Johanna Kaplas: 2010-luvun nuori 2010-luvun työelämässä - yhteistyö uudenlaisilla rajapinnoilla
Upcoming SlideShare
Loading in...5
×
 

Johanna Kaplas: 2010-luvun nuori 2010-luvun työelämässä - yhteistyö uudenlaisilla rajapinnoilla

on

  • 1,547 views

Johanna Kaplas: 2010-luvun nuori 2010-luvun työelämässä - yhteistyö uudenlaisilla rajapinnoilla. 090910 Levi

Johanna Kaplas: 2010-luvun nuori 2010-luvun työelämässä - yhteistyö uudenlaisilla rajapinnoilla. 090910 Levi

Statistics

Views

Total Views
1,547
Views on SlideShare
1,547
Embed Views
0

Actions

Likes
0
Downloads
6
Comments
0

0 Embeds 0

No embeds

Accessibility

Categories

Upload Details

Uploaded via as Microsoft PowerPoint

Usage Rights

© All Rights Reserved

Report content

Flagged as inappropriate Flag as inappropriate
Flag as inappropriate

Select your reason for flagging this presentation as inappropriate.

Cancel
  • Full Name Full Name Comment goes here.
    Are you sure you want to
    Your message goes here
    Processing…
Post Comment
Edit your comment
  • Porter esitti vuonna 1991 näkemyksen kansakuntien kehityksen eri vaiheista. Suomi oli sotien jälkeen investointikeskeinen, mutta on nyt vihdoin pitkäjänteisin ponnistuksin päässyt kansantalouden innovaatiokeskeiseen kehitysvaiheeseen. Itsetyytyväisyys saavutettuun asemaan, usko sen säilymiseen ilman lisäpanostuksia ja vastuun jättäminen pääosin yrityksille pitkän tähtäimen osaamistarpeista saattaa johtaa Porterin ennustemallin seuraavaan, taantumisen vaiheeseen.

Johanna Kaplas: 2010-luvun nuori 2010-luvun työelämässä - yhteistyö uudenlaisilla rajapinnoilla Johanna Kaplas: 2010-luvun nuori 2010-luvun työelämässä - yhteistyö uudenlaisilla rajapinnoilla Presentation Transcript

  • 2010-luvun nuori 2010-luvun työelämässä TYÖELÄMÄ NYT JA TULEVAISUUDESSA –UUDET IDEAT SYNTYVÄT RAJAPINNOILLA 9.9.2010 Johanna Kaplas Levi
  • Menestyvien yritysten Suomi
  • Työnantajien keskusjärjestöt 570 000 palkansaajaa Valtio, kunnat ja kirkko Valtio 120 000 Kunnat 430 000 Kirkko 20 000 950 000 palkansaajaa Elinkeinoelämän keskusliitto EK 35 jäsenliittoa 16 000 jäsenyritystä
  • Palkansaajakeskusjärjestöt STTK Toimihenkilökeskusjärjestö toimihenkilöt, 20 jäsenliittoa 650 000 palkansaajaa AKAVA Korkeasti koulutettujen palkansaajien ja ammatin-harjoittajien keskusjärjestö academic professionals, 32 jäsenliittoa 430 000 palkansaajaa 1 100 000 palkansaajaa SAK Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö työntekijät, 22 jäsenliittoa
  • Ketä EK edustaa?
    • EK edustaa kattavasti kaikkia yksityisiä toimialoja ja kaikenkokoisia yrityksiä
    • 35 toimialaliittoa
    • Noin 16 000 jäsenyritystä, joista 96 % pk-yrityksiä
    • 48% yrityksistä alle 10 hengen yrityksiä
    • Yli 70 % Suomen BKT:stä
    • Yli 95 % maamme viennistä
    • Jäsenet työllistään noin 950 000 työntekijää
  • EK:ssa yhteensä 35 jäsenliittoa
    • Autoliikenteen Työnantajaliitto
    • Elintarviketeollisuusliitto
    • Energiateollisuus
    • Erityispalvelujen Työnantajaliitto
    • Finanssialan Keskusliitto
    • Henkilöstöpalveluyritysten Liitto
    • Kemianteollisuus
    • Kenkä- ja Nahkateollisuus
    • Kiinteistöpalvelut
    • Kulutustavararyhmä
    • Kumiteollisuus
    • Liikenne- ja Erityisalojen Työnantajat
    • Logistiikkayritysten Liitto
    • Lääketeollisuus
    • Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa
    • Metsäteollisuus
    • Muoviteollisuus
    • Palvelualojen Toimialaliitto
    • Puusepänteollisuus
    • Rakennusteollisuus RT
    • Rannikko- ja Sisävesiliikenteen Työnantajaliitto Rasila
    • Satamaoperaattorit
    • Sosiaalialan Työnantaja- ja Toimialaliitto
    • Suomen Kaupan Liitto
    • Suomen Varustamot
    • Suunnittelu- ja Konsulttitoimistojen Liitto SKOL
    • Teknokemian Yhdistys
    • Teknologiateollisuus
    • Terveyspalvelualan Liitto
    • Tieto- ja tekniikka-alojen työnantajaliitto TIKLI
    • Suomen Varustamoyhdistys
    • Viestinnän Keskusliitto
    • Yksityisen Opetusalan Liitto
    • Yleinen Teollisuusliitto YTL
    • Ålands Arbetsgivareförening
  • EK:n vaikuttaminen Talouspolitiikka
    • Talous
    • Verotus
    • Suhdanteet
    • Työllisyys
    • Hyvinvoinnin rahoitus
    Viestintä ja strateginen suunnittelu Aluetoiminta Brysselin toimisto Infrastruktuuri
    • Energia
    • Materiaali- talous
    • Logistiikka
    • Rakennettu ympäristö
    • Ilmasto
    • Ympäristö
    • Vastuullinen yritystoiminta
    PK-asiat Innovaatio- ympäristö ja osaaminen
    • Koulutus
    • Työvoima ja maahanmuutto
    • Innovaatio-ympäristö
    • Yritysten kasvu ja kansain-välistyminen
    • Ennakointi
    • Tietoyhteis-kunta
    • Työ- ja sosiaalilain-
    • säädäntö
    • Yrityslain-
    • säädäntö
    • Kilpailu ja EU-juridiikka
    • Yritys-
    • turvallisuus
    • Kauppa-politiikka
    Lainsäädäntö ja kauppapolitiikka
    • Sopimustoiminta
    • Työelämän kehittäminen
    • Ansiokehitys- ja työmarkkina- selvitykset
    Työmarkkinat
  • YRITYKSET TALOUS – SUHDANTEIDEN PYÖRTEISSÄ
  •  
  •  
  •  
  • Suhdannekuva elokuussa 2010
    • Talouden toipuminen romahduksesta jatkunut alkukesällä
      • Uusien tilausten määrä kasvoi – tilauskanta vielä hieman normaalia matalampi
      • Tuotanto kasvanut kohtalaisesti, henkilöstön supistuminen päättyi
      • Kannattavuus kääntynyt parempaan
    • Suhdanneodotukset edelleen melko hyvät
      • Tuotannon tasainen kasvu jatkuu loppuvuonna
      • Henkilöstö pysyy likimain ennallaan
    • Kasvuarviot varsin varovaiset
      • Suhdannekuva vielä jonkin verran keskimääräistä heikompi
      • Kriisiä edeltävä tuotannon taso useimmilla aloilla vielä erittäin kaukana
      • Elpymisen ennustetaan olevan asteittaista – voimakasta kasvua ei odoteta
    • Rakennusala kohdannut jo työvoimapulaa
  • Henkilöstön koulutus- ja rekrytointitarve
    • Kuinka paljon tekijöitä tarvitaan?
    • Millaista osaamista tarvitaan?
  • Työvoiman kysyntä nyt ja lähitulevaisuudessa
  •  
  •  
  • Rakennemuutos???
  • Tiedämme jo… - Ikärakenne - Globalisaatio - Tietyt alat: Kiinteistöpalvelut, sosiaali- ja terveyspalvelut, maa- ja vesirakentaminen, verkkopalvelut, asiakaspalvelu, … - Yrittäjyys yhtenä mahdollisuutena - MITÄ MUUTA?...
  • UUSI SUKUPOLVI TUO UUDET ARVOT TYÖELÄMÄÄN
    • 80- luvulla syntyneet
      • he menevät ja tulevat, eivät puurra eivätkä ole lojaaleja työnantajalle
      • heitä ei pompoteta; he pätkivät itse omat työnsä ja työsuhteensa; työ saa joustaa ja sopeutua omaan rytmiin
      • toisaalta työltä odotetaan paljon (haasteellisuutta ja mielekkyyttä) - niin kuin elämältä isolla E:llä yleensä
      • odottavat muiden tekevän työt
      • kaveruussuhteet ja viihtyvyys ovat töissä tärkeitä
      • deadline tarkoittaa aikaa selittää; ei valmista tulosta
      • eivät usko pahan päivän koittavan
      • vaurastuvat perimällä!
      • eivät halua taistella parempaa elämää, vaan laadukas elämä, korkea koulutustaso ja palkka ovat itsestäänselvyyksiä - ja kaikki pitää saada heti
      • raha ei kuitenkaan motivoi, siksi se ei sido epätyydyttävään työhön
      • vaikka työhön ei sitouduta, siltä halutaan turvallisuutta
      • ovat korostuneen tietoisia eettisistä vaatimuksista. Sovitusta ei kuitenkaan pidetä omalla kohdalla kiinni (esim. ympäristöarvoista paasataan, mutta omilla autoilla ajetaan kuin viimeistä päivää)
      • uusi sukupolvi voi asenteillaan ja arvoillaan uudistaa työyhteisöä: työprosessien järkeistäminen, turhan työn vähentäminen ja tietotekniikan todellinen hyödyntäminen mikä vähentää työuupumusta.
      • etätyö lyö itsensä läpi
    • Prof. Satu Lähteenmäen haastattelu, TEK- Tekniikan akateemiset 9/2005
  • Työelämän parantumisen paradoksi
  • Millainen on hyvä työpäivä?
    • Palkka miellyttää
    • Työpäivä on sopivan mittainen
    • Työvälineet tarpeen mukaiset
    • Esimies kannustaa
    • Työkaverit ovat mukavia
  • Työelämän muutos
    • Osaamis- ja koulutustaso on noussut
    • Kehittymis- ja vaikuttamismahdollisuudet ovat parantuneet
    • Tehtävät muuttuneet monipuolisemmiksi ja itsenäisemmiksi
    • Työ on koettu entistä useammin tärkeäksi
    • ” Kiire on vaihtanut paikkaa”: Ennen teollisuudessa, nyt terveydenhuoltoalalla
    • Työturvallisuuteen ja kehittämiseen panostaminen on lisääntynyt
    • Toimihenkilöistyminen
    • Ylempien toimihenkilöiden naisistuminen
    • Palkkausjärjestelmä uudistunut
    • (TEM/Työolobarometri 2009)
  • Siitä huolimatta johtaminen on vaikeampaa kuin koskaan ennen
    • Innovaatioiden vaatimus
      • Työhön sitoutuminen
      • Vuorovaikutus
      • Yhteisöllisyys
    • Nettiympäristössä kasvanut Y-sukupolvi
      • Auktoriteettikäsitys on erilainen
      • Asennoituminen työhön on erilainen
      • Työ ei ole koko elämä, eikä määrittele itsetuntoa tai statusta
    • Työntekijöiden laajempi kirjo
      • Ikäjakauma, kansallisuus, kulttuuri, kieli, uskonto, sukupuoli…
  • HAASTE
    • Miten vuorovaikutus pelaa?
    • Löytyykö yhteinen kieli?
    • Nuori sukupolvi haluaa tehdä työn hyvin,
    • mutta eri tavalla, omiin ideoihin ja
    • luovuuteen luottaen.
    • Työelämän laatu ja hyvinvointi eivät synny vain työpahoinvointia tai ongelmia poistamalla. On vahvistettava työn voimavara- ja vetovoimatekijöitä.
    • Silloin, kun ihminen ponnistelee organisaation hyväksi, hän pysyy siinä mielellään ja puhuu siitä hyvää. Näin toimiva henkilö on työssä joka hetki läsnä, hyödyntää ominta potentiaalia ja on luovimmillaan.
  • YRITYKSET TÄNÄÄN
    • OVAT Suomessa aivan eri asennossa kuin 30-vuotta sitten
    • AVOIN KILPAILUTILANNE mittaa suomalaisen työn kilpailukyvyn
    • YRITYKSET EIVÄT LÄHTÖKOHTAISESTI OLE OLEMASSA SIKSI, ETTÄ NE TYÖLLISTÄVÄT IHMISIÄ.
    • MUTTA… HYVÄ JA TYÖHÖN SITOUTUVA HENKILÖSTÖ ON KUITENKIN ORGANISAATION VAHVIN JA VAIKEIMMIN KOPIOITAVA KILPAILUETU = WIN-WIN –TILANNE, JOTA ON SYYTÄ VAALIA. Yhden etu on myös toisen etu –katsellaan maailmaa, kenen tahansa, yksilön, yrityksen tai yhteiskunnan näkökulmasta.
  • Minkälaista osaamista sitten tarvitaan?
  • Yrityksen odotuksia muuttuvassa toimintaympäristössä
    • Perusammattitaito
    • Oppimiskyky
    • Ongelmanratkaisukyky
    • Epävarmuuden sietokyky
    • Joustavuus
    • ASENNE
    • Kansainvälinen osaaminen –kyky toimia eri kulttuureissa
    • Kielitaito
    • Esimiestaidot
    • Palveluosaaminen
  • Maan/alueen/yrityksen kilpailukyvyn kehityksen neljä vaihetta EDISTYS TAANTUMINEN Lähteet: ETLA, Ylä-Anttila, Pekka (4/2001) ja Porter, Michael E. (1991). DM 28922 04-2002 Copyright © Tekes Tuotannon- tekijä- keskeinen Investointi- keskeinen Vauraus- keskeinen Osaamis- keskeinen Innovaatio- keskeinen
  • Kytkeytyminen globaaleihin arvoverkostoihin Puhtaat teknologiat Ekotehokkuus Terveys- ja hoivapalvelut Ohjelmistoala Älytuotteet Rakentaminen ja logistiikka Vapaa-ajan toiminnot Globalisaatio Vastuullisuus Verkostoituminen Asiakaslähtöisyys GLOBALISAATIO KESTÄVÄKEHITYS IKÄÄNTYMINEN KAUPUNGISTUMINEN UUDET TEKNOLOGIAT Shoppailutapojen ja –tottumusten uusjako Niukkuus innovaatioajurina Vapaa-ajan kulutus on kulutusmuutosten edelläkävijä Uudenlainen kuluttajaliike muokkaa globaaleja innovaatioita Osaaminen on taloudellisen toiminnan ydin Teknologian epäjatkuvuudet ja uudet paradigmat
    • Globalisaatio
    • Väestömuutokset
    • Tiede- ja teknologia
    • muutosvoimana
    • Osaamisen muutokset
    • Kestävä kehitys
    • Kulttuuriympäristön
    • muutokset
    • Työn muutokset ja
    • henkiset voimavarat
    • Hallinta ja turvallisuus
    Kysyntälähtöinen innovointi Kokonaisvaltainen kehittäminen Innovaatiokyvykkyys ja osaaminen Teknologinen kehitys Väestön ikääntyminen
  • Mitä menestyminen innovaatiopohjaisessa kilpailukyvyssä edellyttää? Osaamispohja Innovaatio-kyky Markkinat / Asiakastarpeet
  • Mistä yritysten tarvitsema osaaminen muodostuu? Tiedot ja taidot Verkostot Arvot ja asenteet Laatu
  • Palveluosaamisen elementit - Asiakaslähtöistä liiketoimintaosaamista tarvitaan prosessin alusta lähtien Palveluosaaminen
    • Asiakaspalvelu
    • vuorovaikutus- ja yhteistyötaidot,
    • ihmisten kohtaaminen
    • Verkostoituminen
    • palvelumoduulien yhdistäminen
    • yli toimialarajojen
    • Luovuus ja innovatiivisuus
    • uudet palveluideat, tuotanto- ja
    • markkinointiprosessit
    • Tuotteistaminen
    • asiakastarpeita joustavasti
    • tyydyttävät malliratkaisut
    • Teknologinen osaaminen
    • teknologia mahdollistavassa
    • roolissa
  • Asenteet työtä kohtaan
    • Työn
    • kehittäminen:
    • Voisiko tämän
    • tehdä paremmin?
    • Itseohjautuvuus
    • Sisäinen yrittäjyys
    • Osaamisen
    • jatkuva kehittäminen
    • ja jalostaminen
    • yhdessä
    • Oppimistaidot
    • Tiedon jakaminen
    • Muutoksen
    • hyväksyminen
    • Rohkeus muuttaa
    • vallitsevaa tilaa
    • Työsuoritus:
    • Miten viedään
    • strategiaa eteenpäin
    • omalla toiminnalla
    • Asiakaspalvelija
    • Yritys ei ole
    • mitään ilman
    • vaativaa asiakasta
  • On kuitenkin muistettava että ….
    • suomalaiset liikkuvat huonosti … työvoima ei liiku riittävästi
    • yhteistyö ja verkottuminen ei ole itseisarvo – sen tulee lähteä tarpeesta – sillä tulee tavoitella edelläkävijyyttä
    • osaamistarpeet muuttuvat työuran aikana – aikuiskoulutuksen merkitys kasvaa
  • Tulevaisuudessa haasteet ratkotaan oppivissa verkostoissa
  • Elinkeinoelämä toimii tulevaisuudessa enenevästi erilaisista toimijoista koostuvissa (globaaleissa) verkostoissa
    • Millaisia osaamistarpeita verkostotalous synnyttää?
    • Miten nämä osaamistarpeet vaikuttavat koulutusjärjestelmäämme?
  • Miksi tulevaisuutta mietitään, jos kuitenkaan ei osata ennustaa?
    • ENNAKOINTI
    • - ei ole tulevaisuuden arvaamista, vaan sen
    • tekemistä
    • - on kykyä reagoida muutoksiin
    • - ja vaikuttaa menestyksen edellytyksiin
    • Menestyminen nyt ja tulevaisuudessa riippuu siitä,
    • miten osaamme hyödyntää vahvuuksiamme ja kehittää
    • heikkouksiamme.
  • ” IDEOISTA EI OLE PULAA, MUTTA NIIDEN TÄYTÄNTÖÖNPANOSTA ON.” ”MIKSI IHMETTELEMME OLEMATONTA RISKINSIETOKYKYÄMME? MEIDÄTHÄN OPETETAAN SYSTEMAATTISESTI ANTAMAAN OIKEAT KIRJAVASTAUKSET OIKEISIIN KYSYMYKSIIN. KYSYMYKSEN KYSEENALAISTAMINEN EI TUNNETUSTI TUO KYMPPIÄ.” ”NYT JA TULEVAISUUDESSA TYÖTÄ TEHDÄÄN PROJEKTEISSA, JOIDEN KOKOONPANOT VAIHTUVAT. KOKOONPANO TARVITSEE VAHVAT OSAAMISEN PERUSPALIKAT JA RUTKASTI HALUA KOKEILLA UUTTA.”
  • TULEVAISUUDESSA KOROSTUVAT OSAAMISALUEET:
    • YHTEISTYÖKYKY
    • VALMIUS TARTTUA ONGELMIIN RATKAISUA ETSIEN
    • Tällaisia osaamisia edistävät taidot:
    • Sosiaaliset taidot
    • Viestintätaidot
    • Rohkeus
    • Luovuus
    • Erilaiset metataidot
    • www.ek.fi/oivallus
  • Osaava henkilöstö – menestyvät yritykset
    • Koulutuksen ja oppimisen lähtökohdat: laadukkuus, tuloksellisuus ja työelämän tarpeet
    • Koko ikäluokalle valmiudet koulutuksella työelämään
    • Työvoiman kysyntä ja tarjonta kohtaamaan paremmin
    • Kiitos
    • Johanna Kaplas
    • Asiantuntija, koulutus- ja työvoima-asiat
    • Elinkeinoelämän Keskusliitto EK
    • 0400 164379
    • [email_address]