Didaktisia lähestymistapoja verkkopohjaisten oppimisympäristöjen suunnitteluun

Taustaa Koulutuksen taustalla on aina jokin oppimis- ja opettamiskäsitys (joko tietoisesti tai tiedostamatta) Tämän käytetyn oppimis- ja opettamiskäsityksen soveltaminen vaikuttaa myös verkko-oppimisympäristön käyttöön, toiminnallisiin ja rakenteellisiin valintoihin Ammatillisesti on uskottavampaa, mikäli näitä valintoja tehdään tietoisesti kuin tiedostamatta (esim. omiin opiskelukokemuksiin tai oppilaitoksen konventioihin perustuen)

Koulutuksen taustalla on aina jokin oppimis- ja opettamiskäsitys (joko tietoisesti tai tiedostamatta)

Tämän käytetyn oppimis- ja opettamiskäsityksen soveltaminen vaikuttaa myös verkko-oppimisympäristön käyttöön, toiminnallisiin ja rakenteellisiin valintoihin

Ammatillisesti on uskottavampaa, mikäli näitä valintoja tehdään tietoisesti kuin tiedostamatta (esim. omiin opiskelukokemuksiin tai oppilaitoksen konventioihin perustuen)

Oppimisen lajeista Jack Mezirowin oppimisen lajien luokittelu Perustuu Jürgen Habermasin esittämiin tiedonintresseihin Instrumentaalinen oppiminen Tavoitteena lisätä asioiden hallintaan liittyvää tietoa Kommunikatiivinen oppiminen Auttaa ymmärtämään mm. käsitteille annettavia erilaisia merkityksiä Neuvottelut, ohjaustilanteet, ryhmätoiminta… Emansipatorinen oppiminen Refleksiivisen ajattelun kautta tietoa omista ajattelu- ja toimintamalleista Tuloksena itsetuntemuksen kehittyminen Mezirowin jaottelu ei ole oppimispsykologinen, vaan tiedon sosiologinen ja filosofinen jaottelu, jossa painotetaan tiedon (ja oppimisen) sosiaalista luonnetta

Jack Mezirowin oppimisen lajien luokittelu

Perustuu Jürgen Habermasin esittämiin tiedonintresseihin

Instrumentaalinen oppiminen

Tavoitteena lisätä asioiden hallintaan liittyvää tietoa

Kommunikatiivinen oppiminen

Auttaa ymmärtämään mm. käsitteille annettavia erilaisia merkityksiä

Neuvottelut, ohjaustilanteet, ryhmätoiminta…

Emansipatorinen oppiminen

Refleksiivisen ajattelun kautta tietoa omista ajattelu- ja toimintamalleista

Tuloksena itsetuntemuksen kehittyminen

Mezirowin jaottelu ei ole oppimispsykologinen, vaan tiedon sosiologinen ja filosofinen jaottelu, jossa painotetaan tiedon (ja oppimisen) sosiaalista luonnetta

Didaktisia lähetysmistapoja verkko-opetukseen Kun viime aikoina on puhuttu verkko-opetuksesta ja verkko-oppimisympäristöistä, on useasti samassa yhteydessä hoettu konstruktivismin iskusanoja Vain harvoin on tarkasteltu sitä, ovatko nämä iskusanat johtaneet onnistuneisiin käytännön sovelluksiin Kuitenkin erilaisiin oppimistilanteisiin soveltuvat erilaiset oppimisteoreettiset lähestymistavat Kun tarkastelemme verkko-opetuksen erilaisia didaktisia painotuksia, taustalla vaikuttavat ensisijaisesti Mezirowin 1) instrumentaalinen ja 2) kommunikatiivinen oppimisen laji Didaktiikka: Mitä opetetaan? Miten opetetaan?

Kun viime aikoina on puhuttu verkko-opetuksesta ja verkko-oppimisympäristöistä, on useasti samassa yhteydessä hoettu konstruktivismin iskusanoja

Vain harvoin on tarkasteltu sitä, ovatko nämä iskusanat johtaneet onnistuneisiin käytännön sovelluksiin

Kuitenkin erilaisiin oppimistilanteisiin soveltuvat erilaiset oppimisteoreettiset lähestymistavat

Kun tarkastelemme verkko-opetuksen erilaisia didaktisia painotuksia, taustalla vaikuttavat ensisijaisesti Mezirowin 1) instrumentaalinen ja 2) kommunikatiivinen oppimisen laji

Didaktiikka:

Mitä opetetaan?

Miten opetetaan?

Behavioristinen lähestymistapa Myös ns. opetusteknologinen lähestymistapa Tyypillistä sen didaktisille käytännöille mm.: Opetuksen järjestelmällinen ja täsmällinen ennakkosuunnittelu Selkeästi määritellyt tavoitteet Koulutustarpeen määritteleminen (nykyisen suoritustason ja tavoiteltavan suoritustason erotus) Oppiminen etenee yksinkertaisesta monimutkaiseen Tavoitteiden kannalta ”oikeanlaisten” ärsykkeiden tarjoaminen Pyrkimys mahdollisimman nopeaan palautteen antamiseen Opetettavan aineksen osittaminen Virheiden nopea ja huomaamaton ohittaminen Ulkoisen aktiivisuuden korostaminen (palkkiot ja sanktiot) Pääpaino tehokkaassa opettamisessa , tavoitteena tietojen ja taitojen lisääminen

Myös ns. opetusteknologinen lähestymistapa

Tyypillistä sen didaktisille käytännöille mm.:

Opetuksen järjestelmällinen ja täsmällinen ennakkosuunnittelu

Selkeästi määritellyt tavoitteet

Koulutustarpeen määritteleminen (nykyisen suoritustason ja tavoiteltavan suoritustason erotus)

Oppiminen etenee yksinkertaisesta monimutkaiseen

Tavoitteiden kannalta ”oikeanlaisten” ärsykkeiden tarjoaminen

Pyrkimys mahdollisimman nopeaan palautteen antamiseen

Opetettavan aineksen osittaminen

Virheiden nopea ja huomaamaton ohittaminen

Ulkoisen aktiivisuuden korostaminen (palkkiot ja sanktiot)

Pääpaino tehokkaassa opettamisessa , tavoitteena tietojen ja taitojen lisääminen

Oppimisprosessin kulku Behavioristinen lähestymistapa mukaillen Pekka Auvisen esitystä 10.11.2008 Opetus- tilanne 1 Opetus- tilanne 2 Opetus- tilanne 3 Opetus-/ harjoitus- tilanne … Tentti Arviointi Palaute aika/oppiminen

Oppimisprosessin kulku

Kognitiivinen oppimiskäsitys 1/2 Engeström, Yrjö (Perustietoa opetuksesta. 1984.) Kognitiivisessa didaktiikassa mietitään tarkkaan oppimisen eteneminen ja sen tavoitteet Korkealaatuinen oppiminen edellyttää tietoista orientoitumista opittavaan asiaan Käsite orientaatioperusta : ” ajattelu- ja toimintamalli, jonka avulla ihminen muodostaa oman käsityksensä jostakin kohteesta, käsittelee ja arvioi sitä sekä ratkaisee siihen liittyviä tehtäviä.” (Engeström.1984.) Hyvä orientaatioperusta: Antaa selkeän ja systemaattisen kokonaiskuvan opetettavasta asiasta Selittää ilmiön perusperiaatteita, yleiset toimintaperiaatteet sekä vastaa kysymykseen ´Miksi?´ Ilmaisee opittavan asian oleelliset osatekijät tai vaiheet Antaa myös opiskelijalle mahdollisuuden arvioida, kontrolloida ja korjata suoritustaan

Engeström, Yrjö (Perustietoa opetuksesta. 1984.)

Kognitiivisessa didaktiikassa mietitään tarkkaan oppimisen eteneminen ja sen tavoitteet

Korkealaatuinen oppiminen edellyttää tietoista orientoitumista opittavaan asiaan

Käsite orientaatioperusta :

” ajattelu- ja toimintamalli, jonka avulla ihminen muodostaa oman käsityksensä jostakin kohteesta, käsittelee ja arvioi sitä sekä ratkaisee siihen liittyviä tehtäviä.” (Engeström.1984.)

Hyvä orientaatioperusta:

Antaa selkeän ja systemaattisen kokonaiskuvan opetettavasta asiasta

Selittää ilmiön perusperiaatteita, yleiset toimintaperiaatteet sekä vastaa kysymykseen ´Miksi?´

Ilmaisee opittavan asian oleelliset osatekijät tai vaiheet

Antaa myös opiskelijalle mahdollisuuden arvioida, kontrolloida ja korjata suoritustaan

Kognitiivinen oppimiskäsitys 2/2 Engeströmin orientaatioperustojen tasot: Spontaanisti muodostunut yritys-erehdys –oppimisessa (alin taso) Konkreettiseen tehtävään rajoittunut, täsmällinen ohje Periaatteen ja metodin opettaminen (ylin taso) Engeströmin täydellisen oppimisprosessin malli Vaihe: Tiedollisen ristiriidan herättäminen oppijassa (motivoituminen) Vaihe: orientoituminen Vaihe: Asian sisäistäminen (tulkinta) Vaihe: Asian ulkoistaminen (tehtävien suorittaminen, uuden tuottaminen) Vaihe: Opittavan tiedon arviointi Vaihe: Kontrolli eli oman oppimisen ja sen tulosten kriittinen arviointi

Engeströmin orientaatioperustojen tasot:

Spontaanisti muodostunut yritys-erehdys –oppimisessa (alin taso)

Konkreettiseen tehtävään rajoittunut, täsmällinen ohje

Periaatteen ja metodin opettaminen (ylin taso)

Engeströmin täydellisen oppimisprosessin malli

Vaihe: Tiedollisen ristiriidan herättäminen oppijassa (motivoituminen)

Vaihe: orientoituminen

Vaihe: Asian sisäistäminen (tulkinta)

Vaihe: Asian ulkoistaminen (tehtävien suorittaminen, uuden tuottaminen)

Vaihe: Opittavan tiedon arviointi

Vaihe: Kontrolli eli oman oppimisen ja sen tulosten kriittinen arviointi

Sosiokonstruktivistinen oppimiskäsitys Konstruktivismilla yhteinen perusta kognitiivisen oppimiskäsityksen kanssa Sosiaalisessa konstruktivismissa (sosiokonstruktivismissa) huomion keskipisteessä sosiaalisten funktioiden merkitys tiedon konstruoimisessa Oppiminen on oppijan oman aktiivisen tiedon konstruoimisprosessi Oppija itse valikoi ja tulkitsee informaatiota aikaisemmin oppimansa ja odotustensa perusteella Oppiminen on tekemistä kokeilujen, ongelmanratkaisujen ja ymmärtämisen avulla Oppiminen on tilanne- ja kontekstisidonnaista Sosiaalinen vuorovaikutus = jaettu vastuu ja sosiaalinen tuki Konstruktivismissa korostuvat oppijan oma vastuu (itseohjautuvuus), oppijan valmiudet ja joustava opetus Konstruktivistinen opetussuunnitelma: Korostuvat teemat ja kysymyksenasettelut, joiden pohjalta uusi tieto jäsentyy ja käy ymmärrettäväksi

Konstruktivismilla yhteinen perusta kognitiivisen oppimiskäsityksen kanssa

Sosiaalisessa konstruktivismissa (sosiokonstruktivismissa) huomion keskipisteessä sosiaalisten funktioiden merkitys tiedon konstruoimisessa

Oppiminen on oppijan oman aktiivisen tiedon konstruoimisprosessi

Oppija itse valikoi ja tulkitsee informaatiota aikaisemmin oppimansa ja odotustensa perusteella

Oppiminen on tekemistä kokeilujen, ongelmanratkaisujen ja ymmärtämisen avulla

Oppiminen on tilanne- ja kontekstisidonnaista

Sosiaalinen vuorovaikutus = jaettu vastuu ja sosiaalinen tuki

Konstruktivismissa korostuvat oppijan oma vastuu (itseohjautuvuus), oppijan valmiudet ja joustava opetus

Konstruktivistinen opetussuunnitelma: Korostuvat teemat ja kysymyksenasettelut, joiden pohjalta uusi tieto jäsentyy ja käy ymmärrettäväksi

Yhteenveto Verkkopohjainen oppimisympäristö Oppisisällöt Oppimiskäsitys Didaktinen lähestymistapa www-ympäristöjen erityispiirteet Koulutuksen yleistavoitteet Kohderyhmän erityispiirteet

Yhteenveto Aina on huomioitava koulutuksen yleistavoitteet Organisaation toiminta-ajatus, arvot, filosofia) Kohderyhmän tarpeet ja erityispiirteet Kaikki oppiminen ei ole instrumentaalista  kaikki oppiminen ei perustu kognitiivisen tai konstruktivistisen oppimiskäsityksen periaatteille Didaktiikassa tulisi pohtia, millaista oppimista halutaan edistää ja mitkä ovat sisällöt  opettamiskäsityksen näkyväksi saattaminen Oppisisällöt ovat erilaisia  jokaisen kohdalla on erikseen mietittävä siihen parhaiten sopiva lähestymistapa

Aina on huomioitava koulutuksen yleistavoitteet

Organisaation toiminta-ajatus, arvot, filosofia)

Kohderyhmän tarpeet ja erityispiirteet

Kaikki oppiminen ei ole instrumentaalista  kaikki oppiminen ei perustu kognitiivisen tai konstruktivistisen oppimiskäsityksen periaatteille

Didaktiikassa tulisi pohtia, millaista oppimista halutaan edistää ja mitkä ovat sisällöt  opettamiskäsityksen näkyväksi saattaminen

Oppisisällöt ovat erilaisia  jokaisen kohdalla on erikseen mietittävä siihen parhaiten sopiva lähestymistapa

Lähteet ja kirjallisuus Engeström, Y. (1984). Perustietoa opetuksesta. Enkenberg, J. Oppimisteoriat ja verkko-oppiminen. http://tievie.oulu.fi/koulutusresurssit/kalvot/2002/oulu/enkenberg_oppimisteoriat6.pdf (1.12.2008) Järvelä, S., Häkkinen, P. & Lehtinen, E. (toim.) (2006). Oppimisen teoria ja teknologian opetuskäyttö. Manninen, J. & Pesonen, S. (2000). Aikuisdidaktisen lähestymistavat. Verkkopohjaisten oppimisympäristöjen suunnittelun taustaa. Teoksessa Matikainen, J. & Manninen, J. (toim.), Aikuiskoulutus verkossa . Silander, P. & Koli, H. (2003). Verkko-opetuksen työkalupakki. Strijbos, J-W., Kirschner, P. & Martens, R. (eds.) (2004). What We Know About CSCL And Implementing It In Higher Education. Tynjälä, P. (1999). Oppiminen tiedon rakentamisena: Konstruktivistisen oppimiskäsityksen perusteita.

Engeström, Y. (1984). Perustietoa opetuksesta.

Enkenberg, J. Oppimisteoriat ja verkko-oppiminen. http://tievie.oulu.fi/koulutusresurssit/kalvot/2002/oulu/enkenberg_oppimisteoriat6.pdf (1.12.2008)

Järvelä, S., Häkkinen, P. & Lehtinen, E. (toim.) (2006). Oppimisen teoria ja teknologian opetuskäyttö.

Manninen, J. & Pesonen, S. (2000). Aikuisdidaktisen lähestymistavat. Verkkopohjaisten oppimisympäristöjen suunnittelun taustaa. Teoksessa Matikainen, J. & Manninen, J. (toim.), Aikuiskoulutus verkossa .

Silander, P. & Koli, H. (2003). Verkko-opetuksen työkalupakki.

Strijbos, J-W., Kirschner, P. & Martens, R. (eds.) (2004). What We Know About CSCL And Implementing It In Higher Education.

Tynjälä, P. (1999). Oppiminen tiedon rakentamisena: Konstruktivistisen oppimiskäsityksen perusteita.