Strateginen
työhyvinvointijohtaminen
Pauli Forma
5.3.2013
Oiva-Akatemia/Keskijohdon valmennusohjelma
Esitelmän alateemat
• Työhyvinvoinnin johtamisesta
• Työkyvyttömyyskustannuksista
• Eläkkeelle siirtymisestä

5.3.2014

2
Mitä on strateginen
työhyvinvointijohtaminen?
• Henkilöstövoimavarojen merkitys organisaation
tavoitteiden saavuttamisessa...
Henkilöstövoimavarojen seurantaan liittyvien
toimenpiteiden yleisyys
82

Terveystarkastusten tekeminen

Henkilöstötilipäät...
Sairauspoissaolojen, työtapaturmien
ja työkyvyttömyyseläkkeiden
seuranta 0 %
50 %
100 %
41

Seuraamme säännöllisesti saira...
Työhyvinvoinnin johtamisen strategisuutta (seuranta,
tavoitteet, suunnitelmallinen parantaminen) kuntaorganisaatioissa sel...
Taustaa työkyvyttömyysmenojen
tarkastelulle
• Kuntien menojen karsimiseen etsitään laajalti
keinoja.
• Kevassa on kiinnite...
Kevan Kaari-laskuripalvelu
työkyvyttömyyskustannusten hallintaan
• Palvelulla selvitetään työkyvyttömyyden aiheuttamia
kus...
Mitä työkyvyttömyyskustannukset ovat?
Sairauspoissaolojen kokonaiskustannukset (EK:n malli)*
Välittömät kustannukset:
• Po...
Kunta-alan työkyvyttömyysmenoista
• Välittömät ja välilliset työkyvyttömyyskustannukset
kuntaorganisaatioissa ovat keskimä...
Työkyvyttömyyden aiheuttamien
välittömien kustannusten jakautuminen
suurissa kaupungeissa, %.
Sairauspoissaolokustannukset...
Pieni määrä henkilöitä on pitkillä
sairauspoissaoloilla – mutta kustannuksista lähes
kolmannes muodostuu näistä poissaoloi...
Työkyvyttömyyskustannukset suhteessa
palkkasummaan vaihtelevat merkittävästi kuntaalan organisaatioissa
Sairauspoissaoloku...
Eri tahojen vastuut ja roolit työkykyjohtamisessa
Organisaation johto
•Asettaa strategiset tavoitteet

Henkilöstöjohto ja
...
Aktiivinen tuki – työssä jatkamisen tueksi
Varhainen tuki – ratkaisujen hakua työyksikössä

Työyksikön omin voimin tunnist...
Tiivistys
• Kustannukset ovat erittäin suuret, kokonaisuudessaan 2,2
mrd euroa kunta-alalla, suurimmissa kaupungeissa 30-5...
Työurien pidentäminen
• Keskustelua työurien pidentämisestä on käyty viime aikoina
eläkejärjestelmän kehittämistä painotta...
Kevan tilaamassa verkkoaivoriihessä
esiin nousseita teemoja
• Työelämäkysymykset nousivat esiin enemmän kuin
eläkeasiat ta...
Missä kunnossa vanhuuseläkkeelle siirrytään?

Koettu työkyky lähellä eläkeikää olevilla ja kaikilla valtion ja kuntien
työ...
Mikä on tärkein taho, jonka kanssa
eläkkeelle siirtymisestä on puhuttu?
Jokin muu taho
Ystävät
Ammattijärjestöjen edustaja...
Eläkkeelle siirtyminen puheenaiheena
työpaikalla
Oletko kertonut
esimiehellesi
eläkkeellesiirtymisestäsi?

Oletko kertonut...
Miksi eläkkeelle siirtymisestä ei ole
kerrottu työkavereille?
”Aikaa on, vielä ei kiirettä”
”Koen sen olevan henkilökohtai...
Miksi eläkkeelle siirtymisestä ei ole
kerrottu esimiehelle?
”Aikaa on vielä”
”Ei kiirettä”
”Ei kuulu työnantajalle”
”Miksi...
Mitä asioita jäät todennäköisesti kaipaamaan
työelämästä eläkkeelle siirtymisesi jälkeen?
• 84 % vastasi kysymykseen omin ...
Tiivistys eläkkeelle siirtymisestä
• Keskeistä työkyvyn ylläpito – näin jaksetaan
lähelle eläkeikää.
• Ikäjohtaminen on ko...
Loppupäätelmät koko esityksestä
• Työhyvinvoinnin johtamista voitaisiin skarpata.
– Tieto, tavoitteet, seuranta, suunnitel...
Upcoming SlideShare
Loading in …5
×

Pauli Forma Oiva Akatemian keskijohdon koulutusohjelma 5.3.2014

258 views
177 views

Published on

Esityksen teemoina työhyvinvoinnin johtaminen, työkyvyttömyyskustannukset ja eläkkeelle siirtyminen.

Published in: Economy & Finance
0 Comments
0 Likes
Statistics
Notes
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

No Downloads
Views
Total views
258
On SlideShare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
1
Actions
Shares
0
Downloads
2
Comments
0
Likes
0
Embeds 0
No embeds

No notes for slide

Pauli Forma Oiva Akatemian keskijohdon koulutusohjelma 5.3.2014

  1. 1. Strateginen työhyvinvointijohtaminen Pauli Forma 5.3.2013 Oiva-Akatemia/Keskijohdon valmennusohjelma
  2. 2. Esitelmän alateemat • Työhyvinvoinnin johtamisesta • Työkyvyttömyyskustannuksista • Eläkkeelle siirtymisestä 5.3.2014 2
  3. 3. Mitä on strateginen työhyvinvointijohtaminen? • Henkilöstövoimavarojen merkitys organisaation tavoitteiden saavuttamisessa ymmärretään ja voimavaroja johdetaan. • Henkilöstövoimavarojen johtaminen on osa organisaation johtamisjärjestelmää. – Roolit ja vastuut organisaation eri tasoilla ovat selviä. – Mittarit, seuranta, arviointi. – Organisaatio pyrkii suunnitelmallisesti parantamaan toimintaansa ja työhyvinvointia. 5.3.2014 3
  4. 4. Henkilöstövoimavarojen seurantaan liittyvien toimenpiteiden yleisyys 82 Terveystarkastusten tekeminen Henkilöstötilipäätöksen tekeminen 79 Eläkepoistuman arviointi (5v) 14 78 Tarvittavan työvoiman ennakoiminen (1v) 15 62 Työhyvinvointikyselyjen tekeminen 4 61 29 24 58 Eri eläkkeille siirtymisen seuraaminen 24 56 Eläkkeellesiirtymisiän seuraaminen 25 53 Työhyviinvointi- ja työkykyriskien arviointi 34 Verkostoneuvotteluissa sovittujen toimenpiteiden seuraaminen 35 36 Puheeksiottotilanteiden määrän seuraaminen 33 39 Puheeksiottotilanteissa sovittujen toimenpiteiden seuraaminen 33 39 28 Verkostoneuvottelujen määrän seuraaminen Osaamistarpeiden ennakointi 25 Osaamiskartoitukset Laskelmat työkyvyttömyyyskustannuksista 17 Fyysisen kunnon testaaminen 17 säännöllisesti 5.3.2014 52 18 0% satunnaisesti 40 48 41 56 20 % on ainakin kerran tehty 40 % 60 % ei ole tehty kertaakaan 80 % 100 % en osaa sanoa 4
  5. 5. Sairauspoissaolojen, työtapaturmien ja työkyvyttömyyseläkkeiden seuranta 0 % 50 % 100 % 41 Seuraamme säännöllisesti sairauspoissaoloja 55 Tavoite sairauspoissaoloihin liittyen 3 31 Seuraamme sairauspoissaolojen kustannuksia 4 11 5 Sairauspoissaolojen taustalla olevia syitä tunnistetaan 47 Suunnitelma sairauspoissaolojen vähentämiseksi 2 10 2 Seuraamme säännöllisesti työtapaturmia 62 Meillä on työtapaturmiin liittyvä lukumääräinen tavoite 5 35 Seuraamme työtapaturmakustannuksia 5 22 Olemme tunnistaneet työtapaturmien taustalla olevia syitä 6 Olemme tehneet suunnitelman työtapaturmien ehkäisemiseksi 40 8 Alkaneita työkyvyttömyyseläkkeitä seurataan 40 8 81 Työkyvyttömyyseläkkeisiin liittyvä lukumääräinen tavoite 7 22 Varhaiseläkemenoperusteisen maksun kehitystä seurataan 38 Työkyvyttömyyseläkkeiden taustalla olevia syitä selvitetään 69 Tavoite työkyvyttömyyseläkkeiden ehkäisemiseksi kyllä 5.3.2014 ei 4 8 7 en osaa sanoa 5
  6. 6. Työhyvinvoinnin johtamisen strategisuutta (seuranta, tavoitteet, suunnitelmallinen parantaminen) kuntaorganisaatioissa selittävä regressioanalyysi Henkilöstöjohdon rooli Työelämän kehittäjä Hallinnollinen asiantuntija Muutoksen tukija *** Strateginen kumppani Organisaation piirteitä *** Työhyvinvointipäällikkö Osakeyhtiö * Kuntayhtymä *** Organisaation koko -0,2 5.3.2014 -0,1 0 0,1 0,2 0,3 6
  7. 7. Taustaa työkyvyttömyysmenojen tarkastelulle • Kuntien menojen karsimiseen etsitään laajalti keinoja. • Kevassa on kiinnitetty huomiota työkyvyttömyyden kunta-alalle aiheuttamiin kustannuksiin. • Työkyvyttömyyskustannuksia hillitsemällä voitaisiin saada huomattavia säästöjä. 5.3.2014 7
  8. 8. Kevan Kaari-laskuripalvelu työkyvyttömyyskustannusten hallintaan • Palvelulla selvitetään työkyvyttömyyden aiheuttamia kustannuksia kunta-alan organisaatioissa. – Sairauspoissaolot – Työtapaturmat – Työterveyshuolto – Työkyvyttömyyseläkkeet • Laskelmien ohella annetaan kehittämisehdotuksia työkyvyttömyysmenojen parempaan hallintaan. • Palvelu toteutettiin ensi vaiheessa suurimmille kaupungeille sekä suurimmille sairaanhoitopiireille. 5.3.2014 8
  9. 9. Mitä työkyvyttömyyskustannukset ovat? Sairauspoissaolojen kokonaiskustannukset (EK:n malli)* Välittömät kustannukset: • Poissaolojen hallinnointi (tilastointi, kuntoutus, työn uudelleen järjestely, rekrytointikulut) • Poissaolojen korvaamisesta aiheutuvat välittömät kustannukset (sijaiset, ylityöt, ylimääräinen henkilöstö) • Poissaolevan työntekijään liittyvät palkka, vastikkeettomat vuosilomat, edellä mainittuihin liittyvät lomarahat ja sivukulut. • Työterveyshuoltokustannukset Välilliset kustannukset: • Palveluille aiheutuvat kustannukset, kuten työssä olevien tuottavuuden aleneminen ja palvelujen toimitusvaikeudet. • Tuotannon ja palvelujen laadun heikkenemisestä aiheutuvat välilliset kustannukset, kuten reklamaatioiden käsittely, virheiden tarkistamisen ja korjaaminen. • Muut välilliset kustannukset, kuten työilmapiirin heikentyminen, kilpailukyvyn heikentyminen ja maineen tai imagon heikentyminen. * EK: Sairauspoissaolojen hallinta , 2009 Tapaturmamaksut 5.3.2014 Työkyvyttömyysmaksut 9
  10. 10. Kunta-alan työkyvyttömyysmenoista • Välittömät ja välilliset työkyvyttömyyskustannukset kuntaorganisaatioissa ovat keskimäärin 12,7 % organisaatioiden palkkasummasta. • Koko sektorille kustannukset ovat 2,2 miljardia euroa. • Jos kaikki kunnat olisivat yhtä hyviä työkyvyttömyyskustannusten hallinnassa kuin parhaat, säästöä kertyisi 410 miljoonaa euroa. • Jos kaikissa kunnissa syntyisi kustannuksia yhtä paljon kuin suurimpien kustannusten kunnissa, kustannuksia olisi 550 miljoonaa enemmän kuin nyt. 5.3.2014 Laskelmat perustuvat Kevan Kaari-laskuriin, jossa on tarkasteltu työkyvyttömyyden aiheuttamia kustannuksia suurimmissa Kevan 10 jäsenyhteisöissä.
  11. 11. Työkyvyttömyyden aiheuttamien välittömien kustannusten jakautuminen suurissa kaupungeissa, %. Sairauspoissaolokustannukset 25 61 6 7 5.3.2014 Työterveyshuollon kustannukset Työtapaturmavakuutusmaksut Työkyvyttömyyseläkemaksut 11
  12. 12. Pieni määrä henkilöitä on pitkillä sairauspoissaoloilla – mutta kustannuksista lähes kolmannes muodostuu näistä poissaoloista Sairauspoissaolojen määrä keston mukaan Kustannusten jakautuminen sairauspoissaolojen keston mukaan 7 29 24 26 67 47 1-14 pv 5.3.2014 15-60 pv yli 60 pv 1-14 pv 15-60 pv yli 60 pv 12
  13. 13. Työkyvyttömyyskustannukset suhteessa palkkasummaan vaihtelevat merkittävästi kuntaalan organisaatioissa Sairauspoissaolokustannukset Työtapaturmakustannukset Työkyvyttömyyseläkekustannukset 5.3.2014 Kustannukset vaihtelevat merkittävästi organisaatioiden välillä. 13
  14. 14. Eri tahojen vastuut ja roolit työkykyjohtamisessa Organisaation johto •Asettaa strategiset tavoitteet Henkilöstöjohto ja työterveyshuolto Toimialajohto • Kehittää työkykymalleja • Raportoi muille tahoille sairauspoissaoloista, verkostoneuvotteluista yms. • Antaa esimiehille tukea, työvälineitä ja ohjeistusta käytännön tilanteissa. • Raportoi johdolle työkykymallien käytöstä • Antaa palautetta työterveysyhteistyöstä • Kannustaa ja valvoo esimiesten toimia työkyvyn tukemisessa Esimiehet •Toimivat työkyvyn heiketessä työkykymallien mukaisesti •Antaa palautetta henkilöstöjohdolle työkykymalleista. 5.3.2014 14
  15. 15. Aktiivinen tuki – työssä jatkamisen tueksi Varhainen tuki – ratkaisujen hakua työyksikössä Työyksikön omin voimin tunnistetaan ja löydetään ratkaisuja tilanteisiin, jotka pitkittyessään voivat johtaa työkyvyn ja työssä suoriutumisen heikentymiseen • Varhaisen tuen toteutus on osa esimiestyötä. • Työntekijöiden oikeutena ja velvollisuutena on osallistua Varhaisen tuen toimintaan. Prosessi: Tunnista – ota puheeksi – sovi ja toimi – seuraa ja arvioi • Työterveysyhteistyö – edistää työkykyä • • Yhteiset tavoitteet, määritellyt roolit, vastuut ja toimintamallit, seuranta, arviointi Työterveysyhteistyön käytännöt Tehostettu tuki – ratkaisujen hakua verkostoyhteistyöllä työkyvyn heikentyessä • • Kun työyksikön toimenpiteet eivät riitä työssä jatkamisen tukemisessa tarvitaan lisää toimijoita ja resursseja Prosessin vastuuhenkilön (esimies) ja koordinaattorin (henkilöstöhallinto / työterveyshuolto) nimeäminen Paluun tuki pitkän sairauspoissaolon jälkeen • Paluun tuen toteutus on osa esimiestyötä • Työterveyshuolto toimii tukiresurssina Prosessi: - poissaolon alkaessa – yhteydenpito – paluun valmistelu – paluu työhön – seuranta Prosessi: Tilanteen uudelleenarvio – työssä jatkamisen toimenpiteet – työssä jatkaminen onnistuu - työssä jatkaminen ei onnistu 5.3.2014 15
  16. 16. Tiivistys • Kustannukset ovat erittäin suuret, kokonaisuudessaan 2,2 mrd euroa kunta-alalla, suurimmissa kaupungeissa 30-50 miljoonaa euroa / vuosi. • Samantyyppisten organisaatioiden välillä on suuria eroja kustannuksissa. – Johtopäätös: Organisaatioiden toimintatavat kustannusten hallinnassa ovat merkityksellisiä ja näin ollen kustannuksiin voidaan vaikuttaa. • Kustannusten hillitsemiseksi kunta-alan organisaatioiden tulisi parantaa työkykyjohtamiseen liittyviä toimintatapojaan. – Olennaisinta on puuttuminen pitkiin sairauspoissaoloihin. 5.3.2014 16
  17. 17. Työurien pidentäminen • Keskustelua työurien pidentämisestä on käyty viime aikoina eläkejärjestelmän kehittämistä painottaen. – Vanhuuseläkkeen alaikärajan nostaminen erityisesti esillä. • Toisaalta tiedetään, että työssä jatkaminen ja työurien pidentäminen riippuu hyvin pitkälle työkyvystä. – Työkyky muodostuu työn vaatimuksista ja työntekijöiden voimavaroista. • Työurien pidentämistä tulisi tarkastella kokonaisvaltaisesti; eläkejärjestelmän kehittämisen ohella tulee parantaa työelämän olosuhteita. 5.3.2014 17
  18. 18. Kevan tilaamassa verkkoaivoriihessä esiin nousseita teemoja • Työelämäkysymykset nousivat esiin enemmän kuin eläkeasiat tai jatkamisen taloudelliset kannustimet. – Ilmapiiri ja yhteistyö. • Vanhempien työntekijöiden arvostus paljon esillä. – Työyhteisö ja yhteiskunta laajemmin. • Osaamiseen liittyvät kysymykset tärkeitä. – Tietotekniikka erityisesti. 5.3.2014 18
  19. 19. Missä kunnossa vanhuuseläkkeelle siirrytään? Koettu työkyky lähellä eläkeikää olevilla ja kaikilla valtion ja kuntien työntekijöillä Fyysinen työkyky 100 100 80 80 60 60 40 40 20 20 0 Kunta Kaikki 5.3.2014 Henkinen työkyky Valtio Lähellä eläkeikää olevat Lähde: Forma 2013. 0 Kunta Kaikki Valtio Lähellä eläkeikää olevat 19
  20. 20. Mikä on tärkein taho, jonka kanssa eläkkeelle siirtymisestä on puhuttu? Jokin muu taho Ystävät Ammattijärjestöjen edustajat Eläkeasiamies Muut työnantajan edustajat Esimies Työkaverit Muut perheenjäsenet Puoliso Ei kukaan/ei puhuttu 0 10 20 Naiset 5.3.2014 30 40 50 60 70 Miehet Lähde: Forma 2013. 20
  21. 21. Eläkkeelle siirtyminen puheenaiheena työpaikalla Oletko kertonut esimiehellesi eläkkeellesiirtymisestäsi? Oletko kertonut työtovereillesi eläkkeellesiirtymisestäsi? 12 24 76 88 Kyllä En 5.3.2014 Lähde: Saari 2013. 21
  22. 22. Miksi eläkkeelle siirtymisestä ei ole kerrottu työkavereille? ”Aikaa on, vielä ei kiirettä” ”Koen sen olevan henkilökohtainen asia” ”työkyvyttömyyseläke” ”Ovat liian uteliaita, haluan jäädä hiljaisuudessa” ”En halua sipinöitä ja supinoita, kateus myös yksi syy” ”Koska moni joutuu työttömäksi samaan aikaan” ”En halua turhaan hehkuttaa” ”Haluan olla tasavertainen työntekijä muiden joukossa, en eläkettä odottava vanhus” ”Työryhmän motivaatio kärsii” ”Aiheuttaisi turhaa rauhattomuutta” 5.3.2014 Lähde: Saari 2013. 22
  23. 23. Miksi eläkkeelle siirtymisestä ei ole kerrottu esimiehelle? ”Aikaa on vielä” ”Ei kiirettä” ”Ei kuulu työnantajalle” ”Miksi kertoisin?” ”Esimiestä ei kiinnosta” ”Haluan katsoa, tuleeko irtisanomisia” ”Ei kannata paljastaa kortteja nyt” ”Oletan, että se on itsestäänselvyys” ”Ei ole kysytty” - ”Tiedetäänhän se muutenkin” ”Vaikuttaisi työtehtäviin, mitä tulisi – jäähdyttelijä vaiko yhä tärkeä?” 5.3.2014 Lähde: Saari 2013. 23
  24. 24. Mitä asioita jäät todennäköisesti kaipaamaan työelämästä eläkkeelle siirtymisesi jälkeen? • 84 % vastasi kysymykseen omin sanoin ”En mitään” ”Työn sisältö, mielenkiintoisuus” n. 1/15 n. 1/15 ”Työkaverit” n. 2/3 työntekijöistä ”lapset ja nuoret” n. 1/15 ”Esimies” ”Työn antama säännöllisyys ja rytm n. 1/15 . ”Asiakkaat ja kontaktit” n. 1/15 5.3.2014 24 ”Palkka” n. 1/25 Lähde: Perhoniemi 2013.
  25. 25. Tiivistys eläkkeelle siirtymisestä • Keskeistä työkyvyn ylläpito – näin jaksetaan lähelle eläkeikää. • Ikäjohtaminen on korostuu viimeisinä työvuosina. • Eläkkeelle siirtymisen tulisi olla luonteva puheenaihe työpaikoilla. 5.3.2014 25
  26. 26. Loppupäätelmät koko esityksestä • Työhyvinvoinnin johtamista voitaisiin skarpata. – Tieto, tavoitteet, seuranta, suunnitelmallinen parantaminen • Työkyvyttömyydestä koituu merkittävät kustannukset. – Kustannuksia voidaan hillitä (työkyky)johtamisella. • Eläkkeelle siirtymisen saisi olla luontevampi puheenaihe työpaikoilla. – Tämä on seurausta johtamisesta ja – organisaatiokulttuurista. 5.3.2014 26

×