Talousnäkymät, Syyskuu 2012 (FI)
Upcoming SlideShare
Loading in...5
×
 

Talousnäkymät, Syyskuu 2012 (FI)

on

  • 695 views

The Economic Outlook is an internationally respected report on the state of the global economies with an extra focus on the Nordic markets, as well as the Baltic, Polish, Russian and key emerging ...

The Economic Outlook is an internationally respected report on the state of the global economies with an extra focus on the Nordic markets, as well as the Baltic, Polish, Russian and key emerging markets plus the global oil and commodity markets. It is published twice a year by the renowned team of analysts and economists at Nordea Markets and supplemented with an additional two global and Nordic updates. It is published in English as well as the four Nordic languages.

Statistics

Views

Total Views
695
Views on SlideShare
695
Embed Views
0

Actions

Likes
0
Downloads
2
Comments
0

0 Embeds 0

No embeds

Accessibility

Categories

Upload Details

Uploaded via as Adobe PDF

Usage Rights

© All Rights Reserved

Report content

Flagged as inappropriate Flag as inappropriate
Flag as inappropriate

Select your reason for flagging this presentation as inappropriate.

Cancel
  • Full Name Full Name Comment goes here.
    Are you sure you want to
    Your message goes here
    Processing…
Post Comment
Edit your comment

Talousnäkymät, Syyskuu 2012 (FI) Talousnäkymät, Syyskuu 2012 (FI) Document Transcript

  • ■ Sisältö TALOUS- NÄKYMÄT SYYSKUU 2012Hitaasti kiiruhtaenElvytys ei vielä poistanut synkkiä pilviä■ Euroalueen talous vakautuu, toipumista saadaan odottaaSuomi: Moottori yskii■ Vienti ja investoinnit rämpivät – työllisyys heikkenee YLEISKATSAUS 3 HITAASTI KIIRUHTAEN SUOMI 7 TALOUS JÄÄHTYNYT KAUTTA LINJAN EUROALUE 9 LUOTTAMUKSEN PALAUTUMINEN ELPYMISEN EDELLYTYS USA 11 POLITIIKKA HUOLESTUTTAA, APUA ASUNTOMARKKINOISTA KIINA 13 VAKAA KASVU ENNEN KAIKKEA VAIHTOEHTOISET SKENAARIOT 17 PÄÄTTÄVÄISIÄ RATKAISUJA VAI POLIITTINEN UMPIKUJA? RUOTSI 19 KOTITALOUDET PÖNKITTÄVÄT KASVUA VENÄJÄ 25 INFLAATIO JÄLLEEN ONGELMA ÖLJY 34 HINTA PYSYY KORKEANA1 TALOUSNÄKYMÄT │ SYYSKUU 2012 NORDEA MARKETS
  • ■ SisältöNumeroyhteenveto YLEISKATSAUS Hitaasti kiiruhtaen......................................................................................... 3Keskeisiä tunnuslukuja ...... 5 SUOMIKorot ........................................ 6 Suomen talous on jäähtynyt kautta linjan...................................................................... 7Valuutat ................................... 6 Globaalit talousmahditPäätoimittaja EUROALUERoger Wessman Luottamuksen palautuminen on elpymisen edellytys .................................... 9Pääekonomisti YHDYSVALLATroger.wessman@nordea.com Politiikka huolestuttaa, apua asuntomarkkinoista ......................................... 11Puh. +358 9 1655 9930 KIINA Vakaa kasvu ennen kaikkea .........................................................................13 JAPANI Haasteet jatkuvat pitkällä aikavälillä ............................................................. 15Mennyt painoon ISO-BRITANNIA30.8.2012 Kasvu kangertelee ....................................................................................... 16 VAIHTOEHTOISET SKENAARIOT Hyvä skenaario: Päättäväisiä ratkaisuja ........................................................ 17 Huono skenaario: Poliittinen umpikuja ......................................................... 18Käy myös internetissäwww.nordeamarkets.com Suomen lähialueet RUOTSI Kotitaloudet pönkittävät kasvua ................................................................... 19Osoitteenmuutokset TANSKA Talouskasvu hiipuu .....................................................................................21suvi.kautto@nordea.comtai +358 9 1655 9202 NORJA Ylikuumenemisen riski saattaa olla suurin haaste ......................................... 23 VENÄJÄ Inflaatio jälleen ongelma .............................................................................. 25 VIRO Hidas vaihe taloudessa jatkuu ...................................................................... 27 LATVIA Positiiviset yllätykset jatkuvat ...................................................................... 28 LIETTUA Talous pitää pintansa ................................................................................... 29 PUOLA Talouskasvu hidastuu hallitusti .................................................................... 30 Kehittyvät markkinat INTIA Haasteita kasvun tiellä ................................................................................. 32 BRASILIA Hidasta elpymistä Brasiliassa ......................................................................33 Raaka-aineet ÖLJY Hinta pysyy korkeana, mutta ylimääräistä kapasiteettia kertyy ...................... 34 METALLIT Metallien hinnat toistaiseksi pohjalukemissa ................................................ 352 TALOUSNÄKYMÄT │ SYYSKUU 2012 NORDEA MARKETS
  • ■ YleiskatsausHitaasti kiiruhtaenElvytys ei vielä poistanut synkkiä pilviä Näillä näkymin Suomen talouden palautuminen kasvuunTalouden lähiajan näkymät ovat pysyneet synkkinä. Ke- on pitkälti vientimarkkinoiden varassa. Siten loppuvuon-sän talouskehitys ei tuottanut yllätyksiä. Euroalueen na ei ole odotettavissa juuri lainkaan kasvua, ja selkeäätalous on taantunut ja myös muualla maailmassa kasvu piristymistä saadaan odottaa pitkälle ensi vuoden puolel-on ollut verkkaista. Suomenkin talous kääntyi toisella le.neljänneksellä odotetusti laskuun vahvan alkuvuoden jäl-keen. Euroalue saavuttaa taantuman pohjan loppuvuonna Euroalueen BKT taantui hivenen toisella neljännekselläKehitys ei ole antanut syytä muokata merkittävästi kulu- Espanjan ja eritoten Italian talouksien pudotessa jyrkästi.van vuoden kasvuennusteita. Monet merkit viittaavat kui- Merkkejä pikaisesta käänteestä parempaan ei ole, vaantenkin siihen, että käännettä parempaan saadaan odottaa taantuma näyttää syvenevän loppuvuodesta. Espanjanensi vuonna vieläkin pidempään, kuin olemme aikai- pankkien ongelmat sekä Espanjan ja Italian valtionlaino-semmin ennakoineet. Näillä näkymin talouskasvun pohja jen nousevat korot ovat olleet omiaan edelleen nakerta-saavutetaan tämän vuoden lopulla, mutta euroalueen ja maan luottamusta.Suomen kasvu toipuu kunnolla vasta 2014. Vaikka euroalueen ongelmien lopullinen ratkaisu on vie-Huolta ovat viime kuukausina herättäneet odotettua hei- lä kaukana, näemme silti pahimman syöksyn kohta ole-kommat teollisuuden luottamusluvut ympäri maailmaa. van takanapäin. Viime kuukausien kehitys on vahvistanutYhdysvalloissa luottamus putosi kesällä ja Kiinassa odo- näkemystämme siitä, että luottohanojen kiristyminen ontettua piristymistä ei vielä ole nähty. Molemmissa maissa jo takanapäin. Keskuspankin toimet purevat - pankkienhaparoiva kasvu on kiihdyttämässä elvytystoimia, mikä sekä lyhyt- että pitkäaikaisen rahoituksen korot ovat pu-turvaa kasvun lähivuosina. donneet alimmilleen vuosiin. Pankkien luottokanta onkin viime kuukausina vakiintunut viime vuoden loppusyksyl-Euroalueella katseet ovat jälleen kääntyneet keskuspank- lä alkaneen laskun jälkeen. Luotonanto vaikuttaa talou-kiin, joka viesteillään ja toimillaan on lievittänyt rahoi- den aktiviteettiin viiveellä, joten käänne siellä tukee odo-tusmarkkinoiden levottomuutta. Epävarmuus jatkuu edel- tuksiamme siitä, että talouden pohja nähdään loppuvuon-leen, mutta viimeisen vuoden toimet auttavat kääntämään na.euroalueen talouden vähitellen kasvuun ensi vuonna.Suomen talous seuraa suurin piirtein samaa rataa, koska Keskuspankin toimet ja kasvanut varovaisuus heijastuvattällä kerralla Suomen kotimarkkinoilta ei ole odotettavis- myös siinä, että kotitalouksien ja yritysten hallussa ole-sa paljoakaan apua korvaamaan viennin heikkoutta. van käteisen rahan määrä on ollut kiihtyvässä kasvussa. Tämäkin ennakoi kasvun piristyvän ensi vuoden aikana,Euroopan keskuspankin valmius turvata euroalueen krii- jos ja kun tilille kertynyt raha alkaa tavanomaisella vii-simaiden valtioiden ja rahoituslaitosten rahoitus rahan veellä kiertää taloudessa.määrää lisäämällä on herättänyt keskustelua inflaationkiihtymisen vaarasta. Talouden taantuma asettaa kuiten- Tulevaisuudenuskon palautuminen on ilman muuta kes-kin aivan päinvastaisia paineita inflaation hidastumiseen keinen tekijä. Luottamus euroalueeseen on syksyllä to-ensi vuonna. Keskuspankin toimien mahdollinen inflaa- dennäköisesti monta kertaa koetuksella, kun ratkaisustatiota kiihdyttävä vaikutus alkaakin toteutua vasta, kun euroalueen ongelmiin keskustellaan. Oletamme Espanjankeskuspankin luoma raha alkaa pyöriä taloudessa. Suo- hakevan apua vakausrahastoilta ja siten epäsuorasti myösmessa inflaatio pysyy yli kahden prosentin ensi vuonna EKP:lta omien korkokustannusten alentamiseksi. EKP:nlähinnä edelleen veronkorotuksista johtuen. päättäväisten toimien avulla tilanne tältäkin osin rauhoit- tunee.Kaikki kasvumoottorit yskivät SuomessaSuomen talouden kasvu takkuilee tällä hetkellä laajalla Julkisen talouden tervehdyttäminen jarruttaa lähivuosinarintamalla. Viennin kasvu on hyytynyt viilentyneen maa- edelleen euroalueen talouskasvua, mutta tämän jarrutuk-ilmankaupan myötä. Veronkorotukset kiihdyttävät inflaa- sen vaikutus pienenee vuonna 2013. Tämän vuoden tiuk-tiota, mikä syö palkankorotusten tuoman tulonlisäyksen. kojen säästötoimien jälkeen Italiassa ei esimerkiksi ensiKulutuksen kasvulle ei jää tilaa myöskään sen vuoksi, et- vuonna ole tarvetta yhtä jyrkkään kiristämiseen.tä työllisyys heikkenee normaalilla viiveellä seuraten ta-louskasvun hyytymistä. Vahvan alkuvuoden jälkeen ku- USA:ta jarruttaa epävarmuus talouspolitiikastalutuksenkin kasvu on nyt pysähtynyt. Yleinen epävar- Yhdysvaltain talous on jatkanut verkkaisella noin kahdenmuus jarruttaa sekä yritysten investointeja että asuntora- prosentin toipumisuralla. Työllisyys on jatkanut nousu-kentamista. Korkojen laskusta ei ole lohtua samalla taval- aan kasvattaen käytettävissä olevia tuloja. Luottojen kas-la kun finanssikriisin aikana, kun korot eivät matalilta ta- vu on vahvistunut maltillisesti tukien kotimaista kysyn-soiltaan voi enää laskea merkittävästi. tää. Asuntomarkkinat ovat pysyneet selkeästi elpyvällä3 TALOUSNÄKYMÄT │ SYYSKUU 2012 NORDEA MARKETS
  • ■ Yleiskatsausuralla, ja tyhjien asuntojen määrä on laskenut ripeästi. Rahan määrä kasvaa, mutta raha ei vielä kierräAsuntorakentaminen on edelleen selkeästi vähäisempääkuin uusien asuntojen tarve. Asuntorakentamisella on si-ten reippaasti toipumisvaraa, kunhan tyhjillään oleviaasuntoja saadaan täytettyä.USA:n teollisuuden näkymät ovat sen sijaan heikenty-neet. Tämä heijastaa osittain muun maailman ja erityises-ti euroalueen teollisuuden heikkenemistä. Lisäksi onmerkkejä siitä, että epävarmuus on saanut myös yhdys-valtalaiset yritykset lykkäämään investointejaan.Muun maailman ongelmien ohella kotimaisia huolia luoepävarmuus finanssipolitiikasta. Nykyisen lainsäädännönperusteella vuodenvaihteessa astuu voimaan jyrkkiä ve- Syventynyt taantuma jarruttaa hintapaineitaronkorotuksia tilapäisten verohelpotusten erääntyessä se-kä reippaita julkisten menojen leikkauksia. Nämä toimetleikkaisivat ensi vuoden talouden aktiviteettia merkittä-västi. Lakeja todennäköisesti muutetaan ennen vuoden-vaihdetta, jotta tämä jyrkkä kiristyminen vältetään. Riskion, että kireät tunnelmat marraskuun vaalien ympärilläestävät sovun saavuttamisen.Yhdysvaltain keskuspankilla on jo sormi liipaisimella -se on valmis uusiin elvytystoimiin, jos talouden näkymäteivät pian kirkastu. Arvioimme keskuspankin tyytyvänsignaloimaan, että se pitää korot matalina odotettua pi-dempään. Tarvittaessa keskuspankilla on muita keinojakotimaisen elpymisen tukemiseksi. Heikkenevää luottamusta USA:ssa ja KiinassaTodisteita Kiinan nousukäänteestä odotetaan yhäKiinasta ei vielä ole saatu merkkejä siitä, että elvytystoi-met olisivat alkaneet piristää talouskasvua. Teollisuus-tuotannon ja tuonnin kasvuvauhdit ovat pysyneet vakainaja selkeästi edellisvuosia hitaampina. Teollisuuden osto-päälliköiden indeksi sahailee edelleen talvella saavute-tuissa pohjalukemissa. Luottojen kasvu on sentään piris-tynyt selkeästi, mutta vientinäkymien heikkeneminen onpitänyt mielialat synkkinä.Kiinan viranomaisilla on takuuvarmasti sekä halua ettäkykyä elvyttää taloutta. Keskuspankki on laskenut kor-koa jo kaksi kertaa ja koronlaskuvaraa on tarvittaessavielä reippaasti. Koronlaskujen lisäksi viranomaiset voi- Suomen työllisyys kääntyy laskuunvat vahvistaa talouden kasvua myös julkisia investointejakasvattamalla.Myös Brasiliassa talouspolitiikan kääntyminen selkeästielvyttäväksi tukee palautumista kasvuun ensi vuonna. In-tialla sen sijaan ei ole varaa elvyttää, kun talouden vajeetovat kasvaneet ja kasvunäkymät ovat siten heikentyneet.Venäjällä kasvu on edelleen pysynyt suhteellisen vank-kana, eikä elvytystarvetta ole niin kauan kuin öljyn hintapysyy korkeana.Roger Wessmanroger.wessman@nordea.com +358 9 1655 99304 TALOUSNÄKYMÄT │ SYYSKUU 2012 NORDEA MARKETS
  • ■ YleiskatsausBKT:n kasvu, % Inflaatio, % 2010 2011 2012E 2013E 2014E 2010 2011 2012E 2013E 2014EMaailma1) 4,6 3,8 3,1 3,5 3,8 Maailma1) 2,8 4,1 2,9 2,9 2,9USA 2,4 1,8 2,2 2,0 2,2 USA 1,6 3,1 2,1 2,2 2,2Euroalue 1,9 1,5 -0,4 0,6 1,7 Euroalue 1,6 2,7 2,2 1,6 1,6Kiina 9,2 10,5 8,0 8,3 8,5 Kiina 3,3 5,4 3,1 4,0 3,8Japani 4,6 -0,7 2,5 1,6 1,1 Japani -0,7 -0,3 0,2 -0,1 -0,1Tanska 1,3 0,8 0,7 1,9 2,1 Tanska 2,3 2,8 2,4 2,0 2,2Norja 1,9 2,4 3,7 3,0 2,8 Norja 2,5 1,2 0,8 1,8 2,1Ruotsi 6,2 3,9 1,2 1,8 2,3 Ruotsi 1,2 3,0 1,2 1,2 2,0Iso-Britannia 1,8 0,8 -0,4 1,0 1,7 Iso-Britannia 3,3 4,5 3,0 2,2 1,4Sveitsi 2,7 2,1 1,5 1,9 2,4 Sveitsi 0,7 0,2 -0,7 0,6 1,6Saksa 4,0 3,1 0,9 1,4 2,1 Saksa 0,2 1,2 1,9 1,7 2,1Ranska 1,6 1,7 0,1 0,8 1,7 Ranska 0,1 1,7 2,1 1,8 1,9Italia 1,8 0,5 -2,3 -0,5 1,0 Italia 1,6 2,9 3,1 2,1 1,5Espanja -0,3 0,4 -1,2 -0,9 1,1 Espanja 2,0 3,1 2,4 2,2 0,5Hollanti 1,6 1,1 -0,2 1,2 1,7 Hollanti 0,9 2,5 2,4 1,7 1,8Itävalta 2,3 2,7 0,9 0,8 1,7 Itävalta 1,7 3,6 2,2 1,8 1,9Belgia 2,4 1,8 -0,4 0,6 1,8 Belgia 2,3 3,5 2,2 1,5 1,7Portugali 1,4 -1,6 -2,7 0,0 1,2 Portugali 1,4 3,6 2,9 1,5 1,3Kreikka -3,5 -6,9 -6,6 -0,9 1,2 Kreikka 4,7 3,1 0,5 -0,5 0,0Suomi 3,3 2,7 0,8 1,2 2,8 Suomi 1,2 3,4 3,0 2,5 2,3Irlanti -0,8 1,4 -0,2 1,5 2,1 Irlanti -1,6 1,2 1,8 1,5 1,5Viro 2,3 7,6 2,3 3,5 3,8 Viro 3,0 5,0 3,7 3,0 2,9Puola 3,9 4,3 2,8 2,3 3,1 Puola 2,6 4,3 3,9 2,7 2,2Venäjä 4,0 4,4 4,2 4,8 5,0 Venäjä 6,9 8,5 6,3 6,8 7,0Latvia -0,3 5,5 4,2 2,5 3,9 Latvia -1,1 4,4 2,3 2,5 2,8Liettua 1,4 5,9 2,7 3,3 3,5 Liettua 1,3 4,1 3,0 2,8 3,0Intia 9,6 6,9 6,0 6,7 7,2 Intia 9,6 9,5 7,5 6,8 7,0Brasilia 7,6 2,8 2,6 4,6 4,8 Brasilia 5,0 6,4 5,2 5,4 5,8Julkisen talouden ylijäämä, % BKT:sta Vaihtotase, % BKT:sta 2010 2011 2012E 2013E 2014E 2010 2011 2012E 2013E 2014EUSA -8,9 -8,6 -7,0 -5,5 -4,1 USA -3,0 -3,1 -3,0 -3,5 -3,0Euroalue -6,2 -4,1 -3,7 -3,0 -2,5 Euroalue 0,0 0,0 0,3 0,7 1,0Kiina -1,7 -1,1 -1,5 -2,3 -1,9 Kiina 5,1 2,8 2,5 2,2 1,5Japani -9,0 -9,7 -9,9 -9,6 -9,0 Japani 3,6 2,0 2,1 2,5 2,4Tanska -2,7 -1,9 -3,9 -2,1 -0,5 Tanska 5,5 6,7 5,8 5,1 4,4Norja 11,3 13,8 13,7 13,9 13,6 Norja 12,4 14,5 14,9 15,4 15,1Ruotsi -0,1 0,1 -0,3 -1,0 -0,5 Ruotsi 6,8 7,0 7,2 7,6 7,5Iso-Britannia -10,4 -8,3 -7,6 -6,4 -4,7 Iso-Britannia -2,5 -1,9 -2,3 -2,1 -1,3Sveitsi 0,7 0,8 0,1 0,1 0,2 Sveitsi 14,3 10,4 9,3 8,7 9,9Saksa -4,3 -1,0 -0,8 -0,6 -0,5 Saksa 5,8 5,3 4,6 4,4 4,0Ranska -7,1 -5,2 -4,7 -3,9 -3,5 Ranska -2,2 -2,7 -2,4 -2,1 -2,0Italia -4,6 -3,9 -2,0 -1,8 -1,0 Italia -3,5 -3,1 -2,0 -1,0 -0,5Suomi -2,5 -0,6 -0,5 -0,1 0,5 Suomi 1,6 -1,1 -0,2 0,2 0,6Viro 0,2 1,0 -1,5 -0,5 -0,3 Viro 3,8 2,1 -2,3 -1,5 -1,3Puola -7,8 -5,1 -3,3 -3,3 -2,9 Puola -4,7 -4,3 -3,6 -3,0 -3,0Venäjä -4,0 0,5 0,2 0,5 0,7 Venäjä 4,8 4,5 4,2 3,0 2,5Latvia -8,2 -3,5 -2,2 -2,0 -2,0 Latvia 3,0 -1,2 -3,2 -3,5 -3,6Liettua -7,2 -5,5 -2,7 -3,0 -3,0 Liettua 1,1 -1,6 -2,7 -3,0 -3,0Intia -3,6 -6,6 -7,0 -7,5 -8,0 Intia -3,3 -2,8 -4,0 -3,0 -2,2Brasilia -2,7 -2,4 -2,0 -2,1 -2,2 Brasilia -2,3 -2,1 -2,5 -2,7 -2,81) Painotettu keskiarvo taulukon maista. Vastaa 76.5 % maailman BKT:sta. Painot laskettu käyttämällä PPP-korjattuja BKT-tasoja vuodelle 2008 (lähde: IM F WEO)5 TALOUSNÄKYMÄT │ SYYSKUU 2012 NORDEA MARKETS
  • ■ YleiskatsausKeskuspankkikorot Korkoero euroalueeseen, keskuspankkikorot, %-yksikköä 30.8.12 3kk 30.06.13 31.12.13 31.12.14 30.8.12 3kk 30.06.13 31.12.13 31.12.14USA 0,25 0,25 0,25 0,25 2,00 USA -0,50 -0,25 -0,25 -0,25 1,00Japani 0,10 0,10 0,10 0,10 0,10 Japani1 -0,15 -0,15 -0,15 -0,15 -1,90Euroalue 0,75 0,50 0,50 0,50 1,00 Euroalue - - - - -Tanska 0,20 0,05 0,15 0,25 1,00 Tanska -0,55 -0,45 -0,35 -0,25 0,00Ruotsi 1,50 1,25 1,00 1,50 2,00 Ruotsi 0,75 0,75 0,50 1,00 1,00Norja 1,50 1,50 1,75 2,00 2,75 Norja 0,75 1,00 1,25 1,50 1,75Iso-Britannia 0,50 0,50 0,50 0,50 1,00 Iso-Britannia -0,25 0,00 0,00 0,00 0,00Sveitsi 0,00 0,00 0,00 0,50 1,00 Sveitsi -0,75 -0,50 -0,50 0,00 0,00Puola 4,75 4,50 4,00 4,00 4,50 Puola 4,00 4,00 3,50 3,50 3,50Venäjä 8,00 8,00 8,25 8,25 8,25 Venäjä 7,25 7,50 7,75 7,75 7,25Kiina 6,00 5,75 5,75 6,00 6,00 Kiina 5,25 5,25 5,25 5,50 5,00Intia 8,00 8,00 7,75 7,75 7,50 Intia 7,25 7,50 7,25 7,25 6,50Brasilia 7,50 7,50 7,50 8,00 10,50 Brasilia 6,75 7,00 7,00 7,50 9,50 1 Ko rko ero Yhdysvalto ihin nähden )3 kk:n korot, % Korkoero euroalueeseen, 3kk, %-yksikköä 30.8.12 3kk 30.06.13 31.12.13 31.12.14 30.8.12 3kk 30.06.13 31.12.13 31.12.14USA 0,42 0,45 0,50 0,60 2,50 USA 0,13 0,20 0,25 0,10 1,30Euroalue 0,29 0,25 0,25 0,50 1,20 Euroalue - - - - -Tanska 0,32 0,35 0,40 0,70 1,45 Tanska 0,03 0,10 0,15 0,20 0,25Ruotsi 1,95 1,55 1,50 2,00 2,50 Ruotsi 1,66 1,30 1,25 1,50 1,30Norja 2,05 2,02 2,27 2,43 3,16 Norja 1,76 1,77 2,02 1,93 1,96Iso-Britannia 0,69 0,60 0,60 0,60 1,25 Iso-Britannia 0,40 0,35 0,35 0,10 0,05Puola 5,11 4,85 4,35 4,30 4,80 Puola 4,82 4,60 4,10 3,80 3,60Venäjä 7,17 7,40 7,50 7,50 8,00 Venäjä 6,88 7,15 7,25 7,00 6,80Latvia 0,61 0,55 0,50 0,50 1,20 Latvia 0,32 0,30 0,25 0,00 0,00Liettua 0,89 0,75 0,80 1,10 1,70 Liettua 0,60 0,50 0,55 0,60 0,5010 vuoden jvk-tuotto Tuottoero euroalueeseen, 10v, %-yksikköä 30.8.12 3kk 30.06.13 31.12.13 31.12.14 30.8.12 3kk 30.06.13 31.12.13 31.12.14USA 1,65 2,00 2,50 3,00 4,00 USA 0,30 0,25 0,60 0,80 1,35Euroalue 1,34 1,75 1,90 2,20 2,65 Euroalue - - - - -Tanska 1,08 1,55 1,75 2,05 2,55 Tanska -0,26 -0,20 -0,15 -0,15 -0,10Ruotsi 1,38 1,80 2,00 2,60 3,00 Ruotsi 0,04 0,05 0,10 0,40 0,35Norja 1,97 2,58 2,86 2,96 3,14 Norja 0,62 0,83 0,96 0,76 0,49Iso-Britannia 1,49 1,75 2,00 2,25 2,75 Iso-Britannia 0,14 0,00 0,10 0,05 0,10Puola 4,91 4,80 4,90 5,00 5,50 Puola 3,52 3,05 3,00 2,80 2,85Eurokurssit Dollarikurssit 30.8.12 3kk 30.06.13 31.12.13 31.12.14 30.8.12 3kk 30.06.13 31.12.13 31.12.14EUR/USD 1,250 1,30 1,20 1,15 1,10 -EUR/JPY 98,70 104,0 98,4 97,8 99,0 USD/JPY 78,80 80,0 82,0 85,0 90,0EUR/DKK 7,450 7,45 7,46 7,46 7,46 USD/DKK 5,950 5,73 6,21 6,48 6,78EUR/SEK 8,350 8,35 8,50 8,60 8,60 USD/SEK 6,670 6,42 7,08 7,48 7,82EUR/NOK 7,310 7,50 7,50 7,40 7,50 USD/NOK 5,830 5,77 6,25 6,43 6,82EUR/GBP 0,790 0,81 0,78 0,77 0,75 GBP/USD 1,580 1,61 1,55 1,50 1,47EUR/CHF 1,200 1,20 1,20 1,25 1,30 USD/CHF 0,960 0,92 1,00 1,09 1,18EUR/PLN 4,170 4,00 3,92 3,80 3,70 USD/PLN 3,330 3,10 3,30 3,30 3,40EUR/RUB 40,30 40,3 36,0 32,8 31,9 USD/RUB 32,20 31,0 30,0 28,5 29,0EUR/LVL 0,700 0,70 0,70 0,70 0,70 USD/LVL 0,560 0,54 0,58 0,61 0,64EUR/LTL 3,450 3,45 3,45 3,45 3,45 USD/LTL 2,750 2,66 2,88 3,00 3,14EUR/CNY 7,960 8,27 7,61 7,19 6,71 USD/CNY 6,350 6,36 6,34 6,25 6,10EUR/INR 69,70 71,5 63,6 55,2 49,5 USD/INR 55,60 55,0 53,0 48,0 45,0EUR/BRL 2,570 2,54 2,22 2,01 1,87 USD/BRL 2,05 1,95 1,85 1,75 1,706 TALOUSNÄKYMÄT │ SYYSKUU 2012 NORDEA MARKETS
  • ■ SuomiTalous on jäähtynyt kautta linjan Viennin elpyminen siirtyy vuoteen 2013 Vienti alkaa toipua vasta vuonna 2013 Tavaraviennin määrä on viimeisen vuoden ajan vaihdel- Yksityisen kulutuksen kasvu hidastuu selvästi lut voimakkaasti – ja tämä vaihtelu on tapahtunut alene- Työttömyys kohoaa aiemmin arvioitua vähemmän van trendin ympärillä. Esimerkiksi teollisuuden saamat uudet tilaukset kääntyivät vuoden alkupuoliskolla uudel- Julkisen talouden alijäämä kutistuu leen laskuun. Ennuste olettaa, että vientimäärät alenevat kuluvan vuoden jälkipuoliskolla vielä lisää. Maailman-Taloudellinen toimeliaisuus on odotetusti heikentynyt kaupan kasvun hidastuminen heikentää tuotanto-odotuk-Suomessa kautta linjan kuluvan vuoden ensimmäisen sia kaikkialla sekä vähentää investointitarpeita. Se onneljänneksen jälkeen. Vienti on vähentynyt, investointien huono uutinen suomalaiselle vientiteollisuudelle, jokaalamäki on jatkunut ja yksityisen kulutuksen kasvu on valmistaa pääosin juuri raaka-aineita, erilaisia tuotanto-hidastunut. Tuonti on vähentynyt vientiä enemmän, mikä tarvikkeita ja investointitavaroita. Odotamme kansain-on ennen kaikkea merkki kotimaisen kysynnän heikkene- välisen kysynnän vahvistuvan maltillisesti vuoden 2013misestä. Myönteistä on se, että työllisyys ei vielä ole aikana. Vientimäärät lisääntyvät, mutta kasvu jää vieläheikentynyt. Työttömyyden kasvu lienee kuitenkin vain silloin vaatimattomaksi.ajan kysymys. Yksityisen kulutuksen kasvu hidastuu selvästiEnsimmäisten ennakkotietojen mukaan talous supistui Kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä yksityinentoisella neljänneksellä edellisestä, ja ennusteemme olet- kulutus kasvoi ripeästi edellisestä neljänneksestä, kuntaa alamäen jatkuvan myös heinä-syyskuussa. Se tarkoit- tulosopimusten mukaiset kertaluonteiset palkanmaksu-taa käytännössä sitä, että uskomme Suomen ajautuneen erät vauhdittivat vähittäiskaupan myyntiä ja huhtikuuntaantumaan monen muun Euroopan maan tavoin. Edelli- alussa voimaan tullut autoveron korotus aikaisti uusiensen ennusteen tapaan arvioimme taantuman kuitenkin autojen kauppaa. Toisella neljänneksellä vähittäiskaupanjäävän lyhyeksi, joten talouden kuluvan vuoden kasvuar- määrällinen kasvu hidastui selvästi ja heinäkuussa nousuviota ei ole ollut tarpeen muuttaa aikaisemmasta 0.8 pro- pysähtyi kokonaan. Myös autokauppa on vähentynyt jyr-sentista. Toisaalta kansainvälinen kauppa on jäähtynyt kästi. Vahvan alkuvuoden ansiosta kulutus vauhdittaaennakoitua enemmän, mikä viittaa siihen, että vienti- merkittävästi kuluvan vuoden talouskasvua viimeaikai-vetoinen toipuminen taantumasta on aiemmin arvioitua sesta jäähtymisestään huolimatta.verkkaisempaa. Niinpä olemme alentaneet Suomen talou-den kasvuarviomme vuoden 2013 osalta 1,2 prosenttiin Vuonna 2013 kulutuksen näkymät pysyvät loppuvuoden(aikaisemmin 1,6 prosenttia). Vuonna 2014 kasvun ar- tapaan heikkoina. Kotitalouksien ostovoimaa lisäävätvioidaan vauhdittuvan 2,8 prosenttiin, kun etenkin poh- palkkojen ja eläkkeiden nousu sekä asuntolainojen kor-joisen Euroopan taloudet elpyvät. kojen aleneminen. Ostovoiman kasvua kuitenkin jarrutta- vat työllisyyden odotettavissa oleva heikkeneminen ja verotuksen kiristyminen. Verot nousevat, koska arvon-Suomi: Keskeisiä tunnuslukuja (%-muutos, ellei toisin ilmoitettu) 2009 (mrd EUR) 2010 2011 2012E 2013E 2014EYksityinen kulutus 94 3,3 2,5 2,2 1,3 2,0Julkinen kulutus 43 -0,3 0,4 0,3 0,5 0,5Investoinnit 34 1,9 6,8 -3,2 0,6 3,8Varastojen muutos* -2 0,5 1,1 -0,3 0,3 0,1Vienti 64 7,5 2,6 -1,7 2,6 7,1Tuonti 62 6,9 5,7 -3,0 2,9 6,2BKT 3,3 2,7 0,8 1,2 2,8Nimellinen BKT, mrd EUR 172 179 189 196 202 210Työttömyysaste, % 8,4 7,8 7,7 8,0 7,9Teollisuustuotanto 8,3 0,9 -3,0 2,0 4,0Kuluttajahinnat 1,2 3,4 3,0 2,5 2,3Ansiotaso 2,6 2,7 3,5 3,0 3,0Vaihtotase, mrd EUR 2,9 -2,2 -0,5 0,4 1,2- % BKT:sta 1,6 -1,1 -0,2 0,2 0,6Kauppatase, mrd EUR 2,6 -1,2 -0,1 0,1 0,8- % BKT:sta 1,4 -0,6 -0,1 0,0 0,4Julkisen sektorin ylijäämä, mrd EUR -4,5 -1,2 -1,0 -0,1 1,0 - % BKT:sta -2,5 -0,6 -0,5 -0,1 0,5Julkisen sektorin velka, mrd EUR 90,0 93,0 99,0 104,1 108,4 - % BKT:sta 50,3 49,1 50,5 51,6 51,6* Vaikutus BKT:n kasvuun, %-yksikköä7 TALOUSNÄKYMÄT │ SYYSKUU 2012 NORDEA MARKETS
  • ■ Suomilisäveroa korotetaan eikä valtionverotuksessa tehdä Maailmankaupan jäähtyminen on ongelma viennilleinflaatiotarkistuksia tuloveroasteikkojen tulorajoihin.Myös kuluttajahintojen verraten ripeä nousu jatkuu ja syötulojen ostovoimaa. Kuluttajahintojen arvioidaan kohoa-van ensi vuonna 2½ prosenttia. Kotitalouksien säästämis-aste laskee lisää eli käytettävissä olevista tuloista aikai-sempaa suurempi osa menee kulutukseen. Kevyt raha-politiikka ajoittuu hyvin, sillä ilman sitä kulutuksen nä-kymät olisivat huomattavasti ankeammat.Investoinnit vähenevät, työllisyys heikkeneeViennin, tuotannon ja kulutuksen vaisut lyhyen aikavälinnäkymät sekä huomattava epävarmuus euroalueen kehi-tyksestä nakertavat taloudenpitäjien luottamusta ja sitenheikentävät investointihalukkuutta ja työllistämisen edel- Heikko luottamus ennakoi BKT:n supistuvanlytyksiä. Investoinnit koneisiin ja laitteisiin nousivat vii-me vuonna jyrkästi, mutta kääntyivät uudelleen laskuunjo kuluvan vuoden alussa. Alamäen odotetaan jatkuvanainakin loppuvuoden ajan. Myös rakennusinvestointienarvioidaan vähenevän. Uusien rakennuslupien vähenemi-nen viittaa siihen, että sekä asuinrakentamisen että muuntalorakentamisen alamäki jatkuu ja jopa jyrkkenee loppu-vuoden aikana. Korjausrakentaminen paikkaa uudis-rakentamisen vähenemistä.Arvioimme sekä perinteisten kone- ja laiteinvestointienettä rakennusinvestointien voimistuvan uudelleen vuonna2013. Se edellyttää kuitenkin ennusteen mukaista globaa-lin talouskasvun vahvistumista, euroalueen velkakriisinselkiytymistä ja luottamuksen palautumista. BKT:n supistuminen on huono uutinen työllisyydelleTyömarkkinat ovat yllättäneet tänä vuonna erittäin myön-teisesti. Työllisyys ei ole henkilömäärinä mitattuna hei-kentynyt (vaikka tehdyt työtunnit luultavasti ovat jo alka-neet vähentyä), eikä työttömien määrä ole lähtenyt nou-suun. Kausitasoitettu työttömyysaste on viime kuukausi-na vakiintunut 7.5 prosentin tuntumaan. Vuoden 2012työttömyysaste näyttää jäävän edellisvuotista matalam-maksi 7.7 prosenttiin (aikaisempi ennuste 8.0 prosenttia).Odotamme edelleen työttömyyden lisääntyvän varsinkinvuonna 2013 ja työttömyysasteen kohoavan silloin keski-määrin 8 prosenttiin.Julkisen talouden alijäämä supistuu taas hitaamminHitaan talouskasvun vuoksi verotulot lisääntyvät verkkai- Luottamus + työmarkkinat = vaisu kulutussemmin, vaikka tuloverotus kiristyy ja arvonlisäveroanostetaan. Julkisen talouden alijäämä kuitenkin edelleenkaventuu. Suhteessa BKT:n arvoon alijäämän arvioidaanpienentyvän 0.1 prosenttiin vuonna 2013 ja vaihtuvanpieneksi ylijäämäksi vuonna 2014. Valtion vuotuinenvelanottotarve säilyy ennustejaksolla 4-6 miljardin euronhaarukassa, ja se nostaa jo vuonna 2013 julkisen velanvajaaseen 52 prosenttiin kokonaistuotannon arvoon suh-teutettuna.Pasi Sorjonenpasi.sorjonen@nordea.com +358 9 1655 99428 TALOUSNÄKYMÄT │ SYYSKUU 2012 NORDEA MARKETS
  • ■ EuroalueLuottamuksen palautuminen on elpymisen edellytys Talous elpyy vähitellen vuoden alusta Saksa on toinen syy siihen, että toisen neljänneksen luvut eivät olleet yhtä heikot kuin pelättiin. Kasvu piti Saksas- Järkevämmät interventiot ovat edistäneet elpymistä sa pintansa vuoden alkupuoliskolla suurelta osin vien- Inflaatio voi jäädä odotettua hitaammaksi tisektorin ansiosta, mutta sitä pitivät yllä myös saksalai- set kuluttajat. Tuoreet kyselyt ennakoivat hienoista nega- Espanja syöksymässä kohti syvempää taantumaa tiivista kasvua Saksassa kolmannelle neljännekselle.Euroalue on taantumassa. BKT supistui toisella neljän- Luottamuksen palautuminen on elpymisen edellytysneksellä ja lasku jatkunee myös kolmannella. Odotamme Miksi odotamme talouden elpyvän, vaikka useat ongel-elpymisen alkavan vuoden vaihteen tienoilla ja talous- mat odottavat yhä ratkaisua ja velkoja on vasta äskettäinkasvun pääsevän asteittain vauhtiin vuoden 2013 aikana. alettu vähentää? Koska uskomme, että nyt on tehty ja tu-Vuonna 2014 kasvu on edelleen jonkin verran hitaampaa, levina kuukausina tehdään lisää päätöksiä, jotka edesaut-kuin "normaalikasvu" oli ennen kriisiä. tavat luottamuksen palauttamista euroalueella. Rahapoli- tiikka on äärimmäisen kevyttä, vientimarkkinat kasvavatOlemme nostaneet tämän vuoden kasvuennustettamme edelleen, euro heikkenee ja vaikka finanssipolitiikkaahieman, mutta muuten olemme pitäneet euroaluetta kos- täytyy kiristää lisää lähivuosina, kiristystahti rauhoittuu.kevan ennusteen osapuilleen samana kuin toukokuussa. Luottamus on se puuttuva elementti, joka tarvitaan, jottaAlensimme kuitenkin Espanjan kasvuennustetta vuodelle nämä tekijät voivat raivata tietä asteittaiselle elpymiselle.2013 maan ilmoitettua uusista säästötoimista kesänaikana. Luottamuksen palautuminen kestää kauemmin kuin sen kadottaminen, emmekä missään tapauksessa odota, ettäTalous elpyy vuoden alusta velkakriisi olisi pian päättymässä. Kriisin ratkaisu vaatiiTähän mennessä elpymisen merkkejä ei juuri ole näky- tulevina vuosina mittavaa velan vähennystä, rakenteelli-nyt. Pisimmälle tulevaisuuteen katsovien ennakoivien in- sia muutoksia, kasvua ja uusien uskottavien instituutioi-dikaattoreiden mukaan euroalueen kasvu on kuitenkin den luomista, jotta voidaan estää vastaavien kriisien puh-kokonaisuutena ainakin lakannut hidastumasta ja vakiin- keaminen uudelleen. Luottamuksen palautuminen edel-tunut matalalle tasolle. lyttää myös, että Kreikka alkaa toteuttaa troikan kanssa sopimiaan uudistuksia.Talouden supistuminen toisella neljänneksellä ei ollut ai-van yhtä jyrkkää kuin olisi voinut odottaa. Rahoitus- Interventiot toimivat tällä kertaamarkkinat olivat jakson aikana kovan paineen alla, kun Euroopan keskuspankki näyttää olevan valmis päättäväi-Kreikassa elettiin vaalien jälkeistä kaaosta ja Espanjassa siin toimiin. Harkinnassa on koko keinovalikoiman käyt-pelastettiin pankkeja. Joitakin viiveellä esiin tulevia ne- töönotto. EKP:n väliintulot jälkimarkkinoilla toteutetaangatiivisia vaikutuksia nähtäneen vielä kolmannen neljän- tällä kertaa aiempaa järkevämmin. Uskomme, että ne yh-neksenkin kasvuluvuissa, mutta odotamme nykyisen dessä Euroopan väliaikaisen rahoitusvakausvälineensuhdannekierron saavuttavan silloin pohjansa. (ERVV) ja pysyvän vakausmekanismin (EVM) primää-Euroalue: Keskeisiä tunnuslukuja (%-muutos, ellei toisin ilmoitettu) 2009 (mrd EUR) 2010 2011 2012E 2013E 2014EYksityinen kulutus 5 128 0,9 0,2 -0,8 -0,4 0,3Julkinen kulutus 1 987 0,7 -0,3 0,2 -0,9 -0,8Investoinnit 1 735 -0,2 1,6 -3,0 1,1 2,4Varastojen muutos* -48 0,7 0,3 -1,2 -0,1 0,5Vienti 3 272 11,0 6,3 1,6 4,9 1,6Tuonti 3 155 9,4 4,1 -2,3 2,9 1,4Nettovienti* -1 0,7 1,0 1,6 1,0 0,2BKT 1,9 1,5 -0,4 0,6 1,7Nimellinen BKT, mrd EUR 8 917 9 155 9 410 9 512 9 725 9 804Työttömyysaste, % 10,1 10,2 11,3 11,6 10,6Teollisuustuotanto 4,3 2,7 -2,6 2,9 5,8Inflaatio, % 1,6 2,7 2,2 1,6 1,6 Pohjainflaatio**, % 1,0 1,7 1,6 1,2 1,0Tuntipalkat 1,6 2,2 2,3 2,2 2,1Vaihtotase (mrd EUR) -3 -1 33 21 17- % BKT:sta 0,0 0,0 0,3 0,7 1,0Julkisen sektorin ylijäämä, % BKT:sta -6,2 -4,1 -3,7 -3,0 -2,5Julkisen sektorin velka, % BKT:sta 85,3 87,2 90,9 93,9 96,4* Vaikutus BKT:n kasvuun, %-yksikköä ** YKHI pl. energia ja jalostamattomat elintarvikkeet.9 TALOUSNÄKYMÄT │ SYYSKUU 2012 NORDEA MARKETS
  • ■ Euroaluerimarkkinoilla tekemien interventioiden kanssa vähentä- Talous elpyy vähitellen ensi vuoden alustavät paineita finanssimarkkinoilla ja edistävät luottamusta,joka on elpymisen edellytys.EKP:n aiempi velkakirjojen osto-ohjelma (SMP) ei toi-minut kovinkaan hyvin. Pikemminkin se heikensi esi-merkiksi Italian kannustimia tehdä oikeita asioita. Ope-raatiot rahoitussektorin paineiden vähentämiseksi eivätsiksi olleet uskottavia. Tällä kertaa EKP:n operaatioillaon tiukat ehdot. Niitä toteutetaan vain maissa, joiden pe-lastusohjelmissa luvataan supistaa budjettivajetta ja to-teuttaa uudistuksia. Tämä lisää kummankin osapuolenuskottavuutta. EKP:lla on resursseja toteuttaa suuria ope-raatioita, joilla se voi merkittävästi vähentää rahoitus-markkinoiden paineita. Kriisiin ajautunut pelastettava Luottamus on äärimmäisen tärkeämaa joutuu täyttämään sovitut ehdot jatkuvasti. Muussatapauksessa se vaarantaa edullisen lainansaannin lisäksimyös EKP:n operaatioiden tuoman "ilmaisen" avun.Odotamme Espanjan pyytävän lähikuukausina apua va-kausmekanismeilta ja siten EKP:lta. Italia saattaa tehdäsamoin myöhemmin tänä vuonna. Se antaisi nykyisellepääministerille mahdollisuuden varmistaa budjettikurivuoden 2013 huhtikuun parlamenttivaalien jälkeen. Seu-raavan hallituksen olisi pakko täyttää pääministeri Mon-tin sopimat ehdot, sillä muuten EKP sulkisi rahahanat.Inflaatiopaineet rajallisiaKuluttajahintojen nousu jatkunee yli 2 prosentin vauhtiatulevina neljänneksinä taantumasta huolimatta. Elintar- Kuluttajahintojen nousuvauhti pysyy kohollavikkeiden ja energian hintojen nousu sekä välillisten ve-rojen korotukset joissakin maissa pitävät inflaation ko-holla. Pohjainflaatio hidastuu kuitenkin asteittain läheskoko tämän vuoden ja vuoden 2013, kunnes se jälleenkiihtyy hieman vuonna 2014. Riskit ovat selvästi alas-päin koko ennustejakson ajan. Ei ole todennäköistä, ettäerittäin kevyt rahapolitiikka kiihdyttää inflaatiota ennus-tejakson aikana.Espanja on matkalla syvempään taantumaanEspanja on edellisen ennustepäivityksemme jälkeen saa-nut 100 miljardin euron tukipaketin pankkien pelastami-seksi ja ilmoittanut uusista 65 miljardin euron säästöistävuoteen 2014 mennessä. Espanjalaisten pankkien pelas-tuspaketti näyttää riittävän kattamaan lyhyen aikavälin Rahapolitiikka on erittäin kevyttäpääomatarpeet, kuten myös riippumattomat konsultitovat todenneet. Pankkisektori on kuitenkin edelleen suurihuolenaihe, kun talous syöksyy yhä syvempään taantu-maan.Säästöpaketin keskeisiä osia ovat arvonlisäveron korotus18 prosentista 21 prosenttiin tämän vuoden syyskuussasekä etuuksien ja julkisen sektorin palkkojen leikkaukset.Niiden vuoksi olemme laskeneet kasvuennusteitammevuosille 2012 ja 2013. Uskomme EKP:n ja vakausrahas-tojen ostavan Espanjan valtionlainoja ja rahoitusmarkki-noiden levottomuuden laantuvan hieman.Anders Svendsenanders.svendsen@nordea.com +45 3333 395110 TALOUSNÄKYMÄT │ SYYSKUU 2012 NORDEA MARKETS
  • ■ YhdysvallatPolitiikka huolestuttaa, apua asuntomarkkinoista Jos finanssipoliittiset ongelmat saadaan ratkaistua, kuten Jos finanssipoliittiselta kaaokselta vältytään... perusskenaariossamme oletamme, luottamus vahvistunee ... talous etenee vuonna 2014 kohti täystyöllisyyttä ja kirkastaa talousnäkymiä vuonna 2013. Odotamme kas- vun ylittävän noin 2 prosentin potentiaalisen kasvutahdin Inflaatiopaineet kasvavat lähes koko vuoden 2013 ajan. Rahapolitiikka kiristyy vuoden 2014 puolivälissä Talouden perustekijät ovat parantuneet selvästi. Yritysten kannattavuus on erinomainen, pankit ovat vahvistaneetYhdysvaltain talouskasvu pysynee maltillisena vuoden pääomiaan ja yksityinen sektori on vähentänyt velkojaan.2014 loppuun saakka. Sitä hillitsevät kotitalouksien vel- Kotitaloudet, etenkin nuoret perheet, jatkavat kuitenkinkaantuneisuuden vähentyminen, finanssipolitiikan kiris- todennäköisesti taloutensa tasapainottamista. Asuntojentyminen, heikko kansainvälinen kysyntä, työikäisen väes- hintojen lasku näyttää pysähtyneen. Odotettavissa olevatön kasvun hidastuminen sekä ammattitaidon heikkene- hidas hintojen nousu ei kuitenkaan juuri kasvata koti-minen pitkäaikaistyöttömyyden ollessa korkealla. talouksien nettovarallisuutta. Odotamme kasvun hidastu- van vuonna 2014 potentiaalisen kasvun tasolle. VuodenYhdysvaltain talouden vauhti hidastui selvästi vuoden lopulla saavutettaneen täystyöllisyys, joka määritellään 72012 toisella neljänneksellä. Viimeisimmät tiedot ovat prosentin työttömyydeksi.kuitenkin olleet hieman myönteisempiä, ja niiden mu- QE3 toteutuu vain, jos politiikassa tehdään virheitäkaan BKT-kasvu yltää 1,5–2,0 prosenttiin vuoden 2012jälkipuoliskolla. Talouskasvun hienoiseen piristymiseen Keskilännen kuivuuden vaikutus elintarvikehintoihin jalyhyellä aikavälillä viittaa moni asia: käytettävissä olevat öljyn hinnan ponnahdus uuteen nousuun kiihdyttänevättulot kasvavat aiempaa nopeammin, rahoitusehdot ja inflaatiota merkittävästi vuoden 2013 puoliväliin men-pankkien luotonannon ehdot ovat aiempaa edullisemmat, nessä. Ennustejakson lopulla, vuoden 2014 jälkipuolis-asuntomarkkinoiden toipuminen on jatkunut ja lämpimän kolla, odotamme näkevämme merkkejä inflaatiopainei-talven aiheuttamat kausiluonteisten tekijöiden vääristy- den voimistumisesta. Niinpä odotamme keskuspankin al-mät ovat pienentyneet. kavan nostaa ohjauskorkoa ja vähitellen purkaa arvopa- periomistuksiaan vuoden 2014 puolivälin paikkeilla.Vaikka euroalueen kriisin uhka on pienentynyt, Yhdys-valtain finanssipoliittiset haasteet tämän vuoden lopulla Sitä ennen, vielä tässä kuussa, keskuspankki kuitenkinviittaavat maan talousnäkymien heikkenemisen uhkaan lykännee vuoden 2014 lopulla ennakoimaansa koronnos-parin kolmen tulevan neljänneksen aikana. Uuden taantu- toa vuoden 2015 puoliväliin. Mielestämme keskuspankkiman todennäköisyys Yhdysvalloissa on mielestämme yliarvioi työmarkkinoiden keveyden ja aliarvioi siten pit-epämukavan suuri, 20–25 %. kän aikavälin inflaatioriskit. Emme odota keskuspankin ostavan lisää arvopapereita (QE3) ellei euroalueen kriisiYhdysvallat: Keskeisiä tunnuslukuja (%-muutos, ellei toisin ilmoitettu) 2009 (mrd USD) 2010 2011 2012E 2013E 2014EYksityinen kulutus 9 846 1,8 2,5 1,9 2,0 2,1Julkinen kulutus ja investoinnit 2 967 0,6 -3,1 -2,0 -0,9 -0,3Yksityiset investoinnit 1 704 -0,2 6,6 9,4 6,9 6,9 - asuinrakennusinvestoinnit 354 -3,7 -1,4 11,7 9,4 12,4 - kone- ja laiteinvestoinnit 898 8,9 11,0 8,3 6,9 6,0 - muut rakennusinvestoinnit 451 -15,6 2,8 10,2 4,5 3,5Varastojen muutos* -154 1,5 -0,2 0,2 0,1 0,0Vienti 1 588 11,1 6,7 4,3 5,2 5,3Tuonti 1 976 12,5 4,8 4,2 5,7 5,4BKT 2,4 1,8 2,2 2,0 2,2Nimellinen BKT, mrd USD 13 974 14 499 15 076 15 716 16 276 16 885Työttömyysaste, % 9,6 9,0 8,1 7,7 7,3Teollisuustuotanto 5,4 4,1 4,0 4,0 4,3Inflaatio, % 1,6 3,1 2,1 2,2 2,2Inflaatio pl. energia ja ruoka, % 1,0 1,7 2,1 2,2 2,2Tuntipalkat 1,8 2,0 2,2 2,1 2,2Vaihtotase (mrd USD) -442 -466 -472 -570 -507 - % BKT:sta -3,0 -3,1 -3,0 -3,5 -3,0Julkisen sektorin ylijäämä, mrd USD -1 294 -1 300 -1 100 -900 -700 - % BKT:sta -8,9 -8,6 -7,0 -5,5 -4,1Julkinen velka, % BKT:sta 95,2 99,5 106,5 112,0 116,2* Vaikutus BKT:n kasvuun, %-yksikköä11 TALOUSNÄKYMÄT │ SYYSKUU 2012 NORDEA MARKETS
  • ■ Yhdysvallaträjähdä uudelleen käsiin tai yhdysvaltalaispoliitikot epä- Hitaasti eteenpäinonnistu tulevien finanssiongelmien ratkaisemisessa.Finanssipoliittinen kaaos toivottavasti vältetäänKolme julkisen talouden tekijää uhkaa Yhdysvaltain ta-lousnäkymiä: finanssipolitiikan äkkikiristyminen vuodenvaihteessa, valtion velkakaton uusi nosto ja tarve löytääpitkäaikainen rahoitustasapaino. Huomio kääntyy vuodenloppua kohti yhä enemmän finanssipoliittisen kaaoksenmahdollisuuteen: jos kongressi ei muuta voimassa olevaalakia, 600 miljardin dollarin veronkorotukset ja meno-leikkaukset toteutuvat ensi vuonna. Niiden negatiivinenvaikutus BKT:hen on jopa 4,25 prosenttiyksikköä, mikäriittäisi syöksemään Yhdysvallat takaisin taantumaan. Li-säksi velkakatto ylittynee jälleen joulukuussa. Jos valtio- Verkkaisella vauhdilla täystyöllisyys vuonna 2014varainministeriö käyttää samoja kirjanpitostrategioitakuin aikaisemmin, se pystyy todennäköisesti rahoitta-maan valtion toiminnan nykyisellä katolla helmikuun2013 tienoille. Siihen mennessä kongressin on kuitenkinnostettava velkakattoa. Mikäli kongressi ei tässä onnistu,kaikkia Yhdysvaltain valtion sitoumuksia ei voida täyt-tää.Poliittiset puolueet keskittyvät vaalikampanjoihinsa, jo-ten mitään näistä asioista ei todennäköisesti saada päätet-tyä ennen 6. marraskuuta pidettäviä presidentinvaaleja.Kuten parin viime vuoden aikana on aivan liian montakertaa huomattu, tulemme todennäköisesti näkemään po-liittista uhkapeliä, jonka aiheuttama epävarmuus tuleekansantaloudelle ja finanssimarkkinoille kalliiksi tämän Inflaatiopaineet kasvavat vuonna 2014vuoden lopulla ja vuoden 2013 alussa. Mitä pidempäänepävarmuus jatkuu, sitä todennäköisemmin se heikentääluottamusta ja vähentää uusien työntekijöiden palkkaa-mista, investointeja ja kulutusta.Odotamme kuitenkin, että uuden taantuman uhan paina-essa poliitikot ryhtyvät toimiin pienentääkseen finanssi-politiikan kasvua painavia vaikutuksia (noin 0,5 prosent-tiin BKT:sta). Uskomme tämän tapahtuvan joko vaalienjälkeisellä niin sanotulla "rampa ankka" -ajanjaksolla taitammikuussa, kun uusi hallitus aloittaa työnsä. Finanssi-poliittisten kiistojen ratkaisut riippuvat luonnollisestimarraskuun vaalituloksista. Kongressivaalien tuloksetovat vähintään yhtä tärkeät kuin se, valitaanko presiden-tiksi Obama vai Romney. Finanssipolitiikan kaaos suistaisi taantumaan 1 1 %-yks Finanssipolitiikan vaikutus BKT-kasvuun %-yksJos päättymässä olevia veronalennuksia ja muita elvytys- 0 0toimia jatketaan ja jos automaattiset menoleikkaukset pe-rutaan, taantuman riski pienenee merkittävästi. Tämä kui- -1 -1tenkin kostautuisi huomattavana budjettivajeen kasvuna.Jos päättymässä olevia toimia jatketaan, valtionvelan -2 -2osuus BKT:sta kasvaa nykyisestä 70 prosentista noin 90 Nykyisen lain mukaan -3 -3prosenttiin vuoteen 2022 mennessä. Osuus laskee 60 pro- Nykyisen politiikan mukaansenttiin, jos lakia ei muuteta. Poliitikkojen on siten fi- -4 -4nanssipoliittisen kriisin ratkaisemisen ja velkakaton nos-ton lisäksi saatava finanssipolitiikka pitkällä aikavälillä -5 -5 2011 2012 2013kestävään tasapainoon, jotta talousnäkymät kirkastuvat. Lähde: Nordea Marktes, Congressional Budget Office ja Office of Management and BudgetJohnny Bo Jakobsenjohnny.jakobsen@nordea.com +45 3333 617812 TALOUSNÄKYMÄT │ SYYSKUU 2012 NORDEA MARKETS
  • ■ KiinaVakaa kasvu ennen kaikkea Kasvun vakauttaminen on jälleen kerran etusijalla ohjauskorkoa lasketaan uudelleen ennen kolmannen nel- jänneksen loppua. Kiinan keskuspankin neljännesvuosit- Huomion keskipisteessä vallanvaihdos taisen pankkikyselyn mukaan luottojen kysyntä on laske- Hallituksen elvytyssuunnitelmia seurataan tiiviisti nut, joten rahapoliittiset välineet saattavat nyt osoittautua aiempaa tehottomammiksi. Keskuspankki pysyy siksi va- Juanin volatiliteetti jatkuu rovaisena pelätessään kasvattavansa inflaatiopaineita ja johtavansa markkinoita harhaan kiinteistösääntelyssä.Kasvutavoite ei ole vaarassaKiinan hallitus on pyrkinyt hidastamaan kasvua osana Perintöprinssit maan johtoonsiirtymistä kohti kestävämpää kulutukseen perustuvaa ta- Viides johtajasukupolvi Kiinan kansantasavallan perus-loutta. Talous joutui kuitenkin odotettua vahvempaan tamisen jälkeen siirtyy valtaan syksyllä 2012, kun 18.vastatuuleen vuoden 2012 alkupuoliskolla. Epävarmat kansankongressi kokoontuu Pekingissä. Kiinan vahvim-näkymät ovat saaneet viranomaiset asettamaan vakaan massa päätöksentekoelimessä eli politbyroon pysyvässäkasvun etusijalle. Tuoreimmat raha- ja finanssipoliittiset komiteassa vaihtuvat kaikki paitsi kaksi sen yhdeksästäelvytystoimet tukevat kasvua vuoden jälkipuoliskolla. jäsenestä. Kourallista vanhempia virkamiehiä pidetään todennäköisinä ehdokkaina tähän arvovaltaiseen ja sala-Lyhyellä aikavälillä Kiinan talous on altis ulkoisille ris- myhkäiseen ryhmään. Heistä useimmat kuuluvat tunnet-keille. Kauppaministeri Chen Demingin mukaan Kiina ei tuihin kommunistipuolueessa vaikuttaviin perheisiin, jo-ehkä saavuta 10 prosentin viennin kasvua tänä vuonna. ten he ovat niin sanottuja perintöprinssejä. Uudet jäsenetViranomaisten painotuksesta huolimatta yksityinen kulu- ovat paremmin koulutettuja ja kansainvälisempiä kuintus ei ole lähtenyt vetämään kasvua. Vaikka odotamme- edeltäjänsä. Uskomme, että vallanvaihto tapahtuu suju-kin yksityisen kulutuksen merkityksen kasvavan tulevai- vasti, sillä sisäiset valtataistelut on luultavasti ratkaistusuudessa, se ei tapahdu aivan lähiaikoina. Kiina nojautuu elokuun alussa Beidaihessa pidetyssä ylimpien virka-edelleen jäljellä olevaan kasvun moottoriin eli investoin- miesten kokouksessa. Emme odota, että heti vallanvaih-teihin varmistaakseen vakaan kasvuvauhdin. Arvioimme don jälkeen käynnistetään mitään suuria uudistuksia, silläBKT:n kasvavan 8,0–8,5 % ennustejaksomme aikana. vakautta arvostetaan enemmän kuin muutoksia.Matala inflaatio mahdollistaa kevyen rahapolitiikan Kiinassa ei vaihdu ainoastaan maan ylin johto, vaanInflaatio on hidastunut odotetusti lihan hintojen laskun ja myös 31 maakunnassa ja maakuntatason hallintoyksikös-pohjavaikutusten ansiosta. Vuositasolla inflaatio jää mu- sä, 361 kaupungissa, 2 811 kunnassa ja 34 171 kylässäkavasti hallituksen 4 prosentin tavoitteen alapuolelle. miljoonat puolueen jäsenet siirtyvät eri tehtäviin. Aluei-Viljan maailmanlaajuisesti ennätyskorkea hinta vaikuttaa den menestystä on perinteisesti mitattu niiden BKT:llä,todennäköisesti vain vähän Kiinan inflaatioon. Kiina on joten paikallista kasvua tuetaan nyt entistä vahvemmin,omavarainen maissin ja vehnän suhteen ja sato on ollut lähinnä investoinneilla.tänä vuonna hyvä. Ruoan hintainflaatioon vaikuttaa Kii-nassa eniten soijapapujen hinnan nousu, sillä 80 % koti- Tasapainoilua kiinteistömarkkinoillamaisesta kulutuksesta on tuontia. Vuoden 2008 kokemus- Kiinan kiinteistömarkkinoita on joskus kutsuttu ”kokoten perusteella vaikutus ei kuitenkaan ole merkittävä. maailmantalouden tärkeimmäksi sektoriksi”. Se aiheuttaa pelkoja ja harmaita hiuksia päättäjille. Haasteena on ta-Kun inflaatio on hidas ja kasvunäkymät epävarmat, po- sapainottaa asuntojen hintoja alentaminen ja asunnonos-liittinen kanta on siirtynyt kasvun ja inflaation tasapai- tokyvyn parantaminen, ja toisaalta estää kiinteistösekto-nottamisesta kohti kasvun korostamista. Odotamme, että rin viilenemisen negatiiviset vaikutukset kotimaan talou-Kiina: Keskeisiä tunnuslukuja (%-muutos, ellei toisin ilmoitettu) 2009 (mrd CNY) 2010 2011 2012E 2013E 2014EYksityinen kulutus 12 113 9,1 5,8 9,0 9,1 10,0Julkinen kulutus 4 569 9,0 12,9 8,9 8,8 9,0Investoinnit 15 668 22,5 11,4 8,5 9,2 9,0Varastojen muutos* 778 0,5 0,2 -0,4 0,0 0,1Vienti 9 106 -10,3 28,4 8,5 8,5 9,1Tuonti 7 603 4,1 20,1 8,6 10,0 11,0BKT 9,2 10,5 8,0 8,3 8,5Nimellinen BKT, mrd CNY 34 632 39 431 45 590 50 655 56 986 64 394Työttömyysaste, % 4,1 4,1 4,1 4,1 4,1Kuluttajahinnat 3,3 5,4 3,1 4,0 3,8Vaihtotase, % BKT:sta 5,1 2,8 2,5 2,2 1,5Julkisen sektorin ylijäämä, % BKT:sta -1,7 -1,1 -1,5 -2,3 -1,9* Vaikutus BKT:n kasvuun, %-yksikköä13 TALOUSNÄKYMÄT │ SYYSKUU 2012 NORDEA MARKETS
  • ■ Kiinateen. Asuntohintojen tuorein nousu saattaa johtua asunto- Tavoitteena vakaa BKT-kasvujen kysyntää tukevista toimista, mutta se saattaa myös ol-la osoitus siitä, että hallituksen politiikka on ymmärrettyväärin. Näyttää siltä, että paikallishallinto on joillakinalueilla vaivihkaa keventänyt useiden asuntojen ostamis-ta koskevia kiinteistörajoituksia toivoen sen elvyttävänrakennustoimintaa ja maan myyntiä. Uskomme että Kii-nan hallitus jatkaa ensiasunnon ostajia suosivaa politiik-kaansa, mutta hillitsee samalla edelleen spekulatiivistakysyntää ja kiristää paikallishallintojen valvontaa.Paikalliset viranomaiset kuriinAinoa taloudellinen huolenaihe, joka yltää asuntomark-kinoiden tasolle, ovat paikallishallinnon investointisuun-nitelmat, eikä niitä voida jättää huomiotta. Tunnustettu- Kiinteistöjen hinnoissa pientä nousuaaan, että vuonna 2008 toteutettu 4000 miljardin juaninelvytyspaketti oli virhe, jonka seurauksena maa joutuisitkeän inflaation kouriin, paikallishallinnot velkaantui-vat ja investoinnit vääristyivät, politbyroo on kieltänyt,että vuoden 2012 elvytyspaketit voisivat johtaa samanlai-seen kaaokseen kuin vuonna 2008. Paikallisviranomaiseteivät kuitenkaan ole samaa mieltä, ja ne kaikki ovat ke-hittäneet omat kunnianhimoiset suunnitelmansa. Merkit-tävin esimerkki ovat Guizhoun maakunnan 3000 miljar-din juanin investoinnit kulttuuriin ja turismiin. Summaon yli viisi kertaa maakunnan BKT vuonna 2011. Vaikkakeskushallinto ei hyväksykään kaikkia hankkeita, paikal-lisviranomaisilla on omat keinonsa kiertää sääntöjä.Nämä hankkeet rahoitetaan paikallishallinnon rahoitusvä- Investoinnit rahoitetaan rahoitusvälineiden kauttalineillä, joista on jo kertynyt valtava taseen ulkopuolinenvelka. Epävirallisten arvioiden mukaan paikallinen velkayltäisi yhteensä 100 prosenttiin BKT:sta (virallisten ar-vioijien mukaan 27 %). Suuri velkaantuneisuus on huo-lestuttavaa, sillä näiden hankkeiden kannattavuus ja kykykattaa velat ovat epävarmoja. Lukuisat infrastruktuuri-hankkeet ovat olleet heikkolaatuisia eivätkä ne ole kestä-neet huonoja sääoloja. Virallinen selvitys osoitti, että30 % vuonna 2008 tehdyistä 4000 miljardin juanin inves-toinneista oli epäonnistuneita. Lisäksi paikallishallintojeninvestointisuunnitelmat johtavat todennäköisemmin te-hottomaan resurssien kohdennukseen ja ylikapasiteettiinkuin valtakunnalliset suunnitelmat.Juanin volatiliteetti jatkuu Epätasaista etenemistä edessäKiinan talouden syventynyt hidastuminen on vaikuttanutjuaniin, joka on toukokuusta lähtien heikentynyt merkit-tävästi suhteessa dollariin. Pääministeri Wen Jiabao ontoistanut, että juanin kurssi on lähellä tavoitetta ja että va-luutan vapauttaminen ei välttämättä vahvista sitä. Kunvaihtotaseen alijäämä supistuu ja talousnäkymät ovat vai-sut, ylimmät virkamiehet näkevät aiheelliseksi antaa jua-nin heikkenemisen jatkua lyhyellä aikavälillä. Pidemmäl-lä aikavälillä odotamme juanin vahvistumisen jatkuvanlähinnä Kiinan vahvan kasvun vuoksi. Juanin vahvistu-minen ei siten ole missään tapauksessa ohi, vaikka us-komme sen hidastuvan ja volatiliteetin kasvavan.Amy Yuan Zhuangamy.yuan.zhuang@nordea.com +45 3333 560714 TALOUSNÄKYMÄT │ SYYSKUU 2012 NORDEA MARKETS
  • ■ JapaniHaasteet jatkuvat pitkällä aikavälilläJapanin taloudessa on käynnissä kotoperäinen elpymi- Elpyminen menettää vauhtianen. Maanjäristyksen jälkeisen vahvan jälleenraken-nusaktiviteetin ansiosta kasvuvauhti oli vuoden 2012 al-kupuoliskolla keskimäärin 3,2 %. Elpymisvauhti hidas-tuu todennäköisesti vuoden jälkipuoliskolla, kun jälleen-rakennukseen käytettävät varat vähenevät ja yksityinenkulutus hiipuu kannustinohjelmien päättyessä. Samanai-kaisesti vaisu vienti tärkeimmille kauppakumppaneille jaJapanin riippuvuus tuontienergiasta painavat edelleenkauppatasetta. Talouden kasvuvauhti on tänä vuonna2,5 % n/n vuosikasvuksi muutettuna. Uskomme, ettäkasvu hiipuu edelleen vuosina 2013 ja 2014.Yksityinen kulutus on ollut aiemmin tänä vuonna nähdynvahvan elpymisen tärkein moottori ekoautoihin liittyvien Veronkorotus johtaa kulutuksen aikaistamiseenkannustinohjelmien ansiosta. Ekoautoihin liittyviin tukiintarkoitettu budjetti on kuitenkin todennäköisesti hyvinpian lopussa, joten automyynnissä tapahtuu merkittävälasku. Näin ollen yksityisen kulutuksen kasvun arvioi-daan hidastuvan lähelle nollaa vuoden lopussa. Aiempienkokemusten perusteella kulutusveroasteen nosto kasvat-tanee yksityistä kysyntää korotusta edeltävillä neljännek-sillä. Odotamme siksi talouden aktiviteetin piristyvänmerkittävästi mutta tilapäisesti vuoden 2013 lopun javuoden 2014 alun välillä vuoden 2014 huhtikuussa voi-maan tulevan kulutusveron korotuksen vuoksi.Julkisen velan vähentäminen on yksi ensisijaisista tavoit-teista, mutta sen tekevät monimutkaiseksi hidas kasvu,sitkeä deflaatio ja nopeasti ikääntyvä väestö. Huhtikuun Sosiaaliturva suurin julkinen menoerä2014 kulutusveroasteen nosto on ensimmäinen askelkohti finanssipoliittisia uudistuksia, mutta se ei riitä seu-raavan vuosikymmenen aikana vaadittavaan oikaisuun,jonka pitäisi vastata 10 prosenttia BKT:sta. Velka/BKT-suhde voidaan vakauttaa leikkaamalla tuntuvasti sosiaali-turvamenoja, jotka ovat suurin ja nopeimmin kasvavajulkisten kulujen osa. Vaihtoehtoisesti kulutusveroa voi-taisiin nostaa edelleen. Japanin kulutusveroaste on tällähetkellä OECD-maiden alin. Muutoksia ei kuitenkaanvoida toteuttaa ilman vahvaa poliittista sitoutumista.Amy Yuan Zhuangamy.yuan.zhuang@nordea.com +45 3333 5607Japani: Keskeisiä tunnuslukuja (%-muutos, ellei toisin ilmoitettu) 2009 (mrd JPY) 2010 2011 2012E 2013E 2014EYksityinen kulutus 277 209 2,5 0,1 1,8 2,1 1,5Julkinen kulutus 93 863 2,2 2,0 1,4 1,3 1,1Investoinnit 97 914 0,2 0,9 3,6 1,7 1,2Varastojen muutos* -5 314 0,7 -0,4 1,0 -0,1 -0,2Vienti 59 754 24,5 -0,1 2,2 4,0 4,2Tuonti 58 094 11,2 6,3 6,7 5,2 5,0BKT 4,6 -0,7 2,5 1,6 1,1Nimellinen BKT, mrd JPY 471 060 481 857 468 343 487 077 498 279 508 245Työttömyysaste, % 5,1 4,6 4,4 4,3 4,3Kuluttajahinnat -0,7 -0,3 0,2 -0,1 -0,1Vaihtotase, % BKT:sta 3,6 2,0 2,1 2,5 2,4Julkisen sektorin ylijäämä, % BKT:sta -9,0 -9,7 -9,9 -9,6 -9,0* Vaikutus BKT:n kasvuun, %-yksikköä15 TALOUSNÄKYMÄT │ SYYSKUU 2012 NORDEA MARKETS
  • ■ Iso-BritanniaKasvu kangerteleeIson-Britannian talouskasvu on ollut viime vuosina hi- Elpyminen on pysähtymässädasta. Vielä neljä vuotta sen jälkeen, kun suuri taantumasaapui saarivaltioon, kokonaistuotanto on yhä 4 % alle fi-nanssikriisiä edeltäneen huipputason, ja talous on supis-tunut kolmena viimeisenä neljänneksenä.Useat yksittäiset tekijät ovat vaikuttaneet viime aikoinatalouden tunnuslukuihin. Ensinnäkin kuningattaren juh-lavuoden vuoksi toisella neljänneksellä oli ylimääräinenvapaapäivä, joka heikensi talouslukuja. Surkea sää lai-mensi omalta osaltaan vähittäismyyntiä. Lisäksi olympia-laisten odotetaan siivittävän kulutusta ja työllisyyttäkolmannen neljänneksen aikana, joskin vain tilapäisesti.Työmarkkinoiden kehitys hämmentää meitä hieman. Kapasiteetti heikkeneeTyöllisten määrä on kasvanut 330 000 henkilöllä kulu-neen vuoden aikana, ja vaikka osa työpaikoista liittyneeolympialaisiin, kasvu on ollut liian aikaista. Tämä saattaatarkoittaa sitä, että joko BKT-luvut aliarvioivat todellistakasvua tai työvoimaa on hamstrattu, mikä puolestaansaattaa olla kasvun heikkenemisen riski, jos talous ei läh-dekään nousuun.Kun hallitus keskittyy edelleen julkisen sektorin kutista-miseen, kasvua odotetaan viennin normalisoitumisesta si-tä mukaa kun vientimarkkinat alkavat elpyä. Lisäksi yk-sityisen kulutuksen odotetaan piristyvän maltillisesti jainvestointien lisääntyvän (tämän ennusteen mukaan yksi-tyinen kulutus jää silti vielä ennustejakson lopussakinprosentin vuoden 2007 lukemasta). Odotamme teollisuu- Talouskasvu elpyy hitaastiden yli 80 prosentin käyttöasteen siivittävän investointejauusiin koneisiin.Keskuspankki jatkaa talouden tukemista ostamalla lisääarvopapereita (arviomme mukaan 50 miljardilla punnalla,jolloin kokonaisostot nousisivat 425 miljardiin) sekä ra-hoittamalla pankkien luotonantoa uuden lainaohjelman(FLS) kautta. Ohjelmassa pankeille tarjotaan kannustimiakasvattaa luotonantoaan reaalitaloudelle.Steen V. Grøndahlsteen.grondahl@nordea.com +45 3333 1453Iso-Britannia: Keskeisiä tunnuslukuja (%-muutos, ellei toisin ilmoitettu) 2009 (mrd GBP) 2010 2011 2012E 2013E 2014E Yksityinen kulutus 913 1,3 -1,0 0,1 1,7 2,4 Julkinen kulutus 328 0,4 0,1 1,5 -2,0 -1,5 Investoinnit 209 3,5 -1,4 0,6 3,2 6,3 Varastojen muutos* 0,9 0,3 -0,1 -0,1 -0,1 Vienti 404 6,4 4,4 -0,4 3,8 3,2 Tuonti 425 8,0 0,5 2,3 3,3 4,1 BKT 1,8 0,8 -0,4 1,0 1,7 Nimellinen BKT, mrd GBP 1402 1467 1516 1548 1592 1641Työttömyysaste, % 7,9 8,1 8,4 8,7 8,6Kuluttajahinnat 3,3 4,5 3,0 2,2 1,4Vaihtotase, % BKT:sta -2,5 -1,9 -2,3 -2,1 -1,3Julkisen sektorin ylijäämä, % BKT:sta -10,4 -8,3 -7,6 -6,4 -4,7Julkisen sektorin velka, % BKT:sta 75,7 82,9 89,3 93,2 95,1* Vaikutus BKT:n kasvuun, %-yksikköä16 TALOUSNÄKYMÄT │ SYYSKUU 2012 NORDEA MARKETS
  • ■ Vaihtoehtoiset skenaariotHyvä skenaario: Päättäväisiä ratkaisujaNegatiivisia otsikoita riittää, eikä suuren taantuman hel- 2011 2012E 2013E 2014E Maailman BKT-kasvu % 3,9 3,2 4,1 4,9littämisestä näy merkkejä. Siksi onkin helppo vaipua - USA 1,7 2,2 2,8 3,4synkkyyteen. Kaikkein pimein hetki on kuitenkin juuri - Euroalue 1,5 -0,6 1,2 2,7ennen aamunkoittoa. Tässä skenaariossa tuomme esiin - Kiina 9,2 8,2 8,6 9,0seikkoja, jotka voisivat saada aikaan positiivisia yllätyk- Maailman inflaatio (KHI) % 3,7 2,6 3,1 2,9siä. - USA 3,1 2,3 2,8 1,9 - Euroalue 2,7 2,4 2,8 3,1 - Kiina 5,4 3,1 3,8 4,0  Saksan perustuslakituomioistuin toteaa, että Euroo- Työttömyysaste % pan pysyvä vakausmekanismi ei ole Saksan lakien - USA 9,0 8,1 7,3 6,4 vastainen. Samaan aikaan eurooppalaiset virkamiehet - Euroalue 10,2 11,4 11,7 11,0 - Kiina 4,1 4,1 4,0 3,9 pyrkivät nopeuttamaan yhteisen pankkivalvonnan Budjettialijäämä % luomista, joka astuu voimaan ennen vuoden vaihdet- - USA -8,6 -6,0 -4,2 -3,5 ta. Euroopan vakausmekanismi astuu voimaan ja al- - Euroalue -4,1 -3,5 -2,1 -0,9 kaa välittömästi pääomittaa pankkeja suoraan ja ostaa - Kiina -1,1 -2,6 -2,2 -2,2 euroalueen ongelmamaiden valtionlainoja. Rahoitusindikaattorit - USA LIBOR 3kk 0,34 0,45 0,85 2,25 USA:ssa vältytään finanssipoliittiselta kriisiltä, kun - USA valtion 10v 2,79 1,80 2,70 3,90 löydetään ratkaisu, jolla nykyisiä veroalennuksia jat- - Euribor 3kk 1,39 0,66 0,50 1,60 ketaan kaikille, puolustusmenoja ja etuuksia leikataan - Saksa valtion 10v 2,65 1,55 1,85 2,60 hieman ja valtiontalouden tasapainottamiseen keski- - EUR/USD 1,30 1,22 1,10 1,00 pitkällä aikavälillä aletaan jälleen panostaa. - Öljy (Brent) 111 107 125 125 Kiina keventää finanssipolitiikkaa, ja pyrkii edelleen kasvattamaan kotimaista kysyntää laajentamalla ter- veydenhuoltoa ja laskemalla korkoja. Kasvu nousee jälleen yli 8 prosenttiin. Euroopan talous lähtee hi- taasti uuteen nousuun. Painostus Yhdysvalloista, G20-maista ja Kansainväli- seltä valuuttarahastolta vakuuttavat eurooppalaiset poliitikot, että painopisteen tulee olla rakenteellisten budjettien tasapainottamisessa keskipitkällä aikavälil- lä, mikä mahdollistaisi pienempiä veronkorotuksia ja vähemmän menoleikkauksia. Pankkien ja valtioiden negatiivinen kierre Euroopassa päättyy viimein, joten yritysten ja kotitalouksien luot- tamus paranee merkittävästi ja yritykset uskaltavat jälleen investoida. Kuluttajat höllentävät hieman kuk- karonnyörejä. Öljyn kysyntä kasvaa, mutta jatkuva liuskeöljyn et- sintä hillitsee öljyn hintojen nousua.Suuri osa nykyisestä talouskasvun hidastumisesta johtuuhuterien valtiontalouksien negatiivisista kerrannaisvaiku-tuksista ja euroalueen selviytymiseen liittyvistä huolista,eli pelosta siitä, mitä tulevaisuus tuo tullessaan.Jos maat lopulta vakuuttavat sijoittajat ja kuluttajat siitä,että ne pystyvät pitämään Euroopan tilanteen hallinnassa,sijoittajat saattavat antaa hieman enemmän aikaa toimilletehdä tehtävänsä. Euroopan ongelmamaiden korot laske-vat, huolet valtioiden maksukyvyttömyydestä laantuvat,yritykset alkavat jälleen investoida ja kuluttajat ovatvalmiit lisäämään kulutusta. Alkaa normaali elpyminen,jota matalat korot ja patoutunut kysyntä pönkittävät.Steen V. Grøndahlsteen.grondahl@nordea.com +45 3333 145317 TALOUSNÄKYMÄT │ SYYSKUU 2012 NORDEA MARKETS
  • ■ Vaihtoehtoiset skenaariotHuono skenaario: Poliittinen umpikujaEuroopan valtaapitävät kohtaavat kesälomalta palattuaan 2011 2012E 2013E 2014E Maailman BKT-kasvu % 3,9 2,8 1,6 3,1jälleen kerran yhä synkistyvät talousnäkymät. Etelä- - USA 1,7 1,9 0,8 2,7Euroopan tilanne on äärimmäisen vaikea, mutta monilla - Euroalue 1,5 -0,7 -2,0 0,0muilla kehittyneillä talouksilla menee suhteellisen hyvin. - Kiina 9,2 7,4 6,2 6,7Tilanne saattaa kuitenkin muuttua. Tässä skenaariossa Maailman inflaatio (KHI) % 3,7 2,5 1,6 1,4tuomme esille seikkoja, jotka saattavat syöstä talouskas- - USA 3,1 2,0 1,0 1,2 - Euroalue 2,7 2,5 2,1 1,2vun yhä negatiivisemmaksi. - Kiina 5,4 3,2 1,7 1,8 Työttömyysaste % Pohjois-Euroopan maat pitävät kiinni Merkelin oppi- - USA 9,0 8,4 9,2 8,7 en mukaisista tiukoista säästötoimista. Samaan aikaan - Euroalue 10,2 11,4 12,1 12,0 äänestäjät viestivät selvästi, että he eivät halua enää - Kiina 4,1 4,3 5,0 5,6 Budjettialijäämä % yhtään uutta pelastuspakettia. - USA -8,6 -7,2 -6,5 -6,0 EKP ei pysty osallistumaan Euroopan joukkolaina- - Euroalue -4,1 -3,6 -2,8 -2,6 markkinoille Bundesbankin ja sitä myötäilevien kes- - Kiina -1,1 -2,8 -3,1 -3,2 kuspankkien vastustuksen vuoksi. EKP:n ainut mah- Rahoitusindikaattorit dollisuus on laskea korot nollaan, toteuttaa uusia pit- - USA LIBOR 3kk 0,34 0,40 0,40 0,60 - USA valtion 10v 2,79 1,70 1,20 1,60 kiä rahoitusoperaatioita ja helpottaa vakuusvaatimuk- - Euribor 3kk 1,39 0,60 0,25 0,25 sia. Juuri muuta ei ole tehtävissä. - Saksa valtion 10v 2,65 1,50 0,90 1,20 Yritykset jäädyttävät investointinsa, eivätkä palkkaa - EUR/USD 1,30 1,22 1,18 1,18 uusia työntekijöitä, kun levottomuus Euroopassa ja - Öljy (Brent) 111 111 82 92 huolet Yhdysvaltain finanssipoliittisesta tilanteesta jatkuvat. Epävarmuus ja työpaikkojen menetykset nä- kyvät suoraan yksityisessä kulutuksessa, ja asuntojen hinnat lähtevät uudestaan laskuun, mikä entisestään painaa kulutusta. Öljyn tynnyrihinnat laskevat alle 80 dollarin (mutta vuosikeskiarvo pysyy 80 dollarissa), mikä tukee käy- tettävissä olevien tulojen kasvua erityisesti Yhdysval- loissa. Kasvu hidastuu Kiinassa vuoden alkupuoliskolla, kun keskeisten vientimarkkinoiden taloudet takkuavat. Loppuvuodesta Kiinan talouskasvu kuitenkin vahvis- tuu hieman keskuspankin koronlaskujen ja hallituk- sen investointien ansiosta. Sijoittajat hakevat turvasatamia Pohjoismaista, Sak- sasta, Yhdysvalloista ja Isosta-Britanniasta (sekä jois- takin muista valikoiduista maista). Korkoerot ongel- mamaiden valtionlainoihin kasvavat, ja Espanjan ja Italian lainojen korot nousevat 8 prosenttiin.Heikossa skenaariossamme koko maailman BKT:n odo-tetaan kasvavan noin 1,5 %. Luku voi tuntua suurelta. Onkuitenkin syytä muistaa, että vuosina 1982–2007 maail-mantalous kasvoi keskimäärin 3,5 % vuodessa, mutta toi-saalta BKT laski 0,6 % vuonna 2009.Lisähuolta aiheuttaa se, että suuri osa finanssipolitiikankeinoista on jo käytetty finanssikriisin hoitoon, joten ke-hitystä on aiempaa vaikeampi korjata, mikäli kasvuluvutheikkenevät entisestään.Steen V. Grøndahlsteen.grondahl@nordea.com +45 3333 145318 TALOUSNÄKYMÄT │ SYYSKUU 2012 NORDEA MARKETS
  • ■ RuotsiKotitaloudet pönkittävät kasvua BKT:n kasvu kiihtyy tulevina vuosina... Kotitaloudet pitävät pyörät pyörimässä Kotitalouksien taloudellinen tilanne on yleisesti vakaa. ...mutta lyhyellä aikavälillä työmarkkinat heikkenevät Hidas inflaatio ja palkankorotukset tukevat kotitalouksi- Tulossa pitkä hitaan inflaation kausi en ostovoimaa. Käytettävissä olevat reaalitulot kasvavat noin 2 prosentin vuosivauhtia vuosina 2012–2014. Koti- Keskuspankki laskee korkoja – kruunu heikkenee talouksien kohentunut taloudellinen tilanne on välittynyt asuntomarkkinoille. Asuntojen hinnat ovat jälleen kään-Mukavaa kasvua tyneet nousuun viimeksi kuluneen vuoden jatkuneen hie-Ruotsin talous on selvinnyt maailmantalouden levotto- man vaisumman jakson jälkeen. Myös osakekurssien ke-muudesta yllättävän hyvin. BKT:n kasvu hiipui vuoden hitys on tärkeä kotitalouksien kulutushalukkuuteen vai-2011 lopulla, mutta sekä BKT että työllisyys piristyivät kuttava tekijä, ja osakemarkkinat ovat elpyneet jonkinjälleen vuoden 2012 alkupuoliskolla. Kotimaan talous oli verran vuoden alusta. Kotitalouksien tilanne on siksi suo-tärkein kasvun moottori, mutta myös ulkomaankauppa tuisa, ja odotamme yksityisen kulutuksen kasvavan huo-kehittyi suotuisasti. Uskomme, että kasvu oli vuoden al- mattavasti tulevina vuosina.kupuoliskolla melko nopeaa, joskin toisen neljänneksenBKT-kasvulukuja saatetaan korjata alaspäin. Investointitoiminta hidastui vuoden 2012 toisella neljän- neksellä vuoden alun vahvan nousun jälkeen. Useat mer-Vaikka Ruotsin talous on selviytynyt maailmantalouden kit viittaavat siihen, että kapasiteetin käyttöaste on laske-luomista esteistä odotettua paremmin, BKT:n kasvu ei nut useilla sektoreilla, mikä vähentää uusien investoin-vielä riitä estämään työn kysynnän vähentymistä. Odo- tien tarvetta. Lisäksi investointihalukkuutta painavat Eu-tamme työttömyyden kohoavan ensi talvena yli 8 pro- roopan yllä yhä roikkuvat synkät pilvet. Uusien asuinra-senttiin. kennushankkeiden aloitukset ovat jo vähentyneet jyrkästi ja kokonaisinvestointien trendi on tulevina neljänneksinäVuoden 2012 jälkipuoliskon näkymät ovat vaihtelevat. heikko. Odotamme investointitarpeiden jäävän yleisestiKasvu todennäköisesti hiipuu, mutta näkyvissä jo merk- vaatimattomiksi suurimman osan ensi vuotta ja kasvavankejä siitä, että pidemmällä aikavälillä taloudellinen toi- sen jälkeen vuonna 2014 yleisen elpymisen tahdissa.meliaisuus piristyy. Kotitalouksien suotuisa tilanne, hie- Osittain infrastruktuuri-investointeihin perustuva elvyttä-man aiempaa elvyttävämpi talouspolitiikka ja asteittain vä finanssipolitiikka tukee näkyvissä merkkejä investoin-piristyvä maailmantalous tukevat BKT:n kasvua lähivuo- tien kasvua ennustejakson ajan.sina. Kansainvälisen talouden heikkouden vuoksi kasvukiihtyy kuitenkin vain hieman eikä työttömyys vähene Vientiteollisuudella kovat ajatennen kuin ennustejakson loppupuolella. Tavaraviennin kasvu on pysähtynyt kuluneen vuoden ai- kana, vaikka tilanne on aivan viime aikoina hieman pa-Ruotsi: Keskeisiä tunnuslukuja (%-muutos, ellei toisin ilmoitettu) 2009 (mrd SEK) 2010 2011 2012E 2013E 2014EYksityinen kulutus 1 533 3,7 2,0 1,7 2,0 2,1Julkinen kulutus 860 1,9 1,8 0,8 0,5 1,5Investoinnit 559 7,7 6,2 2,5 1,0 3,5 - teollisuuden investoinnit 74 1,0 7,9 -2,2 2,2 4,4 - rakennusinvestoinnit 92 17,2 15,1 -8,7 -2,2 4,5Varastojen muutos* -46 2,1 0,6 -1,1 0,1 0,0Vienti 1 489 11,7 6,9 1,2 4,2 4,9Tuonti 1 288 12,7 6,3 -0,4 3,8 5,1BKT 3 106 6,2 3,9 1,2 1,8 2,3BKT, kalenterikorjattu 5,9 3,9 1,5 1,8 2,4Nimellinen BKT, mrd SEK 3 106 3 331 3 492 3 580 3 703 3 836Työttömyysaste % 8,4 7,5 7,7 8,0 7,7Työllisyyden kasvu 1,0 2,1 0,3 -0,2 0,8Kuluttajahinnat 1,2 3,0 1,2 1,2 2,0Pohjainflaatio (KPIF), % v/v 2,0 1,4 1,1 1,5 1,5Tuntipalkat, % v/v 0,4 2,9 3,3 3,2 2,8Vaihtotase, mrd SEK 225 243 259 280 288- % BKT:sta 6,8 7,0 7,2 7,6 7,5Kauppatase, % BKT:sta 2,6 2,7 2,9 3,0 2,7Julkisen sektorin ylijäämä, mrd SEK -2 5 -12 -38 -18- % BKT:sta -0,1 0,1 -0,3 -1,0 -0,5Julkinen velka, % BKT:sta 39,4 38,4 38,1 39,1 39,6* Vaikutus BKT:n kasvuun, %-yksikköä19 TALOUSNÄKYMÄT │ SYYSKUU 2012 NORDEA MARKETS
  • ■ Ruotsirantunut. Uusien tilausten virta on vähäinen ja kasvu on Heikko kansainvälinen kysyntä jarruttaa vientiähidasta monilla tärkeillä vientimarkkinoilla. Niinpä tava-ravienti pysynee vaisuna loppuvuoden ajan. Myös vahvaRuotsin kruunu on ongelma vientiyrityksille. Se kuiten-kin vaikuttaa todennäköisesti enemmän kannattavuuteenkuin vientimääriin. Tilanne kohenee ajan myötä, kunkruunu todennäköisesti heikkenee ja kysyntä voimistuuvähitellen.Ruotsin palveluvienti on laajentunut huomattavasti tänävuonna ja sen merkitys kasvaa. Palvelujen viennin osuusBKT:sta oli 6 % vuonna 1980. Tällä hetkellä luku on jo15 %. Palvelujen vientimarkkinat ovat paljolti samankal-taiset kuin tavaraviennin markkinat – kummassakin ky-syntä on heikkoa. Tämä viittaa siihen, että vuoden alku- Tulot ja kulutus kasvussapuoliskon piristyminen oli tilapäistä ja kasvu hiipuu jat-kossa.Hidas inflaatio luo keskuspankille paineitaVaikka työllisten määrä on kasvanut tänä vuonna, työ-markkinoilla on edelleen heikkouden merkkejä. Työn ky-syntä ei ole riittänyt pitämään työttömyyttä kurissa. Työ-markkinoiden kehitystä kuvaavat indikaattorit ovat yhähyvällä tasolla, mutta ne ovat alkaneet heikentyä. Odo-tamme työllisyyden vähenevän ja työttömyyden kasvunkiihtyvän syksyn ja talven aikana. Työmarkkinoidenheikkous kulkee tavallisesti käsi kädessä hidastuvan ko-timaisen inflaation kanssa. Lisäksi kruunun vahvistumi-nen hillitsee kustannusten nousua. Inflaatiopaineet näyt-tävät helpottuvan jatkossa vielä li-sää, mikä edelleen pi- Kotimarkkinoiden paineet helpottavatdentää ajanjaksoa, jona ydininflaatio pysyy merkittävästi2 prosentin tavoitetason alapuolella. Tämä saattaa huo-lestuttaa keskuspankkia, sillä se voi entisestään pienentääinflaatio-odotuksia.Näin ollen rahapolitiikan keventämiselle on tilaa. Kes-kuspankki saattaa laskea korkoja tänä vuonna hitaan in-flaation, heikkenevien työmarkkinoiden, matalien kan-sainvälisten ohjauskorkojen sekä kruunun vahvistumis-riskien vuoksi. Kun talous alkaa elpyä vuoden 2013 jäl-kipuoliskolla, keskuspankki alkaa taas nostaa korkoja.Ruotsin kruunu on murroksessaRuotsin kruunusta on kuluvana vuonna tullut turvasata-mavaluutta. Ruotsin talouden ongelma-alueisiin liittyvät Ruotsin kruunu on murroksessariskit ovat vähäiset, julkinen talous on vakaa, erittäin kil-pailukykyinen yrityssektori kasvaa yllättävän vahvasti, jakorkoerot ovat kasvaneet.Jatkossa odotamme kruunun heikkenevän suhteessa eu-roon sitä mukaa kun kansainvälinen tilanne vähitellenvakautuu ja korkoerot kaventuvat. EUR/SEK-kurssi py-synee kuitenkin alle 9 kruunun tasolla koko ennustejak-son ajan. Yhdysvaltain dollari vahvistuu edelleen suh-teessa lähes kaikkiin valuuttoihin, myös Ruotsin kruu-nuun.Torbjörn Isakssontorbjorn.isaksson@nordea.com +46 614 885920 TALOUSNÄKYMÄT │ SYYSKUU 2012 NORDEA MARKETS
  • ■ TanskaTalouskasvu hiipuu Taloudellinen toimeliaisuus kasvaa vuotta 2014 kohti Ennusteemme olettaa, että yksityinen kulutus kasvaa vä- hitellen vuoden 2014 loppua kohti, vaikka säästämisaste Asuntomarkkinoiden tilanne paranee näyttääkin olevan historiallisesti korkea. Yksityisen kulu- Julkisen rahoituksen vaikutukset näkyvät viiveellä tuksen kasvun kiihtymistä tukevat osaksi patoutuneet ku- lutustarpeet ja osaksi yleisesti parantuneet tunnelmat Keskuspankin negatiiviset korot toimivat Tanskan taloudessa. Ennen kaikkea näkymät työllisyyden paranemisesta ja asuntomarkkinoiden vilkastumisesta tu-Tanskan taloutta kuvaavat hidas kasvu ja suuri epävar- kevat tanskalaisten kotitalouksien kulutusta ennustejak-muus: toimeliaisuus on jumittunut jokseenkin sille tasol- son aikana.le, jolla se oli syksyllä 2010. Odotamme Tanskan talou-den palaavan asteittain kasvu-uralle siten, että kasvua Asuntomarkkinoilla on paranemisen merkkejäkertyy tänä vuonna 0,7 %. Arvioimme kasvun vauhdittu- Vuoden 2008 puolivälistä lähtien kituneet asuntomarkki-van 1,9 prosenttiin vuonna 2013 ja 2,1 prosenttiin vuon- nat ovat olleet raskas taakka Tanskan taloudelle. Asunto-na 2014. varallisuuden supistuminen, luottojen kasvun hidastumi- nen ja historiallisen matala rakennusalan aktiviteetti ovatKotimaassa odotetun suunnanmuutoksen moottorina on suurimpia syitä yksityisen kulutuksen pysähtymiselle.kotitalouksien suuri patoutunut potentiaali, joka alkaa vä- Tanskan tilastokeskuksen tuoreimmat kuukausittaisethitellen näkyä voimistuvana yksityisen kulutuksen kas- asuntojen hintoja koskevat tiedot kuitenkin osoittavat, et-vuna. Talouskasvua tukevat myös julkisen kysynnän vii- tä asuntojen hinnat ovat vakaantuneet vuoden alun jäl-veellä tulevat vaikutukset sekä investointien lisääntymi- keen. Uskomme, että tämä muutos merkitsee uuden aika-nen. kauden alkua Tanskan asuntomarkkinoilla, jossa histori- allisen matalat rahoituskustannukset ja huomattava pa-Kuluttajat pitävät kiinni rahoistaan toutunut kysyntä vakauttavat markkinoita ajan myötä.Varhaiseläkejärjestelmästä maksettu summa on kohonnutlähes 20 miljardiin Tanskan kruunuun (mikä ylittää jo Hinnat pysyvät kuitenkin kurissa, kun myymättömiänyt viralliset ennusteet), mutta sen vaikutus ei ole toistai- asuntoja on edelleen paljon, asuntokauppa on vaimeaa jaseksi näkynyt vähittäiskaupassa eikä yksityisessä kulu- nuorisotyöttömyys korkea, mikä rajoittaa ensiasunnontuksessa. Monet ovat sen sijaan päättäneet lisätä säästä- ostajien määrää. Näiden kahden vastakkaisen suuntauk-mistään, ja kotitalouksien pankkitalletusten kokonais- sen puristuksessa asuntojen hinnat pysyvät todennäköi-määrä on paisunut suuremmaksi kuin koskaan aikaisem- sesti lähes ennallaan loppuvuoden ajan. Vuonna 2013min. Tanskan taloudesta puuttuu nyt jotain – puuttuu se odotamme asuntojen hintojen nousevan hitaasti. Vuonnavauhti, jonka yksityinen kulutus normaalisti antaa talou- 2014 nousu ylittää jälleen inflaatio-odotuksen. Asuntojendelliseen toimeliaisuuteen. Lisäksi hallituksen mahdolli- hinnat nousevat maltillisesti ennen kaikkea suurissa kau-suudet lisätä toimeliaisuutta veropolitiikan keinoin ovat pungeissa, joissa väestön ikärakenne on sellainen, ettärajalliset. kysynnän voidaan odottaa kasvavan.Tanska: Keskeisiä tunnuslukuja (%-muutos, ellei toisin ilmoitettu) 2009 (mrd DKK) 2010 2011 2012E 2013E 2014EYksityinen kulutus 815 1,9 -0,8 0,6 1,8 1,9Julkinen kulutus 497 0,3 -1,3 0,4 0,8 0,8Investoinnit 314 -3,7 0,2 2,8 4,0 4,7 - Julkiset investoinnit 33 8,5 5,2 8,5 -12,0 2,5 - Asuinrakennusinvestoinnit 80 -7,4 8,8 -5,8 4,7 5,0 - Muut yksityiset investoinnit 201 -4,4 -3,8 5,0 7,1 4,9Varastojen muutos* -20 0,1 0,0 0,0Vienti 794 3,2 7,0 2,0 2,9 3,5Tuonti 731 3,5 5,2 2,6 3,6 3,6BKT 1,3 0,8 0,7 1,9 2,1Nimellinen BKT, mrd DKK 1 668 1 772 1 783 1 818 1 879 1 949Työttömyysaste, % 6,3 6,2 6,2 6,3 6,1Työttömyys, 1000 hlö 164,5 162,1 163,6 166,0 160,5Kuluttajahinnat 2,3 2,8 2,4 2,0 2,2Tuntipalkat 2,3 1,8 1,8 1,9 2,1Asuntojen hinnat 2,8 -2,8 -4,3 1,2 1,9Vaihtotase, mrd DKK 96,9 119,1 105,0 95,0 85,0- % BKT:sta 5,5 6,7 5,8 5,1 4,4Julkisen sektorin ylijäämä, mrd DKK -47,4 -34,5 -71,0 -40,0 -10,0- % BKT:sta -2,7 -1,9 -3,9 -2,1 -0,5Julkisen sektorin velka, % BKT:sta 42,9 46,6 45,5 44,5 43,0* Vaikutus BKT:n kasvuun, %-yksikköä21 TALOUSNÄKYMÄT │ SYYSKUU 2012 NORDEA MARKETS
  • ■ TanskaKeskuspankin negatiiviset korot ovat menestys Kulutus haparoiVelkakriisin aikana Tanskan keskuspankin on ollut pak-ko harjoittaa erittäin vahvasti talouskasvua tukevaa raha-politiikkaa pitääkseen Tanskan kruunun vakaana suhtees-sa euroon. Olennaisena osana tätä taktiikkaa keskus-pankki laski ohjauskorkonsa -0,20 prosenttiin heinäkuunalussa. Talletuskorko on negatiivinen ensimmäistä kertaaTanskan historiassa. Toistaiseksi tällä toimenpiteellä onollut toivottu vaikutus. Tanskan kruunu on vakiintunutvakaalle tasolle suhteessa euroon ilman että keskuspan-kin on tarvinnut puuttua markkinoihin. Tilanne oli täysinerilainen kuin touko- ja kesäkuussa, jolloin myytiin yli36 miljardia Tanskan kruunua Tanskan kiinteän valuutta-kurssijärjestelmän puolustamiseksi. Keskuspankin talletuskorko on negatiivinenJulkinen rahoitus kuivuu kokoonHallitus on päättänyt pyrkiä pois nykyisestä taloudenumpikujasta toteuttamalla julkisia investointihankkeitanoin 19 miljardilla Tanskan kruunulla. Samanaikaisestijulkisen kulutuksen on budjetoitu kasvavan 18 miljardillakruunulla tänä vuonna ja vielä 8 miljardilla kruunullavuonna 2013 – nämä luvut vastaavat 1,5 prosentin ja0,1 prosentin reaalikasvua. Näistä aikomuksista huoli-matta julkinen kulutus supistui vuoden alkupuoliskolla1,0 prosenttia, kun taas julkiset investoinnit lisääntyiväthyvin vaatimattomasti. Tanskan talous ei siis ole vieläsaanut alun perin suunniteltua tukea finanssipolitiikasta.Tämä hitaus selittyy julkisten investointien pitkällä to-teuttamisajalla sekä sillä, että julkisen sektorin kulutus-menoja on perinteisesti ollut erittäin vaikeaa hienosäätää. Kilpailukyky on parantunutNäin ollen voimme odottaa tulevien neljännesten aikanavahvaa nousupyrähdystä, joka auttaa vetämään Tanskantalouden lamasta, kunhan hallitus vain toteuttaa omatsuunnitelmansa.Kilpailukyvyn paraneminen vetää vientiäAlkuvuoden lyhyen notkahduksen jälkeen vienti kasvaajälleen. Sitä vauhdittaa osittain tärkeimmillä vientimark-kinoilla jatkunut kasvu ja osittain kilpailukyvyn parane-minen. Tämä on seurausta lähinnä kauppapainotetunTanskan kruunun heikkenemisestä, mikä on laskenuttanskalaisten tuotteiden suhteellisia hintoja kansainväli-sillä markkinoilla.Palkkojen nousuvauhdin jyrkkä hidastuminen viime Työllisyys ja asuntojen hinnat ovat eriytyneetvuonna ja tuottavuuden kasvu tarkoittavat lisäksi sitä, et-tä yksikkötyökustannukset kasvavat nyt Tanskassa hi-taammin kuin sen tärkeimmillä vientimarkkinoilla. Vaik-ka yksikkötyökustannusten laskun vaikutus näkyy vastamyöhemmin, se on tärkeä edellytys viennin tarvittavanvireen ylläpitämiselle.Helge J. Pedersen, Jan Størup Nielsenhelge.pedersen@nordea.com +45 3333 3126jan.storup.nielsen@nordea.com +45 3333 317122 TALOUSNÄKYMÄT │ SYYSKUU 2012 NORDEA MARKETS
  • ■ NorjaYlikuumenemisen riski saattaa olla suurin haaste Kotimainen kysyntä kasvaa vahvasti maissa. Joillakin vientiteollisuuden aloilla on vaikeuksia, mutta esimerkiksi sähkön viennin vahva kasvu on tuke- Vilkas maahanmuutto estää ylikuumenemista nut kokonaisvientiä. Vaikka tämä trendi on luultavasti Lisäksi keskuspankki saattaa edetä varovasti vain tilapäinen, konepajateollisuuden viennin kasvu jat- kunee vahvana. Se kuvastaa öljyalan kasvavaa merkitystäNorjan taloudessa näkyy vain vähän heikkouden merk- Norjan viennille. Kun öljyn hinta on edelleen korkea, tä-kejä, emmekä näe syytä muuttaa optimistista näkemys- mäntyyppisen viennin näkymät ovat tulevinakin vuosinatämme talouden kehityksestä. Kasvu näyttää olevan no- hyvät. Uskomme myös perinteisen viennin kasvun kiih-peaa, mutta lisääntyneen työvoiman maahanmuuton an- tyvän vientimarkkinoiden kasvun vahvistuessa.siosta talouden ylikuumeneminen ja kustannusten jyrkkänousu pystytään todennäköisesti välttämään. Palkat nou- Norjan öljyinvestointien poikkeuksellisen vahva kasvusevat paljon nopeammin kuin naapurimaissa, mutta eivät on ollut olennaisen tärkeää öljysektorille. Kasvu hidastuuniin paljon, että inflaatiotavoite ylittyisi. Vahva talous- todennäköisesti lähivuosina, mutta se pysyy edelleen erit-kasvu ja kapasiteetin käyttöasteen nousu viittaavat kui- täin nopeana. Mielestämme kapasiteettirajoitukset monil-tenkin siihen, että korot nousevat parin lähivuoden aika- la osa-alueilla osoittautuvat tärkeimmäksi esteeksi tämänna. Pelko kruunun liiallisesta vahvistumisesta rajoittaa sektorin kasvulle. Tässä talouden osassa ilmenevät pai-kuitenkin keskuspankin rahapoliittista liikkumavaraa. neet näyttävät olevan yksi suurimmista syistä siihen, miksi palkkaneuvottelut johtavat teollisuudessa kilpaili-Kulutus kasvaa vahvasti jamaiden tason selvästi ylittäviin palkankorotuksiin. NäinPalkkojen ja työllisyyden vahva nousu ja erittäin matala tapahtuu, vaikka kilpailukykyä korostetaan ja niin sano-inflaatio tukevat tällä hetkellä kuluttajien ostovoimaa. tusta ”frontfag” -mallista huolimatta (tämä tarkoittaa, ettäSiksi ei ole lainkaan yllättävää, että kulutus kasvoi vuo- neuvottelut aloitetaan erityisen kilpailluilta aloilta).den 2012 alkupuoliskolla erittäin vahvasti viime vuodenodotettua heikomman trendin jälkeen. Säästämisaste on Odotamme myös investointien kasvavan melko vahvasti,jo ennestään korkea ja työmarkkinat edelleen vahvat, jo- vaikka nousuvauhti ei todennäköisesti pärjääkään öljyin-ten odotamme kulutuksen kasvun jatkuvan loppuvuonna vestoinneille. Investointihalukkuus lienee suurta, kunja vuoden 2013 alussa. Vuosina 2013 ja 2014 kulutuksen tuotanto kasvaa vahvasti suuressa osassa yrityssektoria.kasvu hidastunee korkojen noustessa ja kun työllisyys Luottomarginaalien nousu ja pankkien luottoehtojen ki-kohenee aiempaa maltillisemmin. ristyminen saattavat vaimentaa investointien kasvua hie- man, mutta erittäin matalat korot todennäköisesti suureltaVienti kasvaa, investoinnit vähenevät mantereella osalta kompensoivat tämän. Eurokriisin laajeneminen jaManner-Norjan vienti on pysynyt pelättyä suurempana, uusi finanssikriisi voisivat kuitenkin johtaa luottoehtojenvaikka vientimarkkinoiden kasvu on heikkoa, kruunu on huomattavaan kiristymiseen, ja se on luultavasti yksivahva ja palkat nousevat selvästi enemmän kuin muissa suurimmista Norjan talouteen liittyvistä riskeistä.Norja: Keskeisiä tunnuslukuja (%-muutos, ellei toisin ilmoitettu) 2009 (mrd NOK) 2010 2011 2012E 2013E 2014EYksityinen kulutus 1 028 3,7 2,4 3,7 3,5 3,0Julkinen kulutus 531 1,7 1,5 2,0 2,5 2,5Investoinnit 516 -5,2 6,4 7,2 4,9 3,7- kiinteät investoinnit, Manner-Norja 349 -2,5 8,0 3,2 3,7 3,7- kiinteät investoinnit, öljy 144 -14,3 9,1 20,0 8,0 4,0Varastojen muutos* 14 1,9 0,3 0,0 0,0 0,0Vienti 929 1,8 -1,4 1,6 1,1 1,3- raakaöljy ja maakaasu 416 -4,8 -6,2 2,5 0,0 0,0- muut tavarat 277 2,5 -0,4 0,0 2,0 2,5Tuonti 660 9,9 3,5 3,0 3,9 3,0BKT 2 357 0,7 1,4 3,4 2,4 2,3BKT, Manner-Norja, mrd NOK 1 876 1,9 2,4 3,7 3,0 2,8Työttömyysaste, % 3,6 3,3 3,0 2,9 2,9Inflaatio, % 2,5 1,2 0,8 1,8 2,1Pohjainflaatio, % 1,4 0,9 1,2 1,5 2,1Ansiotaso 3,6 4,3 4,2 4,3 4,3Vaihtotase, mrd NOK 313,6 393,9 437,1 482,9 497,5- % BKT:sta 12,4 14,5 14,9 15,4 15,1Kauppatase, mrd NOK 12,4 13,8 14,6 15,1 14,8Julkisen sektorin ylijäämä, mrd NOK 284,5 375,1 400,0 435,0 450,0- % BKT:sta 11,3 13,8 13,7 13,9 13,6* Vaikutus BKT:n kasvuun, %-yksikköä23 TALOUSNÄKYMÄT │ SYYSKUU 2012 NORDEA MARKETS
  • ■ NorjaInflaatio kiihtyy vähitellen Norjan teollisuustuotanto kasvaaKotimaisen kysynnän vahva kasvu tukee tuotannon voi-makasta kasvua lähivuosina. Suuren maahanmuuton an-siosta emme kuitenkaan odota työvoimapulan muodostu-van suureksi ongelmaksi. Emme myöskään odota työ-markkinoilla merkittäviä pullonkauloja, vaikka joillakinammattitaitoa vaativilla aloilla on työvoimapulaa. Näinollen palkkojen nousun ei pitäisi kiihtyä jyrkästi, vaanparemminkin pysyä edelleen suhteellisen ripeänä hiemanyli 4 prosentissa.Hieman yli 4 prosentin palkankorotukset, kotimaisen ky-synnän vahva kasvu ja suhteellisen vakaa kruunu viittaa-vat siihen, että inflaatio kiihtyy lähivuosina. Ydininflaa-tio saattaa vauhdittua ennustejaksolla nykyisestä 1 pro- Tulojen kasvu kiihtyy = Kulutuksen kasvu kiihtyysentista 2 prosenttiin, mutta kiihtyminen yli 2,5 prosentintavoitteen edellyttäisi nopeampaa kustannusten nousua.Korot nousevat vähitellenVahvan kasvun, suhteellisen kireiden työmarkkinoiden,inflaation lievän kiihtymisen ja hieman paranevien maail-mantalouden näkymien vuoksi Norjan keskuspankki ha-luaa nostaa korkoja ennustejakson aikana. Myös asunto-jen hintojen tasainen nousu ja luotonannon lisääntyminenjo ennestään korkeilta tasoilta puoltavat korkojen nousua.Inflaatio on kuitenkin tavoitteen alapuolella ja kotimaantalouden kasvu vastaa pääosin kapasiteetin kasvua, jotenkeskuspankki ei pidä kiirettä. Kun korkoa ei nosteta naa-purimaissa, aggressiivinen rahapolitiikka vain vahvistaisiNorjan kruunua tasoille, jotka saisivat inflaation putoa- Työn kysynnän ja tarjonnan kasvu lähes identtistämaan entistä enemmän alle tavoitteen.Tätä kirjoitettaessa Norjan kruunu on vahvistunut varsinmerkittävästi suhteessa euroon, mutta kauppapainotetullavaihtokurssilla mitattuna kruunun vahvistuminen on huo-mattavasti vaatimattomampaa. Odotamme keskuspankinnostavan ohjauskorkoaan ensi vuonna kaksi kertaa, muttanämä nostot eivät johtane kruunun pitkäaikaiseen vahvis-tumiseen. Vuonna 2014 rahapolitiikkaa saatetaan kiristääedelleen, mutta kun korot nousevat todennäköisesti myösmuissa maissa, keskuspankki voi nostaa ohjauskorkoaanilman riskiä kruunun liiallisesta vahvistumisesta.On selvästi olemassa vaara, että kotimaisen kysynnän no-pea kasvu voi johtaa kapasiteettiongelmien lisääntymi- Kruunu ei ole kauppapainotettuna niin vahvaseen, palkankorotusten nousuun ja tätä kautta korkeam-paan inflaatioon. Jos näin käy, keskuspankki toimii ag-gressiivisemmin ja hyväksyy toimien vaikutukset kruu-nuun. Kruunun vahvistuminen estäisi osaltaan inflaatiotanousemasta tavoitteen yläpuolelle. Jos keskuspankkipäättää kiinnittää vähemmän huomiota inflaatiotavoitteensaavuttamiseen ja enemmän huomiota asuntojen hintojenjyrkän nousun estämiseen ja kotitalouksien luottojen li-sääntymiseen, tuloksena saattaa olla sekä korkojen nousuettä kruunun vahvistuminen. Pankin lausunnoista päätel-len se ei kuitenkaan aio vaihtaa prioriteettejaan.Erik Bruceerik.bruce@nordea.com +47 2248 444924 TALOUSNÄKYMÄT │ SYYSKUU 2012 NORDEA MARKETS
  • ■ VenäjäInflaatio jälleen ongelma Vakaa kasvu jatkuu… WTO-jäsenyys muuttaa Venäjän houkuttelevammaksi kohteeksi ulkomaisille suorille sijoituksille, jotka tehos- …mutta heikkenee vuoden jälkipuoliskolla tavat maan teollisuutta. Venäläisten vientiyhtiöiden arvi- Kiihtyvä inflaatio pakottaa keskuspankin toimiin oidaan hyötyvän suurin piirtein 1,5–2,0 miljardia dollaria vuodessa kaupparajoitusten poistamisesta. Tuontitavaroi-Venäjän talous kasvoi suhteellisen nopeaa 4,4 prosentin den tariffien lasku alentanee tavaroiden hintoja ja kasvat-vauhtia vielä vuoden alkupuoliskolla kotimaisten tekijöi- taa kuluttajien ostovoimaa.den tukemana. Kasvu notkahtaa kuitenkin todennäköises-ti kolmannella neljänneksellä vientimarkkinoiden hidas- Valtion käynnissä oleva mittava yksityistämisohjelma ontumisen ja maataloussektorilla odotettujen, säähän liitty- yksi osoitus Venäjän liberalisoitumispolitiikasta. Vuosienvien tappioiden vuoksi. Kotitalouksien kulutus on edel- 2012–2014 yksityistämisohjelma on suuruudeltaan noinleen vahva kotimaisen kasvun veturi. Hyvä työmarkkina- 32 miljardia dollaria. Valtio suunnittelee myyvänsätilanne on parantanut kuluttajien luottamusta ja työttö- enemmistöosuutensa sellaisissa merkittävissä yhtiöissämyys on laskenut alle 6 prosentin, mikä tukee reaalipalk- kuin Sberbank, VTB ja Aeroflot. Mikäli yksityistämisoh-kojen nousua. Lisäksi luotonanto kotitalouksille kasvaa jelma etenee suunnitellusti, suhtaudumme optimistisestiyli 40 % vuodessa, mikä vauhdittaa kulutusta. sen vaikutuksiin. Yksityistäminen parantaa Venäjän si- joitusilmapiiriä ja houkuttelee lisää ulkomaisia varoja.Suurin riski kasvun jatkumiselle tulee Euroopasta, koskaVenäjän viennistä yli 50 % suuntautuu EU-maihin. Vien- Ruoan hinnat jälleen huolenaiheenatimarkkinoiden negatiivista vaikutusta kasvuun kompen- Inflaatio ei pysynyt pitkään historiallisen matalalla tasol-soi kuitenkin osittain nettoviennin suhteellisen pieni vai- laan. Kuluttajahintaindeksin vuositason nousu saavuttikutus BKT:hen. odotetusti loppukeväästä pohjalukeman hieman alle 4 prosentissa, mutta nousi selvästi kesän aikana. RuoanMarkkinat avautuvat hintojen positiivinen vaikutus hiipui ja aiemmin lykätytVladimir Putin voitti odotetusti maaliskuussa pidetyt pre- tariffien korotukset toteutettiin kesällä pari kuukauttasidentinvaalit ja aloitti uuden kuuden vuoden virkakau- vaalien jälkeen.den. Medvedev nimitettiin pääministeriksi. Tuoreimpienmielipidemittausten mukaan Putinilla ja Medvedevillä on Ruoan hinnat kipuavat nyt erityisen ripeästi: huhtikuunedelleen laaja tuki. Keskiluokan lisääntyvä tyytymättö- 1,2 prosentin pohjatason jälkeen ruoan vuotuinen hinta-myys ja öljypainotteinen talous pakottavat kuitenkin ny- inflaatio kiihtyi heinäkuussa 5,5 prosenttiin. Sääolosuh-kyhallituksen tekemään uudistuksia talouden ja yritys- teista johtuneen tarjonnan vähäisyyden aiheuttama ruoanmaailman infrastruktuurin parantamiseksi. Maailman hintojen maailmanlaajuinen nousu on todellinen inflaa-kauppajärjestö WTO:n jäsenyys (23. elokuuta) on yksi tioriski loppuvuoden ajan. Tilanne muistuttaa vuodenaskel oikeaan suuntaan. 2010 hintapiikkiä. Ruoan hinnoilla on merkittävä paino Venäjän kuluttajahintaindeksissä (37,3 %), joten se onVenäjä on nyt sitoutunut yhdenmukaistamaan lakinsa ja hyvin altis maailmanlaajuiselle ruoan hintojen nousulle.käytäntönsä WTO:n sääntöjen kanssa. Sitoumuksia ovatmuun muassa tuontitavaroiden ja -palveluiden yhdenver- Odotamme inflaation kiihtyvän entisestään ja nousevantainen kohtelu, tariffien alentaminen ja sitovien tariffi- yli 6 prosentin jo elokuussa mutta pysyvän alle 7 prosen-tasojen asettaminen, läpinäkyvyys kaupankäynnissä, tissa lähikuukausina, ellei rupla heikkene ja olettaen, ettämaataloustukien rajoittaminen, immateriaalioikeuksia ruoan hinta kallistuu samaan tahtiin kuin edellisinä kuu-omistavien ulkomaalaisten oikeuksien täytäntöönpano ja kausina. Odotamme kuitenkin keskuspankin toimien javaltion hankintojen avaaminen ulkomaisille yhtiöille. kiristyvän likviditeetin pitävän inflaation alle 8 prosentis-Venäjä: Keskeisiä tunnuslukuja (%-muutos, ellei toisin ilmoitettu) 2009 (mrd RUB) 2010 2011 2012E 2013E 2014EYksityinen kulutus 21 203 3,0 6,0 6,2 6,4 6,5Julkinen kulutus 8 067 1,4 1,3 1,4 1,3 1,2Investoinnit 8 536 6,1 6,5 7,2 7,8 8,0Vienti 10 992 7,1 3,5 3,8 5,5 6,5Tuonti 7 954 25,6 14,5 9,5 12,0 12,5BKT 4,0 4,4 4,2 4,8 5,0BKT, mrd RUB 38 807 45 300 47 293 49 280 51 645 54 227Työttömyysaste, % 7,5 6,5 5,8 5,5 5,2Kuluttajahinnat, % 6,9 8,5 6,3 6,8 7,0Vaihtotase, % BKT:sta 4,8 4,5 4,2 3,0 2,5Valtiontalouden tasapaino, % BKT:sta -4,0 0,5 0,2 0,5 0,725 TALOUSNÄKYMÄT │ SYYSKUU 2012 NORDEA MARKETS
  • ■ Venäjäsa ennustejakson aikana. Ennätysmatala työttömyys tukee kuluttajiaRahapolitiikka kireää tulevilla neljänneksilläVenäjän keskuspankki on pitänyt ohjauskorkonsa ennal-laan edellisillä neljänneksillä, mutta kokouksien jälkei-sessä kommunikaatiossa sen asenne on muuttunut erittäinkyyhkymäisestä melko haukkamaiseksi viime kuukausi-na. Keskuspankki vaikuttaa siten kiinnittävän enemmänhuomiota kiihtyvään inflaatioon kuin kotimaan talous-kasvun hidastumisesta saatuihin merkkeihin. Se sietäneeluotonannon ja kulutuksen maltillisemman kasvun jayrittää pitää inflaation tänä vuonna 6 prosentin tavoiteta-son tietämillä ja seuraavina vuosina hallituksen 4–5 pro-sentin tavoitteessa. Inflaatio kiihtyy taasKun inflaatio nyt kiihtyy ja on vaarassa kiihtyä lisää elin-tarvikehintojen takia, keskuspankki ei epäröi toimia nos-tamalla ohjauskorkojaan vuoden jälkipuoliskolla, mikäliinflaatio poikkeaa tavoitteesta. Sillä välin keskuspankkialkaa efektiivisesti kiristää rahapolitiikkaansa estämälläpankkienvälisen likviditeetin kasvun (vähentämällä repo-tarjontaa ja valuuttamarkkinainterventioita). Tämä pitäärahamarkkinakorot korkeina.Rupla irtoamassa vaihteluvälistäänRupla muuttuu yhä joustavammaksi valuutaksi. Keskus-pankki levensi ruplakorin (55 % USD ja 45 % EUR)vaihteluväliä 1 ruplalla heinäkuussa (nyt 31,65–38,65).Keskuspankki on vähentänyt huomattavasti aktiivisuut- Rahapolitiikan kiristyminen jatkuu vuoden lopullataan valuuttamarkkinoilla kahden viime vuoden aikana,mikä on osa tavoitetta siirtyä inflaatiotavoitteeseen. Rup-lan vaihteluväliä levennettiin nyt neljännen kerran vuo-den 2010 jälkeen, ja odotamme vastaavia toimia kuudenkuukauden välein. Tavoitteena on "vapaa kellunta" vuo-teen 2014 mennessä. Ruplan suurempi joustavuus tuo ai-empaa suuremman vapauden muuttaa korkoja ilman, ettäkeskuspankki joutuu sopeuttamaan pääomavirtoja (ja li-säämään pankkienvälisten markkinoiden likviditeettiä).Inflaation kiihtyessä keskuspankki painottaa myös ruplanvahvuutta (jokainen pysyvä 1 prosentin vahvistuminenefektiivisessä vaihtokurssissa laskee inflaatiota 0,25 %),etenkin silloin, kun rupla uhkaa heikentyä.Aiempaa joustavampi rupla reagoi paremmin markkina- Ruplan vaihteluväli laajeneeliikkeisiin, mikä luo sekä vahvistumismahdollisuuksia et-tä riskejä. Odotamme ruplan keskimäärin vahvistuvanselvästi. Tämä perustuu öljyn barrelihinnan ennustee-seemme, joka on tälle vuodelle lähes 120 dollaria (lähi-vuosille budjetoitu keskiarvo on 100 dollaria). Uskommemyös Venäjän valtionlainojen kiinnostavan ulkomaisiasijoittajia, kun velan suhde BKT:hen on hädin tuskin10 %. Ruplan joustavuuden kääntöpuoli on, että senkurssiin vaikuttavat kaikki globaalit tekijät ja kurssi voiheikentyä rajustikin matkan varrella.Aurelija Augulytė, Dmitry Savchenkoaurelija.augulyte@nordea.com +45 3333 6437dmitry.savchenko@nordea.ru26 TALOUSNÄKYMÄT │ SYYSKUU 2012 NORDEA MARKETS
  • ■ ViroHidas vaihe taloudessa jatkuuKasvu hiipui edelleen vuoden 2012 alkupuoliskolla, kun Viennin kasvu taittumassatärkeimpien vientimarkkinoiden näkymät ovat heikenty-neet. Alustavan arvion mukaan kasvu hidastui toisellaneljänneksellä alkuvuoden 3,7 prosentista 2,0 prosenttiin.Ensimmäiseen neljännekseen verrattuna BKT kasvoiedelleen kohtuulliset 0,4 %. Viennin vaatimaton kasvujohtuu teollisuustuotteiden kysynnän heikkenemisestäEuroopassa. Euroalueella toimiviin kilpailijoihin verrat-tuna teollisuustuotanto on silti selviytynyt suhteellisenhyvin velkakriisistä, sillä tuotanto oli vuoden puolivälissälaskenut vuositasolla vain prosentin. Tämä kertoo jossa-kin määrin yrityssektorin integroitumisesta vahvempienPohjoismaiden kanssa sekä joustavasta mukautumisestauuteen taloustilanteeseen. Vähäinen investointikysyntä jaeuroalueen heikko luottamus painavat todennäköisesti Teollisuussektorin kasvu vaimenee edelleenvientiä vuoden jälkipuoliskolla, mutta elpymisen odote-taan lähtevän vähitellen käyntiin ensi vuoden keväällä.Talouskasvussa on nyt odotetusti tapahtunut notkahdus.Kasvu perustuu kotimaiseen kysyntään, mikä näkyy ra-kentamisen ja kaupan sektoreiden sekä informaatio- javiestintäsektorin vaikutuksen kasvuna. Liikevaihdon kas-vu ja suotuisa kustannustaso tukevat yhä tuloskasvua jasitä kautta myös investointeja. Yksityiset investoinnit pe-rustuvat suureksi osaksi tarpeeseen kasvattaa liiketoimin-tavolyymejä ja siirtyä uuteen teknologiaan. Investoinnitkohdistuvat pääasiassa kahteen osa-alueeseen: koneisiinja laitteisiin sekä rakennuksiin ja rakenteisiin. Investoin-tikysyntä näkyy myös luottokysynnän asteittaisena elpy-misenä. Talouden toinen valopilkku on kulutus ja erityi- Vähittäismyynnissä vain pientä hidastumistasesti vähittäiskauppa, sillä kuluttajien luottamus on pa-lautunut historiallisen keskiarvon tasolle. Vakaat työ-markkinat ja palkkojen kohtuullinen nousu tukevat to-dennäköisesti vähittäiskaupan myyntiä, jonka odotammevähenevän vain hieman vuoden jälkipuoliskolla.Valtionvelkakriisin uusi kärjistyminen euroalueella voiedelleen haitata elpymistä. Perusskenaariossa vahvatvientimarkkinat, kuten Pohjoismaat ja Saksa, elpyvätkuitenkin vähitellen ensi vuonna.Tönu Palm, Annika Lindbladtonu.palm@nordea.com +372 628 3345annika.lindblad@nordea.com +358 9 1655 9940Viro: Keskeisiä tunnuslukuja (%-muutos, ellei toisin ilmoitettu) 2009 (mrd EUR) 2010 2011 2012E 2013E 2014EYksityinen kulutus 7,4 -1,7 4,2 3,8 3,4 3,7Julkinen kulutus 3,1 -1,1 1,6 2,0 0,9 1,2Investoinnit 3,0 -9,1 26,8 10,0 6,5 7,0Vienti 9,0 22,5 24,9 3,7 6,5 6,5Tuonti 8,2 20,6 27,0 6,5 6,8 6,6BKT 2,3 7,6 2,3 3,5 3,8Nimellinen BKT, mrd EUR 13,8 14,3 16,0 16,9 18,0 19,2Työttömyysaste, % 16,9 12,5 10,8 9,9 8,9Kuluttajahinnat, % 3,0 5,0 3,7 3,0 2,9Vaihtotase, % BKT:sta 3,8 2,1 -2,3 -1,5 -1,3Valtiontalouden tasapaino, % BKT:sta 0,2 1,0 -1,5 -0,5 -0,327 TALOUSNÄKYMÄT │ SYYSKUU 2012 NORDEA MARKETS
  • ■ LatviaPositiiviset yllätykset jatkuvatTaloudessa nähdään positiivisia yllätyksiä jo toista pe- BKT jatkaa nousutrendilläräkkäistä vuotta. Vuosi lähti käyntiin myönteisesti vah-valla 6,9 prosentin kasvulla, ja toisen neljänneksen alus-tava arvio seurasi perässä 5,1 %:lla. Neljännesvuositasol-la kasvuprosentiksi arvioitiin 1,0, ennallaan ensimmäisel-tä neljännekseltä. Vientikysyntä näyttää olleen tärkeäkasvun moottori, sillä teollisuustuotannon volyymi nousi1,8 % n/n. ja viennin arvo kasvoi edelleen. Investoinnitovat luultavasti tukeneet kotimaista kysyntää, kun taasvähittäiskauppa heikkeni vuoden alusta. Odotamme kas-vun hidastuvan vuoden jälkipuoliskolla, kun etenkin eu-roalueen velkakriisi painaa kysyntää tärkeimmillä vien-timarkkinoilla. Olemme vahvan alkuvuoden perusteellanostaneet vuoden 2012 kasvuennusteemme 4,2 %:iin. Latvia kasvattaa vientimarkkinaosuuksiaanJulkinen talous on vakaa. Budjettivaje pysyy todennäköi-sesti alle 3 prosentissa BKT:sta senkin jälkeen, kun ar-vonlisäveroa laskettiin 22 prosentista 21 prosenttiin hei-näkuussa. Valtion nettovelka on puolestaan hieman yli30 % BKT:sta. Valtiolla on keskuspankissa talletuksia yli1,6 miljardia euroa eli noin 8 % BKT:sta, mikä riittääkattamaan budjettivajeen ja täyttämään muut velvoitteetvuosina 2012 ja 2013. Näkyvissä on kuitenkin ensimmäi-siä merkkejä ulkoisista epätasapainoista. Vaikka ei vieläkovinkaan huolestuttavaa, vaihtotaseen alijäämän arvioi-daan olleen hieman alle 3 % BKT:sta vuoden 2012 alku-puoliskolla. Lisäksi välillisten verojen alentaminen tukeetodennäköisesti tuontia vuoden jälkipuoliskolla.Inflaatio hidastuu lähinnä ALV:n laskun ansiosta, joka Inflaatio hidastuu, mutta ylittää edelleen kriteerinvoidaan tulkita merkkinä siitä, että hallitus suhtautuu va-kavasti eurojäsenyyteen vuonna 2014. Erityisesti inflaa-tioehtoon liittyy useita riskejä, joihin hallitus ei pystyvaikuttamaan, kuten globaalit ruoan hinnat. Latvian kes-kimääräinen 12 kk inflaatioaste on yhä korkeampi kuintällä hetkellä vaadittava 3 %. Esimerkiksi Kreikka, jossatalous supistuu ja inflaatio hidastuu, saattaa painaa inflaa-tiokriteeriä edelleen. Samalla ruoan hintojen nousu kiih-dyttäisi merkittävästi Latvian inflaatiota, sillä elintarvik-keiden paino kulutuskorissa on yksi EU:n suurimmista.Andris Strazds, Annika Lindbladandris.strazds@nordea.com +371 670 05252annika.lindblad@nordea.com +358 1655 9940Latvia: Keskeisiä tunnuslukuja (%-muutos, ellei toisin ilmoitettu) 2009 (mn LVL) 2010 2011 2012E 2013E 2014EYksityinen kulutus 8 026 0,4 4,4 3,5 2,6 3,8Julkinen kulutus 2 557 -9,7 1,3 0,5 1,0 1,0Investoinnit 2 820 -12,2 24,6 15,2 4,5 7,8Vienti 5 742 11,5 12,6 6,2 4,0 6,3Tuonti 5 935 11,5 20,7 6,3 4,5 6,8BKT -0,3 5,5 4,2 2,5 3,9Nimellinen BKT, mn LVL 13 070 12 739 14 161 15 080 15 830 16 890Työttömyysaste, % 18,7 16,2 15,7 14,5 12,8Kuluttajahinnat, % -1,1 4,4 2,3 2,5 2,8Vaihtotase, % BKT:sta 3,0 -1,2 -3,2 -3,5 -3,6Julkisen sektorin tasapaino, % BKT:sta -8,2 -3,5 -2,2 -2,0 -2,028 TALOUSNÄKYMÄT │ SYYSKUU 2012 NORDEA MARKETS
  • ■ LiettuaTalous pitää pintansaLiettuan talous pitää edelleen hyvin pintansa meneillään Vähittäismyynti ja teollisuus pitävät pintansaolevassa Euroopan valtionvelkakriisissä. Talous kasvaaedelleen, joskin viime vuotta hitaammin. Vuotuinen ta-louskasvu hiipui 3,9 prosenttiin tämän vuoden ensimmäi-sellä neljänneksellä ja edelleen 2,1 %:iin toisella neljän-neksellä. Kasvun odotetaan kuitenkin jatkuvan ja olevankeskimäärin 2,7 % vuonna 2012 ja 3,3 % vuonna 2013.Toisen neljänneksen kasvu jäi odotettua heikommaksiOrlen Lietuva -jalostamon väliaikaisen sulkemisen vuok-si. Jalostamo, joka tuottaa lähes 30 % Liettuan koko teol-lisesta tuotannosta, oli suljettuna huhtikuun lopusta kesä-kuun puoleen väliin. Tämän seurauksena teollisuustuo-tanto supistui toisella neljänneksellä 2,8 %. Jos jalostettu-ja polttoainetuotteita ei oteta huomioon, teollisuustuotan- Maastrichtin kriteerien täyttäminen epävarmaato kasvoi edelleen reipasta 6,2 prosentin vuosivauhtia.Huhtikuun tilapäisen hidastumisen jälkeen vähittäis-myynnin kasvu kiihtyi kesäkuussa 4,9 prosenttiin. Mui-den kuin elintarvikkeiden myynnin vuotuinen kasvu ylsijopa 12,1 prosenttiin. Kotitalouksien luottamus talouteenon vakaa, joten vähittäiskaupan myynnin kasvu pysyneepositiivisena tulevina kuukausina. Yksityinen kulutusonkin myös jatkossa Liettuan talouskasvun moottori.Inflaatiopaineet hellittivät toisella neljänneksellä. Inflaa-tion 12 kuukauden keskiarvo oli silti 3,6 % heinäkuussa,eli reilusti Maastrichtin kriteerin noin 3,0 prosentin ylä-puolella. Vaikka inflaation odotetaan hidastuvan noin3,0 prosenttiin vuoden 2012 lopulla, Liettua ei todennä- Budjettivaje kutistuu linjassa odotusten kanssaköisesti täytä inflaatioehtoa vuoden 2013 alussa.Budjettivaje pienenee vähitellen ja sen odotetaan laske-van hitusen alle 3 prosentin BKT:sta vuonna 2012. Joseuroalue kuitenkin vaipuu nykyistä syvempään taantu-maan, Liettuan budjettivaje ylittänee 3 prosentin rajan, jasiinä tapauksessa Maastrichtin ehdot eivät täyttyisi tältäosin. Näemme euron käyttöönoton vuonna 2014 tällähetkellä verrattain epätodennäköisenä vaihtoehtona.Zygimantas Mauricas, Annika Lindbladzygimantas.mauricas@nordea.com +370 612 66291annika.lindblad@nordea.com +358 9 165 59940Liettua: Keskeisiä tunnuslukuja (%-muutos, ellei toisin ilmoitettu) 2009 (mn LTL) 2010 2011 2012E 2013E 2014EYksityinen kulutus 63 497 -4,9 6,1 3,5 3,2 3,3Julkinen kulutus 20 180 -3,3 0,2 0,7 1,8 2,0Investoinnit 15 808 1,0 17,1 4,7 7,0 7,2Vienti 50 000 17,4 13,7 3,0 6,5 6,5Tuonti 51 372 17,3 12,7 3,8 6,9 6,8BKT 1,4 5,9 2,7 3,3 3,5Nimellinen BKT, mn LTL 91 913 95 074 106 019 112 100 118 800 126 500Työttömyysaste, % 17,8 15,4 14,0 12,8 11,5Kuluttajahinnat, % 1,3 4,1 3,0 2,8 3,0Vaihtotase, % BKT:sta 1,1 -1,6 -2,7 -3,0 -3,0Julkisen sektorin tasapaino, % BKT:sta -7,2 -5,5 -2,7 -3,0 -3,029 TALOUSNÄKYMÄT │ SYYSKUU 2012 NORDEA MARKETS
  • ■ PuolaTalouskasvu hidastuu hallitusti Talouskasvu hiipuu Keskuspankki jätti talouskasvua uhkaavat tekijät huo- miotta aina viime aikoihin saakka, ja ohjauskorkoakin Julkisen talouden tasapainottamista lykättäneen nostettiin vielä toukokuussa. Ristiriitainen nosto teki Koronlaskut ovat vain ajan kysymys Puolan keskuspankista yhden niistä harvoista keskuspan- keista maailmassa, jotka pyrkivät hillitsemään inflaatiota Zloty vahvistuu sijoittajien hakiessa tuottoa sen sijaan että olisivat pyrkineet edistämään kasvua. Tä- mä vaikuttaa kielteisesti investointi- ja kulutuspäätöksiinKasvu hidastumassa ja voimistaa Puolan finanssivalvonnan luotonantoa kos-Puolan talous näytti aina vuoden 2011 loppuun saakka kevien säännösten kiristymisen kielteisiä vaikutuksia.immuunilta muun maailman talousongelmille. BKT:nkasvu kiihtyi vielä vuoden viimeisellä neljänneksellä, Olemme alentaneet Puolan kasvuennustetta. Tämä johtuuvaikka euroalueen talous oli jo menossa kohti taantumaa euroalueen laskusuhdanteen pitkittymisestä sekä odotet-ja Puolan viennistä 50 % suuntautuu euroalueelle. Tilan- tua tiukemmasta kotimaisesta talouspolitiikasta (sekä fi-ne muuttui odotetusti tämän vuoden alussa, kun kaikki nanssipolitiikan kiristämistä että koronnostoja). Ennus-Puolan kasvua siivittävät tekijät kääntyivät laskuun. teemme mukaan talouskasvu voi hidastua alle 3 prosent- tiin tänä vuonna ja hidastua edelleen vuonna 2013. PuolaEuroalueen vaikeudet ovat lopulta alkaneet näkyä Puolan pärjäisi silti naapurimaitaan ja muita EU-maita parem-taloudessa, joskin viiveellä. Heikentyneen ulkoisen ky- min. Kyseessä on kuitenkin suuri muutos, jos talouskas-synnän vaikutukset tuntuvat vähitellen Puolassa, kun uu- vu hidastuu joinakin neljänneksinä alle 2 %:iin (ja kausi-sien vientitilausten pitkäaikainen lasku vaikuttaa negatii- tasatusti alle 0 %:iin neljännesvuositasolla), sillä Puolavisesti vientiin ja teollisuustuotantoon. Tällä kertaa Puo- oli ainoa EU-maa, joka välttyi taantumalta vuosina 2008–lan zloty ei ole kyennyt vaimentamaan ulkoisia shokkeja, 2009 ja jonka talous kasvoi reippaat 4,3 % vuonna 2011.sillä se on vahvistunut vuoden alusta lähtien. Vuoden2008 lopussa ja vuoden 2009 alussa, kun vienti edellisen Miten talouspolitiikka reagoi?kerran hiipui, zloty sen sijaan heikkeni jyrkästi. Uskomme, että Puolan viranomaisilla on käytettävissään keinoja kasvun hidastumisen pysäyttämiseksi ja hallitse-Myös vuonna 2011 aloitetun ja vuonna 2012 jatketun fi- miseksi. Ensinnäkin rahapolitiikkaa voidaan keventää.nanssipolitiikan kiristämisen vaikutukset ovat alkaneet Jotkut keskuspankkiirit tukivat koronalennuksia jo hei-näkyä. Hallitus teki rajuja menoleikkauksia lähinnä julki- näkuussa, muuta he jäivät vähemmistöön. Vain yksi ra-sista investoinneista halutessaan välttyä Euroopan komis- hapoliittisen komitean kymmenestä jäsenestä kannatti 0,5sion määräämiltä liian suuria budjettivajeita koskevilta prosenttiyksikön koronlaskua ja kaksi äänesti 0,25 %-toimenpiteiltä. Tämä sekä jalkapallon EM-kisojen val- yksikön laskun puolesta. Inflaatiosta huolissaan olevatmistelujen päättyminen merkitsivät rakennussektorin ak- keskuspankkiirit olivat saaneet ajettua läpi koronnostontiviteetin merkittävää supistumista. vain kaksi kuukautta aiemmin, ja voi olla, etteivät he ha- lua vielä tehdä U-käännöstä. Uskomme kuitenkin, ettäKolmanneksi, yksityisen kulutuksen kasvu hiipuu sitä koronlaskun kannattajat pääsevät enemmistöön viimeis-mukaa kuin työmarkkinatilanne heikkenee ja kotitaloudet tään vuoden 2013 alussa. Aikaisemmalle koronlaskullepyrkivät tervehdyttämään velka-asemaansa. Kotitalouk- voi olla vaikea saada kannatusta sitkeästi korkealla pysy-silla on tarve kartuttaa uudelleen säästöjään säästämisas- vän inflaation ja uusien inflaatioriskien vuoksi. Paineitateen laskettua historiallisen matalalle. Velkojen merkittä- aiheuttaa globaalien ruoanhintojen nousu, sillä ruoanvään vähentämiseen ei kuitenkaan ole suuria paineita ko- osuus Puolan kuluttajahintaindeksissä on suuri. Mahdol-titaloussektorilla, sillä yksityisen sektorin velan suhde linen pankkien luotonantoa koskevien säännösten keven-BKT:hen on Puolassa yksi EU:n alhaisimpia. täminen korostaisi koronlaskun positiivista vaikutusta. Myös finanssipolitiikan puolella on mahdollisuuksia ta-Puola: Keskeisiä tunnuslukuja (%-muutos, ellei toisin ilmoitettu) 2009 (mrd PLN) 2010 2011 2012E 2013E 2014EYksityinen kulutus 810 3,2 3,1 1,9 1,9 3,3Julkinen kulutus 249 4,1 -1,3 -0,1 0,0 2,0Investoinnit 285 -0,4 8,1 3,3 -1,9 4,5Vienti 530 12,1 7,5 -3,4 1,9 7,5Tuonti 529 13,9 5,8 -5,5 -1,4 7,0BKT 3,9 4,3 2,8 2,3 3,1Nimellinen BKT, mrd PLN 1 344 1 416 1 525 1 625 1 691 1 781Työttömyysaste, % 12,4 12,5 13,1 13,2 12,5Kuluttajahinnat 2,6 4,3 3,9 2,7 2,2Vaihtotase, % BKT:sta -4,7 -4,3 -3,6 -3,0 -3,0Julkisen sektorin ylijäämä, % BKT:sta -7,8 -5,1 -3,3 -3,3 -2,930 TALOUSNÄKYMÄT │ SYYSKUU 2012 NORDEA MARKETS
  • ■ Puolalouden tukemiseen. Hallituksen edustajat kertoivat hiljat- Euroalueen taantumaa painaa myös Puolan talouttatain, että finanssipoliittista vakautusta jatketaan vain siinätapauksessa, ettei se vaaranna talouskasvua. Tulkitsemmetämän aikomukseksi muuttaa aiempia kunnianhimoisiasuunnitelmia, joiden mukaan julkisen sektorin vaje kutis-tettaisiin alle 1 prosenttiin BKT:sta vuonna 2015. Tämäolisi liian kova tavoite hidastuvan talouskasvun aikana.Pääministeri Tusk ilmoitti kesällä, että syyskuussa kerro-taan uusista uudistuksista. Tässä yhteydessä ilmoitetaantodennäköisesti myös talouden aktiviteetin piristämiseentähtäävistä toimenpiteistä. Finanssipolitiikkaa rajoittavatkuitenkin EU:n budjettivajeita koskevat säännökset sekäkotimaiset julkiselle velalle asetetut rajat. Lisäksi valtioninvestointimenojen kasvattaminen ei olisi kovin tehokas-ta, sillä EU-rahoitus vähenee vuosina 2013–2014 (EU:n Kaikki kasvun veturit hiipuvatvuosien 2014–2020 rahoitusnäkymistä esitetyt suunni-telmat tulevat voimaan vuoden 2014 lopulla).Elvytys jää silti liian vähäiseksi ja liian myöhäiseksi, jot-ta talouskasvun hidastumiselta voitaisiin välttyä vuoden2012 lopulla ja vuoden 2013 alkupuoliskolla. Sen jälkeense kuitenkin riittänee palauttamaan talouden takaisin kas-vu-uralle yhdessä euroalueen elpymisen kanssa. Vuoden2013 jälkeen talouskasvua saattavat lisäksi kiihdyttääenergiasektorin suurten investointien vaiheittainen käyn-nistyminen sekä maantieverkostossa viime vuosina toteu-tettujen mittavien perusparannusten vaikutukset.Luottamus kasvaaArvioimme, että Puola pystyy supistamaan budjettiva- Kunnianhimoisia säästötavoitteita korjattaneenjeensa 3–3,5 prosenttiin BKT:sta vuonna 2012. Näin väl-tyttäisiin EU:n rangaistustoimilta ja luottoluokituslaitok-set voisivat vahvistaa Puolan investointitason luokituksenvakain näkymin. Vajeen pitäminen noin 3 prosentissavuosina 2013–2014 parantaisi edelleen finanssipoliittistauskottavuutta. Myös ulkoisten tasapainojen kehitys onsuotuisaa. Vaihtotaseen vaje on maltillinen ja se supistu-nee edelleen kotimaisen kysynnän heiketessä. Parantu-neen luottamuksen ja merkittävien makrotaloudellistenepätasapainojen puutteen myötä Puolaan on virrannutrunsaasti ulkomaista pääomaa ja se on noussut vaihtoeh-toiseksi turvasatamaksi perinteisten Saksan kaltaistenmaiden rinnalle, joissa korot ovat laskeneet alle nollan.Zloty vahvistuu sijoittajien hakiessa tuottoa Korkea inflaatio viivästyttää koronlaskujaPuola tarjoaa ulkomaisille sijoittajille sekä suhteellisenvahvat perustekijät että mahdollisuuden hyvään tuottoonniin kauan kuin talouskasvun hidastuminen ja valtionta-louden vajeet pysyvät hallinnassa. Uskomme siksi, ettäsijoittajat ovat yhä erittäin kiinnostuneita Puolan valtion-lainoista ja zloty vahvistuu edelleen. Ulkomaisten sijoit-tajien ennätyksellisen suuri osuus Puolan velkamarkki-noilla on kuitenkin merkittävä riski zlotylle, mikäli maantalouden perustekijät heikkenevät ja/tai riskinottohaluk-kuus ulkomaisten sijoittajien keskuudessa heikkenee.Piotr Bujakpiotr.bujak@nordea.com +48 22 521 36 5131 TALOUSNÄKYMÄT │ SYYSKUU 2012 NORDEA MARKETS
  • ■ IntiaHaasteita kasvun tielläIntian talouskasvu alkoi hidastua vuoden 2011 loppupuo- Heikko kotimainen talous painaa kasvualella, ja olosuhteet ovat vain heikentyneet vuoden 2012aikana sekä kotimaisten että kansainvälisten tekijöidenseurauksena. Ulkoinen kysyntä on painunut kehittynei-den maiden ja Kiinan talouskasvun hidastuessa. Koti-maan talous kärsi ankarasti kehnosta monsuunikaudesta(20 % alle normaalin), joka vähensi maataloustuotantoaja leikkasi tuloja maaseudulla.Viime kuukausien hidastumisesta huolimatta inflaationpäämittari eli tukkuhintainflaatio ei ole vieläkään kovinlähellä keskuspankin 5 % tavoitetta. Tämän vuoden nor-maalia alempi sademäärä pienentää satoa, koska 60 %tuotannosta on riippuvaista sateesta. Tästä johtuva ruoanhintojen nousu yhdessä korkeampien polttoainehintojen Tukkuhintainflaatio pysynyt korkeallakanssa pitävät tukkuhintainflaation selvästi yli 5 % lyhy-ellä aikavälillä. Keskuspankki ei siksi pysty hyödyntä-mään rahapoliittisia keinoja laskussa olevan taloudenvauhdittamiseksi. Odotammekin keskuspankin pitäväntänä vuonna repokoron ennallaan 8 prosentissa, koska in-flaatio on suuri huolenaihe. Korkeana pysyvä inflaatiosyö myös kotitalouksien ostovoimaa ja vaimentaa yksi-tyistä kulutusta.Talouskasvun hidastuminen ei johdu ainoastaan suhdan-teista vaan on myös rakenteellista. Huonossa kunnossaoleva julkinen talous estää finanssipolitiikan keventämi-sen kasvun vauhdittamiseksi. Rupian heikentyminenvuoden alusta lähtien on kasvattanut kustannuksia poltto-ainetuista ja siten valtion menoja, ja nostanut yleisem- Julkinen talous heikkenee entisestäänminkin tuontihintoja. Budjettivajeen ja velan suhdeBKT:hen alkavat olla lähellä Etelä-Euroopan tasoa.Standard & Poor’s ja Fitch ovat jo laskeneet Intian näky-mät negatiivisiksi. Vuonna 2014 pidettävät parlamentti-vaalit ja nykyisen hallituksen heikko asema saavat halli-tuksen todennäköisesti ylläpitämään vakautta uudistustenja polttoainetukien leikkaamisen kustannuksella.Näkemyksemme Intian kasvusta on pitkällä aikavälilläpositiivinen viimeaikaisesta haparoinnista huolimatta.Tämä perustuu etenkin suotuisaan väestörakenteeseen jarunsaaseen saatavilla olevaan työvoimaan.Amy Yuan Zhuangamy.yuan.zhuang@nordea.com +45 3333 5607Intia: Keskeisiä tunnuslukuja (%-muutos, ellei toisin ilmoitettu) 2009 (mrd INR) 2010 2011 2012E 2013E 2014E Yksityinen kulutus 37 081 8,1 5,5 5,5 6,5 8,0 Julkinen kulutus 7 743 7,8 5,1 5,2 6,0 5,5 Investoinnit 20 418 -16,8 5,5 5,5 8,0 9,8 Vienti 13 000 15,6 18,5 9,5 12,0 16,0 Tuonti 16 469 9,6 9,5 12,0 13,0 15,0 BKT 9,6 6,9 6,0 6,7 7,2 Nimellinen BKT (mrd INR) 64 574 76 741 88 558 100 071 113 080 128 911Tukkuhinnat, % 9,6 9,5 7,5 6,8 7,0Vaihtotase, % BKT:sta -3,3 -2,8 -4,0 -3,0 -2,2Valtiontalouden tasapaino, % BKT:sta -3,6 -6,6 -7,0 -7,5 -8,032 TALOUSNÄKYMÄT │ SYYSKUU 2012 NORDEA MARKETS
  • ■ BrasiliaHidasta elpymistä BrasiliassaVuoden alkupuoliskon talouskehitys tuotti pettymyksen Kasvu vakiintuuteollisuustuotannon jarruttaessa jälleen kasvua. Pahin 9 % v/v % v/v 13 Vähittäismyynti, oik.näyttää kuitenkin olevan ohi, ja vaikka teollisuuden in- 8 12deksit viittaavatkin vielä kasvun supistumiseen, talouden 7 11 10aktiviteettia ja yritysten luottamusta mittaavat indeksit 6 9ovat kohentuneet. Hallitus on ilmoittanut useista tarjon- 5 8tapuolen hankkeista teollisuuden tukemiseksi. Esimer- 7kiksi infrastruktuuri-investointeja ja yksityisen sektorin 4 6helpotuksia lisätään ja energia- ja palkkamaksuja laske- 3 5taan. Työttömyyden jatkuva vähentyminen tukee yhä yk- 2 Yksityinen kulutus 4sityistä sektoria ja vähittäiskauppa on kääntynyt viime 1 3kuukausina vahvaan nousuun. Tätä vauhdittaa myös luot- 08 09 10 11 12tokorkojen ja verojen alentaminen. Odotamme siksi Lähde: Nordea Markets ja Reuters EcowinBKT-kasvun nousevan viimeiseen neljännekseen men-nessä takaisin 4 prosenttiin. Rahapolitiikan keventäminen lähestyy loppuaan 18 18 % %Keskuspankki on jatkanut aggressiivista rahapolitiikan 16 16keventämistä laskemalla SELIC-koron viimevuotisesta 14 SELIC ohjauskorko 1412,5 prosentin huippulukemasta 7,50 prosenttiin. Talous- 12 12kasvu näyttää vahvistuvan ja keskuspankkiirit vaikuttavat 10 10aiempaa optimistisemmilta, joten uskomme rahapolitii- 8 8kan keventämisen loppuneen. Lisäelvytystä nähtäneen Inflaatiotavoitteet 6 6vain, jos kasvu ei piristy odotetusti. Inflaatio on alkanut 4 4jälleen kiihtyä lähestyttyään aiemmin tänä vuonna kes- IPCA inflaatio, % v/v 2 2kuspankin tavoitetta (4,5 %). Tämä suuntaus todennäköi- 0 0sesti jatkuu ja pakottaa lopulta keskuspankin kiristämään 06 07 08 09 10 11 12rahapolitiikkaa vuoden 2013 lopulla. Lähde: Nordea Markets ja Reuters EcowinKeskuspankki päätti alkuvuodesta sietää realin heikenty- Tasapainoisemmat pääomavirratmisen ja antoi USD/BRL-vaihtokurssin laskea 2.00:een,jota markkinat pitävät pankin mukavuusalueena (inter-ventiokaavoista päätellen). Odotamme realin alkavanvahvistua vähitellen hyödykehintojen nousun ja rahapoli-tiikan kevennystoimien päättymisen myötä. Keskuspank-ki on onnistunut tasapainottamaan pääomavirrat, koskaportfolioinvestointien määrä on vähentynyt ja vakaampiulkomaisten suorien sijoitusten virta on kasvanut. Tämävähentänee realin epävakautta kansainvälisten pääoma-virtojen muuttuessa.Aurelija Augulytėaurelija.augulyte@nordea.com +45 3333 6437Brasilia: Keskeisiä tunnuslukuja (%-muutos, ellei toisin ilmoitettu) 2009 (mrd BRL) 2010 2011 2012E 2013E 2014EYksityinen kulutus 1 980 7,0 4,5 4,3 4,8 5,5Julkinen kulutus 687 4,0 3,0 3,2 3,0 3,0Investoinnit 585 22,0 6,0 3,0 6,5 7,4Vienti 356 11,5 8,5 6,6 7,0 8,0Tuonti 361 36,3 12,8 6,9 7,2 9,0BKT 7,6 2,8 2,6 4,6 4,8Nimellinen BKT, mrd BRL 3 239 3 722 3 826 3 925 4 106 4 303Työttömyysaste, % 6,7 6,0 5,7 5,6 5,7Kuluttajahinnat 5,0 6,4 5,2 5,4 5,8Vaihtotase, % BKT:sta -2,3 -2,1 -2,5 -2,7 -2,8Julkisen sektorin ylijäämä, % BKT:sta -2,7 -2,4 -2,0 -2,1 -2,233 TALOUSNÄKYMÄT │ SYYSKUU 2012 NORDEA MARKETS
  • ■ ÖljyHinta pysyy korkeana, mutta ylimääräistä kapasiteettia kertyyÖljyn hinnan odotetaan pysyvän korkeana, sillä markki- Öljyn hintaennuste (Brent) – perusskenaarionatilanne pysyy historiallisesti tarkasteltuna kireänä. Tar- (USD/barreli)jonnan lisääntymisen odotetaan ylittävän kysynnän kas- 1. nelj. 2. nelj. 3. nelj. 4. nelj. Vuosivun, mikä heikentää öljytasapainoa hieman ensi vuonna. 2011 106 115 112 110 111Markkinat pysyvät kireinä vuonna 2014, kun tarjonnan 2012E 118 109 112 109 112kasvu hidastuu ja kysyntä lisääntyy maailmantalouden 2013E 108 110 112 114 111kasvun myötä. Öljyn hintataso ailahtelee todennäköisesti 2014E 114 114 116 116 115edelleen mutta pysyy korkeana, kun otetaan huomioonmarkkinoiden kireys ja tarjontaan kohdistuvat riskit. Tarjonnan kasvu ylittänee kysynnän kasvunTulojen kasvu, talouden aktiviteetti ja väestönkasvu ovattärkeitä öljykysynnän vetureita. Öljyn globaalin kysyn-nän odotetaan talouskasvun piristymisen myötä kasvavanvuosina 2013–2014 nopeammin kuin kahtena edellisenävuonna. OECD:n kysyntä pienenee edelleen parantuvantehokkuuden, muihin polttoaineisiin siirtymisen ja vaisuntalouskasvun vuoksi. OECD:n ulkopuoliset maat kasvat-tavat osaltaan öljyn kysyntää keskimäärin 1,1 miljoonaabarrelia päivässä vuosina 2013–2014. Kehittyvien mai-den korkeamman rakenteellisen kasvun, tulojen nousunja väestönkasvun vaikutus on suurempi kuin öljyn käytöntehokkuuden paranemisen ja muihin energianlähteisiinsiirtymisen vaikutukset. Kuljetussektorin odotetaan py- OPECin ylimääräinen kapasiteetti kasvanee matalil-syvän öljyn kansainvälisen kysynnän tärkeimpänä vetu- ta tasoiltarina. Sen osuus kokonaiskysynnästä on noin 52 %.Öljyn tarjonnan odotetaan kasvavan lähinnä siksi, ettätuotantokapasiteetti laajenee Pohjois-Amerikassa, Irakis-sa, Brasiliassa ja OPECin kaasukondensaateissa. Lei-jonanosan uudesta kapasiteetista syntynee OPECin ulko-puolella. Odotamme USA:n liuskeöljyn / ns. tiukan öljynja Kanadan öljyhiekkatuotannon kasvun jatkuvan vaikut-tavana, vaikka infrastruktuuriin ja ympäristöön liittyvätseikat saattavat hillitä tulevaa kehitystä. Brasiliassa pai-kalliset pitoisuusvaatimukset ja kustannusten nousu saat-tavat asettaa haasteita laajenemissuunnitelmille. Näemmevain vaatimattoman elpymisen öljyntuotannossa ennuste-jakson aikana Libyassa, Jemenissä ja Sudanissa/Etelä-Sudanissa. Poliittiset levottomuudet ovat vähentäneet öl- Öljyn hinnat pysynevät maltillisilla tasoillajyntuotantoa kaikkiaan noin miljoona barrelia päivässä.OPECin kapasiteetin odotetaan lisääntyvän. Kapasiteettilaajenee Irakissa, Angolassa ja Arabiemiirikunnissa, jaLibyan öljyntuotanto alkaa uudelleen. Näiden tekijöidenvaikutus on suurempi kuin luonnolliseen tuotantoon /sanktioihin liittyvä tuotannon pieneneminen Iranissa jatuotannon vähäisempi lasku Nigeriassa ja Venezuelassa.On epävarmaa, miten kauan Iran pystyy kestämään EU:nja USA:n asettamia sanktioita. Odotamme tuotannon pa-lautuvan vähitellen entiselleen vuoden 2013 lopulla, mut-ta poliittinen tilanne voi kääntyä parempaan tai huono-maan suuntaan. Poliittiset levottomuudet ja ennalta suun-nittelemattomat tuotantokatkokset aiheuttavat riskejämaailmanlaajuiselle öljyn tuotannolle.Bjørnar Tonhaugen, Thina M. Saltvedtbjornar.tonhaugen@nordea.com +47 2248 7959thina.margrethe.saltvedt@nordea.com +47 2248 799334 TALOUSNÄKYMÄT │ SYYSKUU 2012 NORDEA MARKETS
  • ■ MetallitMetallien hinnat toistaiseksi pohjalukemissaPerusmetallien hinnat ovat laskeneet, kun talouskasvun Hintaennusteemme perusmetalleille (USD/tonni)hidastuminen kiihtyi euroalueen huolien vuoksi. Kiinas- 2012E 2013E 2014Esa, jossa kulutetaan 40 % maailman teollisuusmetallituo- Alum iini 1967 2225 2450tannosta, kysyntä on vähentynyt, mutta sen odotetaan Kupari 7865 8025 7950kasvavan asteittain jo tämän vuoden jälkipuoliskolla, kun Nikkeli 17463 18625 19750infrastruktuurihankkeita nopeutetaan kasvun tukemiseksi. Sinkki 1926 2100 2300Pitkällä aikavälillä metallien kysyntänäkymät ovat vah-vat tämänhetkisestä laskusta huolimatta, mikä luo painei- Perusmetallien hinnat laskeneet alkuvuodestata tarjonnan laajentamiselle. Metallimarkkinoiden odote-taan kiristyvän vähitellen ja hintojen uskotaan nousevannykyiseltä kustannuksiin nähden matalalta tasolta.Alumiinin tuottajille vuosi on toiseksi heikoin vuoden1982 jälkeen, sillä hinnat ovat pysyneet matalina odotet-tua kauemmin. Nykyinen tilanne on keskipitkällä aikavä-lillä kestämätön, ja odotettavissa on uusia kapasiteetinleikkauksia. Kysynnän odotetaan kasvavan vahvasti Eu-roopan ja Japanin ulkopuolella, sillä alumiinin markkina-osuus kasvaa joustavien käyttömahdollisuuksien ja kil-pailukykyisten kustannusten ansiosta. Toteutettavienhankkeiden määrä on käytännössä olematon muuallakuin Kiinassa vuoden 2013 jälkeen, mutta Kiinassa kapa-siteetti laajenee vahvasti. Hinnat pysynevät matalina ai- Alumiinin hinnoilla nousuvaraa – kuparissaemmin odotettua kauemmin, ennen kuin ne mukautuvat tasaisempaa kehitystä luvassaalan kustannustasoon, joka on huomattavasti korkeampi.Kuparin tarjonta paranee ja tuotantonäkymät ovat ennus-tejaksolla valoisammat kuin pitkään aikaan. Kysynnänodotetaan elpyvän Kiinan vetämänä ja luovan paineitakuparin tarjonnan kehittymiselle suunnitelmien mukai-sesti. Kasvava osuus tarjonnasta on peräisin uusistahankkeista (uusinvestoinneista) erityisesti vuonna 2014,joten häiriöiden todennäköisyys on suuri. Hinnan odote-taan pysyvän korkeana ja selvästi 6 500 dollarin tonni-hinnan eli pitkän aikavälin kannustinhinnan yläpuolella.Nikkelin hinta kehittyy edelleen muita perusmetallejaheikommin, kun tarjonnan odotetaan kasvavan vakaasti.Markkinoiden odotetaan pysyvän ylijäämäisinä, mikä Nikkelin ja sinkin hinnoissa hieman nousupaineitajohtaa varastojen kasvuun kysynnän asteittaisesta elpy-misestä huolimatta. Uuden sukupolven nikkelin tuotan-toon (HPAL) perustuva tarjonta on ollut vaihtelevaa,mutta sen osuus kokonaistarjonnasta kasvanee. Riskinäovat viivästykset ja tekniset takaiskut. Hinnan odotetaannousevan nykyiseltä tasolta, jota pidetään pitkällä aikavä-lillä liian matalana suhteessa tuotantokustannuksiin.Sinkkimarkkinat pysyvät ylijäämäisinä, mutta markki-noiden odotetaan alkavan kiristyä asteittain vuonna 2014,kun useiden vanhojen kaivosten käyttöikä lähestyy lop-puaan. Matalan hinnan odotetaan vähitellen nousevan,ennen kuin tarjonnan ja kysynnän tasapainottaminen vaa-tii korkeampia hintoja ennustejakson loppupuolella.Bjørnar Tonhaugenbjornar.tonhaugen@nordea.com +47 2248 795935 TALOUSNÄKYMÄT │ SYYSKUU 2012 NORDEA MARKETS
  • Nordea Bank AB (publ)Taloudellinen tutkimusPostiosoite: 2653 Taloudellinen tutkimus, 00020 NORDEAPuhelin: (09) 1651Kommenttimme ja katsauksemme perustuvat yleisön saatavilla oleviin tietoihin, joiden uskomme olevan luotettavia. Kommenttien ja katsausten sisältö toimitetaan si-toumuksetta ja ”sellaisenaan”. Nordea Bank AB (publ), sen konserniin kuuluva yhtiö tai sen palveluksessa oleva henkilöstö ei anna kommenteille tai katsauksille eikäniiden sisällölle minkäänlaista takuuta eikä vastaa mistään mahdollisesta kulusta, menetyksestä tai vahingosta, joka aiheutuu näiden sisältämän informaation käyttämi-sestä, vaikka palveluntarjoajalla tai sen edustajalla olisi ollut tieto palvelussa olevasta virheestä. Annettua informaatiota ei voida missään tilanteessa pitää osto- taimyyntikehotuksena tai suosituksena kenenkään palveluntarjoajan taholta. Sama koskee kaikkia lainkäyttöalueita, joilla laki ei salli tarjousten, kehotusten tai suositustenesittämistä. Näiden katsausten tekijänoikeus © kuuluu Nordea Bank AB (publ):lle, sen konserniin kuuluvalle yhtiölle tai erikseen ilmoitetulle muulle taholle. Kaikki oi-keudet on pidätetty kaikissa maissa. Sisällön tai osan julkaiseminen, jäljentäminen, siirtäminen tai edelleen jakelu ilman oikeuden omistajan lupaa on kielletty.