Your SlideShare is downloading. ×
Tutkintojärjestelmän uudistus – aidosti osaamisperusteisuuteen
Upcoming SlideShare
Loading in...5
×

Thanks for flagging this SlideShare!

Oops! An error has occurred.

×

Introducing the official SlideShare app

Stunning, full-screen experience for iPhone and Android

Text the download link to your phone

Standard text messaging rates apply

Tutkintojärjestelmän uudistus – aidosti osaamisperusteisuuteen

978
views

Published on

Tutkintojärjestelmän uudistuksien kokonaisuus ja aikataulu sekä näkökulmia siitä, miten …

Tutkintojärjestelmän uudistuksien kokonaisuus ja aikataulu sekä näkökulmia siitä, miten
osaamisperusteisuus viedään käytännössä pedagogisen toiminnan lähtökohdaksi. Mitä osaamisperusteisuus on käytännössä?

Published in: Education

0 Comments
2 Likes
Statistics
Notes
  • Be the first to comment

No Downloads
Views
Total Views
978
On Slideshare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
6
Actions
Shares
0
Downloads
11
Comments
0
Likes
2
Embeds 0
No embeds

Report content
Flagged as inappropriate Flag as inappropriate
Flag as inappropriate

Select your reason for flagging this presentation as inappropriate.

Cancel
No notes for slide

Transcript

  • 1. Tutkintojärjestelmän uudistus – aidosti osaamisperusteisuuteen HE- luonnoksen pohjalta säädökset – käsittelyprosessissa voi tulla muutoksia 16.4.2014 HAMK AOKK Asiantuntija oppimisratkaisut Minna Taivassalo-Salkosuo InnoOmnia
  • 2. Lyhyt esittely Minna Taivassalo-Salkosuo on työskennellyt viime vuodet Opetushallituksessa. OPH:ssa Minna toimi ammatillisen koulutuksen oppimisympäristöjen ja työpaikalla tapahtuvan oppimisen kehittämisen erityisasiantuntijana sekä opetustoimen henkilöstön osaamisen kehittäjänä. Minna toimii myös sivutoimisena majoitusalan yrittäjänä. Maaliskuun alussa Minna siirtyi InnoOmniaan oppimisratkaisujen asiantuntijaksi. Minna tunnetaan hyvin myös tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön puolestapuhujana ammatillisen koulutuksen sektorilla.
  • 3. Esityksen kaksi osaa – Tutkintojärjestelmän uudistuksien kokonaisuus ja aikataulu – Osaamisperusteisuus pedagogisen toiminnan lähtökohdaksi/osaamisperusteisuus käytännössä
  • 4. Tutkintojärjestelmän ja perusteiden kehittämisen suunnitelma (TUTKE2) Työelämän muuttuviin osaamistarpeisiin ja yksilöiden tarpeisiin vastaava tutkintojärjestelmä • ammatillisten tutkintojen työelämävastaavuuden, osaamisperusteisuuden ja joustavuuden vahvistaminen • valmistavien ja valmentavien koulutusten kokonaisuuden selkiyttäminen (VALMA) 2015 Hallituksen esitys säädöksistä Eduskunnalle 20.3.2014 Lait ja asetukset, tutkintojen perusteet ja muut määräykset voimaan 1.8.2015, VALMA 1.8.2015 Laki ammatillisesta peruskoulutuksesta (uusi nimi) Opetushallitus 2014
  • 5. Tutkintojärjestelmän kehittämisen tahtotila (TUTKE 2) -- Perusteet • osaamis- perusteisuus • työelämä- lähtöisyys • reagointikyky • selkeys • johdon- mukaisuus • hahmottumi- nen kokonai- suutena • joustavuus • valinnaisuus • yksilölliset opinto- ja tutkintopolut • osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Opetushallitus 2014
  • 6. Uudistuksilla vaikutusta opiskelijaan – opetukseen ja ohjaukseen – osaamiseen Säädökset ja muut ohjausjärjestelmät Koulutuksen järjestäjä / toiminnan ohjaus –Strateginen taso/ operationaalinen taso Osaamis- pisteet Tutkintojen perusteet Koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelma Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Yksilölliset opintopolut Ohjaus ja oppimisen sekä osaamisen arviointi Uudistuvat yhteiset tutkinnon osat Osaamisalat
  • 7.  Opetushallitus 2014 OKM Seija Rasku 2014
  • 8. 1. Ammatillisten tutkintojen määritelmät Ammatillisen perustutkinnon suorittaneella on / Ammatillisessa perustutkinnossa osoitetaan laaja-alaiset ammatilliset perusvalmiudet alan eri tehtäviin sekä erikoistuneempi osaaminen ja työelämän edellyttämä ammattitaito vähintään yhdellä osa-alueella. (L4 §, aikL12 a §) Ammattitutkinnossa osoitetaan työelämän tarpeiden mukaisesti kohdennettua ammattiosaamista, joka on perustutkintoa syvempää tai kohdistuu rajatumpiin työtehtäviin. (aikL12 a §) Erikoisammattitutkinnossa osoitetaan työelämän tarpeiden mukaisesti kohdennettua ammattiosaamista, joka on syvällistä ammatinhallintaa tai monialaista osaamista. (aikL12 a §) Opetushallitus 2014
  • 9. 2. Ammatillisten tutkintojen tutkintorakenne ja sen valmisteluprosessi Tutkinnoista päättämistä muutetaan: 1.VN:n asetuksella säädetään koulutusalat 2.OKM päättää tutkintojen nimet ja sijoittumisen koulutusaloille sekä lisäksi perustutkintojen osaamisalat. 3.OPH päättää ammatti- ja erikoisammattitutkintojen osaamisalat 4.OPH päättää kaikkien ammatillisten tutkintojen tutkintonimikkeet 5.OPH:n rooli tutkintorakenteen muutosten valmistelussa näkyväksi, tehtävänä valmistella tutkintorakenteen muuttamista koskevia esityksiä. 6.Yksi tutkintorakenneasetus, jossa kaikki tutkintotyypit. Suojataan sekä tutkintojen nimet että tutkintonimikkeet Opetushallitus 2014
  • 10. 3. Terminologia 17.4.2014  opetussuunnitelman peruste => tutkinnon peruste  opinnot => tutkinnon osa  koulutusohjelma => osaamisala  tutkintonimike tarkoittaa molemmissa laissa (AM/AI) samaa  henkilökohtainen opetussuunnitelma => henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (erityisopetus)  oppimisen ja osaamisen arviointi erotetaan selkeämmin toisistaan  1.Arviointiasteikko ja sen mukaiset arvosanat käytössä osaamisen arvioinnissa, oppimisen arvioinnissa ei tarpeen käyttää arvosanoja.  2.Oppisopimuskoulutuksessa ei enää entisenlaista arviointien yhdistelmää Opetushallitus 2014
  • 11. 4. Osaamispisteet peruskoulutuksena suoritettaviin ammatillisiin perustutkintoihin ja tutkinnon osiin  Mitoituksen peruste on osaamispiste (ammatillinen peruskoulutus).  Ammatillisen perustutkinnon laajuus on 180 osaamispistettä.  Tutkinnon osien osaamispisteet määräytyvät sen mukaan, mikä on niihin sisältyvän osaamisen kattavuus, vaikeusaste ja merkittävyys suhteessa koko tutkinnon ammattitaitovaatimuksiin ja osaamistavoitteisiin 17.4.2014 OKM /OPH 2014
  • 12. Kattavuus = kuinka suuren osan tutkinnon suorittaneen ammattitaidon kokonaisuudesta kyseinen tutkinnon osa muodostaa Vaikeusaste = tutkinnon osan vaikeus verrattuna muihin saman tutkinnon osiin Merkittävyys = tutkinnon osan tärkeys työmarkkinoille osallistumisen, toiselle tutkintotasolle etenemisen tai sosiaalisen integraation kannalta Pohjaehdotus osaamispisteistä virkamiestyönä OPH / käsittely ala/tutkintokohtaisissa kolmikantaisissa ryhmissä, joissa ovat mukana työelämän/ sidosryhmien edustajat 4. Osaamispisteet peruskoulutuksena suoritettaviin ammatillisiin perustutkintoihin ja tutkinnon osiin Opetushallitus 2014
  • 13. 5. Ammatillisen perustutkinnon muodostuminen Ammatillisena peruskoulutuksena suoritettava ammatillinen perustutkinto sisältää 1.ammatillisia tutkinnon osia (135 osaamispistettä , joista 15 osaamispistettä voi olla vapaasti valittavia tutkinnon osia - vähintään 30 osaamispistettä hankitaan työssäoppimisen kautta 2.yhteisiä tutkinnon osia (35 osaamispistettä) 3.vapaasti valittavia tutkinnon osia (10 osaamispistettä). Tutkintoon sisältyy vähintään yksi pakollinen ammatillinen tutkinnon osa ja vähintään yksi valinnainen ammatillinen tutkinnon osa. Tutkinnon yksilöllinen laajentaminen ( VN:n asetus) Opiskelija voi sisällyttää tutkintoonsa enemmän ammatillisia tutkinnon osia, jos se on tarpeellista työelämän alakohtaisten tai paikallisten ammattitaitovaatimusten taikka opiskelijan ammattitaidon syventämisen kannalta. Opetushallitus 2014
  • 14. 5. Ammatillisen perustutkinnon muodostuminen  Opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksella voidaan säätää tutkinnon laajuudeksi yli 180 osaamispistettä, jos ammattialaa koskeva sääntely sitä edellyttää.  180 osaamispisteen laajuus tarkoittaa vähimmäislaajuutta, jolla ammatillinen perustutkinto tulee tutkinnon muodostumis-sääntöjen mukaisesti suoritetuksi.  Vuoden aikana keskimäärin saavutettu osaaminen vastaa 60:tä osaamispistettä.  Ammatillinen peruskoulutus on järjestettävä siten, että opiskelija voi suorittaa tutkinnon sen laajuutta vastaavassa ajassa. 17.4.2014 Opetushallitus 2014
  • 15. 5. Ammatillisen perustutkinnon muodostuminen  Yksittäinen opiskelija voi suorittaa tutkinnon sen määriteltyä kestoa lyhyemmässä tai pidemmässä ajassa.  Opiskelija voi yksilöllisesti sisällyttää tutkintoonsa vähimmäislaajuutta enemmän tutkinnon osia, jos se on työelämän alakohtaisten tai paikallisten ammattitaitovaatimusten taikka opiskelijan ammattitaidon syventämisen kannalta tärkeää  Tutkintotodistukseen merkitään todelliset suoritetut osaamispistemäärät, joten opiskelijan yksilöllisten valintojen mukaan tutkintotodistukseen merkittävä pistemäärä voi ylittää 180 osaamispistettä. 17.4.2014 Opetushallitus 2014
  • 16. 5. Muodostuminen: ammatilliset tutkinnon osat (135 osaamispistettä)  Jos ammatillisen perustutkinnon laajuudeksi on säädetty yli 180 osaamispistettä, ovat 180 osaamispisteen ylittävät tutkinnon osat ammatillisia tutkinnon osia.  Tutkinnon perusteissa voidaan määrätä, että enintään 15 osaamispistettä edellä tarkoitetuista ammatillisista tutkinnon osista osoitetaan vapaasti valittaviin tutkinnon osiin edellyttäen, että tutkinnossa saavutetaan ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain 4 §:n 1 momentissa määritellyt tavoitteet (ammatillisessa peruskoulutuksessa) Opetushallitus 2014
  • 17. 5. Muodostuminen: vapaasti valittavat tutkinnon osat (10 osp) Vapaasti valittavien tutkinnon osien tulee tukea tutkinnon ammattitaitovaatimuksia ja osaamistavoitteita. Ne voivat olla ˗Ammattitaitoa syventäviä tai laajentavia ammatillisia tutkinnon osia ˗paikallisesti tarjottavia tutkinnon osia ˗yhteisiä tutkinnon osia tai lukio-opintoja ˗jatko-opintovalmiuksia tai ammatillista kehittymistä tukevia opintoja ˗työkokemuksen kautta hankittuun osaamiseen perustuva tutkinnon osa. Opetushallitus 2014
  • 18. 5. Muodostuminen: Yhteiset tutkinnon osat ammatillisessa peruskoulutuksessa (35 osaamispistettä) 1. Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen (11 osaamispistettä) – äidinkieli – toinen kotimainen kieli – vieraat kielet 2. Matemaattis-luonnontieteellinen osaaminen (9 osaamispistettä) – matematiikka – fysiikka ja kemia – tieto- ja viestintätekniikka sekä sen hyödyntäminen 3. Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osaamispistettä) – yhteiskuntataidot – työelämätaidot; – yrittäjyys ja yritystoiminta – työkyvyn ylläpitäminen, liikunta ja terveystieto (ei oppisopimuskoulutuksessa) 1. Sosiaalinen ja kulttuurinen osaaminen (7 osaamispistettä) – kulttuurien tuntemus – taide ja kulttuuri – etiikka – psykologia – ympäristöosaaminen – jokin 2-4 kohdassa tarkoitetuista osa-alueista Tulee sisältää osaamistavoitteita kaikilta näiltä alueilta Tulee sisältää osaamistavoitteita kaikilta näiltä alueilta Tulee sisältää osaamistavoitteita kaikilta näiltä alueilta Tulee sisältää osaamistavoitteita vähintään yhdeltä osa- alueelta OKM/OPH 2014
  • 19. Yhteisten tutkinnon osien uudistaminen ammatillisessa peruskoulutuksessa  Edellä mainittujen neljän tutkinnon osan osalta määritellään osaamistavoitteet ja osaamisen arviointi.  Lisäksi määritellään, mitkä osaamistavoitteet ovat kaikille pakollisia ja mitkä valinnaisia.  Yhteisten tutkinnon osien valmistelussa pohjaehdotus tehdään virkamiestyönä ja työn kuluessa järjestetään kuulemiset sekä lausuntokierros keväällä 2014  Koulutuksen järjestäjä päättää paikallisesti tarjottavien tutkinnon osien ja tutkinnon osia pienempien osien osaamispistemäärästä opetussuunnitelmassaan tai opiskelijan henkilökohtaisessa opiskelusuunnitelmassa. 17.4.2014 Opetushallitus 2014
  • 20. 6. Tutkintojen perusteet Tutkinnon perusteissa määrätään tutkinnoittain 1.tutkintonimikkeet 2.tutkinnon muodostuminen pakollisista ja valinnaisista tutkinnon osista sekä tutkinnon osien ja yhteisten tutkinnon osien osa-alueiden laajuus osaamispisteinä siltä osin kuin, kuin näistä ei ole säädetty 3.tutkinnon osien ammattitaitovaatimukset tai osaamistavoitteet sekä osaamisen arviointi. Opetushallitus 2014
  • 21.  Tutkinnon osien ammattitaitovaatimukset tai osaamistavoitteet sekä osaamisen arviointi (arvioinnin kohteet, kriteerit ja osaamisen osoittamistavat ) – (ammatillisten tutkinnon osien osalta yhteiset peruskoulutuksessa ja näyttötutkinnoissa -pääosin nämä osat samat kuin nykyisissä perusteista)  Osaamispisteet ja ECVET:n toimeenpano eivät tuo muutoksia tutkintoihin, tutkinnon osiin, ammattitaitovaatimuksiin/ arvioinnin kohteisiin/arviointikriteereihin 17.4.2014 Opetushallitus 2014 7. Opiskelijan arviointi ja todistukset
  • 22. Osaamisen osoittamisen uusiminen, arvosanan korottaminen sekä osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen  Mahdollisuus osaamisen osoittamisen uusimiseen, jos opiskelijan osaamisen arviointi on hylätty  Mahdollisuus tutkinnon osan hyväksytyn arvosanan korottamiseen  Tarvittaessa mahdollisuus muutoin osoittaa sellainen osaaminen, joka mahdollistaa opiskelun etenemisen, jos opiskelijan osaamisen arviointi on hylätty  Oikeus saada tutkinnon tai opetussuunnitelman perusteiden ammattitaitovaatimuksia tai osaamistavoitteita vastaava aikaisemmin hankittu osaaminen tunnistetuksi ja tunnustetuksi hakemuksesta (esitettävä osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen edellyttämä selvitys).  Osaamisen tunnustamisella voidaan saada suoritetuksi tutkinnon osia kokonaan tai osittain.  Opetushallitus voi määrätä tunnustettavan osaamisen arvosanojen muuntamisesta. 17.4.2014 Opetushallitus 2014
  • 23. Todistukset • Todistus suoritetuista tutkinnon osista korvaa erotodistuksen, tarvittaessa koulutuksen järjestäjän on annettava opiskelijalle kirjallinen selvitys opintojen keskeyttämisestä tai eroamisesta. • Opiskelijalle annetaan jatkossa – tutkintotodistus – todistus suoritetuista tutkinnon osista – todistus suoritetusta koulutuksesta (valmistavat ja valmentavat koulutukset). 17.4.2014 Opetushallitus 2014
  • 24. Muut määräykset Opetushallitus määrää lakia ja asetusta tarkentavasti 1.Todistuksiin ja niiden liitteisiin merkittävistä tiedoista 2.Opiskelijan terveydentilaa koskevista vaatimuksista 3.Suunnitelmista opiskelijoiden suojelemiseksi ja kurinpitokeinojen käyttämiseksi 4.Osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen mitoituksen periaatteista sekä arvosanojen muuntamisesta 5.Kodin ja oppilaitoksen yhteistyön ja opiskelijahuollon keskeisistä periaatteista. Nykyisiä perusteiden muita määräyksiä ja esim. koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelmaa koskevat määräykset siirretty lakiin ja asetukseen. Opetushallitus 2014
  • 25. Koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelma  Tutkinnon perusteiden/ koulutuksen perusteiden mukainen opetussuunnitelma, jossa päätetään järjestettävästä koulutuksesta  Erikseen suomenkielistä, ruotsinkielistä ja saamankielistä sekä tarvittaessa muulla kielellä annettavaa  Opetussuunnitelmassa päätettävistä asioista säädetään tarkemmin asetuksella Opetushallitus 2014
  • 26. Koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelma Järjestettävän koulutuksen osalta päätettävä ainakin  koulutuksen toteuttamistavat  työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettävän koulutuksen toteuttaminen  opiskelijan yksilölliset valinnan mahdollisuudet sekä tutkinnon osien järjestäminen yhteistyössä muiden koulutuksen järjestäjien ja työelämän kanssa  opinto-ohjauksen toteuttaminen ja opiskelijan henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman laadinta  erityisopetuksen toteuttaminen  opiskelijan arvioinnin yleiset periaatteet  aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen menettelytavat. 17.4.2014 Opetushallitus 2014 Tutkintokohtaisesti päätettävä  tutkinnon osien tarjonta  tutkinnon osien suorittamisjärjestys  opiskelijan osaamisen arviointi  koulutuksen toteuttamistavat ja -ajat  oppimisympäristöt.
  • 27. Työssäoppiminen  Koulutuksen toteuttamistapoja ei luetella säädöksissä, ne jäävät koulutuksen järjestäjän päätettäväksi.  Työssäoppiminen säilyy kuitenkin pakollisena koulutuksen toteuttamistapana: ammatillisena peruskoulutuksena suoritettavan ammatillisen perustutkinnon tulee sisältää osaamisen hankkimista työssäoppimisen kautta.  Koulutuksen järjestäjän ja työnantajan välisen sopimuksen solmimisen edellytyksistä säädetään lailla ja sopimuksen sisällöstä asetuksella.  Valtioneuvoston asetuksella säädetään työssäoppimisen laajuudesta.  Ammatillisena peruskoulutuksena suoritettavan ammatillisen perustutkinnon tulee sisältää osaamisen hankkimista työssäoppimisen kautta vähintään 30 osaamispistettä. 17.4.2014 Opetushallitus 2014
  • 28. Perusteiden ja muiden määräysten uudistamisen kokonaisuus 2013-2015  1.8.2014 voimaan tulevat oppilas- ja opiskelijahuoltolain sekä ns. koulurauhalain pohjalta annettavat perusteiden erillismääräykset.  1.8.2015 voimaan tulevat perustutkintojen perusteiden tutkintokohtaiset määräykset 52 ammatillisesta perustutkinnosta (TUTKE 2-linjausten mukaiset ja muut vain välttämättömät muutokset)  1.8.2015 voimaan tulevat Opetushallituksen toimivaltaan kuuluvat muut määräykset  1.8.2015 voimaan tulevat ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavan koulutuksen perusteet sekä itsenäiseen elämään ja työhön valmentavan koulutuksen perusteet Opetushallitus 2014
  • 29. Oppilas- ja opiskelijahuoltolain sekä ns. koulurauhalain pohjalta annetut erillismääräykset Määräykset voimaan 1.8.2014 Kaikkia perustutkintoja koskeva määräys  Ammatilliset perustutkinnot:  Nykyisten perusteiden luku 8.7. Opiskelijahuolto  Kaikkia valmistavia koulutuksia määräys.  Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistava koulutus luku 5.5. Opiskelijahuolto ja moniammatillinen yhteistyö  Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus ammatillisessa peruskoulutus luku 6.7. Opiskelijahuolto  Maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistava koulutus luku 5.5. Opiskelijahuolto  Kotitalousopetus luku 5.5. Opiskelijahuolto 17.4.2014 Opetushallitus 2014
  • 30. Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavan koulutuksen perusteet sekä itsenäiseen elämään ja työhön valmentavan koulutuksen perusteet Säädökset syysistuntokaudella, voimaan 1.8.2015.  Koulutuksen laajuus on 60 osaamispistettä  Opetushallitus määrää koulutuksen perusteet valmentaville koulutuksille. Koulutuksen perusteissa määrätään:  Koulutuksen muodostuminen  Koulutukseen sisältyvät koulutuksen osat ja niiden laajuus osaamispisteinä  Koulutuksen osien osaamistavoitteet ja osaamisen arviointi. Koulutusten perusteiden laadinta käynnistynyt 2.4.2014 Opetushallitus 2014
  • 31. Perustutkintojen perusteiden ja muiden määräysten uudistamissuunnitelma (mikäli säädösmuutokset etenevät suunnitellusti)  Tutkinnon perusteiden (52 kpl) (ml. yhteiset tutkinnon osat) ja muiden määräysten tarkistaminen syksy 2013 – kevät 2014  Lausuntokierros 4-5/2014  Lausuntojen mukaan tarkistukset perusteisiin ja muihin määräyksiin 5-6/2014  Tutkintojen perusteet ja muut määräykset annetaan  8-9/2014  1.8.2015 Tutkinnon perusteet ml. yhteisten tutkinnon osien muutokset ja muut määräykset tulevat voimaan  1.8.2015 VALMA- koulutuksen perusteet tulevat voimaan
  • 32. Muut perusteisiin tulevat muutokset Tulossopimuksessa sovitut perusteiden muutokset • tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta edistävien tavoitteiden lisääminen • työelämän pelisääntöjen tuntemusta ja yhteiskunnallista vaikuttamista koskevan osaamisen vahvistaminen (demokratiakasvatus, osallistuminen, vaikutusmahdollisuudet ja yhteiskunnallisen lukutaidon kehittyminen) • politiikan ja yhteiskunnallisen lukutaidon kehittymistä koskevien sisältöjen lisääminen • yrittäjyysosaamisen koulutuspolkujen vahvistaminen • tieto- ja viestintätekniikkaosaamisen ja viestintävalmiuksien vahvistaminen • Tutkintokohtaiset välttämättömät muutostarpeet/ työelämä 17.4.2014 Opetushallitus 2014
  • 33. Tiedottaminen - suunnitelma (täsmentyy, kun HE:n eteneminen nähdään) Tiedotustilaisuudet  Opetushallituksen tiedotus- ja keskustelutilaisuus ammatillisten perustutkintojen perusteiden toimeenpanoon valmistautumisesta pidetään Opetushallituksessa tiistaina 6.5.2014 klo 12.00-16.00 (kutsu 3.4.2014 (pdf)). e-Ilmoittautumiset tilaisuuteen pyydetään tekemään 23.4.2014 mennessä täältä. Tilaisuutta voi seurata myös verkossa.  syksy 2014 Tiedotustilaisuudet valmistuvista/ valmistuneista perusteista  Sähköinen tiedottaminen - sähköinen alusta www.oph.fi/ampe - joka siirretään etusivulle - jatkuvaa tiedottamista/ kommentointia varten 17.4.2014 Opetushallitus 2014
  • 34. TÄRKEINTÄ! Osaamisperusteisuus pedagogisen toiminnan lähtökohdaksi Ajattelutavan muutos keskeistä - osaamisen hankkiminen ja osaamisen laadunvarmistaminen pedagogisen toiminnan lähtökohdaksi. Toiminnan lähtökohtana osaaminen ja sen saavuttamiseksi tarvittavat oppimisprosessit/ opetus- ja ohjaus- sekä arviointiprosessit Oppijan osaaminen ja sen kehittymisen tuki keskiöön ja pedagogisen toiminnan suunnittelun lähtökohdaksi Lähtökohtana opiskelijalla jo oleva osaaminen ja sen päälle tarvittavin osin uuden osaamisen hankkiminen - osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen tehostaminen - määrällisestä suorittamisesta huomio osaamiseen 17.4.2014 Opetushallitus 2014
  • 35. Osaamisperusteisuus Koulutuksen järjestäjätasolla osaamisperusteisuus tulee saada lähtökohdaksi opetussuunnitelmiin, hopseihin, hojkseihin, arviointi- ja näyttösuunnitelmiin ja opetuksen toteuttamiseen, arviointiin, osaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen 17.4.2014 Opetushallitus 2014
  • 36. Osaamisperusteisuus  Ammattitaitovaatimukset eli työelämässä vaadittava osaaminen opetuksen ja ohjauksen sekä arvioinnin ja osaamisen tunnustamisen lähtökohdaksi ja pois oppiaine- ja sisältö- ja aikakeskeisyydestä - tämä lähtökohta jo nykyisissä perusteissa, mutta ei ole toteutunut kaikilta osin.  vaikutuksia koulutuksen järjestäjän toimintaan, opetussuunnitelmiin, hopseihin ja opettajien työn suunnitteluun. 17.4.2014 Opetushallitus 2014
  • 37. Osaamisperusteisuus Miten tutkinnon osien ammattitaitovaatimusten edellyttämien työprosessien, työmenetelmien, työvälineiden, työn perustana olevan tiedon ja elinikäisen oppimisen avaintaitojen hallinta saavutetaan arviointikriteerien edellyttämällä tasolla ja miten osaaminen osoitetaan? 17.4.2014 Opetushallitus 2014
  • 38. Koulutus- ja opetustoimiala kehittyy - Työelämä muuttuu, myös opettajan työ uudistuu - Opiskelijan aktiivinen rooli oppimisessa - Opetusjärjestelyt ja -menetelmät kehittyvät - Työpaikalla tapahtuvan oppimisen määrä kasvaa, sisältöjen integrointi - Oppimisen elämyksellisyys, mielekkyys, yksilöllisyys ja samalla yhteisöllisyys korostuu - Opiskelijan oikeus riittävään ja laadukkaaseen ohjaukseen tulee toteutua kaikissa ympäristöissä
  • 39. Osaamisperusteisuus käytännössä  Opetussuunnitelmien tarkistaminen ja päivittäminen tutkinnon perusteiden pohjalta sekä työjärjestyksien muokkaus eri. koulutusalojen opettajien ja ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien yhteistyönä (sisältöjen integrointikäytännöistä sopiminen)  Opettajien työ- ja tehtävänkuvien tarkistaminen (ohjauksen resursoinnista sopiminen ) ja työelämäjaksoista sopimista  Osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen käytäntöjen yhtenäistämistä ja kehittämistä
  • 40.  Opiskelijoiden HOPSin laadinta- ja päivityskäytänteistä sopiminen ja käytäntöjen yhtenäistäminen  Opinto-ohjaajien ja ryhmänohjaajien perehdyttäminen aloittavien opiskelijoiden HOPSien tekemiseen niin, että opiskelijan opintopolku muodostuu mahdollisimman joustavaksi  Koulutuksen järjestäjien välillä toteutettavien tutkinnon osien valinnaisuudesta sopiminen ja tarjonnasta sopiminen  Avoimista yhteisistä oppimisen ohjaus- ja arviointiympäristöistä sopiminen ja niihin perehtyminen (opetukseen ja ohjaukseen osallistuvat opettajat, työpaikkaohjaat sekä opiskelijat)  Työelämäyhteistyön systematisointia ja työssäoppimisen käytänteiden ja periaatteiden yhtenäistäminen Osaamisperusteisuus käytännössä
  • 41. Osaamisperusteisuus käytännössä Keskeinen tavoite: uudistaa laajamittaisesti opetusjärjestelyjä ja opetuksen sekä ohjauksen tarjontaa ja saavutettavuutta aidosti työprosessilähtöisesti. Oppimisympäristöjä kehitetään monipuolisemmiksi esim. hyödynnetään paremmin laajennettua työssäoppimista, työpajoja, oppilaitoksen omia palvelupisteitä, projekti- ja verkko-oppimista sekä sosiaalisen median työkaluja ja mobiilioppimista
  • 42. Osaamisperusteinen/ työprosessilähtöinen ammattikoulutus
  • 43. Kehittämishankkeet Vaihtoehtoisia tapoja työpaikkaohjaajien osaamisen kehittämiseen ja opiskelijoiden ohjauksen laadun kehittämiseen Työssäoppimisen ohjaus Opettajien työelämäjaksot Työpaikkaohjaajien osaamisen kehittäminen Taivassalo-Salkosuo 2012 Työpaikkaohjaajaksi valmentautuminen
  • 44. Opettajan tehtävä- ja tulostoimenkuva kehittyy  A Opiskelijan yksilöllisen ja joustavan opintopolun mahdollistaminen  B Opiskelijan oppimista ja kehittymistä edistävät tekijät ja yhteisöllinen toiminta (jaetun opettajuuden toteuttaja)  C Opetus, oppimisen ohjaus ja arviointi – sis. HOPSaus  D Osaamisen arviointi – mm. työelämässä tapahtuvat ammattiosaamisen näyttöjen ohjaus ja arvioinnit, sekä työssäoppimisen ohjaajien ohjaus ja koulutus  E Opettajan oma kehittyminen ja työelämäosaamisen kehittäminen sekä työelämän kehittämisosaaminen  F Muut erityistehtävät – esim. kansainväliset tehtävät Lähde: Riitta Karusaari 2013 mukaellen Taivassalo-Salkosuo Minna
  • 45. Opetushallituksen sosiaalisen median opetuskäytön suositukset  kaikille oppijoille tasavertaiset mahdollisuudet oppia hyödyntämään sosiaalista mediaa osana mediataitoja ja ymmärtämään sosiaalisen median roolia yhteiskunnassa  Sosiaalisen median opetuskäytön suositukset jakaantuvat kahteen osaan – sosiaalisen median käyttölinjauksia osana tietostrategiaa – käytännön toimenpiteitä opetuksen suunnitteluun ja mahdolliseen muuhun hyödyntämiseen koulun toiminnassa Lue lisää http://www.oph.fi/download/140104_sosiaalisen_median_op etuskayton_suositukset.pdf
  • 46. Opetushallituksen sosiaalisen median opetuskäytön suositukset  Keskeistä sopia pelisäännöistä ja turvallisesta käytöstä – turvallinen kirjautuminen palveluihin – tekijänoikeuksien riittävä tuntemus eri osapuolet http://www.opettajantekijanoikeus.fi/ http://www.opettajantekijanoikeus.fi/2013/08/tekijanoikeusop paan-korjaukset-paivitetty/ – pelisääntöjen määrittely: ei kiusaamista, salaisten tietojen levittämistä, luvatonta toisten kuvien julkaisemista tms. Lue lisää http://www.edu.fi/materiaaleja_ja_tyotapoja/tvt_opetuksessa/ mika_ihmeen_sosiaalinen_media/verkkoviestinnan_taidot/te kijanoikeudet
  • 47. Yksilöllisen oppimisen mahdollistaminen eri ympäristöissä - Opiskelijoilla käytössä langaton verkko - Omien laitteiden (tabletit, läppärit, älypuhelimet) käytön salliminen opiskelussa - Avoimien ja helposti päivitettävien palvelujen hyödyntäminen - Opiskelijan oppimisprosessin dokumentoituminen ja ammattitaidon läpinäkyväksi tekeminen - Jaettu ohjaajuus mahdollista avoimissa ympäristöissä läpinäkyvyys - Reaaliaikaisen ohjauksen saatavuus, ohjausrakenteisiin - Elävät yhdessä päivitettävät oppimisaineistot (alakohtainen klusteriajattelu tms)
  • 48. Kehittämiskohteita Opiskelijoille  Oppimisen ja osaamisen kehittymisen dokumentointityökalut ja niiden hyödyntämisen osaaminen  Tavoitteellisen oppimisen tuki eri ympäristöissä mm. opiskelijoille toimeksiantoja (havainnoi, selvitä ja dokumentoi) Opettajille ja ohjaajille Oppimisen ohjaus- ja arviointityökalut -> laadukas ohjaus läpinäkyväksi
  • 49. Avoimien ympäristöjen hyödyntämisestä ohjaus- ja opetuskäytössä
  • 50. Blogit ja wiki ohjauksessa  Tähtimalli ohjauksessa Opiskelijoiden blogit Opettajien ohjausblogit Lähde: Jere Majava mukaillen Minna Taivassalo-Salkosuo 2013 http://www.valt.helsinki.fi/piirtoheitin/blog5.htm Yhteinen seurantasivu Yhteinen oppimisaineistojen jakamispaikka esim. avoin wiki
  • 51. Vuoden 2013 pedagoginen kehittäjä Automaalauksen mestarista tuli koulutuksen kehittäjä Yle-uutinen http://yle.fi/uutiset/miten_automaalauksen_mestarista_tuli_koulutuksen_ke hittaja/6975841 Kuva: Sanna Brauer
  • 52. Lehtori Jari Välkkynen Koulutuskeskus Tavastiasta on kehittänyt  pedagogisen mallin, jossa yhdistyvät opiskelijakeskeisyys, vertaisoppiminen, läpinäkyvä yhteisöllisen tiedon jakaminen sekä opiskelijaa kunnioittava ja yrittäjämäinen asenne opetukseen ja opiskeluun sekä tavoitteellisen oppimisen tuki.  mallissa on hyödynnetty avoimella ja tarkoituksenmukaisella tavalla tieto- ja viestintäteknologiaa ks. seuraava dia  http://www.minedu.fi/OPM/Koulutus/artikkelit/tutke/
  • 53. Wikin, blogin, mobiililaitteen ja sosiaalisen median yhteisöpalveluiden käyttötarkoitukset
  • 54. Pintakilta on ensimmäinen Kiltakoulujen killoista (kilta=toimintatapa koskien opetusmenetelmiä ja - järjestelyjä). Pintakilta-toimintamallissa tutkinnon perusteissa olevat ammattitaitovaatimukset on purettu työtehtäviksi. Työtehtävät tekemällä ja blogiin reflektoimalla opiskelijan ammattitaito ja osaaminen kehittyvät. Vähimmäisvaatimuksena on arviointikriteerien T1-taso. Kyseinen osaamistaso on kuvattu opiskelijoille Pintakillan avoimilla internet-sivustoilla. Hyvä käytäntö Pintakilta - avoin oppimisympäristö pintakäsittelyn opiskeluun ja osaamisen kehittämiseen Tutustu myös http://www.pintakilta.fi/ Pintakilta - avoin oppimisympäristö pintakäsittelyn opiskeluun ja osaamisen kehittämiseen (osa Kiltakoulut.fi:tä)
  • 55. Kiltakoulut -toimintamalli Opiskelijat hankkivat some-työkaluja ja mobiililaitteita hyödyntäen vahvan ammattitaidon ja työelämävalmiudet (eri kiltoja mm. pintakilta, asentajakilta, metallikilta, matkailukilta, prosessistars, puukilta, datakilta, korikilta, laivakonekilta jne) Kiltapeda on opettajille suunnattu sivusto pedagogisesta toimintamallista. Keikkailuextra on suunnattu opiskelijoille. Sinne on kerätty eri kiltojen käyttämiä some-välineitä ja vinkkejä siitä, mihin niitä voi opinnoissa ja elämässä käyttää. Lisätietoja http://kiltakoulut.fi/
  • 56. Oppimisen rikastamista: pelillisyys, virtuaalimaailmat, lisätty todellisuus ja QR-koodit oppimisen tukena
  • 57. Virtuaalimaailmat/pelilliset ympäristöt Virtuaalipanimo Simulaattorit Työpaikat SOME-työkalut ja mobiililaitteet Moninaisten ympäristöjen hyödyntäminen
  • 58. Rikastettu oppiminen Oppimispelit ja 3D-virtuaalimaailmat Todellisuuksien yhdistäminenLisätty todellisuus QR-koodit
  • 59. • Kokkipeli • Kokkipeli-esite • Virtuaalinavetta • Virtuaalinavetta-Wiki • Hynynen, Laura: Virtuaalinavetan sisällön luominen ja suunnittelu • Game Bridge- posteri • Lataa Sandbox I - peli • Lataa Sandbox II - peli • Oppimisen tueksi perustettu Puimuri-sivusto • Virtuaalipanimo Virtuaaliympäristöjä & pelillisyyttä
  • 60. ESIMERKKI JULKAISUSTA HYVÄSTÄ KÄYTÄNNÖSTÄ https://hyvatkaytannot.oph.fi/kaytanto/1484/?q=86 92dfbfc424020a4eaa78a929562cdb
  • 61. QR-koodeilla ja mobiililaitteilla ohjaukseen reaaliaikaisuutta  Esimerkiksi työturvallisuusohjeita voidaan linkittää vaarallisten koneiden ja laitteiden kylkeen työpaikoilla ja oppilaitoksen työsaleissa, vastaavasti myös muita toimeksiantoja  Luo oma QR-koodi http://www.qr- koodit.fi/generaattori  Lue ja generoi koodeja QR Reader- sovelluksella (iPad ja Android)
  • 62. Lisätyllä todellisuudella oppimiseen elämyksellisyyttä  Esimerkkivideo AURASMA-sovelluksen käytöstä: Seteli herää henkiin  https://www.youtube.com/watch?v=zBb7BnXipyA
  • 63. 3D-tulostuksen opetuskäyttö ja osaamisen kehittäminen  3D-tulostus on tulevaisuudessa keskeinen tuotannon valmistusmenetelmä, jonka mahdollisuudet on tunnettava eri koulutusaloilla ja ammateissa  Asiakokonaisuus pitää sisältää: – Alakohtaisten sovellusmahdollisuuksien ja käyttökohteiden osaamisen – Mallinnusosaamisen – Materiaalituntemuksen – Erilasten tulostimien käyttöosaamisen – Parhaat sovellukset syntyvät monialaisessa yhteistyössä tiivistä työelämäyhteistyötä tehden
  • 64. www.edu.fi/ammattipeda  Ideoita osaamisperusteisen ammatillisen koulutuksen toteutukseen käytännössä  Tukea yksilöllisten opintopolkujen toteuttamista esittelemällä – työvaltaisen oppimisen, – yrittäjyyskasvatuksen ja yrittäjyyden, – rikastetun oppimisen (virtuaalimaailmojen, oppimispelien, simulaattorien ja lisätyn todellisuuden) sekä – mobiliioppimisen hyödyntämismahdollisuuksia. Lisätietoa sivuston tekijöistä
  • 65. www.edu.fi/ammattipeda
  • 66. https://hyvatkaytannot.oph.fi/
  • 67. Yhteystiedot: Asiantuntija oppimisratkaisut InnoOmnia Minna Taivassalo-Salkosuo minna.taivassalo-salkosuo@omnia.fi Skype: minnat_s Twitter: @MinnaT_S Puh. 040-126 7211