Meri Merkkiniemi_Yrittäjyyttä ja innovaatioita 2 oph 040213
•Download as PPTX, PDF•
0 likes•391 views
Recommended
More Related Content
What's hot
What's hot (18)
Similar to Meri Merkkiniemi_Yrittäjyyttä ja innovaatioita 2 oph 040213
Similar to Meri Merkkiniemi_Yrittäjyyttä ja innovaatioita 2 oph 040213 (20)
More from Nappiparisto - vertaisvoimaa oppimisympäristöjen kehittämiseen
More from Nappiparisto - vertaisvoimaa oppimisympäristöjen kehittämiseen (20)
Meri Merkkiniemi_Yrittäjyyttä ja innovaatioita 2 oph 040213
- 1. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä Opetushallitus 4.2.2013 Yrittäjyyttä oppilaitoksiin ja innovaatioita työelämään
- 2. Meri Merkkiniemi KTM, NTM Projektikoordinaattori Oulun seudun ammattikorkeakoulu Ammatillinen opettajakorkeakoulu Opetusalan henkilöstö- ja täydennyskoulutus meri.merkkiniemi@oamk.fi Sanna Brauer 040 1415278 KM, Projektipäällikkö Oulun seudun ammattikorkeakoulu Ammatillinen opettajakorkeakoulu Opetusalan henkilöstö- ja täydennyskoulutus sanna.brauer@oamk.fi 050 4084686
- 3. LOKAALI & GLOBAALI OSAAMISYHTEISKUNTA INNOVAATIOT Oppimisym- päristöt Asenne Resurssit Koulutuk- Opiskelija Työ- ja senjärjes- / opiskelija- elinkeino- täjät ryhmä elämä Oppimisen Pedagogiset mahdollistajat valinnat Elämän- hallinta YRITTÄVYYS Copyright: Yrittäjyyttä oppilaitoksiin ja innovaatioita työelämään –työryhmä / OPH, 2012
- 5. TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ Työelämä- ja yrittäjyyskasvatusta tulee vahvistaa kaikilla koulutusasteilla • Laadukkaan ammatillisen koulutuksen toteuttamisessa tarvitaan koulutuksen järjestäjien yhteistyötä elinkeinoelämän eri toimijoiden kanssa. Tuloksellinen työelämäyhteistyö edellyttää systemaattisuutta ja pyrkimystä pysyviin kumppanuuksiin. • Yhteistyö rakentuu win-win periaatteen mukaisesti, kun kaikki osapuolet ovat valmiita resursoimaan yhteistyöhön Yhteistyö toimii parhaimmillaan, kun työ- ja elinkeinoelämän edustajat kytkevät oman yrityksensä todellista tai virtuaalista toimintaa ammattikoulutuksen yhteyteen. • Ammatillisen koulutuksen tulee vastata alakohtaisia ja alueellisia koulutustarpeita. Oppilaitosten on aktiivisesti kytkettävä elinkeinoelämän asiantuntijoita mukaan tukemaan oppimista ja opettamista ammatillisessa koulutuksessa.
- 6. Laadukkaalle keskinäiselle yhteistyölle ominaisia piirteitä ovat: • jatkuvuus ja systemaattisuus • kumppanuus • erilaiset verkostot • vastavuoroisuus • räätälöinti ja yksilöllisyys Tulevaisuuden työelämäyhteistyön tunnussanoja, • rajojen madaltuminen Opetusneuvos Seija Rasku OKM • innovointi ja yhdessä kehittäminen
- 7. YHTEISTYÖN HYÖDYT OPISKELIJA: TYÖ- JA ELINKEINOELÄMÄ •Työelämävalmiudet paranevat •Osaavan työvoiman saatavuus •Ammattitaito kehittyy •Koulutuksen sisältöön vaikuttaminen •Työelämäyhteydet •Rekrytointi mahdollisuudet •Työkokemusta •Työelämässä toimivien •Opiskelumotivaation paraneminen ohjausvalmiudet kehittyvät ja •Verkosto-osaaminen valmiudet kehittää omaa työtä paranevat OPETTAJA/OHJAAJA OPPILAITOS •Elinkeinoelämän asiantuntijoiden •Koulutuksen työelämävastaavuuden hyödyntäminen opetuksessa lisääminen •Ammattitaidon ylläpitäminen •Koulutuksen laadun ja •Oman osaamisen arviointi suhteessa vaikuttavuuden parantaminen työelämän osaamisvaatimuksiin •Työssäoppimispaikkojen •Omien ammatillisten järjestäminen helpottuu asiantuntijaverkostojen ylläpito •Opetussuunnitelmien ja opetuksen kehittäminen työelämälähtöiseksi
- 8. INNOVAATIOPEDAGOGIIKKA Innovaatiopedagogiikka on osaamisen jatkuvaa parantamista, joka tuo työelämään uusia ideoita ja käytäntöjä. Innovaatiopedagogiikka yhdistää oppimisen, uuden tiedon tuottamisen ja soveltamisen. • Käytännön tasolla innovaatiopedagogiikalla tarkoitetaan lähestymistapaa oppimiseen ja opetukseen työelämälähtöisestä ja tutkimus- ja kehittämisosaamista painottavasta näkökulmasta. Innovaatiopedagogiikan avulla kehittyvät metataidot ovat avainasemassa puhuttaessa uudesta osaamisen ulottuvuudesta. Monialaisessa ympäristössä tapahtuvan tutkimus- ja kehitystoiminnan avulla voidaan saada aikaan alueellisia innovaatioita ja lisätä yrittäjyyttä. • Innovaatiopedagogiikkaa sovellettaessa keskiössä on oppijan aktiivisuus ja vastuullisuus oman oppimisensa ja osaamisensa kehittäjänä. • Parhaimmillaan innovaatiopedagogiikka mahdollistaa uusien innovaatioiden syntymisen yhteistyössä koulutussektorin ja työ- ja elinkeinoelämän välillä. Uudet toimintamallit kehittävät niin työelämää kuin koulutustakin.
- 9. YRITTÄJYYSKASVATUS Yrittäjyyskasvatus ei ole ulkoista yrittäjyyttä liiketoiminnan näkökulmasta, eikä se aina merkitse sisäistä yrittäjyyttä. Tärkeintä on mahdollisuuksiin kasvaminen, yrittävyyteen oppiminen. • Nykymuotoinen yrittäjyyskasvatus on eräs innovaatiopedagogiikan työkaluista. Ammatillisen koulutuksen yrittäjyyskasvatus on opetuksen perusteiden tasolla jakaantunut omaehtoiseen, sisäiseen ja ulkoiseen yrittäjyyteen. Kaikki työelämän perustaidot ovat tärkeitä yrittäjyyttä opittaessa: luovuus, riskinottokyky, tiimitaidot ja vuorovaikutustaidot. Omaehtoisen yrittäjyyden näkökulman mukaisesti opiskelija pohtii omaa yrittäjämäistä asennettaan ja käyttäytymistä myös sosiaalisissa ryhmissä. Sisäisessä yrittäjyydessä opiskelija kerryttää itselleen yrittäjämäisiä taitoja, joita nykyajan työelämässä tarvitaan jokaisessa asemassa. • Yrittäjyyskasvatus omana oppiaineenaan ei lisää yrittäjyyttä, vaan sen tulee olla integroituna muuhun oppimiseen liittyvään toimintaan. Sen sijaan liiketoimintaosaaminen sopii hyvin itsenäiseksi opintokokonaisuudeksi yrittävyyteen kasvua tukemaan • Toisen asteen koulutuksen yrittäjyyskasvatuksessa tulee korostaa seuraavia teemoja: sisäisen yrittäjyyden vahvistaminen, ammatillisuuden mukaan ottaminen, ulkoisen yrittäjyyden tuominen konkreettiseksi ja ammattikasvu yrittäjyyskasvatuksen teemaan.
- 10. YRITTÄJYYTTÄ KÄYTÄNNÖSSÄ Yrittäjyyskasvatusta tukevat parhaiten oppimisympäristöt, joissa nuoret joko pääsevät itse kokeilemaan tai kokemaan yrittämisen arkea. Olennaista yrittäjyyden käytännön harjoittelussa on oikea toiminta, jossa omilla ratkaisuilla ja toiminnalla on konkreettista vaikutusta lopputulokseen. Opiskelija saa yritystoimintaa harjoitellessa kokemusta myös oman alan työstä. NY – Nuori Yrittäjyys TOY – Työssä oppiminen yrittäjänä InnoOmnia – Luoviva - yritysviritin FINPEC - harjoitusyrityskeskus
- 11. OPETTAJAN OSAAMINEN Asenne: Innostunut ja rohkea tekeminen ratkaisee • Opetusmenetelmien osaamisen puute on opetushenkilöstön haaste; yrittäjyyspedagogiikka pitäisi tuoda iloiseksi osaksi oppimisen polkua antamalla opiskelijoille vastuuta, mutta myös malli ja mahdollisuus toiminnalliseen oppimiseen. • YES- ja Y-koontihankkeiden haastatellut asiantuntijat korostavat ulkoisen yrittäjyyskokemuksen sijaan opettajalta löytyviä yrittäjäominaisuuksia. Oma yrityskään ei välttämättä tuo opettajuuteen lisäarvoa, vaan voi pahimmillaan tarjota suppean näkökulman yrittäjyyteen. • Yrittäjyyskasvatuksen tavoitteet tulee sitoa uudistuvaan opettajuuteen, yrittäjyyskasvatus ei ole vain yhteiskuntaopin ja opon asia Ei tarvitse olla yrittäjyysaineiden opettaja/asiantuntija, voi ja kannattaa hyödyntää työelämän asiantuntijoita
- 13. MOBIILITEKNOLOGIA Oleellista ei ole käytettävä teknologia, vaan se mitä sen käytöllä saavutetaan • Mobiiliteknologiat yleistyvät oppilaitoksissa sekä työelämässä. Mobiililaitteiden viihdekäyttö on jo useille arkipäivää, ja teknologian hyödyntäminen koulutuksessa ja työelämässä on luontainen jatkumo tälle. • Tieto- ja viestintätekniikan välineet eivät itsessään tuo mitään lisäarvoa, jollei oppimisympäristö ja oppimistehtävät tue sopivasti haastaen opiskelua. Työvaltaisessa koulutuksessa teknologia on oppimista tukevaa. Niin opettajan kuin opiskelijan tulee muistaa, että käden taidot opitaan tekemällä. Teknologian avulla voidaan jakaa ajatuksia opitusta ja reflektoida omia työtapoja. • Uudet teknologiat ja menetelmät pyrkivät palvelemaan aktiivista oppijaa, oppimista ja oppimisprosessia yhä tehokkaammalla ja myös yksilöllisellä tavalla. Tärkeää on aktivoida oppijat toimimaan aktiivisesti niin oman oppimisprosessinsa kuin ympäröivän yhteisönsä hyväksi.
- 14. SOME Sosiaalisen median palveluiden, kuten wikien ja blogien avulla voidaan saavuttaa merkittävää lisäarvoa oppimisen tueksi • Sosiaalisen median kehittämisprosessi on kaksivaiheinen. Ensimmäisessä vaiheessa tarkastellaan sosiaalisen median kehittämisprosessia henkilöstön näkökulmasta ja toisessa vaiheessa opiskelijatasolta. • Sosiaalisen median käyttöönotossa on hyvä edetä pienin askelin. Opettaja voi aloittaa esimerkiksi ennestään tutuilla ohjelmilla, ja kehittää pedagogista näkemystä ja kokemusta vähitellen. • Opiskelijat tarvitsevat paljon ohjausta ja teknistä tukea uudenlaisten opetusmenetelmien ja sovellusten kanssa. Myös opiskelijoilla voi olla muutosvastarintaa uusia välineitä ja toimintatapoja kohtaan • Opettajien esimerkki ja oppilaitosjohdon tuki auttaa saamaan muutosta pysyväksi toimintatavaksi.
- 15. OPISKELIJOIDEN OSAAMISTA YRITYKSIIN
- 16. OPISKELIJOIDEN OSAAMISTA YRITYKSIIN Opiskelija voi tuo yrityksen arkeen uusia näkemyksiä sekä uusia ideoita yrityksen päivittäiseen toimintaan ja parhaimmillaan kehittää yrityksen työprosesseja ja työyhteisön toimintaa. • Työelämä muuttuu nopeasti ja koulutusalan kehityksen seuraaminen voi olla haastavaa. Yritysten johdon ja yrittäjien voi olla vaikea irrottautua täydennyskoulutukseen. Opiskelija voi valmistuttuaan tai jo työssäoppimisjaksollaan toimia uuden airuena, yrityksiin ajantasaista, uutta osaamista tuoden. Osaaminen voi olla esimerkiksi asiakaspalveluun tai markkinointiin liittyvää erikoisosaamista, joka on yrittäjälle arvokasta ydinosaamista täydentävää asiantuntemusta tai liittyä suoraan toimialan työtehtäviin.
- 17. INNOVATIIVISET OPPIMISYMPÄRISTÖT Oppimisympäristöissä korostuu innovatiivisuus ja pedagogisuus • Perusopetuksen tulevaisuuden kouluja on kehitetty paljon viime vuosina: nyt on aika satsata tulevaisuuden ammattiopistoihin! • Perinteisessä oppimisympäristössä rajoitteina ovat tylsyys, kalusteet, välineet ja asenteet. Rajoitteita rikkomalla saadaan aikaan vuorovaikutteista toimintaa fyysisessä ja virtuaalisessa tilassa. • Tulevaisuuden monimuotoiset oppimisympäristöt mahdollistavat yhteyden toisiinsa virtuaalisesti 3D-maailmassa. Tulevaisuuden oppilaitoksista kehittyy innovaatioympäristöjä, jotka muodostavat luovuuden ja innovaatioiden synnyttämisen osana hyvinvointiyhteiskunnan rakentamista.
- 18. Sosiaalisen median käyttö tulevaisuuden oppimisympäristönä -hanke • Hankkeessa on kehitetty somen käyttöä perustutkintojen opetuksessa ja opintojen henkilökohtaistamisessa • Lisäksi selvitetään, miten opiskelijat osaavat hyödyntää sosiaalisen median työkaluja oppimisen ja tutkinnon suorittamisen tukena. • Pääkohderyhmänä toimivat tieto- ja viestintätekniikan sekä sosiaali- ja terveysalan perustutkintoon valmistavan koulutuksen opiskelijaryhmät. • Hankkeessa verkostoidutaan yritysten kanssa sosiaalisen median välityksellä sekä selvitetään yritysten sosiaalisen median hyödyntämisen nykytilaa ja tarpeita.
- 19. WHO SHOULD DEMAND MORE? • Modern bar in an international virtual world
- 21. Antell on perinteikäs oululainen perheyritys • Antellin leipä on tuoretta https://www.facebook.com/pages/Palvelupadat/218744084851491
- 22. LIPPO Innomylly • Innomylly on yrityskylämäiseen toimintatapaan perustuva Oulun seudun ammattiopiston oppimisympäristö, joka muotoutuu ja kehittyy käyttäjiensä toimesta niin toiminnallisuuden, yhteisöllisyyden sekä opiskelijakeskeisyyden osalta. • Innomyllyyn liittyy olennaisena osana virtuaalisen tilan rakentaminen täydentämään fyysistä kokonaisuutta. Virtuaalisten oppimisympäristöjen suunnittelussa käytetään hyväksi Oulun keskustasta RealXtend -alustalle open platform -teknologialla rakennettua mallia, yhdistäen sitä Suomen harjoitusyrityskeskus Finpecin jo tuottamaan virtuaaliseen yrittäjyyden oppimisympäristöön. • Kokonaisuus rakentuu virtuaalisista tiloista, joihin kuljetaan mukana olevien yritysten ja yhteistyökumppaneiden fyysisten ovien kautta. Näin rakennetaan mm. pankki, vakuutusyhtiö, hotelli ja leipomo, joihin voi liittyä opiskelemaan mistä tahansa OSAOn organisaatiosta.
- 24. Teknologian Työelämä- hyödyntäminen yhteistyö Innovatiiviset Sosiaalinen oppimis- media ympäristöt Opettajan Innovaatio- osaaminen pedagogiikka Yrittäjyys
- 25. Tulevaisuudessa menestyvien oppilaiden kasvattaminen vaatii: • Työelämäyhteistyötä • Yrittäjyyteen kasvattamista • Innovaatiopedagogiikan hyödyntämistä • Teknologian ja SoMen hyödyntämistä • Innovatiivisia oppimisympäristöjä • Innostuneita tekijöitä, ennakkoluulottomuutta ja rohkeutta kokeilla uusia asioita