessiiggnnaaddaa ““bbaarrrriiggaa ddee áágguuaa””..
  • 4. Os mecanismos ddee ffoorrmmaaççããoo ddaa AAsscciittee ssããoo ccoommpplleexxooss ee mmaall ccoonnhheecciiddooss.. NNoo eennttaannttoo,, aalltteerraaççõõeess aa nníívveell ddoo ffííggaaddoo,, nnoommeeaaddaammeennttee nnaa pprroodduuççããoo ddee aallbbuummiinnaa,, ppeerrmmiitteemm qquuee aa áágguuaa ddooss vvaassooss ssee iinnffiillttrree ppaarraa ooss tteecciiddooss ddooss mmeemmbbrrooss iinnffeerriioorreess,, ccaauussaannddoo eeddeemmaa ee ssee aaccuummuullee nnaa ccaavviiddaaddee aabbddoommiinnaall,, ccaauussaannddoo AAsscciittee..
  • 5. PPaattooggeenniiaa ddaa AAsscciittee AA AAsscciittee ppooddee sseerr ccaauussaaddaa ppoorr ddiivveerrssooss ffaaccttoorreess:: CCiirrrroossee ppoorr aallccoooolliissmmoo;; OObbssttrruuççããoo ddaa cciirrccuullaaççããoo ssaanngguuíínneeaa hheeppááttiiccaa ((ttrroommbboossee ddaa vveeiiaa ppoorrttaa oouu ddaass ssuupprraa--hheeppááttiiccaass));; IInnssuuffiicciiêênncciiaa ccaarrddííaaccaa;; TTuummoorreess qquuee ccoommpprroommeettaamm oo ppeerriittoonneeuu;; MMáá nnuuttrriiççããoo;;
  • 6. Tuberculose ppeerriittoonneeaall;; MMeettáássttaasseess hheeppááttiiccaass;; PPeerrddaa eexxcceessssiivvaa ddee pprrootteeíínnaass nnaa uurriinnaa ((SSíínnddrroommee NNeeffrróóttiiccoo));; DDeessnnuuttrriiççããoo pprrootteeiiccoo--ccaallóórriiccaa;; HHiippoottiirrooiiddiissmmoo;; PPaannccrreeaattiittee AAgguuddaa;; VVíírruuss ddaa HHeeppaattiittee AA,, BB ee CC..
  • 7. MMeeccaanniissmmooss rreessppoonnssáávveeiiss ppeellaa ffoorrmmaaççããoo ddee AAsscciittee 11.. HHiippeerrtteennssããoo ppoorrttaall,, qquuee rreessuullttaa eemm aauummeennttoo ddaass pprreessssõõeess hhiiddrroossttááttiiccaass ppllaassmmááttiiccaa ee lliinnffááttiiccaa;; 22.. HHiippooaallbbuummiinneemmiiaa,, qquuee rreessuullttaa nnuummaa mmeennoorr pprreessssããoo ccoollooiiddoossmmóóssttiiccaa ee 33.. HHiippeerraallddoosstteerroonniissmmoo,, qquuee rreessuullttaa eemm rreetteennççããoo rreennaall ddee ssóóddiioo ee áágguuaa..
  • 8. MMaanniiffeessttaaççõõeess ccllíínniiccaass • Assintomáticos; • Aperto abdominal; • Saciedade; • Dificuldades respiratórias; • Distensão abdominal; • Edemas; • Enrijecimento que muda de local. Variam consoante a quantidade de fluídos acumulados no abdómen.
  • 9. DDiiaaggnnóóssttiiccoo • PPaallppaaççããoo ee ppeerrccuussssããoo;; • EEccooggrraaffiiaa aabbddoommiinnaall –– iinnffoorrmmaa ffaacciillmmeennttee aa pprreesseennççaa ddee llííqquuiiddoo ee eevviiddeenncciiaa oo ffííggaaddoo,, aass vviiaass bbiilliiaarreess,, oo bbaaççoo,, oo ppâânnccrreeaass,,...... • EExxaammeess llaabboorraattoorriiaaiiss:: – AAllbbuummiinnaa ssoorroo ggrraaddiieennttee;; – CCoonncceennttrraaççããoo ddee aammiillaassee ee ttrriigglliicceerrííddeeooss;; – CCoonnttaaggeemm ddee ggllóóbbuullooss vveerrmmeellhhooss;; – CCuullttuurraa ppaarraa iinnffeeccççõõeess bbaacctteerriiaannaass,, cciittoollooggiiaa ee ppHH..
  • 10. TTrraattaammeennttoo Depende da causa. Tratamento médico TTrraattaammeennttoo nnuuttrriicciioonnaall:: A dieta deve ser pobre em sódio e com restrição de fluídos. As proteínas devem ser ingeridas moderadamente, a não ser que o doente apresente sinais de encefalopatia hepática.
  • 11. Tratamento ffaarrmmaaccoollóóggiiccoo:: Os diuréticos, especialmente a Espirolactona e a Furosemida, são úteis para reduzir a retenção de fluídos. O médico pode ainda prescrever a administração intravenosa de albumina. Tratamento cirúrgico IInnttrroodduuççããoo ddee uumm sshhuunntt ppeerriittoonneeoovveennoossoo:: Um shunt com funcionamento apropriado desloca fluídos da cavidade peritoneal (abdominal) para o sangue venoso da veia cava superior.
  • 12. O tratamento pode ser feito eemm ccaassaa,, nnããoo sseennddoo nneecceessssáárriioo iinntteerrnnaammeennttoo,, aa nnããoo sseerr:: - PPaarraa iinnvveessttiiggaaççããoo ddaa ccaauussaa ddee ddooeennççaass hheeppááttiiccaass;; - EEdduuccaaççããoo ddoo ppaacciieennttee;; - PPaarraa mmoonniittoorriizzaarr oo ssoorroo ee eelleeccttrróólliittooss,, uurreeiiaa ee ccrreettiinniizzaa ddaa uurriinnaa.. NNoo iinntteerrnnaammeennttoo éé iimmppoorrttaannttee mmoonniittoorriizzaarr oo ppeessoo ccoorrppoorraall ddoo ddooeennttee ee aa iinnggeessttããoo ee eelliimmiinnaaççããoo ddee llííqquuiiddooss..
  • 13. NNooss ddooeenntteess ccoomm cciirrrroossee aallccooóólliiccaa éé ffuunnddaammeennttaall aa aabbssttiinnêênncciiaa ddee bbeebbiiddaass aallccooóólliiccaass.. OO rreeppoouussoo éé iimmppoorrttaannttee nnoo pprroocceessssoo ddee ddiimmiinnuuiiççããoo ddaa AAsscciittee.. NNooss ccaassooss ddee AAsscciittee mmuuiittoo vvoolluummoossaa ppooddee rreeaalliizzaarr--ssee uummaa ppaarraacceenntteessee ddee aallíívviioo,, oouu sseejjaa,, uummaa ppuunnççããoo aabbddoommiinnaall ccoomm aagguullhhaa ppaarraa aammppllaa rreettiirraaddaa ddee llííqquuiiddoo..
  • 14. PPrreevveennççããoo ÉÉ ddiirreecccciioonnaaddaa ppaarraa eevviittaarr aa ddooeennççaa ccaauussaaddoorraa.. OOss ppaacciieenntteess ccoomm cciirrrroossee hheeppááttiiccaa oouu iinnssuuffiicciiêênncciiaa ccaarrddííaaccaa ddeevveemm sseegguuiirr rriiggoorroossaammeennttee aa oorriieennttaaççããoo mmééddiiccaa,, qquuaannttoo àà rreessttrriiççããoo ddee ssaall ee áágguuaa,, aa ffiimm ddee eevviittaarr oo aappaarreecciimmeennttoo oouu aaggrraavvaarr aa AAsscciittee..
  • 15. AAsscciittee Cuidados de Enfermagem
  • 16. AAvvaalliiaaççããoo • Fazer percussão no exame; • Virar o doente lateralmente e percutir o abdómen, verificando se há diferença de som; • Golpear o abdómen para verificar se há produção de uma onda líquida. AAvvaalliiaarr oo ggrraauu ddee mmaall--eessttaarr,, aalltteerraaççõõeess ddoo ssoonnoo,, aalliimmeennttaaççããoo ee rreessppiirraaççããoo ccaauussaaddaass ppeellaa aasscciittee..
  • 17. PPllaannoo ddee ccuuiiddaaddooss
  • 18. • PPrroobblleemmaa:: Excesso de volume líquido na cavidade peritonial combinado com o défice de volume líquido no espaço intravascular r/c desvio de fluídos secundários a hipertensão portal, hipoalbuminémia e hiperaldosteronismo. • RReessuullttaaddooss EEssppeerraaddooss:: Manutenção de um balanço normal de fluídos entre os espaços intra e extra celulares: - ausência de hipovolémia; - albumina sérica normal; - menor perímetro abdominal; - pressão arterial normal.
  • 19. • CCuuiiddaaddooss ddee eennffeerrmmaaggeemm:: – Explicar ao doente a importância de restrição hídrica; – Administrar a medicação com as refeições, se possível; – Avaliar o peso e perímetro abdominal
  • 20. • PPrroobblleemmaa:: Padrão respiratório ineficaz r/c o aumento de pressão intra-abdominal sobre o diafragma. • RReessuullttaaddooss EEssppeerraaddooss:: Padrão respiratório eficaz: – Ausência de falta de ar; – Presença de movimentos respiratórios normais.
  • 21. • CCuuiiddaaddooss ddee EEnnffeerrmmaaggeemm:: – Posicionar o doente na posição de Fowler alta para facilitar a respiração; – Monitorizar os sinais vitais (especialmente a respiração);
  • 22. • PPrroobblleemmaa:: Alteração da integridade da pele, com alto risco para ruptura ou deterioração real r/c imobilidade, edema e pressão do abdómen. • RReessuullttaaddooss EEssppeerraaddooss:: Pele íntegra e intacta.
  • 23. • CCuuiiddaaddooss ddee EEnnffeerrmmaaggeemm:: – Inspeccionar diariamente, com extremo cuidado; – Promover hígiene cuidada da pele e hidratar; – Alternar frequentemente de decúbito, proporcionando apoio adequado ao abdómen; – Se o doente estiver confinado à cama,
  • 24. • PPrroobblleemmaa:: Déficit de conhecimento acerca da ascite, tratamento e autocuidado após a alta. • RReessuullttaaddooss EEssppeerraaddooss:: O doente compreende/ conhece a ascite, o seu tratamento e autocuidado após a alta.
  • 25. • CCuuiiddaaddooss ddee EEnnffeerrmmaaggeemm:: – Discutir com o doente as causas da ascite e certificar que o doente compreende as maneiras de tornar mais lenta a recidiva; – Certificar que o doente compreende a necessidade de modificações alimentares, das restrições de fluídos e das necessidades de cuidados de saúde domiciliares; – Ajudar a compreender que deve ser suspensa qualquer ingestão de álcool.
  • 26. VVaarriizzeess EEssooffáággiiccaass SSããoo vveeiiaass aannoorrmmaallmmeennttee ddiillaattaaddaass,, ggeerraallmmeennttee llooccaalliizzaaddaass nnoo tteerrççoo ddiissttaall ddoo eessóóffaaggoo,, eemm ccoonnsseeqquuêênncciiaa ddee uumm aauummeennttoo ddaa pprreessssããoo ddoo ssaanngguuee nnaa vveeiiaa ppoorrttaa..
  • 27. CCaauussaass ee ffaaccttoorreess ddee rriissccoo • TTrraauummaattiissmmoo mmeeccâânniiccoo:: – IInnggeessttããoo ddee aalliimmeennttooss ddee tteexxttuurraa rruuggoossaa;; – EErroossããoo ppoorr ppeeppssiinnaa áácciiddaa ((ttoossssee,, eessppiirrrraarr,, eessffoorrççoo aaoo eevvaaccuuaarr));; – QQuuaallqquueerr eessffoorrççoo qquuee aauummeennttee aa pprreessssããoo vveennoossaa aabbddoommiinnaall;; – EEnnttuubbaaççããoo nnaassooggáássttrriiccaa.. • AAbbuussoo ccrróónniiccoo ddee áállccooooll;; • DDooeennççaass hheeppááttiiccaass;; • AAttrrééssiiaa bbiilliiaarr;; • HHiippeerrtteennssããoo ppoorrttaall..
  • 28. FFiissiiooppaattoollooggiiaa AA cciirrrroossee ddoo ffííggaaddoo pprroovvooccaa uummaa aauummeennttoo aacceennttuuaaddoo ddaa rreessiissttêênncciiaa aaoo fflluuxxoo vveennoossoo ppoorrttaall,, lleevvaannddoo aa uummaa hhiippeerrtteennssããoo ppoorrttaall.. CCoomm oo ddeeccoorrrreerr ddeessttaa ssiittuuaaççããoo,, aass vveeiiaass ppoorrttaa ee ccaavvaa ddiillaattaamm,, iinnddoo jjuunnttaarr--ssee aa vvaassooss mmaaiiss ppeeqquueennooss ffoorrmmaannddoo--ssee uummaa cciirrccuullaaççããoo ccoollaatteerraall ((bbyyppaassss)) ppeellaass vveeiiaass ddoo eessóóffaaggoo ee ddoo eessttôômmaaggoo.. EEsstteess vvaassooss ttoorrnnaamm--ssee ttoorrttuuoossooss ee ffrráággeeiiss,, sseennddoo ffaacciillmmeennttee lleessaaddooss..
  • 29. SSaannggrraammeennttoo ddaass vvaarriizzeess eessooffáággiiccaass • ÉÉ uummaa ccoommpplliiccaaççããoo ccoommuumm ee ggrraavvee ddaa hhiippeerrtteennssããoo ppoorrttaall,, ccoomm uummaa ttaaxxaa ddee mmoorrttaalliiddaaddee eelleevvaaddaa ((3300 aa 6600%%)).. • RReessuullttaa ddee uummaa tteennssããoo eelleevvaaddaa nnaass ppaarreeddeess ddooss vvaassooss,, qquuee lleevvaa àà ssuuaa ddiillaattaaççããoo ee rruuppttuurraa..
  • 30. SSiinnaaiiss ee SSiinnttoommaass • Hemorragias ddoo ttuubboo ddiiggeessttiivvoo:: – HHeemmaatteemmeessee ((vvóómmiittoo ddee ssaanngguuee));; – MMeelleennaa ((ssaaííddaa ddee ssaanngguuee eessccuurroo ppeelloo âânnuuss));; – HHeemmoorrrraaggiiaa mmaacciiççaa.. • OO ssaannggrraammeennttoo ppooddee ccaauussaarr cchhooqquuee hhiippoovvoolléémmiiccoo,, ppaarraarr eessppoonnttaanneeaammeennttee oouu rreecciiddiivvaarr.. ÉÉ ffrreeqquueenntteemmeennttee,, aabbrruuppttoo ee sseemm ddoorr..
  • 31. DDiiaaggnnóóssttiiccoo VVeerriiffiiccaaççããoo ddoo ffuunncciioonnaammeennttoo ddoo ffííggaaddoo:: Enzimas séricas; Bilirrubina; Albumina. EEssooffaaggoossccooppiiaa ((oo mmaaiiss uussaaddoo));; AAnnggiiooggrraaffiiaa;; EEssttuuddooss ccoomm Báárriioo..
  • 32. TTrraattaammeennttoo MMééddiiccoo AAppóóss ddeetteerrmmiinnaarr aa oorriiggeemm ddaa hheemmoorrrraaggiiaa ggaassttrrooiinntteessttiinnaall ((eexxaammeess ddee ddiiaaggnnóóssttiiccoo)),, pprroocceeddee--ssee aaoo ddiiaaggnnóóssttiiccoo ddiiffeerreenncciiaall ddee úúllcceerraass oouu ggaassttrriittee.. CCoonnttrroollaarr aa ppeerrddaa ssaanngguuíínneeaa ee rreeppoorr oo sseeuu vvoolluummee:: – LLaavvaaggeemm ggáássttrriiccaa;; – TTaammppoonnaammeennttoo ddee vvaarriizzeess ppoorr bbaallããoo;; – IInnffuussããoo ddee vvaassoopprreessssiinnaa;; – EEsscclleerrootteerraappiiaa ((iinnjjeeccttáávveeiiss));; – CCiirruurrggiiaa –– llaaqquueeaaççããoo ee sshhuunnttss..
  • 33. CCoommpplliiccaaççõõeess • RReeccoorrrrêênncciiaa ddoo ssaannggrraammeennttoo aappóóss oo ttrraattaammeennttoo;; • CChhooqquuee hhiippoovvoolléémmiiccoo;; • EEsstteennoossee ddoo eessóóffaaggoo aappóóss aa cciirruurrggiiaa.. AA mmoorrttaalliiddaaddee ddeevviiddaa aa hheemmoorrrraaggiiaa ddaass VVaarriizzeess éé ddee 5500%%..
  • 34. VVaarriizzeess EEssooffáággiiccaass PPllaannoo ddee CCuuiiddaaddooss
  • 35. Problema: Alteração ddoo ppaaddrrããoo rreessppiirraattóórriioo rr//cc ddoorr ee hheemmoorrrraaggiiaa nnoo eessóóffaaggoo.. Resultados esperados: MMaanntteerr uumm ppaaddrrããoo rreessppiirraattóórriioo rreegguullaarr,, aallccaannççaarr uummaa vveennttiillaaççããoo eeffiiccaazz ee mmaanntteerr uumm ppuullssoo oouu ffrreeqquuêênncciiaa ccaarrddííaaccaa rreegguullaarr..
  • 36. IInntteerrvveennççõõeess ddee eennffeerrmmaaggeemm:: –AAvvaalliiaarr oo ppaaddrrããoo rreessppiirraattóórriioo ee aa eeffiiccáácciiaa rreessppiirraattóórriiaa ((SSPPOO22));; –EEnnssiinnaarr aa ffoorrmmaa ccoorrrreeccttaa ddee rreessppiirraarr ddee mmooddoo aa ddiimmiinnuuiirr aa ddoorr;; –EEssttiimmuullaarr oo ddooeennttee aa rreeaalliizzaarr iinnssppiirraaççõõeess pprrooffuunnddaass;;
  • 37. PPrroobblleemmaa:: NNuuttrriiççããoo aalltteerraaddaa ((iinnffeerriioorr ààss nneecceessssiiddaaddeess)) rr//cc ddiiffiiccuullddaaddee ddee ddeegglluuttiiççããoo,, ddoorr ee hheemmoorrrraaggiiaa.. RReessuullttaaddooss eessppeerraaddooss:: MMaanntteerr eessttaaddoo nnuuttrriicciioonnaall eeqquuiilliibbrraaddoo,, ffaazzeerr uummaa iinnggeessttããoo ccaallóórriiccaa ddiiáárriiaa aaddeeqquuaaddaa àà ssiittuuaaççããoo nnuuttrriicciioonnaall ddoo ddooeennttee..
  • 38. Intervenções ddee eennffeerrmmaaggeemm:: –AAvvaalliiaarr oo eessttaaddoo nnuuttrriicciioonnaall ddoo ddooeennttee ee ddeetteerrmmiinnaarr aa ccaappaacciiddaaddee ddee ddeegglluuttiiççããoo ddoo ddooeennttee;; –AAddaappttaarr aa ddiieettaa ddee aaccoorrddoo ccoomm aass lliimmiittaaççõõeess ddoo ddooeennttee ddee mmooddoo aa ffaacciilliittaarr aa ddeegglluuttiiççããoo ee eevviittaarr aa ooccoorrrrêênncciiaa ddee lleessõõeess hheemmoorrrráággiiccaass;; –PPrrooppoorrcciioonnaarr uumm aammbbiieennttee ccaallmmoo ee rreellaaxxaaddoo ppaarraa aass rreeffeeiiççõõeess.. EEssccoollhheerr ppeerrííooddooss eemm qquuee oo ddooeennttee eessttáá mmaaiiss ccaallmmoo ee sseemm ddoorr;; –SSee nneecceessssáárriioo rreeccoorrrreerr aa nnuuttrriiççããoo eennttéérriiccaa oouu ppaarreennttéérriiccaa ee aaddmmiinniissttrraarr tteerraappêêuuttiiccaa pprreessccrriittaa ppaarraa oo ccoonnttrroolloo ddaass nnááuusseeaass,,
  • 39. PPrroobblleemmaa:: DDééffiiccee ddoo vvoolluummee hhííddrriiccoo rr//cc ppeerrddaa ddee vvoolluummee hhííddrriiccoo ppoorr hheemmoorrrraaggiiaa,, vvóómmiittooss,, ddiiffiiccuullddaaddee ddee ddeegglluuttiiççããoo ee ddoorr.. RReessuullttaaddooss eessppeerraaddooss:: DDeemmoonnssttrraarr mmeellhhoorriiaa nnoo ppaaddrrããoo ddee eeqquuiillííbbrriioo hhííddrriiccoo,, eevviiddeenncciiaaddoo ppoorr:: ddéébbiittoo uurriinnáárriioo aaddeeqquuaaddoo,, ddeennssiiddaaddee uurriinnáárriiaa nnoorrmmaall,, ssiinnaaiiss vviittaaiiss eessttáávveeiiss,, mmuuccoossaass hhiiddrraattaaddaass,, bboomm ttuurrggoorr ccuuttâânneeoo ee eenncchhiimmeennttoo ccaappiillaarr iimmeeddiiaattoo..
  • 40. IInntteerrvveennççõõeess ddee eennffeerrmmaaggeemm:: - IInnvveessttiiggaarr ffaaccttoorreess ccaauussaaiiss ((vvóómmiittooss,, ddiiaarrrreeiiaa,, ddeegglluuttiiççããoo pprreejjuuddiiccaaddaa));; - PPrroommoovveerr rreeppoouussoo nnoo lleeiittoo;; - OObbsseerrvvaarr aatteennttaammeennttee ssiinnaaiiss ddee ddeessiiddrraattaaççããoo ee rreessppoossttaa ffiissiioollóóggiiccaa àà hheemmoorrrraaggiiaa;; - EExxpplliiccaarr aa iimmppoorrttâânncciiaa ddee ffaazzeerr uummaa iinnggeessttããoo hhííddrriiccaa aaddeeqquuaaddaa ((mmoonniittoorriizzaarr aa iinnggeessttããoo//ddéébbiittoo ddee llííqquuiiddooss));; - MMoonniittoorriizzaarr ccoomm ffrreeqquuêênncciiaa ooss ssiinnaaiiss vviittaaiiss,, ccoommppaarraannddoo ooss vvaalloorreess,, ppaarraa eessttiimmaarr aa ppeerrddaa ssaanngguuíínneeaa;;
  • 41. – AAddmmiinniissttrraarr llííqquuiiddooss EE..VV..//eexxppaannssoorreess ddee vvoolluummee ((cclloorreettoo ddee ssóóddiioo aa 00,,99%%,, llaaccttaattoo ddee rriinnggeerr)),, ssaanngguuee oouu ppllaassmmaa ffrreessccoo,, ppllaaqquueettaass,, tteerraappêêuuttiiccaa qquuaannddoo pprreessccrriittoo;; – IInnsseerriirr//mmaanntteerr SSNNGG ddee ggrraannddee ccaalliibbrree dduurraannttee aa ffaassee ddee ssaannggrraammeennttoo aagguuddoo,, ppaarraa rreettiirraarr sseeccrreeççõõeess ggáássttrriiccaass,, ssaanngguuee ee ccooáágguullooss;; – AAvvaalliiaarr ssiinnttoommaass ddee hheemmoorrrraaggiiaa GGII ((nnááuusseeaass,, hheemmaattóóccrriittoo ee hheemmaagglloobbiinnaa ddiimmiinnuuííddooss,, hhiippootteennssããoo,, ttaaqquuiiccaarrddiiaa,, ddiiaarrrreeiiaa// oobbssttiippaaççããoo,, aannoorreexxiiaa))..
  • 42. PPrroobblleemmaa:: RRiissccoo ppeerrffuussããoo tteecciidduuaall aalltteerraaddaa rr//cc hhiippoovvoolléémmiiaa.. RReessuullttaaddooss eessppeerraaddooss:: MMaanntteerr//mmeellhhoorraarr aa ppeerrffuussããoo tteecciidduuaall,, eevviiddeenncciiaaddoo ppoorr:: • SSiinnaaiiss vviittaaiiss eessttáávveeiiss;; • PPeellee aaqquueecciiddaa;; • PPuullssooss ppeerriifféérriiccooss ppaallppáávveeiiss;; • GGaassiimmeettrriiaa aarrtteerriiaall nnoorrmmaall;; • DDéébbiittoo uurriinnáárriioo nnoorrmmaall..
  • 43. Intervenções ddee eennffeerrmmaaggeemm:: – AAvvaalliiaarr aalltteerraaççõõeess ddoo nníívveell ddee ccoonnsscciiêênncciiaa ee//oouu rreellaattoo ddee ttoonnttuurraass//cceeffaalleeiiaass;; – AAvvaalliiaarr qquueeiixxaa ddee ddoorr ttoorráácciiccaa ((llooccaalliizzaaççããoo,, qquuaalliiddaaddee,, dduurraaççããoo ee oo qquuee aa aalliivviiaa// aacceennttuuaa));; – AAvvaalliiaarr ppeellee,, ppaalliiddeezz,, ddiiaaffoorreessee,, eenncchhiimmeennttoo ccaappiillaarr rreettaarrddaaddoo ee ppuullssooss ppeerriifféérriiccooss,, ffrraaccooss ee ffiilliiffoorrmmeess;; – AAvvaalliiaarr ddéébbiittoo uurriinnáárriioo ee ddeennssiiddaaddee uurriinnáárriiaa;; – MMoonniittoorriizzaarr ffrreeqquuêênncciiaa ee rriittmmoo ccaarrddííaaccoo,, ggaassiimmeettrriiaa aarrtteerriiaall// ooxxiimmeettrriiaa ddee ppuullssoo;;
  • 44. PPrroobblleemmaa:: AAlltteerraaççããoo nnoo ppaaddrrããoo ddee eelliimmiinnaaççããoo rr//cc nnuuttrriiççããoo ee hhiiddrraattaaççããoo iinnaaddeeqquuaaddaass,, hheemmoorrrraaggiiaa ee ddoorr.. RReessuullttaaddooss eessppeerraaddooss:: MMaannuutteennççããoo ddee uumm ppaaddrrããoo ddee eelliimmiinnaaççããoo rreegguullaarr..
  • 45. IInntteerrvveennççõõeess ddee eennffeerrmmaaggeemm:: – AAvvaalliiaarr oo ppaaddrrããoo ddee eelliimmiinnaaççããoo;; – PPrrooppoorrcciioonnaarr pprriivvaacciiddaaddee,, aammbbiieennttee ccaallmmoo ee rreellaaxxaannttee nnooss ppeerrííooddooss ddee eelliimmiinnaaççããoo;; – EEssccllaarreecceerr oo ddooeennttee ppaarraa eevviittaarr ffaazzeerr eessffoorrççooss dduurraannttee aa eevvaaccuuaaççããoo ((mmaannoobbrraa ddee VVaallssaallvvaa)),, ppaarraa eevviittaarr nnoovvaass hheemmoorrrraaggiiaass;; – AAvvaalliiaarr ccaarraacctteerrííssttiiccaass ddaa uurriinnaa ((ddeennssiiddaaddee)) ee ddaass ffeezzeess ((pprreesseennççaa ddee ssaanngguuee,, ccoonnssiissttêênncciiaa));;
  • 46. PPrroobblleemmaa:: DDoorr aagguuddaa//ccrróónniiccaa rr//cc hheemmoorrrraaggiiaa eessooffáággiiccaa,, eessppaassmmooss mm//pp rreellaattooss ddee ddoorr,, ppoossttuurraa aannttiiáállggiiccaa (( ppoossttuurraa ccoorrppoorraall rrííggiiddaa,, ccaarreettaa ffaacciiaall)) ee//oouu aalltteerraaççõõeess nnooss ssiinnaaiiss vviittaaiiss.. RReessuullttaaddooss eessppeerraaddooss:: VVeerrbbaalliizzaaççããoo ddoo aallíívviioo ddaa ddoorr,, ddeemmoonnssttrraarr ppoossttuurraa ccoorrppoorraall rreellaaxxaaddaa,, ddooeennttee ccaappaazz ddee ddoorrmmiirr ee rreeppoouussaarr..
  • 47. Intervenções ddee eennffeerrmmaaggeemm:: – AAvvaalliiaarr rreellaattooss ddee ddoorr,, iinncclluuiinnddoo llooccaalliizzaaççããoo,, dduurraaççããoo ee iinntteennssiiddaaddee;; – RReevveerr ooss ffaaccttoorreess qquuee aaggrraavvaamm oouu aalliivviiaamm aa ddoorr;; – OOffeerreecceerr rreeffeeiiççõõeess ppeeqquueennaass ee ffrreeqquueenntteess,, qquuaannddoo iinnddiiccaaddoo;; – IIddeennttiiffiiccaarr ee lliimmiittaarr ooss aalliimmeennttooss qquuee pprroovvooccaamm ddeessccoonnffoorrttoo ee ooccoorrrrêênncciiaa ddee hheemmoorrrraaggiiaa;;
  • 48. ““O principal ênfase ddooss ccuuiiddaaddooss ddee eennffeerrmmaaggeemm ssããoo aa aajjuuddaa aaoo ddooeennttee nnoo ttrraattaammeennttoo ddooss pprroobblleemmaass rreellaacciioonnaaddooss ccoomm aass aalltteerraaççõõeess ddaa ffuunnççããoo hheeppááttiiccaa ee nnaa aajjuuddaa aaooss ddooeenntteess eemm lliiddaarr ccoomm oo aallccoooolliissmmoo qquuee ffrreeqquueenntteemmeennttee éé aa ccaauussaa..”” PPHHIIPPPPSS,, SSAANNDDSS ee MMAARREEKK ((22000033))

×