Kirkon lapsi- ja nuorisotyön neuvottelupäivät 11.1.2011 Merja Hovi Helsingin kaupunki, nuorisoasiainkeskus, Alueellisten p...
Hiukan historiaa   <ul><li>2004 Vierailu Englantiin (Kent)   – idea laatukriteereistä syntyi </li></ul><ul><li>2005 Helsin...
Mihin mallia tarvitaan? <ul><li>Nuorisotyössä tarvetta laadulliselle arvioinnin välineelle </li></ul><ul><ul><li>määrällis...
Mikä on nuorisotyön auditointi- ja itsearviontimalli? <ul><li>Erityisesti nuorisotyöhön kehitetty arvioinnin väline, jonka...
Mallin idea <ul><li>Jokaiselle toimintamuodolle luotu kriteeristö </li></ul><ul><li>15-44 kriteeriä, jotka kuvattu neljäll...
AVOIMET NUORTEN ILLAT Työyhteisön toiminta Nuorten toiminta Resurssit <ul><li>Ohjaajien vastuujaot </li></ul><ul><li>Ohjaa...
Avoimet nuorten illat, esimerkkejä kriteereistä ja tasokuvauksista
Mallin käyttö: auditoinnit <ul><li>Vertaisidea: nuoriso-ohjaajat auditoivat toistensa toimintaa pareittain </li></ul><ul><...
Mallin käyttö: itsearvioinnit <ul><li>Helsingissä avoimet nuorten illat –toiminnan itsearviointeja tehty vuodesta 2007 (Es...
Esimerkki avoimet nuorten illat –toiminnan kriteerien tuloksista  (2010 ja 2009)
Avoimet nuorten illat vertailu 2008-2009-2010 (Helsinki)
Mallin avulla voidaan myös <ul><li>Tehdä työtä näkyväksi </li></ul><ul><ul><li>eri toimintojen ja sitä kautta nuorisotyön ...
Nuorisotyön arviointi –  käsikirja nuorisotyön prosessien auditointiin ja itsearviointiin - julkaisu löytyy osoitteesta:  ...
Upcoming SlideShare
Loading in …5
×

Nuorisotyön auditointi ja itsearviointimalli- Merja Hovi

1,611 views
1,303 views

Published on

0 Comments
0 Likes
Statistics
Notes
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

No Downloads
Views
Total views
1,611
On SlideShare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
3
Actions
Shares
0
Downloads
8
Comments
0
Likes
0
Embeds 0
No embeds

No notes for slide

Nuorisotyön auditointi ja itsearviointimalli- Merja Hovi

  1. 1. Kirkon lapsi- ja nuorisotyön neuvottelupäivät 11.1.2011 Merja Hovi Helsingin kaupunki, nuorisoasiainkeskus, Alueellisten palvelujen osasto
  2. 2. Hiukan historiaa <ul><li>2004 Vierailu Englantiin (Kent) – idea laatukriteereistä syntyi </li></ul><ul><li>2005 Helsinki – lähdettiin luomaan omaa sovellusta avoimet nuorten illat -toiminnasta ja kokeiltiin sitä itsearvioinneilla, joista saadun palautteen avulla kehitettiin kriteeristön sisältöä </li></ul><ul><li>2006 PKS – Helsingin, Espoon ja Vantaan yhteisten kriteerien kehittely alkoi </li></ul><ul><li>2009 Vakiintumisen vuosi - käsikirja valmistui; itsearvioinnit vakiintuivat osaksi työn kehittämistä </li></ul><ul><li>2009 Nuoret mukaan – pilotoitiin nuorten auditointeja </li></ul><ul><li>2010 Malli käyttö leviää - Kanuuna*-kaupungit mukaan, kriteerit käytössä n. 18 kaupungissa </li></ul><ul><li>* kaupunkimaisen nuorisotyön verkosto, Suomen 24 suurimman kaupungin kunnalliset nuorisotoimet </li></ul>
  3. 3. Mihin mallia tarvitaan? <ul><li>Nuorisotyössä tarvetta laadulliselle arvioinnin välineelle </li></ul><ul><ul><li>määrälliset tunnusluvut tärkeä, mutta ei riittävä keino nuorisotyö arvioinnissa </li></ul></ul><ul><li>Arviointia tarvitaan kehittämistyön perustaksi </li></ul><ul><li>Kriteerien ja tasojen avulla luodaan yhteinen merkitys ja ymmärrys laadukkaan toiminnan sisällöstä </li></ul><ul><li>Tärkein tavoite on se, että auditoinneista ja itsearvioinneista syntyy hyötyä </li></ul><ul><li>nuorille </li></ul>
  4. 4. Mikä on nuorisotyön auditointi- ja itsearviontimalli? <ul><li>Erityisesti nuorisotyöhön kehitetty arvioinnin väline, jonka </li></ul><ul><li>avulla arvioidaan ja kehitetään nuorisotyön keskeisiä </li></ul><ul><li>toimintamuotoja: </li></ul><ul><ul><li>Avoimet nuorten illat </li></ul></ul><ul><ul><li>Tavoitteelliset pienryhmät </li></ul></ul><ul><ul><li>Leiritoiminta </li></ul></ul><ul><ul><li>Vaikuttamistoiminta </li></ul></ul><ul><ul><li>Verkkoperustainen nuorisotyö </li></ul></ul><ul><li>Arvioinnin kohteena </li></ul><ul><ul><li>nuorisotyön kasvatuksellisuus </li></ul></ul><ul><ul><li>nuorisotyön käytännön laatu </li></ul></ul>
  5. 5. Mallin idea <ul><li>Jokaiselle toimintamuodolle luotu kriteeristö </li></ul><ul><li>15-44 kriteeriä, jotka kuvattu neljällä tasolla </li></ul><ul><ul><ul><li>erinomainen (4) </li></ul></ul></ul><ul><ul><ul><li>hyvä (3) </li></ul></ul></ul><ul><ul><ul><li>tyydyttävä (2) </li></ul></ul></ul><ul><ul><ul><li>heikko / puutteellinen (1) </li></ul></ul></ul><ul><li>Kriteerit kuvaavat asioita, joita ko. toimintamuodossa pidetään tärkeinä ja hyvän nuorisotyön edellytyksinä </li></ul><ul><li>Kriteerit on tehty työryhmissä, joissa on ollut edustajia kaikista kaupungeista: nuoriso-ohjaajia, johtoa, suunnittelijoita  moniäänisyys mallin kehittämisen ja käyttämisen tärkeä periaate </li></ul><ul><li>Kriteeristöjä päivitetään ja kehitetään tarvittaessa n. parin vuoden välein </li></ul>
  6. 6. AVOIMET NUORTEN ILLAT Työyhteisön toiminta Nuorten toiminta Resurssit <ul><li>Ohjaajien vastuujaot </li></ul><ul><li>Ohjaajien osaamisen hyödyntäminen </li></ul><ul><li>Tilan hallinta </li></ul><ul><li>Tilanteiden hallinta </li></ul><ul><li>Vuorovaikutuksen aktiivisuus </li></ul><ul><li>Nuorten kohtaaminen yksilöinä </li></ul><ul><li>Asiakaspalautteiden hyödyntäminen toiminnan suunnittelussa </li></ul><ul><li>Tunnuslukujen hyödyntäminen toiminnan suunnittelussa </li></ul><ul><li>Alueen tuntemus </li></ul><ul><li>Yhteistyö ja kumppanuus </li></ul><ul><li>Yhteistyöverkostot </li></ul><ul><li>Toiminnan suunnitelmallisuus </li></ul><ul><li>Sukupuolisensitiivisyys </li></ul><ul><li>Rasisminvastaisuus </li></ul><ul><li>Etninen yhdenvertaisuus </li></ul><ul><li>Nuorisotyölliset menetelmät ja välineet </li></ul><ul><li>Ympäristökasvatus </li></ul><ul><li>Mediakasvatus </li></ul><ul><li>Terveiden elämäntapojen edistäminen </li></ul><ul><li>Yhteistyö kotien kanssa </li></ul><ul><li>Toimintamallit </li></ul><ul><li>Säännöt </li></ul><ul><li>Turvallisuus </li></ul><ul><li>Ohjaajien välinen vuorovaikutus </li></ul><ul><li>Sisäinen tiedonkulku ja ohjaajien välinen viestintä </li></ul><ul><li>Käytös- ja puhekulttuuri </li></ul><ul><li>Nuorten oppiminen </li></ul><ul><li>Osallisuuden laajuus </li></ul><ul><li>Päätöksentekorakenne </li></ul><ul><li>Nuorten osallistuminen viestintään </li></ul><ul><li>Vertaistoiminta </li></ul><ul><li>Nuorten työnjako, kuormittavuus </li></ul><ul><li>Nuorten välinen vuorovaikutus </li></ul><ul><li>Ohjausresurssit </li></ul><ul><li>Tilojen hyödyntäminen </li></ul><ul><li>Tilojen kalustus </li></ul><ul><li>Toimintavälineet </li></ul><ul><li>Tietokoneet </li></ul><ul><li>Tilojen siisteys ja yleisilme </li></ul><ul><li>Kestävä kehitys </li></ul><ul><li>Lajittelu ja kierrätys </li></ul><ul><li>Kestävät hankinnat </li></ul><ul><li>Energiankulutus </li></ul><ul><li>Nuorille suunnattu tiedotusmateriaali </li></ul><ul><li>Toiminnasta tiedottaminen </li></ul>
  7. 7. Avoimet nuorten illat, esimerkkejä kriteereistä ja tasokuvauksista
  8. 8. Mallin käyttö: auditoinnit <ul><li>Vertaisidea: nuoriso-ohjaajat auditoivat toistensa toimintaa pareittain </li></ul><ul><li>Auditoinnit järjestetään PKS-yhteistyönä tavoitteena muodostaa auditointiparit yli kaupunkirajojen, esim. helsinkiläinen ja espoolainen auditoivat Vantaalla </li></ul><ul><li>Auditointi on arviointia, mutta ei konsultointia: auditointipari antaa havaintonsa työyhteisön käyttöön ja työyhteisö päättää kehittämiskohteista </li></ul><ul><li>Auditointeja tekevät vain koulutuksen käyneet työntekijät </li></ul><ul><li>Koulutusta järjestetään PKS-yhteistyönä vuosittain </li></ul><ul><ul><li>Perehtyminen avoimet nuorten illat toiminnan kriteereihin </li></ul></ul><ul><ul><li>I koulutuspäivä: kriteeristön ja auditointiprosessiin perehtyminen, auditoijan roolin tarkastelu </li></ul></ul><ul><ul><li>Auditointi ja palautteen antaminen yhdessä aiemmin koulutetun kollegan kanssa </li></ul></ul><ul><ul><li>II koulutuspäivä: kokemusten jakaminen </li></ul></ul><ul><li>Auditointeja järjestetään avoimet nuorten illat, tavoitteelliset pienryhmät ja leiritoiminnasta </li></ul>
  9. 9. Mallin käyttö: itsearvioinnit <ul><li>Helsingissä avoimet nuorten illat –toiminnan itsearviointeja tehty vuodesta 2007 (Espoossa ja Vantaalla vuodesta 2009) </li></ul><ul><li>Itsearvioinnin vaiheet: </li></ul><ul><ul><li>Yksilövaihe: jokainen työntekijä tekee itsearvioinnin itsenäisesti </li></ul></ul><ul><ul><li>Työyhteisö tekee yhteisen arvioinnin yksilöarviointien pohjalta  syntyy moniäänistä keskustelua työstä </li></ul></ul><ul><ul><li>Työyhteisö valitsee kehittämiskohteet (2 kpl) ja tekee niille toimenpidesuunnitelman ja sopii seurannasta </li></ul></ul><ul><li>Helsingissä nuorisotalojen itsearvioinnit kootaan osastotasolla ja käsitellään osaston katselmuksessa; tarvittaessa sovitaan osastotasoisista toimenpiteistä </li></ul>
  10. 10. Esimerkki avoimet nuorten illat –toiminnan kriteerien tuloksista (2010 ja 2009)
  11. 11. Avoimet nuorten illat vertailu 2008-2009-2010 (Helsinki)
  12. 12. Mallin avulla voidaan myös <ul><li>Tehdä työtä näkyväksi </li></ul><ul><ul><li>eri toimintojen ja sitä kautta nuorisotyön kuvaaminen auttaa nuorisotyön merkityksen ja vaikutuksen perustelussa </li></ul></ul><ul><li>Oppia kollegojen työstä auditointien avulla </li></ul><ul><ul><li>Hyvien ideoiden ”pölliminen” ja myös hiukan huonommista oppiminen </li></ul></ul><ul><li>Jäsentää työtä ja virittää keskusteluja työn sisällöstä </li></ul><ul><li>Suunnitella työn sisältöjä ja valita painopistealueita </li></ul><ul><li>Perehdyttää uusia työntekijöitä </li></ul><ul><li>Kehittää arviointiosaamista ja palautteen antamista </li></ul>
  13. 13. Nuorisotyön arviointi – käsikirja nuorisotyön prosessien auditointiin ja itsearviointiin - julkaisu löytyy osoitteesta: http://nk.hel.fi/tiedostot/aineistot/Nuorisotyon_arviointi_web.pdf Lisätietoja: . [email_address] p.09-310 89054 050-559 1757

×