Your SlideShare is downloading. ×
Kohtauksista kohtaamisiin - ABC kohtaa nuoria -hankkeen loppuraportti
Upcoming SlideShare
Loading in...5
×

Thanks for flagging this SlideShare!

Oops! An error has occurred.

×

Introducing the official SlideShare app

Stunning, full-screen experience for iPhone and Android

Text the download link to your phone

Standard text messaging rates apply

Kohtauksista kohtaamisiin - ABC kohtaa nuoria -hankkeen loppuraportti

609
views

Published on

ABC kohtaa nuoria - hanke on Nuorten Palvelu ry:n hanke vuosina 2010-2013

ABC kohtaa nuoria - hanke on Nuorten Palvelu ry:n hanke vuosina 2010-2013


0 Comments
0 Likes
Statistics
Notes
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

No Downloads
Views
Total Views
609
On Slideshare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
2
Actions
Shares
0
Downloads
2
Comments
0
Likes
0
Embeds 0
No embeds

Report content
Flagged as inappropriate Flag as inappropriate
Flag as inappropriate

Select your reason for flagging this presentation as inappropriate.

Cancel
No notes for slide

Transcript

  • 1. ABC KOHTAA NUORIA -HANKKEEN LOPPURAPORTTI Hankkeen toiminta-aika 11.2.2010–31.12 2013 0
  • 2. Yhteystiedot: Mikko Leppävuori Projektipäällikkö ABC kohtaa nuoria -hanke mikko.leppavuori@nuortenpalvelu.fi puh. 040 157 7848 Henriikka Strengell Projektikoordinaattori ABC kohtaa nuoria -hanke henriikka.strengell@nuortenpalvelu.fi puh. 040 157 7072 Jaakko Nuotio Toiminnanjohtaja Nuorten Palvelu ry jaakko.nuotio@nuortenpalvelu.fi puh. 0400 916 569 1
  • 3. KIITOKSET ABC kohtaa nuoria -hanke herätti heti alkuvaiheessaan hyvin laajaa kiinnostusta. Sillä nähtiin olevan selkeä tarve rakentavan vuorovaikutuksen aikaansaamiseksi nuorten kanssa, mutta myös yhteistyön aloittamiseksi eri yhteistyökumppaneiden välillä. Yhteistyöverkoston kokoaminen kaikkien pilotissa mukana olleiden ABC-liikennemyymälöiden ympärille vaati laajaa koordinointia ja yhteydenpitoa. Hanke onkin toiminut eräänlaisena välittäjänä eri toimijoiden yhteen saattamiseksi arkisten kysymysten ratkaisemiseksi. Intoa ja tahtoa on kaikilta asianosaisilta löytynyt. Myös nuoret on saatu hyvin mukaan. Nuoret ovat osoittaneet, että he voivat ja haluavat olla mukana kehittämässä heille tärkeitä tiloja. Hankkeen toimenpiteet ovat osoittaneet, että osaamisen lisääminen ja aito vuoropuhelu edesauttaa toisen osapuolen ymmärtämistä. Lisäksi nuorten osallisuus asioinnin sujuvuutta ja mukavuutta lisäävien toimenpiteiden suunnittelussa ja toteutuksessa edesauttaa niihin sitoutumisessa ja on tae paremmalle lopputulokselle. Olemme hankkeen toiminnoissa kohdanneet tuhansia ihmisiä. Emme voi kuin kiittää kaikkia yhteisesti ja erikseen! Erityisesti haluamme kiittää hankkeen ohjausryhmää. Olette olleet paras ohjausryhmä ikinä! Hyviä ja innovatiivisia keskusteluja on käyty paljon. Erityiset kiitokset myös Nuorten Palvelu ry:n henkilökunnalle. Olette jaksaneet meitä ja välillä varmaan hyvinkin kummallista touhuamistamme. Apua olemme aina pyydettäessä saaneet. Erityisesti haluamme vielä kiittää kahta tutkijaa, joiden raporttien toimenpide-esityksiä ja tiivistyksiä on hyödynnetty hankkeen toimeenpanossa. Kiitokset Elina Kiviselle (ent. Nikoskinen) mittavasta kartoitustyöstä tutkimuksessaan ”Nuorten ABC-hengailu ilmiönä, tulkintoina ja toimenpiteinä”, jonka tieto on suuri anti hankkeemme arkipäivän työhön. Kiitokset myös Tapio Kuurelle tutkimusraportissaan ”Nuorten hyvinvointipalveluiden kehittämistyössä syntyvät innovaatiot ja niiden levittäminen” esittämistään ABC kohtaa nuoria -hanketta koskevista analyyseistään, joita olemme voineet hyödyntää hanketyössämme. 2
  • 4. SISÄLTÖ NUORTEN PERÄSSÄ APSILLE ............................................................................................................... 4 Hanke osana Nuorten Palvelu ry:n historiallista jatkumoa .......................................................4 Hankkeen toiminnan lähtöpiste..................................................................................................7 KOHTI VUOROVAIKUTUSTA, VASTUUTA JA VASTUULLISUUTTA ...................................... 9 YHDESSÄ TEKEMÄLLÄ TOIMINTAA JA TUOTOKSIA ............................................................... 12 Lisää tietoa ja työkaluja ABC:n arkeen..................................................................................... 12 Nuoret mukana tekemässä ja kehittämässä ........................................................................... 13 Yhteistyötä ja yhteistoimintaa ................................................................................................. 14 TULOKSET JA VAIKUTUKSET VUOROVAIKUTUKSESSA ......................................................... 17 Loppuarvioinnin toteutus ......................................................................................................... 17 Tuotoksilla tuloksia ................................................................................................................... 20 Vaikutuksina muutokset vuorovaikutusilmapiirissä ............................................................... 23 ONGELMAKOHTIA ............................................................................................................................... 25 Tavoittamattomiin jääneet tavoitteet ..................................................................................... 25 Ratkaisua vaille jääneet tiedonkulun ongelmat ...................................................................... 26 Yhteistyön karikkoja ................................................................................................................. 27 JUURRUTTAMINEN JA LEVITTÄMINEN.......................................................................................... 28 KYMMENEN KOETTUA JA KOETELTUA TEESIÄ ......................................................................... 31 LÄHTEET ................................................................................................................................................... 33 LIITTEET ..................................................................................................................................................... 34 3
  • 5. NUORTEN PERÄSSÄ APSILLE ”ABC-liikennemyymälät tarjoavat lukuisille erilaisille nuorille kynnyksettömän ja viihtyisän paikan kokoontua, viettää vapaa-aikaa ja hakeutua suojaan silloin kun muut palvelut eivät tavoita .” NUORTEN PALVELU RY:N TOIMINNANJOHTAJA JAAKKO NUOTIO SÄHKÖPOSTISSAAN ABC:N KEHITYSJOHTAJALLE VUONNA 2008 Hanke osana Nuorten Palvelu ry:n historiallista jatkumoa Nuorten Palvelu ry on vuonna 1969 perustettu valtakunnallinen sitoutumaton nuorisokasvatusjärjestö, jonka toimintaperiaatteena on toimia nuorten hyvinvoinnin puolesta heidän omilla reviireillään. Järjestön tavoitteena on tuntea vaikeassa elämäntilanteessa olevien nuorten arkea sekä etsiä arkeen tukea, löytää auttajia ja kehittää yhteistoimintaa. Toiminnan periaatteena on, että nuoret tukevat toisiaan. Nuorten Palvelu ry:n toimintaa luonnehtii vahva katupäivystyksen ja etsivän työn perinne, jota järjestö on ollut kehittämässä jo yli neljän vuosikymmenen ajan. Työ nuorten reviireillä on ollut systemaattista ja pitkäjänteistä kartoitustyötä paikoissa, joissa nuoret ovat kokoontuneet. Katupäivystys oli aktiivista aina 90-luvun puoleenväliin saakka kooten nuorista kiinnostuneet vapaaehtoiset viikonloppuisin nuorten sekaan huolehtimaan heistä muun muassa ohjaamalla päihtyneitä nuoria selviämisasemille ja koteihin. Nuorten ja päivystäjien välille syntyi luottamuksellisia suhteita, mikä loi mahdollisuuksia keskustella nuoria askarruttavista asioista, jotka liittyivät usein omaan perheeseen, sosiaalisiin suhteisiin, omaan jaksamiseen, terveyteen, päihteiden käyttöön ja koulunkäyntiin. 90luvulla Nuorten Palvelu ry toi Suomeen myös norjalaisen etsivän nuorisotyön malli, mitä kehitettiin Tampereella toteutetussa kehittämishankkeessa (ks. Pihlaja 1997). Hiljalleen kentältä alkoi 2000-luvun puolivälin jälkeen kantautua viestiä, ettei kaduilla enää tavoitettukaan nuoria samalla tavoin kuin ennen. Nuorten joukot näyttivät kansoittavan kadut ja torit vain painopisteviikonloppuina, mihin liittyvät havainnot olivat yhteneväisiä erityisnuorisotyöntekijöiden ja nuorisotutkijoiden kanssa valtakunnallisesti. Nuorten Palvelu ry:n toiminnanjohtaja Jaakko Nuotio antoi hämmentyneille vapaaehtoisille yksinkertaisen tehtävän: ”Etsikää nuoret, pakkohan heidän on jossakin olla toisensa seurassa aikaa viettämässä!” Päivystäjät tekivät tiedusteluaan ja kertoivat vihdoin löytäneensä nuoret - ABC-liikennemyymälöistä. Liikennemyymälöiden lämpimissä ja viihtyisissä sisätiloista löytyi sankoin joukoin nuoria, jotka saattoivat viettää aikaa sisällä istuskellen koko 4
  • 6. illan, piipahtaa kerran tai pari illassa tai tulla viimeistään illan päätteeksi selviämään humalasta ennen kotiin menoa. Näihin aikoihin syntyi idea yhteistyön rakentamisesta ABC-liikennemyymälöiden kanssa. Nuorten Palvelu ry aloitti kenttätarkkailun ABC-liikennemyymälöissä vuonna 2008. Tämä kartoitus vahvisti jo aikaisemmin saatua tietoa ABC:llä kokoontuvien nuorten suurista määristä ja joukkokokoontumisista. ABC:ltä löydettiin kouluaikaan hengailevia nuoria, jotka olivat tulleet sinne syömään tai lintsaamaan, mopoilijoita, jotka aika ajoin pitivät suuria monisatapäisiä mopomiittejä sekä nuoria, jotka käyttivät liikennemyymälää viikonlopun rientojen areenana tai selviämisasemana. Nuorten suurten joukkojen kokoontumisten myötä syntyi häiriökäyttäytymistä ja ilkivaltaa, mikä sai aikaan enenevässä määrin nuorten asioimista hillitseviä rajoituksia, kuten aukioloaikojen muutoksia ja ikärajoja. Tilanne aiheutti yhteentörmäyksiä nuorten ja henkilökunnan välillä, mikä vaikutti negatiivisesti työntekijöiden asenteisiin nuoria kohtaan sekä työntekijöiden työviihtyvyyteen ja jaksamiseen. Näihin aikoihin Nuorten Palvelu ry:ssä lähdettiin rakentamaan yhteistyötä ABC-ketjun kanssa pyrkimyksenä luoda rakentavampaa vuorovaikutusta nuorten ja työntekijöiden välille lisääntyvien rajoitusten sijasta sekä lisätä siten myös nuorten hyvinvointia ja osallisuutta. Lisähuolen yhteistyön tarpeelle loi työntekijöiltä tulleet viestit siitä, että nuorten keskuudessa on sellaisia nuoria, jotka hakevat ABC:ltä turva- ja suojapaikkaa silloin, kun kotona on liian turvatonta. Yöaikaan tai jouluna ja muina juhlapyhinä turvaa hakevat lapset ja nuoret eivät olleet vieras näky aina auki olevissa ABCliikennemyymälöissä. ABC kohtaa nuoria -hankkeen synty ja toiminta on siis ollut luonnollinen, ellei väistämätön, jatkumo Nuorten Palvelu ry:n tekemälle etsivälle ja kartoittavalle työlle nuorten parissa. Nuorten Palvelu ry on toimintansa alusta alkaen mennyt sinne, missä nuoret jo valmiiksi ovat, mikä onkin ollut selkein peruste yhteistyölle ABC-ketjun kanssa. Yhtenäisenä ja laajana valtakunnallisena verkostona ABCliikennemyymälät ovat tarjonneet myös ainutlaatuisen kehittämisalustan uudenlaisten toimintamallien luomiseen. Kuvassa 1 (s. 6) on hahmoteltu Nuorten Palvelu ry:n toiminnan neljän vuosikymmenen aikana tapahtuneita muutoksia nuorten reviireillä. Vuonna 2009, juuri ennen ABC kohtaa nuoria -hankkeen toiminnan alkua, järjestö asetti pitkäjänteiseksi tavoitteekseen kehittää toimintaansa seuraavilla nuorten reviireillä: 1) perinteisillä kaduilla ja toreilla, 2) kaupallisissa kasvuympäristöissä, 3) internetissä ja 4) nuorten kämppiin suuntautuvassa työssä. Näillä reviireillä järjestön toiminnan tavoitteiksi 5
  • 7. asetettiin edesauttaa nuorten arkisen hyvinvoinnin ylläpysymistä, edistää syrjäytymisvaarassa olevien nuorten tavoittamista sekä auttaa ulkopuolisuudesta ja yksinäisyydestä kärsiviä nuoria heidän elämäntilanteissaan. KUVA 1. Nuoruuden neljä vuosikymmentä. (Jaakko Nuotio, Nuorten Palvelu ry) Kuvaan 2 (ks. alla) on kuvattu niitä Nuorten Palvelu ry:n historiassa tapahtuneita toiminnan muutoksia, joiden kautta järjestö on pyrkinyt vastaamaan nuorten reviireillä tapahtuneisiin muutoksiin. Nuorten siirtyminen enenevissä määrin viettämään aikaansa kaupallisiin tiloihin on haastanut perinteisiä kasvatusjärjestöjä etsimään kehittämisratkaisuja aiempaa tiiviimmässä yhteistyössä myös kaupallisten toimijoiden kanssa. Nuorten Palvelu ry on siirtynyt nuorten mukana tarkastelemaan nuoruutta tällä uudella reviirillä, mistä ensimmäisenä konkreettisimpana osoituksena ABC kohtaa nuoria -hanke käynnistyi Raha-automaattiyhdistyksen rahoittamana vuonna 2010. KUVA 2. Nuorten Palvelu ry:n toiminnan neljä vuosikymmentä. (Jaakko Nuotio, Nuorten Palvelu ry) 6
  • 8. Hankkeen toiminnan lähtöpiste Nuorten Palvelu ry:n hallinnoima ABC kohtaa nuoria -hanke sai myönteisen rahoituspäätöksen Raha-automaattiyhdistykseltä 11.2.2010. Toiminnan voi sanoa alkaneen heti, kun Nuorten Palvelu ry:n toiminnanjohtaja Jaakko Nuotio toteutti hankkeen puitteissa toimenpiteitä avattavassa ABC Niiralassa Kuopiossa huhtikuussa 2010. Nuorten Palvelu ry:n hallitus nimesi elokuussa 2010 hankkeen yhdeksänjäsenisen ohjausryhmän. Ohjausryhmän tehtävänä oli valvoa, tukea ja arvioida projektin tavoitteiden ja tehtävien toteuttamista sekä seurata kustannusarvion toteutumista. Se myös käsitteli oleelliset hankkeen työtä ja toteuttamista koskevat muutokset. Ohjausryhmän kokoonpano on lueteltu Liitteessä 1. Ohjausryhmä kokoontui hankkeen aikana kaikkiaan 11 kertaa. Ohjausryhmän kokouksiin pyrittiin kutsumaan asiantuntijavierailija kertomaan sillä hetkellä hankkeen kannalta ajankohtaisesta nuorisoaiheesta. Hankkeen henkilöstö koostui kahdesta kokopäiväisestä projektityöntekijästä (projektipäällikkö ja koordinaattori) ja hankkeen pilottikohteina olleet liikennemyymälät sijaitsivat ympäri Suomen. Tämä lähtökohta asetti raamin sille, että hankkeen työskentelyote muodostui enimmäkseen koordinoivaksi ja konsultoivaksi. Työskentelyn tavoitteena ei ollut kokeilla kaikkia kehitettäviä toimintamalleja jokaisessa pilottiliikennemyymälässä, vaan tehdä kehittämiskokeiluja kunkin yksikön tarpeiden mukaan. Hankkeen pilottikohteiksi valittiin 14 ABC-liikennemyymälää. Pilottikohteet on lueteltu Liitteessä 2. Valintakriteereinä käytettiin liikennemyymälän maantieteellistä sijaintia, sijaintia suhteessa ympäröiviin palveluihin, paikkakunnan kokoa ja nuorten asiointikäyttäytymisen eri piirteitä (mm. asioimisajankohta, ikä, ABC-liikennemyymälän saavutettavuus) sekä tietenkin liikennemyymälän ja alueosuuskaupan tahtoa ryhtyä pilottikohteeksi. Hankkeen aikana yksi liikennemyymälä jättäytyi pois ja kaksi tuli lisää. Hankkeen toiminta lähti liikkeelle pilottikohteiden tilanteiden kartoituksella. Tapio Kuure (2012) on tiivistänyt hyvin hankehenkilöstön ja Nuorten Palvelu ry:n toiminnanjohtajan Jaakko Nuotion kanssa käytyjen keskustelujen pohjalta ne seikat, jotka kuvaavat nuorten ja ABC-henkilöstön kohtaamistilanteiden sekä hankkeen kehittämistyön reunaehtoja, piirteitä ja haasteita, joita alun kartoitusvaiheessa oltiin havaittu: 7
  • 9.  Henkilökunta on kohtaamistilanteessa töissä, nuoret puolestaan viettävät vapaa-aikaa, jota luonnehtii ”ei-mitään-tekeminen” ja näyttäytyminen.  Tila, jossa kohdataan, on toisaalta julkista ja toisaalta yksityistä tilaa ja samalla myös ns. vartioitua julkista tilaa.  Liikenneasema on puolijulkinen tila, jossa liikkuu eri ikäisiä asiakkaita sekä lähialueelta että kaukaa.  Liikenneasemalla ollaan joko poikkeamassa koulun välitunnilla tai sinne voidaan tulla kymmenien kilometrien päästä ja olla ”osana jotakin suurta” tyyliin ”Route 66”.  Liikenneasemilla olevien nuorten toimintasäde vaihtelee ”enintään 3,5 kilometriä jääkaapin valoista” liikkuvista nuorista mopoileviin ja autoileviin nuoriin, joiden toimintasäde on kymmeniä kilometrejä.  Liikenneasemien pöydissä kokoontuessaan informaatioteknologista mobiiliaikaa elävät nuoret ”diginatiivit” yhdistävät ruutuajan (screen time) ja keskinäiset kasvokkaiset (face-to-face) kohtaamiset.  Tilan käyttöä rajoittavat niin lakisääteiset ikärajoitukset, joista tärkeimmät ovat rahapelien pelaamista sekä tupakan- ja alkoholinkäyttöä koskevat rajoitukset kuin liikennemyymälöiden asettamat omat sisäänpääsyn ikärajat.  Nuoret ovat sekä nykyisiä nuoria asiakkaita että tulevaisuuden aikuisia asiakkaita.  Nuorten osallisuus perustuu asiakkuuteen ja palveluiden asiakaslähtöisyyteen eli asiakkailla on tärkeä rooli palveluiden muotoilussa.  Osallisuus kokemuksena on sekä asiakkaana olemisen kokemusta että murrosikäisten nuorten kasvukokemusta kaupallisissa ympäristöissä.  Huolehtiessaan tunnuksensa mukaan asiakkaista 24 tuntia vuorokaudessa ja 7 päivää viikossa ABC-asemilta hakevat turvaa joskus nuoret, jotka eivät sitä kotoa saa ja jotka tulevat kotoa turvaan asemille; tämä on myöhään tai läpi yön auki olevien liikepaikkojen yksi erityinen piirre asiakkaiden kohtaamisessa. 8
  • 10. KOHTI VUOROVAIKUTUSTA, VASTUUTA JA VASTUULLISUUTTA ”Myyjät alkaa kuumenee liikaa niin sitten tulee pari väärää sanaa jokaiselta. ” TV-UUTISTEN HAASTATTELEMA NUORI ABC:LLÄ Koska hankkeen toiminnan taustalla oli Nuorten Palvelu ry:ssä jo ennen hankkeen olemassaoloa tehty kartoitustyö, ei hankkeen alkuvaiheessa ollut enää tarvetta ilmiön luonteen laajamittaiseen kartoittamiseen. Hankkeen toiminta pystyttiin heti alkuvaiheessa keskittämään niihin seikkoihin, joiden jo tiedettiin tarvitsevan tukea ja kehittämistä. Hankkeen tavoitteeksi muodostui parantaa ABC-henkilökunnan ja nuorten välistä vuorovaikutusta siten, että se olisi rakentavaa kummankin osapuolen kannalta. Raha-automaattiyhdistykselle toimitettuun rahoitushakemukseen linjattujen toimenpiteiden pohjalta hankkeen tavoitteet määriteltiin toiminnan alussa seuraavasti: ABC kohtaa nuoria -hankkeen päätavoitteena on:  lisätä osaamista kohdata nuoria ABC-liikennemyymälöissä  lisätä asiointiohjaustaitoja  lisätä ja tuottaa uusia toimintatapoja erilaisissa asiointitilanteissa nuorten kanssa mm. nuorten suuret ryhmät, nuorten myöhäinen asiointiajankohta ikään nähden, reagoiminen häiriökäyttäytymiseen, rahapelaaminen ja tähän liittyvä asiointiohjaus Osa- ja vaihetavoitteet ovat:  tuottaa toimipaikkakohtaisia käytäntöjä ja toimintamalleja  määritellä asiointiohjaamisen toimintatavat yhteistyössä mm. seuraavien tahojen kanssa: vapaaehtoiset nuoret aikuiset, nuorten kanssa työtä tekevät tahot, turvallisuudesta vastaavat osapuolet  lisätä asiointiturvallisuutta ajankohtina, jolloin nuoria asioi paljon liikennemyymälöissä  laatia liikepaikkakohtainen kirjallinen opas (toimintamanuaali) toimintatavoissa  osallistua nuorten virtuaaliyhteisöjen palveluohjaukseen (selvittää yhteisöjen merkitys) 9
  • 11. Hankkeen toiminnan aikana tavoitteita on aika-ajoin tarkennettu ja kohdennettu uudelleen hankkeen ohjausryhmän ja Nuorten Palvelu ry:n hallituksen ohjauksella. Esimerkiksi syksyllä 2011 päätavoitteisiin lisättiin kohdat ”lisätä nuorten osallistamisen keinoja/muotoja nuorille tärkeän yhteisen tilan kehittämiseksi” ja ”kehittämistyön tuloksien levittämiseksi ja juurruttamiseksi tuottaa toimintamalleja sekä viestiä niistä laajamittaisesti”. Osa- ja vaihetavoitteita täydennettiin kohdalla ”tiivistää yhteistyötä nuorisotutkimuksen, Humanistisen ammattikorkeakoulun ja muiden nuorisoalan oppilaitosten sekä muiden hankkeiden kanssa”. Samaan aikaan tavoitteista rajattiin arpajaislain muutoksen seurauksena rahapelaamisen asiointiohjaukseen liittyvä kehittämistyö seurannan tasolle. Myös sosiaalisen median ja virtuaaliyhteisöjen hyödyntäminen palveluohjauksessa jätettiin pois tavoitteista seurannan tasolle. Eri vuosien toiminnalliset painotukset rytmittivät ja suuntasivat hankkeen työtä, mutta niistä huolimatta hankkeen alussa luotu vaiheistus ja puolivuosittain jaettu tehtävälista toimivat erinomaisina työkaluina edetessä kohti tavoitteiden toteuttamista koko hankkeen ajan. Hankkeen kohderyhmiksi muodostuivat aika itsestään selvästi nuoret, liikennemyymälöiden työntekijät sekä pilottipaikkakuntien nuorisoalan yhteistyöverkostot. Kullekin kohderyhmälle muotoutui oma tavoitteenasettelunsa, mikä on havaittavissa Taulukosta 1 (s. 11), johon on koottu Suunta-taulukkoa (Tekry 2010; SOSTE 2013) apuna käyttäen hankkeen koko toiminta-ajan tavoitteet ja menetelmät siten, kuin ne toimintakauden lopussa näyttäytyvät suunnanmuutosten ja tarkennusten jälkeen yhteen koottuna. Kohderyhmien kautta hankkeen toiminta suuntautui kolmen näkökulman mukaan. Nuoriin liittyvän näkökulman kautta korostui nuorten osallisuuden lisääminen kiinnittäen huomiota siihen, kuinka nuoret pääsisivät vaikuttamaan ABC-liikennemyymälöiden kulttuuriin. Näkökulma huomioi myös nuorten ohjaamisen vastuullisuuteen kaikille yhteisen tilan käyttäjinä. Liikennemyymälän henkilöstön kanssa tehtävässä työssä keskiössä oli nuorten kohtaamiseen liittyvän tiedon ja osaamisen jalkauttaminen liikennemyymäläympäristöön. Näkökulmassa korostui paitsi työntekijöiden osaamisen lisääminen myös heidän työssä jaksamisensa edellytysten parantaminen kehittämällä uusia työkaluja työn arkeen ja kuormittaviksi koettuihin tilanteisiin. Toiminnan kolmas suunta kohdistui koko nuorisotyön kenttään ja nuorten kanssa työtään tekeviin toimijoihin. Tämän näkökulman mukaisesti hankkeessa kehitettiin paikallista verkostoyhteistyötä liikennemyymälöiden taustatueksi, tehtiin oppilaitosyhteistyötä ja pyrittiin vaikuttamaan laajemmin yhteiskunnassa muun muassa viestinnän keinoin tavoitteenaan lisätä tietoisuutta nuorten kaupallisista kasvuympäristöistä ja niihin liittyvistä mahdollisuuksista ja heikoista signaaleista. 10
  • 12. TAULUKKO 1. ABC kohtaa nuoria -hankkeen tavoitteiden ja toimintatapojen Suunta-taulukko. TARVE PÄÄMÄÄRÄ TAVOITTEET Nuoret ovat siirtyneet hengailemaan kaduilta kaupallisiin tiloihin, mikä on luonut uuden haasteen paitsi kaupallisille toimijoille myös nuorisotyölle. Nuorten Palvelu ry kehittää ja tekee työtä nuorten hyvinvoinnin lisäämiseksi nuorten reviireillä kaupallisessa ympäristössä. Kaupallinen tila (ABC) nuorten hyvinvoinnin huomioijana Kartoitetaan nuorten hengailua kaupallisissa tiloissa ABC-liikennemyymäläympäristössä sekä parannetaan henkilökunnan ja nuorten välistä vuorovaikutusta. Selvitetään myös paikkakuntien verkostoyhteistyön tarpeita ja mahdollisuuksia. Tarpeiden pohjalta luodaan uusia toimintamalleja nuorten kanssa toimimiseen kaupallisessa ympäristössä. ALA- ABC ja kaupalliset toimijat TAVOITTEET Lisätään asiointiturvallisuutta ja ABC-henkilökunnan osaamista kohdata nuoria sekä tuotetaan uusia toimintatapoja erilaisiin asiointitilanteisiin nuorten kanssa. KEINOT – Tiedonvaihto ja tarpeiden kartoitus ABC-henkilökunnan ja ketjuohjauksen kanssa – Henkilöstökoulutus – Kirjallisen materiaalinen tuottaminen ABC-henkilökunnalle PROSESSIT Yhteistyöverkosto ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen Lisätään tietoa nuorten hengailusta kaupallisissa tiloissa ja luodaan verkostoyhteistyön malleja, mistä viestitään laajamittaisesti. Nuorten osallisuuden lisääminen Lisätään nuorten osallisuutta kaupallisissa tiloissa ja ohjataan nuoria vastuullisuuteen yhteisen tilan käyttäjinä. – Yhteistyöverkostot ABC:n tueksi – Henkilökunnan ja nuorten tapaamiset – Yhteistyö nuorisotutkimuksen, nuorisoalan oppilaitosten sekä muiden hankkeiden kanssa – Nuoret mukaan toiminnan kehittämiseen ja suunnitteluun – Tiedotus ilmiöstä sekä hankkeen toiminnasta laajamittaisesti – Monialaisen verkostoyhteistyön rakentaminen ja koordinointi – Koulutusten pitäminen sekä koulutusyhteistyö S-ketjun kanssa TEHTÄVÄT – Liikennemyymäläkohtainen kartoitus ja konsultointi – Koulutus, tiedotus, konsultointi, viestintä ja seuranta – Säännölliset käynnit pilottipaikkakunnilla, työntekijöiden tapaamiset ja haastattelut – Alueellisten toimijoiden kontaktointi ja kokoaminen yhteen – Koulutusten järjestely, suunnittelu ja toteutus TUOTOKSET – ABC ja nuoret -opas – Koulutusten järjestely, suunnittelu ja toteutus – Henkilökunnan nuorisotietämys ja osaaminen kohdata nuoria on lisääntynyt, ja siten työn kuormittavuus on vähentynyt ONNISTUMISEN – Hankkeen tuotokset ovat juurKRITEERIT tuneet osaksi S-ryhmän omaa toimintaa – Hankkeen tuotoksia on voitu hyödyntää muissa kohteissa – Yhteisten tapaamisten koordinointi – Tapahtumien järjestäminen – Pelisääntötyöryhmien kokoaminen ja koordinointi – Nuorten kontaktointi – Nuorisotapahtumien valmistelut – Toiminnan esittely seminaareissa ja julkaisuissa – Pelisääntöäänestysten järjestäminen ja pelisääntöjen kokoaminen – Koulutus- ja viestintämateriaalit ei-kaupallisille toimijoille – Pelisääntömalli sekä pelisääntötyöskentelyn ohje – Nuorten kohtaamisen koulutusmoduuli ABC-henkilökunnalle – Yksityisen ja julkisen sektorin yhdistävän verkostoyhteistyön – Toimenpide- ja aineistopankki malli ABC-ketjun käyttöön TULOKSET – Nuoret ja henkilökunta pohtimaan yhdessä ABC:llä käyttäytymisen sääntöjä – Yksityisen ja julkisen sektorin välinen yhteistyö on lisääntynyt – Nuorisotapahtumat – Nuoret kokevat tulleensa paremmin huomioiduksi ABC-liikennemyymälöissä – Tietoisuus ilmiöstä on lisääntynyt ja se otetaan huomioon sekä – Nuoret ymmärtävät paremmin nuorisoalan että kaupallisen oman toimintansa vaikutukset kaupalliseen ympäristöön kentän toiminnassa laajemmin – Tuotetun tiedon leviäminen ja näkyvyys mediassa – Säännöllinen tiedonvaihto jatkuu ja/tai työryhmät ovat jatkaneet toimintaansa 11 – Nuorten kanssa keskustellaan säännöllisesti – Ilkivalta on vähentynyt – Ilmapiiri liikennemyymälöissä on parantunut
  • 13. YHDESSÄ TEKEMÄLLÄ TOIMINTAA JA TUOTOKSIA ”Mopot ja jopot riviin laita, jotta säilyy sääntöjen taika ” YKSI LAURITSALAN ASUINALUEEN TIMANTIN KOVISTA PELISÄÄNNÖISTÄ Lisää tietoa ja työkaluja ABC:n arkeen Hankkeen eräänä tärkeimpänä tuotoksena ja näkyvimpänä yhteistyön tuloksena ilmestyi kesäkuussa 2012 ABC ja nuoret -opas. Opas tehtiin eräänlaiseksi ohjekirjaksi tai toimintamanuaaliksi ABC-liikennemyymälöiden työntekijöille ja sen tarkoituksena on antaa vinkkejä ja toimintamalleja asiakaspalvelutilanteisiin nuorten kanssa. Tilannekohtaisten ratkaisumallien lisäksi ohjeistusta annetaan mm. siihen, miten nuori kohdataan ja huomioidaan asiakkaana ja miten henkilökunnan yhteiset toimintamallit helpottavat arkea. Opas jaettiin kaikille ABC-liikennemyymälöiden työntekijöille ja se ilmestyi molemmilla kotimaisilla kielillä. Opas sai paljon huomiota tiedotusvälineissä ilmestyttyään ja siihen on viitattu monta kertaa myös jälkeenpäin. Opasta suunniteltiin muokattavaksi kaikki asiakaspalveluympäristöt huomioivaksi yleisoppaaksi, mutta prosessi tämän hankkeen puitteissa jäi kesken. ABC ja nuoret -opas on luettavissa Nuorten Palvelu ry:n nettisivuilla. Jo alusta alkaen ABC-ketjun tavoitteena oli, että nuorisokysymyksen tieto-taito halutaan osaksi ABCketjun koulutusta. Vuonna 2011 aloitettiin neuvottelut S-ryhmän sisäisen kouluttajan Jollas Instituutin sekä ABC-ketjuohjauksen kanssa nuorten asiointiohjaamiseen liittyvien koulutusosioiden luomiseksi osaksi ABC-ketjun henkilöstökoulutusta. Näistä valmennuksista päästiin testaamaan uuden liikennemyymälän henkilökunnalle annettavaa avausvalmennusta. Valmennusosiota kokeiltiin viidessä eri koulutuksessa, kunnes lopullinen muoto alkoi löytyä. Tältä pohjalta luotiin Jollas Instituutin kanssa nuorten kohtaamisen koulutusmoduulit ABC-valmennuksiin. Elokuussa 2013 valmistuivat ”nuorisomoduulit” liikennemyymälöiden avaus-, palveluvastaava- (vuoroesimies) sekä liikennemyymäläpäällikkövalmennuksiin. Tiedon siirtyminen varmistettiin Jollaksen ABC-valmennustiimin sekä hankehenkilöstön yhteisessä valmennusklinikassa. Loppuvuonna 2012 käynnistettiin valmistelut sisällön tuottamiseksi myös sähköiseen oppimisympäristöön eJollakseen. ABC kohtaa nuoret verkkokoulutus valmistui toukokuussa 2013 ja sitä ryhdyttiin tarjoamaan aktiivisesti alueosuuskaupoille. 12
  • 14. Jotta kehitetyt työkalut ja mallit jäisivät ABC-ketjun sisään ja olisivat mahdollisimman helposti hyödynnettävissä, päätettiin eri prosesseista (pelisääntöjen tekeminen, nuorisotapahtuman järjestäminen, yhteistyöverkoston rakentaminen, ABC ja nuoret -oppaan käyttäminen jne.) tehdä mahdollisimman yksityiskohtaiset kuvaukset S-ryhmän sisäiseen tietoverkkoon, S-intraan. Hankkeen aikana S-intraan tuotettiin materiaalia, mutta se jäi hajanaiseksi. Materiaalista päätettiin lopulta koota Sintraan oma ”salkku” tai ”työkalupakki”, josta liikennemyymälöiden päälliköt ja palveluvastaavat pääsevät valitsemaan omien yksiköidensä kulloisiinkin tarpeisiin sopivia menetelmiä ja toimintamalleja. Osion luominen jäi aivan hankkeen loppuvaiheeseen, joten sen toimivuudesta ei ole saatu kokemuksia. Nuoret mukana tekemässä ja kehittämässä Nuorten osallisuutta ja vastuullisuutta julkisen tilan käyttäjinä pyrittiin lisäämään mm. luomalla yksikkökohtaisia pelisääntöjä yhdessä nuorten kanssa. Pelisääntöjen tekemisestä syntyi toimintamalli, joka perustuu nuorisotoimen, nuorten ja liikennemyymälän yhteistoimintaan. Pelisääntöjen tekemiseen oli tärkeää ottaa nuoret mukaan tekemiseen heti alkuvaiheessa, jotta heidän motivaationsa sääntöjen noudattamiseksi olisi parhain mahdollinen. Nuoret otettiin mukaan jo heti ensimmäisten pelisääntöjen tekemisprosessissa Kuopiossa Niiralan ABC:lla syksyllä 2010. Pelisääntöjen jakamisen yhteydessä nuorille järjestettiin äänestys siitä, mitkä olivat itselle tärkeimmät säännöt. Vastaamisesta nuoret saivat pienen palkkion, esimerkiksi hampurilaisen tai jäätelön. Prosessi kehittyi eteenpäin ja Pietarsaaressa syksyllä 2011 oli käytössä jo kehittyneempi malli. Pietarsaaren nuorisotoimen kanssa aloitettiin keskustelu pelisääntöjen tekemisestä jo ennen uuden ABC-liikennemyymälän avaamista. Alueosuuskauppa KPO (valittu liikennemyymäläpäällikkö) ja nuorisoviranhaltijat Pietarsaaresta ja Pedersörestä järjestivät paikallisille nuorille keskustelutilaisuuden nuorisotilalla. Tapaamisessa nuoret laativat 12 sääntöehdotusta, joista kaikki alueen nuoret saivat äänestää nuorten alueellisessa tiedostuskanavassa (www.decibel.fi) omasta mielestään viittä tärkeintä sääntöä. Viidestä eniten ääniä saaneesta kohdasta ABC Pietarsaari (KPO) painatti pöytiinsä A4-kokoiset pöytätaulut sekä jaettavat esitteet. (ks. pelisääntöjen tekemisen ohje ”Pelisääntöjen ABC” Liitteessä 3.) Vuonna 2012 nuorten osallisuuden lisäämisen keinona kokeiltiin nuorisotapahtumien järjestämistä ABC-liikennemyymäläympäristössä. Nuorisotapahtumia järjestettiin yhdessä RS-ajovalistuksen kanssa viidellä eri paikkakunnalla: Toijalassa, Pietarsaaressa, Kiimingissä, Viitasaarella ja Alavudella. Tämän tapahtumakiertueen tuloksena kehitettiin tapahtumajärjestämisen malli, joka kokoaa yhteiseen tekemiseen nuorten ja liikennemyymälöiden työntekijöiden lisäksi laajasti paikkakuntien julki13
  • 15. sen, kolmannen ja yksityisen sektorin toimijoita. Kuten tapahtumien järjestäjien palautteessa kuitenkin tuli esille, on tapahtumien koordinaatio syytä pitää yhden tahon käsissä. Pääasiallisena teemana tapahtumissa oli turvallisempi mopoilukulttuuri. RS-ajovalistuksen järjestämä hitaan ajon taitorata keräsi osanottajia vaihtelevasti. Kiimingissä ja Alavudella taitoajorata sai suuren suosion, mutta muilla paikkakunnilla se houkutteli vain muutamia. Tämän johdosta voi olla syytä pohtia mopoilu- ja koko liikennevalistuksen kohderyhmää ja muotoja. Mitä uutta pitäisi tuoda mopoilun turvallisuuskulttuuriin, jotta asenneilmasto muuttuisi? Riittääkö, että mopoilun turvallisuusasioita painotetaan jo mopokortin omaaville? Tapahtumat eivät vetäneet osanottajia muutenkaan aivan odotetulla tavalla. Paikalla olleet nuoret olivat kuitenkin tyytyväisiä siitä, että heille suunnattua ohjelmaa oli järjestetty omalla paikkakunnalla. Yleensä ohjelmatarjonta on heidän mielestään ollut niukkaa. Esille tuli myös, että nuoret tulevat paikalle katselemaan, eivät niinkään itse osallistumaan. ABC vaikuttaisi edustavan nuorten ajankäytössä tilaa, jonne tullaan toisaalta ”näytille”, mutta viihdytään kuitenkin omissa porukoissa. Kuten eräs nuori asian ilmaisi: ”ABC:lle tullaan olemaan ja juttelemaan kavereiden kanssa, ei katsomaan mitään ohjelmaa.” Vaihtelevasta suosiosta riippumatta, nuorisotapahtumia on joillakin paikkakunnilla järjestetty uudestaan jo useampaankin kertaan ja malli on levinnyt myös muihin liikennemyymälöihin. Yhteistyötä ja yhteistoimintaa Sektorirajat ylittävää yhteistyötä kehitettiin paikkakuntakohtaisesti kokoamalla yhteen monialaisia yhteistyöverkostoja liikennemyymälöiden ympärille. Näissä yhteistyöverkostoissa ovat nuorten asioissa tietoa ja osaamistaan päässeet vaihtamaan niin liikennemyymälöiden, nuorisotoimen, paikallisten yhdistysten ja järjestöjen, koulujen, seurakuntien, sosiaalitoimien kuin poliisinkin edustajat. Joillakin paikkakunnilla myös nuoret ovat säännöllisesti osallistuneet näihin verkostotapaamisiin. Hankkeen työskentelyn tavoitteena oli koota paikallisista toimijoista se arkinen ”hartiatyövoima”, jonka voimin jatkuvaluonteinen kenttätyö mahdollistuisi ja jäisi hankkeen päättyessäkin pysyväksi toiminnaksi paikkakunnille. Hanke toimi toimintansa aikana usealla paikkakunnalla näiden monialaisten toimijaryhmien kokoonkutsujana ja vetäjänä liikennemyymälöistä nousseiden havaintojen johdosta. Usealla paikkakunnalla saatiin selkeitä viitteitä siitä, että tietoisuuden lisääntyminen ja toimijoiden samanaikainen 14
  • 16. havahtuminen nuorten häiriökäyttäytymiseen ja vahingontekoihin on selkeästi rauhoittanut koko paikkakunnan tilannetta. Merkillepantavaa on ollut, että nuorten kanssa päivittäin työtä tekevien ja nuorten vapaa-ajan ympäristöissä nuorten käyttäytymistä seuraavien havainnot eivät välttämättä välity ylätason työryhmiin. Eri viranomaisten hyvinvointiin tähtäävät yhteiset toimet tai tavoitteet eivät siten aina ole ajan tasalla nopeastikin muuttuvista ilmiöistä tai tilanteista. Hankkeen myötä on käynyt hyvin selväksi, että yhteistyö yritysten kanssa täydentää osaltaan näiden signaalien havaitsemista ja niihin reagoimista. Yhteinen tietoisuus lasten ja nuorten vapaa-ajanympäristöjen kautta välittyvistä signaaleista on osoittautunut tärkeäksi välineeksi suunnata toimenpiteitä vastaamaan tarpeita, jotka eivät aiemmin olleet kaikkien toimijoiden tiedostamia. Oppilaitosyhteistyötä tehtiin Humanistisen ammattikorkeakoulun (Humak) ja Mikkelin ammattikorkeakoulun (Mamk) yhteisöpedagogikoulutuksen kanssa. Tavoitteena oli nostaa esiin nuorisoalan koulutuksessa kysymyksiä nuorisotyön merkityksen ja muotojen muutoksesta, yhteistyön mahdollisuuksista julkisen ja yksityisen sektorin välillä, nuorten monitahoisista tilantarpeista sekä kaupallisten tilojen merkityksestä nuorten vapaa-ajassa. Humakin kanssa yhteistyö on ollut koulutusyhteistyötä mm. videoluentojen kautta. Mamk:n kanssa pilotoidussa osiossa opiskelijat pääsivät myös osallistumaan hankkeen kartoitus- ja kenttätyöhön. Opiskelijoiden antamissa palautteissa on toisaalta kummasteltu yhteistyön tekemistä kaupallisen toimijan kanssa ja erityisesti nuorisotyöntekijän roolia yhteistyössä, mutta toisaalta aihe koettiin uudenlaista ja erilaista ajattelua edustavaksi ja siten mielenkiintoiseksikin. Hankkeen aikana tehtiin paljon yhteistyötä myös muiden järjestöjen ja projektien kanssa. Alaikäisten peliautomaateilla pelaamiseen liittyvistä kysymyksistä tehtiin yhteistyötä Ehyt ry:n Pelitaito projektin kanssa. Nuorten rahapelaamista liikennemyymälöissä havainnoitiin osana hanketta ja asiantuntemusta tilanteiden rauhoittamiseksi saatiin Pelitaito-projektilta. Mannerheimin Lastensuojeluliiton Järvi-Suomen piiri hallinnoi Kohtaamisia ja kasvua arjessa -hanketta, jossa kehitetään toimintamalleja koulujen, nuorisotoimien, vanhempien, oppilaiden ja MLL:n paikallisyhdistysten sekä muiden toimijoiden (mm. muut järjestöt, seurakunnat, yritykset) yhteistyön ja kohtaamisen tiivistämiseksi nuorten kasvun tukemiseksi ja vahvistamiseksi. Hankkeen kanssa yhteistyötä tehtiin enimmäkseen tiedon vaihdon merkeissä nuorten kaupallisiin kasvuympäristöihin liittyen ja sen hyödyntämisestä myös MLL:n hanketoiminnassa. Yhteistyötä koordinoitiin myös paikallistasolla muutamien yhteistyöpalaverien muodossa. 15
  • 17. Nuorten Palvelu ry:n hallinnoimien Tunturikeskukset lasten ja nuorten silmin sekä Archipelago - yhteispelillä vaikutetaan -hankkeiden kanssa etsittiin ja löydettiin monia yhteisiä toimintatapoja kaupallisessa ympäristössä tehtävässä nuorisotyössä sekä nuorten osallisuudessa. Nuorten Palvelu ry:n sisällä yhteistyötä tehtiin erityisesti Kauppakeskusten nuoret -hankkeen kanssa vuodesta 2012 alkaen. Kauppakeskusten nuoret -hanke on jatkumoa ABC kohtaa nuoria -hankkeessa tehdylle kehittämistyölle kehittäen samankaltaisia toimintamenetelmiä ja -malleja kauppakeskusympäristössä. 16
  • 18. TULOKSET JA VAIKUTUKSET VUOROVAIKUTUKSESSA ”Nuoret eivät ole enää haaste meille, vaikka käyvätkin edelleen yhtä paljon kuin ennenkin” ERÄÄN OSUUSKAUPAN ABC RYHMÄPÄÄLLIKÖN KOMMENTTI ARVIOINTIHAASTATTELUSSA Loppuarvioinnin toteutus Hankkeen loppuarvioinnista on tehty erillinen raportti Tavoitteen(a) kohtaaminen - ABC kohtaa nuoria -hankkeen päättöarviointi, jossa hankkeen onnistumista kokonaisuudessaan tarkastellaan tuloksien ja vaikutuksien kautta. Loppuarvioinnin raportissa esitellään tarkemmin paitsi arvioinnin tuloksia myös arviointitiedon keräämiseen ja analysointiin käytetyt menetelmät haastattelurunkoineen ja kyselylomakkeineen. Loppuarviointi toteutettiin hankehenkilöstön omana työnä. Vaikuttavuuden arviointiin pyrittiin muutoksen ja siihen vaikuttavien tekijöiden kuvaamisella. Keskeisimpiä arviointikysymyksiä olivat Saatiinko aikaan muutosta? Mikä sai aikaan muutoksen ja miten se tapahtui? Mitkä toimenpiteet/tuotokset osoittautuivat käyttökelpoisimmiksi ja miksi? Mikä mahdollisesti esti muutosta tapahtumasta? Oliko toimenpiteillä joitakin odottamattomia vaikutuksia (positiivisia/negatiivisia?) Ovatko muutokset olleet pysyviä? Vaikuttavuutta tarkasteltiin yhtäältä koko hankkeen toiminnan ja tavoitteiden prosessien kautta ja toisaalta pureutuen tarkemmin tiettyihin arkipäivän vuorovaikutustilanteisiin ja niiden muutosmekanismeihin. Hankkeen loppuarviointia varten kerättiin erikseen laaja arviointiaineisto, minkä lisäksi arvioinnissa hyödynnettiin hankkeen aikana syntynyttä muuta aineistoa kuten lukuisia muistioita tapaamisista eri tahojen kanssa, sähköpostiviestintää pilottikohteiden liikennemyymäläpäälliköiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa, koulutus- ja tapahtumapalautteita sekä hankkeessa vuosittain toteutettuja palautehaastatteluja. Tietoa kerättiin pääasiassa haastattelun keinoin sekä yksilö- että ryhmähaastatteluissa, mitä kautta saatua tietoa täydennettiin lomakekyselyiden avulla. Arviointitietoa kerättiin hankkeen kohderyhmiltä eli nuorilta, ABC-liikennemyymälöiden työntekijöiltä ja pilottipaikkakuntien yhteistyöverkostojen jäseniltä sekä muilta hankkeeseen osallistuneilta sidosryhmiltä kuten ABC-ketjun ja osuuskauppojen edustajilta. Lisäksi arviointitietoa kerättiin hank17
  • 19. keen ohjausryhmältä ja Nuorten Palvelu ry:n hallitukselta. Taulukkoon 2 on koottu eri tiedonkeruumenetelmät lukumäärineen ja kohderyhmineen. TAULUKKO 2. Aineiston keruun ja haastattelujen muodot sekä menetelmät kohderyhmittäin. KOHDERYHMÄ Nuoret Ryhmähaastattelu Pop-up kyselyt ja videopalautteet ABC-ketju Ketjuohjauksen edustajat/haastattelu Osuuskauppojen edustajat/haastattelu Liikennemyymäläpäälliköt/haastattelu Palveluvastaavat/haastattelu Työntekijät/lomakekysely Yhteistyöverkosto Ryhmähaastattelu Yksilöhaastattelut Ohjausryhmä Sähköinen lomakekysely Nuorten Palvelu ry Hallitus/sähköinen lomakekysely Kaikki haastattelut/kyselyt KPL YHTEENSÄ (hlö) n. 30 4 (osallistujia yht. n. 20) 10 37 2 3 4 3 3 toimintayksikköä /25 kpl 21 3 (osallistujia yht. 17) 4 5 4 MENETELMÄ Ryhmähaastattelujen lkm (+hlö) Yksilöhaastattelu (+nuoret) Sähköinen kyselylomake 5 4 97 YHTEENSÄ 7 (37) 16 (10) 34 Haastatteluin tietoa kerättiin riittävin otoksin ABC-liikennemyymäläpäälliköiltä ja palveluvastaavilta, sekä osuuskauppojen ja ABC-ketjuohjauksen edustajilta. Nuorten ja paikkakuntien yhteistyöverkostojen haastattelut toteutettiin suurimmaksi osaksi ryhmähaastatteluin (poikkeuksena muutamien yhteistyötahojen yksilöhaastattelut) systematisoinnin menetelmään hyödyntäen. Liikennemyymälöissä kohdatuilta nuorilta tietoa kerättiin myös ns. vapaamuotoisten videopalautteiden ja ”pop-up kyselyiden” muodossa. Lomakekyselyin tietoa kerättiin otoksena kolmen ABC-liikennemyymälän työntekijöiltä, hankkeen ohjausryhmältä ja Nuorten palvelu ry:n hallitukselta. ABC-työntekijöiden tuottamaa tietoa verrattiin johdon, liikennemyymäläpäälliköiden ja yhteistyöverkostojen kokemuksiin. Hankkeen ohjausryhmältä kerättiin tietoa koskien erityisesti hankkeen toimintaa ja prosessien onnistumista ja Nuorten Palvelu ry:n hallitukselta koskien hankkeen toiminnan sopivuutta ja lisäarvoa järjestön kokonaistoimintaan nähden. 18
  • 20. Hankkeen toiminnan etenemistä sekä toimintatapojen valintaa ja onnistumista tavoitteisiin ja tarpeeseen nähden arvioitiin vaikutusketjumallin avulla (ks. Kuvio 1), jonka mukaista ajattelua sivulla 11 esitetty Suunta-taulukko edustaa. Vaikutusketjumallissa hankkeen relevanssia tarkastellaan tavoitteenasettelun suhteena tarpeeseen ja hankkeen tehokkuutta tuotoksien suhteena panostuksiin. Vaikuttavuutta puolestaan hahmotellaan tulosten ja vaikutusten suhteena panostuksiin ja asetettuihin tavoitteisiin, kun taas hankkeen hyödyllisyydestä ja pysyvyydestä kertoo vaikutusten suhde hankkeen taustalla olleisiin tarpeisiin nähden. KUVIO 1. Vaikutusketjun kuvaus. (Mukaillen SOSTE 2013; Virtanen 2007, 87.) TARVE TAVOITE PANOS TOIMENPIDE TUOTOS TULOS VAIKUTUS Pilottiliikennemyymälät ja -paikkakunnat yhteistyöverkostoineen muodostavat kukin omanlaisensa systeemin, joiden vuorovaikutuksen ja ilmapiirin muutoksia kuvailtiin lisäksi systematisoinnin menetelmää soveltaen. Vaikutusketjumalli kuvaa hankkeen ja sen prosessien etenemistä kun taas systematisoinnin avulla oli mahdollista saada tarkempaa tietoa muutoksen mekanismeista prosessien sisällä. Systematisoinnin tarkoituksena on saada erilaisiin toimintoihin osallistuneita ihmisiä jäsentämään ja kommunikoimaan toiminnan kautta oppimistaan asioista. Systematisoinnin tarkoituksena on kuvata systeemin osasia, siihen sisältyviä vuorovaikutussuhteita ja systeemin muuttuvaisuutta sekä sitä millaisia seurauksia ja merkittävyyttä vuorovaikutussuhteilla on. Systeemeinä kuvataan erilaisia yhteiseen toimintaan perustuvia ryhmiä. Ne nähdään sisäisesti jatkuvassa liikkeessä olevina kokonaisuuksina, joissa jokainen sen osa ja siinä tapahtuvat muutokset vaikuttavat systeemiin kohdistuneisiin panoksiin ja tavoitteisiin sekä sen toiminnan kautta syntyviin tuloksiin. Systematisointi on osallistava systeemiajattelua edustava menetelmä. Sen keskiössä on pohtia ja jakaa yhdessä systeemin toiminnassa mukana olleiden kokemuksia siitä, mitä tapahtui ja miten sekä mitä voimme kokemuksista oppia. Systematisointitilanteen kulku perustuu kokemuksen uudelleen rakentamiseen 19
  • 21. eli tapahtumat käydään osallistujien kanssa läpi vaihe vaiheelta, minkä aikana pohditaan eri tekijöiden lyhyemmän ja pitkän aikavälin vaikutuksia (ActionAid 2009). Tuotoksilla tuloksia Hankkeen tuloksia on vaikea määrällisesti mitata ja osoittaa, sillä hankkeen tavoitteena on ollut vuorovaikutuksen parantaminen, johon liittyvät muutokset on havaittavissa usein pieninä nyansseina ja jonkinlaisena eroavaisuutena aikaisempaan. Tätä tulosten osoittamisen vaikeutta kuvaa hyvin erään osuuskaupan ABC-ryhmäpäällikön pohdinta siitä, että tavallaan liikennemyymälöissä ei päälisin puolin ole muuttunut mikään, nuoret käyvät edelleen yhtä paljon ja haastavampiakin tilanteita tulee vastaan, mutta nuoria ei koeta enää haasteeksi. Hän kertoi, että liikennemyymäläpäälliköiden palavereissa nuoret eivät enää nouse keskusteluun, toisin kuin aiemmin nuorten synnyttämät haasteet olivat palavereiden vakioaiheita. Mitään yksittäistä syytä tai seikkaa tilanteen muuttumiseen hän ei pystynyt nimeämään, vaan arveli, että pelkästään nuorisoaiheen nostaminen esille ja se että asia on ollut puheissa, on jo itsessään auttanut. Työntekijät ovat tulleet tutummaksi nuoriin liittyvien asioiden suhteen ja saanet valmiuksia toimia tilanteissa siten, ettei niitä enää ole koettu niin kuormittavina. Lähtökohta tulosten aikaansaamiseksi on siis ollut hyvä, ellei suorastaan helppo, ainakin siinä mielessä, että kun nuorisotietämystä on viety sellaiselle alueelle, jossa se on entuudestaan ollut vieraampaa, on uuden oppiminen tällöin ainakin oletetusti todennäköisempää. Suurempana voittona ja tuloksena voidaan ehkä ennemminkin pitää sitä, että tällaista työtä on päästy tekemään epätyypilliseen paikkaan ja vastaanotto erilaisen näkemyksen huomioonottamiselle on ollut positiivista ja vastaanottavaa ja uutta toimintakulttuuria on haluttu lähteä luomaan ja välittämään myös eteenpäin. Esimerkiksi Osuuskauppa EePeen kymmenestä ABC-liikennemyymälästä pelisäännöt on tehty jo kuuteen yksikköön. Hanke oli mukana ensimmäisten pelisääntöjen tekemisessä, mitä mallia monistaen osuuskauppa toteutti itsenäisesti pelisäännöt muissa yksiköissä tehden yhteistyötä paikkakuntien nuorisotoimien kanssa. Osuuskaupan kokemus yhteistyöstä nuorisotyöntekijöiden kanssa oli erittäin positiivinen ja he kertoivat olleensa yllättyneitä nuorisotoimien suuresta kiinnostuksesta lähteä avuksi pelisääntötyöskentelyyn. Osuuskaupan saaman kokemuksen mukaan hyviä tuloksia on saatu aikaan aina silloin, kun nuorisotoimi on lähtenyt mukaan. He kokivat vanhempienkin lähtevän luontevammin mukaan yhteistyöhön silloin, kun kuntapuolen toimijat ovat tekemisissä mukana. 20
  • 22. Pelisäännöt ovatkin olleet yksittäisistä toimintamalleista yksi eniten positiivista palautetta saaneista hankkeen tuotoksista kaikkien kohderyhmien ja haastateltujen puheissa. Nuoret ovat pääsääntöisesti ottaneet pelisäännöt hyvin vastaan, ja heidän kokemuksensa oli sitä positiivisempi, mitä enemmän he olivat päässeet osaksi pelisääntöjen tekemisen prosessia. Kuten eräs nuori kommentoi oman liikennemyymälänsä sääntöjä: ”Pelisäännöt on sopivan rennot, ihan normaalia ohjeistusta nuorille.” Liikennemyymälöiden työntekijät ovat kokeneet pelisäännöt eniten omaa arkeaan avittavaksi tuotokseksi. Nuorten aiheuttamien haasteellisten tilanteiden ratkaisussa työntekijät nimesivät hyödyllisimmäksi keinoksi pelisääntöihin vetoamisen lisäksi työkaverin tai esimiehen pyytämisen avuksi sekä tilanteista keskustelemisen työkavereiden kanssa. Pelisääntötyöskentelyn malli on ollut helposti monistettavissa ja siksi kynnys sen leviämiselle ABC-liikennemyymälästä toiseen tai koko ketjun ulkopuolelle on hyvin matala. Se luo kaupalliselle toimijalle hyvän keinon lähteä yhteistyöhän nuorisotoimen kanssa. Pelisääntötyöskentely onkin hankkeen aikaisista työskentelymalleista lisännyt eniten yhteistyötä liikennemyymälöiden ja nuorisotoimien työntekijöiden välillä. Pelisääntötyöskentelyn heikkoutena on niiden ”kasvaminen yhdessä” kunkin sukupolven nuorten kanssa, minkä vuoksi säännöt väistämättä vanhentuvat aika ajoin. Pelisääntöjen luoman hyvän ilmapiirin säilyminen edellyttää niiden päivittämistä aina uuden hengailuikään tulevan nuorisoikäpolven kanssa. ABC ja nuoret -opas nähtiin hankkeen onnistuneimpana tuotoksena ohjausryhmän, ketjuohjauksen ja osuuskauppojen mielipiteissä. Sitä kautta nuorisoasian nähtiin pysyvän pinnalla ja puheissa sekä siinä nähtiin kiteytyvän hankkeessa tuotettu tieto konkreettiseen muotoon liikennemyymälöiden hyödynnettäväksi. Työntekijöiden kokemukset oppaasta olivat paikoitellen hyvinkin vastakkaiset, kun taas liikennemyymäläpäälliköiden näkemykset kulkivat jossain johdon ja työntekijöiden kokemusten välillä. Ajatus oppaan taustalla nähtiin sinänsä tarpeellisena ja se nähtiin oivallisena materiaalina esimerkiksi uuden työntekijän perehdytyksessä. Eräs liikennemyymäläpäällikkö kommentoi tätä seikkaa muun muassa sanoin: ” Siitä ainakin näkee heti, että täällä ollaan tekemisissä nuorten kanssa”. Toisaalta liikennemyymäläpäälliköt tiesivät arjen kokemuksen siitä, että oppaat jäävät helposti kirjahyllyille tai kahvipöytiin lojumaan sekä tunsivat itsekin informaatioähkyn tuottaman tuskan useiden erilaisten manuaalien paljouden keskellä. He eivät myöskään kokeneet opasta avuksi henkilöstönsä motivoimisessa ja innostamisessa nuorten kohtaamiseen, vaan siihen toivottiin avuksi vuorovaikutteisempia keinoja. Henkilöstökoulutukset kuvattiin toivotuimpana toimenpiteenä sekä liikennemyymäläpäälliköiden että ABC-työntekijöiden mielipiteissä. Liikennemyymäläpäälliköt kokivat tarvitsevansa työntekijöi21
  • 23. den innostamiseen avuksi liikennemyymälän ulkopuolisia tahoja. He kokivat, että heidän itsensä välittämänä viestiä nuorten huomioimisesta ja ajoittain negatiiviseksi muuttuneiden asenteiden muuttamisesta ei oteta yhtä hyvin ja ajatuksia herättelevänä vastaan. Pelkkä liikennemyymäläpäälliköiden konsultointi nuorisoaiheesta koettiin näin ollen riittämättömäksi, jos kyseessä oli tulehtuneen tilanteen muuttaminen. Kokemukset uusien liikennemyymälöiden avausvalmennuksien yhteydessä järjestetyitä nuorten kohtaamisen koulutuksista ovat olleet positiivisia niin työntekijöiden, liikennemyymäläpäälliköiden kuin osuuskauppojen edustajien kertomuksissa. Avauskoulutuksilla on koettu olevan selkeä ennaltaehkäisevä vaikutus ja samanlaisten tilanteiden ei ole koettu muodostuvan haasteeksi, kuin monissa muissa liikennemyymälöissä. Nuorisotapahtumien kohtaama yleisökato oli monille hankkeen toimintaan osallistuneille yllätys. Nuoret tosin olivat heidän erityisestä huomioimisesta mielissään ja nimesivät liikennemyymälöihin tulleet nuorisotapahtumat yhdeksi positiivisimmaksi muutokseksi ABC:llä. Toisaalta he toivat paikoitellen esille myös sitä, etteivät he koe tarvitsevansa erityistä ohjelmaa vaan luvan ja mahdollisuuden viettää aikaa yhdessä muiden nuorten joukossa. Voidaan ehkä karkeasti ottaen todeta, että nuorisotapahtumat eivät aikuisten mielestä onnistuneet niin kuin oletettiin, samoin kuin ei nuorten lopulliset kokemuksetkaan tapahtumien onnistumisesta ollut aikuisten kokemusten kanssa yhteneväisiä. Ehkäpä nuorisotapahtumat olivatkin nuorten mielestä positiivinen kokemus sen vuoksi, että aikuiset kiinnittivät heihin normaalia enemmän huomioita, vieläpä positiivista sellaista. Nuorisotapahtumilla tavoiteltiin nuorten kehittämis- ja osallistumismahdollisuuksien lisääntymistä, mutta positiivinen vaikutus nuorten kannalta tulikin siis ehkä työntekijöiden osoittaman huomion kautta. Nuorisotapahtumilla saattoi olla positiivisia vaikutuksia ennemminkin työntekijöiden ja nuorten kohtaamisen paranemisen kannalta kuin suoranaisesti nuorten osallisuuden lisäämisen kannalta. Eräs liikennemyymäläpäällikkö kuvaili tunnelmiaan nuorisotapahtuman jälkeen seuraavin sanoin: ”Meillä tuntuma tapahtuman jälkeen on se, että nuoret lähestyvät meitä nyt helpommin ja juttelevat enemmän. Lisäksi ravintolamme on pysynyt todella siistinä perjantain jälkeen nuorten osalta. Kiitos siitä.” Hankkeen aikana kootut yhteistyöverkostot osoittautuivat toimiviksi verkostojen toimintaan osallistuneiden mielipiteissä. Kaikki säännöllisesti toimineet yhteistyöverkostot halusivat jatkaa toimintaansa myös hankkeen jälkeen, vaikkakin ehkä harvemmalla kokoontumistiheydellä. Verkostojen kokoontumisten seurauksena kunkin toimijan oma toiminta tehostui ja tiedon vaihdon kautta saatiin erilaista varmuutta oman työn tekemiseen. Tämä olikin yksi motivaatio omaan osallistumiseen 22
  • 24. verkoston toimintaan nuorten hyvinvoinnin lisäämisen ohella. Joillakin paikkakunnilla oltiin huomattu, että yhteistyöllä ABC-liikennemyymälän kanssa oli positiivisia hyötyjä myös paikkakunnan muiden toimijoiden kannalta. ”Kun nuoret saadaan käyttäytymään paremmin yhdessä paikassa, käyttäytyvät he paremmin muissakin paikoissa” totesivat erään yhteistyöverkoston jäsenet ryhmähaastattelun päätteeksi. Vaikutuksina muutokset vuorovaikutusilmapiirissä Nuorten rooli hankkeen kohderyhmänä on ollut jokseenkin erikoinen, sillä nuoret eivät välttämättä ole olleet tietoisia ABC kohtaa nuoria -hankkeen olemassaolosta edes silloin kun he ovat osallistuneet hankkeen toimintaan - eikä tämä ole hankkeessa tavoitteena ollutkaan. Nuorten kokemukset ovat hankkeen ABC-työntekijöihin liittyvän tavoitteen ”lisätä osaamista kohdata nuoria” onnistumisen ja vaikutusten mittari. Nuoriin liittyvänä tavoitteena on ollut lisätä heidän osallisuutta ja ohjata heitä vastuullisuuteen yhteisen tilan käyttäjinä. Vaikkakin osa hankkeessa mukana olleista nuorista on tavoitettu suoraan liikennemyymälöistä, ovat nämä kohtaamiset olleet satunnaisia eikä niiden tarkoituksena ole ollut koota säännöllisiä nuorten ryhmiä hankkeen toimintaan. Tällainen toimintatapa olisi suorastaan sotinut hankkeen ja Nuorten Palvelu ry:n toiminnan ideologiaa vastaan, kun pyrkimyksenä on ollut luoda positiivisempaa kuvaa nuorten hengailusta ja sen merkityksestä nuoruuden kasvussa. Tämän näkökulman mukaisesti on pyritty korostamaan osallisuuden arkisuutta ja painottamaan sitä, että nuorten osallisuuden lisääminen on mahdollista muutenkin kuin heitä aktivoimalla. Kaupallisissa kasvuympäristöissä nuorten osallisuus on juurikin hengailua eli kaveripiireihin liittymistä sekä päivittäisten arkisten asiakaskohtelukokemusten ja positiivisen huomioimisen kautta syntyvää hyväksyntää. Liikennemyymälöissä kohdatut nuoret kertoivat liikennemyymälässä tapahtuneista muutoksista arjen konkreettisten esimerkkien kautta. Hankkeen aikana koulun ja liikennemyymälän välisen yhteistyön kautta ABC:n työntekijöiden kanssa tutuiksi tullut nuori kuvaili muutosta liikennemyymälässä asioimisessaan seuraavanlaisesti: ”Ennen niinku myyjät, tai siis ne ei niinku, että jos kysy jotakin, että missä on jotakin niin ei mitään puhunut. Mutta aina sitten kun mä olin äitin kanssa, niin joo totta kai tulee heti näyttelemään. Niin mä mietin, että mikä helvetti tässäkin on niinku, niin sitten meidän äiti vaan sitä sano että aika ihme homma. Mutta kyllä ne nytten on mullekin tullu. Varmaan sillon näytti niin pelottavalta.” Tämä nuoren tarina kuvaa sitä, kuinka tullessaan henkilökohtaisesti tutuiksi liikennemyymälän työntekijöiden kanssa, koki hän asiakaspalvelun hänen itsensä suhteen parantuneen samalle tasolle, 23
  • 25. kuin hänen äitinsä saama palvelu oli jo aikaisemmin ollut. Tutuiksi tulemisen vaikutuksia omaan käyttäytymiseensä nuorten joukko kuvaili myös seuraavin sanoin: ”No onhan ne [myyjät] niinku mukavempia sillai --- No onhan se paljon mukavempaa, kun ei ihan niin helposti heitetä pihalle jos kaverit vähän rellestää --- No kyllähän se vaikutti [omaan käyttäytymiseen] --- Vähän rauhottu vähän enemmän silleen, että ei kehannu olla niin semmonen niin villillä päällä. Ennen sitä aatteli vaan, että ne [myyjät] on semmosia kärttysiä, ja semmosia --- mutta ne on ihan mukavia.” Näiden ja monien muiden tarinoiden kautta voidaan todeta, että nuorten asiakaskohtelukokemus paranee, kun työntekijöiden kanssa tullaan tutuiksi. Nuorten oman kertomansa mukaan he myös käyttäytyvät paremmin, silloin kun ovat muodostaneet työntekijöihin henkilökohtaisemman suhteen. Tätä vahvistavat myös monien työntekijöiden havaitsemat muutokset nuorten käyttäytymisestä ja näin ollen tutuiksi tulemisella on merkitystä myös työntekijöiden työssä viihtymisen ja koko liikennemyymälän viihtyvyyden kannalta. Aikaisempaa tilannetta nuoret kuvailivat muun muassa seuraavan kaltaisilla tarinoilla: ”Sillon [kun tietty vartija oli vuorossa] ei kukaan ollut täällä apsilla.” --- ”Paitsi ne joilla oli rahaa ostaa kahvia.” --- ”No siis nehän tuli heti käännyttämään, että---” ”Niin se oli tyyliin niinku ovelta suoraan, se ykskin vartija oli semmonen, että se suunnilleen päivysteli nuilla ovilla ja kun otti kahvasta kiinni, niin saman tien karjas jo että ulos.--- Ja sit kun mäkin pari kertaa vähän kapinoin niitä vastaan, kun se heitti meidät varmaan sen yhden päivän aikana kolme kertaa pihalle ja mä kävin aina kysymässä liikennemyymäläpäälliköltä [kutsuu nimeltä], että mikä on, että onko säännöt muuttunut, että eikö me saada enää olla täällä ja [liikennemyymäläpäällikkö] sano että joo joo saatte kunhan että roskaa ja ootte asiallisesti --- Me oltiin oltu koko ajan asiallisesti eikä me oltu roskattu, ja se vartija kävi heittämässä meidät kolme kertaa pihalle, niin sitten mulla kilahti ja mä huusin sille [vartijalle] vähän aikaa päin naamaa ja se meni ihan hiljaseks, heitti säkin huuleen ja lähti kävelemään” Kertomuksen tilanne ei anna nuorille kovin johdonmukaista kuvaa heidän käyttäytymisensä ohjaamisesta. Tilanne on malliesimerkki siitä, kuinka aikuisten ristiriitaiset toimintamallit ajavat tilanteen nuoren ylilyöntiin, joka puolestaan yleensä vahvistaa negatiivista kuvaa ja suhtautumista nuoriin. Tämän vuoksi henkilökunnan koulutuksissa on luotu yksiköihin myös henkilökunnan yhtenäisiä toimintamalleja ja yhtenäiseen toimintakulttuuriin on pyritty myös ABC ja nuoret -oppaan ja eJollaksen ”ABC kohtaa nuoret” -verkkokoulutuksen keinoin. Siinä missä nuoret ovat kokeneet pelisäännöt selkeiksi ohjeistuksiksi, samoin myös työntekijät ovat kokeneet yhtenäiset toimintamallit varmuutta ja koko työyhteisön tukea haasteellisiin tilanteisiin puuttumisessa. ”Alussa ei saanut viedä tilaa, hengailu ei ollut niin sallittua. Nyt ystävällisempää, hyvä palvelu. Myyjät puuttuvat samalla lailla.” 24
  • 26. ONGELMAKOHTIA ”Onko ongelma nuorten käytöksessä vai aikuisten sietokyvyssä? ” NUORISOTUTKIJA TOMI KIILAKOSKI HANKKEEN OHJAUSRYHMÄSSÄ Tavoittamattomiin jääneet tavoitteet Hankehakemukseen kirjattiin vuonna 2009, että ”useimmilla ABC -asemilla on myös virtuaaliset IRCja ii2 yhteisöt, joiden merkitystä yhteisöllisyyden tai kokoontumisten ohjautumisessa ei tunneta.”, minkä vuoksi hakemukseen myös kirjattiin tavoitteeksi ”osallistua nuorten virtuaaliyhteisöjen palveluohjaukseen (selvittää yhteisöjen merkitys)”. Aika ajoi kuitenkin tämän tavoitteen ohitse. Jo hankkeen toiminnan päästessä käyntiin, olivat IRC- ja ii2-palvelut hiipumassa. Nuoret olivat siirtyneet ja siirtymässä Facebookiin. Sinne ei kuitenkaan muodostunut sellaisia avoimia ryhmiä, jotka olisivat leimautuneet johonkin ABC-liikennemyymälään. Ohjausryhmä totesi vuonna 2011, että mikäli verkkoyhteisöillä ei hankkeen tavoitteiden asettamassa merkityksessä ole luontaista roolia, voidaan se menetelmänä asettaa passiiviseen seurantaan. Sähköisen median tai sosiaalisen median muutos ja ihmisten siirtymät eri palveluntarjoajien välillä ovat niin nopeita ja voimakkaita, että niihin nähden varsin hitailla hankkeiden käynnistämisillä ei juurikaan voida ennakoida joidenkin tiettyjen sähköisten palvelujen hyödyntämistä. Alun perin hankkeen tavoitteissa oli mukana rahapelaamiseen liittyvän asiointiohjauksen kehittäminen, mutta kuten mainittua, tavoite jätettiin seurannan asteelle arpajaislain muutoksen myötä kesän 2011 jälkeen. Alaikäisten rahapelaamisyritykset nousivat kuitenkin uudelleen esille, vaikka välittömästi lakimuutoksen jälkeen näyttikin hetken toiselta. Ikärajojen nousun kahdeksaantoista vuoteen arpajaislain uudistuksen myötä uskottiin helpottavan valvontaan kohdistuvaa työmäärää. Alaikäisten pelaamisinto näyttikin aluksi laantuvan rahapelaamisen lainmuutoksen myötä. Vajaan vuoden kuluttua viesti kuitenkin oli, että osa hyvinkin nuorista pyrkii aktiivisesti ja toistuvasti pelaamaan peliautomaateilla myyjän silmän välttäessä. Hankkeen pilottiyksiköistä välittyneen tiedon mukaan pelaamiseen joudutaan liikennemyymälöissä puuttumaan edelleen päivittäin. Pelikoneet ovat edelleen nuorten keskuudessa hyvin suosittuja ja joillekin olennainen osa ajanviettoa ABC-liikennemyymälöissä. Ilmiö aiheuttaa kuitenkin suurta painetta henkilökunnalle, jonka lakisääteinen tehtävä on valvoa ikärajan noudattamista. Liikennemyymälöissä tehtyjen havaintojen mukaan myös aikuiset 25
  • 27. puolustavat joskus aggressiivisestikin alaikäisten peliautomaateilla pelaamista. Henkilökunnan tehtävä on kuitenkin valvoa pelaamista ja poistaa alaikäiset pelikoneiden rajatulta alueelta. Olisi merkityksellistä jatkossa seurata, onko kyseessä ohimenevä ilmiö ennen lakimuutoksen aikaansaamaa toimintakulttuurin muutosta vai aina kunkin uuden ikäluokan pysyvä käyttäytymisen piirre rajojen kokeilussa. Joillakin paikkakunnilla on ollut havaittavissa viitteitä jopa ongelmapelaamisesta. Ratkaisua vaille jääneet tiedonkulun ongelmat Hankkeen aikana kertyneen kokemuksen mukaan yksi keskeisimmistä haasteista liikennemyymäläkohtaisen nuorisotilanteen toimivuuden kannalta on liikennemyymäläpäällikön vaihtuminen. Tämä on osoittautunut kriittiseksi vaiheeksi tiedon siirtymisen sekä toimintamallien ja alueellisen yhteistyön jatkuvuuden kannalta. Tällöin tilanne nuorten kanssa saattaa niin sanotusti ”repsahtaa” ja aihe, joka henkilöstövaihdoksen hetkellä ei ole tärkeimpien joukossa, onkin yllättäen muutaman kuukauden kuluttua keskeinen liikennemyymälän arkeen ja henkilökunnan työhyvinvointiin vaikuttava seikka – tai jopa ongelma. Hyvien käytänteiden jatkuvuuden varmistamiseksi tulisi entistä enemmän kiinnittää huomiota siihen, että materiaalia jäisi henkilökunnan käyttöön kirjallisessa muodossa. Hankkeen toimintamalleista nuorten kanssa tehtävät pelisäännöt sekä henkilökunnan kanssa laadittavat yhtenäiset toimintamallit ovat yksi keino varmistaa yksikkökohtainen tiedon siirtyminen ja ehkäistä ongelmien syntymistä myös tulevaisuudessa. Lisäksi ABC-ketjulle ja Jollas Instituutille jää paljon materiaalia, jonka hyödyntäminen edesauttaa toimintatapojen muutosta parempaan suuntaan. Kiinnostus ja resursointi nuorten asiointiin liittyvissä kysymyksissä vaihtelevat niin alueosuuskaupoittain kuin liikennemyymälöittäinkin. Haasteeksi on välillä muodostunut ajankohtaisen tiedon saaminen yksiköistä jatkotoimenpiteiden tarpeiden arvioimiseksi ja yhteistyötahojen informoimiseksi. Hankkeen koordinaatiota tai tukea tarvittiin varsin pitkään ylläpitämään aloitettuja toimia joillakin paikkakunnilla, koska itseohjautuva yhteistoiminta ei syystä tai toisesta edennyt. Useimpien liikennemyymälöiden kanssa aktiivinen vuoropuhelu ja kehittämistoimenpiteet kuitenkin toimivat loistavasti. Vaikka ABC ja nuoret -opas sai paljon myönteistä palautetta, herätti se myös muutamia kriittisiä puheenvuoroja. Onko aiheesta edes mahdollista tehdä sellaista opasta, joka olisi riittävän laaja, jotta siitä olisi todellista hyötyä? Oppaan aprikoitiin myös aiheuttavan informaatioähkyä, kun kaikesta mahdollisesta asiasta on olemassa opas. Jälkikäteen tarkastellen oppaan käyttöönotto olisi vaatinut selkeän perehdytyssuunnitelman. Myös ilmestymisajankohtaa kesän alussa voi pitää jok26
  • 28. seenkin epäonnistuneena. Tosin vuoden 2012 kokemusten jälkeen ehdittiin todeta jo sekin, että ABC ja nuoret -opas on toiminut oivallisena perehdytysmateriaalina myös henkilöstövaihdosten kohdalla. Oppaan suhteen ei myöskään saavutettu kaikkia hankkeessa asetettuja tavoitteita. Tavoitteen mukainen ABC ja nuoret -oppaan muokkaaminen yleiseksi koko palvelualan huomioivaksi oppaaksi jäi kesken. Yhteistyön karikkoja Ketjuohjauksen pyynnöstä hanke lähti suunnittelemaan sukupolvien välisen kanssakäymisen ja yhteistyön mahdollisuutta eläkeläisjärjestöjen kanssa. Taustalla oli ABC-ketjun ja ET-lehden yhteinen ”Tuu juttusille” -yhteistyö. Asiaa kartoitettiin eläkeläisjärjestöjen kanssa, mutta suunnitelmat eivät johtaneet käytännön toimenpiteisiin. Joitakin kertoja hankkeen toiminnan aikana nousi esille näkemys, ettei nuorisotyö voi rynnätä milloin minnekin markettiin ”tulipaloja sammuttamaan” nuorten aiheuttaessa niissä häiriöitä. Toisaalta hankkeen mediaseurannassa tuli esille tapauksia, joissa nuorisotyön oli pakko puuttua tilanteisiin – ehkä jopa pienen painostuksen jälkeen. Tällaisten pakon sanelemien tilanteiden välttämiseksi toimiva keskusteluyhteys sekä ennakoiva työote voi antaa riittävän ajoissa viitteitä nousussa olevista ilmiöistä. Tällöin voidaan tilanne rauhoittaa jo ennen kuin se kärjistyy. Hankkeen havaintojen mukaan olisi olennaisen tärkeää, että nuorisolain mukaisissa jo olemassa olevissa nuorten ohjaus- ja palveluverkostoissa kävisi kuultavina myös sellaisia yrityselämän edustajia, jotka työssään näkevät nuorten arkipäivää ja vapaa-ajanviettoa. Erityisesti kesälomien aikana on useilla paikkakunnilla noussut esiin huolestuttavia trendejä, jotka ovat syksyn tullen siirtyneet kaupallisista ympäristöistä tai niiden liepeiltä esim. koulumaailmaan. Ilmiöiden leviämiseen olisi mahdollista puuttua ennakoivasti tai mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, mikäli tieto niistä kulkisi saumattomasti vastaaville viranomaisille. 27
  • 29. JUURRUTTAMINEN JA LEVITTÄMINEN ”Jos haluamme menestyä nuorten kanssa, meidän pitää asettua heidän maailmaansa, eikä heittää heitä pihalle.” ABC-LIIKENNEMYYMÄLÄPÄÄLLIKKÖ Hankkeen aikana kehitettyjen toimintamallien ja syntyneen tietomäärän juurtumista ABC-liikennemyymäläympäristöön on varmistettu paikallistasolla verkostoyhteistyön keinoin ja valtakunnallisesti koulutusyhteistyössä Jollas Instituutin kanssa. Ohjausryhmässä nostettiin useassakin kokouksessa esille myös skaalautuminen muihin ympäristöihin: miten tätä kaikkea hyödynnetään muissa ympäristöissä? Miten koulun keittäjä voisi hyödyntää näitä malleja? Entä bussikuski? Joillakin paikkakunnilla hankkeen malleja on hyödynnetty mm. kirjastoissa olleiden tilanteiden rauhoittamisessa, mistä on saatu hyviä kokemuksia. Hanke sai osakseen monia oma-aloitteisia yhteistyön avauksia myös muiden kuin ABC-liikennemyymälöiden taholta. Hyvänä esimerkkinä tästä on Pieksämäen kaupungin etsivän nuorisotyön projektityöntekijöiden yhteydenotto. He olivat työssään tehneet havaintoja nuorista liikennemyymälässä ja halusivat lähteä yhdessä ABC:n kanssa laatimaan käytäntöjä nuorten hyvinvoinnin tueksi. Hankkeen tehtäväksi jäi hyvien käytäntöjen jakaminen yhteistyön aloittamiseksi sekä sen sisällöiksi. Kokemuksen pohjalta laadittiin ohjeistus, jonka toivotaan madaltavan yhteydenoton kynnystä ja edesauttavan toimijoiden omaehtoista verkostoitumista sekä tiedonvaihtoa yhteistä kohderyhmää koskevissa asioissa. Hankkeen aikana konsultoitiin tällä metodilla Iisalmen, Kontiolahden ja Oriveden nuorisotoimia. Toisena hyvänä esimerkkinä hankkeen hyvien käytäntöjen levittämisestä löytyy Joroisista. Toukokuussa 2012 paikkakunnalla aloitti 24h/vrk avoinna oleva Jari-Pekka -liikenneasema, jonka odotettiin muuttavan nuorten asiointisuuntia ja -tottumuksia paikkakunnalla. Uuden toimipaikan odotusarvot nuorison keskuudessa olivat suuret paikkakunnalla, missä nuorten suosimia kokoontumispaikkoja on ennestään vain hyvin vähän. Ennen liikennemyymälän avautumista huhtikuussa järjestettiin yhteistyössä kunnan nuorisotoimen kanssa tilannetta kartoittava kokous, johon osallistui nuorisotyöntekijöiden lisäksi seurakunnan työntekijä sekä Jari-Pekan edustaja. Tilaisuudessa käytiin ennakoivasti läpi mahdollisia tulevia ongelmatilanteita, niiden ratkaisumalleja sekä laadittiin yhteis28
  • 30. työmallit nuorisotyön ja liikenneaseman välille. Nuorisotoimen tavoitteena on jatkossa laajentaa yhteistyötä koskemaan muitakin Joroisten keskustan liikeyrityksiä. Hanke toimitti nuorten kohtaamiseen liittyvää ohjeistusta liikenneaseman käyttöön. Sekä liikenneaseman päälliköltä että nuorisotoimelta on saatu viesti, että ongelmia ei ole päässyt syntymään ja että yhteistyö on lähtenyt hyvin käyntiin. Lappeenrannassa käynnistettiin alkuvuodesta 2012 yhteistyö Lauritsalan alueen asukasyhdistyksen ja Saimaan ammattikorkeakoulun kanssa. Aloite yhteistyölle tuli Lappeenrannan kaupungin lasten ja nuorten hyvinvointityöryhmän koordinaattorilta tammikuussa käydyssä hankkeen esittelyssä. Tavoitteena oli laatia yhteiset pelisäännöt yhteistyössä nuorten kanssa kaikkien Lauritsalan alueen yritysten käyttöön. Kaksi ammattikorkeakoulun sosionomiopiskelijaa työsti pelisääntöjä kevään aikana osana projektiopintojaan haastattelemalla ja jututtamalla alueen nuoria sekä Lauritsalan yritysten edustajia. Pelisäännöt muokkautuivat tarttuviksi riimeiksi. Asukasyhdistykseltä ja oppilaitokselta tuli hyvää palautetta yhteistyöstä. Tieto hankkeesta ja hankkeen toimenpiteistä levisi mediassa ja viestimissä aivan itsestään, minkä vuoksi aktiiviselle ulkoiselle viestinnälle ei missään vaiheessa ehtinyt ilmetä suoranaista tarvetta. Alkuperäisenä suunnitelmana oli ryhtyä aktiiviseen viestintään, kun hankkeessa on esittää joitakin tuloksia. Tiedotusvälineet olivat kuitenkin kiinnostuneita ABC ja nuoret -teemasta jo heti alkusyksystä 2010, jolloin uutisointi käynnistyi ensiksi YLE:n Pohjois-Suomen uutisissa, josta juttuaihe napattiin myös valtakunnallisiin uutisiin. Etenkin maakunta- ja paikallislehdet olivat kiinnostuneita hankkeesta ja hankkeen toimenpiteistä kirjoitettiin paikallislehdissä runsaasti aina kun omilla ”lähiapseilla” tapahtui jotain. Hankkeen toimista eniten mediahuomiota saivat ABC:llä järjestetyt nuorisotapahtumat sekä ABC ja nuoret -opas, jonka mediatiedote ylitti valtakunnallisen uutiskynnyksen. Myös S-ryhmän lehdet (mm. Yhteishyvä, Ässä-lehti) seurasivat hanketta kiitettävästi. Hanke seurasi jatkuvasti omien resurssien puitteissa aihepiiriin liittyvää mediaa ja mediassa käytävää keskustelua pysyäkseen ajankohtaisten hankkeeseen liittyvien ilmiöiden ja niiden taustojen tasalla. Yhteydenpito ja tietojen vaihto Sisäasiainministeriön sisäisen turvallisuuden sihteeristön edustajien kanssa johti yhteistyöhön Sisäasiainministeriön sisäisen turvallisuuden ohjelman kanssa. ABC kohtaa nuoria -hanke esiteltiin yhtenä hyvänä käytäntönä julkaisussa Tie turvallisempaan huomiseen - Sisäisen turvallisuuden ohjelman hyvät käytännöt (Vertio, 2013). Julkaisun tarkoituksena on tukea sisäisen turvallisuuden ohjelman toimeenpanoa ja levittää tietoa turvallisuutta lisäävistä hyvistä 29
  • 31. käytännöistä koko maahan. Hankkeen hyvät käytännöt ovat esillä myös Lapin aluehallintoviraston Lapin sisäisen turvallisuuden toimeenpanosuunnitelmassa. Hankkeen ja Nuorten Palvelu ry:n kehittämistyön tuloksena käynnistettiin uusi Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoituksella toimiva Kauppakeskusten nuoret -hanke, jossa yhteistyö kaupallisten toimijoiden kanssa aloitettiin kauppakeskusympäristössä. Hanke on osa valtionneuvoston Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelman 2012–2015 toimeenpanoa ja siinä selvitetään mm. kauppakeskuksissa tehtävän nuorisotyön menetelmiä ja yhteistyön muotoja kaupallisten toimijoiden kanssa. Muun muassa ABC ja nuoret -opasta on voitu hyödyntää myös tässä yhteydessä ja sen on todettu tarjoavan tarpeellista tietoa kauppakeskustenkin moninaisille toimijoille, kuten kauppakeskuspäälliköille, vartijoille ja myyjille. Myös muita hankkeen tuotoksia ja tuloksia on ollut mahdollista hyödyntää monipuolisesti Kauppakeskusten nuoret -hankkeessa. 30
  • 32. KYMMENEN KOETTUA JA KOETELTUA TEESIÄ ”Huolehdimme sinusta” ABC-KETJUN ASIAKASLUPAUS Yksi tai kaksi yksittäistä toimenpidettä ei muuta liikennemyymälän ilmapiiriä tai poista sen ongelmakenttää. Toisaalta joskus hyvinkin pieniltä ja yksinkertaisilta tuntuvat asiat voivat viedä vuorovaikutusta merkittäviä hyppyjä eteenpäin. Tilanteen muutos vaatii kokonaisuuden tarkastelua ja sen eri osien hahmottamista osapuolten näkemysten kautta osana toimintakulttuurin muutosta. ABC kohtaa nuoria -hanke törmäsi toimintansa aikana moniin mielenkiintoisiin ja ajankohtaisiin nuorisokulttuurin ilmentymiin ja hyvinkin erilaisiin paikallisesti vaihteleviin toimintaympäristöihin ja vuorovaikutusilmapiireihin. Jotkut hyvinkin arkisilta vaikuttavat yksittäiset ongelmat tuntuivat kuitenkin toistuvan kaikissa pilottiliikennemyymälöissä, joista yleisin esimerkki lienee serviettipaperin silppuaminen pieniksi palasiksi pöydissä. Ratkaisut tämän kaltaisiin käytännön tilanteisiin voivat olla hyvinkin spontaaneja ja arjen vuorovaikutuksessa ratkaistavia, mutta usean vastaavan puuttumisenesimerkin esiin nostaminen voi saada aikaan merkittävääkin konkreettista apua arjen tilanteisiin. Hankkeen aikana taitettujen lukemattomien matkakilometrien aikana on käyty monia innovatiivisia keskusteluja ja syvällisiä pohdintoja sekä tavattu vieläkin enemmän idearikkaita henkilöitä, joiden näkemykset, kokemukset ja mielipiteet ovat tuoneet ajatelmiimme ja hajatelmiimme uudenlaista perspektiiviä ja yllättäviä lähestymiskulmia. Monissa keskusteluissa on pohdittu muun muassa nuorten oleilun moninaisuutta ja merkitystä. Sitä voisi lähestyä vaikka ympäristön (ABC, kauppakeskus, market jne.) kautta tai lähestymiskulma voisi olla toimijakohtainen (henkilöstö, vartijat, nuorisotyöntekijät jne.) tai toisaalta ilmiöiden kautta tuleva (mopoilu, tupakointi, rahapelaaminen jne.). Ideoita siitä, mitä vielä voisi tehdä, syntyi ja syntyy edelleen todella paljon: Esimerkkeinä vaikkapa kaupparyhmittymän ”nuorisoasiantuntija”, jolla on parempi tai enemmän tietämystä nuorisokysymyksistä. Voisipa jonkinlaiselle neuvontatoiminnallekin olla tilausta. Kiteytämme matkojen varrella hioutuneet ajatukset seuraaviksi kymmeneksi teesiksi, joiden taustalta löytyy hankkeessa neljän vuoden ajan tarkasteltu ja eletty todellisuus. 31
  • 33. 10 TEESIÄ KAUPALLISIISN KASVUYMPÄRISTÖIHIN: 1. Nuorten omaehtoinen vapaa-ajan vietto, jota hengailu edustaa, on tärkeää nuoren kehityksen, itsenäistymisen ja sosiaalisen toimijuuden kannalta. 2. Nuorten syrjäytymisen ehkäisemisen kannalta on merkityksellistä, että nuorilla säilyy tasa-arvoinen mahdollisuus viettää aikaansa julkisissa ja puolijulkisissa tiloissa. 3. Nuorisotyöntekijälle on olemassa paikka julkisen ja yksityisen sektorin välissä toimivana tulkkina, välittäjänä ja kontaktien luojana – jos sen vain haluaa ottaa. 4. Julkisen ja yksityisen sektorin välinen yhteistyö on mahdollista – yhteinen toiminta perustuu nuorten kautta syntyneeseen tarpeeseen, eikä kyse ole jonkin kaupparyhmän suosimisesta. 5. Julkisen ja yksityisen sektorin väliselle yhteistyölle ei ole esteitä (esim. juridisia), mutta ei myöskään velvoitetta – kaikki on kiinni omasta asenteesta, kiinnostuksesta ja aktiivisuudesta. 6. Kaupallisten tilojen työntekijöillä on paljon tietoa nuorten arkisesta elämismaailmasta ja ilmiöistä (esim. päihteisiin liittyen), minkä hyödyntäminen nuorten parissa tehtävässä työssä olisi tärkeää. 7. Kaupallisten tilojen työntekijät ovat nuorille usein tärkeitä arjen aikuisia ja heidän roolinsa nuorten hyvinvoinnin parantamisessa ja tukemisessa on yllättävänkin merkittävä. 8. Kaupallisten tilojen aikuisista ei ole tarkoitus kouluttaa ammattikasvattajia, MUTTA samat niksit auttavat vaikeissa tilanteissa ja auttavat jaksamaan työssä sekä parantavat samalla myös nuorten hyvinvointia. 9. Nuorisoalan ammattilaisilta saatu apu ja ammattitaito on koettu kaupallisissa ympäristöissä merkitykselliseksi kulttuurisen muutoksen aikaansaamiseksi. 10. Jos kaikki kaupallisten tilojen työntekijät lisäisivät työhönsä yhden prosentin verran nuorisokasvatuksellista otetta, sen vaikutukset nuorison kokonaishyvinvointiin olisivat eksponentiaaliset. 32
  • 34. LÄHTEET ActionAid 2009. Resource Pack on Systematization of Experiences. http://sistematizandoexperiencias.files.wordpress.com/2012/04/issystematization-resource-packactionaid.pdf Viitattu 31.10.2013 Kuure, Tapio 2012. Nuorten hyvinvointipalveluiden kehittämistyössä syntyvät innovaatiot ja niiden levittäminen. Pika-analyysin käyttö arvioitaessa innovaatioiden skaalautumista. Sosiaalikehitys Oy, 11/2012. Pihlaja, Juha 1997. ”Ne ei ainakaan laula mitään eteenpäin”. Tutkimus etsivän nuorisotyön projektista Tampereella 1991–1995. Nuorten Palvelu ry:n julkaisuja 3-1997. SOSTE 2013. Arvioinnin jatkokoulutus. Järjestökoulutus Kuopiossa 9.1.2013. Terveyden edistämisen keskus 2010 & SOSTE 2013. Suunta - Toiminnan ja arvioinnin suunnittelun työkalu. http://www.soste.fi/media/arvioinnin-tietopankki/suunta_sostepohja.pdf Vertio, Kia 2013. Tie turvallisempaan huomiseen - Sisäisen turvallisuuden ohjelman hyvät käytännöt. Sisäasiainministeriön julkaisuja 29/2012. Virtanen, Petri 2007. Arviointi. Arviointitiedon luonne, tuottaminen ja hyödyntäminen. Helsinki: Edita. 33
  • 35. LIITTEET Liite 1: Hankkeen ohjausryhmän kokoonpano ABC KOHTAA NUORIA -HANKKEEN OHJAUSRYHMÄ: Antti Erikivi, kehitysjohtaja, ABC-ketjuohjaus, Helsinki, ohjausryhmän puheenjohtaja Jouni Erola, nuorisojohtaja, Joensuun kaupunki Hanni Isotalo, liikennemyymäläpäällikkö, ABC Niirala, Kuopio (ohjausryhmässä 29.9.2012 saakka) Tanja Matikainen, liikennemyymäläpäällikkö, ABC Kiiminki (ohjausryhmässä 29.9.2012 alkaen) Seppo Kuusisaari, toimialajohtaja, Etelä-Pohjanmaan Osuuskauppa, Seinäjoki (ohjausryhmässä 24.9.2010 saakka) Pekka Kujala, ABC-ryhmän johtaja, Osuuskauppa KPO, Kokkola (ohjausryhmässä 24.9.2010 alkaen) Alice Laitala, opiskelija, Espoo Arto Niemelä, puheenjohtaja, Nuorten Palvelu ry, Iisalmi Jaakko Nuotio, toiminnanjohtaja, Nuorten Palvelu ry, Kuopio Eeva Sinisalo-Juha, TKI-päällikkö, Humanistinen ammattikorkeakoulu, Helsinki Georg Henrik Wrede, nuorisoyksikön johtaja, Opetus- ja kulttuuriministeriö, Helsinki Taina Worster, projektipäällikkö, Nuorten Palvelu ry, Kuopio, ohjausryhmän esittelijä (2.9.2012 asti) Mikko Leppävuori, projektipäällikkö, Nuorten Palvelu ry, Kuopio, ohjausryhmän esittelijä (3.9.2012 alkaen) (projektikoordinaattori ja ohjausryhmän sihteeri 2.9.2012 asti) Henriikka Strengell, projektikoordinaattori, Nuorten Palvelu ry, Kuopio, ohjausryhmän sihteeri (3.9.2012 alkaen) 34
  • 36. Liite 2: ABC kohtaa nuoria -hankkeessa mukana olleet pilottiliikennemyymälät  ABC Kiiminki  ABC Pattijoki, Raahe  ABC Seinäjoki  ABC Alavus  ABC Kauhajoki  ABC Kajaani  ABC Niirala, Kuopio  ABC Keljonkangas, Jyväskylä  ABC Palokka, Jyväskylä  ABC Viipurinportti, Lappeenranta  ABC Kaleva, Tampere  ABC Toijala, Akaa  ABC Ilola, Vantaa  ABC Marjala, Joensuu (kesään 2011)  ABC Pietarsaari (kesästä 2011)  ABC Viitasaari (syksystä 2011) 35
  • 37. LIITE 3: Pelisääntötyöskentelyn ohjeistus PELISÄÄNTÖJEN ABC PELISÄÄNTÖJEN PERIAATTEET PELISÄÄNNÖT KÄYTÄNNÖSSÄ Pelisääntöjen on tarkoitus toimia yhteisenä raamina sille, että yhteiselo liikennemyymälässä sujuisi. Jotta nuoret saataisiin sitoutumaan ja noudattamaan pelisääntöjä, on tärkeää ottaa heidät mukaan niiden tekemiseen jo heti alkuvaiheessa. Tähän voi pyytää apua esimerkiksi paikalliselta nuorisotoimelta tai nuorisotilalta. Heidän kanssaan yhdessä pohtien ja koordinoiden ratkaistaan, miten pelisäännöt käytännössä toteutetaan ja miten kutsutaan nuoret mukaan prosessiin. Pelisääntöjen tekeminen kirjalliseen muotoon voidaan toteuttaa monella eri tavalla. Pelisäännöistä voidaan tehdä suurempia huoneentauluja, pienempiä pöytämainoksia tai flyereita. Viitasaarella nuoret jopa innostuivat tekemään valitsemistaan pelisäännöistä videot, joissa he näyttelivät kaikki tilanteet ratkaisuehdotuksineen. Vaikka käytännössä ei aina siltä vaikuttaisikaan, arvostavat nuoret selkeyttä ja selviä rajoja. Kun nuoret ovat itse päässet vaikuttamaan pelisääntöjen tekemiseen, on arjen kiihtyvissä tilanteissa kehotus ja viittaus sääntöihin useimmiten riittänyt tilanteen rauhoittamiseksi. Tämän vuoksi on hyvä, että pelisäännöt ovat liikennemyymälässä selkeästi esillä, jotta niihin on helppo vedota. Jos aktiivisimpia hengailijoita saa jotenkin osallistumaan pelisääntöjen tekemiseen, he yleensä myös sitoutuvat noudattamaan niitä - ja todistetusti myös muistuttelevat niistä ajoittain toisiaan! Pelisääntöjenkin teon jälkeen on oletettavaa, että tilanne välillä vaatii menemistä nuorten luo pöytiin ja keskustelemaan pelisäännöistä ja liikennemyymälässä käyttäytymisestä, jotta päästään takaisin yhteisesti sovittuun linjaan. Mikäli pelisääntöjen luomista varten järjestetään nuorille keskustelutilaisuus, on hyvä valmistautua siihen, ettei tilaisuus välttämättä lähde käyntiin ideamyrskyn merkeissä. Alkuun nuorilta voi tulla kiivastunuttakin kommentointia, ennen kuin päästään yhdessä rakentavampaan keskusteluun. Näiden tilanteiden hallintaan nuorisotoimesta löytyy ammattitaitoa. Tärkeää on myös miettiä, miten tilanteen rakentaa: voiko paikalle tulla ”non stoppina” vai alkaako tilaisuus klo XX ja on sen jälkeen suljettu. Tämä vaikuttaa käytettävien työmuotojen valintaan (ryhmätöitä, listauksia, keskustelun rakenne…). Kuten usein on huomattu, vaikuttaa nuorten innokkuuteen osallistua pelisääntöprosessiin, jos tarjolla on jokin pieni etu tai palkkio (esim. hampurilaisateria puoleen hintaan, jäätelö, ilmainen juoma tms.) Tämä ei tietenkään ole välttämätöntä, mutta on pieni porkkana lähteä mukaan kehittämään asiointia ABC:lla. Liikennemyymälöissä esillä olevat pelisäännöt ovat puhututtaneet sekä nuoria että muita asiakkaita ja herättäneet siten huomiota. Nuorten omat viestintäkanavat välittävät tietoa yllättävän nopeasti eteenpäin. Nuoret YHTEISET PELISÄÄNNÖT ABC 36 Nuorisotoimi
  • 38. Pietarsaari Pietarsaaressa aloitettiin keskustelu pelisääntöjen tekemisestä paikallisen nuorisotoimen kanssa jo ennen yksikön avaamista. Liikennemyymäläpäällikkö ja nuorisoviranhaltijat Pietarsaaresta ja Pedersörestä järjestivät paikallisen nuorisovaltuuston ja nuorisotalonuorten keskustelutilaisuuden. Paikalla oli myös poliisin edustajat, jotka kertoivat liikennejärjestelyistä ja liikenneturvallisuudesta. Tapaamisessa nuoret laativat 12 sääntöehdotusta, joista kaikki alueen nuoret saivat äänestää nuorten alueellisessa sähköisessä tiedostuskanavassa omasta mielestään viittä tärkeintä sääntöä. Viipurinportti (Lappeenranta) Lappeenrannassa Lauritsalan asuinalueella tehtiin koko aluetta koskevat riimimuotoiset pelisäännöt. Siellä nuorten osallistuminen tapahtui kahden sosionomiopiskelijan projektiopintojen yhteydessä. He haastattelivat alueen yrittäjiä (ABC mukana) sekä alueen nuoria. Haastattelujen perusteella opiskelijat kokosivat koko asuinaluetta koskevat pelisäännöt. Kyseistä mallia käyttäessä on opiskelijoiden ohjaaminen muistettava miettiä tarkasti sekä sopia selkeästi sääntöjen toimivuuden seurannasta. Lauritsalassa julisteiden painatuksen maksoi asukasyhdistys osana laajempaa kehittämisprojektia. Viidestä eniten ääniä saaneesta vaihtoehdosta ABC Pietarsaari (KPO) painatti sekä pöytiin laitettavat A4kokoiset mainokset/kyltit että jaettavat esitteet. Äänestykseen osallistuneet nuoret saivat hampurilaisaterian puoleen hintaan. Pietarsaaren pelisäännöt ovat viimeisen parin vuoden ajan toimineet hyvin. Liikennemyymälän sisätiloissa ei suurempia järjestyshäiriöitä ole ollut, vaikka viikonloppuisin aikaansa siellä viettääkin samanaikaisesti jopa 150 nuorta. Liikennemyymälän poikkeuksellisen laajat ulkoalueet ovat tosin olleet hankalammat valvoa ja olleet siksi järjestyshäiriöidenkin näyttämönä. Toijala (Akaa) ja Pattijoki (Raahe) Näissä liikennemyymälöissä liikennemyymäläpäällikkö keräsi nuoret vapaamuotoisesti keskustelemaan yhteisistä pelisäännöistä (tai oikeastaan olemisesta ABC:llä). Toijalassa keskusteluhetki tapahtui kutsutusti, kun taas Raahessa oli vain eräänä iltana istuttu keskustelemaan asiasta nuorten kanssa. Molemmissa tapauksissa tuloksena oli tilanteen rauhoittuminen, vaikka pelisääntöjä ei oltu kirjattu mihinkään. Palokka (Jyväskylä) Vastauksena äkillisesti levottomaksi muuttuneeseen tilanteeseen päättivät liikennemyymäläpäällikkö ja Palokan nuoriso-ohjaajat pitää nuorille kaksi keskustelutilaisuutta, toisen ABC:n kabinetissa ja toisen nuorisotalolla. Tilaisuuksissa keskusteltiin niin olemisesta ABC:llä, erilaisista elävän elämän tilanteista sekä myös tietyistä määräyksistä, joihin ABC ei voi vaikuttaa (esim. ikärajavalvonta). Keskustelussa huomattiin, että monet ”yhteentörmäykset” johtuivat väärinkäsityksistä. Alavus Alavudella pelisääntöäänestys toteutettiin samaan tyyliin kuin Pietarsaaressa, mutta perinteisemmin paperiversiona. Nuorille oli luotu valmis lista mahdollisista säännöistä, joista he äänestivät viittä mielestänsä parasta vaihtoehtoa. Palkkioksi äänestäjät saivat jäätelön. Pelisäännöistä painettiin ravintolasaliin kaksi suurta huoneentaulua. Pelisääntöprosessin koordinointi tapahtui Alavudella monialaisen työryhmän (nuorisotoimi, seurakunnan nuorisotyö, etsivä nuorisotyö, 4H) toimesta. Pelisääntöäänestystä varten järjestettiin myös tilaisuus läheisen yläkoulun ”vapaa-aikailtapäivässä”. Nuorisotoimi jakoi koululla lisäksi äänestyspapereita, jotta nekin nuoret, jotka eivät koulun tilaisuudessa päässeet vaikuttamaan, voisivat antaa äänensä palauttamalla äänestyspaperin liikennemyymälään. Keskustelutilaisuuksien pohjalta tehtiin sääntövaihtoehdot äänestykseen, minkä perusteella järjestettiin äänestykset sekä nuorisotalolla että läheisessä koulussa. Reilun pelin –sääntöjen nimellä kulkevaan huoneentauluun kirjattiin viisi eniten ääniä saanutta ”teesiä”. Pelisääntötaulut on ripustettu sekä ABC:lle että nuorisotalolle. Viitasaari Viitasaarella liikennemyymäläpäällikkö ja ABC oli mukana yläkoulun liikenneturvallisuuspäivässä. Luokat kiersivät eri pisteitä, joista ABC-piste oli yksi muiden joukossa. Pisteellä puhuttiin mm. ABC:stä TET- ja kesätyöpaikkana, mutta myös olemisesta ABC:llä. Samalla liikennemyymäläpäällikkö keräsi nuoria mukaan pelisääntöraatiin ja lähes 20 nuorta innostui lähtemään mukaan. Raati kokoontui lopulta pienemmässä kokoonpanossa, mutta siinä virisi idea tehdä pelisäännöt videomuotoon. Yhdessä paikkakunnan nuorisotoimen kanssa ABC:llä järjestettiin kuvaustilaisuudet ja niistä editoitiin viisi lyhyttä videokohtausta. 37